Tilinpäätös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 174

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tilinpäätös 2014. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 174"

Transkriptio

1 Liite Tilinpäätös 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu

2

3 Julkaisu Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2015

4 Tilinpäätös 2014 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi Kuvat Kansi Rauno Jussila (ylä) Rauno Jussila (ala vasen ja oikea) Kuvanmaailma (keski) Viimeistely Satu Reinikainen Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2015

5 Sisältö 1 Toimintakertomus Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton henkilöstö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Tilikauden tuloksen käsittely 16 2 Talousarvion toteutuminen Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert) Tuloslaskelman toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma 30 4 Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Taseen vastattavia koskevat liitetiedot 35

6 4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Tilintarkastuspalkkiot Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin Jäsenkuntien osuus peruspääomasta Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista 43 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä Tulostavoitteet vuonna 2014 ja niiden toteutuminen Alueidenkäyttö Aluekehitys Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Maakunnan edunajaminen 88 8 Henkilöstökertomus vuodelta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoitus Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: myönnetyt avustukset Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: maksatukset vuonna Maksatukset EU-varoista Maakunnan kehittämisrahahankkeet Maakunnan yhteistyöryhmän kokoonpano 121

7

8

9 1 Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Maakuntajohtajan katsaus Maailmantalouden ongelmien varjossa Vuosi 2014 käynnistyi yleisen talouskehityksen osalta varovaisen toiveikkuuden merkeissä. Pienet merkit vuosia kestäneen maailmantalouden taantuman taittumisesta murenivat kuitenkin olemattomiin viimeistään Ukrainan kriisin ja Venäjä-pakotteiden myötä. Suomen talous ei lähtenyt toivottuun kasvuun ja työttömien määrä lisääntyi valitettavaa tahtia. Vuoden mittaan yt-neuvotteluja koskevia uutisia kantautui paitsi yksityiseltä, paljon myös julkiselta sektorilta. Talouskehityksen yskähtely ja kuluttajien tulevaa koskevan luottamuksen hiipuminen näkyivät myös kaupan alan kehityksessä. Teollisuuden liikevaihto ei supistunut aivan edellisvuosien tahtia, mutta toivottuun kasvuunkaan ei päästy. Haasteet heijastuivat maan kaikkiin osiin ja Venäjän kehitykseen liittyvät tekijät erityisesti Itä- Suomeen. Pohjois-Karjalassa venäläisten rajanylittäjien määrä pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 13 %. Muutos näkyi erityisesti vuoden kolmen viimeisen kuukauden luvuissa. Joulukuussa rajanylittäjien määrä oli peräti 40 % pienempi kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Kaupan alalle viime vuosina hyvää vetoa tuoneen tax free -kaupan arvo puolittui edellisvuodesta. Kaikista näistä Suomen ja maailmantalouden ongelmista huolimatta Pohjois-Karjalan kehitys oli ainakin vuoden 2014 alkupuoliskoa koskevien lukujen valossa kohtuullisen myönteistä. Vuoden alkupuolella Pohjois-Karjala oli esimerkiksi usean kuukauden ajan Suomen maakunnista ainoa, jossa työttömien määrä ei kasvanut. Tilanne tosin heikkeni vuoden mittaan selvästi ja joulukuussa työttömiä oli maakunnassa 525 henkeä enemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömien määrän suhteellinen kasvu (+4,2 %) oli kuitenkin vuoden lopullakin vähäisempää kuin valtakunnallisesti (+10,1 %). Vaikka tilanne ei huonontunut keskimääräistä tahtia, Pohjois-Karjalan työttömyysaste (17,5 %) oli vuoden lopulla maan kolmanneksi korkein. Yritystoiminnan kehityksestä kertovien Tilastokeskuksen nopeiden suhdannetietojen mukaan Pohjois-Karjalan yritysten liikevaihdon kasvu oli tammi-kesäkuussa 1,4 % kun vastaava luku koko maan tasolla oli -0,2 %. Tosin tämänkin mittarin mukaan kehityskuva heikkeni vuoden mittaan. Hyvän alkuvuoden jälkeen liikevaihdon kasvu kääntyi Pohjois-Karjalassa vuoden kolmannella neljänneksellä laskuksi (-0,9 %). Muiden tietojen perusteella voidaan arvioida, että vuoden viimeinen neljännes oli sekin todennäköisesti heikohko. Pohjois-Karjalassa kasvu oli vahvinta puuteollisuudessa ja monilla teknologiateollisuuden aloilla. Seutukunnista parhaimmassa vedossa oli Pielisen Karjala. Viennin kasvu oli maakunnassa alkuvuonna ilahduttavat 8,6 % kun koko maassa jäätiin aavistus (-0,1 %) edellisen vuoden tasosta. Väestökehityksessä vuosi 2014 oli Pohjois-Karjalalle jo kuudes peräkkäinen muuttovoittovuosi. Ennakkotietojen mukaan maan rajojen ulkopuolelta tuleva muuttovoitto (+448) kasvoi hieman verrattuna edellisvuoteen (+427). Kun maan sisäinen muuttotappio (-211) lähtömuuton pienennyttyä samalla väheni edellisvuodesta (-379), kokonaisnettomuutoksi summautui 237 henkeä. 7

10 Kyseessä on Pohjois-Karjalan historian kolmanneksi paras muuttovoittovuosi. Maakunnan väestön ikärakenne näkyy siinä, että luonnollinen väestönmuutos oli negatiivinen (-378). Lapsia maakuntaan syntyi 1 565, kuolleita oli maakuntavertailun paalupaikalle Edellä todettujen muutosten pohjalta voidaan tehdä aluekehityksen kokonaisuutta havainnollistavia tilastovertailuja. Aluekehityksen ison kuvan summaa hyvin työ- ja elinkeinoministeriön kokoama suhdanneindikaattori, joka kertoo maakuntien suhteellisen menestymisen uusimpien työttömyys-, yritystoiminnan liikevaihto- ja muuttoliiketietojen pohjalta. Tuoreimman, vuodet kattavan TEM:n suhdanneindikaattorivertailun kärkikolmikon muodostavat kolme Itä-Suomen maakuntaa ja ykkössijalla komeilee historiallisesti Pohjois-Karjala. Koska kyse on vertailusta keskimääräiseen kehitykseen, tulos kertoo pitkälti siitä, että Pohjois- Karjalan kehitys ei ole notkahtanut siinä määrin kuin useimmissa muissa maakunnissa ja erityisesti Etelä-Suomessa. Toisaalta vertailu kertoo myös siitä, että Pohjois-Karjalan toimialarakenne on monipuolinen emmekä ole viime vuosina kohdanneet suuria keikahduksia. Haastavina aikoina suhteellinenkin menestys on hyvä uutinen, joskin kehityksen hiipuessa kaivattaisiin jo kovasti myös maailmantalouden elpymistä. Euroopan keskuspankin hintojen vakauttamiseen ja talouden elpymiseen tähtäävät toimet ovat mittavia ja näyttävät lisänneen uskoa tulevaan kehitykseen. Tuoreimmat talouden kasvuennusteet ovat viime vuotta positiivisempia, mutta suurta ja pikaista käännettä parempaan ei vielä ole näköpiirissä. Pohjois-Karjalalla on kuitenkin hyvät kasvun eväät. Uudistusten toimeenpanoa, valmistelua ja vähän toppuutteluakin Jos talouden taantuma tuntuu jo lähes pysyvältä tilalta, vielä pysyvämpi ilmiö on jatkuva rakenteiden muutos ja myllerrys. Erilaisia julkisen sektorin rakenteiden uudistamiseen tähtääviä valtakunnallisia hankkeita vietiin vuoden 2014 aikana eteenpäin ja uusia käynnistettiin. Sinänsä tarpeellisiin ja hyvää tarkoittaviin uudistuksiin liittyy usein negatiivisia aluevaikutuksia, jotka teettivät viimekin vuonna runsaasti töitä maakunnan edunajamisen saralla. Välillä piti siis toppuutella, mutta hyvääkin saatiin aikaan. Joensuu nimettiin yhdeksi vuoden 2015 alussa toimintansa aloittaneen Luonnonvarakeskuksen (Luke) strategiseksi päätoimipaikaksi. Nimettyjä päätoimipaikkoja on luvattu kehittää kansainväliset mitat täyttävinä tutkimusympäristöinä. Vaikka päätoimipaikkojen rooli ei näkynyt Luken johtajavalinnoissa, valinta vahvistaa ja täydentää hyvin Joensuun asemaa Suomen biotalouden veturina, saihan Joensuu edellisenä vuonna vetovastuun INKA-ohjelman biotalousosiossa. Kaiken kaikkiaan Pohjois-Karjalan rooli uusiutuvaan energiaan liittyvän potentiaalin tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämisessä on merkittävä. Nämä päätökset ovat hyvin linjassa myös maakuntaohjelman uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden kanssa. Varsinaisen toimintansa vuoden 2015 alussa käynnistäneen Puolustusvoimien palvelukeskuksen toiminta organisoitiin viime vuoden aikana valmiiksi särmään kuntoon ja henkilöstö rekrytoitiin täysvahvuuteen. Joensuun asema vahvistui myös Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskusta (PALKEET) koskevalla asetusmuutoksella, jossa Joensuu nimettiin virallisesti päätoimipaikaksi. Asetusmuutos tukee Palkeiden palvelutarjonnan laajentamista ja uusien asiakkuuksien hankkimista. 8

11 Valtion aluehallinnon uudistaminen sai sekin jälleen jatkoa mm. VIRSU-hankkeen (Keskus- ja aluehallinnon virastoselvitys) käynnistymisen ja ELY-keskusten yhteisen KEHA-keskuksen perustamisen myötä. Myös Joensuu tavoitteli verkostomaisen KEHA-keskuksen päätoimipaikkaa, tällä kertaa kuitenkin ilman tulosta. ELY-keskusten eri tehtäviä keskitettiin KEHA-keskuksen perustamisen lisäksi useilla vuoden aikana tehdyillä päätöksillä, tosin nämä uudistukset toteutettiin hallinnollisesti ja henkilöiden sijaintipaikkoja muuttamatta. Tiukalle laitetuissa ELYkeskuksissa käynnistettiin vuoden lopulla yt-neuvottelut. Valtion aluehallinnon kehittämisen yhteydessä esille nousi myös kuntapohjaisten organisaatioiden aluekehitykseen liittyvän tehtäväkentän vahvistaminen. Kuntasektorin rakenteellisten uudistusten osalta huomio siirtyi onnahdellen edenneestä kuntauudistuksesta sote-uudistukseen, jonka toteutuminen on tosin tässä vaiheessa vielä avoin kysymys. Pohjois-Karjalan kunnat yhdessä Heinäveden kanssa päättivät joka tapauksessa valmistautua sote-uudistukseen ennakoiden ja langat omissa käsissä pitäen. Kunnat perustivat yhteisen Siun Sote -hankkeen selvittämään omaa alueellista tuotantomallia palvelujen kokonaisvaltaiseksi järjestämiseksi. Kovalla kiireellä ja hätäisellä valmistelulla vuoden 2013 lopulla käynnistetty ja vaikutuksiltaan kustannuksia kasvattavaksi arvioitu pelastuslaitosuudistus saatiin painavien perustelujen avulla keskeytettyä alkuunsa. Niin ikään kertaalleen torjuttu maakunnan vankiloiden alasajo pulpahti sen sijaan loppuvuodesta uudelleen esille. Jo lähes ikuisuushankkeelta tuntuneen Joensuun oikeus- ja poliisitalon sitoumukset ja sopimukset saatiin puolestaan vihdoin kuntoon. Liikenneyhteyksien kehittämisessä Varkauden tien kunnostamiseksi myönnettiin vuoden lopulla 7 miljoonan euron lisämääräraha. Alkuun haasteellisissa merkeissä käynnistynyt valtakunnallinen lentoliikennestrategiatyö selkiytyi vuoden mittaan Joensuun lentoaseman tulevaisuuden ja kehittämisedellytysten kannalta myönteiseen suuntaan. Edunajamistyötä tuki Joensuun lentoaseman matkustajamäärien kasvu. Raatekankaan liittymäjärjestelyjä tarjottiin kohteeksi lisätalousarvioihin, mutta rahoituksen saamisessa ei vielä onnistuttu. Työvälineinä uudet ohjelmat ja asiakirjat Uuden EU:n rakennerahasto-ohjelman Kestävää kasvua ja työtä toimeenpano ja ensimmäiset hankehaut käynnistettiin. Oman lisänsä ja vastuunsa ohjelman toteuttamiseen tuo se, että Pohjois-Karjalan maakuntaliitto nimettiin Itä-Suomen koordinoivaksi maakuntaliitoksi. Ohjelmakaudella Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavan ENI Karelia CBC - ohjelman ohjelma-asiakirjaa ja investointihankkeita valmisteltiin. Maakunnan kehittämisen lähivuosien tavoitteet sisältävä maakuntaohjelma POKAT 2017 saatiin pakettiin kesäkuussa. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmasta toimeenpanosuunnitelmaksi muuttunut, keskeisiä hankkeita ja rahoitusta linjaava asiakirja hyväksyttiin puolestaan syksyllä. Vuoden mittaan työstettiin eteenpäin ja aina luonnosvaiheeseen saakka myös maakuntakaavan 4. vaihe pääteemoinaan Joensuun seudun yhdyskuntarakenne ja kaupan alan suuryksiköt. Kaavatyöhön liittyen haettiin ratkaisua myös Joensuun seudun ampumaradan sijainnille. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto uudisti ja energisoi kesäkuussa oman organisaationsa vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön ja tehtäväkentän vaatimuksia. Työvälineet ovat kunnossa ja olemme valmiita niin esiin nouseviin haasteisiin vastaamiseen kuin avautuviin mahdollisuuksiin tarttumiseenkin. 9

12 1.1.2 Maakuntaliiton hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Jäsenkunnat käyttävät maakuntavaltuuston kokouksissa ylintä päätösvaltaa kuntayhtymän asioissa. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Vuoden aikana yksi varajäsen vaihtui maakuntavaltuustossa. Joensuun kaupunginvaltuusto valitsi Päivi Harisen tilalle Krista Mikkosen. Maakuntahallitus valvoo kuntayhtymän etua, edustaa sitä ja tekee sen puolesta sopimukset. Muista hallituksen tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset hallinto- ja taloussäännössä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 12 kertaa. Maakuntahallituksessa vaihtui yksi varsinainen jäsen. Maakuntavaltuusto valitsi Maarita Mannelinin tilalle Heli Hjälmin. Maakuntaliiton käytännön toiminnasta vastaa maakuntahallituksen alaisuudessa toimiva toimisto, jota johtaa maakuntajohtaja. Toimiston tehtävänä on huolehtia maakuntaliiton toimialaan kuuluvien asioiden valmistelusta ja päätösten toimeenpanosta perussopimuksen ja muiden sääntöjen määräysten mukaisesti. Maakuntaliitossa on otettu käyttöön uusi organisaatio Organisaatiorakenne on kuvattu tarkemmin henkilöstökertomuksessa. Toimisto jakaantuu kuuteen yksikköön, joilla kaikilla on oma yksikön esimies. Yksikön esimiehinä toimivat Jarno Turunen (aluekehitys), Pasi Pitkänen (alueiden käyttö), Jari Aho (hallintopalvelut), Pentti Hyttinen (johtaminen ja viestintä), Risto Poutiainen (kehittämisrahoitus) ja Sami Laakkonen (maakunnan edunajaminen). Maakuntaliitolla on tarkastuslautakunta, jonka maakuntavaltuusto valitsee. Tarkastuslautakunnan jäsenten on oltava valtuutettuja. Tarkastuslautakunta kokoontui vuoden aikana yhteensä kuusi kertaa. Tarkastuslautakunnan jäsenissä ei tapahtunut muutoksia vuoden 2014 aikana Olennaiset muutokset maakuntaliiton toiminnassa ja taloudessa Maakuntaliiton toiminta on kuvattu luvussa 7: Tulostavoitteet vuonna 2014 ja niiden toteutuminen. Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan ( 23) tilikauden 2014 käyttötalousosan toimintatuotoiksi euroa ja toimintamenoiksi euroa. Talousarvion käyttötalousosan lukuihin sisältyvät Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuottoina ja menoina euroa, Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n tuottoina ja menoina euroa sekä projektien nettomenoina euroa. Luottamushenkilöhallinnon toimintakulut toteutuivat 89,9 -prosenttisesti ( euroa) talousarvioon verrattuna. Säästö syntyi palvelujen ostoista, kokouspalkkiot toteutuivat talousarvion mukaisesti (100,4 %). Toimiston osalta toimintatuotot toteutuivat 100,4-prosenttisesti ( euroa). Toimintatuotot olivat yhteensä euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudet euroa. Toimintakulut toteutuivat 94,4-prosenttisesti talousarvioon verrattuna ja olivat yhteensä euroa. Toimintakulujen sisällä henkilöstökulut sivukuluineen toteutuivat 93,6-prosenttisesti talousarvioon verrattuna. Poikkeuksellisen pieni toteumaprosentti johtui siitä, että vuoden aikana toimistolla oli toimia tilapäisesti täyttämättä ja niitä hoidettiin sisäisin järjestelyin. Palvelujen ostot toteutui 91-prosenttisesti ( euroa) talousarvioon verrattuna. Palvelujen ostojen säästö perustuu pääosin ennakoitua parempaan sisäisten toimistopalvelujen tulotilin kehitykseen ja hyvään menokuriin suurimmissa menokohdissa (esim. asiantuntijapalvelut sekä matkustus- ja kuljetuspalvelut). Menokohtana aineet, tarvikkeet ja tavarat toteutui 106,8-prosenttisesti ( euroa) ja avustukset 178,9-prosenttisesti (menokohta yhteensä euroa). Avustukset kohdentuivat kulttuuriin ja liikuntaan mm. maakunnan menestyneiden palloilujoukkueiden ottelutapahtumiin. Vuokrat toteutuivat 96,4-prosenttisesti. 10

13 Toimiston kokonaissäästö talousarvioon verrattuna oli euroa, josta euroa koostui edellä kuvatulla tavalla poikkeuksellisesti henkilöstökuluista. Toiminnallisesti toimistosta kertyi säästöä euroa, joka on 1,05 % toimiston toimintatuotoista. Projekteista tuli maakuntaliitolle kuluja euroa, kun talousarvion nettomenot olivat euroa kuluista. Tilinpäätöksessä käyttötalousosan toimintatuotot ovat euroa ja toimintamenot euroa. Käyttötalousosan talousarvion sekä toteutuneiden tuottojen ja menojen erotus johtuu siitä, että projektien talousarvio laaditaan nettomääräisenä, kuten edellä on kuvattu. Toimintakate on euroa. Tilikauden ylijäämä rahoitustuottojen ( euroa) ja rahastosiirtojen ( euroa) jälkeen on euroa Maakuntaliiton henkilöstö Maakuntaliitossa otettiin käyttöön uusi organisaatiomalli alkaen. Siinä aikaisemmat kolme vastuualuetta ja kuusi tiimiä muuttuivat kuudeksi yksiköksi. Yksiköt ovat aluekehitys, alueiden käyttö, hallintopalvelut, johtaminen ja viestintä, kehittämisrahoitus ja maakunnan edunajaminen. Organisaatiorakenne on tarkemmin kuvattu luvun 8 henkilöstökertomuksessa. Eläkkeelle vuoden 2014 aikana siirtyivät maakuntaliitossa pitkän työuran tehneet maakuntainsinööri Kari Riikonen ja vastuualuejohtaja Sisko Kaarto. Maakuntaliiton henkilöstön kokonaismäärä vuoden lopussa oli 43 henkilöä. Naisia oli 24 (56 %) ja miehiä 19 (44 %). Naisten lukumäärä väheni yhdellä ja miesten pysyi ennallaan. Maakuntaliitossa on laadittu henkilöstökertomus, joka on esitetty tämän tilinpäätöksen luvussa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista seikoista Pohjois-Karjalan maakuntaliiton toiminnan kannalta ei ole tiedossa mitään akuutteja riskejä. Hankkeiden rahoitukseen liittyy periaatteessa riski taloudellisista seuraamuksista. Johtuen ohjeistuksen ja ohjeistavien tahojen suuresta määrästä tulkinnalliset erimielisyydet ovat mahdollisia. Myös työntekijän inhimillisen virheen mahdollisuus on olemassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon kohdistuneet eri tahojen tarkastustoimet ovat kuitenkin osoittaneet, että hankkeiden rahoitukseen liittyviä takaisinperintään johtavia toimenpiteitä ei ole odotettavissa. Vuoden aikana hankkeisiin ei kohdistunut oikaisuvaatimuksia eikä takaisin perimisiä. 1.2 Selonteko maakuntaliiton sisäisen valvonnan järjestämisestä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton maakuntahallitus toteaa, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta on maakuntaliitossa järjestetty asianmukaisella ja riittävällä tavalla. Maakuntaliiton säännöt ja ohjeet ovat ajan tasalla. Liiton lakisääteiset tehtävät on suoritettu lakeja ja säädöksiä noudattaen. Maakuntahallitus on kokouksessaan 16.2 ( 19) käsitellyt maakuntajohtajan raportin sisäisestä valvonnasta maakuntaliitossa vuonna Raportissa maakuntajohtaja esittää näkemyksenään, että maakuntaliiton valvontajärjestelmät ovat riittävät, kun huomioidaan maakuntaliiton toiminnan laajuus. Sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu puutteita kuluneella tilikaudella. Maakuntaliiton omien hankkeiden valvontaa on tehostettu mm. laskujen maksun, kilpailutusten ja hankkeiden maksa- 11

14 tusten osalta. Valtiovarainministeriön controller-osaston toimeksiannosta suoritettiin maakuntaliitossa yksi EU-hankkeen tarkastus. Tarkastusraportti ei antanut aihetta toimenpiteisiin. Osana riskienhallintaa liiton vakuutukset ovat ajan tasalla ja riittävän kattavat. Liitossa ei ole tapahtunut kuluneella tilikaudella sellaisia merkittäviä vahinkotapahtumia, jotka olisivat edellyttäneet huomattavia korvauksia joko liitolle itselleen, liiton työntekijälle tai ulkopuoliselle taholle. Henkilöriskien osalta on varahenkilöjärjestelmä, mutta liiton työntekijämäärä huomioiden se on myös haavoittuva. Tältä osin sijaisuudet on varmistettava tarvittaessa käyttämällä liiton ulkopuolisia resursseja. Kuitenkin liiton toiminnan kannalta keskeisissä ydintehtävissä on tarpeeksi kattava varahenkilöjärjestelmä. Tietoturvariskeissä tekniset suojaukset ovat riittävät. Maakuntaliitto on vuoden 2009 alusta ulkoistanut tietotekniset palvelut Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy:lle, josta mm. ostetaan ICT-suunnittelijan palvelut. ICT-suunnittelija opastaa henkilöstöä tietoturva-asioissa ja osaltaan valvoo maakuntaliiton tietoturvaa. Käytössä olevalla tietoturvakäsikirjalla varmistetaan henkilöstön riittävän tietoturva-asioiden huomioimisen. 12

15 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Ulkoinen TULOSLASKELMA TILIVUOSI ED. VUOSI Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 2 2 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä Toimintatuotot/Toimintakulut, % 102,52 105,07 13

16 1.3.2 Toiminnan rahoitus Ulkoinen RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Tilivuosi Ed. vuosi Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahoituslaskelman tunnusluvut Kassan riittävyys (pv) 112,37 89,25 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta,

17 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset 15

18 1.5 Kokonaistulot ja -menot KOKONAISTULOT: Varsinainen toiminta Toimintatuotot 5 456,00 Korkotuotot 2, ,00 Investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Rahoitustoiminta Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä 5 458,00 KOKONAISMENOT Varsinainen toiminta Toimintakulut 5 322,00 Korkokulut Satunnaiset kulut Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit 5 322,00 Rahoitustoiminta Kokonaismenot yhteensä 5 322,00 Kokonaistulo = ulkoisen varsinaisen toiminnan ja investointien tulot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet Kokonaismeno = ulkoiset varsinaisen toiminnan ja investointien menot sekä rahoitustoiminnan rahan käyttö 1.6 Tilikauden tuloksen käsittely Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston tuotot ovat tilinpäätöksessä euroa ja menot euroa. Taseesta siirrettiin rahastojen vähennyksenä tuloslaskelmaan ,50 euroa. Tilikauden ylijäämä on ,50 euroa. Ylijäämä siirretään taseen omaan pääomaan kohtaan tilikauden yli- / alijäämä. 16

19

20

21 2 Talousarvion toteutuminen 2.1 Taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen (luottamushenkilöhallinto, toimisto, projektit, tulevaisuusrahasto, Karelia Expert) 19

22 2.1.2 Tuloslaskelman toteutuminen 20

23 21

24 22

25 2.1.3 Rahoitusosan toteutuminen

26

27

28

29 3 Tilinpäätöslaskelmat 3.1 Tuloslaskelma 27

30 3.2 Tase 28

31 29

32 3.3 Rahoituslaskelma 30

33

34

35 4 Tilinpäätöksen liitetiedot 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Arvostus- ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät Sijoitukset Osakkeet on merkitty taseessa hankintahintaan, lukuun ottamatta Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n osakkeita, joihin on tehty arvonalennus avaavassa taseessa. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseessa nimellisarvoon. Hankinnat Koneiden ja kaluston täydennyshankinta, ,02 on kirjattu kertapoistona kuluksi. 4.2 Tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot v v Tehtäväkokonaisuudet Varsinainen toiminta Luottamushenkilöhallinto 0,00 0,00 Toimisto , ,41 Projektit , ,15 Tulevaisuusrahasto , ,00 Karelia Expert Oy , ,00 Tulevaisuusrahasto, omille proj.maks , ,81 Yhteensä , ,75 Tulevaisuusrahastosta omille projekteille on maksettu ,90. 33

36 4.3 Taseen liitetiedot Taseen vastaavia koskevat liitetiedot Osakkeet ja osuudet Omistuksia muissa yhteisöissä v v P-K:n Tietotekniikkakeskus Oy Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 0,29 % 1 osake 168,19 168,19 Karelia Expert matkailupalvelu Oy , ,95 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 15,4 % 252 osaketta Joensuun Tiedepuisto Oy , ,30 Kotipaikka Joensuu Omistusosuus 1,86 % 550 osaketta Muut osakkeet ja osuudet , ,44 Lyhytaikaisten saamisten erittelyt Myyntisaamiset Myyntisaamiset , ,34 Muut saamiset Muut saamiset , ,53 Siirtosaamiset EU:n osuudet projekteihin , ,27 Muut osuudet projekteihin , ,70 Muut siirtosaamiset , ,13 Lyhytaikaiset saamiset yhteensä , ,97 34

37 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman muutokset v v Peruspääoma , ,22 Peruspääoma , ,22 Peruspääoma jäsenkunnittain, sivulla nro 38. P-K:n tulevaisuusrahasto , ,66 lisäykset , ,00 vähennykset , , , ,86 Kuntien oman pääoman ehtoiset sijoitukset , ,57 lisäykset 0,00 0,00 vähennykset 0,00 0, , ,57 Sijoitukset jäsenkunnittain, sivulla nro 39. Edellisten tilikausien ylijäämä , ,21 Tilikauden ylijäämä , ,34 Oma pääoma yhteensä , ,20 Pakolliset varaukset v.2014 v.2013 Sisäasiainministeriön takaisinperintä Karinvest Oy , ,38 Maakunnallinen pääomasijoitusyhtiö -hanke Lyhytaikaisen vieraan pääoman erittely Ostovelat , ,94 Siirtovelat EU:n osuudet projekteihin Muut osuudet projekteihin 9 626, ,03 Muut siirtovelat 9 579, ,80 Lomapalkkajaksotus , ,07 Lyhytaikaiset velat yhteensä , ,84 35

38 4.3.3 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä v.2014 v.2013 Kopiokoneiden ja atk-laitteiden leasingvuokrat , , Henkilöstöä koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevista tiedoista on annettu erillinen kertomus. Henkilöstön lukumäärä Tilintarkastuspalkkiot Vakinaiset virat ja työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet BDO Audiator Oy Tilintarkastuspalkkiot, lakisääteinen 3 517, ,90 Tilintarkastuspalkkiot, hankkeet 3 468, ,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot Yhteensä 6 985, ,90 36

39 4.3.6 Jäsenkuntien maksuosuudet käyttötalousmenoihin 2014 Lopulliset verotulot vuonna 2012 Euroa Maksuosuus/vuosi Euroa % Ilomantsi ,4 Joensuu ,0 Juuka ,8 Kitee ,9 Kontiolahti ,8 Lieksa ,5 Liperi ,1 Nurmes ,6 Outokumpu ,4 Polvijärvi ,2 Rääkkylä ,2 Tohmajärvi ,8 Valtimo ,3 Yhteensä ,0 37

40 4.3.7 Jäsenkuntien osuus peruspääomasta Kunta Veroäyrit Osuus % Ilomantsi ,62 4,29 Joensuu ,12 43,45 Juuka ,22 3,56 Kitee ,80 7,64 Kontiolahti ,42 6,01 Lieksa ,57 10,18 Liperi ,21 5,74 Nurmes ,35 5,60 Outokumpu ,12 4,81 Polvijärvi ,65 2,57 Rääkkylä ,87 1,49 Tohmajärvi ,27 3,12 Valtimo ,00 1,54 Yhteensä ,22 100,00 Aloittavan taseen mukaisesti 38

41 4.3.8 Jäsenkuntien osuus oman pääoman ehtoisista sijoituksista Kunta Osuus % Ilomantsi 2 178,90 3,9 Joensuu ,80 45,0 Juuka 1 899,53 3,4 Kitee 4 357,75 7,8 Kontiolahti 3 799,07 6,8 Lieksa 5 307,52 9,5 Liperi 3 296,25 5,9 Nurmes 2 849,30 5,1 Outokumpu 2 514,09 4,5 Polvijärvi 1 340,85 2,4 Rääkkylä 782,16 1,4 Tohmajärvi 1 620,19 2,9 Valtimo 782,16 1,4 Yhteensä ,57 100,0 39

42

43

44

45 5 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista Päiväkirja Pääkirja Tasekirja Käytetyt tositelajit Alaraja Yläraja Käytetty 10 Kassatositteet Ostolaskut, Ostolaskujen suoritukset Ostolaskut, Palkat Laskutus Myyntireskontran suoritukset Säilytys Kirjanpitokirjat ja tositteet säilytetään kirjanpitolain 2. luvun 10. :n mukaisesti. Rakennerahastovarojen osalta neuvoston asetuksen EY n:o 1260/1999 artikla 38 mukaisesti. 43

46

47

48

49 6 Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä 47

50 48

51

52

53 7. Tulostavoitteet vuonna 2014 ja niiden toteutuminen 7.1 Alueidenkäyttö Yksikkö vastaa maakuntakaavan laatimisesta, sen seurannasta, maakuntakaavaan liittyvien selvitysten tekemisestä, aluesuunnittelusta ja aluesuunnitteluun liittyvien lausuntojen valmistelusta, viranomais- ja muusta yhteistyöstä sekä julkaisutoiminnasta. Yksikkö tehtävänä on alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ja alueellisten laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittaminen, suunnitelmien ja ohjelmien vaikutustenarviointi, ilmasto- ja energiasektorin toimenpiteiden edistäminen, niihin liittyvät maakunnalliset sekä useita maakuntia käsittävät ja kansainväliset suunnittelu-, kehittämis- ja yhteistyöhankkeet sekä paikkatiedon ylläpitäminen ja jalostaminen. Toiminnalliset tavoitteet Maakuntakaavan 4. vaihe on vahvistettu. Maakuntakaavan 5. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa. Maakuntakaavan eri vaiheita koskeva yhdistelmäkartta on ajan tasalla. Maakuntakaavan seurannalla varmistetaan maakuntakaavan ajantasaisuus. Hanketyö tukee aluesuunnitteluun liittyvää kehittämistyötä. Liikennejärjestelmän aiesopimuksen seurannalla varmistetaan hankkeiden edistyminen ja sopimuksen ajantasaisuus. Itä-Suomen aluesuunnittelun yhteistyö on toimivaa ja tukee maakunnan kehittämistyötä. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelmaa toteutetaan eri toimijoiden taholla maakuntaliiton koordinoimana. Maakunnallinen SOVA-ryhmä toimii luontevana osana maakunnallisten ohjelmien ja suunnitelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Maakuntakaava Maakuntakaava on usean kunnan seudullinen maankäytön suunnitelma, jonka ympäristöministeriö vahvistaa. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavojen ja asemakaavojen laatimista. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 1. vaihe vahvistettiin valtioneuvostossa ja 2. vaihe ympäristöministeriössä Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty maakuntavaltuustossa Kaava on saatettu ympäristöministeriön vahvistettavaksi ja sen odotetaan tulevan voimaan vuoden 2014 aikana. 51

54 Valmistellaan maakuntakaavan 4. vaihe luonnosvaiheeseen. Kaavan pääteemoja ovat Joensuun seudun yhdyskuntarakenne sekä koko maakunnan osalta kaupan suuryksiköt. Käynnistetään maakuntakaavan 5. vaiheen laatiminen. Kaavan pääteemoja ovat luonto ja kulttuuriympäristö. Seurataan maakuntakaavan toteutumista ja arvioidaan kaavoituksen ajantasaisuutta ja muutostarpeita. Tulostavoitteet Valmistellaan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnos ja varataan osallisille tilaisuus mielipiteensä esittämiseen. Täydennetään maakuntakaavan 4. vaiheen erillisselvityksiä tarpeiden mukaan. Valmistellaan maakuntakaavan 5. vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma hyväksyttäväksi. Käynnistetään maakuntakaavan 5. vaiheen erillisselvitysten tekeminen. Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksen nähtäville ja lausunnoille kokouksessaan Maakuntakaava oli nähtävillä ja lausunnoilla välisen ajan ja siitä saatiin kaikkiaan 52 kpl lausuntoja ja muistutuksia. Luonnosvaiheen nähtävillä olon aikana järjestettiin kaikkiaan 7 kuntatilaisuutta eri puolilla maakuntaa. Maakuntakaavan työryhmät (maakuntakaavatyöryhmä, ohjausryhmä, työvaliokunta ja sova-ryhmä) kokoontuivat kevään ja syksyn aikana aktiivisesti ja ohjasivat kaavatyötä. Maakuntavaltuusto kävi evästyskeskustelun maakuntakaavasta kesäkuussa sekä marraskuussa. Eri sidosryhmien kanssa järjestettiin kaavasta kahdenkeskisiä neuvotteluita kesän ja erityisesti loppusyksyn aikana. Maakuntahallitus hyväksyi maakuntakaavan luonnosvaiheesta saatuihin lausuntoihin ja palautteisiin vastineet kokouksessaan Laadittiin maakuntakaavaan liittyen erillisselvityksiä. Kaupan työryhmä ja ampumaratatyöryhmä olivat erillisinä nimettyinä ryhminä ohjaamassa ko. erillisselvityksiä. Järjestettiin selvityksiin liittyen kaupan seminaari sekä ampumarataseminaari, molemmat helmikuussa. Selvitykset ovat (nähtävillä Pohjois-Karjalan kauppapaikkaselvitys ja täydennys (viimeistelyssä joulukuussa) Ampumarataselvitykset (Ramboll) raportit 1 3, valmistuivat toukokuussa Ampurataselvitys (WSP) Kontiorannan ampumaradan jatkoselvitys (viimeistelyssä joulukuussa) Jaamankankaan ja sen ympäristön monikäytön selvitys (maakuntaliiton tekemä karttapohjainen kysely), valmistui Niiralan kaupan ja rajaliikenteen yhteensovittaminen, maakuntaliiton oma selvitys, laadittiin syksyn aikana, viimeistelyssä joulukuussa 2014 Joensuun kaupunkiseudun yhdyskuntarakenne 2030: Virkistyksen ja matkailun näkökulmat, maakuntaliiton oma selvitys, luonnosversio valmistui toukokuussa, täydennettiin syksyn aikana, viimeistelyssä joulukuussa

55 Pohjois-Karjalan alue- ja yhdyskuntarakenne sekä taajamat, maakuntaliiton oma selvitys, luonnosversio toukokuussa, täydennettiin syksyn aikana, viimeistelyssä joulukuussa 2014 Maakuntakaavan 5. vaiheen käynnistäminen päätettiin siirtää vuodelle 2015 maakuntaliiton alueidenkäytön resurssipulan vuoksi. Aluesuunnittelun yhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii yhtenä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena viranomaisena ja/tai asiantuntijana sekä tekee ja osallistuu yhteistyöhön maakuntakaavoitusta ja muuta aluesuunnittelua koskevissa asioissa maakunnassa ja sen ulkopuolella. Tähän toimintaan kuuluvat lausunnot (vuosittain kpl), viranomais- ja muut neuvottelut sekä yhteistyö ja osallistuminen muiden toimijoiden aluesuunnitteluun liittyvään suunnittelu- ja selvitystyöhön. Aluesuunnittelua koskevia ylimaakunnallisia yhteistyöhankkeita voivat olla EU-rahoituksella toteutettavat ylikansalliset tai eri maakuntia koskevat yhteistyöhankkeet. Tulostavoitteet Maakunnalliset aluesuunnittelun tavoitteet välittyvät lausunnoissa, viranomais- ja muissa neuvotteluissa valtakunnallisiin, ylimaakunnallisiin, maakunnallisiin ja kunnallisiin selvityksiin ja suunnitelmiin sekä tulevat huomioon otetuiksi niissä. Yhteistyöryhmät tukevat maakuntakaavoitusta ja muuta alueidenkäyttöä. Osallistutaan itäsuomalaiseen aluesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön ja välitetään Pohjois-Karjalan alueidenkäytön kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan suunnitteluun. Vuoden aikana valmisteltiin kaikkiaan 109 alueidenkäytön lausuntoa / kannanottoa ja osallistuttiin 12 kaavoitusta koskevaan viranomaisneuvotteluun ja neljään kuntien maankäytön ja rakentamisen kehittämiskeskusteluihin. Osallistuttiin maakunnallisiin yhteistyöryhmiin ja muihin seurantaryhmiin. Näitä ryhmiä ovat mm. vesienhoito, ympäristöntilan seuranta, jätehuollon alueellinen yhteistyöryhmä, Pohjois-Karjalan biosfäärialue, Suomen metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunta, YM:n asettama saimaannorpan suojelutyöryhmä, suurpetoneuvottelukunta, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansallinen työryhmä ja Karjalan alueen työvaliokunta yhteistyössä aluekehitysyksikön kanssa. Osallistuttiin itäsuomalaiseen aluesuunnittelua koskevaan yhteistyöhön ja laadittiin muun muassa yhteislausuntoja. Vuoden aikana on kokoonnuttu kaksi kertaa yhteen itäsuomalaisina alueidenkäytön toimijoina. Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kokonaiskuva 2050 on ollut yksi merkittävin itäsuomea yhteisesti koskettava valtakunnallinen selvitystyö. Liikennejärjestelmätyö Maakuntaliiton tehtävänä on vastata liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön johtamisesta ja kyseisen suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan suunnittelun kanssa. Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma päivitys valmistui v Liikennejärjestelmäsuunnitelmasta on allekirjoitettu aiesopimus, jossa on esitetty sopijaosapuolten yhteinen näkemys niistä hankkeista ja toimenpiteistä, joita yhdessä 53

56 edistetään ja toteutetaan käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Maakuntaliitto on mukana myös itäsuomalaisessa ja seudullisessa liikennejärjestelmäyhteistyössä. Vuonna 2011 valmistui itäsuomalaisena yhteistyönä Itä-Suomen liikennestrategia 2010-luvulle. Liikennestrategia pohjalta laaditaan alueen yhteinen toimenpideohjelma. Tulostavoitteet Liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet otetaan huomioon muussa suunnittelussa ja kehittämisessä. Seurataan aiesopimuksen toteutumista ja tehdään siihen tarpeen mukaisia tarkistuksia. Osallistutaan itäsuomalaiseen liikennejärjestelmäyhteistyöhön ja välitetään Pohjois- Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen tavoitteet Itä-Suomea ja sitä laajempaa aluetta koskevaan liikennejärjestelmäsuunnitteluun. Maakuntaliiton vetämä Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaikkiaan 4 kertaa. Tehtiin seuranta Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmän aiesopimuksen toteutumisesta. Osallistuttiin itäsuomalaisiin ja seudullisiin liikennejärjestelmätyöryhmiin, joita ovat Itä-Suomen liikennestrategiaryhmä, Itä-Suomen liikennejärjestelmätyöryhmä sekä seudulliset Joensuun seudun, Keski-Karjalan ja Pielisen Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmät. Osallistuttiin useiden Itä-Suomea, koko maakuntaa tai seutuja koskevien suunnitelmien tai selvitysten tekemiseen. Erityisesti voidaan mainita osallistuminen Itä- Suomen liikennestrategian päivitystyöhön ja seudullisella tasolla osallistuminen Joensuun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman aiesopimuksen valmisteluun sekä Keski-Karjalan viisaan liikkumisen hankkeeseen. Ilmasto- ja energiaohjelmatyö Maakuntahallitus hyväksyi Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman 2020 syksyllä Ilmasto- ja energiaohjelman toteuttamisen koordinoimiseksi on nimetty seurantaryhmä helmikuussa Maakuntaliiton näkökulmasta ilmasto- ja energiakysymykset nähdään tärkeinä maakunnan talouden ja alueen elinvoimaisuuden sekä ympäristön kannalta, Uudella EU:n tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella vähähiiliseen talouteen tullaan ohjaamaan vähintään 25 % koko rahoituskehyksestä. Käytännössä rahoitus kohdentuu ilmastonmuutoksen hillintään, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen sekä energiatehokkuuden parantamiseen ja energiansäästöön. Maakuntaliitto on koordinoinut Pohjois-Karjalan energianeuvontahanketta vuodesta 2011, rahoituspäätökset on saatu Motivan suunnasta vuosittain. Pohjois-Karjalassa tavoitteena on antaa kansalaisille puolueetonta energianeuvontaa sekä luoda malli pysyvälle energianeuvonnalle maakunnassa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto osallistuu myös maakunnan rajat ylittävään yhteistyöhön. Maakuntaliitto osallistuu viiden Itä-Suomen maakuntaliiton yhteiseen Itä-Suomen bioenergiaohjelman (ISBEO 2020) koordinaatioryhmään. Maakuntahallitus on hyväksynyt Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 syksyllä

57 Tulostavoitteet Edistetään aktiivisesti ilmasto- ja energiaohjelman toteutusta seurantaryhmän johdolla. Resursoidaan vähähiilisen talouden asiantuntija uudelle ohjelmakaudelle. Koordinoidaan energianeuvontatyötä Pohjois-Karjalassa. Osallistutaan Itä-Suomen bioenergiaohjelman toteuttamiseen ja seurantaan. Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman toteutusta on edistetty hankkeiden toteutuksen sekä hanketyön koordinaation kautta. Alueidenkäyttö yksikkö on osallistunut useisiin hankearviointeihin ja vähähiilisyyttä edistäviin hankeneuvotteluihin. Ilmasto- ja energiaohjelman seurantaryhmä kokoontui vuoden aikana 3 kertaa. Ilmasto- ja energia-alan koordinaatiota ovat palvelleet myös metsä- ja energiaryhmän kokoukset (2 kokousta). Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti Pohjois-Karjalan energianeuvontahanketta 2014 osana Motivan koordinoimaa valtakunnallista kuluttajien energianeuvontatyötä. Muina tahoina hankkeessa olivat mukana Joensuun kaupungin rakennusvalvonta, Suomen metsäkeskus Pohjois-Karjalan alueyksikkö, Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Pohjois-Karjalan Martat sekä PKS Oyj. Hanke järjesti keväällä mm. aurinkoenergiasta tilaisuuksia sekä syksyllä energiasäästöviikon tapahtumia sekä kolme rakentajailtaa Joensuun seudulla ja yhden korjausrakentamisen illan Keski-Karjalassa. Kaikkiaan energianeuvontaa annettiin maakunnassa henkilökohtaisesti noin 1089 henkilölle. Sen lisäksi hankkeen tapahtumien ja tilaisuuksien (39 kpl) kautta tavoitettiin maakunnassa suoraan noin 1100 henkilöä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteutti bioenergianeuvontaa (kolmevuotinen kokeilu) osana energianeuvontahanketta yhdessä Suomen metsäkeskuksen ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen kanssa. Ulla-Riitta Pölönen toimi vähähiilisyyden asiantuntijana huhtikuusta joulukuuhun (kehittämisrahoitus yksikössä). Itä-Suomen bioenergiaohjelman 2020 vetovastuu oli Etelä-Karjalan liitolla. Koordinaatioryhmä ei kokoontunut vuoden 2014 aikana. Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusarvioinnin kehittäminen Maakuntaliiton koordinoiman maakunnallisen SOVA-ryhmän tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakunnallisten suunnitelmien ja ohjelmien sekä maakuntakaavan vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointeihin. Maakunnalliseen SOVA-ryhmään kuuluvat maakuntaliiton lisäksi edustajat Itä-Suomen aluehallintovirastosta, Itä-Suomen yliopistosta ja Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. Tulostavoitteet SOVA-ryhmä ohjaa ja koordinoi maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman, maakuntakaavojen (4. ja 5. vaiheiden) ja tulevan ohjelmakauden valmisteluun liittyvien asiakirjojen vaikutusten arviointia sekä muiden vuonna 2014 laadittavien/päivitettävien suunnitelmien, ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arviointia. 55

58 SOVA-ryhmä kokoontui 4 kertaa vuonna SOVA-ryhmässä on käsitelty sekä alueiden käytön yksikössä valmistunut Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman ympäristöselostus sekä Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman vaikutusten arviointi. Lisäksi SOVA-ryhmä on käsitellyt Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman vuosiksi ja Pohjois-Karjalan vesienhoidon toimenpideohjelman sekä 4.vaihemaakuntavaa sen eri vaiheissa. Paikkatieto Aluesuunnitteluryhmä vastaa maakuntaliiton paikkatietoaineistoista. Paikkatietoaineistoja on mahdollista hyödyntää huomattavasti nykyistä enemmän niin maakuntaliiton omassa toiminnassa kuin kuntien tukena. Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä (YKR) tuottaa kansallisesti 250 x 250 metriä ruutuaineistoon sidottua tietoa muun muassa väestöstä, rakennuksista, asuntokunnista, loma-asunnoista, työpaikoista, työssä käymisestä ja kaupan toimipaikoista. Laki paikkatietoinfrastruktuurista (Inspire-direktiivi) edellyttää toimia paikkatietoaineistojen saatavuuden ja yhtenäiskäytön parantamiseksi. Lounaispaikka toteuttaa maakuntakaavan lataus- ja katselupalvelun. Tulostavoitteet Paikkatietoa hyödynnetään tehokkaasti maakuntaliiton toiminnassa ja laajemmin kuntakentällä. Paikkatietosuunnittelijan resursointi. Maakuntaliitolla on käytössään karttapalautejärjestelmä. Parannetaan maakuntaliiton paikkatieto-osaamista. Vahvistettujen maakuntakaavojen paikkatietoaineistot toimitettiin syksyn aikana Lounaispaikkaan, joka toteutti maakuntakaavojen katselu- ja latauspalvelut. Paikkatietoasiat olivat resursoitu keskeiseksi osaksi maakuntasuunnittelijan työsarkaa. Paikkatietoja hyödynnettiin maakuntaliiton toiminnassa, erityisesti maakuntakaavoituksessa ja alueidenkäytön selvityksissä. Myös kunnille tehtiin tarvittaessa paikkatietoanalyysejä. Lisäksi osallistuttiin paikkatietokoulutukseen (jatkuu keväällä 2015) ja yksittäisiin paikkatietoalan kansallisiin tapahtumiin vuoden aikana (paikkatietomarkkinat). Hankittiin Harava karttakyselypalvelu maakuntaliitolle. Laajakaista Parannetaan laajakaistan saatavuutta erityisesti maaseudulla Tulostavoitteet Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeessa ( ) edistetään eri toimenpitein nopeiden 100 Mb/s -yhteyksien aikaansaamista haja-asutusalueille yhteistyössä hankkeessa mukana olevien maakuntien kanssa; Lappi, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa sekä yhteistyössä Pohjois-Savon vastaavan oman hankkeen kanssa. Rahoitus Pohjois-Karjalan ELY -keskukselta, Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

59 Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hankkeessa ( ) tuotetaan laajakaistarakentamisen valtiontuesta (1186/2009) annetun lain mukaiset maakuntaliiton tehtävät; valmistelu sekä tarvittava tekninen asiantuntemus ja mm. valtion tuen hakuun liittyvät tehtävät 5 maakunnan alueella: Kainuu, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa ja Pohjois-Savo. Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeessa Tehtiin edunvalvontaa ja tiedottamista rahoittajiin, viranomaisiin, maaseudun asukkaisiin, ministeriöön ja operaattoreihin päin mm. lausunnoin ja kannanotoin sekä pyritty kuvaamaan käytännön kokemuksia laajakaistarakentamisen haasteista harvaan asutulla maaseudulla. Erityisesti autettiin alueiden kuntia laajakaistarakentamisen suunnittelussa ja valmistelussa mm. osuuskuntien ja kuntayhtiöiden toimintaedellytysten selvittämisellä Osin hankkeen myötävaikutuksella Itä- ja Pohjois-Suomeen on syntynyt 15 uutta toimijaa (osuuskunta tai kuntayhtiö) rakentamaan laajakaistaverkkoja. Neljän maakunnan alueella yhteensä asukasta pystyi hyödyntämään huippunopeita laajakaistaliittymiä, jotka oli saatu käyttöön vuoden 2014 loppuun mennessä. Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hankkeessa Maakuntaliitot julistivat valtion tuet haettavaksi hankealueille ja valitsivat kokonaistaloudellisesti edullisimman toteuttajan. Vuoden loppuun mennessä on järjestetty useita valtiontuen hakukierroksia maakunnittain ja valittu toteuttaja yhteensä noin 198,8 miljoonan euron hankkeille (hakijan arvioima tukikelpoinen kustannusarvio, alv 0 %): Kainuu, kustannusarvio 27,1 miljoonaa euroa Lappi, kustannusarvio 56,8 miljoonaa euroa Pohjois-Karjala, kustannusarvio 34,7 miljoonaa euroa Pohjois-Pohjanmaa, kustannusarvio 33,9 miljoonaa euroa Pohjois-Savo, kustannusarvio 46,3 miljoonaa euroa Kunnat tekevät lopullisen päätöksen siitä, mitkä hankkeet lähtevät toteutumaan päättäessään omasta rahoituksestaan. Osa hankealueista on kilpailutettu jo uudelleenkin, jos kunta ei ole myöntänyt tukeaan ensimmäisellä kerralla saadun hanke-ehdotuksen perusteella tai jos hakija on vetäytynyt hankkeen toteutuksesta. Toteutumassa on vuoden 2014 lopun tilanteen mukaan yhteensä noin 174 miljoonan euron hankkeet. Kokonaisinvestointien arvo alueelle on noin 1,5 2-kertainen näihin hakijan arvioimiin tukikelpoisiin kustannuksiin nähden. Aluesuunnittelun kehittämishankkeet Maakuntaliiton aluesuunnittelutiimi osallistuu sekä eurooppalaisiin alueiden välisiin yhteistyöohjelmiin että muihin hankekonsortioihin. Hankkeet toteutetaan niin, että niiden kautta kasvatetaan omaa osaamista, tuotetaan aluesuunnitteluun liittyvää uutta aineistoa, luodaan hyödyllisiä yhteistyöverkostoja ja kehitetään erilaisia menetelmiä. Uusissa hankkeissa huomioidaan kytkentä 57

60 aluesuunnitteluun, jolloin ne voivat liittyä esimerkiksi ilmasto- ja energia-alaan, kulttuuriympäristöön ja liikenteeseen. Tulostavoitteet 1 2:n aluesuunnittelua tukevan hankkeen käynnistäminen. Päättyneissä hankkeissa (RTS, CO2FREE, Reiteistä Traileiksi) tehtyjen toimenpiteiden edistäminen ja saavutettujen tulosten hyödyntäminen. Reiteistä Traileiksi -reitistöhankkeen viimeiset maksatukset ja loppuraportointi hoidettiin alkuvuodesta, hanke päättyi Reittihankkeen jatkoksi valmisteltiin maakunnallista virkistysreitistöjen ylläpidon toimintamallia yhdessä kuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Toimintamalli oli loppuvuodesta lausunnoilla ja sen perusteella ollaan etenemässä jatkovalmisteluun Kuntien palaute toimintamalliin ja rahoitukseen oli lähes yksimielisesti myönteinen. Tavoitteena on toiminnan käynnistäminen vuoden 2016 alkuun mennessä. Pohjois-Karjalan virkistysreittien karttapalvelu -hanke toteutettiin EAKR-rahoituksella, jossa maakuntaliitto oli päätoteuttaja. Hankkeessa luotiin maakunnallinen, kaikki keskeisimmät virkistysreitit (vaellus, melonta, pyöräily, hiihto, moottorikelkkailu) kattava karttapalvelu, josta löytyvät reittien lisäksi myös reittejä palvelevat infratiedot. Palvelua ylläpidetään ja täydennetään jatkuvasti. Karttapalvelu on suunnattu niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoillekin ja se löytyy Karelia Expertin visitkarelia.fi -sivuston alaisuudesta osoitteesta outdoors.visitkarelia.fi. Osallistuttu muutamiin neuvotteluihin, joissa on valmisteltu uusia EU:n erillisohjelmahankkeita lähinnä liikenteeseen liittyen. 7.2 Aluekehitys Yksikön tehtävät Aluekehitysyksikkö suunnittelee ja ohjaa maakunnan kehittämisen ohjelma- ja hanketyötä. Ohjelmien ja niitä toteuttavien hankkeiden avulla edistetään maakunnan hyvinvointia, työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä kehitetään elinkeinoelämän, osaamisen ja palvelujen rakenteita ja tuetaan kansainvälistymistä. Yksikön tehtävänä on vahvistaa maakunnan ja maakuntaliiton keskeistä asemaa venäläisten kanssa tehtävässä rajan ylittävässä yhteistyössä, tuoda konkreettista sisältöä EU:n Pohjoisen ulottuvuuden politiikkaan, lisätä verkostoitumista muiden EU:n raja-alueiden kanssa ja Euregio Karelian avulla syventää aluetason yhteistyötä EU:n ja Venäjän rajalla. Yksikkö myös vastaa Pohjois-Karjalan strategisen Venäjäryhmän toiminnasta. Tehtävien toteuttaminen edellyttää tiivistä ja luottamuksellista yhteistyötä etenkin Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen ja Karjalan tasavallan kanssa sekä EU:n ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden ja maakunnan Venäjä-toimijoiden kanssa. 58

61 Alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan maakuntaliitto hoitaa tehtäviinsä liittyviä kansainvälisiä asioita ja yhteyksiä. Kansainvälistä toimintaa toteutetaan osana yksiköiden toimintaa ja sitä koordinoi kv-ryhmä. Kv-ryhmä seuraa ja edistää vuonna 2011 hyväksytyn kv-toimintaohjelman toteuttamista sekä tekee maakuntaliitolle aloitteita kv-toiminnan edistämiseksi maakunnassa. Toiminnalliset tavoitteet Aluekehitys ja ohjelmatyö Laaditaan maakuntaohjelma kaudelle ja päivitetään sen strategiseksi osaksi maakuntasuunnitelma. Ohjataan maakunnan kehittämistä maakuntasuunnitelman ja POKAT maakuntaohjelman linjausten mukaisesti. Hyödynnetään tehokkaasti EU-ohjelmia ja kansallisia ohjelmia aluekehityksessä. Huolehditaan ohjelmakauden ohjelmien vaikuttavuuden seurannasta. kehittämisrahoitusyksikkö? Hoidetaan ohjelmakauden hankkeiden sulkeminen. kehittämisrahoitusyksikkö? Toteutetaan EU:n aluepolitiikan ohjelmia niin, että maakunnan erityishaasteet ja tarpeet huomioidaan niiden linjauksissa ja rahoituksessa. Edesautetaan muiden maakunnan kannalta merkittävien hankkeiden toteuttamista sekä niiden rahoittamista. Toteutetaan aluekehitystä tukevia strategisia erillisohjelmahankkeita ja muita hankkeita. Kansainvälinen yhteistyö ja Venäjä Maakunnan myönteiseen kansainväliseen kuvaan vaikuttaminen. Maakunnan kehittämiseen vaikuttaminen aluekehityksen kannalta tärkeiden kvverkostojen kautta. Aktiivinen osallistuminen Brysselissä sijaitsevan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston toimintaan sekä toimiston hallinnointi. Erillisohjelmarahoitukseen ja muuhun kansainväliseen hankerahoitukseen liittyvien tukijärjestelmien vahvistaminen ja erillisohjelmarahoituksen hankkiminen aluekehitystä tukeviin hankkeisiin. Maakunnan myönteiseen monikulttuuriseen ilmapiiriin vaikuttaminen. Jatketaan maakunnan erillisohjelmatyön tukemista vuonna 2011 aloitetun mallin mukaisesti keskittyen erityisesti maakuntaliiton vastuulle kuuluviin Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin. Edistetään maakunnan Venäjä-toimijoiden välistä yhteistyötä ja tiedonvaihtoa Venäjäryhmän toiminnan kautta. 59

62 Kytketään Euregio Karelia tiiviisti tulevan ENI-ohjelman ohjelmatyöhön. Kehitetään maakuntaa toteuttamalla Karelia ENPI CBC -ohjelmaa ja tulevaa ENI CBC -ohjelmaa. Edistetään verkostoitumista, edunvalvontaa ja yhteistyötä Euroopan itäisten ulkorajaalueiden verkoston (NEEBOR) kanssa. Aktivoidaan yhteistyötä Luoteis-Venäjän ja muiden Venäjän alueiden kanssa. Tehdään rajanylittävän yhteistyön toimintaedellytyksiä edistävää edunvalvontaa kansallisella ja EU:n tasolla. Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma ja muut ohjelmat Vuoden toiminnassa keskeistä ovat maakuntaohjelman POKAT 2017 laadinta ja toteuttamisen käynnistäminen. Asiakirjojen roolia vahvistetaan viranomaisyhteistyössä sekä sidosryhmätyöskentelyssä. Tulostavoitteet 2014 Laaditaan POKAT 2017 maakuntaohjelma ja sen strategiseksi osaksi päivitetään yhteenveto Pohjois-Karjalan strategia maakuntasuunnitelmasta. POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma hyväksyttiin maakuntavaltuustossa kesäkuussa. Ohjelma sisältää maakunnan kehittämisen tavoitteet lähivuosille. Maakuntaohjelman strategiseksi osaksi päivitettiin maakuntasuunnitelman linjaukset. Ohjelmavalmistelu tehtiin laajassa yhteistyössä kuntien, valtion viranomaisten, kehittämis- ja koulutusorganisaatioiden ja järjestöjen kanssa. Ohjelmaluonnosta esiteltiin alueellisissa infotilaisuuksissa ja sidosryhmätilaisuuksissa, lisäksi maakunnallisen elinkeinoseminaarin yhteydessä järjestettiin erillinen kysely. Ohjelmaluonnoksesta oli mahdollista antaa sähköisesti palautetta. Keväällä järjestettiin lausuntokierros ohjelmaluonnoksesta. Laaditaan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma yhteen sovittaen se ELYjen ja AVIn strategisten tulossopimusten kanssa. Toimeenpanosuunnitelma vuosille 2015 ja 2016 valmisteltiin yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY-keskus) ja muiden valtion viranomaisten, kuntien ja muiden ohjelman toteuttamiseen osallistuvien tahojen kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi asiakirjan Seurataan maakuntaohjelman toteutumista systemaattisesti. Maakuntaohjelman keskeiset painopisteet huomioitiin maakuntaliiton organisaatiouudistuksessa henkilöstön työnkuvissa vastuualueina. POKAT-ryhmät uudistettiin vastaamaan uutta maakuntaohjelmaa. Maakuntaohjelman painopisteiden toteutumisen systemaattiseen seuraamiseen hanketoiminnassa luotiin EURA-järjestelmään luokittelu. 60

63 Toimitaan aktiivisesti ohjelmatyön ja maakunnan kehittämisen kannalta tärkeissä yhteistyöverkostoissa. Yksikön jäsenet toimivat aktiivisesti erilaisissa elinkeinoelämän, koulutussektorin ja maaseudun yhteistyöverkostoissa, kuten Joensuun seudun äkillisen rakennemuutoksen johtoryhmässä, Keski-Karjalan rakennemuutostyöryhmässä, Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategian ohjausryhmässä, Pohjois-Karjalan kauppakamarin teollisuus- ja palveluvaliokunnassa, koulutus- ja työvoimavaliokunnassa ja kansainvälistymisvaliokunnassa, Pohjois-Karjalan kv-hanketoiminnan tukihenkilöiden verkostossa, Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntaliittojen kv-hankevastaavien verkostossa, Fennoskandinavian mining conference (FEM) ohjausryhmässä, HYVÄ neuvottelukunnassa, Itä- ja Keski-Suomen KASTE-alue johtoryhmässä, Pohjois- Karjalan maaseutuohjelman ohjausryhmässä, Leaderin yhteistyöryhmässä ja Kotiseutuliiton kulttuurivastaavien yhteistyöryhmässä. Seudullisten elinkeinoyhtiöiden kanssa järjestettiin säännölliset sidosryhmätapaamiset. Osallistuttiin aktiivisesti Itä- Suomen ohjelmatyöryhmän ja Itä- ja Pohjois-Suomen aluekehitysvastaavien, kaivannaisalan ja puun uusien käyttömuotojen teemahaun valmistelutyöryhmien toimintaan, maahanmuuttoasiain neuvottelukuntaan, Pohjoinen Periferia ja Arktinen sekä Interreg Itämeren alueen ohjelmien kansallisten työryhmien toimintaan sekä CBC-ohjelmia valmisteleviin työryhmiin ja komiteoihin. Osallistutaan kansallisten osaamiskeskusohjelman OSKE ja Innovatiiviset kaupungit ohjelman -INKA toteuttamiseen maakunnassa varmistaen niiden täysimääräinen hyödyntäminen. Osaamiskeskusohjelman toteutusta ohjattiin ohjausryhmätyöskentelyn kautta ja ohjelman tilaisuuksiin osallistumalla. Lisäksi toimittiin puheenjohtajana OSKEohjelman neuvottelukunnassa. OSKE-ohjelma päättyi vuonna Osallistuttiin Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman työskentelyyn. Osallistutaan äkillisten rakennemuutosten hoitoon yhteistyössä muiden alueen toimijoiden kanssa. Osallistuttiin Keski-Karjalan ja Joensuun seudun äkillisten rakennemuutosten hoitoon ja työryhmien toimintaan. Klusterityö Aluekehitysyksikkö vastaa seuraavista kehittämisen painoaloista: kansainväliset asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, Venäjä, hyvinvointi, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Lisäksi se vastaa EU:n erillisohjelmatyöstä. Lisäksi yksikön vastuulla on maakuntaohjelman eri painoalojen (klustereiden) välinen koordinaatio. Tulostavoitteet 2014 toteutetaan maakuntaohjelman mukaisia alakohtaisia toimintaohjelmia Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman seurannassa aluekehitysyksikön vastuulla olevilla aloilla: kansainväliset 61

64 asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. Alakohtaisia strategioita on toteutettu POKAT-ryhmien, strategisten teemaryhmien ja klusterivastuuhenkilöiden toiminnalla. tehdään arviointi POKAT-ryhmien toiminnasta sekä valmistellaan uudet ryhmät vastaamaan POKAT 2017 maakuntaohjelman painopisteitä. Maakuntaohjelman toteutumisen edistämiseksi päivitettiin maakunnalliset POKATryhmät vastaamaan uutta maakuntaohjelmaa. Koordinoidaan POKAT-ryhmien ja strategisten teemaryhmien toimintaa. POKAT-ryhmät ja strategiset teemaryhmät kokoontuivat säännöllisesti. Ryhmien toiminnan koordinointia vahvistettiin vastuuhenkilöiden yhteisten tapaamisten avulla. Käynnistettiin ryhmien toimintojen pelisääntöjen uudistaminen. Vastataan POKAT- ja muiden yhteistyöryhmien toiminnasta yksikön vastuualoilla: kansainväliset asiat, elinkeinoelämän yhteistyö, maaseutu, kivi- ja kaivannaisala, hyvinvointi, Venäjä, kulttuuriala, koulutusala, nuorisoasiat ja teknologiateollisuus. POKAT koulutus- ja ennakointiryhmä kokoontui kaksi kertaa. Ryhmän toiminnassa painottuivat Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategian painopisteiden toteuttaminen: yhteistyö koulutussektorilla, koulutuksen inhimillisten voimavarojen kehittäminen ja koulutuksen vaikuttavuus ja ennakointi. POKAT teknologiateollisuusryhmä kokoontui kerran. Ryhmä keskittyi mm. teknologiateollisuuden kehittämisohjelman toteuttamiseen, teknologiateollisuuden tulevaisuuden linjauksiin maakuntaohjelmassa, INKA-ohjelmaan ja yritysten kehitysnäkymiin. POKAT kaivannaisryhmä kokoontui 4 kertaa. Ryhmän toiminnassa painottui Pohjois- Karjalan kaivannaisstrategian päivittäminen sekä tutkimus-, koulutus- ja kehittämishankkeiden edistäminen. Osallistuttiin Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston yhteistyönä toteutettavan kaivostoiminnan sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia selvittävään hankkeeseen. POKAT hyvinvointiryhmä kokoontui kaksi kertaa (ks. tarkemmin kohta hyvinvointiala). Kulttuuriklusterin työskentely painottui mediatuotannon palvelu- ja rahoitusjärjestelmän kehittämiseen ja vakiinnuttamiseen. Järjestelmä laajennettiin koskeman myös ns. luovia aloja. Kulttuurin POKAT-ryhmä palautettiin omaksi ryhmäkseen ja ad hoc -ryhmä alkoi laatia kulttuurin toimenpideluetteloa uuden POKAT-ohjelman pohjalta. Ryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kotiseututyössä valmisteltiin karjalaista kotiseutualuetta, lisäksi osallistuttiin Pohjois-Karjalan vuoden kylän valintaan. 62

65 Venäjä-ryhmä kokoontui kaksi kertaa (ks. tarkemmin kohta strateginen Venäjäryhmä). Maakunnallinen kv-toimintaohjelmaryhmä kokoontui kerran. Pohjois-Karjalan kansainvälistymisen toteuttamissuunnitelman taustaselvitys valmistui, itse suunnitelma valmistuu vuonna Järjestettiin yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa Nuorten yhteiskuntatakuu -seminaari. Tuetaan erillisohjelmatyötä opastamalla maakunnan toimijoita uuden ohjelmakauden rahoituksen monipuolisessa hyödyntämisessä keskittyen erityisesti Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin. Osallistuttiin aktiivisesti Pohjoinen Periferia ja Arktinen, Interreg Itämeri ja Interreg Europe -ohjelmien valmisteluun ja turvattiin tiedotuksella, koulutuksella ja neuvonnalla ohjelmien tehokas käynnistys maakunnassa. Koordinoidaan klusterivastaavien kansainvälistä hanketyötä. Luennoitiin klusterikokouksissa ajankohtaisista rahoitusmahdollisuuksista sekä informoitiin klusterivastaavia kansainvälisistä hankerahoitusmahdollisuuksista osallistamalla heidät projektitoimintasuunnitelman laaditaan. Käynnistetään tarpeen mukaan kehittämishankkeita yksikön vastuualoilla. Valmisteltiin useita kv-hankkeita ohjelmien ensimmäisille hakukierroksille, joista osa päättyy vasta alkuvuodesta Vuoden 2014 puolella jätettiin kolme hankehakemusta, joista yksi Horizon 2020 ohjelman -hanke (biotalous) hylättiin ja Pohjoinen Periferia ja Arktinen ohjelman -hankkeen (palvelujen uudelleenjärjestäminen) arviointi on kesken. Näiden lisäksi vuoden 2014 puolella valmisteltiin vuoden 2015 hakukierroksille yhtä Life -ohjelman hanketta (kiertotalous), kahta Interreg ri -ohjelman hanketta (sisävesiliikenne, lentoliikenne) ja yhtä Pohjoinen ria -ohjelman hanketta (ns. big datan hyödyntäminen). Hyvinvointiala Vastataan hyvinvointialan toiminnasta ja kehittämisestä toimialastrategian mukaisesti. Koordinoidaan hyvinvointiasioita ja hanketoimintaa. Toteutetaan Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita, tuetaan kansallisten tavoitteiden toteutumista, osallistutaan kansalliseen ja kansainväliseen kehittämistyöhön. Osallistuttiin HYVÄ-neuvottelukunnan, KASTE-aluejohtoryhmän sekä Itä- ja Keski- Suomen maakuntaliittojen hyvinvointiryhmien kokouksiin. Kansainvälisiä hankkeita ei ollut kuluvana vuonna. Annettiin lausunto Sote-järjestämislakiehdotukseen liittyen. 63

66 Edistetään hyvinvointialan kehittymistä Pohjois-Karjalassa yhteistyössä kuntien, hyvinvointiyritysten, järjestöjen ja koulutusorganisaatioiden kanssa. Järjestettiin Lapsiperheiden hyvinvointi ja vanhemmuus -seminaari. Koordinoidaan, ohjataan ja arvioidaan hyvinvointiohjelmatyötä ja siihen osallistuvien tahojen roolia. Hyvinvointialan kehittymistä, koordinointia, ohjausta ja ohjelmatyönarviointia on tehty maakuntaliiton koollekutsumissa ryhmissä. Hyvinvointiryhmä kokoontui kerran omana ryhmänä, jolloin aiheena oli ATH-tutkimus sekä KASTE-ohjelman painopisteet. Sote-johtajat kokoontuivat kaksi kertaa omana ryhmänä, jolloin käsiteltiin ATH-tutkimusta, sote-uudistusta STM:n näkökulmasta, väkivaltayön käytännön toimintatapojen kehittämistä Itä-Suomessa, turvakotitoimintaan, sosiaalibarometria sekä sote-uudistusta omalla alueellamme. Lisäksi sote-johtajat sekä hyvinvointiryhmä kokoontuivat vuoden aikana kerran yhteiskokoukseen, jolloin käsiteltiin valtion budjettiesityksen vaikutuksia Pohjois-Karjalan kuntatalouteen, Pohjois-Karjalan valmistautumista Sote-uudistukseen sekä Sote-järjestämislaista annettavaa lausuntoa. Järjestöasiain neuvottelukunta kokoontui kuusi kertaa, jolloin käsiteltiin järjestöjen kouluyhteistyötä, EU:n erillisiä rahoitusohjelmia, maakuntaohjelmaa, JAKE-hanketta, Siun Sotea, Järjestöstrategiaa, JANEN markkinointia sekä arvioitiin työpajassa JA- NEN toimintaa. Laaditaan hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelma vuodelle Hyvinvointiohjelman toteuttamissuunnitelma laadittiin. Tuetaan kuntia sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämis- ja ikälain tuomien muutosten toteuttamisessa. Kuntia ja PKSS:ta tuettiin sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä osallistumalla järjestämissuunnitelman työryhmän toimintaan. Kehitetään hyvinvointialan palveluja ja palvelurakenteita yhteistyössä kuntien ja eri palvelutuottajien kanssa. Hyvinvointialan palveluita ja palvelurakenteita kehitettiin yhdessä kuntien, järjestöjen sekä palvelutuottajien kanssa erityisesti Siun Sote -hankkeessa. Tuotetaan maakunnallista indikaattoritietoa hyvinvointiohjelman mukaisesti kuntiin ja muille toimijoille strategisen johtamisen, päätöksenteon ja kehittämistyön tueksi. Laadittiin maakunnallinen indikaattoritietoon pohjautuva Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus. Indikaattorityöryhmä pohti maakunnallisesti ja maakuntien välisesti seurattavia yhteisiä indikaattoreita ja niihin liittyviä toimenpiteitä. Toteutetaan maakunnallinen terveys- ja hyvinvointitutkimus ja maakunnallinen hyvinvointikertomus. 64

67 Osallistuttiin maakunnalliseen terveys- ja hyvinvointitutkimukseen (ATH) ja sen julkaisuun sekä tiedon levittämiseen. Toteutettiin maakunnallinen Pohjois-Karjalan hyvinvointikertomus. Edistetään hanketoiminnalla hyvinvointialan ja -yrittäjyyden kehittymistä ja kansainvälistymistä. Hanketoimintaa edistettiin tiedottamalla ja neuvomalla sekä osallistumalla ohjausryhmien kokouksiin. Nuorten työelämään integroitumisen tukeminen ja osallisuuteen kannustaminen. Osallistuttiin aktiivisesti Tekoja Nuorille ryhmän toimintaan. Käynnistettiin nuorten kanssa toimijoiden verkoston luominen. Järjestettiin yhdessä ELY:n kanssa Nuorisotakuu puhetta vai tekoja -seminaari. Euregio Karelia Euregio Karelia perustettiin vuonna 2000 Pohjois-Karjalan, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnallisten liittojen sekä Karjalan tasavallan välisellä sopimuksella. Päätösvaltaa Euregio Kareliassa käyttävä hallitus kokoontuu vähintään kerran vuodessa. Hallitukseen kuuluu 12 jäsentä, jotka edustavat alueidensa korkeinta poliittista ja virkamiesjohtoa. Kokouksiin kutsutaan myös Suomen ja Venäjän keskushallinnon edustajia ja asiantuntijoita. Euregio Karelian toiminnan kautta pyritään vahvistamaan ja aktivoimaan rajanylittävää alueiden välistä yhteistyötä ja vaikuttamaan alueiden kehittymiseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hallitus antaa tulevan ENI-ohjelman valmistelutyöhön suosituksia ja signaaleja yhteistyön suunnasta ja tärkeistä asiakokonaisuuksista. Se pyrkii vaikuttamaan molempien maiden keskushallintojen ja EU:n suuntaan raja-alueita koskettavassa päätöksenteossa. Tulostavoitteet Tehdään Euregio Karelia alueen yhteistyötä osallistumalla Euregio Karelian hallituksen ja sihteeristön työskentelyyn Euregio Karelia sopimuksen mukaisesti. Euregio Karelian hallitus kokoontui kaksi kertaa ja hyväksyi Euregio Karelia toimintaohjelman 2020 ja teki kannanoton Karelia CBC -ohjelman valmisteluun liittyen. Euregio Karelia sihteeristö teki tiivistä yhteistyötä koko vuoden ja kokoontui neljä kertaa.. Kehitetään Euregio Karelian toimintaa Euregio Karelian toimintaohjelma 2020 mukaisesti. Sihteeristö valmisteli ja hallitus hyväksyi Euregio Karelia toimintaohjelman Asiakirjassa määritellään yhteistyön painopisteet ja toimintatavat vuoteen Annetaan ENI-ohjelman valmistelutyöhön poliittisen tason suosituksia ja näkemyksiä ohjelman yhteistyön suunnasta ja temaattisista kysymyksistä. 65

68 Euregio Karelia toimintaohjelma 2020 toimii Karelia CBC -ohjelman valmistelun ja toteuttamisen pohjana. Euregio Karelian määrittelemät yhteistyön painopisteet huomioitiin ohjelman painopisteitä valittaessa. Lisätään Euregio Karelian näkyvyyttä. Euregio Karelian toimintaa esiteltiin erilaisissa tilaisuuksissa ja esite päivitettiin. Edistetään yhteisellä edunvalvonnalla Euregio Karelia hallituksen kommunikeassa ja Euregio Karelian toimintaohjelmassa yhteisesti sovittuja asioita (mm. henkilöliikenne ja konttikuljetukset) sekä muita rajanylittävään yhteistyön liittyviä asioita kansallisella ja EU:n tasolla. Kiirehdittiin edunvalvonnan avulla Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopimuksen uudistamista konttiliikenteen sallimiseksi Niiralassa ja Vartiuksessa. Selvitettiin 72 tunnin viisumivapauden laajentamista muihin kuin laivaliikenteeseen. Tehtiin kannanotto Suomen ulkorajayhteistyötä koskevaan lakiehdotukseen alueiden roolin vahvistamiseksi CBC-ohjelmien toteuttamisessa. Korostettiin edunvalvonnassa ENI-ohjelmien tärkeyttä alueille ja irrallisuutta maailman poliittisesta tilanteesta. Karelia ENPI CBC ohjelma Karelia ENPI CBC -ohjelma (European Neighbourhood and Partnership Instrument, Cross Border Cooperation) on yksi kolmesta Suomen ja Venäjän rajalla toteutettavasta ohjelmasta ohjelmakaudella Sen päätavoitteena on hyvinvoinnin lisääminen ohjelma-alueella rajanylittävän yhteistyön avulla. Varsinaiseen ohjelma-alueeseen kuuluvat Pohjois-Karjala, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta ja liitännäisalueina ovat Suomesta Lappi ja Pohjois-Savo, Venäjältä Pietarin kaupunki sekä Leningradin, Murmanskin ja Arkangelin alueet. Ohjelman rahoituskehys on 46,4 miljoonaa euroa. Siitä 23,2 miljoonaa euroa on EU:n rahoitusta ja 11,6 miljoonaa euroa kansallista rahoitusta sekä Suomen valtiolta että Venäjän federaatiolta. Lisäksi hankkeisiin on sidottu yksityistä rahoitusta. Ohjelmasta on rahoitettu 61 kehittämishanketta ja viisi investointihanketta. Kehittämishankkeista 36:ssa on pohjoiskarjalainen toimija mukana. Investointihankkeista kaksi kohdistuu Pohjois-Karjalaan. Hankkeiden valinnasta ja ohjelman ohjauksesta ovat vastanneet seurantakomitea ja valintakomitea, jotka muodostuvat tasavertaisesti suomalaisista ja venäläisistä jäsenistä. Ulkorajayhteistyön hallintoa koskevan lain mukaisesti Karelia ENPI CBC -ohjelman hallintoviranomaisena toimii Pohjois-Pohjanmaan liitto. Pohjois-Karjalan investointihankkeista toinen kohdistuu Niiralan rajanylityspaikkaan ja toinen Kolin kansallispuistoon. Kehittämishankkeet on valittu teemoittaisten hakukierrosten kautta. Hakukierrosten teemoina ovat olleet rajan ylittävä aluekehitys ja aluesuunnittelu, matkailuyhteistyö, metsä ja energia, kulttuuri, hyvinvointi sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teemahakukierrosten avulla on voitu priorisoida alueen kannalta keskeisiä teemoja, välttää päällekkäisyyksiä hankkeiden valinnassa, saatu liikkeelle useita toisiaan tukevia hankkeita yhtä aikaa, lisätty hankkeiden välistä yhteistyötä ja parannettu hankkeiden ohjattavuutta. Hankkeet päättyvät vuoden 2014 loppuun mennessä. 66

69 Tulostavoitteet Järjestetään käynnissä oleville hankkeille tapaamisia teemojen ja hankkeiden toteutumisen ohjaamiseksi ja seuraamiseksi sekä hankkeiden välisen yhteistyön edistämiseksi. Järjestettiin matkailu-, kulttuuri-, metsä ja energia sekä hyvinvointiteemojen hankkeille tilaisuuksia tiedonkulun lisäämiseksi ja hankkeiden välisen yhteistyön edistämiseksi. ENI CBC -ohjelma Ohjelmakaudella Suomen ja Venäjän rajalla toteutetaan ENI-ohjelmia alueiden rajan ylittävän yhteistyön edistämiseen. Ohjelmat jatkavat ENPI CBC -ohjelmissa tehtyä työtä. Euroopan komissio vahvistaa uusien ohjelmien rahoituksen, ohjelma-alueet sekä toimeenpanosäännöt vuosien aikana. Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta valmistelevat uuden ohjelman ohjelma-asiakirjan, joka toimitetaan komissiolle hyväksyttäväksi. Tavoiteaikataulu on kesä Komissiolla on puoli vuotta aikaa hyväksyä ohjelma. Ohjelmaa koskeva rahoitussopimus Suomen ja Venäjän välillä tulee tehdä n+1 vuoden kuluessa ohjelman hyväksymisestä. Tulostavoitteet Valmistellaan ENI-ohjelmaa yhteistyössä Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan kanssa toimimalla ohjelmaa valmistelevassa ohjelmointikomiteassa ja työryhmässä (task force). Valmisteltiin Karelia CBC -ohjelman ohjelma-asiakirjaa ja investointihankkeita. Ohjelmointikomitea kokoontui kaksi kertaa ja task force viisi kertaa. Vastataan Pohjois-Karjalan viranomais- ja toimijaneuvottelujen järjestämisestä. Järjestettiin elinkeinoelämä, kulttuuri, hyvinvointi, ilmastonmuutos ja rajateemoissa toimija- ja viranomaiskuulemiset ohjelman valmisteluun ja erityisesti ohjelman painopisteiden valintaa varten. Tilaisuuksiin osallistui 80 henkilöä. Strateginen Venäjäryhmä ja muu toiminta Pohjois-Karjalan strategisen Venäjä-ryhmän tehtävänä on koordinoida, aktivoida ja seurata maakunnallista Venäjä-yhteistyötä. Ryhmä tukee maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman linjausten mukaista maakunnan kehittämistä. Keski-Karjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan hallinnon välisen yhteistyösopimuksen mukaan rajayhteistyöfoorumeja järjestetään kerran vuodessa. Rajafoorumeissa nostetaan esille ja etsitään ratkaisuja erityisesti alue-/paikallistason rajanylittävän yhteistyön ongelmiin. 67

70 EU:n vaatiman eriyttämisen vuoksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESRhankkeiden paikan päällä tehtävät tarkastukset hoitaa rajatiimi yhteistyössä talous- ja hallintotiimin kanssa. Itä-Suomen alueellisen etnisten suhteiden neuvottelukunta on nimetty vuosille Sen tehtävät on määritelty Valtioneuvoston asetuksen 298/ :ssä. Neuvottelukunta edistää mm. hyviä etnisiä suhteita ja toimii asiantuntijaelimenä maahanmuuttopolitiikan eri osa-alueiden kehittämisessä. Itä-Suomen maahanmuuttostrategia valmistui syksyllä Pohjois-Karjalan ELY-keskus on asettanut alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnan, jonka tehtävänä on mm. vaikuttaa Itä- Suomen maahanmuuttostrategian toteuttamiseen Pohjois-Karjalassa sekä ideoida konkreettisia toimenpiteitä alueen kansainvälisen houkuttelevuuden parantamiseksi ja maahanmuuton toimijoiden yhteistyön kehittämiseksi. Pohjois-Karjalan maakunnan ja maakuntaliiton asemaa rajanylittävän yhteistyön kysymyksissä viestitetään erilaisten vierailujen/tilaisuuksien järjestämisen ja niihin osallistumisen kautta. Tulostavoitteet Koordinoidaan maakunnan Venäjä-yhteistyötä järjestämällä Venäjäryhmän kokouksia ja siten tarjoamalla maakunnan toimijoille foorumi tiedonvaihdolle, informaation lisäämiselle sekä yhteisten rajapintojen etsimiselle. Ryhmässä kartoitetaan myös rajanylittävään yhteistyöhön liittyviä edunvalvonnallisia tarpeita. Maakunnallinen Venäjäryhmä kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita kuten Venäjän talouspakotteiden vaikutuksia, Petroskoin konsulaatin tarjoamia palveluita pohjoiskarjalaisille toimijoille, Venäjäyhteistyön merkitystä vähittäiskaupalle ja Nurminen Logistics Oy:ltä vapautuneiden tilojen uusia käyttömahdollisuuksia. Osallistutaan Rajafoorumin toteuttamiseen. Rajafoorumi pidettiin Sortavalassa. Maakuntaliitolla oli foorumissa puheenvuoro rajayhteistyön tulevaisuuden näkymistä. Järjestetään/osallistutaan Venäjä-yhteistyöteemaisia vierailuja/tilaisuuksia. Osallistuttiin Venäjän, EU:n ja Norjan rajanylittävän yhteistyön kansainväliseen konferenssiin. Tehdään Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamien EAKR- ja ESR-hankkeiden varmennuksia. Hankkeiden varmennuksia tehtiin kolmeen hankkeeseen yhdessä talous- ja hallintotiimin edustajan kanssa. Toimitaan Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ja Pohjois- Karjalan alueellisessa maahanmuuttoasiain toimikunnassa. 68

71 Toimittiin Itä-Suomen alueellisessa etnisten suhteiden neuvottelukunnassa ja Pohjois-Karjalan alueellisen maahanmuuttoasiain toimikunnassa. Tuettiin Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuman toteuttamista. Toimitaan maahanmuuttohankkeiden ohjauksessa ja seurannassa. Toimittiin yhden maahanmuuttohankkeen ohjausryhmässä. Kansainvälinen toiminta Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Maakunnan kv-toimintaohjelma ohjaa maakuntaliiton kv-toimintaa. Kansainvälisten hankkeiden ja verkostojen merkitys kasvaa edelleen. Maakuntaliitto toimii maakunnan aluekehitystä tukevissa kansainvälisissä hankkeissa aktiivisena toimijana ja maakunnallisten hankkeiden kokoajana ja tukee hankkeiden toteutusta, painopistealueena Euroopan alueiden välisen yhteistyön tavoitteeseen kuuluvat ohjelmat (Interreg VC, Pohjoinen Periferia ja Arktinen ja Itämeren valtioiden välinen ohjelma ). Osallistutaan aktiivisesti uusiin Alueiden välisen yhteistyön ohjelmiin sekä tuetaan maakunnan toimijoiden osallistumista niihin ja muihin kansainvälisiin hankkeisiin. Jatketaan maakunnan erillisohjelmatyön tukemista vuonna 2011 aloitetun mallin (Eufund) mukaisesti keskittymällä hanke- ja hakemusneuvontaan, kehittämään Projektiplaneetta-nettisivustoa sekä tekemään yhteistyötä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Brysselissä sijaitsevassa Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa ovat mukana Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Savon liitto, Kainuun maakunta-kuntayhtymä, Keski- Pohjanmaan liitto, Pohjois-Pohjanmaan liitto sekä Lapin liitto. Toimiston tehtävänä on Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien edunvalvonta sekä hanketoiminnan tuki ja tiedottaminen. Pohjois- Karjalan maakuntaliitto vastaa EU-toimiston taloushallinnosta. Toimiston kautta osallistutaan myös NSPA (Pohjoiset harvaanasutut alueet) ja ERRIN (Euroopan tutkimus - ja innovaatio alueet) verkostojen toimintaan. Maakuntaliitto toimii jäsenenä seuraavissa eurooppalaisissa organisaatioissa ja verkostoissa: Euroopan Raja-alueiden Liitto (AEBR), Euroopan Itäisten Ulkorajojen Verkosto (NEEBOR) ja Euroopan Alueiden Liitto (AER). Yhteistyön aktiivisuuden osoituksena maakuntaliitolla on edustaja AER:n, AEBR:n ja NEEBORin hallituksissa. Näiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on mukana Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun maakuntien sekä Karjalan Tasavallan kanssa perustetussa Euregio Kareliassa sekä tarkkailijajäsenenä Barentsin euroarktisessa yhteistyöalueessa. Tulostavoitteet Edistetään kv-toimintaohjelmassa esitettyjä toimenpiteitä sekä seurataan ohjelman toteuttamista tekemällä väliarviointi toteumasta. Väliarvioinnin tulosten perusteella laaditaan tarkennettu toimintasuunnitelma ohjaamaan tulevaa toimintaan. Ks. kohta klusterityö. 69

72 Laaditaan toimintasuunnitelma erillisohjelmahankkeisiin osallistumisesta uudella ohjelmakaudella Laadittiin alkuvuodesta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton projektitoimintasuunnitelma ja jatkettiin prosessia hankeideakeskusteluilla syksyllä. Osallistutaan aktiivisesti eurooppalaisten yhteistyöalueiden, järjestöjen ja verkostojen toimintaan (Barentsin euroarktisen yhteistyöalueen, Euregio Karelia, AER, AEBR, NEEBOR) mm. toimimalla järjestöjen hallituksissa, osallistumalla valiokuntien ja komiteoiden työskentelyyn sekä vuosikokouksiin. Euroopan raja-alueiden liiton (AEBR) johtokunnan kokous pidetiin Joensuussa ja siihen liittyvä Pre-Conference AEBR-ABS-BIG Round Tabel Meeting Cooperation between research community and regional actors in CBC järjestettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa Osallistuttiin Eurooppalaisten raja-alueiden järjestön (AEBR, Association of European Border Regions) hallituksen kokoukseen, yleiskokoukseen ja konferenssiin "Innovation and research - cross-border regional development through public private partnership" järjestettiin Puolan Rzeszovissa Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta tapahtumaan osallistuivat maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Ritva Mahlavuori, maakuntahallituksen jäsen Kari Kulmala ja ympäristösuunnittelija Leena Leskinen. Osallistuttiin Euroopan Alueiden Liiton (AER) yleiskokoukseen Puolan Wroclavissa Samalla pidettiin sääntömuutoksia käsittelevä ylimääräinen yleiskokous sekä erillinen seminaaritilaisuus. Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta kokoukseen osallistuivat maakuntahallituksen 1. varapuheenjohtaja Ritva Mahlavuori ja kehittämisjohtaja Risto Poutiainen. Sanna Parkkinen valittiin AER:n hallituksen varajäseneksi. Barentsin alueneuvosto kokoontui kahdesti, Arkangelissa ja Bodøssa. Barentsin aluekomitean videokokous ja kokous oli Bodøssa. Hyödynnetään Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoa maakunnan kv-toiminnassa sekä vastataan EU- toimiston hallinnosta. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston asiantuntijoita hyödynnettiin edunvalvonnassa ja hankevalmistelun tukena ja sen palveluista on tiedotettu maakunnan toimijoita. Vuoden 2014 aikana toimiston verkkosivuilla julkaistiin yli 100 uutista ja toimisto lähetti postituslistojensa kautta 222 viestiä, joilla oli keskimäärin yli 420 vastaanottajaa. Erilaisia suoria toimeksiantoja ja tiedonantoja alueen toimijoille oli lähes 700 kpl. Vuonna 2014 käynnistettiin myös Itä- ja Pohjois-Suomen alueen maakuntaliittojen kv-henkilöiden verkoston toiminta. Verkosto piti yhteyttä säännöllisin nettipalaverein ja tapasi kesäkuussa Brysselissä järjestetyillä koulutuspäivillä. Lisäksi järjestettiin Kv-hankerahoituksen mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa tilaisuudet Nurmeksessa, Joensuussa ja Kiteellä elokuussa 2014 yhteistyössä Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston kanssa. 70

73 Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) toiminta NEEBOR-verkosto (The Network on Eastern External Border Regions) on vuonna 2005 perustettu Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkosto, johon kuuluu yhteensä 34 jäsenaluetta 11:sta EU:n jäsenmaasta ja Norjasta. Verkoston toiminta perustuu vuonna 2010 päivitettyyn perustamisasiakirjaan ja verkostosopimukseen. NEEBOR-verkoston tarkoituksena on verkostoituminen, edunvalvonta ja alueiden kehittäminen Euroopan itäisiä ulkoraja-alueita koskevissa keskeisissä asioissa. Alueiden kehittämiseen osallistuminen voi olla esimerkiksi yhteisten hankkeiden suunnittelua ja hakemista alueille tärkeistä teemoista, joihin ulkorajasijainti tuo erityistä lisäarvoa. Tulostavoitteet Aktivoidaan verkoston toimintaa ja etsitään uusia yhteistyömahdollisuuksia. Järjestettiin NEEBOR-kokous Brysselissä TOURAGE-hankkeen loppukonferenssin yhteydessä. Kokouksessa keskusteltiin verkoston tulevaisuudesta ja yhteistyömahdollisuuksista ja -tarpeista. Kokouksen tuloksena Regional Development Agency of the Prešov Self-Governing Region otti vastuun verkoston puheenjohtajuudesta, koordinoinnista ja vuoden 2015 vuosikonferenssin järjestämisestä. Suunnitellaan uusia hankkeita verkostoalueiden kanssa esiin nousevien tarpeiden mukaan. Kokouksessa päätettiin, että yhteisien hankkeiden valmistelu aloitetaan vuosikokouksen yhteydessä. TOURAGE Seniorimatkailun kehittäminen reuna- ja raja-alueilla TOURAGE-hanke on INTERREG IVC -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on kehittää matkailusektoria kääntämällä ikääntymisen ja väestönmuutoksen tuomat haasteet myös hyödyksi kansainvälisen tiedon ja osaamisen vaihdoin keinoin. Hankkeen aikana perehdytään ikääntyville matkailijoille suunniteltuihin tuotteisiin ja palveluihin ja esimerkiksi ikäosaamisen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Hankkeessa etsitään uusia avauksia ja kehittämisideoita eri toimialojen rajapinnoilta. Ulkorajasijainti ja syrjäisyys ovat läpileikkaavia teemoja. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on hankkeen pääpartneri ja ainoa suomalainen osapuoli. Hankkeessa on mukana yhteensä 11 partneria, joista yhdeksän on myös NEEBOR-verkoston jäseniä. Hanke käynnistyi ja se päättyy Hankkeen loppuraportointi tehdään kevään 2015 aikana. Tulostavoitteet Toimitaan hankkeen pääpartnerina. Laaditaan koko hankkeen edistymisraportti kahdesti vuodessa ja varmistetaan hankkeen sujuva toteutus. Toimittiin hankkeen pääpartnerina ja järjestettiin kolme hallinto- ja ohjausryhmän kokousta. Laadittiin koko hankkeen edistymisraportit sekä aloitettiin hankkeen loppuraportin laatiminen. 71

74 Tunnistetaan alueellisia hyviä käytäntöjä, joilla voidaan kehittää senioreiden matkailumahdollisuuksia yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa. Edistetään alueellisten toimijoiden yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa sekä hyvien käytäntöjen siirtoa. Jatkettiin hankkeen aikana luodun seniorimatkailijoille suunnatun sivuston kehittämistä ja sovittiin, että hankkeen päätyttyä sivuston ylläpito kuuluu Karelia Expert Matkailupalvelun tehtäviin. Järjestettiin tapaamisia keskeisten sidosryhmien kanssa. Laadittiin seniorimatkailun hyviä käytäntöjä esittelevä opas. Järjestettiin alueellisen tukiryhmän tapaaminen, jossa suunniteltiin hankkeen tulosten hyödyntämistä. Osallistuttiin Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman laatimiseen ja nostettiin esiin seniorimatkailun kehittämismahdollisuuksia. Tiedotetaan maakunnan toimijoita, erityisesti matkailu- ja hyvinvointialoilta, hankeen tapahtumista ja tuloksista sekä tiedotetaan hankkeesta muissa eurooppalaisissa tapahtumissa ja verkostoissa. Esiteltiin hankkeen toimenpiteitä ja tuloksia useissa maakunnallisissa tapaamisissa ja tapahtumisissa. Julkaistiin tiedotteita ja uutiskirjeitä hankkeen toiminnasta ja tuloksista. TOURAGE-hanke valittiin 20 parhaan eurooppalaisen kestävää kehitystä edistävän matkailuhankkeen joukkoon. Valinnan teki eurooppalaisen E.N.T.E.Rverkoston PESTO-hanke. Toimittiin Euroopan komission seniorimatkailun asiantuntijaryhmässä, jossa valmisteltiin eurooppalainen koordinaatiomekanismi sesongin ulkopuolisen ajan ja välisesongin matkailijavirtojen lisäämiseksi Euroopassa ja kolmansista maista. Osallistutaan hankkeen vuosikokoukseen, opintomatkoihin sekä työ-, hallinto- ja ohjausryhmän kokouksiin. Valmistellaan kokouksien sisältöä ja toimitaan puheenjohtajana. Osallistuttiin hankkeen vuosikokoukseen toukokuussa Puolassa. Osallistuttiin hankkeen opintomatkoihin (Unkari ja Puola) sekä hankekokouksiin (Unkari, Puola ja Belgia). Toimittiin kokousten valmistelijana ja puheenjohtajana. Valmistellaan hankkeen loppukonferenssia ja sen sisältöä. Osallistutaan tapahtumaan. Koordinoitiin Brysselissä järjestetyn loppukonferenssin toteutusta ja sisältöä sekä osallistuttiin käytännönjärjestelyihin. Esiteltiin hankkeen tulokset tapahtumassa. Finland-China Green Economy Platform -hanke Pohjois-Karjalan maakuntaliitto on päätoteuttajana Finland-China Green Economy Platform - hankkeessa (päärahoitus EAKR-ohjelmasta). Yhteistyökumppanina hankkeessa on Joensuun Seudun kehittämisyhtiö Josek Oy. Hankkeen tavoitteena on edistää ja kehittää biotalouteen liittyvää yritystoimintaa sekä tutkimus- ja koulutustoimintaa. Hankkeella halutaan vahvistaa Pohjois-Karjalan ja Heilongjiangin (Koillis-Kiina) yhteistyötä ja kehittää koko Pohjois-Karjalan yrityselämää, tutkimusta ja oppilaitoksia. 72

75 Tulostavoitteet: Synnyttää uusia biotalouteen liittyviä kontakteja ja yhteistyöverkostoja Kiinassa. Hanke perusti laajan yhteistyöverkoston maakunnan pk-yrityksille ja oppilaitoksille Kiinassa. Kahdeksan yritystä osallistui hankkeeseen ja oli mukana China-Russia Expo-messuilla Kiinassa heinäkuussa Heilongjiang Institute of Forest Inventory and Planning (valtion organisaatio) järjesti metsän kaukokartoitusteknologiaan liittyvän koulutuspäivän Harbinissa syyskuussa. Kouluttajana toimi Arbonaut Oy. Kasvattaa yhteistyöverkostoihin osallistuvien organisaatioiden liiketoimintaa ja kansainvälisyyttä. Karelia ammattikorkeakoulun delegaatio kävi yhteistyöneuvotteluja neljän yliopiston kanssa kesäkuussa Itä-Suomen yliopisto ja Karelia ammattikorkeakoulu allekirjoittivat yhteensä kuusi yhteistyösopimusta kiinalaisten oppilaitosten kanssa. Heilongjiang Institute of Technologyn edustajat Harbinista saapuivat marraskuussa Karelia ammattikorkeakouluun vierailulle neuvottelemaan yhteistyöasioista, erityisesti kaksoistutkinnosta. Kiinalaisen lumiauratehtaan johtaja vieraili pohjoiskarjalaisen konepajan tehtaissa ja neuvotteli yhteistyöstä syyskuussa Lisätä Pohjois-Karjalan kärkialojen, yritysten ja koko maakunnan tunnettavuutta. Pohjois-Karjalan maakunta oli esillä China-Russia Expossa Kiinassa ainoa organisaationa Suomesta. Karelia ammattikorkeakoulu kutsuttiin Kiinaan puhumaan Suomen koulutusjärjestelmästä ja pedagogiasta International Advanced Pedagogies Training Workshopissa lokakuussa Heilingjiangin maakunnan delegaatio vieraili Pohjois-Karjalassa marraskuun lopulla. 7.3 Hallintopalvelut Yksikkö vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hallinto-, talous- ja henkilöstöasioista. Lisäksi yksikkö hoitaa toimistopalvelut ja toimitiloihin liittyvät asiat sekä valmistelee sopimukset. Yksikön tehtäviin kuuluu EU:n rakennerahastojen sekä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston ja maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätösten valmistelu ja maksatuspäätösten tekeminen. Yksikkö vastaa osaltaan Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistoon liittyvistä hallinnollisista tehtävistä ja talousasioista. Yksikkö vastaa ICT / tietoyhteiskunta-asioista sekä tietohallinnosta ja - tekniikasta. Yksikkö hallinnoi Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastoa ja hankkeiden käsittelyä. 73

76 Maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus Maakuntavaltuusto Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Ilomantsi (2) Joensuu (22) Juuka (2) Kitee (4) Kontiolahti (4) Lieksa (4) Liperi (4) Nurmes (3) Outokumpu (3) Hannu Hoskonen Mika Purmonen Katja Asikainen Hannele Autti Eero Bogdanoff Seppo Eskelinen Eila Heinonen Heli Hjälm Juha Hämäläinen Sampsa Jääskeläinen Markku Kauppinen Pentti Keskisalo Matti Ketonen Maija Martikainen Alain Minquet Juha Mustonen Merja Mäkisalo-Ropponen Saara Paukku Paula Puhakka Hannes Rossi Sari Sallinen Martti Surakka Petteri Tahvanainen Matti Väistö Väinö Hernesniemi Pekka Vainikka Sanna Halttunen Esa Lahtela Sinikka Musikka Osmo Pirhonen Mika Kuusela Anu Laakkonen Leena Nyyssönen Aulikki Sihvonen Eija Härkönen Arja Kiiskinen Reijo Kortelainen Esa Räty Marja-Leena Kivivuori Kirsi Koppinen Juha Kosonen Maija Silvennoinen Matti Kämäräinen Ritva Mahlavuori Jaana Meriläinen Sanna Antikainen Erkki Buska Timo Vänskä Polvijärvi (2) Voitto Parikka Raili Tanskanen Rääkkylä (1) Jouko Päivinen Hilkka Hiltunen Tarmo Pesonen Mauri Ahvalo Roope Tahvanainen Teemu Arponen Marko Haakana Eira Väänänen Jaana Ihme Heino Räty Veijo Oinonen Tuula Parikka Hannu Holopainen Kari Savolainen Eero Hirvonen Krista Mikkonen Aino Heikura Mari Ojalammi Paavo Vatanen Timo Puustinen Laura Jormanainen Sirpa Hyökki Marjatta Räty Anni Järvinen Pekka Kukkonen Arvi Martikainen Sakari Timonen Kari Sutinen Birgitta Muukkonen Maija Kaalimaa Jaakko Uuksulainen Eila Arveli Kirsi Piiparinen Vesa Kuronen Kim Wrange Ville Kuivalainen Päivi Säppi Kaija Öystilä Seija Matikainen Sanna Parkkinen Jussi Sallinen Nina Räty Kauko Piironen Lahja Mustonen Matti Pellikka Jukka Mikkonen Jari Turpeinen Leila Sirviö Erkki Mononen Tiina Mustonen Jyrki Kuikka Petteri Pakarinen 74

77 Kunta Varsinainen jäsen Varajäsen Tohmajärvi (2) Valtimo (1) Martti Haaranen Marketta Sairanen Anna Hölttä Vuokko Väistö Jukka Haaranen Rauli Albert Maakuntavaltuuston puheenjohtaja on Seppo Eskelinen, 1. varapuheenjohtaja on Matti Kämäräinen ja 2. varapuheenjohtaja Aulikki Sihvonen. Maakuntavaltuusto kokoontui kaksi kertaa. Kevätkokouksessaan (10.6.) maakuntavaltuusto hyväksyi POKAT 2017 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman ja sen ympäristöselostuksen, käsitteli ja hyväksyi tilinpäätöksen 2013, myönsi Maarita Mannelinille eron maakuntahallituksen jäsenyydestä, sai tiedoksi maakuntaliiton toimiston uuden organisaation, hyväksyi maakuntaliiton muutetun hallinto- ja taloussäännön, merkitsi Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaiheen luonnoksen tiedoksi ja kävi siitä evästyskeskustelun. Ennen maakuntavaltuuston kokousta Lomakeskus Huhmarin toimitusjohtaja Tuija Rytkönen piti esityksen Huhmarin toiminnasta. Syyskokouksessaan (25.11.) maakuntavaltuusto käsitteli ja hyväksyi toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille sekä tulostavoitteet ja talousarvion vuodelle Ennen maakuntavaltuuston kokousta kuultiin Karelia Expert Matkailupalvelu Oy:n toimitusjohtaja Markku Litjan esitys aiheesta Matkailu tänään ja huomenna. Maakuntahallitus Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Katja Asikainen Joensuu Juha Mustonen Joensuu Hannu Hoskonen Ilomantsi Maija Kaalimaa Kitee Hanna Huttunen Outokumpu Risto Alanko Juuka Juha Kosonen Liperi Vilja Laurila Tohmajärvi Matti Kuittinen Tohmajärvi Senja Lappalainen Rääkkylä Kari Kulmala Rääkkylä Veikko Isoniemi Polvijärvi Ritva Mahlavuori Nurmes Pertti Turunen Lieksa Heli Hjälm Joensuu Antero Nenonen Tohmajärvi Jouni Martiskin Tohmajärvi Birgitta Muukkonen Kitee Sanna Parkkinen Liperi Tommi Heino Joensuu Esko Saastamoinen Lieksa Jaana Meriläinen Nurmes 75

78 Maakuntahallituksen puheenjohtaja on Hanna Huttunen, 1. varapuheenjohtaja Ritva Mahlavuori ja 2. varapuheenjohtaja Esko Saastamoinen. Maakuntahallitus kokoontui 13 kertaa ja käsitteli 251 asiaa. Pielisjoen linnan ohella kokoonnuttiin Liperissä, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksessa Joensuussa, Kajaanissa ja Juuassa. Maakuntahallitus vieraili Barcelonassa Tarkastuslautakunta Varsinainen jäsen Kunta Varajäsen Kunta Erkki Buska Outokumpu Hannes Rossi Joensuu Eila Heinonen Joensuu Marja-Leena Kivivuori Liperi Väinö Hernesniemi Juuka Esa Räty Lieksa Reijo Kortelainen Lieksa Sanna Halttunen Kitee Paula Puhakka Joensuu Marketta Sairanen Tohmajärvi Lautakunta kokoontui toimintavuonna kuusi kertaa. Lautakunta osallistui Itä-Suomen huippukokoukseen, joka järjestettiin Kajaanissa. Toiminnalliset tavoitteet Hanke- ja tilintarkastukset Yksikön jäsenet osallistuivat Euroopan komission, ministeriöiden, BDO Audiator Oy:n ym. tahojen tekemiin tarkastuksiin. Henkilöstö Henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaan henkilöstö on maakuntaliiton tärkein voimavara. Henkilöstön ja työolosuhteiden kehittämisen tavoitteena on ylläpitää ja parantaa henkilöstön valmiuksia nykyisten ja tulevien tehtävien hoitamisessa. Tavoitteena on tuottaa sellaista osaamista, joka tukee maakuntaliiton päämäärien saavuttamista ja toiminnan kehittämistä. Henkilöstöpolitiikan osa-alueet ovat henkilöstösuunnittelu, henkilöstön hankinta ja valinta sekä palvelusuhteen ehdot. Osa-alueiden keskeiset asiat on määritelty henkilöstöpoliittisessa ohjelmassa. Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että kaikissa tilanteissa maakuntaliitossa on tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellinen määrä henkilöstöä ja että henkilöstörakenne on iän, palveluajan, koulutuksen ja työkokemuksen suhteen mahdollisimman monipuolinen. 76

79 Maakuntaliitto reagoi hyvissä ajoin tiedossa oleviin henkilöstömuutoksiin (esim. eläköitymiset) ja toisaalta myös nopeasti esille tuleviin henkilöstötarpeisiin (esim. uudet tehtävät). Pyritään myös siihen, että maakuntaliiton sisällä voidaan joustavasti siirtyä tehtävistä toisiin. Työolosuhteiden kehittämisen tarkoituksena on ylläpitää ja edistää työolojen turvallisuutta sekä henkilöstön fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Maakuntaliitto edistää toiminnallaan ja esimerkillään sitä, että Pohjois-Karjala on tulevaisuudessa terveysmaakunta. ICT- ja tietoyhteiskunta-ala Hyödynnetään soveltuvaa tietotekniikkaa asioiden ja tehtävien hoitamisessa sekä edistetään tehokasta ja joustavaa tiedonhallintaa kehittämällä sähköistä asianhallintaa, kokouskäytäntöjä ja varautumalla sähköiseen arkistointiin. Vaikutetaan maakuntaohjelman ICT-alaan toteuttamalla; maakunnallisen laajakaistan hankeohjelmaan liittyviä lakisääteisiä hankekilpailutuksia ja valtion tuen hakuun liittyviä tehtäviä (Laajakaista kaikille Itä- ja Pohjois-Suomessa -hanke) laajakaistainvestointien suunnittelua, markkinointia ja kysyntäpotentiaalin lisäämistä (Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanke) Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Lisätään myönteistä maakunnallista vaikuttavuutta ja näkyvyyttä Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta rahoitettavilla ja maakuntaohjelmaa toteuttavilla hankkeilla. Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Yksikön toimenpiteet em. tehtävien hoidossa: Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston maksatuspäätöksiä tehtiin 101 kpl ja ,50 euroa. Maakunnan kehittämisrahan maksatuspäätöksiä tehtiin 23 kpl ja ,26 euroa. EU:n rakennerahaston maksatuspäätöksiä tehtiin 100 kpl ja ,31 euroa, josta maakuntaliiton EAKR teknisen tuen hankkeiden osuus (myös maksatustarkastus) 10 kpl ja ,23 euroa. Maakuntaliiton sääntöjen ja ohjeiden päivitystä jatkettiin: Aloitettiin pelastussuunnitelman päivitys. Lähinnä organisaatiouudistuksesta johtuen seuraavat säännöt ja ohjeet päivitettiin: Hallinto- ja taloussääntö, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahaston käytön periaatteet, Matkustussääntö, Henkilöstöpoliittinen ohjelma, Etätyö Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa, Ohjeet henkisen väkivallan ehkäisemiseksi, Työkyvyn tukemisen periaatteet Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa. Uutena ohjeena vahvistettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton viestintäohje. 77

80 Tulostavoitteet Kehitetään organisaation toimivuutta mm. järjestämällä koko henkilökunnalle koulutusta. Järjestetään tarvittavaa atk-, kieli- ja muuta täydennyskoulutusta. Tuetaan henkilöstön omaehtoista opiskelua. Täydennyskoulutusta tuettiin järjestämällä työtehtäviä siten, että koulutukseen osallistuminen oli mahdollista ja maksamalla koulutuksesta aiheutuvat kohtuulliset kulut. Tutkintoon tähtäävää koulutusta tuettiin myöntämällä yksi palkallinen vapaapäivä kutakin opiskelukuukautta kohti. Viikonloppuna tapahtuvaan koulutukseen osallistuminen korvattiin palkallisena vapaana. Kurssimaksuihin osallistuttiin. Myönnettiin opintovapaata. Yksiköiden päälliköt ja heidän sijaisensa osallistuivat syksyn aikana kolmen päivän esimieskoulutukseen. Kehitetään henkilöstön palkkausjärjestelmää työn vaativuuden ja henkilökohtaisen suoriutumisen arvioinnin pohjalta. Kiinnitetään erityistä huomiota henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyvien tilaisuuksien järjestäminen yhteistyössä henkilöstön kanssa, tapahtumiin osallistuminen, työkykyä ylläpitävän toiminnan jatkaminen sekä kahden virkistys-/tutustumismatkan järjestäminen. Henkilöstöllä on vuosittain määräraha työkykyä ylläpitävään toimintaan sekä lounasja kulttuurisetelit (liikunta ja kulttuuri). Henkilökuntaa osallistui valtakunnalliseen pyöräilyn kilometrikisaan. Osallistuttiin Itä-Suomen maakuntaliittojen koulutus- ja virkistyspäivään Kajaanissa Syksyn virkistyspäivä järjestettiin Joensuussa Pikkujoulu pidettiin Pielisjoen linnassa. Henkilöstön käytössä oli viikoittainen salivuoro sählyn pelaamista varten ja kausikortteja Joensuun Katajan koripallo-otteluihin. Toteutetaan syksyllä työhyvinvointikysely, jonka tulokset puretaan alkutalven aikana ja samalla sovitaan kehittämis- ja jatkotoimista. Edellisen vuoden (2013) henkilöstökyselyn palaute ja purkutilaisuus pidettiin vuoden 2014 alkupuolella. Toteutettiin kysely ja siihen liittyvä henkilöstötilaisuus pidetään vuoden 2015 alkupuolella. 78

81 ICT-/tietoyhteiskunta-ala Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Tuetaan ICT-alan toimintamahdollisuuksia toimialojen välisissä "rajapinnoissa" sekä toimijoiden verkostoitumista. Parannetaan laajakaistan saatavuutta erityisesti maaseudulla. Tuetaan toimenpiteitä, joilla lisätään tietoyhteiskunnan palveluja, sisältöä ja osaamista. Tuetaan tietoyhteiskuntakehitystä edistämällä hanketoimintaa ja osallistumalla toimialaa koskevien selvitysten ja toimenpide-esitysten laadintaan yhteistyökumppaneiden kanssa. Valmisteltiin POKAT maakuntaohjelmaan ICT -tavoitteet ja sisällöt. Hoidettiin Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hankkeen ja Laajakaista kaikille - hankkeen hallinnointiin liittyvät tehtävät ja ohjausryhmän puheenjohtajuus. Hankkeiden toimenpiteet on esitetty alueiden käytön kertomuksessa. Osallistuttiin laajakaistarakentamista edistävään EU:n Connected Communities - aloitteeseen Itä- ja Pohjois-Suomi -yhteishankkeella, joka valittiin EU:n laajuisessa hakuprosessissa jatkoon. Lisäselvityksiä pyydetään v alkupuolella. Valmisteltiin uusi kuuden maakunnan yhteishanke Kaista Kaikille - koordinaatiohanke, joka aloitti v alusta ja vastaa mm. laajakaistatukilain mukaisista julkisen tuen hakuun liittyvistä tehtävistä. Aloitettiin Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johdolla ylimaakunnallinen Sadan Megan Itä- ja Pohjois-Suomi -hanketta jatkavan edistämis- ja markkinointihankkeen ja sähköisiä palveluja edistävän hankkeen valmistelu maaseuturahastoon. Tietohallinto ja -tekniikka ja asiakaspalvelu Tulostavoitteet Hyödynnetään PTTK Oy:n palveluvalikoimasta käyttöön otettavia palveluita. Aloitettiin intranet-palvelun uusiminen maakunnallisella SharePoint -järjestelmällä Uusien internet, intranet, ekstranet -sivustojen sekä sähköisen uutiskirjeen käyttöönotto. Otettiin käyttöön uusittu maakuntaliiton internet-sivusto ( sähköinen uutiskirje -palvelu sekä maakuntahallituksen sähköinen kokouskäytäntö. Tiedonohjausjärjestelmän tehokas käyttöönotto. Tiedonohjausjärjestelmä voidaan ottaa käyttöön asianhallintaohjelman päivityksen yhteydessä vuonna Määräaikaisesti säilytettävien asiakirjojen sähköisen arkistoinnin kehittäminen tiedonhallintasuunnitelman avulla. 79

82 Uusi tehtäväluokitus ja tiedonhallintasuunnitelma hyväksyttiin maakuntahallituksessa joulukuussa. Sisäisten päätösten tiedoksiannot tehdään sähköisesti asianhallintaohjelmasta. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto Tehtiin tarkistuksia tulevaisuusrahaston käytön periaatteisiin. Maakuntajohtajan toimivaltuus rahoituspäätöksissä nostettiin euroon / hanke. Rahoitusperiaatteisiin maakuntahallitus hyväksyi erillisen periaatteen Joensuun seudun kasvustrategian ja INKA-ohjelman hankkeiden rahoittamiseen varautumisesta audiovisuaalisten tuotantojen tapaan. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto on ns. kuntarahasto, jonka vuosittainen pääoma ( euroa) kertyy kunnilta maakuntaliiton talousarvioon. Rahasto on toiminut vuodesta Rahaston tavoitteena on edistää Pohjois-Karjalan henkistä ja taloudellista kehitystä ja toimeliaisuutta sekä maakunnan näkyvyyttä ja markkinointia uuden POKAT Pohjois- Karjalan maakuntaohjelman mukaisesti. Pääsääntöisesti avustuksensaajat ovat julkisen sektorin toimijoita tai yhdistyksiä. Osarahoituksena myönnetyn rahoituksen keskimääräinen tukiprosentti hankekohtaisesti oli 34,9 % ja sillä toteutettiin kustannusarvioiltaan n. 4 milj. euron hankkeet. Maakuntaliiton omia hankkeita rahoitettiin 6 kpl eurolla. EU:n erillisohjelmahankkeita tai muita kv. hankkeita oli 3 kpl eurolla. EU:n kansallisilla rakennerahasto-ohjelmilla rahoitettuja hankkeita oli 3 kpl ja eurolla. AV-tuotantohakemuksia oli käsittelyssä 16 kpl, joista kuudelle myönnettiin yhteensä euroa. Vuoden 2014 aikana rahoitettiin 48 hanketta ja 14 hanketta hylättiin tai raukesi. Avustuksia myönnettiin yhteensä euroa kehittämisalueittain seuraavasti: POKAT -ryhmät v Euroa % kpl 1 Liikenne 0 0,0 0 2 Koulutus ,4 4 3 Metsät ja biotalous ,1 2 4 Kaivannaistoiminta 0 0,0 0 5 Teknologiateollisuus ,7 4 6 Hyvinvointi ,9 3 7 Matkailu ,1 4 8 Kulttuuri , Venäjä 0 0, Paikallinen kehittäminen , Nuoret , Vetovoima ja tunnettuus , Muut ,9 4 Yhteensä ,

83 Rahaston suurimmat avustukset myönnettiin Kontiolahden kunnalle Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämiseen euroa, Joensuun Ravirata Oy:lle Suomen Kuninkuusravit hankkeelle sekä ProAgria Pohjois-Karjala ry:n hankkeelle Pohjois-Karjala Farmarissa 2015, Joensuun kaupungille Joensuun seudun kuntien esi- ja perusopetuksen OPS hankkeelle euroa. Vuoden 2014 maksatusten yhteissumma oli ,50 euroa. Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahastosta tehdyt maksatuspäätökset ovat kohdassa 9.2. ja myönnetyt rahoituspäätökset kohdassa Johtaminen ja viestintä Johtaminen ja viestintä -yksikkö vastaa seuraavista asiakokonaisuuksista: - Organisaation johto - Yhteistyöjohtaminen ja yhteiskuntasuhteet - Ylimaakunnallinen yhteistyö - Maakunnallinen, kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen - EU-edunajaminen - Viestintä - Tapahtumat - Maakunnan markkinointi - Maakuntaidentiteetin vahvistaminen Vuoden 2014 kesäkuun alusta tuli voimaan maakuntaliiton toimiston organisaatiouudistus. Johtamisen kannalta olennaista oli mm. aikaisemman laajahkon koordinaatioryhmän kokoaminen tiiviimmäksi johtoryhmäksi. Sisäänajovaiheessa syksyn mittaan päivitettiin koko henkilöstön työn vaativuuden arvioinnit sekä toteutettiin laajahko esimieskoulutus. Sidosryhmiin suuntautuva yhteistyöjohtajuus korostui etenkin maakuntaohjelman laadinnassa ja toimeenpanon käynnistämisessä sekä maakuntakaavan 4. vaiheen valmistelussa. Kuntiin suuntautuvaa yhteistyötä painotettiin aikaisempaa enemmän. Ylimaakunnallisessa yhteistyössä yhteistyösuunnat painottuvat teema- ja tapauskohtaisesti. Viime vuosina tärkeäksi tulleen Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyön ohella aikaisempaa enemmän korostui Etelä-Karjalan suunta. EU-edunajamisessa käynnistettiin vuoden 2020 jälkeisen aluepolitiikan valmisteluun vaikuttaminen. Yhdessä Itä- ja Pohjois-Suomen muiden maakuntien kanssa valmisteltiin OECD:n toteutettavaksi. EU:n erillisohjelmiin jätettiin useita hakemuksia. Imagon kehittäminen, markkinointi ja viestintä Imago (tunnettuus, maine) on alueen tärkeä kilpailukykytekijä. Aktiivisella markkinoinnilla ja viestinnällä lisätään maakunnan tunnettavuutta sekä luodaan todenmukaista ja myönteistä mielikuvaa. Maakunnan markkinointiin panostetaan yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. 81

84 Viestinnällä tuodaan esille maakuntaliiton toimintaa ja samalla lisätään asukkaiden ja sidosryhmien vaikuttamismahdollisuuksia. Lisäksi viestinnällä markkinoidaan Pohjois-Karjalaa, luodaan pohjoiskarjalaista identiteettiä ja ylläpidetään mediasuhteita. Tulostavoitteet Vahvistetaan Pohjois-Karjalan ja maakuntakeskus Joensuun kilpailukykyä lisäämällä vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Toiminnassa panostetaan ketteryyteen, tilanneherkkyyteen ja mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Keskeisenä välineenä on VisitKarelia.fi-brändi. Panostetaan maakunnan eri toimijoiden brändiviestinnän yhtenäisyyteen. Järjestettiin Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman (päättyi ) jatkumona maakunnalliselle yhteistyöverkostolle toukokuussa työpaja ja lokakuussa aluemarkkinointikysely, miten resurssit saadaan yhteistyössä tehokkaasti käyttöön. Tehtiin brändiviestintää maakunnallisen yhteistyöverkoston kautta. Lisättiin Pohjois-Karjalan ja maakuntakeskus Joensuun tunnettuutta levittämällä monikanavaisesti (mm. VisitKarelia.fi, YouTube, Facebook, toimijoiden nettisivut) videoita, jotka tuotettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan kauppakamari ry:n kanssa. Tuotannot toteutettiin myös englanniksi ja sisälsivät kuusi minuuttisen maakunnan yrityselämää kuvaavan videon sekä 8 kpl lyhyempiä videoklippejä eri aiheista. Panostettiin vuoden 2015 suurtapahtumien (Ampumahiihdon MM-kisat, Farmarinäyttely, Kuninkuusravit) markkinointiin hankkeiden kautta. Turvataan riittävän vahvat resurssit VisitKarelia.fi-brändin jatkuvuuden ja kehittämistyön turvaamiseen yhteistyössä keskeisten toimijoiden kanssa. Turvattiin VisitKarelia.fi -brändin jatkuvuutta ja kehittämistyötä Pohjois-Karjalan maakuntaliiton johdolla yhdessä keskeisten toimijoiden kanssa valmistellun Pohjois-Karjalan matkailun teema- ja toimenpideohjelman linjauksin. Kehitetään VisitKarelia.fi-brändiä matkailun, investointien hankinnan, rekrytoinnin, opiskelun ja asumisen teemoissa. Näiden osalta tehtävänä on VisitKarelia.fi -pääsivuston sisältöjen kehittäminen ja ylläpito sekä syventävän tiedon linkitykset ja päivittämisvastuutukset toimijoille. Toteutettiin Pohjois-Karjalan ja Joensuun vetovoimaohjelman resursseilla sisältötuotantoja VisitKarelia.fi -brändin investointien hankinnan, rekrytoinnin, opiskelun ja asumisen teemoihin. Tuodaan esille maakunnan uutisia ja maakuntaliiton toimintaa eri keinoin mm. mediassa ja tapahtumissa. Tiedotteita lähetetään n kappaletta. Seuranta tehdään lehdistä ja internetistä. Lähetettiin n. 80 tiedotetta ja tehtiin jatkuvaa seurantaa uutisten läpimenosta. Liiton väki kirjoitti kolumneja Karjalaiseen ja Iskelmä Rex -kanavan nettisivuille. 82

85 Toteutettiin GEP-hankkeen palkittu messuosasto Kiinassa olleille messuille. Isännöitiin Viinijärven urheilijoiden, Kataja Basketin, Jipon, Joman, Josban, Kipan ja NiceTeamin otteluita. Palkittiin maakunnan paras ylioppilas ja Vuoden kylä Pohjois-Karjalassa. Viestitään aktiivisesti maakuntaliiton toiminnasta omille sidosryhmille. Välineet ovat kuukausittain toimitettava uutiskirje, kahdesti vuoteen julkaistava tiedotuslehti, verkkosivut ja sosiaalisen median käytto. Pidetään viestintämateriaalit ajan tasalla ja isänno idään vierailuja Pielisjoen linnassa. Pielisjoen linnassa isännöitiin Ruotsi-päivien, EFIN johtokunnan, Fennoskandian vihreän vyöhykkeen kansallisen työryhmän, Metsähallituksen Pohjois-Karjalan alueen neuvottelukunnan (mukana MMM:n luonnonvaraosaston osastopäällikkö ylijohtaja Juha Ojala), Joensuun kaupunginhallituksen, Ympäristöhallinnon valtakunnallisten neuvottelupäivien, AEBR-kokouksen, Karjalaisten laulujuhlien, Joensuun kirjallisuustapahtuman, Kiina delegaation, Nanocomp Oy:n vierailuja. Käynnistettiin uutiskirjeen systemaattinen postitus sidosryhmille, laadittiin yksi numero tiedotuslehteä, lanseerattiin organisaation uudet nettisivut ja uutisoitiin toimintaa myös Facebook-sivuilla. Laadittiin maakuntaliitolle viestintäohje ja uusittiin liiton keskeiset esitteet. Toteutetaan maakunnan kannalta merkittäviä tapahtumia kuten maakuntaliiton uudenvuoden vastaanotto ja ulkopohjoiskarjalaisten tapaaminen. Organisoitiin maakuntaliiton uuden vuoden juhla Nurmeksessa sekä ulkopohjoiskarjalaisten vaikuttajien kesätapahtuma Rääkkylässä. Päätoimittajatilaisuus pidettiin Hammaslahdessa. Järjestettiin talousfoorumi Outokummussa, yrittäjäseminaari ja Eduskunnan juhlaseminaari Joensuussa. Osallistuttiin Sporttigaalan ja Kuntaliiton tilaisuuden järjestelyihin. Järjestetään viestinnällisten kohderyhmien Pohjois-Karjala -vierailuja. Tavoitteena on järjestää yksi mediavierailu maakunnassa ja yksi toimittajatapaaminen Helsingissä. Lisäksi järjestetään paikallinen päätoimittajatapaaminen. Karjalaisen ja Ylen toimittajat kutsuttiin Pielisjoen linnaan tutustumaan maakuntaliiton toimintaan. Päätoimittajatapaaminen järjestettiin Honkavaaran perinnepihan Järjestettiin Helsingissä toimittajatilaisuus. Maakuntaliitto oli osatoteuttajana bioenergiaan liittyvällä toimittajamatkalla. Valmistellaan Pohjois-Karjalan Trendit -katsaus yhdessä Poketti-hankkeen kanssa. Trendit-katsauksesta julkaistiin kaksi numeroa. 83

86 7.5 Kehittämisrahoitus Alueellinen kilpailukyky ja työllisyystavoite -ohjelmat ja Kestävää kasvua ja työtä ohjelma Pohjois-Karjalassa toteutetaan Euroopan unionin ohjelmakaudella Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen Itä-Suomen EAKR-toimenpideohjelmaa maakuntaliiton koordinoimana. Lisäksi maakunnassa toteutetaan Euroopan sosiaalirahaston tukemaa Manner- Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen alueellista osiota ja Euroopan maaseuturahastosta rahoitettavaa Manner-Suomen maaseutuohjelmaa Ohjelmakaudella toteutetaan Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelmaa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toteuttaa rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa, niiden yhteen sovitusta muiden ohjelmien kanssa sekä alueen kehittämiseen vaikuttavia toimenpiteitä maakunnassa. Yksikkö vastaa MYR:n toiminnan organisoimisesta. Tulostavoitteet 2014 Käynnistetään EU:n rakennerahastojen Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma vuosille ylimaakunnallisessa yhteistyössä. Toimintavuoden aikana käynnistettiin Kestävää kasvua ja työtä -ohjelman toimeenpano. Suomen kumppanuusohjelma ja rakennerahasto-ohjelma jätettiin alkuvuodesta komission käsittelyyn. Komissio hyväksyi kumppanuusohjelman lokakuussa ja rakennerahasto-ohjelman joulukuussa. Komissio hyväksyi rakennerahasto-ohjelman käynnistämisen kansallisella riskillä lukuun ottamatta ns. liikenneinfrastruktuurihankkeita, joita on tietyin rajauksin mahdollista rahoittaa Itä- ja Pohjois-Suomessa. Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien yhteistyöllä valmisteltiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen suunnitelma, joka täsmentää kansallista ohjelmaa. Vuoden 2014 alussa uudistettiin Suomen aluekehityslainsäädäntö, jonka perusteella perustettiin maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) uutta ohjelmakautta varten. MYR nimettiin lainsäädännön mukaisesti kunnanvaltuuston toimikaudeksi. MYR:n toiminta käynnistyi uudessa kokoonpanossa toukokuussa Ohjelman toimeenpanossa lisääntyy niin itäsuomalainen kuin itä- ja pohjoissuomalainen yhteistyö. Toimintavuoden aikana valmisteltiin ja hyväksyttiin Itä- ja Pohjois- Suomessa maakuntien väliset yhteistyösopimukset niin Itä-Suomen kuin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien koordinaatiosta ja yhteistyöstä EU-ohjelman toteutuksessa. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sisällä toimi tähän liittyvä erillinen ryhmä, joka kokoontui 11 kertaa. Pohjois-Karjalassa EU-ohjelman toteuttaminen käynnistyi alkuvuodesta 2014 ideahaulla, joka toteutettiin eri rahastojen ja viranomaisten yhteistyönä. Haun tuloksena saatiin 225 ideaa, joihin kaikkiin annettiin palaute. Virallinen haku käynnistyi kesäkuussa 2014 päättyneellä hakukierroksella. Vastataan Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön toiminnasta. 84

87 Sovitetaan yhteen ohjelmien käynnistämistä, toteuttamista ja loppuun saattamista maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) ja sen sihteeristön kautta. Pohjois-Karjalan maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) kokoontui vuoden aikana viisi ja sihteeristö 21 kertaa. Kokouksissa käsiteltiin 68 EAKR- ja ESR-hanketta, joista rahoitusta puollettiin 59 hankkeelle. Hankkeista 35 koski ohjelmakautta ja ohjelmakauden hankkeita oli 33. Hankekäsittelyjen ohella yhteistyöryhmä hyväksyi POKAT maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman sekä Kestävää kasvua ja työtä rakennerahasto-ohjelman rahoitussuunnitelmat vuodelle 2014 ja vuosille Kokouksissa oli säännöllisesti esillä ohjelmakauden rahoitustilanne. Lisäksi MYR hyväksyi ohjelmakauden hankkeiden vaikuttavuudesta laaditun yhteenvedon ja kuuli vuosikatsaukset maaseuturahoituksesta ja EAKR-yritysrahoituksesta sekä sen vaikuttavuudesta. Kestävää kasvua ja työtä valmistelutilanne oli esillä jokaisessa MYR:n kokouksessa. Lisäksi MYR käsitteli Itä- ja Pohjois-Suomen alueellinen rakennerahastosuunnitelman. Uusi maakunnan yhteistyöryhmä järjestäytyi keväällä ja käynnisti työskentelynsä mm. hyväksymällä MYR:n työjärjestyksen sekä päättämällä yhteistyöryhmän pysyvien asiantuntijoiden kutsumisesta ja yhteistyöryhmän sihteeristön kokoonpanosta. MYR otti kantaa Kestävää kasvua ja työtä valtakunnallisten teemojen toteuttamiseen ja rahoituksen kohdentamiseen. Lisäksi MYR päätti hankehakujen aikatauluista maakunnassa. Vuoden aikana MYR:n kokouksissa kuultiin useiden hanke-esittelyjen ohella tilannekatsaukset Karelia CBC -ohjelman valmisteluun, Itä-Suomen liikennestrategian uudistamiseen ja maaseudun laajakaistoihin. Lisäksi MYR:n edustajien esteellisyydestä alusti ulkopuolinen asiantuntija. Osallistutaan ohjelmatyöhön kansallisella ja alueellisella tasoilla (seurantakomitea ja sen sihteeristö, maakuntaliittojen ohjelmatyöryhmä, Itä-Suomen suuralueen ESRkoordinaatioryhmä). Aluehallintoviranomaisten ja ministeriön edustajista koostuva Itä-Suomen EAKRtoimenpideohjelman seurantakomitean sihteeristö kokoontui neljä kertaa käsittelemään ohjelman toimeenpanoa sekä valmistelemaan seurantakomiteaan meneviä asioita. Seurantakomitea kokoontui Kajaanissa Tiedotetaan ohjelmakauden Itä-Suomen EAKR- ja ESR -ohjelmien toimenpiteistä ja tuloksista (tilaisuudet, tiedotteet ja julkaisut) ja ohjelmakauden käynnistämisestä. Ohjelmakauden ajankohtaisista asioista tiedotettiin suuraluetasoisessa Itä-Suomen rakennerahastoportaalissa. Itä-Suomen maakuntaliittojen ja ELYkeskusten yhteistyönä julkaistiin Kasvun tekijöitä Itä-Suomessa -lehti, joka kertoo rakennerahastokauden hanketoiminnasta ja tuloksista yksittäisten hankkeiden ja hankekokonaisuuksien kautta. 85

88 Maakunnan yhteistyöryhmän kokouksista toimitettiin lehdistötiedotteet ja mediatiedotus oli aktiivista. Ohjelmakaudesta ja siihen liittyneestä ideahausta järjestettiin seutukunnittaiset infotilaisuudet sekä hankeidealeiri. Ohjelmakauden käynnistymiseen liittyen järjestettiin kutsuseminaari. Hanketoimijoille toteutettiin metsä- ja energia-alan teemafoorumi. Kestävää kasvua ja työtä ohjelman viestinnässä panostetaan verkkoviestintään ja ajantasaisen tiedon saantiin verkosta. Osallistuttiin uuden valtakunnallisen Rakennerahastot.fi -verkkopalvelun alueellisen osion sisällöntuotantoon ja ylläpitoon. Verkkopalvelu tarjoaa keskitetysti tietoa rakennerahastotoiminnasta Suomessa ja sivustolla esitellään Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma, sen toimenpiteet, rahoitusmahdollisuudet sekä hakuajat. Kestävää kasvua ja työtä ohjelman ja (5.11.) päättyneistä hankehauista ilmoitettiin sanomalehdissä ja Rakennerahastot.fi -verkkopalvelussa. Lisäksi kesäkuun hankehakuun liittyen järjestettiin hakuinfotilaisuus. Toimitaan Itä-Suomen koordinoivan maakunnan liiton edustajana TEM:n rakennerahastojen viestintäverkostossa ja Rakennerahastot.fi -verkkoportaalin toimituskunnassa. Vastataan Kestävää kasvua ja työtä ohjelman Itä-Suomen rakennerahastojen viestinnän työryhmän toiminnasta. Syksyllä järjestäytynyt työryhmä koostuu maakuntaliittojen ja ELY-keskusten rakennerahastoviestinnän parissa työskentelevistä henkilöistä. Työryhmän tehtävänä on mm. viestintäsuunnitelmien valmistelu ja toimeenpano alueella. Hankehallinto Maakuntaliitto päättää osaltaan EU:n Alueellisen kilpailukyky ja työllisyys -tavoitteen ohjelmiin kuuluvasta rahoituksesta. Uudella ohjelmakaudella maakuntaliitto päättää osaltaan Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksesta. Maakuntaliitto vastaa kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta. Lisäksi maakuntaliitto tukee ja opastaa maakunnan toimijoiden osallistumista kansainvälisiin yhteishankkeisiin. Hankerahoituksesta päätetään lainsäädännön, EU-ohjelmien, kansallisten päätösten, maakuntaohjelman sekä maakuntahallituksen antamien linjausten mukaisesti. Maakuntaliitto seuraa ja valvoo edellä mainituista ohjelmista rahoitettujen hankkeiden toteuttamista. Tulostavoitteet 2014 Käynnistetään uuden EU-ohjelmakauden toteutus hankerahoituksen ja - päätösten osalta. Kestävää kasvua ja työtä rakennerahastokauden ensimmäinen haku päättyi , ja siihen jätettiin maakuntaliitolle 21 hankehakemusta. Toinen hakukierros sulkeutui , ja sen kautta hakemuksia saapui 19. Hankehakemuksia arvioitiin uudistuneella menettelytavalla, jossa ns. edistäjien roolina on arvioida hankesuunnitelmaa erityisesti maakuntaohjelman toteuttamisen näkökulmasta. Varsinaisina arvioitsijoina toimivat kehittämisrahoitusyksikön jäsenet. Ensimmäisiä rahoituspäätöksiä (9 kpl myönteisiä, 6 kpl kielteisiä, peruttuja hakemuksia oli 6 kpl) 86

89 maakuntahallitus teki lokakuussa EURA järjestelmässä päätöksiä päästiin tekemään joulukuussa Rahoitusvaltuutta sidottiin yhteensä noin 3 m. Järjestetään koulutusta ja tiedotusta uuden EU-ohjelmakauden hakumenettelyistä, toimintamalleista ja rahoituksesta. Uudesta ohjelmakaudesta järjestettiin alkuvuodesta 2014 alueelliset infotilaisuudet eri seutukunnissa. Samassa yhteydessä kerrottiin ns. ideahausta, jonka kautta toimijoilla oli mahdollisuus testata oman hankeaihion soveltuvuutta uusiin EU-ohjelmiin. Hakijoita tiedotettiin hakujen avautumisesta lehti-ilmoituksilla sekä Rakennerahastot.fi-sivuston kautta. Hakijoita ohjeistettiin hallinnollisista menettelyistä hankeneuvottelujen yhteydessä sekä erillisten yhteydenottojen kautta. Opastetaan hanketoimijoita ja maakuntaliiton henkilöstö uuden sähköisen järjestelmän käyttöönottoon. Sähköinen EURA järjestelmä otettiin käyttöön vaiheittain rahoituspuolen osalta vuoden 2014 aikana. Hakijoita opastettiin järjestelmän käytössä hakukierrosten yhteydessä, ja omalle henkilöstölle järjestelmän käyttöä on neuvottu vaiheittain käyttötarpeiden mukaan. Suljetaan EU-ohjelmakauden hankkeet tietojärjestelmissä. Päättyneet hankkeet pyrittiin sulkemaan mahdollisimman pian päättymisen jälkeen, jotta hankkeista palautuneet myöntövaltuudet saatiin mahdollisimman tehokkaasti uudelleen käyttöön. Vuonna 2014 käynnistyi vielä 13 EU-ohjelmakauden hanketta. Valvotaan hankkeiden toteutumista ohjausryhmätyöskentelyn ja raportoinnin seurannan kautta. Maakuntaliiton rahoittamia EAKR- ja ESR-hankkeita oli käynnissä vuoden 2014 lopussa 26. Projekteihin liittyen tehtiin vuoden aikana 27 jatkorahoitus- tai muutospäätöstä, joita varten hankeyhteyshenkilöt laativat lausunnot. Kahdessa muutospäätöksessä myönnettiin hankkeille myös lisärahoitusta. Hankkeiden toteutumista seurattiin määräajoin maakuntaliitolle toimitettujen seurantatietojen ja väliraporttien kautta, jotka yhteyshenkilöt tarkistivat ja hyväksyivät. Hankkeiden yhteyshenkilöt osallistuivat aktiivisesti vuonna 2014 käynnissä olleiden 50 rakennerahastohankkeen ohjausryhmätyöskentelyyn. Seurataan hankkeiden vaikuttavuutta ja kootaan hankkeissa saavutettuja tuloksia. Raportoitiin maakunnan yhteistyöryhmälle rakennerahastohankkeiden vaikuttavuudesta laatimalla yhteenveto, joka pohjautui ohjelmien maakunnallisiin rahoitustietoihin, hankkeiden toimittamiin väliraportteihin ja seurantatietoihin sekä ohjelmien vuosiraportointeihin. Lisäksi selvityksessä koottiin Pohjois-Karjalassa ESR- ja EAKR-varoin rahoitetut hankkeet rahoittajittain ja klustereittain, tuotiin esille suuria hankkeita sekä EAKR- ja ESR-hankekokonaisuuksia. 87

90 Edistetään hanketoiminnan vaikuttavuutta järjestämällä yhteistyöpalavereita hankkeille yhteistyössä muiden rahoittajien kanssa. Metsä- ja energia-alan toimijoille järjestettiin teemafoorumi. Maksatuspäätökset, tarkastukset ja korjaavat toimenpiteet EU-ohjelmakauden maksatuspäätöksiä tehtiin yhteensä 99, ja maksettiin yhteensä ,81 (EAKR ,18 ja ESR ,63 ). Keskimääräinen maksatushakemusten käsittelyaika saapumispäivämäärästä maksupäivään oli 49 päivää. Paikan päällä tehtyjä tarkastuksia tehtiin yhteensä kuusi. Lisäksi tehtiin yksi hallinnollinen tarkastus. Niissä ei havaittu tuen takaisin perintään johtavia menettelyjä. Valtion tarkastusvirasto suoritti yhden tarkastuksen Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamiin hankkeisiin. Myöskään siinä ei havaittu tuen takaisin perintään johtavia menettelyjä. Korjaavia toimenpiteitä (takaisinperintä ja muut jatkotoimenpiteet) ei jouduttu vuoden 2014 aikana tekemään. Tuensaajia on neuvottu maksatushakemukseen ja maksatuksiin liittyvissä asioissa ja sähköisen tietojärjestelmän käytössä, ja päättyneiden hankkeiden arkistointi on aloitettu. Perehdyttiin ohjelmakauden lakeihin, asetuksiin ja hallintoviranomaisen ohjeistukseen sekä EURA järjestelmään ja osallistuttiin hallintoviranomaisen järjestämiin koulutuksiin. Maksatusosio valmistuu EURA järjestelmässä vasta vuonna Ydinprosessit Hankehallintoryhmä Hankehallinnon ydinprosessiryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Kokouksissa käytiin läpi maksatuksissa ja paikan päällä tehdyissä tarkastuksissa esille tulleita havaintoja sekä keskusteltiin uudesta koordinaatiotehtävästä, uusista asetuksista ja helmikuussa järjestetystä ideahausta. Kaikissa kokouksissa käytiin myös läpi tilannekatsaus muuhun ohjelmatyöhön (ENPI, INKA, Maakunnan kehittämisraha, Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto, Osaamiskeskusohjelma). 7.6 Maakunnan edunajaminen Yksikön tehtävänä on maakunnan edunajaminen, kunta-asiat sekä ennakointityö ja tilastopalvelut. Yksikkö ajaa maakunnan etua edistämällä keskeisiä hankkeita. Yritysten toimintaympäristöä parantamalla tuetaan maakunnan työllisyyttä. Yksikkö vastaa maakuntaliiton ennakointityöstä ja tilastopalveluista. Kunta-asiat käsittävät laaja-alaisesti sekä kunta-asioiden seurannan että edunvalvontaan vaikuttamisen. 88

91 Toiminnalliset tavoitteet Edunvalvonnalla vaikutetaan valtion määrärahojen ja hankkeiden kohdentumiseen Pohjois-Karjalaan siten, että maakunnan elinvoimaisuus ja edellytykset menestyä rakenteellisten ja toimintaympäristömuutosten oloissa säilyvät. Vaikutetaan sidos- ja intressiryhmien toiminnalla ajankohtaisiin ja edunvalvonnan kannalta tärkeisiin asioihin. Vahvistetaan maakunnan itsetuntoa, tulevaisuuden uskoa ja kehittämismyönteisyyttä yhdessä eri toimijoiden ja asukkaiden kanssa. Huolehditaan aluekehityksen seurannassa ja maakunnan kehittämistoiminnassa tarvittavien ja riittävien tietojen ajantasaisuudesta, monipuolisuudesta, saatavuudesta ja käytettävyydestä. Toteutetaan vaikuttavaa ennakointitoimintaa ja seurataan maakunnan tilan kehitystä. Seurataan ja ollaan aktiivisesti vaikuttamassa Pohjois-Karjalan kuntien kannalta tärkeän valtionosuusuudistuksen eri vaiheissa. Koordinoidaan valtion ja kuntien yhteispalveluhanketta. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (mm. sote) seuraaminen ja siihen liittyvät mahdolliset tehtävät ja edunvalvonta. Tehtävät ja tulostavoitteet 2014 Varmistetaan, että Pohjois-Karjalan tavoitteet huomioidaan mahdollisimman hyvin hallitusohjelman toimeenpanossa ja valtion budjettivalmistelussa. Vaikutettiin siihen, että maakunnan tavoitteet huomioitaisiin hallitusohjelman linjauksia toteuttavia toimenpiteitä ja uudistuksia (mm. Sote-uudistus, VIRSU-hanke, ELY-keskusten tehtävien uudelleen määrittelyt) valmisteltaessa ja toimeenpantaessa. Liikennejärjestelmän osalta erityisen huomion kohteena oli valtion lentoliikennestrategian sisältöihin ja lentoliikenteen kehittämiseen vaikuttaminen. Muita vuoden aikana priorisoituja asioita olivat pelastuslaitosuudistus, Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke, luonnonvarakeskuksen organisoituminen ja johdon sijoittaminen, Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (PALKEET) Joensuun päätoimipaikan vahvistaminen, ELY-keskusten ja TE-toimistojen KEHA-keskuksen keskuspaikan sijoittaminen, EFI:n päämajan perusrahoitus, Joensuun ratapihajärjestelyt, Pielisen säännöstely- ja järvilohiasiat, Raatekankaan eritasoliittymän rahoitus, Puolustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen sekä Varkaus-Viinijärvi valtatien valtionrahoitus. Toteutettiin Baltic Bird lentoliikenteen kansainvälistä kehittämishanketta. Osallistutaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokoamiseen. Varmistetaan maakunnan tarpeiden huomioiminen ELY-keskusten ja Itä-Suomen aluehallintoviraston suunnittelussa. Osallistutaan valtion aluehallinnon strategisiin tulosneuvotteluihin. 89

92 Osallistuttiin maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman laatimiseen ja maakuntaohjelman johtoryhmän työskentelyyn. Valtion aluehallinnon strategisessa suunnittelussa oli välivuosi ja keskityttiin toimeenpanoon. Laaditaan Pohjois-Karjalan hankeluettelo kärkihankepriorisointeineen, joiden pohjalta käydään neuvottelukierros ministeriöissä ja valtion laitoksissa. Edistetään tavoitteiden toteutumista painopisteinä liikennejärjestelmä, osaamisen ja yritystoiminnan kehittäminen sekä kuntauudistus ja valtionosuusjärjestelmä. Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 laadittiin kuntien ja muiden sidosryhmien esitysten pohjalta. Kärkihankkeet ryhmiteltiin osaamisen sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikan, liikennejärjestelmän kehittämisen sekä hallinnon kehittämisen ja aluepolitiikan kärkihankkeisiin. Käytiin neuvottelut tarvittavissa ministeriöissä ja virastoissa. Edunajamisen kannalta tärkeiden asioiden etenemiseen vaikutettiin aktiivisesti kirjallisin kannanotoin ja lausunnoin, erilaisissa kuulemistilaisuuksissa ja ministeriöiden sekä poliittisen johdon tapaamisissa sekä maakunnan kansanedustajien ja muiden poliittisten vaikuttajien kautta. Vuoden 2016 hankeluettelon laatiminen käynnistettiin elokuussa. Osallistutaan uuden EU-ohjelmakauden toteuttamiseen. Osallistuttiin EU-ohjelmakauden toteuttamiseen asiantuntijaroolissa mm. yhteisen Itä- ja Pohjois-Suomen lentoliikennehankkeen valmistelua koskien. Itä-Suomi-yhteistyötä tiivistetään yhteistoiminta-alueen ja Itä-Suomen neuvottelukunnan puitteissa. Osallistutaan tarvittaessa muiden ylimaakunnallisten liittoutumien työskentelyyn. Osallistuttiin ylimaakunnalliseen edunvalvontayhteistyöhön ja muuhun itäsuomalaiseen yhteistyöhön (mm. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnat, yhteistoimintaalueen työvaliokunta). Laadittiin yhteiset Itä-Suomen hallitusohjelmatavoitteet. Järjestetään edunvalvontatyötä tukevia vierailuja maakuntaan. Isännöitiin vierailuja ja osallistuttiin vaikuttajatapaamisiin maakunnassa tuoden esille maakunnan edunvalvonnan kannalta keskeisiä asioita (mm.7 ministerivierailua). Toteutetaan kansanedustajille yhteisiä tilaisuuksia ajankohtaisista asioista sekä evästystilaisuus maaliskuussa. Järjestettiin kansanedustajien evästystilaisuus maaliskuussa sekä muita sidosryhmätapaamisia. Toteutettiin aktiivista edunajamisen viestintää edunvalvontapostilla alkuvuonna neljä kertaa, minkä jälkeen edunvalvontaposti yhdistettiin sähköiseen uutiskirjeeseen. Lisäksi päätöksentekijöille ja sidosryhmille toimitettiin lukuisia yksittäisiä asiakokonaisuuksia koskeneita katsauksia. Koordinoidaan osaamis- ja koulutustarpeiden tulevaisuusennakointityötä maakunnassa ja käynnistetään seuraavan valtakunnallisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman maakunnallinen valmistelutyö. Osallistuttiin valtakunnalliseen ennakointityöhön. Käynnistettiin KESU-työhön liittyvä koulutustarve-ennakointiprosessi ja koordinoitiin alueellista ennakointityötä. 90

93 Tuotetaan ajantasaista seuranta- ja ennakointitietoa. Tuotetaan aineistoa työvoimatarpeiden ja koulutustarjonnan ennakointia varten. Seurattiin maakunnan ja sen kuntien kehitystä ja huolehdittiin siitä, että sekä valtakunnallisilla että maakunnassa toimivilla päätöksentekijöillä ja muilla tietoa tarvitsevilla tahoilla oli käytettävissään tarpeita vastaavaa, laadukasta, monipuolista ja ajantasaista tilasto- ja ennakointitietoa. Tuotettiin tilastotietoa edunajamis- ja aluekehitystyön tarpeisiin (mm. lukuisat tilastot, tilasto- ja toimintaympäristökatsaukset, maakuntaohjelman seurantatiedot, maakuntasuunnitelman ja -ohjelman väestö- ja työpaikkatavoitteet). Tehtiin kysely maakunnan oppilaitoksille koulutussektoria koskevista maakuntaohjelman indikaattoreista. Osallistuttiin maakunnallisten työryhmien (mm. Pohjois-Karjalan aluetalouspaneeli, ELO-ryhmä, Työelämä ryhmä, Pohjois-Karjalan alueellinen maahanmuuttoasiain toimikunta, maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö, koulutus- ja ennakointiryhmä, maakuntakorkeakoulun ohjausryhmä), valtakunnallisten ryhmien (ESR:n osarahoittamien OKM:n hallinnonalan rakennerahasto-ohjelman valtakunnallisten koulutuksen toimenpidekokonaisuuksien ohjausryhmä, Kuntaliiton REGLAB-työryhmä ja eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan alueellisen ennakoinnin pajan) työhön. Käsitellään kuntajohdon kannalta ajankohtaisia kunta- ja aluekehitysasioita. Kunnanjohtajien kokouksia järjestettiin vuoden aikana kuusi ja niissä käsiteltiin ajankohtaisia kunta-asioita, kuten kunta- ja palvelurakenneuudistusta. Tuotetaan aineistoa kunnille kuntatalousseurantaa varten. Kuntatalouden ja valtiounosuudistuksen seurantaa toteutettiin kuntataloustyöryhmässä ja kokouksiin tuotettua aineistoa toimitettiin kuntiin ja julkaistiin myös maakuntaliiton kotisivuilla. Seurataan valtion toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen ja edunvalvontaan. Kuntiin liittyviä lakivalmisteluja seurattiin tarkasti ja annettiin lausunnot mm. kuntalakiin liittyen. Sosiaali- ja terveysjohtajien kokousten asioiden valmistelussa oltiin mukana esittelemällä sektorin kannalta tärkeitä uudistuksia. Toimittiin asiantuntijajäsenenä TEMin saaristoasiain neuvottelukunnassa. Osallistutaan Pohjois-Karjalan talouskatsauksen toimittamiseen. Osallistuttiin talouskatsauksen toimitustyöhön. POKETTI - Pohjois-Karjalan ennakointityön yhteinen toimintamalli POKETTI-hanke päättyi vuoden 2014 lopussa. Hankkeen viimeisenä toimintavuotena maakunnallista ennakointityön toimintamallia kehitettiin ohjausryhmätyöskentelyllä ja tekemällä yhteistyötä maakunnan ennakointitoimijoiden kanssa. Ennakointimallin kehittämisessä hyödynnettiin Itä- ja Pohjois-Suomen ennakointiyhteistyötä ja valtakunnallisia verkostoja. Esiteltiin POKETTI-hanketta Rovaniemellä järjestetyssä valtakunnallisessa ennakointiseminaarissa ja tiivistettiin yhteistyötä Itä- ja Pohjois- Suomen ennakointihankkeiden kesken. Julkaistiin kaksi Pohjois-Karjalan TRENDIT - 91

94 julkaisua erityisteemoina musiikkisektori ja Venäjä. POKETTI-hankkeen keskeinen tiedotuskanava on ollut ennakointiportaali Kesäkuussa järjestettiin hyvinvoinnin ennakointityöpaja ja julkistettiin Pohjois-Karjalan palvelutarvekartoitus. Joulukuussa järjestettiin hankkeen loppuseminaari teemana kokeilukulttuuri ja toisin tekeminen. Ennakointitoiminnan jatkuvuutta on edistetty valmistelemalla ennakointihanketta vuosille Ylläpidetään ja julkaistaan Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteriä. Teollisuusyritysrekisterin päivitys toteutettiin. Rekisterin yhteenvedot ja keskeisimmät aineistot toimitettiin kuntiin, elinkeinoyhtiöille ja medialle. Ylläpidetään uusiutuvan energian klusterin toimipaikkarekisterin työpaikka- ja liikevaihtotilastoa. Toteutettiin kysely maakunnan teknologia- ja palveluyrityksille uusiutuvan energiaalan työllisyydestä ja liikevaihdosta. Samoin tilastoitiin tutkimus-, koulutus- ja kehittämisorganisaatioille lähetetyn kyselyn pohjalta uusiutuvan energian toimialan resursointia (rahoitus, työllistäminen). Tietoja on käytetty maakuntaliiton metsä- ja energiaryhmässä sekä maakuntaohjelman ja ilmasto- ja energiaohjelman 2020 toteutuksessa ja seurannassa. 92

95

96

97 8 Henkilöstökertomus vuodelta 2014 Henkilöstöjohtamisen perusteet Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstöjohtaminen perustuu analysoituun tietoon henkilöstöasioiden nykytilasta ja kehityksestä. Henkilöstökertomuksen tarkoituksena on antaa luottamushenkilöille, maakuntajohtajalle ja toimiston henkilöstölle tietoa henkilöstöön liittyvistä kehittämistarpeista. Henkilöstökertomuksen pohjalta laaditaan tavoitteet henkilöstöasioiden kehittämiselle ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Henkilöstön tehtäviin ja toimintatapoihin liittyviä keskeisiä asiakirjoja ovat: - toimintasuunnitelma ja talousarvio - hallinto- ja taloussääntö - henkilöstöpoliittinen ohjelma - tehtävänkuvat (toimiston organisaatio) - perehdyttämisopas - matkustussääntö - tasa-arvosuunnitelma - ohjeet henkisen väkivallan ehkäisemiseksi - maakuntaliiton päihdeohjelma - työsuojelun toimintaohjelma - työkyvyn tukemisen periaatteet - viestintäohje - etätyöohje Henkilöstöasioiden käsittelyä jäntevöittää vuosikello. Vuosittain sen mukaisesti toteutetaan systemaattisesti tietyt perustoimenpiteet, kuten kehityskeskustelut, tehtävänkuvien päivitys ja tarpeen vaatiessa työn vaativuuden arvioinnit. Kunkin vuoden loppupuolella toteutetaan palautekysely toiminnan kehittämistä varten. Palautekyselyn tulosten käsittelyssä yhdessä sovittujen kehittämistoimenpiteiden toteuttamista seurataan ja raportoidaan seuraavan vuoden henkilöstötilaisuuksissa. 95

98 Organisaatiorakenne Maakuntaliiton toimiston organisaatiorakenne, joka tuli voimaan , pohjautuu maakuntaliiton lakisääteisiin tehtäviin sekä perussopimuksen mukaisiin kuntien antamiin tehtäviin. Toimiston perustehtävät on jaettu neljään avainprosessiin ja kahteen tukiprosessiin. Avainprosesseja ovat (1) aluekehitys, (2) alueiden käyttö, (3) maakunnan edunajaminen ja (4) kehittämisrahoitus. Tukiprosesseja puolestaan ovat (5) hallintopalvelut sekä (6) johtaminen ja viestintä. Avain- ja tukiprosessit muodostavat organisaatiorakenteen kuusi toiminnallista yksikköä. Yksiköt ovat näiden tärkeimpien prosessien omistajia, isäntiä, jotka ovat vastuussa tehtävien hoitumisesta, vaikkakin tehtävien hoitoon tarvitaan usein osaamista useammasta yksiköstä. Kullakin yksiköllä on lisäksi vastuullaan useita alaprosesseja. Avainprosesseissa yksikön esimies toimii yksikköön kuuluvien henkilöiden esimiehenä. Tukiprosesseissa yksikköä johtaa virkavastuulla toimiva johtaja. Henkilöstöstä kokonaistyöajalla työskenteli 7 henkilöä ja säännöllisen työajan puitteissa 36 henkilöä. Henkilöstön jakaantuminen yksiköihin on esitetty sivulla Yksiköiden työskentelyä sovittaa yhteen johtoryhmä. Johtoryhmä valmistelee maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston päätettäväksi menevät asiat sekä keskeisten sidosryhmien (mm. kansanedustajat, kuntajohtajat, ELY-keskus ja AVI) yhteistyöasiat. Johtoryhmän muodostavat yksiköiden esimiehet / johtajat sekä viestintäpäällikkö. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii maakuntajohtaja, varapuheenjohtajana hänen sijaisensa ja sihteerinä maakuntajohtajan sihteeri. Maakuntaliiton toiminnan ohjaus ja tulostavoitteiden määrittely sekä niiden toteutumisen arviointi tehdään yksiköittäin. Yksiköiden ja henkilöiden pääasialliset tehtävät määritellään tehtävänkuvauksissa maakuntajohtajan päätöksellä. Tehtävänkuvaukset päivitetään vuosittain sekä tarvittaessa muulloinkin. Toimiston työskentelyn koordinaation ja informaatiokulun varmistamiseksi koko henkilöstö kokoontuu säännöllisesti henkilöstöpalaveriin (viikkoinfo), jossa käydään läpi kulloinkin ajankohtaiset koko henkilöstöä koskevat asiat. Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimisto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto hallinnoi Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakunnan (Pohjois- Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Lappi) yhteistä EU-toimistoa Brysselissä. Toimiston johtajana oli Kari Aalto. Toimistossa työskenteli erityisasiantuntijoina Janika Luukinen sekä Sointu Räisänen (sijaisena Emmi Kallio) ja toimistossa on ajoittain työskennellyt harjoittelijoita. EU-toimiston työntekijät eivät ole mukana henkilöstöpanoksia esittävissä tiedoissa ja taulukoissa. 96

99 Yhteistoiminta Pohjois-Karjalan maakuntaliiton henkilöstö osallistuu päätösten valmisteluun kunnallisen alan yhteistoiminnasta olevan sopimuksen ja paikallisen sopimuksen mukaisesti. Yhteistoimintamenettelyn tarkoituksena on palvelutuotannon tuloksellisuuden edistäminen ja henkilöstön työelämän laadun parantaminen antamalla henkilöstölle vaikutusmahdollisuuksia omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Yhteistyötoimikunnassa on kahdeksan jäsentä. Maakuntahallitus nimeää heistä kolme ja henkilökunta viisi jäsentä. Maakuntahallituksen nimeäminä edustajina toimivat Katja Asikainen (Juha Kosonen) ja Sanna Parkkinen (Kari Kulmala) sekä henkilöstön edustajina Reijo Muje (Jyrki Suorsa), Arja Kekäläinen (Helka Hokkanen), Laura Jussila (Tiina Moisala), Rauno Jussila (Pia Pitkänen) ja Sirpa Savolainen (Lahja Ryynänen). Yhden työnantajan edustajan tulee olla työsuojelupäällikkö. Työsuojelupäällikkönä oli Jari Aho. Toimikuntaan kuuluu itseoikeutettuna työsuojeluvaltuutettu. Työsuojeluvaltuutettuna toimi Tiina Ojala. Ensimmäinen varavaltuutettu oli Pekka Huovinen ja toinen varavaltuutettu Mirja Timonen. Yhteistyötoimikunta kokoontui kolme kertaa. Sen puheenjohtajana toimi Sanna Parkkinen. Yhteistyötoimikunta käsitteli mm. henkilöstökertomuksen vuodelta 2014, yhteistyötä työterveyshuollosta vastaavan ITE Oy:n kanssa, organisaatiouudistusta, etätyötä, toiminta- ja taloussuunnitelman sekä tulostavoitteet ja talousarvion 2015, viestintäohjeen (uusi), työkyvyn tukemisen periaatteet (päivitys), henkilöstöpoliittinen ohjelma (päivitys). Organisaatiouudistuksesta johtuen henkilöstön toimenkuvat tarkastettiin ja toimenkuvissa tapahtuneiden muutosten takia yhteensä 18 henkilön palkkoja korotettiin alkaen. Korotuksen saaneista kuusi työskentelee kokonaistyöajalla ja 12 henkilöä kuuluu TVA-käytännön piiriin. Henkilöstön määrä Varsinainen toiminta Projektit Virat Työsuhteet Työsuhteet Yhteensä Varsinainen toiminta Projektit Vakinaiset Vakinaiset Määräaikaiset Määräaikaiset Yhteensä Henkilöstökertomuksen tiedot ovat poikkileikkaustietoja tilanteesta. Vertailuvuosina ovat vuodet 2011, 2012 ja Henkilöstön määrä on pysynyt jokseenkin samana kyseisten vuosien ajan; määrän vaihtelu taulukon luvuissa aiheutuu vuodenvaihteen tienooseen liittyvistä määräaikaisten työsuhteiden taitekohdista. 97

100 Maakuntaliitossa ei työskennellyt vuoden aikana yhtään harjoittelijaa. Henkilöstön ikäjakauma Henkilöstöstä selkeästi yli puolet (65 %) sijoittui ikäryhmiin yli 41 vuotta. Henkilöstö jakaantui kuitenkin varsin tasaisesti eri ikäryhmiin. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,4 vuotta (45,6 vuotta vuonna 2013). Miesten keski-ikä oli 47,3 vuotta (46,9) ja naisten 44 vuotta (44,6) Ikä Lukumäärä Prosenttijakauma ikäluokittain vuotta Yhteensä Sukupuolijakauma Miehiä oli 19 (44 %) ja naisia 24 (56 %) koko henkilöstöstä. Vuonna 2014 naisten lukumäärä väheni yhdellä ja miesten pysyi ennallaan. Yksikön esimiehistä 6 (100 %) oli miehiä ja yksikön esimiehen sijaisista 3 (50 %) oli naisia ja 3 (50 %) oli miehiä. 98

101 Palvelusaikajakauma Palveluvuosien määrä Vuodet Prosenttiosuus Yhteensä Palvelusaikajakaumassa alle 5 vuotta palveluksessa olleiden osuus on suurin ja on 40 %. Palvelusaika-jakaumassa puuttuvat kokonaan vuotta. Myös yli 26 palveluksessa olleiden osuus on vähentynyt ja on nyt 16 %. Koko henkilöstön keskimääräinen palveluksessa oloaika oli 11 vuotta, nousua vuoteen 2013 verrattuna, jolloin se oli 10,3 vuotta. Koulutusjakauma Maakuntaliiton henkilöstöstä suurin osa on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon 27 / 62,8 %. Tutkija-koulutuksen 4 / 9,3 %, alemman korkeakoulututkinnon 3 / 7,0 %, ammattikorkeakoulututkinnon 4 / 9,3 %, opistoasteen 4 / 9,3 % ja keskiasteen 1 / 2,3 %. Koulutusasteluokittelut ovat Tilastokeskuksen perusluokituksen mukaisia. Omaehtoisen opiskelun tukeminen Maakuntaliitto kannustaa henkilöstöä aktiiviseen opiskeluun ja itsensä kehittämiseen. Maakuntajohtaja voi perustellusta esityksestä myöntää palkallista virkavapautta/työlomaa enintään 1 päivän 99

102 lukuvuosikuukautta kohti sellaisten tutkintoon tähtäävien opintojen suorittamista varten, jotka edistävät työtehtävien suorittamista. Tällä perusteella tuettiin kahden henkilön opiskelua. Tasa-arvoasiat Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa voimassa oleva tasa-arvosuunnitelma on vahvistettu maakuntahallituksessa vuonna Ensimmäinen tasa-arvosuunnitelma laadittiin vuonna Tasaarvosuunnitelma tarkistettiin uudistetun tasa-arvolain mukaiseksi vuonna 2006 ottamalla huomioon myös muut syrjintää ehkäisevät ja yhdenvertaisuutta koskevat säädökset. Etätyökäytännöt Maakuntaliiton työtehtävät hoidetaan pääsääntöisesti maakuntaliiton toimitiloissa noudattaen liukumat huomioon ottaen säännöllistä työaikaa. Joskus on kuitenkin tilapäisiä tarpeita työtehtävien suorittamiseen maakuntaliiton toimitilojen ulkopuolella. Tällaisia tarpeita varten on luotu ohje etätyöstä, jonka maakuntahallitus hyväksyi ( 206). Etätyö edellyttää aina kirjallista sopimusta, joka tehdään vastuualuejohtajan ( alkaen hallinnosta vastaavan viranhaltijan) kanssa alle 5 vrk:n etätyöstä ja maakuntajohtajan kanssa yli 5 vrk:n etätyöstä. Vuonna 2014 etätyömahdollisuutta käytti 9 (5 vuonna 2013) henkilöä yhteensä 21 (10) vuorokautta. Lisäksi yhdelle henkilölle on myönnetty toistaiseksi voimassa oleva etätyö oikeus 1 vrk / vko. Työhyvinvointi, työkyvyn ylläpitäminen ja virkistystoiminta Maakuntaliitto profiloituu työpaikkana, jossa on hyvä tehdä töitä. Työhyvinvointiin ja työpaikan vetovoimaan on kiinnitetty erityistä huomiota. Tämä näyttäytyy mm. seuraavina asioina: - liukuva työaika, joustoa sallitaan kaikille enemmän kuin KVTES edellyttää, perustellusta syystä (mm. perhesyyt, terveydelliset syyt, jne.) voidaan sopia myös henkilökohtainen työaika - saldovapaakäytäntö: työntekijöillä on mahdollisuus ottaa jopa useamman päivän mittaisia saldovapaita työaikasaldojen tasaamiseksi - puhelinetu työtehtävän niin edellyttäessä vakituisessa työsuhteessa olevilla - lounassetelit - ilmaiset kahvit henkilöstölle kaksi kertaa päivässä - ilmaiset pysäköintipaikat (sis. lämmityspistorasian) käytännössä kaikille niitä tarvitseville - opintovapaata 1 pv/kk tutkintoon tähtäävää koulutusta varten - henkilöstön virkistysiltapäivä, 2-päiväiset Itä-Suomen koulutus- ja virkistyspäivät - ilmainen sählyvuoro kerran viikossa, - kausikortteja 2 kpl Katajan koripallo-otteluihin - merkkipäivä- ja palvelusvuosimuistamiset sekä läksiäiset työnantajan kustantamana henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti - henkilökunnan pikkujoulu ateria- ja juomatarjoiluineen työnantajan kustantamana - henkilöstön joululahjat - henkilöstölle on mahdollisuus osallistua maakuntaliiton omiin juhlatilaisuuksiin (uudenvuoden vastaanotto, tasavuosijuhlat yms.) - yksittäiset työnantajan kustantamat kulttuuritapahtumat Työnantaja tuki henkilökunnan työkykyä ylläpitävää toimintaa korvaamalla henkilökunnan liikuntaja kulttuuriharrastusten kustannuksia 150 eurolla henkilöä kohti. Yhteensä käytettiin euroa. 100

103 Maakuntaliiton henkilöstön virkistysiltapäivä järjestettiin Joensuussa. Lisäksi osallistuttiin Itä-Suomen maakunnallisten liittojen yhteisille koulutus- ja virkistyspäiville, jotka järjestettiin Kajaanissa. Henkilöstön pikkujoulu järjestettiin Henkilöstötilaisuuksia koko henkilöstölle järjestettiin 27.1., ja Tilaisuuksien teemat rytmittyivät vuosikellon mukaisesti. Erityisteemana henkilöstötilaisuuksissa oli organisaatiouudistuksen valmistelu. Lääkärikeskus ITE Oy tuotti maakuntaliiton henkilöstölle työterveyshuollon palvelut. Lääkärikeskus ITE Oy laskutti palveluistaan vuonna 2014 yhteensä bruttona euroa (2013: ) Työpaikkaterveydenhuollon toimintasuunnitelma on voimassa vuosille Työyhteisön kehittäminen Maakuntaliitossa seurataan systemaattisesti organisaation toimivuutta ja työyhteisön tilaa. Henkilöstökysely toteutetaan vuosikellon mukaisesti loka-marraskuussa. Vuonna 2014 Itä-Suomen yliopiston koulutus- ja kehittämispalvelut Aducaten toimesta ja sen toteutuksesta vastasi suunnittelija Arttu Puhakka. Kyselyn tulos purettiin henkilöstötilaisuudessa ja jatkotoimet sovittiin kevään 2015 osalta. Henkilöstölle myönnetyt kunnia- ja ansiomerkit Itsenäisyyspäivänä tasavallan presidentti myönsi Suomen valkoisen ruusun I luokan ritarimerkin maakuntajohtaja Pentti Hyttiselle, Suomen Leijonan ansioristin aluekehityspäällikkö Eira Varikselle ja Suomen valkoisen ruusun ansiomitalin suunnitteluavustaja Sirpa Savolaiselle. Suomen kuntaliiton myöntämä kultainen ansiomerkki luovutettiin 40 vuoden palvelusta suunnitteluavustaja Sirpa Savolaiselle ja 30 vuoden palvelusta kehittämisjohtaja Risto Poutiaiselle. Pronssinen ansiomerkki 10 vuoden palvelusta luovutettiin taloussihteeri Arja Kekäläiselle ja graafinen suunnittelija Laura Jussilalle. Poissaolot (työpäiviä) Varsinainen toiminta Muutos % Vuosilomat ,8 Koulutuspäivät ,1 Vahvistetut sairauslomat ,0 Muut poissaolot ,9 Yhteensä Projektit Muutos % Vuosilomat ,4 Koulutuspäivät ,7 Vahvistetut sairauslomat ,7 Muut poissaolot ,1 Yhteensä

104 Maakuntaliiton varsinaisen toiminnan henkilöstöllä oli vuonna 2014 sairauslomia 358 työpäivää, joista 114 oli 1 2 työpäivän pituisia. Projektihenkilöstöllä oli 84 sairauslomapäivää, joista 27 oli 1 2 työpäivän pituisia. Varsinaisen toiminnan kohtaan muut poissaolot sisältyy 25 tyo päivää palkatonta tyo lomaa. Perhevapaisiin käytettiin 22 työpäivää, vuorotteluvapaaseen, kuntoutukseen ja toisen viran hoitoon käytettiin yhteensä 247 työpäivää. Projektihenkilo sto n kohtaan muut poissaolot sisältyy 38 tyo päivää palkatonta tyo lomaa. Perhevapaisiin käytettiin 126 työpäivää. Henkilöstön työaikasaldo (säännöllisen työajan ylittävä aika) oli yhteensä 60 työpäivää (434 tuntia). Vastaavasti saldoja oli yhteensä 78 työpäivää (563 tuntia). Henkilöstömenot (euroa) Varsinainen toiminta Palkat Henkilöstösivukulut Korvaukset Luontaisedut Terveydenhuolto josta oletettu Kelan korvaus Projektit Palkat Henkilöstösivukulut Korvaukset Luontaisedut - - Terveydenhuolto josta oletettu Kelan korvaus Henkilökunta käytti lounasseteleitä euroa ja tyky-toimintaan euroa. Suurin menoerä tyky-toiminnassa olivat liikunta-/kulttuurisetelit euroa. Tyky-toimintaan sisältyvät myös EU-toimiston tyky-menot. Henkilöstö Alueidenkäyttö Pitkänen Pasi, aluesuunnittelupäällikkö, yksikön esimies Huurreoksa Esa, projektipäällikkö Leskinen Leena, ympäristösuunnittelija, yksikön esimiehen sijainen Suorsa Jyrki, maakuntasuunnittelija Viinikka Heikki, maakuntasuunnittelija 102

105 Aluekehitys Hallintopalvelut Johtaminen ja viestintä Kehittämisrahoitus Turunen Jarno, aluekehityspäällikkö, yksikön esimies Hyvärinen Tiina, projektisihteeri Lamminluoto Pasi, maakuntasuunnittelija Mannelin Maarita, maakuntasuunnittelija, yksikön esimiehen sijainen Moisala Tiina, maakuntasuunnittelija Pitkänen Pia, erikoissuunnittelija Turunen Raimo, aluekehityspäällikkö Varis Eira, aluekehityspäällikkö, yksikön esimies (vuorotteluvapaalla) Xue-Pykäläinen Meijiao, projektipäällikkö Äänismaa Ulla, projektipäällikkö Aho Jari, hallinto- ja talousjohtaja, yksikön esimies Heiskanen Jarmo, tietopalvelupäällikkö, yksikön esimiehen sijainen Hokkanen Helka, hallintosihteeri Kekäläinen Arja, taloussihteeri Kyrönlahti Ville, toimistosihteeri Ryynänen Lahja, toimistosihteeri Timonen Mirja, asianhallintasihteeri Hyttinen Pentti, maakuntajohtaja, yksikön esimies Huovinen Pekka, kehittämispäällikkö Jussila Laura, graafinen suunnittelija Jussila Rauno, viestintäpäällikkö Muje Reijo, projektipäällikkö Poutiainen Risto, kehittämisjohtaja, yksikön esimiehen sijainen Reinikainen Satu, maakuntajohtajan sihteeri Savolainen Sirpa, suunnitteluavustaja Poutiainen Risto, kehittämisjohtaja, yksikön esimies Astikainen Tuija, EU-ohjelmakoordinaattori, yksikön esimiehen sijainen Hämäläinen Kati, EU-sihteeri Jämsä Leena, EU-tarkastaja Ojala Tiina, EU-tarkastaja Siitonen Maarit, EU-hankekoordinaattori Riikonen Katja, EU-suunnittelija Pölönen Ulla-Riitta, EU-suunnittelija Maakunnan edunajaminen Laakkonen Sami, yhteyspäällikkö, yksikön esimies Arosara Tuukka, projektipäällikkö Niiranen Kimmo, maakunta-asiamies, yksikön esimiehen sijainen Silvennoinen Hanna, projektisuunnittelija Tahvanainen Aila, suunnittelija Tiainen Seppo, kuntakehityspäällikkö 103

106

107

108

109 9 Pohjois-Karjalan maakuntaliiton hankerahoitus 9.1 Pohjois-Karjalan tulevaisuusrahasto: myönnetyt avustukset

110 108

Tilinpäätös 2012. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Tilinpäätös 2012. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Tilinpäätös 2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 160 2013 Julkaisu 160 2013 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2013 Tilinpäätös 2012 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014 Tilinpäätös 2013 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Lisätiedot

Talousraportti 10/ Väestö

Talousraportti 10/ Väestö 1 (6) Väestö Syyskuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 391 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 378, Nurmeksessa 7 779 ja Valtimolla 2 234 asukasta. Juuassa asui 4 848 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta

Vuosikate Poistot käyttöomaisuudesta TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT 2018 2017 2016 2015 2014 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Toimintatuotot 8 062 8 451 7 781 7 800 7 318 Valmistus omaan käyttöön 60 56 47 67 96 Toimintakulut -53 586-51 555-51

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä

Hämeenlinnan kaupunki Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Tiivistelmä vuoden 2013 tilinpäätöksestä Asukasmäärä 31.12. 67 806 67 497 Verotuloprosentti 19,50 % 19,50 % Toimintakate -327,7 M -327,1 M Toimintakatteen kasvu 0,18 % 4,8 % Verotulot 254,3 M 237,4 M Verotulojen

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Vuosikertomus 2017 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Servican kannalta vuotta 2017 voi kuvata mielenkiintoiseksi. Lähdimme vuoden alkaessa valmistelemaan yhdessä omistajien kanssa Servican yhtiöittämistä vuoden

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry Y-tunnus: 01.01.2016-31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2016-31.12.2016 Sisällysluettelo

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009

TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 TULOSLASKELMA VARSINAIS- SUOMEN ALUEPELASTUSLAITOS 2009 Liikevaihto 33 202 242,72 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2016 TILINPÄÄTÖS 2016 TULOSLASKELMA 2016 2015 Liikevaihto 2 994 437 3 576 109 Valmistus omaan käyttöön 0 140 276 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -56 436-115 284 Palvelujen ostot -344 363-400

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja

Strategiset tavoitteet ja toiminta. Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset tavoitteet ja toiminta Jussi Rämet Maakuntajohtaja Strategiset linjaukset ja tavoitteet 2018 2020 Rakenteellisten uudistusten alueellinen toteuttaminen - Maakunta- ja soteuudistus (ml. siirtyvät

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 Asukasluvun

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat

12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat Osa I: Toimintakertomus 12.6. Konsernin tilinpäätöslaskelmat 12.6.1. Konsernin tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2017 2 016 1 000 1 000 Toimintatuotot 84 053 81 643 Toimintakulut -159 229-154 656 Osuus

Lisätiedot

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä

1 / 10. Iiden ry TILINPÄÄTÖS. Iiden ry. Y-tunnus: Tämä tilinpäätös on säilytettävä 1 / 10 15505490 TILINPÄÄTÖS Iiden ry Ytunnus: 15505490 01.01.2017 31.12.2017 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2027 asti 2 / 10 15505490 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2017 31.12.2017 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2011-31.12.2011 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2015 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry

TILINPÄÄTÖS Suomen Muinaismuistoyhdistys ry 1 / 11 TILINPÄÄTÖS Y-tunnus: 01.01.2018-31.12.2018 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2028 asti 2 / 11 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2018-31.12.2018 Sisällysluettelo Toimintakertomus tilikaudelta

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry

TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry 1 / 8 TILINPÄÄTÖS Eettisen kaupan puolesta ry Y-tunnus: 1.1. 31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 8 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. 31.12.2016 Sisällysluettelo Tase... 3 Tuloslaskelma...

Lisätiedot

Talousraportti 6/ Väestö

Talousraportti 6/ Väestö 1 (6) Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 591 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 510, Nurmeksessa 7 828 ja Valtimolla 2 253 asukasta. Juuassa asui 4 911 henkilöä. Koko Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA

Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. TASEKIRJA TASEKIRJA Tilikausi: 01.01.2010-31.12.2010 Tämä tilinpäätös on allekirjoitettava ja säilytettävä paperilla 31.12.2020 asti. Laatija: Nurmi Susanna Sivu 2(11) Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2010-31.12.2010

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016 Säilytettävä vähintään 31.12.2026 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2016 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS

HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 LIIKENNELIIKELAITOS HELSINGIN KAUPUNKI 1/6 TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2018 1.1.-31.12.2017 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 15 232 079,52 18 934 845,99 Liikennöintikorvaukset 96 887 065,70 91 199 717,21 Infrakorvaukset 76 680 586,12

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2011 Säilytettävä vähintään 31.12.2021 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2011 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2011

Lisätiedot

Vakinaiset palvelussuhteet

Vakinaiset palvelussuhteet Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin henkilöstömäärä käsitellään henkilöstökertomuksessa. Keskeisten konserniyhteisöjen henkilöstöpanoskuvaus on alla. Vakinaiset palvelussuhteet Tehty työpanos,

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

TULOSLASKELMA

TULOSLASKELMA TULOSLASKELMA 1000 1.1.-31.12.2017 1.1.-31.12.2016 LIIKEVAIHTO Tuki kaupungilta 18 935 12 470 Liikennöintikorvaukset 91 200 81 885 Infrakorvaukset 67 110 65 482 Muut myyntitulot 3 392 656 180 637 160 493

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 144

Tilinpäätös 2010. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 144 Tilinpäätös 2010 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 144 2011 Tilinpäätös 2010 Painosmäärä 100 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna Siltakatu 2 80100 JOENSUU kirjaamo@pohjois-karjala.fi

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus

Osavuosikatsaus 1/2016. Maakuntajohtajan katsaus 1 (6) MHS 4/2016 asia nro 63. Tuleva aluehallintouudistus 1 (6) Osavuosikatsaus 1/2016 MHS 4/2016 asia nro 63 Maakuntajohtajan katsaus Tuleva aluehallintouudistus Pääministeri Sipilän hallitus on päättänyt toteuttaa vuoden 2019 alusta alkaen laajan SOTE- ja aluehallinnon

Lisätiedot

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3.

TP Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä. Alavieskan kunta 3.3. TP 2016 Väestö Työttömyys Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Aikasarjat: vuosikate, lainat, yli-/alijäämä Alavieskan kunta 3.3.2017 JY Päivitetty 10.3.2017 ja 13.3.2017 Päivitetty 27.3.2017 ja 19.5.2017

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry

ProCom Viestinnän ammattilaiset ry ProCom Viestinnän ammattilaiset ry Kalevankatu 30 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0288699-2 TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2025 asti Tilinpäätöksen toteutti:

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu

Väestömuutokset, tammi-huhtikuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-huhtikuu 715/.1./16 31.5.16 Kunnanhallitus 6.6.16 Väestön kehitys ja väestömuutokset 16 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi15 63 15 tammi16 helmi16 6 Kuntien

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2018 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2019 Vuoden 2018 tilinpäätös Plussat: Hyvät palvelut säilyivät Talousarviossa pysyttiin, hyvää työtä toimialoilla Menojen kasvu alle

Lisätiedot

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta

Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Eettisen pankkitoiminnan kehitys osuuskunta Ehta Tasekirja 1.1.2014-31.12.2014 Osoite c/o Marika Lohi Sinikalliontie 10 02630 Espoo Y-tunnus: 252555-5 Kotipaikka: Helsinki Eettisen pankkitoiminnan kehitys

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS

TILINPÄÄTÖS Sivu 1/110 LAPIN LIITTO / LAPIN PELASTUSLAITOS TILINPÄÄTÖS 31.12.2015 Kansainvälinen Barents Rescue 2015 harjoitus (BR15) 30.9-1.10. 2015 Levillä. Lapin liitto/lapin pelastuslaitos ( Koko yritys (YR) )

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 29.12.216 Tammi-marraskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a

KUUMA-johtokunta / LIITE 5a KUUMA-johtokunta 13.3.2019 5 / LIITE 5a TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2018 1.1. - 31.12.2017 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 171 410,01 123 903,54 Saamiset 171 410,01 123

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus.

Oma Häme. Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus. Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Aluekehitysviranomaisen tehtävät www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Vastuu alueiden kehittämisestä on ALKE-lain perusteella

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011

KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO. Y-tunnus Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 KIINTEISTÖ OY H-SEITSIKKO Y-tunnus 1086342-4 Omistusosuudet: Keski-Pohjanmaan erikoisssairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä 100 % TILINPÄÄTÖS 2011 SISÄLLYSLUETTELO Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2

Lisätiedot

Suomen LVI-liitto SuLVI ry

Suomen LVI-liitto SuLVI ry TILINPÄÄTÖS 31.12.2018 Tilikausi 1.1.31.12.2018 Sisällysluettelo Sivut Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3 4 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 5 Käytetyt tilikirjat 6 Tilinpäätös

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2016 SISÄLLYS SIVU Toimintakertomus 2 Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot 6 Toimintakertomustiedot (OYL) 7 Kirjanpitokirjat 7 Tositelajit

Lisätiedot

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut

5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 5.5 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 1000 1000 Toimintatuotot 81 901 80 382 Toimintakulut -234 338-223 246 Osuus osakkuusyht. voitosta (tappiosta) 33 7 Toimintakate -152 403-142 858 Verotulot 124

Lisätiedot

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA

Leader Pyhäjärviseutu ry TASEKIRJA TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Sisällys TULOSLASKELMA... 1 TASE... 2 LIITETIEDOT... 4 LUETTELO KÄYTETYISTÄ KIRJANPITOKIRJOISTA... 6 TOSITELAJIT JA SÄILYTTÄMISTAPA... 6 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS... 7

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 11a

KUUMA-johtokunta Liite 11a KUUMA-johtokunta 8.3.2015 11 Liite 11a TASEKIRJA 31.12.2016 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2016 1.1. - 31.12.2015 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 472 254,43 205 625,88 Saamiset 472 254,43 205 625,88

Lisätiedot

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund

Uudenmaan liitto. Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja. Uudenmaan liitto Nylands förbund 1 Uudenmaan liitto Riitta Murto-Laitinen Aluesuunnittelusta vastaava johtaja Ampumaradat ja kaavoitusprosessi CASE-metropolialue Ampumaratojen tulevaisuus seminaari, 5.3.2010 Johtaja Riitta Murto-Laitinen,

Lisätiedot

KUUMA-johtokunta Liite 12a

KUUMA-johtokunta Liite 12a KUUMA-johtokunta 14.2.2018 12 Liite 12a TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 1 KUUMA -liikelaitos TASE 1.1. - 31.12.2017 1.1. - 31.12.2016 VASTAAVAA VAIHTUVAT VASTAAVAT 123 903,54 472 254,43 Saamiset 123 903,54 472

Lisätiedot

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI

TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL VALKEAKOSKI 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 1..4.2019 Päiväys: 1.4.2019 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6167 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi-syyskuu

Väestömuutokset, tammi-syyskuu Iitin kunta Talouskatsaus Tammi-syyskuu 71/2.1.2/216 2.1.216 Kunnanhallitus 31.1.216 Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Syntyn Kuolleet eet vuosi21 63 1 1 nelj. 16 2 nelj

Lisätiedot

Suomen LVI-liitto SuLVI ry

Suomen LVI-liitto SuLVI ry TILINPÄÄTÖS 31.12.2017 Tilikausi 1.1.31.12.2017 Sisällysluettelo Sivut Tuloslaskelma 1 Tase 2 Tilinpäätöksen liitetiedot 3 4 Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä 5 Käytetyt tilikirjat 6 Tilinpäätös

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA

Kullo Golf Oy TASEKIRJA Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ TASEKIRJA 1.1.2015-31.12.2015 Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus 1761478-9 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1.2015-31.12.2015 Sisällysluettelo Tase 3 Tuloslaskelma 5 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Tilinpäätös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 180

Tilinpäätös Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Julkaisu 180 Tilinpäätös 2015 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Julkaisu 180 2016 Julkaisu 180 2016 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2016 Tilinpäätös 2015 Painosmäärä 160 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen

Lisätiedot

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA

RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA RAPORTTI TOIMINNAN JA TALOUDEN TOTEUTUMASTA KESÄKUU 2019 Työttömyysaste/toukokuu: 2019 6,7 % 2018 7,4 % Tavoiteprosentti tasaisella kehityksellä 50,0 % Näyttö: GL30 Kokkolan kaupunki Sivu: 1 Käyttäjä :

Lisätiedot

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös

MAANOMISTAJAIN LIITTO - JORDÄGARNAS FÖRBUND RY T A S E K I R J A. Tilinpäätös MAANOMISTAJAIN LIITTO - T A S E K I R J A Tilinpäätös 1.1-31.12.2015 Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Liitetiedot Kirjanpitokirjat Allekirjoitukset MAANOMISTAJAIN LIITTO - : y-tunnus 0201663-9 Tuloslaskelma

Lisätiedot

Talousraportti 6/

Talousraportti 6/ 1 (5) Talousraportti kesäkuun lopun tilanteesta Väestö Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 003 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 725, Nurmeksessa 7 972 ja Valtimolla 2 307 asukasta. Juuassa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry

Amcham Finland/Suomalais-Amerikkalainen Kauppakamariyhdistys Suomessa ry Kauppakamariyhdistys Suomessa ry TASEKIRJA 31.12.2014 Eteläranta 6 a 8 00130 Helsinki Kotipaikka Helsinki Y-tunnus 1985788-0 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2014-31.12.2014 Sivu No Toimintakertomus 1.1-1

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

Suomen LVI-liitto SuLVI ry Y-tunnus

Suomen LVI-liitto SuLVI ry Y-tunnus Suomen LVIliitto SuLVI ry Ytunnus 01169633 Suomen LVIliitto SuLVI ry TILINPÄÄTÖS 31.12.2016 Suomen LVIliitto SuLVI ry Ytunnus 01169633 Tilikausi 1.1.31.12.2016 Sisällysluettelo Sivut Tuloslaskelma 1 Tase

Lisätiedot

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013

Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 Forssan kaupungin tilinpäätös 2013 8. huhtikuuta 2014 Vuonna 2013 kaupungin talous vahvistui lähinnä kertaluonteisten verotilitysmuutosten vuoksi Vuosi 2013 on 0,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Pakollisen

Lisätiedot

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011

Tasekirja. Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 Tasekirja Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys 1.1.-31.12.2011 2 Teologian Ylioppilaiden Tiedekuntayhdistys Tase 2011 Vastaavaa Pysyvät vastaavat Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto 327,37 452,01

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry

TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry 1 / 14 TILINPÄÄTÖS Joensuun Jääkarhut ry Ytunnus: 01.01.2016 31.12.2016 Tämä tilinpäätös on säilytettävä 31.12.2026 asti 2 / 14 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2016 31.12.2016 Sisällysluettelo Vuosikertomus

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot

Pohjanmaan Partiolaiset ry

Pohjanmaan Partiolaiset ry TASEKIRJA 1.1. - 31.12.2015 Säilytettävä vähintään 31.12.2025 asti. Osoite: Hallituskatu 35 A 5 90100 Oulu Kotipaikka Oulu Y-tunnus 2169301-0 TASEKIRJA 31.12.2015 Tilinpäätös tilikaudelta 1.1. - 31.12.2015

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA

TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.03.2017 SISÄLLYS Toimintakertomus Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen liitetiedot Toimintakertomustiedot (OYL) Kirjanpitokirjat Tositelajit ja säilyttämistapa

Lisätiedot

PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS

PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS PRO LUOMU RY TILINPÄÄTÖS 1.1. - 31.12.2016 Pro Luomu ry TILINPÄÄTÖS TILIKAUDELTA 1.1. - 31.12.2016 Sisällys Sivu Toimintakertomus 1-11 Tase 12 Tuloslaskelma 13 Liitetiedot 14 Luettelo kirjanpitokirjoista

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Amnesty International Suomen osasto ry. y-tunnus TILINPÄÄTÖS

Amnesty International Suomen osasto ry. y-tunnus TILINPÄÄTÖS Amnesty International Suomen osasto ry y-tunnus 0224270-8 TILINPÄÄTÖS 1.1.2017-31.12.2017 Amnesty International Suomen osasto ry Hietaniemenkatu 7 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 0224270-8

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1.-30.6.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 12.9.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.6.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1-30.6.2017

Lisätiedot

Tilinpäätös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry

Tilinpäätös Suupohjan Kehittämisyhdistys ry Tilinpäätös 2018 Teknologiapuisto 1, 61800 Kauhajoki Keskuspuistikko 14, 61300 Kurikka Kotipaikka: Isojoki www.leadersuupohja.fi etunimi.sukunimi@leadersuupohja.fi Tel +358 20 7470 205 Tilinpäätös 2018

Lisätiedot

Hyvinkään Tennisseura ry. Tilinpäätös

Hyvinkään Tennisseura ry. Tilinpäätös 1.1. - 31.12.2016 Hyvinkään Tennisseura ry Torikatu 12 05800 HYVINKÄÄ Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0825800-6 tilikaudelta 1.1. - 31.12.2016 Sisällys TULOSLASKELMA... 1 TASE... 2 LIITETIEDOT... 4 TILINPÄÄTÖKSEN

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 3131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 2.1.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2017 Ulvilan kaupungin toimintamenot aikavälillä

Lisätiedot

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta

Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta 1 (5) Talousraportti syyskuun lopun tilanteesta ja ennakkotietoa lokakuun lopun tilanteesta Väestö Työllisyys Lokakuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 21 736 henkilöä, joista Lieksassa asui 11 585,

Lisätiedot