Antibioottien käyttö. suulääketieteessä. Antibiootit streptokokkiinfektioissa
|
|
- Topi Heino
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Antibioottien käyttö suulääketieteessä YRJÖ T KONTTINEN, LIISA KONTTINEN Hammasperäiset infektiot, suun kandidoosi, haavatulehduksen esto ja endokardiittiprofylaksia ovat antimikrobisten aineiden tavallisimmat indikaatiot suulääketieteessä. Fenoksimetyylipenisilliiniä käytetään suun streptokokkeihin hammasperäisissä infektioissa ja haavatulehduksen estoon kirurgisten toimenpiteiden yhteydessä. Stafylokokki-infektiota hoidetaan penisillinaasiresistenteillä stafylokokkipenisilliineillä, kuten metisilliinillä. Penisilliiniallergisille potilaille voidaan antaa makrolideja (esimerkiksi roksitromysiiniä), klindamysiiniä tai kefalosporiineja. Sekainfektioissa, joissa anaerobiset bakteerit ovat mukana, voidaan hoitoon yhdistää esimerkiksi metronidatsoli tai klindamysiini. Vankomysiiniä voidaan käyttää metisilliiniresistententtejä Staphylococcus aureus -kantoja vastaan. Paikallishoitona antibiootteja käytetään vain poikkeustapauksissa, mutta antiseptisiä suuhuuhteluita 0,2- prosenttisella klooriheksidiinillä voidaan käyttää ehkäisemään limakalvosairauksien sekundaari-infektioiden kehittymistä. Kirurgiset toimenpiteet (hampaan poisto, märkäpesäkkeen avaus, vierasesineen tai sekvesterin poisto, drenaasi ym.) ja tukihoidot (laktobasillit, kandidaprofylaksia, kipulääkkeet, nestehoito ja laskimonsisäisen ravinnon antaminen, intubaatio, granulosyyttejä stimuloiva tekijä G-CSF, hyperbaarinen happi, gammaglobuliinit, glukokortikosteroidit ym.) ovat usein ratkaisevan tärkeitä. Antibiootit voivat aiheuttaa myös suulääketieteellisiä sivuvaikutuksia. Suulääketiede käsittää suun ja sen ympäryskudosten muutokset ja niiden vaikutukset yleisterveyteen, yleissairauksien vaikutukset suuhun ja sen ympäryskudoksiin sekä lääketieteellisten riskipotilaiden hammaslääketieteellisen hoidon indikaatiot. Antibiootit streptokokkiinfektioissa Suun streptokokit voivat aiheuttaa subakuutin endokardiitin, ja ne ovat usein osallisina sekainfektioissa. Tavallisesti fenoksimetyylipenisilliini (Vpenisilliini) tehoaa hyvin suun streptokokkeihin (1). Sekainfektioissa, joissa anaerobiset bakteerit ovat osallisina, voidaan hoitoon yhdistää metronidatsoli tai klindamysiini. Penisilliiniallergiset potilaat voivat käyttää klindamysiiniä, makrolideja (esimerkiksi roksitromysiiniä) tai kefalosporiinia. Roksitromysiinille esiintyy resistenssiä, ja pieni osa penisilliiniallergikoista on allergisia myös kefalosporiineille (kefalosporiineja tulisi välttää potilailla, joilla on ollut hengenvaarallinen anafylaktinen reaktio penisilliinille). Näyttöön perustuva (evidence based) dokumentaatio sopivimmasta endokardiittiprofylaksiasta puuttuu, joten hoito perustuu konsensukseen (2). On kuitenkin ollut tapana antaa 2 g amoksisilliinia, vaihtoehtoisesti 600 mg klindamysiiniä, 300 mg roksitromysiiniä tai 800 mg erytromysiiniä tunti ennen toimenpidettä. Fenoksimetyylipenisilliini tehoaa tietenkin suun streptokokkeihin, mutta yksittäisannoksella ei saada yhtä korkeaa ja pitkäaikaista verenkierron pitoisuutta kuin amoksisilliinilla. Tehokkaammat yhdistelmät, kuten bentsyylipenisilliini ja streptomysiini laskimonsisäisesti annettuina, ovat hankalia käyttää. Antibiootit stafylokokkitulehdusten hoidossa Absessi on tyypillinen Staphylococcus aureuksen aiheuttama muutos. Stafylokokit voivat myös aiheuttaa pinnallisia tulehduksia, kuten impetigon (märkärupi) tai follikuliitin (karvatupen tulehdus). Stafylokokkitoksiinit voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen tai toksisen sokkioireyhtymän. Stafylokokkitulehduksen kehittymisen edellytyksenä on virulenttien bakteereiden lisäksi myös heikentynyt paikallinen tai yleinen vastustuskyky. 444n Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
2 TEEMANA ANTIBIOOTITn Diagnoosi vahvistetaan märkä- ja verinäytteen viljelyllä. Viljelyn avulla voidaan myös tehdä herkkyysmääritys antibiooteille. Syvien stafylokokki-infektioiden yhteydessä esiintyy usein huomattavasti suurentuneita pitoisuuksia antistafylolysiinia (vasta-aineita, jotka suojaavat hemolyyttisten stafylokokkien hemolysiiniltä) ja teikkohapon vasta-aineita. Kirurginen toimenpide eli pesäkkeen insisio on yleensä välttämätön. Paiseen seinämä ja sen verisuoneton ydin estävät antibioottien tehokkaan tunkeutumisen alueelle, joten absessin hoito pelkästään antibiooteilla epäonnistuu. Ensisijaisena lääkkeenä käytetään stafylokokkipenisilliinejä, esimerkiksi metisilliiniä, oksasilliinia ja kloksasilliinia. Penisilliiniallergiset potilaat voivat käyttää roksitromysiiniä, klindamysiiniä ja kefalosporiinia. Metisilliini-/oksasilliiniresistenttejä Staphylococcus aureus (MRSA-/ORSA) -kantoja voidaan hoitaa vankomysiinillä; myös fusidiinihappo, rifampisiini, fluorokinolonit ja linetsolidi voivat olla käyttökelpoisia. Useat sairaalastafylokokit ovat moniresistenttejä. Näiden lisäksi on kirjallisuudessa kuvattu vancomycin intermediate sensitive staphylococcus aureus eli VISA-kantoja, jotka ovat vain osittain herkkiä vankomysiinille (3). Eräät sairaalainfektiot, esimerkiksi haavainfektiot, ovat erityisen tarttuvia, ja käsihygienia on tärkeää. Kosketuksen välityksellä leviävät tartunnat yritetään estää eristämällä myös potilaat. Potilaiden kanssa lähikontaktissa olevat hoitajat ja lääkärit käyttävät nykyisin suojahansikkaita ja suusuojaimia estääkseen MRSA-kantojen leviämisen. MRSA-kolonisaatio täytyy nykyisin tarkistaa hoitohenkilökunnalta ja ulkomailta tulevilta potilailta. MRSA-kantoja voi tosin olla vaikea häätää. Staphylococcus epidermidis kuuluu suun normaaliin mikrobikasvustoon. S. epidermidis -infektion aiheuttaa tavallisesti trauma, jokin toimenpide tai vierasesine. Vierasesineen poiston lisäksi hoitona käytetään tavallisesti vankomysiiniä. Infektioiden aiheuttamat kliiniset tautitilat Akuutti bakteeriperäinen sylkirauhastulehdus (sialadeniitti) on syljenerityksen vähenemisen ja sylkitiehyiden anomalian aiheuttama sylkirauhasen infektio (4). Sen yhteydessä esiintyy kipua ja punoitusta sekä yleisoireita. Oireet paikallistuvat tavallisesti korvasylkirauhaseen, joten leukalukko on myös mahdollinen. Rauhasta hierottaessa rauhastiehyistä valuu märkäeritettä. Mikäli stafylokokkipenisilliinit eivät anna toivottua hoitotulosta, märkäeritteen viljely ja herkkyysmääritys (näyte on aina otettava ennen hoidon aloittamista) auttavat hoidon kohdentamisessa. Ajoittainen korvasylkirauhasen tulehdus (parotiitti) esiintyy erityisesti 3 6-vuotiailla pojilla. Sairauden arvellaan aiheutuvan sylkitiehyiden anomaliasta. Lapsen kasvaessa ja tiehyiden kehittyessä oireet häviävät vähitellen kokonaan. Hammas- ja/tai parodontaaliabsessit aiheuttavat tyypillisesti vieruskudoksiin säteilevää kipua. Bakteerivärjäyksen ja -viljelyn sekä herkkyysmäärityksen lisäksi muistakin laboratoriokokeista, kuten laskon (La) ja C-reaktiivisen proteiinin (CRP) määrityksestä, röntgenkuvista ja hampaan vitaliteettimittauksesta, on hyötyä. Perikoroniitti esiintyy osittain puhjenneiden hampaiden, erityisesti viisaudenhampaiden, ympärillä. Akuuttivaiheessa tehostetaan puhdistusta, ja antimikrobihoitona annetaan fenoksimetyylipenisilliiniä tai klindamysiiniä. Hammas poistetaan mahdollisesti jo akuuttivaiheessa (5). Ludwigin angiina. Hammasperäinen infektio voi joskus levitä peitinkalvojen välisiin aitioihin ja aiheuttaa kipua, suunpohjan turvotusta, syömisvaikeuksia, kuumetta ja yleisoireita. Nekrotisoivan faskiitin aiheuttavat voimakkaasti patogeeniset A-ryhmään kuuluvat streptokokit, usein sekainfektiona muiden bakteerien kanssa. Tämä sairaus esiintyy ennen kaikkea pisto- tai viiltohaavan saaneilla, ja siihen liittyy yhä huomattavan suuri kuolleisuus. Heitä, kuten myös Ludwigin angiina -potilaita, hoidetaan tavallisesti laskimonsisäisesti annettavilla antibioottiyhdistelmillä ja kirurgisilla toimenpiteillä, mahdollisesti myös hyperbaarisella happella (6). Hengitysteiden toiminta tulee näissä tapauksissa aina turvata! Hampaan poiston jälkeinen hammaskuoppaa ympäröivän luun tulehdus, alveolaarinen ostiitti ( dry socket ) aiheuttaa usein pahanhajuisen hengityksen. Röntgenkuvia saatetaan tarvita mahdollisten komplikaatioiden, kuten leukaluun murtuman ja jäljelle jääneiden hampaan juurien, poissulkemiseksi. Hoitona on alveolikuopan puhdistus, mahdollinen lääketamponi sekä antimikrobilääkitys esimerkiksi klindamysiinillä tai tetrasykliinillä (7). Osteoradionekroosi kehittyy sädehoidon seurauksena. Erityisesti komplisoivaan osteomyeliittiin liittyen, esimerkiksi hampaan poiston jälkeen, esiintyy kipua, turvotusta ja usein myös kuumetta. Kliiniset tutkimukset ja bakteeriviljelyt, jotka tarvittaessa on otettava operatiivisesti, varmistavat diagnoosin. Röntgenkuvissa voidaan mahdollisesti nähdä luun syöpymistä, luun epänormaalia paksunemista sekä kuolleen luun kappaleita. Antimikrobihoidon lisäksi nekroottisen luun kirurginen poisto ja dreneeraus ovat usein tarpeen. Kyseessä voi olla myös leukaluun epätarkkarajainen sklerotisoiva osteomyeliitti (DSOM) tai SAPHO -syndrooma (synoviitti eli nivelkalvontutehdus, akne, palmoplantaarinen pustuloosi eli pitkäaikainen märkärakkuloiden esiintyminen kämmenissä ja jalkapohjissa, hyperostoosi eli luun liikakasvu ja osteomyeliitti). Infektioiden ja mikrobien rooli tässä sairaudessa on epäselvä, vaikka joitakin tapausselostuksia ja selvityksiä pienistä potilassarjoista onkin julkaistu (8). Purulentin artriitin eli märkäisen niveltulehduksen leukanivelessä aiheuttaa tavallisesti hematogeeninen bakteremia tai suora tartunta. Syyllinen mikrobi tunnistetaan värjäyksellä sekä viljelemällä aspiroitua nivelnestettä ja verta. Antimikrobihoito on tärkeää aloittaa välittömästi, tavallisesti stafylokokkipenisilliineillä laskimonsisäisesti suurina annoksina (sairaalahoidossa) tai, jollei ole tietoa aiheuttajasta, kolmannen polven kefalosporiinilla. Tavallinen beetahemolysoiva A- ryhmän streptokokki tunnetaan tonsilliitin aiheuttajana. Tonsilliitissa imurauhaset ovat suurentuneet ja kuume on korkea. Erotusdiagnostiikas- Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002 n 445
3 sa tulee muun muassa ottaa huomioon infektioosi mononukleoosi/kissing disease (Epstein-Barrin virus). Diagnoosi voidaan varmistaa viljelyllä, pikaviljelyllä tai A-ryhmän streptokokkiantigeenejä osoittavilla pikatesteillä. Ensisijainen lääke on fenoksimetyylipenisilliini. Sinuiitti aiheuttaa kasvokipua tulehtuneen poskiontelon ympärillä, märkäistä nenä- ja nielueritettä, sitkeää yskää ja hajuaistin heikentymistä. Sinuiitti voi johtua hampaan poiston tai juurenpään resektion yhteydessä huomaamatta tehdystä poskionteloperforaatiosta. Antibiootteja määrätään tavallisesti vain niille potilaille, joilla todetaan nestepinta ontelossa joko ultraääni- tai röntgentutkimuksessa. Erityisesti huomattavaa on, että alle 4-vuotiaiden lasten poskiontelot ovat kehittymättömät. Tärkeimmät lääkeaineet sinuiitin hoidossa ovat fenoksimetyylipenisilliini ja aikuisilla amoksisilliini 7 10 päivän ajan. Vaihtoehtoja ovat doksisykliini, sulfatrimetopriimi, erytromysiinijohdannaiset, amoksisilliinin ja klavulaanihapon yhdistelmä sekä toisen polven kefalosporiinit. Jos toivottua hoitotulosta ei saavuteta antibiooteilla ja vielä hoidon jälkeen todetaan nestepinta poskiontelossa, tehdään potilaalle poskiontelohuuhtelu. Tuberkuloosi voi aiheuttaa suussa kivuttomia, epäsäännöllisiä haavaumia, tavallisimmin kielen pinnalla (9). Diagnoosin tekoon voidaan käyttää Ziehl-Neelsenin haponkestävien sauvojen värjäystä, fluoresoivaa akridinoranssia ja immunohistokemiallista värjäystä. Viljely on kuitenkin luotettavampi menetelmä. Viljelynäyte otetaan kolmena päivänä peräkkäin, mielellään ysköksistä tai bronkoalveolaarisen huuhtelun (BAL) yhteydessä. Voidaan myös ottaa koepaloja ja tehdä ihotestejä. Polymeraasiketjureaktioiden (PCR) avulla voidaan osoittaa lääkeaineresistenssi; tämä menetelmä antaa nopeamman tuloksen kuin viljely. Tuberkuloosi voi myös aiheuttaa luu- ja nivelmuutoksia. Alkoholismi, hiv-infektiot ja huumeiden käyttö sekä kehitysmaissa myös aliravitsemus, köyhyys, sodat ja pakolaisuus ovat lisänneet tuberkuloosin esiintyvyyttä. Isoniatsidi- ja rifampisiinihoito yhdistettynä usein pyratsiiniamidiin, etambutoliin tai streptomysiiniin 3 9 kuukauden ajan keuhkoklinikalla on suositeltavaa. Epätyypilliset mykobakteerit, kuten Mycobacterium avium, ovat resistenttejä. Ennen kaikkea Suomen lähialueilla, esimerkiksi Pietarissa, esiintyy MDR-kantoja ( multi drug resistant ). Lepra. Kehitysmaissa asuu noin 12 miljoonaa ihmistä, jotka kärsivät lepromatoosisesta eli kyhmyleprasta tai tuberkuloidileprasta. Näillä potilailla on joko Th2 (lepromatoosi) tai Th1 (tuberkuloidi) -lymfosyyttivaste aktivoitunut. Laboratoriodiagnoosi perustuu haponkestävien sauvojen osoittamiseen, histopatologisiin löydöksiin tai joissakin tapauksissa PCRtekniikoihin. Spitaalia hoidetaan yhdistelmähoidoilla trooppisten tautien poliklinikalla. Kaulan ja kasvojen alueen aktinomykoosi aiheuttaa kovan, tummanpunaisen turvotuksen, tavallisesti alaleuan tai niskan alueella. Turvonneella alueella on useita eritettä valuvia fisteleitä (10). Diagnoosi perustuu eritteen värjäykseen, viljelyyn ja histopatologiaan ( rikkijyväset ). Hoitona on kirurgian lisäksi vähintään kuuden kuukauden penisilliinikuuri. Sekainfektioissa määrätään lyhytaikaisesti myös nitroimidatsolia beetalaktamaasia tuottavien anaerobisten bakteerien häätämiseksi (infektiotautien Syfiliksen primaarileesio on sankkerihaavauma, joka kehittyy päivää tartunnan jälkeen peräaukon ja sukupuolielinten alueelle, mutta se voi esiintyä myös suun limakalvolla (11). Haavauman pohja on kova ja paikalliset imusolmukkeet ovat suurentuneita. Kardiolipiinitesti voi antaa vääriä, biologisesti positiivisia tuloksia esimerkiksi systeemistä lupusta (SLE) sairastavilla. Erityinen serologinen diagnoosi perustuu Treponema pallidum -hemagglutinaatiotestiin (TPHA) tai fluoresoivaan treponema-vasta-ainetestiin (FTA). Sekundaarivaiheessa 6 8 viikon kuluttua primaari-infektiosta esiintyy yleisoireita, lymfadenopatiaa ja erilaisia iho- ja limakalvomuutoksia. Tertiäärivaiheessa kehittyy hermostosyfilis. Synnynnäinen syfilis voi aiheuttaa tyypillisiä hammasmuutoksia, satulanenän ja heikentyneen kuulon (Hutchinsonin triadi). Syfilis on herkkä bentsyylipenisilliinille, mutta penisilliiniallergiset potilaat hoidetaan tetrasykliineillä (iho- ja sukupuolitautien Lymen-borrelioosi, punkkien välityksellä leviävä Borrelia burgdorferin aiheuttama infektio, voidaan alkuvaiheessa (kehäihottuma, erythema migrans) hoitaa aikuisilla amoksisilliinilla, esimerkiksi 1g kahdesti päivässä 14 päivän ajan. Tähän tautiin sairastuneet potilaat hakeutuvat suuja leukasairauksien poliklinikalle ennen kaikkea kasvohalvauksen tai kivun takia (12). Hoidosta kiistellään, mutta koska arvellaan borrelioosin viihtyvän immunologisesti suotuisilla alueilla, kuten keskushermostossa ja silmän sisällä, käytetään aluksi usein keftriaksonia parenteraalisesti päivän ajan. Keftriaksonin etu on lääkeaineen tunkeutuminen kyseisiin elimiin. Tämän jälkeen jatketaan suun kautta annosteltavilla lääkkeillä. Amoksisilliini yhdistettynä probenesidiin useiden kuukausien ajan voi tulla kyseeseen. Toksoplasmoosi aiheutuu muun muassa raa an tai puolivalmiin, kystia sisältävän sianlihan nauttimisesta tai tartunnan voi saada kissan ulosteista. Sairaudelle on tyypillistä niskan takaosan imusolmuketauti (lymfadenopatia). Immuunipuutteisilla potilailla tauti voi levitä ja aiheuttaa silmän suoni- ja verkkokalvon tulehduksen. Toksoplasma-infektio voi raskauden aikana tunkeutua istukan läpi ja aiheuttaa synnynnäisen toksoplasmoosin, johon liittyy kiillevaurioita ja kuuroutta. Diagnoosi perustuu serologiaan. Hoitona käytetään pyrimetamiinin ja sulfan yhdistelmää (infektiotautien Immuunipuutteisten potilaiden infektiot Hiv/aids. Primaari-infektio voi aiheuttaa kuumetta ja imurauhasten suurentumista. Tätä seuraa oireeton vaihe, jonka jälkeen myöhemmin kehittyy lymfadenopatiaoireyhtymä (LAS) ja vähitellen oireellinen sairaus (ARC tai aids-related complex ). Tämän jälkeen lopulta kehittyy aids, jolle ovat tyypillisiä opportunisti-infektiot, dementia, kuihtuminen, Kaposin sarkooma ja lymfooma. Potilailla on usein atsolijohdannaisille resistenttejä Candida-kantoja, jotka voivat levitä ruokatorveen, vatsalaukkuun ja suo- 446n Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
4 TEEMANA ANTIBIOOTITn listoon. Erilaiset virusinfektiot ovat tavallisia, esimerkiksi herpes simplex -virus 8 (HSV 8) Kaposin sarkooma yhteydessä, Epstein-Barrin virus kielen karvaisen leukoplakian yhteydessä ja papilloomaviruksen (HPV) aiheuttamat muutokset, erityisesti sukuelinten syylät (condylomata accuminata). Varicella-zostervirus (vesirokkovirus) ja ontelosyylävirus aiheuttavat vyöruusun tai molluscum contagiosumin (syyläsairaus). Akuutti, nekrotisoiva, ulseroiva gingiviitti (ANUG), joskus suun alueen sankkerin komplisoimana, sekä aftamaiset haavaumat ovat hiv-infektoituneilla potilailla ilmeneviä suumuutoksia. Trombosytopenia voi aiheuttaa spontaaneja verenvuotoja ja purppuraa (ihon punatäpläisyys). Hiv-infektiossa myös sylkirauhaset suurentuvat (diffuse infiltrative lymphocytosis syndrome, DILS). Diagnoosi perustuu serologiaan. Testi on positiivinen aikaisintaan 3 8 viikkoa tartunnan jälkeen. Antigeenikoe, erilaiset soluviljelmien viruseristysmenetelmät ja nukleiinihapon osoittaminen PRC-menetelmällä ovat myös käyttökelpoisia. Polikliininen seuranta, lyhyet sairaalajaksot ja yhdistelmähoito antiretroviraalisilla lääkeaineilla sekä opportunisti-infektioiden hoito ja ehkäisy takaavat optimaalisen hoidon (13). Potilailla, joilla on joko tavallisesti X-kromosomiin liittyvä tai Brutonin veren gammaglobuliininpuute, on seerumin IgG-pitoisuus tavallisesti alle 2 g/l, ja IgA sekä IgM puuttuvat. Puutos korvataan immunoglobuliini-infuusioilla ja infektiot torjutaan tehokkaalla antibioottihoidolla. Kantasolujen siirto voi myös tulla kyseeseen. Geeniterapia tulee olemaan käytettävissä lähitulevaisuudessa. Tavallisin immunoglobuliinin puute on IgA:n selektiivinen puute. Potilaat, joilla on IgA-puute, ovat alttiita hengitystieinfektioille ja kandidoosille. Heillä esiintyy myös niin kutsuttuja autoimmuunisairauksia, esimerkiksi vitiligoa (valkopälvi), nivelreumaa ja Sjögrenin syndroomaa. Kroonisessa limakalvo-iho-kandidoosissa vaurioituneet T-solut eivät kykene torjumaan Candidaa. Tämä vaurio esiintyy myös APECED-potilailla (autoimmuunipolyendokrinopatia- kandidiaasi- ektodermidystrofia). Leukopenia johtuu tavallisesti veren netrofiilisten granulosyytien puutoksesta neutropeniasta. Mikäli leukosyyttien määrä laskee alle 0,5 x 10 9 /l, potilaalla on suuri kuumeilun riski. Leukopenia-potilasta tulee hoitaa sairaalassa esimerkiksi piperasilliinillä yhdistettynä tatsobaktaamiin laskimonsisäisesti. Joissakin neutropeniatapauksissa saadaan hyvä vaste granulosyyttejä stimuloivalla tekijällä (G-CSF). Leukopeniapotilailla on usein suuhaavaumia, nekrotisoiva ulseratiivinen gingiviitti ja nopeasti etenevä parodontiitti. Kroonisessa granulomatoosisessa sairaudessa puuttuu NADPH (pelkistynyt nikotiiniamidiadeniinidinukleotidifosfaatti) -oksidaasi neutrofiileistä ja monosyyteistä. Neutrofiilisten granulosyyttien kyky fagosytoida ja tappaa bakteereja on tällöin puutteellinen. Akuutit infektiot hoidetaan antibiooteilla; vaikeissa tapauksissa voidaan päätyä luuytimen siirtoon ja tällä tavoin uudistaa leukosyyttien tuotanto. Komplementin puute voi aiheuttaa autoimmuunisairauden, erityisesti SLE:n, joka voi aiheuttaa muun muassa suun eroosioita ja haavaumia. Komplementin puute voi lisätä potilaan tulehdusriskiä. Vastaava tilanne voi syntyä pernan poiston jälkeen tai toiminnallisen pernan vajaatoiminnan seurauksena. Nämä potilaat tulee rokottaa pneumokokkeja, Haemophilusta ja meningokokkeja vastaan. Jotta estettäisiin vakavien, kuolemaan johtavien infektioiden kehittyminen, täytyy näillä potilailla aina olla amoksisilliinia saatavilla, jotta he pystyvät itse aloittamaan kuurin. Antibioottien vaihtoehtoisia käyttötapoja Antibiootteja käytetään paikallisesti usein voiteina, kuten neomysiinisulfaattia, jolla hoidetaan angulaarista keiliittiä. Pinnallisia tulehduksia, kuten haavatulehduksia, voidaan hoitaa paikallisesti esimerkiksi klooritetrasykliinillä, basitrasiinilla yhdistettynä neomysiiniin, mupirosiinilla tai fusidiinihapolla. Antibiootteja voidaan myös käyttää muihin kuin antibakteerisiin tarkoituksiin (14). Mikäli esimerkiksi tetrasykliinin A-renkaasta poistetaan dimetyyliamiiniryhmä neljännestä hiiliatomista, säilyy lääkkeen teho osittain, vaikka antibakteerinen teho häviää. Kemiallisesti muunneltu tetrasykliini (CMT) estää erilaisia solutoimintoja, aiheuttaa ohjelmoitua solukuolemaa, muuttaa kasvutekijöiden ja solupinnan tartuntamolekyylien pitoisuutta, estää matriksin metalloproteinaaseja jne. Päätelmiä pieninä annoksina annetun tetrasykliinin vaikutustavoista parodontiitin hoidossa ja tetrasykliinisuuvesien tehosta aftoihin voidaan kuitenkin tehdä vain varovaisesti. Antibioottien aiheuttamia suulääketieteellisiä sivuvaikutuksia Antibiootit voivat aiheuttaa ripulia tai pseudomembranoottista koliittia. Allergiset reaktiot ovat tavallisia. Antibioottien käyttö lisää bakteerien resistenssiä. Tunnetuin antibioottien aiheuttama suulääketieteellinen sivuvaikutus lienee akuutti, sekundaarinen kandidoosi (usein erytematoottinen). Erythema multiforme on uusiutuva akuutti ihon rakkulasairaus, joka aiheuttaa myös suun limakalvomuutoksia. Vakavampi muoto on laajemmalle leviävä Stevens-Johnsonin tai Lyellin oireyhtymä. Erilaiset ulkoiset tekijät, kuten herpes simplex -virus tai Mycoplasma pneumoniae -infektiot, sekä lääkeaineet, esimerkiksi antibiootit, voivat laukaista sairauden. Lichen ruber planus on hyvin tavallinen muutos joko idiopaattisena licheninä tai lichenoidina reaktiona. Erilaiset lääkeaineet, ehkä myös antibiootit, voivat laukaista lichenoidin reaktion tai lichenoidin muutoksen. Tavallisempia ovat kuitenkin erilaisten hammashoitomateriaalien aiheuttamat lichenoidit muutokset. Suun limakalvojen pigmentaatiota voivat aiheuttaa muun muassa erilaiset lääkeaineet, kuten usein esimerkiksi nivelreuman hoidossa käytetty malarialääke oksiklorokiini. Teini-ikäisillä voi amoksisilliinihoito Epstein-Barrin viruksen aiheuttaman mononukleoosin yhteydessä aiheuttaa huomattavaa ihon punoitusta. Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002 n 447
5 Antibiotics in oral medicine Oral candidiasis, odontogenic infections, wound prophylaxis and endocarditis prophylaxis are the most common indications for the use of antimicrobial drugs in oral medicine. Phenoxymethyl penicillin is used against oral streptococci in odontogenic infections and in connection with surgery as wound prophylaxis. Stafylococci are best treated with penicillinaseresistant stafylococcal penicillins such as methicillin. Patients allergic to penicillin can use clindamycin, macrolide antibiotics (e.g. roxithromycin) and cephalosporins. In mixed infections with anaerobic bacteria, they can be combined with, for example metronidazole or clindamycin. Vancomycin can be used against methicillin-resistant Staphylococcus aureus (MRSA) -species. Local antibiotics are only rarely used but antiseptic oral fluids with 0.2% chlorhexidine can be used in the prophylaxis against secondary infections in various diseases of the mucosal membrane. In contrast, surgery (tooth extraction, opening of abscesses, removal of foreign bodies or sequestra, drainage etc) and supportive measures (lactobacilli, Candida-prophylaxis, analgesics, intravenous fluid and nutrition, airway management, granulocyte-colony stimulating factor, hyperbaric oxygen, gammaglobulins, extra doses of glucocorticosteroids etc) are often very important. Antibiotics used in oral medicine can also lead to adverse events. Tetracyclines also have nonantimicrobial effects. Key words: antibiotics; microorganisms; oral medicine Kirjallisuus 1. Gerber MA. Antibiotic resistance in group A streptococci. Pediatr Clin North Am 1995; 42: Seymour RA, Lowry R, Whitworth JM, Martin MV. Infective endocarditis, dentistry and antibiotic prophylaxis: time for a rethink? Br Dent J 2000; 189: Daum RS, Seal JB. Evolving antimicrobial chemotherapy for Staphylococcus aureus infections: our backs to the wall. Crit Care Med 2001; 29 (Suppl): N McQuone SJ. Acute viral and bacterial infections of the salivary glands. Otolaryngol Clin North Am 1999; 32: Sandor GK, Low DE, Judd PL, Davidson RJ. Antimicrobial treatment options in the management of odontogenic infections. J Can Dent Assoc 1998; 64: Whitesides L, Cotto-Cumba C, Myers RA. Cervical necrotizing fasciitis of odontogenic origin: a case report and review of 12 cases. J Oral Maxillofac Surg 2000; 58: Vezeau PJ. Dental extraction wound management: medicating postextraction sockets. J Oral Maxillofac Surg 2000; 58: Yoshii T, Nishimura H, Yoshikawa T, Furudoi S, Yoshioka A, Takenono I, et al. Therapeutic possibilities of longterm roxithromycin treatment for chronic diffuse sclerosing osteomyelitis of the mandible. J Antimicrob Chemother 2001; 47: Sierra C, Fortun J, Barros C, Melcon E, Condes E, Cobo J, et al. Extralaryngeal head and neck tuberculosis. Clin Microbiol Infect 2000; 6: Ermis I, Topalan M, Aydin A, Erer M. Actinomycosis of the frontal and parotid regions. Ann Plast Surg 2001; 46: Alam F, Argiriadou AS, Hodgson TA, Kumar N, Porter SR. Primary syphilis remains a cause of oral ulceration. Br Dent J 2000; 189: Heir GM. Differentiation of orofacial pain related to Lyme disease from other dental and facial pain disorders. Dent Clin North Am 1997; 41: Greenspan D, Shirlaw PJ. Management of the oral mucosal lesions seen in association with HIV infection. Review. Oral Dis 1997; 3: S Golub LM, Lee HM, Ryan ME, Giannobile WV, Payne J, Sorsa T. Tetracyclines inhibit connective tissue breakdown by multiple non-antimicrobial mechanisms. Adv Dent Res 1998; 12: Haluamme esittää kiitollisuutemme professori emerita Maria Malmströmille hyvistä neuvoista ja arvokkaasta avusta tämän artikkelin valmistelussa. Yrjö T Konttinen, LKT, professori, ylilääkäri Tutkimuslaitos ORTON ja Invalidisäätiön ortopedinen sairaala ja sisätautien osasto Helsingin yliopistollinen keskussairaala Biomedicum Helsinki PL 700, Haartmaninkatu HUS E-post: yrjo.konttinen@helsinki.fi Liisa Konttinen, hum.kand, proviisoriopiskelija Anatomian ja suulääketieteen osasto Biolääketieteen ja hammaslääketieteen laitos Helsingin yliopisto Suom. Katariina Ylinen 448n Suomen Hammaslääkärilehti 8/2002
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia?
Ovatko MDR-mikrobit samanlaisia? Risto Vuento 1 Onko sillä merkitystä, että MDR-mikrobit ovat samanlaisia tai erilaisia? Yleisesti kaikkeen hankittuun resistenssiin pitäisi suhtautua vakavasti Varotoimet
LisätiedotVERTAILULABORATORIOTOIMINTA
VERTAILULABORATORIOTOIMINTA MIKROBILÄÄKEHERKKYYDEN TESTAAMINEN Liite 3. Testattavat mikrobilääkkeet Staphylococcus sp. ß-laktamaasitesti* G-penisilliini amoksisilliinikl. happo kefalotiini 2 oksasilliini**:
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotMoniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa
Moniresistenttien bakteereiden aiheuttamat infektiot sairaalassa Risto Vuento Ylilääkäri Fimlab mikrobiologia risto.vuento@fimlab.fi 1 Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LKT, dosentti, kl. mikrobiologian
LisätiedotImmuunipuutokset. Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008
Immuunipuutokset Olli Vainio OY Diagnostiikan laitos OYS Kliinisen mikrobiologian laboratorio 17.10.2008 Immuunijärjestelm rjestelmän n toiminta Synnynnäinen immuniteetti (innate) Välitön n vaste (tunneissa)
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2009 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Streptokokkien resistenssi (% R) vuonna 2009 koko aineisto (1 kanta/potilas) S. pyogenes S. agalactiae Str. -h
LisätiedotMoniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE. Alueellinen koulutus Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen
Moniresistentit mikrobit MRSA, ESBL, CPE ja VRE Alueellinen koulutus 5.10.2018 Mikrobiologi Terhi Tuhkalainen Esityksen sisältö Mikrobien antibioottiresistenssi Moniresistentit bakteerit (MDR) MRSA = Methicillin
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotLaboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa. Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP
Laboratorion merkitys infektioiden diagnostiikassa Risto Vuento Laboratoriokeskus PSHP Mikrobin ja ihmisen suhde Hyödylliset mikrobit, henkilön oma mikrobisto (ns. normaalifloora) Käsitteellä infektiotauti
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotInfektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT
Infektioiden hoito terveyskeskuksessa - mitä voisimme tehdä vielä paremmin? Tartuntatautipäivät 7.11.2006 Ulla-Maija Rautakorpi LT 1 Infektiot yksi suurista "kansantaudeista"? Vähintään viidennes kaikista
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2013 Olli Meurman Kliininen mikrobiologia Vuodesta 2011 alkaen tulkinta EUCAST-standardin mukaan, joten tulokset eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2018
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotTUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus
TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotYleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa
Yleissairauksien ja lääkitysten merkitys suun hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arvioinnissa Suun hoidon tarpeen arviointi päivystystilanteessa Yleissairaudet ja suu Diabetes Umpieritysrauhasten sairaudet
LisätiedotAvohoidon antibiootit. Avoterveydenhuollon antibiootit. Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Beetalaktaamiantibiootit
Avohoidon antibiootit Avoterveydenhuollon antibiootit Risto Renkonen Haartman instituutti Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä 2017
Mikrobilääkeresistenssi ssä www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi:
LisätiedotLymen tautiin liittyvä niveltulehdus
Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus Mikä on Lymen tautiin liittyvä niveltulehdus? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta kutsutaan joskus myös Lymen artriitiksi. Se on yksi Borrelia burgdorferi -bakteerin
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotPOTILAAN HYGIENIAOPAS
POTILAAN HYGIENIAOPAS Erikoissairaanhoito Hatanpään sairaala Sisältö SISÄLLYSLUETTELO Hygienia sairaalassa. 2 Käsihygienia.. 3 Käsien pesu 4 Käsien desinfektio... 5 Yskimishygienia.. 6 Henkilökohtainen
LisätiedotLymen tautiin liittyvää niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Lymen tautiin liittyvää niveltulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON LYMEN TAUTIIN LIITTYVÄ NIVELTULEHDUS? 1.1 Mikä se on? Lymen tautiin liittyvää niveltulehdusta
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotTARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina
TARTUNTATAUDIT Ellen, Olli, Maria & Elina ELIMISTÖN PUOLUSTUSKYKY Immuniteetti eli vastutuskyky on elimistön kyky suojautua tarttuvilta taudeilta Jos tauteja aiheuttavat mikrobit uhkaavat elimistöä, käynnistyy
LisätiedotNaproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on
LisätiedotHengitystieinfektiot urheilijoilla. Matti Karppelin 5.11.2012
Hengitystieinfektiot urheilijoilla Matti Karppelin 5.11.2012 Hernelahti, Heinonen 2008 Moreira ym. 2009 Infektioalttiuden mekanismeja, hypoteeseja Limakalvojen IgA, makrofagit, granulosyytit, lymfosyytit
LisätiedotAMGEVITA (adalimumabi)
AMGEVITA (adalimumabi) Potilaskortti - Lapset Tässä kortissa on tärkeitä turvallisuustietoja Amgevitavalmisteesta. Huom: Näytä tämä kortti aina, kun asioit lapsesi lääkärin tai muun terveydenhuoltohenkilöstön
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotTuberkuloosin diagnostiikka
Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi:
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio,
LisätiedotVAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹
Henkilökunta ohje/ Taulukko Varotoimi ja eristyssuositukset infektiosairauksissa ¹ VAROTOIMI- JA ERISTYSSUOSITUKSET INFEKTIOSAIRAUKSISSA¹ Absessi: - runsaasti erittävä http://ohjepankki.vsshp.fi/fi/6303/10027/
Lisätiedot1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa
1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos
LisätiedotUHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI
UHKAAKO ANTIBIOOTTIEN TEHOTTOMUUS (ANTIBIOOTTIRESISTENSSI)? ANTTI NISSINEN FT, KLIINISEN MIKROBIOLOGIAN DOSENTTI IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 2 IKÄÄNTYVIEN YLIOPISTO 28.11.2018 3 Antibiootti on mikrobin
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotAvohoidon antibiootit
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa Kaisu Rantakokko-Jalava
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2015 Kaisu Rantakokko-Jalava 29.2.2016 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2015 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S. aureus S. epidermidis aikuiset
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilastot
Mikrobilääkeresistenssitilastot 12-17 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (EPSHP alue) Seinäjoen keskussairaala, Kliininen mikrobiologia Kerttu Saha R+I % 45 35 25 15 5 Escherichia coli 12-17, EPSHP Veriviljelynäytteet,
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2018 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 21.3.2019 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2018 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotTietopaketti seksitaudeista
Tietopaketti seksitaudeista Tietopaketti seksitaudeista Seksitaudit tarttuvat nimensä mukaan seksin välityksellä, kun kahden ihmisen limakalvot (tai niiden viereinen iho) ovat kosketuksissa keskenään.
LisätiedotAntibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017
Antibioottiresistenssitilanne Varsinais-Suomessa 2017 Kaisu Rantakokko-Jalava Tyks Kliininen mikrobiologia 2.3.2018 Stafylokokkien resistenssi (% R) vuonna 2017 kliiniset näytteet (1 kanta/potilas) S.
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotLasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy. Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007
Lasten tuberkuloosi ja sen ehkäisy Eeva Salo Koulutuspäivä LPR 6.3.2007 Tartuntatautirekisteri 1995-2006 alle 15-vuotiaiden tb-tapaukset Suomessa 10 8 6 4 2 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotBeetalaktaamirengas Avoterveydenhuollon penisilliinit
Bakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit Tarkoitus olla valikoivasti toksinen Vain pro- mutta ei eukaryooteille Peptidoglykaanisynteesin esto Betalaktaamit, kuten penisilliini Proteiinisynteesin esto Tetrasykliinit
LisätiedotAKNE JA ROSACEA. Anita Remitz AKNEN ETIOLOGIA
AKNE JA ROSACEA Anita Remitz AKNEN ETIOLOGIA Perinnöllinen taipumus hormonaaliset muutokset ulkoiset syyt (öljy ja klooriakne) jotkut lääkkeet (steroidit, antikonvulsantit) 1 2 AKNEN PATOFYSIOLOGIA Akne
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLasten immuunipuutokset. Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004
Lasten immuunipuutokset Merja Helminen Lasten infektiolääkäri TaYS lastenklinikka 2004 Mikä on poikkeava infektioherkkyys lapsella? Sairausjaksot ikäryhmittäin päiväkotilapsilla Pönkä ym. 1994 Ikä (v)
LisätiedotBakteerilääkkeiden vaikutusmekanismit. Avohoidon antibiootit. Bakteerien soluseinässä. Beetalaktaamiantibiootit. Beetalaktaamirengas
Avohoidon antibiootit Johdanto ensimmäiset varsinaiset mikrobilääkkeet 1935 sulfonamidit 1942 penisilliini sen jälkeen uusia mikrobilääkkeitä tullut satoja Suomessa vuosittain 2.5 miljoonaa hoitojaksoa
LisätiedotBakteeri-infektioiden rationaalinen hoito
54. Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteeri-infektioiden rationaalinen hoito Bakteerilääkkeet ovat olleet käytössä jo 65 vuoden ajan. Sulfonamidien ensimmäiset johdokset otettiin käyttöön 1930-luvun
LisätiedotKlamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy
Klamydia ja muut kamaluudet - Nuorten seksitaudit ja niiden ehkäisy 15.3.2019 Terveydenhoitajapäivät Gynekologi Katja Hämeenoja Lapin keskussairaala, Rovaniemi Klamydia Chlamydia trachomatis on pieni solunsisäinen
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotMoniresistentit mikrobit. 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri
Moniresistentit mikrobit 4.5.2015 Teija Puhto infektiolääkäri Käsitteitä altistuminen lähikontakti mikrobiin/kantajaan kontaminaatio mikrobien lyhytaikainen läsnäolo esim. käsissä, mikrobit eivät lisäänny
LisätiedotKYSRES Herkkyysmääritysstandardi: Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut yksi kyseisen lajin bakteerikantalöydös/potilas Herkkyysmääritysstandardi: Streptococcus pneumoniae
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi tabletti sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia 500 mg. Apuaineet, ks. 6.1.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI AMORION 500 mg tabletti, kalvopäällysteinen 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi tabletti sisältää amoksisilliinitrihydraattia vastaten amoksisilliinia
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotMikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla / / Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 2016 JKauranen
Mikrobilääkeresistenssitilanne Pohjois-Pohjanmaalla 216 1 Huom! n määrä tarkoittaa niiden kantojen lukumäärää, joille on tehty herkkyysmääritys. Löydösmäärät voivat olla isompia. MRSA,VRE ja ESBL-löydöksissä
LisätiedotMikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa 2016
Mikrobilääkeresistenssi Pohjois-Savossa www.islab.fi Terveydenhuollon-ammattilaiselle Mikrobiologian tilastoja mikrobilääkeresistenssitilanne ssä vuonna kliinisesti tärkeimmät bakteerilajit ja näytelaadut
LisätiedotVERISUONIKATETRI-INFEKTIOT
VERISUONIKATETRI-INFEKTIOT Kirsi Terho Hygieniahoitaja, TtM VSSHP/TYKS 25.3.2014 VERISUONIKATETRIEN INFEKTIOIDEN ESIINTYVYYS Verisuonikatetri-infektiot l. verisuonikatetrihoitoon liittyvät infektiot Riski
LisätiedotCLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille. 500/125 mg tabletti koirille Amoksisilliini
1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI CLAVUBACTIN 50/12,5 mg tabletti koirille ja kissoille CLAVUBACTIN 250/62,5 mg tabletti koirille CLAVUBACTIN 500/125 mg tabletti koirille 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Vaikuttavat
LisätiedotMycoplasma bovis hiljainen ja tappava. Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi
Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava Eläinlääkäri Taina Haarahiltunen Yksityispraktikko, Nurmijärvi Mycoplasma bovis Soluseinätön bakteeri Beetalaktaamiantibiootit (mm. penisilliini) eivät tehoa Herkkiä
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotLOPPUTENTTI
Mikrobiologian ja immunologian kurssi 2012-2013 LOPPUTENTTI 22.2.2013 Tehtävä 1. Vastaa lyhyesti alla oleviin kysymyksiin. 1. Luettele vasta-aineiden tehtäviä (4kpl) immuunipuolustuksessa. (2p) 2. HLA
Lisätiedot10/12/12. HIV-1 O and P. HIV-1 M and N NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999
1 2 3 NATURE VOL 397 4 FEBRUARY 1999 HIV-1 O and P HIV-1 M and N 4 MITEN HIV-EPIDEMIA ALKOIKAAN 1980 s 1990 s?? 1970 s 1980 s 1980 s 5 HIV Gp120 Gp41 RNA p17 p24 6 HIV 1 simpanssista ihmiseen Myron S.
LisätiedotVALMISTEYHTEENVETO. Yksi kapseli sisältää klindamysiinihydrokloridia, joka vastaa 150 mg:aa klindamysiiniä.
VALMISTEYHTEENVETO 1. LÄÄKEVALMISTEEN NIMI Clindamycin Orion Clindamycin Orion 2. VAIKUTTAVAT AINEET JA NIIDEN MÄÄRÄT Yksi kapseli sisältää klindamysiinihydrokloridia, joka vastaa 150 mg:aa klindamysiiniä.
LisätiedotProteiinisynteesiä estävät. mikrobilääkkeet. Mikrobilääkkeiden jaottelu. Yleisimpien mikrobilääkkeiden kulutus. Tetrasykliinit.
Mikrobilääkkeiden jaottelu Proteiinisynteesiä estävät mikrobilääkkeet Pekka Rauhala Biolääketieteen laitos, HY 2012 Soluseinään vaikuttavat lääkkeet Proteiinisynteesin estäjät VTI -lääkkeet (nukleinihappohin
LisätiedotAjankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö
Ajankohtaista asiaa MRSA:sta Suomen Endoproteesihoitajat ry Silja Serenade 21.4.2004 hygieniahoitaja Marja Hämäläinen HUS Mobiiliyksikkö Sairaalahygieenisesti ongelmalliset mikrobit Mikrobilääkkeille vastustuskykyiset
LisätiedotAlueellinen sairaalahygieniapäivä Epidemiologinen katsaus
Alueellinen sairaalahygieniapäivä 22.11.2017 -Epidemiologinen katsaus infektiolääkäri Hanna Viskari 1 2 7-vuotiaan tytön virtsan klebsiella. Anamneesissa ei ole erityistä syytä tällaiseen resistenssiin
LisätiedotKeskisuomalaiset zoonoosit
Keskisuomalaiset zoonoosit Alueellinen tartuntatautikoulutuspäivä 3.5.2016 Sanna Kilpinen www.terve.fi Zoonoosi? from Greek: ζῷον zoon "animal" Eläimen, yleensä selkärankaisen, infektiotauti, joka voi
LisätiedotValkovuoto ja kutina nuorilla naisilla
Valkovuoto ja kutina nuorilla naisilla Sirpa Vilska YTHS Suomen koulu- ja nuorisolääketieteen yhdistys Turku 25.10.2007 Sisältö Fysiologiaa Kutinan ja valkovuodon syyt Dianostiikka Hoito Fysiologiaa vaginan
LisätiedotIhon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus
Mikstra Ihon primaarien bakteeri-infektioiden hoitosuositus Suomen ihotautilääkäriyhdistys ry Tavoitteet ja kohderyhmät Suosituksen tavoitteina ovat ihon primaarien bakteeritulehdusten asianmukainen diagnostiikka
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
LisätiedotJukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia
Bordetella pertussis Laboratorion näkökulma Jukka Hytönen Kliinisen mikrobiologian erikoislääkäri UTULab Bakteeriserologia SIDONNAISUUDET Asiantuntija Labquality Ammatinharjoittaja Mehiläinen Apurahoja:
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotSUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1
SUOJAUTUMINEN VAROTOIMISSA, MIKSI JA MITEN? 9.5.2019 KATARIINA KAINULAINEN INFEKTIOLÄÄKÄRI, HUS 5/9/2019 1 HYGIENIA Potilaan turvallisuus Oma turvallisuus 5/9/2019 2 HOITOON LIITTYVÄ INFEKTIO SUOMESSA
LisätiedotLääkityskäytäntösuosituksia
Lääkityskäytäntösuosituksia ELT Heli Simojoki, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto 4.10.2017 1 Lääkityssuunnitelmaan ohjeistus lääkityksistä Terveydenhuoltokäynnillä käydään läpi tilalla
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotSUU JA YLEISSAIRAUDET
SUU JA YLEISSAIRAUDET YLEISLÄÄKÄRIPÄIVÄT 29.11.2012 Scandic Marina Congress Center EHL, LL Tanja Ketola-Kinnula Apulaisylihammaslääkäri Lohjan suun terveydenhuolto SUU INFEKTIOFOKUKSENA TAUSTALLA NE TAVALLISET
LisätiedotAdacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä
Adacolumn -hoito tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä Hellävarainen vallankumous IBD-tautien hoidossa Sisältö Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön
LisätiedotSisällys. TARTUNTA 35 Tartuntatiet 35 Infektioille altistavia tekijöitä 39 Infektioiden ennaltaehkäisy 40
Sisällys 1 MIKROBIOLOGIA 11 Mikrobit mikroskoopin keksimisestä geenitekniikan työvälineiksi 11 Mikrobit ihmisen elinympäristössä 14 Mikrobit luonnon kiertokulussa 14 Mikrobit luonnonvesissä 16 Mikrobit
LisätiedotUusintaleikkausten asiantuntija
C Uusintaleikkausten asiantuntija AL P O Asiantuntemus. Sitoumus. Vastuullisuus. Revisioartroplastian tietotaito. Tehokas teknisen asiantuntemuksen yhdistäminen, edistyksellinen ajattelutapa ja asioiden
LisätiedotHUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018
HUSRES HERKKYYSTILASTOT 2018 Suvi Korhonen, FM, erikoistuva sairaalamikrobiologi Johanna Haiko, FT, sairaalamikrobiologi Anu Pätäri-Sampo, LT, v.a. osastonylilääkäri Sisällysluettelo Staphylococcus aureus
LisätiedotBCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS
BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille
LisätiedotMevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)
Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön
LisätiedotMitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö
Mitä resistentin mikrobin kantajuus merkitsee? Reetta Huttunen LT, infektiolääkäri, apulaisylilääkäri, TAYS, infektioyksikkö Asia on kyllä tärkeä mutta älkää olko huolissanne? Terveydenhuollon laitoksessa
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
Lisätiedot