Tilinpäätös ja toimintakertomus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös ja toimintakertomus"

Transkriptio

1 Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Tilinpäätös ja toimintakertomus 2013 Hallitus

2 SISÄLLYSLUETTELO: Toimintakertomus Sivu 1 1 Kuntayhtymän johtajan katsaus 4 2 Kuntayhtymän tehtävä Kuntayhtymän tehtävä Toimielimet Hallituksen asettamat toimielimet Organisaatio ja tilivelvolliset Jäsenkunnat 10 3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 11 4 Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta Jäsenkuntalaskutus Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Hoitoon tulleet potilaat 14 5 Kuntayhtymän henkilöstö Henkilöstövoimavarat Henkilöstökustannukset ja työpanos 17 6 Tutkimus- ja kehittämistoiminta 18 7 Ympäristötekijät 19 8 Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä 21 9 Turvallisuus ja riskien hallinta Yleistä Toiminnan johtaminen ja talous Henkilöstöturvallisuus Tietoturvallisuus Valmiussuunnittelu Fyysiset toimintaedellytykset Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Kuntayhtymäkonsernin toiminta ja talous Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ja tavoitteiden toteutuminen Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Tilikauden tuloksen käsittely Talousarvion sitovuusmääritykset 41

3 Talousarvion toteutuminen 2 Kuntayhtymän toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 44 Sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen suoritteet 50 Kuntayhtymän toteutumisvertailut 51 Kuntayhtymä ilman liikelaitosta toteutumisvertailut 52 Liikelaitoksen vaikutus kuntayhtymän tilikauden tulokseen 58 Röntgenliikelaitos Toimintakertomus 61 Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 63 Toteutumisvertailut 65 Tuloslaskelma 67 Rahoituslaskelma 68 Tase 69 Liitetiedot 71 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien maksuosuudet sairaanhoidon menoihin 78 Jäsenkuntien maksuosuudet sosiaalipalvelujen menoihin 79 Jäsenkuntien maksuosuudet euro/asukas 80 Yhteistyösopimuksen toteutuminen kunnittain 81 Tilinpäätöslaskelmat Kuntayhtymän tuloslaskelma 83 Kuntayhtymän rahoituslaskelma 84 Kuntayhtymän tase 85 Konsernituloslaskelma 87 Konsernirahoituslaskelma 88 Konsernitase 89 Tilinpäätöksen liitetiedot 92 Käytetyt tilikirjat ja tositelajit 106 Tilinpäätöksen allekirjoitukset 107 Tilintarkastajan merkintä 107

4 Toimintakertomus 3

5 4 1. Kuntayhtymän johtajan katsaus Vuosi 2013 oli kuntayhtymälle juhlan ja muutosten aikaa. Pohjois-Karjalan keskussairaala täytti alkuvuonna 60 vuotta, ja syntymäpäivää juhlistettiin Joensuun Areenan tilaisuuksilla. Sairaala on maan ensimmäinen keskussairaala. Uudet luottamushenkilöt astuivat tehtävään alkukesästä, valtuutetuista vaihtui noin 2/3 ja hallituksesta yli puolet. Myös virkajohdossa tapahtui muutoksia. Toiminnassa ei tapahtunut yllätyksiä, vallitsevat trendit erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammaisten erityishuollossa jatkuivat. Sairaalassa otettiin käyttöön uusia toimintamuotoja ja uusia tiloja saatiin käyttöön. Kuntatalouden ongelmat aiheuttivat sopeuttamistoimenpiteitä myös kuntayhtymässä. Avohoitotyyppisen toiminnan lisääntyminen jatkui kertomusvuonna niin erikoissairaanhoidossa kuin kehitysvammaisten erityishuollossa. Erikoissairaanhoidon hoitopäivät vähenivät n :lla ja yhä useammin potilas palasi nopeasti takaisin arkirytmiin. Päiväkirurgian uudet tilat olivat koko vuoden käytössä, ja polikliininen toiminta lisääntyi myös tiloiltaan vanhemmissa yksiköissä. Leiko -toiminnan (leikkaukseen kotoa) aloittaminen lyhensi perinteisten leikkaustoimenpiteiden vaatimaa sairaalassaoloaikaa. Hoitotakuun edellyttämissä jonoissa ei aivan päästy tavoitteen mukaiseen tilanteeseen. Kehitysvammaisten erityishuollossa avo- ja erikoispalvelujen kysyntä kasvoi. Perinteinen laitoshoito väheni, mutta toisaalta asiakkaiden hoidon vaativuustaso nousi. Yhteispäivystys aloitti sairaalan tiloissa 1.4. Kyseessä on valtakunnan ensimmäinen aito yhteispäivystys, jossa potilaita ei luokitella erikoissairaanhoidon tai perusterveydenhuollon potilaiksi, vaan kullekin annetaan oireiden mukainen hoito. Vuoden mittaan yhä useampi kunta halusi järjestää virka-ajan ulkopuolista päivystystä Tikkamäellä. Pelastuslaitoksen kanssa yhteistyössä järjestetty ensihoito täydentää hyvin yhteispäivystystä, ja sen tulokset saavuttamisaikojen osalta ovat olleet tavoitteita paremmat. Kustannuksiltaan ensihoito on maan toiseksi edullisin. Psykiatriatalon 1. vaihe valmistui vuoden lopulla, ja lasten- ja nuorten psykiatria sai uudet tilat. Psykiatrian integroituminen muuhun sairaalatoimintaan saadaan päätökseen parin vuoden kuluttua, kun aikuispsykiatrian uudet tilat valmistuvat. Henkilöstötilanne oli kokonaisuutena varsin hyvä, ja kuntayhtymän maine työnantajana on edelleen hyvä ammattihenkilöitä rekrytoitaessa. Talouden sopeutustoimet nousivat nopealla aikataululla esiin alkuvuonna. Joensuun kaupungin edellyttämä hintojen alennus otettiin haasteena vastaan ja kuntayhtymässä laadittiin nopeasti säästöohjelma, joka saatiin voimaan ennen kesälomia. Säästöohjelma tehtiin hyvässä yhteisymmärryksessä henkilökunnan kanssa. Säästöohjelma tuotti suunnilleen tavoitteen mukaisen kustannussäästön, eikä kuntayhtymän tarvinnut turvautua lomautuksiin tai irtisanomisiin, jotka toisaalla valtakunnassa realisoituivat. Lisä- ja ylitöiden rajoittaminen johti osaltaan jonojen kasvamiseen, mutta ei kuitenkaan niin että valvova viranomainen olisi kohdistanut kuntayhtymään sanktioita. Säästöohjelman yhteydessä ryhdyttiin laatimaan tuottavuusohjelmaa kuluvalle valtuustokaudelle, ja se hyväksyttiin loppuvuodesta. Tavoitteeksi asetettiin 2 %:n tuottavuuden paraneminen per vuosi. Tuottavuutta parannetaan mm. potilas- ja asiakasprosessien sujuvuuden lisäämisellä, resurssien tehokkaammalla käytöllä niin henkilöstön, tilojen kuin laitteiden osalta sekä uusilla ja innovatiivisilla toimintatavoilla. Tuottavuuden lisääminen on haasteellista, sillä vuonna 2012 Pohjois-Karjalan keskussairaala oli maan tuottavin keskussairaala THL:n tuottavuusvertailun mukaan. Tuottavuuden paraneminen ei näy kustannusten alenemisena hoidon tarpeen jatkuvasti lisääntyessä, vaan normaalitilannetta hitaampana kustannusnousuna samalla kun tuotos lisääntyy. Kuntayhtymän uuden strategian valmistelu aloitettiin vanhan hallituksen toimikaudella, ja sitä jatkettiin uusien luottamushenkilöiden kanssa valtuuston hyväksyessä sen joulukuussa. Strategia ulottuu tarkoituksellisesti yli valtuustokauden, jolla halutaan korostaa väestön tarpeista lähtevää

6 5 palvelujen kehittämistä, ei hallinnollisiin ratkaisuihin sidottuja ratkaisuja. Keskeiset päämäärät ovat tyytyväiset potilaat ja asiakkaat, sujuvat hoito- ja palveluketjut, vetovoimainen työnantaja sekä kilpailukykyinen ja kustannusvaikuttava palvelutuotanto. Päämäärien saavuttamisella pyritään toteuttamaan visio - Parhaat palvelut oikeaan aikaan tarjoamalla laadukkaita ja oikea-aikaisia palveluja jäsenkuntiemme väestölle. Tilikausi oli runsaat miljoona euroa ylijäämäinen. Vielä syksyllä ennuste näytti negatiiviselta, mutta loppuvuoden maltillinen menokehitys ja myönteisesti kehittyneet tulot nostivat tuloksen positiiviseksi. Vuonna 2013 menojen hallinnassa suurimmat ongelmat olivat hoitotarvike- ja lääkekustannuksissa. Merkittävää oli, että tehdyt toimintatapamuutokset mahdollistivat henkilöstökulujen alittumisen. Vertailukelpoinen kuntalaskutus toteutui hyvin tarkasti suunnitellun mukaisena. Kansantalouden ja kuntakentän haasteet jatkuvat vielä vuosia eteenpäin, ja talouden sopeutustoimet tulevat väistämättä näkymään koko kuntasektorissa. Tiukoista ajoista huolimatta kuntayhtymän lähtökohdat tuleviin vuosiin ovat kohtuullisen hyvät. Toiminnan kehittämisessä on päästy hyvään vauhtiin, ja yhteisen hyvän eteen ponnistelu toivottavasti motivoi edelleen hyviin tuloksiin. Arki vaatii kuitenkin sitoutumista uusiin toimintatapoihin. Huomion arvoista on, että kuntayhtymällä ei ole taloudessa vanhoja rasitteita, kumulatiivinen alijäämä lähes nollautui tilinpäätöksessä. Tehokas toiminta ja terve talous ovat avaintekijöitä tulevien vuosien haasteissa, joissa mm. potilaiden vapaa valintaoikeus voi muuttaa potilasvirtoja. Palvelujen käyttäjiä on oltava riittävästi, jotta hinnat pysyvät kilpailukykyisinä ja palveluvalikoima kattavana. Haluan esittää vilpittömät kiitokset henkilökunnalle vastuullisesta suhtautumisesta yhteisiin haasteisiin, yhteistyökyvystä ja hyvistä tuloksista vuonna Kiitos myös vanhoille ja uusille luottamushenkilöille hyvästä yhteistyöstä. Ilkka Naukkarinen Kuntayhtymän johtaja

7 6 2. Kuntayhtymän tehtävä ja organisaatio 2.1 Kuntayhtymän tehtävä 2.2 Toimielimet Perussopimuksen mukaan kuntayhtymän tehtävänä on järjestää alueellaan jäsenkuntien puolesta laissa säädettyjä erikoissairaanhoito- ja kehitysvammaisten erityishuoltopalveluja. Kuntayhtymä voi yhtymävaltuuston päättämässä laajuudessa tuottaa tai järjestää myös muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja sekä järjestää erityisopetusta Yhtymävaltuusto Päätösvaltaa käyttää 56 jäsentä käsittävä yhtymävaltuusto. Päätökset tehdään perussopimuksen mukaisesti ääni per jäsen periaatteella, eikä kuntakohtaista äänimäärää ole käytössä. Valtuuston kokoonpano kunnittain vuonna 2013 oli JÄSENET HEINÄVESI Puustinen Osmo Vihma Merja ILOMANTSI Kontturi Reijo Puruskainen Anna JOENSUU Eskelinen Matti Haakana Marko Haimi Toivo Hallikainen Tarja Joutsen Kirsikka Jormanainen Laura Järvinen Päivi Kukkonen Maija-Liisa Kukkonen Pekka Lempinen Antti Mikkola Ritva Mikkola Ulla Moilanen Kauko-Pekka Mustonen Armas Niemi Mervi Nuutinen Pirkko Surakka Martti Svensk Heikki Tielinen Ari Turunen Helena Vasarainen Jaakko Väänänen Eira VARAJÄSEN Suhonen Maija Laukkanen Leena Vartiainen Sari Turunen Tuula Koskinen Sari Nuutinen Timo Korhonen Riitta Partanen Natalia Invenius Hillevi saakka Lankinen Riitta alkaen Rautiainen Pentti Holopainen Jani Karttunen Olavi Vatanen Riikka Räsänen Marja-Leena Nygren Erkki Saarelma-Laakkonen Eeva Mönkkönen Aki Ignatius Merja Kristersson Satu Nuutinen Erkki Räty Marjatta Hartikainen Timo Lindell Nils Turunen Jaakko Parikka Tuula Mäyrä Marjut

8 JUUKA Halonen Pirjo Wickström Pertti Pennanen Kari KITEE Arovainio Erkki Malinen Marja Muukkonen Birgitta Parkkonen Aki KONTIOLAHTI Kettunen Pekka Niiranen Sanna Pakarinen Minna Tikkanen Mauri LIEKSA Ilmakangas Marjaleena Hilkkonen Mika Kaverinen Maija Kiiskinen Tero LIPERI Gröhn Marja-Leena Huikuri Pekka Pitkänen Anna-Maija Reijonen Eero NURMES Martikainen Hannu Moilanen Leena Säämänen Jussi OUTOKUMPU Harkonmaa Sinikka Hiltunen Liisa Jääskeläinen Pentti POLVIJÄRVI Hyvärinen Anja Lavikainen Seppo RÄÄKKYLÄ Lamminsalo Tanja TOHMAJÄRVI Väistö Vesa Väistö Vuokko VALTIMO Rautiainen Marko Perälä Kari Meriläinen Eija Makkonen Seija Uuksulainen Jaakko Pulkkinen Jouni Törönen Erja Ratilainen Liisa Kauppinen Marja Repo Pekka Tuononen Jari Koskimies Minna Hokkanen Matti Timonen Birgitta Hollström Sini Härkönen Eija Keronen Jari Kuittinen Tero Romppanen Ilkka Mutanen Pirkko Nevalainen Hannu Pyykönen Vesa Kivinen Marja Vauhkonen Pirjo Raninen Veli-Matti Riikonen Kari Kuronen Riitta Kuronen Toni Makkonen Raili Vepsäläinen Aini Haaranen Martti Rautiainen Tuula 7 Valtuuston poliittinen jakauma: - keskusta 16 paikkaa - sosiaalidemokraatit 16 paikkaa - perussuomalaiset 9 paikkaa - kokoomus 8 paikkaa - vihreät 3 paikkaa - kristillisdemokraatit 2 paikka - vasemmistoliitto 2 paikkaa

9 Yhtymähallitus 8 Valtuusto on valinnut toimikaudekseen 11-jäsenisen hallituksen, jonka kokoonpano vuonna 2013 on alla kerrottu. Hallituksen esittelijänä toimii kuntayhtymän johtaja. JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Meriläinen Juhani, pj Joensuu Kuronen Riitta Polvijärvi Kuusela Mika, 1 vpj. Kontiolahti Vanhapelto Nina Polvijärvi Palviainen Sami, 2 vpj. Kitee Taijala Matti Liperi Jormanainen Laura Joensuu Mustonen Armas Joensuu Meriläinen Jaana Nurmes Niiranen Sanna Kontiolahti Parkkonen Aki Kitee Ihalainen Irja Rääkkylä Riikonen Maija Lieksa Säämänen Jussi Nurmes Tikkanen Mauri Kontiolahti Savolainen Raija Outokumpu Vainikka Pekka Juuka Ylönen Heikki Lieksa Varis Minna Polvijärvi Maksimainen Eino Juuka Väistö Vuokko Tohmajärvi Jumppanen Alpo Kitee 2.3 Hallituksen asettamat toimielimet Hallitus on valinnut toimikaudekseen 5-jäsenisen henkilöstöjaoston, jonka kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Jormanainen Laura, pj Joensuu Tikkanen Mauri Kontiolahti Vainikka Pekka, vpj. Juuka Väistö Vuokko Tohmajärvi Palviainen Sami Kitee Taijala Matti Liperi Parkkonen Aki Kitee Kuusela Mika Kontiolahti Varis Minna Polvijärvi Riikonen Maija Lieksa Valtuusto on valinnut röntgenliikelaitoksen 5-jäsenisen johtokunnan, joka kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Reijonen Heikki, pj Joensuu Rautiainen Armi Joensuu Timonen Sakari, vpj. Juuka Lavikainen Heli Liperi Gröhn Marja-Leena Liperi Hilkkonen Mika Lieksa Hartikainen Timo Joensuu Meriläinen Eija Juuka Hirvonen Kirsi Kitee Ahlqvist Veli-Matti Tohmajärvi Valtuusto on asettanut 5-jäsenisen tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten. Tarkastuslautakunnan kokoonpano vuonna 2013 oli seuraava: JÄSENET KUNTA VARAJÄSENET KUNTA Kukkonen Pekka, pj Joensuu Mikkola Ritva Joensuu Kaverinen Maija, vpj. Lieksa Suhonen Keijo Valtimo Arovainio Erkki Kitee Kristersson Satu Joensuu Moilanen Leena Nurmes Kontkanen Mika Kontiolahti Tiittanen Soili Kitee Wickström Pertti Juuka

10 2.4 Organisaatio 9 Valtuusto on valinnut toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista suorittamaan JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy:n. Tilivuoden vastuunalaisena tilintarkastaja toimi JHTT Eeva-Liisa Auvinen saakka ja JHTT Johanna Lundström alkaen. Kuntayhtymän ydintoiminnot ovat erikoissairaanhoito ja sosiaalipalvelut. Kuntayhtymään kuuluu röntgenliikelaitos, jolla on oma johtokunta. Kuvio 1. Organisaatiokaavio Tilivelvolliset Kuntayhtymän tilivelvolliset olivat Kuntayhtymän johtaja Johtajaylilääkäri Talous- ja kehitysjohtaja Hallintoylihoitaja Sosiaalijohtaja Röntgen-liikelaitoksen johtaja Yhtymähallituksen jäsenet Röntgen-liikelaitoksen johtokunnan jäsenet

11 . 2.5 Jäsenkunnat 10 Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuului 14 jäsenkuntaa vuonna Kuntayhtymän jäsenkunnat vuonna 2013 olivat Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. KESKUSSAIRAALA, Joensuu Keskussairaalan psykiatrian yksikkö, Paiholan sairaala Aikuispsykiatrian poliklinikat Valtimo Nurmes Juuka saakka Lieksa HONKALAMPI-KESKUS, Liperi Asumispalveluyksiköt, Liperi Outokumpu Polvijärvi Kontiolahti Ilomantsi Heinävesi Liperi Rääkkylä Joensuu Tohmajärvi Kitee Kuvio 2. Jäsenkunnat ja kuntayhtymän toimipisteet

12 11 3. Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Vuonna 2013 Suomen bruttokansantuote aleni 1,4 % Tilastokeskuksen tietojen mukaan. Kuluneen vuoden talouskehitys oli tasaisen heikkoa ja vuosi 2013 oli toinen peräkkäinen taantumavuosi Suomen taloudessa. Euroopan unionin alueella bruttokansantuote kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä 0,4 % edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna ja koko vuonna bruttokansantuote kasvoi 0,1 %. Suomessa vuonna 2013 kansantalouden kokonaiskysyntä pieneni 0,9 %. Kysyntää alensivat erityisesti yksityisen sektorin vähäiset investoinnit ja yksityisen kulutuksen supistuminen. Tavaroiden ja palveluiden viennin arvioidaan kasvaneen 0,3 %. Työllisyyden kehitys parani vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä, mutta kokonaisuudessa vuonna 2013 työllisten määrä väheni 1,3 % edellisestä vuodesta. Tänä vuonna talouden ennakoidaan kääntyvän kasvuun, mutta kokonaistuotantomme nousun arvioidaan jäävän huomattavasti hitaammaksi kuin euroalueella keskimäärin. Työllisyystilanteen odotetaan heikentyvän vielä entisestään vuoden 2014 aikana. Lieksa Tohmajärvi Rääkkylä Juuka Ilomantsi Nurmes Kitee Joensuu Polvijärvi Outokumpu Valtimo Heinävesi Liperi Kontiolahti -3,0 0,0 3,0 6,0 9,0 12,0 15,0 18,0 21,0 Työttömyysaste Väestönlisäys Kuvio 3. Kunnittainen työttömyysaste ja asukasluvun muutos 2013/2012, % Pohjois- Karjalan työllisyyskatsauksen mukaan maakunnassa oli 6,8 % enemmän työttömiä kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi vuoden 2012 joulukuuhun verrattuna kaikissa seutukunnissa. Kunnittain tarkasteltuna työttömien määrä oli suunnilleen edellisvuoden tasolla Lieksassa, Polvijärvellä ja Outokummussa, mutta lisääntyi kaikissa muissa maakunnan kunnissa. Joensuun seutukunnassa oli työttömiä 6,4 % enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyys lisääntyi kaikissa seutukunnan kunnissa ja työttömyysaste oli 16,1 %. Keski-Karjalassa työttömiä oli 14,5 % enemmän kuin viime vuonna. Suhteellisesti eniten työttömien määrä kasvoi Rääkkylässä (21 %) ja seutukunnan työttömyysaste oli 18,3 %. Pielisen Karjalassa työttömien määrä kasvoi viime vuodesta 3,3 %. Lieksassa työttömien määrä kuitenkin väheni pari henkilöä ja seutukunnan työttömyysaste oli 19,1 %. Kunnittaisessa tarkastelussa työttömyysaste joulukuun lopussa oli alhaisin Kontiolahdella (11,7 %) ja Liperissä (13,3 %). Joensuun työttömyysaste oli 17,1 %. Vaikein työllisyystilanne oli edelleen Lieksassa, missä yli viidennes kunnan työvoimasta oli työttömänä vuoden vaihteessa. Maakunnan asukasluku väheni vuonna 2013 vajaalla sadalla asukkaalla. Kuntakohtaiset muutokset ovat merkittäviä ja väestönkasvu onkin keskittynyt viime vuosina Joensuun seudulle, asukasluku väheni muissa kunnissa kuin Joensuussa, Kontiolahdella ja Liperissä. Jäsenkunnissa oli vuoden vaihteessa kirjoilla vajaat henkeä.

13 Vuonna 2013 kuntien taloustilanne näyttäisi kääntyneen parempaan suuntaan onnistuneiden sopeuttamistoimien seurauksena. Ennakollisten tietojen mukaan kuntien vuosikate oli negatiivinen 36 kunnalla (laskua 55 %) ja 155 kunnalla (laskua 33 %) vuosikate oli pienempi kuin poistot. Pohjois- Karjalassa keskimääräinen vuosikate poistoihin verrattuna oli hieman parempi kuin valtakunnallinen keskiarvo, vuonna 2012 Pohjois-Karjalassa oltiin vielä huomattavasti valtakunnallisen keskiarvon alapuolella. Kuntien keskimääräinen lainakanta Pohjois-Karjalassa vuoden 2013 lopussa oli n euroa/asukas, kun valtakunnallinen keskiarvo oli n euroa/asukas. Pohjois-Karjalan keskimääräinen lainamäärä asukasta kohden oli maakunnista alhaisin Kuntayhtymän sairaanhoidollinen toiminta 4.1 Jäsenkuntalaskutus Vuoden 2013 kuntaneuvotteluissa sovittujen erikoissairaanhoidon jäsenkuntien palvelusuunnitelmien toteumien loppusummaksi muodostui 191,6 milj. euroa. Yhteistyösuunnitelma ylittyi 5,9 milj. eurolla (3,2 %), mutta toteuma ei ole vertailukelpoinen, koska yhteispäivystys ei sisältynyt vuoden 2012 syksyllä vahvistettuun yhteistyösuunnitelmaan. Toteutunut oman palvelutuotannon laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 4,0 milj. eurolla (2,6 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 6,4 milj. euroa (4,2 %). Vertailukelpoinen toteuma oman toiminnan osalta alitti 1,2 milj. eurolla (0,9 %) yhteistyösuunnitelman. Vertailukelpoinen oman toiminnan laskutus kasvoi vuodesta 2012 maltillisesti 1,3 %. Ostopalveluina muilta sairaanhoitopiireiltä tuotettujen palveluiden (erityistaso) laskutus jäsenkunnilta ylitti talousarvion 1,5 milj. eurolla (7,4 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,5 milj. euroa (7,5 %). KYS:n läpilaskutus pienentyi 0,4 milj. euroa (2,4 %) vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. HUS:n läpilaskutus puolestaan kasvoi 1,6 milj. euroa (79,4 %) vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna. Erityisvelvoitteiden eli jäsenkunnilta asukasluvun mukaan perittävä laskutus ylitti talousarvion 0,4 milj. eurolla (4,3 %). Vuoden 2012 tilinpäätökseen verrattuna kasvua oli 1,3 milj. euroa (13,9 %). Kasvua syntyi 0,5 milj. euroa, kun kaikki jäsenkunnat tulivat PKSSK:n järjestämän ensihoidon piiriin. Kasvua syntyi myös potilasvahinkovakuutuksen kertaluonteisesta kirjauksesta (1,3 milj. euroa). Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutus (deflatoimaton) on kasvanut vuodesta 2008 vuoteen 2013 n. 39 milj. euroa (25,6 %). Vastaavasti deflatoitu laskutus on kasvanut vastaavana aikana n. 19 milj. euroa (10,9 %) eli hiukan yli kaksi prosenttia per vuosi, vaikka ajanjakso pitää sisällään myös kokonaan uusia toimintoja, mm. ensihoito ja yhteispäivystys. Aikasarjassa näkyy selvästi vuonna 2010 käyttöönotetun uuden potilastietojärjestelmän vaikutus laskutukseen. Tämä laskutuksen selvä notkahdus voi olla yksi selittävä tekijä vuosien 2011 ja 2012 talousarvion laatimisen haasteille, joka näkyi myös selvinä talousarvion ylityksinä.

14 13 Kuvio 4. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon laskutuksen vertailua Sairaanhoidollinen palvelutuotanto Laskutettujen hoitopalvelujen tuotteistus perustuu hoitopäivä, avohoitokäyntien ja erityisen kalliiden palveluiden laskutukseen. Kuviossa 4 on tuotteistettujen suoritteiden lukumäärien sekä hoitoon tulleiden potilaiden kehitys vuosina Avohoitokäynnit lisääntyivät tilinpäätökseen 2012 verrattuna 13 %. Merkittäviin selittävä tekijä on yhteispäivystyksen toiminnan aloitus alkaen. Hoitokäytäntöjen suunniteltu muutos avohoitopainotteisempaan suuntaan näkyi hoitopäivien vähenemisenä edellisestä vuodesta (3,4 %). Sama strategian mukainen trendi on jatkunut viime vuosina, joka näkyy myös nykyisellä tuotteistuksella myös hoitojaksojen vähenemisenä. Tulevina vuosina DRG -tuotteistukseen siirtymisen myötä hoitojaksokäsite muuttuu, jolloin hoitojaksojen määrä tulee kuvaamaan paremmin sairaanhoidollisen toiminnan palvelutuotantoa. Hoitojaksot vähenivät viime vuodesta 4,9 %, joka tällä hetkellä voidaan tulkita niin, että keskimääräinen hoitoaika piteni. Näin tapahtui etenkin konservatiivisilla vuodeosastoilla. Samaan aikaan avohoitokäyntien määrä on lisääntynyt ennakoitua enemmän etenkin konservatiivisella alueella. Tämä saattaa kertoa siitä, että osastolla on hoidettu keskimäärin sairaampia ihmisiä, mikä taas on ollut strategian mukaista.

15 Avohoitokäynnit Hoitopäivät Hoitojaksot Hoitoon tulleet potilaat Kuvio 5. Keskeisten erikoissairaanhoidon suoritteiden määrän kehitys 4.3 Kehitysvammahuollon palvelutuotanto Kehitysvammahuollon tuotteistus perustuu osastohoitoon, erikoispalveluihin ja muihin avopalveluihin. Käyttöpäivien ja käyntikertojen suoritemäärä vähentyi vuoteen 2012 verrattuna kpl (1,9 %) erityisesti osastohoidossa ja perhehoidossa. Osastohoidon osalta talousarviossa oli arvioitu 2,3 % väheneminen ja edellisen vuoden toteuma alittui 5,3 %. Käyttöpäivien ja käyntikertojen talousarvio alittui kpl (2,3 %) kaikissa toiminnoissa lukuun ottamatta Kehitysvammaneuvolaa 4.4 Hoitoon tulleet potilaat Vuonna 2013 erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli , mikä oli 23,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna (kuvio 4). Kasvu johtui pääasiassa yhteispäivystyksen alkamisesta, jonka myötä päivystykseen ilman lähetettä tulleiden potilaiden määrä kolminkertaistui. Muutos ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä uudessa käytännössä päivystyksessä potilaita ei eritellä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon potilaisiin, ja osa päivystysluonteisista potilaista tutkittiin aikaisemmin sairaalan ensiavussa. Operatiiviseen toimenpiteeseen jonottavia potilaita oli vuoden 2012 lopussa 2 135, mikä on 8,6 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Näistä potilaista 19 oli jonottanut yli 6 kuukautta, missä on vähennystä 28 potilasta vuoteen 2012 verrattuna. Suurin osa näistä jonotti lähinnä ortopedisiin toimenpiteisiin, mikä johtui lääkäritilanteesta. Polikliiniseen hoitoon jonotti vuoden 2012 lopussa potilasta, mikä on 4,0 % vähemmän kuin edellisenä vuonna vastaavana ajankohtana. Yli 3 kuukautta jonottaneita oli 171, missä on kasvua 107 potilasta viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 toteutetun säästöohjelman vuoksi lisätöiden määrää supistettiin, mikä aiheutti lisähaasteita hoitotakuussa pysymiselle.

16 15 Vuonna 2012 jäsenkuntien väestöstä eri potilasta käytti erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkuntien asukaslukuun suhteutettuna maakunnan väestöstä keskimäärin 39 % käytti PKSSK:n erikoissairaanhoidon palveluja. Jäsenkunnista Nurmeksen ja Valtimon suhdeluvut olivat selkeästi alhaisimmat, alle 30 % ja vastaavasti Joensuun suhdeluku oli selkeästi korkein, yli 40 %. Joensuu Heinävesi Tohmajärvi Liperi Outokumpu Rääkkylä Ilomantsi Kontiolahti Polvijärvi Juuka Kitee Lieksa Valtimo Nurmes 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % Kuvio 6. Eri potilaiden osuus asukasluvusta jäsenkunnittain (potilaan kotikunnan mukaan)

17 16 5. Kuntayhtymän henkilöstö 5.1 Henkilöstövoimavarat Henkilöstömäärällä tarkoitetaan vuoden viimeinen päivä voimassa olleiden palvelussuhteiden määrää. Tällöin tarkastellaan sekä henkilöstön kokonaismäärää että jakaumaa vakinaisten ja määräaikaisten kesken. Vakinaiset Määräaikaiset Yhteensä lkm % lkm % lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,0 Taulukko 1. Henkilöstötilanne vuoden lopussa vuosina Vuoden 2013 lopussa kuntayhtymän palveluksessa oli henkilöä, joista vakinaisia (83,8 %) ja määräaikaisia 476 (16,2 %). Henkilöstön kokonaismäärä oli 12 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Huhtikuun alusta 2013 alkaneen yhteispäivystyksen henkilöstövaikutus on ollut noin 30 henkilötyövuotta eli vertailukelpoinen henkilöstömäärä oli edellisvuoden vaihdetta pienempi. Vaikkakin koko henkilöstön määrä on jonkin verran lisääntynyt, niin määräaikaishenkilöstön määrä ja suhteellinen osuus vuosien 2012 ja 2013 aikana on selvästi alentunut. Taustalla ovat toisaalta vuoden 2012 aikana aloitetut ja vuoden 2013 aikana loppuun saatetut vakinaistamisratkaisut ja toisaalta vuoden 2013 säästöohjelman tavoitteet henkilöstömenojen sopeuttamiseksi. Säästötavoitetta on toteutettu suhtautumalla aikaisempaa vuosia kriittisemmin sijaisten palkkaamiseen. Kuntayhtymän strategiassa vuosille yhdeksi henkilöstönäkökulmaa koskevaksi tavoitteeksi työnantajaimagon ja rekrytointipolitiikan kannalta oli asetettu, että määräaikaisessa palvelussuhteessa olleiden osuus vuonna 2013 olisi 15 % koko henkilöstöstä. Mikäli tarkastelussa ei huomioida harjoittelijoita tai koulutusviroissa olevia lääkäreitä, em. tavoite käytännössä saavutettiin. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna määräaikaisten osuus oli alhaisin huoltohenkilöstön (laitos- ja välinehuoltopalvelut, ravintopalvelut, tekniset palvelut), hallintohenkilökunnan sekä eriasteisten sairaanhoitajien ryhmässä. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna lääkärien määrä vuoden 2013 lopussa oli 25 henkilöä suurempi kuin vuotta aiemmin. Kehitys johtuu erityisesti erikoistuvien lääkärien määrän lisääntymisestä (vuoden 2012 lopussa 46 erikoistuvaa, vuoden 2013 lopussa 70 erikoistuvaa). 5.2 Henkilöstökustannukset ja työpanos

18 Sairauspäivien lkm päiviä/hlö 17 Maksetut palkat nousivat edellisen vuoden tasosta noin 0,7 miljoonalla eurolla eli 0,7 %:lla. Kun sopimuskorotusten kustannusvaikutus oli hieman yli 2 % ja henkilöstön työpanos pysyi käytännössä edellisen vuoden tasolla, on henkilöstömenokehitystä pidettävä maltillisena. Henkilöstösivukulujen palkkakustannuksia suurempaa nousua perustelee mm. varhe-maksun kasvu. Muut-% v v v v v v v v /13 Palkat 81,3 84,8 87,4 91,0 95,4 99,2 105,0 105,7 0,7 Sivukulut 20,2 20,8 20,6 20,8 20,8 22,1 23,3 23,9 2,6 Yhteensä 101,4 105,6 108,0 116,2 116,2 121,3 128,3 129,6 1,0 Työpanos ,0 Taulukko 2. Henkilöstökulut (M ) ja työpanos Työpanos = palkallisten palveluksessa olopäivien lukumäärä kalnteripäivinä/365 * (osaaikaprosentti/100). Talousarvioon verrattuna henkilöstömenot alittuivat noin 3 miljoonaa eurolla, toteutumaprosentin ollessa 97,7. SAIRAUSPOISSAOLOT JA TYÖKYVYTTÖMYYDEN KUSTANNUKSET Kuntayhtymän strategiassa yhtenä tavoitteena on ollut sairauspoissaolojen määrän vähentäminen vuosittain keskimäärin 0,5 päivällä työntekijää kohden laskettuna. Tavoitteen saavuttaminen on osoittautunut haasteelliseksi ja kahden viime vuoden aikana kehitys on ollut päinvastainen. On kuitenkin syytä huomata, että sairauspoissaolojen kehitys oli kertomusvuoden sisällä aleneva, alkuvuosi ennakoi selvää kasvua mutta loppuvuoden aleneva kehitys mahdollisti maltillisen vuosimuutoksen ,0 20,0 15,0 10, v v v v v sl-päivät pv/hlö 19,4 18,6 18,5 19,7 20,1 5,0 0,0 Kuvio 7. Sairauspoissaolot vuosina Kuntayhtymä osallistui vuoden 2013 aikana Kevan (Kuntien eläkevakuutus) ns. Kaari-laskuri hankkeeseen, jonka tavoitteena oli laskea organisaatiolle työkyvyttömyydestä vuosittain aiheutuvat kustannukset ja vertailla niitä vastaaviin organisaatioihin. Tässä vertailussa kuntayhtymä asemoitui hyvin ollen neljän kustannuksiltaan edullisimman organisaation joukossa.

19 18 Oheisessa taulukossa on esitetty Kaari-laskurin periaatetta noudattaen Kevan laskemat kustannukset vuodelta 2012 ja kuntayhtymän laskemat kustannukset vuodelta Laskennan lähtötiedoissa voi olla poikkeuksia, joten vuodet eivät ole keskenään vertailukelpoisia. v v Kevan vertailutiedot KY:n tuottamat tiedot euroa % Verrokit euroa % Sairauspoissaolokustannukset ,67 4, ,10 Työterveyshuollon kustannukset ,41 0, ,48 Tapaturmamaksut ,28 0, ,24 Varhe-maksut ,36 0, ,46 Yhteensä ,72 5, ,29 Taulukko 3. Työkyvyttömyyden kustannukset vuosina 2012 ja Työkyvyttömyyden välittömät kustannukset Kevan laskennan mukaan olivat vuonna 2012 kuntayhtymässä 4,72 % palkkasummasta, kun ne verrokkiorganisaatioissa olivat 5,60 %. Kaikkien työkyvyttömyyden kustannusten osalta kustannustaso kuntayhtymässä oli verrokkeja alemmalla tasolla. Laskennallinen etu tästä kokonaisuudesta kuntayhtymälle oli vuonna 2012 noin euroa. Jatkossa työkyvyttömyyden kustannuskehitystä voidaan tällä tarkastelulla seurata ja siten arvioida osaltaan työhyvinvoinnin kehittämiseen suunnattujen resurssien vaikuttavuutta. HENKILÖSTÖKERTOMUS Kuntayhtymässä valmistellaan erillinen henkilöstökertomus. Sen sisällössä pyritään huomioimaan KT Kuntatyönantajan henkilöstöraportoinnin kehittämistä koskevan suosituksen esitykset. 6. Tutkimus- ja kehitystoiminta Kuntayhtymän tutkimus- ja kehitystoiminta toteutuu lähinnä käynnissä olevien projektien kautta. Projekteja oli vuonna 2013 käynnissä yhteensä 13, ja niihin käytettiin n. 0,6 miljoonaa euroa. Euromääräisesti isoimpia olivat Tervis-hanke (Terveempi Itä-Suomi), vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittäminen -hanke, potilastiedon arkiston käytön laajentaminen sekä potilaskohtaisten kustannusten kohdentaminen. Osaa hankkeista tehdään yhteistyössä muiden tahojen kanssa, mm. muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Kuntayhtymän sisäisiä hankkeita olivat mm. hoitohenkilöstön voimavarojen kartoitus ja suunnittelu sekä tietovaraston kehittäminen, jonka tavoitteena on mahdollistaa uusien raportointimahdollisuuksien käyttöönotto tulevina vuosina. 7. Ympäristötekijät Energiat:

20 19 Vuoden 2013 Joensuun astepäiväluku (lämmitystarve) oli 12,7 % pienempi kuin vuonna Kaukolämmön keskihinta oli noin 11,9 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuoden 2013 sähkön keskihinta oli 3,8 % pienempi kuin Veden/Jäteveden keskihinta oli 5,6 % suurempi kuin vuonna 2012 ja vuoden 2013 öljyn keskihinta oli 14,5 % suurempi kuin vuonna Kaukolämmön kulutus on laskenut Tikkamäen ja Honkalammen alueen kiinteistöissä. Tähän on eniten vaikuttanut viime vuoden pienempi lämmitystarve leudosta säästä johtuen. Kaukolämpöenergian kulutus on hiukan laskenut, myös sääkorjaus huomioon otettuna, joten energiansäästötoimenpiteillä on ollut myös vaikutusta. Sähköenergiankulutus on laskenut vuodesta Tähän ovat vaikuttaneet lauha sää ja kesän lyhyempi hellejakso, joka on säästänyt jäähdytykseen käytettävää sähköä. Myös vuonna 2013 aloitetut energiansäästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet kulutukseen. Aloitimme energiansäästötoimenpiteet tarkastelemalla ilmanvaihdon ohjauksia, sisälämpötiloja, jäähdytystä ja järkeistämällä valaistuksen ohjauksia. Nämä toimenpiteet jatkuvat myös tänä vuonna. Veden kulutus Tikkamäellä pysyi ennallaan, mutta laski Honkalammella reippaasti. Kulutusmuutokset edelliseen vuoteen verrattuna: (ei normeerattu = kulutettu totaalienergia, josta on maksettu MWh -kulutuksen mukaan) Tikkamäki v v.2013 Lämmitystarveluku 5042, Joensuu 4400, Joensuu Lämpöenergia (ei normeerattu) MWh MWh Sähköenergia MWh MWh Vesi/jätevesi m m3 Honkalampi Lämpöenergia (ei normeerattu) MWh MWh Sähköenergia MWh MWh Vesi/jätevesi m m3 Energian kulutusmuutokset Tikkamäki Lämpö -14,2 % Sähkö -3,5 % Öljy 13,5 % Vesi/jätevesi -0,3 % Honkalampi Lämpö -10,3 % Sähkö -1,1 % Vesi/Jätevesi -9,3 % Taulukko 4. Energian kulutusmuutokset Energia- ja jätemäärien kehitys- ja tunnusluvut esitetään erikseen laadittavassa ympäristökertomuksessa, jossa lämmitysenergia on normeerattu lämmitystarve-luvuilla.

21 Jäteasiat: Jätelain mukaan terveydenhuollon yhdyskuntajäte ja biojäte kuuluvat kunnan järjestämään jätehuoltoon. Vuoden 2012 alusta PKSSK:n yhdyskuntajätteen ja biojätteen kuljetuksesta on vastannut kuntien omistama jäteyhtiö Puhas Oy. Puhas Oy ottaa vastaan myös polttokelpoista energiajätettä puristettuna, mikäli se on puhdasta. PKSSK:ssa ei ole aloitettu energiajätteen lajittelua, koska Leppävirran Riikinnevalle suunnitteilla oleva ekovoimalaitos valmistuu lähivuosina. Viimeisten tietojen mukaan hankkeen käyttöönotto siirtyy vuodelle Voimalaitoksessa hyödynnetään syntypaikkalajiteltua yhdyskuntajätettä. 20 Valtakunnallisen jätesuunnitelman mukaisesti vuoteen 2016 mennessä yhdyskuntajätteestä on kierrätettävä materiaalina 50 %, hyödynnettävänä energiana 30 %. Kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on oltava 20 %. Vuonna 2013 PKSSK:n kaikissa laitoksissa lajiteltiin jätteet seuraavasti: - biojäte lajitellaan ja se toimitetaan Puhas Oy:n kautta Biokymppi Oy:lle Kiteelle - pahvit, paperit ja metalli lajitellaan materiaalina kierrätykseen - keräysmuovin ja kalvomuovin lajittelu ja erilliskeräys aloitettiin v Muoveja lajitellaan mm. leikkausosastolla, PÄIKI:ssä, ravintokeskuksessa sekä A- ja K- rakennusten yksiköissä. Kalvomuoveja tulee suuria määriä keskusvarastosta ja laitehuollosta. Muovijäte toimitetaan kierrätykseen Itä-Suomen Murskauskeskukselle - lasijäte lajitellaan - vaaralliset jätteet lajitellaan ja toimitetaan loppukäsittelylaitoksiin ja polttoon - SE-romusta n. 90 % voidaan lajitella materiaalina tai energiana hyödynnettäväksi - energiana hyödynnettäväksi lajitellaan ainoastaan käsittelemätön ja käsitelty puu ja niihin verrattava rakentamisesta ja saneerauksesta syntyvä jäte - kaatopaikalle sijoitettavan yhdyskuntajätteen määrä on vähentynyt hieman keskussairaala kaikki laitokset Kierrätysmateriaalit 25,7 % 21,1 % Sekajäte 65,4 % 57,9 % Biojäte 11,8 % 10,4 % Taulukko 5. Jätteen koostumus (osuus kokonaisjätteestä) vuonna Selonteko kuntayhtymän sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäistä valvontaa on toteutettu hyväksytyn ohjeistuksen mukaisesti. Sisäisen valvonnan ohje sisältää tarkennetut ohjeet sisäisen valvonnan osa-alueista, sisäisestä tarkkailusta, raportoinnista, yleisistä

22 21 velvollisuuksista ja sisäisestä tarkastuksesta. Sisäisen valvonnan kattavuutta varmistetaan vuosittain annettavilla lisäohjeilla, joita ovat mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeet ja henkilöstöyksikön antamat ohjeet. Näiden sisällössä huomioidaan kulloinkin tarpeelliset painotukset. Vuonna 2013 annettiin lisäksi säästöohjelman toteuttamiseen liittyvät ohjeet, joiden toteuttamista seuratattiin kuntayhtymän johtoryhmässä tehostetusti kuukausittain. Myös hyväksytty omistajapolitiikka tukee sisäisen valvonnan toteuttamista. Keskeiset toiminnan ja talouden suunnitteluun sekä seurantaan liittyvät toimenpiteet ja aikataulut esitetään vuosittain päivitettävissä vuosisuunnitteluohjeissa, jotka esitetään vuosikello-muodossa. Vuosisuunnittelun aikatauluihin on tulevina vuosina tulossa joitakin muutoksia laskentatoimen kehittämisen myötä. Kuntayhtymää johdetaan hyväksytyn strategian, sen arvojen ja päämäärien mukaisesti yhtenä kokonaisuutena siten, että kullakin organisaatiotasolla on selkeät vastuut. Talousarvio toteuttaa strategian linjauksia ja tavoitteita. Talousarviossa määritellään vuosittain kuntayhtymän tavoitteet ja niiden resurssit. Kuntayhtymän toiminnalle on asetettu strategiset tavoitteet, joista toiminta- ja tulosalueet johtavat omat toimintatavoitteensa. Toimintaa ja taloutta on raportoitu kuukausittain hallitukselle ja jäsenkunnille sekä kuntayhtymän sisällä. Valtuustossa on käsitelty toiminnan ja talouden toteumista kolmannesvuosittain osavuosikatsausten yhteydessä. Toiminnasta saatavat tiedot ovat vähitellen paranemassa uuden kustannus per potilas (KPP) ohjelman myötä, jonka käyttöönotto-projekti on päättynyt ja siirtyy vuoden 2014 aikana toteutukseen. Tämän seurauksena vuonna 2014 on tarkoitus parantaa raportointia organisaation kaikilla tasoilla sekä myös kuntayhtymän ulkopuolelle. Meneillään on uuden raportointiportaalin kehittäminen, jossa esitetään useista tietojärjestelmistä yhteen tietovarastoon viety tieto siten, että mm. esimiehet saisivat mahdollisimman paljon apuvälineitä oman toimintansa johtamiseen. Kuntayhtymän toiminta perustuu omistajakuntien kanssa tehtyihin yhteistyösuunnitelmiin. Yhteistyösuunnitelmassa määritellään aikaisempiin vuosien toteutumiin perustuen se toiminnan taso ja kustannukset, jotka yhteisen käsityksen mukaan riittävällä tarkkuudella kuvaavat väestön palveluiden tarvetta ja niistä aiheutuvia erikoissairaanhoidon ja erityishuollon kustannuksia. Useimman Pohjois-Karjalan kunnan väestöpohja on kuitenkin niin pieni, että luotettavien tilastoennusteiden tekeminen ei erikoissairaanhoidon palvelutarpeen ja kysynnän suhteen ole kovinkaan luotettavaa. Kehitysvammaisten erityishuollon palvelutarpeen ennakoiminen on lähtökohtaisesti helpompaa, koska potentiaaliset asiakkaat ovat tiedossa. Kuntayhtymän toimintaa on seurattu ja tarkastettu toiminta-alueittain, toiminta-alueiden esimiesten, kuntayhtymän johtajan sekä johtoryhmän toimesta. Klinikkaryhmien kokousmuistiot ja kuntayhtymän johtoryhmän muistiot ovat nähtävissä intranetissä. Laskujen tarkastus ja hyväksyminen on ohjeistettu ja toteutettu sähköisesti. Sähköinen laskujen hyväksynnän toimintamalli on yksinkertaistanut tarkistus- ja hyväksyntäprosessia, mutta laskujen siirtämisnopeutta sähköiseen muotoon tulee edelleen nopeuttaa. Tehtyjä päätöksiä on tarkastettu satunnaisesti. Hallituksen näkemys sisäisestä valvonnasta on, että se on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty. Viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja on seurattu hallituksen listan kautta kuukausittain ja tehty lisäksi tarkempia selvityksiä sisäisen valvonnan suunnitelman mukaisesti. Toiminta-alueen yksiköiden toimintaa arvioidaan mm. kuukausittaisten raporttien (talousarvioiden, suoritetavoitteiden ja jäsenkuntalaskutuksen toteutuminen) avulla ja laajemmin tavoitteiden toteutumista arvioidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Erilaisten strategisten kyselyjen (esim. työhyvinvointikysely, kuntaasiakkaiden tyytyväisyyskyselyt) tulokset käydään läpi toiminta-alueen johtoryhmässä heti tulosten tultua. Erityishuollon johtoryhmässä käydään kuukausittain läpi myös osastojen ja asumispalveluyksiköiden paikkatilanne ja kolmannesvuosittain yksiköissä käytettyjen suojaamistoimenpiteiden määrään muutosraportteja. Lisäksi sosiaalipalvelujen toiminta-alueella on sosiaalijohtajan päätöksellä annetut, asiakkaan yksityisvarojen käyttöön liittyvät ohjeet. Käteisvarojen käytön tarkistaa vuosittain osastoilla ja asumispalveluyksiköissä sosiaalipalvelujen ylihoitaja ja johtava sosiaalityöntekijä.

23 22

24 9. Turvallisuus ja riskien hallinta Yleistä Pohjois-Karjalan sairaanhoito ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymässä laadittiin vuonna 2010 riskienhallintaohjelma, joka hyväksyttiin kuntayhtymän hallituksessa. Riskienhallintaohjelma valmisteltiin työsuojelutoimikunnan ja johdon yhteistyönä. Sen keskeisenä tavoitteena on varmistaa organisaation toiminta ja toimintaedellytykset muuttuvassa ympäristössä ja poikkeustilanteissa. Se on osa strategista suunnittelua ja johtamisjärjestelmää sekä sisäistä valvontaa ja se perustuu niin lakisääteiseen kuin omaehtoiseen toimintaan. Riskienhallinta koskee kaikkia toimintoja ja koko henkilöstöä, yhteistyökumppaneita sekä luottamushenkilöstöä. Riskienhallinnan avulla tunnistetaan keskeiset toimintaa uhkaavat riskit ja kuvataan varautuminen näihin riskeihin. Riskienhallintaohjelma jakaa riskit viiteen eri riskilajiin, joiden avulla voidaan riskienhallintaa arvioida. Riskilajit ovat: 1. Toiminnan johtaminen ja talous 2. Henkilöturvallisuus 3. Tietoturvallisuus 4. Valmiussuunnittelu 5. Fyysiset toimintaedellytykset Kuntayhtymän toiminnan kannalta merkittäviä riskejä ovat: - Toimintaa muuttavat riskit o riittävä potilas- / asiakasmäärän takaaminen o Monipotilastilanteet (suuronnettomuus, pandemia) - Toimintaa uhkaavat riskit o tulipalo yhdessä tai useammassa yksikössä tai rakennuksessa o sähkökatko valtakunnan tai sairaalan verkossa - Pidempiaikaiset häiriöt o poikkeusoloihin varautuminen (lääkkeet, nesteet, tarvikkeet, henkilökunnan riittävyys) Osana kokonaisriskien hallintaa kuntayhtymän johtoryhmä ja eri toiminta-alueiden johtoryhmät arvioivat työturvallisuusriskien hallintaa yhdessä työsuojelutoimijoiden kanssa. Johtoryhmät nimesivät toiminnan kannalta kolme keskeisintä työturvallisuusriskiä koko kuntayhtymän tasolla ja toiminta-alueittain: - Koko kuntayhtymä o Henkinen kuormitus, työskentely suorituskyvyn äärirajoilla o Kohonnut väkivallan riski (sosiaalipalvelut, psykiatria ja päivystyksen klinikkaryhmä) o Sisäilmasto-ongelmat - Erikoissairaanhoito o Sisäilmasto-ongelmat o Kohonnut väkivallan riski (erityisesti psykiatria ja päivystyksen klinikkaryhmä) o Työn psykososiaalinen ja fyysinen kuormittavuus o Tiedonkulkuun ja muutoksiin liittyvät riskitekijät (psykiatria) - Sosiaalipalvelut o Kohonnut väkivaltariski o Sisäilmasto-ongelmat o Epävarmuus tulevaisuudesta ->palvelurakennemuutos - Tukipalvelut

25 o o o Yksintyöskentelyn riskit Työn fyysinen kuormittavuus Sisäilmasto-ongelmat Toiminnan johtaminen ja talous Toiminnan johtamisen ja talouden osalta vuosineuvottelujen yhteydessä tapahtuva vähintään suunnittelukauden mittainen toiminnan, henkilöstön ja tilankäytön, rakennus- ja tietojärjestelmähankkeiden sekä laitehankintojen yhtäaikainen suunnittelu sisältää strategista riskien arviointia ja edesauttaa johtamisen toteuttamista. Kuntayhtymän taloudenhoito perustuu omakustannusperusteiseen hinnoitteluun. Kunnat ovat perussopimuksessa sitoutuneet maksamaan toiminnan kulut, ja kuntayhtymällä ei ole lyhyellä tähtäimellä merkittävää taloudellista riskiä toiminnan rahoittamisesta. Pidemmällä ajalla kustannuskehityksen pitäminen hallinnassa on merkittävä haaste, jotta palvelujen kustannusten nousu on linjassa kuntatalouden kantokyvyn kanssa. Uusien tilojen käyttöönotto lisää pääomakustannuksia, joita on pystyttävä kompensoimaan aikaisempaa tehokkaammilla toimintatavoilla ja joustavammalla resurssien käytöllä. Toiminnan ja talouden riskien arviointi tulevina vuosina on tärkeä osa kuntayhtymän toiminnallisten järjestelyjen suunnittelua. Yhtenä kuntayhtymäntasoisena mittarina voidaan pitää kuntayhtymän taseessa olevaa kumulatiivista yli-/alijäämää, joka kuvaa pidemmän ajan talouden tasapainoa, ja siinä onnistumista. Kuntayhtymällä oli tilivuoden päättyessä kumulatiivista alijäämää noin miljoona euroa, joka on hyvin viimeisimmän talousarvion mukaisen tavoitteen sisällä. Lisäksi riskinkantokykyyn vaikuttaa kuntayhtymän omavaraisuusaste, joka oli 21,2 %. Omavaraisuusasteelle pitäisikin asettaa tulevaisuudessa vähimmäistaso ja omavaraisuusasteen kehittymistä olisi seurattava peilaten taseen kehittymiseen. Pitkällä tähtäimellä kuntayhtymän taserakenne vaikuttaa osaltaan kuntayhtymän kykyyn selviytyä velvoitteistaan. Kuntayhtymän velkaantumista on seurattu pitkäaikaisten lainojen ja toimintamenojen suhteella. Tätä kriteeristöä muutettiin kertomusvuonna niin, että se huomioi konsernin ja mahdollistaa valtuuston hyväksymän investointisuunnitelman toteuttamisen. Virallisessa tilinpäätösohjeistuksessa velkaantumista mitataan suhteellisen velkaantumisen käsitteellä. Tämä tunnusluku oli 46,1 %. Kuntayhtymän velkaantumisaste on tällä hetkellä keskimääräistä korkeampi ja vastaavasti omavaraisuusaste keskimääräistä alhaisempi. Kuntayhtymän lainasalkun korkoriski on hajautettu yhtymävaltuuston hyväksyminen periaatteiden mukaisesti. Kuntayhtymän vakuutusturva kilpailutettiin vuonna 2010, ja uudet vakuutukset tulivat asteittain voimaan vuoden 2011 aikana. Samalla vakuutusturva mitoitettiin tämän hetkisen toiminnan turvaamisen lähtökohdista. Vuonna 2014 vakuutusturvan kilpailutus tehdään koko konsernille. 9.3 Henkilöstöturvallisuus Henkilöturvallisuuden alueella merkittävin riski on kohonnut asiakasväkivallan uhka, erityisesti sosiaalipalvelujen toiminta-alueella sekä psykiatrian ja päivystyksen klinikkaryhmissä. Väkivallan muotoina ovat sekä psyykkinen että fyysinen väkivalta. Asiakasväkivallan uhkaa pyritään vähentämään monenlaisilla keinoilla. Työyksiköitä koulutettiin tunnistamaan mahdolliset riskiasiakkaat ja suunnittelemaan toimintaohjeet haastavien asiakastilanteiden varalta. AVEKKIkoulutusta (toimintamalli väkivallan ennaltaehkäisyyn ja hallintaan) järjestettiin koko kuntayhtymän työtekijöille. Koulutuksia järjestettiin vuoden 2012 aikana 23 kurssia ja 3 kertauskurssia. Koulutettuja on yhteensä noin 220 kpl. Kaksi toiminta-aluetta nimesi riskiksi sisäilmasto-ongelmat. Sisäilmasto-ohje päivitettiin tilanhallinnan ja työsuojelutoimikunnan yhteystyönä ja se otettiin käyttöön syksyllä 2013.

26 9.4 Tietoturvallisuus 9.5 Valmiussuunnittelu 25 Tavoitteena on sisäilmaongelman varhainen havaitseminen ja korjaustoimenpiteiden aloittaminen. Sisäilmasto-ongelmaa esiintyy yleensä vanhemmissa rakennuksissa ja syyt ovat yleensä rakenteellisia. Muut merkittävät riskit liittyivät henkiseen hyvinvointiin ja tiedottamiseen sekä työn fyysiseen kuormittuvuuteen. Kuntayhtymässä on koulutettu lähes kaikkiin potilasta hoitaviin yksiköihin ergonomiaosaajia. Opetusta on toteutettu yhdessä Karelia AMK:n kanssa Ergonomia korttikoulutuksessa. Tiedotusta ja työssä jaksamista on pyritty parantamaan työhyvinvointiin liittyvillä koulutuksilla ja kehittämistoimilla. Tietoturvallisuuden tavoitteena on toimintahäiriötön ja luotettava tuotantoympäristö sekä tietojen asianmukainen käyttö. Tietoverkoissa ja järjestelmissä on ollut ajoittaista hitautta. Häiriöraportointia on pyritty kehittämään sekä PTTK:n suunnasta että sisäisesti. Varsinaiseen tuotantoon häiriöt eivät ole aiheuttaneet merkittävää riskiä. Yksittäiset tietoverkkokatkokset ja järjestelmähäiriöt ovat aiheuttaneet hetkellisiä potilashoitoa hidastavia tilanteita. Tietosuojakoulusta järjestettiin omalle henkilökunnalle ja terveyskeskuksiin videovälitteisesti ja luentoina. Tietosuojavalvontaa tehtiin noin 100 tapauksen verran. Vuonna 2012 on kuntayhtymässä hyväksytty päivitetty tietoturvapolitiikka, jossa on huomioitu vuoden 2007 jälkeen tulleet lakimuutokset ja henkilöstön nimikemuutokset sekä tietotekniikkapalvelujen ulkoistus Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus (PTTK) Oy:lle. Lisäksi vuonna 2013 on hyväksytty kaikissa KYS-Erva sairaanhoitopiireissä yhteinen tietoturvapolitiikka. Tietosuojariskejä pyritään hallitsemaan ajantasaisella ohjeistuksella ja valvonnalla ja vuonna 2013 lähetettiinkin yksiköihin toimintaohje tietojärjestelmä- tai tietoliikennehäiriöihin varautumiseksi. Valmiussuunnittelu tarkoittaa normaaliaikojen häiriötilanteiden (sähkökatkot, vesikatkot, suuronnettomuus tai muu toimintaa muuttava tapahtuma) ja poikkeusolojen (laajempi kansallinen tai kansainvälinen häiriö, kuten sotatila) valmiuden ylläpitoa. Viime vuoden harjoitukset keskittyivät sähkön saannin turvaamiseen ja palo- ja pelastuskoulutukseen. Poikkeusolojen varalle kuntayhtymä tekee henkilövaraukset puolustusvoimille kriittisesti tärkeiden ja tärkeiden henkilöjen osalta. 9.6 Fyysiset toimintaedellytykset Fyysisillä toimintaedellytyksillä tarkoitetaan rakennusten terveellisiä ja toimivia toimitiloja ja kiinteistöjä sekä turvallista ympäristöä ja nykyaikaisia ja toimintaa sopivia laitteita koneita. Merkittävin viimeaikainen riski on ollut terveellinen sisäilmasto, joka myös mainitaan jo kohdassa henkilöturvallisuus. Nykyaikaiset ja toimintaan sopivat laitteet ja koneet ovat osa jatkuvaa kehitystä, joka on myös osa laadukasta ja hyvää hoitoa. Viime vuosien uusien tilojen rakentaminen ja vanhojen saneeraus on osaltaan vähentänyt tämän riskialueen riskejä. 10. Tilikauden tulos ja toiminnan rahoitus 10.1 Kuntayhtymän tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän vuoden 2013 talousarviossa tavoiteltiin nollatulosta. Ensimmäisessä osavuosikatsauksessa talousarviota muutettiin 3,2 milj. euroa, koska huhtikuun alussa alkanut yhteispäivystys ei ehtinyt vuoden 2013 talousarvion valmisteluun vuoden 2012 lopussa. Sopimus

27 26 yhteispäivystyksestä saatiin valmiiksi vasta kertomusvuoden kevättalvella. Vuoden 2013 toimintakulujen ennuste näytti heti alkuvuodesta ylittävän talousarvion huomattavasti ja niinpä yhtymähallitus päätti aloittaa sekä säästö- että tuottavuusohjelman laatimisen. Pääasiassa onnistuneen toimintakulujen hallinnan ansiosta tilinpäätös vuodelta 2013 kääntyi lopulta lähes 1,3 milj. euroa ylijäämäiseksi. Säästöohjelman taustalla oli Joensuun kaupungilta keväällä 2013 tullut haaste alentaa erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon palveluista kunnilta perittäviä hintoja. Kuntayhtymän hallitus päätti alentaa hintoja kahdella prosentilla heinäkuun 2013 alusta lähtien. Euroissa tämä tarkoitti noin kahden miljoonan euron vähennystä kuntayhtymän tuloissa. Kuntayhtymässä valmisteltiin nopea säästöohjelma tämän tulovajauksen kattamiseksi, ja säästöohjeet tulivat voimaan toukokuun alussa. Suurimmat säästöt saatiin aikaan henkilöstökuluista. Tämä tarkoitti mm. jononpurkujen sekä ylitöiden vähentämistä ja tarkempaa suunnittelua sijaisten käytön vähentämiseksi. Kohtuullisia säästöjä kertyi myös koulutuskustannuksista, lämmityksen ja jäähdytyksen tarkastelusta sekä eipotilastyöhön liittyvien hankintojen jäädyttämisestä. Säästöohjelman lisäksi kuntayhtymässä oli jo vuoden 2012 lopulla aloitettu suunnitelmallinen työ prosessien parantamiseksi. Kuntayhtymän talousarviot vuosilta 2011 ja 2012 olivat molemmat ylittyneet yli 10 miljoonalla eurolla ja samansuuntaista ylitystä ennusti myös vuoden 2013 ensimmäinen osavuosikatsaus. Yhtymävaltuusto myönsi joulukuussa 2013 talousarvioon 3,0 milj. euron ylitysoikeuden toisen osavuosikatsauksen perusteella. Toiminnan tehostamisen ansiosta talousarvion ylitys jäi vuoden mittaan tehtyjä ennusteita huomattavasti pienemmäksi sekä myös myönnetyn ylitysoikeuden alapuolelle, vajaaseen kahteen miljoonaan euroon. Säästöohjelman ja prosessien parantamisen ansiosta sekä toimintakulujen kasvu että talouden alijäämäinen kehitys saatiin katkaistua. Hyvin sujuneen vuoden 2013 ansiosta kuluvan vuoden talousarvio näyttää realistiselta ja kuntayhtymä välttyi vaikeammilta sopeuttamistoimilta ja suuremmilta kululeikkauksilta. Kuntayhtymän tuottavuusohjelma jatkaa talouden petraamista. Tavoitteena on nostaa tuottavuutta kahdella prosentilla vuosittain kuluvan valtuustokauden aikana. Tuottavuusohjelmassa kehitetään ensisijaisesti käytäntöjä ja hoitoprosesseja, joita tehostamalla laadukas potilaiden hoito järjestetään entistä järkevämmin ja kustannustehokkaammin. Vuoden 2013 ylijäämän syntymiseen vaikutti ennen kaikkea kuntayhtymän toimintakulujen toteutuminen ennakoitua pienempänä ja myyntituottojen toteutuminen hiukan ennustettua suurempana. Toimintakulujen maltillisessa toteutumisessa onnistuivat kaikki toiminta-alueet. Kuntayhtymässä toimintakulut ylittivät ensimmäisessä osavuosikatsauksessa muutetun talousarvion 1,9 milj. eurolla (0,8 %). Lopullinen toimintakulujen toteuma kuitenkin alitti toisen osavuosikatsauksen valtuuston ylitysoikeuksin hyväksymän toimintakuluennusteen 1,6 milj. eurolla (0,7 %). Merkittävin syy toimintakulujen alitukseen on henkilöstökulujen kehitys ja ne alittuivatkin n. 0,9 milj. euroa (0,7 %) toisen osavuosikatsauksen ennusteen sekä n. 3,2 milj. euroa (2,3 %) ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä muutetun talousarvion. Vuonna 2013 jouduttiin tekemään hoitotakuuseen liittyviä lisätöitä, mutta maltillisemmin kuin edellisenä vuonna säästöohjelmasta johtuen. Tämä käänsi kuntayhtymän hoitotakuun ylittäneiden potilaiden määrän kasvuun loppuvuoden aikana. Vuonna 2012 alkanut sijaisten käytön tarkastelu sekä vuosilomien entistä parempi suunnittelu olivat tärkeimpiä syitä henkilöstökulujen parantuneeseen hallintaan, joka saatiin aikaan yksiköiden kanssa hyvässä yhteistyössä sujuneiden toimintaprosessien muutoksella. Palvelujen ostot kasvoivat vuoden 2012 tilinpäätökseen 7,6 % ja vuoden 2013 talousarvioon 4,9 %. Lopulta palvelujen ostot alittivat ennusteen 0,3 milj. eurolla (0,5 %). Talousarvioon nähden eniten kasvoivat ostot muista sairaanhoitopiireistä sekä laboratorio ja röntgen tutkimusten käyttö. Molemmissa kuluerissä vuoden 2013 talousarvio oli maltillinen, sillä talousarvio oli vain hiukan suurempi kuin vuoden 2012 tilinpäätös. Ostot muista sairaanhoitopiireistä kasvoivat edellisestä

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Esityslista 2/2016 1. Yhtymävaltuusto. Kokouskutsu. 02.03.2016 kello PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 2/2016 1 Kokouskutsu Aika Paikka Toimielimen jäsenet 02.03.2016 kello Nurmes Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno Ilomantsi Urjanheimo Hannu

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 149 30.11.2015 Yhtymävaltuusto 31 14.12.2015 Toiminta- ja taloussuunnitelma ja talousarvio 2016-2018 173/3.30.300/2015 Yhtymähallitus 30.11.2015 149 Kuntalain 110 mukaisesti valtuuston on

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN LAUTAKUNTA 21 14.04.2015 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTARAPORTTI TAMMI-HELMIKUU 2015 9/00/02/00/02/2015 HYKS 21 HYKS-sairaanhoitoalueen tammi-helmikuun 2015

Lisätiedot

Talousraportti 10/ Väestö

Talousraportti 10/ Väestö 1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018

OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu 2018 Yhtymähallitus 30.10. 156 LIITE 1 OSAVUOSIKATSAUS Sivu 5 tammi-elokuu Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Sairaanhoidossa saapuneiden lähetteiden määrät sekä käyntimäärät ovat lisääntyneet edelliseen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II

Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Elokuu 8/2017 Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen. Pöytäkirja 2/ Henkilöstöjaosto. Aika kello 11:30-12:00

Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen. Pöytäkirja 2/ Henkilöstöjaosto. Aika kello 11:30-12:00 Pöytäkirja 2/2015 1 Henkilöstöjaosto Aika 30.03.2015 kello 11:30-12:00 Paikka Keskussairaala, talo 7/7 krs neuvotteluhuone Saapuvilla olleet jäsenet Jormanainen Laura Vainikka Pekka Varis Minna Parkkonen

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

Talousraportti 8/

Talousraportti 8/ 1 (6) Talousraportti elokuun lopun tilanteesta Väestö Elokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 831 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 620, Nurmeksessa 7 930 ja Valtimolla 2 281 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA

VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA Yhtymäkokous 3 24.05.2016 VUODEN 2015 TILINTARKASTUKERTOMUS, TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA VASTUUVAPAUDESTA PÄÄTTÄMINEN TILIKAUDELLA 1.1. - 31.12.2015 106/02.020.201/2013 Yhtymäkokous 3 Hallitus 37 29.3.2016

Lisätiedot

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu 4/2017. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu 4/2017 Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA

VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA VUODEN 2012 KUMPPANUUSSOPIMUSNEUVOTTELUIHIN LIITTYVÄ INFORMAATIO JA KESKUSTELUTILAISUUS OHJELMA 15.2.2012 klo 13.00 13.10 klo 13.10 13.50 Tilaisuuden avaus yhtymähallituksen puheenjohtaja Kauko Juhantalo

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Paikka Keskussairaala, talo 7/6 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, Joensuu

Paikka Keskussairaala, talo 7/6 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, Joensuu Pöytäkirja 6/2015 1 Tarkastuslautakunta Aika 26.08.2015 kello 12:00-13:30 Paikka Keskussairaala, talo 7/6 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu Saapuvilla olleet jäsenet Kukkonen Pekka Kaverinen

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti heinäkuun lopun tilanteesta Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 719, Nurmeksessa 7 967 ja Valtimolla 2 297 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Yhtymähallitus Yhtymähallitus PKSSK:n tilinpäätös ja toimintakertomus / /2017

Yhtymähallitus Yhtymähallitus PKSSK:n tilinpäätös ja toimintakertomus / /2017 Yhtymähallitus 32 23.03.2017 Yhtymähallitus 51 12.04.2017 PKSSK:n tilinpäätös ja toimintakertomus 2016 428/02.06.01.03/2017 Yhtymähallitus 23.03.2017 32 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 on

Lisätiedot

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen.

KYHALL Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen 5 :n mukaan jäsenkuntien valtuustot hyväksyvät Selänteen tilinpäätöksen. Kuntayhtymähallitus 17 28.02.2013 Tarkastuslautakunta 28 16.05.2013 Tarkastuslautakunta 35 28.05.2013 Tilinpäätös vuodelta 2012 23/02.02.02/2013 KYHALL 28.02.2013 17 Peruspalvelukuntayhtymä Selänteen perussopimuksen

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä

TILINPÄÄTÖS. Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä TILINPÄÄTÖS 2012 Yhtymähallitus 25.3.2013 44 Tarkastuslautakunta 19.4.2013 26 Yhtymävaltuusto 10.6.2013 13 1 SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Toimintakertomus

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta

Kokouspäivämäärä Talousjohtaja Tero Mäkiranta Sivu 1 SATSHP/407/02.02.02/2018 59 TOIMINNAN JA TALOUDEN KATSAUS 1-3 KK/2018 Talousjohtaja Tero Mäkiranta 18.4.2018 Talousjohtajan katsaus sairaanhoitopiirin tammi-maaliskuun 2018 toimintaan ja talouteen:

Lisätiedot

KYSin kuntakierros 2016

KYSin kuntakierros 2016 KYSin kuntakierros 2016 Kari Janhonen 30.3.2016 1 Tilinpäätös 2015 30.3.2016 2 Jäsenkunnat: kuntakortti Tammi - joulukuu 2015 KYS Kertymä 2014 2015 Muutos kunta 15/14 (%) Taloussuunn. yli/ali (%) Muutos

Lisätiedot

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71

HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 HALLITUS 71 07.05.2012 TAMMI-MAALISKUUN 2012 TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 592/02/02/00/08/2010 HALL 71 Toiminnan ja talouden keskeisiä tunnuslukuja 1-3/2012 Elektiivisten lähetteiden lukumäärä on kasvanut

Lisätiedot

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Elokuu. Osavuosikatsaus II. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Elokuu Osavuosikatsaus II Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto

VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto VUOSI 2012 Tilinpäätöksen yhteenveto Hoitopalvelut Tilinpäätös 2012 11.2.2013 Tuotettujen palvelujen määrä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta hoitopäiviä, joiden määrä väheni suunniteltua

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa.

Perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille joudutaan maksamaan palautuksia viime vuodelta arviolta euroa. Kaupunginhallitus 53 12.02.2018 Tarkastuslautakunta 11 09.03.2018 Kaupungin talouden toteutuminen 2017, kaupunki ja liikelaitokset 122/02.02.02/2018 KHALL 12.02.2018 53 Talous vuonna 2017 Uudenkaupungin

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallintopalvelut KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN TIEDOTE 1 KAUHAVAN TALOUS PÄÄTYI ENNÄTYSTULOKSEEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2017 oli noin 0,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2018 esiteltävä vuoden 2017 tilinpäätös on

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma

Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma Tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma 2017-2021 1. Yleistä Kuntayhtymän hallinnon ja talouden valvonta järjestetään niin, että ulkoinen ja sisäinen valvonta yhdessä muodostavat kattavan valvontajärjestelmän.

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen

Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys. Sopimusohjauksen kehysseminaari Talousjohtaja Aija Suntioinen Toiminta- ja taloussuunnitelman lähtökohdat, perusteet ja kehys Sopimusohjauksen kehysseminaari 25.4.2017 KATSAUS TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYKSEEN Toiminnan kehitys Volyymin kasvu jatkunut pidemmän aikaa

Lisätiedot

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla

Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmes pääsi vuonna 2018 hyvään tulokseen kaupungin vahvalla toiminnalla Nurmeksen kaupungille vuosi 2018 vahvan perustoiminnan ansiosta hieman odotuksia parempi. Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto. Aika kello 11:07-11:30.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä. Pöytäkirja 2/ Yhtymävaltuusto. Aika kello 11:07-11:30. PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Pöytäkirja 2/2016 1 Yhtymävaltuusto Aika 02.03.2016 kello 11:07 11:30 Paikka Nurmes, Hyvärilä Saapuvilla olleet jäsenet Heinävesi Suhonen Maija Happonen Aarno

Lisätiedot

Kuntayhtymän hallitus Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan osalta

Kuntayhtymän hallitus Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 12/2018 1 (1) Kuntayhtymän hallitus 151 19.11.2018 161 107/02.02.00.00/2017 Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset hallituksen toimivallan

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Joulukuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen Hoitoon

Lisätiedot

Kuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja

Kuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja Kuntakierros 2019 Kari Janhonen, talousjohtaja 10.4.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98 633 1 051 1,1 % Hoitojaksot 44 039 43

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 1 (5) ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Ypäjän kunnanvaltuustolle Sisällysluettelo 1. Tarkastuslautakunnan tehtävä, kokoonpano ja työskentely. 2 2. Edellisten vuosien arviointikertomusten johdosta tehtyjen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016

KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 KARKKILAN KAUPUNKI TALOUSRAPORTTI 8/2016 1 KÄYTTÖTALOUS 1.1 Raportointi talousarvion toteutumasta Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisella raportoinnilla, joka toteutetaan kaupunginhallitus

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin

TILINPÄÄTÖS Yhtymävaltuuston seminaari Talousjohtaja Elisa Kusmin TILINPÄÄTÖS 2015 Yhtymävaltuuston seminaari 14. 15.6.2016 Talousjohtaja Elisa Kusmin Tilinpäätös 2015 Ylijäämä 699 821,59 Taseessa edellisten tilikausien ylijäämää 1 761 646,24, joten taseessa ylijäämä

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden

Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 130 25.3.2013 Asianro 313/02.02.01/2013 93 Vuoden 2012 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen Päätöshistoria

Lisätiedot

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET

ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET JOHDANTO ASUKASKOHTAISET KOKONAISKUSTANNUKSET Asukaskohtaiset kokonaiskustannukset ovat kasvaneet Joensuussa 7,7% ja Kontiolahdella 6,9% vuodesta 2011 Tarkastelu on suuntaa antava. Tarkastelu ei huomioi

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Torstai klo

Torstai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 5/2011 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2009-2012 KOKOUSAIKA Torstai 19.05.2011 klo 15.00 18.00 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

PÖYTÄKI RJA LIPERIN KUNTA 6/2015

PÖYTÄKI RJA LIPERIN KUNTA 6/2015 LIPERIN KUNTA PÖYTÄKI RJA 6/2015 2 Saapuvilla olleet et Nimi Reijonen Eero Tikka Tiina Parkkinen Sanna Hakulinen Pauli Hartikainen Mikko Hoppa Helinä Huikuri Pekka Huohvanainen Kauko Jetsonen Anne Karjalainen

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Hallintoylihoitaja. henkilöstösuunnittelija

Hallintoylihoitaja. henkilöstösuunnittelija Pöytäkirja 5/2014 1 Henkilöstöjaosto Aika 27.10.2014 kello 11:50-12:50 Paikka Keskussairaala, talo 7/7 krs nuvotteluhuone Saapuvilla olleet jäsenet Jormanainen Laura Väistö Vuokko Varis Minna Palviainen

Lisätiedot

Paikka Keskussairaala, M-talo, 1. kerroksen kokoustila 1, Tikkamäentie 16, Joensuu

Paikka Keskussairaala, M-talo, 1. kerroksen kokoustila 1, Tikkamäentie 16, Joensuu Pöytäkirja 7/2016 1 Tarkastuslautakunta Aika 28.09.2016 kello 12:00-13:15 Paikka Keskussairaala, M-talo, 1. kerroksen kokoustila 1, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu Saapuvilla olleet jäsenet Kukkonen Pekka

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja

Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoitopiirin johtajan katsaus Marraskuu 218 Rauno Ihalainen Sairaanhoitopiirin johtaja 1. 2. 2 Katsauksen sisältö 1. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET Sitovien tavoitteiden toteutuminen

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta

Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 3/2018 1 (1) 29 107/02.02.00.00/2017 Sitovien tavoitteiden tarkistaminen ja talousarviomuutokset valtuuston toimivallan osalta Kuntayhtymän valtuusto 29 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Organisaatio

Organisaatio Organisaatio 1.1.2017 2.11.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Yhteiset palvelut Valtuusto Tarkastuslautakunta Hallitus Yksilöasiainjaosto Henkilöstöjaosto Toimitusjohtaja

Lisätiedot

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät

KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät KYSin talous 2017 ja 2018 sekä kertaluonteiset erät Kari Janhonen, 14.03.2018 5.4.2018 1 Tilinpäätös 2017 5.4.2018 2 5.4.2018 3 Sitovat tavoitteet Valtuusto muutokset talousarvioon 22.5.2017, 10 (suun

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus

TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginhallitus 27.3.2012 TILINPÄÄTÖS 2012 Koko kaupunki TP 2011 TP 2012 Muutos % Toimintatuotot 59 702 062 65 402 858 5 700 796 9,55 Toimintakulut 347 846 795 374 691 312 26 844 517

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.4.2017 Omistajaohjausryhmä/Kuntajohto Yhtymähallitus Pyhäjoen kunnanhallitus Raahen kaupunginhallitus Siikajoen kunnanhallitus 1 Osavuosikatsaus

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Vuosien taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja

Vuosien taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja Vuosien 2018-2020 taloudellinen kehityskaari Kari Janhonen, talousjohtaja 26.2.2019 11.3.2019 1 Tilinpäätös 2018 TP 2017 TP2018 TP 2018 / TP 2017 ERO % Palveluiden toimivuus Hoidetut henkilöt 97 582 98

Lisätiedot

2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA

2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2016 ALAVIESKAN KUNNAN TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastuslautakunnan keskeisimpänä tehtävänä on arvioida valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja kuntalaisten tarvitsemien palveluiden

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut?

Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Miten on järjestetty Siun soten terveys- ja sairaanhoitopalvelut? Antti Turunen toimialuejohtaja 16.11.2017 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Vastaanottopalvelut (kiireellinen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 12 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-12 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 103,9 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 6.6.2018 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2017 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2017, % (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-165) -0,2 % (-5) -0,7 %

Lisätiedot

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 )

Kunnan, joka tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin, tulee laatia ja sisällyttää tilinpäätökseensä konsernitilinpäätös (KL 114 ) Kaupunginhallitus 100 27.03.2017 Tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2016 77/04.047/2017 KH 27.03.2017 100 Kuntalain (410/2015) 113 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat

Sitovuustason määrärahat Yhtymähallitus 27.4. / 78 LIITE NRO 8 TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1-3 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-3 kk Talousjohtajan katsaus Talousjohtaja Tero Mäkiranta 20.4.: Laskutuksessa

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla.

Valmistelun lähtökohtia. Talousarvion 2017 yksityiskohtainen erittely. resursseja jonkin verran uudella tavalla. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Pöytäkirja 4/2016 1 (1) 42 153/02.02.00/2016 Taloussuunnitelman 2017-2019 valmistelu Kuntayhtymän hallitus 18.4.2016 42 Valmistelun lähtökohtia Kuntayhtymän hallituksen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Huhtikuu. Osavuosikatsaus I. Hoidon tarpeen arviointia odottavat. Hoitopäivät. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Huhtikuu Osavuosikatsaus I Kysyntä Hoidossa olleet potilaat Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa:

Arviointikertomuksessa esitettyjen havaintojen ja johtopäätösten osalta hyvinvointikuntayhtymä toteaa seuraavaa: 23.6.2015 Raahen kaupunginhallitus Vastaus Raahen kaupungin tarkastuslautakunnan 12.5.2015 antamaan arviointikertomukseen 2014. Raahen kaupungin tarkastuslautakunta on arviointikertomuksessaan tarkastellut

Lisätiedot

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén

HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA. Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén HUS:N TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA Tammi- maaliskuu 2015 Valtuuston kokous 29.4.2015, toimitusjohtaja Aki Lindén 23.4.2015 maaliskuu 2015 1 28.4.2015 HYKS aloitti sairaanhoitoalueena vuonna 2006. Deflatoitu

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 8 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-8 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 68,2 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen 21.10.2013 Sivu 1 / 1 4437/00.04.02/2013 76 Toimiohjeen antaminen edustajalle Eteva kuntayhtymän yhtymäkokoukseen Valmistelijat / lisätiedot: Aulis Majuri, puh. (09) 816 23000 Marja-Leena Remes, puh. (09)

Lisätiedot

Keskussairaala, M-talo 1. krs auditorio, Tikkamäentie 16, Joensuu

Keskussairaala, M-talo 1. krs auditorio, Tikkamäentie 16, Joensuu PohjoisKarjalan sosiaali ja terveyspalvelujen Esityslista 4/2016 1 Kokouskutsu Aika 13.09.2016 kello 09:30 Paikka Keskussairaala, Mtalo 1. krs auditorio, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu Toimielimen jäsenet

Lisätiedot

Talousraportti 6/ Väestö

Talousraportti 6/ Väestö 1 (6) Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 591 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 510, Nurmeksessa 7 828 ja Valtimolla 2 253 asukasta. Juuassa asui 4 911 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Toiminnan ja talouden näkymiä

Toiminnan ja talouden näkymiä Liite 3 Toiminnan ja talouden näkymiä 2018-2019 Kuntaneuvottelut 27.4.2018 Heli Lähteenmäki Hoidettujen potilaiden määrän kehitys 2012-2017 225 000 220 000 215 000 210 000 205 000 200 000 195 000 190 000

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

Yhtymähallitus

Yhtymähallitus Yhtymähallitus 226 22.11.2012 Osavuosikatsaus 3/2012 542/02.02.00/2012 Yhtymähallitus 22.5.2012 113 Talous- ja hallintojohtaja Seija Kärkkäinen, seija.karkkainen(at) ylasavonsote.fi, puh. 040 747 0506.

Lisätiedot

Hirvenjuoksun ISM-kisa

Hirvenjuoksun ISM-kisa Hirvenjuoksun ISM-kisa Juuka, 04.07.2015 Yksilökilpailut Kävelijät Sarjalle ei lasketa aikapisteitä. Sarjassa on 4 arviomatkaa. Nimi Nro Piiri Arviointi Ammunta Pisteet 1. Lemmetty Tuomas 164 PS 548 (+9m/+3m/+8m/+6m)

Lisätiedot

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä,

ISM Single Competitor Competitions. Nilsiä, ISM 2014 Nilsiä, 09.02.2014 Single Competitor Competitions M Nimi Nro Piiri Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Savolainen Esa 14 PS 300 (23:29) 256 (-9m/+13m) 558 (93) 1114 2. Tuovinen Janne 5 PS 261

Lisätiedot

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO

*** TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 0, ,92 70 PERUSTERVEYDENHUOLTO Itä-Savon shp/11.11.2016 Talousarvio Vuoden alusta Toteutuma-arvio YLI / ALI muutettu 2016 tammi-syyskuu syyskuun mukaan 2016 60 ERIKOISSAIRAANHOITO Talousarvion ylityksessä/alituksessa huomioidaan vain

Lisätiedot

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti

Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti 1 (5) JULKAISUVAPAA TIEDOTE Nurmeksen vuoden 2017 tilinpäätös vahva muun kuntatalouden mukaisesti Nurmeksen kaupungille vuosi 2017 oli muutoksen vuosi. Kaupungin uusi hallintosääntö astui voimaan 1.6.2017

Lisätiedot

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016

Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 12.6.2017 Kirsi Mukkala Keski-Suomen kuntien tilinpäätökset 2016 Pohjatietojen lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto Väestömuutos 2016 (suluissa muutos henkilömääränä) -0,1 % (-4) -0,3 % (-4) -0,3 % (-15)

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 5 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-5 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 43,9 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut

Lisätiedot

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

Tilinpäätös Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Tilinpäätös 2013 Talousjohtaja Eija Tolonen-Manninen Tilikauden tulos 2013 Tilinpäätös on 3,4 miljoonaa euroa ylijäämäinen sen jälkeen, kun on huomioitu kunnille palautettava maksuosuus 3,4 miljoonaa euroa

Lisätiedot

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Tilinpäätös Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Tilinpäätös 2013 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen 31.3.2014 TILINPÄÄTÖS 2013 Koko kaupunki TP 2012 TP 2013 Muutos % Toimintatuotot 65 402 858 66 701 510 1 298 652 1,99 Toimintakulut -374 691 312-380 627

Lisätiedot

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen

46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen 22/2018 46 Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2017 sekä vastuuvapauden myöntäminen Yhteinen kirkkovaltuusto päättää 1) vahvistaa Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2017

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus

Sairaanhoitopiirin vuosi Kuntatilaisuus Sairaanhoitopiirin vuosi 2016 Kuntatilaisuus 15.11.2016 Vuodesta 2016 Jatkettu rakenteellisia ja toiminnallisia uudistuksia Hoidettujen potilaiden määrä kasvanee n. 2,5 % edellisestä vuodesta Hoidon kysynnän

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 2013 KOKOUSKUTSU 1/2014 Kokousaika klo 9.00 Kokouspaikka Jyväskylä, KESLABin neuvottelutila Käsiteltävät asiat Asia Liite Sivu 1 3 LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 3 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJAT 3 4 LIIKELAITOS

Lisätiedot

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet

Sitovuustason määrärahat. Työpanokset ja henkilötyövuodet TOIMINNAN JA TALOUDEN RAPORTTI 1 10 KK Satakunnan sairaanhoitopiiri johdon raportti 1-10 kk Talousjohtajan katsaus Toimintaluvut Hoitopäivien määrä on toteutunut 86,8 verrattuna talousarviolukuun ja kasvanut

Lisätiedot

Tammi-heinäkuun tulos 2017

Tammi-heinäkuun tulos 2017 Tammi-heinäkuun tulos Eksote Heinäkuun tulos ja ennuste EKSOTE Tammi-heinäkuu Koko vuosi milj. EUR Toteuma Budjetti Erotus Ennuste Budjetti Erotus Jäsenkuntatuotot 256,8 256,8 0,0 440,2 440,2 0,0 Nettotoimintamenot

Lisätiedot

Paikka Keskussairaala, Talo 7/7 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, Joensuu

Paikka Keskussairaala, Talo 7/7 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, Joensuu Pöytäkirja 5/2015 1 Tarkastuslautakunta Aika 20.05.2015 kello 12:00-14:20 Paikka Keskussairaala, Talo 7/7 krs, kokoushuone, Tikkamäentie 16, 80210 Joensuu Saapuvilla olleet jäsenet Kukkonen Pekka Kaverinen

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot