VAPAAVAHTI FRIVAKT. Sjöfartsmässa i Åbo. Arja Ahonen Årets sjömansidrottare M/s Alppila Intiasta Suomeen. M/s Containerships VII Vuosaaressa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAPAAVAHTI FRIVAKT. Sjöfartsmässa i Åbo. Arja Ahonen Årets sjömansidrottare 2011. M/s Alppila Intiasta Suomeen. M/s Containerships VII Vuosaaressa"

Transkriptio

1 MERIMIESPALVELUTOIMISTO SJÖMANSSERVICEBYRÅN VAPAAVAHTI FRIVAKT Sjöfartsmässa i Åbo Arja Ahonen Årets sjömansidrottare /2011 M/s Alppila Intiasta Suomeen 4 / 2011 M/s Containerships VII Vuosaaressa Frivakt Vapaavahti 1

2 VAPAAVAHTI 4/11 Pääkirjoitus: Vuoden vaihtuessa 3 Containerships VII:n kiireinen visiitti Vuosaaressa 4 Merenkulkumessut Turussa Belgian satamat Antwerpen ja Zeebrugge 14 Tervetuloa Neristaniin Merimiesten kaupunkiin 18 Aikamatka 1500 vuoden taakse 22 Ulosvientiä 26 Uutisia eetteriin 35 vuoden ajan 30 Merimiespalvelutoimiston kurssit M/s Alppila saapui Intiasta 43 Merimies on erimies 48 Aboa Maren opiskelijat vakoilemassa Filippiineillä 50 Mepan kirjasto suosittelee 52 Arja Ahonen on vuoden 2011 Merimiesurheilija Moninkertainen mestari Silja Serenadelta 57 Yleisurheilumestaruus Klenodenille 59 Ristikko 60 Meeting point 66 Toimintaa MEPAn kursseilla 68 Tulevia kursseja 71 FRIVAKT 4/11 Ledare: Vid årsskiftet 3 Containerships VII:s snabbvisit i Nordsjö 8 Sjöfartsmässa i Åbo oktober 13 Belgiens hamnar i Antwerpen och Zeebrugge 16 Välkommen till Neristan Sjömännens stad 20 En tidsresa 1500 år tillbaka 24 WIIMA på det heta och kalla krigets scen 28 Sjömansservicebyråns kurser M/S Alppila anlände från Indien 45 SSB:s bibliotek rekommenderar 54 Arja Ahonen Årets sjömansidrottare 2011 Mångfaldig mästare från Silja Serenade 58 Friidrottsmästerskapet till Klenoden 59 Korsordet 61 POHJOISMAINEN VALOKUVAUSKILPAILU 2011 NORDISKA FOTOTÄVLINGEN 2011 Töitä voi lähettää saakka Tävlingsbidragen bör insändas före Sirpa Kittilä Kannen kuva - Pärmbild: Pekka Karppanen Takakansi - baksida: Sirpa Kittilä Arja Ahonen Silja Serenadelta valittiin Vuoden merimiesurheilijaksi, s 57. Syksy oli vilkasta aikaa Mepan kursseilla, Marianne ja moni muu oli mukana, s.68 M/S Klenoden tog hem mästerskapet i friidrott. Tapio Kaikkonen var med och samlade poäng, s.59 2 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

3 Vuoden vaihtuessa VAPAAVAHTI FRIVAKT Vuodenvaihde on oiva paikka katsoa vähän taakse ja enemmän eteen. Arvioida vähän sitä mitä saatiin aikaiseksi ja mitä on odotettavissa. Mepan palvelut toimivat tutun turvallisesti. Urheilutoiminnassa joukkuelajit olivat tosi suosittuja. Lehdet, kirjat ja elokuvat liikkuivat ripeästi laivoille. Kädentaitoihin liittyneillä kursseilla oli runsaasti osanottajia ja Ylläsretkelle osallistui ennätysmäärä merenkulkijoita. Liikuntakursseille oli sitä vastoin vähemmän kiinnostusta. Vaikka melonta oli suosittua maissa, niin puolet omista melontakursseista peruttiin. Samoin osaan ATK-kursseista oli vaikea löytää osallistujia. Palkkasimme keväällä merenkulkijoiden työhyvinvointia edistämään henkilön vuodeksi. Odotukset olivat kovat. Toivottavasti tuloksia alkaa näkyä ensi vuoden puolella. Aihe on vaativa, eikä siinä ole helppoja ratkaisuja. Mikäli olisi, niin ne olisi jo keksitty. Viime vuoden kirjamessuilla rummutettiin voimalla sähkökirjan maailmanvalloitusta. Sitä ei tullut. Jotta tulisi, niin tekijänoikeuskysymykset on ensin ratkaistava. Eivätkä nekään ole helppoja. Uusi vuosi on juuri alkamassa ja se tuo mukanaan uudet haasteet. Valtion ensi vuoden budjettiratkaisuilla on merkittäviä vaikutuksia toimintamenoihimme. Se iskee erityisesti kirjoihin, sekä sanomaja aikakusilehtiin, joiden hinnat kohoavat yhdeksän prosenttia. Sitä vastoin Mepan tulot eivät ole kasvaneet tällä vuosituhannella Vid årsskiftet Årsskiftet är en förträfflig tid att se litet bakåt och mera framåt. Att litet utvärdera vad vi fått till stånd och vad som är att vänta. SSB:s tjänster var bekanta och trygga. I idrottsverksamheten var lagspelen verkligt populära. Tidningar, böcker och filmer levererades snabbt till fartygen. Kurserna i händighetsarbeten hade gott om deltagare och i resan till Ylläs deltog ett rekordantal sjöfarare. För kurserna i motion var däremot intresset mindre. Trots att paddling i allmänhet var populärt, var vi tvungna att annullera hälften av våra paddlingskurser. Likaså var det svårt att få deltagare till en del av ADB-kurserna. I våras anställde vi för ett år en person för att främja sjöfararnas arbetshälsa. Förväntningarna var stora. Förhoppningsvis börjar resultaten synas på nästa års sida. Uppgiften är krävande, och där finns inga enkla lösningar. Om de skulle finnas, hade vi redan hittat dem. På fjolårets bokmässa slog man på trumman för e-bokens erövring av världen. Den uteblev. För att den skall komma måste man först lösa frågorna gällande upphovsrättigheterna. De är inte heller lätta. Ett nytt år börjar just och det för med sig nya utmaningar. Statens budget för nästa år inverkar märkbart på våra verksamhetskostnader. Den slår hårt mot speciellt böcker, samt mot tidningar Markus Karjalainen ja Martti Karlsson m/s Alppilan komentosillalla Befälhavaren Peter Ståhlberg och Martti Karlsson på M/S Finnseas kommandobrygga euroakaan. Keskeisin syy siihen on suomalaisten merenkulkijoiden väheneminen. Hankala yhtälö! Tähän asti korkeatasoinen palvelu merenkulkijoille on hoidettu henkilöstöä vähentämällä. Sillä tiellä ei voi enää pitkään jatkaa, koska väki loppuu. Paras apu olisi, jos suomalaisten merenkulkijoiden lukumäärä kääntyisi taas nousuun. Pieniä toiveita siitä on. Uusia aluksia on tullut ja on edelleen tulossa Suomen lipun alle. Toisaalta merenkulun tukia halutaan vähentää ja se yhdessä uuden tulevan rikkidirektiivin kanssa olisi myrkkyä suomalaiselle merenkululle. Kaikesta edellä olevasta huolimatta Mepa palvelut toimivat ensi vuonnakin. Olemme myös uudistaneet kurssitarjontaamme, ja jatkamme panostusta työhyvinvointiin. Mikäli sille löytyy tilausta, niin uskon sen jatkuvan. Viime kesänä Kotkassa pidetyn Merenkulkijatapaamisen innoittamina yritämme järjestää vastaavat tapahtumat Kotkan lisäksi Raumalla ja Maarianhaminassa. Olemme jälleen laittaneet komean kattauksen Sinulle. Tule nauttimaan pöydän antimista! Myötäistä tuulta tulevallekin vuodelle! Martti Karlsson och tidskrifter, vars omsättningsskatt stiger till nio procent. SSB:s intäkter har däremot inte ökat med en enda euro under detta årtusende. Den centrala orsaken är att antalet finländska sjöfarare minskat. En besvärlig ekvation. Hittills har vi kunnat garantera en högklassig sjömansservice genom att minska personalen. På den vägen kan vi inte fortsätta länge, personalen tar slut. Den bästa hjälpen skulle vara att antalet finländska sjöfarare igen började öka. Det finns litet hopp om att så sker. Vi har fått nya fartyg under finländsk flagg, och flera är på kommande. Å andra sidan vill man minska sjöfartsstöden och det skulle, tillsammans med det nya kommande svaveldirektivet, vara rena giftet för den finländska sjöfarten. Trots allt ovanstående fortsätter SSB:s service också under nästa år. Vi har också förnyat vårt kursutbud, och vi fortsätter att satsa på arbetshälsan. Om det finns beställning på den, tror jag att det fortsätter. Uppmuntrade av Sjöfararträffen i Kotka senaste sommar försöker vi ordna liknande evenemang utöver i Kotka också i Raumo och Mariehamn. Vi har igen dukat ett bord som dignar av läckerheter. Kom och njut av bordets gåvor! Förliga vindar också under det kommande året! Martti Karlsson 4 / 2011 Frivakt Vapaavahti 3

4 CONTAINERSHIPS VII:N KIIREINEN VISIITTI VUOSAARESSA Määräyksistä on merimiehille haittaa, päällikkö Jyrki Tommila toteaa. Lomalle lähtevä kippari Harri Ekström on samaa mieltä. Vuosaaren liikkumisongelmat ovat monella merenkulkijalla päällimmäisenä mielessä. Päälliköt käyvät rutiinilla läpi törnin tapahtumat ja tulevat asiat ennen kuin Ekström lähtee kotiin. On perjantai-ilta, mutta Tommilan täytyy käydä heti käsiksi paperitöihin. Seuraava satama on Riika Latviassa. Tulli- ja miehistölistat on täytettävä, allekirjoitettava, leimattava ja lähetettävä sitten skannattuina Riikaan. Silti he haluavat nähdä alkuperäiset, kun saavumme satamaan, Jyrki Tommila luettelee. Kokeneen kapteenin mukaan laivanpäällystön paperityö on koko ajan lisääntynyt vuosien myötä. Useimmat tietävät Venäjän paperisodan, mutta dokumentteja penätään muuallakin. Laskimme, että kolmen viikon työjakson aikana on työstettävä 235 erilaista raporttia, Tommila huokaisee. Joissain maissa vaadittavat asiakirjat vaihtelevat eri käynneillä. Miehistöluetteloita on tarvittu jopa seitsemän kappaletta. Usein esimerkiksi mukana olevista remonttimiehistä pitää laatia erillinen matkustajaluettelo. Jyrki Tommila on viihtynyt aluksella hyvin, mutta pari kovaa jäätalvea varsinkin Pietarin reitillä ovat aikaansaaneet viivästyksiä. Välillä on vaikea suunnitella esimerkiksi lomamatkaa perheen kanssa, kun on huomioitava myöhästymisen mahdollisuus, Tommila kertoo. Hän pitää tärkeänä, että merimies on hyvissä väleissä vaihtokaverin kanssa. Silloin voi sopia työvuorojen säätelystä. Tavanomainen Helsingin hässäkkä Suomen lipun alla liikennöivä 966 TEU:n konttialus kulkee tiukan aikataululun mukaan. Pohjois-Euroopassa logistiikka toimii, eikä laivoja seisoteta turhaan. Helsingissä Containerships VII käy kymmenen päivän välein ja lastitöiden lisäksi kotimaan satamassa pukkaa muitakin kiireitä. Vapaavahti kävi seuraamassa aluksen vierailua lokakuun puolessa välissä. Siinä mielessä ajoitus oli hyvä, että MEPAn pikkubussia voitiin hyödyntää miehistönvaihdoissa. CS VII:n, Ailan ja Lindan käyttöön tarkoitettu Containerships yhtiön auto ei lähtenyt käyntiin tyhjentyneen akun vuoksi. Täällä on muutenkin hankala liikkua. Aluksella jokainen mies on liikkeessä, mutta kaikki tietävät paikkansa. Laiva tuli Pietarista, tarkoitus on purkaa 10 konttia ja lastata 110 konttia. Yliperämies Olli Vesanto tutkii lastiplaania, kun ciiffi Jouni Eeronheimo tulee kansitoimistoon. Pitäisi ensimmäisenä suorittaa muutama nosto konehuoneesta, sylinteriä ja sen sellaista, Eeronheimo toteaa. Miehet alkavat suunnitella nostoja yhdessä varustamon maapuolen henkilöiden, Björn Roosin ja Jonas Qvistin kanssa. Kumpikin on Vesannon seilauskavereita. Olimme samaan aikaan m/s Petsamossa. Nalle oli kipparina, Jonas oli förstinä ja itse olin ykkösperämiehenä, Olli Vesanto muistelee. Yliperämies lähtee ottamaan makeaa vettä rikkipesuria varten, kun täkkärit valmistelevat proviantin nostoa laivaan. Välillä förstin kännykkä pirahtaa. Joku pääsee taas lomille, kun Mepan autolla haetaan levänneitä miehiä laivalle. 4 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

5 Björn Roos ja Olli Vesanto suunnittelevat lastausta Proviantti tuli Shipstores Nyman &Co:lta Konepäällikkö Eeronheimolla, koneykkösellä Ilpo Perälällä, sähkömies Antti Turtiasella ja moottorimies Kari Höökillä on melkoinen iltapuhde edessä, ennen kuin kaikki koneenosat on nostettu laivaan. Tusina merenkulkijoita ja reparit päälle Messi, byssa ja päivähuone ovat tyhjiä, vaikka paras ruoka-aika olisi meneillään. Stuju Timo Pentti häärii muonavarastossa paperinippu kädessään ja kurkkupurkki olkapäällään. Otamme kaiken proviantin täällä Helsingin päässä. Maidotkin riittävät koko reissuksi, Pentti kehuu. Nymanin kuorma-auto on joutunut pysäköimään pidemmälle ahtaasta laiturista. Tavarat tuodaan kärryillä ulkosivulle, josta ne nostetaan provianttikraanalla suoraan muonavarastoon. Muonaa tarvitaan kohtalaisen paljon, koska muissa satamissa varastoja ei täydennetä. Aluksen miehistöön kuuluvat kokkistuertin lisäksi pursimies, kolme kansimiestä, sähkömies, moottorimies, yliperämies, 1. perämies, 1. konemestari, kapteeni ja konepäällikkö. Matkalle lähtee lisäksi kaksi Wärtsilän asentajaa viimeistelemään rikkipesurilaitteiston käyttöönottoa, Timo Pentti laskee ruokailijoiden määrää. Pyykkisäkit olivat kateissa. Pikainen puhelinsoitto Nymanin Nikolle auttoi, ja säkit saatiin paikallistettua. Konetavaroita konttinosturillla Matruusi Toivo Liivakin lomavuoro päättyi. Mies oli tuossa tuokiossa työvaatteet päällä. Täytyy katsoa, mitä Mepan kursseja sattuu kohdalle, kun törni aikanaan loppuu, Liivak kertoo. Kädentaidon kursseista kiinnostunut kansimies häipyy töihinsä, kun yliperämies Vesanto pyytää kahvipaussille ja kertoo laivan kuulumisia. Pääosin ajelemme Teesportin, Rotterdamin, Helsingin ja Pietarin väliä, Olli Vesanto luettelee Containerships VII on satamassa yleensä neljästä kahdeksaan tuntia, Venäjällä menee joskus yökin. Reitit ovat vaihdelleet jonkin verran. Varustamo on Vesannolle tuttu jo Petsamon ajoilta. Opiskelin Raumalla vuosina ja seilasin välillä eri varustamoissa, joten praktiikkaa oli riittävästi pätevyyskirjoja varten, Olli kertoo. Hän oli CS VII:lla ensin vuoden verran 1. perämiehenä, ja on sen jälkeen toiminut yliperämiehenä. Linja on varsin kiireinen, töitä riittää. Kahdella perämiehellä pärjää, kun päällikkö osallistuu vahdinpitoon, Vesanto toteaa. Hän lähtee katsomaan, kun viimeisiä varaosia lasketaan kannella olevasta luukusta konehuoneeseen. Painavan sylinterin laskeminen konehuoneen väliturkilla on vaativa toimenpide, mihin tarvitaan koko koneporukka. Konttinosturin kuljettaja ei juuri näe alas, hän saa ohjeita radiolla Jonas Qvistiltä. Ciiffi Eeronheimo juoksee vielä kannelta alas kampeamaan suurta sylinteriä paikalleen. Varaosat on toimitettu, konttilastaus jatkuu. 4 / 2011 Frivakt Vapaavahti 5

6 Osa rikkipesuri-installaatiosta on skorsteenin kyljessä PAKOKAASUJA PUHTAAKSI RIKKIPESURILLA Konepäällikkö Jouni Eeronheimon mukaan kaikessa on pyritty mahdollisimman täydelliseen automatiikkaan Containerships VII -alukselle asennettiin Wärtsilän toimittama rikkipesuri Naantalin telakalla. Kahden ja puolen viikon aikana tehtiin myös muita perinteisiä telakkatöitä pohjanmaalauksesta lähtien. Asennustyötä viimeistellään laivan normaalin liikennöinnin aikana. Nytkin meillä on kaksi Wärtsilän miestä mukana, Eeronheimo kertoo. Rikkipesuri (Fresh Water Scrubber) toimii makealla vedellä, johon on lisätty natriumhydroksidia eli lipeää. Kemiallisen reaktion ansiosta korkearikkisen polttoaineen pakokaasut täyttävät Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n voimaan tulevat päästörajat. Jouni Eeronheimolle Wärtsilä on tuttu toimija. Meillä on Wärtsilän W7l64 pääkone sekä huoltosopimus, konepäällikkö kehuu yhteistyötä. CS VII:n ulkonäky muuttui hieman, ainakin paapuurin puolelta. Savupiipun kylkeen asennettiin lisäosa pakokaasun puhdistusta varten, ja kannella on laitteistoa 40 jalan kontissa. Lipeää säilytetään yhdessä polttoainetankissa ja makean veden tuottamiseksi asennettiin kaksi uutta evaporaattoria. Alus voi edelleen käyttää korkearikkistä ifo 380 raskasta polttoöljyä, jonka saatavuus ja hinta esimerkiksi Pietarissa on kohdallaan. Rikkipesurin tuottama jäte separoidaan ja säilötään jäteöljytankkeihin. Koneessa kaiken ikää CS VII:n rikkipesuri on ensimmäinen Wärtsilän toimittama kaupallinen asennus. Laitteistoa ja järjestelmää on testattu Nesteen tankkerilla m/t Suulalla, ja kokemukset olivat hyviä. Kokenut konepäällikkö Eeronheimo ei pelkää uutta teknologiaa. Jotkut perusasiat ovat säilyneet samoina, muuten tekniikka kehittyy koko ajan, vuonna 1981 Suomen Joutsenella merimiesten perusopintolinjan aloittanut Jouni toteaa. Miehistöpraktiikkaa mies hankki pasiseereissa ja jatkoi armeijan jälkeen Effoan laivoissa kuten Sirius ja Atlantic Stream. Ennen konemestariopintoja ehti hän seilata myös 6 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

7 maineikkaalla Suomen Etelä-Amerikan linjalla. AL:n Auroraan otin Helsingissä obiksen jobin huhtikuussa Yngve Sundqvist oli kipparina ja Kalevi Tuukkanen ciiffinä. Poikkeuksellisesti laiva lähti ensin Välimerelle, Eeronheimo muistelee. Aurora jatkoi Piraeuksesta tyhjänä Buenos Airesiin, missä otettiin jääruumiin kalaa ja lihaa ja vuotia. Seuraava satama oli Santos, jossa vielä tuolloin lastattiin kahvisäkkejä käsipelillä ja ahtauskoukuilla. Konemestarikoulutuksen jälkeen hän on työskennellyt pelkästään rahtialuksilla. Hyvä työrupeama on takana sekä Borella että Langh Shipilla. Mies viihtyy myös Containershipilla hyvin. Merimieselämä on melkoisesti muuttunut noista Auroran päivistä. Miehistöt ovat pienentyneet ja kiire painaa, Eeronheimo pohtii. VIELÄ LÖYTYY MERIMIEHIÄ Containerships VII aluksella on kokonaan suomalainen miehistö. Ere Puruskainen edustaa nuoremman polven merenkulkijoita. CS VII: ssa konemiehistöön kuuluvat konepäällikön lisäksi ensimmäinen konemestari, sähkömies ja moottorimies. Wärtsilän kanssa tehty huoltosopimus tuo myös apua. Hommia riittää silti. Laivassa on 126 kylmäkonttipaikkaa, joihin tarvitaan sähkövirtaa. Aikataulua on ajettava solmun nopeudella, joten kovin monta hevosta ei sovi päästää laitumelle. Konepäällikkö Jouni Eeronheimo ja muu koneporukka nostavat tavaraa konehuoneeseen Puolimatruusi Puruskainen on kotoisin Joensuusta. Hän lähti merelle töihin Kotkan Ammattikorkeakoulun kautta. Opinnot jatkuvat edelleen. Nyt olen keräämässä työkokemusta, Ere kertoo. Hänen edellinen työpaikkansa oli msv Fennica, joten muutos konttialukseen oli melkoinen. Ere ei kuitenkaan pidä konttien kanssa operointia pahana, vaikkei ole vielä miettinyt, minkälaisessa aluksessa haluaisi toimia päällystötehtävissä. Merenkulkuammatissa on se hyvä puoli, että voi itse valita asuinpaikkansa, hän pohtii. Toistaiseksi hän on viihtynyt Joensuussa. Ammatin hyvinä puolina hän pitää myös pitkiä lomia sekä kohtuullista palkkaa. Ansiotasoa lisää myös se, että laivalla rahaa ei juuri kulu. Pietarissa olin maissa pari tuntia ja kävin ostoksilla, mies kertoo. Tällä kerralla CS VII jäi yöksi Helsinkiin, mutta Ere pysytteli laivalla keräämässä voimia seuraavan päivän töitä varten. Alan opiskelijoita on vaihtelevasti 4 / 2011 Puruskainen tutustui laivatöihin jo sisävesillä ollessaan kesätöissä lukiovuosien välillä. Kotka oli luonnollinen valinta opiskelupaikaksi. Hän ihmettelee, kuinka kato on käynyt merenkulun opiskelijoiden keskuudessa. Meidän vuosikurssilta viisi on lopettanut, ja jokunen roikkuu löyhästi mukana, Ere laskee. Edelleen mukana on tusinan verran Puruskaisen vuosikurssikavereita. Lähes kaikki ovat kuitenkin saaneet harjoittelu- ja työpaikkoja. Syksyllä jobeja on ollut tarjolla jopa paremmin kuin kesällä. Puruskainen tietää, ettei merimieselämässä enää ole samaa hohtoa, kuin vaikka kolme vuosikymmentä sitten. Vapaa-aika kuluu levätessä ja videoiden katselussa. Selkeinä lisäetuina hän pitää satelliittitelevisiota sekä pääsyä internettiin. Yhteydenpito internetin ja facebookin kautta käy kätevästi. Rahaakin säästyy, kun ei tarvitse lähetellä tekstiviestejä ulkomailta, Puruskainen kehuu. Lähes tuhat kahdenkymmenen jalan konttia lastaava alus työllistää neljä kansimiesta. Frivakt Vapaavahti 7

8 CONTAINERSHIPS VII:S SNABBVISIT I NORDSJÖ Containerfartyget på 966 TEU trafikerar under blåvit flagg enligt en tuff tidtabell. I Nordeuropa fungerar logistiken, och fartygen ligger inte onödigt länge i hamn. Containerships VII anlöper Helsingfors med tio dagars mellanrum, och utöver lasthanteringen skall man hinna med mycket annat i hemlandets hamn. Frivakts utsände följde med fartygets besök i mitten av oktober. Tidpunkten var lämplig då man också kunde utnyttja SSB:s minibuss vid bytet av manskap. Rederiets bil, som är avsedd för CS VII, Aila och Linda, vägrade att starta på grund av en tom ackumulator. Här är ju annars också svårt att förflytta sig. Bestämmelserna är besvärliga för sjömännen, konstaterar befälhavaren Jyrki Tommila. Skepparen Harri Ekström, som är på väg till sin ledighet, är av samma åsikt. För många sjöfarare utgör begränsningen av rörelsefriheten i Nordsjö hamn ett stort problem. Befälhavarna går rutinerat igenom händelserna under arbetstörnen och kommande ärenden, innan Ekström beger sig hem. Det är fredag kväll men Tommila måste genast ta itu med pappersarbeten. Nästa hamn är Riga i Lettland. Tull- och besättningslistor måste fyllas i, stämplas och sedan skicka i skannad form till Riga. Trots det vill man se originalen då vi kommer i hamn, räknar Jyrki Tommila upp. Enligt den erfarna kaptenen har skeppsbefälets pappersarbeten under åren ökat hela tiden. De flesta känner till Rysslands pappersexercis, men också på annat håll kräver man dokument. Vi räknade ut att man under en tre veckors arbetstörn måste fylla i 235 olika rapporter, suckar Tommila. I några länder varierar dokumenten mellan olika besök. Besättningslistor har behövts t.o.m. i sju exemplar. Ofta måste man göra en passagerarlista över montörer som reser med. Jyrki Tommila har trivts bra ombord, men ett par svåra isvintrar har medfört förseningar, särskilt på rutten till S:t Petersburg. Ibland är det svårt att t.ex. planera en semesterresa tillsammans med familjen, då man måste räkna med risken att man försenar sig, berättar Tommila. Han tycker att det är viktigt att sjömannen kommer bra överens med sin avlösare. Då kan man komma överens om att justera arbetstörnarna. Sedvanlig ruljans i Helsingfors Varje man ombord är i rörelse, men alla vet sin plats. Båten kom från S:t Petersburg, det är meningen att man skall lossa 10 containrar och lasta 110. Överstyrmannen Olli Vesanto granskar lastningsplanen då maskinchefen Jouni Eeronheimo kommer till däcksbyrån. Vi borde först sköta några lyft från maskinrummet, en cylinder och litet annat, konstaterar Eeronheimo. Männen börjar planera lyften tillsammans med rederiets landanställda Björn Roos och Jonas Qvist. Båda är Vesantos seglingskamrater. Vi var på M/S Petsamo samtidigt. Nalle var skeppare, Jonas var överstyrman och själv var jag förste styrman, minns Olli Vesanto. Överstyrmannen ger sig av för att skaffa sötvatten till avsvavlingsanläggningen, medan däcksmännen förbereder lastningen av provianten. Överstyrmannens mobiltelefon 8 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

9 ringer allt emellan. Någon blir igen ledig, då SSB:s bil transporterar utvilade mannar till fartyget. Maskinchefen Eeronheimo, förste maskinmästaren Ilpo Perälä, elektrikern Antti Turtiainen och maskinmannen Kari Höök har full sysselsättning under kvällen, innan alla maskindelar är lyfta ombord. Ett dussin sjöfarare och två montörer Mässen, byssan och dagrummet är tomma, trots att det normalt skulle vara mattid. Stuerten Timo Pentti stökar i proviantlagret med en pappersbunt i handen och en gurkburk på axeln. 4 / 2011 Vi tar all proviant här i Helsingfors. Till och med mjölken räcker för hela resan, säger Pentti nöjd. Nymans lastbil har varit tvungen att parkera längre bort på den trånga kajen. Varorna transporteras med kärror nedanför relingen och lyfts med en kran direkt till proviantlagret. Det krävs en rätt stor mängd proviant, då man inte fyller på lagren i andra hamnar. Utöver kockstuerten består besättningen av båtsman, tre däcksmän, elektriker, maskinman, överstyrman, förste styrman, förste maskinmästare, kapten och maskinchef. Med på resan kommer också två montörer från Wärtsilä för att lägga sista handen vid avsvavlingsanläggningen före den tas i bruk. Säckarna med tvätt är försvunna. Ett Jonas Qvist, Björn Roos och Olli Vesanto var på M/S Petsamo samtidigt snabbt telefonsamtal till Niko Nyman hjälpte, och man lyckades lokalisera säckarna. Maskindelar lyftas med containerkran Matrosen Toivo Liivaks ledighet är slut. Och alldeles strax har han bytt till arbetskläder. Måste checka vilka SSB:s kurser är aktuella då törnen igen tar slut, säger Liivak. Däcksmannen som är intresserad av händighetsarbeten försvinner till sina sysslor, då överstyrman Vesanto bjuder in till kaffepaus för att berätta om livet ombord. Vi trafikerar huvudsakligen mellan Teesport, Rotterdam, Helsingfors och S:t Petersburg, räknar Olli Vesanto upp. Containerships VII ligger vanligen i hamn mellan fyra och åtta timmar och i Ryssland ibland över natten. Rutterna har varierat litet. Rederiet är bekant för Vesanto ända sen tiden på Petsamo. Jag studerade i Raumo åren och seglade däremellan hos olika rederier, så jag hade tillräckligt med praktik för behörighetsbreven, berättar Olli. Han var först ett år som förste styrman på CS VII, och har sedan dess fungerat som överstyrman. Linjen är jäktig och arbetsdryg. Man klarar sig med två styrmän då befälhavaren deltar i vakthållningen, konstaterar Vesanto. Han går för att se hur de sista reservdelarna lyfts ned i maskinrummet genom luckan i däcket. Att sänka ned den tunga cylindern på mellandurken är en krävande åtgärd, här behövs alla mannar i maskinrummet. Containerkranens förare ser inte ända ner och Jonas Qvist ger instruktioner per radio. Maskinchefen Eeronheimo springer ännu ned från däcket för att vrida den stora cylindern på plats. Reservdelarna är levererade, lastningen av containrar fortsätter. Frivakt Vapaavahti 9

10 AVGASER RENAS MED HJÄLP AV SVAVEL Enligt maskinchefen Jouni Eeronheimo har man i allt strävat efter så fullständig automatik som möjligt. På Containerships VII installerade man på dockan i Nådendal en skrubber från Wärtsilä. Under två och en halv veckas tid gjordes också andra traditionella varvsreparationer, allt från bottenmålning. Man lägger sista handen vid installationen medan fartyget är i normal trafik. Också nu har vi två montörer från Wärtsilä ombord, berättar Eeronheimo. Skrubbern fungerar med sötvatten till vilket man tillsatt natriumhydroxid d.v.s. lut. Tack vare den kemiska reaktion som sker, lyckas man trots avgasernas höga svavelhalt fylla den internationella sjöfartsorganisationen IMO:s framtida krav gällande gränsvärden för utsläpp. För Jouni Eeronheimo är Wärtsilä en bekant aktör Vi har Wärtsiläs W7164 huvudmaskin och serviceavtal, säger maskinchefen som är nöjd med samarbetet. CS VII:s utseende förändrades något, åtminstone på babord sida. Vid skorstenens sida installerades en tilläggsenhet för att rena avgasen och på däcket en anläggning i en 40 fots container. Lutet förvaras i en bränsletank och för att producera sötvatten installerades två nya färskvattengeneratorer. Fartyget kan fortfarande använda högsvavligt IFO380 tung brännolja, som finns att tillgå till ett rimligt pris t.ex. i S:t Petersburg. Avsvavlingsanläggningens avfall separeras och förvaras i avfallsoljetankar. Hela livet vid maskinen Skrubbern på CS VII är Wärtsiläs första kommersiella installering. Anläggningen och systemet har testats på Nestes tanker m/t Suula och erfarenheterna var goda. Den erfarna maskinchefen Eeronheimo är inte rädd för ny teknologi. Några grundläggande fakta har bibehållits, i övrigt utvecklas tekniken hela tiden, konstaterar Jouni som börjat sin sjöfartsutbildning på Suomen Joutsen år Manskapspraktiken skaffade han på passagerarfartygen och efter värnplikten fortsatte han på Effoas fartyg Sirius och Atlantic Stream. Jag tog jobb som maskinelev på AL:s 10 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

11 Maskinchefen Jouni Eeronheimo Aurora i april Yngve Sundqvist var skeppare och Kalevi Tuukkanen maskinchef. Undantagsvis gick fartyget först till Medelhavet, minns Eeronheimo. Aurora fortsatte från Piraeurs till Buenos Aires utan last. Där lastade man först fisk och kött och hudar i kylrummet. Santos var följande hamn, där man ännu på den tiden lastade kaffesäckar med handkraft och stuvningskrok. Efter maskinmästarutbildningen har han jobbat enbart på lastfartyg. Ett långt dagsverke gjorde han på både Bore och Langh Ship. Han trivs också bra på Containerships. Sjömanslivet har ändrat en hel del efter dagarna på Aurora. Besättningarna har minskat och man har alltid bråttom, funderar Eeronheimo. På CS VII består maskinmanskapet utöver maskinchefen av förste maskinmästare, elektriker och maskinman. Serviceavtalet med Wärtsilä är också till hjälp. Trots det har man händerna fulla. Ombord finns det plats för 126 kylcontainrar, så tidtabellen kräver att man går i en fart om knop. ÄNNU FINNS DET SJÖMÄN På Containership VII är besättningen helt finländsk. Ere Puruskainen representerar en yngre generation av sjöfarare. Lättmatros Puruskainen är hemma från Joensuu. Han gick till sjöss via yrkeshögskolan i Kotka. Studierna fortsätter. Nu samlar jag praktisk erfarenhet av arbetet, berättar Ere. Hans tidigare arbetsplats var msv Fennica, så jobbet på ett containerfartyg innebar stor förändring. Ere har ändå ingenting emot att operera med containrar, också om han ännu inte tänkt på var han skulle trivas i befälsuppdrag. Fördelen med sjöfararyrket är att man själv kan välja var man bor, funderar han. Hittills har han trivts i Joensuu. Han tycker också att långa ledigheter och en hygglig lön hör till de goda sidorna. Att man inte just gör av med så mycket pengar ombord är också fördelaktigt för inkomstnivån. I S:t Petersburg gick jag i land för ett par timmar och gjorde uppköp, berättar han. Den här gången stannade CS VII i Helsingfors för natten, men Ere stannade ombord för att samla krafter för arbetet följande dag. Varierande mängd sjöfartsstuderande Puruskainen bekantade sig mellan gymnasieåren med arbetena ombord i insjötrafik. Kotka var ett naturligt val av studieplats. Han är förvånad över bortfallet som drabbat sjöfartens studerande. På vår årskurs har redan fem slutat, och någon hänger nätt och jämt med, berättar Ere. Ett dussin av Puruskainens kompisar är ännu med på årskursen. Nästan alla har i alla fall fått praktik- och arbetsplatser. På hösten fanns det rentav mera jobb än på sommaren. Puruskainen vet att sjömanslivet inte har samma glans som till exempel för trettio år sedan. Under fritiden vilar man och ser på videofilmer. Han tycker att satellittelevision och tillgång till internet är klara tilläggsförmåner. Kontakt via internet och Facebook fungerar behändigt. Man sparar också pengar, då man inte behöver skicka textmeddelanden då man är utomlands, säger Puruskainen nöjd. Fartyget som rymmer närmare ettusen tjugo fots containrar sysselsätter fyra däcksmän. 4 / 2011 Frivakt Vapaavahti 11

12 MERENKULKUMESSUT TURUSSA Messuilla oli lähes 40 näytteilleasettajaa Myyntipäällikkö Kimmo Kokkalan mukaan Suomen Laivamalli Oy:ltä voi tilata pienoismallin vaikka omasta laivasta Bengt Engblom isännöi SAL-Engineeringin osastoa ja esiintyi Shanty Singers kuorossa Aboa Maren tiloissa ammattilaisia ja tulevia merenkulkijoita Kymmenennet Ammattimerenkulun messut järjestettiin perinteisesti Turun merikoululla, Aboa Maren tiloissa. Merenkulun koulutus siirtyy ensi vuodeksi pois Malminkadun kiinteistöstä. Tänä vuonna tapahtuma keräsi nelisenkymmentä näytteilleasettajaa. Merenkulkijoiden rekrytointi on yksi messujen pääteemoista, koulutusjohtaja Per-Olof Karlsson Aboa Maresta kertoo. Suomalaista meripäällystöä on työllistynyt kautta aikojen kansainvälisille markkinoille. Viimeisen kymmenen, viidentoista vuoden aikana tämä on lisääntynyt. Suomalaisia näkee yhä enemmän kansainvälisillä risteilyaluksilla, ja myös ulkomaisilla rahtilaivoilla. Moni on lähtöisin Turusta. Messujen ohjelmassa oli luentoja, varustamoesittelyjä sekä tutustumisia Aboa Maren merenkulun koulutukseen ja tiloihin. Risteilyvarustamo Princess Cruises oli mukana messuilla ja markkinoi työmahdollisuuksia etenkin kone- ja kansipäällystölle. Suomalaisvarustamoilla pulaa konepäällystöstä Kotimaisia varustamoita oli mukana lähinnä Turun ja Ahvenanmaan seuduilta. Miehitys on alkanut kansainvälistyä myös Suomen lipun alla, mutta osaavalla suomalaismerimiehellä on edelleen kysyntää. Koneporukka alkaa olla kiven alla, totesi Siv Abrahamsson Boren messuosastolla. Samaa valitteli henkilöstöpäällikkö Hanne Hinders Langh Shipilta. Välillä on kutsuttu eläkeläisiäkin tilapäistöihin. Merenkulkualan koulutusta esiteltiin laajalti eri oppilaitosten ja toimijoiden osastoilla. Mukana olivat perinteiset merikoulut sekä täydennys- ja turvallisuuskoulutusta antavia laitoksia kuten Meriturva, Ålands Sjösäkerhetscentrum ja Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus. Koulurakennuksen tilat tulivat täyteen näytteilleasettajista, joiden joukossa oli melkoinen määrä suomalaista merenkulun osaamista. Yleisöä kiinnostivat harvoin nähtävillä olevat eri laitetoimittajien osastot. Mukana oli myös merialan kirjallisuutta, varusteita, viranomaisia ja järjestöjä. Suomen Laivanpäällystöliiton toiminnanjohtajalle Pekka Partaselle tuli lauantaina jo menoa seuraavaan paikkaan. Eiköhän ständi mene loppuajan E-nollana, Partanen totesi ja tarjoili hyvänmakuisia pastilleja. Shanty Singers-kuoro viihdytti messuvieraita kumpanakin päivänä. 12 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

13 SJÖFARTSMÄSSA I ÅBO OKTOBER På Aboa Mare möttes yrkesfolk och blivande sjöfarare Den tionde Sjöfartsmässan i Åbo arrangerades enligt traditionen på sjöfartsskolan Aboa Mare. Sjöfartsutbildningen flyttar bort från fastigheten på Malmgatan nästa år. Årets evenemang lockade ett fyrtiotal utställare. Rekryteringen av sjöfarare är ett av mässans huvudteman, berättar utbildningsdirektör Per-Olof Karlsson från Aboa Mare. Genom tiderna har finländskt sjöbefäl funnit sysselsättning på den internationella marknaden. Under de senaste tio till femton åren har detta skett i ökande takt. Man ser allt flera finländare på internationella kryssningsfartyg och också på utländska lastfartyg. Många är hemma i Åbo. På mässans program stod föreläsningar, presentation av rederier och Aboa Mares sjöfartsutbildning och utrymmen. Kryssningsrederiet Princess Cruises var på plats och marknadsförde arbetsmöjligheter för speciellt maskin- och däcksbefäl. Jyrki Stenman, som övervakar Finnlines nybygge, kom på blixtvisit från Kina Finländska rederier lider brist på maskinbefäl De inhemska rederierna som var med kom närmast från Åboregionen och från Åland. Besättningen har fått allt mer internationell sammansättning också under finländsk flagg, men den kunniga finländska sjömannen är ännu efterfrågad. Det börjar vara brist på maskinfolk, konstaterade Siv Abrahamsson på Bores avdelning på mässan. Samma klagan hördes från Langh Ships Hanne Hinders. Ibland har man kallat in pensionärer för tillfälliga arbeten. Sjöfartens yrkesskolor och aktörer gav på sina avdelningar en omfattande presentation av utbildningen inom branschen. De traditionella sjöfartsskolorna var på plats liksom inrättningar som ger vidare- och säkerhetsutbildning, liksom Meriturva, Ålands Sjösäkerhetscentrum och Sjöfartens utbildnings- och forskningscentral. Skolans utrymmen fylldes av utställare som representerade en stor mängd yrkeskunskap inom den finländska sjöfarten. Publiken var intresserad av avdelningarna där leverantörerna visade anläggningar som sällan finns till påseende. Man kunde bekanta sig med maritim litteratur och fartygsutrustning. På plats var både myndigheter och organisationer. Pekka Partanen, verksamhetsledare för Finlands Skeppsbefälsförbund, fick på lördagen program på annan ort för söndagen. Månne inte avdelningen går som E0 under resten av tiden, konstaterade Partanen och bjöd på smakliga pastiller. Shanty Singers underhöll mässans publik under båda dagarna. 4 / 2011 Siv Abrahamsson och Henna Aaltonen presenterade Bores verksamhet Pär-Henrik Sjöström skriver för Sjöfartstidningen och Shipgaz och presenterade på mässan Breakwater Publishings böcker Frivakt Vapaavahti 13

14 BELGIAN SATAMAT ANTWERPEN JA ZEEBRUGGE Antwerepenin satama on Belgian suurin ja Rotterdamin jälkeen Euroopan toiseksi suurin satama. Vuonna 2010 sen kautta kulki tavaraa noin 178 miljoonaa tonnia. Tällä vuosituhannella konttiliikenteen kasvu on ollut merkittävä: vuonna 2000 konttien osuus tonneista oli 34%, mutta vuonna 2009 jo 55%. Suomalaisia aluksia Antwerpenin satamassa käy viikoittain. Takavuosina niistä huolehti Antwerpeniin sijoitettu Mepan asiamies Juha Toivonen, nykyään Antwerpenin merimieskirkon työntekijät. Hollannin vuosinani oli ajoittain tarvetta käydä laivakäynnillä Antwerpenissa. Rotterdamin satamaan verrattuna kyltitys Belgian puolella oli mielestäni vähän sekava ja silloinen merimiespappi varsin osuvasti neuvoi, että jos Antwerpenin sataman alueella on kylttien mukaan epäselvää pitääkö kääntyä oikealle vai vasemmalle niin aja suoraan, sieltä se laiva löytyy. Useimmiten tämän ohjeen noudattaminen toimi. Epäloogisuus alkoi jo siinä vaiheessa, kun ajoi Hollannin puolelta kohti Antwerpenia Roosendaalin kautta: ensin tuli kilometrikyltti Antwerpen 20 ja kun samaa tietä jatkoi muutaman kilometrin seuraava kyltti oli Antwerpen 30. Merimieskirkon laivatyötä hoitanut haminalainen Seppo Suurhasko otti heinäkuus- 14 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

15 sa 2011 mukaansa laivakäynnille ja kumosi mielipiteeni laivojen hankalahkosta löytämisestä. Ihan ok kaijanumerot on täällä merkitty. Parittomat numerot on toisella puolen Schelde-jokea ja parilliset toisella. Ja täällä on satama, johon ISPS-koodista huolimatta kirkon autolla edelleen pääsee morjestamalla, ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, vaan puomi nousee. Öljy-ja kemikaalisatamat ovat täälläkin muita tarkempia, niihin täytyy ilmoittautua etukäteen. Suomalaisia laivoja täällä Antwerpenissa käy mm. Birkan ja Godby Shippingin aluksia sekä joskus Nesteen tankkereita, esimerkiksi Jurmo oli hiljattain. Ja sitten on Stoltin ja Crystalin tankkereita, joilla on suomalaisia päällä. Vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla merimieskirkolta tehtiin yhteensä 85 laivakäyntiä, Seppo selittää. Vierailupäivälleni Antwerpenin satamaan ei sattunut yhtään suomalaista alusta, joten ajoimme reilun sadan kilometrin päähän Zeebruggeen, jonne Sepolla oli toimitettavana Mepan filmejä sekä kirjoja Boren Norkingille. Zeebruggeen liikennöi kesällä 2011 Boren Norkingin lisäksi saman varustamon Norqueen, Auto Bay, Auto Bank sekä keväällä 2011 Saksassa valmistunut Zeebrugge-Bilbao -linjaa seilaava Bore Sea. Jos on aikaa mennä maihin, niin lähellä on kivoja paikkoja, sanoo Bore Sean yliperämies Petteri Haimila. Bore Sea ajaa Transfennican kaijaan, josta ei ole ongelmaa lähteä maihin. Sen sijaan Kingin ja Queenin käyttämästä P&O:n kaijasta on hankala päästä liikkumaan, vaikka matka sinällään on lyhyt. Muuten Zeebruggen satama on ihan ok ja toimiisuunnilleen yhtä hyvin kuin Hollannin Europoort. Väylä täällä on kapea ja sen takia liikenne loppuu kun kaasutankkeri tulee, se pitää huomioida, Petteri kertoo kokemuksistaan. Norkingiä kesällä kipparoinut ja sittemmin uuden Bore Songin linjaluotsiksi siirtynyt Sami Parkkinen sanoo, että Zeebrugge on hasastava satama tuulien puolesta ja että virtaukset aallonmurtajan suulla ovat kovia, tarkkana pitää olla. Rotterdamin Europoortissa asiat toimivat hollantilaisen täsmällisesti. Belgiassa on enemmän härdelliä ja Zeebruggen luotsipaikalla on usein ruuhkaa, sillä Antwerpenin luotsit tulevat samasta paikasta. Zeehen on vilkas liikenne, sillä konttipuolta on laajennettu ja ison konttialuksen tai kaasutankkerin saapuminen tietää liikennerajoituksia, kun liikenne loppuu muilta puoleksi tunniksi tai tunniksi. Nopealla linjalla kuten Norkingin Zee-Tillbury linjalla sillä oli iso merkitys. Positiivista on se, että merelle on lyhyt matka, joten luotsausmatka ei ole pitkä. Oma lukunsa on luotsikirjan saaminen Zeebruggeen. Takavuosina luotsikirjan sai kun satamakäyntejä oli tarpeeksi, minkä seurauksena esimerkiksi Norkingin silloisella 4 / 2011 Merimieskirkon työntekijät Seppo Suurhasko ja Juha Martin toimittamassa Mepan paketteja Norkingille förstillä oli aikoinaan luotsipätevyys Zeehen vaikka hän tosiasiassa oli ollut nukkumassa jokseenkin kaikki sisään- ja ulosajot. Tietyistä syistä vaatimuksia sittemmin tiukennettiin jokseenkin suoranaiseksi pilkunviilaukseksi ja nykyään aniharva pääsee läpi ensimmäisellä yrittämällä. Harvoihin ensikerralla onnistuneisiin lukeutuva Sami Parkkinen sanoo koetta hankalaksi ja että Europoortissa kyseltiin järkevämmin. Muita eroja Hollantiin verrattuna on, että Zeessä riittää luotsikokeessa englanti, kun Europoortissa luotsikokeessa vaaditaan hollannin kielen ymmärtämistä. Toinen merkittävä ero on, että kun Zeessä saa luotsikirjan suortitettua niin se kattaa koko Zeebruggen sataman alueen. Europoortissa se kattoi vain tietyn sektorin. Logistisesti Zeebruggeen on helppo tulla maitse ja siellä on helppo hoitaa vaihdot, sillä Brysselin lentoasema on vain yhden junanvaihdon päässä, Samin Parkkinen kertoo. Ja viihteelle ja ostoksille on lähikyliin lyhyt matka edellyttäen, että pääsee satamaalueelta ulos. Kevyen liikenteen väylät eivät kinnosta belgialaisia ja se on yksi asia, jossa naapurimaiden kulttuurierot tulevat selkeästi esille. Kirsi Vallenius Antwerpenin keskustaa Frivakt Vapaavahti 15

16 BELGIENS HAMNAR I ANTWERPEN OCH ZEEBRUGGE Hamnen i Antwerpen är den största i Belgien och efter Rotterdam den näst största i Europa. Via den transporterades ca 178 miljoner ton gods under år Under detta årtusende har containertrafikens ökning varit betydande: år 2000 var containergodsets andel 34 %, men år 2009 redan 55 %. Varje vecka besöker finländska fartyg hamnen i Antwerpen. För ett antal år sedan sköttes servicen av SSB:s ombud Juha Toivanen, som var stationerad i Antwerpen, numera sköter sjömanskyrkans personal servicen i Antwerpen. Under mina år i Holland behövde jag ibland besöka fartyg i Antwerpen. Jämfört med hamnen i Rotterdam tyckte jag skyltningen på den belgiska sidan var litet oklar och den dåtida sjömansprästen gav mig ett mycket träffande råd: om skyltningen i hamnen i Antwerpen inte klart visar om man skall vika till höger eller till vänster, kör bara rakt framåt, där hittar man nog fartyget. Och det rådet fungerade för det mesta. Ologiskheten började redan då man från den holländska sidan via Roosendaal körde mot Antwerpen: först kom en skylt som visade att det var 20 kilometer dit och efter några kilometer längs samma väg visade nästa skylt Antwerpen 30 km. Seppo Suurhasko från Fredrikshamn, har skött Sjömanskyrkans uppgifter på fartygen och tog mig med på ett fartygsbesök i juli Jag fick ändra uppfattning om svårigheten att hitta fartygen. Numren på kajerna är alldeles riktigt utmärkta här. De udda numren är på ena sidan av floden Schelde och de jämna numren på andra sidan floden. Och det här är en hamn där bommen vid porten lyfts upp och kyrkans bil kör in utan anmälan på förhand, ISPS-koden till trots. I olje- och kemikaliehamnarna är man också här noggrannare, och man måste anmäla ankomsten på förhand. Av de finländska fartygen anlöper bl.a. Birkas och Godby Shippings fartyg Antwerpen, och ibland Nestes tankfartyg, t.ex. Jurmo var här nyligen. Och så kommer Stolts och Crystals tankfartyg som har finländare ombord. Under första hälften av år 2011 gjorde sjömanskyrkan sammanlagt 85 fartygsbesök, förklarar Seppo. Under mitt dagslånga besök i Antwerpen, råkade inte ett enda finländskt fartyg anlöpa hamnen, så vi körde drygt etthundra kilometer till Zeebrugge, då Seppo skulle leverera SSB:s filmer och böcker till Bores Norking. Under sommaren 2011 trafikerade också Bores Norqueen, Auto Bay och Auto Bank Zeebrugge, liksom Bore Sea som under våren 2011 blivit färdig i Tyskland och går på linjen Zeebrugge Bilbao. Om man har tid att gå iland finns det trevliga platser att besöka i närheten, berättar Bore Seas överstyrman Petteri Haimila. Bore Sea lägger till vid Transfennicas kaj, 16 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

17 därifrån är det inget problem att gå i land. Från P & O:s kaj är det svårt att gå iland, trots att avståndet i sig inte är långt. I övrigt är hamnen i Zeebrugge alldeles OK och fungerar i stort sett lika bra som Europoort i Holland. Farleden är trång och därför stannar trafiken upp då ett gastankfartyg anländer, det måste man beakta, berättar Petteri om sina erfarenheter. Sami Parkkinen, som under sommaren fört befälet på Norking och nu verkar som linjelots på nya Bore Song, säger att Zeebrugge är en utmanande hamn på grund av vindförhållandena och att strömmen är svår i mynningen vid vågbrytarna. Man måste vara på sin vakt. I Europoort i Rotterdam fungerar allt på noggrant holländskt maner. I Belgien är det mera liv och rörelse och vid lotsplatsen utanför Zeebrugge är det ofta rusning, då Antwerpens lotsar kommer från samma plats. Trafiken till Zee är livlig, då containeravdelningen har utvidgats och ett stort containereller tankfartyg medför begränsningar i trafiken, då andra fartyg får stanna upp för en halv timme eller en hel. För korta linjer som Norkings linje mellan Zee och Tillbury har det stor betydelse. Positivt är att det är kort väg till havet, lotsningssträckan är inte lång. Att få ett lotsbrev för Zeebrugge är ett kapitel för sig. Förr om åren fick man lotsbrevet efter att ha besökt hamnen tillräckligt många gånger. Det medförde att t.ex. Norkings dåtida förste styrman i tiden hade lotsbrev för Zee, trots att han i verkligheten hade sovit så gott som varje gång man gått in i eller ut ur hamnen. Av vissa skäl skärptes sedan kraven till rent pedanteri, och numera klarar få av provet vid första försöket. Sami Parkkinen, en av de få som lyckats vid första försöket, säger att provet är svårt och att man I Europoort ställde förnuftigare frågor. Andra skillnader jämfört med Holland är att man i Zee klarar sig med engelska i lotsprovet, i Europoort krävs att man förstår holländska. En annan väsentlig skillnad är att då man fått lotsbrev i Zee, gäller det i hela hamnen i Zeebrugge. I Europoort täckte det bara en viss sektor. Från logistisk synpunkt är det lätt att komma till Zeebrugge från land och det är lätt att sköta byten, då man har bara ett tågbyte från flygplatsen i Bryssel, berättar Sami Parkkinen. Och för underhållning eller uppköp är det kort väg till de närmaste byarna, om man bara kommer ut från hamnområdet. Belgierna är inte intresserade av leder för lätt trafik, där ser man tydligt kulturskillnaden mellan de två grannländerna. Sjömanskyrkan i Antwerpen har funnits på sin nuvarande plats på Italielei sedan år 1926 M/S Bore Sea i hamnen i Zeebrugge Petteri Haimila är överstyrman på Bore Sea Kirsi Vallenius 4 / 2011 Frivakt Vapaavahti 17

18 Tervetuloa Neristaniin MERIMIESTEN KAUPUNKIIN Kokkolan historiaa voi tutkia helposti vanhakaupunki Neristanissa, käsityöläisten ja merimiesten kaupunginosassa. Kokkolan alkuperäinen nimi oli Gamlakarleby ja sen perusti Kustaa II Aadolf vuonna ja 1700-luvuilla Kokkola tunnettiin tervakaupunkina. Paikalliset taisivat laivanrakennuksen ja laivanvarustelun myötä kaupunki kasvoi ja sivistyi luvun alussa Kokkolassa asui 35 laivuria ja 300 merimiestä kun kokonaisväkiluku oli Neristan on yksi Suomen laajimpia säilyneitä puukaupunkeja. Siinä kun Neristan on täynnä merimiesten vaatimattomia koteja, Oppistanin yläkaupungissa asustivat varakkaat kauppiaat ja laivanvarustajat. Laivat toivat vaurautta Rahmin talo Isokadulla on yksi vanhimmista porvaristaloista Kokkolassa. Talon rakennutti laivanvarustaja Johan Rahm Rahm ylpeili talonsa lisäksi kuululla kaivollaan, josta ystävätkin hakivat vetensä tärkeille vieraille. Isokatu oli kaupungin pääkatu 1600-luvulla. Roosin talo komeilee Pitkänsillankadulla. Andreas Roos rakennutti tämän kivitalon vuonna 1813 uusklassiseen ja rokokoo tyyliin, ja se oli aikanaan kaupungin mahtavin kivitalo. Kävipä itse keisari Aleksanteri ensimmäinenkin vierailulla Roosien luona. Tuolloin Kokkola oli vauras ja menestyvä kaupunki. Museokorttelissa Pitkänsillankadulla ei tule aika pitkäksi. Talorykelmässä on muun muassa Lassanderin talo vuodelta Siellä voi tutustua 1700-luvun porvarisperheen kotiympäristöön. Elävää seutua Läntisellä Kirkkokadulla pääsee kunnolla sisälle puukaupunkimiljööseen. Fredrik ja Anna Draken talo sijaitsee numerossa 20. Draken perheen koti on museo, jota sama käsityöläisperhe asutti neljä sukupolvea. Talon sisustus on alkuperäinen. Silmä kiinnittyy yhden talon pieleen asetettuun kylttiin: kirppis. Sinnehän pitää päästä! Astun portista ja eteen levittyy pöytiä täynnä mitä viehättävimpiä esineitä. Käyn jututtamaan myyjää, Minna Väisästä. Hän kertoo, että he ovat asuneet talossa jo kymmenen vuotta. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kirpputori, joka pihamaalla pidetään, mutta kesän viimeinen. Merkittävä osa Neristanin viehätystä piilee siinä, että se Neristan on merimiesten kaupunginosa Kokkolassa. 18 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

19 Neristan on elävä kaupunginosa, jossa vanha ja uusi käyvät käsi kädessä. on edelleen elävä paikka. Nykyiset asukkaat osaavat arvostaa kotimiljöötään, ja se näkyy ja tuntuu kaduilla ja pihoilla. Pientä ja käytännöllistä Pieniä merimiestaloja Läntisellä Kirkkokadulla kutsuttiin kapanmitoiksi. Näissä taloissa pienet huoneet ja pihat käytettiin tarkasti hyväksi. Merimiestaloista jos mistä henkii vanha Kokkola. Kujilla ja porttikongeissa voi melkein nähdä merimiehen rientämässä kotiin pitkän laivamatkan jälkeen tai pienten poikien juoksemassa polvihousuissa. Itäistä Kirkkokatua voidaan pitää Neristanin ytimenä. Tekisi mieli kurkistella syvemmällekin pihojen perille, mutta tyydyn kuikuilemaan kadulta. Useimpien talojen portin pieliin on ripustettu kukkaruukkuja. Joissakin on koristeelliset postilaatikot tai talon numero värikkäässä kaakelissa. Kokkola paloi lähes kokonaan vuonna Sen jälkeen kaupunkiin tuli säännöllinen ruutuasemakaava. Kaavassa rakennusten julkisivu sijoitettiin yleensä kadun suuntaisesti kun taas ulkorakennukset piilotettiin pihan perälle. Kaupungissa on riehunut useita tulipaloja ja sen vuoksi suurin osa puisista säilyneistä rakennuksista on 1800-luvulta. Pihakirppiksellä saa ihastella puutalomiljöön lisäksi vanhan kaupungin elämää tänään. Teksti ja kuvat: Eeva Vänskä 4 / 2011 Frivakt Vapaavahti 19

20 Välkommen till Neristan SJÖMÄNNENS STAD I hantverkarnas och sjömännens stadsdel Neristan är det lätt att bekanta sig med Karlebys historia 20 Vapaavahti Frivakt 4 / 2011

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg

valtamerilisä 90,09 oceantillägg palopäällikkölisä 48,83 brandchefstillägg luokituslisä 30,44 klassificeringstillägg Ulkomaanliikenteen palkat 1.4.2013 Utrikesfartens löner 1.4.2013 DWT/ IHV Vahtivapaa konepääll. I-konemestari II/III-konemest. DWT/ IHK Vaktfri maskinchef I-maskinmästare II/III-maskinmästare Alle 12999

Lisätiedot

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus.

HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. HUR ÄR VÄDRET? A. Yhdistä sääilmaukset vastaaviin kuviin. Yhteen kuvaan voi liittyä useampikin ilmaus. 1. Solen skiner. 2. Det är soligt. 3. Det är halvmulet. 4. Det är mulet/molnigt. 5. Det är varmt.

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom.

104 21.09.2011. Aloite merkittiin tiedoksi. Motionen antecknades för kännedom. Kaavoitusjaosto/Planläggningssekti onen 104 21.09.2011 Aloite pysyvien päätepysäkkien rakentamisesta Eriksnäsin alueelle/linda Karhinen ym. / Motion om att bygga permanenta ändhållplatser på Eriksnäsområdet/Linda

Lisätiedot

Kehoa kutkuttava seurapeli

Kehoa kutkuttava seurapeli Kehoa kutkuttava seurapeli Pelaajia: 2-5 henkilöä tai joukkuetta Peliaika: 30 45 min Välineet: pelilauta, 112 korttia, kaksi tavallista noppaa, yksi erikoisnoppa ja viisi pelinappulaa. Kisa Pelin tarkoituksena

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 59/2012 vp Ulkomailla äänestämisen helpottaminen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla äänestäminen on suomalaisissa vaaleissa äänioikeutetulle yhtä tärkeä oikeus kuin kotimaassakin oleskeleville

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme

Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme Trevlig sommar! Hauskaa kesää! Ännu större kanalutbud för våra fiber- och kabel-tv-kunder Vieläkin laajempi kanavavalikoima kuitu- ja kaapeli-tv-asiakkaillemme KUNDINFORMATION ASIAKASTIEDOTE 4/2011 Snart

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 95/2006 vp Saamenkieliset ylioppilaskirjoitukset Eduskunnan puhemiehelle Saamen kielen aseman parantamiseksi Suomessa tuli vuonna 1992 voimaan kielilaki. Vuonna 2004 tuli voimaan saamen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 619/2002 vp EU-direktiivi satamapalvelujen järjestämisestä Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unioni on laatimassa direktiiviä satamapalvelujen järjestämisestä. Tämänkin EU-direktiivin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 792/2006 vp Viisipäiväinen vuosilomaviikko Eduskunnan puhemiehelle Vuosilomalaki on vanhentunut joiltakin osin. Laissa vanhaa perinnettä on se, että ansaittu vuosiloma-aika kuluu myös

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 71/2004 vp Ulkomailla työskentelyn vaikutukset kansaneläkkeen viivästymiseen Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailla työskennelleiden Suomen kansalaisten eläkepäätökset viipyvät usein kuukausikaupalla.

Lisätiedot

POHJOLAN PARASTA RUOKAA

POHJOLAN PARASTA RUOKAA POHJOLAN PARASTA RUOKAA Pohjolan makuelämykset ovat nyt huudossa, ja ruokakilpailut ovat tulleet jäädäkseen. Niitä käydään televisiossa, lehdissä ja nyt myös merellä. Viking Line julkisti jokin aika sitten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen

Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen Resultat från kundnöjdhetsenkäten / Asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia Stadsstyrelsens sektion för servicetjänster / Kaupunginhallituksen palvelutoimintojaosto 9.3.2015 Kundnöjdhetsenkäten har genomförts

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2010 vp Risteilyalusten jätevedet Eduskunnan puhemiehelle Itämerellä vierailee vuosittain 350 risteilyalusta, jotka poikkeavat yli 2 100 kertaa Itämeren satamissa. Näiden alusten

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors

Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Ruotsinsuomalainen perheleiri 1-3 elokuuta 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Sverigefinskt familjeläger 1-3 augusti 2014 Bergslagsgården, Sävsjön, Hällefors Tervetuloa Örebron läänin ensimmäiselle

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 946/2010 vp Adr-ajolupavaatimukset Helsinki-Vantaan lentokentällä Eduskunnan puhemiehelle Autonkuljettajilta vaaditaan adr-ajolupa, mikäli he kuljettavat vaarallisia aineita yli sallittujen

Lisätiedot

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och

Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och Suomalaisten varustamoiden ulkomailla rekisteröidyt ja ulkomailta aikarahtaamat alukset 2012 Finländska rederiers utlandsregistrerade och tidsbefraktade utländska fartyg Trafin julkaisuja Trafis publikationer

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015

MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 MATKAILUALAN TAPAAMINEN BESÖKSNÄRINGSTRÄFF 22.10.2015 VisitKimitoön.fi VisitKemiönsaari.fi VisitKimitoon.fi Facebook.com/VisitKimitoon Instagram.com/VisitKimitoon Tagboard.com/Visitkimitoon Weibo.com/Kimitoon

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning

CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning CW- suotimen asennusohje CW-filtrets monteringsanvisning Tämä ohje antaa toivottavasti sellaisen kuvan, että jokainen voi asentaa itse CW-suotimen omaan QROlleen. Lähtökohtana on ollut säästää virtaa sekä

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 264/2013 vp Eduskunnan suullinen kyselytunti radiossa Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan suullisella kyselytunnilla ministerit vastaavat kansanedustajien kysymyksiin. Kyselytunti mahdollistaa

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 528/2006 vp Talous- ja velkaneuvonnan valtionosuuden kohdentaminen Enon kunnalle Eduskunnan puhemiehelle Valtion talousarviossa on määräraha talous- ja velkaneuvontaan. Lääninhallitusten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 399/2007 vp Kansainvälisen adoption rajoitukset Eduskunnan puhemiehelle Lapseksiottamisesta annettua lakia (153/1985) muutettiin vuonna 1996, jotta Suomessa voitiin saattaa voimaan

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 440/2012 vp Taksiautoilijoiden ajoluvan ikäraja Eduskunnan puhemiehelle Taksiautoilijat sekä linja- ja kuorma-auton kuljettajat ovat olennainen osa tieliikennettämme, ja heidän kykynsä

Lisätiedot

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE

BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE BRUKSANVISNING KÄYTTÖOHJE Ver. 001-200504 Firewirekort IEEE 1394 PCI Firewirekortti IEEE 1394 PCI Nr/Nro: 32-7172 Modell/Malli: FW3010 SE Presentation Firewirekort (IEEE 1394), snabb överföring upp till

Lisätiedot

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman

3 x ja 4. A2. Mikä on sen ympyräsektorin säde, jonka ympärysmitta on 12 ja pinta-ala mahdollisimman HTKK, TTKK, LTKK, OY, ÅA/Insinööriosastot alintauulustelujen matematiian oe 900 Sarja A A Lase äyrien y, (Tara vastaus) y, ja rajaaman äärellisen alueen inta-ala A Miä on sen ymyräsetorin säde, jona ymärysmitta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Kala tapahtuma Fiske evenemang

Kala tapahtuma Fiske evenemang 1 Kala tapahtuma Fiske evenemang 1. Kokkolan kalamarkkinat Karleby fiskmarknad Kalaa myydään Suntin rannalla / Fisk säljs vid Sundet (Utanför Idrottsgården) Ohjelmallinen tapahtuma /Evenemang med programinslag

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 987/2009 vp 72 tunnin viisumivapaus venäläisille turisteille Eduskunnan puhemiehelle Vuonna 2008 Venäjältä tehtiin 2,3 miljoonaa matkaa Suomeen. Näistä 67 % eli 1,6 miljoonaa oli päivämatkoja.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 590/2013 vp Poliisimiesten sivutyöluvat ja poliisijohdon palkkataso Eduskunnan puhemiehelle Lähes peräkkäisinä päivinä uutisoitiin ensin poliisimiesten sivutöistä ja niiden laillisuudesta

Lisätiedot

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION

SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO/FINLANDS MASKINBEFÄLSFÖRBUND/FINNISH ENGINEERS ASSOCIATION Ulkomaanliikenteen palkat/utrikesfartens löner/wages for international traffic 1.4.2013 DWT/ IHV Konepäällikkö Vahtivapaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 30/2005 vp Digitaalisiin televisiolähetyksiin siirtyminen Eduskunnan puhemiehelle Analogiset tv-lähetykset loppuvat nykytiedon mukaan 31.8.2007. Kuitenkin useimmat ihmiset ovat ostaneet

Lisätiedot

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset?

HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17.5.2002. arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat positiiviset? HTKK, TTKK, OY/Arkkitehtiosastot Valintakuulustelujen matematiikan koe 17..00 Sarja A A1. Määritä suorien ax + y ja x y 3 leikkauspiste. Millä vakion a arvoilla leikkauspisteen molemmat koordinaatit ovat

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 546/2010 vp Kuljettajantutkintojen kilpailuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi kilpailuttaa kuljettajantutkintojen vastaanottamisen 19 maakunnassa,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1231/2010 vp Vuosilomapalkkasäännösten saattaminen vastaamaan Euroopan unionin tuomioistuimen tuomiota C-486/08 Eduskunnan puhemiehelle Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) on jo 22.4.2010

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng

Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng Starttiraha aloittavan yrittäjän tuki Bli företagare med startpeng 1 *Starttirahalla edistetään uuden yritystoiminnan syntymistä ja työllistymistä turvaamalla yrittäjän toimeentulo yritystoiminnan käynnistämisvaiheen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 413/2004 vp Asunto-osakeyhtiöiden hallitusten ja osakkeenomistajien ohjeistaminen Eduskunnan puhemiehelle Viime lokakuun alusta voimaan tullut järjestyslaki kumosi kaupunkien omat järjestyssäännöt.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 876/2010 vp Työnantajien Kela-maksun poiston vaikutus työpaikkojen määrään Eduskunnan puhemiehelle Työnantajien Kela-maksu on hallituksen esityksestä poistettu. Hallitus perusteli esityksessään

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR

PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR PELASTUSSUUNNITELMA,YLEISÖTILAISUUDET RÄDDNINGSPLAN, PUBLIKTILLSTÄLLNINGAR Tilaisuuden nimi / Tillställningens namn Kansallinen esprint -suunnistuskilpailu ja Huippuliigan 1. osakilpailu Pelastuslaissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 768/2008 vp Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan säilyminen äkillisen rakennemuutoksen alueena Eduskunnan puhemiehelle Saarijärven-Viitasaaren seutukunnalla, joka käsittää pohjoisen

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2001 vp Kardiologien lisääminen maassamme Eduskunnan puhemiehelle Kardiologian erikoislääkärien määrä Suomessa on asukaslukuun suhteutettuna pienempi kuin missään muussa Euroopan

Lisätiedot

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan?

Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Mitä arvoa luonnolla on ihmiselle? Vilket är naturens värde för människan? Lotta Haldin luontoympäristöyksikkö/ naturmiljöenheten AVAJAISTILAISUUS / INVIGNING perjantaina/fredag 9.10. klo/kl. 9 11.30 Vaasan

Lisätiedot

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA

VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA VIERASKIELISET JA ASUMINEN ESPOOSSA Tietoisku 3/2015 Arja Munter Palveluliiketoimi Kaupunkitieto Tilastokeskuksen vieraskielisten asumista koskevat tiedot ovat vuoden 2012 lopun tietoja. Tuolloin Espoossa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 447/2010 vp Au pair -ilmoitusten välittämisen jatkaminen työministeriön MOL-palvelussa Eduskunnan puhemiehelle Työministeriön www.mol.fi on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä verkkopalvelu,

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 612/2003 vp Käsityöläisten arvonlisävero Eduskunnan puhemiehelle Erilaiset maatilatorit toimivat käsityöläisten ja muiden pienten tavarantoimittajien myyntipaikkoina. Nykyinen arvonlisäverojärjestelmä

Lisätiedot

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi.

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä henkilö ei ehkä aina saa riittävästi tietoa siitä, minkä suuruiseksi hänen eläkkeensä muodostuu loppuelämäksi. KK 1370/1998 vp Kirjallinen kysymys 1370 Mikko Kuoppa Iva-r: Varhennetun vanhuuseläkkeen riittävyydestä Eduskunnan Puhemiehelle Varhennettua vanhuuseläkettä on markkinoitu ikääntyneille työntekijöille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 986/2009 vp Auton katsastamisen mahdollistaminen Espanjassa Eduskunnan puhemiehelle Huomattava määrä suomalaisia asuu osan vuotta Espanjassa. Monilla on siellä oma Suomessa rekisteröity

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

ECOSEAL-hanke. Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL-hanke Raisa Tiilikainen ja Kaarina Kauhala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ECOSEAL tasapainoilua hylkeiden kestävän kannanhoidon ja kalastuksen välillä Hankkeen kesto 2012-2013 Yhteistyö

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

Sisällysluettelo 7. luokka

Sisällysluettelo 7. luokka Sisällysluettelo 7. luokka Finland 8 1 Sverige 10 Vad heter du? 12 Aiheet: tervehdykset, itsensä esittely, ääntäminen: [e ja ä] Rakenteet: persoonapronominit 2 Mitt hem i Äppelstad 14 Aiheet: asuminen,

Lisätiedot

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND

Ida. Komero 180. www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500. - Since 1951 - E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND - Since 1951 - Ida Komero 180 www.hiipakka.net Phone: +358 20 7689 500? E J Hiipakka Oy Teollisuustie 1 FI - 66300 JURVA, FINLAND i Pusseissa / i påsar / in bags 24 x 8 x 8 x ~100 x 1 x 4 x 4 x 12 x x

Lisätiedot

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria)

Porejärjestelmä. POREJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖ TALVELLA (ei koskee Polaria) Porejärjestelmä Tehokas porejärjestelmä jossa on myös hyvää tekevä hieromatoiminto. Sopii myös muihin markkinoilla oleviin kylpytynnyreihin, mutta tällöin meille tulee ilmoittaa tynnyrin halkaisija, istuimien

Lisätiedot

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen

Lycka till! Otava. Ruotsin alkeiskirja aikuisille. Kaija Turpeinen Kaija Turpeinen Lycka till! Ruotsin alkeiskirja aikuisille Kaija Turpeinen Otava Lycka till on aikuisopiskelijoille tarkoitettu ruotsin alkeisoppimateriaali. Se soveltuu Sinulle, joka aloitat ruotsin opiskelun

Lisätiedot

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke

Saate. Vaasassa 17.12.2014. Anne Majaneva Projektipäällikkö Uusi paikallisuus hanke, Vaasan Palosaaren osahanke Saate Miten Palosaaren kampusalueesta saataisiin kaikkien yhteiseksi kokema alue? Tätä kysymystä pohdittiin kolme iltaa kestäneessä kansalaisraadissa, johon kuului myös opastettu kehittämiskävelykierros

Lisätiedot

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN

SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN SUOMI KUULLUN- YMMÄRTÄMISKOE KESKIPITKÄ OPPIMÄÄRÄ MEDELLÅNG LÄROKURS 9.2.2009 YLIOPPILASTUTKINTOLAUTAKUNTA STUDENTEXAMENSNÄMNDEN Vastaa kysymyksiin 1 26 valitsemalla kuulemasi perusteella sopivin vaihtoehto.

Lisätiedot

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY

Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Hangon Kuvataiteilijat Hangö Bildkonstnärer RY Pikatiedote Syyskuu 2012 September Puheenjohtajan palsta Syksyn 2012 tiedote Toimintavuodessa alkaa loppusuora. Kesän näyttely onnistui hyvin ja lehdet kirjoittelivat

Lisätiedot

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal.

Hejsan! Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur gammal är du? Jag är 13 år gammal. 8 Hejsan! pasi Hej, vad heter du? Morjens, jag heter Pasi. 5 Jesse Jesse Hej, vem är du? Tjena! Jag är Jesse. Var bor du? Jag bor i Stockholm. emil emil Hej! Mitt namn är Emil. Jag bor i Jakobstad. Hur

Lisätiedot