LASTEN JA NUORTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LASTEN JA NUORTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA"

Transkriptio

1 LASTEN JA NUORTEN ERITYISPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN POHJANMAALLA NYKYTILANNESELVITYS Pia Fraktman projektisihteeri

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lasten ja nuorten erityispalveluiden kehittämistyö Pohjanmaa hankkeessa Asiantuntijaryhmä Toimintaympäristö Lasten ja nuorten erityispalvelut Erityispäivähoito Kasvatus ja perheneuvonta Lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto Lastensuojelu Lasten ja nuorisopsykiatria Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Lastenneurologia ja lastentaudit Lasten ja nuorten hoito ja palveluketjut Pohjanmaalla Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Vaasan sairaanhoitopiiri Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä kehittämistyö alueella Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Härmänmaa Kuusiokunnat Järviseudun seutukunta Seinäjoenseutu Suupohja Vaasan sairaanhoitopiiri Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Valtakunnalliset, lapsiin, nuoriin ja perheisiin kohdentuvat kehittämishankkeet Sosiaalialan kehittämishanke Perhekeskeisyyttä tukevien työmenetelmien tilannekartoitus Toimiva Lapsi & Perhe työmenetelmäperhe Beardlseen perheinterventio Lapsi & perhe neuvonpito Lapset puheeksi työmenetelmä VERTTI vertaisryhmätoiminta Varpu Varhainen vuorovaikutus Vavu Yhteenveto ja toimintasuunnitelma Lähteet

3 1. Lasten ja nuorten erityispalveluiden kehittämistyö Pohjanmaa hankkeessa Lasten ja nuorten erityispalveluiden kehittämisestä vastaavat Pohjanmaa hankkeessa työryhmän nimeämät: Minna Laitila, projektikoordinaattori, Seinäjoki, SONetBOTNIA Pia Fraktman, projektisihteeri, Kokkola, Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Satu Haveri, projektisihteeri, Seinäjoki, Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Ulla Ollinkoski, projektisihteeri, Vaasa, Vaasan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Työryhmän jäsenet työskentelevät yhteistyössä laaditun ja ohjausryhmän hyväksymän työsuunnitelman mukaan itseohjautuvasti. Työryhmä työskentelee tavoitteiden mukaisesti yhteistyössä myös muiden projektin ulkopuolisten toimijoiden ja tahojen kanssa. Yhteistyönä tapahtuvan kehittämistyön tavoitteena on, että palvelut järjestetään alueellisena kokonaisuutena siten, että perheiden voimavaroja vahvistetaan ja että lapset ja perheet saavat ongelmiinsa joustavasti ja oikea aikaisesti hoitoa, palveluja ja kuntoutusta. Tavoitteena on palvelujen toiminnallinen integrointi siten, että sosiaali ja terveydenhuollon palvelut, erityisesti erityispäivähoito, kasvatus ja perheneuvonta, lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria, lastenneurologia ja lastentaudit, toimivat koordinoituna kokonaisuutena. Lasten ja nuorten psykososiaaliset palvelut sisältävät muun muassa sosiaalitoimen päivähoidon ja lastensuojelun, koulujen oppilashuoltotyön, nuorisotyön ja työvoimatoimen työllistämistoimenpiteet sekä terveystoimen perus ja erityishuollon lukuisat eri toimijoiden lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevät hankkeet. Riittävät peruspalvelut edistävät lasten ja nuorten hyvinvointia ja mielenterveyttä. Lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten toinen toistensa työn tuntemus ja keskinäinen yhteistyö sekä heidän vanhempien keskinäisille verkostoille ja asuinyhteisölle antama tuki ehkäisee lasten ja nuorten mielenterveysongelmien syntymistä. (Laaksonen & Alho & Luotoniemi, 2000) 3

4 1.1 Asiantuntijaryhmä Laaja alaisen ja pitkäkestoisen kehittämistyön tueksi on suunniteltu perustettavaksi asiantuntijaryhmiä eri osioiden mukaan. Asiantuntijaryhmät koostuvat asiantuntijasta ryhmää kohden. Ryhmään halutaan mahdollisimman edustava joukko kansallisia ja alueellisia substanssiosaajia kunkin osion tarpeen mukaan. Asiantuntijaryhmä tulee työskentelemään hanketta varten rakennetussa Hankehotellissa Pohjanmaahankkeen ekstranetissä. Kyseessä on Windows SharePoint Services palvelu, joka mahdollistaa muun muassa salasanojen avulla suojatun yhteyden turvissa tapahtuvien keskustelupalstojen ylläpidon. Ekstranetissä tapahtuva keskustelu tarjoaa mahdollisuuden asiantuntijaryhmien jäsenille osallistua keskusteluihin silloin, kun se parhaiten omaan aikatauluun sopii. Ryhmien rakentamisen avulla Pohjanmaa hanke haluaa tarjota asiantuntijoille foorumin oman työnsä kehittämiseen ylläpitämällä teemoittain johdettua keskustelua ja siten luomalla verkostoja alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Asiantuntijaryhmien osallistujille ei makseta korvausta ekstranetissä tapahtuvasta osallistumisesta. Tarkoituksenamme on järjestää mahdollisuuksien eri asiantuntijaryhmien jäsenille laajempia yhteisiä seminaareja. Seminaareihin osallistumisesta maksetaan kilometrikorvaukset KVTES:n mukaan. Myös mahdolliset luentopalkkiot maksetaan voimassa olevan työehtosopimuksen mukaan. Lasten ja nuorten erityispalveluiden kehittämisestä vastaava työryhmä on laatinut ehdotuksen asiantuntijaryhmään pyydettävistä henkilöistä: Lapuan hiippakunnan nimeämä edustaja, nuorisotyön Helena Miller, Johtaja, Kuntoutus ja kehittämiskeskus Huvitus, MLL Varhaiskasvatuksen kehittäjäryhmän nimeämä edustaja, SONetBOTNIA Aki Paavola, Toimitusjohtaja Etappi ryhmä ry:n lastensuojelun kehittämiskeskus, Seinäjoki Jarmo Lintala, Erityisopettaja, Seinäjoki Tapio Korjus, Valmennuskeskuksen johtaja, Kuortaneen urheiluopisto Eeva Kokko, Vapaa aikasihteeri, Alajärven nuorisotoimi Oili Hagström, Sosiaalityöntekijä, Kokkolan kihlakunnan poliisilaitos 4

5 Christina Björklund, Psykologi, Pietarsaaren mielenterveystoimisto* Keijo Salminen, Psykologi, Tunkkarin terveyskeskus, Veteli Hannu Leijala, Ylilääkäri lastenpsykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, E PSHP* Seppo Palomäki, Ylilääkäri, nuorisopsykiatrian ja psykiatrian erikoislääkäri, E PSHP* Tytti Solantaus, lastenpsykiatri, LKT, Kehittämispäällikkö, Stakes* Maria Kaisa Aula, Lapsiasiavaltuutettu Marja Sisko Tallavaara, Projektipäällikkö, Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa hanke, Pohjois Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin toimintayksikkö Arto Ahonen, Projektisuunnittelija/ tutkija, ArctiChildren hanke, Lapin yliopisto Ritva Norja, Lastenneurologian ylilääkäri, Lastenneurologian poliklinikka ja päiväosasto, E PSHP Hilkka Maija Kolehmaisen, Lasten ja nuorisopsykiatrian Ylilääkäri, VSHP Hilkka Sundqvistin, Lastensuojelun sosiaalityöntekijä, Vaasan kaupunki *:ltä merkityiltä on jo kysytty ja saatu suostumus toimia asiantuntijana lasten ja nuorten erityispalveluiden kehittäjäryhmässä Pohjanmaa hankkeelle Ohjausryhmän hyväksyttyä asiantuntijaryhmäksi suunniteltu kokoonpano lasten ja nuorten erityispalveluiden osalta, otetaan edellä mainittuihin tahoihin yhteyttä joko suoraan puhelimitse, tai erikseen suunnitellun kirjeen avulla ja pyydetään osallisuutta asiantuntijuuteen. 1.2 Toimintaympäristö Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 27 kuntaa, joiden väkiluku vuoden 2003 lopussa oli yhteensä , eli 3,8 % koko maan väestöstä. Alueen suurin kunta oli Seinäjoki, jossa asui henkeä, 16 % koko alueen väestöstä. Etelä Pohjanmaalla on useita suurehkoja kuntia, joista Seinäjoen ohella yli asukasta oli Kauhajoella, Lapualla, Ilmajoella, Nurmossa ja Kurikassa. Karijoki oli vuoden 2003 lopussa pienin kunta, jossa asukkaita oli noin Muita alle asukkaan kuntia oli 12. (www.kela.fi, luettu ) 5

6 Keski Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluu 13 kuntaa, joiden yhteenlaskettu väkiluku vuoden 2003 lopussa oli noin , eli 1,5 % koko maan väestöstä. Väestö on keskittynyt Kokkolaan, jossa vuonna 2003 asui lähes puolet alueen väestöstä. Seuraavaksi suurimpia olivat Kruunupyy (6 800 asukasta) ja Kannus (6 050). Lestijärvellä ja Ullavalla oli noin asukasta, ja Halsuan asukasluku oli noin (www.kela.fi, luettu ) Vaasan sairaanhoitopiiriin kuuluu 17 kuntaa, joiden yhteenlaskettu väkiluku vuoden 2003 lopussa oli , eli 3,1 % koko maan väestöstä. Väestöstä noin kolmasosa asui Vaasassa. Pietarsaaressa oli asukasta, ja Mustasaaressa Myös Pedersören kunnassa ja Närpiössä oli yli asukasta. Pienimmät kunnat olivat Maksamaa ja Kaskinen, joissa väkiluku oli selvästi alle Ruotsinkielisten asukkaiden osuus vaihtelee Vaasan seudun kunnissa jyrkästi. Lähes kokonaan ruotsinkielisiä kuntia oli vuoden 2003 lopussa kymmenen. Pietarsaaressa ja Kristiinankaupungissa suomen ja ruotsinkielisiä oli kumpiakin lähes yhtä paljon. Melko puhtaasti suomenkielisiä kuntia olivat Laihia, Jurva ja Vähäkyrö. (www.kela.fi, luettu ) Taulukko 1: Sairaanhoitopiireittäin kunnissa vakinaisesti asuvan väestön (miehet ja naiset yhteensä) lukumäärä vuoden viimeisenä päivänä Väestön ikärakenne vaikuttaa palvelujen kysyntään. Pienten maaseutukuntien väestön väheneminen voi johtaa palveluntarjonnan supistumiseen ja kasvukunnissa kysyntä kasvaa. 6

7 Lasten ja perheiden tilanne muuttuu toimintaympäristön muuttuessa. Tukirakenteet ja sosiaaliset verkostot heikkenevät. Lastensuojelutoimenpiteitä tarvitsevien perheiden määrä lisääntyy ja ongelmat vaikeutuvat. Etelä Pohjanmaan kuntien ikärakenne on pääosin vanha. Vain Seinäjoella ja Nurmossa on 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä pienempi kuin maassa keskimäärin. Koko sairaanhoitopiirissä ikääntyneiden osuus oli vuoden 2003 lopussa 18,5 %, kun se koko maassa oli 15,8 %. Valtaosassa alueen kunnista oli ikääntyneitä viidenneksen verran tai sitä enemmän. Ikärakenteeltaan vanhimmat kunnat olivat Karijoki ja Isojoki, joissa ikääntyneiden osuus oli yli 26 %. (www.kela.fi, luettu ) Ikärakenteeltaan Keski Pohjanmaan väestö on suomalaista keskivertoa. Koko piirin asukkaista 16,4 % oli täyttänyt 65 vuotta vuoden 2003 lopussa, kun vastaava osuus koko Suomessa oli 15,8 %. Sairaanhoitopiirin lukua kuitenkin pienentää se, että suurimmista kunnista Kokkolassa oli ikääntyneiden osuus alle maan keskiarvon eli 14,6 %. Eniten ikääntyneitä oli Halsualla (22,3 %), Lestijärvellä (20,5 %), Vetelissä (20,5 %) ja Kruunupyyssä (20 %), mutta osuudet eivät ole suomalaisittain erityisen suuria. Väestö on pääosin suomenkielistä. Ruotsinkielisten osuus oli 1990 luvun lopulla selvästi suurin Kruunupyyssä (86 %), mutta muista kunnista vain Kokkolassa heidän osuutensa oli merkittävän suuri, 19 %.(www.kela.fi, luettu ) Vaasan sairaanhoitopiirin alueen asukkaista 18,3 % oli vähintään 65 vuotiaita vuoden 2003 lopussa. Ikärakenne oli siten Suomen keskiarvoa (15,8 %) hieman vanhempi. Kuntien kesken ikääntyneiden osuus vaihteli suuresti. Vain Luoto ja Pedersören kunta olivat ikärakenteeltaan maan keskiarvoa nuorempia. Vaasassa, Mustasaaressa ja Vähässäkyrössä ikääntyneiden osuus oli 16,3 %, eli vähän suurempi kuin Suomessa keskimäärin. Kymmenessä kunnassa heidän osuutensa oli vähintään 20 %, ja Närpiössä (26,8 %) ja Korsnäsissä (25,7 %) se oli alueen suurin. (www.kela.fi, luettu ) 7

8 Etelä Pohjanmaan SHP Södra Österbottens SVD Vaasan SHP Vasa SVD Keski Pohjanmaan SHP Mellersta Österbottens SVD Taulukko 2: Väestö iän mukaan aluejaolla, Tilastokeskus Sekä lasten ja nuorten osuus väestöstä, että lapsiperheiden osuus perheistä on laskenut Länsi Suomen läänin kaikissa maakunnissa viimeisen viiden vuoden aikana. Lapsi ja nuorisovaltaiset alueet sijoittuvat seutu ja maakuntakeskuksiin ja niiden lähikuntiin. Pienissä ja syrjäisissä kunnissa väestökehitys on päinvastainen. Keski Pohjanmaalla lapsiperheiden osuus on korkein koko läänissä ja suurempi kuin koko maassa. (Länsi Suomen lääninhallituksen julkaisusarja nro 7/2004, 10) 27,9 36,1 36,2 38,5 38,6 40,8 40,9 44,0 44,1 59,1 Kuva 1: Lapsiperheiden osuus prosentteina kaikista perheistä 8

9 2. Lasten ja nuorten erityispalvelut Sosiaali Ensikoti (opetus) Päivähoito Kotipalvelu Tukiopetus Erityispäivähoito Erityisopetus Tehostettu kotipalvelu Projektit Leirit Oppilashuolto Erityisnuorisotyö Tukihenkilöt ja perheet Sosiaalityö Perhekuntoutus Perhehoitoperhe Perhehoitokoti Lasten / nuorisokoti Turvakoti Koulukoti Perhetyö Kasvatus /perheneuvola Erityiskoulu Peruspalvelu Erityispalvelu Terveyskeskus lääkärien ja terveydenhoitajien vastaanotto Äitiysneuvola, lastenneuvola, kouluterveydenhoito Mielenterveystoimisto Terveyskeskuspsykologit, puheterapeutit Yksityiset erikoislääkärit, terapeutit Lastenpsykiatrian poliklinikka ja osasto Nuorisopsykiatrian poliklinikka ja osasto Terveys Heino (2000, 59 60) jakaa lastensuojeluntyön psykososiaalisen palvelukokonaisuuden ammattityöntekijöiden erityisosaamisen perusteella perus ja erityispalveluihin. Psykososiaaliset palvelut sijoittuvat pääasiassa koulu, sosiaali, ja terveystoimeen. Palveluita tuottavat valtio, kunnat, kuntayhtymät, yrittäjät, kolmannen sektorin toimijat ja vapaaehtoistoimijat. Palvelukokonaisuuden eri osiot ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa siten, että jos avohuollon ja peruspalveluja on riittävästi, on erityispalvelujen kysyntä vähäisempää. Jos kunnan kouluissa on riittävästi koulu ja opiskelijaterveydenhuollon, sekö koulukuraattorin ja psykologin palveluja paine sosiaalitoimen lastensuojelutyötä kohtaan on vähäisempää. 2.1 Erityispäivähoito Erityispäivähoito on kunnallisen päivähoidon pirissä järjestettävää toimintaa, jonka tavoitteena on auttaa lasta ja perhettä silloin kun lapsen kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle tarvitaan erityistä tukea. Erityispäivähoitoa ei toimintamuotona varsinaisesti ole erotettu muista varhaiskasvatuspalveluista. Monissa kunnissa on kuitenkin määritelty 9

10 erikseen palvelukokonaisuus tai vastuualue, jonka kautta erityistä tukea lapselle varhaiskasvatuksessa järjestetään. (www.stakes.fi/varttua, luettu ) Erityispäivähoitoa on kuitenkin yhä useammin ajateltu tukitoimena, ei erillisenä paikkana tai palveluna. Jokaisen lapsen tulisi saada tarvitsemansa tuki varhaiskasvatuksen tukitoimina ja muiden palveluntuottajien tuottamina tukipalveluina Tuen tarve voi ilmetä lapsella esim. kielellisinä ongelmina, ryhmässä toimimisen vaikeutena, jonkin sairauden tai vamman aiheuttamina pulmina, vaikeutena suoriutua ikätasoa vastaavista tehtävistä tai arkipäivän toiminnoista. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevat lapset ovat päivähoidossa päiväkodeissa tai perhepäivähoidossa. (www.stakes.fi/varttua, luettu ) Lapsen tarvitsema tuki suunnitellaan yhteistyössä vanhempien ja henkilökunnan sekä mahdollisten muiden asiantuntijoiden kanssa. Päivähoito tekee yhteistyötä esim. terveydenhoitajien, terveyskeskuksen ja psykologin sosiaalityöntekijöiden, toimintaterapeutin, puheterapeutin, avustajien koordinaattorin, perheneuvolan ja lastenpsykiatrian poliklinikan kanssa. Lähtökohtana suunnittelulle ovat lapsen vahvuudet. Tukitoimet ovat päivähoidon tietoista tehostamista, suunnitelmallista päivittäisen ympäristön ja toiminnan arviointia ja muokkaamista lapsen tarpeiden mukaisesti. Eräinä tukitoimina päivähoidossa käytetään myös henkilöstön määrän lisäämistä (avustajat) ja ryhmäkoon pienentämistä. (www.stakes.fi/varttua, luettu ) Erityispäivähoidon osalta Länsi Suomen lääninhallituksen (2003) tekemässä lasten ja nuorten sosiaalipalveluiden saatavuutta koskevassa selvityksessä todetaan, että vaikka erityislastentarhanopettajien määrä on lisääntynyt, on se edelleen kuntien näkemyksen mukaan liian alhainen. Erityisesti pienten kuntien ongelmana on, ettei päivähoidossa ole erityistä tukea ja hoitoa tarvitseville lapselle riittävästi palveluja ja osaamista. Stakesin yhteenvedon mukaan erityislastentarhanopettajia on Länsi suomen läänin alueella 53 kunnassa, joista 15 on keskikokoisia tai suuria kaupunkeja. Erityislastentarhanopettajat keskittyvät kaupunkeihin ja taajaan asuttuihin kuntiin. Edelleen lääninhallituksen selvityksessä (2003) todetaankin, että vaikka erityislastentarhanopettajien määrää on lisätty, on se edelleen riittämätön, eikä varhaiskasvatuspalveluja ole saatavissa tarvetta vastaavasti. Resurssipula koettelee erityisesti pieniä paikkakuntia. Selvityksessä annetuissa suosituksessa todetaan, että 10

11 kuntien tulisi tehdä varhaiskasvatussuunnitelmat, joissa määritellään päivähoitohenkilöstön erityisosaaminen ja varmistetaan erityistason palvelujen saatavuus tarvittaessa seudullisella yhteistyöllä. Vuonna 2003 tehdyssä selvityksessä todettiin edelleen, että Etelä Pohjanmaalla oli palkattuna erityislastentarhanopettaja ainoastaan kahdessa kunnassa. Pohjanmaalla erityistä hoitoa ja kasvatusta saavien lasten määrä päivähoidossa oli alle läänin keskiarvon ja erityislastentarhanopettajia oli 7 kunnassa. Alueella oli myös pieniä kuntia, jotka olivat palkanneet erityislastentarhanopettajia. Pohjanmaalla oli asetettu tavoitteeksi laatia alueelle kokonaisvaltainen lapsi ja perhepoliittinen ohjelma, joka sisältäisi kasvu ja oppimisympäristön laatukriteerit. Keski Pohjanmaalla tilanne erityislastentarhanopettajien osalta oli huono ja erityislastentarhanopettajia arvioitiin vuoden 2001 laaditun tilaston mukaan Kokkolassa olevan 0,6 2,8 1 6 vuotiasta lasta kohden. Vaasassa ja Maalahdessa vastaava luku oli 2,9 5,9 samoin Seinäjoella. Nurmossa vastaava luku oli 0,6 2,8. Koko maan keskiarvo oli tuolloin 2,9. Paras tilanne oli Pietarsaaressa, jossa erityislastentarhanopettajia oli 6 tai yli jokaista 1 6 vuotiasta lasta kohden. Samaan aikaan erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten osuus 1 6 vuotiasta oli korkein 5 % Soinissa ja Isokyrössä. Maan keskiarvon ollessa 3,3 %. Maan keskiarvossa tai sen yli mentiin Kauhajoella, Kauhavalla, Seinäjoella, Alajärvellä, Pietarsaaressa ja Maksamaalla, jossa erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevia lapsia oli 3,3 4,9 %. Erityislastentarhanopettajien palvelujen saatavuutta voidaan parantaa kuntien yhteistyönä esimerkiksi kiertävän erityslastentarhanopettajan tehtävillä. Erityisen hoidon ja kasvatuksen osaamista voidaan parantaa koko päivähoidon henkilöstön koulutuksella, työnohjauksella ja moniammatillisen työn kehittämisellä. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2003, 12) 2.2 Kasvatus ja perheneuvonta Kasvatus ja perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden elämää järjestämällä ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija apua perhe elämään ja lasten 11

12 kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Kasvatus ja perheneuvonta sisältää myös sosiaalista, psykologista ja lääketieteellistä tutkimusta ja hoitoa. Kasvatus ja perheneuvontaa tarjoavat äitiys ja lastenneuvolat, sosiaalityöntekijät, psykologit, koulun oppilashuoltohenkilökunta, kasvatus ja perheneuvolat, perheasiain sovittelijat ja mielenterveystoimistot. Sitä on saatavilla myös monilta yhteisöiltä, esimerkiksi seurakunnilta sekä järjestöiltä. Kasvatus ja perheneuvonta on toisaalta asiantuntija avun antamista kasvatus ja perheasioissa. Tavoitteena on luoda edellytykset lasten turvallisille kasvuoloille ja lisätä perheiden ja perheenjäsenten toimintakykyä ja hyvinvointia. Kasvatus ja perheneuvontapalvelujen järjestäminen on kunnan velvollisuus. Kasvatus ja perheneuvolaan hakeutumisen pääsyynä ovat useimmiten lapsen ongelmat. Muita syitä olivat perheongelmat, pariongelmat, perheasioiden sovittelu ja lausuntopyynnöt. Kasvatus ja perheneuvolapalveluita tuottavat kuntayhtymät ovat purkautuneet ja tilalle on perustettu yhden kunnan neuvoloita, joiden palveluita pääsääntöisesti myös ympäristökunnat käyttävät. Kasvatus ja perheneuvolapalveluja tuottavat yksittäisten kuntien sosiaalitoimen lisäksi terveydenhuollon kuntayhtymien perheneuvolat, kuntien yhteispalveluyksiköt, sairaanhoitopiirien mielenterveyskeskukset sekä yksityiset palveluntuottajat. Kuntien arvioiden mukaan myös muut lasten ja lapsiperheiden erityispalvelut ovat riittämättömiä, mistä johtuu mm. pitkät jonotusajat palveluihin. Pienten, ja erityisesti syrjäisten, kuntien kannalta ongelmana ovat pitkät etäisyydet keskuspaikkojen tarjoamiin erityispalveluihin. Toisaalta osalla kasvatus ja perheneuvoloilta on myös sivuneuvola ja sivuvastaanottomahdollisuuksia, mikä helpottaa kysynnän ja tarjonnan kohtaamista. Kaupungeissa ja muissa keskuskunnissa on yleensä tarjolla perheneuvolapalveluja ja palvelujen kysyntää on keskimäärin enemmän. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2003, 10 11) Läänin selvityksessä (2003) todettiin, että kasvatus ja perheneuvolapalveluiden erilaisista järjestämistavoista johtuen palvelut eivät ole samansisältöisiä kaikissa kunnissa. Yhdenvertaisuus ei toteudu tarjonnassa ja saatavuudessa. Sosiaalitoimen ylläpitämien kasvatus ja perheneuvoloiden toiminnassa panostetaan ehkäisevään työhön enemmän kuin mielenterveyskeskusten vastaavissa palveluissa. Selvityksen perusteella laadituissa suosituksissa todetaankin edelleen, että käytäntöjä voitaisiin yhdenmukaistaa kasvatus ja 12

13 perheneuvoloiden ja vastaavia palveluita tuottavien toimipisteiden moniammatillisella yhteistyöllä kuntien lapsiperheiden palveluista vastaavien tahojen kanssa. Palvelujen saatavuutta tulisi parantaa tuomalla palvelut lähemmäksi asiakkaita. Pohjanmaan alueella asiakkuuksia kasvatus ja perheneuvoloissa on vuoden 2004 aikaa ollut suhteessa eniten Etelä Pohjanmaan alueella. Jalasjärvellä (187,3), Kauhajoella (145,1) ja Lapualla (138,1). Luvut ilmaisevat vuoden aikana sosiaalihuoltolain mukaisia kasvatusja perheneuvolapalveluja saaneiden (sekä lasten että aikuisten) määrää suhteessa alle 18 vuotiaaseen väestöön. Väestötietoina käytetään vuoden viimeisen päivän tietoa. Suhteutus tehdään alle 18 vuotiaaseen väestöön, koska on kyse lapsiperheille tarkoitetusta palvelusta. Jos suhteutus tehtäisiin koko väestön määrään, joutuisivat erilaisen ikärakenteen omaavat kunnat eriarvoiseen asemaan. Pelkkä lasten määrän suhteuttaminen alle 18 vuotiaiseen väestöön taas ei anna oikeaa kuvaa, koska perheneuvolan asiakkaista yli puolet on aikuisia. 0,0 14,6 15,0 42,3 42,9 65,1 65,4 97,5 97,6 274,2 Kuva 2: Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaat kunnittain vuoden aikana / 1000 alle 18 vuotiasta asukasta kohden (1243) vuonna 2004 (Lähde: SOTKAnet) 13

14 Taulukko 3: Kasvatus ja perheneuvonnan asiakkaat sairaanhoitopiireittäin vuoden aikana / 1000 alle 18 vuotiasta (1243) vuosina (Lähde: SOTKAnet) Sairaanhoitopiireittäin tarkasteltuna tuhatta asukasta kohden suhteutettuja asiakkuuksia on viime vuosien aikana ollut eniten Etelä Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella ja vähiten Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Kasvatus ja perheneuvolan asiakkuuksia on tilastoitu Pohjanmaan alueella huomattavasti maan keski arvoa vähemmän. Kasvatus ja perheneuvolapalveluissa on oleellista saavutettavuus ja työmenetelmien kehittäminen sekä työnjaon ja yhteistyön parantaminen perustason ja erityispalveluiden välillä. Lapsiperheiden kotipalveluiden saatavuuskysymykset liittyvät perhetyön kehittymiseen kunnissa ja seutukunnittain. Perhetyö toimii osin kotipalvelun osana, osin muilla sektoreilla, aina kuitenkin yhteydessä lastensuojelulliseen ennaltaehkäisevään ja korjaavaan toimintaan. Perhetyön vahvuus on perheiden omien voimavarojen hyödyntäminen ja moniammatillisen verkoston kehittäminen perheiden tueksi. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2003, 12) 2.3 Lastenneuvolat ja koulujen oppilashuolto Lastenneuvolatyö on yksilöllistä, perhekeskeistä ja luottamuksellista. Neuvolassa työskentelee lapsen ja perheen tukena terveydenhoitaja ja lääkäri. Työmuotoja ovat terveystarkastukset ja niihin liittyvät tutkimukset, rokotukset ja yksilöllinen terveysneuvonta vastaanotolla ja puhelimitse sekä kotikäynnit ja pienryhmätoiminta. Useat 14

15 lastenneuvolan terveydenhoitajat ovat käyneet Varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen koulutuksen. Koulutus lisää valmiuksia pienten lasten ja heidän vanhempiensa välisen varhaisen vuorovaikutuksen tukemiseen. Perheen kanssa keskustellaan lapsen terveydestä ja vanhemmuudesta sekä arjen kasvatustilanteista ja pulmista perheen yksilöllisen tarpeen mukaan. Neuvolassa myös rohkaistaan vanhempia luottamaan omiin kykyihinsä ja voimavaroihinsa. Neuvolatyön kehittämis ja tutkimuskeskus teki valtakunnallisen neuvolatyön selvityksen kokonaistutkimuksena yhteistyössä sosiaali ja terveysministeriön kanssa. Selvitystä edelsi äitiys ja lastenneuvolatyön pilottiselvitys Itä Suomen läänissä Selvityksen tarkoituksena oli tuottaa tietoa neuvolatoiminnan nykytilasta, erityisesti toimintaedellytyksistä, työtavoista, moniammatillisesta yhteistyöstä sekä kehittämistarpeista. Aineisto kerättiin 2004 kyselylomakkeilla terveyskeskusten johtavilta viranhaltijoilta (n=211), neuvolatyössä toimivilta lääkäreiltä (n=429) ja terveydenhoitajilta (n=1 282) Lapin, Oulun, Länsi Suomen ja Etelä Suomen lääneissä. Määrällinen aineisto analysoitiin tilastollisesti ja laadullinen aineisto sisällönanalyysillä. Tuloksia on verrattu neuvolatyötä koskeviin suosituksiin. Tulokset esitetään koko maata koskevina sekä osa lääni ja terveyskeskuskohtaisesti. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Tulosten mukaan neuvolatoiminnan johtaminen ja henkilöstövoimavarat sekä toiminnan sisältö ja toimintatavat vaihtelivat eri puolilla maata. Niissä oli useita vahvuuksia, mutta myös paljon kehitettävää. Suurin osa terveyskeskuksista oli sopinut neuvolatyön vastuuttamisesta. Kuitenkaan kolmasosa ei ollut nimennyt neuvolatyön kokonaisuudesta vastaavaa viranhaltijaa eikä viidesosa käytännön toiminnasta vastaavaa. Lisäksi johtavan hoitajan tai johtavan ylihoitajan virka puuttui joka kolmannesta terveyskeskuksesta. Neuvolatoiminnan suunnittelussa otettiin melko hyvin huomioon valtakunnalliset terveyspoliittiset linjaukset, mutta ei tilastotietoja lapsista ja lapsiperheistä. Vain puolet terveyskeskuksista vei neuvolatoiminnan suunnitelmat ja raportit luottamuselinten käsittelyyn. Neuvolatoiminnan laadun, kustannusten ja vaikuttavuuden arviointi oli vielä melko vähäistä. Valmiudet sähköisen tiedon käsittelyyn olivat lähes kaikissa terveyskeskuksissa. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Terveyskeskuksissa on varauduttu lapsiperheiden palvelujen verkostoimiseen ja moniammatillisen yhteistyön kehittämiseen. Lapsiperheiden palveluja suunnitteleva ja seuraava yhteistyöryhmä oli joka toisessa terveyskeskuksessa. Lisäksi lapsia ja 15

16 lapsiperheitä käsittelevä hyvinvointiohjelma oli laadittu tai suunnitteilla kahdessa kolmasosassa terveyskeskuksia. Hoitoketjujen käyttöönotto oli käynnistynyt lähes puolessa terveyskeskuksista. Lääkärin ja terveydenhoitajan hyvä yhteistyö antaa perustan neuvolatyölle, mutta ajanpuute vaikeutti keskinäistä neuvonpitoa. Yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa oli runsaasti läänikohtaisia eroja. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Neuvolatyön keskeinen pulma ovat niukat henkilöstövoimavarat suurimmassa osassa terveyskeskuksia. Terveydenhoitajien määrä oli suositeltujen mitoitusten mukainen äitiysja lastenneuvolassa noin kahdessa viidesosassa terveyskeskuksia. Lääkäreitä oli suositusten mukaisesti äitiysneuvolassa joka kolmannessa ja lastenneuvolassa joka kymmenennessä terveyskeskuksessa. Valtaosassa terveyskeskuksia oli fysioterapeutin ja psykologin palvelut järjestetty terveyskeskuksen omana toimintana, puheterapeutin ja toimintaterapeutin palvelut joko omana toimintana tai ostopalveluna. Ravitsemusterapeutin palveluja ei ollut lainkaan järjestetty kolmasosassa ja perhetyöntekijän palveluja puolessa terveyskeskuksia. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Voimavarojen niukkuus näkyi neuvolatyön sisällössä ja työmenetelmissä. Äitiysneuvolassa tehtävät määräaikaistarkastukset toteutuivat suositusten mukaisesti paremmin kuin lastenneuvolassa. Leikki ikäisten määräaikaistarkastukset toteutuivat melko hyvin etenkin lääkärin osalta, kun taas imeväisten tarkastukset kaikkein puutteellisimmin. Lääkärin osalta ne toteutuivat vajaassa puolessa ja terveydenhoitajan osalta vain kolmasosassa terveyskeskuksia. Lääkäreistä neljännes käytti syvennettyyn tarkastukseen aikaa suositellun puoli tuntia ja terveydenhoitajista kolmannes suositellun tunnin. Edellä olevien lukujen valossa on ilmeistä, että neuvola ei niukkojen voimavarojen vuoksi pysty riittävästi tunnistamaan erityistuen tarpeessa olevia lapsia ja perheitä ja järjestämään heille tarvittavaa tukea. Tämä olisi välttämätöntä terveyserojen vähentämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Myös terveydenhoitajista ja lääkäreistä puolet arvioi, ettei heidän työaikansa riitä lisäkäynteihin eikä erityistukea tarvitsevien perheiden ohjaukseen. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Neuvolatoiminnan vahvuutena on, että lapsen ja vanhemman varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen on vakiintunut pysyväksi käytännöksi suurimmassa osassa neuvoloita, ja lähes kaikki terveydenhoitajat ovat siihen kouluttautuneita. Sen myönteisistä vaikutuksista äideille ja lapsille on tutkimusnäyttöä. Perhevalmennus on vakiintunut toimintamuoto ja 16

17 sen sisällöt ovat monipuolistuneet. Muut vanhempainryhmät olivat melko harvinaisia. Lomakkeiden käyttö on yleistymässä perheiden tarpeiden arvioinnissa etenkin terveydenhoitajien työssä. Kotikäyntien määrä on edelleen vähentynyt. Noin kaksi kolmasosaa terveydenhoitajista teki kotikäynnin jokaisen vastasyntyneen perheeseen. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Neuvolassa työskentelevät lääkärit ja terveydenhoitajat olivat varsin motivoituneita kehittämään omaa ammattitaitoaan ja hankkimaan lisää koulutusta. Lääkärit ja terveydenhoitajat olivat tunnistaneet runsaasti äitiys ja lastenneuvolatyön kehittämistarpeita. Niistä keskeisiä olivat ehdotukset ehkäisevän työn näkyvyyden lisäämiseksi ja neuvolan toimintaedellytysten turvaamiseksi. (Hakulinen Viitanen & Pelkonen & Haapakorva. 2005) Oppilashuollon tehtävänä on moniammatillisena yhteistyönä ja yhteistyössä kotien kanssa huolehtia oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista. Koulun oppilashuoltoon kuuluu kuraattorin, psykologin ja kouluterveydenhuollon erityispalveluja, joiden avulla voidaan selvittää oppilaan yksilölliset oppimis ja sopeutumisvaikeudet, ja siten varmistaa, että oppilaalla on mahdollisuus saada edellytystensä mukaista tuettua opetusta. Oppilashuollon avulla oppilaiden ongelmat pyritään tunnistamaan riittävän ajoissa ja niihin puututaan välittömästi. Oppilashuollolla edistetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koulussa. Tavoitteena on ennaltaehkäisevin ja korjaavin toimenpitein tukea koulun opetus ja kasvatustyön toteutumista. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi tehdään moniammatillista yhteistyötä eri hallintokuntien kanssa kehittämällä sellaista toimintaa, joka tukee lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointia. Oppilashuollon tavoitteena on edistää koko kouluyhteistyössä terveyttä, turvallisuutta ja myönteisen vuorovaikutuksen ilmapiiriä. Länsi Suomen läänissä 2004 tehdyn peruspalveluja koskevassa selvityksessä todettiin, että kuntien koulukuraattori ja psykologipalvelut sekä kouluterveydenhuollon resursointi tulisi saattaa niiden tarvetta vastaavalle tasolle. Lasten asemaa ja oikeuksia koskeva lainsäädäntö tarkistetaan yhtenäiseksi, lapsen kannalta aukottomaksi kokonaisuudeksi. Koulu, sosiaali, terveys, ja nuorisotoimen yhteistä täydennyskoulutusta tulisi järjestää hyvien oppilashuollon toimintamallien kehittämiseksi ja levittämiseksi. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2004) 17

18 Koulujen tekemien lastensuojeluilmoitusten lisääntyminen edelliseen vuoteen verrattuna juuri yleisopetuksen kouluissa tuli esille vuoden 2004 peruspalveluselvityksessä. Erityiskoulujen kohdalla suurta muutosta ei tapahtunut. Kumpanakin vuonna noin 40 % erityiskouluista teki lastensuojeluilmoituksia. Lukuvuonna suurin ilmoitusmäärä koulua kohti oli 30 ja seuraavana vuonna 24 kappaletta. Kyseessä oli suuri erityiskoulu. Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä ei selvinnyt, sillä 50 koulua jätti vastaamatta tähän osioon lv osalta. Myöskään kaikki koulut, jotka olivat tehneet lastensuojeluilmoituksia, eivät kertoneet ilmoitusten lukumäärää. Ilmoitukset lisääntyivät kuitenkin vuoden aikana ainakin sadalla (28,7 %) ja niitä tehneiden koulujen määrä 25:llä (14,5 %). Suurimmissä (väh..500 opp.) kouluista 72 % teki ainakin yhden lastensuojeluilmoituksen lv Ilmoitukset lisääntyivät kaikissa muissa paitsi alle 50 oppilaan kouluissa. Määrällisesti lastensuojeluilmoituksia tehtiin eniten Varsinais Suomessa (111kpl), Pirkanmaalla (94kpl) ja Satakunnassa (79kpl), vähiten pohjalaismaakunnissa. (Länsi Suomen lääninhallitus 2004, 62 63) 2.4 Lastensuojelu Lastensuojelun laajana tehtävänä on lasten hyvinvoinnin ja suotuisten kasvuedellytysten turvaaminen. Tuossa merkityksessä lastensuojelun kohteena ovat kaikki lapset Suomessa. Kohteeksi tulevat myös lasten perheet, koska lasten hyvinvoinnin tukeminen edellyttää usein perheen, lähinnä vanhempien, kautta vaikuttamista. Laajan tulkinnan mukaan lastensuojelun toimijoita on paljon, sillä jollakin välillisellä tavalla meistä jokainen osallistuu lasten hyvinvoinnin edistämiseen. Erityisen keskeisessä asemassa ovat vanhempien lisäksi kunnat niin sosiaali ja terveydenhuollon kuin koulu ja vapaaaikatoimintojen järjestäjänä kuin asunto ja työpolitiikkaa tekevät ja ylläpitävät tahot. Lastensuojelu edellistä spesifimmässä mielessä viittaa puuttumiseen sellaisiin lasten elämän tilanteisiin, joissa lasten kasvuedellytykset tai hyvinvointi ovat uhassa vaarantua tai ovat jo vaarantuneet. Lastensuojelutoimenpiteet ovat silloin yksilö ja perhekohtaisia. Tässä yhteydessä puhutaan kunnan lastensuojeluun syntyneistä, joko vapaaehtoisista tai vastentahtoisista lastensuojeluasiakkuuksista, joilla viitataan joko perheeseen, vanhempiin tai lapseen sellaisessa tilanteessa, että lapsen elämässä on tunnistettu sellaisia sosiaalisia 18

19 riskejä, joilta vanhemmat tavanomaisesti suojelevat lapsiaan. Tällöin lastensuojelun tehtäväksi asettuu selkeästi suojelu. Sitä toteutetaan hyvin moninaisin tavoin. Avohuollon tukitoimenpiteillä tarjotaan erilaista tukea, jolla pyritään edesauttamaan lapsen ja perheen selviytymistä riskitilanteen yli. Tukena voidaan tarjota esimerkiksi perheen arkielämää helpottavia ja tukevia palveluita kuten kotipalvelua, taloudellista tukea, tukihenkilön tukea tai perhe elämää muutokseen tähtäävää perhetyötä tai kuntoutusta. Ottamalla lapsi huostaan muutetaan lapsen kasvuympäristöä, sillä lapsi sijoitetaan silloin joko toiseen perheeseen, laitokseen tai perhekotien tyyppisiin yksiköihin. Lastensuojelun tarkastelu ohjauksen näkökulmasta on vaativa tehtävä, koska itse lastensuojelun alue on laaja, monitoimijainen ja monitulkintainen. On lähes mahdotonta osoittaa yksiselitteisesti hyväksyttyä tulkintaa siitä, mitä lasten hyvä elämä, hyvä kasvatus tai hoito tai niiden oikea tukeminen ovat. Kunnan on sosiaali ja terveydenhuoltoa, koulutointa ja muita lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja kehittäessään pidettävä huolta myös siitä, että näiden palvelujen avulla tuetaan huoltajia lasten kasvatuksessa ja kyetään saamaan selville lasten, nuorten ja lapsiperheiden erityisen tuen tarve kun aikuiselle annetaan sosiaali ja terveydenhuollon, kuten päihdehuolto ja mielenterveyspalveluja, otetaan huomioon myös hänen huollossaan olevan lapsen hoidon ja tuen tarve palveluja kehitettäessä kiinnitetään erityistä huomiota lasten ja nuorten tarpeisiin ja toivomuksiin (LSL 7 ). Lastensuojelun peruspalvelut käsite eroaa terveydenhuollon perus ja erityispalvelujen määrittelyistä. Lastensuojelun peruspalveluilla tarkoitetaan sosiaalityötä sekä siihen liittyviä yleisiä sosiaali ja muita palveluja, joita järjestetään lapsi ja perhekohtaisesti tarpeen mukaan. Keskeisiä tukipalveluita ovat toimeentuloon sekä asumiseen liittyvät sekä päivähoidon, kotipalvelun, koulunkäynnin ja oppilashuollon (psykososiaaliset) tukipalvelut, loma ja virkistyspalvelut sekä nuorisohuollon palvelut. Usein sosiaalipalvelujen sisälle on rakennettu erityispalveluja, kuten päivähoitoon puheterapian, kiertävän erityislastentarhaopetuksen, erityispäivähoidon ryhmiä; kotipalveluun tehostettua perhetyötä; sosiaalitoimeen perhetyötä ja erityisnuorisotyötä; tuettua asumisen palveluja, kriisityötä; kouluun erityisopetusta jne. Lapsille, nuorille ja lapsiperheille tarkoitettujen sosiaalipalvelujen sekä psykososiaalisten palvelujen kokonaisuus vaihtelee kunnittain ja seutukunnittain sekä laadullisesti että määrällisesti. Julkisen vallan tuottamien palvelujen 19

20 lisäksi kunnissa on monenlaisia vapaaehtoisten organisoimia, järjestöjen sekä yhteisöjen tuottamia palveluja ja toimintamuotoja. (www.stakes.fi/varttua, luettu ) Lastensuojelun palveluja tuottavat lastensuojeluyksiköt, joita on viime vuosina syntynyt runsaasti eri puolille maata erityisesti yksityisinä perhekoteina ja laitoksina. Lastensuojeluyksiköiden palveluita käytetään maakuntaa laajemmalla alueella, joten yksikön sijainti ei ole ainoa palvelun saatavuutta kuvaava mittari. Ongelmana on kuntien näkemysten mukaan se, että sosiaalityöntekijöiden on vaikeaa tietää, millainen lastensuojeluyksikköjen muodostama kokonaisuus on määrältään, tasoltaan, kustannuksiltaan. Lastensuojelun sijoitustilanteissa kunnilla tulisi olla täsmällisempää tietoa käytettävissä, jotta sijoitukset olisivat onnistuneita ja turhalta odottamiselta ja ylimääräisiltä siirroilta vältyttäisiin. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2003, 11) Lastensuojelun toimenpiteiden painotukset vaihtelevat maakunnissa. Suurimmissa kaupungeissa toimenpiteiden piireissä on enemmän lapsia kuin maaseutukunnissa. Tosin avo ja laitospalveluita käytetään eräissä pienissä kunnissa myös paljon suhteessa lasten osuuteen. Pienten kuntien tunnuslukuihin vaikuttaa kuitenkin huomattavasti vähäinenkin lukumäärän muutos. (Länsi Suomen lääninhallitus, 2003, 11) Taulukko 4: Lastensuojelun avohuollollisten tukitoimien piirissä 0 17 vuotiaita vuoden aikana, % vastaavanikäisestä väestöstä (1245) 20

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Rovaniemen lapset ja perheet

Rovaniemen lapset ja perheet Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA

NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIIT- TYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUSKOULUSSA HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA Toimintasuunnitelma on lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä

Lisätiedot

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15

POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 POHJOINEN SOTE JA TUOTTAMISEN RAKENTEET Muistio 3/15 10.9.15 LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN PALVELUT Aika 10.9.2015 klo 13-15 Paikka Läsnä Psykiatrian klinikka, kirjasto Pekka Kauppinen, pj, Jyta Pirjo Matikainen,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden

Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Terveyden ja hyvinvoinnin tähden Sosiaalipalvelut Ympäristöpalvelut Terveyspalvelut Suupohjan peruspalvelu- liikelaitoskuntayhtymä Sosiaalipalvelut Tuotamme ja kehitämme lapsiperheiden sosiaalityötä, aikuissosiaalityötä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009

Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 380/2009 Asetus neuvolatoiminnasta, koulu ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta 38/29 Ptl 23.3.21 / Johtava hoitaja Anne Valtonen Asetuksen voimaantulo, sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä

Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Lastenpsykiatrian palvelujärjestelmän kehityksestä Jorma Piha Keski Pohjanmaan KS Kokkola 17.11.2006 Onko lastenpsykiatria nuori lääketieteen erikoisala? Lääketieteen erikoisalojen perustaminen 1932 Hermo

Lisätiedot

Haasteita kehittämistyölle Lapissa

Haasteita kehittämistyölle Lapissa Haasteita kehittämistyölle Lapissa kooste kuntakäyntien ja tilastojen pohjalta Poske/ Marja-Sisko Tallavaara 4.5.2006 1 Seutukunnat Itä-Lappi, asukkaita yht. 20 527 Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla,

Lisätiedot

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset

Lisätiedot

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella

Pohjanmaa-hanke. Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella Pohjanmaa-hanke Mielenterveys- ja päihdetyön kehittäminen kolmen pohjalaismaakunnan alueella 2005-2014 1. Kuntien mielenterveys- ja päihdestrategioiden kehittäminen 2. Mielenterveyden edistäminen, mielenterveysja

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Varjosta valoon seminaari 20-9-12

Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Varjosta valoon seminaari 20-9-12 Mitä ovat perheneuvolapalvelut Sosiaalihuoltolain 17 :n mukaan kunnan on huolehdittava kasvatus-ja perheneuvonnan järjestämisestä. Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaan kasvatus-ja

Lisätiedot

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista

Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus

Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Perhekeskustoimintamallin kokonaisuus Maakunnallisten perhekeskushankkeiden vastuuhenkilöt ja muut toimijat 27.3.2017 Marjaana Pelkonen, STM:n vastuuhenkilö 1 15.2.2017 Perhekeskustoimintamalli Lähipalvelujen

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja Nuorten ohjelma

Lasten ja Nuorten ohjelma Lasten ja Nuorten ohjelma RVS LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN RYHMIEN VÄLISEN SOPIMUKSEN OHJELMALLE ASETTAMAT TAVOITTEET Panostetaan lapsiperheiden koti- ja perhepalveluihin. Tavoitteena on saada lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.

1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3. 1 ÄITIYS- JA LASTENNEUVOLAPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN KUOPIOSSA/ Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten ennakkoarviointi päätöksenteon tukena (IVA) 23.3.2010 Äitiys- ja lastenneuvolatyön tavoitteet: Koko perhe

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU

SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI HELMI PERHETYÖ JA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU 1 MITÄ PERHETYÖ ON? Perhetyöllä tarkoitetaan hyvinvoinnin tukemista sosiaaliohjauksella ja muulla tarvittavalla avulla tilanteissa,

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö

Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Kuntoutumispalvelut Lastenneurologinen yksikkö Hanna Suhonen-Polvi LT, Ylilääkäri Kuntoutuksen, hallinnon erityispätevyys Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyön erityispätevyys Turun sosiaali- ja terveystoimi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria

Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt. Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria Toimivat ADHD:n kuntoutuskäytännöt Duodecim, Käypä hoito- seminaari Biomedicum 29.1.2015 Leena Pihlakoski Ayl, Tays/Lastenpsykiatria KH: Laatusuositus yhtenäinen tutkimusrunko kirjallinen hoito- ja kuntoutussuunnitelma

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA

LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖ ESPOOSSA LUONNOS/ te 170912 TUOTE KOTIPALVELU, LASTENHOITO- APU, VARHAINEN TUKI KOTIPALVELU, VAMMAISTEN LASTEN JA LASTEN- SUOJELUN AVOHUOLLON PERHEILLE 1) VARHAISEN TUEN TEHOSTETTU

Lisätiedot

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012

Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Oulun seutu Kuuluuko ääni, kuuntelen!? Osallisuus teematilaisuus 17.10.2012 Leena Hassi 1 TUKEVA 3 - juurruttamishanke Aikataulu: 1.10.2012-31.10.2013 Rahoitus: STM (75%) ja kunnat (25%) Hankkeen toteuttajat:

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat?

Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Lasten hyvinvoinnin nykytila ja haasteet Miten lapset voivat? Maria Kaisa Aula Lapsuuden tutkijoiden ja päättäjien kohtaaminen eduskunnassa 17.10.2007 1 Lapsiasiavaltuutetun tehtävät 1) Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla

Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Perusterveydenhuollon kehitys ja nykytila Etelä-Pohjanmaalla Juhlaseminaari 30.3.2015 Matti Rekiaro Ylilääkäri Aksila Väestö 1.1.2013 Ihmisen terveyden tähden Yhteensä 198 747 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu

Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu , Oulu Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli, kuntakokeilu 2015-2016, Oulu Kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut Kuntakokeilujen päätösseminaari 22.3.2017 Kuntalaisten

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka Mäkelä: Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat 1 Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst stä hyvinvoinnin edistämiseen Jukka MäkelM kelä Lastenpsykiatri,

Lisätiedot

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto PERHEPALVELUT Sosiaali- ja terveyslautakunta, Paula Sundqvist, vt. sosiaali- ja terveysjohtaja Eva af Heurlin, sosiaalisihteeri Toiminta Lastensuojelu käsittää lakisääteiset viranomaistehtävät, kuten esimerkiksi

Lisätiedot

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke

Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Terveysfoorumi 2011 Hanasaari 3.-4.2.2011 Väestön muuttuva terveysprofiili terveydenhuollon valintojen taustalla Lasten mielenterveystyön kehittäminen LAMIKE-hanke Pälvi Kaukonen Ylilääkäri, vastuualuejohtaja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2013 1 (7) 85 Stj / Valtuutettu Sari Näreen aloite aistiherkkien lasten perheiden omasta tukimallista päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti katsoa valtuutettu

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi

HANKE- TYÖNTEKIJÄT Psykologi PERHEPALVELUKESKUS LAPSIPERHEIDEN TERVEYDEN EDISTÄJÄNÄ Kettunen Tarja, TtT Jämsän seudun terveydenhuollon ky Hakulinen-Viitanen Tuovi, TtT Neuvolatyön kehittämis- ja tutkimuskeskus Jämsän seudun PERHEPALVELUKESKUS

Lisätiedot

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT

KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT KAINUUN PERHEKESKUKSET JA PERHEASEMAT 27.2.2017 Helena Saari Perhekeskusvastaava 27.2.2017 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / HS Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain Ivalo 625 km Kainuu

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot