SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ Jukka Vehviläinen DiaLoog-tutkimuspalvelut Lokakuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT Valtakunnalinen indikaattorityö Paikallinen indikaattorityö 9 4. KYSELYN RAPORTOINTI Vastaajien taustatiedot Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kehittämistarpeet SEURANTATIETO MONIALAISEN YHTEISTYÖN TUKENA Nykyiset seurantakäytännöt Palvelut toistensa asiakkaina Kohti monialaista tietoa Tiedon hyödyntäminen Forssan seudun reunaehdot SÄHKÖINEN TIETOPANKKI Tietotarpeet Tietopankin käytännön toteuttaminen? 34 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 2

3 1. JOHDANTO Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoiman Rajanylittäjät hankkeen (ESR-hanke ) yhtenä osatavoitteena on tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen nuorten palveluiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tämä tavoite tukee osaltaan uuden nuorisolain mukaisten ohjaus- ja palveluverkostojen työtä. Tietojärjestelmien kehittämistyötä tehtiin DiaLoog tutkimuspalveluiden toimesta. Kehittämistyön avulla tuetaan kuntia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon koordinoinnin ja hyödyntämisen mallintamisessa. Selvitys kohdistettiin Forssan seudulle, mutta tarkastelussa pidettiin koko ajan mukana kaikki Rajanylittäjät hankkeen kunnat. Selvitystä tehtiin tutkimuksellisin menetelmin, aineistona käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä www-kyselyä. Lisäksi asiaa käsiteltiin erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. Selvitystä tehtiin vuoden 2012 aikana. Selvityksen toteutusta ja aineistoja kuvataan tarkemmin luvussa 2. Selvitystä voi luonnehtia kehittämistyöksi, jossa edettiin tilastoinnin nykytilan kartoituksen kautta erilaisiin kehittämisehdotuksiin. Nykytilan kartoitusta tehtiin valtakunnallisesti tuotettuihin tilastoja indikaattoritietoihin perehtymällä. Lisäksi selvitettiin Forssan seudun toimijoiden ja muiden Rajanylittäjät hankkeen kuntien nykyisiä tietokäytäntöjä. Kehittämistyön logiikan mukaan nykykäytännöistä pyrittiin löytämään ongelmia, puutteita ja parannusehdotuksia. Tähän liittyvä keskeinen selvitysteema koski erilaisia tietotarpeita. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin tieto- ja tilastojärjestelmään liittyviä vastuukysymyksiä. Keskeinen linjaus oli tarkastella nuorten elinoloja ja palveluita koskevaa tietoa osana monialaisia yhteistyöverkostoja, tiedonkeruu ja käsittely kuuluu olennaisesti uuden nuorisolain edellyttämän ohjaus- ja palveluverkoston toimenkuvaan. Tämän selvitystyön aikana ohjaus- ja palveluverkostot olivat Forssan seudulla rakennusvaiheessa ja kesällä 2012 ainoastaan Jokioisista puuttui nuorisolain mukainen verkosto (Säkäjärvi 2012). Selvitys toimiikin toivottavasti ajankohtaisena tukena ohjaus- ja palveluverkostojen alkuvaiheessa. Selvitystyön toteuttamisessa noudatettiin arvioinneissa ja tutkimuksissa käytettyä asianosaismallia. Selvitystä tehtiin monialaisen yhteistyön osapuolia kuulemalla ja näin syntyneet erilaiset ja eriytyneet mielipiteet koostettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kukin vastaajataho toi esiin oman alansa tietotarpeet, käytetyt tilastot/tietokannat sekä omat mahdollisuutensa tiedon tuottamiseen ja kehittämiseen. Asianosaismalli perustuu siis tasapuoliseen ja moniääniseen kuulemiseen. Laajemmin ymmärrettynä selvityksessä tarkastellaan tiedon merkitystä ja käyttöä osana paikallista nuorisopolitiikkaa. Selvitys tuottaa uusia näkökulmia ja avauksia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon kehittämiseen. Selvitys koskee nuorten elinoloja ja palvelujärjestelmää. Nuorisolaissa nuoriksi määritellään kaikki alle 29-vuotiaat. Tämän selvityksen kohdalla rajaukset tehtiin siten, että esimerkiksi haastatteluissa keskustelu rajattiin ala-asteikäisiä vanhempiin. Nuorista puhuttaessa yleisin määrittelytapa rajaa nuoriksi noin vuotiaat. Toisaalta ikärajoista puhuminen hämärtää sitä tosiasiaa, että vanhempien elinoloilla on suora yhteys nuorten elinoloihin. Toisaalta lasten elinolot ja palveluiden tila ennakoivat tulevaisuuden nuorten elinoloja. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevassa tietojärjestelmässä tulisi siis olla tietoa myös vanhempien, lapsiperheiden ja lasten tilanteesta. Yksi rajaus on vielä syytä mainita. Nuoriin liittyvässä tiedossa tulee aina erottaa yksittäistä nuorta koskeva tieto (henkilötieto) ja nuoria ryhmänä koskeva kokonaistieto. Tässä selvityksessä pääpaino on kokonaisvaltaisessa tiedossa. Niinpä yksittäistä nuorta koskevaan tietoon liittyvä problematiikka (esim. tiedonsiirto, salassapitosäännökset) jää vähälle huomiolle. 3

4 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Selvityksen toteuttaminen jäsentyi valtakunnallisten indikaattoritietojen ja jäsennysten kuvaamiseen sekä paikalliseen kehittämistyöhön Forssan seudulla. Valtakunnallisen keskustelun ja indikaattorityön kuvaaminen on perusteltua, koska samat haasteet näkyvät myös paikallisesti ja paikallinen tiedonkeruu on järkevää jäsentää myös valtakunnallisten raamien mukaan. Selvityksen painopiste oli kuitenkin erittäin vahvasti paikallisen tilanteen kuvaamisessa. Pääpaino oli toimialoittain ja kunnittain/alueittain jäsentyvän aineiston (haastattelut, www-kysely) tulkinnassa. Keskeisiä selvityskysymyksiä kuvataan alla: millaisia tilastoja / tietovarantoja tiedetään olevan saatavilla? millaisia tilastoja /tietovarantoja käytetään itse? nykyisten tilastojen/tietovarantojen arviointi uusien tietosisältöjen muodostamisen tarpeet ja mahdollisuudet? organisoinnin mahdollisuudet ja haasteet näkemykset ja mielipiteet tiedon (monialaisen) hyödyntämisen haasteista? miten tietoa välitetään eteenpäin? miten tieto toimii informaatio-ohjauksena ja mitä toimintaa tiedolla ohjataan? mikä nykyisissä käytännöissä ja prosesseissa vaatisi kehittämistä? mitkä monialaiset verkostot tarvitsevat ja käyttävät seurantatietoa? Alkuperäiseen tarjoukseen ja työsuunnitelmaan nähden keskeinen muutos liittyi aineistonkeruuseen. Ajatuksena oli kerätä aineistoa Sosiaalikehityksen järjestämien seminaarien ja työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Tällaisia seminaareja ja työryhmiä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän, jolloin aineistonkeruussa painotettiin enemmän haastatteluja. Samalla työn luonne muuttui nykyiseen suuntaan, eli rakenne koostuu monialaisen yhteistyön osapuolten erilaisten näkemysten koostamisesta. Keskusteluihin, seminaareihin ja työryhmiin perustuva aineistonkeruu olisi tuottanut enemmän ikään kuin valmiiksi pureskeltua monialaista ääntä. Toisaalta seminaari- ja työryhmäpainotteinen aineistonkeruu olisi saattanut johtaa siihen, että kaikkien ääni ei olisi kuulunut samalla volyymilla. Selvityksen aikana toki pidettiin seminaareja ja työryhmiä. Tässä yhteydessä voidaan mainita esimerkiksi Työpajan kehittämispäivä Forssassa maaliskuussa 2012 sekä Rajanylittäjät hankkeen tapaaminen Laukaassa syyskuussa Lisäksi selvityksen toteuttaja piti työkokouksia Sosiaalikehityksen kanssa ja osallistui erilaisiin kokouksiin Forssassa (esim. Forssan seudun Hyvinvointityöryhmä). Selvitysaineisto koostuu siis enimmäkseen haastatteluista ja runsaasti avokysymyksiä sisältävästä www-kyselystä. Www-kyselyssä selvitettiin nuorten elinoloihin liittyviä tietotarpeita ja niihin liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 henkilöä Rajanylittäjät hankkeen kunnista. Kyselyn tulokset raportoidaan luvussa 4. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti ryhmähaastatteluina Forssan seudulla (yksi haastattelu tehtiin Sastamalassa). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 9 kpl ja niihin osallistui 21 henkilöä. Haastatteluja tehtiin seuraavissa kunnissa: Forssa, Jokioinen, Tammela, Sastamala ja Ypäjä. Haastatteluja edelsi kiinnostuksen kartoittaminen, eli haastattelupyyntö kohdistettiin hyvin laajalle taholle. Osa kysytyistä ei reagoinut haastattelupyyntöön. Haastatteluun osallistui laaja kirjo erilaisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiantuntijoita. Haastateltavissa oli mukana johtohenkilöstöä ja suorittavan työn tekijöitä. Mukana oli muun muassa seuraavia työntekijöitä: nuorisotyöntekijä, opintoohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sosiaalijohtaja, etsivän työn tekijä, nuorten työvoimaneu- 4

5 voja, työvoimatoimiston päällikkö, perusopetuksen rehtori, sivistystoimen johtaja, ammatillisen oppilaitoksen rehtori ja ammattioppilaitoksen kuraattori. Forssan seudulla haastateltiin lisäksi FSTKYn johtaja, Seudullinen nuorisoneuvoja ja Ankkuri-hankkeen toimijat. Kaiken kaikkiaan haastateltavat muodostavat kattavan ja edustavan otoksen tämän selvityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna. 5

6 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 3.1. Valtakunnallinen indikaattorityö Selvityksen aluksi perehdyttiin valtakunnalliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön. Heti alkuun voi todeta, että samat haasteet näkyvät valtakunnallisella tasolla ja paikallisesti. Keskeisenä haasteena on tiedon koordinoinnin lisääminen ja hyvän kokonaiskuvan saaminen, tällä hetkellä nuorten palveluita ja elinoloja koskevan tiedon tulkitaan olevan pirstaleista ja hajallaan. Kansallinen indikaattorityöryhmä Valtakunnallinen keskustelu ja kehittämistyö tiivistyy ehkä parhaiten opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ( Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit työryhmä ) raportissa: Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit (2011). Tämä kansallinen indikaattorityöryhmä toteaa työnsä lähtökohdan näkyvän lapsiasiavaltuutetun (ensimmäisessä) kertomuksessa, jossa todetaan että lasten ja nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin kehityksestä ei ole helppoa saada kokonaiskuvaa tarjolla olevan tiedon perusteella. Lapsiasiavaltuutettu suositti eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välisen yhteistyön organisointia tietopohjan parantamiseksi, kehittämistarpeiden huomiointia eri tahojen tulossopimuksissa sekä pysyvän rahoitusperustan luomista mm. kouluterveyskyselylle ja lasten uhritutkimukselle. (Emt., 13). Kansallisen indikaattorityöryhmän havainnoista voidaan poimia joitakin olennaisia teemoja, jotka menevät yksi yhteen paikallisen kehittämistyön kanssa. Osa liittyy tiedonkeruun organisoitiin, osa puolestaan tietosisältöihin (indikaattorit). Ensinnäkin tietojärjestelmien kehittämisen täytyy liittyä osaksi laajempaa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä. Tietotarpeet ( mitä tietoa ) eivät voi olla irrallisia tietoon liittyvistä tavoitteista miksi tietoa ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietotarpeiden määrittely täytyy tehdä osana lasten ja nuorten palveluita koskevien tavoitteiden määrittelyä. Toinen havainto on se, että nuorten elinolojen ja palveluiden tilasta on saatavilla runsaasti tietoa, mutta tiedonkeruun organisointiin tulee kiinnittää huomiota. Tämä liittyy kysymykseen vastuusta ja työnjaosta ja tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kuka vastuutetaan keräämään ilmaiset tiedot esimerkiksi erilaisista laajoista hyvinvointitietokannoista (mm. SOTKAnet). Kolmanneksi on hyvä mainita, että tiedonkeruun suunnittelun ja toteuttamisen täytyy perustua laajaan kuulemiseen. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on oltava yksimielisyys siitä mitä hyvinvoinnin ulottuvuuksia pidetään tärkeänä ja mitä indikaattoreita käytetään. Tähän liittyy myös tiedonkäyttäjien määrittely; kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa kerätään? Neljäs havainto liittyy tiedon sisältöön, lähinnä erilaisiin indikaattoreihin. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit tulee valita huolella ja niiden informaatioarvon tulisi olla mahdollisimman hyvä. Indikaattorit eivät kuitenkaan voi olla kiveen hakattuja vaan niiden on pystyttävä muuttumaan ja vastaamaan ajan vaatimuksiin. Ei ole mielekästä nähdä vaivaa pysyvien indikaattoreiden luomiseksi jollekin tilapäiselle projektille tai laatia laatukriteereitä palveluille, joiden edellytykset ja mahdollisuudet ovat suurten muutosten edessä (esim. organisaatiomuutokset). Indikaattori- 6

7 työ ja mittaamisen tarve voi toisin sanoen mennä liian pitkälle. Indikaattorityön aikana havaitaan, että kehitetyt mittarit ja laatukriteerit eivät enää päde muuttuneissa olosuhteissa. Toisaalta tulisi kuitenkin löytää myös universaaleja ja vakiintuneita indikaattoreita, jotka kertovat lasten ja nuorten elinolojen tilasta ajasta ja paikasta riippumatta. Universaaleiden ja vakiintuneiden indikaattoreiden teemat näkyvät hyvin erilaisissa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa ohjelmissa ja strategioissa. Vakiintuneita hyvinvointiteemoja ovat ainakin taloudelliseen toimeentuloon, koulutukseen, terveyteen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat. Universaaleille hyvinvointitavoitteille ja indikaattoreille on usein haettu taustatukea esimerkiksi YK:n lasten oikeuksien määritelmistä. Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat (vakiintuneet) kansalliset tavoitteet ja niihin sisältyvät tietotarpeet näkyvät parhaiten lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Alla kuvataan lyhyesti tuoreinta ohjelmaa: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi (lanuke) sen sisältäessä nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi nykyisen vuosien lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman Ohjelma sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Se toteuttaa omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet: Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. Yhdenvertaisuus toteutuu. Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada korkeatasoinen koulutus. Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta voidaan siis lukea erilaisia tieto- ja indikaattoritarpeita. Aktiivisuus, osallisuus, työllistyminen, tasa-arvoisuus, koulutus, hyvinvointi ja terveys sekä hyvät palvelut ovat tavoitteita, joiden seuraamiseksi tulisi valita osuvat indikaattorit. Kansallinen indikaattorityöryhmä teki omassa työssään ehdotuksen konkreettisista indikaattoreista. Taustalla oli lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteet ja indikaattoreiden haluttiin mittaavan lasten ja nuorten hyvinvointia siten, että ne kattavat merkittävän osan elämästä. Indikaattorityöryhmä päätyi seuraaviin jäsennyksiin: 7

8 materiaalinen elintaso terveys ja hyvinvointi koulu ja oppiminen turvallinen kasvuympäristö osallistuminen ja sosiaalinen toiminta yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Avainindikaattoriksi nimetään kultakin ulottuvuudelta keskeisin tai keskeisimmät indikaattorit. Hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Kuvaileva indikaattori kuvaa muiden indikaattoreiden tulkinnan kannalta oleellisia taustoja. Tavoiteindikaattoriksi nimetyillä indikaattoreilla on vahva yhteys lapsipolitiikan tavoitteisiin. Liitteessä 1 kuvataan kansallisen indikaattorityöryhmän valitsemia indikaattoreita edellä mainitun jäsennyksen ja indikaattoreiden lajin mukaan. Lapsitiedon mittaristo kunnille Lasten ja nuorten hyvinvoinnin jäsennystä ja siihen liittyvää indikaattorityötä on tehty myös Kuntaliiton toimesta. Tämän työn näkökulma korostaa kuntien tietotarpeita ja indikaattoreiden olisi tarkoitus tukea kuntia lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teossa ja arvioinnissa. Kuntaliiton mittaristossa tietotarpeet on ryhmitelty seuraavalla tavalla: miten lapset ja nuoret voivat ja miten hyvinvointi on kehittynyt? miten lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat ja miten lasten ja nuorten kasvuympäristö on kehittynyt? miten suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarvitaan toimintaa ja kustannuksia kuvaavan tilastollisen tiedon lisäksi lasten, nuorten ja vanhempien tuottamaa kokemustietoa omasta hyvinvoinnista ja palveluiden laadusta. Kuntaliitto on julkaissut suunnitelman laadinnan ja seurannan tueksi oppaat, joihin sisältyy arki- ja kokemustiedon lomakkeisto ja Lapsitiedon mittaristo kunnille työväline (Rousu 2009). Kuntaliiton mittaristossa kuntia ohjeistetaan valitsemaan indikaattorit seuraavien jäsennysten mukaan: väestö ja elinolot: yleiskuva kunnan lapsiperheiden työllisyydestä, toimeentulosta, perherakenteesta, koulutuksesta ja muuttamisesta kasvuympäristö: fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä lapsen ja nuoren kasvuympäristön laatua ja turvallisuutta kuvaavat tiedot lapsen ja nuoren terveys, kehitys ja oppiminen: kuva lapsen ja nuoren terveydestä koetusta ja mitatusta), kehityksestä ja oppimisesta huoltajien terveys ja hyvinvointi: mitattu ja koettu terveys ja hyvinvointi sekä vanhemmuus lasten ja nuorten palveluiden toimivuus ja osallistumismahdollisuudet: tietoa myös palvelun laadusta ja määrästä ja palvelutyytyväisyydestä 8

9 3.2. Paikallinen indikaattorityö Kansallisen indikaattorityöryhmän ja Kuntaliiton jäsennykset ovat tietenkin valtakunnallisia teemoitteluja ja yksittäiset kunnat (tai seutukunnat) rakentavat indikaattorijäsennyksensä omien tarpeiden mukaan. Toisaalta kuntien on viisasta käyttää valtakunnallisesti legitiimejä jäsennyksiä. Esimerkiksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma raamittaa valtakunnallisia linjauksia erilaisen hanke- ja avustusrahoituksen osalta. Kuitenkin on syytä korostaa, että kunnalliset ja seudulliset tietotarpeet on syytä ankkuroida osaksi paikallisia hyvinvointitavoitteita. Forssan seudulla systemaattisimmat ja selkeimmin jäsennellyt hyvinvointitavoitteet löytyivät tämän selvityksen aikana Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiasta (2009). Strategia koostuu neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle on luotu visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Näistä hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Toisaalta hälytysindikaattoreiden ominaisuudeksi luettu reagoinnin käynnistäminen sopii oikeastaan kaikkiin indikaattorilajeihin. Indikaattoritieto käynnistää kaikissa muodoissaan sosiaalisia tapahtumaketjuja ja prosesseja. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva indikaattoritieto on tyypillisesti vain havainto, jolla seurataan tilannetta. Näiden seurantaindikaattoreiden pohjalta käydään keskusteluja ja tehdään jatkotoimenpiteitä. Indikaattoritieto voi käynnistää esimerkiksi lisäselvitystarpeita, halutaan tietää esimerkiksi siitä miten havaittu tulos vaihtelee eri asuinalueilla tai sukupuolen mukaan eroteltuna. Toisaalta indikaattoritiedot käynnistävät usein ennakointiin liittyvää keskustelua; mitä tämä tulos ennakoi ja ennustaa? Ennakoinnin lisäksi indikaattoritiedot johtavat hakemaan syitä ja taustoja; mikä tämän havainnon syynä on ja miten tätä ilmiötä voidaan jatkossa vähentää tai vahvistaa? Laadukkaan indikaattorin tunnistaa siitä, että tuloksia voidaan hyödyntää monella tavalla. Konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa kouluterveyskyselyn havaintoa siitä, että paikkakunnalla x on päivittäin tupakoivien 8-9 luokkalaisten oppilaiden osuus hälyttävässä nousussa. Parhaimmillaan tämän havainnon hyödyllisyys näkyy siinä, miten tulos tukee ja käynnistää esimerkiksi seuraavanlaisia prosesseja: seuraa osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan kirjatun päihteettömän kasvuympäristön nykytilaa (ohjelman seuranta) antaa tietoa peruskoulun terveyskasvatuksen tueksi (toimialakohtainen suunnitelma) johtaa miettimään ilmiön syitä ja taustoja (ennaltaehkäisy) herättää keskustelua vaikutuksista (ennakointi) toimii taustatietona yksittäisen nuoren kanssa käytävissä (ohjaus) keskusteluissa (ohjauksen tuki) Laadukkaat indikaattorit ovat siis monikäyttöisiä ja niiden antamaa tietoa voidaan hyödyntää myös monialaisten tavoitteiden ja ohjelmien seurannassa. Hyvät indikaattorit läpäisevät lasten ja nuorten palvelujärjestelmän eri tasot; niiden perusteella voidaan käydä laajoja filosofisia keskusteluja ja rakentaa konkreettisia toimenpiteitä. Koska hyvät indikaattorit käynnistävät lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen liittyviä prosesseja, niin indikaattoreiden rakentaminen ja valinta on syytä kytkeä noihin samoihin prosesseihin. Kysymys mitä halutaan tietää on sidoksissa siihen miksi halutaan tietää. Tietoa tulee lähestyä 9

10 tiedon hyödyllisyyden ja käyttöarvon mukaan, tieto ei ole itseisarvo vaan olennaista on tavoitteet tiedonkeruun taustalla. Valtakunnallisen indikaattorityön kohdalla tavoitteet löytyvät niinkin laajoista asioista kuin YK:n lasten ja nuorten oikeuksista. Hieman konkreettisemmin valtakunnalliset indikaattorit halutaan kytkeä esimerkiksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteisiin. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevat tietotarpeet ovat siis vähintäänkin implisiittisesti yhteydessä siihen millaisia tavoitteita ja tarpeita on palveluiden ja elinolojen suhteen. Tieto kertoo sitä enemmän, mitä selkeämmin se liittyy siihen, mitä halutaan tietää ja seurata. Käänteisesti tieto koetaan merkityksettömäksi ja turhaksi, mikäli tällaista linkkiä tavoitteisiin ei löydy. Tämän selvityksen aikana monet haastateltavat tunnistivat kiva tietää, mutta entä sitten... kokemuksen, tämä kokemus kertoo siitä, että tietosisältö jää irralliseksi oman työn tavoitteista. Nuorten elinoloja koskevan tietojärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on siis se, että tiedon kehittämistä ei voi tarkastella irrallaan erilaisista laajemmista hyvinvointipoliittisista tarpeista ja tavoitteista. Forssan seudulla kehittämisen lähtökohtana oli tiedon hyödyntäminen osana monialaista yhteistyötä ja palveluiden koordinointia. Keskeisenä haasteena oli kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen tiedon saaminen nuorten elinoloista ja palveluista. Hieman kärjistäen voi sanoa, että monialaisen ja kokonaisvaltaisen tiedon tarpeellisuutta arvioidaan sen mukaan kuinka tärkeäksi monialainen yhteistyö ja toimintojen koordinointi koetaan. Forssan seudulla tähän liittyvät vivahteet näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka yksittäiset kunnat ja toimialat haluavat pitää kiinni omista käytännöistään ja kuinka toisaalta halutaan korostaa yhtenäisiä käytäntöjä ja seudullisuutta. Selvityksen tekemisessä päätettiin toteuttaa sellaista tapaa, jossa tieto- ja tilastojärjestelmän kehittämistarpeita lähdetään hakemaan yksityisestä yleiseen mallin mukaisesti. Tietotarpeiden kartoittaminen ja tiedonkeruu jäsentyi eri palvelusektoreita ja toimialoja kuulemalla. Tässä lähestymistavassa oltiin siis kiinnostuneita toimialojen ja palveluiden omista tarpeista. Taustalla pidettiin kuitenkin kokoajan monialaisia (tieto) tarpeita, eli kysymystä siitä, millä tavalla tietoa tulisi kehittää monialaisen yhteistyön tueksi. Myös yksittäisten kuntien ja seudullisuuden problematiikkaa pidettiin esillä. Tällä tavalla selvitystyön rakenne ja logiikka muistuttaa monialaisen yhteistyön omaa logiikkaa. Monialaista yhteistyötä rakennetaan aina toimialojen yhteisten tarpeiden mukaan ja yhteistyö käynnistetään yleensä siten, että eri toimijatahot tuovat omat tarpeensa ja toiveensa yhteiseen pöytään. 10

11 4. KYSELYN RAPORT0INTI Selvityksen osana tehtiin www-kysely Rajanylittäjät hankkeen yhteistyötahoille. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien käyttämiä tilastoja ja tietokantoja, kysyttiin tietotarpeita ja selvitettiin tiedon hyödyntämiseen liittyviä asioita. Kysely tehtiin joulukuussa Vastaajien taustatiedot Kysely lähettiin kaikkiaan 98 henkilölle, vastauksia saatiin 44 kpl. Vastausprosentti oli siis 45 %. Kuvassa 1 esitetään vastaajien jakautuminen paikkakunnittain (oman työn mukaan). Kuvassa näkyvä vastaajamäärä (N=42) selittyy sillä, että kaikki eivät vastanneet kuntakysymykseen. Yksi henkilö oli puolestaan valinnut Forssan seudulta useamman kunnan. Kuva 1. Vastaajat paikkakunnittain Forssan seutukunnan alueelta vastaajia oli 17 kpl (monen kunnan valinnut laskettu vain yhden kerran). Jatkossa jakaumia tarkastellaan Forssan seutua ja muita Rajanylittäjät hankkeen kuntia vertaillen. Kuvassa 2 on vastaajat toimialan mukaan eroteltuna. 11

12 Kuva 2. Vastaajat toimialan mukaan Nuori- sotyön edustajia oli kyselyssä eniten (9 kpl). Forssan seudulta kyselystä puuttuvat esimerkiksi perusopetuksen ja työpajojen edustajat. "Joku muu" vastanneista toinen oli erityisnuorisotyöntekijä ja toinen lastenohjaaja. Toimenkuvan mukaan tarkasteltuna kyselyssä oli suurin edustus suorittavan työn tekijöillä (16 kpl), johtavassa asemassa oli 12 kpl ja asiantuntijatyötä kertoi tekevänsä 4 henkilöä. Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko he oman kuntansa monialaiseen ohjaus- ja palveluverkostoon (uuden nuorisolain mukainen ryhmä), 13 henkilöä kertoi olevansa tällaisessa ryhmässä Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kyselyssä selvitettiin nykyisin käytössä olevia tietolähteitä. Vastaajille esiteltiin erilaisia tietokantoja ja tiedonkeruumenetelmiä, joiden kautta on mahdollista saada seurantatietoa (esim. nuorten elinoloista, palveluiden käytöstä tai vaikuttavuudesta ja nuorten sijoittumisesta). Tavoitteena oli selvittää näiden tietokantojen käyttöä oman työn tukena. Kuvassa 3 esitetään tulokset tietolähteiden käytöstä. 12

13 Kuva 3. Vastaajien käyttämät tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Koulu- terveys ys- kysely ja SOTKAnet ovat kaikkein yleisimmin käytettyjä tietolähteitä (osa kouluterveyskyselyn tuloksista on myös SOTKAnetissä). Melko monet vastaajat käyttävät myös oppilastietojärjestelmiä ja erilaisia www-kyselyitä. "Muita, mitä?" vastanneet mainitsivat lähteiksi muun muassa Kelan ja eri ministeriöt. Tietolähteistä oli mahdollista kertoa myös omin sanoin. Alla esitetään tähän tulleita vastauksia: Voit kuvata tietolähteitä (rekistereitä, tilastoja, arviointeja, seurantamalleja jne.) myös omin sanoin. Nuorisotyön puolelta on todella vaikea edes välillisesti päästä hyödyntämään suljettuja tietokantoja kovinkaan laajaalaisesti LaNuti ja muut AVI ja ELY -materiaalit sekä nuorisotutkimusseuran artikkelit. Kouluterveyskyselystä saa perus ja II asteen yleiskuvan hyvistä ja huonoista puolista. Tietolähteitä näyttää olevaan paljon, mutta aikaa niiden seuraamiseen ei ole, kun asiakastyö vie ajan. Tai ehkä tämä on vaan tekosyy ja pitäisi muuttaa omia työtapoja... Tietolähteistä osa on hallinnonalakohtaisia, joten niihin ei ole mahdollistakaan päästä, jos toimii eri organisaatiossa tai hallinnonalalla. Etsivän työnkautta ja työpajan kautta saan tietoa nuorten elinoloista Forsan seudulla on jo vuodesta 2003 kansalaisten hyvinvointia seurattu Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa, jossa on myös asetetu tavoitteita hyvinvoinnin parantamiseksi ja strategian onnistumisen seuraamiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnolla on mittavat tilastojärjestelmät. En kaipaa niitä lisää. Edellä mainitut tietokannat eivät olleet tuttuja enkä ehdi TYÖAIKANA niitä läpi käydä. Harrastuksenhan niistä voisi itselleen kehittää. 13

14 Näissä avoimissa vastauksissa nousee esille se, että nuorten elinoloja ja palveluita koskeva seurantatieto on usein hallinnonaloittain rajoitettua. Eri toimialat, hallintokunnat ja organisaatiot keräävät ja käyttävät tietoa omiin tarkoituksiinsa. Muille toimijoille tämä rajattu tieto näyttäytyy "suljettuina" tietokantoina. Alustavasti tähän on sisään kirjoitettu siis tiedonjakamisen toive Kehittämistarpeet Tietotarvekyselyn yhtenä tarkoituksena oli selvittää seurantatietoon liittyviä kehittämistarpeita. Eräs tähän liittyvä kysymys lähestyi asiaa monialaiselle ohjaus- ja palveluverkostolle asetettujen tavoitteiden kautta. Kuvassa 4 on eroteltu Forssan seudun vastaajat muista. Kuva 4. Seurantatiedon kehittämistarpeet Tämän jäsennyksen mukaan tärkein kehittämistarve koskee sitä, kuinka tieto toimisi palveluihin ohjaamisen tukena. Kustannustehokkuuden seuranta koetaan tässä vertailussa vähiten tärkeäksi. Kun tuloksia katsotaan toimenkuvan mukaan eroteltuna, niin palveluihin ohjaamista tukeva tieto on sekä suorittavaa työtä tekevien että johdon mielestä tärkein kehittämiskohde. Kustannustehokkuuden seurantaa johto pitää hieman tärkeämpänä kuin suorittavaa työtä tekevät. Forssan seudulla kehittämistarpeet ovat hieman erilaisia kuin muualla. Forssan seudulla korostetaan muita kuntia enemmän palveluiden koordinointia tukevan tiedon kehittämistä. Kyselyssä haluttiin selvittää myös indikaattoritietoon liittyviä tarpeita, ajatuksena oli se, mistä teemasta tarvittaisiin enemmän ja/tai parempaa tietoa (kuva 5). 14

15 Kuva 5. Indikaattoritiedon kehittäminen Forssan seudulla koetaan tarvetta saada tietoa etenkin kouluun ja oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä työllisyyteen liittyvistä asioista. Nämä ovat myös kokonaisuudessaan osallistumisen ja aktiivisuuden ohella yleisiä lisätietotarpeita. Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin näihin teemoihin liittyviä tietotarpeita. Vastaaja ohjautui tarkentavaan jatkokysymykseen aina sen mukaan minkä teeman oli valinnut tärkeäksi. Kysymyksen tarkka sanamuoto oli: Halusit lisää indikaattoritietoa seuraavista teemoista. Millaista tietoa tarvittaisiin lisää? Alla kuvataan eri indikaattoriteemoihin tulleita vastauksia Forssan seudulla: elin- ja kasvuympäristö kokonaisuudessaan mikä siellä on sellaista mikä edistää syrjäytymistä ja mikä sellaista mikä sitä vähentäisi Opiskelijat sinnittelevät todella vaikeissa perhetilanteissa. Opetuksessa olisi joitain asioita hyvä tietää, jotta ymmärtäisi opiskelijoiden käytöstä paremmin. kasvuympäristön vaikutus elintasoon, hyvinvointiin oppimiseen ja syrjäytymiseen terveys ja hyvinvointi Kouluterveyskysely on laaja, mutta laajempiakin terveyttä ja hyvinvointia koskevia seurantamalleja olisi tarpeellista kehittää (tai jos niitä esim. terveydenhuollolla on, ne tulisi saada myös nuorisotoimien käyttöön). Erityisryhmien osalta olisi tarpeellista kartoittaa ongelmarakennetta, jotta erityisnuorisotyössä pystytään näkemään palvelutarve. 15

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen

Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun. Kehittämisneuvos Harri Martikainen Johdanto sisäisen turvallisuuden strategian valmisteluun Kehittämisneuvos Harri Martikainen Sisäisen turvallisuuden strategian laadinta Hankkeen toimikausi jakautuu kahteen osaan: 20.1.2015-31.3.2015,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Lasten ja nuorten osallisuus Osallisuusteemaverkoston startti 7.9.2011, Turku Mikko Oranen Semmonen pikkunen huoli tutkimus lastensuojelun arviointikeskusteluista (1996) Lasten? Kaste / Turku 2011 Mitä

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni

OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni OPPILAANOHJAUKSEN KEHITTÄMISEN TULOKSIA JA TAVOITTEITA Koordinaattoritapaaminen 19.8. Paasitorni Sanna Mäkinen, KM, sanna.makinen@joensuu.fi Kehittävä arviointi, Joensuun yliopisto TAUSTALLA: Hallitusohjelma:

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä

Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014. Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Järjestöt-kunta yhteistyöseminaari, 17.9.2014 Hyvinvointijohtaminen kunnan muuttuvassa toimintaympäristössä Miten ihmisen ääni mukana Pohjois-Karjalassa? Hyvinvointikertomus ihmisen ääntä kokoamassa Vesa

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu

Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi. Lasten suojelu. Lasten ja perheiden palvelut. Ehkäisevä lastensuojelu Lasten suojelu yhteistyössä lapsen hyväksi Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät 27.11.2013, työpaja 5 27.11.2013 Jaana Tervo 1 Lasten suojelu LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä

Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Miten THL voi tukea kuntia ja alueita terveydenedistämistyössä Erkki Vartiainen, professori, ylijohtaja 29.10.2013 Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivä 2013 1 Työkaluja Terveyden edistämisen aktiivisuuden

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 15 Asianro 1130/14.07.00/2012 Valtuustoaloite nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista edistävän työryhmän perustamisesta Kuopioon Kaupunginhallitus 14.1.2013 27:

Lisätiedot

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri

Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut. Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaus- ja neuvontapalvelut Virpi Huittinen, Sanna Lakso ja Anna Visuri Oulun seudun etsivän nuorisotyön ohjaajat Hailuoto: vapaa-aikasihteeri Satu Rahkola Haukipudas:

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi

Vaikuttamispalvelun esittely. Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Vaikuttamispalvelun esittely Nuortenideat.fi Ungasidéer.fi Miksi nuorten vaikuttamispalvelu verkossa? Nuorten kiinnostuksen kohteet tulevat näkyviksi Mahdollistaa nuorten mielipiteiden kuulemisen Tuetaan

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot