Hyvä käyttäjä! Ystävällisin terveisin. Toimitus
|
|
- Sakari Hovinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvä käyttäjä! Tämä pdf-tiedosto on ladattu Tieteen Kuvalehden verkkosivuilta ( Tiedosto on tarkoitettu henkilökohtaiseen käyttöön, eikä sitä saa luovuttaa kolmannelle osapuolelle. Tekijänoikeudellisista syistä tiedostossa ei ole kuvia. Ystävällisin terveisin Toimitus
2 Rajanveto on vaikeaa HULLU vai Tuore tutkimus osoittaa oikeaksi yleisen käsityksen mielisairauden ja nerouden yhteydestä. Niin suurten älyllisten oivallusten kuin psyyken häiriöidenkin taustalla näyttää olevan aivojen heikentynyt kyky karsia saamiaan ärsykkeitä. A lbert Einsteinin neroutta tuskin kyseenalaistaa kukaan. Silti kun katsoo kuvia, joissa hänen hiuksensa harottavat ja vaatteensa repsottavat, häntä voi olla vaikeaa ottaa vakavasti. Ehkä pikemminkin mieleen tulee stereotyyppinen kuva psykiatrisen osaston potilaasta. Myös Niels Bohr, Nobelin palkinnon saanut fyysikko, täytti kaikki hajamielisen professorin tuntomerkit: hän selitti nerokkaita teorioitaan mumisten ja lopetti jatkuvasti puheensa kesken lauseen ja aloitti uuden. Vaikka Einsteinin ja Bohrin kohdalla saattoi olla kyse vain näennäisestä poissaolevuudesta ja maailmasta vieraantuneisuudesta, on ilmeistä, että poikkeuksellisen luovuuden, nerouden ja psyykkisten ongelmien välillä on yhteys. Brittiläinen psykiatri Felix Post selvitti 1994 tunnettujen taiteilijoiden mielenterveyttä elämäkertojen ja henkilökohtaisten kirjeiden pohjalta. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. 38 prosentilla kuvataiteilijoista ja 46 prosentilla kirjailijoista ilmeni vakava depressio tai muu psyykkinen häiriö. Lähes kaikilla muillakin oli mielenterveysongelmia, joskin lievempiä. Muutkin tutkijat ovat havainneet samansuuntaisia tilastollisia yhteyksiä poikkeuksellisen luovuuden ja psyykkisten sairauksien, kuten kaksisuuntaisen John Nash Yhdysvaltalainen matemaatikko, syntynyt 1928 N. FEANNY/CORBIS/SCANPIX Kehitti 21-vuotiaana talouden peliteorian strategian monen toimijan peleihin. Nashin strategia on nykyisin perustana monissa taloudellisissa analyysimalleissa. Sai taloustieteiden Nobel-palkinnon peliteorian tutkimuksestaan vuotiaana Nashilla todettiin paranoidi skitsofrenia, jota hän sairasti 20 vuotta. Hän jatkoi kuitenkin matemaattisten teorioidensa kehittelyä. Nashin mukaan sairaus auttoi häntä ajattelemaan entistä loogisemmin. 44 Teksti: Gorm Palmgren ja Jouni Sirén
3 NERO? mielialahäiriön, jota ennen kutsuttiin maanis-depressiivisyydeksi, ja skitsofrenian, välillä. Vaikka tutkimuksissa voi olla monia epävarmuustekijöitä eikä tutkittujen henkilöiden valinta aina täytä tieteellisiä kriteerejä, yleisvaikutelma näyttää olevan se, että nerouden ja hulluuden välinen raja on hiuksenhieno. Rajanveto henkisen lahjakkuuden ja luovuuden ja mielenterveysongelmien välillä on vaikeaa, mutta tutkijat uskovat päässeensä jyvälle ainakin yhdestä keskeisestä tekijästä, joka itse asiassa keksittiin jo 1950-luvulla tutkittaessa eläinten käyttäytymistä. Se on niin sanottu latentti inhibitio eli ärsykekynnys. Sillä tarkoitetaan aivojen kykyä karsia ärsykkeitä ja jättää tarpeeton informaatio huomiotta. Aivot karsivat havaintojaan Ihmistä ympäröivä maailma on äärimmäisen monimutkainen ja aivojen vastaanottama aistiärsykkeiden määrä niin suuri, että niihin kaikkiin ei voi reagoida. Jalkapallo-ottelun katsojat pystyvät seuraamaan peliä vain sulkemalla pois suuren osan vastaanottamistaan ärsykkeistä. Näin he voivat keskittyä palloon ja sitä liikuttaviin pelaajiin ilman, että heidän huomionsa kohdistuu mainoskyltteihin, makkaran tuoksuun, auringon lämpöön tai penkin kovuuteen. Henkilöt, joilla on korkea ärsykekynnys, kykenevät karsimaan tilanteen kannalta merkityksettömät ärsykkeet ja keskittymään olennaiseen. Ne, joilla ärsykekynnys on matala, hukuttavat aivonsa informaatiotulvaan. Monet eläimillä ja ihmisillä tehdyt kokeet osoittavat, että huumaavat aineet, kuten amfetamiini ja kokaiini, alentavat ärsykekynnystä niin, että henkilö tai eläin Vain harvat kirjallisuuden ja kuvataiteen suurista lahjakkuuksista olivat mieleltään täysin terveitä. tulee tarkkaavaisemmaksi ympäristönsä suhteen. Toiset aineet puolestaan nostavat ärsykekynnystä, jolloin ihminen pystyy jättämään osan ympäristöstään huomiotta ja keskittämään ajatuksensa kapeammalle sektorille. Näin toimivat muun muassa monet mielenterveyshäiriöiden hoitoon käytettävät lääkkeet. Sekä skitsofrenialle että kaksisuuntaiselle mielialahäiriölle on ominaista matala ärsykekynnys. Voidaan sanoa, että näistä sairauksista kärsivien ihmisten mieli järkkyy, kun he yrittävät reagoida kaikkeen, mitä he näkevät, kuulevat, tuntevat ja ajattelevat. Sopivan korkeasta ärsykekynnyksestä on siis hyötyä, jotta ihminen pystyy pitämään jalkansa maan pinnalla ja keskittymään työhönsä tai rentoutumaan. Jos taas latentin inhibition taso on liian korkea, aivot eivät enää käsittele asiaa tai tapahtumaa, kun se on kerran rekisteröity ja käsitelty. Se on huono lähtökohta uuden oppimiselle ja heikentää ongelmanratkaisukykyä. Ongelmanratkaisussa on usein tärkeätä yhdistellä vanhoja tietoja ja havaintoja uudella tavalla, jolloin voi syntyä omaperäisiä ja nerokkaita oivalluksia. Usein on esitetty, että korkea ärsykekynnys on ristiriidassa luovuuden kanssa. Tämä olettamus oli lähtökohtana myös yhdysvaltalaisen psykologin Shelley Carsonin vuonna 2003 tekemässä tutkimuksessa, johon osallistui 182 Harvardin yliopiston opiskelijaa. Tutkimuksessa määritettiin ensin koehenkilöiden latentin inhibition taso. Koehenkilöt pantiin istumaan tietokoneen näytön eteen kuulokkeet korvillaan. Aluksi näyttö oli pimeänä ja kuulokkeista kuului perätysten 150 merkityksetöntä yksitavuista sanaa. Satunnaisin väliajoin koehenkilöt kuulivat myös 31 hälyjaksoa, jotka kestivät 2 6 sekuntia. Häly oli eritaajuisista äänistä syntyvää suhinaa, johon korva tottuu helposti. Koehenkilöille annettiin tehtäväksi laskea, miten monta kertaa he kuulivat sanan bim. Tällä heidät haluttiin totuttaa erilaisiin ääniin. Tutkijat olettivat, että ne henkilöt, joilla on korkea ärsykekynnys, oppivat nopeasti jättämään huomiotta hälyjaksot ja kaikki muut sanat kuin bim. Tutkijoiden lähtökohtana oli myös se, että kun nämä henkilöt kokeen seu- 45
4 Äly muokkaa kaaoksen luovuudeksi Luovuus syntyy älyn ja aivojen kaaoksen vuorovaikutuksesta. Kaaosta ohjaa aivojen ärsykekynnys. Jos sen taso on korkea, aivot karsivat tehokkaasti pois kulloisenkin tehtävän kannalta epäolennaiset ärsykkeet ja ajatukset, mikä auttaa keskittymään. Matala ärsykekynnys tarkoittaa sitä, että tietoisuuteen pääsee enemmän aistihavaintoja ja ajatuksia. Niistä voi syntyä nerokkaita oivalluksia, mutta tarvitaan älyä pitämään ajatustulva aisoissa, jotta aivot voivat toimia. Älyn ja ärsykekynnyksen yhteispeliin voivat vaikuttaa monet tekijät. Korkea kaoottisuusaste Matala kaoottisuusaste (Matala aivojen ärsykekynnys) (Korkea aivojen ärsykekynnys) HULLU NORMAALI YKSINKERTAINEN Pieni älykkyysosamäärä NERO LUOVA ÄLYKÄS Suuri älykkyysosamäärä Antipsykoottiset lääkkeet korottavat aivojen ärsykekynnystä. Psyykkiset sairaudet tai huumaavat aineet madaltavat aivojen ärsykekynnystä. Avomielisyys ja uudet ympäristöt ja tilanteet virkistävät ajattelua kuten aivojen ärsykekynnyksen lasku. Henkilökohtainen kriisi tai stressi heikentää ajatustoimintaa samalla tavalla kuin pieni älykkyysosamäärä. raavassa vaiheessa kuulevat uudelleen samat äänet samassa järjestyksessä, he ovat taipuvaisia jättämään muut kuin bim-sanat huomioimatta. Kokeen toisessa vaiheessa tietokoneen näytölle ilmestyi keltainen valo jokaisen hälyjakson jälkeen. Koehenkilöiden tehtävänä oli päätellä, mikä äänistä oli merkkinä siitä, että keltainen valo syttyy. Heti kun he olivat mielestään keksineet ratkaisun, koe keskeytettiin heidän osaltaan. Toiset koehenkilöt keksivät hyvin nopeasti, että valo liittyi hälyjaksoihin, kun taas toiset eivät oivaltaneet yhteyttä lainkaan. Huomattava osa testatuista sijoittui ääripäiden väliin: lopulta he osasivat yhdistää hälyn valoon, mutta oivallus syntyi hitaasti. Osa koehenkilöistä osallistui vain kokeen toiseen vaiheeseen, eli heidän aivonsa eivät olleet voineet tottua ääniin, joten heidän ärsykekynnyksensä oletettiin olevan alhainen. Tämä ryhmä oivalsi hälyjaksojen ja keltaisen valon yhteyden nähtyään valon näytöllä keskimäärin 15 kertaa. Ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneet keksivät ratkaisun keskimäärin vasta 18 kerran jälkeen. Seuraavaksi selvitettiin koehenkilöiden ärsykekynnyksen ja luovuuden välistä yhteyttä. Tutkittaville tehtiin standardoituja psykologisia testejä, joilla mitattiin heidän luovia kykyjään, ja heidät jaettiin Nikola Tesla Serbialais-yhdysvaltalainen fyysikko, SCIENCE MUSEUM/SSPL Tesla oli erittäin tuottelias keksijä. Hän keksi muun muassa monivaihejärjestelmän ja asynkronimoottorin ja kehitti radiota. Hän tutki myös magnetismia. Hänen mukaansa on nimetty magneettivuon tiheyden mittayksikkö. Tesla kärsi pakkoajatuksista. Hän muun muassa kommunikoi marsilaisten kanssa ja puhdisti aina ruokailuvälineensä moneen kertaan. Hän pelkäsi korvakoruja käyttäviä naisia ja kiersi talon aina kolmesti ennen kuin rohkeni sisään. 46
5 Ernest Hemingway Yhdysvaltalainen kirjailija, L. DEAN/TIME LIFE PICTURES/ALL OVER Yhdysvaltojen merkittävimpiä kirjailijoita. Kirjoitti lukuisia novelleja ja romaaneja, jotka vaikuttivat koko 1900-luvun kirjallisuuteen. Monet hänen teoksistaan ovat nykyisin klassikkoja. Sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon Hemingway kärsi masennuksesta ja alkoholismista. Myöhemmin hän sai myös vainoharhaisuuden oireita, joita hoidettiin muun muassa sähkösokeilla. Hän yritti kahdesti itsemurhaa. Lopulta hän tappoi itsensä ampumalla päähän. luovien ja vähemmän luovien ryhmään. Kun ryhmien jäsenten kokeen aikaisemmista vaiheista saamia tuloksia verrattiin, havaittiin merkittävä ero. Luovien ryhmään luokitellut koehenkilöt keksivät keltaisen valon ja hälyäänten yhteyden keskimäärin yhtä nopeasti riippumatta siitä, olivatko he osallistuneet kokeen ensimmäiseen vaiheeseen vai eivät. Nekin, jotka oli yritetty harhauttaa sulkemaan pois turhat äänet ensimmäisessä vaiheessa, huomioivat kaikki äänet myös toisessa vaiheessa. Vähemmän luovien ryhmässä tilanne oli toinen. Ne koehenkilöt, joiden aivot oli turrutettu äänillä ensimmäisessä vaiheessa, tarvitsivat toisessa vaiheessa keskimäärin kuusi yritystä enemmän keksiäkseen hälyäänen ja keltaisen valon yhteyden kuin ne, jotka osallistuivat vain kokeen toiseen vaiheeseen. Carsonin ja hänen kollegojensa johtopäätös oli se, että vähemmän luovien korkea ärsykekynnys esti heitä huomaamasta tärkeää informaatiota. Luovat koehenkilöt taas olivat avoimia kaikille äänille ja osasivat käyttää niitä hyväksi ongelman ratkaisemisessa. Ärsykekynnys oli siis luovilla henkilöillä alhainen ja vähemmän luovilla korkea. Nerous on tiedon uusiokäyttöä Neroudelle ei ole yksiselitteistä määritelmää. Useimmat tutkijat liittävät siihen kuitenkin epätavallisen suuren henkisen lahjakkuuden ja luovuuden. Luovuutensa avulla nero osaa yhdistellä olemassa olevaa tietoa uusilla tavoilla, nähdä yllättäviäkin yhteyksiä asioiden välillä ja tehdä päätelmiä, jotka eivät ole tulleet muille mieleen, vaikka tarvittava tieto on ollut heidän käytettävissään. Nerot ovat yleensä ihmisiä, jotka paitsi muistavat poikkeuksellisen hyvin lukemansa ja kuulemansa myös osaavat tuottaa vanhan tiedon pohjalta uutta. Selvitettyään alhaisen ärsykekynnyksen merkityksen normaalien ihmisten luovuudelle Carsonin tutkijaryhmä alkoi kartoittaa, mikä yhteys näillä tekijöillä on Vakiintuneen käsityksen mukaan tarkasteltuna Harvardin lahjakkaimmat opiskelijat ovat mielisairaita. poikkeuksellisen luovilla tai suorastaan neroiksi luokiteltavilla ihmisillä. Tätä varten Carson teetti koehenkilöillä kyselytutkimuksen ja kävi läpi heidän henkilöhistoriansa ja tutki heidän saavutuksiaan luovuutta vaativilla aloilla. 182 koehenkilöstä 25 oli jo ehtinyt kunnostautua taiteen tai tieteen saralla myös yliopiston ulkopuolella, mikä on huomattava saavutus varsinkin, kun ottaa huomioon, että kaikki tutkitut olivat alle 21-vuotiaita. Heistä kaksi oli kirjoittanut kirjoja, jotka oli julkaistu, seitsemän oli saanut palkinnon tieteellisistä keksinnöistä, viisi oli säveltänyt musiikkia, joka oli levytetty ja julkaistu, kaksi oli saanut patentin keksinnöistään ja yhdeksän oli ansioitunut teatterissa joko kirjoittajana, näyttelijänä tai koreografina. Näiden 25 erityisen luovan henkilön osalta tutkimustulokset olivat vielä selvempiä kuin muiden kohdalla. Vain kolmella heistä oli testien mukaan korkea latentin inhibition taso eli heidän aivonsa karsivat suuren osan aistiärsykkeistä. Suurimmalla osalla luovista koehenkilöistä oli poikkeuksellisen matala ärsykekynnys, eli heidän aivonsa ottivat vastaan keskimääräistä suuremman osan ärsykevirrasta ja ilmeisesti myös kykenivät muokkaamaan sen luoviksi ajatuksiksi ja ratkaisuiksi. Ero vähemmän luoviin koehenkilöihin verrattuna oli merkittävä: poikkeuksellisen luovilla latentin inhibition taso oli keskimäärin 11,1 ja vähemmän luovilla 19,4. Carsonin mukaan tämä oli ensimmäinen kerta, kun voitiin tieteellisesti osoittaa, että matala latentin inhibition taso oli edellytys poikkeuksellisten luovien kykyjen kehittymiselle. Aikaisemmin psykologit ja aivotutkijat olivat yhdistäneet matalan latentin inhibition tason ennen muuta psyykkisiin ongelmiin. Yleinen näkemys oli ollut se, että alhainen ärsykekynnys johtaa hallitsemattomaan informaatiotulvaan, joka estää normaalin aivotoiminnan. Vakiintuneen käsityksen mukaan tulkittuna Carsonin tutkimuksen tulokset olisivat siis tarkoittaneet sitä, että Yhdysvaltojen arvostetuimpiin kuuluvan Harvardin yliopiston luovimmat opiskelijat olivat psyykkisesti sairaita. Äly pitää ärsyketulvan aisoissa Carson kollegoineen päätyi siihen, että jokin vielä selvittämätön tekijä vaikutti siihen, että toisilla matala aivojen ärsykekynnys johti mielenterveysongelmiin, kun taas toiset pystyivät kanavoimaan 47
6 Vincent van Gogh Alankomaalainen taidemaalari, BRIDGEMAN ART LIBRARY Van Gogh teki kymmenessä vuodessa 900 maalausta, jotka vaikuttivat suuresti ekspressionistisen ja abstraktin maalaustaiteen kehitykseen. Häntä pidetään yhtenä kaikkien aikojen suurimmista eurooppalaisista kuvataiteilijoista. Van Gogh kärsi masennuksesta ja harha-aistimuksista hänen mielenterveytensä romahti lopullisesti. Hän muun muassa leikkasi toisen korvansa irti. Seuraavana vuonna hän meni mielisairaalaan, josta päästyään hän ampui itsensä. Suuren älykkyytensä ansiosta luovat ihmiset voivat käyttää hyödykseen puutetta, joka muilla haittaa aivotoimintaa. informaatiotulvan myönteisellä ja luovalla tavalla. Carson epäili, että ratkaiseva tekijä voisi olla älykkyys. Harvardin yliopiston opiskelijoiden keskimääräinen älykkyysosamäärä on paljon korkeampi kuin keskivertoväestön. Carsonin ja kollegoiden tutkimien henkilöiden keskuudessa alin älykkyysosamäärä oli 100, joka on koko väestön keskiarvo, ja korkein tulos oli 148. Koehenkilöt jaettiin älykkyysosamääränsä mukaan kahteen ryhmään: toiseen ne, joiden älykkyysosamäärä oli yli 120, ja toiseen ne, joiden älykkyysosamäärä oli kohtalainen eli jotka olivat saaneet älykkyystestissä tulokseksi Sitten tutkijat vertasivat aikaisempien kokeiden tuloksia koehenkilöiden älykkyysosamäärään. Kävi ilmi, että aivojen matalan ärsykekynnyksen, poikkeuksellisten luovien kykyjen ja älykkyysosamäärän välillä oli selvä yhteys. Ne opiskelijat, joilla oli sekä korkea älykkyysosamäärä että matala ärsykekynnys, olivat testien, kyselytutkimuksen ja opintojen ulkopuolisten saavutustensa mukaan vähintään kolme kertaa niin luovia kuin muut. Toiseksi parhaat luovuuspisteet olivat saaneet ne koehenkilöt, joiden älykkyysosamäärä oli kohtalainen ja ärsykekynnys matala. Ne, joilla oli kohtalainen älykkyysosamäärä ja korkea ärsykekynnys, olivat saaneet luovuusmittauksissa vain viidesosan luovimman ryhmän tuloksesta. Korkean älykkyysosamäärän merkitys tuli ilmi myös, kun tarkasteltiin pelkästään poikkeuksellisen luovia koehenkilöitä. Heidän keskimääräinen älykkyysosamää- 48 ränsä oli 129, kun taas vähemmän luovilla keskiarvo oli 118. Carsoninkin tutkimus osoitti siis, että tunnusomaista poikkeuksellisen luoville ja todennäköisesti myös neroiksi luokiteltaville henkilöille oli matala aivojen ärsykekynnys ja korkea älyllinen suorituskyky. Ilmeisesti älykkyys tasoittaa niitä haittoja, joita aiheutuu aivojen puuttuvasta kyvystä karsia epäolennaisia ärsykkeitä. Hyvän älyllisen suorituskyvyn ansiosta neron aivot näyttävät pystyvän valjastamaan hyötykäyttöön sen ärsykkeiden ja ajatusten tulvan, joka haittaisi keskivertoihmisen aivojen toimintaa. Ilmeisesti hyvä muisti tehostaa älykkyyden vaikutusta. Carson uskoo, että hyvä työmuisti eli kyky pitää mielessä monta asiaa yhtä aikaa auttaa älykkäitä aivoja käsittelemään poikkeuksellisen suuren informaatiomäärän ja yhdistelemään tietoja luovalla tavalla. Koulumenestys on riski? Toiset tutkimukset ovat osoittaneet, että myös diagnosoidun mielisairauden ja älyllisen suorituskyvyn välillä on yhteys. Irene Isohannin Oulun yliopistossa vuonna 2000 tekemässä tutkimuksessa seurattiin pohjoissuomalaisen koulunkäyntiä ja mielenterveyttä syntymästä 31 vuoden ikään. Sen mukaan koulussa erinomaisesti menestyneillä pojilla oli nelinkertainen riski sairastua skitsofreniaan muihin poikiin verrattuna. Skitsofreniaan sairastuneista pojista 11 prosenttia oli saanut koulussa poikkeuksellisen hyvät arvosanat. Jostain syystä tätä ilmiötä ei esiintynyt tytöillä. Myös Islannissa on tutkittu koulumenestyksen ja psykoottisten mielisairauksien, kuten skitsofrenian, yhteyttä. Islannissa on pienen väkilukunsa ja syrjäisen sijaintinsa takia varsin yhtenäinen väestö. Lisäksi siellä on pitkä sukututkimuksen perinne. Siksi saarella on helppoa tutkia muun muassa sairauksien tai poikkeuksellisten kykyjen periytyvyyttä. Jon Karlssonin viime vuonna julkaistun tutkimuksen kohteena oli 180 islantilaista miestä, jotka olivat suorittaneet lukio-opinnot parhain mahdollisin arvosanoin vuosina Kun hän tutustui näiden miesten sairauskertomuksiin, kävi ilmi, että heistä neljä oli joutunut sairaalahoitoon vakavan psykoosin (skitsofrenian) takia. Se on huomattavasti keskivertoa suurempi määrä, sillä tilastollisesti tarkasteltuna vastaavassa joukossa olisi pitänyt olla vain yksi psykoottisista oireista kärsivä. Seuraavaksi Karlsson kartoitti mielenterveyspotilaiden määrää näiden miesten sukulaisten keskuudessa sukulaisen joukossa oli 22 mielisairaalahoitoa saanutta henkilöä. Tilastollinen keskiarvo olisi ollut kahdeksan. Karlssonin mukaan myös lahjakkuuden lajilla oli merkitystä. Mielenterveyden häiriöt olivat selvästi yleisempiä matemaattisesti lahjakkaiden kuin kieliin ja
7 muihin humanistisiin aineisiin suuntautuneiden keskuudessa. Sekä Isohanni että Karlsson varoittavat tekemästä hätäisiä päätelmiä ja painottavat, että asiaa täytyy tutkia laajemmin. Tulokset näyttävät kuitenkin vahvistavan käsityksen, että älyllisesti lahjakkailla on muita suurempi riski saada mielenterveysongelmia ja tämä alttius on ainakin osaksi periytyvä. Freud suositteli kokaiinia Mielenterveysongelmiin johtavan matalan aivojen ärsykekynnyksen taustalla voivat olla myös huumausaineet. On havaittu, että pitkäaikainen päihteiden käyttö voi johtaa pysyviin muutoksiin aivoissa ja joillakin myös skitsofreniaan tai muihin psyykkisiin ongelmiin. Toisaalta päihteitä on käytetty myös luovuuden lähteenä. Yksi nykyaikaisen psykiatrian perustajista, Sigmund Freud, suositteli kokaiinia ajatustoiminnan piristäjäksi. Hän myös itse käytti sitä innokkaasti. Jos Freudilla oli korkea älykkyysosamäärä, hän ehkä pystyi hallitsemaan kokaiinin vapauttamaa ajatusvirtaa ja muuttamaan sen luovuudeksi. Carson ja muut tutkijat etsivät muita keinoja aivojen ärsykekynnyksen madaltamiseksi hallitulla tavalla. Huumeet eivät tule kysymykseen, koska niillä on haittavaikutuksia ja ne voivat aiheuttaa riippuvuutta. Haluttu vaikutus voidaan ehkä tuottaa vaarattomilla keinoilla. Tavoitteena on aine tai menetelmä, jolla ajatukset saataisiin lyhyen ajan virtaamaan vapaasti. Sen jälkeen aivot palaisivat normaaliin tilaan ja ihminen voisi arvioida ajatusvirran tuloksia ja etsiä mahdollisesti käyttökelpoisia ideoita. Toistaiseksi varmin tapa vaalia omaa rajallistakin nerokkuuttaan on antaa aivoilleen ärsykkeitä. Ärsykekynnyksen tasosta riippumatta uusien paikkojen näkeminen ja eri tavoin ajattelevien ihmisten kohtaaminen on älyllisesti virkistävää. Monilla luovuutta korostavilla työpaikoilla työryhmät kootaankin erilaisista ihmisistä, koska näin henkilöiden erityyppiset lahjakkuudet tulevat parhaiten esille. Aivoja treenattaessa kannattaa kuitenkin pitää mielessä myös nerouden varjopuoli, jotta ei eksy nerouden ja hulluuden rajan väärälle puolelle. Lisätietoja internetissä osoitteessa Tutkimusten valossa alkaa hahmottua, mikä erottaa neron keskiverrosta. Erot voidaan kiteyttää viiteen kohtaan. NEROUDEN RESEPTI Lainaa muiden alojen tietämystä! Useimmat hyvin älykkäätkin normaalit ihmiset ovat taipuvaisia etsimään ratkaisuja sieltä, mistä he ja muut olettavat ratkaisun löytyvän. Nero antaa ajatustensa kulkea omia teitään eikä epäröi käyttää ongelman ratkaisuun sellaisenkaan alan tietämystä, joka ei liity ongelmaan millään tavalla. Karsi pois huonot ideat! Suurin osa neronkin aivoissa syntyneistä ideoista on lähemmin tarkasteltuna käyttökelvottomia. Löytääkseen älynväläykset kelvottomien päähänpistojen joukosta neron on osattava analysoida oivalluksensa tarkkaan. Tähän tarvitaan älyä. Jotkut tutkijat uskovat, että riittävä älykkyysosamäärä on 120 eikä sitä korkeammasta älykkyydestä ole enempää hyötyä. Ole avoin muiden ajatuksille! Monien nerokkaiden keksintöjen taustalla on avoin ja vastaanottavainen mieli ja kyky toimia yhdessä muiden ihmisten kanssa. Esimerkiksi James Watson ja Francis Crick, jotka saivat 1962 Nobelin palkinnon dna:n molekyylirakenteen selvittämisestä, käyttivät tutkimuksensa perustana monien muiden tutkijoiden työn tuloksia. Pysy kohtuudessa! Nerous on tasapainoilua mielen järkkymisen rajalla. Siksi neron kannattaa pyrkiä vakaaseen tunne-elämään ja välttää päihteitä, jotka voivat järkyttää aivotoiminnan tasapainoa. Henkilökohtaisen elämän kriisi tai stressi voi verottaa aivojen analyysikykyä niin, että ne eivät pysty pitämään ajatusten tulvaa uomissaan ja seurauksena voi olla mielenterveysongelmia.
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen
Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen Päihderiippuvuuden synty Psyykkinen riippuvuus johtaa siihen ettei nuori koe tulevansa toimeen ilman ainetta. Sosiaalinen
LisätiedotLataa Älykäs eläin - Jussi Viitala. Lataa
Lataa Älykäs eläin - Jussi Viitala Lataa Kirjailija: Jussi Viitala ISBN: 9789517967174 Sivumäärä: 206 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 38.40 Mb Mitä älykkyys on? Kuka on älykäs? Miten älyä voidaan mitata?
LisätiedotKerronpa tuoreen esimerkin
Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE
LisätiedotPsyykkisten rakenteiden kehitys
Psyykkisten rakenteiden kehitys Bio-psykososiaalinen näkemys: Ihmisen psyykkinen kasvu ja kehitys riippuu bioloogisista, psykoloogisista ja sosiaalisista tekijöistä Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta
LisätiedotAineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin
Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:
LisätiedotMusiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen
Musiikin harrastuneisuuden vaikutus matematiikan ja englannin kursseilla menestymiseen Taina Eskola 15F ja Jemina Harjuranta 15A 4.10.2016-24.11.2016 Lohjan Yhteislyseon lukio Psykologia 7v,1 Sisältö:
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia käsityksiä mielenterveyskuntoutujista ja mielenterveysongelmista,
LisätiedotPsykoositietoisuustapahtuma
Psykoositietoisuustapahtuma apulaisylilääkäri Pekka Salmela Tampereen Psykiatria- ja päihdekeskus 19.9.2017 Metso Psykoosit Psykooseilla eli mielisairauksilla tarkoitetaan mielenterveyshäiriöiden ryhmää,
LisätiedotLUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015. Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella. Juha T Hakala
LUOVASTI TÖISSÄ 12.6.2015 Kirjastopäivät 10.-12.6. Seinäjoella Kuka 2 Veikko Huovinen 3 Jotta näkee, tarvitsee haukan siivet ja etäisyyttä! Tietotyöllä on puolensa 4 Saan sata sähköpostia päivässä. Ok,
LisätiedotPositiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri
Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä
LisätiedotS-114.2720 Havaitseminen ja toiminta
S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.
LisätiedotPsykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO
Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen
LisätiedotSisällys PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ. Psykologia tutkii ihmisen toimintaa. Psykologiassa on lukuisia osa-alueita ja sovelluskohteita
Sisällys I 1 PSYKOLOGIA AUTTAA YMMÄRTÄMÄÄN IHMISIÄ 10 Psykologia tutkii ihmisen toimintaa 12 Mielen tapahtumat ja käyttäytyminen muodostavat ihmisen toiminnan Psykologian suuntaukset lähestyvät ihmistä
LisätiedotEnsitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?
Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,
LisätiedotMielenterveysbarometri 2015
Sakari Nurmela TNS Gallup Oy Tutkimuksen tavoitteena: selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia, tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotTilastotiede ottaa aivoon
Tilastotiede ottaa aivoon kuinka aivoja voidaan mallintaa todennäköisyyslaskennalla, ja mitä yllättävää hyötyä siitä voi olla Aapo Hyvärinen Laskennallisen data-analyysin professori Matematiikan ja tilastotieteen
LisätiedotMielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä. Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014
Mielenterveys, kulttuuri ja hyvä elämä Prof Sami Pirkola psykiatrian dosentti 21.7.2014 Hyötyoppi ja hyvä elämä Meidän pitäisi aina tehdä se teko, jonka seuraukset ovat yleiseltä kannalta arvioituna parhaat
LisätiedotTunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi
Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.
LisätiedotKliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?
Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää? Riittävä tutkimuksen otoskoko ja tulos Timo Partonen LT, psykiatrian dosentti, Helsingin yliopisto Ylilääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Tutkimuksen
LisätiedotMatemaatikot ja tilastotieteilijät
Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat
LisätiedotSomaattisen sairauden poissulkeminen
Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä
LisätiedotOngelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs
Ongelma(t): Voiko älykkyyden määritellä ja voiko sitä mitata, myös objektiivisesti? Onko älykkyyttä ilman (näkyvää) toimintaa? Voiko kone olla älykäs ja jos voi, niin tulisiko sellainen rakentaa? 2012-2013
LisätiedotMuokkaa opas omaksesi
Xeplion Opas on tarkoitettu avuksi potilaille, joille on määrätty Xeplion -valmistetta. Päiväys: September 2017 Janssen-Cilag Oy Vaisalantie 2, FI-02130 Espoo, Finland, Tel +358 20 7531 300, jacfi@its.jnj.com,
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotHyvästä paras. Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät?
1 Hyvästä paras Miksi jotkut yritykset menestyvät ja toiset eivät? Nimi: Nina Granqvist Päivämäärä: Teos: Hyvästä paras Kirjailija: Jim Collins Kirjapisteet: 3 2 Jim Collinsin teos Hyvästä paras on noussut
LisätiedotAjatukset - avain onnellisuuteen?
Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa?
Kulttuuriperintö huomenna Elämystalouden arvokohde vai osallisuus tulevaisuuden rakentamisessa? Professori Katriina Siivonen, Helsingin yliopisto Elävä perinne! Avaus aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen
LisätiedotSISÄLLYS PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA
SISÄLLYS I 1 2 PERSOONALLISUUS OHJAA YKSILÖN TOIMINTAA Persoonallisuus on psyykkisten ominaisuuksien kokonaisuus Persoonallisuus on suhteellisen pysyvä halki elämän Persoonallisuuspsykologia tarkastelee
LisätiedotMiten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?
Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa? Voimaa arkeen 26.4.2018 Elina Hietala, psykiatrian erikoislääkäri vs Akuuttipsykiatrian ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala Aistiharhat ja psykoosi
LisätiedotMielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys
Mielenterveyden ja päihteiden välinen yhteys Vankien mielenterveys- ja päihdepalvelut seminaari 04.06.2019 Jouko Lönnqvist, LKT, psykiatrian professori (emeritus), HY Mielenterveys > < Päihteet Mielenterveyden
LisätiedotTukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa
Tukea saatavana - huolipuheeksi omaisen kanssa Mielenterveyskuntoutujan omaisen elämästä ja arjesta Omaistyön koordinaattori, psykoterapeutti Päivi Ojanen Omaiset mielenterveystyön tukena Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotTYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015
TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA
LisätiedotEtätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015
Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää
LisätiedotMiehet haluavat seksiä useammin kuin naiset
Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa
LisätiedotKeskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu
Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotSkitsofrenia. Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille. Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus
Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän aikaa sairastaneille Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Skitsofrenia Mitä se tarkoittaa? Tietoa skitsofreniasta pidemmän
LisätiedotTyöllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta
Työllistymisen mahdollisuudet seminaari 30.8.2017/ Päivi Kohta Valtakunnallinen ja yleishyödyllinen yhdistys Toiminnan tarkoituksena opiskelijoiden mielen hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn vahvistaminen sekä
LisätiedotImmateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset
Immateriaalioikeutta ja tekijyyttä koskevat kysymykset Professori Niklas Bruun IPR University Center Tekijyysseminaari 31.8.2005 Tutkimuseettinen neuvottelukunta Tekijyys missä mielessä? Tutkimuksen tekijä?
LisätiedotHuippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet
Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA
LisätiedotKirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo
Kirja-analyysi Nuortenkirjan tulkintatehtävä Anna Alatalo Anna Alatalo Aihe Mistä teos kertoo? - Aihe on konkreettisesti selitettävissä oleva kokonaisuus, joka kirjassa kuvataan. - Mika Wickströmin Kypärätempun
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotEsitutkimus. Asiakastyöpajat
Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena
LisätiedotLataa Sairaus - Susanna Tulonen. Lataa. Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.
Lataa Sairaus - Susanna Tulonen Lataa Kirjailija: Susanna Tulonen ISBN: 9789524980432 Sivumäärä: 222 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 16.60 Mb On erikoissairaanhoitaja, joka pitkän työuransa aikana on nähnyt
LisätiedotAjattelu ja oppimaan oppiminen (L1)
Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) Mitä on oppimaan oppiminen? Kirjoita 3-5 sanaa, jotka sinulle tulevat mieleen käsitteestä. Vertailkaa sanoja ryhmässä. Montako samaa sanaa esiintyy? 1 Oppimaan oppiminen
LisätiedotLataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen. Lataa
Lataa Lääkkeet mielen hoidossa - Matti O. Huttunen Lataa Kirjailija: Matti O. Huttunen ISBN: 9789516561809 Sivumäärä: 263 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.68 Mb Kirjassa käsitellään tavallisimpien psyykkisten
LisätiedotPOTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ?
POTEROISSA VAI SAMALLA PELIKENTÄLLÄ? - Ovatko eri viitekehysten kohtaamiset haasteita vai mahdollisuuksia? Ei kohdata ihmistä kokonaisuutena! Palvelujärjestelmä on sektoroitunut Tukevatko meneillä oleva
LisätiedotOMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS. Tavoiteltava toiminta: Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus
Harjoite 12: Tavoiteltava toiminta: Materiaalit: OMINAISUUS- JA SUHDETEHTÄVIEN KERTAUS Kognitiivinen taso: Ominaisuudet ja suhteet -kertaus Toiminnan tavoite ja kuvaus: Oppilaat ratkaisevat paperi- ja
LisätiedotTutkiva Oppiminen Lasse Lipponen
Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen
LisätiedotHuumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät
Huumeiden käytön lopettamiseen vaikuttaneet tekijät Sanni Joutsenlahti 1 Päihdepäivät 13.5.2014 Huumeiden käytöstä on haittaa käyttäjälle itselleen mm. terveydellisten, taloudellisten ja sosiaalisten ongelmien
LisätiedotPUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA
PUUTARHATERAPIA DEMENTIATYÖN TUKENA Aistikokemuksia vahvistamassa Opinnäytetyö HAMK Sosiaalialankoulutusohjelma Raija-Leena Löövi 1 JOHDANTO... 1 2 TUTKIMUSYMPÄRISTÖ JA KESKEISET TEORIAT... 2 2.1 Keskeisiä
LisätiedotLataa Syitä pysyä hengissä - Matt Haig. Lataa
Lataa Syitä pysyä hengissä - Matt Haig Lataa Kirjailija: Matt Haig ISBN: 9789522604682 Sivumäärä: 283 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 18.36 Mb Nuoruudessaan brittiläinen Matt Haig kärsi masennuksesta ja
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotHae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä!
Hae tutkimusrahoitusta Koneen Säätiöltä! Tiedeasiamies Kalle Korhonen syyskuu 2015 6.9.15 KONEEN SÄÄTIÖ 1 Koneen Säätiö Koneen Säätiö on itsenäinen ja riippumaton v. 1956 perustettu yleishyödyllinen säätiö
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotKARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ. Tiivistelmä
KARTTAPAIKANNUKSEN AVULLA TEHTY KYSELYTUTKIMUS TOIMISTOTILOJEN ÄÄNIYMPÄRISTÖSTÄ Arto Rauta 1, Maarit Kahila 2 1 Ecophon Strömberginkuja 2 00380 Helsinki arto.rauta@saint-gobain.com 2 Mapita Oy Kanavaranta
LisätiedotMitä aivokuvista näkee?
Mitä aivokuvista näkee? Tuukka Raij psykiatrian dosentti HYKS Psykiatrian klinikka; Aalto-yliopisto, Neurotieteen ja lääketieteellisen tekniikan laitos Esityksen rakenne Aivojen, mielen, ja ympäristön
LisätiedotOppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi
Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat
Lisätiedot6.14 Terveystieto. Opetuksen tavoitteet. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että opiskelija
6.14 Terveystieto Terveystieto on monitieteiseen tietoperustaan nojautuva oppiaine, jonka tarkoituksena on edistää terveyttä, hyvinvointia ja turvallisuutta tukevaa osaamista. Lähtökohtana on elämän kunnioittaminen
LisätiedotOPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi. Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos
OPS-seminaari: Korkeakouluopiskelijoiden hyvinvointi Hanna Laitinen, yliopistonopettaja Psykologian laitos Jyväskylän yliopiston linjaukset opetussuunnitelmiin ja opetusohjelmiin lukuvuosille 2017-2020
LisätiedotTietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna
Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.
LisätiedotPlayin Story -hanke Maija Hintikka Leikki on lapsen elämää. Leikki on lapsen elämää
Esityksen sisältö: Mikä Playin Story -hanke? Mitä omaehtoinen leikki merkitsee lapsen kokonaiskehitykselle? Mikä on aikuisen osuus omaehtoisessa leikissä? Mitä ovat Playin Story -materiaalit? Miten Playin
LisätiedotTyön ja vapaa-ajan tasapaino. Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015
Työn ja vapaa-ajan tasapaino Carita Tuohimäki 16.-17.3.2015 Määrittele tasapaino! Työn ja vapaa-ajan tasapainon saavuttamiseksi ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää, joka sopisi jokaisen tilanteeseen.
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotMistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto
Mistä lahjakkuuden tunnistaa yliopistossa? Professori Kirsi Tirri Helsingin yliopisto 28.10.2013 1 Mitä on lahjakkuus? (gifted) Selvästi keskitason yläpuolella olevaa kyvykkyyttä yhdellä tai useammalla
LisätiedotAivokuntoluento. Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy
Aivokuntoluento Jaakko Kauramäki, TkT Aivokunto Oy Itsensä johtaminen muutostilanteessa aivojen näkökulmasta Tieturi / Ruoholahti 23.1.2013 1. Aivot muutostilassa 2. Päätöksenteko, tunteet työelämässä
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotLataa Voimistava läsnäolo - Kauko Haarakangas. Lataa
Lataa Voimistava läsnäolo - Kauko Haarakangas Lataa Kirjailija: Kauko Haarakangas ISBN: 9789524515030 Sivumäärä: 252 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 29.92 Mb Ihmistä ei voi estää ajattelemasta, tuntemasta
LisätiedotEvoluutiopuu. Aluksi. Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot. Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio
Evoluutiopuu Avainsanat: biomatematiikka, päättely, kombinatoriikka, verkot Luokkataso: 6.-9. luokka, lukio Välineet: loogiset palat, paperia, kyniä Kuvaus: Tehtävässä tutkitaan bakteerien evoluutiota.
LisätiedotINPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla
INPULSIS -ON: Nintedanibin pitkäaikainen turvallisuus idiopaattista keuhkofibroosia (IPF) sairastavilla potilailla Tämä on yhteenveto kliinisestä tutkimuksesta IPF:ää sairastavilla potilailla. Se on kirjoitettu
LisätiedotARKISTA TEHOA TYÖHÖN. Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto. risto.harisalo@uta.fi 1
ARKISTA TEHOA TYÖHÖN Risto Harisalo Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto risto.harisalo@uta.fi 1 LÄHTÖKOHTA Organisaatio Ympäristö risto.harisalo@uta.fi 2 Tilanne 1 Ympäristö Organisaatio Ympäristö
LisätiedotLuovuus ja oppiminen. Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja
Luovuus ja oppiminen Juha Nieminen Opintopsykologi Yliopistopedagogiikan kouluttaja Helsingin yliopisto Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö Lääketieteellisen koulutuksen tuki- ja kehittämisyksikkö
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotUutta Suomessa mielenterveyden ensiapu. Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007
Uutta Suomessa mielenterveyden ensiapu Mikko Häikiö Pohjanmaa hanke Vaasa 11.5.2007 Pohjanmaa hankkeen toiminta alue Vaasan sairaanhoitopiiri väestömäärä n. 174 300 pinta ala 7930 km 2 Etelä Pohjanmaan
Lisätiedot301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen
301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin
LisätiedotPotilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!
Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa
LisätiedotLapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014
Lapsen vieraannuttaminen ilmiönä Lapsi erotilanteissa toteutuuko lapsen etu? 16.12.2014 Helinä Häkkänen-Nyholm, PsT, dosentti, psykoterapeutti Psykologi- ja lakiasiaintoimisto PsyJuridica Oy Lapsen vieraannuttaminen
LisätiedotADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA
ADHD KUN ARKIPÄIVÄ ON YHTÄ KAAOSTA On aivan tavallista, että pikkulapsen on vaikea istua paikallaan, keskittyä ja hillitä mielijohteitaan. ADHD:stä (Attention Deficit Hyperactivity Disorder) kärsivillä
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotMIELENTERVEYDEN ENSIAPU
Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.
LisätiedotASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN
1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon
LisätiedotPisan 2012 tulokset ja johtopäätökset
Pisan 2012 tulokset ja johtopäätökset Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA ja opettajankoulutuksen kehittäminen-seminaari Tampere 14.3.2014 17.3.2014 PISA 2012
LisätiedotMasennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon.
Masennuksesta voi parantua ja päihteistä pääsee eroon. Tässä tilaa tekstille! POHJAN MA A-HAN KE ÖSTERBOTTEN-PROJEKTET 2005-2014 Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Keski-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Vaasan
LisätiedotMielenterveysbarometri 2013
Mielenterveysbarometri 2013 Tutkimuksen tavoitteena: Selvittää mielenterveyskuntoutujien arkipäivään liittyviä asioita ja ongelmia Tutkia suomalaisten käsityksiä mielenterveysongelmista ja mielenterveyskuntoutujista
LisätiedotMaanviljelijä ja kylvösiemen
Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children
LisätiedotYllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely
Yllättävän, keskustelun aikana puhkeavan ristiriidan käsittely TOIMI NÄIN Pysäytä keskustelu hetkeksi ja sanoita havaitsemasi ristiriita. Kysy osallistujilta, mitä he ajattelevat havainnostasi. Sopikaa
LisätiedotLataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo. Lataa
Lataa Särkyvä mieli - Raul Soisalo Lataa Kirjailija: Raul Soisalo ISBN: 9789526755656 Sivumäärä: 347 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 32.33 Mb Lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluu normaalisti monta haastavaa
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotLÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT
LÄKSYT TEKIJÄÄNSÄ NEUVOVAT Perusopetuksen matematiikan oppimistulokset 9. vuosiluokalla 2015 Arvioinnin tulokset Oppilaiden keskimääräinen ratkaisuosuus oli 43 % arviointitehtävien kokonaispistemäärästä
LisätiedotKOGNITIIVINEN KUNTOUTUS
KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi
LisätiedotLuovuus ja työorganisaatio
Luovuus ja työorganisaatio 5 op kurssi 27.10 15.12.2015 Janita Saarinen Janita Saarinen, TAMK 2015 1 Kuka olet? Mistä tulet? Miksi olet täällä? Mitä odotat? Janita Saarinen, TAMK 2015 2 Mitä luovuus on?
LisätiedotUseasti Kysyttyä ja Vastattua
1. Miksen ostaisi tykkääjiä, seuraajia tai katsojia? Sinun ei kannata ostaa palveluitamme mikäli koet että rahasi kuuluvat oikeastaan kilpailijoidesi taskuun. 2. Miksi ostaisin tykkääjiä, seuraajia tai
LisätiedotTieteenfilosofia 3/4. Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia
Tieteenfilosofia 3/4 Heikki J. Koskinen, FT, Dos. Helsingin yliopisto / Suomen Akatemia 1 Keskeisiä peruskäsitteitä Päättely on sellaista ajattelutoimintaa, joka etenee premisseistä eli oletuksista johtopäätökseen
LisätiedotITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja
ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja TAHALLINEN ITSEN VAHIN- GOITTAMINEN ITSEMURHA PARASUISIDI ITSEMUTILOIN- TI LIEVÄ VAIKEA STEREOTYYP- PINEN
LisätiedotKynä-paperi -harjoitukset. Taina Lehtinen Taina I Lehtinen Helsingin yliopisto
Kynä-paperi -harjoitukset Taina Lehtinen 43 Loput ratkaisut harjoitustehtäviin 44 Stressitestin = 40 s = 8 Kalle = 34 pistettä Ville = 5 pistettä Z Kalle 34 8 40 0.75 Z Ville 5 8 40 1.5 Kalle sijoittuu
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotKokemusasiantuntijuuden ABC
Kokemusasiantuntijuuden ABC 1. Terminologiaa Kokemusasiantuntija on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta sairauksista tietää, millaista on elää näiden ongelmien kanssa, millaista sairastaa, olla hoidossa
Lisätiedot