SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ"

Transkriptio

1 SELVITYS NUORTEN ELINOLOJA JA PALVELUITA TUKEVI- EN TIETOJÄRJESTELMIEN KEHITTÄMISESTÄ Jukka Vehviläinen DiaLoog-tutkimuspalvelut Lokakuu 2012

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN 4 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT Valtakunnalinen indikaattorityö Paikallinen indikaattorityö 9 4. KYSELYN RAPORTOINTI Vastaajien taustatiedot Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kehittämistarpeet SEURANTATIETO MONIALAISEN YHTEISTYÖN TUKENA Nykyiset seurantakäytännöt Palvelut toistensa asiakkaina Kohti monialaista tietoa Tiedon hyödyntäminen Forssan seudun reunaehdot SÄHKÖINEN TIETOPANKKI Tietotarpeet Tietopankin käytännön toteuttaminen? 34 LÄHTEET 36 LIITTEET 37 2

3 1. JOHDANTO Sosiaalikehitys Oy:n hallinnoiman Rajanylittäjät hankkeen (ESR-hanke ) yhtenä osatavoitteena on tieto- ja tilastojärjestelmien kehittäminen nuorten palveluiden suunnittelun ja toteutuksen tueksi. Tämä tavoite tukee osaltaan uuden nuorisolain mukaisten ohjaus- ja palveluverkostojen työtä. Tietojärjestelmien kehittämistyötä tehtiin DiaLoog tutkimuspalveluiden toimesta. Kehittämistyön avulla tuetaan kuntia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon koordinoinnin ja hyödyntämisen mallintamisessa. Selvitys kohdistettiin Forssan seudulle, mutta tarkastelussa pidettiin koko ajan mukana kaikki Rajanylittäjät hankkeen kunnat. Selvitystä tehtiin tutkimuksellisin menetelmin, aineistona käytettiin yksilö- ja ryhmähaastatteluja sekä www-kyselyä. Lisäksi asiaa käsiteltiin erilaisissa seminaareissa ja työryhmissä. Selvitystä tehtiin vuoden 2012 aikana. Selvityksen toteutusta ja aineistoja kuvataan tarkemmin luvussa 2. Selvitystä voi luonnehtia kehittämistyöksi, jossa edettiin tilastoinnin nykytilan kartoituksen kautta erilaisiin kehittämisehdotuksiin. Nykytilan kartoitusta tehtiin valtakunnallisesti tuotettuihin tilastoja indikaattoritietoihin perehtymällä. Lisäksi selvitettiin Forssan seudun toimijoiden ja muiden Rajanylittäjät hankkeen kuntien nykyisiä tietokäytäntöjä. Kehittämistyön logiikan mukaan nykykäytännöistä pyrittiin löytämään ongelmia, puutteita ja parannusehdotuksia. Tähän liittyvä keskeinen selvitysteema koski erilaisia tietotarpeita. Lisäksi selvityksessä tarkasteltiin tieto- ja tilastojärjestelmään liittyviä vastuukysymyksiä. Keskeinen linjaus oli tarkastella nuorten elinoloja ja palveluita koskevaa tietoa osana monialaisia yhteistyöverkostoja, tiedonkeruu ja käsittely kuuluu olennaisesti uuden nuorisolain edellyttämän ohjaus- ja palveluverkoston toimenkuvaan. Tämän selvitystyön aikana ohjaus- ja palveluverkostot olivat Forssan seudulla rakennusvaiheessa ja kesällä 2012 ainoastaan Jokioisista puuttui nuorisolain mukainen verkosto (Säkäjärvi 2012). Selvitys toimiikin toivottavasti ajankohtaisena tukena ohjaus- ja palveluverkostojen alkuvaiheessa. Selvitystyön toteuttamisessa noudatettiin arvioinneissa ja tutkimuksissa käytettyä asianosaismallia. Selvitystä tehtiin monialaisen yhteistyön osapuolia kuulemalla ja näin syntyneet erilaiset ja eriytyneet mielipiteet koostettiin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kukin vastaajataho toi esiin oman alansa tietotarpeet, käytetyt tilastot/tietokannat sekä omat mahdollisuutensa tiedon tuottamiseen ja kehittämiseen. Asianosaismalli perustuu siis tasapuoliseen ja moniääniseen kuulemiseen. Laajemmin ymmärrettynä selvityksessä tarkastellaan tiedon merkitystä ja käyttöä osana paikallista nuorisopolitiikkaa. Selvitys tuottaa uusia näkökulmia ja avauksia nuorten elinoloja ja palveluita koskevan tiedon kehittämiseen. Selvitys koskee nuorten elinoloja ja palvelujärjestelmää. Nuorisolaissa nuoriksi määritellään kaikki alle 29-vuotiaat. Tämän selvityksen kohdalla rajaukset tehtiin siten, että esimerkiksi haastatteluissa keskustelu rajattiin ala-asteikäisiä vanhempiin. Nuorista puhuttaessa yleisin määrittelytapa rajaa nuoriksi noin vuotiaat. Toisaalta ikärajoista puhuminen hämärtää sitä tosiasiaa, että vanhempien elinoloilla on suora yhteys nuorten elinoloihin. Toisaalta lasten elinolot ja palveluiden tila ennakoivat tulevaisuuden nuorten elinoloja. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevassa tietojärjestelmässä tulisi siis olla tietoa myös vanhempien, lapsiperheiden ja lasten tilanteesta. Yksi rajaus on vielä syytä mainita. Nuoriin liittyvässä tiedossa tulee aina erottaa yksittäistä nuorta koskeva tieto (henkilötieto) ja nuoria ryhmänä koskeva kokonaistieto. Tässä selvityksessä pääpaino on kokonaisvaltaisessa tiedossa. Niinpä yksittäistä nuorta koskevaan tietoon liittyvä problematiikka (esim. tiedonsiirto, salassapitosäännökset) jää vähälle huomiolle. 3

4 2. SELVITYKSEN TOTEUTTAMINEN Selvityksen toteuttaminen jäsentyi valtakunnallisten indikaattoritietojen ja jäsennysten kuvaamiseen sekä paikalliseen kehittämistyöhön Forssan seudulla. Valtakunnallisen keskustelun ja indikaattorityön kuvaaminen on perusteltua, koska samat haasteet näkyvät myös paikallisesti ja paikallinen tiedonkeruu on järkevää jäsentää myös valtakunnallisten raamien mukaan. Selvityksen painopiste oli kuitenkin erittäin vahvasti paikallisen tilanteen kuvaamisessa. Pääpaino oli toimialoittain ja kunnittain/alueittain jäsentyvän aineiston (haastattelut, www-kysely) tulkinnassa. Keskeisiä selvityskysymyksiä kuvataan alla: millaisia tilastoja / tietovarantoja tiedetään olevan saatavilla? millaisia tilastoja /tietovarantoja käytetään itse? nykyisten tilastojen/tietovarantojen arviointi uusien tietosisältöjen muodostamisen tarpeet ja mahdollisuudet? organisoinnin mahdollisuudet ja haasteet näkemykset ja mielipiteet tiedon (monialaisen) hyödyntämisen haasteista? miten tietoa välitetään eteenpäin? miten tieto toimii informaatio-ohjauksena ja mitä toimintaa tiedolla ohjataan? mikä nykyisissä käytännöissä ja prosesseissa vaatisi kehittämistä? mitkä monialaiset verkostot tarvitsevat ja käyttävät seurantatietoa? Alkuperäiseen tarjoukseen ja työsuunnitelmaan nähden keskeinen muutos liittyi aineistonkeruuseen. Ajatuksena oli kerätä aineistoa Sosiaalikehityksen järjestämien seminaarien ja työryhmätyöskentelyn yhteydessä. Tällaisia seminaareja ja työryhmiä järjestettiin kuitenkin suhteellisen vähän, jolloin aineistonkeruussa painotettiin enemmän haastatteluja. Samalla työn luonne muuttui nykyiseen suuntaan, eli rakenne koostuu monialaisen yhteistyön osapuolten erilaisten näkemysten koostamisesta. Keskusteluihin, seminaareihin ja työryhmiin perustuva aineistonkeruu olisi tuottanut enemmän ikään kuin valmiiksi pureskeltua monialaista ääntä. Toisaalta seminaari- ja työryhmäpainotteinen aineistonkeruu olisi saattanut johtaa siihen, että kaikkien ääni ei olisi kuulunut samalla volyymilla. Selvityksen aikana toki pidettiin seminaareja ja työryhmiä. Tässä yhteydessä voidaan mainita esimerkiksi Työpajan kehittämispäivä Forssassa maaliskuussa 2012 sekä Rajanylittäjät hankkeen tapaaminen Laukaassa syyskuussa Lisäksi selvityksen toteuttaja piti työkokouksia Sosiaalikehityksen kanssa ja osallistui erilaisiin kokouksiin Forssassa (esim. Forssan seudun Hyvinvointityöryhmä). Selvitysaineisto koostuu siis enimmäkseen haastatteluista ja runsaasti avokysymyksiä sisältävästä www-kyselystä. Www-kyselyssä selvitettiin nuorten elinoloihin liittyviä tietotarpeita ja niihin liittyviä mielipiteitä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 44 henkilöä Rajanylittäjät hankkeen kunnista. Kyselyn tulokset raportoidaan luvussa 4. Haastattelut tehtiin pääsääntöisesti ryhmähaastatteluina Forssan seudulla (yksi haastattelu tehtiin Sastamalassa). Haastatteluja tehtiin kaikkiaan 9 kpl ja niihin osallistui 21 henkilöä. Haastatteluja tehtiin seuraavissa kunnissa: Forssa, Jokioinen, Tammela, Sastamala ja Ypäjä. Haastatteluja edelsi kiinnostuksen kartoittaminen, eli haastattelupyyntö kohdistettiin hyvin laajalle taholle. Osa kysytyistä ei reagoinut haastattelupyyntöön. Haastatteluun osallistui laaja kirjo erilaisia lasten, nuorten ja lapsiperheiden asiantuntijoita. Haastateltavissa oli mukana johtohenkilöstöä ja suorittavan työn tekijöitä. Mukana oli muun muassa seuraavia työntekijöitä: nuorisotyöntekijä, opintoohjaaja, lastensuojelun sosiaalityöntekijä, sosiaalijohtaja, etsivän työn tekijä, nuorten työvoimaneu- 4

5 voja, työvoimatoimiston päällikkö, perusopetuksen rehtori, sivistystoimen johtaja, ammatillisen oppilaitoksen rehtori ja ammattioppilaitoksen kuraattori. Forssan seudulla haastateltiin lisäksi FSTKYn johtaja, Seudullinen nuorisoneuvoja ja Ankkuri-hankkeen toimijat. Kaiken kaikkiaan haastateltavat muodostavat kattavan ja edustavan otoksen tämän selvityksen tarpeiden ja mahdollisuuksien näkökulmasta katsottuna. 5

6 3. LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI-INDIKAATTORIT 3.1. Valtakunnallinen indikaattorityö Selvityksen aluksi perehdyttiin valtakunnalliseen keskusteluun ja kehittämistyöhön. Heti alkuun voi todeta, että samat haasteet näkyvät valtakunnallisella tasolla ja paikallisesti. Keskeisenä haasteena on tiedon koordinoinnin lisääminen ja hyvän kokonaiskuvan saaminen, tällä hetkellä nuorten palveluita ja elinoloja koskevan tiedon tulkitaan olevan pirstaleista ja hajallaan. Kansallinen indikaattorityöryhmä Valtakunnallinen keskustelu ja kehittämistyö tiivistyy ehkä parhaiten opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman työryhmän ( Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit työryhmä ) raportissa: Lasten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit (2011). Tämä kansallinen indikaattorityöryhmä toteaa työnsä lähtökohdan näkyvän lapsiasiavaltuutetun (ensimmäisessä) kertomuksessa, jossa todetaan että lasten ja nuorten elinolojen ja hyvinvoinnin kehityksestä ei ole helppoa saada kokonaiskuvaa tarjolla olevan tiedon perusteella. Lapsiasiavaltuutettu suositti eri ministeriöiden, tutkimuslaitosten ja yliopistojen välisen yhteistyön organisointia tietopohjan parantamiseksi, kehittämistarpeiden huomiointia eri tahojen tulossopimuksissa sekä pysyvän rahoitusperustan luomista mm. kouluterveyskyselylle ja lasten uhritutkimukselle. (Emt., 13). Kansallisen indikaattorityöryhmän havainnoista voidaan poimia joitakin olennaisia teemoja, jotka menevät yksi yhteen paikallisen kehittämistyön kanssa. Osa liittyy tiedonkeruun organisoitiin, osa puolestaan tietosisältöihin (indikaattorit). Ensinnäkin tietojärjestelmien kehittämisen täytyy liittyä osaksi laajempaa lasten ja nuorten palveluiden kehittämistä. Tietotarpeet ( mitä tietoa ) eivät voi olla irrallisia tietoon liittyvistä tavoitteista miksi tietoa ). Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tietotarpeiden määrittely täytyy tehdä osana lasten ja nuorten palveluita koskevien tavoitteiden määrittelyä. Toinen havainto on se, että nuorten elinolojen ja palveluiden tilasta on saatavilla runsaasti tietoa, mutta tiedonkeruun organisointiin tulee kiinnittää huomiota. Tämä liittyy kysymykseen vastuusta ja työnjaosta ja tarkoittaa konkreettisesti sitä, että kuka vastuutetaan keräämään ilmaiset tiedot esimerkiksi erilaisista laajoista hyvinvointitietokannoista (mm. SOTKAnet). Kolmanneksi on hyvä mainita, että tiedonkeruun suunnittelun ja toteuttamisen täytyy perustua laajaan kuulemiseen. Valtakunnallisesti ja paikallisesti on oltava yksimielisyys siitä mitä hyvinvoinnin ulottuvuuksia pidetään tärkeänä ja mitä indikaattoreita käytetään. Tähän liittyy myös tiedonkäyttäjien määrittely; kenelle ja mihin tarkoitukseen tietoa kerätään? Neljäs havainto liittyy tiedon sisältöön, lähinnä erilaisiin indikaattoreihin. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat indikaattorit tulee valita huolella ja niiden informaatioarvon tulisi olla mahdollisimman hyvä. Indikaattorit eivät kuitenkaan voi olla kiveen hakattuja vaan niiden on pystyttävä muuttumaan ja vastaamaan ajan vaatimuksiin. Ei ole mielekästä nähdä vaivaa pysyvien indikaattoreiden luomiseksi jollekin tilapäiselle projektille tai laatia laatukriteereitä palveluille, joiden edellytykset ja mahdollisuudet ovat suurten muutosten edessä (esim. organisaatiomuutokset). Indikaattori- 6

7 työ ja mittaamisen tarve voi toisin sanoen mennä liian pitkälle. Indikaattorityön aikana havaitaan, että kehitetyt mittarit ja laatukriteerit eivät enää päde muuttuneissa olosuhteissa. Toisaalta tulisi kuitenkin löytää myös universaaleja ja vakiintuneita indikaattoreita, jotka kertovat lasten ja nuorten elinolojen tilasta ajasta ja paikasta riippumatta. Universaaleiden ja vakiintuneiden indikaattoreiden teemat näkyvät hyvin erilaisissa lasten ja nuorten hyvinvointia koskevissa ohjelmissa ja strategioissa. Vakiintuneita hyvinvointiteemoja ovat ainakin taloudelliseen toimeentuloon, koulutukseen, terveyteen, työllisyyteen ja osallisuuteen liittyvät asiat. Universaaleille hyvinvointitavoitteille ja indikaattoreille on usein haettu taustatukea esimerkiksi YK:n lasten oikeuksien määritelmistä. Suomalaisten lasten ja nuorten hyvinvointia koskevat (vakiintuneet) kansalliset tavoitteet ja niihin sisältyvät tietotarpeet näkyvät parhaiten lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa. Alla kuvataan lyhyesti tuoreinta ohjelmaa: Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma Valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuorisopolitiikan kehittämisohjelman. Ohjelmaa kutsutaan lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaksi (lanuke) sen sisältäessä nuorisolain mukaisesti tavoitteet alle 29-vuotiaiden kasvu- ja elinolojen parantamiseksi. Valtioneuvosto hyväksyi nykyisen vuosien lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman Ohjelma sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Se toteuttaa omalta osaltaan hallitusohjelmaan kirjattuja tavoitteita köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseksi. Kehittämisohjelman strategiset tavoitteet: Lapset ja nuoret kasvavat aktiivisiksi ja yhteisvastuuta kantaviksi kansalaisiksi. Lapset ja nuoret voivat osallistua tasavertaisesti kulttuuri- ja liikunta- ja vapaa-ajantoimintaan. Nuoret työllistyvät ja nuorten työllisyysaste paranee. Yhdenvertaisuus toteutuu. Tytöillä ja pojilla on tasa-arvoiset oikeudet ja mahdollisuudet. Nuorilla on mahdollisuus asua ja elää itsenäisesti. Kaikilla lapsilla ja nuorilla on lähtökohdistaan riippumatta mahdollisuus saada korkeatasoinen koulutus. Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden asioita hoidetaan osaavasti ja hyvässä yhteistyössä. Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmasta voidaan siis lukea erilaisia tieto- ja indikaattoritarpeita. Aktiivisuus, osallisuus, työllistyminen, tasa-arvoisuus, koulutus, hyvinvointi ja terveys sekä hyvät palvelut ovat tavoitteita, joiden seuraamiseksi tulisi valita osuvat indikaattorit. Kansallinen indikaattorityöryhmä teki omassa työssään ehdotuksen konkreettisista indikaattoreista. Taustalla oli lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteet ja indikaattoreiden haluttiin mittaavan lasten ja nuorten hyvinvointia siten, että ne kattavat merkittävän osan elämästä. Indikaattorityöryhmä päätyi seuraaviin jäsennyksiin: 7

8 materiaalinen elintaso terveys ja hyvinvointi koulu ja oppiminen turvallinen kasvuympäristö osallistuminen ja sosiaalinen toiminta yhteiskunnan tarjoama tuki ja suojelu Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Avainindikaattoriksi nimetään kultakin ulottuvuudelta keskeisin tai keskeisimmät indikaattorit. Hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Kuvaileva indikaattori kuvaa muiden indikaattoreiden tulkinnan kannalta oleellisia taustoja. Tavoiteindikaattoriksi nimetyillä indikaattoreilla on vahva yhteys lapsipolitiikan tavoitteisiin. Liitteessä 1 kuvataan kansallisen indikaattorityöryhmän valitsemia indikaattoreita edellä mainitun jäsennyksen ja indikaattoreiden lajin mukaan. Lapsitiedon mittaristo kunnille Lasten ja nuorten hyvinvoinnin jäsennystä ja siihen liittyvää indikaattorityötä on tehty myös Kuntaliiton toimesta. Tämän työn näkökulma korostaa kuntien tietotarpeita ja indikaattoreiden olisi tarkoitus tukea kuntia lakisääteisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman teossa ja arvioinnissa. Kuntaliiton mittaristossa tietotarpeet on ryhmitelty seuraavalla tavalla: miten lapset ja nuoret voivat ja miten hyvinvointi on kehittynyt? miten lasten, nuorten ja perheiden palvelut toimivat ja miten lasten ja nuorten kasvuympäristö on kehittynyt? miten suunnitelman tavoitteet ja toimenpiteet ovat toteutuneet? Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen arvioinnissa tarvitaan toimintaa ja kustannuksia kuvaavan tilastollisen tiedon lisäksi lasten, nuorten ja vanhempien tuottamaa kokemustietoa omasta hyvinvoinnista ja palveluiden laadusta. Kuntaliitto on julkaissut suunnitelman laadinnan ja seurannan tueksi oppaat, joihin sisältyy arki- ja kokemustiedon lomakkeisto ja Lapsitiedon mittaristo kunnille työväline (Rousu 2009). Kuntaliiton mittaristossa kuntia ohjeistetaan valitsemaan indikaattorit seuraavien jäsennysten mukaan: väestö ja elinolot: yleiskuva kunnan lapsiperheiden työllisyydestä, toimeentulosta, perherakenteesta, koulutuksesta ja muuttamisesta kasvuympäristö: fyysistä, sosiaalista ja psyykkistä lapsen ja nuoren kasvuympäristön laatua ja turvallisuutta kuvaavat tiedot lapsen ja nuoren terveys, kehitys ja oppiminen: kuva lapsen ja nuoren terveydestä koetusta ja mitatusta), kehityksestä ja oppimisesta huoltajien terveys ja hyvinvointi: mitattu ja koettu terveys ja hyvinvointi sekä vanhemmuus lasten ja nuorten palveluiden toimivuus ja osallistumismahdollisuudet: tietoa myös palvelun laadusta ja määrästä ja palvelutyytyväisyydestä 8

9 3.2. Paikallinen indikaattorityö Kansallisen indikaattorityöryhmän ja Kuntaliiton jäsennykset ovat tietenkin valtakunnallisia teemoitteluja ja yksittäiset kunnat (tai seutukunnat) rakentavat indikaattorijäsennyksensä omien tarpeiden mukaan. Toisaalta kuntien on viisasta käyttää valtakunnallisesti legitiimejä jäsennyksiä. Esimerkiksi Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma raamittaa valtakunnallisia linjauksia erilaisen hanke- ja avustusrahoituksen osalta. Kuitenkin on syytä korostaa, että kunnalliset ja seudulliset tietotarpeet on syytä ankkuroida osaksi paikallisia hyvinvointitavoitteita. Forssan seudulla systemaattisimmat ja selkeimmin jäsennellyt hyvinvointitavoitteet löytyivät tämän selvityksen aikana Forssan seudun hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiasta (2009). Strategia koostuu neljästä ulottuvuudesta: fyysinen ja psyykkinen terveys, osallisuus ja yhteenkuuluvuus, sosioekonominen tilanne sekä turvallisuus ja viihtyvyys. Jokaiselle osalle on luotu visio, päämäärä ja kriittiset menestystekijät sekä seurantamittarit. Kansallinen indikaattorityöryhmä luokitteli indikaattoreita niiden tärkeyden ja hälyttävyyden suhteen. Näistä hälytysindikaattori vaatii pikaista reagointia, julkisen keskustelun nostattamista tai muuta erityistä huomiota. Toisaalta hälytysindikaattoreiden ominaisuudeksi luettu reagoinnin käynnistäminen sopii oikeastaan kaikkiin indikaattorilajeihin. Indikaattoritieto käynnistää kaikissa muodoissaan sosiaalisia tapahtumaketjuja ja prosesseja. Lasten ja nuorten hyvinvointia koskeva indikaattoritieto on tyypillisesti vain havainto, jolla seurataan tilannetta. Näiden seurantaindikaattoreiden pohjalta käydään keskusteluja ja tehdään jatkotoimenpiteitä. Indikaattoritieto voi käynnistää esimerkiksi lisäselvitystarpeita, halutaan tietää esimerkiksi siitä miten havaittu tulos vaihtelee eri asuinalueilla tai sukupuolen mukaan eroteltuna. Toisaalta indikaattoritiedot käynnistävät usein ennakointiin liittyvää keskustelua; mitä tämä tulos ennakoi ja ennustaa? Ennakoinnin lisäksi indikaattoritiedot johtavat hakemaan syitä ja taustoja; mikä tämän havainnon syynä on ja miten tätä ilmiötä voidaan jatkossa vähentää tai vahvistaa? Laadukkaan indikaattorin tunnistaa siitä, että tuloksia voidaan hyödyntää monella tavalla. Konkreettisena esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa kouluterveyskyselyn havaintoa siitä, että paikkakunnalla x on päivittäin tupakoivien 8-9 luokkalaisten oppilaiden osuus hälyttävässä nousussa. Parhaimmillaan tämän havainnon hyödyllisyys näkyy siinä, miten tulos tukee ja käynnistää esimerkiksi seuraavanlaisia prosesseja: seuraa osaltaan lasten ja nuorten hyvinvointiohjelmaan kirjatun päihteettömän kasvuympäristön nykytilaa (ohjelman seuranta) antaa tietoa peruskoulun terveyskasvatuksen tueksi (toimialakohtainen suunnitelma) johtaa miettimään ilmiön syitä ja taustoja (ennaltaehkäisy) herättää keskustelua vaikutuksista (ennakointi) toimii taustatietona yksittäisen nuoren kanssa käytävissä (ohjaus) keskusteluissa (ohjauksen tuki) Laadukkaat indikaattorit ovat siis monikäyttöisiä ja niiden antamaa tietoa voidaan hyödyntää myös monialaisten tavoitteiden ja ohjelmien seurannassa. Hyvät indikaattorit läpäisevät lasten ja nuorten palvelujärjestelmän eri tasot; niiden perusteella voidaan käydä laajoja filosofisia keskusteluja ja rakentaa konkreettisia toimenpiteitä. Koska hyvät indikaattorit käynnistävät lasten ja nuorten palveluiden kehittämiseen liittyviä prosesseja, niin indikaattoreiden rakentaminen ja valinta on syytä kytkeä noihin samoihin prosesseihin. Kysymys mitä halutaan tietää on sidoksissa siihen miksi halutaan tietää. Tietoa tulee lähestyä 9

10 tiedon hyödyllisyyden ja käyttöarvon mukaan, tieto ei ole itseisarvo vaan olennaista on tavoitteet tiedonkeruun taustalla. Valtakunnallisen indikaattorityön kohdalla tavoitteet löytyvät niinkin laajoista asioista kuin YK:n lasten ja nuorten oikeuksista. Hieman konkreettisemmin valtakunnalliset indikaattorit halutaan kytkeä esimerkiksi lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman tavoitteisiin. Nuorten elinoloja ja palveluita koskevat tietotarpeet ovat siis vähintäänkin implisiittisesti yhteydessä siihen millaisia tavoitteita ja tarpeita on palveluiden ja elinolojen suhteen. Tieto kertoo sitä enemmän, mitä selkeämmin se liittyy siihen, mitä halutaan tietää ja seurata. Käänteisesti tieto koetaan merkityksettömäksi ja turhaksi, mikäli tällaista linkkiä tavoitteisiin ei löydy. Tämän selvityksen aikana monet haastateltavat tunnistivat kiva tietää, mutta entä sitten... kokemuksen, tämä kokemus kertoo siitä, että tietosisältö jää irralliseksi oman työn tavoitteista. Nuorten elinoloja koskevan tietojärjestelmän kehittämisen kannalta olennaista on siis se, että tiedon kehittämistä ei voi tarkastella irrallaan erilaisista laajemmista hyvinvointipoliittisista tarpeista ja tavoitteista. Forssan seudulla kehittämisen lähtökohtana oli tiedon hyödyntäminen osana monialaista yhteistyötä ja palveluiden koordinointia. Keskeisenä haasteena oli kokonaisvaltaisen ja ajantasaisen tiedon saaminen nuorten elinoloista ja palveluista. Hieman kärjistäen voi sanoa, että monialaisen ja kokonaisvaltaisen tiedon tarpeellisuutta arvioidaan sen mukaan kuinka tärkeäksi monialainen yhteistyö ja toimintojen koordinointi koetaan. Forssan seudulla tähän liittyvät vivahteet näkyvät esimerkiksi siinä, kuinka yksittäiset kunnat ja toimialat haluavat pitää kiinni omista käytännöistään ja kuinka toisaalta halutaan korostaa yhtenäisiä käytäntöjä ja seudullisuutta. Selvityksen tekemisessä päätettiin toteuttaa sellaista tapaa, jossa tieto- ja tilastojärjestelmän kehittämistarpeita lähdetään hakemaan yksityisestä yleiseen mallin mukaisesti. Tietotarpeiden kartoittaminen ja tiedonkeruu jäsentyi eri palvelusektoreita ja toimialoja kuulemalla. Tässä lähestymistavassa oltiin siis kiinnostuneita toimialojen ja palveluiden omista tarpeista. Taustalla pidettiin kuitenkin kokoajan monialaisia (tieto) tarpeita, eli kysymystä siitä, millä tavalla tietoa tulisi kehittää monialaisen yhteistyön tueksi. Myös yksittäisten kuntien ja seudullisuuden problematiikkaa pidettiin esillä. Tällä tavalla selvitystyön rakenne ja logiikka muistuttaa monialaisen yhteistyön omaa logiikkaa. Monialaista yhteistyötä rakennetaan aina toimialojen yhteisten tarpeiden mukaan ja yhteistyö käynnistetään yleensä siten, että eri toimijatahot tuovat omat tarpeensa ja toiveensa yhteiseen pöytään. 10

11 4. KYSELYN RAPORT0INTI Selvityksen osana tehtiin www-kysely Rajanylittäjät hankkeen yhteistyötahoille. Kyselyssä kartoitettiin vastaajien käyttämiä tilastoja ja tietokantoja, kysyttiin tietotarpeita ja selvitettiin tiedon hyödyntämiseen liittyviä asioita. Kysely tehtiin joulukuussa Vastaajien taustatiedot Kysely lähettiin kaikkiaan 98 henkilölle, vastauksia saatiin 44 kpl. Vastausprosentti oli siis 45 %. Kuvassa 1 esitetään vastaajien jakautuminen paikkakunnittain (oman työn mukaan). Kuvassa näkyvä vastaajamäärä (N=42) selittyy sillä, että kaikki eivät vastanneet kuntakysymykseen. Yksi henkilö oli puolestaan valinnut Forssan seudulta useamman kunnan. Kuva 1. Vastaajat paikkakunnittain Forssan seutukunnan alueelta vastaajia oli 17 kpl (monen kunnan valinnut laskettu vain yhden kerran). Jatkossa jakaumia tarkastellaan Forssan seutua ja muita Rajanylittäjät hankkeen kuntia vertaillen. Kuvassa 2 on vastaajat toimialan mukaan eroteltuna. 11

12 Kuva 2. Vastaajat toimialan mukaan Nuori- sotyön edustajia oli kyselyssä eniten (9 kpl). Forssan seudulta kyselystä puuttuvat esimerkiksi perusopetuksen ja työpajojen edustajat. "Joku muu" vastanneista toinen oli erityisnuorisotyöntekijä ja toinen lastenohjaaja. Toimenkuvan mukaan tarkasteltuna kyselyssä oli suurin edustus suorittavan työn tekijöillä (16 kpl), johtavassa asemassa oli 12 kpl ja asiantuntijatyötä kertoi tekevänsä 4 henkilöä. Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko he oman kuntansa monialaiseen ohjaus- ja palveluverkostoon (uuden nuorisolain mukainen ryhmä), 13 henkilöä kertoi olevansa tällaisessa ryhmässä Nykyiset tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Kyselyssä selvitettiin nykyisin käytössä olevia tietolähteitä. Vastaajille esiteltiin erilaisia tietokantoja ja tiedonkeruumenetelmiä, joiden kautta on mahdollista saada seurantatietoa (esim. nuorten elinoloista, palveluiden käytöstä tai vaikuttavuudesta ja nuorten sijoittumisesta). Tavoitteena oli selvittää näiden tietokantojen käyttöä oman työn tukena. Kuvassa 3 esitetään tulokset tietolähteiden käytöstä. 12

13 Kuva 3. Vastaajien käyttämät tietokannat ja tiedonkeruumenetelmät Koulu- terveys ys- kysely ja SOTKAnet ovat kaikkein yleisimmin käytettyjä tietolähteitä (osa kouluterveyskyselyn tuloksista on myös SOTKAnetissä). Melko monet vastaajat käyttävät myös oppilastietojärjestelmiä ja erilaisia www-kyselyitä. "Muita, mitä?" vastanneet mainitsivat lähteiksi muun muassa Kelan ja eri ministeriöt. Tietolähteistä oli mahdollista kertoa myös omin sanoin. Alla esitetään tähän tulleita vastauksia: Voit kuvata tietolähteitä (rekistereitä, tilastoja, arviointeja, seurantamalleja jne.) myös omin sanoin. Nuorisotyön puolelta on todella vaikea edes välillisesti päästä hyödyntämään suljettuja tietokantoja kovinkaan laajaalaisesti LaNuti ja muut AVI ja ELY -materiaalit sekä nuorisotutkimusseuran artikkelit. Kouluterveyskyselystä saa perus ja II asteen yleiskuvan hyvistä ja huonoista puolista. Tietolähteitä näyttää olevaan paljon, mutta aikaa niiden seuraamiseen ei ole, kun asiakastyö vie ajan. Tai ehkä tämä on vaan tekosyy ja pitäisi muuttaa omia työtapoja... Tietolähteistä osa on hallinnonalakohtaisia, joten niihin ei ole mahdollistakaan päästä, jos toimii eri organisaatiossa tai hallinnonalalla. Etsivän työnkautta ja työpajan kautta saan tietoa nuorten elinoloista Forsan seudulla on jo vuodesta 2003 kansalaisten hyvinvointia seurattu Hyvinvointi- ja turvallisuusstrategiassa, jossa on myös asetetu tavoitteita hyvinvoinnin parantamiseksi ja strategian onnistumisen seuraamiseksi. Työ- ja elinkeinohallinnolla on mittavat tilastojärjestelmät. En kaipaa niitä lisää. Edellä mainitut tietokannat eivät olleet tuttuja enkä ehdi TYÖAIKANA niitä läpi käydä. Harrastuksenhan niistä voisi itselleen kehittää. 13

14 Näissä avoimissa vastauksissa nousee esille se, että nuorten elinoloja ja palveluita koskeva seurantatieto on usein hallinnonaloittain rajoitettua. Eri toimialat, hallintokunnat ja organisaatiot keräävät ja käyttävät tietoa omiin tarkoituksiinsa. Muille toimijoille tämä rajattu tieto näyttäytyy "suljettuina" tietokantoina. Alustavasti tähän on sisään kirjoitettu siis tiedonjakamisen toive Kehittämistarpeet Tietotarvekyselyn yhtenä tarkoituksena oli selvittää seurantatietoon liittyviä kehittämistarpeita. Eräs tähän liittyvä kysymys lähestyi asiaa monialaiselle ohjaus- ja palveluverkostolle asetettujen tavoitteiden kautta. Kuvassa 4 on eroteltu Forssan seudun vastaajat muista. Kuva 4. Seurantatiedon kehittämistarpeet Tämän jäsennyksen mukaan tärkein kehittämistarve koskee sitä, kuinka tieto toimisi palveluihin ohjaamisen tukena. Kustannustehokkuuden seuranta koetaan tässä vertailussa vähiten tärkeäksi. Kun tuloksia katsotaan toimenkuvan mukaan eroteltuna, niin palveluihin ohjaamista tukeva tieto on sekä suorittavaa työtä tekevien että johdon mielestä tärkein kehittämiskohde. Kustannustehokkuuden seurantaa johto pitää hieman tärkeämpänä kuin suorittavaa työtä tekevät. Forssan seudulla kehittämistarpeet ovat hieman erilaisia kuin muualla. Forssan seudulla korostetaan muita kuntia enemmän palveluiden koordinointia tukevan tiedon kehittämistä. Kyselyssä haluttiin selvittää myös indikaattoritietoon liittyviä tarpeita, ajatuksena oli se, mistä teemasta tarvittaisiin enemmän ja/tai parempaa tietoa (kuva 5). 14

15 Kuva 5. Indikaattoritiedon kehittäminen Forssan seudulla koetaan tarvetta saada tietoa etenkin kouluun ja oppimiseen, terveyteen ja hyvinvointiin sekä työllisyyteen liittyvistä asioista. Nämä ovat myös kokonaisuudessaan osallistumisen ja aktiivisuuden ohella yleisiä lisätietotarpeita. Kyselyssä selvitettiin myös tarkemmin näihin teemoihin liittyviä tietotarpeita. Vastaaja ohjautui tarkentavaan jatkokysymykseen aina sen mukaan minkä teeman oli valinnut tärkeäksi. Kysymyksen tarkka sanamuoto oli: Halusit lisää indikaattoritietoa seuraavista teemoista. Millaista tietoa tarvittaisiin lisää? Alla kuvataan eri indikaattoriteemoihin tulleita vastauksia Forssan seudulla: elin- ja kasvuympäristö kokonaisuudessaan mikä siellä on sellaista mikä edistää syrjäytymistä ja mikä sellaista mikä sitä vähentäisi Opiskelijat sinnittelevät todella vaikeissa perhetilanteissa. Opetuksessa olisi joitain asioita hyvä tietää, jotta ymmärtäisi opiskelijoiden käytöstä paremmin. kasvuympäristön vaikutus elintasoon, hyvinvointiin oppimiseen ja syrjäytymiseen terveys ja hyvinvointi Kouluterveyskysely on laaja, mutta laajempiakin terveyttä ja hyvinvointia koskevia seurantamalleja olisi tarpeellista kehittää (tai jos niitä esim. terveydenhuollolla on, ne tulisi saada myös nuorisotoimien käyttöön). Erityisryhmien osalta olisi tarpeellista kartoittaa ongelmarakennetta, jotta erityisnuorisotyössä pystytään näkemään palvelutarve. 15

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011

Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 Rajanylittäjät -hanke Forssan seudulla - katsaus syksyyn 2011 08.09.2011 Minna Pelto-Huikko Auri Saarinen Antti Pelto-Huikko Forssan seudun Rajanylittäjät Toimenpidekokonaisuudet: 1. Monialaisen yhteistyön

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Uudistunut nuorisolaki

Uudistunut nuorisolaki Uudistunut nuorisolaki 23.5.2017 Kouvola Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Nuorisolaki 1285/2016 Lain rakenne Luku 1 Yleiset säännökset sisältää pykälät 1-3 Luku 2 Valtion nuorisotyö ja politiikka

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi

Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arviointi Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa info 23.11.2011, Mikkeli Arja Väänänen Hyvinvointikoordinaattori, ma. Mikkelin kaupunki Esityksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen

Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Pirkanmaan ELO strategia 2020 -tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittäminen Ohjaustyön verkostot seminaari 15.11.2013 Tampere Jukka Peltokoski, Pirkanmaan ELY-keskus 15.11.2013 Tieto-, neuvonta-

Lisätiedot

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt

Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Nuorten palveluketjut ja yhteistyön haasteet ja hyvät käytännöt Lapin etsivän nuorisotyön ja työpajojen kehittämispäivät 21.11.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen ja koordinaattori Elisa Lipponen Valtakunnallinen

Lisätiedot

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa

Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Syrjintäselvityksen tulokset (vielä julkaisematon) : Syrjintä koulutuksessa: Erityistarkastelussa yhdenvertaisuuden toteutuminen opintojen ohjauksessa Nexhat Beqiri, Ylitarkastaja SEMINAARI: Oikeus oppimiseen

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013

Taustatilaisuus nuorisotakuusta. Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Taustatilaisuus nuorisotakuusta Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 3.4.2013 Nuorisotakuu on tapa toimia uudella tavalla Nuorisotakuu ei ole laki vaan tapa toimia saumattomassa yhteistyössä Toteutus nykyjärjestelmää

Lisätiedot

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta

Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun suunnitelma tiedon tuottamisen ja käyttämisen näkökulmasta Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen - tukea suunnitelmatyöhön Työkokous 6.10.2009 Pekka Ojaniemi Lastensuojelun suunnitelma

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen Mikkeli 19.2.2014 19.2.2014 Pauliina Luopa 1 MILLAISTA TIETOA KOULUTERVEYSKYSELYSTÄ SAA? 19.2.2014 Pauliina Luopa 2 Kouluterveyskysely kerää Kokemustietoa 14

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015

Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena Lapin alueellinen kehittämisohjelma vuoteen 2015 Toteutus ESR -rahoitteisessa hankkeessa ajalla heinäkuu 2011

Lisätiedot

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013

Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus. Salmia 4.-5.11.2013 Alueellisen elinikäisen ohjauksen yhteistyöryhmän tehtävät, alueellinen koordinointi ja rahoitus Salmia 4.-5.11.2013 Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen

Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä. Helsinki Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Ankkuritoiminta Kanta-Hämeessä Helsinki 28.5.2013 Tarja Rannikko ja Jonna Laitonen Toiminnan taustaa Ankkuri -hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutuminen ja tuen tarpeet kuntien ja alueiden näkökulma Heli Hätönen, TtT, erityisasiantuntija 12.11.2014 Kuopio 13.11.2014 Hätönen 1 Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin

Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Kanta-Hämeen lähitutormalli pieni tarina 200 tukea tarvitsevan nuoren ohjaamisesta elämässään eteenpäin Nuorten tuetut opinpolut -ohjelman esittely 9.12.2010 Verkatehdas, Hämeenlinna Esityksen sisältö

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja.

Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Läpäisyn tehostamisohjelman seurantatutkimus. Alustavia havaintoja. Seminaari 31.10.2012 Jukka Vehviläinen / DiaLoog Lyhyt info seurantatutkimuksesta Seurantatutkimus: vuoden 2012 toiminta / raportti 28.2

Lisätiedot

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen

ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ Jyväskylä Helena Kasurinen ELINIKÄISEN OHJAUKSEN YHTEISTYÖRYHMÄ 2010-2013 Jyväskylä 27.1.2011 Helena Kasurinen Elinikäinen ohjaus Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi

Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön

Lisätiedot

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg

Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä. 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Raahen Työllisyyden kuntakokeilu valtakunnallisessa ympäristössä 8.5.2014 Raahe Pääsihteeri Erja Lindberg Paikallistasolla kuntakokeilu auttaa määrittelemään alueen vahvuuksia ja mahdollisia kehittämiskohteita

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelmat P1-P3: P1: Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiohjelma P2: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma P3: Ikääntyneiden ja vajaakuntoisten hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet

Aluetaso; alueelliset Opin ovet ovet Valtakunnan taso; Koord.proj. (800 000 ) + E, S, N (yht. n. 7M ) 1. Koordinointi & seuranta 2. Kehittämistyön tuki ja ohjaus 3. Tiedottaminen ja tulosten levittäminen 4. Jatkuvuuden varmistaminen (verkostoitumista

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 Avustukset lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman 2012-2015 toimeenpanoon Annika Kattilakoski, Kirjasto-, liikunta- ja nuorisoyksikkö, Pohjanmaan

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja

Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala. Kirsi Kangaspunta johtaja Yhteiskuntatakuu OKM:n toimiala Kirsi Kangaspunta johtaja Koulutustasotavoitteet Maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto 88%

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013

PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 PALMA ennakoiva asiakaspalvelumalli -hanke Ennakointifoorum 7.11.2013 Ilkka Eerola tuotemyyntipäällikkö Ami-säätiö, Amiedu Amiedu - ammatillinen aikuiskouluttaja Yli 35 vuoden kokemus aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö

Monialainen yhteistyö Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen

Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017. Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Lasten ja nuorten Pieksämäki - hyvinvointisuunnitelma 2014 2017 Lasten ja nuorten hyvinvointikoordinaattori Seija Laitinen Intialainen viisaus Kun aikuiset näkevät lasten ajelehtivan joessa ja jopa hukkuvan,

Lisätiedot

TAUSTATIETO- työryhmä

TAUSTATIETO- työryhmä TAUSTATIETO- työryhmä TYÖRYHMIEN YHTEISSEMINAARI 29.4.2016 Maria-Liisa Nurmi, Terhi Haapala, Hannele Koivisto, Anne Alavillamo, Aino Ylitalo, Erkki Välimäki, Arto Rautajoki (Anne Saarijärvi), Matti Rekiaro

Lisätiedot

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO

Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Ohjaamo ja ammatilliset pajat RASEKO Etsivä nuorisotyön viranomainen ja rekisterinpitäjä Naantali, Nousiainen, Masku, Mynämäki, Raisio ja Rusko 9.11.2012 Raision seudun koulutuskuntayhtymä / Maria Taipale

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sähköisen hyvinvointikertomus

Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköisen hyvinvointikertomus Sähköinen hyvinvointikertomus Tiedolla johtamisen työväline» Käyttäjinä pääasiassa kunnat ja kuntayhtymät Tuottaa vertailevaa tietoa strategiatyöhön sekä toiminnan ja talouden

Lisätiedot

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä

Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Onnistumisia nuorten palveluketjun kehittämisessä Valtakunnalliset ehkäisevän työn päivät, Lahti 25.9.2014 Kehityspäällikkö Anna Kapanen, Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Sosiaalisen vahvistamisen

Lisätiedot

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.

Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12. Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus

Ei kenenkään maalta kaikkien maalle. Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Ei kenenkään maalta kaikkien maalle Kohdennetun nuorisotyön Luotsi-toiminnan arviointitutkimus Arvioinnin julkaisu 12.9.2012 1 Esityksen sisältö Arvioinnin

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Ajankohtaista Georg Henrik Wrede 1 Georg Henrik Wrede Päivän tarjous! TAE 2014 Ei hätä ole TAE 2014 näköinen Nuorisotakuu nuorisosektorilla Me olemme hoitaneet omat työt hyvin! Nuorisolaki uudistus? Mitä

Lisätiedot

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen

Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hamina, Kotka, Miehikkälä, Pyhtää, Virolahti Valtuustokaudelle 2013 2016 Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelman rakentuminen Hankkeen työ- ja ohjausryhmän työskentely Asukas- ja järjestötapaamiset

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa.

Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Valtakunnalliseen kumppanuusfoorumiin Seminaari Ke. 26.11.2014, Hotel Arthur, Helsinki Klo 14.00-14.45 Yhdessä eteenpäin! Elinikäisen ohjauksen kehittäminen Ohjaamossa. Erityisasiantuntija Ari-Pekka Leminen,

Lisätiedot

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY

KUTSU. Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lappi KUTSU Lapin nuorten hyvinvointi yhteisenä tavoitteena - OHJELMATYÖSKENTELY Lapin nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2015 (NUPO) -projekti kutsuu kuntien opetus-, nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimen

Lisätiedot

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella Niina Lehtinen Tavoite Vastaus kysymykseen Mitkä kuntien toimenpiteet vaikuttavat niin, että ihmiset kykenevät vahvistamaan elämänhallintataitojansa?

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO

HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO HYVINVOINTIKERTOMUS JA- TILINPITO Irmeli Leino, Turun AMK, Salon toimipiste Marita Päivärinne, Salon terveyskeskus 28-29.3 2011 Esityksen sisältö } Miten hyvinvoinnin seurantajärjestelmä Salossa syntyi

Lisätiedot

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.

Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007. Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11. Lapsille sopiva Jyväskylä Jyväskylän lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma 2007 Lapsen oikeudet nyt ja huomenna Iltapäiväseminaari 19.11.2007 Jyväskylän kaupunginhallitus päätti huhtikuussa 2005 sosiaali-

Lisätiedot

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia

Hallinnointityökalut liikunnan ja. osana varhaisen tuen mallia Hallinnointityökalut liikunnan ja terveyden aktivointiin i tii kk koko henkilöstölle osana varhaisen tuen mallia Tehokkaasti taantuman varalle! Event Brokers EBS Oy/SporttiPassi, Tommy Sarja Event Brokers

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset

Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Lastensuojelun valtakunnalliset laatusuositukset Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 15.9.2009 18.09.2009 Projektipäällikkö Hanna Heinonen 1 Mihin tarvitaan laatukriteerejä? Varmistamaan lastensuojelun

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus

Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma tilannekatsaus Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 tilannekatsaus 21.11.2011 1 LANUKE: SÄÄDÖSPOHJASTA Nuorisolain mukaan valtioneuvosto hyväksyy joka neljäs vuosi nuoriso-politiikan kehittämisohjelman.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle

Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Varhaiskasvatuksen siirto opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle Sivistystoimen neuvottelupäivät 4.10.2012 Tarja Kahiluoto, neuvotteleva virkamies Esityksen aiheita Poimintoja hallitusohjelmasta

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi

Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Monialainen yhteistyö Kuinka luoda yhteistyöverkostoja ja käyttää niitä hyväksi Timo Mulari Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry Syitä monialaisuuteen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot