SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ Jukka Vehviläinen DiaLoog-tutkimuspalvelut Lokakuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT Valtakunnalinen indikaattorityö Paikallinen indikaattorityö 9 4. KYSELYN RAPORTOINTI Vastaajien taustatiedot Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kehittämistarpeet SEURANTATIETO MONIALAISEN YHTEISTYÖN TUKENA Nykyiset seurantakäytännöt Palvelut toistensa asiakkaina Kohti monialaista tietoa Tiedon hyödyntäminen Forssan seudun reunaehdot SÄHKÖINEN TIETOPANKKI Tietotarpeet Tietopankin käytännön toteuttaminen? 34 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 2

3 1. JOHDANTO Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoiman Rajanylittäjät hankkeen (ESR-hanke ) yhtenä osatavoitteena on tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen nuorten palveluiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tämä tavoite tukee osaltaan uuden nuorisolain mukaisten ohjaus- ja palveluverkostojen työtä. Tietojärjestelmien kehittämistyötä tehtiin DiaLoog tutkimuspalveluiden toimesta. Kehittämistyön avulla tuetaan kuntia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon koordinoinnin ja hyödyntämisen mallintamisessa. Selvitys kohdistettiin Forssan seudulle, mutta tarkastelussa pidettiin koko ajan mukana kaikki Rajanylittäjät hankkeen kunnat. Selvitystä tehtiin tutkimuksellisin menetelmin, aineistona käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä www-kyselyä. Lisäksi asiaa käsiteltiin erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. Selvitystä tehtiin vuoden 2012 aikana. Selvityksen toteutusta ja aineistoja kuvataan tarkemmin luvussa 2. Selvitystä voi luonnehtia kehittämistyöksi, jossa edettiin tilastoinnin nykytilan kartoituksen kautta erilaisiin kehittämisehdotuksiin. Nykytilan kartoitusta tehtiin valtakunnallisesti tuotettuihin tilastoja indikaattoritietoihin perehtymällä. Lisäksi selvitettiin Forssan seudun toimijoiden ja muiden Rajanylittäjät hankkeen kuntien nykyisiä tietokäytäntöjä. Kehittämistyön logiikan mukaan nykykäytännöistä pyrittiin löytämään ongelmia, puutteita ja parannusehdotuksia. Tähän liittyvä keskeinen selvitysteema koski erilaisia tietotarpeita. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin tieto- ja tilastojärjestelmään liittyviä vastuukysymyksiä. Keskeinen linjaus oli tarkastella nuorten elinoloja ja palveluita koskevaa tietoa osana monialaisia yhteistyöverkostoja, tiedonkeruu ja käsittely kuuluu olennaisesti uuden nuorisolain edellyttämän ohjaus- ja palveluverkoston toimenkuvaan. Tämän selvitystyön aikana ohjaus- ja palveluverkostot olivat Forssan seudulla rakennusvaiheessa ja kesällä 2012 ainoastaan Jokioisista puuttui nuorisolain mukainen verkosto (Säkäjärvi 2012). Selvitys toimiikin toivottavasti ajankohtaisena tukena ohjaus- ja palveluverkostojen alkuvaiheessa. Selvitystyön toteuttamisessa noudatettiin arvioinneissa ja tutkimuksissa käytettyä asianosaismallia. Selvitystä tehtiin monialaisen yhteistyön osapuolia kuulemalla ja näin syntyneet erilaiset ja eriytyneet mielipiteet koostettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kukin vastaajataho toi esiin oman alansa tietotarpeet, käytetyt tilastot/tietokannat sekä omat mahdollisuutensa tiedon tuottamiseen ja kehittämiseen. Asianosaismalli perustuu siis tasapuoliseen ja moniääniseen kuulemiseen. Laajemmin ymmärrettynä selvityksessä tarkastellaan tiedon merkitystä ja käyttöä osana paikallista nuorisopolitiikkaa. Selvitys tuottaa uusia näkökulmia ja avauksia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon kehittämiseen. Selvitys koskee nuorten elinoloja ja palvelujärjestelmää. Nuorisolaissa nuoriksi määritellään kaikki alle 29-vuotiaat. Tämän selvityksen kohdalla rajaukset tehtiin siten, että esimerkiksi haastatteluissa keskustelu rajattiin ala-asteikäisiä vanhempiin. Nuorista puhuttaessa yleisin määrittelytapa rajaa nuoriksi noin vuotiaat. Toisaalta ikärajoista puhuminen hämärtää sitä tosiasiaa, että vanhempien elinoloilla on suora yhteys nuorten elinoloihin. Toisaalta lasten elinolot ja palveluiden tila ennakoivat tulevaisuuden nuorten elinoloja. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevassa tietojärjestelmässä tulisi siis olla tietoa myös vanhempien, lapsiperheiden ja lasten tilanteesta. Yksi rajaus on vielä syytä mainita. Nuoriin liittyvässä tiedossa tulee aina erottaa yksittäistä nuorta koskeva tieto (henkilötieto) ja nuoria ryhmänä koskeva kokonaistieto. Tässä selvityksessä pääpaino on kokonaisvaltaisessa tiedossa. Niinpä yksittäistä nuorta koskevaan tietoon liittyvä problematiikka (esim. tiedonsiirto, salassapitosäännökset) jää vähälle huomiolle. 3

4 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Selvityksen toteuttaminen jäsentyi valtakunnallisten indikaattoritietojen ja jäsennysten kuvaamiseen sekä paikalliseen kehittämistyöhön Forssan seudulla. Valtakunnallisen keskustelun ja indikaattorityön kuvaaminen on perusteltua, koska samat haasteet näkyvät myös paikallisesti ja paikallinen tiedonkeruu on järkevää jäsentää myös valtakunnallisten raamien mukaan. Selvityksen painopiste oli kuitenkin erittäin vahvasti paikallisen tilanteen kuvaamisessa. Pääpaino oli toimialoittain ja kunnittain/alueittain jäsentyvän aineiston (haastattelut, www-kysely) tulkinnassa. Keskeisiä selvityskysymyksiä kuvataan alla: millaisia tilastoja / tietovarantoja tiedetään olevan saatavilla? millaisia tilastoja /tietovarantoja käytetään itse? nykyisten tilastojen/tietovarantojen arviointi uusien tietosisältöjen muodostamisen tarpeet ja mahdollisuudet? organisoinnin mahdollisuudet ja haasteet näkemykset ja mielipiteet tiedon (monialaisen) hyödyntämisen haasteista? miten tietoa välitetään eteenpäin? miten tieto toimii informaatio-ohjauksena ja mitä toimintaa tiedolla ohjataan? mikä nykyisissä käytännöissä ja prosesseissa vaatisi kehittämistä? mitkä monialaiset verkostot tarvitsevat ja käyttävät seurantatietoa? Alkuperäiseen tarjoukseen ja työsuunnitelmaan nähden keskeinen muutos liittyi aineistonkeruuseen. Ajatuksena oli kerätä aineistoa Sosiaalikehityksen järjestämien seminaarien ja työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Tällaisia seminaareja ja työryhmiä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän, jolloin aineistonkeruussa painotettiin enemmän haastatteluja. Samalla työn luonne muuttui nykyiseen suuntaan, eli rakenne koostuu monialaisen yhteistyön osapuolten erilaisten näkemysten koostamisesta. Keskusteluihin, seminaareihin ja työryhmiin perustuva aineistonkeruu olisi tuottanut enemmän ikään kuin valmiiksi pureskeltua monialaista ääntä. Toisaalta seminaari- ja työryhmäpainotteinen aineistonkeruu olisi saattanut johtaa siihen, että kaikkien ääni ei olisi kuulunut samalla volyymilla. Selvityksen aikana toki pidettiin seminaareja ja työryhmiä. Tässä yhteydessä voidaan mainita esimerkiksi Työpajan kehittämispäivä Forssassa maaliskuussa 2012 sekä Rajanylittäjät hankkeen tapaaminen Laukaassa syyskuussa Lisäksi selvityksen toteuttaja piti työkokouksia Sosiaalikehityksen kanssa ja osallistui erilaisiin kokouksiin Forssassa (esim. Forssan seudun Hyvinvointityöryhmä). Selvitysaineisto koostuu siis enimmäkseen haastatteluista ja runsaasti avokysymyksiä sisältävästä www-kyselystä. Www-kyselyssä selvitettiin nuorten elinoloihin liittyviä tietotarpeita ja niihin liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 henkilöä Rajanylittäjät hankkeen kunnista. Kyselyn tulokset raportoidaan luvussa 4. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti ryhmähaastatteluina Forssan seudulla (yksi haastattelu tehtiin Sastamalassa). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 9 kpl ja niihin osallistui 21 henkilöä. Haastatteluja tehtiin seuraavissa kunnissa: Forssa, Jokioinen, Tammela, Sastamala ja Ypäjä. Haastatteluja edelsi kiinnostuksen kartoittaminen, eli haastattelupyyntö kohdistettiin hyvin laajalle taholle. Osa kysytyistä ei reagoinut haastattelupyyntöön. Haastatteluun osallistui laaja kirjo erilaisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiantuntijoita. Haastateltavissa oli mukana johtohenkilöstöä ja suorittavan työn tekijöitä. Mukana oli muun muassa seuraavia työntekijöitä: nuorisotyöntekijä, opintoohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sosiaalijohtaja, etsivän työn tekijä, nuorten työvoimaneu- 4

5 voja, työvoimatoimiston päällikkö, perusopetuksen rehtori, sivistystoimen johtaja, ammatillisen oppilaitoksen rehtori ja ammattioppilaitoksen kuraattori. Forssan seudulla haastateltiin lisäksi FSTKYn johtaja, Seudullinen nuorisoneuvoja ja Ankkuri-hankkeen toimijat. Kaiken kaikkiaan haastateltavat muodostavat kattavan ja edustavan otoksen tämän selvityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna. 5

6 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 3.1. Valtakunnallinen indikaattorityö Selvityksen aluksi perehdyttiin valtakunnalliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön. Heti alkuun voi todeta, että samat haasteet näkyvät valtakunnallisella tasolla ja paikallisesti. Keskeisenä haasteena on tiedon koordinoinnin lisääminen ja hyvän kokonaiskuvan saaminen, tällä hetkellä nuorten palveluita ja elinoloja koskevan tiedon tulkitaan olevan pirstaleista ja hajallaan. Kansallinen indikaattorityöryhmä Valtakunnallinen keskustelu ja kehittämistyö tiivistyy ehkä parhaiten opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ( Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit työryhmä ) raportissa: Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit (2011). Tämä kansallinen indikaattorityöryhmä toteaa työnsä lähtökohdan näkyvän lapsiasiavaltuutetun (ensimmäisessä) kertomuksessa, jossa todetaan että lasten ja nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin kehityksestä ei ole helppoa saada kokonaiskuvaa tarjolla olevan tiedon perusteella. Lapsiasiavaltuutettu suositti eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välisen yhteistyön organisointia tietopohjan parantamiseksi, kehittämistarpeiden huomiointia eri tahojen tulossopimuksissa sekä pysyvän rahoitusperustan luomista mm. kouluterveyskyselylle ja lasten uhritutkimukselle. (Emt., 13). Kansallisen indikaattorityöryhmän havainnoista voidaan poimia joitakin olennaisia teemoja, jotka menevät yksi yhteen paikallisen kehittämistyön kanssa. Osa liittyy tiedonkeruun organisoitiin, osa puolestaan tietosisältöihin (indikaattorit). Ensinnäkin tietojärjestelmien kehittämisen täytyy liittyä osaksi laajempaa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä. Tietotarpeet ( mitä tietoa ) eivät voi olla irrallisia tietoon liittyvistä tavoitteista miksi tietoa ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietotarpeiden määrittely täytyy tehdä osana lasten ja nuorten palveluita koskevien tavoitteiden määrittelyä. Toinen havainto on se, että nuorten elinolojen ja palveluiden tilasta on saatavilla runsaasti tietoa, mutta tiedonkeruun organisointiin tulee kiinnittää huomiota. Tämä liittyy kysymykseen vastuusta ja työnjaosta ja tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kuka vastuutetaan keräämään ilmaiset tiedot esimerkiksi erilaisista laajoista hyvinvointitietokannoista (mm. SOTKAnet). Kolmanneksi on hyvä mainita, että tiedonkeruun suunnittelun ja toteuttamisen täytyy perustua laajaan kuulemiseen. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on oltava yksimielisyys siitä mitä hyvinvoinnin ulottuvuuksia pidetään tärkeänä ja mitä indikaattoreita käytetään. Tähän liittyy myös tiedonkäyttäjien määrittely; kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa kerätään? Neljäs havainto liittyy tiedon sisältöön, lähinnä erilaisiin indikaattoreihin. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit tulee valita huolella ja niiden informaatioarvon tulisi olla mahdollisimman hyvä. Indikaattorit eivät kuitenkaan voi olla kiveen hakattuja vaan niiden on pystyttävä muuttumaan ja vastaamaan ajan vaatimuksiin. Ei ole mielekästä nähdä vaivaa pysyvien indikaattoreiden luomiseksi jollekin tilapäiselle projektille tai laatia laatukriteereitä palveluille, joiden edellytykset ja mahdollisuudet ovat suurten muutosten edessä (esim. organisaatiomuutokset). Indikaattori- 6

7 työ ja mittaamisen tarve voi toisin sanoen mennä liian pitkälle. Indikaattorityön aikana havaitaan, että kehitetyt mittarit ja laatukriteerit eivät enää päde muuttuneissa olosuhteissa. Toisaalta tulisi kuitenkin löytää myös universaaleja ja vakiintuneita indikaattoreita, jotka kertovat lasten ja nuorten elinolojen tilasta ajasta ja paikasta riippumatta. Universaaleiden ja vakiintuneiden indikaattoreiden teemat näkyvät hyvin erilaisissa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa ohjelmissa ja strategioissa. Vakiintuneita hyvinvointiteemoja ovat ainakin taloudelliseen toimeentuloon, koulutukseen, terveyteen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat. Universaaleille hyvinvointitavoitteille ja indikaattoreille on usein haettu taustatukea esimerkiksi YK:n lasten oikeuksien määritelmistä. Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat (vakiintuneet) kansalliset tavoitteet ja niihin sisältyvät tietotarpeet näkyvät parhaiten lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Alla kuvataan lyhyesti tuoreinta ohjelmaa: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi (lanuke) sen sisältäessä nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi nykyisen vuosien lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman Ohjelma sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Se toteuttaa omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet: Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. Yhdenvertaisuus toteutuu. Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada korkeatasoinen koulutus. Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta voidaan siis lukea erilaisia tieto- ja indikaattoritarpeita. Aktiivisuus, osallisuus, työllistyminen, tasa-arvoisuus, koulutus, hyvinvointi ja terveys sekä hyvät palvelut ovat tavoitteita, joiden seuraamiseksi tulisi valita osuvat indikaattorit. Kansallinen indikaattorityöryhmä teki omassa työssään ehdotuksen konkreettisista indikaattoreista. Taustalla oli lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteet ja indikaattoreiden haluttiin mittaavan lasten ja nuorten hyvinvointia siten, että ne kattavat merkittävän osan elämästä. Indikaattorityöryhmä päätyi seuraaviin jäsennyksiin: 7

8 materiaalinen elintaso terveys ja hyvinvointi koulu ja oppiminen turvallinen kasvuympäristö osallistuminen ja sosiaalinen toiminta yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Avainindikaattoriksi nimetään kultakin ulottuvuudelta keskeisin tai keskeisimmät indikaattorit. Hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Kuvaileva indikaattori kuvaa muiden indikaattoreiden tulkinnan kannalta oleellisia taustoja. Tavoiteindikaattoriksi nimetyillä indikaattoreilla on vahva yhteys lapsipolitiikan tavoitteisiin. Liitteessä 1 kuvataan kansallisen indikaattorityöryhmän valitsemia indikaattoreita edellä mainitun jäsennyksen ja indikaattoreiden lajin mukaan. Lapsitiedon mittaristo kunnille Lasten ja nuorten hyvinvoinnin jäsennystä ja siihen liittyvää indikaattorityötä on tehty myös Kuntaliiton toimesta. Tämän työn näkökulma korostaa kuntien tietotarpeita ja indikaattoreiden olisi tarkoitus tukea kuntia lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teossa ja arvioinnissa. Kuntaliiton mittaristossa tietotarpeet on ryhmitelty seuraavalla tavalla: miten lapset ja nuoret voivat ja miten hyvinvointi on kehittynyt? miten lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat ja miten lasten ja nuorten kasvuympäristö on kehittynyt? miten suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarvitaan toimintaa ja kustannuksia kuvaavan tilastollisen tiedon lisäksi lasten, nuorten ja vanhempien tuottamaa kokemustietoa omasta hyvinvoinnista ja palveluiden laadusta. Kuntaliitto on julkaissut suunnitelman laadinnan ja seurannan tueksi oppaat, joihin sisältyy arki- ja kokemustiedon lomakkeisto ja Lapsitiedon mittaristo kunnille työväline (Rousu 2009). Kuntaliiton mittaristossa kuntia ohjeistetaan valitsemaan indikaattorit seuraavien jäsennysten mukaan: väestö ja elinolot: yleiskuva kunnan lapsiperheiden työllisyydestä, toimeentulosta, perherakenteesta, koulutuksesta ja muuttamisesta kasvuympäristö: fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä lapsen ja nuoren kasvuympäristön laatua ja turvallisuutta kuvaavat tiedot lapsen ja nuoren terveys, kehitys ja oppiminen: kuva lapsen ja nuoren terveydestä koetusta ja mitatusta), kehityksestä ja oppimisesta huoltajien terveys ja hyvinvointi: mitattu ja koettu terveys ja hyvinvointi sekä vanhemmuus lasten ja nuorten palveluiden toimivuus ja osallistumismahdollisuudet: tietoa myös palvelun laadusta ja määrästä ja palvelutyytyväisyydestä 8

9 3.2. Paikallinen indikaattorityö Kansallisen indikaattorityöryhmän ja Kuntaliiton jäsennykset ovat tietenkin valtakunnallisia teemoitteluja ja yksittäiset kunnat (tai seutukunnat) rakentavat indikaattorijäsennyksensä omien tarpeiden mukaan. Toisaalta kuntien on viisasta käyttää valtakunnallisesti legitiimejä jäsennyksiä. Esimerkiksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma raamittaa valtakunnallisia linjauksia erilaisen hanke- ja avustusrahoituksen osalta. Kuitenkin on syytä korostaa, että kunnalliset ja seudulliset tietotarpeet on syytä ankkuroida osaksi paikallisia hyvinvointitavoitteita. Forssan seudulla systemaattisimmat ja selkeimmin jäsennellyt hyvinvointitavoitteet löytyivät tämän selvityksen aikana Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiasta (2009). Strategia koostuu neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle on luotu visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Näistä hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Toisaalta hälytysindikaattoreiden ominaisuudeksi luettu reagoinnin käynnistäminen sopii oikeastaan kaikkiin indikaattorilajeihin. Indikaattoritieto käynnistää kaikissa muodoissaan sosiaalisia tapahtumaketjuja ja prosesseja. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva indikaattoritieto on tyypillisesti vain havainto, jolla seurataan tilannetta. Näiden seurantaindikaattoreiden pohjalta käydään keskusteluja ja tehdään jatkotoimenpiteitä. Indikaattoritieto voi käynnistää esimerkiksi lisäselvitystarpeita, halutaan tietää esimerkiksi siitä miten havaittu tulos vaihtelee eri asuinalueilla tai sukupuolen mukaan eroteltuna. Toisaalta indikaattoritiedot käynnistävät usein ennakointiin liittyvää keskustelua; mitä tämä tulos ennakoi ja ennustaa? Ennakoinnin lisäksi indikaattoritiedot johtavat hakemaan syitä ja taustoja; mikä tämän havainnon syynä on ja miten tätä ilmiötä voidaan jatkossa vähentää tai vahvistaa? Laadukkaan indikaattorin tunnistaa siitä, että tuloksia voidaan hyödyntää monella tavalla. Konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa kouluterveyskyselyn havaintoa siitä, että paikkakunnalla x on päivittäin tupakoivien 8-9 luokkalaisten oppilaiden osuus hälyttävässä nousussa. Parhaimmillaan tämän havainnon hyödyllisyys näkyy siinä, miten tulos tukee ja käynnistää esimerkiksi seuraavanlaisia prosesseja: seuraa osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan kirjatun päihteettömän kasvuympäristön nykytilaa (ohjelman seuranta) antaa tietoa peruskoulun terveyskasvatuksen tueksi (toimialakohtainen suunnitelma) johtaa miettimään ilmiön syitä ja taustoja (ennaltaehkäisy) herättää keskustelua vaikutuksista (ennakointi) toimii taustatietona yksittäisen nuoren kanssa käytävissä (ohjaus) keskusteluissa (ohjauksen tuki) Laadukkaat indikaattorit ovat siis monikäyttöisiä ja niiden antamaa tietoa voidaan hyödyntää myös monialaisten tavoitteiden ja ohjelmien seurannassa. Hyvät indikaattorit läpäisevät lasten ja nuorten palvelujärjestelmän eri tasot; niiden perusteella voidaan käydä laajoja filosofisia keskusteluja ja rakentaa konkreettisia toimenpiteitä. Koska hyvät indikaattorit käynnistävät lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen liittyviä prosesseja, niin indikaattoreiden rakentaminen ja valinta on syytä kytkeä noihin samoihin prosesseihin. Kysymys mitä halutaan tietää on sidoksissa siihen miksi halutaan tietää. Tietoa tulee lähestyä 9

10 tiedon hyödyllisyyden ja käyttöarvon mukaan, tieto ei ole itseisarvo vaan olennaista on tavoitteet tiedonkeruun taustalla. Valtakunnallisen indikaattorityön kohdalla tavoitteet löytyvät niinkin laajoista asioista kuin YK:n lasten ja nuorten oikeuksista. Hieman konkreettisemmin valtakunnalliset indikaattorit halutaan kytkeä esimerkiksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteisiin. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevat tietotarpeet ovat siis vähintäänkin implisiittisesti yhteydessä siihen millaisia tavoitteita ja tarpeita on palveluiden ja elinolojen suhteen. Tieto kertoo sitä enemmän, mitä selkeämmin se liittyy siihen, mitä halutaan tietää ja seurata. Käänteisesti tieto koetaan merkityksettömäksi ja turhaksi, mikäli tällaista linkkiä tavoitteisiin ei löydy. Tämän selvityksen aikana monet haastateltavat tunnistivat kiva tietää, mutta entä sitten... kokemuksen, tämä kokemus kertoo siitä, että tietosisältö jää irralliseksi oman työn tavoitteista. Nuorten elinoloja koskevan tietojärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on siis se, että tiedon kehittämistä ei voi tarkastella irrallaan erilaisista laajemmista hyvinvointipoliittisista tarpeista ja tavoitteista. Forssan seudulla kehittämisen lähtökohtana oli tiedon hyödyntäminen osana monialaista yhteistyötä ja palveluiden koordinointia. Keskeisenä haasteena oli kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen tiedon saaminen nuorten elinoloista ja palveluista. Hieman kärjistäen voi sanoa, että monialaisen ja kokonaisvaltaisen tiedon tarpeellisuutta arvioidaan sen mukaan kuinka tärkeäksi monialainen yhteistyö ja toimintojen koordinointi koetaan. Forssan seudulla tähän liittyvät vivahteet näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka yksittäiset kunnat ja toimialat haluavat pitää kiinni omista käytännöistään ja kuinka toisaalta halutaan korostaa yhtenäisiä käytäntöjä ja seudullisuutta. Selvityksen tekemisessä päätettiin toteuttaa sellaista tapaa, jossa tieto- ja tilastojärjestelmän kehittämistarpeita lähdetään hakemaan yksityisestä yleiseen mallin mukaisesti. Tietotarpeiden kartoittaminen ja tiedonkeruu jäsentyi eri palvelusektoreita ja toimialoja kuulemalla. Tässä lähestymistavassa oltiin siis kiinnostuneita toimialojen ja palveluiden omista tarpeista. Taustalla pidettiin kuitenkin kokoajan monialaisia (tieto) tarpeita, eli kysymystä siitä, millä tavalla tietoa tulisi kehittää monialaisen yhteistyön tueksi. Myös yksittäisten kuntien ja seudullisuuden problematiikkaa pidettiin esillä. Tällä tavalla selvitystyön rakenne ja logiikka muistuttaa monialaisen yhteistyön omaa logiikkaa. Monialaista yhteistyötä rakennetaan aina toimialojen yhteisten tarpeiden mukaan ja yhteistyö käynnistetään yleensä siten, että eri toimijatahot tuovat omat tarpeensa ja toiveensa yhteiseen pöytään. 10

11 4. KYSELYN RAPORT0INTI Selvityksen osana tehtiin www-kysely Rajanylittäjät hankkeen yhteistyötahoille. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien käyttämiä tilastoja ja tietokantoja, kysyttiin tietotarpeita ja selvitettiin tiedon hyödyntämiseen liittyviä asioita. Kysely tehtiin joulukuussa Vastaajien taustatiedot Kysely lähettiin kaikkiaan 98 henkilölle, vastauksia saatiin 44 kpl. Vastausprosentti oli siis 45 %. Kuvassa 1 esitetään vastaajien jakautuminen paikkakunnittain (oman työn mukaan). Kuvassa näkyvä vastaajamäärä (N=42) selittyy sillä, että kaikki eivät vastanneet kuntakysymykseen. Yksi henkilö oli puolestaan valinnut Forssan seudulta useamman kunnan. Kuva 1. Vastaajat paikkakunnittain Forssan seutukunnan alueelta vastaajia oli 17 kpl (monen kunnan valinnut laskettu vain yhden kerran). Jatkossa jakaumia tarkastellaan Forssan seutua ja muita Rajanylittäjät hankkeen kuntia vertaillen. Kuvassa 2 on vastaajat toimialan mukaan eroteltuna. 11

12 Kuva 2. Vastaajat toimialan mukaan Nuori- sotyön edustajia oli kyselyssä eniten (9 kpl). Forssan seudulta kyselystä puuttuvat esimerkiksi perusopetuksen ja työpajojen edustajat. "Joku muu" vastanneista toinen oli erityisnuorisotyöntekijä ja toinen lastenohjaaja. Toimenkuvan mukaan tarkasteltuna kyselyssä oli suurin edustus suorittavan työn tekijöillä (16 kpl), johtavassa asemassa oli 12 kpl ja asiantuntijatyötä kertoi tekevänsä 4 henkilöä. Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko he oman kuntansa monialaiseen ohjaus- ja palveluverkostoon (uuden nuorisolain mukainen ryhmä), 13 henkilöä kertoi olevansa tällaisessa ryhmässä Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kyselyssä selvitettiin nykyisin käytössä olevia tietolähteitä. Vastaajille esiteltiin erilaisia tietokantoja ja tiedonkeruumenetelmiä, joiden kautta on mahdollista saada seurantatietoa (esim. nuorten elinoloista, palveluiden käytöstä tai vaikuttavuudesta ja nuorten sijoittumisesta). Tavoitteena oli selvittää näiden tietokantojen käyttöä oman työn tukena. Kuvassa 3 esitetään tulokset tietolähteiden käytöstä. 12

13 Kuva 3. Vastaajien käyttämät tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Koulu- terveys ys- kysely ja SOTKAnet ovat kaikkein yleisimmin käytettyjä tietolähteitä (osa kouluterveyskyselyn tuloksista on myös SOTKAnetissä). Melko monet vastaajat käyttävät myös oppilastietojärjestelmiä ja erilaisia www-kyselyitä. "Muita, mitä?" vastanneet mainitsivat lähteiksi muun muassa Kelan ja eri ministeriöt. Tietolähteistä oli mahdollista kertoa myös omin sanoin. Alla esitetään tähän tulleita vastauksia: Voit kuvata tietolähteitä (rekistereitä, tilastoja, arviointeja, seurantamalleja jne.) myös omin sanoin. Nuorisotyön puolelta on todella vaikea edes välillisesti päästä hyödyntämään suljettuja tietokantoja kovinkaan laajaalaisesti LaNuti ja muut AVI ja ELY -materiaalit sekä nuorisotutkimusseuran artikkelit. Kouluterveyskyselystä saa perus ja II asteen yleiskuvan hyvistä ja huonoista puolista. Tietolähteitä näyttää olevaan paljon, mutta aikaa niiden seuraamiseen ei ole, kun asiakastyö vie ajan. Tai ehkä tämä on vaan tekosyy ja pitäisi muuttaa omia työtapoja... Tietolähteistä osa on hallinnonalakohtaisia, joten niihin ei ole mahdollistakaan päästä, jos toimii eri organisaatiossa tai hallinnonalalla. Etsivän työnkautta ja työpajan kautta saan tietoa nuorten elinoloista Forsan seudulla on jo vuodesta 2003 kansalaisten hyvinvointia seurattu Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa, jossa on myös asetetu tavoitteita hyvinvoinnin parantamiseksi ja strategian onnistumisen seuraamiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnolla on mittavat tilastojärjestelmät. En kaipaa niitä lisää. Edellä mainitut tietokannat eivät olleet tuttuja enkä ehdi TYÖAIKANA niitä läpi käydä. Harrastuksenhan niistä voisi itselleen kehittää. 13

14 Näissä avoimissa vastauksissa nousee esille se, että nuorten elinoloja ja palveluita koskeva seurantatieto on usein hallinnonaloittain rajoitettua. Eri toimialat, hallintokunnat ja organisaatiot keräävät ja käyttävät tietoa omiin tarkoituksiinsa. Muille toimijoille tämä rajattu tieto näyttäytyy "suljettuina" tietokantoina. Alustavasti tähän on sisään kirjoitettu siis tiedonjakamisen toive Kehittämistarpeet Tietotarvekyselyn yhtenä tarkoituksena oli selvittää seurantatietoon liittyviä kehittämistarpeita. Eräs tähän liittyvä kysymys lähestyi asiaa monialaiselle ohjaus- ja palveluverkostolle asetettujen tavoitteiden kautta. Kuvassa 4 on eroteltu Forssan seudun vastaajat muista. Kuva 4. Seurantatiedon kehittämistarpeet Tämän jäsennyksen mukaan tärkein kehittämistarve koskee sitä, kuinka tieto toimisi palveluihin ohjaamisen tukena. Kustannustehokkuuden seuranta koetaan tässä vertailussa vähiten tärkeäksi. Kun tuloksia katsotaan toimenkuvan mukaan eroteltuna, niin palveluihin ohjaamista tukeva tieto on sekä suorittavaa työtä tekevien että johdon mielestä tärkein kehittämiskohde. Kustannustehokkuuden seurantaa johto pitää hieman tärkeämpänä kuin suorittavaa työtä tekevät. Forssan seudulla kehittämistarpeet ovat hieman erilaisia kuin muualla. Forssan seudulla korostetaan muita kuntia enemmän palveluiden koordinointia tukevan tiedon kehittämistä. Kyselyssä haluttiin selvittää myös indikaattoritietoon liittyviä tarpeita, ajatuksena oli se, mistä teemasta tarvittaisiin enemmän ja/tai parempaa tietoa (kuva 5). 14

15 Kuva 5. Indikaattoritiedon kehittäminen Forssan seudulla koetaan tarvetta saada tietoa etenkin kouluun ja oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä työllisyyteen liittyvistä asioista. Nämä ovat myös kokonaisuudessaan osallistumisen ja aktiivisuuden ohella yleisiä lisätietotarpeita. Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin näihin teemoihin liittyviä tietotarpeita. Vastaaja ohjautui tarkentavaan jatkokysymykseen aina sen mukaan minkä teeman oli valinnut tärkeäksi. Kysymyksen tarkka sanamuoto oli: Halusit lisää indikaattoritietoa seuraavista teemoista. Millaista tietoa tarvittaisiin lisää? Alla kuvataan eri indikaattoriteemoihin tulleita vastauksia Forssan seudulla: elin- ja kasvuympäristö kokonaisuudessaan mikä siellä on sellaista mikä edistää syrjäytymistä ja mikä sellaista mikä sitä vähentäisi Opiskelijat sinnittelevät todella vaikeissa perhetilanteissa. Opetuksessa olisi joitain asioita hyvä tietää, jotta ymmärtäisi opiskelijoiden käytöstä paremmin. kasvuympäristön vaikutus elintasoon, hyvinvointiin oppimiseen ja syrjäytymiseen terveys ja hyvinvointi Kouluterveyskysely on laaja, mutta laajempiakin terveyttä ja hyvinvointia koskevia seurantamalleja olisi tarpeellista kehittää (tai jos niitä esim. terveydenhuollolla on, ne tulisi saada myös nuorisotoimien käyttöön). Erityisryhmien osalta olisi tarpeellista kartoittaa ongelmarakennetta, jotta erityisnuorisotyössä pystytään näkemään palvelutarve. 15

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Seminaari 31.10.2012 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Lyhyt info seurantatutkimuksesta Seurantatutkimus: vuoden 2012 toiminta / raportti 28.2

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Opetuksen järjestäjän taso, kevät 2015 Sivistystoimiala 13.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Opetuksen järjestäjän tasolla kyselyyn

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

TAUSTATIETO- työryhmä

TAUSTATIETO- työryhmä TAUSTATIETO- työryhmä TYÖRYHMIEN YHTEISSEMINAARI 29.4.2016 Maria-Liisa Nurmi, Terhi Haapala, Hannele Koivisto, Anne Alavillamo, Aino Ylitalo, Erkki Välimäki, Arto Rautajoki (Anne Saarijärvi), Matti Rekiaro

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus

Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Osallistamalla osaamista -toimenpidekokonaisuus Esa Pirnes kulttuuriasiainneuvos kulttuuri- ja taidepolitiikan osasto opetus- ja kulttuuriministeriö Merja Hilpinen ylitarkastaja nuoriso- ja liikuntapolitiikan

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto

Kouluterveyskyselytuloksista. toiminnan suunnitteluun. Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskyselytuloksista hyötyä toiminnan suunnitteluun Hallinnollinen ayl Leila Mikkilä, Oulun kaupunki avoterveydenhuolto Kouluterveyskysely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Kouluterveyskysely THL

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa

Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Ohjaamot tukea koulutuksen ja työn poluilla Ohjaamot nuorisotakuuta toteuttamassa Pasi Savonmäki, projektipäällikkö Kohtaamo-hanke Kymenlaakson ELO-ryhmä 18.10.2016 Ohjaamojen ja verkkopalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla

ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla ELO -toiminnan organisoitumisen vaihe alueilla Opin ovi klinikka, Tampere 19.11.2013 Mervi Sirviö LAITURI projekti Koulutus- ja kehittämiskeskus Salmia Alueellisten ELO - ryhmien kyselyn vastausten yhteenvetoa

Lisätiedot

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti!

Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Asiakkaan kanssa ajoissa ja aktiivisesti! Kelan syvennetyt asiakasprosessit Mats Enberg Vakuutuspiirin johtaja Länsi-Uudenmaan vakuutuspiiri 24.9.2014 2 Työkykyneuvonta Kelan tarjoaa uutta työhön paluuta

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen

Sähköinen hyvinvointikertomus. Erityisasiantuntija Anne Sormunen Sähköinen hyvinvointikertomus Erityisasiantuntija Anne Sormunen 1 = Tiedolla johtamisen tiimityöväline kuntalaisen hyvinvointi ja kokemus palveluiden toimivuus ja prosessit elinvoima, rakenne ja talous

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

SOHVI-hanke

SOHVI-hanke SOHVI-hanke 1.3.2012 28.2.2014 SOHVI-hankkeen toteuttajat ja hankekumppanit SOHVI-hanketta hallinnoi Turun ammattikorkeakoulu (hankekumppanina Vakka-Suomen seutukunnan kunnat: Uusikaupunki, Laitila, Vehmaa,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla

Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla Monialaista yhteistyötä kannattaa tehdä vain laadukkaasti. MYK-hankkeessa selvisi miten. Monialaisen yhteistyön foorumi Tieteiden talolla 26.11.2013 Anu Gretschel Nuorisotutkimusseura & -verkosto Laadukkaan

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa

Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Mielenterveys- ja päihdestrategiatyö Pohjanmaa-hankkeessa Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 16.-17.11.2009 Minna Laitila, projektipäällikkö (Välittäjä 2009 -hanke) Tiia Järvinen, projektityöntekijä (Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016

Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen kyselyjen alustavia tuloksia Oppilaiden ja huoltajien kysely Avoin verkkokysely keväällä 2016 Taiteen perusopetuksen seminaari15.4.2016 Minna Harmanen Jan Hellgren Matti Pietilä

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA

KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA KUNTOUTUSASIAIN NEUVOTTELUKUNTA Kysely jäsenille ja varajäsenille joulukuussa 2012 Yhteenveto kyselyn tuloksista Hanna Nyfors 23.1.2013 KUNK tänään Kotipesä Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osastolla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013

Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Ajankohtaista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa ja koulun kerhotoiminnassa ja toiminnan tulevaisuus 7.2.2013 Erityisasiantuntija Riitta Rajala, Opetushallitus JOUSTAVA KOULUPÄIVÄ SEMINAARI 23.1.2013

Lisätiedot

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O

H E L S I N G I N K A U P U N G I N S O S I A A L I - J A T E R V E Y S V I R A S T O ASIAKKUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN JA KRITEERIT AIKUISSOSIAALITYÖSSÄ Tutkimuskysymys: Keitä aikuissosiaalityön asiakkaiksi ohjautuu asiakaskriteeristön perusteella? Toimiiko asiakaskriteeristö? Aineisto: asiakaslistaukset,

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS www.hyvinvointikertomus.fi Keitele, Pielavesi, Tervo, Vesanto 30.3.2012 Ulla Ojuva, 044 417 3836, ulla.ojuva@isshp.fi Mervi Lehmusaho, 044 711 3913, mervi.lehmusaho@kuh.fi

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot