Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma 2014 Työterveyslaitos Helsinki

2 2 (45) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Hyvinvointia työstä Uudistuva Työterveyslaitos SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Yksilöllinen työkyvyn tuki Työterveysyhteistyö työpaikoilla 20 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Yhteiset palvelut Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Rahoitus Toimintasuunnitelman seuranta... 42

3 3 (45) 1 Hyvinvointia työstä Työelämän laatu ratkaisee Suomen kansantalouden kestävyyden. Työurat pitenevät vain, jos ihminen pystyy, saa ja haluaa olla työssä. Työelämän laadun kehittäminen edellyttää työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien asennemuutosta työntekoon, työhön osallistumiseen ja työnteon järjestämiseen. Suomessa taloudellinen rakennemuutos ja kilpailukyvyn heikentyminen haastavat hyvinvointiyhteiskunnan. Elinkeinorakennetta pidetään kilpailukyvyttömänä, kun Suomen asema kansainvälisessä työnjaossa muuttuu. Muutokset elinkeinorakenteessa ja työmarkkinoillamme jatkuvat voimakkaina. Entiset toimintatavat ovat käyneet tehottomiksi ja kannattamattomiksi. Menestystä haetaan uusilla liittoutumilla, rönsyjä karsimalla ja toimintoja ulkoistamalla. Massatuotannossa perinteisesti lisättiin tuottavuutta yksikkökokoja kasvattamalla. Tästä on haettu oppia myös julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Vaarana on, että työpaikat joutuvat taloudellisessa ahdingossa organisaatiomuutosten kierteeseen, jossa parannusta etsitään epätoivoisesti uudella muutoksella ennen kuin aiempi muutos on saatu vietyä käytäntöön. Rakenteelliset muutokset voidaan tehdä hyvin tai huonosti, sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden kehityksen kannalta. Työolobarometrin tulosten mukaan työelämän laatu on selvässä yhteydessä työpaikan menestykseen. Työterveyslaitoksen monet tutkimukset osoittavat, että muutosten toteuttamisen tavat, muutosjohtaminen ja osallistumisen mahdollisuudet näkyvät työhyvinvoinnissa sairauspoissaoloja ja kuolleisuutta myöten. Työterveyslaitos on mukana Työelämä 2020-hankkeen kehittämistalkoissa, jonka visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tuemme myös Suomen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa etsittyjä keinoja talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Katsomme, että työelämän laadulla on suuri merkitys kestävyysvajeen hallinnassa. Tuomme työpaikkojen käyttöön työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja. Keskeisiä välityskanavia ovat Työelämä hanke, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi, kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE sekä laaja, työpaikkoja suoraan hyödyttävä palvelutoimintamme. Työterveyslaitos on panostanut kansallisiin verkostoihin myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn kautta. Toiminnan kohteena ovat olleet sosiaalisen kestävyyden ilmiöt. Kansallisen verkostotoiminnan lisäksi Työterveyslaitos kehittää strategisia kumppanuuksia lähinnä yliopistojen kanssa. Niiden tarkoitus on mm. edistää ja syventää monitieteellistä osaamista, tietovarantojen ja infrastruktuurien hyödyntämistä, yhteiskäyttöä sekä tieteellisten tulosten levittämistä ja jalostamista. Työterveyslaitos kehittää suomalaista työhyvinvointia osana kansainvälistä verkostoa. Työelämän pelisäännöt syntyvät jatkossa yhä enemmän eurooppalaisilla foorumeilla. Kansainvälinen yhteistyö lisää osaamisvoimaa suomalaiselle kehittämiselle.

4 4 (45) Työterveyslaitos panostaa työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen. Työterveyshuolto on erinomainen väline työkyvyn ja työpaikan toimivuuden säilyttämisessä silloin, kun työt muuttuvat ja ihmisten toimintakyky muuttuu. Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittymiseen vaikuttaa perusterveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa. Tavoitteena on työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen työpaikoilla. Valtionavun leikkaukset uudelleen suuntaavat Työterveyslaitoksen toimintaa lähivuosina. Valtionavun leikkauksia kohdistuu kolmelta eri taholta: edellisen hallituskauden tuottavuusohjelmasta, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta sekä hallituksen valtiontalouden kehyspäätöksestä. Leikkaukset merkitsevät nopeasti supistuvaa valtion rahoitusta vuosina Vuonna 2014 säästöjä ja kustannustehokkuutta etsitään organisoimalla Asiakasratkaisujen toiminta-alue uudelleen sekä yhdistämällä tiimejä. Vuonna 2014 toimitaan nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät, että Työterveyslaitoksen strategia tarkistetaan suunniteltua aiemmin. Strategiatyön pohjaksi kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena on, että uusi strategia, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka, valmistuu syksyllä ja ohjaa vuoden 2015 suunnittelua. 1.1 Uudistuva Työterveyslaitos 2020 Laitoksen kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta riippumaton kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan vuonna Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen on ajankohtaista tilanteessa, jossa strategia ja rahoituspohja ovat muuttumassa. Talvella 2014 toteutettavan arvioinnin tuloksia käytetään apuna uutta strategiakautta suunniteltaessa. Myös valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten uudistamisesta edellyttää Työterveyslaitoksen arviointia. Arviointi koskee vuosia , ja siinä on keskeistä orientoituminen tulevaisuuteen, toiminnan relevanssi, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asema muihin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin sekä kansainvälinen yhteistyö. Työterveyslaitoksen kansainvälinen arviointi on aikaisemmin järjestetty vuosina 1994 (seuranta 1997), 2004 ja Vuonna 2010 Työterveyslaitoksessa uusittiin strategia ja toteutettiin toimintamallia ja organisaatiorakennetta koskeva muutos. Strategiatyö, talouden reunaehdot ja sopeutuminen Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä aloitetaan uuden strategian valmistelu. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 saakka ulottuva strategia on käytössä vuoden 2015 alusta. Strategia laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Työterveyslaitoksen kolmen toiminta-alueen (Ratkaisujen kehittäminen, Asiakasratkaisut ja Tiedolla vaikuttaminen) järjestäytyminen tutkitaan strategian valmistelun yh-

5 5 (45) teydessä. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue selkiyttää läpinäkyvyyttään ja johtamisjärjestelmäänsä jo vuoden 2014 alusta. Supistuva valtionapu tarkoittaa sopeutumista myös kulujen muodostumisen osalta. Työterveyslaitoksessa käynnissä olevassa toimitilahankkeessa tavoitteena on tilaratkaisujen sovittaminen Työterveyslaitoksen kehittyvään toimintaan, prosesseihin ja asiakastyöhön siten, että tilankäyttö samalla tehostuu. Laitoksen toimintaa, hallinnollisia prosesseja ja resursseja suunnitellaan toiminnan oikeaa kohdistumista ajatellen. Supistuva valtionapu vaikuttaa myös henkilöstön määrään. Laitoksen henkilöstö on tasaisesti vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana mm. eläköitymisen myötä. Lisäksi Työterveyslaitos käy syksyllä 2013 läpi yt-neuvottelut. Kuva 1. Työterveyslaitoksen roolit työhyvinvoinnin kehittäjien toimijakentässä. 1.2 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä, SOTERKO, on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöelin. Toiminnan kohteena ovat sosiaalisen kestävyyden ilmiöt ja tavoitteena on tarjota sosiaalisen kestävyyden kehittämiseen tutkimukseen perustuva tietopohja ja vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus ovat SOTER- KOn keskeiset toimijat, mutta toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden lisäksi yliopistot ovat keskeinen yhteistyötaho.

6 6 (45) Kuva 2. SOTERKOn ohjelmat. Työterveyslaitos koordinoi ohjelmia 1. ja 2. SOTERKOn toimintakeinoina ovat tutkimus- ja kehittämisohjelmat, yhteistyö yksittäisissä hankkeissa ja verkoston asiantuntemuksen nopea hyödyntäminen ajankohtaisissa kysymyksissä. SOTERKOlla on kuusi ohjelmaa. Kahta niistä koordinoi Työterveyslaitos (kuva 2). Valtioneuvosto periaatepäätökseen ( ) tutkimuslaitosuudistuksesta sisältyy maininta SOTERKO-yhteistyön laajentamisesta vuodesta 2015 alkaen. Asiaa valmistellaan vuonna Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön ja se toteutuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutamme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health ohjelman (WHA60.26) viittä tavoitetta, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILO-CISin kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveystietokeskusten verkostossa. Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa on käynnissä 20 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja valmisteilla seitsemän. Käytämme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistaudumme hakemaan rahoitusta myös Horisontti ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions ( ) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina.

7 7 (45) Laitos jatkaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 2014 syksyyn. Topic Center - toiminnan loppuessa laitos neuvottelee uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbaoviraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös eurooppalaisten työterveyslaitosten PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health, ICOH, on keskeisin. Vuonna 2014 laitoksen asiantuntijat toimivat sekä ICOHin hallinnossa (Vice Presidency, 2 Boardin jäsenyyttä) että tieteellisten komiteoiden puheenjohtajina (Thermal Factors; Small Enterprises and the Informal Sector; Unemployment, Job Insecurity, and Health). Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association, IEA ja International Occupational Hygiene Association, IOHA, jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (IS- SA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet Fokusalueet ohjaavat Työterveyslaitoksen toiminnan vuosittaisia painopisteitä. Fokukset mahdollistavat nopeat reagoinnit toimintaympäristön muuttuvien tarpeiden mukaan. Fokusalueita tarkennettiin vuodelle Työurien pidentämisessä keskeistä on työhön osallistumisen varmistaminen ja vahvistaminen sekä työkyvyn ylläpitäminen. Työurien pituuteen vaikuttaa myös työelämän laadun, erityisesti johtajuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen ja parantaminen työelämän ja talouden rakennemuutoksessa. Keskeisissä verkostoissa toimimalla ja päätöksentekoa tukemalla saavutetaan paras tehokkuus työn ja johtamisen kehittämisessä.

8 8 (45) Kuva 3. Työterveyslaitoksen strategiset tavoitteet ja fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työurien piteneminen edellyttää, että kansalaiset pystyvät osallistumaan sekä saavat ja haluavat osallistua työhön. Viime vuosina on tehty useita sairausvakuuslain muutoksia, joilla pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisäämään osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vielä niukasti saatavissa. Keskustelua on käyty arvoperusteisesta työkyky- ja ikäjohtamisesta sekä osaamisvaatimusten lisääntymisestä työelämässä. Arviointitietoa tarvitaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työhön osallisuudesta sekä työurasiirtymiin kohdistuvien toimintamallien ja ratkaisujen leviämisestä ja käyttöönotosta työelämässä ja niiden vaikutuksista työurien kestoon (Kuva 4). Arviointitiedon luonti edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken talouden, työllistymisen, terveyden, osaamisen ja osallisuuden näkökulmien yhdistämiseksi. Kansalaisten haluun tehdä työtä vaikuttavat viimekädessä nuorten työelämätietoisuus ja mielikuvat sekä ikääntyvien eläköitymisasenteet ja valmiudet jatkaa työelämässä. Työterveyslaitoksen toimet työhön osallisuuden lisäämisessä 2014 Arvioimme sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten vaikuttavuutta. Näitä lakimuutoksia ovat mm. osasairauspäiväraha, ilmoitusvelvollisuus yli 30 päivän sairauspoissaoloista sekä työterveyslääkärin arviointi sairauspäivärahan maksamiseksi 90 sairauspäivän jälkeen. Tuemme työterveystilinpäätöksen käyttöönottamista osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Levitämme työpaikkojen käyttöön erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan ja työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja menetelmiä ja toimintamalleja sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta työhön osallisuuden lisäämiseen.

9 9 (45) Tuemme maahanmuuttajien työllistymistä levittämällä maahanmuuttajille vinkkejä työhakuun sekä terveydestä ja työkyvystä huolehtimiseen, työnantajille tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista sekä hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämiseen ja työkyvyn edistämiseen, tietoa työpaikoille ja työntekijöille työpaikkojen monikulttuurisuudesta. Levitämme työpaikoille vammaisille ja osatyökykyisille tarkoitettuja työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmiä sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työpaikan tukemat ja työntekijöihin kohdistuvat konkreettiset keinot työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ovat keskeisessä asemassa. Työterveyslaitos levittää näitä keinoja ja arvioi niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Arviointitietoa tarvitaan työkykyyn ja terveyteen vaikuttavien psykososiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksista ja keskinäisistä riippuvuuksista. Lisäksi tietoa tarvitaan työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, jotta työuran eri vaiheisiin voidaan kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä. Tieto ei kuitenkaan yksinään riitä muutoksen ja vaikutusten aikaansaamiseksi, vaan kehitystä on tapahduttava työpaikka- ja yksilötasolla. (Kuva 4). Työterveyslaitoksen toimet työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä 2014 Kehitämme ja levitämme työpaikoille, työterveyshuolloille, opiskelijaterveydenhuolloille ja koulutusorganisaatioille ryhmäohjausmallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi. Tuotamme tietoa maahanmuuttajien esimiehille ja henkilöstöhallinnolle monikulttuuristen työpaikkojen toimintaedellytysten ja osaamisen kehittämiseen. Levitämme nuorten työntekijöiden työkyvyn hallintamallia erityisesti kuljetusalalla ja arvioimme mallin vaikuttavuutta. Hallintamalli sisältää mm. perehdyttämiskäytäntöjä, tykytoimintatapoja työpaikalla ja elintapojen hallinnan keinoja. Levitämme työ- ja toimintakykyä tukevia ja edistäviä toimintamalleja työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön ja arvioimme mallien vaikuttavuutta. Mallit käsittelevät mm. mielenterveysongelmiin liittyvää toimintakyvyn arviointia, työuupumuksen varhaistunnistamista ja hoitoa, alkoholihaittojen ehkäisyä, ravitsemusta ja painonhallintaa, vireyden ylläpitoa ja vuorotyömalleja ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa Tuotamme tietoa työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisykeinojen vaikutuksista työuriin. Kohderyhminä ovat nuoret aikuiset ja kansansairauksia sairastava työikäinen väestö. Tuotamme tietoa työn psykososiaalisen tekijöiden, esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman, työstressin, työsuhteen epävarmuuden, sosiaalisten suhteiden sekä asuin- ja työssäkäyntialueen ominaisuuksien ja muiden sosioekonomisten tekijöiden yhteydestä terveyteen, työkykyyn ja vältettävissä olevaan sairastavuuteen sekä työssä jatkamisen ennusteeseen. Arvioimme myös työyksiköiden tekemien interventioiden vaikutuksia näihin.

10 10 (45) Kuva 4. Työterveyslaitoksen keinot työurien pidentämiseksi lisäämällä työhön osallisuutta sekä tukemalla ja edistämällä työkykyä. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 1. Tavoite 2015: 60,4 v (2010) + 1,6. Lähde: ETK.

11 11 (45) Mittari 2. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK. Mittari 3. Tavoite 2015: 68 % (2010) + 4 %. Lähde: Tilastokeskus.

12 12 (45) Mittari 4. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. Mittari 5. Tavoite 2015: ( ,4 %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

13 13 (45) Mittari 6. Tavoite 2015: ( ,4 %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 2.2 Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa Yhteiskunnan rakennemuutosta voi lähestyä työelämän laadun näkökulmasta. Tuottavuus on yhä enemmän kiinni ihmisten osaamisesta, kyvystä toimia tilannekohtaisesti ja hyödyntää toistensa tietoja ja taitoja. Työ muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja työuran katkokset yleistyvät. Monikulttuurisuudessa ja erilaisuudessa piilevistä mahdollisuuksista ja ongelmista tiedetään edelleen liian vähän. Työikäinen väestö kohtaa rakennemuutokset eri tavoin ja osa muutoksista on alue- ja toimialasidonnaisia. Hyvinvointia tukevissa palveluissa ja eräillä toimialoilla rakennemuutos on voimakasta. Jos palvelujärjestelmä ei sisällöltään vastaa asiakkaiden tarpeisiin, myös talouden hallinnalta on pohja pois. Asiakkaan tarpeista lähtevä tarkastelu luo uusia näkökulmia palveluiden sisältökokonaisuuksiin ja niiden tuottamistapoihin. Tämä kehitys heijastuu suomalaisten työpaikkojen hyvinvointiin ja tuottavuuteen ja aiheuttaa erityisiä haasteita työyhteisöjen johtamiselle. Kuva 5 esittää johtamista tukevia malleja, joiden vaikutuksia Työterveyslaitos arvioi ja joita Työterveyslaitos levittää työpaikoille.

14 14 (45) Kuva 5. Johtamista tukevat mallit, joita Työterveyslaitos levittää verkostojen kautta ja arvioi mallien vaikuttavuutta. EU:n strategiassa on tunnistettu mahdollistavia avainteknologioita (key enabling technology, KET), joita ovat mm. ICT ja nanoteknologiat. Tietotyön kehittäminen ja ICT:n hyödyntäminen perustuvat edelleen automatisointiin ja mahdollisuuteen käsitellä yhä suurempia tietomassoja. Aineettoman työn tuottavuus piilee kuitenkin työn rakenteissa, jotka mahdollistavat luovan ongelman ratkaisemisen, jatkuvan oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden. Suomessa nanoteknologiateollisuuden kehitys on voimakasta, mutta uusien nanoteknologioiden ja niiden perustana olevien teollisten nanomateriaalien turvallisuudesta tiedetään kuitenkin liian vähän. Kuvassa 6 on esitetty Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa. Kuva 6. Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa.

15 15 (45) Työterveyslaitoksen toiminnan tuki rakennemuutoksissa 2014 Tuemme toimialakohtaisten työelämän kehittämisohjelmien valmistelua ja toteutusta (Työelämä 2020): Mahdollisia toimialoja: ns. turvallisuuskriittiset alat (kuljetusala, pelastusala, energia-ala, kaivosala) ja julkinen sektori (sosiaali- ja terveysala, kunta-ala ja opetusala) sekä pk-sektorin toimialat. Myös asiantuntijatöiden ja tietotöiden työhyvinvoinnin kehittäminen on monella toimialalla ajankohtaista. Kehityskohteita: työterveys ja -turvallisuus ja työn tuottavuus, osaaminen ja innovaatiot, työn ja prosessien kehittäminen, johtaminen sekä kehityksen seuranta työpaikkatasolla Tuotamme ja levitämme tietoa ja ratkaisuja työn ja työelämän muutoksesta ja muutosjohtamisesta. Tarkastelemme erityisesti työn muuttumista, kansainvälistymistä, monikulttuuristumista sekä muutosten hallintatapoja eri toimialoilla. pitkään jatkuneiden julkisen sektorin rakennemuutosten yhteydestä työntekijöiden kokemaan työkykyyn uusista ICT-teknologioista ja tietotyön haasteista uusien tuotantoteknologioiden ja nanomateriaalien turvallisuudesta hyvinvointia ja tuottavuutta edistävien työtilojen sekä laadukkaan sisäympäristön hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista korjaus- ja uudisrakentamisessa rakennus- ja kiinteistöalalle, yhtenä kohteena terveydenhuollon rakennukset Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Verkostotoiminta on yksi keino viedä työn ja johtamisen kehittämistä tukevia ratkaisuja käytäntöön työpaikoille. Kuvassa 7 ovat keskeisimmät verkostot, joissa Työterveyslaitos toimii aktiivisesti tällä hallituskaudella. Työterveyslaitoksen alueneuvottelukunnat tarjoavat yhteisen työelämän laadun kehittämisen foorumin alueen eri toimijoille. Kuva 7. Valtakunnalliset verkostot, joissa Työterveyslaitos on aktiivinen jäsen tai koordinaattori.

16 16 (45) Ratkaisujen levittäminen ei kuitenkaan vielä takaa tavoiteltua lopputulosta. Tarvitaan arviointitietoa siitä, miten ratkaisut, esim. johtamista tukevat mallit, vaikuttavat työhyvinvointiin ja työpaikkojen kehittymiseen (Kuva 5). Onnistuminen päätöksenteon tukemisessa valtakunnallisella, alueellisella ja organisaatiotasolla ratkaisee sen, miten työhyvinvointi ja työelämän laatu kehittyvät. Työterveyslaitos tehostaa toimintaansa ja tarjoaa asiantuntemustaan päätöksenteon tukena (Kuva 8). Päätöksenteon tukimuotoja ovat tietopohjan ja seurantatietojen tuottaminen, vaikuttavuusarvioinnit ja selvitykset, tutkimus- ja kehittämistoiminta, yhteiskehittäminen työorganisaatioiden kanssa sekä organisaatiolle tarjottavat palvelut. Kuva 8. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Työterveyslaitoksen toimet työn ja johtamisen kehittämisessä 2014 Levitämme verkostojen kautta johtamista tukevia malleja ja tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta (kuvat 5 ja 6). Kokoamme hyviä käytäntöjä, esimerkkejä, toimintamalleja ja mittareita Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisujen tietopankkiin (TEPSI) sekä tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta: ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden (kemikaalit, melu, pöly) ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden viestintäratkaisuja, tiedollisten ratkaisujen rinnalle taitoon ja tahtoon perustuvia toimintamalleja. Kehitämme PK-sektorille suunnatun palvelupaketin ja rakennamme PK-sektoria kehittävän verkoston. Vahvistamme työelämän laatua kehittävää palvelutarjontaa: tuomme uuden työvälineen kuntasektorin kehittämiseen, rakennamme työhyvinvointia mittaavan pikatyökalun, keskitymme turvallisuuskriittisiin aloihin, tuotteistamme uusia kognitiivisen ergonomian palvelukokonaisuuksia

17 17 (45) Yhtenäistämme ja tehostamme alueverkostotoimintaa. Keskitämme verkostotoiminnan alueneuvottelukuntien, Johtamisen kehittämisverkoston ja Työhyvinvointifoorumin ympärille Työelämä hankkeessa. Tarjoamme asiantuntemustamme hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden suunnitteluun sekä hallituksen tulevaisuustarkasteluiden valmisteluun. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 7. Tavoite 2015: ( %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Mittari 8. Tavoite 2015: (2010 7, ) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri.

18 18 (45) Mittari 9. Tavoite 2015: (44,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.

19 19 (45) 2.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työterveyshuollon vaikuttavuutta voidaan parantaa kolmella toisiinsa liittyvällä osaalueella: 1) tehostamalla työkyvyttömyyden varhaista (ja myöhäistä) ehkäisyä, 2) lisäämällä työterveyshuollon osallistumista työhön, työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvaan korjaavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan, sekä 3) selkiyttämällä työterveyshuollon roolia terveydenhuollon kokonaisuudessa; erityisesti työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden osalta. Työterveyshuollon toimintaympäristö on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Työterveyshuollon toimintaympäristö: työnantajat, työntekijät, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, palveluntuottajat, sosiaalivakuutus. Työkyvyttömyyden ehkäisy tavoitteen kannalta yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa yksilöllisen työkyvyn tukemiseksi on keskeistä. Työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen osallistumisessa työterveysyhteistyö työpaikan kanssa on keskeistä. Työterveysyhteistyö on myöskin tärkeä edellytys yksilöllisen työkyvyn tuen onnistumiselle Yksilöllinen työkyvyn tuki Työterveyslaitoksen keskeiset toimet yksilöllisen työkyvyn tukemisessa 2014 Koulutamme työterveyshuoltoja yksilöllisen työkyvyn tukemiseen (ml. työkykyohjaus), julkaisemme oppaan työkyvyn tuen indikaattoreista työterveyshuolloille ja työpaikoille sekä uudistamme Hyvä työterveyshuoltokäytäntö opasta tältä osin. Edistämme alueellisesti työterveyshuoltojen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä työkyvyn hoitoketjujen luomiseksi viidessä sairaanhoitopiirissä. Tutkimme lakimuutosten vaikutuksia ja uusien kuntoutusmallien toimi-

20 20 (45) vuutta. Käynnistämme uusia tutkimushankkeita koskien mm. osatyökykyisiä nuoria, työttömiä, ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä työterveysneuvotteluja Työterveysyhteistyö työpaikoilla Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työterveysyhteistyön edistämiseksi työpaikoilla 2014 Koulutamme uusia hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja -oppaan sisältöjä sekä työterveyshuollolta vaadittavan laatujärjestelmän perusteita työterveyshuolloille. Valmistelemme laajempaa työterveyshuoltojen laatu- ja toimintatietoja kokoavaa järjestelmää. Pilotoimme ja arvioimme uudistettua pätevöittävän koulutuksen mallia. Selvitämme työterveyshuoltojen käyttämien potilastietojärjestelmien peruspiirteet, miten ne nykyisellään tukevat työterveyshuollon perusprosesseja, yhteistyötä työpaikkojen kanssa ja millainen on niiden yhteensopivuus kansallisiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Tuemme pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämistä o Koulutamme työterveyshuoltoja ja yritysneuvojia pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi ja arvioimme koulutuksen vaikuttavuutta. o Selvitämme työterveyshuollon yhteishankintamallien tilanteen o Tutkimme yhdistetyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen PIRA-mallin vaikuttavuutta. Käynnistämme alkoholihaittoja ehkäisevän työterveysyhteistyön tehostamiseksi täydennyskoulutusohjelman ja siihen liittyvän tutkimuksen. Selvitämme työterveyshuollon laajemman työpaikkayhteistyön esteitä ja niiden poistamisen mahdollisuuksia. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 9. Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Mittari 10. Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa Mittari 11. Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tukimallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EPSHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) 15:ssä sh-piirissä % (2010) 50 %

21 21 (45) Mittari 10. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Mittari 11. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos.

22 22 (45) 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Työterveyslaitoksen toimintaa on jakautunut kolmeen ydintoiminta-alueeseen: Ratkaisujen kehittäminen (T&K-toiminta), Asiakasratkaisut (liikepalvelutoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (viestintä ja tiedottaminen). Toiminta-alueet yhdessä edistävät laitosten innovaatioiden syntymistä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa sekä niiden tehokasta jakamista. Laitoksen organisaatiomalli on vahva matriisi, jossa kolmen osaamiskeskuksen henkilöstö toteuttaa projekteja eri toiminta-alueille. Kuva 10. Työterveyslaitoksen toiminta-alueiden muodostama innovaatiomalli. Työterveyslaitos toimii suoraan työelämän ohjauksessa johtokuntansa kautta. Johtokunnan muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinajärjestöt. Kuva 11. Työterveyslaitoksen johtamismalli.

23 23 (45) 3.1 Ratkaisujen kehittäminen Kuva 12. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue johtaa laitoksen T&K&I-toimintaa. Toimintaalue jakautuu yhdeksään teemaan. Teemojen toiminta Työhön osallistuminen ja kestävä työura Teemassa tarkastellaan työuran moninaisuutta sen eri vaiheissa. Tavoitteena on tutkia, kehittää ja jalkauttaa ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä, työssä pärjäämisessä sekä siellä pidempään jatkamisessa. Visio vuoden 2015 lopussa: Työhön osallistuminen on lisääntynyt työuran eri vaiheissa. Työssä ja työelämän rajoilla olevat, erityisesti nuoret, ovat saaneet valmiuksia ja ratkaisuja kiinnittyä työhön ja menestyä työssä. Työterveyslaitos on ollut tärkeässä roolissa kehittämällä yhteistyökumppaneiden kanssa yksilö- ja työpaikkatason ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn, terveyden, voimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Kehitetyt tuotteet, joiden vaikutuksia on tarkasteltu, on otettu käyttöön työpaikoilla, opetuksessa ja työterveyshuollossa. Teeman tavoitteena ovat kestävämmät, laadullisesti paremmat ja siksi pidemmät työurat. Teeman motto on: Nuoret kiinni työelämään, lisää hyviä työvuosia kaikille. Toiminta 2014 Tietoa työuramenetelmien ja ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta suhteessa psyykkisiin voimavaroihin, mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja työhön paluun onnistumiseen nuorilla ja perhevapailta työhön palaavilla on saatavilla. Tiedolla tuetaan työhön siirtymistä ja kiinnittymistä, työssä jatkamista ja jaksamista. Näillä pidennetään työuria ja tuetaan työllisyyttä. Tuotetaan tietoa siitä, mihin tekijöihin työpaikoilla kannattaa panostaa, jotta ter-

24 24 (45) veyden edistämistoiminta jalkautuu onnistuneesti ja työyhteisö ja työympäristö tukevat terveyttä ja työkykyä edistäviä päätöksiä ja tekoja. Nuorten maahanmuuttajien työllistymisen tueksi tuotetaan tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista ja työnantajien vinkeistä työpaikkaa hakevalle nuorelle. Työpajatoiminnassa harjoitellaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajanuoren työhön perehdytyksen ja työkyvyn tukemisen oppaat on julkaistu. Tuotetaan malli nuorten maahanmuuttajien työkyvyn edistämiseen sekä vinkkejä ammatilliseen koulutukseen. Tuetaan vammaisten työhön osallistumista selvittämällä työolosuhteiden mukauttamisratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyödyllisyyttä. Toiminta on jatkoa aiemmille vammaistutkimuksille, joissa on selvitetty avoimilla työmarkkinoilla työskentelevien vammaisten työntekijöiden työssä tehtyjä mukauttamisratkaisuja ja kehitetty työpaikkojen esteettömyyden arviointimenetelmä. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin tuomalla esille henkilökuvauksia osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä ennakkoluulottomissa työpaikoissa. Kansainvälisiä ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä on selvitetty ja levitetty johtamisen kehittämisverkoston kautta. 2. Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut Teeman tavoitteena on tietoisuuden kehittäminen työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisestä, kansallisen työhyvinvoinnin tilannekuvan tuottaminen sekä palvelutoiminnan ratkaisumallien kehittäminen. Tuotamme tietoa ja ratkaisuja työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan ja työturvallisuuteen sekä uusia näkökulmia työpaikan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen. Perinteisiin sisältöihin, joita ovat mm. kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö ja tapaturmantorjunta, yhdistetään voimavaralähtöinen näkökulma. Voimavaralähtöisellä näkökulmalla tarkoitetaan työhyvinvoinnista lähteviä positiivisia ja tuottavuutta lisääviä näkökulmia riskilähtöisen tarkastelutavan rinnalla. Teemassa viedään yhteistyössä työpaikkojen kanssa ratkaisuja käytäntöön verkostomaisella työotteella. Tässä keskeisiä foorumeita ovat Työhyvinvointifoorumi, johtamisen kehittämisverkosto, SOTERKO ja Työelämä hanke. Teema hakee vaikuttamisreittejä. Työpaikan ratkaisujen toimivuuden arvioimiseksi kehitetään mittareita, esimerkiksi yritysten työhyvinvoinnin tasoluokituksia. Teeman ratkaisuista syntyy sisältöjä työhyvinvoinnin palvelutoiminnan tuotteille. Toiminta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ratkaisua on kuvattu (TEPSI-hanke, Työhyvinvointifoorumi ja Työelämä 2020). Kehitetään työhyvinvoinnin malli turvallisuuskriittisille aloille. Levitetään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ratkaisuja pk-yrityksille ja niiden työterveyshuolloille. Tehostetaan työpaikkatason työhyvinvoinnin esimerkkien, mallien ja ratkaisujen viestintää kirjoina, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kehitetään työsuojelun ja työturvallisuuden ratkaisumalleja niin, että työpaikan työsuojelutoimintaa kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin työsuojelulainsäädännön tavoitteita. Tämä muodostaa perustason työelämän laadun kehittämisessä (Työelämä 2020).

25 25 (45) 3. Vaikuttava työterveyshuolto Vaikuttava työterveyshuolto tukee työntekijän hyvinvointia ja on tuottava investointi työnantajalle. Kehitämme ratkaisuja työterveyshuollon sisällön, laadun ja kustannushyödyn parantamiseksi sekä yrittäjien ja pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi. Kehitämme työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja hyödyntämään tehokkaasti työterveyshuollon asiantuntemusta. Arvioimme työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta. Teeman vision mukaan yritykset ja työpaikat kokevat hyötyvänsä työterveyshuollosta ja yritysten ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa pidentävästi työuriin. Vision perusteena ovat vähenevä työvoima ja kasvavat eläkekustannukset, joihin voidaan vaikuttaa edistämällä työntekijöiden työterveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Tässä keskeinen asema on työterveyshuollolla, joka asiantuntijana tukee työpaikkoja terveyden edistämisessä ja työkykyasioissa. Toiminta 2014 Uudistunut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta vastaava opas on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköiltä vaadittava laatujärjestelmä on määritelty. Työterveysyhteistyöstä on valmistunut opas työpaikoille. Tietojärjestelmiä ja alueellisia työkyvyn tuki -hoitoketjuja kehittävät hankkeet ovat käynnistyneet. Pienten yritysten työterveyshuoltoa tukemaan on tuotettu materiaalia ja mallin implementoinnin ensimmäiset tulokset valmistuvat. 4. Työelämän tila ja tulevaisuus Tuomme esiin muuttuvan suomalaisen työelämän vahvuuksia ja haasteita sekä parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvää ja kilpailukykyistä työelämää. Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja työelämän kansainvälistymisen, muuntuvien työyhteisöjen, työn ja työntekijyyden, uusien teknologioiden ja kestävän työelämän voimavaralähtöiseen huomioon ottamiseen työpaikoilla. Teema keskittyy tulevaisuuden työelämän uusien ilmiöiden tunnistamiseen ja työelämässä tapahtuvan muutoksen kuvaamiseen ja ennakointiin. Teeman tärkein tehtävä on ymmärryksen lisääminen käynnissä olevasta työelämän murroksesta ja uusien välineiden ja toimintamallien kehittäminen hyvän tulevaisuuden tueksi. Toiminta 2014 Tietoa lohkoutuvien työpaikkojen ja työyhteisöjen tarpeista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu. Jaetaan monikulttuurista ja kansainvälistyvää työpaikkaa ja maahanmuuttajatyöntekijöitä ja -yrittäjiä tukevaa tietoa saataville mm. internetiin usealla eri kielellä ja oppaina esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Julkaistaan tietoa kestävän työelämän näkökulmista. Julkaistaan tietoa työntekijyyden ja työn kehityssuunnista. Kehitetään välineitä ketterien eli Agile-suunnittelumenetelmien soveltamiseen työ-

26 26 (45) hyvinvointia tukevalla tavalla 5. Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat Teeman visiona on, että kiinteistö- ja rakennusala tunnistaa sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen toimiaan varten. Työpaikoilla huomio kohdistuu toimintojen sujuvuuteen, jota työtilat edistävät. Työtilat suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistuvasti. Uudet, tutkimuksiimme pohjautuvat tavoitetasot otetaan huomioon rakentamishankkeissa. Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on oleellisesti lisääntynyt. Tutkimus on tuonut tiedon siitä, mitkä tekijät todella edistävät työtiloissa työntekijöiden hyvinvointia. Tuloksena saavutetaan työympäristöjä, jotka tukevat sujuvaa toimintaa, hyvinvointia, alan vetovoimaisuutta ja jopa elämyksellisyyttä. Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana, strategisena tuotantoresurssina. Toiminta 2014 Kehitetään osallistuvan suunnittelun menetelmänä ja hyvinvoinnin arvioinnin mittarina käytettävä visualisointimenetelmä tilan käyttäjien kokemusten havainnollistamiseksi ja paikantamiseksi rakennuksessa. Valmistellaan teoreettinen ja käsitteellinen viitekehys hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista sekä lisätään syvällistä ymmärrystä sisäympäristön kokemisesta suhteessa mitattaviin tekijöihin, kuten lämpöolot, ilman laatu ja akustiikka. Tuotetaan uusia ratkaisuja sairaaloiden eristystilojen sisäilman laadun hallintaan. Kehitetään menetelmiä aikariippuvan LES-mallinnuksen käyttöönottamiseksi tilan ilmavirtausten, lämpöolojen ja ilman laadun mallintamisessa. Vuoden loppuun mennessä on tuotettu uusi ilmaääneneristyksen mittaluku, joka parhaiten selittää rakenteiden takaa kuuluvien äänten koetun häiritsevyyden. 6. Aivot työssä Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä työtä. Teemme työelämää palvelevaa soveltavaa aivotutkimusta. Teeman toiminta edistää yhteiskunnassa asetettuja tavoitteita työurien pidentämisestä sekä päämäärää, jonka mukaan Suomessa on 2020-luvulla Euroopan paras työelämä. Vaikutamme siihen, että yhteiskunnallinen tietous aivoterveyden merkityksestä yhteiskunnan ja työelämän kilpailukyvylle lisääntyy. Tuotamme tietoa, jonka avulla työ on kansainvälisessä, liikkuvassa ja moniaikaisessa toimintaympäristössä järjestetty ja mitoitettu niin, että kuormituksen ja palautumisen suhde on aivojen palautumisen kannalta optimaalinen. työterveyshuollot, työsuojelu ja työntekijöittensä työhyvinvoinnista vastaavat yksiköt voivat toiminnassaan kehittää toimintamalleja a) aivoterveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja niiden poistamiseen b) kognitiivisen toimintakyvyn heikentymän varhaistunnistukseen, syiden selvittämiseen, kuntoutukseen ja niiden ennaltaehkäisyyn.

27 27 (45) Työterveyslaitoksella on kansainvälisesti korkeatasoinen asiantuntemus tietotyöstä. Vaikutamme siihen, että informaatioympäristöt ja tietojärjestelmät sekä teknologiset työvälineet on suunniteltu niin, että ihminen löytää työlleen oleellisen tiedon ja tietotyö on sujuvaa. Toiminta 2014 Tuotetaan tietoa sopivista vireydenhallintakeinoista maantiekuljetusalalle. Julkaistaan tietoa unettomuuden lääkkeettömän hoidon pitkäaikaistuloksista ja siitä, mitkä tekijät ennustavat hyvää hoitovastetta. Tuotetaan tietoa työstressin fysiologisista vaikutuksista sekä työuupumuksen vaikutuksesta kognitioon ja aivofysiologiaan. Julkisille organisaatioille kehitetään menetelmiä taloudellisesti järkevien tietojärjestelmien hankintaan. Menetelmät auttavat huomioimaan käytettävyyden, esteettömyyden, kognitiivisen ergonomian sekä työn sujuvuuden ja muutokset jo hankintoja suunniteltaessa Tuotetaan tietoa, jonka avulla tietoympäristöjä voidaan kehittää tukemaan ihmisen havaitsemista ja tiedonkäsittelyä ja tietoa siitä, minkälaiset työolosuhteet altistavat kognitiivisille virheille. Monivuotinen Tietotyön vallankumoushanke on käynnistynyt. 7. Nanoturvallisuuskeskus Teeman visio 2015 on olla Suomen ja koko Euroopan johtava ja globaalisti keskeinen nanoturvallisuuden asiantuntija- ja tutkimuskeskus, joka edistää erityisesti teollisten nanomateriaalien ja nanoteknologioiden turvallista käyttöä työpaikoilla. Teema tuottaa huipputason tutkimukseen perustuvaa tietoa, josta on hyötyä työpaikoille, yrityksille, viranomaisille, välittäjäorganisaatioille ja tutkimusyhteisölle sekä kansalaisille. Teema on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ja sillä on vaikuttavuutta sekä Suomessa että maamme ulkopuolella nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Teema toteuttaa visiotaan hyödyntäen tehokkaasti alan keskeisten asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista. Teeman vaikuttavuus toteutuu suomalaisilla työpaikoilla käytännön ohjeina ja suosituksina, sekä räätälöityinä nanomateriaalien ja - teknologioiden yritystoimintaa hyödyttävinä dokumentteina. Tutkimukseen perustuva tietoaines soveltuu käytettäväksi viranomaisohjeiden, -määräysten sekä lainsäädännön pohjana. Nanoteeman vaikuttavuus suureen yleisöön välittyy yleistajuisen viestinnän välityksellä. Toiminta 2014 Kootaan uutta tutkimustietoa ja päivitetään arvioinnin pohjalta tarvittaessa vuonna 2013 laadittujen nanomateriaalien tavoitetasoja. Tuotetaan materiaalikohtaista tietoa hallinnollisen riskinarvioinnin tueksi (nanoselluloosa, EU rahoitteinen NANOREG-hanke). Kehitetään mallinnukseen ja mittaukseen perustuvat menetelmät lähdekohtaisen nanohiukkasaltistuksen arviointia varten työympäristössä. Tuotetaan tietoa nanomateriaalien astmaan ja allergiaan sekä syöpävaarallisuuteen liittyvistä terveysvaikutuksista.

28 28 (45) Nanoturvallisuuteen liittyvää tietoa on välitetty kansallisesti ja kansainvälisesti (koulutustilaisuudet, räätälöidyt seminaarit ja EU-verkostot). EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden yhteistoimintaa koordinoimalla saadaan aikaan vaikuttavuutta. 8. Sosiaalinen pääoma, terveys ja työhyvinvointi Lisäämme tietoa työn psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä johtamisen, sosiaalisten innovaatioiden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Organisaatiot ovat ottaneet käyttöön Työterveyslaitoksen kanssa kehittämiään uudistavia johtamis- ja toimintamalleja. Muutos näkyy parempina palveluina, työn tuottavuuden kohentumisena ja työntekijöiden hyvinvointina. Olemme tunnettu kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä arvostettu yhteistyökumppani erityisesti julkiselle sektorille. Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksella tuotetaan tietoa kunta-alan työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Toteutetaan työyhteisöissä voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja, joissa 1) valmennetaan työpaikkojen esimiehiä palveleviksi johtajiksi (Palveleva johtaminen), ja 2) edistetään työyhteisön voimavarojen tunnistamista, myönteisen vuorovaikutuskulttuurin vahvistumista ja työyhteisön yhteisöllisyyden rakentumista (Kukoistavat työyhteisöt). Organisaatioiden uudistumiseksi työhyvinvointia edistävällä tavalla 1) kehitettyä innovaatiojohtamisen mallia ja Innovaattorin työkirjaa levitetään ja käyttöä seurataan sekä suunnitellaan Inno-Vointi hankkeen teemojen syventämistä, sekä 2) tuotetaan tietoa ja välineitä osallistuvan innovaatiotoiminnan edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Levitetään hyvän johtamisen kriteerit, kerätään kokemuksia niiden käytöstä ja arvioidaan tältä pohjalta niiden jatkokehittämisen tarve. Tavoitteena on käynnistää tutkimusta myös osaamisen kehittäminen ja luottamus - aihealueille sekä kehittämisinterventioiden vaikuttavuuden mittaamiseksi. 9. Työkyvyn tuki Suomalaisten terveys ja toimintakyky näyttävät kehittyneen 2000-luvulla pääosin myönteisen suuntaan. Erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla koettu terveys, työkyky ja toimintakyky ovat parantuneet (Koskinen 2012). Hyvinvointi- ja terveysongelmien vähenemisestä huolimatta työkyvyttömyys erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi on kuitenkin edelleen yleistä, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Näissä kansansairauksissa työkyvyttömyys on useimmiten osittaista. Osittaista työkykyä ei riittävästi hyödynnetä Suomessa. Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen nykyistä enemmän edellyttää asennemuutosta työpaikoilla ja työterveyshuollossa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Työterveyshuollon toiminnassa on pyritty sairauksien ehkäisyn ohella kehittämään työkyvyttömyyden ehkäisyä. Työkyvyn tuki teema pyrkii toiminnallaan edistämään tätä kehitystä ja tuottamaan näyttöön perustuvaa tietoa näistä uusista toimintatavoista.

29 29 (45) Toiminta 2014 Alkavissa työpaikkainterventioissa edistetään työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten kivuissa ja masennusoireissa kehittämällä tilapäisiä työjärjestelyjä. Lisäksi selvitetään eri hoitomuotojen vaikuttavuutta sisäilmaongelmista seuraavien toiminnallisten oireiden hoidossa. Vuonna 2014 raportoidaan työterveyslääkäreiden toimintaperiaatteista työhön paluun edistämisessä. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumiseen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten (osasairauspäiväraha, niin sanottu 30 ja 90 päivän sääntö) vaikuttavuus arvioidaan. Vuonna 2014 raportoidaan osasairauspäivärahan käytön vaikutuksista työhön osallistumiseen. Selvitetään mitkä tekijät ennustavat masennussairauspoissaolon jälkeen työhön paluuta, kakkostyypin diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen kulkua sekä alkoholin suurkulutuksen vähenemistä työssä käyvillä. Uutta tietoa kootaan monikipuisuuden sekä samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden ja TULE-sairauksien merkityksestä työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennustajana sekä niistä tekijöistä, jotka edesauttavat tai vaikeuttavat monikipuisen selviytymistä työssä. Ensimmäisessä perimänlaajuisessa tutkimuksessa selvitetään yksilöllisen alttiuden, työn ja elintapojen merkitystä selkäsairauksissa. Psykososiaalisten tekijöiden työaltistematriisi valmistuu. Kunta-alalle rakennetaan ekstranet-palvelu työaikojen kuormittavuuden arviointia varten ja viedään työaikojen kuormittavuuden ergonomiset arviointimenetelmät osaksi kunta-alan päivittäistä työvuorosuunnittelua vuoden 2014 alusta. Käynnistetään tutkimus kunta-alan työaikojen yhteydestä työhyvinvointiin. Siinä hyödynnetään kehitettyä työaika-altistuksen arviointimenetelmää. 10. Uudistava toiminta Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta hyödyntää Työterveyslaitokselle arvokasta henkilöstö-, rakenne- ja suhdepääomaa ja tukee useiden strategiassa määriteltyjen teemojen toimintaa. Uudistava toiminta jakaantuu seuraaviin tutkimusalueisiin: Biolääketieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen ja validointi Toiminta 2014 Mikrobien vaikutuksia allergisten sairauksien syntyyn ja kehittymiseen tutkitaan hyödyntämällä systeemibiologiaa. Selvitetään nenän limakalvon systeemibiologisen analysoinnin hyödyntämismahdollisuuksia työhön liittyvän hengitystietulehduksen tutkimisessa. Merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruu ja ylläpito Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön tutkimusaineistoa laajennetaan (seurantakysely lähetetään henkilölle).

30 30 (45) Whitehall-yhteistyön tavoitteena on selvittää psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä terveyteen ja tätä yhteyttä välittäviä biologisia mekanismeja. 3.2 Asiakasratkaisut Kuva 13. Asiakasratkaisujen toiminta-alue. Asiakasratkaisut toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palveluliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Toimitamme kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja työpaikoille ja työterveyshuolloille eri kanavien kautta. Toimintamme perusrungon muodostaa prosessiarkkitehtuuri, joka koostuu neljästä avainprosessista. Ne ovat 1) Asiakas-, 2) Kaupallistamis-, 3) Tilaus toimitus-, ja 4) Johtamisprosessi. Prosessien pohjalta olemme organisoituneet viiteen vertikaaliseen liiketoimintayksikköön sekä näitä tukeviin kolmeen tukiyksikköön (Kuva 13). Kuva 14. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alueen prosessiarkkitehtuuri.

31 31 (45) Asiakasratkaisut -toiminta-alueen fokus vuonna 2014 on: 1) asiakaspalvelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 2) liiketoiminnan kannattavuuden vahvistaminen 3) toiminnan läpinäkyvyyden sekä johtamisjärjestelmän selkeyden lisääminen 4) palveluportfolion kilpailukyvyn ja uusiutumisen varmistaminen 5) tiimin osaamisen ja motivaation kehittäminen. Asiakaspalvelun laadun parantaminen on johtava kehittämisteemamme. Laadun kehittämiseksi otamme laajaan ja systemaattiseen käyttöön asiakaspalautetiedon keruujärjestelmän, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman laatupalautteen. Tavoitteena on parantaa laatuindeksiä + 5 % vuoteen 2013 verrattuna. Lisäksi laajennamme sekä asiakasrekisterimme sisältöä että käyttöä kilpailukyvyn perustana. Tavoitteemme on vahvistaa Asiakasratkaisujen kannattavuutta vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoteen 2013 verrattuna säästötavoitteemme on 1,2 M. Tämä edellyttää palveluportfolion kannattavuusfokusointia, palveluiden hinnoittelun tarkastelua sekä prosessien laadun ja kustannustehokkuuden kehittämistä. Erityishuomion kiinnitämme sisäisten vyörytyskulujen rationalisointiin. Liikevaihdossa tavoitteemme on ylittää 18,5 M :n taso. Toiminta-alueen läpinäkyvyyden ja johtamisjärjestelmän selkeyttämisen pohjan muodostaa loppuvuodesta 2013 käyttöönotettu AR 2.0 -rakenne. Sen puitteissa lisäämme myös johtamisen selkeyttä ja tehokkuutta läpi matriisin. Osana tätä selkeyttämme myös eroa markkinaehtoisen ja SGEI-perusteisen ( services of generic economic intrest ) liiketoiminnan välillä. Palveluportfolion uudistamiseksi haemme aktiivisesti uusia avauksia. Tavoitteemme on lanseerata seitsemän uutta tuotetta vuoden 2014 aikana. Lisäksi panostamme erityisesti PK-yrityksille suunnattujen palveluiden ja jakelun kehittämiseen. Tavoit-teemme on myös laajentaa EU-rahoitteista projektisalkkuamme sekä hakea uusia liiketoimintaavauksia Suomen lähialueilla. Tiimin osaamisen ja motivaation kehittämispanostukset suunnataan sekä kaikille läpi laitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle töitä tekeville että osaamiskeskuksen ydintiimille. Osaamisen kehittäminen painottuu sopimus- ja IPR-asioihin, myynti- ja asiakkaan kohtaamisprosessiin, sekä digitaaliseen tuotemarkkinointiin. Fokusalueena toteutamme kaikille toiminta-alueelle töitä tekevillä AR Code of Conduct - verkkokoulutuksen. Ydintiimin osalta erityishuomiomme on tasa-arvon laajempi toteutuminen esimerkiksi työmäärien suhteen.

32 32 (45) 3.3 Tiedolla vaikuttaminen Kuva 15. Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue. Työterveyslaitos pyrkii vaikuttamaan kansalaisten, työntekijöiden ja päättäjien tietämykseen ja asenteisiin työurien pidentämiseksi. Tavoitteena on, että yhä useampi saa, haluaa ja pystyy työskentelemään nykyistä pidempään. Tämän saavuttamiseksi harjoitetaan verkottumiseen perustuvaa viestintää. Työterveyslaitos koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön johtamia Johtamisen kehittämisverkostoa ja Työhyvinvointifoorumia sekä osallistuu aktiivisesti alansa kansainvälisten verkostojen toimintaan. Näiden verkostojen avulla laitos levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja edesauttaa sidosryhmiään osallistumaan tiedon ja näkemysten vaihtoon. Vuoden 2014 aikana keskitytään erityisesti ikäjohtamisen ja julkisen sektorin hyvän johtamisen kriteerien implementointiin. Pyrkimyksenä on lisätä verkostoihin osallistuvien määrää sekä virtuaalisessa verkossa että paikallisissa tapahtumissa. Vuoden aikana Työterveyslaitos uudistaa ja tehostaa tiedolla vaikuttamisen toimintatapaansa edellisen vuoden lopulla tehtyjen selvitysten pohjalta. 1. Työterveyslaitos otsikoissa Viestimme Työterveyslaitoksen tutkimustuloksista, palveluista ja muusta toiminnasta medialle ja sidosryhmille Työterveyslaitoksen strategian painopisteiden mukaisesti Suomessa, Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa. Hyödynnämme monipuolisesti useita viestintäkanavia kuten verkkoa, uutiskirjeitä, lehtiä, sosiaalista mediaa, tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomme Työterveyslaitoksen näkökannat esille. Palvelemme asiantuntijoitamme viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa sekä seuraamme viestiemme läpimenoa mediassa. Kehitämme ja ylläpidämme Työterveyslaitos-brändiä ja visuaalista ilmettä.

33 33 (45) Toiminta 2014 Mediaviestintä Tiedotamme keskeisistä tutkimustuloksista ja muusta toiminnasta medialle. o 10 tiedotustilaisuutta o toimittajatapaamiset o 70 tiedotetta o 11 uutiskirjettä Brändi ja visuaalisuus Viestinnän visuaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. o Valokuva-arkiston käytettävyyden parantaminen o Esityspohjat ja visuaalisen ohjeiston kehittäminen. Sidosryhmä- ja asiakasviestintä Maine-tutkimus Messutapahtumat: mm. Henkilöstö ja esimies, Työturvallisuus, Kirjamessut, Valtio- Expo, SuomiAreena Viestintäverkostot: hallinnonalan viestintäryhmä (HAVI ja verkkohavi, STM), tilastoviestintäverkosto (Tilastokeskus), työhyvinvointitiedottajat (STM), kemikaaliviestintäverkosto (Tukes). 2. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2014 toimitaan tavoitteellisesti työterveysalan kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi kansainvälisten järjestöjen, lähialueiden ja kehitysyhteistyön osalta. Toiminta 2014 Kansainväliset tehtävät Osallistutaan WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman toteuttamiseen Toimitaan ILOn CIS-keskusten verkostossa. Toimitaan aktiivisesti ICOHissa ja isännöidään järjestön Mid-term Meeting helmikuussa Alueelliset tiedotuslehdet Tuotetaan kolme numeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä Teemat on valittu ottaen huomioon Työterveyslaitoksen kansainväliset kokoukset, ILO-ISSAn Frankfurt 2014, EU-Bilbaon teemavuosi ja muut keskeiset YKjärjestöjen painopistealueet: o asbestin aiheuttamien sairauksien ehkäisy o ikääntymiseen liittyvät työterveysnäkökohdat o rakennusalan turvallisuus o työterveyshuolto o kemikaaliturvallisuus o työelämän monimuotoisuus. Lähialueiden hankkeet Baltic Sea Network on Occupational Health and Safety, verkoston koordinaattori Osallistuminen Pohjoisen ulottuvuuden työskentelyyn työterveys- ja työsuojeluryhmässä OCCSET-hanke yhteistyössä Saimian ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa tavoitteena selvittää lähialueella toimivien suomalaisten toimijoiden työter-

34 34 (45) veyspalvelujen tarve ja saatavuus Itämeren alueen maiden työtapaturmarekisteröinnin kehittäminen Terveyden edistäminen työpaikoilla elintapoja koskevan tiedon avulla (WHO-EURO vastuuyksikkö). Kansainväliset kokoukset The 12th European Seminar on Personal Protective Equipment, I/2014 ICOH Mid-term Meeting, Helsinki Criteria Update, Prevention of Asbestos-Related Diseases, Sessio ILO-ISSA maailmankongressiin, (Eira Viikari-Juntura) ILO-ISSA maailmankongressin Side Event yhdessä STM:n kanssa, Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health (NMAOH), Kansainvälistymisen tuki Tuemme Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kansainvälistymistä järjestämällä henkilöstökoulutusta. Tuotamme kansainvälisen asiantuntijoiden tietotarpeeseen vastaavia aineistoja Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Järjestämme työterveydestä kiinnostuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden tutustumisjaksoja yhdessä laitoksen asiantuntijoiden kanssa. 3. Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen Koordinoimme Johtamisen kehittämisverkoston, Työhyvinvointifoorumin, Nolla tapaturmaa -foorumin ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhy) toimintaa. Kaikki verkostot tukevat Työelämä hanketta. Työterveyslaitos on tehnyt yhteistyölupaukset Työelämä hankkeelle. Toiminta 2014 Johtamisen kehittämisverkosto (JKV) Laatukriteerien levittäminen jatkuu Tuotamme kirjan hyvästä johtamisesta Järjestämme tapahtumia esimiehille yhteistyössä Työhyvinvointifoorumin, Työelämä2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa mm. Work goes Happy Viestimme aktiivisesti Johtamisverkostosta ja hyvästä johtamisesta verkkosivuilla, blogeissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa Työhyvinvointifoorumi (THF) Viestimme aktiivisesti työhyvinvoinnista ja Työhyvinvointifoorumista THF:n verkkosivuilla, hankkeissa ja sosiaalisessa mediassa. Keräämme tapausesimerkkejä Työhyvinvoinnin ratkaisutietopankkiin (Tepsi). Järjestämme alueellisia tapahtumia yhteistyössä Johtamisverkoston, Työelämä 2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (TYHY) kanssa mm. Work goes Happy Keskeisiä teemoja ovat mm. SOTE-alan työpaikkojen vetovoimaisuus (Mielekäs), Asiakasväkivallan hallinta, Sopuisa työyhteisö sekä Työn ja perheen yhteensovittaminen. THF tukee Työelämä hankkeen viestintää kaikessa toiminnassaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto (Tyhy) Tyhy-verkosto laajentaa toimintaansa koko Suomen alueelle

35 35 (45) Verkosto järjestää alueen tarpeisiin perustuvia verkostotapaamisia työpaikkojen toimijoille yhteistyössä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Aktiivinen viestintä alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä työhyvinvointiin liittyvästä verkostotoiminnasta (mm. verkkosivut, jäsenkirjeet) Nolla tapaturmaa -foorumi (NTF) Foorumin turvallisuustietojärjestelmä uudistetaan palvelemaan paremmin TTL:n, jäsentyöpaikkojen ja yhteiskunnan tarpeita. Foorumin alueellista toimintaa aktivoidaan yhteistyössä muiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisissä toimintaindikaattoreissa saadaan keskimäärin 5 % vuotuinen kasvu (kannattavuus, jäsentyöpaikkojen lukumäärä, tasoluokitusten määrä, uutislehden levikki, tuotemyynti, vierailut verkkosivuilla). Työelämä 2020 Tuemme Työelämä hanketta ja sen kampanjoita kaikissa viestintäkanavissamme. Osallistumme SuomiAreena -tapahtumaan yhdessä Työelämä hankkeen kanssa aiheena Työelämän arvot. 4. Viestintäkanavien kehittäminen Työterveyslaitoksen vahvuus on tiedon luetettavuus. Tiedon, sisältöjen muokkaamiseen ja jalostamiseen eri kanavia varten kiinnitetään erityistä huomiota vuonna Sisäisessä viestinnässä vuonna 2013 alkanut intran ja dokumenttien hallinnan uudistamisprojekti (INDO) päättyy 2014 alkupuolella. Projektin tuottama hyöty koskettaa kaikkia työtisläisiä ja aiheuttaa muutoksia toimintakulttuuriin. Julkaisujen kehittämisessä edistämme Hyvinvointi työstä -vision toteuttamista tuottamalla ja levittämällä tietoa muun muassa Työ Terveys Turvallisuus -lehden, verkkosivujen, sosiaalisen median ja yleistajuisten julkaisujen kautta. Tuotamme tabletti- ja mobiilipäätelaitteisiin soveltuvia julkaisuja sekä e-kirjoja sähköisiä kirjastoja varten. Toiminta 2014 Kehitämme sosiaalisen median monipuolista käyttöä. Työterveyslaitoksen fokusalueet, hankkeet ja muut painopistealueet ohjaavat sisällöntuotantoa kaikissa julkaisukanavissa. Tuotamme sosiaali- ja terveysalan e-oppikirjoja joita opiskelijat voivat lainata sähköisinä kirjastoista. Julkaisemme esimiestehtäviin siirtyville oppaan sekä painettuna että eri päätelaitteille sopivina versioina. Aihealuetta käsitellään myös muissa Työterveyslaitoksen julkaisukanavissa. Julkaisemme Työmatkalla maailmalla -oppaan eri päätelaitteille sopivassa muodossa ja painettuna. Vakiinnutamme sisäisen uuden SharePoint järjestelmän käytön ja jatkokehitämme palvelua Työterveyslaitoksen tarpeisiin. Valmistaudumme entistä paremmin liikkuvan työn mahdollistamiseen sisäisissä toiminnoissa. Tuemme sisäisen Uudistuva Työterveyslaitos hankkeen toteutusta ja viestintää.

36 36 (45) 5. Työterveyspäivät ja muut tapahtumat Työterveyspäivien konseptin uudistaminen käynnistettiin vuoden 2013 tilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Uudistamisprosessia jatketaan edelleen. Kansainvälisten tapahtumien (konferenssit, seminaarit, jne.) järjestämiseen kehitämme palvelupaketteja ja intran sisältöä, tavoitteena tiedon helppo saatavuus. Toiminta 2014 Työterveyspäivät Työterveyspäivien tavoitteiden tarkistaminen ja kirkastaminen. Toiminnan kannattavuuden ja toimintaympäristömuutoksen vaikutusten arviointi ohjelmasisällön kehittämisessä. Muut tapahtumat Kehitetään kansainvälisten tapahtumajärjestämistä: o Tiedotus, projektinhallinta, rahoitusprosessit. 6. Tilanne- ja trenditiedon tuottaminen Keräämme, tulkitsemme ja viestimme työtä ja työhyvinvointia koskevaa tilanne- ja trenditietoa yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa. Tuotamme uutta työolotietoa rekisterien ja kyselyiden perusteella, ja laadimme katsauksia interventioiden vaikuttavuudesta. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen tiedolla vaikuttamiseen. Edistämme verkon kautta tapahtuvaa viestintää ja seuranta-aineistojen tutkimuskäyttöä. Toiminta 2014 Edistämme seuranta- ja tutkimusaineistojen hyödyntämistä kehittämällä edelleen työhyvinvointiprofiileja ja edistämme niiden laajaa käyttöä. Osallistumme aineistoihimme liittyvään tutkimustoimintaan yhteistyössä muiden tiimien ja teemojen kanssa ja hoidamme Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavan tehtävät. Käynnistämme Työterveys ja maatalous Suomessa seurantatutkimuksen. Hoidamme lakisääteiset rekisteritehtävämme ylläpitämällä TPSR- (ammattitaudit), ASA- (karsinogeenialtistumiset) ja THAM- (työhygieeniset mittaukset) rekistereitä ja tuottamalla niistä tilastoraportteja ja tietopalveluita. Käynnistämme ASArekisterin vaikuttavuus- ja syöpäsairastuvuustutkimuksen. Osallistumme tiedolla vaikuttamiseen EU-tasolla tuottamalla sopimuksen mukaiset raportit EU:n Dublinin säätiön (Eurofound) ja Bilbaon instituutin (EU-OSHA) verkkosivuille sekä EUROSTATin käyttöön. Tuotamme kansainvälisenä yhteistyönä tietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta (Cochrane-katsauksia ja muita katsauksia).

37 37 (45) 3.4 Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut tuottaa toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten rajat ylittäviä toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevia palveluita ydintoiminnan tarpeista lähtien. Yhteisiä palveluita ovat keskitetyt henkilöstö- talous ja tietohallintopalvelut sekä tärkeimmät ylimmän johdon tuki-, suunnittelu ja seuranta- sekä lakipalvelut. Yhteisten palveluiden vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena on tukea Työterveyslaitoksen strategian laadintaa ja kehittää edelleen henkilöstösuunnittelua. Laadun ja riskien hallintaa edistetään systemaattisena toimintatapana organisaation kaikilla tasoilla. Toiminta 2014 Strategian laatiminen vuosille Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Henkilöstösuunnittelun käytänteiden edelleen kehittäminen Uusien ICT-palveluiden käyttöönotto Toimitila-hankkeen edistäminen.

38 38 (45) 4 Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen 2014 Vuonna 2014 Työterveyslaitoksessa laaditaan uusi strategia vuosille Vuonna 2012 laaditut osaamislinjaukset tarkistetaan strategian muotoilun yhteydessä. 4.1 Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista fyysisen työympäristön kehittämisessä, sen turvallisuuden ja riskien arvioinnissa ja hallinnassa sekä työympäristön tutkimisessa ja kehittämisessä voimavaratekijänä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa osaamista uusien teknologioiden työympäristöriskien tunnistamisessa ja hallinnassa ja haittatekijöiltä suojautumisessa kehittää osaamista ja menetelmiä asiakkaiden tukemisessa oman työympäristönsä kehittämisessä ja arvioinnissa vahvistaa moniammatillista kehittämisosaamista vahvistaa asiantuntemusta ja perusosaamista kemikaaliturvallisuuden, pienhiukkasten, sähkömagneettisten kenttien, melun ja tärinän ja biologisten haittojen hallinnan alueilla. 4.2 Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työterveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn edistämisessä, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien mekanismeissa, diagnostiikassa ja ehkäisyssä sekä työterveyshuollon kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa sekä terveyden edistämisen että työhön osallistumisen kehittämisja tutkimusosaamista vahvistaa työterveyshuollon toimintaa koskevaa tutkimusosaamista yhdistämällä työhön liittyvät sairaudet -tiimin ja työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimin kehittää toimintakyvyn arviointia koskevaa palvelu- ja tuoteosaamistamme vahvistaa työterveyshuollon koulutuksen johtamisen osaamista vahvistaa laadullista arviointiosaamista sekä interventiotutkimuksen osaamista vahvistaa työlääketieteellistä osaamista yhdistämällä työlääketiede- ja yliherkkyyssairauksien hallinta -tiimit. 4.2 Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Työn ja organisaatioiden kehittäminen osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työtä, sen muutoksia sekä näiden työhyvinvointi- ja työuravaikutuksia

39 39 (45) koskevan tiedon ja uudistumiskykyisyyttä, osaamista, innovatiivisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta lisäävien kehittämisen menetelmien osalta. Osaamisen kehittämisen painopisteitä ovat vuonna 2014: Vahvistaa 2020-luvun työelämän mahdollisuuksia ja haasteita koskevaa ymmärrystä ja tietoa sekä analysoida ja kehittää keinoja mahdollisuuksien toteutumisen tukemiseksi ja haasteista selviämiseksi erilaisilla työurilla, erilaisissa kansalaisryhmissä ja eri toimialoilla. Vahvistaa monipuolisten ja toisiaan täydentävien paradigmojen (lähestymistapojen) soveltamista ja kehittämistä muuttuvan ja kehittyvän työn tutkimuksessa. kehittää edelleen interventio-, evaluaatio-, ja implementointitutkimuksen osaamista. Vahvistaa työelämän mielenterveyskysymysten sekä neurologisten ja neuropsykologisten kysymysten hallintaa. Vahvistaa monipuolista osaamista työn, työyhteisöjen, yksilöiden ja organisaatioiden kehityksen tukemisessa ja kriisivaiheiden ratkaisemisessa. Vahvistaa erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla tarvittavien tutkimus- ja palvelukonseptien kehittämistä ja soveltamista.

40 40 (45) 5 Rahoitus Työterveyslaitokselle valtion talousarviossa osoitettu valtionapu vuodeksi 2014 on 36,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 valtionapu. Valtionavun lasku johtuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä tutkimuslaitosuudistuksen aiheuttamista leikkauksista. Työterveyslaitoksen talousarvion kokonaissumma on esityksen mukaisesti 66,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa (2,4 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetti. Kustannusten kurissa pitäminen edellyttää tarkkaa kustannusseurantaa sekä jatkuvaa säästömahdollisuuksien hyödyntämistä. Oman toiminnan budjetoidut tuotot ovat 29,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa (1 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Muutokseen on vaikuttanut varautuminen toiminnan lievään supistumiseen, joka johtuu varautumisesta supistuvaan valtionapuun. Henkilöstökulujen kokonaisbudjetti on 39,4 miljoonaa euroa vuonna 2014, laskua on 1,2 miljoonaa euroa (3 %) verrattuna vuoden 2013 budjettiin. Henkilöstökulujen laskennassa on otettu huomioon henkilöstömäärän aleneminen vuonna Muiden kulujen ennakoidaan olevan 23,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 2013 budjetoitua tasoa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan kustannuskurin ylläpitämistä. Käytännön toimenpiteitä kustannussäästöjen saavuttamiseen ovat mm. kaikkien päättyvien sopimusten hintatason tarkastukset, säästöjä on mahdollista saavuttaa joko sopimusten hintatasoa laskelmalla tai karsimalla sopimusten sisältöä. Hankintojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen budjetti on 3,1 miljoonaa euroa, laskua on 0,3 miljoonaa euroa kuluvan vuoden budjettiin nähden.

41 41 (45) TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2014 Toteutunut Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos 13/ /14 % TUOTOT Suoritteiden tuotot % tutkimus % tiedotus % palvelu % muut tehtävät % Muut tuotot % YHTEENSÄ ,7 % KULUT Palkat ja palkkiot % lakis.sos.kulut % muut henkilökulut % aineet ja tarvikkeet % vieraat palvelut % vuokrat ja kiint.kul % muut kulut % YHTEENSÄ ,0 % MUUT PITKÄVAIKUTTEISET HANKINNAT % KAIKKI YHTEENSÄ % Korko- ja osinkotuotot % AVUSTUSTARVE % VALTIONAPU %

42 42 (45) 6 Toimintasuunnitelman seuranta Toimintasuunnitelman toteutuminen kokonaisuutena arvioidaan vuosittain ja raportoidaan johtokunnalle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumisesta tehdään puolen vuoden väliarviointi ja sen toteutumista kokonaisuudessaan arvioidaan toimintakertomuksella. Seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista. Strategista uudistumistamme ja kyvykkyyttämme arvioidaan kolmella ulottuvuudella. Ulottuvuudet ovat rakenteellinen pääoma ja infrastruktuuri, suhdepääoma sekä henkilöpääoma. Mittariston kehittämistä jatketaan käyttökokemusten pohjalta. Toiminta-alueiden toiminta ja osaamispääoman kehittyminen raportoidaan johtoryhmälle kolme kertaa vuodessa. Talouden ja henkilöstömäärän kehitystä seurataan johtoryhmässä kuukausittain. Kuva 16. Työterveyslaitoksen kyvykkyyttä kuvaavat mittarit.

43 Kuva 17. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. 43 (45)

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA

ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA ELÄKETURVAKESKUKSEN STRATEGIA 2017-2021 Työeläke on keskeinen osa hyvinvointia ja siihen luotetaan. Se on rahoituksellisesti kestävä, edistää talouden vakautta ja on tehokkaasti järjestetty. on lakisääteinen

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke. Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Kestävä työ ja työkyky - Polkuja työelämään Tempo hanke Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/

TEMPO Polkuja työelämään Pirkko Mäkelä-Pusa/ TEMPO Polkuja työelämään 2015-2018 Pirkko Mäkelä-Pusa/25.8.2016 Osatyökykyisyys ja työelämä Hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen edellyttää korkeampaa työllisyysastetta ja pidempiä työuria. Osatyökykyisten

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Työterveyshuollon ajankohtaisseminaari 7.2.2013 Lapin aluehallintovirasto, Rovaniemi Puheenvuoro yksikön päällikkö, aluehallintoylilääkäri Riitta Pöllänen, Lapin avi Diat kehittämispäällikkö Maria Rautio,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö

Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa. ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö Riistatiedon merkitys hallinnonalan päätöksenteossa ylitarkastaja Janne Pitkänen Maa- ja metsätalousministeriö 22.1.2013 Tänään kuulette... 1. Riistatiedon merkityksestä riistakonsernin strategiassa riistatieto

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille!

Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! Suomen Tyky-verkostosta Työpaikkojen työhyvinvointiverkostoksi Uudistunut verkosto työpaikan toimijoille! 29.11.2011 Jaana Lerssi-Uskelin, Ttm Kehittämispäällikkö Verkostot - Verkottuminen Mikä on verkosto?

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa

Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Työurien pidentäminen Työkyvyn tuki - teemassa Eira Viikari-Juntura Tutkimusprofessori, teemajohtaja Työkyvyn tuki teema: Tavoitteet Työurien pidentäminen ja työhön osallistumisasteen nostaminen Työkyvyttömyyden

Lisätiedot

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke

Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet. Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma - Pohjanmaa-hankkeen tarjoamat mahdollisuudet Projektinjohtaja Antero Lassila Pohjanmaa-hanke POHJANMAA- HANKE 2005-2014 Kehitämme uutta vaikuttavaa mielenterveys-

Lisätiedot

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?

Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen? Työterveyshuollon toiminnallinen integraatio soteen?, dos., lääkintöneuvos Työsuojeluosasto Sosiaali- ja terveysministeriö 1 20.1.2017 Keskusteluteemat 14.12.2016 Säätytalo Maakunnan oman henkilöstön työterveyshuollon

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista

Työterveysyhteistyö. Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Työterveysyhteistyö Työkyvyn suunnitelmallista johtamista Esityksessä 1. Työterveystoiminta on osa yrityksen/organisaation johtamista 2. Lainsäädäntö ohjaa työterveysyhteistyöhön 3. Tarpeiden tunnistaminen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan

Kuntoutussäätiö. Kuntoutuspalvelukeskus. Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus. Koulutus, arviointi ja konsultointi. auttaa kuntoutumaan Kuntoutuspalvelukeskus Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Koulutus, arviointi ja konsultointi auttaa kuntoutumaan tutkii ja kehittää kouluttaa ja konsultoi 1 on Valtakunnallinen työikäisten kuntoutuksen

Lisätiedot

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä

Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Miten työpaikan esimiestä voidaan tukea kohtaamaan osatyökykyinen työntekijä Kuormittavuuden hallinta työssä seminaari, Orton 10.11.2011 FL, projektipäällikkö Pirkko Mäkelä-Pusa Kuntoutussäätiö Työurien

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta

Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Terveyden edistäminen yhteisöllisestä näkökulmasta Maria Rautio, TtT, KM, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos 26.9.2014 Finlandiatalo 1 yksilö yhteisö - yhteiskunta Yksilökeskeinen toimintatapa ei

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti

Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Transaktioista arvoihin työterveyttä vaikuttavasti Erikoislääkärikoulutuksen valtakunnallinen seminaari 23.11.2010, Helsingin yliopisto Pääjohtaja Harri Vainio, Työterveyslaitos Maailma muuttuu pysyykö

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus

Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus Yhteistyöllä vaikuttavuutta siirtymillä eteenpäin Varkaus 30.10.2014 Petri Puroaho Kehittämispäivän tavoitteet YHTEISTYÖ: Vahvistaa välityömarkkinatoimijoiden ja TEhallinnon välistä yhteistyötä VAIKUTTAVUUS

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia

Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastot digitalisoituvassa maailmassa: haasteita, linjauksia ja olennaisuuksia Kirjastoverkkopäivät 2012 Minna Karvonen 23.10.2012 Mistä tässä on oikein kysymys? Tieto- ja viestintätekniikkaan kiinnittyvän

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia Hallitus hyväksynyt Tutkimus- ja kehittämistoiminnan strategia 2016 2020 Hallitus hyväksynyt 1.2.2016 Tutkimus-kehittämistoiminnan strategia kertoo 1) Toiminta-ajatuksemme (Miksi olemme olemassa?) 2) Arvomme (Mikä meille

Lisätiedot

SYKEn strategia

SYKEn strategia SYKEn strategia 2011 2014 2 SYKEN MISSIO, VISIO JA ARVOT Tuotamme yhteiskunnan kestävän kehityksen kannalta välttämätöntä tietoa, osaamista ja palvelua. Parannamme ja turvaamme ympäristöämme sekä ratkomme

Lisätiedot

Suomi. NordForsk strategia

Suomi. NordForsk strategia Suomi NordForsk strategia 2011-2014 NordForsk strategia 2011 2014 Johdanto NordForsk on pohjoismaisen tutkimuksen ja tiedepolitiikan yhteistyöelin. NordForskin tavoitteena on edistää yhteistyötä kaikilla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki

Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä. Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Työkaari kuntoon hyvällä yhteistyöllä Emeritusprofessori Juhani Ilmarinen, TTL Työhuvinvointia työkaarelle 8.9. Linnanmäki, Helsinki Esityksen sisältö 1. Työkykytalo työkaaren perustana 2. Hyvä työ Pidempi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina

Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina Valtakunnallinen kunta-alan työsuojelun valvontahanke vuosina 2012-2015 Arto Teronen Kuntahanke 2012-2015, visio ja ydinviestit Työsuojelun yhteistoiminnan toteutuminen Ajantasainen työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia

METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia METKA 2020 Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijakunta METKA Strategia 2015-2019 Visio METKA on Suomen suurin ja vaikuttavin opiskelijakunta niin taloudellisin kuin toiminnallisin mittarein mitattuna.

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a

MAAHANMUUTTOVIRASTON. Strateg a MAAHANMUUTTOVIRASTON Strateg a 2013 2017 VISIO 2017 Maahanmuutosta kansalaisuuteen johtava asiantuntija, yhteistyökumppani ja palveluosaaja. Maahanmuuttovirasto on johtava toimija oleskeluluvan käsittelystä

Lisätiedot

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 38. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät Osallisuus ja kumppanuus kuntoutuksen sosiaalisina mahdollisuuksina Janne Jalava & Ullamaija Seppälä 18. 19.3.2010 1 Johdanto 18. 19.3.2010 2 Kuntoutus on monitieteellinen

Lisätiedot

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia

Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia Vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija Suomen Taiteilijaseuran strategia 2017-2021 suomen taiteilijaseuran strategia 2017 2021 VISIOMME Visiomme on vahva kuvataide hyvinvoiva kuvataiteilija. Suomen

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille

Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille Osatyökykyiset ja vammaiset työntekijät innovaatiopääomaa yrityksille 25.8.2015 Petri Puroaho Taustani ja ketä edustan? Taustani: n. 15 vuoden tieto- ja kokemuspääomaa työllistymisasioihiin liittyen Suomesta

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa

Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Työsuojelutoiminta Eviran arjessa Valtion työsuojeluhenkilöstön verkostoitumispäivä 7.10.2014 Työhyvinvointi- ja työsuojelupäällikkö Marianne Turja, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Marianne.Turja@evira.fi

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna

Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen, tänään, huomenna Henkilöstöjohdon seminaari 27.3.2012 Varatoimitusjohtaja Eija Lehto-Kannisto Henkilöstöjohtamisen haasteita eilen Perspektiivinä viimeiset noin 10

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022

PROFESSORILIITON STRATEGIA VUOTEEN 2022 HYVÄKSYTTY VALTUUSTOSSA 25.11.2016 TIEDOSSA TULEVAISUUS www.professoriliitto.fi Professoriliiton tehtävät Professoriliiton sääntöjen mukaan liitto toimii yliopistolain tarkoittamien yliopistojen, Maanpuolustuskorkeakoulun

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot