Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys ry. VASTASELITYS pj Markku Saarinen Vuorikuja Parkano p

Transkriptio

1 Ylä-Satakunnan Ympäristöyhdistys ry. VASTASELITYS pj Markku Saarinen Vuorikuja Parkano p Suomen luonnonsuojeluliiton Varastokatu 3 A (4. krs) Tampere p. (03) pirkanmaa@sll.fi KORKEIN HALLINTO-OIKEUS Viite: Korkeimman hallinto-oikeuden vastaselityspyyntö , Dnro 3144/1/09 Asia: Vastaselitys vastineeseen, jonka Vapo Oy antoi muutoksenhakumme johdosta (muutoksenhaku VHO:n päätökseen 09/0454/3 ja LSY:n ympäristölupapäätökseen140/2007/4 koskien turpeenottoa Parkanon Saukonsuolla) Kiitämme mahdollisuudesta antaa vastaselitys Vapo Oy:n vastineeseen. Kommentoimme vastinetta seuraavasti: 1. Vapo Oy:n esitys muutoksenhakumme jättämisestä tutkimatta Vastineessaan Vapo Oy esittää, että muutoksenhakumme tulee jättää tutkimatta, koska yhdistykset eivät ole hakeneet valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta muutosta ympäristölupaviraston päätökseen ja ne eivät hallitse hankkeen vaikutusalueella kiinteää omaisuutta. Yhdistykset eivät ole myöskään tehneet ympäristölupavirastolle muistutusta hakemuksen käsittelyn yhteydessä. Lainauksen jälkimmäisen virkkeen osalta huomautamme, että muistutuksen tekeminen ympäristölupavirastolle ei ole välttämätöntä, jotta viraston päätökseen voisi myöhemmin hakea muutosta oikeusasteilta. Lainauksen alkuosaa käsittelemme alla. 1.1 Perusteet hakea KHO:lta muutosta hallinto-oikeuden päätökseen Katsomme, että yhdistyksillämme on lain suoma oikeus hakea hallinto-oikeuden päätökseen muutosta KHO:lta huolimatta siitä, etteivät yhdistykset valittaneet ympäristölupaviraston päätöksestä hallinto-oikeudelle. Perustelemme näkemystämme näillä lainkohdilla: Hallintolainkäyttölain 6 :n 1 momentin mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. 1

2 Luonnonsuojelulain 61 :n 3 momentin mukaan valitusoikeus on sanotun lain mukaisessa asiassa niillä, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea. Muissa kuin korvausta sekä eräitä poikkeuslupia koskevissa asioissa on valitusoikeus myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun edistäminen. Ympäristönsuojelulain 97 :n 1 momentin 2. kohdan mukaan valitusoikeus on rekisteröidyllä yhdistyksellä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät. Katsomme, että yhdistyksemme ovat Saukonsuon ympäristölupaprosessissa asianosaisia hallintolainkäyttö-, luonnonsuojelu- ja ympäristönsuojelulaissa tarkoitetulla tavalla. Luonnonja ympäristönsuojelun edistäminen on Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry:n ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n sääntömääräistä toimintaa. Saukonsuo sijaitsee Parkanossa ja kuuluu siten yhdistysten säännöissä rajattuun toiminta-alueeseen. Turpeenoton ympäristölupaa koskeva päätös vaikuttaa välittömästi yhdistysten oikeuteen, velvollisuuteen ja etuun. Suomen perustuslain 20 sisältää ympäristöä koskevan perusoikeussäännöksen. 20 :n 1 momentissa säädetään, että vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. 20 :n 2 momentissa todetaan, että julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Perustuslain 21 :ssä lisäksi todetaan, että jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Käsittelyn julkisuus sekä oikeus tulla kuulluksi, saada perusteltu päätös ja hakea muutosta samoin kuin muut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin ja hyvän hallinnon takeet turvataan lailla. Perustuslakia toteutetaan ensi kädessä lainsäädännöllä, mutta perustuslain säännöksellä voidaan vaikuttaa myös oikeusnormien joustavaan tulkintaan. Huomautamme, että asianosaisilla on hallintolainkäytön oikeussuojajärjestelmässä perustavanlaatuinen asema. Yhdistyksemme katsovat sääntöjensä nojalla olevansa asianosaisia mitä suurimmassa määrin. Kun otetaan huomioon edellä sanotut säädökset ja vaatimus yhteisöoikeuden tehokkaasta toteutumisesta, on Saukonsuon turpeenoton lainmukaisuus voitava saattaa tutkittavaksi myös muutoksenhaun kautta. 1.2 Menetetyn määräajan palautus Mikäli yhdistystemme muutoksenhakuoikeus katsotaan kyseenalaiseksi, vetoamme mahdollisuuteen hakea menetetyn määräajan palautusta. Vapo Oy aloitti turpeenoton valmistelun Saukonsuolla vuonna 1987 esiojittamalla suota pieneltä osin. Tämän jälkeen valmistelutöitä ei ole jatkettu, ja valtaosa suosta on yhä luonnontilainen tai siihen verrattavissa. 2

3 Ympäristölupaa Saukonsuon turpeenottoon Vapo Oy on hakenut jo ennen nyt käsillä olevaa prosessia. Ympäristölupakäsittelyt uusintoineen ovat kestäneet vuosia. Lupakäsittelyn eri vaiheissa ne tahot, jotka lausunnon ovat antaneet, ovat laajasti vastustaneet turpeenottoa. Edellisen kerran Länsi-Suomen ympäristölupavirasto myönsi Vapo Oy:lle ympäristöluvan Saukonsuon turpeenottoon Päätöksestä valitti Vaasan hallinto-oikeuteen mm. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri (valitus ). Hallinto-oikeus kumosi ympäristöluvan ja palautti asian Länsi-Suomen ympäristölupaviraston käsittelyyn, jonka tuli ratkaista luvan myöntämisen edellytykset kaikilta osin uudestaan. Vapo Oy:n uudesta ympäristölupahakemuksesta yhdistyksemme eivät saaneet tietoa ennen kuin asia oli jo Vaasan hallinto-oikeuden käsittelyssä. Valittajalle () ei toimitettu tietoa palautetun asian käsittelyn aloittamisesta Länsi-Suomen ympäristölupavirastossa. Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätös myöntää ympäristölupa on päivätty joulun alle ( ), jolloin yhdistysten henkilöresurssit inhimillisistä syistä olivat niukimmillaan seuraamaan mahdollisia kuulutuksia. Saukonsuon ympäristölupaprosessin aikana olemme osoittaneet halun vaikuttaa ratkaisun sisältöön (viitaten mm. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry:n valitukseen ). Tämän seikan sekä niiden tietokatkosten, joita lupaprosessin etenemisen aikana esiintyi, nojalla vetoamme hallintolainkäyttölain 61 :n 1 momentin 2. kohtaan sekä saman lain 62 :n 1 ja 3 momenttiin ja pyydämme menetetyn määräajan palauttamista. Näiden lainkohtien mukaan menetetty määräaika voidaan palauttaa sille, joka laillisen esteen tai muun erittäin painavan syyn vuoksi ei ole voinut määräajassa --- hakea muutosta päätökseen. 2. Vapo Oy:n esitys valituksemme hylkäämisestä aiheettomana Vapo Oy sanoo vastineessaan, että mikäli yhdistysten valitus tutkitaan, se vaaditaan hylättäväksi aiheettomana. Perusteluina viitataan yhtiön asiassa aikaisemmin, erityisesti valituksessa esitettyyn sekä ympäristölupaviraston ja Vaasan hallinto-oikeuden päätösperusteluihin." Mielestämme Saukonsuon ympäristölupaprosessin aikaisemmissa vaiheissa tehtyjä tulkintoja ei kaikilta osin voida hyväksyä. Aiemmin ei näet ole kyetty ottamaan huomioon kaikkia niitä seikkoja, joita muutoksenhaussamme tuodaan julki, tai niitä on käsitelty hyvin ylimalkaisesti. Tutkimusten myötä tiedon määrä on kasvanut. On myös tehty uusia kansallisia päätöksiä ja solmittu kansainvälisiä sopimuksia. Katsomme, että muutoksenhakumme käsittely on tarpeen, jotta oikeuskäytäntö ohjautuisi uusien direktiivien, sopimusten, tutkimustulosten, lakien ja periaatepäätösten osoittamalla tavalla. Saukonsuon turpeenottohankkeen alkuperäisen käynnistämisen jälkeen ja lupaprosessin aikana tieto turvetuotannon vaikutuksista ympäröivään luontoon sekä luonnonsuojelubiologinen tutkimus ja tietämys ovat lisääntyneet. Lisäksi paras käyttökelpoinen tekniikka ja menetelmät sekä energiataloudelliset periaatteet ovat muuttuneet. Uusia tosiasioita on pystyttävä nostamaan oikeuden pohdittaviksi myös kesken prosessin. Muutoksenhaussamme vedotaan mm. arvioon Suomen luontotyyppien uhanalaisuudesta. Arvio julkistettiin vasta kesällä 2008, joten arvion sisältämät tiedot suotyyppien vakavasti uhatusta asemasta eivät ole voineet olla tarkasteltava Saukonsuon ympäristölupaprosessin alusta lähtien. 3

4 Mainitsemme muutoksenhaussamme myös lokakuussa 2007 julkaistun raportin, jossa arvioitiin ensi kertaa EU:n tärkeinä pitämien luontotyyppien suojelun tasoa Suomessa. Raportin mukaan aapasoiden jollainen Saukonsuokin on suojelun taso arvioitiin epäsuotuisaksi riittämättömäksi. Tulos sotii vastaan luonnonsuojelulain 5 :ää, jonka mukaan luonnonsuojelussa on tähdättävä maamme luontotyyppien ja luonnonvaraisten eliölajien suotuisan suojelutason saavuttamiseen ja säilyttämiseen. Sekä arvio luontotyyppien uhanalaisuudesta että raportti luontotyyppien suojelun tasosta ovat niin uusia, että ne eivät ole päässeet Saukonsuon ympäristölupaa käsittelevien tahojen ruodittaviksi aiemmin. Myöskään uusien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vaikutusta Saukonsuon turpeenottomahdollisuuksiin ei ole ennen muutoksenhakuamme arvioitu oikeusasteissa. Tarkistetut alueidenkäyttötavoitteet, joihin muutoksenhaussamme vetoamme, astuivat voimaan vasta Katsomme, että muutoksenhakumme on kaikilta osiltaan aiheellinen, koska useita muutoksenhaussamme mainittuja argumentteja ei ole aiemmin voitu käsitellä ympäristölupavirastossa tai oikeusasteissa. Lisäksi huomautamme, että Saukonsuon osalta vesilupien ja ympäristöluvan myöntämisen eriaikaisuus olisi tutkittava. Vesilupien myöntämisen ja turpeenoton suunnitellun aloittamisen väliin jäävä pitkä ajanjakso asettaa harkinnanvaraiseksi sen, onko koko hanke itse asiassa rauennut jo aiemmin ja käsittely tästä syystä virheellinen (YSL 39, YSL 3.1,1, YSA 1.1,7d, VL 1:19.1,, VL 6:2 ja 6:2 a, VL 2:1 a). Muutoksenhaussamme tuomme perustellusti esiin vielä mm. seuraavia seikkoja: Luvan antaja ei riittävällä tavalla ole ottanut huomioon turpeenottoalueen laskuvesien kokonaiskuormitusta (ml. turpeenotosta poistuvat alueet). Vuonna 2000 hyväksytty EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi pyrkii yhtenäistämään EU:n vesiensuojelua. Direktiivin tavoitteena on mm. estää vesiekosysteemien huononemista sekä suojella ja parantaa vesien tilaa ja turvata riittävä pohjaveden ja pintaveden saanti. Pintavesien hyvä tila ja pohjavesien hyvä kemiallinen ja määrällinen tila tulee direktiivin mukaan saavuttaa 15 vuoden kuluessa direktiivin voimaantulosta. Suomessa direktiivi on pantu täytäntöön lailla vesienhoidon järjestämisestä (1299/2004) ja kolmella muulla lakimuutoksella. Vesiensuojelun suuntaviivoiksi turpeenotolle on asetettu valuma-alueittainen suunnittelu, suojelun tehostaminen ja uusien alueiden käyttöönoton tarpeen arviointi erityisen tarkoin alueilla, joilla vesien tilaa on parannettava. Turpeenotto tulisi sijoittaa jo tuotannossa oleville tai ojitetuille alueille eikä vesistöjen tai suojelualueiden läheisyyteen. BAT (Best Available Technique) tulee ulottaa koskemaan koko elinkaarta ja BEP:iä (Best Environmental Practice) kehittää. Lisäksi vesiensuojelu tulee huomioida jälkikäytön suunnittelussa. Luvan antajan päätöksessä päästörajat ovat löysemmät kuin mihin BAT-tekniikalla voidaan yltää. Kiintoaineen määrän sallitaan edelleen olevan huomattavan suuri vastaanottavan vesistön kykyyn nähden. 4

5 Luvan myöntäjän päätöksessä ei puututa BEP-periaatteisiin, joilla korkea ympäristönsuojelullinen taso voidaan saavuttaa kunnostus-, käyttöönotto- ja tuotantovaiheissa. Luvanantaja ei myöskään anna velvoitteita käyttää toiminnan aikana menetelmiä, joilla haittoja voidaan vähentää. Pölyämishaittoja ei ole tarkasteltu uusimman tiedon varassa. Päätöksessä ei ole huomioitu, että nimenomaan jyrsinturpeen kaivaminen aiheuttaa suurimmat pölyhaitat. Toiminnanharjoittajaa ei ole velvoitettu huomioimaan vaihtelevia sääoloja. Vaasan hallinto-oikeuden myöntämässä ympäristöluvassa käsitellään vain turpeenottoaluetta, ei koko hankealuetta, vaikka päätöksen perusteluissa mainitaan kyseessä olevan hanke. Hankkeeseen luetaan varsinaisen kaivamisalueen lisäksi mm. ympärysojat, työmaakopit, jätteiden keräilypisteet, tiet, altaat, aumat ja tuotannosta poistuneet alueet. Kaikista näistäkin aiheutuu vesistövaikutuksia, joten mainittujen kohteiden tulisi kuulua myönnetyn luvan piiriin. Parkanossa sijaitsee huomattavin osa koko Pirkanmaan turpeenottoalueista. Myös lähestulkoon 40 prosenttia Pirkanmaan uusista turpeenottoalueista on valmisteilla olevassa vaihemaakuntakaavassa merkitty Parkanoon. Energiatalouden ja elinkeinoelämän kannalta ei ole perusteltua muuttaa turpeenottoalueeksi suurimmalta osaltaan luonnontilaista ja ojittamatonta Saukonsuota. Tämä olisi vastoin nykyaikaisia turpeenottoalueiksi varaamisen periaatteita, joita sovelletaan mm. turpeenottoa koskevassa maakuntakaavoituksessa. Näillä lisäyksillä ja huomautuksilla pitäydymme muutoksenhaussamme. Parkanossa Markku Saarinen, puheenjohtaja Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry. Hannu Latvajärvi, sihteeri Ylä-Satakunnan ympäristöyhdistys ry. Timo Tamminen, puheenjohtaja Anni Kytömäki, sihteeri 5