ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10996 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Etelä-Savon teollisuuden osaajat Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Projektin vastuuhenkilön nimi Hannu Fyhr Sähköpostiosoite hannu.fyhr@samiedu.fi Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Hannu Fyhr Sähköpostiosoite hannu.fyhr@samiedu.fi Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 4.1. Lähtökohta Projektilla haettiin yhteistoimintamalleja, joilla vaikutetaan työvoiman osaamistasoon. Tuotannollisen teollisuuden ja ennen kaikkea teknologiateollisuuden kehittymisen ja työpaikkojen säilyttämisen keskeisin haaste ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisen ohella on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tuotantoteollisuudessa työskentelee Etelä-Savossa noin henkilöä ja eläkkeelle jäävien osuus on suuri. Yritysten koko on pieni ja mahdollisuudet investoida työvoiman osaamiseen ovat keskimääräistä heikommat. Projektin avulla oli tarkoitus parantaa yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaitoa vastaamaan teollisuuden nykyvaatimuksia. Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän yhteistyön avulla pyrittiin hankemaan uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus vastaamaan paremmin teollisuuden tarpeita. Osaamispääoman kehittämisen tavoitteena oli myös työssä jaksamisen tukeminen ja tätä kautta välillisesti eläköitymisen vähentäminen. EURA JÄRJESTELMÄ 1/28

2 4.2. Tavoitteet Projektissa tähdättiin siihen, että yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaito vastaisi paremmin teollisuuden nykyvaatimuksia. Tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli alueella toimivien oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten avainhenkilöstön kesken ja tätä kautta verkostoitumalla luoda pohja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittamiselle ja osaamisen kehittämiselle. Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän yhteistyön avulla voitaisiin projektin aikana ja sen jälkeen koulutukseen kehittää uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus vastaisi paremmin teollisuuden tarpeita. Hankehakemuksen ja ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tavoitteet listattiin seuraavasti: - Teollisuuden imagon ja vetovoimaisuuden parantaminen. - Tuotantoteollisuuden yritysten kasvun ja kehittymisen turvaaminen henkilöstön osaamispääomaa kehittämällä - Oppilaitosten henkilöstön osaamispääoman kehittäminen vastaamaan teollisuuden tulevaisuuden tarpeita - Alueellisen osaamisyhteistyön kehittäminen ja parantaminen yritysten ja oppilaitosten välillä ja oppilaitosten kesken - Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen - Verkostomallin konseptointi siten, että oppilaitokset pystyvät paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin Määrälliset tavoitteet käsittivät mm. toimenpiteisiin osallistuneiden määrän, hankerahoituksella toteutuvien koulutuspäivien määrän, tutkintojen määrän. Hankkeen aikana oli hankerahoituksen lisäksi tarkoituksena selvittää ja käyttää eri koulutuksiin sopivia rahoituslähteitä. Toteutettavia koulutuksia, joiden rahoitus tulee muista rahoituslähteistä, ei ole laskettu mukaan alla oleviin tavoitteisiin ja toteutumiin. Erityisesti tutkintoihin johtava koulutus on tapahtunut pääsääntöisesti muulla kuin hankerahoituksella. Toteutuneet luvut eivät ole loppuraporttia kirjoitettaessa lopullisia ja niistä puuttuvat kesäkuun 2012 jälkeen toteutuneet henkilötyöpäivät (n.70). tavoite /toteuma 6/2012 Mukaan tulevien yritysten lukumäärä 55 / 62 Muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 6 / 16 Projektissa aloittavien henkilöiden määrä 250 / 622 joista naisia 25 / 50 Uusia työpaikkoja 0 / 0 - joista naisia 0 / 0 Uusia yrityksiä 0 / 0 - joista naisten perustamia 0 / 0 EURA JÄRJESTELMÄ 2/28

3 Tutkintojen ja osatutkintojen määrä 0 / 7 Lähiopetuspäiviä 1138 / 1511 Etäopetuspäiviä 130 / 162 Ohjaus- ja konsultointipäiviä 200 / 152 Koulutus- ja konsultointipäivät yhteensä 1468 / Kohderyhmä Projektin kohderyhmiksi ja hyödynsaajiksi hankehakemuksessa on ensisijaisesti määritelty teknologiateollisuuden yritykset ja näiden toimialojen palveluyritykset henkilöstöineen. Toimintaa kohdennettiin erityisesti pk-yrityksille teknologiateollisuuden toimialalla ja sen muodostivat seutukunnalliset paikalliset yritysverkostot, Savonlinnan metallitiimi ja New Steel Edu Mikkelissä. Pieksämäen osalta runkona toimivaa yhteistä verkostoa ei toistaiseksi ole ja hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia ja yritysten halukkuutta verkoston luomiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on nähty Mikkelin New Steel Edu - verkoston toiminnasta saatujen kokemusten levittäminen myös Pieksämäen alueelle. Kohderyhmää on laajennettu verkostojen ulkopuolelle ja varsinkin koulutusten markkinointi on pyritty toteuttamaan alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Koko Etelä-Savon alueella on oltu hankkeen puitteissa yhteydessä kaikkiaan n.120 yritykseen, joista noin puolet on ollut mukana hankkeen toimenpiteissä. Yritysten lisäksi kohderyhmänä olivat ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja oppilaitosten opettajat, tavoitteena opiskelijoiden työelämälähtöinen oppiminen ja oppimisympäristöjen sekä työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä opettajien osaamisen lisääminen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 5.1. Toimintaympäristö Hankkeen käytännön aloitus loppukeväällä 2010 ajoittui talouden kannalta taantuman jälkeiseen lievään elpymiseen. Merkkejä toipumisesta oli näkyvissä, mutta varsinkin PK-yritykset kamppailivat monelta osin vielä taantumasta selviämisen kanssa. Yritysten mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään tai kehittää toimintaansa olivat rajalliset, koska lomautusten ja irtisanomisten jälkeen jäljelle jääneellä henkilöstöllä piti pyrkiä mahdollisimman suureen laskutettavan työn osuuteen. Yrityskohtaisesti taloustilanteen vaikutukset näkyivät epätasaisesti ja joukossa oli myös yrityksiä, jotka kokivat vaikutukset hyvinkin pieninä. Heikoimmassa asemassa olivat pienet pelkästään alihankintaan keskittyneet metalliyritykset, joilla ei ollut omaa tuotetta. Luonnollisesti hankkeen ja sen mahdollisuuksien markkinointi kesällä 2010 olivat vasta alkuvaiheessa. Yritysten tilanteen parantuminen oli nähtävissä syksyllä 2010 ja tällä oli selkeä positiivinen vaikutus hankkeen toimintaan. Vuosi 2011 ja 2012 ensimmäinen puolisko olivat yrityskoulutusten ja kehitystoimenpiteiden osalta hyvää aikaa ja yritykset osallistuivat kiitettävästi toimenpiteisiin. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla toiminta yhdistettiin vuoden 2010 alussa kokonaisuudessaan Etelä-Savon Koulutus Oy:n alle ja elokuusta lähtien yksi kokopäiväinen henkilö vastasi ESEDU:n toiminnan kokonaisuudesta ja Pieksämäen operatiivisesta osuudesta. Mikkelin operatiivisen osuuden hoitamisesta EURA JÄRJESTELMÄ 3/28

4 vastasi työryhmä, jossa mukana olivat hankekoordinaattori, koulutuspäällikkö sekä yksi opettaja Seudullinen projektiyhteistyö Hankkeen työkokouksissa sovittiin painopistealueet, mihin kullakin seutukunnalla toiminnassa keskityttiin. Rajat sovittiin joustaviksi ja toimenpiteitä toteutettiin riippuen alueen yritysten ja oppilaitosten kulloisenkin tilanteen, tarpeen ja käytössä olevien resurssien mukaan. Hankkeen hallinnointi oli Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla. Operatiivisesta toiminnasta Savonlinnan alueella ja hankkeen kokonaisuudesta vastasi projektipäällikkö Juha Karjalainen. Etelä-Savon koulutus Oy:n kokonaisuudesta ja toiminnasta Pieksämäen alueella vastasi yrityskehittäjä Mika Kärki elokuusta 2010 alkaen. Mikkelissä operatiivisen toiminnan vastuu oli hankekoordinaattori Pekka Antikaisella. Hankkeen suunnitteluryhmän kokoukset painottuivat hankkeen alkupuolelle sekä jatkoajan hakemisen osalta syksylle Näissä on sovittu hankkeen alueellisista toimenpiteistä. Toteutus on tapahtunut itsenäisesti kullakin paikkakunnalla, mutta hyvässä yhteistyössä eri hanketoimijoiden kesken Yhteistyö eri sidosryhmien välillä Savonlinna Savonlinnassa yhteistyökumppaneiden rungon muodostivat Savonlinnan metallitiimiin kuuluvat yritykset sekä tiimin toiminnassa mukana oleva Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva. Kyseisen verkoston ulkopuolelta on haettu mukaan myös muita teknologiateollisuusyrityksiä mahdollisimman kattavasti. Hankkeen sähköpostituslistaan kuuluu Savonlinnassa 37 yritystä, joista suurimmalle osalle on hankkeen aikana tehty koulutus- ja/tai kehitystarvehaastattelu joko henkilökohtaisesti haastattelemalla tai puhelimitse. Tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut myös Savonlinnan TE -toimisto, joka on välittänyt Kotti -kyselyssä esiin tulleita tarpeita ja jonka kanssa on sovittu joidenkin koulutusten toteutuksesta joko hankerahoituksella tai yhteishankintakoulutuksena. Hankeyhteistyössä mukana oli myös mm. Proosa -hanke, Osaava Itä-Suomi verkosto, Yhteistyö alkoi lupaavasti myös lähikaupunkinen kehitysyhtiöiden, Miktech (Mikkeli) ja Navitas kehitys (Varkaus) suuntaan ja tätä tulee edelleen kehittää. Varsinkin maakunnallisten teknologiateollisuushankkeiden osalta on tärkeää, että myös SAMI on kaupunkiorganisaation lisäksi tavalla tai toisella mukana. Tällä osaltaan varmistetaan, että oppilaitos pysyy alan kehityksessä mukana ja pystytään pitämään yllä hyviä yhteyksiä yrityksiin muutenkin kuin opiskelijoiden työssä oppimisen kautta. Mikkeli TE-toimiston ja Yrityspalvelukeskuksen edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet NSE-verkoston palavereihin ja koulutustuotteiden tuottestamiseen. Myös Teesa-hankkeen edustaja osallistui aktiivisesti NSE- verkoston palavereihin. EURA JÄRJESTELMÄ 4/28

5 Miktech Oy:n Pooli-hankkeen edustajan mukana olo verkostossa on ollut merkityksellistä teknologiateollisuuden kehitysnäkymien ja kehitystrendien suunnannäyttäjänä. Pieksämäki Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon muiden sidosryhmien kanssa kuten Potkua Pienyrittäjät-hankkeen, ProOsa-hankkeen, MAMKin, Uusyrityskeskus Dynamon, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen, Pieksämäen kaupungin elinkeinoyksikön, Mikkelin ja Pieksämäen työvoimatoimistojen kanssa. Myös hyvää yhteistyötä tehtiin alueen ulkopuolisen tahon, Varkauden kaupungin omistaman kehitysyhtiön, Navitas Kehitys Oy:n, kanssa. Edellä mainituille tahoille referoitiin mm. useita yritysten eri koulutus- ja toimenpidetarpeita sen mukaan mikä soveltui parhaiten kullekin taholle. Esteosin avulla mm. Potkua Pienyrittäjä-hankkeen tavoitteet saavutettiin loppusyksyllä Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueiden Estos-yrityskäyntitulokset syksyltä 2010 aina syksyyn 2012 saakka raportoitiin kokonaisuudessaan Pieksämäen ja Mikkelin työvoimatoimistoille. Esedun aloittamassa Pieksämäen Metallifoorumin starttauksessa oltiin mukana molemmissa kokouksissa keväällä Yhteistyötä tehtiin myös Esedun metallialan opettajien kanssa niin opetuksellisesti (ts. opettaja kouluttajana yrityksille) kuin kouluttamalla opettajia itseään hankkeen tarjoamien koulutusten avulla. Opettajien irrottaminen työtehtävistään oli hankalaa, koska oppilaitos kärsii resurssipulasta, etenkin Pieksämäellä. Mikkelin opettajat olivat aktiivisempia hankkeen toiminnassa paremman resurssitilanteen takia. Kaiken kaikkiaan, etenkin Mikkelin metallialan opettajat osallistuivat melko tyydyttävästikin hankkeen toimenpiteisiin ja koulutuksiin. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedottaminen on toteutettu pääosin alueellisten vastuuhenkilöiden, hanketoimijoiden ja ohjausryhmän jäsenten toimesta sähköpostitse, puhelimitse sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Koulutusten yhteydessä hanketta ja sen osallisuutta järjestämiseen ja rahoitukseen on tuotu esille osallistujille ja tätä kautta tavoitettu n. 600 henkilöä. Lisäksi on osallistuttu verkostotapaamisiin, joiden järjestäjänä on ollut joko hanke tai sidosryhmään kuuluva organisaatio. Tilaisuuksissa on tiedotettu hankkeen sen hetkisestä tilanteesta ja tulossa olevista koulutuksia yhteistyökumppaneille. Tiedottamisen tueksi on hankkeesta laadittu Powerpoint esitys ja ESEDU:n käyttöön erillinen esite, jota on jaettu yritysvierailujen yhteydessä. Hankkeelle toteutettiin kesällä 2010 WWW-sivut jossa on hankkeen perustietojen lisäksi myös koulutuskalenteri ja mahdollisuus ilmoittautua ko. koulutuksiin. Vierailijoita sivuilla on kesäkuun EURA JÄRJESTELMÄ 5/28

6 2012 alussa ollut yli Toteuttajille ja ohjausryhmälle on luotu tiedotussivut selainpohjaiseen Moodle - ympäristöön. Tätä ei kuitenkaan koeta toimivaksi ratkaisuksi. Vain hyvin pieni osa, joille Moodleen on annettu tunnukset, käyttää sivustoa hankkeen toteuttamisen apuna. Yhteistyössä Poveri -hankkeen kanssa on työssä oppimisen kotisivut on otettu käyttöön NSE-yrityksissä ja Esedussa. Paikallisesti ilmestyviä sanomalehtiä sekä muita julkaisuja käytettiin sekä artikkeleissa että koulutusten markkinoinnissa seuraavasti: - Artikkeli hankkeesta Pieksämäen paikallislehdessä v Teknologiayritysten palveluopas , Rautainen Savo -palvelut: "Taantuma ei pyyhkäise koulutustarvetta" (ESEDU, Pieksämäki) - Samilainen3/2011: "Viimeinen lähtijä sammuttaa valot- onko näin" - Taloudentekijät 5/2011: "Verkostokoulutuksella osaajia Etelä-Savoon" - Lehti-Ilmoitukset Itä-Savossa ja Länsi Savossa 4/2011 ja 6/2011: "Eurokoodikoulutus" ja "Kansainvälinen Hitsausneuvoja" - Taloudentekijät 1/2012 "Uuden oppiminen yhdistää" 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeelle on luotu internet-sivusto 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen varsinainen aloitus viivästyi alkuperäisestä suunnitellusta aikataulusta johtuen mm. sekä hallinnoijan että kumppanioppilaitoksen projektihenkilöstön rekrytoinnista ja Savonlinnassa täyteen toimintaan päästiin vasta kesän 2010 aikana. Hanke oli aloitettu Pieksämäen seudulla vuoden 2009 lopulla toteuttamalla paikallisesti koulutuksia yrityksille, mutta toiminta keskeytettiin talvella 2010 hankkeen uudelleen organisoinnin takia. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla päästiin täysipainoisesti alkuun syksyllä Projektin kokonaisuuden ja seutukuntien välisen yhteistyön kannalta eriaikainen aloittaminen oli ongelmallista. Esille nousseita tarpeita ei projektin alussa pystytty viemään tehokkaasti eteenpäin ja toimenpiteitä jouduttiin kohdistamaan eriaikaisesti eri seuduille. Näin menetettiin osa tavoitellusta hyödystä pienten koulutusryhmien kasvattamiseksi ja kustannuksien alentamiseksi. Vastaavanlaiset koulutushankkeet tulisikin aloittaa mahdollisimman samanaikaisesti kaikissa toteuttajaorganisaatioissa täyden hyödyn varmistamiseksi. Projektin alussa ongelmaksi koettiin myös vaiheessa talouden taantuma, jolloin varsinkin pienten yritysten taloudelliset mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään rajalliset. Vuoden 2011 alkupuolella yleinen taloustilanne parani ja yritykset lähtivät kiitettävästi mukaan hankkeen toimintaan. Oppilaitosten osalta hankkeen toteutusta hankaloittivat opettajien kehitystyöhön käytettävissä olleet EURA JÄRJESTELMÄ 6/28

7 resurssit. Kehitystyöhön tulee vastaavissa hankkeissa jatkossa jo toimenpideohjelman suunnitteluvaiheessa löytää kehityshenkiset ja riittävät henkilöresurssit sekä varata tuntisuunnitelmiin riittävästi aikaa. Yksittäinen hanke ei projektityön luonteesta johtuen yleensä pysty takaamaan täysiaikaista työtä opettajalle ja hanketyön tekeminen lyhyissä jaksoissa varsinaisen opetustyön lomassa ei ole hankkeen kannalta tehokasta. Yhteistyötä ja koordinointia oppilaitosten sisällä toteutettavien hankkeiden kesken tulee lisätä, jotta hankkeisiin käytettävä tuntimäärä pystytään yksittäisillä opettajilla pitämään riittävänä ja mahdollistetaan sijaisten palkkaus. Koulutukseen liittyvän kehitystyön tulisi pääosin tapahtua vakituisen henkilöstön toimesta, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös hankkeen jälkeen. Asennemuutos hankkeita kohtaan on opettajien keskuudessa ollut huomattava kahden kuluneen vuoden aikana. Alkuvaiheessa saatiin suoraakin palautetta, kuten: "opettajan tehtävä on opettaa eikä kehittää". Entistä enemmän hankkeet nähdään mahdollisuutena kehittää omaa työtä ja organisaation toimintaa eikä pelkästään lisääntyvänä työmääränä tai toisaalta puuttuvien opetustuntien täyttäjänä. 8. PROJEKTIN TULOKSET 8.1 Yhteisesti toteutetut toimenpiteet Koulutukset Hankkeessa toteutetut koulutukset ovat olleet suurimmalta osin lähtöisin yritysten tarpeista ja toteutettu mallilla, jossa tarve on tullut joko koulutustarvekyselyn pohjalta tai suorana yhteydenottona yritykseltä hankkeelle. Hanke on vastannut koulutuksen sisällön suunnittelusta yhteistyössä asiakkaan ja oppilaitoksen kanssa ja tehnyt vaadittavan kilpailutuksen. Suurin osa koulutuksista on ollut erikoisosaamista vaativaa ja hankittu tämän takia ostopalveluna. Oppilaitosten toimesta hankerahoituksella on toteutettu vain yksittäisiä pilottikoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia (n.10% toteutuneista). Muut hankkeen aloitteesta oppilaitoksen toteuttamat koulutukset on rahoitettu valtio-osuus tai yhteishankintarahoituksella. Koulutusten toteutukset on hoidettu pääosin seudullisesti, jolloin yrityksille on aiheutunut mahdollisimman vähän muita koulutukseen liittyviä kustannuksia. Joidenkin koulutusten osalta koulutusryhmää ei ole mahdollista koota pelkästään seutukunnan tai maakunnan alueelta ja näissä tapauksissa on pyritty laajentamaan markkinointialuetta ja käyttämään hyväksi valtakunnallisia yhteistyöverkostoja osallistujamäärän kasvattamiseksi ja taloudellisesti kannattavan toteuttamisen varmistamiseksi. Etelä-Savon alueella järjestettyjen koulutusten lisäksi hanke on osallistunut myös rahoitukseen ja koulutusjärjestelyihin jotka joko ryhmästä tai oppimisympäristöstä johtuen on mahdollista toteuttaa vain koulutuksen järjestäjän tiloissa. Merkittävin yhteisesti toteutettu koulutuskokonaisuus oli Kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutus. Koulutustarve oli tuotu esille jo ennen hanketta muutaman savonlinnalaisten yritysten taholta, mutta osallistujia pelkästään lähiseudulta ei ole tähän mennessä saatu riittävästi koulutuksen toteuttamiseksi. Koulutuksen markkinointiin panostettiin voimakkaasti ja tarvetta Etelä-Savon alueella oli kaikkiaan n. 20 henkilölle. Yritysten hyvän tilauskannan ja tiukan aikataulun takia koulutuksen pystyi aloittamaan kahdeksan henkilöä. Koulutuksen lähipäivät toteutettiin kustannusten tasaamiseksi tasapuolisesti Mikkelissä, EURA JÄRJESTELMÄ 7/28

8 Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Juvalla. Kokonaisuutena koulutuksen toteuttamisesta saatiin arvokasta kokemusta verkostomaisesta toimintatavasta, jossa osallistujat saatiin kokoon koko Etelä-Savon alueelta ja koulutus pystyttiin toteuttamaan eri paikkakunnilla käyttäen hyväksi oppilaitoksen yhteistyökumppaniverkostoa. Muista yhteisesti järjestetyistä mainittavia olivat uusien teräsrakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyneet Eurokoodi ja EN koulutukset. Yhteisesti on pyritty myös löytämään ratkaisuja koulutuksiin, joiden kysyntä vaihtelee ja osaamista on syytä olla joustavuuden lisäämiseksi molemmissa oppilaitoksissa. Tästä esimerkkinä on Autocad:in perus- ja versiokoulutukset. ESEDU toteutti savonlinnalaiselle yritykselle peruskoulutuksen, jonka yhteydessä saatiin lisättyä valmiuksia myös SAMI:n opettajalle vastaavan koulutuksen järjestämiseksi. Kyseinen opettaja antoi toisen yrityksen henkilöstölle vastaavaa koulutusta muutamaa kuukautta myöhemmin. Jatkossa on mahdollista käyttää molempien oppilaitosten opettajia joustavasti koko maakunnan alueella. Teknologia-alojen esittelyvideo (Savonlinna ja Pieksämäki) Hanketyöryhmässä päätettiin syksyllä 2011 toteuttaa nuorille suunnattu esittelyvideo Pieksämäen ja Savonlinnan ammattiopiston metallialasta kiinnostuville nuorille. Videon tarkoitus on innostaa nuoria valitsemaan metalliala raikkaalla Samiedun nuorten näyttelemällä videolla, joka jaetaan syksyllä 2012 niin Savonlinnan kuin Pieksämäen 8. ja 9. luokkalaisten opinto-ohjaajille. Video laitetaan myös YouTubeen samaisen syksyn 2012 aikana. Esittelyvideo ei yksin nosta imagoa alueella, mutta on yksi hyvä työväline, kun sitä käytetään aktiivisesti. Tarkoituksena on, että metallialan opettajat ovat yhteydessä peruskoulun opinto-ohjaajiin ja pyrkivät saamaan videon yhdeksi opinto-ohjaajien työvälineeksi ainakin seuraavaksi pariksi vuodeksi. Koulutusten ylläpitojärjestelmät & ohjelmistoselvitykset ja resurssipankin työkaluselvitykset & käyttöönotto Koulutuksen ylläpitojärjestelmä SAMIedussa on perustunut ohjelmistostrategiaan, missä asiakkuudenhallinta, koulutuksen toteutumaseuranta ja opetussuunnitelmatyö sekä koulutustuotekehitys toteutetaan opiskelijahallintaohjelmiston MultiPrimus sisällä. Hankkeen kehitysvaikutuksesta on työstetty sen tarpeisiin ja yrityspalveluja tukemaan oma työnantajarekisteri, jota linkitetään uudistetun toiminta- ja laatujärjestelmän korvaavan SharePoint-alustalla toimivan SAMInetin kanssa. SAMInetissä huolehditaan koulutuksen tuotekehitystä tukevista toimintaohjeista. Ohjelmistoselvitysten ja asiakaslähtöisen palvelukonseptin toimivuuden takaamiseksi seuraavan kehitysvaihe on erillisen asiakaspalvelujärjestelmän luominen, missä koulutuksen tarveselvitykset, osaamistarpeiden kartoittaminen sekä eri asiakastilanteissa syntyvien liidien käsittely tapahtuu ja palvelutarpeet voidaan linkittää sekä seurata sähköposti- ja markkinointijärjestelmissä. Samalla on voitava kytkeä mukaan henkilöstöhallinnon HRjärjestelmä opetushenkilöstön osaamisen kehittämissuunnittelun tarpeiden huomioimiseksi. EURA JÄRJESTELMÄ 8/28

9 Verkostomainen toimintatapa Hanke on ollut omalta osaltaan, yhdessä Osaava Itä-Suomi verkoston kanssa, kehittämässä ja lisäämässä verkostomaisen toimintatavan kehittymistä Savonlinnan seudulla sekä myös koko Etelä-Savon laajuisesti. Lokakuussa 2011 aloitti Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yritysneuvoja työnsä ja hänen kanssaan tehtiin yhteistyötä mm. jakamalla tietoja yritysten koulutustarpeista sekä yrityksille suunnatuista koulutuksista. Yritysneuvojan tehtävänä on toimia linkkinä yritysten ja oppilaitoksen välillä; välittää oppilaitokseen tietoa yritysten koulutustarpeista sekä tiedottaa ja markkinoida yrityksille oppilaitoksessa tarjolla olevia koulutuksia. Yritysneuvojan tehtävänä on myös esimerkiksi ennakoinnin avulla auttaa oppilaitosta kehittämään yritysten tarvitsemia koulutustuotteita. Koulutuksista tiedotettiin ja tiedotetaan mahdollisimman laajasti verkoston ja eri yhteistyökumppaneiden kautta, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman monta yritystä. Yhtenä väylänä koulutuksista tiedottamisessa toimii myös Etelä-Savossa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä yrittäjille suunnattu Taloudentekijät -lehti. Yritysneuvojan työpiste sijaitsee samassa talossa Savonlinnan seudun yrityspalveluiden kanssa. Näin yhteistyö muiden yritysten parissa toimivien kanssa on nopeaa, läheistä sekä luonnollista. Yritysneuvoja jatkaa jatkossa yhteistyötä myös teollisuusalan yritysten kanssa. Hän pyrkii saamaan tietoonsa yritysten koulutustarpeet sekä auttamaan yrityksiä saamaan heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta joko oppilaitoksen tai ulkopuolisten eri alojen kouluttajista koostuvan verkoston kautta ja kehittämään näin henkilöstönsä osaamista. Verkostomaisen toiminnan avulla saavutetaan yritykset laajemmin ja kattavammin. ESTEOS - hankkeen käyttämä kouluttajaverkosto on jatkossa yritysneuvojan käytössä. Yhteistoiminta Maaliskuussa 2012 päätettiin toteuttaa ns. Innosessio-kehityspäivä Esedun ja Samiedun metallitiimien välillä. Kyseessä oli yksipäiväinen ja intensiivinen aivoriihipäivä, jossa opettajat itse pohtivat tärkeimpiä toimenpiteitä oman ja yhteisen toiminnan edistämiseksi. Verkostoitumis/kehittämispäivä oli hyvin onnistunut. Tuloksena syntyi konkreettisia toimenpiteitä Samiedun ja Esedun välille. Tilaisuudessa syntyi pienryhmiä, jotka lähtivät viemään eteenpäin seuraavia sovittuja yhteisiä Samiedu-Esedu-toimenpiteitä: Ryhmä 1 Teema: yhteiset kalusto- ja konehankinnat Työryhmässä pohdittiin kuinka Samiedu ja Esedu pystyisivät toteuttamaan isoja ja tärkeitä laitehankintoja kuten hitsauksen kevytmekanisointiin liittyvät laitteistoja sekä hitsausrobotin ja hitsaussimulaattorin. Rahoitusta ajateltiin saatavan hankkeiden ja koulujen rahoituksen avulla. Samalla suunniteltiin laitteistojen käyttämiseen liittyvää koulutusjaksojen synkronoimista koulujen välillä, ts. milloin laitteisto lukukauden aikana on Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tämä luonnollisesti samalla tiivistää yhteistyötä ja EURA JÄRJESTELMÄ 9/28

10 tiedonjakoa koulujen välillä. Ryhmä 2 Teema: yhteisen opetusmateriaalin tekeminen ja yhteiskäyttö Työryhmässä pohdittiin kuinka saataisiin enemmän kommunikointia ja tiedon välitystä koulujen välillä sekä hyödynnettäisiin opetusmateriaalia yhteisesti tehokkaammin. Päätettiin luoda niin sanottu "yhteinen verkkokansio", jonka kautta voidaan kätevästi luoda, päivittää ja jakaa yhteistä koulutusmateriaalia. Ylläpito olisi siten molempien koulujen vastuulla, joka myös lisää kommunikointia opettajien välillä. Opetusmateriaalin päivityksessä tarvitaan toki yhteisiä tapaamisia, joka lujittaisi yhteistyötä ja yhdessä suunnittelua. Yhteisen verkkokansion aikatauluksi laitettiin toukokuu 2012 ja siinä onnistuttiinkin. Ryhmä 3 Teema: Yhteiset alaan liittyvät koulutus/veso-päivät Työryhmässä päätettiin, että pidetään yhteiset koulutus/veso-päivät Samiedun ja Esedun välillä. Määrällisesti nähtiin, että päiviä olisi ensi alkuun kaksi per vuosi ja mielellään kaksipäiväinen tapahtuma, jolloin se järjestettäisiin kerran vuodessa. Mutta, jos tämä ei onnistu, niin pidetään päivät erikseen kahtena kertana. Päivät järjestetään vuorotellen. Tämän nähtiin myös lisäävän yhteistyötä oppilaitosten välillä merkittävästi. Koulutus/veso-päivien esivalmistelut tehtäisiin yhteisesti konkreettisten teemojen ympärille. Ryhmä 4 Teema: Opettajavaihto/työpari - toiselta oppiminen Työryhmässä päätettiin luoda oma Facebook/tms. sähköinen ryhmä/foorumi, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Päätettiin, että siirrytään pienin askelin myös konkreettiseen työparitoimintaan, jossa Esedun opettaja vierailee jonkin ajan Samiedussa ja päinvastoin. Näin opitaan toisilta ja oivalletaan asioita, joita muuten ei kenties oivallettaisi. Työparitoiminnan ydinkohdat dokumentoidaan ja kokemukset jaetaan sähköisen foorumin kautta. Tässä ryhmässä päätettiin jatkaa suunnittelua viimeistään syksyllä 2012 siitä kuinka tämä toiminta voidaan konkretisoida käytännön tasolle. Edellä mainitut teemat jatkuvat siis läpi tulevan syksyn Yhteistyön jatkuminen on siten enää opettajista ja koulujen koulutuspäälliköistä kiinni. Innostus kuitenkin tuntui olevan suurta yhteistyön eteenpäin viemiseksi ja ylläpitämiseksi. Hanke antoi siten hyvän startin näille yhteistyöteemoille. 8.2 Toimenpiteet Savonlinnan seudulla Tarvekartoitukset Toukokuusta 2010 alkaen Savonlinnassa tehtiin n. 30 teknologiateollisuuden yritykselle koulutus- ja kehitystarvekartoitus, joka toteutettiin pääosin henkilökohtaisin tapaamisin yritysjohdon kesken. Hanke on myös osallistunut Savonlinnan metallitiimin kokouksiin, joissa on kartoitettu esille tulleita tarpeita. Joidenkin yritysten kohdalla on tehty kysely puhelimitse. Lisäksi on tehty yhteistyötä Savonlinnan TE - toimiston kanssa ja käytetty hyödyksi soveltuvin osin Kotti -kyselyn tuloksia. Kartoituksissa mukana EURA JÄRJESTELMÄ 10/28

11 olleiden kohdeyritysten jakauma toimialan mukaan on: Metalliteollisuus 16, Sähkö/Elektroniikka 6, Suunnittelu, konsultointi ja projektit 9 ja muovi 1. Kartoituksessa esille tulleet tarpeet olivat pääosin olleet pienehköjä ja yksittäistä yritystä ja tiettyä erikoisosaamista koskevia. Pelkän kyselyyn pohjautuvan kartoituksen kattavuus ei ole kuitenkaan riittävä, koska tilanteet vaihtelevat nopeasti suhdanteiden ja jopa yritysten saamien yksittäisten tilausten mukaan. Yrityksiltä tulevat pienetkin signaalit tulee jatkossa analysoida ja ottaa mahdollisuutena. Tämä huomattiin erityisesti joidenkin koulutusten järjestämisen yhteydessä, kun kysyntä ylitti huomattavasti ennakkoodotukset, poiketen tarvekartoituksesta. Suurimpina yhteisenä kehitystarpeena esille tuli yritysten laatujärjestelmien luominen tai olemassa olevien järjestelmien päivittäminen. Henkilöstökoulutukset ja koulutustuotteet Yritysten tarvekartoitusten ja yhteydenottojen perusteella on toteutettu mm. seuraavia koulutuksia joko tietylle yhteistyöyritykselle tai suunnattuna useammalle kohderyhmälle: - Ostotoiminnan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena - Varastotoiminnon- ja logistiikan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena - Hiontatekniikan perusteet -hankkeen ostopalveluna. Koulutus liittyi yrityksen toiminnan laajentamiseen uudelle liiketoiminta-alueelle. Savonlinnan seudulla hiontatyötä tekevien tarve ei ole suuri, mutta se liittyy yhtenä osana koneistajan koulutukseen. Hiontakoneen käytöstä oppimissoluna on käyty keskusteluja yrityksen ja oppilaitoksen välillä. - Laatukoulutus ostopalveluna (ISO9000,AQAP), jolle tarvetta on säännöllisesti jatkossakin. - "Englanninkielen puhekurssi" jonne ohjattu tarvekartoituksen perusteella yhteistyöyrityksen henkilöstöä. Toteuttajana Proosa - hanke. - Eri standardien ja direktiivien koulutukset (koneturvallisuus, ATEX, eurokoodi, EN1090) ostopalveluina. Yksittäisten standardien ja direktiivien koulutustarve on satunnainen ja yleensä tarpeen määräysten muuttuessa. - "Alumiinin hitsaus" -pilottikoulutukset (2) yhteistyöyrityksille SAMI:n toimesta. Koulutusta testattiin sekä SAMI:ssa sekä yrityksen tiloissa. Järjestettäessä yrityksen tiloissa, tulee käytettävissä olevat tilat ja laitteet selvittää huolella koulutuksen onnistumiseksi. - Solid Works 3D suunnitteluohjelmiston koulutukset. Savonlinnan seudulla ohjelmisto on käytössä vain yksittäisissä pienissä yrityksissä, joten tarvetta ei juuri ole. Jatkossa on syytä ohjata yksittäiset koulutustarpeet ohjata Mikkelin suuntaan, jossa hanke järjesti vastaavaan koulutuksen yhteistyössä MAMK:in kanssa. - Hitsaussaumojen silmämääräinen tarkastus -koulutus ostopalveluna. Hyvin kysytty koulutus koko Etelä- Savossa ja on määräajoin syytä toteuttaa Savonlinnan alueella. - Autodeskin tuotteiden koulutukset ostopalveluina sekä toteutettuna yhteisesti ESEDU:n kanssa. Syksyllä 2011 järjestetty koulutusten sarja kokonaisuus liittyi yrityksen CAD -suunnittelujärjestelmän EURA JÄRJESTELMÄ 11/28

12 nykyaikaistamiseen. - Yhteistyöyrityksen henkilöstöä osallitunut tuotteistamisseminaariin, jonka rahoitti Osaava Itä-Suomi - verkosto. Vastaavan tilaisuuden järjestämistä Savonlinnaan selvitettiin kesällä 2010, mutta osallistujia ei ollut yksistään hankkeen yhteistyö kumppaneiden parissa tarpeeksi. - Sami:n järjestämät osto- myynti- sekä työsuhdekoulutukset jouduttiin osanottajien puutteen vuoksi. Koulutuksen järjestäminen lykkääntyi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna n. vuodella opettajaresurssien puutteen vuoksi ja tällä välin toinen organisaatio järjesti vastaavan koulutuksen alueella. Vastaavista syistä johtuvia koulutusten peruuntumisia tapahtui hankkeen aikana muitakin. Asiassa korostuu nopean asiakaspalvelun merkitys yrityksiin päin eikä edullinen hinta ei ole ainoa määräävä tekijä. - Robottihitsauksen asiantuntijakoulutus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Koulutuksen järjestäminen osittain Savonlinnassa oli myös selvityksessä. Tästä jouduttiin luopumaan, koska savonlinnalaisten osuus kaikista kurssilaisista oli liian pieni. - PDMS -koulutus Savonia AMK:n tiloissa. Koulutus jouduttiin koulutuslisenssien (ei siirrettävissä) takia järjestämään Varkaudessa. Koulutus tuki yrityksen kasvutavoitetta. Vastaavan koulutus täydennettynä Vertex -koulutuksella toteutettiin Mikkelissä yhteishankintakoulutuksena hankkeen aloitteesta. - 5S -koulutukset (3) sekä yhteisesti että yrityskohtaisesti - MS Office koulutukset yhteistyöyritykselle VOS -rahoituksella. - Siemens S7 laitteiston koulutus. Koulutuksella tähdättiin SAMI:n sähkö/ automaatio-opettajien osaamisen lisäämiseen yleisesti teollisuudessa käytettävästä ohjelmoitavasta logiikasta. Osaa ostopalveluina hankituista koulutuksista on mahdollisuus käyttää täydentämään SAMI:n tarjontaa jatkossa joko yksittäin tai yhdistettynä esim. yhteishankintakoulutusten tarjouksiin. Uusia hankkeen tuella kehitettyjä koulutus ja palvelutuotteita ovat mm: - Painelaitehitsauksen pätevöitymiskokeen suoritusmahdollisuus Mukana yhteistyössä on Savon ammatti- ja aikuisopisto (Varkaus), jolla EU -direktiivin mukainen pätevöintilaitos -status. - Nostot- ja nostoapuvälineet koulutus. Kehityksessä on ollut mukana koulutuksen laatua kehittävä valtionavustushanke (MODS). - Alumiinin hitsaus - Autocad12 versiokoulutus - Autocad12 peruskurssi - Konepiirustusten lukeminen - Robottihitsauskurssi Laatu & 5S Tarvekartoituksen pohjalta hankkeessa yhtenä alueena nousi esille yritysten laatujärjestelmien kehittäminen. Tämän pohjalta kokeiltiin uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on luoda pysyvää yrityksille suunnattavaa (ISO 9000) laatupalvelutoimintaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle. Toiminta lähti hyvin liikkeelle ja syksyllä 2010 järjestettiin koulutus laatujärjestelmien toteuttamisen, auditoinnin ja sertifioinnin perusteista yritysten ja osalle SAMI:n opettajista. Metalliosaston opettaja aloitti EURA JÄRJESTELMÄ 12/28

13 talvella 2011 SAMI:n laatuvastaavana tarkoituksena koordinoida toimenpiteitä sekä oppilaitoksessa että yrityksissä. Hankkeessa sovittiin kahden yrityksen laatujärjestelmän toteuttamisesta ulkopuolisen asiantuntijan voimin, tavoitteena sertifiointi ISO 9000:n mukaan. Lisäksi toteutettiin esiauditointeja ja tähän liittyvää koulutusta kahdelle yritykselle ulkopuolisen konsultin turvin. Tarkoituksena oli, että SAMI:n henkilöstöä osallistuisi mahdollisimman laajasti laatujärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin saadakseen käytännön kokemusta ja tietoa yritysten laatujärjestelmistä ja soveltaisi saamaansa oppia perusopetuksessa sekä SAMI:n toiminnan kehittämisessä. Konseptin toteuttamista ei pystytty viemään eteenpäin alkuperäisen suunnitelman opettajan siirryttyä toisiin tehtäviin eikä toista vastaavaa asiantuntijaresurssia ollut tämän jälkeen käytettävissä. SAMI:n metalliosastolla nimettiin kuitenkin yhteyshenkilö, joka vastaa laatukoulutuksen kehittämisestä perusopetuksessa. Kyseinen opettaja toteutti yhteistyössä ulkopuolisen konsultin oppilaitokselle Johdatus laadun maailmaan -koulutusaineiston työmaailmaan siirtyville ja hakeville. Aineistoa käytetään lisäämään opiskelijoiden tietämystä laatujärjestelmistä ja laadun merkityksestä yritysten menestymiseen. Toukokuussa 2012 järjestettiin savonlinnalaisten yritysten laatupäälliköille tai laadusta vastaaville yhteinen tilaisuus. Tarkoituksena oli verkostoituminen ja tätä kautta "hiljaisen tiedon" jakaminen henkilöiden kesken sekä em. koulutusaineiston esitteleminen. Yrityksiltä saatiin jo aikaisemmista eri tapaamisista kuultua palautetta eli opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden "laatuajattelua" on saatava huomattavasti korkeammalle tasolle sekä sähkö että metallialalla. Tähän nähtiin laadittu aineisto hyväksi työkaluksi. Verkostoitumisen osalta alkuperäinen tapaamisen ajatus ei toimi tai ainakin kohderyhmä on liian pieni. Tähän on syynä yritysten huomattavan erilainen tilanne ja tarpeet laatujärjestelmien suhteen. Joillekin yrityksille riittää dokumentoitu ISO 9000.n periaatteiden mukaan toteutettu järjestelmä ilman sertifiointia. Osalla varsinkin sarjatuotantoa tekevillä yrityksillä voi olla tarpeen huomattavasti kehittyneempi järjestelmä tilastollisine laadunohjauksineen. Halua yhteisiin tapaamisiin on jonkin verran, mutta jatkossa tulee miettiä tarkemmin, mitä yritykset pystyvät toisilleen antamaan. Kohderyhmää tulee myös laajentaa koskemaan koko maakuntaa lähialueineen. Tavoiteltua SAMI:n tuottamaa laatupalvelua yrityksille ei siis sellaisenaan pystytä oppilaitoksen voimin toteuttamaan, mutta erittäin tärkeänä nähdään laatuajattelun selkeä lisääntyminen perusopetuksen parissa. Lisäksi jatkossa on käytössä hankkeen aikaiset ulkopuoliset yhteistyökumppanit, joiden tuella laatutoimintaa voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa että yrityksissä. Laatuajattelun ja tuottavuuden lisäämiseen osaltaan liittyy myös hankkeessa käynnistetty 5S -toimintamalli. 5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä, jossa työn tuottavuutta nostetaan välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista ja poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa. Samalla parannetaan laatua ja turvallisuutta sekä luodaan visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Hanke järjesti useita lyhyitä 5S -koulutuksia syksyn talven 2012 aikana. Lisäksi osallistuttiin kahden yrityksen ja SAMI:n metallisosaston järjestelmien toteuttamiseen käyttäen ulkopuolisen konsultin palveluja. Oppilaitoksessa kohteena oli koneistamo, jossa varsinaisen toteuttamisen suorittivat opettajat osin TYKE -hankerahoituksen turvin. Toimintamallia levitetään muille osastoille ja samalla kehitetään mahdollisuuksia tarjota jatkossa palvelua EURA JÄRJESTELMÄ 13/28

14 myös muille yhteistyökumppaneille. Opettajien työelämäjaksot Tekniikan- liikenteen ja luonnonvarojen koulutusalalta on työelämäjaksoilla viimeisen vuoden aikana ollut viisi opettajaa, joista metalli- ja sähköosastoilta kaksi. Työelämäjaksoista on tehty pysyvä käytäntö SAMI:iin ja rahoitus on toteutettu suoraan koulutusalojen budjetista. Jaksojen aikana on normaalien yrityksen toimintaan liittyvien töiden ohella luotu valmiuksia mm. oppimissolujen ja - ympäristöjen toimintaan yritysten tiloissa. Jaksojen pituus on n. 2kk. Laajuus tulee olemaan likimain tämän vuoden toteutumaa vastaava. Oppimissolut Varsinaisia oppimissoluja on ollut Sami:n metalliosastolla kahdessa yrityksessä (robottihitsaus ja aarporaus), mutta niiden käyttöaste on ollut hyvin pieni. Yritysten puolesta ei ole näkyvissä estettä toiminnan jatkamiselle. Ongelmat ovatkin olleet oppilaitoslähtöisiä ja johtuneet osin puutteellisesta suunnittelusta (tuntisuunnitelmat, resurssit) sekä osin myös siitä, että opetuksen käytännön järjestelyt ja opettajien ammattitaidon ylläpitäminen on koettu työlääksi. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen on kieltämättä haaste, kun laitteet eivät ole päivittäin käytettävissä, mutta oppilaitosten mahdollisuudet investoida kalliisiin koneisiin ovat rajalliset ja koulutustarvetta on kuitenkin olemassa. Toiminta tulee jatkossa ennakoida paremmin sekä resurssimielessä että yritysten aikataulujen kannalta. Lisäksi tulee tehdä opetus / kertausmateriaalia, jolla opettajat pystyvät valmistautumaan opetukseen. Työelämäjaksoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevien oppimissolujen toiminnan kehittämiseen sekä uusien kohteiden kartoittamiseen. Parhaimmillaan oppimissolut hyödyttävät molempia. Oppilaitoksen hyöty on opettajien osaamisen lisääntyminen ja yrityksen hyöty tulee potentiaalisten uusien työntekijöiden kautta. Hanke tuki oppimissolujen toimintaa mahdollistamalla opettajien opiskelun yrityksen tiloissa robottihitsauspisteellä ja osallistumalla robottihitsauskoulutuksen suunnitteluun yhdessä asiakasyrityksen kanssa. Hankkeen aikana kehitetty Nostot- ja nostoapuvälineet -koulutus hyödyntää yrityksen radioohjattavaa siltanosturina käytännön oppimisympäristönä. Hankkeen aikana on myös avattu keskustelu yrityksen ja oppilaitoksen välillä yhteistyössä levytyökeskuskoulutuksen aloittamiseksi. Koulutuksen teoria ja ohjelmistokoulutus tapahtuisi oppilaitoksessa ja työssä oppiminen yhteistyöyrityksen koneilla. Koulutuksen jatkokehitys ja ohjelmistohankinnat rahoitettaisiin osin haettavalla Teknologiateollisuuden oppimisympäristöt -hankkeella. Metallialan esittelypeli Teknologiateollisuuden toimijoiden esittelypelin perusmääritykset on saatu tehtyä ja ohjelmistotyön rakennesuunnittelu toteutunut. Pelin ohjelmistotyön osuutta ei ole voitu toteuttaa alan opintojen ohjattuna EURA JÄRJESTELMÄ 14/28

15 opinnäyte- tai projektityönä ko opintojen työvoimapoliittisten ja ammatillisten lisäkoulutusten siirtymisten vuoksi. Palvelutoiminnan ohjelmistoprojektina hanke todettiin mihinkään rahoitussuunnitelmaan soveltumattomaksi, minkä vuoksi hanketta varten tehdyn aihion pohjalta pelisuunnitelma toteutetaan hankkeen jatkotoimenpiteenä yhteistyössä ohjelmistoalan yrityskumppanin kanssa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään liittyvinä jatkoprojekteina, joiden suunniteltu haku rahoittajatahosta johtuvista syistä siirtyi niin myöhään keväältä 2012, että käytettävissä olevaa rahoitusta ei voitu ohjata ja kohdentaa tätä hanketta tukevaan pelisuunnitelmaan. 8.3 Toimenpiteet Mikkelin seudulla Teknologiateollisuuden imagon nostaminen Hankkeen aikana tehtiin muutamia infoiskuja mikkeliläisiin peruskouluihin. Infoiskujen tarkoituksena oli luoda metallialasta positiivista mielikuvaa toiseen koulutusasteeseen siirtyville nuorille. Kohderyhmänä olivat 8. ja 9. luokkalaiset koululaiset. Vastaanotto oli koululaisten keskuudessa hyvä. Vastaavasti NSEyritysedustajille järjestettiin tutustumisvierailuja Esedun oppilaitokseen. NSE on Mikkelin talousalueesta muodostuva kuuden yrityksen yhteistyöverkosto, johon kuuluvat myös muita julkishallinnon toimijoita kuten Mikkelin Teknologiakeskus Miktech Oy, Etelä-Savon Ammattiopisto ja TE-toimisto. Verkoston kokouksessa pohdittiin kuinka imagoa voitaisiin nostaa paremmaksi ja miksi imago tällä hetkellä ei ole riittävän hyvä. Nähtiin, että olisi hyvä luoda enemmän julkisuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten on tehty mm. Poveri-hankkeen rekkasimulaattorissa. Vastaavanlaista innovaatiota olisi hyvä saada myös metallipuolelle. Tähän on kuitenkin hyvä mahdollisuus mm. Esedussa alkavan Uudet Opetusteknlogiat-hankkeen myötä, jossa hankitaan ns. hitsaussimulaattori. Tästä olisi hyvä tehdä isompi lehtijuttu Etelä-Savon isompiin sanomalehtiin. Kokouksessa myös väläytettiin Pieksämäen Metallifoorumissa aiemmin toukokuussa 2012 noussutta ajatusta, jossa nuoria houkutellaan kesätyöpaikan saannilla, jos valitsevat metallialan. Kampanja toteutettaisiin vastaavanlaisella idealla kuin Mikkelissä oleva tienaa tonni-kesätyökampanja. Samanlaista ideaa on myös kokeiltu hyvällä menestyksellä Juvan elintarvikesektorilla, missä paikalliset yritykset ovat lähteneet kampanjaan mukaan. Viestintä- markkinointi Hankkeen avulla tehtiin NSE-verkoston esitemateriaali kangaspohjaisen seinäjulisteen muodossa. Juliste jaettiin kaikille verkoston yhteistyökumppaneille. Julisteen tarkoituksena on muistuttaa verkostossa olevia verkoston tärkeydestä ja sen tarkoituksesta. EURA JÄRJESTELMÄ 15/28

16 Myös metallialan koulutuksen esittelyvideomateriaali tehtiin NSE-verkostoyrityksistä. Videon avulla nuoret pääsevät helposti tutustumaan metallialaan ja kyseisiin alueen yrityksiin mm. sosiaalisen median kuten Youtuben kautta. Videota on myös jaettu Mikkelin koulun opinto-ohjaajille, jotta he esittäisivät sitä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Resurssikartoitukset Mikkelin talousalueella on ns. osaamistarvekartoituksia tehty NSE -verkostoyrityksissä ja muutamassa muussa yrityksessä. Näiden pohjalta toteutettiin yhteishankintakoulutuksena seuraavat koulutukset: Hitsauskoulutus: OC-Systems Oy, Joroinen ( 10 pvä/21 hlö) Hitsauskoulutus: Tehomet Oy, Kangasniemi (30 pvä/10 hlö) Hitsauskoulutus: Reifer, Kangasniemi (10 pvä/8 hlö) Koneistus: Siimet Oy (10 pvä/2 hlö) NC- koneistus/heidenheiden: Lahtisen Kone Oy (10 pvä/2 hlö) Esedun opettajat Ari Tiusanen, Petri Kosunen ja Jarmo Tapaninen tekivät osaamisen, koneiden ja laitteiden dokumentointityön NSE- verkostoyrityksissä. Tämän työn pohjalta voitiin tehdä tarkemmat suunnitelmat esim. työssäoppimisen kehittämiseen ko. yrityksissä Ari Tiusanen teki ns. työpaikka-analyyseja työssäoppimissuunnitelmien ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelmien toteuttamiseksi. Lisäksi tehtiin ko. suunnitelmien testausta ja jatkojalostettiin ja päivitettiin suunnitelmat. Lisäksi tehtiin yritysten henkilöstön osaamiskartoituksia, joiden pohjalta räätälöitiin täydennyskoulutuksia ko. yritysten henkilöstölle. Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus saatiin hyvin käyntiin aloittamalla se Veisto Oy:sta. Koulutukseen osallistui ko. yrityksestä peräti 14 henkilöä. Tuosta saatiin hyvää kokemusta ja pystyttiin parantamaan koulutuksen laatua. Tämän pilotin jälkeen koulutusta laajennettiin muihin NSE-verkostoyrityksiin, joista yhteensä 10 henkilölle toteutettiin ns. puolijalkautuva malli, joka teki opiskelusta joustavampaa yritysten henkilöstölle. Työpaikkaohjaajan valmentautuminen työpaikkaohjaajaksi tapahtuu pääasiallisesti oman työn ohessa monimuoto-opiskeluna, joka toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Valmentautumiseen kuuluu myös 1-3 lähipäivää ja osa koulutusohjelman aiheista opiskellaan verkkomateriaalin avulla. Työpaikalla oppimisen kehittämistä on edistetty myös opettajien työelämäjaksoilla. Lopputuloksena syntyi tärkeä Työpaikkaohjaajakoulutuksen oppimateriaali, joka on nähtävissä internetissä osoitteessa Materiaalilla pyritään helpottamaan ohjaajien ja opiskelijoiden ymmärrystä omista vastuista ja toppipisteiden vastuualueista. Tämä käsikirja/opiskelijan opas on valtakunnallisestikin EURA JÄRJESTELMÄ 16/28

17 ainoa laatuaan ja saanut paljon kiitosta niin yrityksiltä, opiskelijoilta kuin julkishallinnon muilta toimijoilta. Verkosto-osaamisen lisääminen Yhteistyötä tehtiin kuljetusalaan suuntautuvan POVERI-hankkeen kanssa. Synergiaetuja nähtiin mm. isompien tilaisuuksien järjestämisessä, jossa metallialan toimijat voivat tutustua kuljetusalan yrityksiin. Onhan kuljetuskalusto pitkälle mm. metallialan korjauksista riippuvainen. Lisäksi saatiin kustannuksia huojennettua hankkeiden kesken, esim. tilavuokrien kohdalla. Kaiken kaikkiaan NSE-verkostotapaamisia pidettiin 3-4 kertaa vuodessa. Osallistuminen tilaisuuksiin oli kohtalaisen hyvää; myös tässä keskimäärin 3-4 yritystä kuudesta osallistui tilaisuuksiin. Yhteisiä verkostotapaamisia Trans Edu-Mikkelin kanssa pidettiin kaksi kertaa. Viimeisessä tilaisuudessa tehtiin verkostossa toimiville palaute/arviointi-workshop. Verkostotoiminta nähtiin hyväksi, koska palaute oli erittäin hyvää. Muita verkostoitumistoimenpiteitä, joita tehtiin NSE-yritysten kanssa, olivat: - Helsingin FinTec 2010-messut - Tampereen Alihankintamessut Itä- Suomen Osaajat-verkoston tapaaminen Iisalmessa syksyllä 2010, jossa vierailtiin myös alueen isoissa toimijoissa Ponsse Oy:ssa ja Normet Oy:ssa. Verkostoa ei toistaiseksi laajennettu hankkeen aikana isommaksi, koska toimintaa haluttiin muokata oikeaan ja valmiiseen muotoon ennen kuin siihen otetaan lisää yrityksiä tai mallia levitetään eteenpäin. On myös mahdollista, että jatkossa muodostetaan useita kuuden yrityksen verkostomoduuleita, koska yhteistoiminta pienemmässä ryhmässä on tiiviimpää ja läheisempää yritysten välillä. Sen sijaan, kerran vuodessa voidaan pitää yhteisiä moduulien tapaamisia. Nykyinen NSE-verkostotoiminta kuitenkin jatkuu edelleen hankkeenkin jälkeen. NSE -verkoston palvelujen tuotteistaminen Hankkeen aikana metallialan tutkintojen modulointi on vielä kesken, mutta saataneen kuntoon syksyn 2012 aikana. Modulointityön etenemisen esteenä on ollut opettajatyövoiman irrottaminen perusopetuksesta (resurssipula). Kone- ja metalli-alan koulutuspalvelujen tuotteistamista on jatkettu moduloinnilla ja esitesivujen tekemisellä. Tuotteistamista ja esitesivujen tekemistä jatketaan tehdyn pohjatyön pohjalta. Lisäksi on kehitetty väyläopintoja, jossa Etelä-Savon ammattiopistossa suoritetut kurssit luetaan hyväksyttäväksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa. EURA JÄRJESTELMÄ 17/28

18 Myös oppimispolkujen suunnittelua/rakentamista jatketaan eri kohderyhmille hankkeenkin jälkeen ja saataneen kuntoon syksyllä Henkilöstökoulutus Yrityskontaktointia tehtiin aktiivisesti koko hankkeen aikana. Mikkelin talousalueelta kontaktoitiin henkilökohtaisilla yritysvierailulla noin 40 yritystä, joista yli puolet kahteen kertaan. Lisäksi yrityksiin oltiin aktiivisessa puhelin- ja sähköpostiyhteydessä. Koulutuksiin osallistui reilu kymmenen yritystä. Koulutukset olivat kestoltaan lyhyitä täsmäkoulutuksia, yleensä 2-3 päivää kestäviä. Koulutukset kuitenkin koettiin erittäin tarpeellisiksi ja osallistujia hyödyttäviksi. Useimmiten koulutuksiin osallistui vähintään kaksi yritystä, keskimäärin neljä eri yritystä. Joitain pitempikestoisia koulutuksia järjestettiin myös kuten Solid Works-koulutus (10 pv.) Mikkelissä ja yhdessä Savonlinnan ja Pieksämäen kanssa ns. IWS-koulutus (30 pv.). Kaikki koulutukset ja niiden numerolliset määrät on raportoitu erikseen väliraporteissa. Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Mikkelissä: - Kuormausnosturi-koulutus - Solid Works-koulutus - Laatujärjestelmä-koulutus - Hitsauksen laatu ja tuottavuus - Sähköinen media & nettisivut-konsultointi - Työpaikkaohjaaja-koulutus Yhteenvetoanalyysi koulutuksista: ks. Pieksämäen Henkilöstökoulutusosio Opettajien työelämäjaksot ESTEOS -hankkeen aikana Etelä-Savon ammattiopistosta oli 3 opettajaa työelämäjaksoilla Mikkelin alueen verkostoyrityksissä. Työelämäjaksot toteutettiin A.Lahtinen Oy:ssä, Siimet Oy:ssä ja Veisto Oy:ssä. Työelämäjaksojen pituudet olivat keskimäärin 4 viikkoa / opettaja. Opettajien työelämäjaksoilla opettajat tutustuivat tarkemmin verkostoyritysten toimintaan käytännön työtehtävissä. Työelämäjaksoilla koulutettiin verkostoyrityksiin myös työpaikkaohjaajia tulevia opiskelijoiden työssä oppimisjaksoja varten. 8.4 Pieksämäki Henkilöstökoulutukset Kuten Mikkelin talousalueella, myös Pieksämäellä tehtiin aktiivista yrityskäyntiä. Yli neljäkymmentä EURA JÄRJESTELMÄ 18/28

19 yritystä käytiin sielläkin läpi, kun mukaan lasketaan myös Joroisten talousalue. Näilläkin alueilla tehtiin yli kahteenkymmeneen yritykseen kartoituskäynnit kahteen kertaan sekä oltiin aktiivisessa puhelin- ja sähköpostiyhteydessä noin 2/3 yrityksistä. Pieksämäen alueen yritykset hyödyntivät koulutuksia selkeästi enemmän kuin Mikkelin ja Joroisten alueen yritykset. Suhdeluku oli 70%-30% Pieksämäen eduksi. Kuten Mikkelin alueella, koulutukset olivat täsmäkoulutuksia ja niihin osallistui keskimäärin 4-5 yritystä, mutta paljon räätälöitiin koulutuksia myös yksittäisille yrityksille. Hanke myös ohjasi joitain korttikoulutuksia Esedun Pieksämäen toimipisteelle. Lisäksi keväällä 2012 ohjattiin kolme pieksämäkeläistä yritystä yhteishankintakoulutuksen piiriin, Mikkelistä yksi. Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Pieksämäellä: - Hitsauksen laatu ja tuottavuus-koulutus - Hitsauksen silmämääräinen tarkastus-koulutus - AutoCAD-koulutus - Paremman Palvelun Osaaja-koulutus - Jauhekaarihitsaus-koulutus - Laatujärjestelmä-koulutus - CNC-koulutus - Heidenhein-koulutus - Hitsauksen peruskurssi - Well Cut-koulutus - Työnjohto-koulutus - Työnopastaja-koulutus - IT-konsultointi - Sähköinen media & nettisivut-konsultointi - WinCam-konsultointi - Hitsauksen laatu ja laatukäsikirja-konsultointi Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueista osallistui henkilöitä Savonlinnan kanssa järjestettyihin IWSja Eurokoodi-koulutuksiin. Koulutuksista ylivoimaisesti suosituimmat olivat Hitsauksen silmämääräinen tarkastus ja Hitsauksen laatu ja tuottavuus. Näitä koulutuksia pidettiin Mikkelissä ja Pieksämäellä yhteensä 13 eri kertaa (2-3-päiväisiä koulutuksia). Niiden suosio perustunee siihen, että hitsausta kuitenkin harjoitetaan laajasti lähes jokaisessa metallialan yrityksissä ja siksi ammattitaidon ylläpito tuossa on tärkeää. Vain yksi koulutus peruuntui (AutoCAD), mutta muuten koulutukset onnistuivat suunnitellusti. Yleisesti ottaen, yritykset eivät aina välttämättä tienneet mitä koulutusta he tarvitsevat, vaan heitä oli ohjailtava ja EURA JÄRJESTELMÄ 19/28

20 tarpeet tuli kaivaa esiin yhteisillä palavereilla. Kaikki tarpeet loppujen lopuksi olivat kuitenkin aitoja ja tärkeitä. Yritykset omissa kiireisissä aikatauluissaan eivät vain ehdi istumaan alas ja pohtimaan tarpeeksi asioita ennen kuin ulkopuolinen tulee ja pysäyttää heidät ajattelemaan. Siksi on tärkeää, että oppilaitokset pitävät yllä aktiivista markkinointityötä yritysten suuntiin. Toinen jarruttava tekijä yrityksissä on tuotannon keskeytyminen, jos koulutuksiin osallistutaan. Tuotanto aikataulut ovat kiireisiä ja kukin koulutettava henkilö on pois tuotannosta ja lisää yrityksen kustannuksia sitäkin kautta. Tämä on erityisen hankala asia 1-5 hengen pienissä yrityksissä. Hankkeessa kuitenkin suhteellisen hyvin saatiin myös pieniä yrityksiä mukaan koulutuksiin. Verkostoituminen Pieksämäen kohdalla hankkeessa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa; etenkin verkostoituminen Varkauden Navitas Kehityksen edustajan, Juha Mikkosen, kanssa oli hyvää. Tiedonvaihtoa ja avunantoa tuli molempiin suuntaan. Myös yhteistyö Pieksämäen kaupungin elinkeinoasiamiehen Kimmo Hyykosken kanssa oli hyvää. Hankkeessa annettiin enemmän informaatiota Pieksämäen työvoimatoimistolle kuin sieltä saatiin takaisin. Verkostoituminen opettajien ja yritysten välillä oli vaikeaa Pieksämäen metallitiimin resurssipulan takia. Opettajat kuitenkin tekivät omaa itsenäistä yhteistyötä yritysten kanssa. Syksyllä 2011 kartoitettiin Pieksämäen kaupungin toiveesta pienten metalliyritysten kiinnostusta ns. Kasvuohjelmaan Pieksämäen, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen välillä. Yrityksiä kontaktoitiin kuitenkin pitkälle toistakymmentä yhdessä Esedun kehityspäällikkö Tuomo Rytkösen kanssa. Tämän tiimoilta pidettiin yhden päivän kehityspäivä julkishallinnon toimijoiden sekä 5-6:n yrityksen välillä. Tilaisuudessa oli läsnä noin parikymmentä henkeä. Päivä koettiin hyväksi, mutta riittävää innostusta kyseiseen kasvuohjelmaan ja verkostoitumiseen ei ollut riittävästi, jotta sitä oltaisiin viety eteenpäin. Siksi kyseisestä hankkeesta/toimenpiteestä luovuttiin. Alkukeväästä kehittämispäällikkö Tuomo Rytkönen aloitti Metallifoorumi-toiminnan Esedun ja isoimpien toimijoiden välillä (mm. Pieksämäen VR-Konepaja Oy, Normek Oy, Ekin Muovi Oy ja Franke Finland Oy). Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten välillä sekä estää nuorisokato metallialan koulutuspaikoilta. Hanke oli mukana tukemassa foorumia osallistumalla kokouksiin ja antamalla omia näkemyksiään. 8.5 Hankkeen vaikutusten arviointi Etelä-Savon teollisuuden osaajat hankkeen kohderyhmälle tehtiin marraskuussa 2011 kysely, jonka tavoitteena oli selvittää hankkeen onnistumista ja suunnata hankkeen jatkoajan toimenpiteitä oikein. Kysely EURA JÄRJESTELMÄ 20/28