Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi

Transkriptio

1 Turo Virtanen Helena Ahonen Henna Ahonen Pirkko Koski Jyrki Lähteenmäki Kirsi Mustonen Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA :

2 ISBN (painettu) ISBN (pdf) ISSN Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Tammerprint Oy Tampere 2010

3 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita 1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen 2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitettiin auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. ( 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007.

4 välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena. Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Teatterikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja

5 Sisällys Auditointiryhmä Johdanto. Auditoinnin tavoitteet. Auditoinnin kohteet Auditointiprosessi. Auditointisopimus. Auditointiaineisto. Auditointivierailu. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Teatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne. Toiminta-ajatus, visio, toimintaympäristö ja arvot.. Toiminta-ajatus.. Visio.. Toimintaympäristö.. Arvot. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus.. Tutkintotavoitteinen koulutus.. Tutkimus ja taiteellinen toiminta.. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö.. Tuki- ja palvelutoiminnot.. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä.. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus

6 .... Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Kehittämissuositukset Auditointiryhmän kokonaisarvio Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Liitteet : Auditointivierailun ohjelma : Auditoinnissa käytettävät kriteerit

7 Auditointiryhmä Puheenjohtaja Valtiotieteiden tohtori Turo Virtanen toimii Helsingin yliopiston yleisen valtio-opin, erityisesti hallinnon tutkimuksen professorina. Hän on toiminut yleisen valtio-opin laitoksen johtajana ja tiedekunnan opetusasioista vastaavana varadekaanina vuosina ja Virtanen on kehittänyt aktiivisesti valtio-opin laitoksen opetusta sekä tutkimuslähtöistä ohjausta. Tiedekunta on nimennyt hänet vuoden opetuksen kehittäjäksi vuonna Hän on toiminut useissa asiantuntijatehtävissä: mm. puheenjohtajana Helsingin yliopiston keskustakampuksen rakennetta valmistelleessa työryhmässä (2000), neljän yliopiston hallinnon arvioinnin ulkoisen arviointiryhmän puheenjohtajana (2004), opetusministeriön selvitysmiehenä (2006) aiheena taideyliopistojen rakenteiden uudistaminen ja Aalto-yliopiston perustamiseen johtaneen opetusministeriön suunnitteluryhmän pääsihteerinä ( ). Vuonna 2008 Virtanen osallistui Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointiin toimien auditointiryhmän varapuheenjohtajana sekä Romaniassa EAPAA-organisaation (European Association for Public Administration Accreditation) toteuttamiin akkreditointeihin ryhmän jäsenenä. Vuodesta 2009 lähtien Virtanen on toiminut Helsingin yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmeniassa KKA:n toteuttamien auditointien (HY ja TaY) vaikuttavuutta selvittävän tutkimuksen ohjausryhmän jäsenenä. Vuonna 2010 hän osallistuu Palmenian järjestämän ja KKA:n hyväksymän korkeakoulutuksen laadunvarmistuksen täydennyskoulutusohjelman toteuttamiseen. Varapuheenjohtaja Filosofian tohtori Pirkko Koski on toiminut Helsingin yliopiston teatteritieteen professorina ( ), teatteritieteen apulaisprofessorina ( ) sekä teatteritieteen ja draamakirjallisuuden ma. apulaisprofessorina ( ) luvulla hän on toiminut Helsingin teatterimuseon säätiön museonjohtajana. Koski on nimitetty teatteritieteen dosentiksi (2008) ja hänellä on myös dosentuuri (1998) Taideteollisessa korkeakoulussa. Dosenttiopetus on sisältänyt ensisijaisesti jatko-opiskelijoiden ohjausta ja tutkimuksen arviointia. Koski on osallistunut laajasti niin kotimaisiin kuin kansainvälisiin-

8 kin tieteellisiin asiantuntija- ja luottamustehtäviin. Hän on osallistunut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin valmisteluun taiteiden tutkimuksen laitoksen varajohtajana sekä varsinaiseen auditointiin laitoksen johtajana. Suomen Museoliiton laatupalkintoraadissa hän oli vuonna Jäsenet Kauppatieteiden maisteri Helena Ahonen toimii talous- ja hallintojohtajana Helsingin Kaupunginteatterissa (2006 ). Ennen tätä hän toimi hallintojohtajana sekä Lahden kaupungin sivistymistoimialalla että Lahden kaupunginteatterissa ( ). Ahonen on toiminut Lahden kaupungin johtoryhmässä kulttuuritoimen edustajana sekä kulttuurilautakunnan ja sivistyslautakunnan sihteerinä ja asiantuntijana luvulla hän on työskennellyt Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskuksessa koulutussuunnittelijana. Ahosella on ollut runsaasti luottamustehtäviä ja -toimia mm. Suomen Teatteriliitto ry:ssä, Lahden Kesäteatterin Kannatusyhdistys ry:ssä, Lahden Kansainväliset Urkuviikot ry:ssä, Lahden kansainvälinen kirjailijakokous ry:ssä, Päijät-Hämeen kesäyliopistoyhdistys ry:ssä ja Visuaalisten taiteiden keskuksessa. Vuosina Ahonen toimi opetusministeriön asettaman teattereiden valtionosuustyöryhmän jäsenenä. Parhaillaan hän toimii Suomen Teatterijohtajaliiton varapuheenjohtajana. Lisäopintoinaan hän on suorittanut mm. Arts Management Taideorganisaation johtamisen kaksivuotisen PDohjelman. Taiteen ylioppilas Henna Ahonen on Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan audiovisuaalisen mediakulttuurin koulutusohjelman opiskelija. Hän on suorittanut myös puheviestinnän perusopinnot (JY) sekä Helsingin evankelisessa opistossa radiotyönlinjan opinnot. Ahonen toimi Lapin yliopiston ylioppilaskunnan koulutus- ja sosiaalipoliittisena sihteerinä vuosina Hän on toiminut myös vuosina Lapin yliopiston hallituksen opiskelijajäsenenä ja opetusneuvoston opiskelijavarajäsenenä, taiteiden tiedekunnan tiedekuntaneuvoston sekä Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön valtuuskunnan opiskelijajäsenenä. Aiemmin hän on toiminut myös Lapin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen varapuheenjohtajana ja koulutuspoliittisena vastaavana (2007) sekä Lapin yliopiston Taideaineiden opiskelijat TAO ry:n puheenjohtajana ( ). Ahonen on osallistunut Lapin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittämistyöhön ja on myös yksi yliopiston opiskelijoiden laatukäsikirjan kirjoittajista.

9 Musiikin tohtori Jyrki Lähteenmäki on toiminut Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian koulutusjohtajana vuoden 2009 alusta alkaen vastaten mm. tulosalueensa laadun kehittämisestä laaturyhmän puheenjohtajana. Lähteenmäki on toiminut Kuhmon musiikkiopiston rehtorina ( ) ja Sibelius-Akatemiassa vs. opintoasiainpäällikkönä, projektitutkijana, assistenttina sekä koulutuskeskuksen luennoitsijana ja projektitöiden ohjaajana ( ). Hän on toiminut opetustehtävissä myös Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiassa ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulussa. Vuonna 2008 hän on suorittanut ammatilliset opettajan pedagogiset opinnot Tampereen ammattikorkeakoulussa. Lähteenmäen oma taiteellinen toiminta ( ) on laajaa ja tehtävät musiikintuottajana monipuolisia. Vuonna 2009 hän on toiminut Turku säätiön valtuuskunnan sekä luovan talouden ja kulttuuriviennin asiantuntijaryhmän jäsenenä sekä Turun kaupungin musiikin opetuskentän kehittämisryhmän jäsenenä. Sihteeri Erikoissuunnittelija KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja.

10 Johdanto. Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi.. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka jokainen korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus a) Tutkintotavoitteinen koulutus 3 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot.

11 b) Tutkimus / tutkimus- ja kehitystyö / taiteellinen toiminta c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 4 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (katso liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a e ja 5 a b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen.

12 Auditointiprosessi. Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Teatterikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus ja siten auditoinnissa käytetty suomen kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Sopimusneuvottelu pidettiin Auditointiaineisto Auditointikäsikirjassa ohjeistetaan, että auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Teatterikorkeakoulun toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: 1. Kuva ja lyhyt sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun organisaatiosta sekä opiskelijoiden ja henkilökunnan määrästä 2. Kuva ja tiivistetty sanallinen kuvaus Teatterikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä 3. Teatterikorkeakoulun laatukäsikirja kokonaisuudessaan: teak.fi/laatuteak 4. Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistorian kuvaus 5. Lyhyt sanallinen kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytymisestä toiminnanohjausjärjestelmään 6. Korkeakoulun oma SWOT-analyysi laadunvarmistusjärjestelmän vahvuuksista, heikkouksista, mahdollisuuksista ja uhkista 7. Yhteenveto laadunvarmistusjärjestelmän perusteella havaituista keskeisistä kehittämiskohteista ja toteutetuista toimenpiteistä.

13 Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Teatterikorkeakoulun aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Auditointiryhmä pyysi ja sai Teatterikorkeakoululta seuraavat lisäaineistot: 1. Teatterikorkeakoulun strategia 2012 ja sen toteuttamissuunnitelma Seuraavat strategiaa täydentävät toimenpideohjelmat: Teatterikorkeakoulun henkilöstöstrateginen toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun työsuojelun toimintaohjelma Teatterikorkeakoulun tasa-arvosuunnitelma Teatterikorkeakoulun viestinnän toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun kirjaston toimenpideohjelma Teatterikorkeakoulun kansainvälistymisen toimenpideohjelma 3. Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston lukuvuosiohjelma (opetustarjonta) 4. Teatterikorkeakoulun täydennyskoulutustarjonta Sisäisen valvonnan arviointikehikko COSO-ERM 6. Sidosryhmäkysely ja sen tulokset 7. Esimerkkejä opiskelijapalautelomakkeista, vastauksista, tulosten käsittelystä ja tehdyistä jatkotoimenpiteistä (yksi koulutusohjelmaesimerkki kultakin laitokselta) 8. Taideyliopistojen yhteisen laatuhankkeen ( ) loppuraportti. Auditointiryhmällä oli auditoinnin aikana pääsy korkeakoulun intranetjärjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen ja auditointiyhteyshenkilö, laatupäällikkö Laura Jännes vierailivat auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä Teatterikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa.

14 . Auditointivierailu Auditointiryhmän puheenjohtaja, professori Turo Virtanen ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Kirsi Mustonen vierailivat Teatterikorkeakoulussa järjestetyssä auditoinnin informaatiotilaisuudessa, jossa keskusteltiin auditoinnin tavoitteista, kohteista, kriteereistä sekä käytännön toteutuksesta. Tilaisuudessa Teatterikorkeakoulun puheenvuorot pitivät rehtori Paula Tuovinen, professori Eeva Anttila ja ylioppilaskunnan puheenjohtaja Juho Itkonen. Varsinainen auditointivierailu järjestettiin Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun ylintä johtoa, laitosjohtajia, opetus- ja tutkimushenkilökuntaa, hallinto- ja tukipalveluyksiköiden esimiehiä, perus- ja jatko-opiskelijoita sekä sidosryhmien edustajia. Toinen päivä kohdentui perustoimintojen laadunvarmistuksen arviointiin ja sen aikana auditointiryhmä haastatteli Teatterikorkeakoulun laitosten, koulutusohjelmien sekä hallinto- ja tukipalveluyksiköiden henkilökuntaa ja opiskelijoita. Kolmantena päivänä auditointiryhmä toteutti kaksi rinnakkaista haastattelua: esittävien taiteiden tutkimuskeskuksen edustajien haastattelu sekä kirjaston, avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen henkilökunnan ja opiskelijoiden haastattelu. Jokerikohteen teemana oli draaman keinoin esitettynä Opiskelija palautteen antajana: onnistuneita ja epäonnistuneita opiskelijapalautteen antamisen tilanteita. Jokerin toteutti yhdeksän näyttelijäntyön kolmannen vuosikurssin opiskelijaa. Kolmantena päivänä toteutettiin myös ylimmän johdon loppuhaastattelu, johon osallistui lisäksi auditointiyhteyshenkilönä toimiva laatupäällikkö. Auditointiryhmä valitsi haastateltavia Teatterikorkeakoulun kaikilta laitoksilta ja kaikista yksiköistä. Haastateltavia oli kolmena päivänä yhteensä 124.

15 . Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Auditoinnista Korkeakoulujen arviointineuvostossa vastannut suunnittelija vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, korkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Teatterikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista.

16 Teatterikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä. Organisaation rakenne Luvussa 3 kuvataan Teatterikorkeakoulun (TeaK) organisaation rakenne, toimintaajatus ja laadunvarmistusjärjestelmä auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Teatterikorkeakoulu on esittävien taiteiden yliopisto, joka antaa ylintä tanssija teatterialan opetusta. Teatterikorkeakoulusta valmistuu näyttelijöitä (suomen- ja ruotsinkielisiä), ohjaajia, dramaturgeja, valo- ja äänisuunnittelijoita, tanssijoita, koreografeja, esitystaiteilijoita sekä teatteri- ja tanssinopettajia. Teatterikorkeakoulussa on seuraavat viisi perustutkintokoulutusta antavaa laitosta: Teatteritaiteen laitos henkilökunta: professorit 4, lehtorit 15 kokoaikaista, 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 131 Svenska Institutionen för skådespelarkonst henkilökunta: professori 1, lehtorit 2 läsnä olevat opiskelijat : 25 Tanssitaiteen laitos henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen ja 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 78 Valo- ja äänisuunnittelun laitos henkilökunta: professorit 2, lehtorit 1 kokoaikainen, 2 osa-aikaista läsnä olevat opiskelijat : 53 Tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos henkilökunta: professori 1, lehtorit 3 kokoaikaista, 1 osa-aikainen läsnä olevat opiskelijat : 43.

17 Laitosten lisäksi perustutkintokoulutusta antaa yhteisen opetuksen keskus Opek (perustettu vuonna 2006), joka vastaa myös opetuksen kehittämisestä ja avoimen yliopiston opetuksesta. Esittävien taiteiden tutkimuskeskus Tutke (perustettu vuonna 2007) vastaa jatkotutkintokoulutuksesta ja tutkimustoiminnasta. Teatterikorkeakoulussa toimii myös esitystekniikan suunnittelutoimisto Teakon (perustettu vuonna 1987) sekä koulutus- ja kehittämispalvelut Kouke (perustettu vuonna 2009). Koukea vastaavat palvelut olivat vuosina osa Taideteollisen korkeakoulun IADE:a 5. Teatterikorkeakoulussa oli lukuvuonna läsnä oleviksi kirjoittautuneita perustutkinto-opiskelijoita yhteensä 330 ja jatkotutkinto-opiskelijoita 50. Teatterikorkeakoulussa tehtiin vuonna 2008 yhteensä 123 henkilötyövuotta (pois lukien sivutoiminen tuntiopetus). Tästä opetushenkilökunta teki 41 henkilötyövuotta, tutkimushenkilökunta 9 henkilötyövuotta ja muu henkilökunta 82 henkilötyövuotta. Lisäksi sivutoimista tuntiopetusta annettiin yhteensä 13 henkilötyövuoden edestä. Teatterikorkeakoulu toimii Helsingin Sörnäisissä kahdessa eri rakennuksessa: Haapaniemenkatu 6:ssa ja Lintulahdenkatu 3:ssa. Teatterikorkeakoulua johtaa sen vaalein valitsema hallitus. Teatterikorkeakoulua johdetaan hallituksen päättämän johtosäännön mukaisesti. Johtosääntö määrittelee TeaKin organisaation ja johtamisjärjestelmän seuraavasti: Yliopiston toiminnasta ja toiminnanohjauksesta vastaa rehtori, tulosyksiköiden osalta niiden johtajat. Tulosyksiköt ovat: laitokset, keskukset, hallinto- ja tukipalveluyksikkö sekä Teakon. Hallinto- ja tukipalveluyksikkö voi jakautua useammaksi itsenäiseksi tulosyksiköksi työjärjestyksessä mainitulla tavalla. Yliopiston yleiset tavoitteet määritellään strategiassa. Koulutuksesta, taiteellisesta toiminnasta ja tutkimuksesta vastaavat työnjakonsa mukaisesti 3 mainitut toimielimet sekä professorit. Koulutuksen sisällölliset tavoitteet määritellään koulutusohjelmittain yliopiston tutkintovaatimuksissa. Perus- ja jatkotutkintokoulutuksesta säädetään tätä johtosääntöä tarkentavasti erillisissä tutkintosäännöissä. Henkilöstöjohtamisesta vastaavat työnantajavirkamiehet. Jokaisella työntekijällä on määrätty esimies. Henkilöstöä ja taloutta koskevat ohjeet antaa hallintojohtaja. Teatterikorkeakoulun organisaatio (2009) on esitetty kuvassa 1. 5 IADE eli Suomen taideyliopistojen koulutus- ja kehittämisinstituutti oli Taideteollisen korkeakoulun ja Teatterikorkeakoulun yhteinen luovien alojen koulutus- ja kehittämisinstituutti, joka aloitti toimintansa Instituutin nimi tuli yksikön englanninkielisestä nimestä Institute for Art, Development and Education.

18 LaatuTeaK Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna 2009 V1 Hallitus rehtori,puheenjohtaja Erillislaitokset TEAKON PAVE Opetus ja tutkimus Opetus- ja tutkimusneuvosto vararehtori, puheenjohtaja Laitokset teatteritaiteen laitos (Teta) svenska institutionen för skådespelarkonst (S) tanssitaiteen laitos (T) valo- ja äänisuunnittelun laitos (VÄS) tanssi- ja teatteripedagogiikan laitos (Peda) Yhteisen opetuksen keskus Esittävien taiteiden tutkimuskeskus TAIDE TIEDE Hallinto- ja tukipalveluyksikkö Hallinto- ja tekniset palvelut hallinto huolto IT-ryhmä Opinto- ja tutkimuspalvelut opinto-ja tutkimushallinto opetuksen suunnittelu ja kehittäminen Kirjasto Opetusteatteri esitystuotanto näyttämö ja tarpeisto puvusto valojaääni AV-ryhmä Koulutus- ja kehittämispalvelut Kuva. Teatterikorkeakoulun organisaatio vuonna. Toiminta-ajatus, visio, toimintaympäristö ja arvot.. Toiminta-ajatus Keväällä 2005 hyväksytyn Teatterikorkeakoulun strategia 2012:n 6 mukaan Teatterikorkeakoulun toiminnan perusta on käsitys esittävien taiteiden arvosta yksilölle ja yhteisölle. Teatterikorkeakoulu palvelee taidetta, opiskelijoita ja yhteiskuntaa olemalla kansallisen ja kansainvälisen taide- ja tiedeyhteisön arvostama koulutus- ja tutkimusyksikkö. Tanssi ja teatteri, niiden harjoittaminen ja niistä nauttiminen, kuuluvat kulttuurien ja yhteisöjen elämään. Ne ja niiden sovellukset ovat omalakisia, kehittyviä taiteita. Niillä on oma, välineellisyydestä vapaa arvonsa. Ne heijastavat, vahvistavat ja kritisoivat yhteiskunnan rakenteita, tavoitteita ja arvoja. Ne tarjoavat esteettisiä, emotionaalisia ja älyllisiä elämyksiä. Jokainen elävä esitys 6 Teatterikorkeakoulun mukaan strategia 2012:n painopistealueina ovat kansainvälistyminen ja taiteellisen tutkimuksen kehittäminen.

19 jatkaa ja uudistaa vuosituhantisia perinteitä. Jokainen esitys, tavoitteistaan riippumatta, on repliikki keskusteluun joka kehittää yhteiskuntaa avoimeksi, sivistyneeksi ja inhimilliseksi. Teatterikorkeakoulussa on mahdollisuus suorittaa tanssitaiteen maisterin tutkinto tanssijan, koreografin ja tanssinopettajan koulutusohjelmissa sekä teatteritaiteen maisterin tutkinto näyttelijäntyön, ruotsinkielisen näyttelijäntyön, ohjauksen, dramaturgian, esitystaiteen ja -teorian, teatteri-ilmaisun opettajan sekä valo- ja äänisuunnittelun koulutusohjelmissa. Teatterikorkeakoulu kantaa päävastuun ruotsinkielisten tanssi- ja teatteritaiteilijoiden koulutuksesta. Ruotsinkielisen näyttelijäntyön laitoksella on lisäksi maisteriohjelma NorMa, jossa muissa Pohjoismaissa kandidaatin tutkinnon tehneet näyttelijät voivat suorittaa maisterin tutkinnon. Teatterikorkeakoulussa jatko-opinnot johtavat tanssitaiteen tai teatteritaiteen lisensiaatin ja tohtorintutkintoon... Visio Strategian mukaan Teatterikorkeakoulu on kansainvälistyvä esittävien taiteiden yliopisto, aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja ja taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja. Esittävien taiteiden yliopisto Teatterikorkeakoulu on autonominen taideyliopisto, joka harjoittaa taiteellista ja tieteellistä tutkimusta ja antaa ylintä esittävien taiteiden koulutusta. Teatterikorkeakoulussa esittäviin taiteisiin kuuluvat tanssi, teatteri, valo-, ääni- ja esitystaide ja niiden nykyiset sovellukset sekä uudet esittämisen muodot. Koulutus perustuu taiteen saavutuksiin ja tutkimukseen. Koulutus tarjoaa ammattitaidon lisäksi vahvan sivistyksellisen ja teoreettisen perustan taiteilijuudelle. Kansainvälistyvä Teatterikorkeakoulu on kansainvälisesti aloitteellinen. Teatterikorkeakoulu lisää opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistä liikkuvuutta. Teatterikorkeakoulun kansainvälistä toimintaa leimaa vastavuoroisuus ja vastuullisuus.

20 Yhteiskunnallinen vaikuttaja Teatterikorkeakoulu toimii yhteistyössä taide- ja yliopistokentän kanssa. Teatterikorkeakoulu toimii aktiivisessa vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa ja ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Teatterikorkeakoulu toimii kulttuuri- ja koulutuspoliittisena keskustelijana ja aloitteentekijänä. Teatterikorkeakoulu palvelee yhteiskuntaa kouluttamalla esittävän ja soveltavan taiteen osaajia sekä pedagogeja. Taidealojensa rohkea ja jääräpäinen uudistaja Teatterikorkeakoulun koulutus pohjautuu perinteen tuntemukseen ja tähtää taiteen uudistamiseen. Teatterikorkeakoulu arvostaa koulutuksessaan pitkäjänteistä, kriittistä ja tutkivaa otetta. Teatterikorkeakoulu tunnistaa ja vaalii utopian mahdollisuutta taiteessa... Toimintaympäristö Strategian mukaan Teatterikorkeakoulun toimintaympäristönä on kansallinen ja kansainvälinen yliopisto- ja taidekenttä. Teatterikorkeakoulun lähin yhteistyöpiiri on taideyliopistot, joiden kanssa tehdään päivittäistä yhteistyötä. Teatterikorkeakoulu on vuoropuhelussa taidekentän kanssa. Taidekenttä muuttuu ja heijastaa koko yhteiskunnan muutosprosesseja. Uudet taiteiden välillä liikkuvat esittämisen muodot, esimerkiksi esitystaide ja sirkustaide sekä taiteen uudet sosiaaliset tehtävät, kuten yhteisöteatteri lisääntyvät. Teatterikorkeakoulu on valmis uusiin avauksiin, kuten sirkustaiteen koulutusohjelman käynnistämiseen. Tanssin ja teatterin käyttö lisääntyy muiden alojen koulutuksessa, yhteiskunnallisessa toiminnassa ja yrityselämässä. Monikulttuurisuus on luonteva osa Teatterikorkeakoulun toimintaa ja vaikuttaa taiteen sisältöön, kysyntään ja tuotantoon. Se luo uusia yleisöjä ja koulutustarpeita. Teatterikorkeakoulu tekee monipuolista yhteistyötä erityisesti muiden taideyliopistojen kanssa opetus- ja esitystoiminnassa, täydennyskoulutuksessa ja tukipalveluiden järjestämisessä. Teatterikorkeakoulu suhtautuu myönteisesti taideyliopistojen yhteistyön tiivistämiseen ja haluaa olla aktiivisesti mukana suunnittelemassa erilaisia ratkaisuja, jotka tukevat Teatterikorkeakoulun strategisia linjauksia ja koko Suomen taide-elämän ja yhteiskunnan etua. Teatterikorkeakoulu harjoittaa yhteistyötä myös tiedeyliopistojen ja niiden taideaineiden laitosten kanssa. Yhteydenpito ammattikorkeakoulujen kanssa on säännöllistä, ja taiteen koulutuksen sisältöjä ja rakenteita, työllisyyttä ja työnjaon toimivuutta arvioidaan yhdessä.