PÖYTÄKIRJA. TERVON KUNTA Ympäristöterveyslautakunta. vs. ympäristöterveysjohtaja 1-12 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA. Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla

Transkriptio

1 Ympäristöterveyslautakunta PÖYTÄKIRJA Nro/vuosi Sivu 1 KOKOUSAIKA KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OL- LEET JÄSENET Jäsen Paikalla Varajäsen Paikalla Matti Tarvainen, pj. Erkki Pääkkönen Sari Andersson Eeva Räty Heikki Haatainen, vpj. Auli Korhonen Virpi Koivistoinen Timo Lindsberg Hannu Susitaival Antti Kangas Tiina Valta Paula Toivainen MUUT SAAPUVILLA OLLEET Hannele Rainivaara Petteri Ristikangas Kaija Tarvainen Lari Hölttä Jyrki Hänninen ympäristöterveysjohtaja kunnanjohtaja hallintojohtaja vs. ympäristöterveysjohtaja ympäristöterveystarkastaja LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAI- SUUS ASIAT 1-12 PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUSTAPA PÖYTÄKIRJAN AL- LEKIRJOITUS JA VARMENNUS Puheenjohtaja Pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TAR- KASTUS Tarkastusaika Allekirjoitukset PÖYTÄKIRJA ON PI- DETTY YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Paikka ja pvm Virka-asema Allekirjoitus

2 Ympäristöterveyslautakunta KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Ymp.terv.ltk 1 Ympäristöterveyslautakunta on laillisesti koolle kutsuttu hallintosäännön (Kvalt ) 8 ja 9 mukaisesti, kun ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtaja on antanut kokouskutsun, jossa on ilmoitettu kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Kokouksesta ilmoitetaan viikkoa ennen kokousta. Esityslista postitetaan mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouksen laillisuuteen vaikuttamatta voidaan kokous kutsua koolle myös lyhyemmällä kutsumisajalla ja tarvittaessa puhelimitse. Ympäristöterveyslautakunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Kuntalaki 58. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Kokouksen puheenjohtaja toteaa kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden. Esityksen mukainen.

3 Ympäristöterveyslautakunta PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALITSEMINEN Ymp.terv.ltk 2 Hallintosäännön (Kvalt ) 19 :n mukaan pöytäkirja tarkastetaan toimielimen päättämällä tavalla. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta valitsee kaksi jäsentä kokouksen pöytäkirjantarkastajaksi. Pöytäkirjan tarkastajaksi valittiin Heikki Haatainen ja Hannu Susitaival.

4 Ympäristöterveyslautakunta TYÖJÄRJESTYKSEN HYVÄKSYMINEN Ymp.terv.ltk 3 Hallintosäännön (Kvalt ) 11 :n mukaan asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta päättää asialistan hyväksymisestä. Esityksen mukainen.

5 Ympäristöterveyslautakunta YMPÄRISTÖTERVEYSTOIMEN VUODEN 2013 TALOUSARVION KÄYTTÖSUUNNITELMA Ymp.terv.ltk 4 Oheismateriaali 1 Kunnanvaltuusto on hyväksynyt vuoden 2013 talousarvion. Tervon kunnan hallintosäännön (Kvalt ) VII luvun 37 :n mukaan lautakunta hyväksyy talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat. Lautakunta voi siirtää käyttösuunnitelman hyväksymiseen liittyvää toimivaltaa edelleen alaisilleen viranhaltijoille. Käyttösuunnitelmalla tarkistetaan asianomaisen toimielimen talousarvioehdotukseen sisältynyt alustava käyttösuunnitelma valtuuston päätöksiä vastaavaksi sekä päätetään ao. toimielimen osalta tehtävien toteuttamisesta ja määrärahojen käytöstä. Käyttösuunnitelmalla toimielimet asettavat valtuuston määrittelemien tavoitteiden kanssa yhdenmukaiset, tarkennetut tavoitteet sekä jakavat määrärahat ja tuloarviot seuraavan tason yksiköille ja kohteille omamäärärahoiksi ja osatuloarvioiksi. Ympäristöterveyslautakunnan tulosalue oheismateriaali 1:ssä. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: 1. Ympäristöterveyslautakunta hyväksyy ympäristöterveystoimen tulosyksikölle oheismateriaali 1 mukaisen talousarvion käyttösuunnitelman vuodelle Ympäristöterveyslautakunta määrää vastuualueen esimiehen seuraamaan, että talousarvio toteutuu budjetoitujen menojen ja tulojen osalta ja osaltaan huolehtimaan tavoitteiden toteutumisesta. 3. Ympäristöterveyslautakunta määrää vastuualueen esimiehen raportoimaan välittömästi mahdollisista talousarviomuutoksista (tulosyksikön menojen yhteissumman ylitys tai tulojen yhteissumman alitus) lautakunnalle. 4. Ympäristöterveyslautakunta päättää vastuualueen esimiehen hankintojen ylärajaksi Ympäristöterveyslautakunta saattaa kunnanhallitukselle tietoon, että pitkistä sairauspoissaoloista johtuen sijaismäärärahat eivät tule arvion mukaan riittämään. Tätä muutosta ei ole voitu ennakoida talousarvion laadinnan yhteydessä. 6. Ympäristöterveyslautakunta antaa kunnanhallitukselle sekä -valtuustolle

6 Ympäristöterveyslautakunta selvityksen lisämäärärahatarpeesta keväällä Esityksen mukainen.

7 Ympäristöterveyslautakunta LASKUJEN HYVÄKSYJÄT VUONNA 2013 Ymp.terv.ltk 5 Liite 1 Tervon kunnan taloussäännön toimeenpanosta annettujen ohjeiden mukaan toimielin määrää vuosittain henkilöt, joilla on oikeus hyväksyä menotositteet. Ennen kuin maksu suoritetaan, menotositteeseen on tehtävä vastaanotto-, tarkastus- ja hyväksymismerkinnät. Hyväksyjä vastaa nimikirjoituksellaan, että tosite on muodollisesti ja asiallisesti oikea, siinä on vastaanotto- ja tarkastustiedot, oikeat tilimerkinnät ja että menon suorittamiseen on käytettävissä hyväksytyn käyttösuunnitelman mukainen määräraha. Vastaanottajana ja hyväksyjänä ei saa olla sama henkilö. Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunnan toimialaan kuuluvat laskut asiatarkastavat ja hyväksyvät vuonna 2013 tulosyksiköiden vastuuhenkilöt liitteen 1 mukaisesti. Esityksen mukainen.

8 Ympäristöterveyslautakunta VALVONTAELÄINLÄÄKÄRIN VIRKA Ymp.terv.ltk 40 Oheismateriaali 2 ( ) Nykyinen eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan Lain tarkoituksena on osaltaan varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalvelujen valvonta. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on huolehdittava kunnaneläinlääkärille mm. eläintautilaissa (55/1980) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Lain mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus kyseisten valvontatehtävien suorittamisesta. Vaikka osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tehtävistä on siirretty kunnaneläinlääkäreiltä aluehallintoon, on kunnilla päävastuu eläinsuojeluvalvonnan toimivuudesta. Kuntien vastuulla on myös tarkoitukseen varattujen määrärahojen järkevä ja tarkoituksenmukainen käyttö. Eläintauti ja eläinsuojeluvalvontaan tullut merkittävä lisäresurssi (n. 4 milj. euroa/v) edellyttää, että valvonta toteutetaan kattavasti, tasapuolisesti ja jäävittömästi. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnaneläinlääkäri ei voi valvoa sellaista kohdetta, johon hänellä on kiinteä asiakassuhde. Eläinlääkintähuoltolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään, että lisäresurssit valvontatehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden perustaminen mahdollistavat valvontaeläinlääkärin virkojen perustamisen, jolloin eläinlääkäreiden jääviysongelmat käytännön valvonnassa vältetään. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä viime vuosina, ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista puolestaan toteaa, että kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja. Arvioitu tarve valvontaeläinlääkäreille koko maassa vuodelle 2011 oli 42 htv. Evira on ohjekirjeessään 15901/ ; (oheismateriaali 2) selvittänyt eläinsuojelun ja eläintautien valvontatehtävistä kunnille maksettavan korvausten perusteita. Maksuperusteita on täsmennetty ja laajennettu myöhemmin Maa- ja metsätalousministeriön, Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ja Kuntaliiton yhteisellä kirjeellä ; (oheismateriaali 2). Valtio korvaa kunnalle valvontatehtäviin käytetyltä ajalta

9 Ympäristöterveyslautakunta matka-aika mukaan lukien palkkakustannukset, jotka koostuvat valvontatehtävään käytetyn työajan välittömästä palkasta ja siihen liittyvistä henkilöstösivukuluista. Palkkakustannus sisältää vuosiloma-ajan palkan ja lomarahan; henkilöstösivukuluihin luetaan vuosittain vahvistettavat sosiaalivakuutusmaksut sekä palkkakustannuksiin lisättävän 5,3 % korvauksen viranhaltijan mahdollisista sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä perhevapaista. Jos kunnaneläinlääkäri tekee osan työajasta elintarvikelain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ja osan työajasta valtion valvontatehtäviä, laskutetaan valtion virkatehtäviin kohdistuva palkan suhteellinen osuus sivukuluineen valtiolta samoin kuin suhteellinen osuus vuosiloma-ajan palkasta ja lomarahasta. Valvontatehtävässä käytettyihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan tietokoneen, tietokoneohjelmien ja puhelimen hankinta sekä tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja puhelinlaskut niiltä osin, kun ne kohdistuvat valtion valvontatehtäviin. Itä-Suomen Aluehallintovirasto (ISAVI) on arvioinut omassa resurssitarpeen kartoituksessaan 0,5 htv valtion valvontatehtäviä hoitoon Tervon kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Elintarvikevalvontaan (alkutuotannon ja laitosvalvontaan) voitaisiin käyttää loput työajasta. Päätoiminen valvontaeläinlääkäri on varmin keino poistaa asiakassuhteista johtuva mahdollinen esteellisyys ja heillä on erikoistumisensa myötä mahdollisuus myös kehittää toimintaa. Samalla vapautuu praktikkoeläinlääkäreiden aikaa mm. tuotantoeläinten terveydenhuoltoon, jonka järjestäminen on nyt kuntien vastuulla. Pätevyysehtona virkaan on Suomessa laillistetun eläinlääkärin tutkinto. Lisäksi viran hoito edellyttää perehtymistä virkatehtäviin, eläintauti- ja eläinsuojelulainsäädäntöön, hallintolain käyttöön sekä elintarvikevalvonnan osalta elintarvikelainsäädäntöön. Voimassa olevan Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaan laskettu palkkakustannus sivukulut huomioiden on kokoaikaisen valvontaeläinlääkärin osalta tällä hetkellä n vuodessa, josta valtio siis korvaisi 50 %. Tavaroihin, tarvikkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin ym. on varattava vuotuisiin kustannuksiin sekä toimitilasta koituvat kustannukset. Yhteistoimintasopimusta laadittaessa sovittiin, että uusia virkoja perustettaessa pyydetään peruskunnilta lausunto asiasta. Ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta keskustelee valvontaeläinlääkärin viran perustamisesta ja päättää jatkotoimenpiteistä.

10 Ympäristöterveyslautakunta Valmistelua valvontaeläinlääkärin viran perustamisesta jatketaan eri vaihtoehdot huomioiden. Aluehallintovirastosta pyydetään tarkempi laskelma valvontaan vaadittavasta työvoimasta. Ymp.terv.ltk 66 ( ) Nykyinen eläinlääkintähuoltolaki (765/2009) tuli voimaan Lain tarkoituksena on osaltaan varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalvelujen saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalvelujen valvonta. Lisäksi lain tarkoituksena on varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvontaa. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnan/ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen on huolehdittava kunnaneläinlääkärille mm. eläintautilaissa (55/1980) ja eläinsuojelulaissa (247/1996) säädettyjen valvontatehtävien hoidon edellytysten järjestämisestä. Lain mukaan kunnalle maksetaan valtion varoista korvaus kyseisten valvontatehtävien suorittamisesta. Vaikka osa eläinten hyvinvoinnin valvonnan tehtävistä on siirretty kunnaneläinlääkäreiltä aluehallintoon, on kunnilla päävastuu eläinsuojeluvalvonnan toimivuudesta. Kuntien vastuulla on myös tarkoitukseen varattujen määrärahojen järkevä ja tarkoituksenmukainen käyttö. Eläintauti ja eläinsuojeluvalvontaan tullut merkittävä lisäresurssi (n. 4 milj. euroa/v) edellyttää, että valvonta toteutetaan kattavasti, tasapuolisesti ja jäävittömästi. Eläinlääkintähuoltolain mukaan kunnaneläinlääkäri ei voi valvoa sellaista kohdetta, johon hänellä on kiinteä asiakassuhde. Eläinlääkintähuoltolain eduskuntakäsittelyn yhteydessä maa- ja metsätalousvaliokunta totesi mietinnössään, että lisäresurssit valvontatehtäviin ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueiden perustaminen mahdollistavat valvontaeläinlääkärin virkojen perustamisen, jolloin eläinlääkäreiden jääviysongelmat käytännön valvonnassa vältetään. Myös yhteiskunnallisessa keskustelussa erityisesti eläinten hyvinvoinnin valvonnan toimivuus ja luotettavuus on korostetusti ollut esillä viime vuosina, ja tässä yhteydessä on tuotu esille uuden eläinlääkintähuoltolain merkitys valvonnan tehostamisessa ja eläinlääkäripalvelujen sekä valvonnan eriyttämisessä. Myös Euroopan komissio on tarkastuksillaan kiinnittänyt huomiota samaan asiaan. Valtakunnallinen ohjelma eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kuntien järjestämistä eläinlääkäripalveluista puolestaan toteaa, että kuntien tulee ensisijaisesti pyrkiä hoitamaan valvontatehtävät perustamalla ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille valvontaeläinlääkärin virkoja. Valtio korvaa kunnalle valvontatehtäviin käytetyltä ajalta matka-aika

11 Ympäristöterveyslautakunta mukaan lukien palkkakustannukset, jotka koostuvat valvontatehtävään käytetyn työajan välittömästä palkasta ja siihen liittyvistä henkilöstösivukuluista. Palkkakustannus sisältää vuosiloma-ajan palkan ja lomarahan; henkilöstösivukuluihin luetaan vuosittain vahvistettavat sosiaalivakuutusmaksut sekä palkkakustannuksiin lisättävän 5,3 % korvauksen viranhaltijan mahdollisista sairauslomista, työkyvyttömyyseläkkeistä sekä perhevapaista. Jos kunnaneläinlääkäri tekee osan työajasta elintarvikelain mukaisia kunnan valvontatehtäviä ja osan työajasta valtion valvontatehtäviä, laskutetaan valtion virkatehtäviin kohdistuva palkan suhteellinen osuus sivukuluineen valtiolta samoin kuin suhteellinen osuus vuosiloma-ajan palkasta ja lomarahasta. Valvontatehtävässä käytettyihin aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin luetaan tietokoneen, tietokoneohjelmien ja puhelimen hankinta sekä tietoliikenneyhteyksien ylläpito ja puhelinlaskut niiltä osin, kun ne kohdistuvat valtion valvontatehtäviin. Itä-Suomen Aluehallintovirasto (ISAVI) on arvioinut omassa resurssitarpeen kartoituksessaan 0,5 htv valtion valvontatehtäviä hoitoon Tervon kunnan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueella. Elintarvikevalvontaan (alkutuotannon ja laitosvalvontaan) voitaisiin käyttää loput työajasta. Päätoiminen valvontaeläinlääkäri on varmin keino poistaa asiakassuhteista johtuva mahdollinen esteellisyys ja heillä on erikoistumisensa myötä mahdollisuus myös kehittää toimintaa. Samalla vapautuu praktikkoeläinlääkäreiden aikaa mm. tuotantoeläinten terveydenhuoltoon, jonka järjestäminen on nyt kuntien vastuulla. Toiminnasta ja mahdollisesti perustettavasta uudesta virasta aiheutuvia kustannuksia kompensoivia säästöjä pyritään saamaan toimintaprosessien tehostamiseen tähtäävillä toimenpiteillä. Toimintatuottoja syntyisi puolestaan suunnitelmallisen valvonnan toteuttamisesta nykyistä enemmän. Valvonnan toteutumisen seurannan perusteella on ollut merkille pantavaa esteellisyydestä ja resurssipulasta johtuva suunnitelmallisen valvonnan rajallisuus. Tämän ongelman purkaminen ja toiminnan tehostaminen vaatisi valvontaeläinlääkärin viran perustamista ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle. Pätevyysehtona virkaan on Suomessa laillistetun eläinlääkärin tutkinto. Lisäksi viran hoito edellyttää perehtymistä virkatehtäviin, eläintauti- ja eläinsuojelulainsäädäntöön, hallintolain käyttöön sekä elintarvikevalvonnan osalta elintarvikelainsäädäntöön. Voimassa olevan Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen mukaan laskettu palkkakustannus sivukulut huomioiden on kokoaikaisen valvontaeläinlääkärin osalta tällä hetkellä n vuodessa, josta valtio siis korvaisi 50 %. Tavaroihin, tarvikkeisiin, tietoliikenneyhteyksiin ym. on varattava vuotuisiin kustannuksiin sekä toimitilasta koituvat kustannukset.

12 Ympäristöterveyslautakunta Yhteistoimintasopimusta laadittaessa on sovittu, että uusia virkoja perustettaessa pyydetään peruskunnilta lausunto asiasta. Talousarvion 2013 käsittelyn yhteydessä on kirjattu, että viranhoidosta aiheutuneet kustannukset katetaan lisätalousarviolla, mikäli yhteistoiminta-alueen jäsenkunnat kannattavat viran perustamista. Ympäristöterveysjohtaja päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta pyytää yhteistoiminta-alueen jäsenkunnilta valvontaeläinlääkärin viran perustamista koskevat lausunnot tammikuun 2013 aikana. Lausuntopyynnön valmistelee ympäristöterveysjohtaja tai hänen sijaisenaan toimivat henkilöt yhdessä ympäristöterveyslautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kanssa. Lausunnot pyydetään toimittamaan ympäristöterveyslautakunnalle jatkovalmistelua varten mennessä. Esityksen mukainen. Ymp.terv.ltk Oheismateriaali 2-3 Ympäristöterveyslautakunta on pyytänyt kirjallista lausuntoa yhteistoiminta-alueen jäsenkunnilta, koskien valvontaeläinlääkärin viran perustamista. Lausunnon on tullut antaa mennessä. Lausuntopyynnön (oheismateriaali 2) ovat valmistelleet vs. ympäristöterveysjohtaja sekä ympäristöterveyslautakunnan varapuheenjohtaja yhdessä. Tervon kunnan ympäristöterveyslautakunta on vastaanottanut määräaikaan mennessä Suonenjoen kaupungin sekä Tervon ja Pielaveden kuntien kirjalliset lausunnot (oheismateriaali 3). Ympäristöterveysjohtaja päätösesitys: 1. Ympäristöterveyslautakunta merkitsee vastaanotetut lausunnot tietoonsa saatetuiksi. 2. Ympäristöterveyslautakunta päättää keskustelun jälkeen esittää kantanaan, että valvontaeläinlääkärin viran perustaminen Tervon kuntaan on välttämätöntä kunnille osoitettujen tehtävien ja velvoitteiden hoitamiseksi lainsäädännössä säädetyllä tavalla.

13 Ympäristöterveyslautakunta Lisäksi kuntien yhteistoiminnan edistämisellä arvioidaan olevan keskeinen merkitys palveluiden laadun ja saatavuuden kannalta, sillä valvontaeläinlääkärin viran myötä olisi mahdollista kohdistaa voimavaroja tarkemmin yksikön ja asiakkaiden tarpeen mukaan sekä jakaa työn kuormitusta tasaisemmin. Kunnaneläinlääkärin kaksoisrooli valvontatehtävien suorittajana ja kunnan vastuulla olevien eläinlääkäripalveluiden antajana aiheuttaa ongelmia hallintolain esteettömyyssäännösten vuoksi. Tämän jääviysongelman poistaminen on välttämätöntä kaikkien osapuolien oikeusturvan takaamiseksi viranomaistoiminnassa. 3. Ympäristöterveyslautakunta päättää jättää valvontaeläinlääkärin viran perustamista koskevan asian muilta osin toistaiseksi pöydälle, kunnes on käyty pyydetty neuvottelu Suonenjoen kaupungin kanssa. Muilta osin esityksen mukainen, mutta Sari Andersson esitti kohtaa 3 muutettavaksi siten, että lautakunta valtuuttaa ympäristöterveysjohtajan tai hänen sijaisensa jatkamaan asian valmistelua Suonenjoen kaupungin kanssa käytyjen neuvottelujen jälkeen ilman erillistä lautakuntakäsittelyä. Päätös oli yksimielinen.

14 Ympäristöterveyslautakunta KUNNANELÄINLÄÄKÄRIN VIRANHAUN JULISTAMINEN Ymp.terv.ltk 41 Liite 2 Oheismateriaali Kunnaneläinlääkärin virkaa Keiteleen toimipaikassa hoitanut viranhaltija on ilmoittanut jäävänsä eläkkeelle lukien. Tervon kunnanhallitus on kokouksessaan (Liite 2) myöntänyt ympäristöterveysjohtajan hakemuksesta luvan viran täytölle toistaiseksi lukien. Kunnan hallintosäännön mukaan lautakunta päättää alaisensa vakinaisen kuukausipalkkaisen henkilön ottamisesta. Viran kelpoisuusvaatimukset on määritelty eläinlääkintähuoltolaissa (765/ mom. 2) sekä valtioneuvoston asetuksessa eläinlääkintähuollosta (1031/2009 2). Viranhoidon edellytyksenä on Suomessa laillistetun eläinlääkärin tutkinto. Avoinna olevasta virasta ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Suomen Eläinlääkärilehdessä sekä Savon Sanomissa. Lisäksi ilmoitus laitetaan Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivuille ilmestyvään Eläinlääkärilehteen tulee aineisto toimittaa mennessä. Ilmoitusluonnos oheismateriaalina (n:o 3). Ympäristöterveysjohtaja päätösesitys: 1. Ympäristöterveyslautakunta julistaa haettavaksi kunnaneläinlääkärin viran toimipaikkana Keitele. 2. Ympäristöterveyslautakunta valitsee keskuudestaan edustajan/edustajat haastattelemaan virkaa hakeneita. Kohta 1: esityksen mukainen. Kohta 2: ympäristöterveyslautakunta valitsi edustajiksi työryhmään hakijoita haastattelemaan Sari Andessonin ja Heikki Haataisen. Ymp.terv.ltk Hakuajan päättymiseen klo 16 mennessä oli saapunut yksi hakemus sähköpostitse. Hakemusta ei ollut kuitenkaan osoitettu Tervon kunnan ympäristöterveyslautakunnalle, kuten hakuilmoituksessa oli edellytetty ja se on siirretty ympäristölautakunnan käsiteltäväksi hallintolain (434/2003) 21 mukaisesti. Hakemuksessa ei ollut hakijan allekirjoitusta eikä riittäviä tietoja lähettäjästä. Hakijaa on kehotettu täydentämään hakemustaan viipymättä.

15 Ympäristöterveyslautakunta Hakijalle on lähetetty seuraavan sisältöinen sähköpostiviesti: Pyydämme teitä toimittamaan Tervon kunnan ympäristöterveyslautakunnalle kirjallisen hakemuksen allekirjoituksella varustettuna henkilöllisyyden varmistamiseksi. Hakemus tulee varustaa myös yhteystiedoin. Kirjallinen hakemus pyydetään toimittamaan viipymättä, kuitenkin viimeistään mennessä osoitteeseen: Tervon kunta ympäristöterveyslautakunta Tervontie Tervo Kunnan eläinlääkärin virka, toimipaikkana Keitele, on tarpeen asettaa uudelleen haettavaksi vähäisen hakijamäärän vuoksi. Aiemmat hakemukset tullaan huomioimaan valintaprosessissa. Avoinna olevasta virasta ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Suomen Eläinlääkärilehdessä sekä Savon Sanomissa. Lisäksi ilmoitus laitetaan nähtäville Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivuille. Valinnassa noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Virkaan valittavan on ennen valinnan vahvistamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta julistaa vähäisestä hakijamäärästä johtuen uudelleen haettavaksi kunnaneläinlääkärin viran, toimipaikkana Keitele. Aiemmat hakemukset tullaan huomioimaan valintaprosessissa. Viran hausta ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Suomen Eläinlääkärilehdessä, Savon Sanomissa sekä Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivuilla. Muutoin esityksen mukainen mutta viran hausta ilmoitetaan lisäksi Keski-Suomalaisessa.

16 Ympäristöterveyslautakunta Ymp.terv.ltk Hakuajan päättymiseen klo mennessä ei ollut saapunut uusia hakemuksia aiemmin saapuneen hakemuksen lisäksi. Hakuprosessissa on huomioitu jo aiemmin saapunut hakemus, johon on pyydetty täydennyksiä mennessä. Täydennetty hakemus on vastaanotettu Kunnan eläinlääkärin virka, toimipaikkana Keitele, on tarpeen asettaa edelleen avoimena haettavaksi vähäisen hakijamäärän vuoksi. Aiemmat hakemukset tullaan huomioimaan valintaprosessissa. Avoinna olevasta virasta ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Suomen Eläinlääkärilehdessä sekä Savon Sanomissa. Lisäksi ilmoitus laitetaan nähtäville Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivuille sekä Suomen Eläinlääkäriliiton verkkopalveluun. Avoimen viran ja sen sisältämien tehtävien houkuttelevuutta on pyritty lisäämään työjärjestelyin, jolloin päivystysvelvoitetta saataisiin pienennettyä ja mahdollistamalla osallistuminen uusien eläinlääkäritilojen suunnitteluun. Mahdollisuutta valvontaeläinlääkärin viran perustamiseen on selvitetty, joka osaltaan edesauttaisi työjärjestelyissä ja purkaisi valvontavelvoitetta praktikkoeläinlääkäreiltä. Myös työaikajärjestelyt voivat olla mahdollisia. Valinnassa noudatetaan 4 kuukauden koeaikaa. Virkaan valittavan on ennen valinnan vahvistamista toimitettava hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta julistaa vähäisestä hakijamäärästä johtuen edelleen avoimena haettavaksi kunnaneläinlääkärin viran, toimipaikkana Keitele. Aiemmat hakemukset tullaan huomioimaan valintaprosessissa. Viran hausta ilmoitetaan kunnan virallisella ilmoitustaululla, Suomen Eläinlääkärilehdessä, Savon Sanomissa, Työ- ja elinkeinotoimiston internet-sivuilla sekä Suomen Eläinlääkäriliiton verkkopalvelussa. Ympäristöterveyslautakunta ilmoittaa hakemuksen jättäneelle kirjallisesti viran asettamisesta uudelleen haettavaksi sekä hakemuksen huomioimisesta valintaprosessissa. Hakijalle varataan mahdollisuus täydentää hakemustaan näin halutessaan.

17 Ympäristöterveyslautakunta Esityksen mukainen.

18 Ympäristöterveyslautakunta VALVONTASUUNNITELMAN ARVIOINTI 2012 Ymp.terv.ltk 8 Itä-Suomen aluehallintovirasto on arvioinut Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelujen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman, joka on laadittu vuodelle Valvontasuunnitelma on sisältänyt elintarvikevalvonnan, kemikaalivalvonnan, terveydensuojeluvalvonnan, kuluttajaturvallisuusvalvonnan ja tupakkavalvonnan sekä suunnitelman eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä eläinlääkäripalveluista. Suunnitelma on hyväksytty ympäristöterveyslautakunnassa Aluehallintovirasto on arvioinut ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman vertaamalla sitä valtakunnalliseen valvontaohjelmaan ja valtioneuvoston asetuksen (665/2006) 3 :n edellyttämään suunnitelman vähimmäissisältöön. Aluehallintovirasto (silloinen lääninhallitus) on aiemmin arvioinut Sisä-Savon thky:n ja Pielaveden ja Keiteleen kttky:n toimittamat ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmat vuonna Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut yhteistoimintaalue on aloittanut toimintansa Aluehallintovirasto ei ole tässä yhteydessä arvioinut eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnasta sekä kunnan järjestämistä eläinlääkäripalveluista tehtyä suunnitelmaa eikä elintarvikevalvonnan suunnitelmaa. Kunnan kemikaalivalvontaviranomaisen tehtävät siirtyvät ympäristöterveydenhuollosta turvallisuus ja kemikaaliviraston tehtäviksi alkaen edellyttäen, että eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen uudeksi kemikaalilaiksi. Aluehallintovirasto on esittänyt valvontayksiköille seuraavia yleisiä ohjeita huomioitavaksi valvontasuunnitelmia laadittaessa ja päivitettäessä: Valtioneuvoston asetuksen 2 3) kohta ja 8 viitaten ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma on yksi yhteinen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma, joka tulee hyväksyä toimielimen kokouksessa ja käsitellä samassa pykälässä. Hyväksytty valvontasuunnitelma tulee lähettää kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä aluehallintovirastolle. Myös valvontasuunnitelman olennaiset muutokset tulee viedä toimielimen hyväksyttäväksi. Mikäli valvontasuunnitelmaan ei tule olennaisia muutoksia, riittää suunnitelman vieminen tiedoksi toimielimelle. Nämä toimielimen päätökset tulee lähettää aluehallintovirastolle kuluvan vuoden loppuun mennessä, jotta aluehallintovirasto pysyy ajan tasalla valvontasuunnitelman laatimistilanteesta valvontaohjelmakaudella.

19 Ympäristöterveyslautakunta Valvontasuunnitelman tulisi antaa yleiskuva valvontayksikön toiminnasta ja toimintaympäristöstä sekä miten suunnitelmallista valvontaa käytännössä toteutetaan valvontayksikössä. Valvontasuunnitelma tulisi laatia siten, että yhteistoiminta-alueen omat tarpeet ja oma toiminta otetaan huomioon suunnittelussa siten, että valvontaohjelmien periaatteet viedään yksilöidysti valvontayksikön toimintaan riskiperusteisesti valvontatarve huomioon ottaen eikä valvontaresurssien perusteella. Valvontasuunnitelmassa tulisi näkyä miten valvonta kohdentuu yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman ja toimialakohtaisten valvontaohjelmien painopisteille. Valvontasuunnitelmaan olisi hyvä sisällyttää koko valvontayksikön kattava toimialakohtainen valvontakohteiden valvontasuunnitelma käyttämällä keskusvirastojen laatimia raportointitaulukoita soveltuvin osin. Valvontasuunnitelman yhteisestä osasta tulisi käydä ilmi ympäristöterveydenhuollon käytettävissä olevat resurssit ja niiden jakautuminen eri toimialoille. Mikäli resurssit eivät riitä, niin valvontatarpeen ja valvontaresurssien välinen vaje tulee valvontasuunnitelman toteuman arvioinnissa tuoda esille ja esittää kehittämistarpeet ja toimenpiteet tilanteen korjaamiseksi. Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valvontaohjelman mukaan valvontayksiköllä on oltava käytettävissään riittävä määrä pätevää henkilöstöä. Valvontasuunnitelmaan tulisi sisällyttää henkilöstön koulutussuunnitelma, minkä avulla varmistetaan henkilökunnan asiantuntemuksen ylläpito ja kehittyminen. Suunnitelmallisen valvonnan maksullisuus, sen periaatteet ja tulojen kohdentuminen tulee esittää valvontasuunnitelmassa. Valvontayksikön käytössä oleva KUTI-YHTI yhteensopiva tietojärjestelmä, sen käyttöönottotilanne ja kehittäminen tulisi kuvata valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelmasta tulisi käydä ilmi ympäristöterveydenhuollon erityistilanteisiin varautuminen. Valvontasuunnitelman luettavuutta selkeyttäisi, jos suunnitelmassa olisi sisällysluettelo. Lisäksi tehdyt päivitysmuutokset tulisi listata erikseen näkyviin tehtyjen muutosten löytämiseksi suunnitelmasta. Yhteisen osan arviointi Valvontasuunnitelman testiosa on hyvä, tiivis esitys, jossa on tuotu myös omaa toimintatilannetta ja toimintaympäristöä ja niiden huomioon ottamista toiminnan suunnittelussa. Valvontasuunnitelmassa on käsitelty vähimmäissisältö. Valvontakohteiden tarkastustiheyksien ja aikojen arvioinnissa on pohjana ollut valvontaohjelmien ohjeelliset tarkastustiheydet ja -ajat, joita on täsmennetty käyttävissä olevien resurssien ja valvontakohteiden tuntemuksen perusteella. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi on esitetty

20 Ympäristöterveyslautakunta hyvin lyhyesti. Suunnitelmassa on lisäksi käsitelty valvontakohderekisteritilannetta, viestintää, erityistilanteisiin varautumista, koulutusta, voimavaroja ja maksullisuutta. Suunnitelmassa on esitetty arvio valvontaresurssien jakautumista suunnitelmalliseen valvontaan ja muuhun valvontaan, mutta arviota resurssien riittävyydestä tai mahdollisesta lisätarpeesta ei ole tehty. Valvontasuunnitelmassa on käsitelty toimenpiteitä, joihin valvontayksikkö ryhtyy toimialoilla mahdollisesti syntyvien erityistilanteiden hoitamiseksi. Esim. uudelle valvontayksikölle nimettävä epidemiaselvitysryhmä on tekeillä. Valvontayksiköllä ei ole koko toiminta-aluetta kattavaa ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelmaa, jonka laatiminen on myös tekeillä. Valtakunnallisia yhteisiä painopisteitä kuten valvontakohderekisterin (TerveKuu) olemassaoloa ja laatujärjestelmän kehittämistä sivutaan suunnitelmassa. Ne ovat myös teon alla olevia asioita vasta toimintansa aloittaneessa valvontayksikössä. Suunnitelmassa on esitetty koulutussuunnitelma vuodelle 2012, mutta pidemmän tähtäyksen suunnittelua ei ole laadittu. Positiivista on työnantajan myönteinen suhtautuminen viranhaltijoiden täydennyskoulutukseen. Viestintään liittyvänä on esitetty asiakaspalvelun järjestämistä yhteistoiminta-alueella, tiedottamista ja toiminnanharjoittajien opastamista. Toimialakohtainen arviointi Kemikaalivalvonta Kemikaalivalvontasuunnitelma on laadittu ottaen huomioon suunnittelulle asetetut vähimmäisvaatimukset. Vuoden 2012 kemikaalivalvonta kohdistuu suurimmalta osin vähittäismyyntikohteisiin. Kemikaalivalvonta vuonna 2013 tulisi kohdentaa kemikaalien vähittäismyyntiin valtakunnallisen kemikaalivalvontaohjelman vuosien painopisteen mukaisesti (Tukesin kirje /736/2012). Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tervon kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman kuluttajaturvallisuusvalvonnan osuus on laadittu loogisesti ja perusteellisesti. Vuoden 2012 alussa tuli voimaan uusi kuluttajaturvallisuuslaki (920/2011), mikä on suunnitelmassa huomioitu. Valvontasuunnitelman

21 Ympäristöterveyslautakunta seuraavassa päivityksessä pitää sisältöä muuttaa niin, että se noudattaa uuden lain mukaista tilannetta. Valtakunnallisen valvontaohjelman painopistealueet on mainittu, mutta valvontasuunnitelmassa ei ole kuvattu miten nämä teema-alueet otetaan alueen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa huomioon. Uusi kuluttajaturvallisuuslaki laajentaa toiminnanharjoittajien ilmoitusvelvollisuutta sekä turvallisuusasiakirjan laatimista. Näiden muutosten vaikutusta alueen kuluttajaturvallisuusvalvonnassa pitäisi käsitellä valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman seuraavaan päivitykseen tulisi tehdä muutokset, jotka syntyvät uuden kuluttajaturvallisuuslain johdosta. Hallinnollisten pakkokeinojen käyttöä on käsitelty melko perusteellisesti. Uudessa kuluttajaturvallisuuslaissa on tullut muutoksia hallinnollisiin pakkokeinoihin ja nämä muutokset pitäisi kirjata valvontasuunnitelman seuraavaan päivitykseen. Riskinarvioinnista on kerrottu yleisellä tasolla, mutta oman alueen selvityksiä ei ole mainittu. Erityistilanteisiin varautuminen on kirjattu oikein hyvin valvontasuunnitelmaan. Tekstissä voisi korjata vanha tuoteturvallisuustermi nykyisin käytössä olevalla kuluttajaturvallisuustermillä. Myös muualla valvontasuunnitelmassa on syytä korvata vanha termi uudella. Laskelmat resurssien riittämisestä on tehty perusteellisesti. Myös valvonnan maksullisuutta on suunnitelmassa käsitelty. Koulutussuunnitelmassa kannustetaan valvontahenkilöstöä osallistumaan koulutuksiin ja osallistumiseen on varattu määrärahoja. Liitteen 4 taulukossa on kuvattu vuonna 2012 tehtävien tarkastusten määrä valvontakohdetyypeittäin ja tarkastuksiin keskimääräisesti käytettävä aika. Taulukossa olisi hyvä olla myös tarkastusalueella olevien kaikkien eri valvontakohteiden lukumäärä, jotta tarkastustarvetta olisi helpompi käsitellä. Tarkastustarvetta ei taulukosta voi päätellä, mikäli siihen ei ole kirjattu alueella olevien kohteiden lukumäärää. Terveydensuojeluvalvonta Terveydensuojelun valvontasuunnitelmasta käy esille tarkastusten tavoitteet ja sisältö, ajankäytön suunnittelu ja toteuman arviointi ja valvonta kohdistuu terveydensuojeluvalvontaohjelman painopistealueille. Suunnitelmassa on esitetty perusteet riskinarvioinnille, tarkastusajalle ja tarkastustiheydelle, mikä sitten konkretisoituu suunnitelmaan sisältyvässä kohdekohtaisessa valvontasuunnitelmassa. Uimaveden ja talousveden laadun seurantaan sekä puhtausnäytteiden ottamiseen on näytteenottosuunnitelma. Näytteiden analysointiin käytettävät laboratoriot on kerrottu suunnitelmassa. Voimavaratarkastelu on tehty.

22 Ympäristöterveyslautakunta Valvontayksiköllä on koko toiminta-aluetta kattavaa ympäristöterveydenhuollon erityistilannesuunnitelma tekeillä ja myös epidemiaselvitysryhmän nimeäminen. Tupakkavalvonta Tupakkavalvontasuunnitelma täyttää pääpiirteissään tupakkalain 14 a :n 3 momentin mukaiset sisältövaatimukset. Suunnitelmassa on kuvattu yleisellä tasolla tarkastuksen sisällön määrittely, valvontakohteiden tarkastustiheys, valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi, kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja käytetyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Valvontasuunnitelma on rakennettu siten, että siinä kuvataan tupakkavalvonnan yleisiä periaatteita sekä miten niitä toteutetaan valvontayksikössä. Esitystapa tuo esille valvontayksikön ominaispiirteitä. Tekstiosuutta toivoisi kuitenkin vielä tarkennettavan, esimerkiksi tarkastuksen sisältöä koskevasta luvusta ei käy riittävästi ilmi erityyppisten tarkastusten sisältö valvontayksikössä. Valvontasuunnitelmassa on paikoitellen vanhentunutta tietoa, siinä viitataan edelleen esim. lakiin toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi annettuun lakiin. Lain uudistuksessa, joka tuli voimaan lain nimi muutettiin tupakkalaiksi. Lisäksi suunnitelmassa on mainittu sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus, joka on nykyisin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto, Valvira. Suunnitelma tulisi päivittää vastaamaan sisällöltään nykyistä lainsäädäntöä ja nykyisiä organisaatioita. Valvontasuunnitelmassa tupakkalain suunnitelmallista valvontaa on suunniteltu kohdistettavan ainoastaan osaan valtakunnallisen tupakkalain valvontaohjelman mukaisista valvontakohdetyypeistä. Koska valtakunnallisen valvontaohjelman tarkoituksena on yhdenmukaistaa valvontaa koko valtakunnassa sekä saattaa toiminnanharjoittajat valvonnan suhteen samaan asemaan, tulee suunnitelmallista valvontaa kohdistaa kaikkiin niihin valvontakohteisiin, jotka ovat valvontaohjelman perusteella suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Myöskään valtakunnallisen valvontaohjelman mukaisia painopisteitä ei toteuteta valvontayksikön alueella valvontaohjelman mukaisesti. Valvontaohjelman mukaan painopisteenä olevat kohteet on tarkastettava sinä ajanjaksona, jona ne ovat valvontaohjelman painopisteinä. Resurssien riittävyys ja käyttö jää suunnitelmassa osittain epäselväksi. Suunnitelmalliseen valvontaan varatut henkilöresurssit on esitetty suunnitelmassa, mutta niiden riittävyyttä ei ole arvioitu. Suunnitelmasta ei myöskään ilmene paljonko resursseja on varattu muuhun tupakkalain mukaiseen valvontatyöhön. Tupakkalain valvontakohteisiin ei ole valvontasuunnitelman perusteella

23 Ympäristöterveyslautakunta tehty kohdekohtaista riskinarviointia. Epäselväksi myös jää, ovatko kohteiden tuntemus ja valvontakokemukset, ja miten vaikuttaneet tarkastustiheyteen. Tupakkalain mukaiset suunnitellut tarkastukset on esitetty liitteenä olevassa taulukossa. Taulukkoa voisi selkeyttää esim. lisäämällä siihen valvontakohteiden lukumäärät sekä laajentamalla suunnitelmaa koskemaan koko valvontaohjelmakautta, jolloin siitä olisi helpommin nähtävissä miten tupakkalakia on suunniteltu valvottavan yhteistoimintaalueella valvontaohjelmakaudella. Tupakkavalvontasuunnitelmaa tulisi edelleen kehittää huomioiden myös arvioinnin alussa annetut ohjeet. Arvioinnin ovat suorittaneet: Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Eeva-Liisa Launonen (kemikaalivalvonta ja terveydensuojeluvalvonta) Tarkastaja Matti Koskela (kuluttajaturvallisuusvalvonta) Ympäristöterveydenhuollon ylitarkastaja Ulla Ahonen (tupakkavalvonta) Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Lautakunta merkitsee valvontasuunnitelman arvioinnin 2012 tietoonsa saatetuiksi. Esityksen mukainen.

24 Ympäristöterveyslautakunta JOULUPÖYTÄ PROJEKTIN 2012 TULOKSET JA YHTEENVETO Ymp.terv.ltk 9 Oheismateriaali 4 Tervon kunnan ympäristöterveyspalvelut toteutti joulukuussa 2012 valvontasuunnitelman mukaisen näytteenottoprojektin joulupöydän sellaisenaan syötävät tuotteet. Näytteenotto kohdennettiin tarjoilupaikkoihin (11 kpl) oheismateriaali 4. Kaikista valvontasuunnitelmaan merkityistä kohteissa näytteitä ei saatu. Näytteenottosuunnitelma sisälsi kohteita, joissa ei tarjottu joululounasta tai tarjoilu tapahtui yksityistilaisuudessa ajoittuen viikonloppuun tai ilta-aikaan. Näytteeksi otettiin graavilohta ja joulupöydän salaatteja, yleisimmin rosollia. Tulosten tulkinnassa on käytetty ohjearvoina Elintarviketurvallisuusviraston (elintarvikkeiden mikrobiologiset tutkimukset, 2000) sekä Elintarviketurvallisuusliiton (valmisruokien ja kypsien lihavalmisteiden mikrobiologiset ohjausarvot viimeisenä käyttöpäivänä, 2012) julkaisuissa esitettyjä ohjearvoja. Tulosten arvioinnissa on huomioitu Komission asetus (EY) N:o 2073/2005 elintarvikkeiden mikrobiologisista vaatimuksista. Kalanäytteitä otettiin 7 kpl. Näytteistä tutkittiin aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit, Staphylococcus aureus ja Listeria monocytogenes. Kvalitatiivisellä menetelmällä L.monocytogenes bakteereita todettiin kahdessa kalanäytteessä. Todetut pitoisuudet alittivat kuitenkin analyysimenetelmän määritysrajan (<10). Mikäli mahdollista, tutkimusta jatkettiin ottamalla valvontakohteesta uusintanäytteet saman valmistajan graavilohta. Uusintanäytteissä L.monocytogenes bakteeria ei todettu. Löydöksistä tiedotettiin valvontakohteita, tuotteiden valmistajia ja valmistajan kotikunnan valvontaviranomaisia. Kaikki tutkitut graavilohinäytteet todettiin mikrobiologiselta laadultaan hyviksi. Salaattinäytteitä otettiin 8 kpl, joista 6 oli rosollinäytteitä. Kaksi muuta tutkittua salaattia olivat metsäsienisalaatti ja sillisalaatti. Salaattinäytteissä oli sekä teollisuuden että elintarvikehuoneistojen itsensä valmistamia salaatteja. Näytteistä tutkittiin enterobakteerit, Bacillus cereus, Staphylococcus aureus, hiivat ja homeet. Kaikki tutkitut salaattinäytteet olivat mikrobiologiselta laadultaan hyviä. Näytteenoton yhteydessä ei suoritettu valvontasuunnitelman mukaista tarkastustoimintaa. Valmistelija Jaana Partanen-Podduikin puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys:

25 Ympäristöterveyslautakunta Ympäristöterveyslautakunta merkitsee asian tietoonsa saatetuksi. Esityksen mukainen.

26 Ympäristöterveyslautakunta YLEISTEN LEIKKIKENTTIEN VALVONTAPROJEKTIN 2012 YHTEENVETO Ymp.terv.ltk 10 Leikkipaikat ja niillä olevat leikkivälineet ovat tuoteturvallisuuslainsäädännön (laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta 75/2004, alkaen kuluttajaturvallisuuslaki 920/2012) tarkoittamia kuluttajapalveluja. Paikallinen leikkikenttien valvonta kuuluu kunnalliselle ympäristöterveydenhuollolle. Tervon kunnan (isäntäkunta) ympäristöterveyspalvelut tarkasti valvontasuunnitelman mukaisesti Suonenjoen, Rautalammin ja Pielaveden yleiset leikkikentät kesäkautena Tervon, Vesannon sekä Keiteleen kuntien alueella sijaitsevat yleiset leikkikentät on tarkastettu valvontasuunnitelman mukaisesti kesällä Valvontaprojektin tavoitteena oli tarkastella leikkikenttien turvallisuuden tasoa ja ensisijaisesti arvioida leikkikenttien turvallisuutta käyttäjien kannalta. Turvallisuuteen vaikuttavat muun muassa leikkikentän suunnittelu, leikkikenttävälineiden sijoittelu sekä riittävät tarkastus-, huoltoja kunnossapitotoimet. Vastuu leikkikenttien turvallisuudesta on leikkikenttävälineiden valmistajilla ja leikkikenttien ylläpitäjillä. Suonenjoki Suonenjoella yleisiä leikkikenttiä on kaikkiaan 15. Kentät on kaavoitettu niin, että lähes jokaisessa kaupunginosassa on vähintään yksi leikkikenttä. Suonenjoen yleisten leikkikenttien ylläpitäjä on Suonenjoen kaupungin tekninen osasto. Tarkastuksista ilmoitettiin etukäteen ylläpitäjälle ja samalla sovittiin, ettei kaupungin teknisen toimen edustaja ole läsnä tarkastuksissa. Tarkastuksien aikana käytiin läpi mm. leikkikenttien sijoittelua ympäristössä oleviin muihin toimintoihin nähden (mm. autotiet, vesistöt, lähiliikuntapaikat, itse leikkikenttävälineiden turvallisuutta ja niiden sijoittelua leikkikentällä, kulkuteiden turvallisuutta, mahdollisen valaistuksen olemassa oloa ja riittävyyttä sekä huoltoa ja kunnossapitoa). Tarkastuksien yhteydessä käytettiin apuna Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) leikkikentän turvallisuuden tarkastuslistaa. Merkittäväksi yksittäiseksi turvallisuuspuutteeksi havaittiin osassa leikkikenttävälineissä putoamisvaara-alueen iskua vaimentavan alustan puutteellisuus. Iskua vaimentavalla alustalla ei voida estää esimerkiksi kiipeilytelineestä tai muusta laitteesta putoamista, mutta alustalla voi olla ratkaiseva merkitys putoamisen aiheuttamien vammojen vakavuudelle. Muita vaaraa aiheuttavia tekijöitä olivat mm. huonokuntoinen, rikkinäinen tai vaarallinen laite.

27 Ympäristöterveyslautakunta Rautalampi Rautalammilla on kaksi kunnan teknisen osaston ylläpitämää yleistä leikkikenttää. Tarkastuksista ilmoitettiin etukäteen ylläpitäjälle ja samalla sovittiin, ettei Rautalammin kunnan teknisen toimen edustaja ole läsnä tarkastuksissa. Tarkastuksien aikana käytiin läpi mm. leikkikenttien sijoittelua ympäristössä oleviin muihin toimintoihin nähden (mm. autotiet, vesistöt, lähiliikuntapaikat, itse leikkikenttävälineiden turvallisuutta ja niiden sijoittelua leikkikentällä, kulkuteiden turvallisuutta, mahdollisen valaistuksen olemassa oloa ja riittävyyttä sekä huoltoa ja kunnossapitoa). Tarkastuksien yhteydessä käytettiin apuna Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) leikkikentän turvallisuuden tarkastuslistaa. Myös Rautalammilla suurimmaksi yksittäiseksi turvallisuuspuutteeksi nousi leikkikenttävälineiden putoamisvaara-alueen iskua vaimentavan alustan puutteellisuus. Lisäksi leikkikenttäalueilla vaaraa aiheuttivat mm. rikkinäiset ja vaaralliset laitteet. Pielavesi Pielaveden kunnan alueella on kaksi kunnan ulkoilualueista vastaavan tahon ylläpitämää leikkikenttää ja yksi evankelisluterilaisen seurakunnan ylläpitämä leikkikenttä. Pielavedellä tarkastettiin seurakunnan ylläpitämä leikkikenttä yhdessä seurakunnan nuoriso-ohjaajan kanssa. Pielavedellä turvallisuuspuutteeksi kirjattiin leikkikenttävälineiden putoamisvaara-alueen iskua vaimentavan alustan siirtyminen putoamisvaara-alueelta ja ruohottuminen. Karusellin ympäryksen kuluminen kuopalle voi muodostaa alustan ja pyörivän karusellin väliin mm. raajan hiertymisvaaran. Yhteenveto Jokainen Suonenjoen, Rautalammin ja yksi Pielaveden yleinen leikkikenttä tarkastettiin. Kaikki havaitut puutteet ja vaaraa aiheuttavat tekijät yksilöitiin ja kirjattiin jokaisesta leikkikentästä erikseen laadittuun tarkastuspöytäkirjaan. Tarkastuspöytäkirjat toimenpideohjeineen leikkikenttien turvallisuuden parantamiseksi on toimitettu leikkikenttien ylläpitäjille. Valmistelija Liisa Ruuska

28 Ympäristöterveyslautakunta puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta merkitsee asian tietoonsa saatetuksi. Esityksen mukainen.

29 Ympäristöterveyslautakunta VIRANHALTIJAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Ymp.terv.ltk 11 Oheismateriaali 5 Tervon kunnan ympäristöterveyspalveluiden viranhaltija on selvittänyt esimieheltään mahdollisuutta osallistua Itä-Suomen yliopiston järjestämään erikoistumiskoulutukseen - rakennusten terveellisyyteen liittyvien asiantuntijoiden koulutus, 45 op. (oheismateriaali 5). Viranhaltija on hakenut koulutukseen ja tehnyt asiasta kirjallisen koulutushakemuksen työnantajalle. Kouluttautuminen tapahtuu oman toimen ohessa eikä vaadi erillistä sijaisjärjestelyä. Kouluttautumistarve liittyy organisaatiossa toteutettuun osittaiseen erikoistumiseen, jossa yksi viranhaltija vastaa ensisijaisesti asumisterveysasioiden hoidosta koko yhteistoimintaalueella. Koulutus toteutetaan ensisijaisesti lähijaksoin Kuopiossa (3-4 päivää yhden viikon aikana kuukaudessa), paitsi heinäkuut jolloin ei ole lähijaksoa ja maaliskuut jolloin on sisäilmastoseminaari Helsingissä kuun puolivälissä. Lähijaksojen välissä opiskelijat tekevät etätehtäviä ja lukevat tentteihin työnsä ohella. Koulutuksen sisältö on pyritty rakentamaan niin, että se tukee työtä. Jokainen tekee myös lopputyön eli jonkin työhönsä liittyvän tutkimuksen. Koulutuksen hinta on 8900 euroa ja se maksetaan useissa erissä: joko kuukausittain, puolivuosittain tai vuosittain jaettuna. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee kuntien terveydensuojeluviranhaltijoiden osallistumista koulutukseen 3000 eurolla. Kouluttautumisesta on tehty työnantajan sekä tekijän välinen erillinen kouluttautumissopimus, joka täydentää alalla voimassa olevaa työehtosopimusta ja on ensisijainen sopimuksessa mainittujen ehtojen osalta, kyseessä olevan viranhaltijan kohdalla. Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Ympäristöterveyslautakunta merkitsee asian tietoonsa saatetuksi. Esityksen mukainen.

30 Ympäristöterveyslautakunta AJANKOHTAISET JA TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT Ymp.terv.ltk Valtion viranomaiset - Itä-Suomen aluehallintoviraston päätös 3/2013/1 (Dnro ISAVI/59/04.08/2012 (eläinsuojan ympäristöluvan muutos, Suonenjoki) 2. Kuntien viranomaiset - Pielaveden kunnan ympäristönsuojelusihteerin päätökset kiinteistöjen viemäriin liittämistä koskevista liittymisvelvollisuuden vapautushakemuksista (Dno 13/2012, 1-4) - Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupapäätös 8/2012 ( ) -Suonenjoen kaupungin ympäristölautakunnan kallion louhintaa ja murskausta koskeva ympäristölupapäätös 9/2012 ( ) 3. Muut kirjeet - Sirkka Lappalaisen kirje, irtisanoutuminen Pielavesi-Keiteleen löytöeläinten hoitotehtävästä 4. Vs. ympäristöterveysjohtajan päätökset Vs. Ympäristöterveysjohtaja on välisenä aikana tehnyt henkilöstöä koskevat päätökset 217/ /2013/yth.henkilöstö. 5. Ympäristöterveyshuollon viranomaisten kirjeet Viranhaltijoiden välisenä aikana käsittelemät lausunnot, lausuntopyynnöt, elintarvikehuoneisto- ja kuluttajapalveluilmoitukset. Valmistelija Lari Hölttä puh etunimi.sukunimi(at)tervo.fi Vs. ympäristöterveysjohtajan päätösesitys: Lautakunta merkitsee edellä luetellut asiat tietoonsa saatetuiksi. Esityksen mukainen.