KILPAVENEILY 1/11. Mukana menossa mm: Sami Seliö, V300, Safiro racing team, Max Blomberg, ym. 1 kilpaveneily

Transkriptio

1 KILPAVENEILY 1/11 Mukana menossa mm: Sami Seliö, V300, Safiro racing team, Max Blomberg, ym 1 kilpaveneily

2 Uusi Liitto 2011 Uusi vuosi on alkanut ja vuoden vaihteessa purjehtijaliitto sekä veneilyliitto yhdistyivät Suomen Purjehdus ja Veneily ry:ksi (SPV). SPV kuuluu Suomessa kymmenen suurimman lajiliiton piiriin ja se toimii sekä kilpapurjehduksen että nopeuskilpailutoiminnan kattojärjestönä Suomessa. Uuden liiton tavoitteina ovat veneilykulttuurin ja turvallisuuden vahvistaminen, edunvalvonnan edistäminen sekä kustannustehokkuuden lisääminen. Nopeuskilpailijoille yhdistyminen ei välttämättä näy heti kuin liiton nimen vaihtumisena, mutta vuoden kuluessa pieniä muutoksia positiivisessa mielessä on odotettavissa. Ratapuolella ja samalla ainoa Suomessa järjestettävä arvokilpailu ajetaan Hirvensalmella, jossa maailmanmestaruudesta ajetaan O250-luokassa. Suomesta on mukana muutama vene ja ympäri Eurooppaa on tulossa kuskeja paikalle, joten luvassa on siis varsin kovatasoinen tapahtuma. Uutuutena Suomen ratakisoissa ajetaan nyt GT30-luokkaa. Nyt kun T400 on menettänyt MM-arvon, GT30 ottanee paikan tulevina vuosina siirryttäessä junioreista isompiin luokkiin. GT30-veneitä on jo jonkin verran Ruotsissa ja Norjassa, joten luokan tulevaisuus näyttää valoisalta. Toivottavasti Suomen kesässä nähdään myös F4s-luokan veneitä. Offshorepuolella on odotettavissa varsin vilkas kesä, mikäli kaikki kaavaillut kilpailut toteutuvat. Kalkkiranta Racessa ajetaan Pohjoismaisesta mestaruudesta luokassa V50. Lisäksi eri luokissa on odotettavissa pientä kasvua venemäärissä, joten kilpailupaikoilla löytyy enemmän katsottavaa kaikille. Hyvää tulevaa kilpaveneilykauden odotusta kaikille. Jussi Valtonen Kuva: Ari Nurminen Kilpaveneily 1/2011 Kuudes vuosikerta Julkaisija: Dragon Boat Racing Team Ry Jan-Erik Hägglund puh: Mainosmyynti: Lähettiympyrä Oy Päätoimittaja: Jan-Erik Hägglund Toimituskunta: Jan-Erik Hägglund Jyrki Perokorpi Ulkoasu ja taitto: Johanna Vuorihovi Jari Nenonen Painopaikka: Skandinavia Offset Oy, Porvoo 2011 Ilmestyy 2 kertaa vuodessa Kilpaveneily-lehti postitetaan Suomen purjehdus ja veneily ry:n toimesta lisenssin haltijoille. Painos 2000 kpl Kannen Kuvat: Ylhäällä: Jaije Hägglund/ Niklas Sundberg Kuva: Jussi Alanko Alhaalla: Sami Seliö Kuva: Mad-Croc Team Pieni kuva: Anton Nyholm Kuva: Jukka Haapiainen 2 kilpaveneily

3 Viime syyskuussa ajettiin 3C-luokan MM-kilpailut Korsikalla Solenzarassa. Suomesta MM-kullasta kamppailemassa oli vain Marcus Johnsson kartturinaan allekirjoittanut. Pohjoismaista tuli kaksi muutakin venettä Wrenklerit Ruotsista ja Anders Wessel-Pettersen kartturinaan Kjetil Christoffersen Norjasta. Loput paristakymmenestä venekunnat tulivat Italiasta tai Ranskasta. Siitä on toistakymmentä vuotta, kun Ranskassa on viimeksi järjestetty Off- Shoren arvokilpailuja. Viime vuosina 3C-kalusto on yleistynyt Ranskassa, joten oli sopivaa että he saivat tällä kertaa arvokilpailut järjestettäväkseen. Tässähän on kulunut monta vuotta niin että Italiassa on aina syksyisin järjestetty jompikumpi arvokilpailu. Nyt pääsimme Solenzara nimiselle pikkupaikkakunnalle Korsikan itärannikolle. Sinne Ranskan kilpailusirkusta pyörittävä Laurent Plasse oli tuonut pari rekkaa rekvisiittaa, pienen laivaston isoja ribbejä turvaveneiksi, sekä järjestänyt markkinahumua pienimuotoisen venemessu-, markkinatapahtuman. Rannan tunnelmaan antoi osansa rantakadun kahvilat ja ravintolat. Järjestelyt oli tehty aivan samalla korkealla standardilla, jolla kilpailuja järjestetään Italiassakin. Suomalaisvenekuntamme pääsi kiireen sävyttämien alkuvalmistelujen jälkeen suuremmitta ongelmitta kilpailupaikkakunnalle kaksi päivää ennen ensimmäistä kilpailulähtöä. Jälkeenpäin hauska yksityiskohta matkustamisessa oli, kuinka Marcukselle selvisi ettei paluuvuoro, jolla Korsikalta piti matkata takaisin Italian puolelle, kulje ollenkaan. Lippujen varauksen ja maksujen jälkeen kukaan ei muistanut mainita asiasta mitään, eikä olisi tainnut mainitakaan ellei asia olisi tullut aivan toisen asian vuoksi puheeksi laivarannassa satamahenkilökunnan kanssa. Opetus: mitä pidemmälle matkustat, sitä joustavampi aikataulun pitää olla. Ensimmäisen kokonaisen päivän Solenzarassa käytimme paikkaan tutustumiseen, muiden tekemisten ihmettelemiseen ja testaamiseen. Päivästä oli ammennettavaa sen verran, että muut olivat saaneet meidän etumatkaamme kiinni viime vuodesta ja meillä oli paketin kanssa ongelmia, joiden ratkaisu ei kisapaikalla onnistu. Emme me viimeisiksi jäisi, mutta tuskin samanlaista riemuvoittoa olisi odotettavissa kuin täydellisesti onnistuneella Nettunon matkalla. Ensimmäisessä kilpailussa oli keli paikallisittain tyyni. Arvasimme olosuhteet hyvin ja paketti oli niin hyvässä iskussa kuin se niillä tiedoilla ja mahdollisuuksilla pystyi olemaan. Ensimmäisellä kierroksella kilpailu alkoi meidän kohdaltamme hyvin. Olimme neljännen sijan paikkeilla taistelemassa Bacellinin (F) kanssa kolmossijasta vain metriä toisena ajaneesta Lo Pianosta (I). Kärjessä ajoi aivan karmean kaulan ensimmäisellä kierroksella repinyt Fabio Bertolacci (I). Meidän kannassamme tuli Wrenklerit, Amadi (I), Ricardo (F), ja Pinelli (F). Toisella kierroksella takasuoralla vastatuulessa meillä vene alkoi kulkemaan hieman liian korkealla, jolloin vauhtia oli pakko laskea. Tällöin Lo Piano ja Bacellini karkasivat ja Wrenkler tuli aivan rinnalle. Seuraavalla suoralla Wrenkler puristikin meistä sitten ohi, ja aloitti nousun kohti palkintopallia. Meillä ei ollut mahdollisuuksia kiristää joten jouduimme tyytymään viidentenä kurvailuun. Kärjessä Bertolacci kurvaili omaan rauhalliseen tahtiinsa. Takana Wrenkler kiristi vauhtiaan ja nousi pikku hiljaa ensin Bacellinin ja hieman myöhemmin Lo Pianon ohi. Kilpailun loppupuolella Wrenkler sai ehkä muutaman sekunnin Bertolacciakin kiinni, 3 kilpaveneily

4 mutta se oli Bertolaccin varmistelua. Kilpailun jälkeen kävimme harjoitusajalla testaamassa olisiko mitään tehtävissä, jotta loput erät voisi ajaa täydellä kaasulla ilman tasoituksen antamista. Näillä eväillä ei viidettä sijaa korkeammalle tyynellä kivuttaisi. Löysimme hieman lääkettä ongelmaan, vaikka emme pystyneetkään korjaamaan varsinaista syytä ongelmaan. Jottei ongelmia olisi ollut liian vähän, huomasi Marcus ensimmäisessä erässä käyttämämme potkurin haljenneen lavastaan. Aina pitäisi olla tuplasetti potkureita mukana matkassa. Toisena kilpailupäivänä oli tuuli selvästi kovempi kuin aiemmin. Rannalta keli näytti ehkä hieman yli metrin välimerenaallokolta. Vesillelaskuun valmistauduttaessa Marcus huomasi halkeaman myös potkurissa, jota ajattelimme nyt käyttää. Eipä siinä muuta vaihtoehtoa ole kuin miettiä toista vaihtoehtoa. Toista saman kokoista potkuria ei tietenkään ollut mukana joten oli valittava joko pienempi- tai suurempinousuinen malli. Koska keli ei näyttänyt järin pahalta rannalta katsottuna, päädyimme suurempinousuiseen paikallistuntemuksen puutteessa. Sorruimme suomalaisen offikuskin perisyntiin. Olikohan vihreä lippu edes noussut, kun tiesimme että meillä oli akselilla aivan väärä potkuri. Jo ennen ensimmäistä kääntöpoijua päätimme keskeyttää kilpailun ensimmäisen kierroksen jälkeen. Huonosti toimivalla veneellä oli turha ajaa kymmenennestä sijasta. Lähdöstä kärkeen ampaisi jälleen Bertolacci, joka veti ensimmäisen kierroksen taas hurjaa vauhtia. Korsikalaisten lippu 4 kilpaveneily Maailmanmestari Fabio Bertolacci Keli ilmeisesti nousi koko ajan, koska pikkuhiljaa ranskalaiset yksirunkoiset alkoivat kipuamaan kärkeen. Pian kärkeen nousikin Fagella perässään Giordanin veljekset. Kumpikin käytti Giordanien valmistamaa yksirunkoista siipivenettä. Kun kärkeen oli päästy, kamppailivat he erän voitosta. Giordani tuntui saavuttavan ainakin takasuoralla, mutta Fagellan johto tuntui kaventuvan niin hitaasti että se riittäisi maaliin asti. Liian kova yrittäminen kuitenkin kostautui. Syystä tai toisesta Fagellan moottori teki stopin viimeistä kertaa takasuoraa ajettaessa noin puolitoista merimailia ennen maalia. Niinpä Giordanit nousivat erävoittoon ja taistelemaan jopa MM-kullasta. Kolmos- ja nelossijoilla ajoivat Bertolacci ja Lo Piano kovaa taistelua. Bertolacci ajoi tietyillä suorilla kovempaa ja Lo Piano varsinkin maalialueelle takasuoralta johtaneella lyhyellä sivuaallokkoisella suoralla selvästi Bertolaccia kovempaa. Viimeisellä viidennellä kierroksella Lo Piano saavutti Bertolaccia selvästi maaliviivan kohdalla mitattuna. Puristus oli Lo Pianolla varmasti kova. Viimeisellä kierroksella kyseisellä lyhyellä sivutuulisuoralla herrat taistelivat jo toisesta sijasta, koska Fagella oli hetkeä aiemmin keskeyttänyt. Lo Piano meni pari sataa metriä ennen kyseisen suoran loppua Bertolaccin ohi veneen mitan tai kaksi. Suoran jälkeen oli 90 asteen käännös ja kolmen neljän sadan metrin suoranpätkä ennen maalilinjaa. Bertolacci huomasi selvästi tilanteen ja satsasi peliin viimeisellä suoralla kaiken, mitä veneestä lähti. Hän onnistui säilyttämään kovemman vauhdin käännöksessä kuin Lo Piano ja kiihdytti riskikulmilla Lo Pianosta pari veneen mittaa ohi. Rannalta näki selvästi kuinka vanha kettu Bertolacci rutisti riskillä ohi selvästi kokemattomammasta Lo Pianosta. Taaempana muita mielenkiintoisia venekuntia ei ruotsalaisten Wrenklerien lisäksi ollut. He taistelivat kovassa aallokossa erän kuudentena maaliin. Ennen viimeistä kilpailua oli vuorossa välipäivä, jolloin ajettiin kansallisia luokkia ja 3C-veneet kävivät testaamassa. MM-kullan kiilto silmissä alkoi olla kova niin Bertolaccilla kuin Lo Pianolla, vaikka piste-eroa Bertolaccin hyväksi oli 250 pistettä. Käytännössä Bertolaccin tarvitsi ajaa maaliin viimeisessä erässä voittaakseen kauan jahtaamansa MM-kullan. Herrat kävivät testaamassa viimeisiä säätöjä ja vielä samaan aikaan. Tulos? Yhteentörmäys vesillä! Lo Piano sai reiän kanteensa ja Bertolacci ponttoonin etuosaan. Seuraava ilta ja yö menikin tiimien mekaanikoilta veneitä korjatessa. Sanomattakin on selvää kuinka tiimit syyttelivät toisiaan ja tunteet olivat pinnassa. Käsirysyä ei sentään taidettu varikolla käydä. Viimeisenä kilpailupäivänä tuuli oli noussut koko viikon kovimmaksi. Kilpailua siirrettiin pariin kertaan ja lopulta oli tehtävä päätös ajetaanko viimeistä MM-erää lainkaan. Järjestäjällä oli kova halu ajattaa kilpailu. Varmaan sisältyi johonkin lupaukseen tai sopimukseen ajattaa tietty määrä kilpailuja tai olisi ollut suuri arvovaltatappio olla ajattamatta viimeistä erää. Toisaalta kaikille kilpailijoille eli yksirunkokuljettajille haluttiin antaa mahdollisuus kamppailla MM-kullasta. Keli oli kuitenkin niin hurjaa, että suurin osa veneistä halusi jäädä rannalle. Järjestäjä päätti joka tapauksessa ajattaa erän.

5 MM-kullasta taistelleet veneet menivät luonnollisesti vesiin kelistä huolimatta. Ei kai kenenkään luonto kestä jäädä rannalle häntä koipien välissä siinä tilanteessa? Pikku hiljaa lähes kaikki muutkin veneet lähtivät me mukaan lukien jossei muuten niin antaakseen tukensa kilpailujen järjestäjälle. Järjestäjät olivat tehneet kovan työn kilpailujen eteen, eikä niin paljon lajille uhraavia kannata päähän potkia mistään syystä. Oli kuitenkin erittäin todennäköistä, että ympäriajoa tai sukelluksia tulisi tapahtumaan. Tämä näytti tapahtuvan toteen jo heti lähdössä. Heti vihreän lipun nousemisen jälkeen kärkirintamassa ranskalainen bätmänvene sukelsi niin, että koko vene moottoreineen päivineen kävi veden alle. Mitään dramaattisempaa tilanteessa ei onneksi käynyt, vaan venekunta jatkoi menoaan. Kokonaistilanteessa toisena ollut Lo Piano alkoi seuraavaksi painaa kaasua lähemmäksi pohjaa. Ensimmäisen puolen minuutin aikana tapahtumat olivat olleet käytännössä kyttäilyä. Muutamia sekunteja Lo Piano kiihdytti vauhtiaan, kunnes sopivasta aallosta vene napsahti ylösalaisin. Onneksi vauhdit olivat suhteellisen matalia joten mitään dramaattisempaa ei tapahtunut, kuin että vene ja miehistö pääsivät uimaan. Järjestäjä keskeytti kilpailun heti onnettomuuden jälkeen, mikä oli luonnollisesti ainoa vaihtoehto vallinneissa olosuhteissa. Koska toisen erän jälkeinen pistetilanne jäi lopputuloksiksi, sai Bertolacci vihdoin maailmanmestaruuden. Tällä kertaa aivan ansaitusti, sillä hänen veneensä toimi selvästi parhaiten Solenzaran vaikeilla vesillä. Toiseksi tuli Lo Piano ja kolmanneksi toisen erän voittaneet Giordanit. Ruotsin Wrenkler oli neljäs ja me ensimmäisen erän pisteillämme kahdeksas. Kilpaileminen Ranskassa oli uusi kokemus. Pahat huhut kertoivat etukäteen, ettei Ranskaan kannata mennä ajamaan, mutta meidän kokemuksemme oli täysin päinvastainen. Järjestelyt oli hyvin tehty ja toimivat hyvin. Ainoa vaikeuksia tuottanut asia oli kielimuuri englannilla pärjääminen ranskassa tuottaa haasteita. Taas tuli opittua monia asioita ja ensi kerralla vene kulkee kovempaa. Teksti: Lauri Lampén Kuvat: Lauri Lampén ja Tero Korento 5 kilpaveneily

6 Mestarintie 12 Mästarvägen PORVOO - BORGÅ Fax kilpaveneily

7 Marino Swing Cup 2011 säännöt 1. Vene Veneen tulee olla Marino Swing joka on Oy Marino Ab:n valmistama. Rungon mittojen täytyy olla valmistan mittojen mukaisina. Ohjauspulpetti saa olla omavalmisteinen. Pohjan nousulistoja saa terävöittää, kuitenkaan muuttamatta merkittävästi alkuperäisiä mittoja tai nousulistan asteita. Turvallisuussyistä pohjaan voidaan asentaa 2kpl korkeintaan 20cm pitkiä eviä jonka ulkonema ei ylitä 50mm verrattuna lähimpänä olevaan nousulistaan. Evien tarkoitus on estää perän irtoaminen kaarteissa ja vahinkojen aiheutuminen. 2. Moottori Enintään 25 hevosvoimainen, 2-sylinterinen vakiomoottori joka on/ollut yleisesti myynnissä Suomessa. Moottorin suurin sallittu kuutiotilavuus on 450 cm3. Poikkeuksena sallitaan seuraavat mallit: OMC 2 sylinteriset 521 cm3 mallit 25 hevosvoimaiset 2 sylinteriset EPA-moottorit Selva S405XS Moottorin viritys on vapaa mutta sylinterilohkon on oltava valmistajan alkuperää ja myös ulkomuodoltaan alkuperäinen. Kilpailijan on pyydettäessä pystyttävä todistamaan moottorin malli ja sopivuus luokkaan. Vaihteistoa koskevat parannukset kuten kuoren muotoilu sekä lisävedenotot ovat sallittuja. Moottorin koppa ja merkki on oltava tunnistettavissa. Potkuri ja moottorin asennuskorkeus on vapaa. 3. Kuljettaja Kuljettajan pitää olla iältään vähintään 15 vuotta. (Poikkeukset käsitellään tapauskohtaisesti) 4. Muut varusteet Kypärä on pakollinen varuste, kypärän tulee olla tieliikenteeseen hyväksyttyä mallia. Pelastusliivi on pakollinen varuste, liivin tulee olla CE merkinnällä varustettu ja vähintään EN395 vaatimukset täyttävä malli jossa on lisäksi haararemmi. Toimiva hätäkatkaisija. Hinausköysi ja mela. 1 kpl ämpäri tai äyskäri. Muuta Kaikki osallistujat ajavat omalla vastuullaan. Osallistuvat veneet tulee katsastaa joka kilpailun yhteydessä. Veneen ja miehistön tulee katsastuksessa olla täysin varustettu. Pistelaskujärjestelmä sekä lähtötapahtuma Pisteet jaetaan kilpailunumeron perusteella. Samalla numerolla voi eri kilpailuissa ajaa useampi kuljettaja. Kauden loppupisteet lasketaan seuraavasti: Swing Cup pisteitä jaetaan niissä kilpailuissa joissa vähintään 6 venettä ylittää lähtölinjan. 3 kilpailusta kaikki 3, 4 kilpailusta 3 parasta, 5 kilpailusta 4 parasta, 6 kilpailusta 5 parasta, 7 kilpailusta 6 parasta Mikäli yksi tai useampi osakilpailu peruuntuu sään tai huonojen olosuhteiden takia, huomioidaan loppupisteissä kaikki kertyneet pisteet. Sijoitukset ja pisteet 1. sija 15 pistettä 2. sija 12 pistettä 3. sija sija 8 5. sija 6 6. sija 5 7. sija 4 8. sija 3 9. sija sija 1 Tasapisteissä ratkaisee sen kilpailun tulos jossa on ollut eniten kilpailijoita, ja sen jälkeen kenellä on eniten voittoja, toisia sijoja, jne. Muuten pisteet jaetaan senhetkisten sijoitusten mukaan. Lähtö Lähtö tapahtuu lippumerkillä lentävällä lähdöllä. Minuuttia ennen starttia nousee ruutulippu pystyyn. 15 sekuntia ennen starttia ruutulippu laskeutuu vaakatasoon. Lähtö tapahtuu lipun laskeuduttua. Lähettäjä voi keskeyttää lähdön punaisella lipulla, mikäli useampi vene ylittää lähtölinjan ennen lipun laskeuduttua eikä veneitä pystytty tunnistamaan. Tällöin lähtö uusitaan normaalin tapaan. Varaslähtö Varaslähdöstä kilpailija hylätään. Ratasäännöt Kääntöpoijun/ratamerkin rikkomisesta kilpailusuoritus hylätään. Kääntöpoijun/ratamerkin väärältä puolelta ajamisesta lopputulokseen lisätään yksi kierros. Tahallisesta ajamisesta väärään suuntaan kilpailusuoritus hylätään. Ajettavat kierrokset Kilpailut ajetaan 10 kierroksen erissä. Onnettomuus ja uusintalähtö Onnettomuus tai vaaratilanteessa kilpailu keskeytetään punaisella lipulla. Uusintalähtö tapahtuu mikäli kilpailusta on ajettu alle 70%. Muuten pisteet jaetaan sen hetkisten sijoitusten mukaan. Uusintalähtö tapahtuu välittömästi vaaratilanteen ollessa ohi. Kilpailijat palaavat starttilinjan taakse odottamaan uusintalähtöä. Sääntömuutokset Sääntömuutosehdotukset on jätettävä kirjallisena Marino Swing Cup-järjestäjille (Oy Marino Ab:n toimistoon) viimeistään kilpailukauden jälkeen. Seuraavaan kauden sääntömuutoksista ilmoitetaan viimeistään mennessä. KILPAILUT 2011: Kalkstrand Race, 2.7. Kabböle Race, 9.7. Kitö-Loppet, Svartbäck, Norrkulla-loppet., 7 kilpaveneily

8 Himoittu tuplamestaruus Suomeen Kun ruutulippu heilui F1-venekauden pääosakilpailussa Sharjahissa Arabiemiraateissa niin ei edes Sami Seliön Mad-Croc F1 -tiimipäällikkö Michael Jenkins ollut aivan varma siitä, mitä suomalaiskuljettajan toinen sija lopulta merkiksi. - Minun mielestäni olet maailmanmestari, Jenkins totesi epäröiden Seliölle yhteysradion kautta. Kului vielä pitkä puoliminuuttia ennen kun Jenkinsin laskelmat MM-pisteiden osalta päätyivät aina samaan lopputulokseen ja maailmanmestaruusjuhlat pääsivät käynnistymään. Draamaa alusta loppuun Kauden päätösosakilpailuun Sharjahissa Seliö starttasi kolmannesta lähtöruudusta, ja piti paikkansa tyylikkäästi, vaikka takana ajanut Jay Price vaani koko ajan parin sekunnin päässä ohituspaikkaa kytäten. Jenkinsin kuten koko suomalaistiimin epätietoisuuden aiheutti Pricen osuma kilpailun puolivälissä poijuun, ja se ettei tästä Team Qatarin kuljettajalle määrätty kilpailun aikana pakollista varikon läpiajorangaistusta. Neljä kierrosta ennen maalia Seliö nousi toiseksi ohi ohjaustehostimensa rikkoneen tallikaveri Alex Carellan, ja kakkossija riitti varmaan mestaruuteen, kun italialainen pystyi pitämään Pricen takanaan. Finaalikisan voittoon ajoi isäntämaan Ahmed Al Hameli. Finaalistartin jälkeen MM-sarjaa johtaneelle Pricelle tuomittiin yhden kierroksen sakko poijuun osumisesta. Hänen sijoituksensa muuttui neljännestä kuudenneksi. - Aivan huikea fiilis. Mieletön taistelu ruutulipulle asti. Mestaruus oli tavoitteemme, ja se onnistui. Huh, huh, Seliö iloitsi. - Jay oli välillä sekunnin, välillä kolmen sekunnin päässä. Koko ajan piti katsoa peileihin ja seurata myös hänen tekemisiään. Pelkäsin, että hän saattaa ajaa vaikka päälle. Oli sellainen olo etenkin sen jälkeen kun kuulin hänen osuneen poijuun, Seliö myönsi. Draamaa nähtiin myös tallikaveri Carellan kohdalla, jonka veneestä hajosi lopussa ohjaustehostin, ja siksi Seliö pääsi ohittamaan nuoren italialaisen kohtuullisen helposti. Lisäksi kisan jälkeen paljastui, että Carellan keskeytys on hilkulla: moottorin vauhtipyörän pultti oli pettänyt. - Se pultti on nyt visusti taskussani. Se on todellinen onnenpultti, mestaruuspultti. Suunnittelimme jo, että siitä tehdään jonkinlainen koru tai onnenamuletti. Pultista olivat jo jengat menneet, mutta onneksi se pysyi paikallaan. Jos se olisi irronnut, Alexin kone olisi räjähtänyt ja lopputulos olisi voinut olla toinen, Seliö tiesi. Tiimimestaruus palkitsi Sami Seliö teki kaudella 2010 Mad- Croc F1 -tiiminsä kanssa suomalaista moottoriurheiluhistoriaa. Suomalaiskuljettaja saavutti toisen kerran urallaan F1-veneiden maailmanmestaruuden, ja lisäksi Mad-Croc valtasi aivan ylivoimaisesti ja ensimmäisenä suomalaisjoukkueena tiimien F1-tittelin. Seliön tallitoverina ajoi italialainen Alex Carella. Seliö ja Carella olivat ylivoimainen tiimi tänä vuonna. Kaksikko ajoi yhteensä kolme voittoa ja valloitti suorastaan sensaatiomaisesti tiimien maailmanmestaruuden. - Etenkin tiimimestaruus oli kova juttu. Sen saavuttaminen oli minulle henkilökohtaisesti todella tärkeä ja hieno asia, ja se lämmitti mieltä. Nyt myös mekaanikot ja koko henkilökunta ovat saaneet parhaan palkinnon osaamisestaan. Tiimimestaruus muistuttaa siitä, että tämä on paljon muutakin kuin vain minä. - Kokonaisuudessaan kausi oli usko- 8 kilpaveneily

9 maton. Se alkoi vähän onnettomasti Portugalissa, sen jälkeen tuli Pietarissa "paalulta voittoon" -kisa, Kiinassa pelättiin Megi-hirmumyrskyä ja lopulta Persianlahdella noustiin taas takaaajoasemasta mestariksi, Seliö kertasi. Myös juniorit menestyivät Sami myös muistuttaa, että menestys tällä kaudelle ei kohdistunut ainoastaan häneen sekä Carellaan vuotias Filip Roms saavutti tulokaskaudellaan F1-veneiden MM-sarjan yhteydessä ajetussa uudessa F-4S luokassa komeasti hopeaa. Tässä luokassa jokaisella F1-tiimillä oli oma vene ja kuljettaja. Filip ajoi vähäisestä kokemuksestaan huolimatta erittäin kypsästi ja voitti sellaisia kavereita, jotka olivat jo menestyneet MM- ja EM-tasolla. - Myös Junior Team esiintyi Suomes- Sami Seliö Syntymäaika: Syntymäpaikka: Lohja Kotipaikka: Playa San Juan, Espanja Perhe: vaimo Marjo, 2 tytärtä, kolmas lapsi syntyy keväällä 2011 Harrastus: Sukellus Seura: Porvoon Moottorivenekerho 1. F1-kilpailu: Ranska 1998 Vuoden tulokas: 1998 F1 GP-startteja: 104 Paalupaikkaennätys yhden kauden aikana (2009): 8 F1 MM-sijoitukset: , , , , , , , , , , , , sa edukseen. Nuorten kuljettajien innokas joukko oli mukana SJ15-luokan SM-sarjassa, kuljettajina Jasmine Ahonvala, 12, Max Blomberg, 10, ja Tino Seppälä, 10. Blomberg sijoittui parhaana SM-sarjan viidenneksi ja Suomen Veneilyliitto valitsi hänet myös vuoden tulokkaaksi. Ihan viimeisen päälle hienosti ajettu koko nuorisotiimiltä, Seliö muistuttaa. Menestyksestä Seliö ei ehtinyt pitkään nauttia. Joulukuun puolivälissä päättyneen kauden jälkeen paluu tammikuussa arkeen oli nopea. - Uusi kausi käynnistyy jo maaliskuun alussa Qatarista ja ajoimme testiä tammikuun lopulla Abu Dhabissa. Tänä vuonna tavoittelemme totta kai jälleen mestaruutta. Tallikaverini nimi vahvistetaan myöhemmin. Se voi olla Carella tai sitten joku muu, Seliö arvuutteli. Alex Carella Syntymäaika: Syntymäpaikka: Codogno, Italia Asuinpaikka: Piacenza, Italia Perhe: poikamies Harrastus: musiikki Parhaat saavutukset: 2010 F1 MM F1000 MM F2 WC F1000 EM 1. MM-pisteet 2010, kuljettajat 1. Sami Seliö (FIN) 94 p. 2. Jay Price (USA) 88 p. 3. Alex Carella (ITA) 71 p. 4. Thani Al Qamzi (UAE) 68 p. 5. Francesco Cantando (ITA), 59 p 6. Ahmed Al Hameli (UAE), 58 p. MM-pisteet 2010, tiimit 1. Mad-Croc F1, 165 p. 2. Team Abu Dhabi, 126 p. 3. Team Qatar, 95 p. 4. CTIC China Team, 66 p. 5. Singha F1 Racing, 59 p. 6. Team Azerbaijan, 35 p. Seliön osakilpailutulokset 2010 (GP ja aika-ajot): Portugali, Portimao, GP k., AA Venäjä, Pietari, GP 1., AA Kiina, Linyi, GP 2. AA Kiina, Liuzhou, GP k., AA Kiina, Shenzen, GP 4., AA Qatar, Doha, GP 2., AA Emiraatit, Abu Dhabi, GP 1, AA Emiraatit, Sharjah, GP 2, AA 3. Mad-Croc F1 -vene Runko: Baba, katamaraani Moottori: Mercury 2,5 l V6 Teho: n. 450 hv Suorituskyky: km/h n. 6 s Teksti: Marko Mäkinen Kuvat: Mad-Croc Team 9 kilpaveneily

10 Max Blomberg, kilpaveneilijä Tausta Max Blomberg on syntynyt Tammikuussa 2000 ja asuu perheineen Sipoossa. Vesi ja veneet ovat aina kiinnostaneet häntä kovasti. Max oli noin 4-vuotias, kun hän isänsä kanssa vieraili venenäyttelyssä, jossa Sami Seliö jakoi nimikirjoituksia veneensä vieressä. Tämä teki ison vaikutuksenpoikaan joka kotimatkalla ilmoitti että Minusta tulee isona F1 Powerboat kuljettaja. Isä osasi silloin asialle hymyillä mutta aikaa kului ja veneet ja vesi tuli pojalle vain tutummaksi. Max ajoi ensimmäisen kilpailunsa legendaarisessa Kitöön-Ajoissa Sipoossa Isä oli veneessä mukana throttlemanin roolissa. Kilpailukokemus jäi Maxin osalta varsin lyhyeksi sillä hän joutui keskeyttämään lähtösuoran päähän teknisen ongelmaan, polttoaineliitin petti. Pettymys oli suuri mutta nuori kuljettaja peitti pettymyksensä ja ilmoitti kaikille kotiin päästyään että tällaista voi sattua ja että kyllä Räikkösellekin tulee välillä keskeytyksiä... Seuraavana vuonna Max osallistui kilpailuun uudestaan ja pääsi tällä kertaa maaliin sijoittuen neljänneksi. Kipinä oli syttynyt. Ensimmäinen tallipaikka Syksyllä 2009 Max surffaili netissä ja hakuun tarttui Sami Seliön kotisivuilta ilmoituksen Samin suunnitelmista perustaa junioritallia Suomeen. Kyseessä oli ainutlaatuinen asia jossa valituille kuljettajille annettaisiin kilpailukalusto ilmaiseksi käyttöön ja perheet opastettaisiin lajin pariin. Tästä alkoi nuoren miehen suunnaton 10 kilpaveneily intoilu ja kiinnostus lajia kohtaan. Lopullinen ylikiehuminen tapahtui kun hän pääsi tapaamaan Sami Seliö taustajoukkoineen VM Motorsport näyttelyssä jossa Sami kertoi suunnitelmistaan ja kehotti meidät menemään kotiin kuljettaja-anomusta raapustelemaan. Max oli myyty, aivan totaalisesti. Kirjoitimme kuljettajahakemuksen ja sitten alkoi pitkä odotus, varmasti pojan pisimmät kaksi viikkoa elämässä kun jäimme odottamaan vastausta. Helmikuun alussa 2010 saimme viestin Santtu Lahdelmalta (Samin manageri) jossa luki On ilomme tarjota teille mahdollisuutta liittyä Junioritalliimme... En osaa pukea pojan tunteet ja reaktiot sanoiksi kun hän luki viestin, kyseessä oli aitoa iloa joka vain lapsi osaa näyttää. Voitte varmasti kuvitella reaktion, tilaisuus päästä kuljettajaksi Sami Seliö Junior Team kaltaiseen talliin on varmasti jokaisen pikkupojan (ja tytön) unelmien täyttymys. Max ei pystynyt puhumaan mistään muusta kun kilpaveneilystä koko lopputalven ja kevään ajan. Kysymyksiä sateli muille perheenjäsenille ja tutuille koko hänen valveillaolon ajan... Kausi alkoi Tammelassa Lopulta lumi suli ja kilpailukausi lähestyi. Kalusto valmistui aivan viime tipassa ja toimme sen kotipihallemme puolenyön aikoihin perjantaina ennen Tammelan junnuleiriä. Pakkasimme kuljetuskalustomme täyteen kaikkea tarpeellista ja tarpeetonta sillä emme ehtineet kokeilla kalustoamme toimivuutta ennen Tammelaan lähtöä ja pyrimme varautumaan kaikkeen mahdolliseen. Jännityksestä huolimatta saimme nukuttua hieman ja aamu neljältä olimme jo matkalla Tammelaan. Perillä saimme järjestäjiltä hyvän vastaanoton ja koko tiimi sai tutustua ensimmäistä kertaa kisaviikonlopun tuomasta jännityksestä, tiimiteltan pystytyksestä, katsastuksesta, haastatteluista, kuvien otoista ja kaikkea siihen liittyvästä toiminnasta jota kisaviikonloppuun kuuluu. Kaikki oli meille niin uutta, harjoituksissa oli hiukan teknisiä ongelmia ja veneen säädöt oli vielä haussa joten Maxille oli suuri helpotus kun hänelle päivän päätteeksi ilmoitettiin että hän oli läpäissyt ajokokeen ja sai luvan osallistua itse kilpailuun sunnuntaina. Ennen sunnuntain ensimmäistä erä Maxia jännitti aivan tajuttomasti! Tunnustettakoon ettei isä tai äitikään ihan rentona olleet...maxin jännitys kuitenkin hävisi kun punainen valo sammui. Meidän muiden jännitys ei hävinnyt mihinkään. Ensimmäinen erä ja saavutuksena tuli yhdeksäs sija. Tämä oli meidän mielestä loistava sijoitus ottaen huomioon sen että emme olleet harjoitelleet metriäkään ennen Tammelan kisaa. Toiseen erään tehtiin vähän säätöjä veneeseen ja vaihdettiin potkuria. Lähtö onnistui paljon paremmin ja Maxin sijoitus oli kuudes kun erä liputettiin poikki Kallen kaadettua veneensä. Kolmanteen ja viimeiseen erään lähtö paalupaikalta! Taas jännitti aika reippaasti. Lähtö onnistui ja Max piti muut takanaan lähes kierroksen. Vauhti ei kuitenkaan riittänyt ja viisi kanssakilpailijaa säntäsi lopulta ohi. Lopputuloksissa Max

11 oli seitsemäs, joka oli mielestämme loistava sijoitus ja kotiin ajettiin lähes voittajatunnelmissa. Viikkoa ennen juhannusta oli Uudenkaupungin kilpailu. Lauantaipäivästä ei tullut mitään kun radalla vallitsi lähes myrskyolosuhteet. Kilpailu jouduttiin siirtämään sunnuntaille. Sunnuntaina tuulta oli vähemmän mutta radalla olosuhteet olivat edelleen vaativat. Ajo-otteista näki että rohkeutta ainakin löytyi kaverista riittävästi. Kaato ei ollut kaukana ja erien välissä tiimipäällikkö Oleksi Rinne yritti parhaansa mukaan rauhoittaa innokasta kuljettajaa. Eräsijoitukset 6, 5, 5, 4 ja lopputuloksena hieno viides sija. Heinäkuun puolessa välissä suuntasimme kohti Hirvensalmea. Lähdettiin luottavaisin mielin sillä nyt oli harjoitus- ja testitunteja kertynyt jo melko paljon. Kisa oli yksipäiväinen ja keli oli mahtava. Vesikin oli tosi lämmin ja oli sääli että kisapäivällä ei ollut aikaa uida uusien kavereiden kanssa enemmän. Ensimmäinen lähtö ei mennyt ihan nappiin, kuudentena maaliin tiesi kuitenkin paalupaikka seuraavaan erään. Rata tuntui edellisiin verrattuna pitkältä ja vauhtimme suorilla ei ollut ihan riittävä. Eräsijoitukset 4, 5 ja 5 ja lopputuloksissa viides. Olimme todella tyytyväisiä tuloksiin ja varsinkin ajosuoritukseen joka oli kehittynyt todella paljon. Viikonloppu ennen koulujen alkamista oltiin Förbyyssä jossa tuli heti ensimmäisessä erässä hylkäys, syynä ajolinjasta poikkeaminen. Toiseen erään lähtö viimeisestä paikasta ja Max toi veneensä tyylipuhtaasti maaliin kuudentena. Sami Seliö oli päässyt mukaan seuraamaan kilpailuja ja hyviä neuvoja tulikin varikolla roppakaupalla. Ilmeisesti tästä johtuen kolmannessa ja neljännessä erässä Max paransi olleen neljäs molemmissa. Loppusijoituksissa viides sija, taas. Förbyyn kilpailun jälkeen tehtiin muutoksia veneen säätöihin ja myös potkuritestejä tehtiin kotivesillä paljon. Imatralle lähdettiin kuitenkin varovaisin mielin sillä kaikki oli varoittanut Vuoksen virtaavasta vedestä. Harjoitukset onnistuivat hyvin. Lähtöpaikka saatiin ensimmäiseen erään melko lailla takarivistä. Max otti hyviä lähtöjä ja sai myös nauttia kärjessä ajamisesta useiden kierroksien ajan, yes! Erätulokset 4, 3, 4, 3 ja lopputuloksena hieno neljäs sija, tämä oli paras sijoitus tähän mennessä ja erittäin hyvä päätös kauteen. Tyytyväisinä mutta hieman haikein mielin suuntasimme kotiinpäin, sillä emme halunneet kauden päättyvän ihan vielä. Viides sija sekä Seliö Cupissa että SM pisteissä tuntui kuitenkin todella hyvältä Vuoden tulokas Marraskuussa Max sai kutsun Suomen veneilyliiton palkintojuhlaan jossa hänet huomioitiin Vuoden Tulokas tittelillä ja lisäksi hän kävi yhdessä seurakaverinsa Benjamin Vuorihovin kanssa kumartamassa Nuorisomalja pokaalin, parhaiten menestyneenä SJ15 luokan joukkueena. Molemmat kuljettajalupaukset edustavat Porvoon Moottorivenekerhoa. Lopuksi vielä Kausi oli hieno kokemus meille kaikille ja jätti kuljettajaan suuren vaikutuksen. Max perheineen haluaa vielä lopuksi kiittää Sami Seliö Junior Teamia ja sen kuljettajia ja kaikkia jäseniä ja tukijoita hienosta vuodesta ja hyvästä yhteistyöstä. Isot kiitokset menevät myös kaikille Maxin kanssakilpailijoille taustajoukkoineen ja järjestäjille jotka tekivät vuodesta 2010 unohtumattoman. Tätä kirjoiteltaessa ulkona on yli puoli metriä lunta ja lisää tulee. Emme silti ole unohtaneet lähestyvää kilpailukautta, siitä nuori kuljettajamme tarinoillaan ja suunnitelmillaan pitää huolta... Teksti: Max ja Kim Blomberg Kuvat: Sami Seliö Junior Team 11 kilpaveneily

12 12 kilpaveneily

13 13 kilpaveneily

14 Luokka SJ15 Kilpailija Nro Kuivajärvi Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Yht 4 parasta SM Sijoitus Kalle Viippo Tuukka Lehtonen Riku Virtanen Nea Tiililä Max Blomberg Mika Virnala Benjamin Vuorihovi Sara Pakalen Emma Into Jasmine Ahonvala Tino Seppälä Linda Saari Luokka T400S Kilpailija Nro Kuivajärvi Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Yht 4 parasta SM Sijoitus Anton Nyholm Petteri Viippo Juha Fiskari Hanna Vienonen Risto Lindström Patrick Klint Saija Hurri Luokka T400 Kilpailija Nro Kuivajärvi Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Yht 4 parasta SM Sijoitus Juha-Pekka Manninen Sandra Roms Marko Paasonen Ville Mäkinen Filip Roms Luokka O250 Kilpailija Nro Kuivajärvi Uusikaupunki Hirvensalm Förby Imatra Yht SM Sijoitus Pertti Virnala Esa Rytkönen Riku Lehtonen Teuvo Putkonen Seliö Cup pisteet 2010 Kilpailija Nro Kuivajärvi Uusikaupunki Hirvensalmi Förby Imatra Yht Sijoitus Kalle Viippo Tuukka Lehtonen Riku Virtanen Nea Tiililä Max Blomberg Mika Virnala Sara Pakalen Benjamin Vuorihovi Emma Into Jasmine Ahonvala Tino Seppälä Linda Saari Kuvat: Jussi Alanko, Jukka Haapiainen, Vahur Joala, Ari Nurminen, Kim Sjödahl ja Jaije Hägglund 14 kilpaveneily

15 Suomen Veneilyliitto SM-PISTEET 2010 Nopeuskilpailutoimikunta Off 3C - Kuljettajat KKOR Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (4/5) 1 Marcus Johnsson Kimmo Kylmäkoski Kari Kaksonen Ilkka Landen Ari Nurminen Off 3C - Navigaattorit KKOR Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (4/5) 1 Tomas Holmström Nanna Kaksonen Leena Einistö Jussi Myllymäki Karl Hansson Valtteri Pihlström Off 3B - Ohjaajat KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (5/6) 1 Jyrki Perokorpi Tapio Tiihonen Sulho Lind Seppo Reinikainen Jyrki Tikka Lauri Lampén Off 3B - Navigaattorit KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (5/6) 1 Ari-Pekka Anttila Kauko Kaartinen Laila Tupakka Tomi Valkonen Niko Repo Juha Pirhonen (22) Esa Luukkonen V Ohjaajat KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (5/6) 1 Niilo Seliö Dennis Westerholm Kim Sjödahl Rolf Hägglund Joakim Nyberg V Navigaattorit KKOR Vuoksi Kotka Saimaa1 Saimaa2 Senno OR Yht. (5/6) 1 Aki Paulin Jan Willamo Tom Vuorihovi Juha Honkanen Peter Sundström Tom Sjödahl Kuulokojeet, apuvälineet ja suojaimet Widex kuulokojeet Korvakappaleet Kuulonapuvälineet Kuulontutkimukset Paristot ja tarvikkeet Kuulonsuojaimet Widex Akustik Oy Uusi Porvoontie Västerskog puh mail. myynti@widex.fi 15 kilpaveneily

16 SISKO ja sen VELI SANDRA ROMS Luokka SJ-15: 2003 SM SM SM 1 Luokka T400: 2006 SM SM EM SM SM 2 FILIP ROMS Luokka SJ15: 2006 SM SM SM 1 F4-S Eurofin Trophy Safiro Boat Racing -tiimin kilpakausi 2010 oli vauhdikas. Sandra Roms ajoi T400- luokassa tiukasti hopealle. Tiimin oma kilpavene SafiWing esiteltiin, ohjaimissaan Filip Roms. Eräs merkittävä osa kautta oli Filipin pääsy uuteen kansainväliseen kilpailuluokkaan. Sharjahin kisoissa päästiin nauttimaan hyvistä kilpakeleistä. Kotimaan kuviot Sandran kausi 2010 oli tasaista ja kovaa vääntöä T400-luokassa. SM-sarja alkoi toukokuussa hyytävissä oloissa Tammelan Kuivajärvi Race - nimeä kantavassa kilpailussa. Sandra sijoittui kovassa kelissä kolmanneksi. Seuraavaksi tiimi matkasi merikisaan Uuteenkaupunkiin. Siellä kilpailun kulku oli Sandran juhlaa, sillä voitto tuli kaikista neljästä erästä ylivoimaisesti. Kilpailusta ei puuttunut vauhtia eikä vaarallisia tilanteita, sillä Sandrankin vene oli kerran jo ylösalaisin lennossa, mutta päätyi kuitenkin oikein päin alas. Hirvensalmi Racessa vaivasivat tekniikkamurheet. Vene ei startannut kunnolla, eikä lähtenyt kiitoon poijujen jälkeen, joten maaliin ajettiin muiden perässä nilkuttaen. Salon vesillä ajetun Förby Racen jälkeen juhlittiin jälleen Sandran voittoa. Vaikka Marko Paasonen ja Juha-Pekka Manninen onnistuivat viemään kaksi ensimmäistä erää, se ei estänyt Sandran osakilpailuvoittoa. Yhdestä erästä Sandra jopa hylättiin irronneen takakatteen takia, mutta siitä sisuuntuneena ajo loppuerien voittoon oli todella makoisaa. Kisakokemus tuo rentoutta. Sandra lepäilemässä veneen kannella lähtöjen välillä. 16 kilpaveneily Sandra silmäilee perässätulijoita. T400-luokan suomenmestaruus ratkottiin vasta viimeisessä osakilpailussa, Vuoksi Boat Racessa. Sandra ajoi kakkoseksi mutta SMkulta ratkesi lopulta Mannisen hyväksi voitolla tästä kisasta. Kauden alussa tiimi testaili omaa versiotaan T400-kilpavenemallista, jota oli rakennettu pitkin talvea. Testien jälkeen vene oli valmis kilpailuun vasta kauden loppupuolella. Filip Romsin ajot SafiWing-veneellä pääsivät alkamaan vasta Vuoksella, kauden viimeisessä kilpailussa. Kisasta oli tuloksena viides sija mutta melkoisesti lisää ajokokemusta. Tiimin uusi SafiWing-vene Vuoksi Boat Racessa. Uusia tuulia Kotimaan kauden lopulla uutisoitiin, että rataveneiden F1- kuninkuusluokan kilpailutapahtumissa ajaisivat jatkossa myös pienemmät, Formula Four -luokan veneet. Maailmanmestari Sami Seliön Mad Croc -tiimi oli lähdössä mukaan uuteen 12 osakilpailun sarjaan ja kuljettajaksi oltiin valittu Safiro Boat Racing Teamin Filip Roms. Seliö valjasti Filipin käyttöön uuden Baba-veneen, jonka moottori on nelitahtinen 60-hevosvoimainen Mercury. Kesällä Filip vieraili kaksi kertaa Baban tehtaalla Italiassa ja testasi venettään Po-joella. Uusi luokka tulisi olemaan mukana jokaisessa F1-viikonlopussa aina Arabiemiraattien finaaliin joulukuun alkuun asti. Kilpaveneily on yksi nopeimmin kasvava moottoriurheilulaji ja kilpatiimi saikin melko nopeasti lisää yhteistyökumppaneita. Syksyllä perustettu tiedotustiimi loi uudet nettisivut ja Sandra vei Safiro -tiimin Facebookiin. Netin kautta oli siten mahdollisuus seurata toisella puolella maapalloa käytävien kisojen kulkua ja jopa kommentoida niitä. Kohti Kiinaa Filipin F4-S-kausi alkoi ulkomaita kierrellen. Ensimmäinen reissu oli viisiviikkoinen ja käsitti neljä kisaviikonloppua Kiinassa. Vaiherikkaita kilpailuja vaivasi luonnon järjestämät yllätykset. Niinpä ensimmäinen kilpailu Linyissä peruttiin hirmumyrsky Megin uhan takia. Formaatin mukaan kisaviikonloppuina ajettiin kaksi lähtöä ja palkinnot jaettiin viikonlopun yhteispisteiden mukaisesti. Filipin Formula Four-urakka alkoi silti menestyksekkäästi, sillä Liuzhoussa hän ajoi toiseksi ja ensimmäiseksi, ollen yhteispisteissä viikonlopun paras. Liuzhousta Mad Croc Team siirtyi Shen-

17 porskuttavat eteenpäin Italiassa valmistettu Baba-vene vauhdissa. Sami Seliö ja Filip Roms taktiikkapalaverissa. zheniin. Siellä päästiin ajamaan vain yksi lähtö taifuunivaroituksen takia. Shenzenin kilpailussa Filip oli kolmas. Kauden juhlava päätös Kun Suomessa oli levätty ruhtinaalliset kaksi ja puoli viikkoa, oli aika lähteä kohti Qataria. Siellä Filip kaatoi veneen ensimmäisessä lähdössä, eikä päässyt osallistumaan seuraavaan, koska moottorissa oli käymisongelmia. Samaan reissuun kuuluivat myös Arabiemiirikuntien Abu Dhabin ja Sharjahin osakilpailut. Sharjahin vaiherikkaan kilpailun päätteeksi Filip tuli maaliin kakkosena. Paalupaikalta startannut Stefan Hagin ylitti maaliviivan kolmantena, ja kakkospaikalta kisaan lähtenyt Samuelsson Filipin ensimmäinen koitos kansainvälisessä kilvassa oli menestyksekäs. ensimmäisenä. Kauden lopuksi Filip sai nousta toiseksi korkeimmalle korokkeelle napaten Suomeen hopeaa F4-S Eurofin Trophyssä. Kautemme oli hieno ja ensin haluankin kiittää Safiro Racingin tukena olleita henkilöitä, sillä menestyminen vaatii suuren taustajoukon panostuksen. Kiitän myös taloudellisia tukijoitamme, jotka tekevät kilpailutoiminnan mahdolliseksi. Filip on kiitollinen ja ylpeä päästyään Sami Seliön MadCroc-tiimiin. Seliön talli on tällä hetkellä yksi parhaiten ja iskukykyisimmin johdetuista F1-tiimeistä, jonka saavutukset eivät ole onnenkantamoisia, vaan tuloksia hyvin tehdystä työstä, juuri Norjassa Pohjoismaiden Veneilyliittojen kokouksesta tavoitettu Safiro Boat Racingin vetäjä Marcus Roms kertoo. Kauden loppurutistus käytiin Arabiemiirikuntien Sharjahissa. Filip ensimmäisenä kääntöpoijulla maailmanmestari Stefan Hagin takaa-ajamana. KUVAT: MADCROC TEAM, NADI HAMMOUDA JA TEAM SAFIRO TEKSTI: SANDRA ROMS JA PENTTI NYHOLM (TAITTO) kilpaveneily

18 18 kilpaveneily Kaudella 2010, saatiin ensimmäinen V 300 kalusto Suomeen. Kaverukset Peter Wentzel ja Jaije Hägglund hakivat keväällä 2010 Ruotsista käytetyn B24 kaluston, Dragon Boat Racing Teamille. Kalustolla oli ajettu viimeiset vuodet V 300 luokan Ruotsin mestaruudesta, voittaen sen kaudella Vene on Ocke Mannerfeltin suunnittelema B24, voimanlähteenä Volvo Pentan 5.7 litran V8 sekä DPX vetolaite. Kalusto on yksityyppi vene ja kone, joka on suunniteltu V24-luokkaan, jossa parhaimpina vuosina on ollut jopa 20 kilpailijaa tavoittelemassa V24-luokan mestaruudesta. Kaikki ajavat siis samanlaisella kalustolla V24 luokassa. Kisat ovat pääsääntöisesti ajettu Englannissa, mutta myös Ruotsissa on ollut osakilpailuja. Veneen omistaa Peter Wentzel ja hän tarjosi Jaijelle mahdollisuuden päästä kilpailemaan veneellä, josta Jaije oli haaveillut jo vuodesta 1998, jolloin Ocke suunnitteli ja valmisti ensimmäiset B24 veneet. Ocken poika Ted kilpaili tuolloin kyseisellä kalustolla Ruotsin Grisslehamnissa, jossa Jaije itse osallistui Off 1 litran luokassa voittaen luokkansa. Joten Jaijen ei tarvinnut tarjousta kahdesti miettiä. Kaverukset rupesivat samantien suunnittelemaan kilpailukautta. Jaije sai toisen kaverin Niklas Musse Sundbergin lupautumaan mukaan teamiin kartturiksi. Jaije hankki myös muutamat sponsorit, jonka jälkeen kalustoon tutustuminen sekä testaaminen aloitettiin. Eihän Jaije eikä Musse olleet aiemmin kyseisellä veneellä ajaneet, eikä edes muilla umpiohjaamoveneillä, joten tultiin ihan uuteen maailmaan. Oli totuttuva istumaan turvavöissä, luukut kiinni, joten kesähelteellä tulisi tosi lämmintä ohjaamossa. Keväällä piti myös suorittaa immersion-testi, jota vaaditaan ajettaessa umpiohjaamoveneellä. Pienten alkuongelmien jälkeen kalusto saatiin iskuun - kiitos mekaanikkomme Jojje Nybergin (Emsalö Båtupplag), joka huolsi ja sääti koneen kisakuntoon, sekä Marine Center Finlandin, joka toimitti meille tarvittavat varaosat. Kausi alkoi kesäkuun alussa Kalkkirannan Kievari Racessa, jossa hirmu tuuli, jopa 26m/sek., sotki kisoja. Turvallisuussyistä Jaije ja Musse päättivät yhteistuumin keskeyttää kisan ensimmäisen kierroksen jälkeen. Kalkkirannan kisan jälkeen oli pitempi tauko ennen seuraavaa kisaa, joka käytiin Kotkassa. Aika käytettiin hyväksi testaten ja säätäen kalustoa, mekaanikkomme Jojjen kanssa. Kotkaan lähdettiin heinäkuun lopussa kalusto huippukunnossa, joten odotukset olivat korkealla. Kisapäivänä olikin meille sopiva tuuli: aallokko oli ulapalla 1-1,5 metriä ja sisempänä, maalialueella, tyynempää. Rata kierrettiin seitsemän kertaa. Ensimmäinen kierros otettiin vähän tunnustellen, mutta oltiin kuitenkin rintarinnan vuorotellen johdossa 2 litraisten luokan johtajan (Kaksoset) kanssa. Toisella kierroksella Jaije laittoi hana pohjaan ja jätettiin kanssakilpailijat koko ajan enemmän. Saavuimme selvässä johdossa maalialueelle aloittaessamme kolmatta kierrosta. Kun kerran oltiin päästy vauhdin hurmaan, jatkettiin samaan tahtiin maaliin saakka. Yllätys oli kuitenkin suuri, kun saimme tietää, että olimme aivan ylivoimaisia kokonaiskilpailun voittajia, melkein yhdeksän minuutin erolla seuraavaan, 2 litran voittajiin, Kari ja Nanna Kaksonen! Vene oli aivan mahtava ajaa tässä kelissä ja tunnelma olikin sen mukainen kisan jälkeen. Tämä oli Jaijen 29. vuosi kilpaveneilijänä, mutta tämä oli hänen ehdottomasti upein aja- mansa kisa. B24 vene on paras kilpavene mitä maailmassa löytyy! Kalusto toimi kun unelma! Hauskempaa kilpaveneily ei enää voi olla. V 300 luokan voittopokaalien lisäksi Jaije & Musse pokkasivat siis myös kokonaiskilpailun Kisan Nopein Vene -pokaalit. Elokuun kisattiin Imatralla, Saimaalla, kaksi erillistä kisaa. Mussen ollessa estynyt, kartturin paikan otti mekaanikkomme Jojje. Lauantai kisaa ajettiin aivan tyynessä kelissä, joka oli meidän kalustolle tylsähköä ajettavaa. Sunnuntaina olikin jo pientä tuulen virettä Saimaalla ja kisa sujui heti iloisemmissa merkeissä. Molemmat kisat sujuivat meiltä kuitenkin loistavasti ja pokkasimme jälleen V 300 luokan, voittopokaalit. Kauden viimeistä kisaa ajettiin Förbyssä elokuun 28. Kartturin tehtäviä hoiti täällä kertaa veneen omistaja Peter Wentzel. Keliksi sattui jällen tyyni keli, joten jutut lensivät kisan aikana, kun muuta tehtävää ei ollut Peterin navigoidessa varmasti ja helposti reitin läpi. Tuloksena jälleen V 300 luokan voitto. Jaije kävi vielä syyskuun lopulla kokeilemassa navigoimista, Ruotsin Uppsalassa, navigoiden kisassa Ruotsin-kaverilleen Thomas Billmanille hänen V 300 veneessä, Frode 21 ja Mercury 200hv. Tulos oli tyydyttävä viides sija, Ruotsissa kun kilpailijoita V 300 luokassa on jopa yli 10 venekuntaa. Dragon Team haluaa vielä kiittää kaikkia yhteistyökumppaneitaan, joita ilman kautta ei oltaisi saatu onnistumaan. Erityiskiitokset seuraaville: Emsalö Båtupplag; Jojje Nyberg, Marine Center Finland, Top-Boat, Raymarine, Stormforce, Maalaamo T. Warelius, E-S Kuivaus, Fatpipe, CJC, Pro Works Marine sekä teippaukset hoitaneelle

19 Junnu Neonille. Sekä kaikille muille tukijoillemme! Kausi 2011 on jo suunnitteilla, mutta kuskin ja kartturin paikat Dragon Teamin B24 veneessä ovat vielä auki. Varma on kuitenkin, että teami jatkaa kalustolla V 300 luokassa. Toivottavasti saamme uusia kilpailijoita ja kalustoja mukaan Suomen V 300 luokkaan kaudella 2011! Lisätietoja luokasta ja säännöistä; Jaije Hägglund / jaije.hagglund@rokki.net Teksti: Jaije Hägglund Kuvat: Karl-Johan Holmström, Vahur Joala ja Jussi Alanko E-S KUIVAUS Porvoo Kalkkiranta Helsinki 19 kilpaveneily

20 20 kilpaveneily

21 Monta sattumaa ja onnekasta tapahtumaa on tarvittu, että aloin suunnittelemaan omaa kilpaveneprojektia. Kilpailuja seuranneena mieleen oli tullut paljon kysymyksiä ja ideoita veneisiin liittyen. Koska omaa katamaraania ei ollut, mihin ideoita olisi kokeillut, niin sellaisen suunnittelu alkoi. Ajatusta työstettiin puhtaalta pöydältä eli yhtään mittaa tai muottia ei ole otettu mistään toisesta kilpaveneestä. Ideoita ja laskelmia sekä suunnittelua tein paljon yhteistyössä Rauno Kossilan kanssa. Vihdoin loppukesästä 2009 päästiin venettä rakentamaan. Alussa oli millintarkkaa työtä vaativa osuus ja projektin loppupuolella tarkkuus palkittiin. Kittaamista ei ollut kauheasti, koska liitokset ja sovitukset oli tehty suurella huolellisuudella ja tarkkuudella, mikä tosin aina välillä koetteli tiimiläisten (Esan ja Valtterin) hermoja. Aina välillä pojat leikkisästi ottivat lopputilin, mutta minä palkkasin heidät takaisin ja jatkoimme rakentamista. Meitä nauratti välillä muitten valitus kuumasta kesästä, kun itse olimme kalman kalpeita tehden pitkiä tunteja viileässä hallissa. Leikkiin kun olin lähtenyt ja niin paljon siihen jo satsannut ei luovuttaminen ollut vaihtoehto, Isänikin sanoi, että tytöt luovuttaa, kun kävi katsomassa jossain kohtaa loppupuolella projektia. Veneen viimeistelyvaiheessa juttelin Ilkka Landenin kanssa ja univelkaisena siitä keskustelusta ei paljon muuta jäänyt mieleen, kuin Ilkan viisaat sanat, jotka menivät jotenkin näin "Ari, se on vaan pakko jossain kohtaa viheltää peli poikki ja lopettaa rakentelu sekä viimeistely, et pääsee ajamaan". Aika pian tuon keskustelun jälkeen sainkin veneen maalattua. Maalin kuivuttua alkoi vimmatulla kiireellä kaluston niputtaminen kisakuntoon, jotta varmasti päästäisiin Senno Offshore Raceen ajamaan. Ihan viime tippaan se kuitenkin meni, mutta istuessani vihdoin veneessä ennen starttia mieli oli kaikesta väsymyksestä huolimatta korkealla. Siinä ehti ajatuksissaan käymään läpi kaikenlaista veneen rakentamisesta ja mitä siinä tekemisen ohella oli opittu. Erilaisia tekniikoita on tullut opittua venettä tekemällä ja isokasa "erikoistyökaluja" valmistettua, jotta haluttuun tulokseen on päästy. Ehkäpä se vanha viisaus tekemällä oppimisesta pitääkin paikkansa? Olen aina ajatellut, että ihminen ei voi tietää mihin pystyy, ennen kuin kokeilee ja kohtalaiseen tulokseen ollaan kaikesta päätellen tultu. Aika paljon on Hurjamarinen touhu siitä kasvanut, jolloin alkuajatukseni kilpakatamaraanista oli niin hauras, ettei sitä ääneen edes uskaltanut sanoa. Paljon ollaan neuvoja ja tukea saatu eri tahoilta; niin ystäviltä, tutuilta, toisilta kilpailijoilta sekä sponsoreilta, joiden tuki on ollut todella tarpeen ja siitä erityisen iso kiitos heille. Kiinnostus Hurjamarinen nettisivuja kohtaan on yllättänyt tiimiläisettäysin. Veneeseen tehdään keväänaikana viimeiset muutokset ja testaamista tehdään mahdollisimman paljon ennen kauden ensimmäistä kilpailua Kalkkirannassa. Opittavaa on vielä paljon niin kilpailuista kuin veneen hallinnasta ja säädöistä, mutta asia kerrallaan mennään eteenpäin ja koitetaan olla nopeita oppimaan, jotta pysytään muiden vauhdissa mukana. Parhaiten Hurjamarinen jutuissa pysyy mukana, kun seuraa sivuja ja niitä päivitellään kiihtyvällä vauhdilla kohti kesää. Teksti: Ari Nurminen Kuvat: Jouko Nurminen, Ari Nurminen ja Valtteri Pihlström 21 kilpaveneily