Saari Päivi. VALMISTUMISTA VAUHDITTAMASSA ryhmäohjauksesta tukea opiskelun etenemiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa C 24

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saari Päivi. VALMISTUMISTA VAUHDITTAMASSA ryhmäohjauksesta tukea opiskelun etenemiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa C 24"

Transkriptio

1 Saari Päivi VALMISTUMISTA VAUHDITTAMASSA ryhmäohjauksesta tukea opiskelun etenemiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa C 24

2 Valmistumista vauhdittamassa - ryhmäohjauksesta tukea opiskelun etenemiseen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa Päivi Saari 2011

3 rovaniemen ammattikorkeakoulu Julkaisutoiminta Jokiväylä 11 C Rovaniemi puh (vaihde) ISSN ISBN (nid.) ISBN (pdf) Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C nro 24 RAMK University of Applied Sciences Julkaisu on tuotettu hankkeessa Valtti Valmis tutkinto työelämävalttina, joka on Euroopan sosiaalirahaston ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen osarahoittama valtakunnallinen kehittämisohjelma vuosiksi Rovaniemi 2011 Kannen kuva: Johannes Collins Paino Kopijyvä Oy Taitto Kopijyvä Oy

4 Sisällys 1 Johdanto Korkeakouluopintojen eteneminen tavoitteita ja tutkimuksia Asetettuja tavoitteita opintojen edistymiseen Tutkittua tietoa opintojen edistymisestä ammattikorkeakoulussa Valtti-hankkeen toimenpiteistä ja... ryhmämalleista Yleistä toimenpiteistä Valtti-hankkeen korkeakouluopintojen viivästymisselvitys Viivästymisselvityksen toteutus ja tuloksia Rovaniemen ammattikorkeakoulun tulokset Ryhmäohjauksen malleista Avainohjaajan ryhmät Ryhmien tavoitteet ja toiminta Harjoitukset ja tehtävät Ohjausta verkossa Opiskelijoiden haastattelut Kokemuksia avainohjaajan ryhmistä Ryhmien toiminta Ohjaajan rooli Työelämäosaamisen ja urasuunnittelun teema Oppimisympäristöt ja sosiaalinen media Ryhmistä tietoa opintojen viivästymisen syistä Valtti-tuutorien koulutus Koulutuksen tavoitteet ja yhteinen osio Rovaniemen korkeakoulujen tuutorikoulutus Palaute Rovaniemen korkeakoulujen tuutorikoulutuksesta...37

5 6 Valtti-tuutorien ryhmät Ryhmät ja tavoitteet Kokemuksia ja palautetta tuutorien ryhmistä Palautteen kerääminen Otetta opintoihin sotelin opiskelijoille Otetta tradenomiopintoihin työn ohessa Netryhmä ohjelmistotekniikan opiskelijoille Thesis support group for RAMK s EDP students Yhteenveto ja kehittämistoimenpiteet...47 Lähteet...51 LiitTEET...53

6 Saari Päivi 5 1 Johdanto Korkeakouluopiskelu ja -ohjaus ovat haasteellisessa tilanteessa. Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) on kiinnittänyt huomiota korkeakouluopiskelijoitten pitkiin opintoaikoihin ja toivoo korkeakouluilta toiminnan tehostamista, niin että opiskelijat valmistuisivat aiempaa nopeammin ja siirtyisivät joustavasti työmarkkinoille. Ratkaisuksi OKM esittää, että korkeakoulut käyttävät tehokkaasti lukuvuoden hyväksi, tukevat opiskelijoiden opiskelukykyä ja opiskelijoiden välistä ryhmäytymistä sekä tarjoavat yhteisöllisyyttä edistäviä opiskeluympäristöjä. Korkeakoulusta työelämään siirtymistä tulisi aikaistaa vähintään vuodella. (OKM 2010.) Korkeakouluopintojen pitkittymistä selvittäneen raportin (Liimatainen ym. 2010) mukaan opiskelua viivästyttävät eniten työssäkäynti ja opiskelumotivaation puute sekä hyvinvointiin ja perhe- tai ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. Korkeakouluohjauksessa tulisikin kiinnittää huomiota opiskeluaikojen ohella opiskelijoitten korkeakouluyhteisöön sitouttamiseen, motivaation ylläpitoon sekä joustaviin opiskelutapoihin. Ohjauksen ja tukitoimien tulisi kohdistua korkeakouluopiskelun ja valmistumisen sujuvoittamiseen, opiskelijoitten hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn ylläpitämiseen sekä työelämään siirtymiseen. Korkeakouluohjauksen kehittämistä tuetaan ohjelmakaudella OKM:n valtakunnallisissa Euroopan sosiaalirahaston kehittämisohjelmissa, joiden toimintalinjaan 2 kuuluvilla hankkeilla pyritään ehkäisemään syrjäytymistä ja opintojen viivästymistä sekä edistämään työmarkkinoilla pysymistä. Tähän toimintalinjaan kuuluu vuosiksi asetettu Valmis tutkinto työelämävalttina (Valtti) -hanke, jossa Rovaniemen ammattikorkeakoulu (RAMK) on mukana. Hankkeen keskeisiä toimenpiteitä ovat opiskelu- ja uraryhmäohjaus ja opetus- sekä ohjaushenkilöstön koulutus. Hanketta koordinoi Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalvelut. RAMKin lisäksi hankkeessa ovat mukana Diakonia-ammattikorkeakoulun Oulun yksikkö, Lapin yliopisto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Vaasan ammattikorkeakoulu sekä Vaasan yliopisto.

7 6 Valmistumista vauhdittamassa Tässä julkaisussa perehdytään lyhyesti korkeakouluopintojen etenemistä käsitteleviin tutkimuksiin ja tavoitteisiin. Sen jälkeen kuvataan vaiheittain Valtti-hankkeen aikana tehtyjä toimia RAMKissa: opiskelijoiden opiskeluryhmien perustamista ja toimintaa, toimiviksi osoittautuneita käytänteitä ja harjoituksia sekä tuutoreille tarjottua koulutusta. Koulutuksesta ja ryhmätoiminnasta saadut kokemukset ja palaute ovat julkaisun keskiössä. Kokemukset ovat olleet rohkaisevia, ja saadun palautteen avulla voidaan kehittää muutakin ohjausta ja opetusta sekä tiivistää ohjauksen yhteistyötä.

8 Saari Päivi 7 2 Korkeakouluopintojen eteneminen tavoitteita ja tutkimuksia 2.1 Asetettuja tavoitteita opintojen edistymiseen Ei paikoillanne, vaan valmiit, hep! on nimeltään koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamista pohtineen OKM:n työryhmän muistio (2010), jossa kiinnitetään huomiota Suomen korkeakoulujen pitkiin opiskeluaikoihin, opintoprosessin etenemiseen ja valmistumiseen. Keskimääräinen opiskeluaika yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on 4,9 vuotta kun vastaava luku muissa OECD-maissa on 4,1. Syyn arvellaan johtuvan muun muassa Suomen joustavasta järjestelmästä, joka sallii työn ja opiskelun yhdistämisen. Suomen korkeakouluopiskelijoiden valmistumisikä on myös korkea, jota selittää myös myöhäinen opintoihin siirtyminen. (OKM 2010, ) OKM:n muistion (2010) mukaan opintoprosessia tulisi kehittää siten, että opinnot voi suorittaa lainsäädännön mukaisessa ajassa koko lukuvuoden käyttöä tehostamalla ja aiemman hankitun osaamisen tunnustamisperiaatteita kehittämällä. Toimenpiteinä kehotetaan jatkamaan korkeakoulun rakenteellista kehittämistä niin, että yksiköt tarjoavat yksilöllisiä opintoja, motivoivia opiskeluympäristöjä, mahdollistavat opetuksen kehittämisen sekä järjestävät opinto-ohjauksen ja tukipalvelut. Nämä toimenpiteet vaikuttavat läpäisyasteen parantumiseen sekä valmistumisiän alentumiseen. Huomiota tulisi kiinnittää myös yhteisöllisyyden ja opiskelukyvyn parantamiseen. (OKM 2010, 21, 49.) Myös Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma kehottaa parantamaan koulutusasteiden läpäisyastetta ja vähentämään keskeyttämistä kehittämällä erityisesti opinto-ohjausta ja neuvontaa (OKM 2008). Ammattikorkeakoulujen rahoitus muodostuu paitsi tutkintojen myös opiskelijamäärien, hankerahoituksen sekä muun tuloksellisuuden mukaisesti. RAMKin kehittämisen kohteiksi on asetettu muun muassa vetovoimaisuuden lisääminen ja läpäisyn parantaminen. RAMK mittaa tuloksellisuuttaan tunnuslukumittareilla,

9 8 Valmistumista vauhdittamassa joista mainittakoon RAMKin opiskelijapalautteen tunnusluku Oppimisen ohjaus sekä opintojen edistymiseen liittyvä mittari Vähintään 45 op vuodessa suorittaneiden osuus tutkintoa suorittavista. (Lampela 2009; Lampela 2010.) 2.2 Tutkittua tietoa opintojen edistymisestä ammattikorkeakoulussa Jukka Lerkkanen (2002) on selvittänyt koulutus- ja uravalintojen yhteyttä ammattikorkeakouluopintojen etenemiseen. Päätuloksena oli, että korkeakoulut eivät ota huomioon riittävästi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa, yksilöllisiä valintoja, aikaisempaa koulu- tai työkokemusta tai korkeakoulun tavoitteista poikkeavaa opiskelurytmiä. Lerkkanen havaitsi, että opiskelijoilla oli koulutus- ja uravalintaa haittaavia ajatuksia, jotka ilmenivät vaikeutena aloittaa valintaprosessi, sitoutua valintaan ja valinnan riippuvuutena muista opiskelijoista. Haittaavat ajatukset olivat yhteydessä ennalta suunnittelemattomiin opintojen keskeytyksiin, eroamisiin ja koulutusohjelman tai -alan vaihtamiseen sekä ennakoivat opintojen alussa keskeyttämistä ja yksilöohjauksen tarvetta. Ylioppilastutkinnon suorittaneilla opiskelijoilla oli enemmän haittaavia ajatuksia kuin ammatillista väylää tulleilla. Tutkimushetkellä vain harvat ammattikorkeakoulut ilmoittivat käyvänsä keskusteluja kaikkien opiskelijoiden kanssa opiskelun etenemiseen liittyvistä asioista. Ammatillisen ohjauksen sisältö näytti niin ikään jäävän pintapuoliseksi. (Lerkkanen 2002, , ) Jaatisen ja Lähteen (2005) tutkimuksen tarkoituksena oli tunnistaa opiskelijoissa ja oppimisympäristössä tekijöitä, jotka nopeuttavat tai hidastavat ammattikorkeakouluopintojen etenemistä. Tuloksista ilmeni, että opinnoissaan nopeasti edenneet olivat varmempia ala- ja koulutuspaikan valinnastaan kuin opinnoissaan hitaasti edenneet. Hitaasti edenneet kuvasivat itseään laiskoiksi ja asiat viime tippaan jättäviksi. He myös kävivät työssä huomattavasti useammin kuin nopeasti edenneet. Opintoja hidastaviksi tekijöiksi tunnistettiin muun muassa opiskelun erilaisuus suhteessa odotuksiin, opetusmenetelmien koettu yksipuolisuus, kohtuuttomaksi nousevat ja epätasaisesti ajoittuvat opiskelukuormat, opetustarjonnan aikatauluttamisen synkronoimattomuus, oppimisesta saadun palautteen yksipuolisuus ja tiedotuskanavien epäsystemaattinen käyttö. Opiskelutahtia nopeuttivat muun muassa opiskelijan itseohjautuvuus ja aktiivisuus tiedonhankinnassa. Kehittämistoimenpiteiksi Jaatinen ja Lähde ehdottivat ohjauksen tehostamista, opintojen alussa tapahtuvaa ammattiin sitouttamista, vaikeiksi koettujen opiskeluvaiheiden tunnistamista ja tuen järjestämistä sekä suunnitelmallisuuden lisäämistä (opetustarjonnan tasaisuus ja ennakoitavuus). Toimenpiteiksi nostettiin myös aktiivinen yhteydenpito poissaoleviksi ilmoittautuneisiin opiskelijoihin, ammattiin sitouttaminen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen, vaikeiden aineiden (esimerkiksi matematiikka ja fysiik-

10 Saari Päivi 9 ka) tukitoimet, opintojen edistymisen seuranta, markkinoinnin kehittäminen sekä korkeakoulun myönteisen ilmapiirin vahvistaminen. (Jaatinen Lähde 2005, 88 90, ) Jaakko Lampinen (2009) tarkasteli ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössään RAMKin maanmittaustekniikan aikuisopiskelijoiden opiskelun hidasta etenemistä ja keskeyttämistä selittäviä syitä. Työn tarkoituksena oli samalla kehittää opintojen ohjausta. Lampinen löysi tärkeimmiksi keskeyttämisen ja hitaan opiskelutahdin syiksi alan valintaan, opetukseen ja opetusjärjestelyihin, ohjaukseen, opiskelijan elämäntilanteeseen, motivaatioon sekä vääränlaisiin odotuksiin opiskelun tai alan suhteen liittyvät tekijät. Keskeyttämiset ajoittuivat opintojen alkuun tai loppuun. Tyypillistä keskeyttäjän profiilia ei löytynyt.

11 10 Valmistumista vauhdittamassa 3 Valtti-hankkeen toimenpiteistä ja ryhmämalleista 3.1 Yleistä toimenpiteistä Valtti-hankkeen tavoitteena on edistää korkeakouluopiskelijoiden tutkinnon valmiiksi saattamista ja työelämään siirtymistä sekä ennaltaehkäistä opintojen pitkittymistä tai keskeytymistä. Hankkeessa toteutettiin korkeakouluopintojen viivästymisselvitys, josta saatiin tietoa ja vinkkejä ohjaustoiminnan kehittämiseen. Toimenpiteiden toteuttamisesta vastaavat korkeakoulukohtaiset avainohjaajat. Avainohjaajien lisäksi hankkeeseen osallistuu korkeakouluittain koulutusohjelma- tai tiedekuntakohtaisia Valtti-tuutoreita. Tuutorit ovat opetus- ja ohjaustyössä toimivia henkilöitä, jotka vastaavat yhdessä avainohjaajien kanssa opiskelijoiden opiskelu- ja uraryhmien ohjauksesta sekä ohjaustoiminnan toteutumisesta ja kehittämisestä. Hankkeen aikana on toteutettu opiskelu-, opinnäytetyö- ja uraryhmiä, joissa on käsitelty opintoihin, valmistumiseen ja työelämään siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Ryhmien toiminnan vaikuttavuutta on tutkittu saadun palautteen avulla. Ryhmäohjausta on kehitetty ohjaajien asiantuntemuksen ja kiinnostuksen sekä korkeakoulun omien tarpeiden mukaan. Korkeakoulut ovat perustaneet esimerkiksi hyvinvointiin, arjenhallintaan tai itsetuntemukseen keskittyviä ryhmiä. RAMKissa toteutettiin muun muassa englanninkielisessä tutkintokoulutuksessa opiskeleville tarkoitettu ryhmä sekä verkkoryhmä työn ohessa opiskeleville aikuisille. Hankkeessa on suunniteltu Valtti-tuutorien koulutus (luku 5) ja korkeakoulujen henkilökunnalle on tarjottu ohjauskoulutusta ja seminaareja (ks. kuva 1). Toiminnan aikana on kehitetty ja koottu ohjauksen työkaluja tai kerätty ohjauksen materiaalipankkeja sekä tutkittu muun muassa sosiaalisen median käyttöä ohjauksen välineenä. Korkeakoulut ovat järjestäneet muitakin hankkeen teemaan liittyviä tapahtumia, muun muassa työelämäpäiviä ja työpajoja.

12 Saari Päivi 11 Kuva 1 Uraryhmä -työpaja Viivästyjästä valmistujaksi -seminaarissa (kuva: Kaisa Karhu). 3.2 Valtti-hankkeen korkeakouluopintojen viivästymisselvitys Viivästymisselvityksen toteutus ja tuloksia Valtti-hankkeessa laadittiin opinnoissaan viivästyneille opiskelijoille kysely, jolla selvitettiin opintojen viivästymisen syitä ja sitä millaista tukea opiskelijat tarvitsevat opintojensa eteenpäin viemiseksi. Selvityksen tarkoituksena oli toimia lähtökohtana Valtin ryhmämallien rakentamisessa ja ohjaustoiminnan kehittämisessä. Kyselyssä kartoitettiin opiskelijoiden opiskeluaktiivisuutta, työssäkäyntiä, opintojen viivästymiseen johtaneita syitä ja opiskelukokemuksia. Kaikissa hankkeen korkeakouluissa käytettiin samaa kyselylomaketta.

13 12 Valmistumista vauhdittamassa Kyselyn teemat olivat: - Mitkä tekijät opiskelijoiden kokemana vaikuttavat opintojen etenemiseen? - Miten ohjausta ja/tai ohjauspalveluita tulisi kehittää, jotta ne vastaisivat opiskelijoiden ohjaustarpeeseen? - Millaisin ohjausmenetelmin voidaan tukea opintojen etenemistä ja tutkinnon suorittamista? - Miten opiskelijoiden opiskelukykyä ja arjenhallintataitoja voidaan tukea? Kyselyyn vastasi 734 opiskelijaa, joista 278 oli ammattikorkeakouluopiskelijaa ja 456 yliopisto-opiskelijaa. Tuloksista ilmestyi raportti Viivästynyt? Minäkö? Opiskelijoiden näkemyksiä opintojen viivästymisestä, työelämästä sekä opiskelusta korkea-asteella (Liimatainen ym. 2010), johon seuraavassa viittaan. Tulosten mukaan opintoja viivästyttivät eniten: 1) työssäkäynti, 2) opiskelumotivaation puute, 3) henkiseen hyvinvointiin liittyvät asiat, 4) perhe-elämään tai ihmissuhteisiin liittyvät asiat ja 5) laiskuus. Tarkasteltaessa erikseen ammattikorkeakouluaineistoa henkiseen hyvinvointiin liittyvät syyt oli tärkein opintoja hidastava tekijä. Selvityksen keskeinen tulos oli, että uraohjaukseen ja työelämäyhteyksien kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota ja korkeakoulun ohjausjärjestelmää selkiytettävä ja yhtenäistettävä. Selvitys osoittaa, että opiskelijat tarvitsevat kokonaisvaltaista ohjausta (myös uraohjausta) sekä tukea hyvinvointiin, opiskeluun ja ajanhallintaan. Opinnoissa etenemiseen ja opintosuorituksiin opiskelijat olivat jokseenkin tyytyväisiä, mutta keskeneräiset opinnot painoivat. Opiskelijat kokivat, ettei opiskelu edennyt heitä tyydyttävällä tavalla tai suunnitellussa aikataulussa. Koko aineistossa aktiivisesti opintojaan suunnittelevia opiskelijoita oli 52 % kaikista vastaajista, mutta vain 8 % koki pystyvänsä noudattamaan laatimaansa aikataulua. Merkille pantavaa oli, että lähes puolet yliopisto-opiskelijoista ja kolmasosa ammattikorkeakouluopiskelijoista käytti opiskeluun korkeintaan 10 tuntia viikossa. Ammattikorkeakouluopiskelijat eivät voi mielestään vaikuttaa opintojen etenemiseen, vaikkakin ammattikorkeakoulu tarjosi yliopisto-opiskelijoitten kokemukseen verrattuna joustavammat suoritusmenetelmät. Ammattikorkeakouluopiskelijat kokivat opintojen kuormittavuuden hidastavan opintoja yliopisto-opiskelijoita enemmän. Ongelmat matematiikan, fysiikan, ohjelmoinnin ja kielten opiskelussa nousivat esiin avoimista vastauksista. Avoimissa vastauksissa kerrottiin myös erilaisten oppimisvaikeuksien hidastavan opintoja, esimerkiksi lukemiseen tai kirjoittamiseen liittyvät vaikeudet tai tarkkaavaisuushäiriöt.

14 Saari Päivi 13 Työssäkäynti oli yhteydessä heikentyneeseen opiskelumotivaatioon sekä opiskeluun tai opiskeluyhteisöön sitoutumiseen, mutta ei vähentänyt kiinnostusta opiskelualaa kohtaan. Työelämä ja työhön siirtyminen motivoivat etenkin ammattikorkeakouluopiskelijoita suorittamaan opinnot loppuun. Kiinnostava tulos oli, että erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijat suhtautuvat työelämään positiivisesti. Toisaalta noin 20 % ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijoista ilmoitti, ettei heillä ole alan työkokemusta. Osin tästä johtunee, että osa koki epävarmuutta ammatillisessa osaamisessaan sekä työelämään siirtymisen ja valmistumisen ahdistavana. Ammattikorkeakoululaisten kokemus opiskeluyhteisöstä oli yliopisto-opiskelijoita positiivisempi. Noin 60 % ammattikorkeakouluopiskelijoista kertoi saavansa tukea opintoihin opiskelukavereilta ja tukevansa toisia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä asioissa; vastaava osuus yliopisto-opiskelijoilla oli noin 40 % Rovaniemen ammattikorkeakoulun tulokset Seuraavassa käsittelen lyhyesti edellä esitellyn viivästymisselvityksen (Liimatainen ym. 2010) yhteydessä keräämiäni RAMKin tuloksia. Aineistosta nostin myös uusia teemoja, jotta vertailu muihin RAMKissa tehtyihin kyselyihin mahdollistuu. Kohdejoukko RAMKissa oli sama kuin koko ammattikorkeakouluja koskevassa aineistossa: 1) suomenkielisen koulutuksen opinnoissaan viivästyneet kauden opiskelijat, joille oli kertynyt alle 45 opintopistettä sekä 2) tutkinnon säännönmukaisen ajan (alle vuodella) ylittäneet, joilla puuttui opinnäytetyö. Kohderyhmä rajasin siten, että Valtti-hankkeen toimenpiteitten vaikutus olisi paras mahdollinen. Kyselyyn vastanneita RAMKissa oli yhteensä 104, ja vastausprosentti 11. Tulosten luotettavuutta RAMKissa lisää se, että tulokset ovat samansuuntaisia muiden RAMKissa tehtyjen palautekyselyjen kanssa. RAMKin opiskelijoilla opiskelun viivästymiseen vaikuttavia tekijöitä olivat tärkeysjärjestyksessä: 1) ongelmat perhe- tai ihmissuhteissa, 2) työssäkäynti, 3) motivaation tai sitoutumisen puute, 4) henkinen hyvinvointi (muun muassa jaksaminen) ja 5) opiskelun kuormittavuus. Seuraaviksi tärkeimmiksi opiskelua viivästyttäviksi tekijöiksi mainittiin opintojen järjestämiseen liittyvät syyt, laiskuus tai ei-kiinnostava ala. Opintoja hidastavina tekijöinä nousivat esiin myös jännittäminen sosiaalisissa tilanteissa, ajanhallintaan ja suunnitelmien toteuttamiseen liittyvät vaikeudet ja se, ettei voi vaikuttaa opintojen etenemiseen. Avoimista vastauksista ilmeni, että opiskelijat seuraavat heikosti opintopisteitä, eivätkä kovin aktiivisesti suunnittele opintoja. Kyselyssä tiedusteltiin erikseen opintopsykologin, terveydenhoitajan tai mielenterveyspalvelujen käytön syitä. Niissä nousivat esiin RAMKin aineistossa jaksamiseen, ihmissuhteisiin, henkiseen hyvinvointiin tai itsetuntoon liittyvät asiat, mutta myös

15 14 Valmistumista vauhdittamassa opiskeluun liittyvät vaikeudet (esimerkiksi ajankäytön suunnittelu, opiskelutekniikat ja tenteissä suoriutuminen). Myönteisinä opiskelukokemuksina mainittiin käytännön työt, esimerkiksi laboratoriotyöt ja projektit. Toimivaksi koettiin opiskelukaverin tuki (ks. myös luku 3.2.1). RAMKin opintotoimistojen palveluihin oltiin myös tyytyväisiä. Avoimista vastauksista ilmeni, että RAMKin opiskelijat eivät olleet mielestään saaneet tarpeeksi uraohjausta tai työelämään siirtymisen ohjausta. Osaa mietitytti myös oma ammatillinen osaaminen, kuten seuraavissa vastauksissa kerrotaan: Työelämässä minua jännittää, osaanko yhtään mitään, eli tuntuu etten ole valmis työelämään. Työelämään siirtymisestä pitäisi kertoa enemmän, kukaan ei puhu työkkäristä jne. Avoimissa vastauksissa opiskelijat toivat esiin tarpeen opettajatuutorin ja opinnäytetyön ohjaajan lisätuesta. Myös kannustusta ja opintojen edistymisen seurantaa kaivattiin. Tällaisia toiveita esittivät seuraavat opiskelijat: Opettajatuutoreilta olisin kaivannut enemmänkin tukea. Myöhemmin sitä on saanut, kun on osannut pyytää esim. HOPSin kanssa, enemmän aikaa siis. Kuka kannustaa, vaatii ja potkii eteenpäin? Sillon just kun opinnäytetyötä aloitellaan, olis apu myös tarpeen. Meidät on jätetty yksin aika ison projektin kanssa. Ja sitten motivaation puskemiseen [ ] Opinnäytetyön tutkimusongelman valinnassa olisin kaivannut apua opariohjaajalta. Ja sitten lisäapua opintojen nopeuttamiseen, tutkintoon liittyvien kurssien hyväksilukemiseen ja opintojen edistymisen seurantaan. Huomiota herättävää on, että RAMK-aineistossa henkiseen jaksamiseen liittyvät syyt ovat kärjessä sekä opintoja viivästyttävinä tekijöinä että hyvinvointipalveluihin hakeutumisen syinä. Psykososiaalista apua ei ole opiskelijoiden mukaan riittävästi saatavilla. Kokemus opiskelun kuormittavuudesta mietityttää Valtin viivästymisselvityksen mukaan opiskeluun käytettiin kovin vähän aikaa. Kysymys ei ehkä aina ole käytetystä ajasta, vaan siitä että opiskeltavat aineet koetaan vaikeina tai ovat kenties liian laajoja kokonaisuuksia. Uraohjausta eivät opiskelijat kokeneet saaneensa tarpeeksi. Termi uraohjaus voi olla RAMK-opiskelijoille uusi, eikä sitä ole tarpeeksi auki kirjoitettu.

16 Saari Päivi 15 Valtti-kyselyn kanssa samansuuntaisia tuloksia saatiin RAMKin opiskelijapalautekyselyssä Sen mukaan opiskelijat kokevat, että opintojen kuormittavuus ja laajuus eivät vastaa toisiaan, opiskelijat eivät koe saavansa riittävästi palautetta opiskelusta tai ammatillisesta osaamisestaan eivätkä pidä ammatillista osaamistaan riittävänä opintojen loppuvaiheessa. Eri koulutusohjelmien opiskelijoitten välistä yhteistyötä ei koeta myöskään toimivaksi. 3.3 Ryhmäohjauksen malleista Valtti-hankkeessa esiteltiin Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa kehitettyjä ryhmäohjauksessa käytettäviä ura- ja lopputyömalleja, joita kehitettiin edelleen hankkeeseen osallistuvissa korkeakouluissa. Korkeakoulujen ohjaajat täydensivät ryhmien toimintaa myös oman ohjaushistoriansa aikana käyttämillään menetelmillä ja harjoituksilla. Valtti-hankkeen lopputyömallissa on taustalla Oulun yliopiston Ohjaus- ja työelämäpalveluissa kehitetty monialainen graduohjauksen malli (Kultalahti Karhu 2008). Malli perustuu strukturoituun ryhmäohjausmalliin (ks. Borgen ym. 1998, Herranen-Penttinen 2008 ja Herranen 2010). Malli on suunnattu opiskelijoille, joilta puuttuu lopputyö ja jotka kokevat lopputyön tekemisen olevan jollain tapaa jumissa. Tarkoituksena on tukea opiskelijaa saattamaan lopputyönsä valmiiksi työnohjauksellisin menetelmin ja ryhmän vertaistukea hyödyntäen. Ryhmissä pohditaan keskustellen lopputyön merkityksestä, opiskelua jumittavista tekijöistä, opiskelijan työtavoista sekä lopputyöhön liittyvistä ajatuksista ja tuntemuksista sekä pohditaan valmistumisen jälkeistä muutosta mistä luopua ja mitä tilalle. Ryhmän toimintaan kuuluvat harjoitukset ja kotitehtävät. Ryhmää ohjaa kaksi ohjaajaa, joista toinen voi keskittyä tiedolliseen ja toinen psykologiseen puoleen, ja he yhdessä tukevat opiskelijan jumin työstämistä sekä työn konkreettista etenemistä. Mallissa pyritään saamaan opiskelija havaitsemaan, mitkä tekijät estävät lopputyöhön liittyvää työskentelyä ja mitä estäville tekijöille voi tehdä. Ryhmissä pyritään tarjoamaan opiskelijalle uusia toimintamalleja suunnittelun ja työskentelyn edistämiseksi jakamalla tietoa opiskelutaidoista, lopputyöprosessista ja työelämästä. Kultalahden ja Karhun (2008) mukaan oivallus siitä, että opinnäytetyö on omalla vastuulla ja itse tehtävä, on hyvin merkityksellinen lopputyön edistymisen kannalta. Uraryhmämallin pohjana on J.P. Sampsonin kognitiiviseen psykologiaan perustuva tiedonkäsittely- ja prosessointimalli (Peterson ym. 2003). Mallin perustana on itsetuntemus sekä tieto omista työelämään liittyvistä mahdollisuuksista. Näiden pohjalta tietoa prosessoidaan, muun muassa mielenkiinnon kohteita punnitaan. Tätä seuraa päätöksenteko- ja toteuttamisvaihe, esimerkiksi työnhaku. Prosessissa korostuvat päätöksenteko- ja valintataidot sekä niiden pohjalta tehty toimintasuun-

17 16 Valmistumista vauhdittamassa nitelma. (Peterson ym ) Ohjaajan rooli on löytää sopiva ohjausmateriaali, valita työskentelytavat sekä tukea opiskelijan urasuunnittelua 1. Uraryhmissä käsitellään työelämäteemoja, esimerkiksi työnhakua, työelämän asiakirjoja ja valmistuneiden urapolkuja sekä tehdään harjoituksia ja välitehtäviä. Ryhmissä opiskelijat arvioivat omaa työelämäosaamistaan ja suunnittelevat omaa uraansa. Työelämään liittyviä teemoja voidaan integroida myös lopputyö- tai opiskeluryhmiin. 1 Urasuunnittelulla (engl. Career management) viitataan loogiseen, järjestäytyneeseen, kontrolloituun ja vaiheittain tapahtuvaan oman uran suunnitteluun (Amundson 2005,15).

18 Saari Päivi 17 4 Avainohjaajan ryhmät 4.1 Ryhmien tavoitteet ja toiminta Valtti-hankkeessa esitellyt ryhmämallit, Valtti-viivästymisselvityksen sekä RAMKin opiskelijapalautekyselyjen tulokset antoivat vinkkejä siitä, millaisia ryhmiä RAMKiin perustettaisiin. Valtti-hankkeen avainohjaajana keskustelin asiasta myös RAMKin ohjaushenkilöstön kanssa. Käynnistin avainohjaajana RAMKissa monialaisia ryhmiä, joista kolme ryhmää keskittyi opiskelu- ja urasuunnitteluun (ryhmät 1, 2 ja 4 taulukossa 1) ja kaksi opinnäytetyön etenemiseen (ryhmät 3 ja 5 taulukossa 1). Ensimmäisten 2009 alkaneiden ryhmien kohderyhmäksi valitsin Winha-opiskelijarekisteristä opinnoissa viivästyneitä (alle 45 op/lv suorittaneet loppuvaiheen opiskelijat) sekä sellaisia, joilla oli opinnot opinnäytetyötä lukuun ottamatta valmiit. Muita ryhmiä mainostin keski- ja loppuvaiheen opiskelijoille. Ryhmien markkinoinnin jälkeen toimintaan osallistui 8 12 opiskelijaa/ ryhmä. Määrä oli hankkeen suositusten mukainen tavoitteeseen pääsemiseksi ja yksilöllisen ohjauksen takaamiseksi. Päätin haastatella kaikki opiskelijat toiminnan alussa, jonka jälkeen ryhmien toimintaa oli helpompi suunnitella. Samalla sain selville ryhmiin hakeutumisen syyt, joita olivat muun muassa oman opiskeluryhmän puuttuminen, opiskelun rytmiin uudelleen pääseminen ja opinnäytetyön aloittamisen vaikeus. Loppuhaastatteluissa selvitin puolestaan ryhmien vaikuttavuutta. Omat ryhmäohjauskokemukset olen poiminut ohjauspäiväkirjastani. Taulukosta 1 ilmenee avainohjaajan ryhmien tiedot lukuvuonna Ryhmiin osallistui yhteensä 49 opiskelijaa, joista seitsemän keskeytti. Lähes kaikille päivitettiin henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Valmistuneita oli yhteensä 22, vaikka vain osa ryhmän jäsenistä oli valmistumisvaiheessa ryhmätoiminnan alkaessa.

19 18 Valmistumista vauhdittamassa Taulukko 1 Avainohjaajan ryhmät lukuvuonna Ryhmä Ajankohta Osallistujat Valmistuneet 1.Valtti-pilottiryhmä kevät Opiskelut ja urasuunnitelmat valmhiksi -ryhmä 3.Opinnäytetyö valmhiksi -ryhmä 4.Ura- ja opiskelu -ryhmä 5.Ura ja opinnäyte eteenpäin -ryhmä syksy lv kevät vuosi YHT Ryhmieni tavoitteena oli ryhmäytymisen lisäksi antaa välineitä itsetuntemukseen, opiskelun ja uran suunnitteluun sekä työelämään siirtymiseen. Opiskelun tai opinnäytetyön etenemistä tukivat tavoitteiden asettamisen laadintaan liittyvät tehtävät, keskustelut ja itsearviointiharjoitukset. Kaikkiin ryhmiin integroin työelämätietoa ja urasuunnittelua. Ryhmissä käsiteltiin työelämätietoutta, arvioitiin omia työelämätaitoja tai tutustuttiin uravaihtoehtoihin. (ks. luku 4.5.3; myös Itkonen Layne 2009.) Urasuunnittelu sisälsi RAMKista valmistuneiden ammattinimikkeiden ja uratarinoiden tutkailemista, RAMKissa tehtyjen sijoittumis- ja uraseurantojen sekä Lapin korkeakoulusta valmistuneiden osaaminen ja työelämätarpeet -työnantajakyselyn (Keskinarkaus 2008) tulosten tarkastelua sekä näiden vertailua ryhmäläisten omiin suunnitelmiin ja osaamisalueisiin. Ryhmien aiheitten suunnittelussa olivat mukana myös Lapin yliopiston ja RAMKin yhteinen opintopsykologi sekä Lapin yliopiston avainohjaaja. Aiheet muokkautuivat myös hankkeen kokemusten myötä sekä ryhmien opiskelijoiden toiveitten mukaan. Tapaamisten aiheiksi valitsin: tutustuminen ja toiveet sekä ryhmän pelisäännöt, opiskeluun liittyvät ongelmat ja ratkaisuvaihtoehdot, ajankäytön suunnittelu, motivaatio, opinnäytetyön ohjeen kertaus, tiedonhaun kertaus sekä työelämään siirtyminen ja urasuunnittelu. Opinnäytetyöryhmissä painottuivat opinnäytetyöhön liittyvät aihealueet, ja niissä toteutettiin myös opinnäytetyön työpaja. Yhden opinnäytetyöryhmän toteutunut ohjelma on taulukossa 2.

20 Aiheet muokkautuivat myös hankkeen tapaamisten myötä sekä ryhmien opiskelijoiden toiveitten mukaan. tutustuminen ja toiveet sekä ryhmän pelisäännöt, opiskeluun liittyvät ongelmat ja ratkaisuvaihtoehdot, ajan Saari opinnäytetyön Päivi ohjeen kertaus, tiedonhaun kertaus sekä työelämään siirtyminen ja urasuunnittelu. Opinnäytery aihealueet painottuivat, ja niissä toteutettiin myös opinnäytetyön työpaja. Käsittelen erikseen 19 palautteen ryh siirtymisen ja urasuunnittelun osuudesta, koska se on hankkeen yksi kehittämiskohde (4.5.3). käsittelen opinnäyteryhmän toteutunut ohjelma on taulukossa 2. Taulukko Taulukko 22 Opinnäytetyö Opinnäytetyö valmhiksi valmhiksi -opinnäyteryhmän -opinnäytetyöryhmän ohjelma. ohjelma Aihe ja ohjaaja Alkuhaastattelut: kysymyksinä esim. ryhmään tulon syy ja opiskelutilanne (avainohjaaja) 1.ryhmätapaaminen: Tutustuminen, toiveet ja tavoitteet, sekä pelisääntöjä ryhmälle = huoneen taulu, opiskelun ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja -tehtävä (avainohjaaja) 2.ryhmätapaaaminen: Välitehtävän purku Kuvaile opinnäytteen tilannetta esineen tms. avulla sekä tehtävän opiskelun ongelmia ja ratkaisuvaihtoehtoja koonti, ajankäyttö, (avainohjaaja), ongelmanratkaisutehtävä ryhmäytymisharjoituksena (liikuntasuunnittelija) 3.ryhmätapaaminen: Opinnäytteen tilanne opiskelijoitten valitsemien postikorttien avulla, leikkimielinen motivaatiotesti ja keskustelua motivaatiosta, opinnäytteen ohjeen kertaus ja rakenne (avainohjaaja, apuna opintopsykologi) Kuulumiset chatissa (avainohjaaja) 4.ryhmätapaaminen: Kuulumiskierros, jossa tiimalasi apuna puheenvuorojen tasaisen jakaantumisen vuoksi (avainohjaaja), tiedonhankinnan kertaus (informaatikko) 5.ryhmätapaaminen: Opinnäytetyön tilannekatsaus, opinnäytetyön merkitys: miksi opinnäytetyö on tärkeää, mikä siinä kiinnostaa, mitä haluan oppia, Opinnäytetyön tekeminen tuntuu.. (jatka lausetta), miten voin hyödyntää tulevaisuudessa opinnäytetyötä ja sen tekemisessä karttuneita taitoja, miten työskentelen (aika, paikka, ideointi, osiin jakaminen, muistiinpanot, palkitseminen, opinnäytetyön työstämistä ATK-luokassa (avainohjaaja) 6.ryhmätapaaminen: Kierros ResurssiRepun korteilla, opinnäytetyön esittelyä (tehtävän Kortti mummolle avulla), opinnäytetyön työstämistä ATK-luokassa (avainohjaaja) 7. ryhmätapaaminen: Opinnäytetyöpaja, jossa opiskelijat työstävät omaa opinnäytetyötään ja kysyvät tarvittaessa neuvoa (suomen opettaja ja avainohjaaja) 8.ryhmätapaaminen: Välitehtävinä kerättyjen työpaikkailmoitusten ja uratarinoiden esittelyä, RAMKin uraja rekrytointipalvelujen sivut (linkit, valmistuneet), työelämätaitojen itsearviointi (avainohjaaja) 9.ryhmätapaaminen: Työelämään siirtymisestä, mm. työnhaun asiakirjat ja valmistuminen, opinnäytetyön tilanne Ajankohta ja välitehtävä Viikko Välitehtävä: Esittäydy wikiin, löydä esine, kuva tms., joka kuvastaa opiskelutilannettasi (muoto vapaa), HOPS-päivitys Välitehtävä: Viikkolukkari ja opiskelutavoite seuraavaan kertaan, yhteydenotto opinnäytetyön ohjaajaan Välitehtävä: Opinnäytetyön aiheen, sisällysluettelon tai muun ajankohtaisen opinnäytetyöhön liittyvän aiheen työstämistä, alustava suunnitelma opinnäytetyölle, motivaatiokeskustelu jatkuu wikissä Välitehtävä: Opiskelutavoite, tiedonhaku omaan opinnäytetyöhön Välitehtävä: Opinnäytetyön suunnitelma keväälle, keskustelu opinnäytetyön merkityksestä jatkuu wikissä 4.2. Välitehtävä: Työpaikkailmoituksen hakeminen/ valmistuneen uratarinaan tutustuminen, opiskelutavoitteen asettaminen, oman uran pohtimista wikissä 23.2 Välitehtävä: Opinnäytetyön työstöä työpajan ohjeitten mukaan, CV:n päivittäminen Välitehtävä: Tarina tilanteestasi 5 v. kuluttua: mitkä asiat hyvin päättötyön suhteen / muussa elämässä?, mistä sait tukea/voimavaroja?, miltä opinnäytetyön tekeminen tuntui?, mikä tuntui vaikealta ja miten selvitit tilanteen? 6.4. Loppuhaastattelut: kysymyksinä mm. opintojen tilanne, kokemukset ryhmästä ja suunnitelmat (avainohjaaja) 10.ryhmätapaaminen: Loppufiilikset, sopiminen loppuhaastatteluista (loppuhaastatteluissa kysymyksiä mm. ryhmän merkityksestä, opintojen edistymisestä ja tulevaisuuden suunnitelmista) Tsekkauspiste Viikko Taulukossa 1 mainitut opiskelu- ja uraryhmät (ryhmät 1, 2 ja 4) kestivät yhden lukukauden ja opinnäyteryhmät kuukautta. Tapaamisia oli 8 10, alussa tiheämpään ja sen jälkeen 2 3 viikon välein. Seuraavan lukukauden tsekkauspisteen, jossa vaihdettiin kuulumisia ja tarkistettiin opintojen sujuminen. Osallistumisesta oli m vastaavantyyppisten opintojaksojen hyväksilukemisena tai vapaasti valittaviin opintoihin. Ohjausmateriaalin t ryhmän materiaalipankki.

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Vaasan AMK henkilöstöä noin 240 ja opiskelijoita noin 3500 seuraavilla koulutusaloilla: Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni

Koponeuvosto. Palautteen hyödyntäminen Inari ja Joni Koponeuvosto Palautteen hyödyntäminen 16.2.2017 Inari ja Joni Esittäytyminen nimi, mitä tekee, ainejärjestö ja oppiaine Inari, TYYn hallituksen kopo, Fobia, psykologia Joni, TYYn kopoasiantuntija, P-klubi,

Lisätiedot

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti

KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi. Sini Sarvilahti KE TU 2011 Keskeytynyt opiskelu tutkinnoksi Sini Sarvilahti 11.3.2013 Projektin taustaa Opiskelijoiden kyselyt mahdollisuudesta saattaa opinnot loppuun ja valmistua Työelämän imu vie mennessään Oma opiskeluporukka

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena

Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Otetta opintoihin ryhmä korkeakouluopiskelijan tukena Valtin seminaari 10.11.2011 Ryhmän synty Opintopsykologipalvelujen ylisuuri kysyntä. Mahdollisuus päästä käsittelemään asioitaan nopeammin ryhmässä.

Lisätiedot

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen

Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Teknillistieteellisten alojen opintoprosessien seuraaminen, arviointi ja kehittäminen Peda-forum 21.5.2008 Opintojenseuranta hanke 2005-2008 Opintoprosessien seurantahanke Mukana kaikki teknillistieteelliset

Lisätiedot

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen

Otetta opintoihin -ryhmämalli. Jaana O. Liimatainen Otetta opintoihin -ryhmämalli 19.5.2011 Historiaa lähtöisin Lapin yliopistosta opintopsykologit Markku Gullsten ja Sirpaliisa Euramaa jälkimmäinen toi tullessaan Oulun yliopistoon olin mukana vetämässä

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto

HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto HYVY001-kurssin loppukyselyn yhteenveto Vastanneiden osuus % tiedekunnittain (n = 177) Kurssin suorittaneiden määrä (27.5.2014 mennessä) yhteensä = 289 Kielten laitos yhteensä 49 suoritusta Humanistinen

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi

TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi TIEY1 Opintojen ohjattu suunnittelu (2 op) eli LuK-vaiheen HOPS-ohjaus eli Opettajatuutorointi Pentti Hietala Tay/TKT 23.8.2016 Mitä? Jokaisella aloittavalla opiskelijalla on HOPSopettaja l. omaopettaja

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE kevät 2016 Vastausprosentti: 87,6 % Työ, työnhaku ja työllistyminen Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa parhaiten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa

Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa Susanna Kantola Hoitotyön lehtori, opinto-ohjaaja opiskelija Opintojen ohjauksen käytänteet uudessa Lapin ammattikorkeakoulussa 1 JOHDANTO Ammattikorkeakoulut ovat osa Suomen korkeakoulujärjestelmää. Ammattikorkeakouluopinnot

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN

VAL211 OSAAMISEN ARVIOINTI OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä koulutuksen osa Osaamis- n itsetuntemus Hyväksymismerkinnät 1 (6) ryhmä- tai vertaisarviointia. n itsearviointi selvittää fyysisiä, sosiaalisia ja psyykkisiä edellytyksiään

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava

Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS. Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1) ja HOPS Paavo Arvola, FT, yliopistotutkija, HOPS-vastaava 29.8.2012 29.8.2012 Opintojen ohjattu suunnittelu (ITIY1 2op) Pakollinen opintojakso kandidaatintutkinnossa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

erityisohjauksen kehittämiseen

erityisohjauksen kehittämiseen Näkökulmia aikuisten kehittämiseen 3.3.2010 Materiaali on tuotettu Pohjois-Karjalan Aikuisopiston ja AIVO -projektin yhteistyönä. Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ja Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2016 Vastausprosentti: 74,8 % Oppilaitos ja opiskelijahuolto Sivu 1 / 8 Oppilaitos ja opiskelijahuolto

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä

INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä INSSI hanke Oppimisprosessiryhmä Opinto ohjauksen työryhmä Opiskelijan ohjauksen nykytila insinöörikoulutuksessa 23.10.2012 Jari Kurtelius /KAMK & Lassi Salminen/KyAMK 1 Tutkimuksen tavoitteena oli: selvittää

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096

Ohjaus Tampereen yliopistossa. Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 Ohjaus Tampereen yliopistossa Opetusneuvoston Strategiset rastit seminaari 28.9.2011 klo 13.00-16.00 Pinni B1096 1 Iltapäivän kulku Miksi ohjauksen kokonaissuunnitelma? Opetuksen kehittämispäällikkö Markku

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut

Kuraattoripalvelut ja korkeakouluopintojen ohjaajan palvelut Hyvinvointipalvelut LUC Hyvinvointipalveluiden tehtävänä on opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja tukeminen. Tavoitteena on tukea opintojen etenemistä, vähentää opinnoista syrjäytymistä

Lisätiedot

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta

Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Työelämää ja opintoja iltapäivä Tampere 28.8.2007 Palaute puhuu seuranta aineistojen hyödyntäminen laitoksilla Leena Ahrio Reeta Eloranta Tavoitteena on luoda kuva opiskelijoilta ja valmistuneilta kerätystä

Lisätiedot

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola

Opiskelumotivaatio 12.11.2015. Tiina Kerola Opiskelumotivaatio 12.11.215 Tiina Kerola Motivaatiosta yleisesti Motivaatiolla viitataan yleisesti ottaen syyhyn, syihin tai perusteluihin, miksi joku tekee jonkin teon tai suorituksen Opiskelussa: perustelu

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay

Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen. - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Oppimisen tunnistaminen ja opintoihin kiinnittyminen - Kiinnittymismittarin pilottivaiheen tarkastelua Sirpa Törmä/ CC1-projekti/Tay Kiinnittymismittari Tutkimusperustainen kysely oppimisen ja toimintakäytäntöjen

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 11.4.2012 Ohjelma 10.00 10.30 Päivän avaus ja katsaus edelliseen kertaan 10.30 12.00 Aivoriihityöskentelyä / Learning Cafe 12.00 13.00 Lounas 13.00 15.00 Aivoriihityöskentelyä

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014

Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 Peda-forum Lappeenranta 28.5.2014 työpaja Helsingissä 4.2.2014 Piirros: Linda Saukko-Rauta Niin opiskelijat kuin työnantajatkin tuntuvat olevan epätietoisia siitä, mitä opiskelijoista oikeasti valmistuu

Lisätiedot

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut

Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Ohjauksen koulutus Kasvatustieteiden ja psykologian osasto Ryhmän tavoitteet ja yksilölliset kehityskulut Itä-Suomen ohjauksen koulutuspäivät Helena Puhakka Esitys perustuu artikkeliin: Puhakka, H. & Koivuluhta,

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella

Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Ympärivuotisen opiskelun nykytila korkeakoulujen vastausten perusteella Maija Innola Keskustelutilaisuus ympärivuotisen opiskelun edistämisestä 17.3.2014 Lukukausien parempi hyödyntäminen Lukukaudet tai

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely

Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Kolmen kerran ryhmätyöpaja opiskelijoille: Ajankäyttö, aikaansaaminen ja kuormituksen säätely Opiskelijoiden hyvinvointia ja opiskelukykyä edistämässä seminaari 26.10.2016 Opintopsykologi Taija Tuominen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen

URHEILIJOIDEN OHJAUS. Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUS Jonna Miettinen URHEILIJOIDEN OHJAUKSEN ERITYISPIIRTEIDEN KARTOITTAMINEN Urheilijoiden ohjaus käsitteenä vieras tutkimuskohde Akatemiaoppilaitoksissa syntynyt tarve tutkimustiedolle

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Sanna Johansson Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUJohdantoU10T... 3 10TUPalautteiden tiivistelmäu10t... 4 10TU5.

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANDIPALAUTE Tuula Maijanen

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO KANDIPALAUTE Tuula Maijanen KANDIPALAUTE 25.1.2016 Tuula Maijanen Kandipalaute -kysely Selvitetään kandidaatintutkinnon suorittaneiden tyytyväisyyttä yliopistoonsa ja kokemuksia opintojen sujumisesta. Kandidaatin tutkinnon suorittaneet

Lisätiedot

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %.

Keväällä 2010 valmistuneista kyselyyn vastanneista opiskelijoista oli työllistynyt 59,6 % ja syksyllä 2010 valmistuneista 54,2 %. Ammattikorkeakoulujen valtakunnallinen Päättökysely Kysely toteutetaan opintojen loppuvaiheessa ja se kuvaa opiskelijoiden käsityksiä koulutuksesta sekä heidän työtilanteestaan valmistumisvaiheessa. Kysely

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

OPAL: Laatuvertailun tulokset

OPAL: Laatuvertailun tulokset 1 / 6 5.4.2016 10:14 OPAL: Laatuvertailun tulokset Takaisin Koulutuksia Opiskelijoita Kansallinen, ESR, Ammatillinen, Nonstop, Rintamakoulutus, , Päättymispäivämäärä 01.01.2015 jälkeen, Päättymispäivämäärä

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta Niina Oikarinen niina.oikarinen@oulu.fi Alustuksen aiheet Kehittämishanke

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työelämään sijoittuminen

Työelämään sijoittuminen Työelämään sijoittuminen Käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa vuonna 2009 lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden uraseurantakysely 2014 ja vertailu vuonna 2007 2012. Materiaalin tuottanut Helsingin

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Johanna Kilpeläinen 3.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille

Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Opiskelukyvyn edistämisen suositukset korkeakouluille Suomen ylioppilaskuntien liitto Johanna Kujala, Projektipäällikkö Kyky-projekti, Campus Conexus II johanna.kujala@syl.fi 044 7800 229 Opiskelukykysuositukset

Lisätiedot

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj.

Työn ja oppimisen integrointi. Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Työn ja oppimisen integrointi Maarit Latvala Verkkovirta-hanke, ohjausryhmän pj. Visio Korkeakouluissa on toimivat työkalut ja toimintaympäristöt työn opinnollistamiselle. Tämä antaa opiskelijoille entistä

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä

CV-OPAS. Ansioluettelon lyhyt oppimäärä CV-OPAS Ansioluettelon lyhyt oppimäärä Millainen on hyvä CV? Ansioluettelo, Curriculum Vitae eli CV, on työnhaun tärkein ja käytetyin asiakirja ja se kannattaa tehdä ajatuksella. Hyvä CV on looginen ja

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sporttimerkonomi - koulutus -

Sporttimerkonomi - koulutus - Tuntuuko sinusta, että tarvitset lisää osaamista tulevaisuuden haasteisiin infotilaisuus 20.5.2013 klo 17-19 Sporttimerkonomi - koulutus - Koulutusohjelma tähtää liiketalouden perustutkinnon, merkonomi,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia.

Ammattikorkeakoulun panostaminen kansainvälisessä yhteistyössä erityisesti kehittyvien maiden suuntaan tukee korkeakoulun profiilia. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE DIAKONIA AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä

Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Opiskelijan motivaation rakentuminen ja ylläpitäminen virtuaaliympäristössä Esimerkkinä Palvelujen markkinointi kurssin verkkototeutus Virpi Näsänen 16.11.2016 Lähtökohtatilanne Sovimme Aalto-yliopiston

Lisätiedot

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6.

OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat. Raportti 1.6. OPISKELUKYSELY KEVÄT 2010 Savonia-ammattikorkeakoulu Amk- tutkinto-opiskelijat Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijat Raportti 1.6.2010 Mittarityöryhmä Jorma Honkanen Heikki Likitalo Tuula Peura TeWa LiKu TeKu

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Ammatillisen koulutuksen hyvinvointiseminaari Helsinki ke 9.2.2011 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Taustaa (1) Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot