Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi"

Transkriptio

1 Turo Virtanen Helena Ahonen Henna Ahonen Pirkko Koski Jyrki Lähteenmäki Kirsi Mustonen Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http://www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Teatterikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Teatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne. Toiminta-ajatus, visio, toimintaympäristö ja arvot.. Toiminta-ajatus.. Visio.. Toimintaympäristö.. Arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus ja taiteellinen toiminta.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Valtiotieteiden tohtori Turo Virtanen toimii Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin, erityisesti hallinnon tutkimuksen professorina. Hän on toiminut yleisen valtio-opin laitoksen johtajana ja tiedekunnan opetusasioista vastaavana varadekaanina vuosina ja Virtanen on kehittänyt aktiivisesti valtio-opin laitoksen opetusta sekä tutkimuslähtöistä ohjausta. Tiedekunta on nimennyt hänet vuoden opetuksen kehittäjäksi vuonna Hän on toiminut useissa asiantuntijatehtävissä: mm. puheenjohtajana Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennetta valmistelleessa työryhmässä (2000), neljän yliopiston hallinnon arvioinnin ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtajana (2004), opetusministeriön selvitysmiehenä (2006) aiheena taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen ja Aalto-yliopiston perustamiseen johtaneen opetusministeriön suunnitteluryhmän pääsihteerinä ( ). Vuonna 2008 Virtanen osallistui Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin toimien auditointiryhmän varapuheenjohtajana sekä Romaniassa EAPAA-organisaation (European Association for Public Administration Accreditation) toteuttamiin akkreditointeihin ryhmän jäsenenä. Vuodesta 2009 lähtien Virtanen on toiminut Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa KKA:n toteuttamien auditointien (HY ja TaY) vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen ohjausryhmän jäsenenä. Vuonna 2010 hän osallistuu Palmenian järjestämän ja KKA:n hyväksymän korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen täydennyskoulutusohjelman toteuttamiseen. Varapuheenjohtaja Filosofian tohtori Pirkko Koski on toiminut Helsingin yliopiston teatteritieteen professorina ( ), teatteritieteen apulaisprofessorina ( ) sekä teatteritieteen ja draamakirjallisuuden ma. apulaisprofessorina ( ) luvulla hän on toiminut Helsingin teatterimuseon säätiön museonjohtajana. Koski on nimitetty teatteritieteen dosentiksi (2008) ja hänellä on myös dosentuuri (1998) Taideteollisessa korkeakoulussa. Dosenttiopetus on sisältänyt ensisijaisesti jatko-opiskelijoiden ohjausta ja tutkimuksen arviointia. Koski on osallistunut laajasti niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin-

8 kin tieteellisiin asiantuntija- ja luottamustehtäviin. Hän on osallistunut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin valmisteluun taiteiden tutkimuksen laitoksen varajohtajana sekä varsinaiseen auditointiin laitoksen johtajana. Suomen Museoliiton laatupalkintoraadissa hän oli vuonna Jäsenet Kauppatieteiden maisteri Helena Ahonen toimii talous- ja hallintojohtajana Helsingin Kaupunginteatterissa (2006 ). Ennen tätä hän toimi hallintojohtajana sekä Lahden kaupungin sivistymistoimialalla että Lahden kaupunginteatterissa ( ). Ahonen on toiminut Lahden kaupungin johtoryhmässä kulttuuritoimen edustajana sekä kulttuurilautakunnan ja sivistyslautakunnan sihteerinä ja asiantuntijana luvulla hän on työskennellyt Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa koulutussuunnittelijana. Ahosella on ollut runsaasti luottamustehtäviä ja -toimia mm. Suomen Teatteriliitto ry:ssä, Lahden Kesäteatterin Kannatusyhdistys ry:ssä, Lahden Kansainväliset Urkuviikot ry:ssä, Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ry:ssä, Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry:ssä ja Visuaalisten taiteiden keskuksessa. Vuosina Ahonen toimi opetusministeriön asettaman teattereiden valtionosuustyöryhmän jäsenenä. Parhaillaan hän toimii Suomen Teatterijohtajaliiton varapuheenjohtajana. Lisäopintoinaan hän on suorittanut mm. Arts Management Taideorganisaation johtamisen kaksivuotisen PDohjelman. Taiteen ylioppilas Henna Ahonen on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opiskelija. Hän on suorittanut myös puheviestinnän perusopinnot (JY) sekä Helsingin evankelisessa opistossa radiotyönlinjan opinnot. Ahonen toimi Lapin yliopiston ylioppilaskunnan koulutus- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä vuosina Hän on toiminut myös vuosina Lapin yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä ja opetusneuvoston opiskelijavarajäsenenä, taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskunnan opiskelijajäsenenä. Aiemmin hän on toiminut myös Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vastaavana (2007) sekä Lapin yliopiston Taideaineiden opiskelijat TAO ry:n puheenjohtajana ( ). Ahonen on osallistunut Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyöhön ja on myös yksi yliopiston opiskelijoiden laatukäsikirjan kirjoittajista.

9 Musiikin tohtori Jyrki Lähteenmäki on toiminut Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian koulutusjohtajana vuoden 2009 alusta alkaen vastaten mm. tulosalueensa laadun kehittämisestä laaturyhmän puheenjohtajana. Lähteenmäki on toiminut Kuhmon musiikkiopiston rehtorina ( ) ja Sibelius-Akatemiassa vs. opintoasiainpäällikkönä, projektitutkijana, assistenttina sekä koulutuskeskuksen luennoitsijana ja projektitöiden ohjaajana ( ). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2008 hän on suorittanut ammatilliset opettajan pedagogiset opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Lähteenmäen oma taiteellinen toiminta ( ) on laajaa ja tehtävät musiikintuottajana monipuolisia. Vuonna 2009 hän on toiminut Turku säätiön valtuuskunnan sekä luovan talouden ja kulttuuriviennin asiantuntijaryhmän jäsenenä sekä Turun kaupungin musiikin opetuskentän kehittämisryhmän jäsenenä. Sihteeri Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Teatterikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Teatterikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: 1. Kuva ja lyhyt sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun organisaatiosta sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrästä 2. Kuva ja tiivistetty sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä 3. Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja kokonaisuudessaan: https://intra. teak.fi/laatuteak 4. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistorian kuvaus 5. Lyhyt sanallinen kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään 6. Korkeakoulun oma SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista 7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja toteutetuista toimenpiteistä.

13 Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Teatterikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Teatterikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma Seuraavat strategiaa täydentävät toimenpideohjelmat: Teatterikorkeakoulun henkilöstöstrateginen toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelma Teatterikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma Teatterikorkeakoulun viestinnän toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun kirjaston toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen toimenpideohjelma 3. Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston lukuvuosiohjelma (opetustarjonta) 4. Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutustarjonta Sisäisen valvonnan arviointikehikko COSO-ERM 6. Sidosryhmäkysely ja sen tulokset 7. Esimerkkejä opiskelijapalautelomakkeista, vastauksista, tulosten käsittelystä ja tehdyistä jatkotoimenpiteistä (yksi koulutusohjelmaesimerkki kultakin laitokselta) 8. Taideyliopistojen yhteisen laatuhankkeen ( ) loppuraportti. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy korkeakoulun intranetjärjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen ja auditointiyhteyshenkilö, laatupäällikkö Laura Jännes vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Teatterikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.

14 . Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, professori Turo Virtanen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Kirsi Mustonen vierailivat Teatterikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Teatterikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Paula Tuovinen, professori Eeva Anttila ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juho Itkonen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun ylintä johtoa, laitosjohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, hallinto- ja tukipalveluyksiköiden esimiehiä, perus- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun laitosten, koulutusohjelmien sekä hallinto- ja tukipalveluyksiköiden henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti kaksi rinnakkaista haastattelua: esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen edustajien haastattelu sekä kirjaston, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden haastattelu. Jokerikohteen teemana oli draaman keinoin esitettynä Opiskelija palautteen antajana: onnistuneita ja epäonnistuneita opiskelijapalautteen antamisen tilanteita. Jokerin toteutti yhdeksän näyttelijäntyön kolmannen vuosikurssin opiskelijaa. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylimmän johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditointiyhteyshenkilönä toimiva laatupäällikkö. Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Teatterikorkeakoulun kaikilta laitoksilta ja kaikista yksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 124.

15 . Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Teatterikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Teatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne Luvussa 3 kuvataan Teatterikorkeakoulun (TeaK) organisaation rakenne, toimintaajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Teatterikorkeakoulu on esittävien taiteiden yliopisto, joka antaa ylintä tanssija teatterialan opetusta. Teatterikorkeakoulusta valmistuu näyttelijöitä (suomen- ja ruotsinkielisiä), ohjaajia, dramaturgeja, valo- ja äänisuunnittelijoita, tanssijoita, koreografeja, esitystaiteilijoita sekä teatteri- ja tanssinopettajia. Teatterikorkeakoulussa on seuraavat viisi perustutkintokoulutusta antavaa laitosta: Teatteritaiteen laitos henkilökunta: professorit 4, lehtorit 15 kokoaikaista, 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 131 Svenska Institutionen för skådespelarkonst henkilökunta: professori 1, lehtorit 2 läsnä olevat opiskelijat : 25 Tanssitaiteen laitos henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 78 Valo- ja äänisuunnittelun laitos henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen, 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 53 Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos henkilökunta: professori 1, lehtorit 3 kokoaikaista, 1 osa-aikainen läsnä olevat opiskelijat : 43.

17 Laitosten lisäksi perustutkintokoulutusta antaa yhteisen opetuksen keskus Opek (perustettu vuonna 2006), joka vastaa myös opetuksen kehittämisestä ja avoimen yliopiston opetuksesta. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus Tutke (perustettu vuonna 2007) vastaa jatkotutkintokoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Teatterikorkeakoulussa toimii myös esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakon (perustettu vuonna 1987) sekä koulutus- ja kehittämispalvelut Kouke (perustettu vuonna 2009). Koukea vastaavat palvelut olivat vuosina osa Taideteollisen korkeakoulun IADE:a 5. Teatterikorkeakoulussa oli lukuvuonna läsnä oleviksi kirjoittautuneita perustutkinto-opiskelijoita yhteensä 330 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 50. Teatterikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 123 henkilötyövuotta (pois lukien sivutoiminen tuntiopetus). Tästä opetushenkilökunta teki 41 henkilötyövuotta, tutkimushenkilökunta 9 henkilötyövuotta ja muu henkilökunta 82 henkilötyövuotta. Lisäksi sivutoimista tuntiopetusta annettiin yhteensä 13 henkilötyövuoden edestä. Teatterikorkeakoulu toimii Helsingin Sörnäisissä kahdessa eri rakennuksessa: Haapaniemenkatu 6:ssa ja Lintulahdenkatu 3:ssa. Teatterikorkeakoulua johtaa sen vaalein valitsema hallitus. Teatterikorkeakoulua johdetaan hallituksen päättämän johtosäännön mukaisesti. Johtosääntö määrittelee TeaKin organisaation ja johtamisjärjestelmän seuraavasti: Yliopiston toiminnasta ja toiminnanohjauksesta vastaa rehtori, tulosyksiköiden osalta niiden johtajat. Tulosyksiköt ovat: laitokset, keskukset, hallinto- ja tukipalveluyksikkö sekä Teakon. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö voi jakautua useammaksi itsenäiseksi tulosyksiköksi työjärjestyksessä mainitulla tavalla. Yliopiston yleiset tavoitteet määritellään strategiassa. Koulutuksesta, taiteellisesta toiminnasta ja tutkimuksesta vastaavat työnjakonsa mukaisesti 3 mainitut toimielimet sekä professorit. Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määritellään koulutusohjelmittain yliopiston tutkintovaatimuksissa. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksesta säädetään tätä johtosääntöä tarkentavasti erillisissä tutkintosäännöissä. Henkilöstöjohtamisesta vastaavat työnantajavirkamiehet. Jokaisella työntekijällä on määrätty esimies. Henkilöstöä ja taloutta koskevat ohjeet antaa hallintojohtaja. Teatterikorkeakoulun organisaatio (2009) on esitetty kuvassa 1. 5 IADE eli Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti oli Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhteinen luovien alojen koulutus- ja kehittämisinstituutti, joka aloitti toimintansa Instituutin nimi tuli yksikön englanninkielisestä nimestä Institute for Art, Development and Education.

18 LaatuTeaK Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna 2009 V1 Hallitus rehtori,puheenjohtaja Erillislaitokset TEAKON PAVE Opetus ja tutkimus Opetus- ja tutkimusneuvosto vararehtori, puheenjohtaja Laitokset teatteritaiteen laitos (Teta) svenska institutionen för skådespelarkonst (S) tanssitaiteen laitos (T) valo- ja äänisuunnittelun laitos (VÄS) tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos (Peda) Yhteisen opetuksen keskus Esittävien taiteiden tutkimuskeskus TAIDE TIEDE Hallinto- ja tukipalveluyksikkö Hallinto- ja tekniset palvelut hallinto huolto IT-ryhmä Opinto- ja tutkimuspalvelut opinto-ja tutkimushallinto opetuksen suunnittelu ja kehittäminen Kirjasto Opetusteatteri esitystuotanto näyttämö ja tarpeisto puvusto valojaääni AV-ryhmä Koulutus- ja kehittämispalvelut Kuva. Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna. Toiminta-ajatus, visio, toimintaympäristö ja arvot.. Toiminta-ajatus Keväällä 2005 hyväksytyn Teatterikorkeakoulun strategia 2012:n 6 mukaan Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien taiteiden arvosta yksilölle ja yhteisölle. Teatterikorkeakoulu palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa olemalla kansallisen ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Jokainen elävä esitys 6 Teatterikorkeakoulun mukaan strategia 2012:n painopistealueina ovat kansainvälistyminen ja taiteellisen tutkimuksen kehittäminen.

19 jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterin tutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekä teatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opettajan sekä valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa. Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi maisteriohjelma NorMa, jossa muissa Pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon tehneet näyttelijät voivat suorittaa maisterin tutkinnon. Teatterikorkeakoulussa jatko-opinnot johtavat tanssitaiteen tai teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorintutkintoon... Visio Strategian mukaan Teatterikorkeakoulu on kansainvälistyvä esittävien taiteiden yliopisto, aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja. Esittävien taiteiden yliopisto Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto, joka harjoittaa taiteellista ja tieteellistä tutkimusta ja antaa ylintä esittävien taiteiden koulutusta. Teatterikorkeakoulussa esittäviin taiteisiin kuuluvat tanssi, teatteri, valo-, ääni- ja esitystaide ja niiden nykyiset sovellukset sekä uudet esittämisen muodot. Koulutus perustuu taiteen saavutuksiin ja tutkimukseen. Koulutus tarjoaa ammattitaidon lisäksi vahvan sivistyksellisen ja teoreettisen perustan taiteilijuudelle. Kansainvälistyvä Teatterikorkeakoulu on kansainvälisesti aloitteellinen. Teatterikorkeakoulu lisää opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistä liikkuvuutta. Teatterikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa leimaa vastavuoroisuus ja vastuullisuus.

20 Yhteiskunnallinen vaikuttaja Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyössä taide- ja yliopistokentän kanssa. Teatterikorkeakoulu toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teatterikorkeakoulu toimii kulttuuri- ja koulutuspoliittisena keskustelijana ja aloitteentekijänä. Teatterikorkeakoulu palvelee yhteiskuntaa kouluttamalla esittävän ja soveltavan taiteen osaajia sekä pedagogeja. Taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja Teatterikorkeakoulun koulutus pohjautuu perinteen tuntemukseen ja tähtää taiteen uudistamiseen. Teatterikorkeakoulu arvostaa koulutuksessaan pitkäjänteistä, kriittistä ja tutkivaa otetta. Teatterikorkeakoulu tunnistaa ja vaalii utopian mahdollisuutta taiteessa... Toimintaympäristö Strategian mukaan Teatterikorkeakoulun toimintaympäristönä on kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja taidekenttä. Teatterikorkeakoulun lähin yhteistyöpiiri on taideyliopistot, joiden kanssa tehdään päivittäistä yhteistyötä. Teatterikorkeakoulu on vuoropuhelussa taidekentän kanssa. Taidekenttä muuttuu ja heijastaa koko yhteiskunnan muutosprosesseja. Uudet taiteiden välillä liikkuvat esittämisen muodot, esimerkiksi esitystaide ja sirkustaide sekä taiteen uudet sosiaaliset tehtävät, kuten yhteisöteatteri lisääntyvät. Teatterikorkeakoulu on valmis uusiin avauksiin, kuten sirkustaiteen koulutusohjelman käynnistämiseen. Tanssin ja teatterin käyttö lisääntyy muiden alojen koulutuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuus on luonteva osa Teatterikorkeakoulun toimintaa ja vaikuttaa taiteen sisältöön, kysyntään ja tuotantoon. Se luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. Teatterikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä erityisesti muiden taideyliopistojen kanssa opetus- ja esitystoiminnassa, täydennyskoulutuksessa ja tukipalveluiden järjestämisessä. Teatterikorkeakoulu suhtautuu myönteisesti taideyliopistojen yhteistyön tiivistämiseen ja haluaa olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat Teatterikorkeakoulun strategisia linjauksia ja koko Suomen taide-elämän ja yhteiskunnan etua. Teatterikorkeakoulu harjoittaa yhteistyötä myös tiedeyliopistojen ja niiden taideaineiden laitosten kanssa. Yhteydenpito ammattikorkeakoulujen kanssa on säännöllistä, ja taiteen koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyttä ja työnjaon toimivuutta arvioidaan yhdessä.

VUODEN 2014 ULKOISEEN

VUODEN 2014 ULKOISEEN VUODEN 2014 ULKOISEEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Koulutusneuvosto 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Ulkoinen auditointi Edellinen auditointi 2008. Toteuttaja Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laatutyö

Jyväskylän yliopiston laatutyö Jyväskylän yliopiston laatutyö Pirjo Halonen Laatupäällikkö 17.1.2007 1 Yliopistolain Jyväskylän yliopisto velvoite 5 Arviointi Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan sekä taiteellista

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO ULKOINEN AUDITOINTI. Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö ULKOINEN AUDITOINTI Laatuvastaavat ja muu yliopistoyhteisö 12.5.2014 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 13. 15.1.2015 13.5.2014 Pirjo Halonen 2 TOTEUTTAJAORGANISAATIO Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Lisätiedot

Toisen auditointikierroksen menetelmä

Toisen auditointikierroksen menetelmä Toisen auditointikierroksen menetelmä Rehtori, varapuheenjohtaja Pentti Rauhala Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Korkeakoulujen arviointineuvosto

Lisätiedot

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmät ja sidosryhmäyhteistyö Riitta Pyykkö Professori, puheenjohtaja Korkeakoulujen arviointineuvosto Peda-forum Rovaniemi 26.8.2010 Sidosryhmäyhteistyö ja auditoinnit

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN

AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN AUDITOINTIIN VALMISTAUTUMINEN Yliopistopalvelujen johtoryhmä 5.3.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Yliopistolain velvoite Yliopistolaki 558/2009, 87 : Yliopistojen tulee arvioida koulutustaan, tutkimustaan

Lisätiedot

Laatuvastaavien perehdytys

Laatuvastaavien perehdytys Laatuvastaavien perehdytys Perehdytyksen tavoite Laatuvastaava ymmärtää oman tehtäväosuutensa yliopiston laadunhallintatyössä Laatuvastaavan tehtävistä: Koordinoi yksikössä laadunhallintatyötä Toimii laaturyhmän

Lisätiedot

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta

Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Kokemuksia auditointien ensimmäisestä kierroksesta Puheenjohtaja Riitta Pyykkö Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari Tampere 2.12.2010 Miksi juuri auditointi?

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2017 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Laadunohjausryhmä hyväksynyt 19.1.2017 J Y V Ä S K Y LÄ N Y LI O PI S T O 26.1.2017 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään

Lisätiedot

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta

Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta 3.12.2008 Mirja Iivonen Tampereen yliopiston auditointi kirjaston näkökulmasta Johto ja keskushallinto Kansleri Hallitus Rehtori Vararehtorit (2) Hallintokeskus Hallintojohtaja Tiedekunnat (6) ja laitokset

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET

LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET LAADUNHALLINNAN AJANKOHTAISET Laatuvastaavat 9.2.2012 pirjo.halonen@jyu.fi 050 428 5315 Aiheet Kertaus laadunhallintajärjestelmästä Ajankohtaiset muut asiat Kokonaisarkkitehtuurihanke Vuoden 2014 auditointiin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON KIELIPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA 2015 2016 Rehtorin päätös 22.4.2015 SISÄLTÖ 1 Yliopisto työympäristönä...1 2 Yliopisto opiskeluympäristönä...4 3 Yliopisto yhteiskunnallisena vaikuttajana...6

Lisätiedot

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016

LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 LAADUNHALLINNAN VUOSISUUNNITELMA 2016 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Hyväksytty laadunohjausryhmässä 25.2.2016 YLEISTÄ Jyväskylän yliopiston laadunhallinta määritellään laatupolitiikassa yhteisössä tunnetun vastuunjaon,

Lisätiedot

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN

LAADUNHALLINNNAN KEHITTÄMINEN LAADUNHALLINNAN KEHITTÄMINEN 2012 1. KORKEAKOULUN LAATUPOLITIIKKA t Laadunhallinnan jalkauttaminen laitoksille ja koulutusohjelmiin - EFQM-itsearvioinnin käytön kehittäminen - OPS- katselmusten kehittäminen,

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Taideyliopiston strategia

Taideyliopiston strategia 2017 Taideyliopiston strategia 2020 Taideyliopiston strategia 20172020 TAIDEYLIOPISTON TEHTÄVÄ Taideyliopiston strategia 20172020 / Taideyliopiston tehtävä Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

laadunvarmistusjärjestelmän

laadunvarmistusjärjestelmän Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin i i tulokset t Kehitysjohtaja Mirja Toikka Auditointiryhmän puheenjohtaja Kajaani 30.1.2008 Korkeakoulujen arviointineuvosto Rådet för

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta

Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta 24.3.2015 Lukuvuoden 2015 2016 työsuunnitelmat YKSITYISKOHTAINEN OHJE SoleTM:n lomakepohja on käytettävissä 30.3.2015. Numerointi vastaa SoleTM:n lomakkeen

Lisätiedot

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö

TAIDEYLIOPISTO. Sibelius- Akatemian ohjesääntö. Sibelius- Akatemian ohjesääntö TAIDEYLIOPISTO Sibelius- Akatemian ohjesääntö Käsittely 1. TaiY- johtosääntötoimikunta 10.8.2012 2. Sibelius- Akatemian johtoryhmä 15.1.2013 3. SibAn osastoneuvostot 2013 4. Akateeminen neuvosto 5.2.2013

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät

Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Tutkinnonuudistuksen arviointi: tavoitteet, kohteet ja menetelmät Riitta Pyykkö Bologna-juhlakokous, Helsinki 18.6.2010 Arvioinnin lähtökohdat KKA:n toiminnan lähtökohtana kehittävä arviointi = kaikkien

Lisätiedot

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella

HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty punaisella Jyväskylän yliopisto 28.4.2016 Humanistinen tiedekunta 31.12.2016 asti Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1.1.2017 alkaen HUOM! Tämä ohje korvaa 19.4.2016 päivätyn ohjeen. Muutokset on merkitty

Lisätiedot

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä

Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi. Lyhyt kuvaus menettelystä Menettely auditoinnin lopputuloksen uudelleen käsittelemiseksi Lyhyt kuvaus menettelystä Tässä asiakirjassa kuvataan menettely, jonka mukaisesti Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen auditointiin

Lisätiedot

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016

Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 Lapin yliopisto Taiteiden tiedekunta 11.3.2016 TEHTÄVÄNTÄYTTÖSELOSTE Muodin ja vaatetuksen professorin tehtävä ajalle 1.1.2017 31.12.2021 Toimintaympäristön kuvaus Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin

Lisätiedot

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet

Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Laadunvarmistuksen ajankohtaiset näkymät ja lähiajan haasteet Riitta Pyykkö Puheenjohtaja, Korkeakoulujen arviointineuvosto Yhteistyötä laadun vuoksi Ammattikorkeakoulun laatutoimijoiden tapaaminen Mikkeli

Lisätiedot

Laatuvastaavien tapaaminen

Laatuvastaavien tapaaminen Laatuvastaavien tapaaminen 24.10.2007 klo 10:15-12, A103 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 soile.vaananen@adm.jyu.fi 014 260 1085 050 443 2363 Asioita Laatulista Sisäinen auditointi Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa

Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa Keskustelutilaisuus: Kestävän kehityksen edistäminen korkeakouluissa 4.11.2013 Kestävä kehitys korkeakoulujen laatujärjestelmissä sekä sisällyttäminen opintoihin Tove Holm, vastaan ammattikorkeakoulutasolla

Lisätiedot

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros).

keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa (Yliopistonkatu 8, E siipi 3.kerros). LAPIN YLIOPISTO 1 Tuula Tolppi 341 3236 keskiviikko 16.5.2007 klo 12.00 hallituksen kokoushuoneessa Läsnä + (pj) 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Lapin yliopiston johtosäännön 33 :n 2 momentin

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat

Auditoijat Auditoitava alue / teema Haastateltavat Sisäinen auditointi Raportti Auditoitava kohde: Pääauditoija: Muut auditoijat: Itä-Suomen yliopiston kirjasto Mari Ikonen Tarja Kvist Auditointiajankohta: 3.11.2009 Auditoinnin aikataulu / ohjelma/ käsitellyt

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen

Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset. Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tulokset Auditointiryhmän puheenjohtaja Laatujohtaja, dosentti Helka Urponen Jyväskylän yliopiston auditointiryhmä Laatujohtaja, dosentti Helka

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma

Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma TYÖELÄMÄSSÄ TOHTORIKSI 27.10.2005 Oulun yliopisto Jatkotutkinnon suorittaminen työn ohella työnantajan näkökulma Outi Hyry-Honka Opetustoiminnan kehitysjohtaja Rovaniemen ammattikorkeakoulu AMMATTIKORKEAKOULUJEN

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma

Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Jarmo Saarti Kirjastopäivät, OKM 28.11.2013 Kirjastoalan koulutuksen haasteet työnantajan näkökulma Koulutuksen kehittämistarpeet Miten opiskelija ja työnantaja tietävät mitä saavat kirjastoalan koulutuksesta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA

URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Hyväksytty kasvatustieteiden johtokunnan kokouksessa 3.12.2014 Tekniset korjaukset 20.1.2017 URALLA ETENEMINEN KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNNASSA Tampereen yliopistossa on tavoitteena

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Arviointi ja mittaaminen

Arviointi ja mittaaminen Arviointi ja mittaaminen Laatuvastaavien koulutus 5.6.2007 pirjo.halonen@adm.jyu.fi 014 260 1180 050 428 5315 Arviointi itsearviointia sisäisiä auditointeja ulkoisia auditointeja johdon katselmusta vertaisarviointeja

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit

Ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin kriteerit 1. LAATUKULTTUURI JA LAADUNHALLINNAN KOKONAISUUS Laadunhallinta osana koulutuksen järjestäjän johtamisjärjestelmää toiminnan ohjausta ja toimintaa 1.1 Laadunhallinta ei kytkeydy johtamisjärjestelmään.

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset

Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Tutkinnonuudistuksen arvioinnin keskeiset tulokset Riitta Pyykkö Helsinki 15.3.2011 Kansallinen Bologna-seminaari: Tutkinnonuudistus mitä jäi kesken? Arviointi ja sen kohteet Arvioinnin toteuttaminen mukana

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Marjo Nykänen

Marjo Nykänen MAMK laadunvarmistuksen kehittäjänä Yhteistyötä laadun vuoksi ammattikorkeakoulujen laatutoimijoiden tapaaminen 9.12.2010 Sisältö MAMK vuonna 2010 Laadunvarmistuksen pitkät perinteet Laatu MAMKissa MAMKin

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna,

Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus. Pekka Linna, Opintohallinnon ja tietohallinnon yhteistyö. Valmistelevan työryhmän ehdotus Pekka Linna, 3.6.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Perustetaan yhteistyöryhmä tukemaan opintohallinnon ja tietohallinnon vastuualueita

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA"

KOHTI UUTTA KOULUTUSSTRATEGIAA KOHTI UUTTA "KOULUTUSSTRATEGIAA" Humanistisen tiedekunnan koulutuksen kehittämisen aamupäivä 26.8.2015 Minna-Riitta Luukka Hallitusohjelma OKM:n linjaukset Kesu Suomi osaamisen kasvu-uralle Miten kehitämme

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu

Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu Jyväskylän yliopiston tutkijakoulu www.jyu.fi/tutkijakoulu Tutkijakoulukoordinaattori Tuula Oksanen Opintoasiainpäivät 9.2.2012 Tutkijakoulujärjestelmä muutoksessa Perustettu 1995 Opetusministeriön toimesta

Lisätiedot

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA

TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA TOHTORIKOULUTUKSEN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Tohtorikoulutuspäivä 5.10.2016, Turku Tuula Oksanen, tutkijakoulukoordinaattori, Jyväskylän yliopisto Tausta JY:n strategian toimenpideohjelma 2015-2016

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika:

Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: Lausunto opinnäytetyöstä (YAMK-tutkinto) Tekijä/tekijät: Työn nimi: Paikka ja aika: 1. Tehtävän asettelu Työelämälähtöisyys ja työelämän tarpeisiin vastaaminen Ammatillinen osaaminen ja sen kehittymisen

Lisätiedot

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna,

Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut. Pekka Linna, Valmistelevan työryhmän ehdotus ja 3.6. käydyt keskustelut Pekka Linna, 2.9.2014 Yhteistyöryhmän perustaminen Opintohallinnon ja tietohallinnon verkostot päättivät 3.6.2014 perustaa yhteistyöryhmän tukemaan

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari

TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI. Opintohallinnon SEFE-seminaari 1 TOISELLE KIERROKSELLE: KORKEAKOULUJEN AUDITOINTI Opintohallinnon SEFE-seminaari 9.4.2013 2 KERTAUSTA Suomi sitoutui Bolognan prosessiin v. 2003 OPM:n työryhmän muistio vuodelta 2004: kaikki toiminnot

Lisätiedot

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä

Päivitysvastuu: Hallintojohtaja. SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Päivitysvastuu: Hallintojohtaja SIBELIUS-AKATEMIAN OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRY- TOINTIOHJE (Hallituksen päättämä 16.12.2009) Tehtävät Professorin

Lisätiedot

Iltapäivän työpajatyöskentely

Iltapäivän työpajatyöskentely Iltapäivän työpajatyöskentely 25.10.2016 Työpajatyöskentelyn tavoitteet Saada korkeakouluilta ja sidosryhmiltä palautetta tämänhetkisestä auditointimallista Saada uusia näkökulmia auditointimalliin suunnitteluryhmän

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien.

Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille. Dekaani, professori Matti Niemivuo siirtyy eläkkeelle 1.11.2013 lukien. Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsenille Oikeustieteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvosto kokoontuu valitsemaan dekaanin tiistaina 24.9.2013 klo 8.15 oikeustieteiden tiedekunnan kokoushuoneessa

Lisätiedot

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs

Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs LAITOS Jyväskylän yliopisto Opetuksen ja opiskelun itsearviointi vs. 231105 Tämän taulukon tarkoituksena on auttaa laitoksia kuvailemaan opetus- ja opiskelukulttuuriaan ja/tai niiden tukitoimien ominaisuuksia.

Lisätiedot

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia

Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä Petri Haltia Kärkihanke 3. Nopeutetaan työelämään siirtymistä 6.4.2016 Petri Haltia KÄRKIHANKE 3: NOPEUTETAAN SIIRTYMISTÄ TYÖELÄMÄÄN Tavoitteena ovat pidemmät työurat ja joustavat opintopolut. Nuoret siirtyvät nopeammin

Lisätiedot

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA

TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA TIEDONHANKINNAN JA HALLINNAN OPETUS AVOIMEN TIEDON KESKUKSESSA Mirja Laitinen Tietopalvelupäällikkö, pedagoginen johtaja 4.10.2016 Tiedonhankinnan ja hallinnan opetuksen tavoitteet OPS2017 Rehtorin linjaukset:

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN

TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN TAMPEREEN YLIOPISTON RAKENTEIDEN UUDISTAMINEN 02.12.2010 Kaija Holli TaY TAMPEREEN YLIOPISTON PROFIILI ON YHTEISKUNTA- PAINOTTEINEN JA SEN VAHVUUDET OVAT Yhteiskunta- ja terveystieteet sekä julkisen ja

Lisätiedot

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö

Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa. Mineraaliverkosto Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö Ajankohtaista korkeakoulu- ja tiedepolitiikassa Mineraaliverkosto 16.2.2017 Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Korkeakoulutus- ja tutkimus 2030 - visiotyö Visiotyön tarkoituksena

Lisätiedot

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa Itsearviointi Itsearvioinnissa pyydetään tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttöihin liittyen kuvaamaan, miten oppimistavoitteiden ja niiden määrittelyn

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Ammatillisen koulutuksen laatuverkoston tapaaminen 1-2016, 18.4. Ahlmanin ammattija aikuisopisto Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen laadunhallinnasta Opetusneuvos Leena Koski Opetusneuvos Leena Koski

Lisätiedot

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen

PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ. Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen PALAUTTEET OPS-TYÖSSÄ Terhi Skaniakos Strateginen kehittäminen OPETUSSUUNNITELMA OPISKELIJALLE Opetussuunnitelma on tärkeä asiakirja koko korkeakouluyhteisölle. Sen tulee osoittaa opiskelijalle, minkälainen

Lisätiedot

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta

Oppaan käyttäjälle Opintojen suunnittelu, opinto-ohjaus ja opintoneuvonta Oppaan käyttäjälle Humanistisen tiedekunnan opinto-opas lukuvuosiksi 2007 2008 ja 2008 2009 sisältää tiedekunnan opetussuunnitelmat, jotka tulevat voimaan 1.8.2007. Opas sisältää perustutkintoja koskevat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari

Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari Kansainvälistyvä korkeakoulu - Kansallisen strategian valmistelun käynnistämisseminaari AMMATTIKORKEAKOULUJEN NÄKEMYKSET 27.02.2008 - Helsinki Timo Luopajärvi Kehittämissuunnitelman taustat Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA

LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA LAATUTYÖSTÄ JA AUDITOINNISTA TTY:N KIRJASTOSSA Kaija Jääskeläinen, Tampereen teknillinen yliopisto Kirjasto Taustaa laadunvarmistusjärjestelmään ja auditointiin 2 Kirjastossa perinteisesti tehty työtä

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa

Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Kestävä kehitys korkeakoulujen ohjauksessa Suomen korkeakoulujen kestävän kehityksen foorumi: kestävän kehityksen edistäminen korkeakoulujen toiminnassa Tampere 6.4.2016 Riina Vuorento Ohjauksen muodot

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot

Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Rehtorin päätös 68/25/2008 11.6.2008 Opetuksesta ja muista opetukseen liittyvistä tehtävistä maksettavat palkkiot Teatterikorkeakoulu vahvistaa uudet sivutoimista tuntiopetusta, opintojen ohjausta, opinnäytteiden

Lisätiedot