Tekemällä oppimisen sytyttäjä

Transkriptio

1 Tekemällä oppiminen (learning by doing) on toiminnasta oppimista ja se on yksi vanhimmista oppimismenetelmistä. Tämän kuvauksen tarkoituksena on esitellä tekemällä oppimisen kehittämisprosessin käynnistäminen Kajaanin ammattikorkeakoulussa. Tekemällä oppimisen sytyttäjä Kevät 2012 Anu Niskanen, Innovaatio- ja yrittäjyyskeskus Innova

2 1 Sisällys 1 Johdanto Opetuksen muuntuminen työelämän haasteisiin Tekemällä oppiminen Projektioppiminen Tutkiva Oppiminen Esimerkkejä Ideahuone Joulutori Lost In Kajaani -Seikkailukilpailu Stroke -kuntoustuspeli Suolausauto Wieksi Vie Myötätuulessa Myötätuuli LÄHTEET:... 25

3 2 1 Johdanto Tämän kuvauksen tarkoituksena on esitellä tekemällä oppimisen kehittämisprosessin käynnistäminen Kajaanin ammattikorkeakoulussa (KAMK). Kyse on kehittämishankkeen dokumentoinnista, jotta tehty työ on kaikkien seurattavissa ja hyödynnettävissä. Lisäksi kaikki pääsevät seuraamaan tekemällä oppimisen toimintamallin muodostumisen vaiheita, sekä saamaan sekä ajattelun työkaluja että konkreettisia työkaluja arkeen. Dokumentoinnilla myös pyritään estämään tiedon häviäminen Tämä esitys sisältää tekemällä oppimisen prosessin käynnistämisen kuvauksen lisäksi kaksi kokonaisuutta: asiantuntijoiden määritelmiä tekemällä oppimiseen liittyen ja esimerkkejä KAMK:ssa toteutetuista tekemällä oppimista sisältäneistä projekteista. Oppimismallina tekemällä oppiminen ei ole uusi asia, vaan asia on ollut terminä esillä jo toistakymmentä vuotta. Korkeakoulussa tekeminen ilman syvempää tiedon hankintaa ja opittujen tietojen ja taitojen soveltamista ei pelkästään riitä, vaan tekemiseen tulee yhdistää myös tutkitun tiedon hallintaa, asioiden soveltamista ja uuden kehittämistä. Ensimmäiseen osaan on koottu tekemällä oppimista, projektioppimista sekä tutkivaa oppimista tutkineiden asiantuntijoiden määritelmiä. Näiden tutkimustietojen hyödyntäminen auttaa ymmärtämään asian kokonaisuuden, mitä tekemällä oppimisella KAMK:ssa tarkoitetaan, ja tutkijoiden käyttämää terminologiaa. Toiseen osaan on koottu esimerkkejä KAMK:ssa toteutetuista projekteista ja oppimistehtävistä. Näiden esimerkkien avulla pyritään tuomaan esiin erilaisia vaihtoehtoja tekemällä oppimisen hankkeiden toteuttamiseen ja madaltamaan kynnystä lähteä sisällyttämään tekemistä opintojaksojen sisään. Tausta Kajaanin ammattikorkeakoulussa on parin viime vuoden aikana panostettu voimakkaasti KAMK 20 - strategian määrittelyyn ja toiminnan kehittämiseen. Strategian tavoitteena on rakentaa yhteinen, tekemisen mahdollistava toimintatapa ja se on rakenteellinen ja kulttuurillinen muutos. Strategiassa korostetaan opiskelijavetoisen kehittämistoiminnan roolia osana perustehtäväämme ammattikorkeakoululaissa määriteltyjen perustehtävien lisäksi. Toiminnan ja toimintatapojen kehittämiseen on valittu jokaiselta osaamisalueelta kehittäjähenkilöt, jotka yhteistyössä ovat osaltaan edistämässä strategian toimenpiteiden soveltamisesta käytäntöön. Tarve oppimis-opetustapahtuman muutokselle ei ole pelkästään Kajaanin ammattikorkeakoulun asia, vaan se on koko ammattikorkeakoulukentässä esiin noussut kehittämisen kohde. Tähän trendiin vaikuttavia asioita ovat muun muassa vetovoimaisuus hakijoiden keskuudessa, alueen tarpeisiin vastaaminen sekä osaltaan myös ammattikorkeakoulujen rahoituksen muutokset ja aloituspaikkojen leikkaukset. Tarve Strategiaprosessiin liittyen todettiin keväällä 2011, että yhtenäisen työkulttuurin ja yhtenäisten tekemistä edistävien toimintatapojen vahvistaminen opettajien työssä on vaikeaa ilman, että a) on yhteistä kieltä, mitä milläkin asialla ja termillä tarkoitetaan b) tiedetään mitä asiantuntijat ovat asiasta kirjoittaneet c) tiedetään mitä meillä ja muualla on jo tehty ja

4 3 d) on eri alojen (opettajien pioneeri)ryhmä, joka lähtee viemään omissa yksiköissään tekemällä oppimisen asiaa eteenpäin. Lisäksi todettiin, että asiaan jo syvällisesti perehtyneen ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen on toivottavaa, jotta tekemällä oppimisen systemaattinen kehittämisprosessi saadaan tehokkaasti käyntiin. Nähtiin myös, että ulkopuolisen asiantuntijan käyttäminen tuo puolueettoman näkökulman koulutukseen, jossa yhtenä tarkoituksena on myös löytää jokaisen osaamisalueen parhaat käytänteet kaikkien hyödynnettäväksi. Ratkaisu Tämän taustan pohjalta Innovaatio- ja yrittäjyyskeskus Innovan kautta päädyttiin kilpailuttamaan ja hankkimaan konsultointien sarja toteutettavaksi mahdollisimman pian. Koulutuksen toteuttajaksi valikoitui Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) ammatillinen opettajakorkeakoulu ja koulutuksen vetäjäksi yliopettaja Sirpa Laitinen-Väänänen. Näin syntyi Tekemällä oppimisen sytyttäjä koulutus ja KAMK:n oman tekemällä oppimisen konseptin rakentaminen alkoi. Tekemällä oppimisen sytyttäjä -koulutukseen oli avoin haku koulun sisältä keväällä 2011 ja mukaan syksyllä 2011 käynnistyneeseen koulutukseen valikoituvat seuraavat henkilöt: Anttonen Kristiina, Huuhtanen Arto, Karjalainen Tarja, Karppinen Erja, Karppinen Markku, Kemppainen Jaana, Kinnunen Asko, Korkealehto Tiina, Leskinen Pirjo, Määttä Anne, Nikkanen Kimmo, Niskanen Anu, Nyström Aleksi, Pekkonen Eija, Rantala Tuomo, Räsänen Sami, Seppälä Maritta, Siipola Hannele, Simanainen Raili, Sirviö Arja, Sirviö Jukka ja Väisänen Mervi. Kouluttaja oli erittäin ammattitaitoinen ja asiaansa perehtynyt. Kouluttajalta saatiin monenlaisia syttyjä nimenomaan käytännön tekemiseen. Koulutuksen aikana opettajat eri koulutusaloilta yhdessä pohtivat mm. mikä on tekemällä oppimista, kuinka tekeminen jo näkyy KAMK:ssa, millaista työelämäyhteistyötä on jo käytössä ja kuinka tekeminen saadaan laajennettua yhä useamman opintojakson sisään. Koulutuksen edetessä osallistujia heräteltiin peilaamaan oman työnsä kautta sitä, mitä tekemällä oppiminen on, ja jakamaan oman näkemyksensä eri osaamisalojen opettajien kanssa. Koulutus myös tuki eri alojen opettajia verkostoitumaan ylialaisesti ja ajatustenvaihtoa erilaisista käytänteistä tapahtui. Koulutus sisälsi neljä lähijaksoa, etätehtäviä sekä koko koulutuksen ajan edenneen kehittämistehtävän. Kuvio 1. Tekemällä oppimisen sytyttäjä -koulutuksen aikataulu Koulutuksen lähijaksojen teemat:

5 Sirpa Laitinen-Väänänen Teema I: Pedagogisen muutoksen näkökulmat Jari Kalavainen, Täydennyskoulutuspäällikkö, Jyväskylän ammatillinen opettajakorkeakoulu II Teema: Muutostarinat. Totta ja tarua Sirpa Laitinen-Väänänen. III ja IV teemat: Tutkiva oppiminen - tekemällä oppiminen mahdollisuudet ja Projektioppiminen -Miten integroin työelämäprojektit opetukseen? Sirpa Laitinen-Väänänen, Ritva Nurminen, Yliopettaja, Jamk ammatillinen opettajakorkeakoulu VI Teema: Yrittäjyyden työkaluja Yhdessä pohtien lähestyttiin, miten luontevalla tavalla yhdistää teoriaa ja käytäntöä opintojakson sisällä tapahtuvissa harjoituksissa ja erilaisissa projekteissa: Opettajan rooli on toimia entistä enemmän ohjaajana ja suunnannäyttäjänä, ei antaa suoraan vastauksia ja ratkaisuja. Opiskelijan rooli on etsiä ja soveltaa omaan ongelmaan soveltuvaa teoriatietoa ja pyrkiä ratkaisemaan se. Vuorovaikutus ryhmän kanssa on tärkeää, jotta ongelman määrittäminen ei jää liian yksipuoliseksi ja asiaa tulee pohdittua useasta näkökulmasta. Työn väliarvioinnilla saadaan varmistettua työn meneminen oikeaan suuntaan. Epäonnistumista ei pidä pelätä, sillä asiat eivät aina mene suunnitelmia mukaisesti ja myös virheistä oppii. Opettaja voi työssään vahvistaa tekemällä oppimista esimerkiksi - Opetus kytketään työelämäyhteistyöhön (oppimistehtävät opintojakson sisällä, opettajan ohjaus) - Työelämän toimeksianto kytketään opetukseen (esimerkiksi projektiopinnot) - Opetusta integroidaan hankkeeseen (esimerkiksi KAMK:n T&K hankkeisiin) Koulutuksen myötä esiin nousi ongelma, kuinka saataisiin entistä enemmän työelämälähtöistä tekemistä opintojaksojen sisälle. Millä tavoin opintojaksojen rakennetta voitaisiin kehittää, että opiskelijat osallistuisivat itse entistä enemmän tekemään asioita? Todettiin, että ensimmäisen vuoden opiskelijat eivät vielä ole kykeneviä riittävällä tavalla suoriutumaan läheskään aina ja kaikista työelämälähtöisistä toimeksiannoista, koska perusopinnoista saatava teoriaosaaminen puuttuu. Koulutuksessa käytyjen keskustelujen pohjalta tämän voisi ratkaista niin, että ensimmäisen vuoden opiskelijat olisivat apuhenkilöitä, jotka tekisivät opettajan ohjauksessa pienempiä tehtäviä. Toisen vuoden opiskelijat voisivat tehdä jo laajempia/syvempiä tehtäviä ja kolmannen vuoden opiskelijat voivat tehdä jo kokonaisuuksia ja ottaa vastuun työn toteutumisesta. Matkailupuolen opetuksessa tällaista mallia on jo käytetty ja se on todettu toimivaksi keinoksi. Esimerkiksi Avoimet ovet tapahtuma: 1. vuosi työntekijöinä ja apukäsinä 2. vuosi oma tehtävä/vastuualue (opiskelijan pääprojekti) tapahtuman järjestämisessä, esimerkiksi järjestyksenvalvoja kurssiin harjoittelun/näytön tekeminen 3. tapahtuman suunnittelua ja vastuuta asioiden hoitumisesta, työnjohto Koulutuksen aikana tehtiin yksin tai pienessä ryhmässä harjoitustehtävä, jonka tavoitteena on tekemällä oppimisen tukeminen KAMK:ssa. Koulutuksen päätöspäivänä jokainen esitteli oman kehittämistehtävänsä toisilleen ja palautetta niihin mietittiin yhdessä. Myös tulevaisuudessa on hyvä vaihtaa ajatuksia yhdessä siitä, kuinka tekemällä oppimista on omiin opintojaksoihin sisällytetty ja kuinka erialojen kollegat on saatu perehdytettyä uuteen tekemällä oppimisen malliin. Harjoitustöitä olivat muun muassa seuraavat: - TeknologiaPaja opintojakson suunnittelu TTI12S ja KAT12S ryhmille syksyllä Myötätuulen prosessikuvaus Wieksi Vie hankkeen kanssa tehdystä yhteistyöstä.

6 5 - Vieraiden kielien ja ammattiaineiden opetuksen yhteistyö (englanti, ruotsi) - Liiketoimintaosaamisen perusteet -opintojaksolle tekemällä oppimista edistävä harjoituskirja - Projektioppimisen työkalujen kehittäminen (lomakkeet, arviointipohjia) - Liikuntayrittäjyyden kehittämisympäristö - Koulutusalojen välisen yhteistyön kehittäminen - Oma tuote yritysprojekti - T&K opetuksen kehittäminen ja uudelleen järjestely Kajakissa Rikastus/partikkelilaboratotion harjoitusohjeiden päivittäminen - Sosiaali- ja terveysalan lomakkeiden yhtenäistämisen hankesuunnitelma - Sulaketesterin rakentaminen - Hoitotyön simulaatiossa tapahtuvan opetuksen arviointi stressimittauksen avulla Tekemällä oppimisen sytyttäjä -koulutuksessa käytyjen keskustelujen mukaan tekemällä oppimisella KAMK:ssa tarkoitetaan sitä, että opintojaksoihin liitetään konkreettisia, työelämälähtöisiä harjoituksia, tehtäviä ja tutkimuksia teorialuentojen rinnalle. Tällä tarkoitetaan niin projektioppimista kuin opiskelijavetoista kehittämistoimintaakin, ja tekemällä oppiminen tuottaa myös OKM:n mittareiden mukaisia TKI-pisteitä silloin, kun kyseessä on työelämän toimeksianto. Tulevaisuus Kajaanin Ammattikorkeakoulu on valittu Talouselämän ja myös OKM:n vertailuissa Suomen parhaimpien ammattikorkeakoulujen kärkeen. Tyytyväisyyteen on aihetta, on hyvä pohja jolta ponnistaa eteenpäin. Tekemällä oppimisen sytyttäjä on prosessin aloitus, ja toiminnan kehittäminen on jatkuvaa. Haasteitamme ovat, kuinka opintojaksoihin integroidaan hankkeita ja työelämän toimeksiantoja. Yhtä tiettyä mallia tähän ei vielä ole, vaan on erilaisia ehdotuksia, joita käytännössä kokeilemalla ja arvioimalla voimme kehittää prosessia edelleen ja löytääksemme entistäkin tehokkaampia toimintatapoja. Nyt alkuvaiheessa tätä integrointia ei tarvitse jokaisen itsekseen miettiä, vaan apua tähän on saatavilla esimerkiksi Innovasta ja tekemällä oppimisen koulutukseen osallistuneilta henkilöiltä. Koulutuksen pohjalta nousi esiin monia kehittämisideoita. Esiin tuli mm. tarve projekti-/hankepankista, josta olisi helposti löydettävissä erilaiset hankkeet ja työelämän toimeksiannot, jotka voisi integroida opintojaksoon ja tukea näin tekemällä oppimista. Tällainen hankepankki rakentuisi työryhmäsivustolle (Workspace / Sharepoint). Sieltä opettajat ja muu henkilökunta löytäisivät kuvaukset hankkeista, joissa Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttajana tai muuten osallisena. Hankekuvauksen yhteydessä olisi myös eritelty, millaisia kehittämistehtäviä hanke voisi tarjota opiskelijoiden oppimiseen ja opettaja voi omia opintojaksojaan suunnitellessa tutustua näihin. Myös työelämältä tulevat toimeksiannot, jotka soveltuvat toteutettaviksi opintojaksojen yhteydessä ja joiden toteutuksen aloittamisella ei ole välitön kiire, löytyisivät täältä. Opiskelijoille luotaisiin rinnalle oma paikka, josta heille soveltuvat oppimisprojektit löytyisivät. Opiskelijoiden työryhmäsivuston hankepankista löytyvät projektiopintoihin soveltuvat toimeksiannot niin työelämältä kuin talon sisältäkin. Opiskelijoiden hankepankin puolella olisi myös projektihallintaan ja projektioppimiseen työkaluja, jotka tähän asti ovat olleet oppimisen työkalupakissa. Tällä muutoksella kevennettäisiin ja selkeytettäisiin internetsivujen sisältöä ja saadaan tuotua ohjeet ja toimeksiannot samaan paikkaan.

7 6 Toinen isompi kehittämisidea liittyi asiakkuudenhallintajärjestelmä CRM:n aktivoimiseen koko talon käyttöön. CRM toisi opettajille työkalun, jonka avulla kontaktit eri yrityksiin ja viimeisimpiin yritysyhteistyöprojekteihin olisivat helposti löydettävissä. CRM toimisi yhteystietojen ja kontaktien arkistona yrityksiin. Sieltä löytyisi tieto siitä, millaista yhteistyötä yrityksen kanssa on tehty, yhteyshenkilöt ja toiveet jatkoyhteistyön suhteen. Laajemmat kuvaukset ja dokumentoinnit löytyisivät työryhmäsivustolta samoin kuin toimeksiannotkin. Työryhmäsivuston ja CRM:n käyttöönoton selvitys on käynnissä. Tämä raportti dokumentoi tekemällä oppimisen alkusysäyksen, joka toivottavasti myös toimii ajatustenherättäjänä siihen, millaista tekemistä Kajaanin ammattikorkeakoululla on jo olemassa ja kuinka jokainen voi sitä omalta osaltaan edistää. Tekemällä oppimista tapahtuu koko ajan tälläkin hetkellä. Tekemällä oppimista voidaan kuitenkin merkittävästi tehostaa ja systematisoida, kun opitaan tunnistamaan käsitteet ja kokonaisuus, josta tekeminen muodostuu. Tulevaisuudessa koulutukseen osallistuneiden ja kehittäjien panos ja yhteistyö osaamisalueilla ovat avainasemassa, jotta tekemällä oppimisen vaiheet ja kehittyminen käytännön kokeilujen kautta tulevat dokumentoiduiksi ja kaikkien hyödynnettäväksi.

8 7 2 Opetuksen muuntuminen työelämän haasteisiin Ammattikorkeakouluilla on haaste kouluttaa ammatillisia, käytännön osaamista ja tieteellistä tietämystä omaavia asiantuntijoita 1. Yksilöllisen suoriutumisen sijaan oppilaitoskulttuuria tulisi kehittää työelämän asiantuntijakulttuurin toimintatapojen suuntaiseksi ja kehittää situationaalista oppimista. Tällöin työelämässä tarvittavat taidot, kuten yhteisöllisen tietämyksen rakentuminen, asiantuntijuuden jakaminen ja monimutkaisten ja avoimien ongelmien ratkaisemistaidot kehittyvät. 2 Eri substanssialueiden tiedoista muodostuu tieto- ja osaamispääomaa. Koska toimintaympäristö on lähes poikkeuksetta monialaista työelämässä, on monialaisia opintoja lisätty ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmiin. Riittävä tiedollinen perusta ammattikorkeakoulujen opetuksessa varmistetaan ammattialoihin liittyvillä ammattiopinnoilla. 3 Ammattikorkeakoulututkintojen vastaavuuden ja toimintakulttuurin sopeuttaminen vallitsevan työelämäkulttuurin vaatimuksiin tuo haasteita opettajuudelle. Miten asiantuntijuus määritetään, millaista ammatille erityistä tietotaitoa alalla vaaditaan ja millainen on ammatti-identiteetti, johon opiskelijoita sosiaalistetaan. 4 Opettajan rooli siis elää muutoksessa, kun yksilön asiantuntijuuden sijaan kehitetään entistä enemmän yhteisön asiantuntijuutta ja opettaminen muuntuu enemmän ohjaamiseksi. Oppilaitoksista siirrytään osallistumaan aluekehitystyöhön sekä paikallaan pysyvästä identiteetistä joustavampaan ja muotoutuvaan identiteettiin. 5 Opettajuudessa on kyse verkostomaisesta ihmissuhdeammatista. Siihen liittyy tutkiva ja kehittävä työskentelyote, korkeatasoinen professionaalinen osaaminen, pedagoginen osaaminen ja ennen kaikkea tietoisuus omasta itsestä, jolloin oppimistilanteissa voi toimia rakentavasti ohjaajana sekä aktiivisena toimijana työyhteisössä. Kontekstista riippumatta opettajuuden ydin on kuitenkin samankaltainen, eli oppimistilanteissa on kyse yksilöllisten ihmisten kohtaamisesta ja oppimista edistävän oppimisilmapiirin luomisesta. 6 Opiskelijan rooli on muuttumassa kuuntelemisesta tekemällä oppimiseen ja oppiminen yksilönä yhteisössä ja ryhmässä oppimiseen. Tämä tuo haasteita opetussuunnitelmaan, jossa sisältökeskeisyyden sijaan osaamiskeskeinen ajattelu tulisi nousta esiin, samoin kuin oppimisympäristön muutos oppilaitoksista autenttisiin oppimisympäristöihin. Myös työvälineet ovat monipuolistuneet ja tuovat oman lisänsä oppimiseen. Kirjatiedon lisäksi saatavilla on lukematon määrä sähköistä aineistoa ja ylipäänsä tietotekniikkaa hyödynnettävänä. 7 Syventääkseen omaa ymmärtämistään uudessa asiassa opiskelija tarvitsee kokemustensa reflektointiin mahdollisuuden ja tilaa, toisten kanssa kokemusten jakamista sekä erilaisten viestien tulkintaa. Erilaisiin työelämäntoimintoihin osallistuminen vahvistaa tekemisen osaamista, ja harjaantumista työelämän erilaisiin tilanteisiin tarvitaan muun muassa ongelman ratkaisussa ja oman toiminnan ohjaamisessa. Muuttuvien tilanteiden hallitsemiseen tarvitaan tietämisen, ymmärtämisen ja tekemisen keskinäistä soveltamista. 8 1 Raij 2003, 43 2 Kotila 2003, 18 3 Suomala 2001, 97 4 Kallioinen 2009, 10 5 Laitinen-Väänänen Kallioinen 2009, Laitinen-Väänänen Raij 2003, 46-47

9 8 2.1 Tekemällä oppiminen Tekemällä oppiminen ei ole tarkoin määritelty menetelmä, vaan yhteinen nimike monille lähestymistavoille. Myös toiminnallisesta oppimisesta puhutaan 9. Tästä johtuen kirjallisuutta varsinaisesta tekemällä oppimisesta ei juuri ole, vaan tekemällä oppimiseen sisältyy paljon erilaisia oppimismenetelmiä ja -malleja, joissa oppiminen tapahtuu toiminnan kautta. Tekemällä oppiminen (learning by doing, learning by action, learning by developing) on toiminnasta oppimista ja se on yksi vanhimmista oppimismenetelmistä. Mallia ottamalla ja perässä tekemällä sekä yrityksen ja erehdyksen kautta on ihmiselle luontainen keino oppia uutta. Oppiminen tapahtuu niin tekemällä kuin osallistumallakin ja sitä voidaan lähestyä monilla lähestymistavoilla, joiden taustalla on ajatus, että toiminta jolla on runsaasti yhteyksiä opiskeltavaan aiheeseen tuottaa parhaan oppimistuloksen. 10 Opetuksen konkretisoinnissa tekeminen on tärkeä keino. Kokeilemalla, harjoittelemalla, osallistumalla ja tutustumalla eletään juuri sitä todellisuutta, johon oppimisen tavoite kohdistuu. Oppijan omat kokemukset ja tekemiset saadaan konkretisoitua tehokkaasti välittömän palautteen avulla. Toiminnallinen oppiminen tapahtuu tekemisen, kokemisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön kautta. Tekemällä oppiminen on ensimmäinen ihmisten välinen oppimismenetelmä. Opetusmenetelmiä tekemällä oppimisessa ovat mm leikki, tutkimusretki tai -tehtävä, askartelu ja taitojen konkreettinen harjoittelu. Nämä opetusmenetelmät tulee kuitenkin soveltaa pidemmälle, kun puhutaan korkeakoulutasoisesta opiskelusta. Tällöin opiskelijalta tulee vaatia myös teoreettista näkemystä opiskeltavaan asiaan, tiedon hankinnan ja sen soveltamisen taitoa. 11 Suolausauto esimerkki on tekniikan- ja liikenteen alan opiskelijoiden näyte siitä, kuinka toimeksiantajan kanssa yhteistyössä saadaan tekemällä oppien kehitettyä jo olemassa olevaa tekniikkaa entistä toimivammaksi. Tekemällä oppiminen on TeLi:n puolella oleellinen ja perinteinen osa opintoja. Teoria ja labrat ovat kulkeneet käsi kädessä ja insinöörityöt ovat olleet tyypillisintä tekemällä oppimista. Opettajan rooli muuttuu entistä enemmän ohjaajan roolin. Eli opettaja voi olla auttamassa uuden tiedon etsinnässä, mutta kaikkeen ei anneta vastausta suoraan. Ylialaisuus projekteissa korostuu tulevaisuudessa, sillä etenkin suuremmissa projekteissa tarvitaan osaamista myös muilta aloilta. (Tanja Korhonen, ATJ ) Tulevaisuudessa vahvistuu se, että opiskelija joutuu hankkimaan tietoa entistä enemmän itse. Enää ei anneta teoriaopetusta ennen labroihin menoa, vaan ne kulkevat rinnakkain. Myös dokumentoinnin merkitys korostuu, jotta myös toiset ryhmät ymmärtävät mitä on tehty ja miksi. Koulu antaa puitteet, tilat ja laitteet, ja jonkin verran neuvoja ja tukea. Tietoa ei kuitenkaan anneta valmiiksi pureskeltuna vaan sitä joutuu opiskelija itsekin etsimään. (Markku Karppinen, TeLi) Työpaikkaorganisaatioiden sisäisessä koulutuksessa käytetään usein tekemällä oppimisen opetusmenetelmiä ja jotta korkeakoulussa päästäisiin yhtä realistiseen ja konkreettiseen oppimistilanteeseen, ovat työelämälle tehtävät oppimistehtävät avainasemassa. Teoriaa ja käytäntöä voidaan lähentää myös käyttämällä 9 Vuorinen 2001, Vuorinen 2001, Vuorinen 2001,

10 9 demonstraatiota, simulointia tai draamatyöskentelyä. Tekemällä oppiminen voi rakentua myös sosiaaliseksi tapahtumaksi, joka tukee useiden työn teon kannalta tärkeiden valmiuksien oppimista Projektioppiminen Ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteinen projekti on parhaimmillaan opetus- ja opiskelumenetelmä sekä väline työelämän ja työelämäyhteistyön kehittämiseen. Projektityömenetelmät sekä työelämän kannalta keskeisimmät tiedot ja kvalifikaatiot kehittyvät ja opiskelija oppii tunnistamaan projektin eri vaiheet. Todelliselle asiakkaalle tehtävä projektityö vaatii opiskelijalta työskentelyn organisointia, yhteistyötä opiskelutovereiden kanssa sekä resursseja, ohjausta ja arviointia työlleen, jotta saadut tulokset ovat laadukkaita. Työelämälle toteutettava projekti on samanaikaisesti työ- ja oppimisympäristö. 13 Esimerkiksi Lost in Kajaani on hyvä esimerkki onnistuneesta projektista, jossa opiskelijat ovat projektiopintoinaan olleet mukana kehittämässä alueelle uutta tapahtumaan yhteistyössä työelämän kanssa. Pedagogisia perustekijöitä projektiopiskelussa ovat oppimiskonteksti, opetussuunnitelma, tiimi oppimis- ja yhteistoimintamuotona, opettaja ohjaajana ja asiantuntijana sekä työelämän ohjaaja. Hyvä ennakkosuunnittelu opetussuunnitelman ja käytännön toteutuksen tasolla ennen ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyöprojektia auttaa kehittämisprojektin sitomista opetukseen. Onnistuneen projektiopiskelun edellytyksiä ovat projektityöhallinnan perusteiden riittävä osaaminen (opettajat ja opiskelijat), opetussuunnitelman toimivuus siten, että siitä löytyy joustavuutta ja väljyyttä sekä riittävästi perusopintoja. Opetuksen organisoinnissa tulee huomioida se, että opiskelijoilla on riittävästi aikaa ja tilaa organisoida omaa opiskeluaan ja tarvittavat projektityövälineet ja työskentelytilat ovat saatavilla. 14 Joulutori on perinteisesti toiminut matkailualan opiskelijoiden oppimisympäristönä, johon on sisällytetty niin projektiopintoja kuin opintojaksojen harjoitustehtäviä, ja nämä on opetussuunnitelmaa tehdessä otettu huomioon. Kuvio 2. Projektiopiskelun periaate (Vesterinen, 2003) 12 Vuorinen 2001, Vesterinen 2003, Vesterinen 2003, 86

11 10 Opetussuunnitelma ja projektin tavoitteet ohjaavat projektin teeman valintaa, joka on määritelty työelämän tarpeiden mukaan. Ideana projektiopiskelussa on yksittäisen opiskelijan ja tiimin opiskeluprosessien rakentaminen projektiprosessin muotoon. Monipuolinen opiskelijoiden osaaminen on huomioitava muodostettaessa tiimiä, jolloin projektityössä tarvittavaa erilaista osaamista löytyy tiimin sisältä. Ihanteellista olisi saada samaan ryhmään eri koulutusohjelmissa, koulutusaloilla ja eri opiskeluvaiheessa olevia opiskelijoita, jotka muodostaisivat moniammatillisen tiimin. 15 Projektiopinnoissa opiskelijat joutuvat ennalta määrittelemättömien ongelmien eteen ja toimimaan itseohjautuvasti. Oppiminen on ammatillista ja sosiaalista toimintaa eri yhteistyökumppaneiden kanssa ja siinä harjoitellaan toiminnan ja omien resurssien säätelyä ja kontrollia. Opiskelijat oppivat asiayhteyksissä, joissa tietoa tullaan käyttämään myöhemmin, ja tietoa rakentuu yrityksen ja erehdyksen kautta sekä myös tekemällä oppimalla Tutkiva Oppiminen Tutkivan oppimisen oppimisprosessi on ongelmien, käsitysten ja teorioiden sekä etsityn tieteellisen tiedon kehittävää arviointia yhdessä oppimisyhteisön jäsenten kanssa 17. Se on pedagoginen malli, jonka tarkoituksena on tukea asiantuntijalle tyypillistä tiedonhankintaa 18. Laureassa on kehitetty LbD-malli, joka on tutkivan oppimisen ammattikorkeakouluympäristöön soveltuva malli 19. Tutkivassa oppimisessa keskeistä ovat opetuksen ankkuroiminen, ongelmien asettaminen, opiskelijoiden omien työskentelyteorioiden luominen, kriittinen arviointi, uuden syventävän tiedon hankkiminen ja luominen, jonka pohjalta taas uudet ongelmat ja työskentelyteoriat lähtevät eteenpäin. Tarkoituksena on ohjata oppimisyhteisöä jakamaan asiantuntijuuttaan yhdessä. 20 Ideahuone toimi liiketalouden opiskelijoille oppimisympäristönä, jossa käytännön harjoittelun kautta haettiin tietoa opintojaksojen harjoitustehtäviin ja oppitunneilla opiskelijat käsittelivät asiaa teorian näkökulmasta. 15 Vesterinen 2003, Vesterinen 2003, Hakkarainen ym s Hakkarainen ym. 2005, Erkamo ym 2006, 8 20 Hakkarainen ym. 2004, 299

12 11 Tutkivan oppimisen vaiheet ovat sovellettavissa myös Kajaanin ammattikorkeakoulun tekemällä oppimisen vaiheisiin. Kuvio 3. Tutkivan oppimisen malliin kuuluvat elementit (Hakkarainen ym. 2004). Tutkivan oppimisen elementit Kontekstin luominen Ennen ongelmaan paneutumista kartoitetaan opiskelijoiden taustatiedot teemasta / ongelmasta ja selvennetään sitä asiaan liittyvän asiayhteydellisen esimerkin kautta. Kontekstin luominen tapahtuu luennolla, mielenkiintoiseen tekstiin tutustumalla, asiantuntijavierailulla tai jonkin tarinan välityksellä. Lähtökohtana on aihepiirin valinta ja kehittely yhdessä oppilaiden kanssa. Aihepiirin on oltava riittävän moniulotteinen, jolloin sitä voidaan lähestyä eri tavoin ja erinäkökulmilla. On myös oleellista, ettei yhteinen aivoriihi ole vain alussa käytössä, vaan tekemisen edetessä pysähdytään yhdessä myös katsomaan ja arvioimaan, mennäänkö oikeaan suuntaan. Ongelmien asettaminen Oppimisprosessia ohjaavien ongelmien asettaminen edustaa käsitteellisen ymmärryksen kannalta keskeistä sisältöä, ne ovat mielekkäitä ja merkityksellisiä ja linkittyvät todellisiin ongelmiin. Opettaja säätelee oppimisprojektin aihepiirin ja tiedonalan ja opiskelijat määrittelevät tutkittavalle asialle yhdessä ongelmat, joita lähdetään ratkaisemaan. Erilaisten kokeiden

13 12 ja ideoiden testaaminen kuuluu osaksi ongelmanratkaisua. Tiedollinen prosessi saa rinnalleen kiinnostavuutta sekä osallistuttaa ja motivoi opiskelijaa tutkimaan ongelmaa lisää uusia ongelmia tunnistaessaan. Opiskelijoiden työskentelyteorioiden luominen Opiskelijoille ei anneta valmista mallia, jonka avulla ongelmaa lähdetään selvittämään. Osaksi oppimisprosessia kuuluu, että opiskelija oppii itse tunnistamaan ja löytämään työskentelyteorian erilaisiin tilanteisiin. Opiskelijan työskentelyteorialla tarkoitetaan alustavien olettamuksien, hypoteesien, tulkintojen, selitysten tai mallien kehittelyä, joita voidaan verrata ryhmässä ja jatko kehittää yhdessä. Tällöin opiskelija rohkaistuu kehittämään omia ajatuksia ja ideoita asiasta eikä tukeudu opettajaan joka käänteessä. Muodostamalla omia käsityksiä opiskelija myös ohjaa tutkimusprosessiaan syvemmälle ja oppii vertailemaan erilaisia selityksiä ja tulkintoja. Työn kriittinen arviointi Kriittinen arviointi ei kohdistu yksittäisiin henkilöihin tai ajatuksiin, vaan tutkivaan ja tekevään prosessiin jota ollaan parhaillaan työstämässä. Tällä tähdätään luotujen teorioiden kehittämiseen ja parantamiseen tunnistamalla epäjohdonmukaisuuksia tai muita epäselvyyksiä. Kun ryhmä yhdessä pohtii erilaisia teorioita, uudet oivallukset ja erilaiset ajatukset vahvistavat kaikkien oppimista, kehittävät luotuja teorioita ja asettavat tiedonhankintaan liittyviä uusia tavoitteita. Uuden syventävän tiedon hankkiminen Tarkoituksena on uuden ymmärryksen ja tiedon synnyttäminen oppimisprojektin kautta. Merkityksellisen tiedon etsintä käyttämällä monipuolisia tiedonlähteitä liittyy kiinteästi tiedon hankkimiseen ja tiedonlähteiden luotettavuuden pohdinta on olennainen osa oppimisprosessia. Prosessia ohjaavat opiskelijan asettamat ongelmat sekä aikaisemmat tiedot ja ongelmat, jotka ovat syntyneet intuitiivisten teorioiden muodostuksessa. Selittävä tieteellinen tai muu tieto, joka auttaa ymmärtämään ja selittämään tutkimuksen kohteen ilmiöitä, on merkityksellisessä roolissa. Uusien / tarkentuvien kysymysten kehitteleminen Oleellista on saada opiskelijat sitoutumaan asettamiensa ongelmien ratkaisemiseen, jolloin lähtökohtana olleiden ongelmien ja epämääräisten teorioiden kehittäminen ja tarkentuminen tapahtuu. Tiedon lisääntyessä myös ristiriidat tietojen välillä kasvavat, jolloin muodostuu lisää kysymyksiä ja ongelmia ratkaistavaksi. Tarkentuvien kysymysten kautta opiskelija pääsee syvemmälle asian ymmärtämisessä ja laajempaan kysymykseen vastaaminen helpottuu. Tärkeää on, että oppiminen ei ole vain tiedon lisääntymistä vaan tapahtuisi myös käsitteellistä muutosta, eli opiskelijan kyky hahmottaa todellisuutta Tutkimuksen suuntaaminen edelleen Onnistumisen kriteerinä on, johtaako edellä kuvailtu prosessi opiskelijan kykyyn luoda teorioita ja löytää tutkimuksen kannalta oleellisten ilmiöiden selittämiseen järkevää tietoa. Edel-

14 13 lytyksenä on, että opiskelija työskentelee systemaattisesti muodostamiensa artefaktien kehittämiseksi ja uutta tietoa haetaan asteittain yhä syvempään ymmärrykseen. Prosessin jakaminen, Tulosten julkistaminen Tavoitteena on, että opiskelijat pääsevät jakamaan oppimansa asiat ja kehittämään tietoa oppimisyhteisönsä kanssa. Tehdyn projektin esittely ja tulosten julkistaminen posterin, tutkimusraportin tai esitelmän avulla on yksi keino. Tällöin tieto ei jää ainoastaan heidän tiedokseen. Jokaisen prosessin myötä syntyy uusia kysymyksiä, ongelmia, ja ratkaisuja. Esimerkiksi uuden tapahtuman järjestäminen tuskin sujuu ensimmäisellä kerralla joka vaiheessa täydellisesti, joten jälkeenpäin on tunnistettavissa ongelmakohtia, joihin vastaukset syntyvät vasta silloin. 21 Opettaja toimii oppimisen ohjaajana, eli opiskelijoille ei vain välitetä opittavaa tietoa suoraan. Heitä ohjataan ongelmien asettamisessa, omien selitysten luomisessa ja uuden tiedon etsinnässä. Opettaja ei tee ajattelutyötä opiskelijoiden puolesta vaan käyttää omaa asiantuntijuuttaan olennaisten asioiden hahmottamiseen ja tarvittaessa selventää opiskelijoille vaikeita asioita Hakkarainen ym. 2004, Hakkarainen ym. 2004, 303

15 14 3 Esimerkkejä Kajaanin ammattikorkeakoulussa tekemistä on jo pitkään toteutettu opintojaksojen sisällä opettajien omien esimerkkien ja työelämäyhteistyökontaktien kautta erilaisissa projekteissa ja oppimistehtävissä. Tekemällä oppimista on esimerkiksi luokkahuoneessa tapahtuva harjoitus, jossa opiskelijat rakentavat sulakkeen testaamiseen komponentin tai opasharjoitus, jossa yksi oppilas toimii luokkatilassa oppaana luokkakavereilleen. Myös laajemmat tehtävät, kuten tapahtuman järjestäminen, tuotekehitystyöt, markkinointitutkimukset ja niin edelleen ovat tekemällä oppimista. Käytännön toiminnassa on noussut esiin, kuinka toimeksianto päätyy oppimistehtäväksi tai projektityöksi. Mikä onkaan meidän ammattikorkeakoulun putki tai prosessi tämän osalta. Tekemällä oppimisen sytyttäjä -koulutuksessa asiaa pohdittiin seuraavasti: kun työelämältä saadaan toimeksianto, sen sisältö täytyy arvioida, että onko siinä aineksia oppimisprojektiksi tai oppimistehtäväksi, onko sisältö sellainen, joka soveltuu meidän koulutusohjelmiimme ja minkä tasoinen työ on kyseessä, eli mille vuosikurssille ja opintojaksolle se soveltuisi. Myös se tulee ottaa huomioon, paljonko toimeksiannon suorittamiseen kuluu aikaa ja millaisella aikataululla toimeksiantaja haluaisi toimia. Kun toimeksianto todetaan soveltuvaksi, etsitään sen toteuttamiseen oikeat opintojaksot tai opiskelijat toteuttamaan projektia. Kajaanin ammattikorkeakoululla on toteutettu muun muassa seuraavat projektit, jotka toimivat esimerkkeinä siitä, millaista tekemistä on jo ollut niin oppimisprojektina kuin opintojakson sisällä oppimistehtävänä.

16 Ideahuone Ideahuone lähti liikkeelle keväällä 2011 KOKO-ohjelman esiselvityksestä living lab -konseptista, jossa kainuulaisia innovaatioita tulisi saada paremmin ihmisten tietoisuuteen kokeiltavaksi, kommentoitavaksi ja jatkokehitettäväksi. Alueella on paljon hyviä ideoita ja ratkaisuja erinäköisiin tarpeisiin, joita ei vielä markkinoilla ole. Ideahuone oli siis paikka keksijöille, jossa he saivat omat tuotteensa potentiaalisille asiakkaille nähtäville ilman kustannuksia. Esiselvityksen jälkeen Kajaanin Prisma kiinnostui ideasta ja tarjosi kuukauden ajaksi liiketilan Living Lab toteutukseen. Tässä vaiheessa päätettiin, että toteutus hoidetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun kautta. Elokuussa 2011 katsottiin läpi tradenomiopiskelijoiden syksyllä toteutettavat opintojaksot, joihin Ideahuoneen ajatus soveltuisi käytännön harjoitukseksi tekemällä oppimiseen. Lopulta mukana oli kolme eri liiketalouden koulutusohjelman opintojaksoa, Tutkimus- ja kehittämistoiminta 2, Tuote-, hinta- ja saatavuuspäätökset sekä Neuvotteleva myynti ja myynnin edistäminen. Hyöty opiskelijoille Opiskelijat työskentelivät Ideahuoneella parin kanssa pääsääntöisesti kaksi päivää. Heidän tehtävinään oli kertoa Prismassa asioiville asiakkaille mitä Ideahuone on ja saada asiakkaat tutustumaan tuotteisiin, testaamaan niitä ja antamaan palautetta niistä, sekä huolehtia tilan yleisilmeen siisteydestä. Opiskelijoille Ideahuone toimi oppimisalustana, jossa asiakaspalvelutaidot, tuotteiden esitteleminen ja palautteiden keräämisen taidot saivat käytännön harjoitusta opintojaksojen teoriaosuuksia tukemaan. Ideahuoneen sisustus, keksintöjen rekrytointi ja opiskelijoiden perehdytys hoidettiin Innovan kautta. Tuotteista lisäksi koottiin kansio ja video, joista opiskelijat pystyivät kertaamaan tuotteiden tietoja ja myös asiakkaat pystyivät näihin itsenäisesti tutustumaan. Tässä lokakuisessa näyttelyssä oli mukana kainuulaisia keksintöjä ja uusia tuotteita näytillä yhteensä 58 kappaletta. Verkostot Ideahuoneella toimi yhteistyössä Kainuun Yrittäjät ry, tuotteiden keksijät, KOKO Kainuu, Prisma, Kajaanin ammattikorkeakoulu sekä Innovaatio- ja yrittäjyyskeskus Innova. Arviointia ja jatkomahdollisuuksia Opiskelijat olisi voitu integroida mukaan aikaisemmasta vaiheesta alkaen. He olisivat voineet muun muassa miettiä, millaisia keksintöjä Ideahuoneelle otetaan mukaan ja suunnitella erilaisia teemapäiviä järjestettäväksi Ideahuoneelle. Tämä olisi sitouttanut opiskelijat paremmin projektiin mukaan. Ideahuoneen asiakkaat kokivat sen hyväksi ja mielenkiintoiseksi keinoksi tutustua uudenlaisiin tuotteisiin ja kyselyitä seuraavasta toteutuksesta tuli. Opiskelijoille uusia toimeksiantoideoita tuli yritysten ja keksijöiden tuotteiden jatkotestaamisesta ja markkinointimateriaalien tekemisestä eri tuotteille.

17 Kuvio 4. Ideahuoneeseen liittyneet opintojaksot ja oppimistehtävät 16

18 Kuvio 5. Ideahuoneen kuvaus 17

19 Joulutori Joulutori on kaksipäiväinen markkinatapahtuma, joka järjestetään vuosittain joulukuun toisena viikonloppuna Kajaanihallilla. Joulutorilla on noin 120 myyntipöytää, jotka ovat kaikkien halukkaiden varattavissa maksua vastaan, ja kävijämäärät vuosittain ovat noin 8000 henkilöä. Kainuulainen joulutori on järjestetty jo yli kymmenen vuoden ajan yhteistyössä ProAgria Kainuun kanssa ja vuodesta 2012 eteenpäin tapahtuman järjestäminen on siirtynyt kokonaan Kajaanin ammattikorkeakoululle. Joulutorilla on pitkät perinteet Kajaanissa ja Kajaanin AMK on ollut mukana Joulutori tapahtumassa kymmenen vuotta käytännön järjestelyjen hoitamisessa. Opiskelijat ovat osallistuneet Joulutoriin projektiopintojensa kautta (pääprojekti, projektityöntekijä), sekä myös opintojaksoihin liitettyjen harjoitustehtävien ja käytännön harjoitusten kautta (järjestyksenvalvojakurssi -> liikenteenohjaus). Tapahtuma on tärkeä markkinapaikka kainuulaisille pienille käsityöyrittäjille sekä aito oppimisympäristö tapahtuman järjestämisestä opiskelijoille. Yhteistyössä Näytteilleasettajat, Kajaanin kaupunki, Kajaanin AMK, Pro Agria Kainuu vuoteen 2011 asti Jatkomahdollisuudet Tulevaisuudessa opiskelijat monialaisesti ovat mukana tapahtuman järjestämisessä. Matkailualan opiskelijat vastaavat tapahtuman järjestelyistä, liiketalouden markkinoinnin opiskelijat hoitavat tapahtuman markkinoinnin ja ilmeen, SoTe opiskelijat huolehtivat tapahtuman ensiapupisteestä sekä tarjoavat lisäksi mittauspalveluita. Myös hallinnollinen puoli, varausten vastaanottaminen voisi hoitua liiketalouden opiskelijoilta ja datacenter voisi luoda tapahtumalle oman internet sivun sekä sähköisen ilmoittautumislomakkeen. Kuvio 6. Joulutori 2012

20 Lost In Kajaani -Seikkailukilpailu Lost in Kajaani -seikkailukilpailu on liikunnanohjaaja- ja matkailun koulutusohjelmien yhteinen liikuntamatkailutapahtuma. Kainuun Liikunta Ry:n, Kajaanin Prikaatin ja Kajaanin ammattikorkeakoulun toteuttama kaksipäiväinen Lost In Kajaani Adventure seikkailukilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran syksyllä 2011 Kajaanin lähiympäristössä. Tehtäväpaikkoja oli niin taajama-alueella kuin sen ulkopuolellakin ja radan aikana suoritettavat tehtävät vaihtelivat pyöräilystä kiipeilyyn ja ongelmanratkaisusta uintiin. KAMK:n opiskelijat toimivat projektiopintojensa puitteissa tapahtuman ennakkojärjestelyissä mukana sekä tapahtuman aikana erilaisissa tehtävissä rasteilla ja huollon puolella. Seikkailukilpailun taustalta löytyy innostus siihen, että Kajaaniin haluttiin luoda erityisesti nuoria kiinnostava uudenlainen tapahtuma ja myös tuoda alue ja alueen toimijat esille positiivisesti. Ajatus kilpailun järjestämisestä tuli Kainuun Liikunta Ry:ltä. He tarvitsivat apuvoimia tapahtuman kisakanslian ja majoitusalueen hoitoon, jolloin KAMK:n matkailualan opiskelijoista muotoutui keväällä 2011 projektiryhmä näitä hoitamaan. Kesän aikana opiskelijat tekivät vastuullaan oleville toiminnoille turvallisuussuunnitelman ja loppukesästä he rekrytoivat itselleen tapahtuman ajalle projektityöntekijöitä käytännön järjestelyihin avuksi. Kisan aikana kisakansliassa toimivat henkilöt vastaanottivat ilmoittautumiset ja varusteet, sekä huolehtivat tiedottamisesta kisakanslian alueella oleville kilpailijoille. Kisan aikana kisakanslian henkilökuntaa oli myös kaupungilla järjestämässä pyöräparkkia, valvomassa rasteja, sekä hoitamassa muita juoksevia asioita ja vastaamassa ruoan jaosta kilpailijoiden saapuessa maaliin. Hyöty opiskelijoille Opiskelijat pääsivät järjestämään täysin uutta tapahtumaa, jolloin yllätyksiltä ei voitu välttyä ja avoimia kysymyksiä oli paljon. Opiskelijat pääsivät itse etsimään tietoa, soveltamaan jo oppimaansa ja löytämään siten oikeat ratkaisut ongelmiin. Yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun Prikaati ja Kainuun Liikunta ry. Lisäksi mukana oli alihankkijoina joukko paikallisia toimijoita. Näkyvyys UrhoTV:llä tunnin ohjelma (Vipede Oy), joka on esitetty useaan otteeseen. Tapahtuma on ollut laajasti esillä Internetissä kuvina, blogeissa ja sosiaalisessa mediassa, sekä julkaistuja artikkeleita maakunnallisissa lehdissä on ollut useita. Tulevaisuus Tapahtuma järjestetään myös vuonna 2012 ja Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat toiminnassa tiiviisti mukana projektiopintojensa kautta. Tavoitteena on luoda urheilullisesti kovan ytimen omaava tapahtuma, johon myös kuntoilijat pystyvät osallistumaan. Pilottivaiheen jälkeen nyt on mahdollista kehittää tapahtumaan edelleen, koska konsepti on selvillä. Suunnitteilla on oheistapahtumien kehittäminen sekä yhteistyökumppanuuksien kehittäminen ja laajentaminen.