ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI"

Transkriptio

1 ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10996 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin nimi Etelä-Savon teollisuuden osaajat Ohjelma Manner-Suomen ESR-ohjelma Ohjelman osio Itä-Suomen suuralueosio Toimintalinja 3 : Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Projektityyppi Projekti, jossa on henkilöitä mukana Vastuuviranomainen Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Aloituspäivämäärä Päättymispäivämäärä PROJEKTIN TOTEUTTAJAN TIEDOT Toteuttajan nimi Itä-Savon koulutuskuntayhtymä/ Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Projektin vastuuhenkilön nimi Hannu Fyhr Sähköpostiosoite Puhelinnumero LOMAKKEEN TÄYTTÄJÄN TIEDOT Täyttäjän nimi Hannu Fyhr Sähköpostiosoite Puhelinnumero PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, TAVOITTEET JA KOHDERYHMÄ 4.1. Lähtökohta Projektilla haettiin yhteistoimintamalleja, joilla vaikutetaan työvoiman osaamistasoon. Tuotannollisen teollisuuden ja ennen kaikkea teknologiateollisuuden kehittymisen ja työpaikkojen säilyttämisen keskeisin haaste ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamisen ohella on henkilöstön osaamisen kehittäminen. Tuotantoteollisuudessa työskentelee Etelä-Savossa noin henkilöä ja eläkkeelle jäävien osuus on suuri. Yritysten koko on pieni ja mahdollisuudet investoida työvoiman osaamiseen ovat keskimääräistä heikommat. Projektin avulla oli tarkoitus parantaa yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaitoa vastaamaan teollisuuden nykyvaatimuksia. Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän yhteistyön avulla pyrittiin hankemaan uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus vastaamaan paremmin teollisuuden tarpeita. Osaamispääoman kehittämisen tavoitteena oli myös työssä jaksamisen tukeminen ja tätä kautta välillisesti eläköitymisen vähentäminen. EURA JÄRJESTELMÄ 1/28

2 4.2. Tavoitteet Projektissa tähdättiin siihen, että yritysten henkilöstön ja ammatillisten opettajien ammattitaito vastaisi paremmin teollisuuden nykyvaatimuksia. Tavoitteena oli luoda uudenlainen yhteistyömalli alueella toimivien oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja yritysten avainhenkilöstön kesken ja tätä kautta verkostoitumalla luoda pohja henkilöstön kehittämistarpeiden kartoittamiselle ja osaamisen kehittämiselle. Yritysten, oppilaitosten ja kehittämisorganisaatioiden tiiviimmän yhteistyön avulla voitaisiin projektin aikana ja sen jälkeen koulutukseen kehittää uusia työelämäläheisiä toimintamalleja ja sitä kautta opetus vastaisi paremmin teollisuuden tarpeita. Hankehakemuksen ja ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen jälkeen tavoitteet listattiin seuraavasti: - Teollisuuden imagon ja vetovoimaisuuden parantaminen. - Tuotantoteollisuuden yritysten kasvun ja kehittymisen turvaaminen henkilöstön osaamispääomaa kehittämällä - Oppilaitosten henkilöstön osaamispääoman kehittäminen vastaamaan teollisuuden tulevaisuuden tarpeita - Alueellisen osaamisyhteistyön kehittäminen ja parantaminen yritysten ja oppilaitosten välillä ja oppilaitosten kesken - Oppimisympäristöjen ja -menetelmien kehittäminen - Verkostomallin konseptointi siten, että oppilaitokset pystyvät paremmin vastaamaan yritysten tarpeisiin Määrälliset tavoitteet käsittivät mm. toimenpiteisiin osallistuneiden määrän, hankerahoituksella toteutuvien koulutuspäivien määrän, tutkintojen määrän. Hankkeen aikana oli hankerahoituksen lisäksi tarkoituksena selvittää ja käyttää eri koulutuksiin sopivia rahoituslähteitä. Toteutettavia koulutuksia, joiden rahoitus tulee muista rahoituslähteistä, ei ole laskettu mukaan alla oleviin tavoitteisiin ja toteutumiin. Erityisesti tutkintoihin johtava koulutus on tapahtunut pääsääntöisesti muulla kuin hankerahoituksella. Toteutuneet luvut eivät ole loppuraporttia kirjoitettaessa lopullisia ja niistä puuttuvat kesäkuun 2012 jälkeen toteutuneet henkilötyöpäivät (n.70). tavoite /toteuma 6/2012 Mukaan tulevien yritysten lukumäärä 55 / 62 Muiden organisaatioiden arvioitu lukumäärä 6 / 16 Projektissa aloittavien henkilöiden määrä 250 / 622 joista naisia 25 / 50 Uusia työpaikkoja 0 / 0 - joista naisia 0 / 0 Uusia yrityksiä 0 / 0 - joista naisten perustamia 0 / 0 EURA JÄRJESTELMÄ 2/28

3 Tutkintojen ja osatutkintojen määrä 0 / 7 Lähiopetuspäiviä 1138 / 1511 Etäopetuspäiviä 130 / 162 Ohjaus- ja konsultointipäiviä 200 / 152 Koulutus- ja konsultointipäivät yhteensä 1468 / Kohderyhmä Projektin kohderyhmiksi ja hyödynsaajiksi hankehakemuksessa on ensisijaisesti määritelty teknologiateollisuuden yritykset ja näiden toimialojen palveluyritykset henkilöstöineen. Toimintaa kohdennettiin erityisesti pk-yrityksille teknologiateollisuuden toimialalla ja sen muodostivat seutukunnalliset paikalliset yritysverkostot, Savonlinnan metallitiimi ja New Steel Edu Mikkelissä. Pieksämäen osalta runkona toimivaa yhteistä verkostoa ei toistaiseksi ole ja hankkeessa on selvitetty mahdollisuuksia ja yritysten halukkuutta verkoston luomiseksi. Yhtenä mahdollisuutena on nähty Mikkelin New Steel Edu - verkoston toiminnasta saatujen kokemusten levittäminen myös Pieksämäen alueelle. Kohderyhmää on laajennettu verkostojen ulkopuolelle ja varsinkin koulutusten markkinointi on pyritty toteuttamaan alueellisesti mahdollisimman kattavasti. Koko Etelä-Savon alueella on oltu hankkeen puitteissa yhteydessä kaikkiaan n.120 yritykseen, joista noin puolet on ollut mukana hankkeen toimenpiteissä. Yritysten lisäksi kohderyhmänä olivat ammatillista koulutusta järjestävät oppilaitokset ja oppilaitosten opettajat, tavoitteena opiskelijoiden työelämälähtöinen oppiminen ja oppimisympäristöjen sekä työssä oppimisen käytäntöjen kehittäminen sekä opettajien osaamisen lisääminen. 5. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 5.1. Toimintaympäristö Hankkeen käytännön aloitus loppukeväällä 2010 ajoittui talouden kannalta taantuman jälkeiseen lievään elpymiseen. Merkkejä toipumisesta oli näkyvissä, mutta varsinkin PK-yritykset kamppailivat monelta osin vielä taantumasta selviämisen kanssa. Yritysten mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään tai kehittää toimintaansa olivat rajalliset, koska lomautusten ja irtisanomisten jälkeen jäljelle jääneellä henkilöstöllä piti pyrkiä mahdollisimman suureen laskutettavan työn osuuteen. Yrityskohtaisesti taloustilanteen vaikutukset näkyivät epätasaisesti ja joukossa oli myös yrityksiä, jotka kokivat vaikutukset hyvinkin pieninä. Heikoimmassa asemassa olivat pienet pelkästään alihankintaan keskittyneet metalliyritykset, joilla ei ollut omaa tuotetta. Luonnollisesti hankkeen ja sen mahdollisuuksien markkinointi kesällä 2010 olivat vasta alkuvaiheessa. Yritysten tilanteen parantuminen oli nähtävissä syksyllä 2010 ja tällä oli selkeä positiivinen vaikutus hankkeen toimintaan. Vuosi 2011 ja 2012 ensimmäinen puolisko olivat yrityskoulutusten ja kehitystoimenpiteiden osalta hyvää aikaa ja yritykset osallistuivat kiitettävästi toimenpiteisiin. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla toiminta yhdistettiin vuoden 2010 alussa kokonaisuudessaan Etelä-Savon Koulutus Oy:n alle ja elokuusta lähtien yksi kokopäiväinen henkilö vastasi ESEDU:n toiminnan kokonaisuudesta ja Pieksämäen operatiivisesta osuudesta. Mikkelin operatiivisen osuuden hoitamisesta EURA JÄRJESTELMÄ 3/28

4 vastasi työryhmä, jossa mukana olivat hankekoordinaattori, koulutuspäällikkö sekä yksi opettaja Seudullinen projektiyhteistyö Hankkeen työkokouksissa sovittiin painopistealueet, mihin kullakin seutukunnalla toiminnassa keskityttiin. Rajat sovittiin joustaviksi ja toimenpiteitä toteutettiin riippuen alueen yritysten ja oppilaitosten kulloisenkin tilanteen, tarpeen ja käytössä olevien resurssien mukaan. Hankkeen hallinnointi oli Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolla. Operatiivisesta toiminnasta Savonlinnan alueella ja hankkeen kokonaisuudesta vastasi projektipäällikkö Juha Karjalainen. Etelä-Savon koulutus Oy:n kokonaisuudesta ja toiminnasta Pieksämäen alueella vastasi yrityskehittäjä Mika Kärki elokuusta 2010 alkaen. Mikkelissä operatiivisen toiminnan vastuu oli hankekoordinaattori Pekka Antikaisella. Hankkeen suunnitteluryhmän kokoukset painottuivat hankkeen alkupuolelle sekä jatkoajan hakemisen osalta syksylle Näissä on sovittu hankkeen alueellisista toimenpiteistä. Toteutus on tapahtunut itsenäisesti kullakin paikkakunnalla, mutta hyvässä yhteistyössä eri hanketoimijoiden kesken Yhteistyö eri sidosryhmien välillä Savonlinna Savonlinnassa yhteistyökumppaneiden rungon muodostivat Savonlinnan metallitiimiin kuuluvat yritykset sekä tiimin toiminnassa mukana oleva Savonlinnan Teknologiapuisto Noheva. Kyseisen verkoston ulkopuolelta on haettu mukaan myös muita teknologiateollisuusyrityksiä mahdollisimman kattavasti. Hankkeen sähköpostituslistaan kuuluu Savonlinnassa 37 yritystä, joista suurimmalle osalle on hankkeen aikana tehty koulutus- ja/tai kehitystarvehaastattelu joko henkilökohtaisesti haastattelemalla tai puhelimitse. Tärkeänä yhteistyökumppanina on ollut myös Savonlinnan TE -toimisto, joka on välittänyt Kotti -kyselyssä esiin tulleita tarpeita ja jonka kanssa on sovittu joidenkin koulutusten toteutuksesta joko hankerahoituksella tai yhteishankintakoulutuksena. Hankeyhteistyössä mukana oli myös mm. Proosa -hanke, Osaava Itä-Suomi verkosto, Yhteistyö alkoi lupaavasti myös lähikaupunkinen kehitysyhtiöiden, Miktech (Mikkeli) ja Navitas kehitys (Varkaus) suuntaan ja tätä tulee edelleen kehittää. Varsinkin maakunnallisten teknologiateollisuushankkeiden osalta on tärkeää, että myös SAMI on kaupunkiorganisaation lisäksi tavalla tai toisella mukana. Tällä osaltaan varmistetaan, että oppilaitos pysyy alan kehityksessä mukana ja pystytään pitämään yllä hyviä yhteyksiä yrityksiin muutenkin kuin opiskelijoiden työssä oppimisen kautta. Mikkeli TE-toimiston ja Yrityspalvelukeskuksen edustajat ovat aktiivisesti osallistuneet NSE-verkoston palavereihin ja koulutustuotteiden tuottestamiseen. Myös Teesa-hankkeen edustaja osallistui aktiivisesti NSE- verkoston palavereihin. EURA JÄRJESTELMÄ 4/28

5 Miktech Oy:n Pooli-hankkeen edustajan mukana olo verkostossa on ollut merkityksellistä teknologiateollisuuden kehitysnäkymien ja kehitystrendien suunnannäyttäjänä. Pieksämäki Hankkeen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Etelä-Savon muiden sidosryhmien kanssa kuten Potkua Pienyrittäjät-hankkeen, ProOsa-hankkeen, MAMKin, Uusyrityskeskus Dynamon, Aalto-yliopiston Pienyrityskeskuksen, Pieksämäen kaupungin elinkeinoyksikön, Mikkelin ja Pieksämäen työvoimatoimistojen kanssa. Myös hyvää yhteistyötä tehtiin alueen ulkopuolisen tahon, Varkauden kaupungin omistaman kehitysyhtiön, Navitas Kehitys Oy:n, kanssa. Edellä mainituille tahoille referoitiin mm. useita yritysten eri koulutus- ja toimenpidetarpeita sen mukaan mikä soveltui parhaiten kullekin taholle. Esteosin avulla mm. Potkua Pienyrittäjä-hankkeen tavoitteet saavutettiin loppusyksyllä Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueiden Estos-yrityskäyntitulokset syksyltä 2010 aina syksyyn 2012 saakka raportoitiin kokonaisuudessaan Pieksämäen ja Mikkelin työvoimatoimistoille. Esedun aloittamassa Pieksämäen Metallifoorumin starttauksessa oltiin mukana molemmissa kokouksissa keväällä Yhteistyötä tehtiin myös Esedun metallialan opettajien kanssa niin opetuksellisesti (ts. opettaja kouluttajana yrityksille) kuin kouluttamalla opettajia itseään hankkeen tarjoamien koulutusten avulla. Opettajien irrottaminen työtehtävistään oli hankalaa, koska oppilaitos kärsii resurssipulasta, etenkin Pieksämäellä. Mikkelin opettajat olivat aktiivisempia hankkeen toiminnassa paremman resurssitilanteen takia. Kaiken kaikkiaan, etenkin Mikkelin metallialan opettajat osallistuivat melko tyydyttävästikin hankkeen toimenpiteisiin ja koulutuksiin. 6. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN Hankkeesta tiedottaminen on toteutettu pääosin alueellisten vastuuhenkilöiden, hanketoimijoiden ja ohjausryhmän jäsenten toimesta sähköpostitse, puhelimitse sekä henkilökohtaisissa keskusteluissa. Koulutusten yhteydessä hanketta ja sen osallisuutta järjestämiseen ja rahoitukseen on tuotu esille osallistujille ja tätä kautta tavoitettu n. 600 henkilöä. Lisäksi on osallistuttu verkostotapaamisiin, joiden järjestäjänä on ollut joko hanke tai sidosryhmään kuuluva organisaatio. Tilaisuuksissa on tiedotettu hankkeen sen hetkisestä tilanteesta ja tulossa olevista koulutuksia yhteistyökumppaneille. Tiedottamisen tueksi on hankkeesta laadittu Powerpoint esitys ja ESEDU:n käyttöön erillinen esite, jota on jaettu yritysvierailujen yhteydessä. Hankkeelle toteutettiin kesällä 2010 WWW-sivut jossa on hankkeen perustietojen lisäksi myös koulutuskalenteri ja mahdollisuus ilmoittautua ko. koulutuksiin. Vierailijoita sivuilla on kesäkuun EURA JÄRJESTELMÄ 5/28

6 2012 alussa ollut yli Toteuttajille ja ohjausryhmälle on luotu tiedotussivut selainpohjaiseen Moodle - ympäristöön. Tätä ei kuitenkaan koeta toimivaksi ratkaisuksi. Vain hyvin pieni osa, joille Moodleen on annettu tunnukset, käyttää sivustoa hankkeen toteuttamisen apuna. Yhteistyössä Poveri -hankkeen kanssa on työssä oppimisen kotisivut on otettu käyttöön NSE-yrityksissä ja Esedussa. Paikallisesti ilmestyviä sanomalehtiä sekä muita julkaisuja käytettiin sekä artikkeleissa että koulutusten markkinoinnissa seuraavasti: - Artikkeli hankkeesta Pieksämäen paikallislehdessä v Teknologiayritysten palveluopas , Rautainen Savo -palvelut: "Taantuma ei pyyhkäise koulutustarvetta" (ESEDU, Pieksämäki) - Samilainen3/2011: "Viimeinen lähtijä sammuttaa valot- onko näin" - Taloudentekijät 5/2011: "Verkostokoulutuksella osaajia Etelä-Savoon" - Lehti-Ilmoitukset Itä-Savossa ja Länsi Savossa 4/2011 ja 6/2011: "Eurokoodikoulutus" ja "Kansainvälinen Hitsausneuvoja" - Taloudentekijät 1/2012 "Uuden oppiminen yhdistää" 6.1 Projektin mahdollinen internet-osoite Hankkeelle on luotu internet-sivusto 7. ONGELMAT JA SUOSITUKSET Hankkeen varsinainen aloitus viivästyi alkuperäisestä suunnitellusta aikataulusta johtuen mm. sekä hallinnoijan että kumppanioppilaitoksen projektihenkilöstön rekrytoinnista ja Savonlinnassa täyteen toimintaan päästiin vasta kesän 2010 aikana. Hanke oli aloitettu Pieksämäen seudulla vuoden 2009 lopulla toteuttamalla paikallisesti koulutuksia yrityksille, mutta toiminta keskeytettiin talvella 2010 hankkeen uudelleen organisoinnin takia. Mikkelin ja Pieksämäen seuduilla päästiin täysipainoisesti alkuun syksyllä Projektin kokonaisuuden ja seutukuntien välisen yhteistyön kannalta eriaikainen aloittaminen oli ongelmallista. Esille nousseita tarpeita ei projektin alussa pystytty viemään tehokkaasti eteenpäin ja toimenpiteitä jouduttiin kohdistamaan eriaikaisesti eri seuduille. Näin menetettiin osa tavoitellusta hyödystä pienten koulutusryhmien kasvattamiseksi ja kustannuksien alentamiseksi. Vastaavanlaiset koulutushankkeet tulisikin aloittaa mahdollisimman samanaikaisesti kaikissa toteuttajaorganisaatioissa täyden hyödyn varmistamiseksi. Projektin alussa ongelmaksi koettiin myös vaiheessa talouden taantuma, jolloin varsinkin pienten yritysten taloudelliset mahdollisuudet kouluttaa henkilöstöään rajalliset. Vuoden 2011 alkupuolella yleinen taloustilanne parani ja yritykset lähtivät kiitettävästi mukaan hankkeen toimintaan. Oppilaitosten osalta hankkeen toteutusta hankaloittivat opettajien kehitystyöhön käytettävissä olleet EURA JÄRJESTELMÄ 6/28

7 resurssit. Kehitystyöhön tulee vastaavissa hankkeissa jatkossa jo toimenpideohjelman suunnitteluvaiheessa löytää kehityshenkiset ja riittävät henkilöresurssit sekä varata tuntisuunnitelmiin riittävästi aikaa. Yksittäinen hanke ei projektityön luonteesta johtuen yleensä pysty takaamaan täysiaikaista työtä opettajalle ja hanketyön tekeminen lyhyissä jaksoissa varsinaisen opetustyön lomassa ei ole hankkeen kannalta tehokasta. Yhteistyötä ja koordinointia oppilaitosten sisällä toteutettavien hankkeiden kesken tulee lisätä, jotta hankkeisiin käytettävä tuntimäärä pystytään yksittäisillä opettajilla pitämään riittävänä ja mahdollistetaan sijaisten palkkaus. Koulutukseen liittyvän kehitystyön tulisi pääosin tapahtua vakituisen henkilöstön toimesta, jotta varmistetaan toiminnan jatkuvuus myös hankkeen jälkeen. Asennemuutos hankkeita kohtaan on opettajien keskuudessa ollut huomattava kahden kuluneen vuoden aikana. Alkuvaiheessa saatiin suoraakin palautetta, kuten: "opettajan tehtävä on opettaa eikä kehittää". Entistä enemmän hankkeet nähdään mahdollisuutena kehittää omaa työtä ja organisaation toimintaa eikä pelkästään lisääntyvänä työmääränä tai toisaalta puuttuvien opetustuntien täyttäjänä. 8. PROJEKTIN TULOKSET 8.1 Yhteisesti toteutetut toimenpiteet Koulutukset Hankkeessa toteutetut koulutukset ovat olleet suurimmalta osin lähtöisin yritysten tarpeista ja toteutettu mallilla, jossa tarve on tullut joko koulutustarvekyselyn pohjalta tai suorana yhteydenottona yritykseltä hankkeelle. Hanke on vastannut koulutuksen sisällön suunnittelusta yhteistyössä asiakkaan ja oppilaitoksen kanssa ja tehnyt vaadittavan kilpailutuksen. Suurin osa koulutuksista on ollut erikoisosaamista vaativaa ja hankittu tämän takia ostopalveluna. Oppilaitosten toimesta hankerahoituksella on toteutettu vain yksittäisiä pilottikoulutuksia ja työpaikkaohjaajakoulutuksia (n.10% toteutuneista). Muut hankkeen aloitteesta oppilaitoksen toteuttamat koulutukset on rahoitettu valtio-osuus tai yhteishankintarahoituksella. Koulutusten toteutukset on hoidettu pääosin seudullisesti, jolloin yrityksille on aiheutunut mahdollisimman vähän muita koulutukseen liittyviä kustannuksia. Joidenkin koulutusten osalta koulutusryhmää ei ole mahdollista koota pelkästään seutukunnan tai maakunnan alueelta ja näissä tapauksissa on pyritty laajentamaan markkinointialuetta ja käyttämään hyväksi valtakunnallisia yhteistyöverkostoja osallistujamäärän kasvattamiseksi ja taloudellisesti kannattavan toteuttamisen varmistamiseksi. Etelä-Savon alueella järjestettyjen koulutusten lisäksi hanke on osallistunut myös rahoitukseen ja koulutusjärjestelyihin jotka joko ryhmästä tai oppimisympäristöstä johtuen on mahdollista toteuttaa vain koulutuksen järjestäjän tiloissa. Merkittävin yhteisesti toteutettu koulutuskokonaisuus oli Kansainvälisen hitsausneuvojan (IWS) koulutus. Koulutustarve oli tuotu esille jo ennen hanketta muutaman savonlinnalaisten yritysten taholta, mutta osallistujia pelkästään lähiseudulta ei ole tähän mennessä saatu riittävästi koulutuksen toteuttamiseksi. Koulutuksen markkinointiin panostettiin voimakkaasti ja tarvetta Etelä-Savon alueella oli kaikkiaan n. 20 henkilölle. Yritysten hyvän tilauskannan ja tiukan aikataulun takia koulutuksen pystyi aloittamaan kahdeksan henkilöä. Koulutuksen lähipäivät toteutettiin kustannusten tasaamiseksi tasapuolisesti Mikkelissä, EURA JÄRJESTELMÄ 7/28

8 Pieksämäellä, Savonlinnassa ja Juvalla. Kokonaisuutena koulutuksen toteuttamisesta saatiin arvokasta kokemusta verkostomaisesta toimintatavasta, jossa osallistujat saatiin kokoon koko Etelä-Savon alueelta ja koulutus pystyttiin toteuttamaan eri paikkakunnilla käyttäen hyväksi oppilaitoksen yhteistyökumppaniverkostoa. Muista yhteisesti järjestetyistä mainittavia olivat uusien teräsrakenteiden suunnitteluun ja valmistukseen liittyneet Eurokoodi ja EN koulutukset. Yhteisesti on pyritty myös löytämään ratkaisuja koulutuksiin, joiden kysyntä vaihtelee ja osaamista on syytä olla joustavuuden lisäämiseksi molemmissa oppilaitoksissa. Tästä esimerkkinä on Autocad:in perus- ja versiokoulutukset. ESEDU toteutti savonlinnalaiselle yritykselle peruskoulutuksen, jonka yhteydessä saatiin lisättyä valmiuksia myös SAMI:n opettajalle vastaavan koulutuksen järjestämiseksi. Kyseinen opettaja antoi toisen yrityksen henkilöstölle vastaavaa koulutusta muutamaa kuukautta myöhemmin. Jatkossa on mahdollista käyttää molempien oppilaitosten opettajia joustavasti koko maakunnan alueella. Teknologia-alojen esittelyvideo (Savonlinna ja Pieksämäki) Hanketyöryhmässä päätettiin syksyllä 2011 toteuttaa nuorille suunnattu esittelyvideo Pieksämäen ja Savonlinnan ammattiopiston metallialasta kiinnostuville nuorille. Videon tarkoitus on innostaa nuoria valitsemaan metalliala raikkaalla Samiedun nuorten näyttelemällä videolla, joka jaetaan syksyllä 2012 niin Savonlinnan kuin Pieksämäen 8. ja 9. luokkalaisten opinto-ohjaajille. Video laitetaan myös YouTubeen samaisen syksyn 2012 aikana. Esittelyvideo ei yksin nosta imagoa alueella, mutta on yksi hyvä työväline, kun sitä käytetään aktiivisesti. Tarkoituksena on, että metallialan opettajat ovat yhteydessä peruskoulun opinto-ohjaajiin ja pyrkivät saamaan videon yhdeksi opinto-ohjaajien työvälineeksi ainakin seuraavaksi pariksi vuodeksi. Koulutusten ylläpitojärjestelmät & ohjelmistoselvitykset ja resurssipankin työkaluselvitykset & käyttöönotto Koulutuksen ylläpitojärjestelmä SAMIedussa on perustunut ohjelmistostrategiaan, missä asiakkuudenhallinta, koulutuksen toteutumaseuranta ja opetussuunnitelmatyö sekä koulutustuotekehitys toteutetaan opiskelijahallintaohjelmiston MultiPrimus sisällä. Hankkeen kehitysvaikutuksesta on työstetty sen tarpeisiin ja yrityspalveluja tukemaan oma työnantajarekisteri, jota linkitetään uudistetun toiminta- ja laatujärjestelmän korvaavan SharePoint-alustalla toimivan SAMInetin kanssa. SAMInetissä huolehditaan koulutuksen tuotekehitystä tukevista toimintaohjeista. Ohjelmistoselvitysten ja asiakaslähtöisen palvelukonseptin toimivuuden takaamiseksi seuraavan kehitysvaihe on erillisen asiakaspalvelujärjestelmän luominen, missä koulutuksen tarveselvitykset, osaamistarpeiden kartoittaminen sekä eri asiakastilanteissa syntyvien liidien käsittely tapahtuu ja palvelutarpeet voidaan linkittää sekä seurata sähköposti- ja markkinointijärjestelmissä. Samalla on voitava kytkeä mukaan henkilöstöhallinnon HRjärjestelmä opetushenkilöstön osaamisen kehittämissuunnittelun tarpeiden huomioimiseksi. EURA JÄRJESTELMÄ 8/28

9 Verkostomainen toimintatapa Hanke on ollut omalta osaltaan, yhdessä Osaava Itä-Suomi verkoston kanssa, kehittämässä ja lisäämässä verkostomaisen toimintatavan kehittymistä Savonlinnan seudulla sekä myös koko Etelä-Savon laajuisesti. Lokakuussa 2011 aloitti Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston yritysneuvoja työnsä ja hänen kanssaan tehtiin yhteistyötä mm. jakamalla tietoja yritysten koulutustarpeista sekä yrityksille suunnatuista koulutuksista. Yritysneuvojan tehtävänä on toimia linkkinä yritysten ja oppilaitoksen välillä; välittää oppilaitokseen tietoa yritysten koulutustarpeista sekä tiedottaa ja markkinoida yrityksille oppilaitoksessa tarjolla olevia koulutuksia. Yritysneuvojan tehtävänä on myös esimerkiksi ennakoinnin avulla auttaa oppilaitosta kehittämään yritysten tarvitsemia koulutustuotteita. Koulutuksista tiedotettiin ja tiedotetaan mahdollisimman laajasti verkoston ja eri yhteistyökumppaneiden kautta, jotta tieto tavoittaisi mahdollisimman monta yritystä. Yhtenä väylänä koulutuksista tiedottamisessa toimii myös Etelä-Savossa kuusi kertaa vuodessa ilmestyvä yrittäjille suunnattu Taloudentekijät -lehti. Yritysneuvojan työpiste sijaitsee samassa talossa Savonlinnan seudun yrityspalveluiden kanssa. Näin yhteistyö muiden yritysten parissa toimivien kanssa on nopeaa, läheistä sekä luonnollista. Yritysneuvoja jatkaa jatkossa yhteistyötä myös teollisuusalan yritysten kanssa. Hän pyrkii saamaan tietoonsa yritysten koulutustarpeet sekä auttamaan yrityksiä saamaan heidän tarpeitaan vastaavaa koulutusta joko oppilaitoksen tai ulkopuolisten eri alojen kouluttajista koostuvan verkoston kautta ja kehittämään näin henkilöstönsä osaamista. Verkostomaisen toiminnan avulla saavutetaan yritykset laajemmin ja kattavammin. ESTEOS - hankkeen käyttämä kouluttajaverkosto on jatkossa yritysneuvojan käytössä. Yhteistoiminta Maaliskuussa 2012 päätettiin toteuttaa ns. Innosessio-kehityspäivä Esedun ja Samiedun metallitiimien välillä. Kyseessä oli yksipäiväinen ja intensiivinen aivoriihipäivä, jossa opettajat itse pohtivat tärkeimpiä toimenpiteitä oman ja yhteisen toiminnan edistämiseksi. Verkostoitumis/kehittämispäivä oli hyvin onnistunut. Tuloksena syntyi konkreettisia toimenpiteitä Samiedun ja Esedun välille. Tilaisuudessa syntyi pienryhmiä, jotka lähtivät viemään eteenpäin seuraavia sovittuja yhteisiä Samiedu-Esedu-toimenpiteitä: Ryhmä 1 Teema: yhteiset kalusto- ja konehankinnat Työryhmässä pohdittiin kuinka Samiedu ja Esedu pystyisivät toteuttamaan isoja ja tärkeitä laitehankintoja kuten hitsauksen kevytmekanisointiin liittyvät laitteistoja sekä hitsausrobotin ja hitsaussimulaattorin. Rahoitusta ajateltiin saatavan hankkeiden ja koulujen rahoituksen avulla. Samalla suunniteltiin laitteistojen käyttämiseen liittyvää koulutusjaksojen synkronoimista koulujen välillä, ts. milloin laitteisto lukukauden aikana on Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Tämä luonnollisesti samalla tiivistää yhteistyötä ja EURA JÄRJESTELMÄ 9/28

10 tiedonjakoa koulujen välillä. Ryhmä 2 Teema: yhteisen opetusmateriaalin tekeminen ja yhteiskäyttö Työryhmässä pohdittiin kuinka saataisiin enemmän kommunikointia ja tiedon välitystä koulujen välillä sekä hyödynnettäisiin opetusmateriaalia yhteisesti tehokkaammin. Päätettiin luoda niin sanottu "yhteinen verkkokansio", jonka kautta voidaan kätevästi luoda, päivittää ja jakaa yhteistä koulutusmateriaalia. Ylläpito olisi siten molempien koulujen vastuulla, joka myös lisää kommunikointia opettajien välillä. Opetusmateriaalin päivityksessä tarvitaan toki yhteisiä tapaamisia, joka lujittaisi yhteistyötä ja yhdessä suunnittelua. Yhteisen verkkokansion aikatauluksi laitettiin toukokuu 2012 ja siinä onnistuttiinkin. Ryhmä 3 Teema: Yhteiset alaan liittyvät koulutus/veso-päivät Työryhmässä päätettiin, että pidetään yhteiset koulutus/veso-päivät Samiedun ja Esedun välillä. Määrällisesti nähtiin, että päiviä olisi ensi alkuun kaksi per vuosi ja mielellään kaksipäiväinen tapahtuma, jolloin se järjestettäisiin kerran vuodessa. Mutta, jos tämä ei onnistu, niin pidetään päivät erikseen kahtena kertana. Päivät järjestetään vuorotellen. Tämän nähtiin myös lisäävän yhteistyötä oppilaitosten välillä merkittävästi. Koulutus/veso-päivien esivalmistelut tehtäisiin yhteisesti konkreettisten teemojen ympärille. Ryhmä 4 Teema: Opettajavaihto/työpari - toiselta oppiminen Työryhmässä päätettiin luoda oma Facebook/tms. sähköinen ryhmä/foorumi, jossa voidaan vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Päätettiin, että siirrytään pienin askelin myös konkreettiseen työparitoimintaan, jossa Esedun opettaja vierailee jonkin ajan Samiedussa ja päinvastoin. Näin opitaan toisilta ja oivalletaan asioita, joita muuten ei kenties oivallettaisi. Työparitoiminnan ydinkohdat dokumentoidaan ja kokemukset jaetaan sähköisen foorumin kautta. Tässä ryhmässä päätettiin jatkaa suunnittelua viimeistään syksyllä 2012 siitä kuinka tämä toiminta voidaan konkretisoida käytännön tasolle. Edellä mainitut teemat jatkuvat siis läpi tulevan syksyn Yhteistyön jatkuminen on siten enää opettajista ja koulujen koulutuspäälliköistä kiinni. Innostus kuitenkin tuntui olevan suurta yhteistyön eteenpäin viemiseksi ja ylläpitämiseksi. Hanke antoi siten hyvän startin näille yhteistyöteemoille. 8.2 Toimenpiteet Savonlinnan seudulla Tarvekartoitukset Toukokuusta 2010 alkaen Savonlinnassa tehtiin n. 30 teknologiateollisuuden yritykselle koulutus- ja kehitystarvekartoitus, joka toteutettiin pääosin henkilökohtaisin tapaamisin yritysjohdon kesken. Hanke on myös osallistunut Savonlinnan metallitiimin kokouksiin, joissa on kartoitettu esille tulleita tarpeita. Joidenkin yritysten kohdalla on tehty kysely puhelimitse. Lisäksi on tehty yhteistyötä Savonlinnan TE - toimiston kanssa ja käytetty hyödyksi soveltuvin osin Kotti -kyselyn tuloksia. Kartoituksissa mukana EURA JÄRJESTELMÄ 10/28

11 olleiden kohdeyritysten jakauma toimialan mukaan on: Metalliteollisuus 16, Sähkö/Elektroniikka 6, Suunnittelu, konsultointi ja projektit 9 ja muovi 1. Kartoituksessa esille tulleet tarpeet olivat pääosin olleet pienehköjä ja yksittäistä yritystä ja tiettyä erikoisosaamista koskevia. Pelkän kyselyyn pohjautuvan kartoituksen kattavuus ei ole kuitenkaan riittävä, koska tilanteet vaihtelevat nopeasti suhdanteiden ja jopa yritysten saamien yksittäisten tilausten mukaan. Yrityksiltä tulevat pienetkin signaalit tulee jatkossa analysoida ja ottaa mahdollisuutena. Tämä huomattiin erityisesti joidenkin koulutusten järjestämisen yhteydessä, kun kysyntä ylitti huomattavasti ennakkoodotukset, poiketen tarvekartoituksesta. Suurimpina yhteisenä kehitystarpeena esille tuli yritysten laatujärjestelmien luominen tai olemassa olevien järjestelmien päivittäminen. Henkilöstökoulutukset ja koulutustuotteet Yritysten tarvekartoitusten ja yhteydenottojen perusteella on toteutettu mm. seuraavia koulutuksia joko tietylle yhteistyöyritykselle tai suunnattuna useammalle kohderyhmälle: - Ostotoiminnan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena - Varastotoiminnon- ja logistiikan koulutus työvoimapoliittisena koulutuksena - Hiontatekniikan perusteet -hankkeen ostopalveluna. Koulutus liittyi yrityksen toiminnan laajentamiseen uudelle liiketoiminta-alueelle. Savonlinnan seudulla hiontatyötä tekevien tarve ei ole suuri, mutta se liittyy yhtenä osana koneistajan koulutukseen. Hiontakoneen käytöstä oppimissoluna on käyty keskusteluja yrityksen ja oppilaitoksen välillä. - Laatukoulutus ostopalveluna (ISO9000,AQAP), jolle tarvetta on säännöllisesti jatkossakin. - "Englanninkielen puhekurssi" jonne ohjattu tarvekartoituksen perusteella yhteistyöyrityksen henkilöstöä. Toteuttajana Proosa - hanke. - Eri standardien ja direktiivien koulutukset (koneturvallisuus, ATEX, eurokoodi, EN1090) ostopalveluina. Yksittäisten standardien ja direktiivien koulutustarve on satunnainen ja yleensä tarpeen määräysten muuttuessa. - "Alumiinin hitsaus" -pilottikoulutukset (2) yhteistyöyrityksille SAMI:n toimesta. Koulutusta testattiin sekä SAMI:ssa sekä yrityksen tiloissa. Järjestettäessä yrityksen tiloissa, tulee käytettävissä olevat tilat ja laitteet selvittää huolella koulutuksen onnistumiseksi. - Solid Works 3D suunnitteluohjelmiston koulutukset. Savonlinnan seudulla ohjelmisto on käytössä vain yksittäisissä pienissä yrityksissä, joten tarvetta ei juuri ole. Jatkossa on syytä ohjata yksittäiset koulutustarpeet ohjata Mikkelin suuntaan, jossa hanke järjesti vastaavaan koulutuksen yhteistyössä MAMK:in kanssa. - Hitsaussaumojen silmämääräinen tarkastus -koulutus ostopalveluna. Hyvin kysytty koulutus koko Etelä- Savossa ja on määräajoin syytä toteuttaa Savonlinnan alueella. - Autodeskin tuotteiden koulutukset ostopalveluina sekä toteutettuna yhteisesti ESEDU:n kanssa. Syksyllä 2011 järjestetty koulutusten sarja kokonaisuus liittyi yrityksen CAD -suunnittelujärjestelmän EURA JÄRJESTELMÄ 11/28

12 nykyaikaistamiseen. - Yhteistyöyrityksen henkilöstöä osallitunut tuotteistamisseminaariin, jonka rahoitti Osaava Itä-Suomi - verkosto. Vastaavan tilaisuuden järjestämistä Savonlinnaan selvitettiin kesällä 2010, mutta osallistujia ei ollut yksistään hankkeen yhteistyö kumppaneiden parissa tarpeeksi. - Sami:n järjestämät osto- myynti- sekä työsuhdekoulutukset jouduttiin osanottajien puutteen vuoksi. Koulutuksen järjestäminen lykkääntyi alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna n. vuodella opettajaresurssien puutteen vuoksi ja tällä välin toinen organisaatio järjesti vastaavan koulutuksen alueella. Vastaavista syistä johtuvia koulutusten peruuntumisia tapahtui hankkeen aikana muitakin. Asiassa korostuu nopean asiakaspalvelun merkitys yrityksiin päin eikä edullinen hinta ei ole ainoa määräävä tekijä. - Robottihitsauksen asiantuntijakoulutus Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Koulutuksen järjestäminen osittain Savonlinnassa oli myös selvityksessä. Tästä jouduttiin luopumaan, koska savonlinnalaisten osuus kaikista kurssilaisista oli liian pieni. - PDMS -koulutus Savonia AMK:n tiloissa. Koulutus jouduttiin koulutuslisenssien (ei siirrettävissä) takia järjestämään Varkaudessa. Koulutus tuki yrityksen kasvutavoitetta. Vastaavan koulutus täydennettynä Vertex -koulutuksella toteutettiin Mikkelissä yhteishankintakoulutuksena hankkeen aloitteesta. - 5S -koulutukset (3) sekä yhteisesti että yrityskohtaisesti - MS Office koulutukset yhteistyöyritykselle VOS -rahoituksella. - Siemens S7 laitteiston koulutus. Koulutuksella tähdättiin SAMI:n sähkö/ automaatio-opettajien osaamisen lisäämiseen yleisesti teollisuudessa käytettävästä ohjelmoitavasta logiikasta. Osaa ostopalveluina hankituista koulutuksista on mahdollisuus käyttää täydentämään SAMI:n tarjontaa jatkossa joko yksittäin tai yhdistettynä esim. yhteishankintakoulutusten tarjouksiin. Uusia hankkeen tuella kehitettyjä koulutus ja palvelutuotteita ovat mm: - Painelaitehitsauksen pätevöitymiskokeen suoritusmahdollisuus Mukana yhteistyössä on Savon ammatti- ja aikuisopisto (Varkaus), jolla EU -direktiivin mukainen pätevöintilaitos -status. - Nostot- ja nostoapuvälineet koulutus. Kehityksessä on ollut mukana koulutuksen laatua kehittävä valtionavustushanke (MODS). - Alumiinin hitsaus - Autocad12 versiokoulutus - Autocad12 peruskurssi - Konepiirustusten lukeminen - Robottihitsauskurssi Laatu & 5S Tarvekartoituksen pohjalta hankkeessa yhtenä alueena nousi esille yritysten laatujärjestelmien kehittäminen. Tämän pohjalta kokeiltiin uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on luoda pysyvää yrityksille suunnattavaa (ISO 9000) laatupalvelutoimintaa Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistolle. Toiminta lähti hyvin liikkeelle ja syksyllä 2010 järjestettiin koulutus laatujärjestelmien toteuttamisen, auditoinnin ja sertifioinnin perusteista yritysten ja osalle SAMI:n opettajista. Metalliosaston opettaja aloitti EURA JÄRJESTELMÄ 12/28

13 talvella 2011 SAMI:n laatuvastaavana tarkoituksena koordinoida toimenpiteitä sekä oppilaitoksessa että yrityksissä. Hankkeessa sovittiin kahden yrityksen laatujärjestelmän toteuttamisesta ulkopuolisen asiantuntijan voimin, tavoitteena sertifiointi ISO 9000:n mukaan. Lisäksi toteutettiin esiauditointeja ja tähän liittyvää koulutusta kahdelle yritykselle ulkopuolisen konsultin turvin. Tarkoituksena oli, että SAMI:n henkilöstöä osallistuisi mahdollisimman laajasti laatujärjestelmiin liittyviin toimenpiteisiin saadakseen käytännön kokemusta ja tietoa yritysten laatujärjestelmistä ja soveltaisi saamaansa oppia perusopetuksessa sekä SAMI:n toiminnan kehittämisessä. Konseptin toteuttamista ei pystytty viemään eteenpäin alkuperäisen suunnitelman opettajan siirryttyä toisiin tehtäviin eikä toista vastaavaa asiantuntijaresurssia ollut tämän jälkeen käytettävissä. SAMI:n metalliosastolla nimettiin kuitenkin yhteyshenkilö, joka vastaa laatukoulutuksen kehittämisestä perusopetuksessa. Kyseinen opettaja toteutti yhteistyössä ulkopuolisen konsultin oppilaitokselle Johdatus laadun maailmaan -koulutusaineiston työmaailmaan siirtyville ja hakeville. Aineistoa käytetään lisäämään opiskelijoiden tietämystä laatujärjestelmistä ja laadun merkityksestä yritysten menestymiseen. Toukokuussa 2012 järjestettiin savonlinnalaisten yritysten laatupäälliköille tai laadusta vastaaville yhteinen tilaisuus. Tarkoituksena oli verkostoituminen ja tätä kautta "hiljaisen tiedon" jakaminen henkilöiden kesken sekä em. koulutusaineiston esitteleminen. Yrityksiltä saatiin jo aikaisemmista eri tapaamisista kuultua palautetta eli opiskelijoiden ja uusien työntekijöiden "laatuajattelua" on saatava huomattavasti korkeammalle tasolle sekä sähkö että metallialalla. Tähän nähtiin laadittu aineisto hyväksi työkaluksi. Verkostoitumisen osalta alkuperäinen tapaamisen ajatus ei toimi tai ainakin kohderyhmä on liian pieni. Tähän on syynä yritysten huomattavan erilainen tilanne ja tarpeet laatujärjestelmien suhteen. Joillekin yrityksille riittää dokumentoitu ISO 9000.n periaatteiden mukaan toteutettu järjestelmä ilman sertifiointia. Osalla varsinkin sarjatuotantoa tekevillä yrityksillä voi olla tarpeen huomattavasti kehittyneempi järjestelmä tilastollisine laadunohjauksineen. Halua yhteisiin tapaamisiin on jonkin verran, mutta jatkossa tulee miettiä tarkemmin, mitä yritykset pystyvät toisilleen antamaan. Kohderyhmää tulee myös laajentaa koskemaan koko maakuntaa lähialueineen. Tavoiteltua SAMI:n tuottamaa laatupalvelua yrityksille ei siis sellaisenaan pystytä oppilaitoksen voimin toteuttamaan, mutta erittäin tärkeänä nähdään laatuajattelun selkeä lisääntyminen perusopetuksen parissa. Lisäksi jatkossa on käytössä hankkeen aikaiset ulkopuoliset yhteistyökumppanit, joiden tuella laatutoimintaa voidaan toteuttaa sekä oppilaitoksessa että yrityksissä. Laatuajattelun ja tuottavuuden lisäämiseen osaltaan liittyy myös hankkeessa käynnistetty 5S -toimintamalli. 5S on Japanissa kehitetty työpaikkojen organisointiin ja työmenetelmien standardointiin keskittyvä menetelmä, jossa työn tuottavuutta nostetaan välttämällä kaikenlaista hukkaamista ja tuhlaamista ja poistamalla ei-arvoa tuottavaa toimintaa. Samalla parannetaan laatua ja turvallisuutta sekä luodaan visuaalisesti miellyttävä ja tehokas työpaikka. Hanke järjesti useita lyhyitä 5S -koulutuksia syksyn talven 2012 aikana. Lisäksi osallistuttiin kahden yrityksen ja SAMI:n metallisosaston järjestelmien toteuttamiseen käyttäen ulkopuolisen konsultin palveluja. Oppilaitoksessa kohteena oli koneistamo, jossa varsinaisen toteuttamisen suorittivat opettajat osin TYKE -hankerahoituksen turvin. Toimintamallia levitetään muille osastoille ja samalla kehitetään mahdollisuuksia tarjota jatkossa palvelua EURA JÄRJESTELMÄ 13/28

14 myös muille yhteistyökumppaneille. Opettajien työelämäjaksot Tekniikan- liikenteen ja luonnonvarojen koulutusalalta on työelämäjaksoilla viimeisen vuoden aikana ollut viisi opettajaa, joista metalli- ja sähköosastoilta kaksi. Työelämäjaksoista on tehty pysyvä käytäntö SAMI:iin ja rahoitus on toteutettu suoraan koulutusalojen budjetista. Jaksojen aikana on normaalien yrityksen toimintaan liittyvien töiden ohella luotu valmiuksia mm. oppimissolujen ja - ympäristöjen toimintaan yritysten tiloissa. Jaksojen pituus on n. 2kk. Laajuus tulee olemaan likimain tämän vuoden toteutumaa vastaava. Oppimissolut Varsinaisia oppimissoluja on ollut Sami:n metalliosastolla kahdessa yrityksessä (robottihitsaus ja aarporaus), mutta niiden käyttöaste on ollut hyvin pieni. Yritysten puolesta ei ole näkyvissä estettä toiminnan jatkamiselle. Ongelmat ovatkin olleet oppilaitoslähtöisiä ja johtuneet osin puutteellisesta suunnittelusta (tuntisuunnitelmat, resurssit) sekä osin myös siitä, että opetuksen käytännön järjestelyt ja opettajien ammattitaidon ylläpitäminen on koettu työlääksi. Opettajien oman ammattitaidon ylläpitäminen on kieltämättä haaste, kun laitteet eivät ole päivittäin käytettävissä, mutta oppilaitosten mahdollisuudet investoida kalliisiin koneisiin ovat rajalliset ja koulutustarvetta on kuitenkin olemassa. Toiminta tulee jatkossa ennakoida paremmin sekä resurssimielessä että yritysten aikataulujen kannalta. Lisäksi tulee tehdä opetus / kertausmateriaalia, jolla opettajat pystyvät valmistautumaan opetukseen. Työelämäjaksoja on mahdollisuuksien mukaan käytettävä olemassa olevien oppimissolujen toiminnan kehittämiseen sekä uusien kohteiden kartoittamiseen. Parhaimmillaan oppimissolut hyödyttävät molempia. Oppilaitoksen hyöty on opettajien osaamisen lisääntyminen ja yrityksen hyöty tulee potentiaalisten uusien työntekijöiden kautta. Hanke tuki oppimissolujen toimintaa mahdollistamalla opettajien opiskelun yrityksen tiloissa robottihitsauspisteellä ja osallistumalla robottihitsauskoulutuksen suunnitteluun yhdessä asiakasyrityksen kanssa. Hankkeen aikana kehitetty Nostot- ja nostoapuvälineet -koulutus hyödyntää yrityksen radioohjattavaa siltanosturina käytännön oppimisympäristönä. Hankkeen aikana on myös avattu keskustelu yrityksen ja oppilaitoksen välillä yhteistyössä levytyökeskuskoulutuksen aloittamiseksi. Koulutuksen teoria ja ohjelmistokoulutus tapahtuisi oppilaitoksessa ja työssä oppiminen yhteistyöyrityksen koneilla. Koulutuksen jatkokehitys ja ohjelmistohankinnat rahoitettaisiin osin haettavalla Teknologiateollisuuden oppimisympäristöt -hankkeella. Metallialan esittelypeli Teknologiateollisuuden toimijoiden esittelypelin perusmääritykset on saatu tehtyä ja ohjelmistotyön rakennesuunnittelu toteutunut. Pelin ohjelmistotyön osuutta ei ole voitu toteuttaa alan opintojen ohjattuna EURA JÄRJESTELMÄ 14/28

15 opinnäyte- tai projektityönä ko opintojen työvoimapoliittisten ja ammatillisten lisäkoulutusten siirtymisten vuoksi. Palvelutoiminnan ohjelmistoprojektina hanke todettiin mihinkään rahoitussuunnitelmaan soveltumattomaksi, minkä vuoksi hanketta varten tehdyn aihion pohjalta pelisuunnitelma toteutetaan hankkeen jatkotoimenpiteenä yhteistyössä ohjelmistoalan yrityskumppanin kanssa työelämän palvelu- ja kehittämistehtävään liittyvinä jatkoprojekteina, joiden suunniteltu haku rahoittajatahosta johtuvista syistä siirtyi niin myöhään keväältä 2012, että käytettävissä olevaa rahoitusta ei voitu ohjata ja kohdentaa tätä hanketta tukevaan pelisuunnitelmaan. 8.3 Toimenpiteet Mikkelin seudulla Teknologiateollisuuden imagon nostaminen Hankkeen aikana tehtiin muutamia infoiskuja mikkeliläisiin peruskouluihin. Infoiskujen tarkoituksena oli luoda metallialasta positiivista mielikuvaa toiseen koulutusasteeseen siirtyville nuorille. Kohderyhmänä olivat 8. ja 9. luokkalaiset koululaiset. Vastaanotto oli koululaisten keskuudessa hyvä. Vastaavasti NSEyritysedustajille järjestettiin tutustumisvierailuja Esedun oppilaitokseen. NSE on Mikkelin talousalueesta muodostuva kuuden yrityksen yhteistyöverkosto, johon kuuluvat myös muita julkishallinnon toimijoita kuten Mikkelin Teknologiakeskus Miktech Oy, Etelä-Savon Ammattiopisto ja TE-toimisto. Verkoston kokouksessa pohdittiin kuinka imagoa voitaisiin nostaa paremmaksi ja miksi imago tällä hetkellä ei ole riittävän hyvä. Nähtiin, että olisi hyvä luoda enemmän julkisuutta lisääviä toimenpiteitä, kuten on tehty mm. Poveri-hankkeen rekkasimulaattorissa. Vastaavanlaista innovaatiota olisi hyvä saada myös metallipuolelle. Tähän on kuitenkin hyvä mahdollisuus mm. Esedussa alkavan Uudet Opetusteknlogiat-hankkeen myötä, jossa hankitaan ns. hitsaussimulaattori. Tästä olisi hyvä tehdä isompi lehtijuttu Etelä-Savon isompiin sanomalehtiin. Kokouksessa myös väläytettiin Pieksämäen Metallifoorumissa aiemmin toukokuussa 2012 noussutta ajatusta, jossa nuoria houkutellaan kesätyöpaikan saannilla, jos valitsevat metallialan. Kampanja toteutettaisiin vastaavanlaisella idealla kuin Mikkelissä oleva tienaa tonni-kesätyökampanja. Samanlaista ideaa on myös kokeiltu hyvällä menestyksellä Juvan elintarvikesektorilla, missä paikalliset yritykset ovat lähteneet kampanjaan mukaan. Viestintä- markkinointi Hankkeen avulla tehtiin NSE-verkoston esitemateriaali kangaspohjaisen seinäjulisteen muodossa. Juliste jaettiin kaikille verkoston yhteistyökumppaneille. Julisteen tarkoituksena on muistuttaa verkostossa olevia verkoston tärkeydestä ja sen tarkoituksesta. EURA JÄRJESTELMÄ 15/28

16 Myös metallialan koulutuksen esittelyvideomateriaali tehtiin NSE-verkostoyrityksistä. Videon avulla nuoret pääsevät helposti tutustumaan metallialaan ja kyseisiin alueen yrityksiin mm. sosiaalisen median kuten Youtuben kautta. Videota on myös jaettu Mikkelin koulun opinto-ohjaajille, jotta he esittäisivät sitä peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisille. Resurssikartoitukset Mikkelin talousalueella on ns. osaamistarvekartoituksia tehty NSE -verkostoyrityksissä ja muutamassa muussa yrityksessä. Näiden pohjalta toteutettiin yhteishankintakoulutuksena seuraavat koulutukset: Hitsauskoulutus: OC-Systems Oy, Joroinen ( 10 pvä/21 hlö) Hitsauskoulutus: Tehomet Oy, Kangasniemi (30 pvä/10 hlö) Hitsauskoulutus: Reifer, Kangasniemi (10 pvä/8 hlö) Koneistus: Siimet Oy (10 pvä/2 hlö) NC- koneistus/heidenheiden: Lahtisen Kone Oy (10 pvä/2 hlö) Esedun opettajat Ari Tiusanen, Petri Kosunen ja Jarmo Tapaninen tekivät osaamisen, koneiden ja laitteiden dokumentointityön NSE- verkostoyrityksissä. Tämän työn pohjalta voitiin tehdä tarkemmat suunnitelmat esim. työssäoppimisen kehittämiseen ko. yrityksissä Ari Tiusanen teki ns. työpaikka-analyyseja työssäoppimissuunnitelmien ja ammattiosaamisen näyttösuunnitelmien toteuttamiseksi. Lisäksi tehtiin ko. suunnitelmien testausta ja jatkojalostettiin ja päivitettiin suunnitelmat. Lisäksi tehtiin yritysten henkilöstön osaamiskartoituksia, joiden pohjalta räätälöitiin täydennyskoulutuksia ko. yritysten henkilöstölle. Työpaikkaohjaajakoulutus Työpaikkaohjaajakoulutus saatiin hyvin käyntiin aloittamalla se Veisto Oy:sta. Koulutukseen osallistui ko. yrityksestä peräti 14 henkilöä. Tuosta saatiin hyvää kokemusta ja pystyttiin parantamaan koulutuksen laatua. Tämän pilotin jälkeen koulutusta laajennettiin muihin NSE-verkostoyrityksiin, joista yhteensä 10 henkilölle toteutettiin ns. puolijalkautuva malli, joka teki opiskelusta joustavampaa yritysten henkilöstölle. Työpaikkaohjaajan valmentautuminen työpaikkaohjaajaksi tapahtuu pääasiallisesti oman työn ohessa monimuoto-opiskeluna, joka toteutetaan yhteistyössä työpaikan ja oppilaitoksen kesken. Valmentautumiseen kuuluu myös 1-3 lähipäivää ja osa koulutusohjelman aiheista opiskellaan verkkomateriaalin avulla. Työpaikalla oppimisen kehittämistä on edistetty myös opettajien työelämäjaksoilla. Lopputuloksena syntyi tärkeä Työpaikkaohjaajakoulutuksen oppimateriaali, joka on nähtävissä internetissä osoitteessa Materiaalilla pyritään helpottamaan ohjaajien ja opiskelijoiden ymmärrystä omista vastuista ja toppipisteiden vastuualueista. Tämä käsikirja/opiskelijan opas on valtakunnallisestikin EURA JÄRJESTELMÄ 16/28

17 ainoa laatuaan ja saanut paljon kiitosta niin yrityksiltä, opiskelijoilta kuin julkishallinnon muilta toimijoilta. Verkosto-osaamisen lisääminen Yhteistyötä tehtiin kuljetusalaan suuntautuvan POVERI-hankkeen kanssa. Synergiaetuja nähtiin mm. isompien tilaisuuksien järjestämisessä, jossa metallialan toimijat voivat tutustua kuljetusalan yrityksiin. Onhan kuljetuskalusto pitkälle mm. metallialan korjauksista riippuvainen. Lisäksi saatiin kustannuksia huojennettua hankkeiden kesken, esim. tilavuokrien kohdalla. Kaiken kaikkiaan NSE-verkostotapaamisia pidettiin 3-4 kertaa vuodessa. Osallistuminen tilaisuuksiin oli kohtalaisen hyvää; myös tässä keskimäärin 3-4 yritystä kuudesta osallistui tilaisuuksiin. Yhteisiä verkostotapaamisia Trans Edu-Mikkelin kanssa pidettiin kaksi kertaa. Viimeisessä tilaisuudessa tehtiin verkostossa toimiville palaute/arviointi-workshop. Verkostotoiminta nähtiin hyväksi, koska palaute oli erittäin hyvää. Muita verkostoitumistoimenpiteitä, joita tehtiin NSE-yritysten kanssa, olivat: - Helsingin FinTec 2010-messut - Tampereen Alihankintamessut Itä- Suomen Osaajat-verkoston tapaaminen Iisalmessa syksyllä 2010, jossa vierailtiin myös alueen isoissa toimijoissa Ponsse Oy:ssa ja Normet Oy:ssa. Verkostoa ei toistaiseksi laajennettu hankkeen aikana isommaksi, koska toimintaa haluttiin muokata oikeaan ja valmiiseen muotoon ennen kuin siihen otetaan lisää yrityksiä tai mallia levitetään eteenpäin. On myös mahdollista, että jatkossa muodostetaan useita kuuden yrityksen verkostomoduuleita, koska yhteistoiminta pienemmässä ryhmässä on tiiviimpää ja läheisempää yritysten välillä. Sen sijaan, kerran vuodessa voidaan pitää yhteisiä moduulien tapaamisia. Nykyinen NSE-verkostotoiminta kuitenkin jatkuu edelleen hankkeenkin jälkeen. NSE -verkoston palvelujen tuotteistaminen Hankkeen aikana metallialan tutkintojen modulointi on vielä kesken, mutta saataneen kuntoon syksyn 2012 aikana. Modulointityön etenemisen esteenä on ollut opettajatyövoiman irrottaminen perusopetuksesta (resurssipula). Kone- ja metalli-alan koulutuspalvelujen tuotteistamista on jatkettu moduloinnilla ja esitesivujen tekemisellä. Tuotteistamista ja esitesivujen tekemistä jatketaan tehdyn pohjatyön pohjalta. Lisäksi on kehitetty väyläopintoja, jossa Etelä-Savon ammattiopistossa suoritetut kurssit luetaan hyväksyttäväksi myös Mikkelin ammattikorkeakoulussa. EURA JÄRJESTELMÄ 17/28

18 Myös oppimispolkujen suunnittelua/rakentamista jatketaan eri kohderyhmille hankkeenkin jälkeen ja saataneen kuntoon syksyllä Henkilöstökoulutus Yrityskontaktointia tehtiin aktiivisesti koko hankkeen aikana. Mikkelin talousalueelta kontaktoitiin henkilökohtaisilla yritysvierailulla noin 40 yritystä, joista yli puolet kahteen kertaan. Lisäksi yrityksiin oltiin aktiivisessa puhelin- ja sähköpostiyhteydessä. Koulutuksiin osallistui reilu kymmenen yritystä. Koulutukset olivat kestoltaan lyhyitä täsmäkoulutuksia, yleensä 2-3 päivää kestäviä. Koulutukset kuitenkin koettiin erittäin tarpeellisiksi ja osallistujia hyödyttäviksi. Useimmiten koulutuksiin osallistui vähintään kaksi yritystä, keskimäärin neljä eri yritystä. Joitain pitempikestoisia koulutuksia järjestettiin myös kuten Solid Works-koulutus (10 pv.) Mikkelissä ja yhdessä Savonlinnan ja Pieksämäen kanssa ns. IWS-koulutus (30 pv.). Kaikki koulutukset ja niiden numerolliset määrät on raportoitu erikseen väliraporteissa. Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Mikkelissä: - Kuormausnosturi-koulutus - Solid Works-koulutus - Laatujärjestelmä-koulutus - Hitsauksen laatu ja tuottavuus - Sähköinen media & nettisivut-konsultointi - Työpaikkaohjaaja-koulutus Yhteenvetoanalyysi koulutuksista: ks. Pieksämäen Henkilöstökoulutusosio Opettajien työelämäjaksot ESTEOS -hankkeen aikana Etelä-Savon ammattiopistosta oli 3 opettajaa työelämäjaksoilla Mikkelin alueen verkostoyrityksissä. Työelämäjaksot toteutettiin A.Lahtinen Oy:ssä, Siimet Oy:ssä ja Veisto Oy:ssä. Työelämäjaksojen pituudet olivat keskimäärin 4 viikkoa / opettaja. Opettajien työelämäjaksoilla opettajat tutustuivat tarkemmin verkostoyritysten toimintaan käytännön työtehtävissä. Työelämäjaksoilla koulutettiin verkostoyrityksiin myös työpaikkaohjaajia tulevia opiskelijoiden työssä oppimisjaksoja varten. 8.4 Pieksämäki Henkilöstökoulutukset Kuten Mikkelin talousalueella, myös Pieksämäellä tehtiin aktiivista yrityskäyntiä. Yli neljäkymmentä EURA JÄRJESTELMÄ 18/28

19 yritystä käytiin sielläkin läpi, kun mukaan lasketaan myös Joroisten talousalue. Näilläkin alueilla tehtiin yli kahteenkymmeneen yritykseen kartoituskäynnit kahteen kertaan sekä oltiin aktiivisessa puhelin- ja sähköpostiyhteydessä noin 2/3 yrityksistä. Pieksämäen alueen yritykset hyödyntivät koulutuksia selkeästi enemmän kuin Mikkelin ja Joroisten alueen yritykset. Suhdeluku oli 70%-30% Pieksämäen eduksi. Kuten Mikkelin alueella, koulutukset olivat täsmäkoulutuksia ja niihin osallistui keskimäärin 4-5 yritystä, mutta paljon räätälöitiin koulutuksia myös yksittäisille yrityksille. Hanke myös ohjasi joitain korttikoulutuksia Esedun Pieksämäen toimipisteelle. Lisäksi keväällä 2012 ohjattiin kolme pieksämäkeläistä yritystä yhteishankintakoulutuksen piiriin, Mikkelistä yksi. Yhteenveto järjestetyistä täsmäkoulutuksista ja konsultoinneista Pieksämäellä: - Hitsauksen laatu ja tuottavuus-koulutus - Hitsauksen silmämääräinen tarkastus-koulutus - AutoCAD-koulutus - Paremman Palvelun Osaaja-koulutus - Jauhekaarihitsaus-koulutus - Laatujärjestelmä-koulutus - CNC-koulutus - Heidenhein-koulutus - Hitsauksen peruskurssi - Well Cut-koulutus - Työnjohto-koulutus - Työnopastaja-koulutus - IT-konsultointi - Sähköinen media & nettisivut-konsultointi - WinCam-konsultointi - Hitsauksen laatu ja laatukäsikirja-konsultointi Lisäksi Pieksämäen ja Mikkelin talousalueista osallistui henkilöitä Savonlinnan kanssa järjestettyihin IWSja Eurokoodi-koulutuksiin. Koulutuksista ylivoimaisesti suosituimmat olivat Hitsauksen silmämääräinen tarkastus ja Hitsauksen laatu ja tuottavuus. Näitä koulutuksia pidettiin Mikkelissä ja Pieksämäellä yhteensä 13 eri kertaa (2-3-päiväisiä koulutuksia). Niiden suosio perustunee siihen, että hitsausta kuitenkin harjoitetaan laajasti lähes jokaisessa metallialan yrityksissä ja siksi ammattitaidon ylläpito tuossa on tärkeää. Vain yksi koulutus peruuntui (AutoCAD), mutta muuten koulutukset onnistuivat suunnitellusti. Yleisesti ottaen, yritykset eivät aina välttämättä tienneet mitä koulutusta he tarvitsevat, vaan heitä oli ohjailtava ja EURA JÄRJESTELMÄ 19/28

20 tarpeet tuli kaivaa esiin yhteisillä palavereilla. Kaikki tarpeet loppujen lopuksi olivat kuitenkin aitoja ja tärkeitä. Yritykset omissa kiireisissä aikatauluissaan eivät vain ehdi istumaan alas ja pohtimaan tarpeeksi asioita ennen kuin ulkopuolinen tulee ja pysäyttää heidät ajattelemaan. Siksi on tärkeää, että oppilaitokset pitävät yllä aktiivista markkinointityötä yritysten suuntiin. Toinen jarruttava tekijä yrityksissä on tuotannon keskeytyminen, jos koulutuksiin osallistutaan. Tuotanto aikataulut ovat kiireisiä ja kukin koulutettava henkilö on pois tuotannosta ja lisää yrityksen kustannuksia sitäkin kautta. Tämä on erityisen hankala asia 1-5 hengen pienissä yrityksissä. Hankkeessa kuitenkin suhteellisen hyvin saatiin myös pieniä yrityksiä mukaan koulutuksiin. Verkostoituminen Pieksämäen kohdalla hankkeessa tehtiin hyvää ja aktiivista yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa; etenkin verkostoituminen Varkauden Navitas Kehityksen edustajan, Juha Mikkosen, kanssa oli hyvää. Tiedonvaihtoa ja avunantoa tuli molempiin suuntaan. Myös yhteistyö Pieksämäen kaupungin elinkeinoasiamiehen Kimmo Hyykosken kanssa oli hyvää. Hankkeessa annettiin enemmän informaatiota Pieksämäen työvoimatoimistolle kuin sieltä saatiin takaisin. Verkostoituminen opettajien ja yritysten välillä oli vaikeaa Pieksämäen metallitiimin resurssipulan takia. Opettajat kuitenkin tekivät omaa itsenäistä yhteistyötä yritysten kanssa. Syksyllä 2011 kartoitettiin Pieksämäen kaupungin toiveesta pienten metalliyritysten kiinnostusta ns. Kasvuohjelmaan Pieksämäen, Joroisten, Juvan ja Rantasalmen välillä. Yrityksiä kontaktoitiin kuitenkin pitkälle toistakymmentä yhdessä Esedun kehityspäällikkö Tuomo Rytkösen kanssa. Tämän tiimoilta pidettiin yhden päivän kehityspäivä julkishallinnon toimijoiden sekä 5-6:n yrityksen välillä. Tilaisuudessa oli läsnä noin parikymmentä henkeä. Päivä koettiin hyväksi, mutta riittävää innostusta kyseiseen kasvuohjelmaan ja verkostoitumiseen ei ollut riittävästi, jotta sitä oltaisiin viety eteenpäin. Siksi kyseisestä hankkeesta/toimenpiteestä luovuttiin. Alkukeväästä kehittämispäällikkö Tuomo Rytkönen aloitti Metallifoorumi-toiminnan Esedun ja isoimpien toimijoiden välillä (mm. Pieksämäen VR-Konepaja Oy, Normek Oy, Ekin Muovi Oy ja Franke Finland Oy). Tarkoituksena on tiivistää yhteistyötä oppilaitoksen ja yritysten välillä sekä estää nuorisokato metallialan koulutuspaikoilta. Hanke oli mukana tukemassa foorumia osallistumalla kokouksiin ja antamalla omia näkemyksiään. 8.5 Hankkeen vaikutusten arviointi Etelä-Savon teollisuuden osaajat hankkeen kohderyhmälle tehtiin marraskuussa 2011 kysely, jonka tavoitteena oli selvittää hankkeen onnistumista ja suunnata hankkeen jatkoajan toimenpiteitä oikein. Kysely EURA JÄRJESTELMÄ 20/28

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1 LIITE 1 Työssäoppimisen alueelliseen sopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN. TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2012 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke 2012 Loppuraportti 31.12.2013 Koulutuksen järjestäjä: Raahen ammatillinen aikuiskoulutuskeskus (projektin osatoteuttajan osuus) 1. Hankkeen nimi Kaivannais- ja energiateollisuuden

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2

Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen rahoitus 8.6.2015 2 Hankkeen perustiedot OpsoDiili Itä-Suomi, Nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Hankeaika1.5.2015-31.12.2017 Rahoittaja: ESR / Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA

TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1 Liite 2 Työssäoppimisen alueellisen yhteistyösopimukseen TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUKSEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS (2 ov) TYÖPAIKALLA 1. Koulutuksen toteutustapa ja kohderyhmä Koulutukset toteutetaan tällä

Lisätiedot

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010

Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010 Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus

Osaavaa työvoimaa. RekryKoulutus Osaavaa työvoimaa RekryKoulutus Töitä on kun vain joku tekisi! Harvassa ovat ne työnantajat, jotka löytävät juuri heidän alansa hallitsevat ammatti-ihmiset valmiina. Fiksuinta on tunnustaa tosiasiat ja

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011

Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Mosaiikki - alle viisi vuotta Suomessa asuneiden maahanmuuttajien ohjaus- ja neuvontaprojekti 1.10.2008 28.2.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Alueen maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2

Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola. 1 Hankkeen tavoitteet... 2 1 (5) Päivämäärä: 17.11.2008 Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Hannu Sääskilahti, Eero Kukkonen, Juha Nikkinen, Samuli Pirkkiö, Eino Jaakola Toimintamallin kehittäminen työssäoppimisen ajantasaiseen,

Lisätiedot

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t

Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello. Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Tiedonsiirron ja nivelvaihetiimin vuosikello Aika Sisältö Kohderyhmä Vastuutaho Nivelvaihetiimin toimenpiteet ja vastuu/-t Elokuu Täydennyshaun tulokset Jälkiohjaus Tiedonsiirto koulutusten järjestäjien

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012

Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Uraohjaus joustavasti toiselta asteelta ammattikorkeakouluun -projekti 1.1.2011 31.12.2012 Tavoite Kehittää toiselta asteelta ammattikorkeakouluun tapahtuvan siirtymävaiheen sujuvuutta Ohjaus Ura- ja jatko-opintosuunnittelu

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto

suomi Organisaation puhelin * +358 10 395 9000 Organisaation sähköpostiosoite kirjaamo@ekami.fi Omistajatyyppi * kuntayhtymä Yritysmuoto Opetushallitus, PL 380, 00531 Helsinki OPH Selvityslomake erityisavustus Hankeryhmä > selvitys valtionavustuksen käytöstä Koulutustaso * Ammatillinen koulutus Hakuryhmä * Työpaikalla tapahtuva oppiminen

Lisätiedot

YHTEISHANKINTAKOULUTUS

YHTEISHANKINTAKOULUTUS Yhteishankintakoulutus on yritykselle sen eri muutostilanteisiin räätälöityä aikuiskoulutusta, joka suunnitellaan yhdessä Ely-keskuksen, yrityksen ja kouluttajan kesken. Koulutuksen toteuttaa aikuiskoulutukseen

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 30.06.2011 Diaarinumero EPOELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Terhi Pajumäki Puhelinnumero 040-149 3669 Projektikoodi

Lisätiedot

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011

Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat. EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Seurantalomakkeet logiikka, hyvät käytännöt, pahimmat sudenkuopat EU-projektineuvoja Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 25.5.2011 Mihin seurantalomakkeita tarvitaan? Euroopan komission edellytys, jäsenvaltio

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET

TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Liiketalouden saumaton urapolku aikuisoppijoille 1.10.2009 30.4.2012 TULOKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Seija Karjalainen Hanketiedot Kajaanin ammattikorkeakoulun ja Kainuun ammattiopiston yhteishanke Budjetti

Lisätiedot

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007

TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 TYÖELÄMÄLÄHTÖINEN TYÖPAIKKAOHJAAJAKOULUTUS ERITYINEN-PROJEKTIN PÄÄTÖSSEMINAARI 20.3.2007 Anne Aalto, Kim Karlsson Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUSOHJELMAN PERUSTEET

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO

VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO Aikuisopiskelun Opinovi Varsinais-Suomessa VARSINAIS-SUOMEN OPPILAITOSTEN YRITYSOHJAUSVERKOSTO pk -yritysverkoston ohjausosaamista ja ohjausta yhteistyöllä Jaana Nyström, Salon seudun aikuisopisto OTSIKKOKENTTÄ

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset

Yhteishankintakoulutukset z Yhteishankintakoulutukset RekryKoulutus, TäsmäKoulutus ja MuutosKoulutus Mari Tuomikoski Palvelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Yhteishankintakouluksella lisää ammatillista osaamista Työvoimakoulutuksena

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä

Ammattiopisto Livia. Peimarin koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Livia Peimarin koulutuskuntayhtymä Maaseutuopisto Paimio Maaseutuopisto Tuorla Sosiaali- ja terveysopisto Kalatalous- ja ympäristöopisto Maaseutuopiston toimipaikat Tuorla, Kaarina Paimio

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos 15.5.2012 Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen TERVEYSALAN LAITOKSEN LAATUTYÖN KUVAUS 2012 Laatutyön tavoitteet Terveysalan laitoksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste

Lisätiedot

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON

Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Open House -hanke 2014 2015 27.10.2014 / AOll OHJEISTUS TYÖELÄMÄJAKSOON Sisältö 1 Open House-hankkeen tavoite 2 Työelämäjakso Open House-hankkeessa 3 Työelämäjakson tavoite 4 Ajankohta 5 Pariopettajuus

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10552 Tila Keskeneräinen 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT Projektin

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA:

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMINEN 2009 2010 / TOIMINTASUUNNITELMA: Pälkäneen kunta Perusopetuksen luokat 6-9, Pälkäneen lukio Koordinaattori: Jussi Vilanen-Arkimies Opetuksen järjestäjän (koulu/ kunta/seutu)

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016

Kirje 05.10.2015. Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Kirje OKM/64/592/2015 05.10.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Valtionavustukset nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimeenpanemiseksi 2015 ja 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö on vuonna

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA

TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA TALOKS www.taloks.fi TALOTEKNIIKAN VERKOSTOLLA TULOSTA 2008 Hankkeen tavoitteet Kehittää alan koulutustarjontaa siten että pystytään vastaaman työelämän osaamistarpeisiin riippumatta siitä missä päin Suomea

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.

Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto. PYRY II -hanke. Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko. Sastamalan koulutuskuntayhtymä, aikuiskoulutusosasto PYRY II -hanke Parasta Yritystoimintaa Rakennetaan Yhteistyössä! www.aiko.fi Rahoittajat: Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto Euroopan sosiaalirahasto

Lisätiedot

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21

DigiOpit - verraten hyvää. Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 DigiOpit - verraten hyvää Savon koulutuskuntayhtymä Y-TUNNUS: 1852679-9 Savon ammatti- ja aikuisopisto OPPILAITOSTUNNUS: 31816 OMISTAJATYYPPI: 21 Ritva Ylitervo ritva.ylitervo@sakky.fi +358 44 785 8775

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011

VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 VOPS - Vastaanottava Pohjois-Savo 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Monikulttuuristen tieto- ja neuvontapalvelumallien rakentaminen Pohjois-Savoon (10 hankekuntaa mukana) Hankkeen päämääränä

Lisätiedot

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus

TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus TESTIPISTE - Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet 1.Keskitetyn ja säännöllisen alkutestaustoiminnan järjestäminen pääkaupunkiseudulla Testauksen

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Osaaminen ja innovaatiot

Osaaminen ja innovaatiot Osaaminen ja innovaatiot "Yhtenä ohjelman tärkeimmistä tavoitteista on tukea ja edistää uuden teknologian käyttöönottoa. Kullekin kehityshankkeelle pyritään löytämään kumppaniksi hanke, jossa uutta tietämystä

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin

Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin Ratkaisuja omissa organisaatioissa muutoksiin tieto-, neuvonta- ja ohjausjärjestelyihin ELO-tavoitteiden saavuttamiseksi Digitaaliset palvelut ja kopase.fi Etelä- Savossa lyhyt tilannekuva Marjaana Kivelä,

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR)

EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013. ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) EU-rahoitteiset hankkeet 2011-2013 ProTeK 2000 (ESR) ProTeK 3000 (EAKR) Sisällysluettelo Lyhenteet ProTeK-hankkeet ProTeK2000 ProTeK3000 Lyhenteet EU ProTeK2000 ProTeK3000 Euroopan Unioni ESR/ELY, EKAMI

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013

Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA. Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 Pohjois-Karjalan tuotannollisten alojen UUSIUTUMISOHJELMA Itä-Suomen Rakennerahastopäivät 4.10.2013 OHJELMAKOKONAISUUDEN RAKENNE valtakunnallinen teknologiateollisuuden kehittämisohjelma Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH

KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH KPEDUn KÄYTÖSSÄ OLEVAT KAIKILLE YHTEISET PALAUTEJÄRJESTELMÄT työkappale 10.10.2011/HH palaute/arviointi keneltä muoto milloin mitä Henkilöstökysely työntekijät Wpol 1 krt/vuosi (syyskuu) työtyytyväisyys

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11410 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn 1. RAPORTOINTIKAUSI

Lisätiedot

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009

Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma. Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Hyvät käytännöt projekteissa Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelma Verkottumisseminaari M/S Mariella to 1.10.2009 Tavoitteet Osaajana työmarkkinoille -kehittämisohjelman tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen kehittämislinjaukset ja kansainvälistyminen Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillinen koulutus: Hallitusohjelman ja KESU-luonnoksen painopisteet Koulutustakuu osana yhteiskuntatakuuta

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot

Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Yhteenveto Painopiste Tavoite Toimenpide-ehdotus Mittari Vastuutahot Työpaikkaomavaraisuuden kasvattaminen Tunnistetaan entistä enemmän kunnassa jo toimivien yritysten tarpeet. Tonttien luovutuksessa pyritään

Lisätiedot

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016

Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Myynnin ja markkinoinnin kehittäminen, Turku 2016 Koulutusten toteuttajat Tilaaja: Varsinais-Suomen ELY-keskus Valvoja: Varsinais-Suomen TE-toimisto Koulutuksen järjestäjä: Primetieto Oy Hakijat: Varsinaissuomalaiset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot