Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma"

Transkriptio

1 Työterveyslaitoksen toimintasuunnitelma 2014 Työterveyslaitos Helsinki

2 2 (45) Sisällysluettelo Sisällysluettelo Hyvinvointia työstä Uudistuva Työterveyslaitos SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Yksilöllinen työkyvyn tuki Työterveysyhteistyö työpaikoilla 20 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Ratkaisujen kehittäminen Asiakasratkaisut Tiedolla vaikuttaminen Yhteiset palvelut Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Rahoitus Toimintasuunnitelman seuranta... 42

3 3 (45) 1 Hyvinvointia työstä Työelämän laatu ratkaisee Suomen kansantalouden kestävyyden. Työurat pitenevät vain, jos ihminen pystyy, saa ja haluaa olla työssä. Työelämän laadun kehittäminen edellyttää työntekijöiden, työnantajien ja päättäjien asennemuutosta työntekoon, työhön osallistumiseen ja työnteon järjestämiseen. Suomessa taloudellinen rakennemuutos ja kilpailukyvyn heikentyminen haastavat hyvinvointiyhteiskunnan. Elinkeinorakennetta pidetään kilpailukyvyttömänä, kun Suomen asema kansainvälisessä työnjaossa muuttuu. Muutokset elinkeinorakenteessa ja työmarkkinoillamme jatkuvat voimakkaina. Entiset toimintatavat ovat käyneet tehottomiksi ja kannattamattomiksi. Menestystä haetaan uusilla liittoutumilla, rönsyjä karsimalla ja toimintoja ulkoistamalla. Massatuotannossa perinteisesti lisättiin tuottavuutta yksikkökokoja kasvattamalla. Tästä on haettu oppia myös julkisten palvelujen tuottavuuden parantamiseen. Vaarana on, että työpaikat joutuvat taloudellisessa ahdingossa organisaatiomuutosten kierteeseen, jossa parannusta etsitään epätoivoisesti uudella muutoksella ennen kuin aiempi muutos on saatu vietyä käytäntöön. Rakenteelliset muutokset voidaan tehdä hyvin tai huonosti, sekä työhyvinvoinnin että tuottavuuden kehityksen kannalta. Työolobarometrin tulosten mukaan työelämän laatu on selvässä yhteydessä työpaikan menestykseen. Työterveyslaitoksen monet tutkimukset osoittavat, että muutosten toteuttamisen tavat, muutosjohtaminen ja osallistumisen mahdollisuudet näkyvät työhyvinvoinnissa sairauspoissaoloja ja kuolleisuutta myöten. Työterveyslaitos on mukana Työelämä 2020-hankkeen kehittämistalkoissa, jonka visiona on tehdä suomalaisesta työelämästä Euroopan parasta vuoteen 2020 mennessä. Tuemme myös Suomen hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa etsittyjä keinoja talouden kasvuedellytysten vahvistamiseksi ja julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. Katsomme, että työelämän laadulla on suuri merkitys kestävyysvajeen hallinnassa. Tuomme työpaikkojen käyttöön työhyvinvoinnin kehittämisen keinoja. Keskeisiä välityskanavia ovat Työelämä hanke, Johtamisen kehittämisverkosto, Työhyvinvointifoorumi, kansallinen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelma KASTE sekä laaja, työpaikkoja suoraan hyödyttävä palvelutoimintamme. Työterveyslaitos on panostanut kansallisiin verkostoihin myös sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän SOTERKOn kautta. Toiminnan kohteena ovat olleet sosiaalisen kestävyyden ilmiöt. Kansallisen verkostotoiminnan lisäksi Työterveyslaitos kehittää strategisia kumppanuuksia lähinnä yliopistojen kanssa. Niiden tarkoitus on mm. edistää ja syventää monitieteellistä osaamista, tietovarantojen ja infrastruktuurien hyödyntämistä, yhteiskäyttöä sekä tieteellisten tulosten levittämistä ja jalostamista. Työterveyslaitos kehittää suomalaista työhyvinvointia osana kansainvälistä verkostoa. Työelämän pelisäännöt syntyvät jatkossa yhä enemmän eurooppalaisilla foorumeilla. Kansainvälinen yhteistyö lisää osaamisvoimaa suomalaiselle kehittämiselle.

4 4 (45) Työterveyslaitos panostaa työterveyshuollon vaikuttavuuden parantamiseen. Työterveyshuolto on erinomainen väline työkyvyn ja työpaikan toimivuuden säilyttämisessä silloin, kun työt muuttuvat ja ihmisten toimintakyky muuttuu. Työterveyshuollon vaikuttavuuden kehittymiseen vaikuttaa perusterveydenhuollon järjestäminen tulevaisuudessa. Tavoitteena on työterveyshuollon ennaltaehkäisevän toiminnan vahvistaminen ja työterveyshuollon toimintamahdollisuuksien parantaminen työpaikoilla. Valtionavun leikkaukset uudelleen suuntaavat Työterveyslaitoksen toimintaa lähivuosina. Valtionavun leikkauksia kohdistuu kolmelta eri taholta: edellisen hallituskauden tuottavuusohjelmasta, tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistuksesta sekä hallituksen valtiontalouden kehyspäätöksestä. Leikkaukset merkitsevät nopeasti supistuvaa valtion rahoitusta vuosina Vuonna 2014 säästöjä ja kustannustehokkuutta etsitään organisoimalla Asiakasratkaisujen toiminta-alue uudelleen sekä yhdistämällä tiimejä. Vuonna 2014 toimitaan nykyistä pienemmällä henkilöstöllä. Toimintaympäristön muutokset edellyttävät, että Työterveyslaitoksen strategia tarkistetaan suunniteltua aiemmin. Strategiatyön pohjaksi kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta. Tavoitteena on, että uusi strategia, joka on voimassa vuoteen 2020 saakka, valmistuu syksyllä ja ohjaa vuoden 2015 suunnittelua. 1.1 Uudistuva Työterveyslaitos 2020 Laitoksen kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta riippumaton kansainvälinen arviointiryhmä arvioi Työterveyslaitoksen toiminnan vuonna Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen on ajankohtaista tilanteessa, jossa strategia ja rahoituspohja ovat muuttumassa. Talvella 2014 toteutettavan arvioinnin tuloksia käytetään apuna uutta strategiakautta suunniteltaessa. Myös valtioneuvoston periaatepäätös tutkimuslaitosten uudistamisesta edellyttää Työterveyslaitoksen arviointia. Arviointi koskee vuosia , ja siinä on keskeistä orientoituminen tulevaisuuteen, toiminnan relevanssi, vaikuttavuus, kustannustehokkuus, asema muihin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin sekä kansainvälinen yhteistyö. Työterveyslaitoksen kansainvälinen arviointi on aikaisemmin järjestetty vuosina 1994 (seuranta 1997), 2004 ja Vuonna 2010 Työterveyslaitoksessa uusittiin strategia ja toteutettiin toimintamallia ja organisaatiorakennetta koskeva muutos. Strategiatyö, talouden reunaehdot ja sopeutuminen Kansainvälisen arvioinnin yhteydessä aloitetaan uuden strategian valmistelu. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 saakka ulottuva strategia on käytössä vuoden 2015 alusta. Strategia laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja sidosryhmien kanssa. Työterveyslaitoksen kolmen toiminta-alueen (Ratkaisujen kehittäminen, Asiakasratkaisut ja Tiedolla vaikuttaminen) järjestäytyminen tutkitaan strategian valmistelun yh-

5 5 (45) teydessä. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alue selkiyttää läpinäkyvyyttään ja johtamisjärjestelmäänsä jo vuoden 2014 alusta. Supistuva valtionapu tarkoittaa sopeutumista myös kulujen muodostumisen osalta. Työterveyslaitoksessa käynnissä olevassa toimitilahankkeessa tavoitteena on tilaratkaisujen sovittaminen Työterveyslaitoksen kehittyvään toimintaan, prosesseihin ja asiakastyöhön siten, että tilankäyttö samalla tehostuu. Laitoksen toimintaa, hallinnollisia prosesseja ja resursseja suunnitellaan toiminnan oikeaa kohdistumista ajatellen. Supistuva valtionapu vaikuttaa myös henkilöstön määrään. Laitoksen henkilöstö on tasaisesti vähentynyt kymmenen viime vuoden aikana mm. eläköitymisen myötä. Lisäksi Työterveyslaitos käy syksyllä 2013 läpi yt-neuvottelut. Kuva 1. Työterveyslaitoksen roolit työhyvinvoinnin kehittäjien toimijakentässä. 1.2 SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä, SOTERKO, on sosiaali- ja terveysalan tutkimuksen ja kehittämisen yhteistyöelin. Toiminnan kohteena ovat sosiaalisen kestävyyden ilmiöt ja tavoitteena on tarjota sosiaalisen kestävyyden kehittämiseen tutkimukseen perustuva tietopohja ja vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Työterveyslaitos ja Säteilyturvakeskus ovat SOTER- KOn keskeiset toimijat, mutta toimintaan voivat osallistua kaikki yhteistyöstä kiinnostuneet. Sosiaali- ja terveysalan toimijoiden lisäksi yliopistot ovat keskeinen yhteistyötaho.

6 6 (45) Kuva 2. SOTERKOn ohjelmat. Työterveyslaitos koordinoi ohjelmia 1. ja 2. SOTERKOn toimintakeinoina ovat tutkimus- ja kehittämisohjelmat, yhteistyö yksittäisissä hankkeissa ja verkoston asiantuntemuksen nopea hyödyntäminen ajankohtaisissa kysymyksissä. SOTERKOlla on kuusi ohjelmaa. Kahta niistä koordinoi Työterveyslaitos (kuva 2). Valtioneuvosto periaatepäätökseen ( ) tutkimuslaitosuudistuksesta sisältyy maininta SOTERKO-yhteistyön laajentamisesta vuodesta 2015 alkaen. Asiaa valmistellaan vuonna Työterveyslaitos kansainvälisillä foorumeilla Työterveyslaitos on keskeinen toimija kansainvälisillä työterveyden ja työturvallisuuden foorumeilla globaalisti, Euroopan-laajuisesti ja alueellisesti. Maailmanlaajuinen yhteistyö perustuu Suomen sitoumuksiin osallistua YK-järjestöjen työhön ja se toteutuu Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) verkostoissa. Toteutamme osaltamme WHO:n Global Plan of Action on Workers Health ohjelman (WHA60.26) viittä tavoitetta, erityisesti työterveyshuollon kehittämisen ja kansallisten työterveysprofiilien osalta. Työterveyslaitos on aktiivinen toimija myös ILO-CISin kansainvälisessä työturvallisuus- ja työterveystietokeskusten verkostossa. Euroopan unionissa Työterveyslaitos on arvostettu asiantuntija ja yhteistyökumppani. Laitoksessa on käynnissä 20 EU-rahoitteista T&K-hanketta ja valmisteilla seitsemän. Käytämme EU:n tarjoamia rahoituskanavia monipuolisesti ja valmistaudumme hakemaan rahoitusta myös Horisontti ohjelmasta. Laajamittaista tutkimusyhteistyötä tehdään erityisesti nanoturvallisuuden alueella, jossa on merkittäviä uusia hankkeita käynnissä. Näitä ovat mm. laitoksen koordinoima laaja Nanosolutions ( ) ja 59 eurooppalaista partneria käsittävä NANoREG, jossa Työterveyslaitos toimii yhtenä partnerina.

7 7 (45) Laitos jatkaa Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston Topic Center -toimintaa nykyisen rahoitussopimuksen puitteissa vuoden 2014 syksyyn. Topic Center - toiminnan loppuessa laitos neuvottelee uusista yhteistyömahdollisuuksista Bilbaoviraston kanssa. Työterveyslaitos vaikuttaa aktiivisesti myös eurooppalaisten työterveyslaitosten PEROSH-verkostossa ja EU:n jäsenmaiden yhteisessä tutkimusohjelmasuunnittelussa (Joint Programming Initiative, JPI). Työterveyslaitoksen asiantuntijat toimivat asiantuntijaroolissa useissa kansainvälisissä ammatillisissa järjestöissä, joista International Commission on Occupational Health, ICOH, on keskeisin. Vuonna 2014 laitoksen asiantuntijat toimivat sekä ICOHin hallinnossa (Vice Presidency, 2 Boardin jäsenyyttä) että tieteellisten komiteoiden puheenjohtajina (Thermal Factors; Small Enterprises and the Informal Sector; Unemployment, Job Insecurity, and Health). Muita keskeisiä työterveysalan kansainvälisiä järjestöjä ovat International Ergonomics Association, IEA ja International Occupational Hygiene Association, IOHA, jotka molemmat ovat kansallisten yhdistysten kattojärjestöjä. Lisäksi laitos toimii aktiivisesti International Social Security Associationissa (IS- SA), erityisesti Prevention Culture -komiteassa. Cochrane Collaboration in Occupational Health on Työterveyslaitoksen johdolla toimiva kansainvälinen systemaattisten katsausten laatija. Cochrane-toiminnassa tuotetaan kansainvälisenä yhteistyönä yhteenvetotietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta. 2 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: toiminnan fokusalueet Fokusalueet ohjaavat Työterveyslaitoksen toiminnan vuosittaisia painopisteitä. Fokukset mahdollistavat nopeat reagoinnit toimintaympäristön muuttuvien tarpeiden mukaan. Fokusalueita tarkennettiin vuodelle Työurien pidentämisessä keskeistä on työhön osallistumisen varmistaminen ja vahvistaminen sekä työkyvyn ylläpitäminen. Työurien pituuteen vaikuttaa myös työelämän laadun, erityisesti johtajuuden ja työhyvinvoinnin tukeminen ja parantaminen työelämän ja talouden rakennemuutoksessa. Keskeisissä verkostoissa toimimalla ja päätöksentekoa tukemalla saavutetaan paras tehokkuus työn ja johtamisen kehittämisessä.

8 8 (45) Kuva 3. Työterveyslaitoksen strategiset tavoitteet ja fokusalueet Työurien pidentäminen Työhön osallisuuden lisääminen Työurien piteneminen edellyttää, että kansalaiset pystyvät osallistumaan sekä saavat ja haluavat osallistua työhön. Viime vuosina on tehty useita sairausvakuuslain muutoksia, joilla pyritään vähentämään sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä lisäämään osatyökykyisten työhön osallistumista. Tietoa näiden toimenpiteiden vaikuttavuudesta on vielä niukasti saatavissa. Keskustelua on käyty arvoperusteisesta työkyky- ja ikäjohtamisesta sekä osaamisvaatimusten lisääntymisestä työelämässä. Arviointitietoa tarvitaan erityisesti nuorten, maahanmuuttajien ja vammaisten työhön osallisuudesta sekä työurasiirtymiin kohdistuvien toimintamallien ja ratkaisujen leviämisestä ja käyttöönotosta työelämässä ja niiden vaikutuksista työurien kestoon (Kuva 4). Arviointitiedon luonti edellyttää yhteistyötä eri toimijoiden kesken talouden, työllistymisen, terveyden, osaamisen ja osallisuuden näkökulmien yhdistämiseksi. Kansalaisten haluun tehdä työtä vaikuttavat viimekädessä nuorten työelämätietoisuus ja mielikuvat sekä ikääntyvien eläköitymisasenteet ja valmiudet jatkaa työelämässä. Työterveyslaitoksen toimet työhön osallisuuden lisäämisessä 2014 Arvioimme sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumisen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten vaikuttavuutta. Näitä lakimuutoksia ovat mm. osasairauspäiväraha, ilmoitusvelvollisuus yli 30 päivän sairauspoissaoloista sekä työterveyslääkärin arviointi sairauspäivärahan maksamiseksi 90 sairauspäivän jälkeen. Tuemme työterveystilinpäätöksen käyttöönottamista osana yrityksen yhteiskuntavastuuta. Levitämme työpaikkojen käyttöön erityisesti nuorten työurasiirtymien hallintaan ja työstä syrjäytymisen ehkäisemiseen tarkoitettuja menetelmiä ja toimintamalleja sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta työhön osallisuuden lisäämiseen.

9 9 (45) Tuemme maahanmuuttajien työllistymistä levittämällä maahanmuuttajille vinkkejä työhakuun sekä terveydestä ja työkyvystä huolehtimiseen, työnantajille tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista sekä hyviä käytäntöjä ulkomaalaisten työntekijöiden perehdyttämiseen ja työkyvyn edistämiseen, tietoa työpaikoille ja työntekijöille työpaikkojen monikulttuurisuudesta. Levitämme työpaikoille vammaisille ja osatyökykyisille tarkoitettuja työolosuhteiden mukauttamisratkaisuja ja esteettömyyden arviointimenetelmiä sekä arvioimme niiden vaikuttavuutta Työkyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Työpaikan tukemat ja työntekijöihin kohdistuvat konkreettiset keinot työkyvyn ja terveyden edistämiseksi ovat keskeisessä asemassa. Työterveyslaitos levittää näitä keinoja ja arvioi niiden toiminnallisia ja taloudellisia vaikutuksia. Arviointitietoa tarvitaan työkykyyn ja terveyteen vaikuttavien psykososiaalisten tekijöiden yhteisvaikutuksista ja keskinäisistä riippuvuuksista. Lisäksi tietoa tarvitaan työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, jotta työuran eri vaiheisiin voidaan kohdentaa vaikuttavia toimenpiteitä. Tieto ei kuitenkaan yksinään riitä muutoksen ja vaikutusten aikaansaamiseksi, vaan kehitystä on tapahduttava työpaikka- ja yksilötasolla. (Kuva 4). Työterveyslaitoksen toimet työkyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä 2014 Kehitämme ja levitämme työpaikoille, työterveyshuolloille, opiskelijaterveydenhuolloille ja koulutusorganisaatioille ryhmäohjausmallin nuorten maahanmuuttajien työkyvyn ja työllistymisen edistämiseksi. Tuotamme tietoa maahanmuuttajien esimiehille ja henkilöstöhallinnolle monikulttuuristen työpaikkojen toimintaedellytysten ja osaamisen kehittämiseen. Levitämme nuorten työntekijöiden työkyvyn hallintamallia erityisesti kuljetusalalla ja arvioimme mallin vaikuttavuutta. Hallintamalli sisältää mm. perehdyttämiskäytäntöjä, tykytoimintatapoja työpaikalla ja elintapojen hallinnan keinoja. Levitämme työ- ja toimintakykyä tukevia ja edistäviä toimintamalleja työpaikkojen ja työterveyshuoltojen käyttöön ja arvioimme mallien vaikuttavuutta. Mallit käsittelevät mm. mielenterveysongelmiin liittyvää toimintakyvyn arviointia, työuupumuksen varhaistunnistamista ja hoitoa, alkoholihaittojen ehkäisyä, ravitsemusta ja painonhallintaa, vireyden ylläpitoa ja vuorotyömalleja ja unettomuuden lääkkeetöntä hoitoa Tuotamme tietoa työkyvyttömyyteen johtavista tekijöistä, erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyden häiriöistä sekä työkyvyttömyyden ehkäisykeinojen vaikutuksista työuriin. Kohderyhminä ovat nuoret aikuiset ja kansansairauksia sairastava työikäinen väestö. Tuotamme tietoa työn psykososiaalisen tekijöiden, esim. työyhteisön sosiaalisen pääoman, työstressin, työsuhteen epävarmuuden, sosiaalisten suhteiden sekä asuin- ja työssäkäyntialueen ominaisuuksien ja muiden sosioekonomisten tekijöiden yhteydestä terveyteen, työkykyyn ja vältettävissä olevaan sairastavuuteen sekä työssä jatkamisen ennusteeseen. Arvioimme myös työyksiköiden tekemien interventioiden vaikutuksia näihin.

10 10 (45) Kuva 4. Työterveyslaitoksen keinot työurien pidentämiseksi lisäämällä työhön osallisuutta sekä tukemalla ja edistämällä työkykyä. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 1. Tavoite 2015: 60,4 v (2010) + 1,6. Lähde: ETK.

11 11 (45) Mittari 2. Tavoite 2015: n. 33,5 v (2010) pitenee. Lähde: ETK. Mittari 3. Tavoite 2015: 68 % (2010) + 4 %. Lähde: Tilastokeskus.

12 12 (45) Mittari 4. Tavoite 2015: 2010-tilanne pienenee. Lähde ETK. Mittari 5. Tavoite 2015: ( ,4 %) pienenee. Lähde: Tilastokeskus.

13 13 (45) Mittari 6. Tavoite 2015: ( ,4 %) pienenee. Lähde: Sotkanet THL / Tilastokeskus. 2.2 Työelämän laadun kehittäminen Työhyvinvoinnin ja johtamisen tukeminen rakennemuutoksissa Yhteiskunnan rakennemuutosta voi lähestyä työelämän laadun näkökulmasta. Tuottavuus on yhä enemmän kiinni ihmisten osaamisesta, kyvystä toimia tilannekohtaisesti ja hyödyntää toistensa tietoja ja taitoja. Työ muuttuu ajasta ja paikasta riippumattomaksi ja työuran katkokset yleistyvät. Monikulttuurisuudessa ja erilaisuudessa piilevistä mahdollisuuksista ja ongelmista tiedetään edelleen liian vähän. Työikäinen väestö kohtaa rakennemuutokset eri tavoin ja osa muutoksista on alue- ja toimialasidonnaisia. Hyvinvointia tukevissa palveluissa ja eräillä toimialoilla rakennemuutos on voimakasta. Jos palvelujärjestelmä ei sisällöltään vastaa asiakkaiden tarpeisiin, myös talouden hallinnalta on pohja pois. Asiakkaan tarpeista lähtevä tarkastelu luo uusia näkökulmia palveluiden sisältökokonaisuuksiin ja niiden tuottamistapoihin. Tämä kehitys heijastuu suomalaisten työpaikkojen hyvinvointiin ja tuottavuuteen ja aiheuttaa erityisiä haasteita työyhteisöjen johtamiselle. Kuva 5 esittää johtamista tukevia malleja, joiden vaikutuksia Työterveyslaitos arvioi ja joita Työterveyslaitos levittää työpaikoille.

14 14 (45) Kuva 5. Johtamista tukevat mallit, joita Työterveyslaitos levittää verkostojen kautta ja arvioi mallien vaikuttavuutta. EU:n strategiassa on tunnistettu mahdollistavia avainteknologioita (key enabling technology, KET), joita ovat mm. ICT ja nanoteknologiat. Tietotyön kehittäminen ja ICT:n hyödyntäminen perustuvat edelleen automatisointiin ja mahdollisuuteen käsitellä yhä suurempia tietomassoja. Aineettoman työn tuottavuus piilee kuitenkin työn rakenteissa, jotka mahdollistavat luovan ongelman ratkaisemisen, jatkuvan oppimisen ja jaetun asiantuntijuuden. Suomessa nanoteknologiateollisuuden kehitys on voimakasta, mutta uusien nanoteknologioiden ja niiden perustana olevien teollisten nanomateriaalien turvallisuudesta tiedetään kuitenkin liian vähän. Kuvassa 6 on esitetty Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa. Kuva 6. Työterveyslaitoksen keinoja tukea työhyvinvointia ja johtamista työelämän rakennemuutoksissa.

15 15 (45) Työterveyslaitoksen toiminnan tuki rakennemuutoksissa 2014 Tuemme toimialakohtaisten työelämän kehittämisohjelmien valmistelua ja toteutusta (Työelämä 2020): Mahdollisia toimialoja: ns. turvallisuuskriittiset alat (kuljetusala, pelastusala, energia-ala, kaivosala) ja julkinen sektori (sosiaali- ja terveysala, kunta-ala ja opetusala) sekä pk-sektorin toimialat. Myös asiantuntijatöiden ja tietotöiden työhyvinvoinnin kehittäminen on monella toimialalla ajankohtaista. Kehityskohteita: työterveys ja -turvallisuus ja työn tuottavuus, osaaminen ja innovaatiot, työn ja prosessien kehittäminen, johtaminen sekä kehityksen seuranta työpaikkatasolla Tuotamme ja levitämme tietoa ja ratkaisuja työn ja työelämän muutoksesta ja muutosjohtamisesta. Tarkastelemme erityisesti työn muuttumista, kansainvälistymistä, monikulttuuristumista sekä muutosten hallintatapoja eri toimialoilla. pitkään jatkuneiden julkisen sektorin rakennemuutosten yhteydestä työntekijöiden kokemaan työkykyyn uusista ICT-teknologioista ja tietotyön haasteista uusien tuotantoteknologioiden ja nanomateriaalien turvallisuudesta hyvinvointia ja tuottavuutta edistävien työtilojen sekä laadukkaan sisäympäristön hyvistä käytännöistä ja toimintatavoista korjaus- ja uudisrakentamisessa rakennus- ja kiinteistöalalle, yhtenä kohteena terveydenhuollon rakennukset Työn ja johtamisen kehittäminen verkostotoiminnan avulla ja tukemalla päätöksentekoa Verkostotoiminta on yksi keino viedä työn ja johtamisen kehittämistä tukevia ratkaisuja käytäntöön työpaikoille. Kuvassa 7 ovat keskeisimmät verkostot, joissa Työterveyslaitos toimii aktiivisesti tällä hallituskaudella. Työterveyslaitoksen alueneuvottelukunnat tarjoavat yhteisen työelämän laadun kehittämisen foorumin alueen eri toimijoille. Kuva 7. Valtakunnalliset verkostot, joissa Työterveyslaitos on aktiivinen jäsen tai koordinaattori.

16 16 (45) Ratkaisujen levittäminen ei kuitenkaan vielä takaa tavoiteltua lopputulosta. Tarvitaan arviointitietoa siitä, miten ratkaisut, esim. johtamista tukevat mallit, vaikuttavat työhyvinvointiin ja työpaikkojen kehittymiseen (Kuva 5). Onnistuminen päätöksenteon tukemisessa valtakunnallisella, alueellisella ja organisaatiotasolla ratkaisee sen, miten työhyvinvointi ja työelämän laatu kehittyvät. Työterveyslaitos tehostaa toimintaansa ja tarjoaa asiantuntemustaan päätöksenteon tukena (Kuva 8). Päätöksenteon tukimuotoja ovat tietopohjan ja seurantatietojen tuottaminen, vaikuttavuusarvioinnit ja selvitykset, tutkimus- ja kehittämistoiminta, yhteiskehittäminen työorganisaatioiden kanssa sekä organisaatiolle tarjottavat palvelut. Kuva 8. Työterveyslaitoksen toiminta työhyvinvointia ja työelämän laatua koskevan päätöksenteon tukena. Työterveyslaitoksen toimet työn ja johtamisen kehittämisessä 2014 Levitämme verkostojen kautta johtamista tukevia malleja ja tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta (kuvat 5 ja 6). Kokoamme hyviä käytäntöjä, esimerkkejä, toimintamalleja ja mittareita Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisujen tietopankkiin (TEPSI) sekä tutkimme niiden toiminnallista ja taloudellista vaikuttavuutta: ratkaisuja ja tietoa työympäristön altisteiden (kemikaalit, melu, pöly) ja riskien hallintaan sekä työtapaturmien ehkäisyyn, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden viestintäratkaisuja, tiedollisten ratkaisujen rinnalle taitoon ja tahtoon perustuvia toimintamalleja. Kehitämme PK-sektorille suunnatun palvelupaketin ja rakennamme PK-sektoria kehittävän verkoston. Vahvistamme työelämän laatua kehittävää palvelutarjontaa: tuomme uuden työvälineen kuntasektorin kehittämiseen, rakennamme työhyvinvointia mittaavan pikatyökalun, keskitymme turvallisuuskriittisiin aloihin, tuotteistamme uusia kognitiivisen ergonomian palvelukokonaisuuksia

17 17 (45) Yhtenäistämme ja tehostamme alueverkostotoimintaa. Keskitämme verkostotoiminnan alueneuvottelukuntien, Johtamisen kehittämisverkoston ja Työhyvinvointifoorumin ympärille Työelämä hankkeessa. Tarjoamme asiantuntemustamme hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimenpiteiden suunnitteluun sekä hallituksen tulevaisuustarkasteluiden valmisteluun. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 7. Tavoite 2015: ( %) kasvaa. Lähde: Työ ja terveys Suomessa Mittari 8. Tavoite 2015: (2010 7, ) trendi kääntyy. Lähde: TEM työolobarometri.

18 18 (45) Mittari 9. Tavoite 2015: (44,6 2010) 50. Lähde: Pohjola Terveys Oy ja Työterveyslaitos.

19 19 (45) 2.3 Työterveyshuollon vaikuttavuuden parantaminen Työterveyshuollon vaikuttavuutta voidaan parantaa kolmella toisiinsa liittyvällä osaalueella: 1) tehostamalla työkyvyttömyyden varhaista (ja myöhäistä) ehkäisyä, 2) lisäämällä työterveyshuollon osallistumista työhön, työympäristöön ja työyhteisöön kohdistuvaan korjaavaan ja ennaltaehkäisevään toimintaan, sekä 3) selkiyttämällä työterveyshuollon roolia terveydenhuollon kokonaisuudessa; erityisesti työterveyshuollon sairaanhoitopalveluiden osalta. Työterveyshuollon toimintaympäristö on kuvattu kuvassa 9. Kuva 9. Työterveyshuollon toimintaympäristö: työnantajat, työntekijät, perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, palveluntuottajat, sosiaalivakuutus. Työkyvyttömyyden ehkäisy tavoitteen kannalta yhteistyö muun terveydenhuollon ja kuntoutuksen kanssa yksilöllisen työkyvyn tukemiseksi on keskeistä. Työn, työympäristön ja työyhteisön kehittämiseen osallistumisessa työterveysyhteistyö työpaikan kanssa on keskeistä. Työterveysyhteistyö on myöskin tärkeä edellytys yksilöllisen työkyvyn tuen onnistumiselle Yksilöllinen työkyvyn tuki Työterveyslaitoksen keskeiset toimet yksilöllisen työkyvyn tukemisessa 2014 Koulutamme työterveyshuoltoja yksilöllisen työkyvyn tukemiseen (ml. työkykyohjaus), julkaisemme oppaan työkyvyn tuen indikaattoreista työterveyshuolloille ja työpaikoille sekä uudistamme Hyvä työterveyshuoltokäytäntö opasta tältä osin. Edistämme alueellisesti työterveyshuoltojen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyötä työkyvyn hoitoketjujen luomiseksi viidessä sairaanhoitopiirissä. Tutkimme lakimuutosten vaikutuksia ja uusien kuntoutusmallien toimi-

20 20 (45) vuutta. Käynnistämme uusia tutkimushankkeita koskien mm. osatyökykyisiä nuoria, työttömiä, ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta sekä työterveysneuvotteluja Työterveysyhteistyö työpaikoilla Työterveyslaitoksen keskeiset toimet työterveysyhteistyön edistämiseksi työpaikoilla 2014 Koulutamme uusia hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetuksen ja -oppaan sisältöjä sekä työterveyshuollolta vaadittavan laatujärjestelmän perusteita työterveyshuolloille. Valmistelemme laajempaa työterveyshuoltojen laatu- ja toimintatietoja kokoavaa järjestelmää. Pilotoimme ja arvioimme uudistettua pätevöittävän koulutuksen mallia. Selvitämme työterveyshuoltojen käyttämien potilastietojärjestelmien peruspiirteet, miten ne nykyisellään tukevat työterveyshuollon perusprosesseja, yhteistyötä työpaikkojen kanssa ja millainen on niiden yhteensopivuus kansallisiin terveydenhuollon tietojärjestelmiin. Tuemme pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon järjestämistä o Koulutamme työterveyshuoltoja ja yritysneuvojia pienten yritysten työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi ja arvioimme koulutuksen vaikuttavuutta. o Selvitämme työterveyshuollon yhteishankintamallien tilanteen o Tutkimme yhdistetyn riskinarvioinnin ja työpaikkaselvityksen PIRA-mallin vaikuttavuutta. Käynnistämme alkoholihaittoja ehkäisevän työterveysyhteistyön tehostamiseksi täydennyskoulutusohjelman ja siihen liittyvän tutkimuksen. Selvitämme työterveyshuollon laajemman työpaikkayhteistyön esteitä ja niiden poistamisen mahdollisuuksia. Fokusalueen seurantamittarit Mittari 9. Työterveyshuoltoyksiköillä on laatujärjestelmä (auditointimatriisi, laatuavain) käytössään 33 % (2010) 50 % Mittari 10. Työterveyshuollon yhteistyötä lisätään perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen kanssa Mittari 11. Työkyvyn seuranta-, hallinta- ja varhainen tukimallien käytön yleisyys tth:n asiakastyöpaikoissa Neuvottelut viidessä sh-piirissä 2012 (PSHP, EPSHP, OYS, KYS, KSHSP, PKSSK) 15:ssä sh-piirissä % (2010) 50 %

21 21 (45) Mittari 10. Tavoite 2015: (2012: 89 % kokee yhteistyön hyväksi) yhteistyön hyväksi kokevien osuus kasvaa (erittäin tai melko hyvin toimivaa -vastaukset). Lähde: TS-paneeli 2012, Työterveyslaitos ja Työturvallisuuskeskus. Mittari 11. Tavoite 2015: yksinyrittäjät 54 %, 2-9 henkilön työpaikat 85 %. Lähde: Työ ja terveys Suomessa 2012, Työterveyslaitos.

22 22 (45) 3 Toiminnan tuloksellisuus: toiminta-alueet Työterveyslaitoksen toimintaa on jakautunut kolmeen ydintoiminta-alueeseen: Ratkaisujen kehittäminen (T&K-toiminta), Asiakasratkaisut (liikepalvelutoiminta) ja Tiedolla vaikuttaminen (viestintä ja tiedottaminen). Toiminta-alueet yhdessä edistävät laitosten innovaatioiden syntymistä yhteistyössä asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa sekä niiden tehokasta jakamista. Laitoksen organisaatiomalli on vahva matriisi, jossa kolmen osaamiskeskuksen henkilöstö toteuttaa projekteja eri toiminta-alueille. Kuva 10. Työterveyslaitoksen toiminta-alueiden muodostama innovaatiomalli. Työterveyslaitos toimii suoraan työelämän ohjauksessa johtokuntansa kautta. Johtokunnan muodostavat sosiaali- ja terveysministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö sekä työmarkkinajärjestöt. Kuva 11. Työterveyslaitoksen johtamismalli.

23 23 (45) 3.1 Ratkaisujen kehittäminen Kuva 12. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue. Ratkaisujen kehittämisen toiminta-alue johtaa laitoksen T&K&I-toimintaa. Toimintaalue jakautuu yhdeksään teemaan. Teemojen toiminta Työhön osallistuminen ja kestävä työura Teemassa tarkastellaan työuran moninaisuutta sen eri vaiheissa. Tavoitteena on tutkia, kehittää ja jalkauttaa ratkaisuja, joilla eri-ikäisiä, erilaissa elämäntilanteissa ja erilaisista lähtökohdista työelämään osallistuvia tuetaan työhön kiinnittymisessä, työssä pärjäämisessä sekä siellä pidempään jatkamisessa. Visio vuoden 2015 lopussa: Työhön osallistuminen on lisääntynyt työuran eri vaiheissa. Työssä ja työelämän rajoilla olevat, erityisesti nuoret, ovat saaneet valmiuksia ja ratkaisuja kiinnittyä työhön ja menestyä työssä. Työterveyslaitos on ollut tärkeässä roolissa kehittämällä yhteistyökumppaneiden kanssa yksilö- ja työpaikkatason ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn, terveyden, voimavarojen ja osaamisen varmistamiseksi. Kehitetyt tuotteet, joiden vaikutuksia on tarkasteltu, on otettu käyttöön työpaikoilla, opetuksessa ja työterveyshuollossa. Teeman tavoitteena ovat kestävämmät, laadullisesti paremmat ja siksi pidemmät työurat. Teeman motto on: Nuoret kiinni työelämään, lisää hyviä työvuosia kaikille. Toiminta 2014 Tietoa työuramenetelmien ja ryhmätoiminnan vaikuttavuudesta suhteessa psyykkisiin voimavaroihin, mielenterveyteen sekä työllistymiseen ja työhön paluun onnistumiseen nuorilla ja perhevapailta työhön palaavilla on saatavilla. Tiedolla tuetaan työhön siirtymistä ja kiinnittymistä, työssä jatkamista ja jaksamista. Näillä pidennetään työuria ja tuetaan työllisyyttä. Tuotetaan tietoa siitä, mihin tekijöihin työpaikoilla kannattaa panostaa, jotta ter-

24 24 (45) veyden edistämistoiminta jalkautuu onnistuneesti ja työyhteisö ja työympäristö tukevat terveyttä ja työkykyä edistäviä päätöksiä ja tekoja. Nuorten maahanmuuttajien työllistymisen tueksi tuotetaan tietoa maahanmuuttajien työllistymisstrategioista ja työnantajien vinkeistä työpaikkaa hakevalle nuorelle. Työpajatoiminnassa harjoitellaan työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. Maahanmuuttajanuoren työhön perehdytyksen ja työkyvyn tukemisen oppaat on julkaistu. Tuotetaan malli nuorten maahanmuuttajien työkyvyn edistämiseen sekä vinkkejä ammatilliseen koulutukseen. Tuetaan vammaisten työhön osallistumista selvittämällä työolosuhteiden mukauttamisratkaisujen vaikuttavuutta ja kustannushyödyllisyyttä. Toiminta on jatkoa aiemmille vammaistutkimuksille, joissa on selvitetty avoimilla työmarkkinoilla työskentelevien vammaisten työntekijöiden työssä tehtyjä mukauttamisratkaisuja ja kehitetty työpaikkojen esteettömyyden arviointimenetelmä. Tavoitteena on myös vaikuttaa yhteiskunnassa vallitseviin asenteisiin tuomalla esille henkilökuvauksia osaavista ja ammattitaitoisista työntekijöistä ennakkoluulottomissa työpaikoissa. Kansainvälisiä ikäjohtamisen hyviä käytäntöjä on selvitetty ja levitetty johtamisen kehittämisverkoston kautta. 2. Työpaikan työhyvinvoinnin ratkaisut Teeman tavoitteena on tietoisuuden kehittäminen työpaikkojen työhyvinvoinnin kehittämisestä, kansallisen työhyvinvoinnin tilannekuvan tuottaminen sekä palvelutoiminnan ratkaisumallien kehittäminen. Tuotamme tietoa ja ratkaisuja työpaikkojen työhyvinvointitoimintaan ja työturvallisuuteen sekä uusia näkökulmia työpaikan työhyvinvoinnin ja tuottavuuden väliseen vuorovaikutukseen. Perinteisiin sisältöihin, joita ovat mm. kemikaaliturvallisuus, ääniympäristö ja tapaturmantorjunta, yhdistetään voimavaralähtöinen näkökulma. Voimavaralähtöisellä näkökulmalla tarkoitetaan työhyvinvoinnista lähteviä positiivisia ja tuottavuutta lisääviä näkökulmia riskilähtöisen tarkastelutavan rinnalla. Teemassa viedään yhteistyössä työpaikkojen kanssa ratkaisuja käytäntöön verkostomaisella työotteella. Tässä keskeisiä foorumeita ovat Työhyvinvointifoorumi, johtamisen kehittämisverkosto, SOTERKO ja Työelämä hanke. Teema hakee vaikuttamisreittejä. Työpaikan ratkaisujen toimivuuden arvioimiseksi kehitetään mittareita, esimerkiksi yritysten työhyvinvoinnin tasoluokituksia. Teeman ratkaisuista syntyy sisältöjä työhyvinvoinnin palvelutoiminnan tuotteille. Toiminta työhyvinvoinnin ja tuottavuuden ratkaisua on kuvattu (TEPSI-hanke, Työhyvinvointifoorumi ja Työelämä 2020). Kehitetään työhyvinvoinnin malli turvallisuuskriittisille aloille. Levitetään tuottavuuden ja työhyvinvoinnin ratkaisuja pk-yrityksille ja niiden työterveyshuolloille. Tehostetaan työpaikkatason työhyvinvoinnin esimerkkien, mallien ja ratkaisujen viestintää kirjoina, verkossa ja sosiaalisessa mediassa. Kehitetään työsuojelun ja työturvallisuuden ratkaisumalleja niin, että työpaikan työsuojelutoimintaa kehitetään vastaamaan nykyistä paremmin työsuojelulainsäädännön tavoitteita. Tämä muodostaa perustason työelämän laadun kehittämisessä (Työelämä 2020).

25 25 (45) 3. Vaikuttava työterveyshuolto Vaikuttava työterveyshuolto tukee työntekijän hyvinvointia ja on tuottava investointi työnantajalle. Kehitämme ratkaisuja työterveyshuollon sisällön, laadun ja kustannushyödyn parantamiseksi sekä yrittäjien ja pientyöpaikkojen työterveyshuollon kattavuuden lisäämiseksi. Kehitämme työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä tukevia toimintamalleja, jotka auttavat työpaikkoja hyödyntämään tehokkaasti työterveyshuollon asiantuntemusta. Arvioimme työterveyshuoltotoiminnan vaikuttavuutta. Teeman vision mukaan yritykset ja työpaikat kokevat hyötyvänsä työterveyshuollosta ja yritysten ja työterveyshuollon hyvä yhteistyö vaikuttaa pidentävästi työuriin. Vision perusteena ovat vähenevä työvoima ja kasvavat eläkekustannukset, joihin voidaan vaikuttaa edistämällä työntekijöiden työterveyttä sekä toiminta- ja työkykyä. Tässä keskeinen asema on työterveyshuollolla, joka asiantuntijana tukee työpaikkoja terveyden edistämisessä ja työkykyasioissa. Toiminta 2014 Uudistunut Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -asetusta vastaava opas on julkaistu. Työterveyshuoltoyksiköiltä vaadittava laatujärjestelmä on määritelty. Työterveysyhteistyöstä on valmistunut opas työpaikoille. Tietojärjestelmiä ja alueellisia työkyvyn tuki -hoitoketjuja kehittävät hankkeet ovat käynnistyneet. Pienten yritysten työterveyshuoltoa tukemaan on tuotettu materiaalia ja mallin implementoinnin ensimmäiset tulokset valmistuvat. 4. Työelämän tila ja tulevaisuus Tuomme esiin muuttuvan suomalaisen työelämän vahvuuksia ja haasteita sekä parannamme työpaikkojen, työntekijöiden ja muiden työelämätoimijoiden mahdollisuuksia edistää hyvää ja kilpailukykyistä työelämää. Tuotamme tietoa ja käytännön ratkaisuja työelämän kansainvälistymisen, muuntuvien työyhteisöjen, työn ja työntekijyyden, uusien teknologioiden ja kestävän työelämän voimavaralähtöiseen huomioon ottamiseen työpaikoilla. Teema keskittyy tulevaisuuden työelämän uusien ilmiöiden tunnistamiseen ja työelämässä tapahtuvan muutoksen kuvaamiseen ja ennakointiin. Teeman tärkein tehtävä on ymmärryksen lisääminen käynnissä olevasta työelämän murroksesta ja uusien välineiden ja toimintamallien kehittäminen hyvän tulevaisuuden tueksi. Toiminta 2014 Tietoa lohkoutuvien työpaikkojen ja työyhteisöjen tarpeista ja työhyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä on julkaistu. Jaetaan monikulttuurista ja kansainvälistyvää työpaikkaa ja maahanmuuttajatyöntekijöitä ja -yrittäjiä tukevaa tietoa saataville mm. internetiin usealla eri kielellä ja oppaina esimiehille ja henkilöstöhallinnolle. Julkaistaan tietoa kestävän työelämän näkökulmista. Julkaistaan tietoa työntekijyyden ja työn kehityssuunnista. Kehitetään välineitä ketterien eli Agile-suunnittelumenetelmien soveltamiseen työ-

26 26 (45) hyvinvointia tukevalla tavalla 5. Käyttäjälähtöiset toimivat työtilat Teeman visiona on, että kiinteistö- ja rakennusala tunnistaa sen, että tila on tehty ihmistä ja hänen toimiaan varten. Työpaikoilla huomio kohdistuu toimintojen sujuvuuteen, jota työtilat edistävät. Työtilat suunnitellaan käyttäjälähtöisesti ja osallistuvasti. Uudet, tutkimuksiimme pohjautuvat tavoitetasot otetaan huomioon rakentamishankkeissa. Ymmärrys koetusta sisäympäristöstä on oleellisesti lisääntynyt. Tutkimus on tuonut tiedon siitä, mitkä tekijät todella edistävät työtiloissa työntekijöiden hyvinvointia. Tuloksena saavutetaan työympäristöjä, jotka tukevat sujuvaa toimintaa, hyvinvointia, alan vetovoimaisuutta ja jopa elämyksellisyyttä. Sisäympäristö on alettu nähdä organisaatiolle lisäarvoa tuottavana, strategisena tuotantoresurssina. Toiminta 2014 Kehitetään osallistuvan suunnittelun menetelmänä ja hyvinvoinnin arvioinnin mittarina käytettävä visualisointimenetelmä tilan käyttäjien kokemusten havainnollistamiseksi ja paikantamiseksi rakennuksessa. Valmistellaan teoreettinen ja käsitteellinen viitekehys hyvinvointia edistävän työtilan ulottuvuuksista sekä lisätään syvällistä ymmärrystä sisäympäristön kokemisesta suhteessa mitattaviin tekijöihin, kuten lämpöolot, ilman laatu ja akustiikka. Tuotetaan uusia ratkaisuja sairaaloiden eristystilojen sisäilman laadun hallintaan. Kehitetään menetelmiä aikariippuvan LES-mallinnuksen käyttöönottamiseksi tilan ilmavirtausten, lämpöolojen ja ilman laadun mallintamisessa. Vuoden loppuun mennessä on tuotettu uusi ilmaääneneristyksen mittaluku, joka parhaiten selittää rakenteiden takaa kuuluvien äänten koetun häiritsevyyden. 6. Aivot työssä Tavoitteemme on edistää aivoystävällistä työtä. Teemme työelämää palvelevaa soveltavaa aivotutkimusta. Teeman toiminta edistää yhteiskunnassa asetettuja tavoitteita työurien pidentämisestä sekä päämäärää, jonka mukaan Suomessa on 2020-luvulla Euroopan paras työelämä. Vaikutamme siihen, että yhteiskunnallinen tietous aivoterveyden merkityksestä yhteiskunnan ja työelämän kilpailukyvylle lisääntyy. Tuotamme tietoa, jonka avulla työ on kansainvälisessä, liikkuvassa ja moniaikaisessa toimintaympäristössä järjestetty ja mitoitettu niin, että kuormituksen ja palautumisen suhde on aivojen palautumisen kannalta optimaalinen. työterveyshuollot, työsuojelu ja työntekijöittensä työhyvinvoinnista vastaavat yksiköt voivat toiminnassaan kehittää toimintamalleja a) aivoterveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamiseksi ja niiden poistamiseen b) kognitiivisen toimintakyvyn heikentymän varhaistunnistukseen, syiden selvittämiseen, kuntoutukseen ja niiden ennaltaehkäisyyn.

27 27 (45) Työterveyslaitoksella on kansainvälisesti korkeatasoinen asiantuntemus tietotyöstä. Vaikutamme siihen, että informaatioympäristöt ja tietojärjestelmät sekä teknologiset työvälineet on suunniteltu niin, että ihminen löytää työlleen oleellisen tiedon ja tietotyö on sujuvaa. Toiminta 2014 Tuotetaan tietoa sopivista vireydenhallintakeinoista maantiekuljetusalalle. Julkaistaan tietoa unettomuuden lääkkeettömän hoidon pitkäaikaistuloksista ja siitä, mitkä tekijät ennustavat hyvää hoitovastetta. Tuotetaan tietoa työstressin fysiologisista vaikutuksista sekä työuupumuksen vaikutuksesta kognitioon ja aivofysiologiaan. Julkisille organisaatioille kehitetään menetelmiä taloudellisesti järkevien tietojärjestelmien hankintaan. Menetelmät auttavat huomioimaan käytettävyyden, esteettömyyden, kognitiivisen ergonomian sekä työn sujuvuuden ja muutokset jo hankintoja suunniteltaessa Tuotetaan tietoa, jonka avulla tietoympäristöjä voidaan kehittää tukemaan ihmisen havaitsemista ja tiedonkäsittelyä ja tietoa siitä, minkälaiset työolosuhteet altistavat kognitiivisille virheille. Monivuotinen Tietotyön vallankumoushanke on käynnistynyt. 7. Nanoturvallisuuskeskus Teeman visio 2015 on olla Suomen ja koko Euroopan johtava ja globaalisti keskeinen nanoturvallisuuden asiantuntija- ja tutkimuskeskus, joka edistää erityisesti teollisten nanomateriaalien ja nanoteknologioiden turvallista käyttöä työpaikoilla. Teema tuottaa huipputason tutkimukseen perustuvaa tietoa, josta on hyötyä työpaikoille, yrityksille, viranomaisille, välittäjäorganisaatioille ja tutkimusyhteisölle sekä kansalaisille. Teema on kansallisesti ja kansainvälisesti verkottunut ja sillä on vaikuttavuutta sekä Suomessa että maamme ulkopuolella nanomateriaalien turvallisuuteen liittyvissä kysymyksissä. Teema toteuttaa visiotaan hyödyntäen tehokkaasti alan keskeisten asiantuntija- ja tutkimusorganisaatioiden osaamista. Teeman vaikuttavuus toteutuu suomalaisilla työpaikoilla käytännön ohjeina ja suosituksina, sekä räätälöityinä nanomateriaalien ja - teknologioiden yritystoimintaa hyödyttävinä dokumentteina. Tutkimukseen perustuva tietoaines soveltuu käytettäväksi viranomaisohjeiden, -määräysten sekä lainsäädännön pohjana. Nanoteeman vaikuttavuus suureen yleisöön välittyy yleistajuisen viestinnän välityksellä. Toiminta 2014 Kootaan uutta tutkimustietoa ja päivitetään arvioinnin pohjalta tarvittaessa vuonna 2013 laadittujen nanomateriaalien tavoitetasoja. Tuotetaan materiaalikohtaista tietoa hallinnollisen riskinarvioinnin tueksi (nanoselluloosa, EU rahoitteinen NANOREG-hanke). Kehitetään mallinnukseen ja mittaukseen perustuvat menetelmät lähdekohtaisen nanohiukkasaltistuksen arviointia varten työympäristössä. Tuotetaan tietoa nanomateriaalien astmaan ja allergiaan sekä syöpävaarallisuuteen liittyvistä terveysvaikutuksista.

28 28 (45) Nanoturvallisuuteen liittyvää tietoa on välitetty kansallisesti ja kansainvälisesti (koulutustilaisuudet, räätälöidyt seminaarit ja EU-verkostot). EU-rahoitteisten tutkimushankkeiden yhteistoimintaa koordinoimalla saadaan aikaan vaikuttavuutta. 8. Sosiaalinen pääoma, terveys ja työhyvinvointi Lisäämme tietoa työn psykososiaalisten tekijöiden ja terveyden välisistä yhteyksistä sekä johtamisen, sosiaalisten innovaatioiden ja työhyvinvoinnin yhteyksistä. Organisaatiot ovat ottaneet käyttöön Työterveyslaitoksen kanssa kehittämiään uudistavia johtamis- ja toimintamalleja. Muutos näkyy parempina palveluina, työn tuottavuuden kohentumisena ja työntekijöiden hyvinvointina. Olemme tunnettu kansainvälisessä tiedeyhteisössä sekä arvostettu yhteistyökumppani erityisesti julkiselle sektorille. Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön seurantatutkimuksella tuotetaan tietoa kunta-alan työhön liittyvien psykososiaalisten tekijöiden vaikutuksista henkilöstön terveyteen ja hyvinvointiin. Toteutetaan työyhteisöissä voimavaralähtöisiä kehittämisprosesseja, joissa 1) valmennetaan työpaikkojen esimiehiä palveleviksi johtajiksi (Palveleva johtaminen), ja 2) edistetään työyhteisön voimavarojen tunnistamista, myönteisen vuorovaikutuskulttuurin vahvistumista ja työyhteisön yhteisöllisyyden rakentumista (Kukoistavat työyhteisöt). Organisaatioiden uudistumiseksi työhyvinvointia edistävällä tavalla 1) kehitettyä innovaatiojohtamisen mallia ja Innovaattorin työkirjaa levitetään ja käyttöä seurataan sekä suunnitellaan Inno-Vointi hankkeen teemojen syventämistä, sekä 2) tuotetaan tietoa ja välineitä osallistuvan innovaatiotoiminnan edistämiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa. Levitetään hyvän johtamisen kriteerit, kerätään kokemuksia niiden käytöstä ja arvioidaan tältä pohjalta niiden jatkokehittämisen tarve. Tavoitteena on käynnistää tutkimusta myös osaamisen kehittäminen ja luottamus - aihealueille sekä kehittämisinterventioiden vaikuttavuuden mittaamiseksi. 9. Työkyvyn tuki Suomalaisten terveys ja toimintakyky näyttävät kehittyneen 2000-luvulla pääosin myönteisen suuntaan. Erityisesti keski-ikäisillä ja vanhemmilla koettu terveys, työkyky ja toimintakyky ovat parantuneet (Koskinen 2012). Hyvinvointi- ja terveysongelmien vähenemisestä huolimatta työkyvyttömyys erityisesti tuki- ja liikuntaelinten sairauksien ja mielenterveyden häiriöiden vuoksi on kuitenkin edelleen yleistä, niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. Näissä kansansairauksissa työkyvyttömyys on useimmiten osittaista. Osittaista työkykyä ei riittävästi hyödynnetä Suomessa. Osittaisen työpanoksen hyödyntäminen nykyistä enemmän edellyttää asennemuutosta työpaikoilla ja työterveyshuollossa sekä laajemmin yhteiskunnassa. Työterveyshuollon toiminnassa on pyritty sairauksien ehkäisyn ohella kehittämään työkyvyttömyyden ehkäisyä. Työkyvyn tuki teema pyrkii toiminnallaan edistämään tätä kehitystä ja tuottamaan näyttöön perustuvaa tietoa näistä uusista toimintatavoista.

29 29 (45) Toiminta 2014 Alkavissa työpaikkainterventioissa edistetään työhön paluuta tuki- ja liikuntaelinten kivuissa ja masennusoireissa kehittämällä tilapäisiä työjärjestelyjä. Lisäksi selvitetään eri hoitomuotojen vaikuttavuutta sisäilmaongelmista seuraavien toiminnallisten oireiden hoidossa. Vuonna 2014 raportoidaan työterveyslääkäreiden toimintaperiaatteista työhön paluun edistämisessä. Sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden vähentämiseen sekä työhön osallistumiseen lisäämiseen tähtäävien sairausvakuutuslain muutosten (osasairauspäiväraha, niin sanottu 30 ja 90 päivän sääntö) vaikuttavuus arvioidaan. Vuonna 2014 raportoidaan osasairauspäivärahan käytön vaikutuksista työhön osallistumiseen. Selvitetään mitkä tekijät ennustavat masennussairauspoissaolon jälkeen työhön paluuta, kakkostyypin diabetesta sairastavien sairauspoissaolojen kulkua sekä alkoholin suurkulutuksen vähenemistä työssä käyvillä. Uutta tietoa kootaan monikipuisuuden sekä samanaikaisten mielenterveyden häiriöiden ja TULE-sairauksien merkityksestä työkyvyttömyyseläkkeiden ja sairauspoissaolojen ennustajana sekä niistä tekijöistä, jotka edesauttavat tai vaikeuttavat monikipuisen selviytymistä työssä. Ensimmäisessä perimänlaajuisessa tutkimuksessa selvitetään yksilöllisen alttiuden, työn ja elintapojen merkitystä selkäsairauksissa. Psykososiaalisten tekijöiden työaltistematriisi valmistuu. Kunta-alalle rakennetaan ekstranet-palvelu työaikojen kuormittavuuden arviointia varten ja viedään työaikojen kuormittavuuden ergonomiset arviointimenetelmät osaksi kunta-alan päivittäistä työvuorosuunnittelua vuoden 2014 alusta. Käynnistetään tutkimus kunta-alan työaikojen yhteydestä työhyvinvointiin. Siinä hyödynnetään kehitettyä työaika-altistuksen arviointimenetelmää. 10. Uudistava toiminta Uudistava toiminta tarkoittaa uuden, kansainvälisesti korkeatasoisen tiedon tai aineistojen tuottamista. Se tähtää työelämän kestävään kehitykseen ja sitä tukevan tieteen ja innovaatioiden edistämiseen. Uudistava toiminta hyödyntää Työterveyslaitokselle arvokasta henkilöstö-, rakenne- ja suhdepääomaa ja tukee useiden strategiassa määriteltyjen teemojen toimintaa. Uudistava toiminta jakaantuu seuraaviin tutkimusalueisiin: Biolääketieteellisten tutkimusmenetelmien kehittäminen ja validointi Toiminta 2014 Mikrobien vaikutuksia allergisten sairauksien syntyyn ja kehittymiseen tutkitaan hyödyntämällä systeemibiologiaa. Selvitetään nenän limakalvon systeemibiologisen analysoinnin hyödyntämismahdollisuuksia työhön liittyvän hengitystietulehduksen tutkimisessa. Merkittävien työn ja terveyden vuorovaikutukseen liittyvien aineistojen keruu ja ylläpito Toiminta 2014 Kuntasektorin henkilöstön tutkimusaineistoa laajennetaan (seurantakysely lähetetään henkilölle).

30 30 (45) Whitehall-yhteistyön tavoitteena on selvittää psykososiaalisten ja sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä terveyteen ja tätä yhteyttä välittäviä biologisia mekanismeja. 3.2 Asiakasratkaisut Kuva 13. Asiakasratkaisujen toiminta-alue. Asiakasratkaisut toiminta-alue vastaa Työterveyslaitoksen maksullisen palveluliiketoiminnan johtamisesta ja kehittämisestä. Toimitamme kokonaisvaltaisia työhyvinvoinnin ratkaisuja työpaikoille ja työterveyshuolloille eri kanavien kautta. Toimintamme perusrungon muodostaa prosessiarkkitehtuuri, joka koostuu neljästä avainprosessista. Ne ovat 1) Asiakas-, 2) Kaupallistamis-, 3) Tilaus toimitus-, ja 4) Johtamisprosessi. Prosessien pohjalta olemme organisoituneet viiteen vertikaaliseen liiketoimintayksikköön sekä näitä tukeviin kolmeen tukiyksikköön (Kuva 13). Kuva 14. Asiakasratkaisut-liiketoiminta-alueen prosessiarkkitehtuuri.

31 31 (45) Asiakasratkaisut -toiminta-alueen fokus vuonna 2014 on: 1) asiakaspalvelun laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 2) liiketoiminnan kannattavuuden vahvistaminen 3) toiminnan läpinäkyvyyden sekä johtamisjärjestelmän selkeyden lisääminen 4) palveluportfolion kilpailukyvyn ja uusiutumisen varmistaminen 5) tiimin osaamisen ja motivaation kehittäminen. Asiakaspalvelun laadun parantaminen on johtava kehittämisteemamme. Laadun kehittämiseksi otamme laajaan ja systemaattiseen käyttöön asiakaspalautetiedon keruujärjestelmän, joka mahdollistaa aiempaa tarkemman laatupalautteen. Tavoitteena on parantaa laatuindeksiä + 5 % vuoteen 2013 verrattuna. Lisäksi laajennamme sekä asiakasrekisterimme sisältöä että käyttöä kilpailukyvyn perustana. Tavoitteemme on vahvistaa Asiakasratkaisujen kannattavuutta vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoteen 2013 verrattuna säästötavoitteemme on 1,2 M. Tämä edellyttää palveluportfolion kannattavuusfokusointia, palveluiden hinnoittelun tarkastelua sekä prosessien laadun ja kustannustehokkuuden kehittämistä. Erityishuomion kiinnitämme sisäisten vyörytyskulujen rationalisointiin. Liikevaihdossa tavoitteemme on ylittää 18,5 M :n taso. Toiminta-alueen läpinäkyvyyden ja johtamisjärjestelmän selkeyttämisen pohjan muodostaa loppuvuodesta 2013 käyttöönotettu AR 2.0 -rakenne. Sen puitteissa lisäämme myös johtamisen selkeyttä ja tehokkuutta läpi matriisin. Osana tätä selkeyttämme myös eroa markkinaehtoisen ja SGEI-perusteisen ( services of generic economic intrest ) liiketoiminnan välillä. Palveluportfolion uudistamiseksi haemme aktiivisesti uusia avauksia. Tavoitteemme on lanseerata seitsemän uutta tuotetta vuoden 2014 aikana. Lisäksi panostamme erityisesti PK-yrityksille suunnattujen palveluiden ja jakelun kehittämiseen. Tavoit-teemme on myös laajentaa EU-rahoitteista projektisalkkuamme sekä hakea uusia liiketoimintaavauksia Suomen lähialueilla. Tiimin osaamisen ja motivaation kehittämispanostukset suunnataan sekä kaikille läpi laitoksen Asiakasratkaisut-toiminta-alueelle töitä tekeville että osaamiskeskuksen ydintiimille. Osaamisen kehittäminen painottuu sopimus- ja IPR-asioihin, myynti- ja asiakkaan kohtaamisprosessiin, sekä digitaaliseen tuotemarkkinointiin. Fokusalueena toteutamme kaikille toiminta-alueelle töitä tekevillä AR Code of Conduct - verkkokoulutuksen. Ydintiimin osalta erityishuomiomme on tasa-arvon laajempi toteutuminen esimerkiksi työmäärien suhteen.

32 32 (45) 3.3 Tiedolla vaikuttaminen Kuva 15. Tiedolla vaikuttamisen toiminta-alue. Työterveyslaitos pyrkii vaikuttamaan kansalaisten, työntekijöiden ja päättäjien tietämykseen ja asenteisiin työurien pidentämiseksi. Tavoitteena on, että yhä useampi saa, haluaa ja pystyy työskentelemään nykyistä pidempään. Tämän saavuttamiseksi harjoitetaan verkottumiseen perustuvaa viestintää. Työterveyslaitos koordinoi sosiaali- ja terveysministeriön johtamia Johtamisen kehittämisverkostoa ja Työhyvinvointifoorumia sekä osallistuu aktiivisesti alansa kansainvälisten verkostojen toimintaan. Näiden verkostojen avulla laitos levittää tutkimukseen perustuvaa tietoa ja edesauttaa sidosryhmiään osallistumaan tiedon ja näkemysten vaihtoon. Vuoden 2014 aikana keskitytään erityisesti ikäjohtamisen ja julkisen sektorin hyvän johtamisen kriteerien implementointiin. Pyrkimyksenä on lisätä verkostoihin osallistuvien määrää sekä virtuaalisessa verkossa että paikallisissa tapahtumissa. Vuoden aikana Työterveyslaitos uudistaa ja tehostaa tiedolla vaikuttamisen toimintatapaansa edellisen vuoden lopulla tehtyjen selvitysten pohjalta. 1. Työterveyslaitos otsikoissa Viestimme Työterveyslaitoksen tutkimustuloksista, palveluista ja muusta toiminnasta medialle ja sidosryhmille Työterveyslaitoksen strategian painopisteiden mukaisesti Suomessa, Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa. Hyödynnämme monipuolisesti useita viestintäkanavia kuten verkkoa, uutiskirjeitä, lehtiä, sosiaalista mediaa, tiedotustilaisuuksia ja tiedotteita. Osallistumme aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tuomme Työterveyslaitoksen näkökannat esille. Palvelemme asiantuntijoitamme viestinnän suunnittelussa ja toteutuksessa sekä seuraamme viestiemme läpimenoa mediassa. Kehitämme ja ylläpidämme Työterveyslaitos-brändiä ja visuaalista ilmettä.

33 33 (45) Toiminta 2014 Mediaviestintä Tiedotamme keskeisistä tutkimustuloksista ja muusta toiminnasta medialle. o 10 tiedotustilaisuutta o toimittajatapaamiset o 70 tiedotetta o 11 uutiskirjettä Brändi ja visuaalisuus Viestinnän visuaalisuuden ja vuorovaikutteisuuden lisääminen. o Valokuva-arkiston käytettävyyden parantaminen o Esityspohjat ja visuaalisen ohjeiston kehittäminen. Sidosryhmä- ja asiakasviestintä Maine-tutkimus Messutapahtumat: mm. Henkilöstö ja esimies, Työturvallisuus, Kirjamessut, Valtio- Expo, SuomiAreena Viestintäverkostot: hallinnonalan viestintäryhmä (HAVI ja verkkohavi, STM), tilastoviestintäverkosto (Tilastokeskus), työhyvinvointitiedottajat (STM), kemikaaliviestintäverkosto (Tukes). 2. Kansainvälinen toiminta Vuonna 2014 toimitaan tavoitteellisesti työterveysalan kansainvälisen yhteistyön toteuttamiseksi kansainvälisten järjestöjen, lähialueiden ja kehitysyhteistyön osalta. Toiminta 2014 Kansainväliset tehtävät Osallistutaan WHO:n Global Plan of Action on Workers Health -ohjelman toteuttamiseen Toimitaan ILOn CIS-keskusten verkostossa. Toimitaan aktiivisesti ICOHissa ja isännöidään järjestön Mid-term Meeting helmikuussa Alueelliset tiedotuslehdet Tuotetaan kolme numeroa African, Asian-Pacific ja Barents Newslettereistä Teemat on valittu ottaen huomioon Työterveyslaitoksen kansainväliset kokoukset, ILO-ISSAn Frankfurt 2014, EU-Bilbaon teemavuosi ja muut keskeiset YKjärjestöjen painopistealueet: o asbestin aiheuttamien sairauksien ehkäisy o ikääntymiseen liittyvät työterveysnäkökohdat o rakennusalan turvallisuus o työterveyshuolto o kemikaaliturvallisuus o työelämän monimuotoisuus. Lähialueiden hankkeet Baltic Sea Network on Occupational Health and Safety, verkoston koordinaattori Osallistuminen Pohjoisen ulottuvuuden työskentelyyn työterveys- ja työsuojeluryhmässä OCCSET-hanke yhteistyössä Saimian ja Lappeenrannan teknisen korkeakoulun kanssa tavoitteena selvittää lähialueella toimivien suomalaisten toimijoiden työter-

34 34 (45) veyspalvelujen tarve ja saatavuus Itämeren alueen maiden työtapaturmarekisteröinnin kehittäminen Terveyden edistäminen työpaikoilla elintapoja koskevan tiedon avulla (WHO-EURO vastuuyksikkö). Kansainväliset kokoukset The 12th European Seminar on Personal Protective Equipment, I/2014 ICOH Mid-term Meeting, Helsinki Criteria Update, Prevention of Asbestos-Related Diseases, Sessio ILO-ISSA maailmankongressiin, (Eira Viikari-Juntura) ILO-ISSA maailmankongressin Side Event yhdessä STM:n kanssa, Nordic Meeting on Agricultural Occupational Health (NMAOH), Kansainvälistymisen tuki Tuemme Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden kansainvälistymistä järjestämällä henkilöstökoulutusta. Tuotamme kansainvälisen asiantuntijoiden tietotarpeeseen vastaavia aineistoja Työterveyslaitoksen verkkosivuille. Järjestämme työterveydestä kiinnostuneiden kansainvälisten asiantuntijoiden tutustumisjaksoja yhdessä laitoksen asiantuntijoiden kanssa. 3. Verkostojen ylläpitäminen ja kehittäminen Koordinoimme Johtamisen kehittämisverkoston, Työhyvinvointifoorumin, Nolla tapaturmaa -foorumin ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (Tyhy) toimintaa. Kaikki verkostot tukevat Työelämä hanketta. Työterveyslaitos on tehnyt yhteistyölupaukset Työelämä hankkeelle. Toiminta 2014 Johtamisen kehittämisverkosto (JKV) Laatukriteerien levittäminen jatkuu Tuotamme kirjan hyvästä johtamisesta Järjestämme tapahtumia esimiehille yhteistyössä Työhyvinvointifoorumin, Työelämä2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa mm. Work goes Happy Viestimme aktiivisesti Johtamisverkostosta ja hyvästä johtamisesta verkkosivuilla, blogeissa, uutiskirjeissä ja sosiaalisessa mediassa Työhyvinvointifoorumi (THF) Viestimme aktiivisesti työhyvinvoinnista ja Työhyvinvointifoorumista THF:n verkkosivuilla, hankkeissa ja sosiaalisessa mediassa. Keräämme tapausesimerkkejä Työhyvinvoinnin ratkaisutietopankkiin (Tepsi). Järjestämme alueellisia tapahtumia yhteistyössä Johtamisverkoston, Työelämä 2020 ja Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston (TYHY) kanssa mm. Work goes Happy Keskeisiä teemoja ovat mm. SOTE-alan työpaikkojen vetovoimaisuus (Mielekäs), Asiakasväkivallan hallinta, Sopuisa työyhteisö sekä Työn ja perheen yhteensovittaminen. THF tukee Työelämä hankkeen viestintää kaikessa toiminnassaan Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto (Tyhy) Tyhy-verkosto laajentaa toimintaansa koko Suomen alueelle

35 35 (45) Verkosto järjestää alueen tarpeisiin perustuvia verkostotapaamisia työpaikkojen toimijoille yhteistyössä muiden valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden kanssa Aktiivinen viestintä alueellisesta, kansallisesta ja kansainvälisestä työhyvinvointiin liittyvästä verkostotoiminnasta (mm. verkkosivut, jäsenkirjeet) Nolla tapaturmaa -foorumi (NTF) Foorumin turvallisuustietojärjestelmä uudistetaan palvelemaan paremmin TTL:n, jäsentyöpaikkojen ja yhteiskunnan tarpeita. Foorumin alueellista toimintaa aktivoidaan yhteistyössä muiden verkostojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Keskeisissä toimintaindikaattoreissa saadaan keskimäärin 5 % vuotuinen kasvu (kannattavuus, jäsentyöpaikkojen lukumäärä, tasoluokitusten määrä, uutislehden levikki, tuotemyynti, vierailut verkkosivuilla). Työelämä 2020 Tuemme Työelämä hanketta ja sen kampanjoita kaikissa viestintäkanavissamme. Osallistumme SuomiAreena -tapahtumaan yhdessä Työelämä hankkeen kanssa aiheena Työelämän arvot. 4. Viestintäkanavien kehittäminen Työterveyslaitoksen vahvuus on tiedon luetettavuus. Tiedon, sisältöjen muokkaamiseen ja jalostamiseen eri kanavia varten kiinnitetään erityistä huomiota vuonna Sisäisessä viestinnässä vuonna 2013 alkanut intran ja dokumenttien hallinnan uudistamisprojekti (INDO) päättyy 2014 alkupuolella. Projektin tuottama hyöty koskettaa kaikkia työtisläisiä ja aiheuttaa muutoksia toimintakulttuuriin. Julkaisujen kehittämisessä edistämme Hyvinvointi työstä -vision toteuttamista tuottamalla ja levittämällä tietoa muun muassa Työ Terveys Turvallisuus -lehden, verkkosivujen, sosiaalisen median ja yleistajuisten julkaisujen kautta. Tuotamme tabletti- ja mobiilipäätelaitteisiin soveltuvia julkaisuja sekä e-kirjoja sähköisiä kirjastoja varten. Toiminta 2014 Kehitämme sosiaalisen median monipuolista käyttöä. Työterveyslaitoksen fokusalueet, hankkeet ja muut painopistealueet ohjaavat sisällöntuotantoa kaikissa julkaisukanavissa. Tuotamme sosiaali- ja terveysalan e-oppikirjoja joita opiskelijat voivat lainata sähköisinä kirjastoista. Julkaisemme esimiestehtäviin siirtyville oppaan sekä painettuna että eri päätelaitteille sopivina versioina. Aihealuetta käsitellään myös muissa Työterveyslaitoksen julkaisukanavissa. Julkaisemme Työmatkalla maailmalla -oppaan eri päätelaitteille sopivassa muodossa ja painettuna. Vakiinnutamme sisäisen uuden SharePoint järjestelmän käytön ja jatkokehitämme palvelua Työterveyslaitoksen tarpeisiin. Valmistaudumme entistä paremmin liikkuvan työn mahdollistamiseen sisäisissä toiminnoissa. Tuemme sisäisen Uudistuva Työterveyslaitos hankkeen toteutusta ja viestintää.

36 36 (45) 5. Työterveyspäivät ja muut tapahtumat Työterveyspäivien konseptin uudistaminen käynnistettiin vuoden 2013 tilaisuuden suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Uudistamisprosessia jatketaan edelleen. Kansainvälisten tapahtumien (konferenssit, seminaarit, jne.) järjestämiseen kehitämme palvelupaketteja ja intran sisältöä, tavoitteena tiedon helppo saatavuus. Toiminta 2014 Työterveyspäivät Työterveyspäivien tavoitteiden tarkistaminen ja kirkastaminen. Toiminnan kannattavuuden ja toimintaympäristömuutoksen vaikutusten arviointi ohjelmasisällön kehittämisessä. Muut tapahtumat Kehitetään kansainvälisten tapahtumajärjestämistä: o Tiedotus, projektinhallinta, rahoitusprosessit. 6. Tilanne- ja trenditiedon tuottaminen Keräämme, tulkitsemme ja viestimme työtä ja työhyvinvointia koskevaa tilanne- ja trenditietoa yhteistyössä ulkoisten kumppanien kanssa. Tuotamme uutta työolotietoa rekisterien ja kyselyiden perusteella, ja laadimme katsauksia interventioiden vaikuttavuudesta. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen tiedolla vaikuttamiseen. Edistämme verkon kautta tapahtuvaa viestintää ja seuranta-aineistojen tutkimuskäyttöä. Toiminta 2014 Edistämme seuranta- ja tutkimusaineistojen hyödyntämistä kehittämällä edelleen työhyvinvointiprofiileja ja edistämme niiden laajaa käyttöä. Osallistumme aineistoihimme liittyvään tutkimustoimintaan yhteistyössä muiden tiimien ja teemojen kanssa ja hoidamme Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavan tehtävät. Käynnistämme Työterveys ja maatalous Suomessa seurantatutkimuksen. Hoidamme lakisääteiset rekisteritehtävämme ylläpitämällä TPSR- (ammattitaudit), ASA- (karsinogeenialtistumiset) ja THAM- (työhygieeniset mittaukset) rekistereitä ja tuottamalla niistä tilastoraportteja ja tietopalveluita. Käynnistämme ASArekisterin vaikuttavuus- ja syöpäsairastuvuustutkimuksen. Osallistumme tiedolla vaikuttamiseen EU-tasolla tuottamalla sopimuksen mukaiset raportit EU:n Dublinin säätiön (Eurofound) ja Bilbaon instituutin (EU-OSHA) verkkosivuille sekä EUROSTATin käyttöön. Tuotamme kansainvälisenä yhteistyönä tietoa työhyvinvointiin, työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvien interventioiden vaikuttavuudesta (Cochrane-katsauksia ja muita katsauksia).

37 37 (45) 3.4 Yhteiset palvelut Yhteiset palvelut tuottaa toiminta-alueiden ja osaamiskeskusten rajat ylittäviä toiminnan suunnittelua ja johtamista tukevia palveluita ydintoiminnan tarpeista lähtien. Yhteisiä palveluita ovat keskitetyt henkilöstö- talous ja tietohallintopalvelut sekä tärkeimmät ylimmän johdon tuki-, suunnittelu ja seuranta- sekä lakipalvelut. Yhteisten palveluiden vuoden 2014 tärkeimpänä tavoitteena on tukea Työterveyslaitoksen strategian laadintaa ja kehittää edelleen henkilöstösuunnittelua. Laadun ja riskien hallintaa edistetään systemaattisena toimintatapana organisaation kaikilla tasoilla. Toiminta 2014 Strategian laatiminen vuosille Kansainvälisen arvioinnin toteuttaminen Henkilöstösuunnittelun käytänteiden edelleen kehittäminen Uusien ICT-palveluiden käyttöönotto Toimitila-hankkeen edistäminen.

38 38 (45) 4 Henkilöstövoimavarojen hallinta: osaamispääoman kehittäminen 2014 Vuonna 2014 Työterveyslaitoksessa laaditaan uusi strategia vuosille Vuonna 2012 laaditut osaamislinjaukset tarkistetaan strategian muotoilun yhteydessä. 4.1 Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus Työympäristön kehittäminen -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista fyysisen työympäristön kehittämisessä, sen turvallisuuden ja riskien arvioinnissa ja hallinnassa sekä työympäristön tutkimisessa ja kehittämisessä voimavaratekijänä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa osaamista uusien teknologioiden työympäristöriskien tunnistamisessa ja hallinnassa ja haittatekijöiltä suojautumisessa kehittää osaamista ja menetelmiä asiakkaiden tukemisessa oman työympäristönsä kehittämisessä ja arvioinnissa vahvistaa moniammatillista kehittämisosaamista vahvistaa asiantuntemusta ja perusosaamista kemikaaliturvallisuuden, pienhiukkasten, sähkömagneettisten kenttien, melun ja tärinän ja biologisten haittojen hallinnan alueilla. 4.2 Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus Terveys- ja työkyky -osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työterveyden, työkyvyn ja toimintakyvyn edistämisessä, työperäisten ja työhön liittyvien sairauksien mekanismeissa, diagnostiikassa ja ehkäisyssä sekä työterveyshuollon kehittämisessä. Osaamisen kehittämisen painopisteinä ovat vuonna 2014: vahvistaa sekä terveyden edistämisen että työhön osallistumisen kehittämisja tutkimusosaamista vahvistaa työterveyshuollon toimintaa koskevaa tutkimusosaamista yhdistämällä työhön liittyvät sairaudet -tiimin ja työterveyshuollon tutkimus ja kehittäminen -tiimin kehittää toimintakyvyn arviointia koskevaa palvelu- ja tuoteosaamistamme vahvistaa työterveyshuollon koulutuksen johtamisen osaamista vahvistaa laadullista arviointiosaamista sekä interventiotutkimuksen osaamista vahvistaa työlääketieteellistä osaamista yhdistämällä työlääketiede- ja yliherkkyyssairauksien hallinta -tiimit. 4.2 Työn ja työorganisaatioiden kehittäminen -osaamiskeskus Työn ja organisaatioiden kehittäminen osaamiskeskus vastaa osaamisesta ja resursseista työtä, sen muutoksia sekä näiden työhyvinvointi- ja työuravaikutuksia

39 39 (45) koskevan tiedon ja uudistumiskykyisyyttä, osaamista, innovatiivisuutta ja toiminnan tuloksellisuutta lisäävien kehittämisen menetelmien osalta. Osaamisen kehittämisen painopisteitä ovat vuonna 2014: Vahvistaa 2020-luvun työelämän mahdollisuuksia ja haasteita koskevaa ymmärrystä ja tietoa sekä analysoida ja kehittää keinoja mahdollisuuksien toteutumisen tukemiseksi ja haasteista selviämiseksi erilaisilla työurilla, erilaisissa kansalaisryhmissä ja eri toimialoilla. Vahvistaa monipuolisten ja toisiaan täydentävien paradigmojen (lähestymistapojen) soveltamista ja kehittämistä muuttuvan ja kehittyvän työn tutkimuksessa. kehittää edelleen interventio-, evaluaatio-, ja implementointitutkimuksen osaamista. Vahvistaa työelämän mielenterveyskysymysten sekä neurologisten ja neuropsykologisten kysymysten hallintaa. Vahvistaa monipuolista osaamista työn, työyhteisöjen, yksilöiden ja organisaatioiden kehityksen tukemisessa ja kriisivaiheiden ratkaisemisessa. Vahvistaa erityisesti turvallisuuskriittisillä toimialoilla tarvittavien tutkimus- ja palvelukonseptien kehittämistä ja soveltamista.

40 40 (45) 5 Rahoitus Työterveyslaitokselle valtion talousarviossa osoitettu valtionapu vuodeksi 2014 on 36,5 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuoden 2013 valtionapu. Valtionavun lasku johtuu vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman sekä tutkimuslaitosuudistuksen aiheuttamista leikkauksista. Työterveyslaitoksen talousarvion kokonaissumma on esityksen mukaisesti 66,3 miljoonaa euroa, mikä on 1,6 miljoonaa euroa (2,4 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetti. Kustannusten kurissa pitäminen edellyttää tarkkaa kustannusseurantaa sekä jatkuvaa säästömahdollisuuksien hyödyntämistä. Oman toiminnan budjetoidut tuotot ovat 29,7 miljoonaa euroa, mikä on 0,3 miljoonaa euroa (1 %) vähemmän kuin kuluvan vuoden budjetissa. Muutokseen on vaikuttanut varautuminen toiminnan lievään supistumiseen, joka johtuu varautumisesta supistuvaan valtionapuun. Henkilöstökulujen kokonaisbudjetti on 39,4 miljoonaa euroa vuonna 2014, laskua on 1,2 miljoonaa euroa (3 %) verrattuna vuoden 2013 budjettiin. Henkilöstökulujen laskennassa on otettu huomioon henkilöstömäärän aleneminen vuonna Muiden kulujen ennakoidaan olevan 23,9 miljoonaa euroa, mikä vastaa vuoden 2013 budjetoitua tasoa. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää tiukan kustannuskurin ylläpitämistä. Käytännön toimenpiteitä kustannussäästöjen saavuttamiseen ovat mm. kaikkien päättyvien sopimusten hintatason tarkastukset, säästöjä on mahdollista saavuttaa joko sopimusten hintatasoa laskelmalla tai karsimalla sopimusten sisältöä. Hankintojen ja muiden pitkävaikutteisten menojen budjetti on 3,1 miljoonaa euroa, laskua on 0,3 miljoonaa euroa kuluvan vuoden budjettiin nähden.

41 41 (45) TYÖTERVEYSLAITOS TALOUSARVIO 2014 Toteutunut Talousarvio Talousarvio Muutos Muutos 13/ /14 % TUOTOT Suoritteiden tuotot % tutkimus % tiedotus % palvelu % muut tehtävät % Muut tuotot % YHTEENSÄ ,7 % KULUT Palkat ja palkkiot % lakis.sos.kulut % muut henkilökulut % aineet ja tarvikkeet % vieraat palvelut % vuokrat ja kiint.kul % muut kulut % YHTEENSÄ ,0 % MUUT PITKÄVAIKUTTEISET HANKINNAT % KAIKKI YHTEENSÄ % Korko- ja osinkotuotot % AVUSTUSTARVE % VALTIONAPU %

42 42 (45) 6 Toimintasuunnitelman seuranta Toimintasuunnitelman toteutuminen kokonaisuutena arvioidaan vuosittain ja raportoidaan johtokunnalle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle toimintakertomuksessa. Tulossopimuksen toteutumisesta tehdään puolen vuoden väliarviointi ja sen toteutumista kokonaisuudessaan arvioidaan toimintakertomuksella. Seurannassa hyödynnetään strategisia mittareita. Mittaristolla arvioidaan hyvinvointia työstä -vision toteutumista. Strategista uudistumistamme ja kyvykkyyttämme arvioidaan kolmella ulottuvuudella. Ulottuvuudet ovat rakenteellinen pääoma ja infrastruktuuri, suhdepääoma sekä henkilöpääoma. Mittariston kehittämistä jatketaan käyttökokemusten pohjalta. Toiminta-alueiden toiminta ja osaamispääoman kehittyminen raportoidaan johtoryhmälle kolme kertaa vuodessa. Talouden ja henkilöstömäärän kehitystä seurataan johtoryhmässä kuukausittain. Kuva 16. Työterveyslaitoksen kyvykkyyttä kuvaavat mittarit.

43 Kuva 17. Työterveyslaitoksen vaikuttavuutta kuvaavat mittarit. 43 (45)

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa

Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Parempaan ja tuottavampaan työelämään Satakunnassa Pori 2.9.2015 Anne Jortikka Visio Työelämästrategia Suomen työelämä Euroopan paras vuoteen 2020 Työelämän laadun ja tuottavuuden samanaikainen kehittäminen

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014

Hyvinvointia työstä. Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 Hyvinvointia työstä 2020 Työterveyslaitoksen 2015 2020 strategia Johtokunnan hyväksymä 18.9.2014 TYÖTERVEYSLAITOS Työterveyslaitos on riippumaton työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä ja asiantuntija. TOIMINTA-AJATUKSEMME

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijoiden työseminaari 6.-7.6.2013 Liisa Hakala Mielekäs työ sosiaali- ja terveydenhuoltoalalla - Miksi työn mielekkyys

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Lähivuosien keskeinen haaste

Lähivuosien keskeinen haaste Dialoogiteema: Paraneeko vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työhön pääsy? Miten työelämä 2020 hankkeessa mahdollistetaan nyt työelämän ulkopuolella olevien työhön pääsy? VATES-PÄIVÄT 9.4.2014 Margita Klemetti

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhön osallistuminen ja pidemmät ja paremmat työurat Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura -teema Tätä me olemme Työura-teemassa tarkastellaan työuraa

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring

yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring Työterveyshuolto ja työpaikan yhteistyö Vaarojen tunnistaminen, riskien arviointi ja työterveyshuolto - seminaari Turku 7. 3.2012 Kari Haring asiantuntijalääkäri tij i 1 Yhteistyön perusteet Laki edellyttää

Lisätiedot

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä

SOTERKO. Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä SOTERKO Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymä Nuorten aikuisten terveys-, hyvinvointija työhön osallistumisen erojen kaventaminen -ohjelma (NUORA) NUORA Nuorten aikuisten ohjelmassa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa

Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Yhteistyö työkyvyn arvioinnissa Marjo Sinokki Työterveysjohtaja Turun Työterveystalo/Turun kaupunki LT, työterveyshuollon ja terveydenhuollon EL EI SIDONNAISUUKSIA Tänään pohditaan Taustaa Työkyky Yhteistyö

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö

Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Työsuojelun ja työterveyshuollon yhteistyö Yhteistyöllä työterveyttä ja työturvallisuutta Työterveys- ja työturvallisuusalan neuvottelupäivät 11.3. 2015 Varatuomari Ahtela Consulting Oy www.ahtela.eu Työ

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI

Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Työhyvinvointia yhteisesti kehittämällä - TEDI Pirjo Sirola-Karvinen, projektipäällikkö p. 0500 444575 Merja Turpeinen, tutkija p. 030 4742669 Maria Rautio, kehittämispäällikkö Päivi Husman, hankkeen vastuullinen

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia

Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Organisaation tuottavuus on ihmisten hyvinvointia Terveyttä yksilöille, tuottavuutta yritykselle ja hyvinvointia työyhteisölle Ossi Aura Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehitysjohtaja, fil.tri Alustuksen

Lisätiedot

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta

Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Henkilöstöjohdon rooli ja organisaation tiedonhallinta Strateginen työhyvinvointijohtaminen kunta-alalla Pauli Forma Henkilöstöjohtamisen seminaari 9.4.2013 Perustuu Kevan julkaisuun 1/2013 (Pauli Forma,

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä?

Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Työurien pidentäminen, mitä olisi tehtävä? Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos HAKU HANKKEEN SEMINAARI Helsinki 26.5.2010 Ahtelan työelämäryhmän eväät Tausta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ

TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖTERVEYSHUOLTO JA TYÖPAIKAN YHTEISTYÖ TYÖSUOJELUILTAPÄIVÄ PORI 14.3.2013 KARI HARING SAK RY YHTEISTYÖN PERUSTEET Laki edellyttää Laki yhteistoiminnasta yrityksissä 30.3.2007/334 Työterveyshuoltolaki

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015

Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta. 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Kuntatalousohjelma, kuntien tuottavuustavoitteet ja niiden seuranta 9.9.2015 Jani Pitkäniemi, finanssineuvos Kuntamarkkinat 2015 Tuottavuustyön historiaa valtio kunta -yhteistyössä Peruspalveluohjelmassa

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille

Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Korvausjärjestelmän tuki uudistuneille käytännöille Finlandia-talo / webinaari 26.9.2014 Reija Jääskeläinen etuuspäällikkö Työterveyshuollon korvausjärjestelmän tavoitteet (1/2) Edistää, kannustaa ja ohjata

Lisätiedot

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK

KANSALLINEN TYÖELÄMÄN ON? JUHA ANTILA / SAK KANSALLINEN TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISSTRATEGIA. MITÄ SE ON? JUHA ANTILA / SAK MAAN HALLITUKSEN OHJELMA SANOO S. 65 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan työelämän kehittämisstrategian,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013

Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta. Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnilla mielenrauhaa ja tulevaisuutta Sosiaali- ja terveysministeri Tampere 8.1.2013 Työhyvinvoinnista Työhyvinvointi omaksuttu yleiskäsitteeksi viime vuosina työpaikoilla ja politiikassa työhyvinvointikortti,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Pienten yritysten ja yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantaminen Työhyvinvointi fokukseen seminaari 7.3.2013 Kasnäs Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, Työterveyslaitos

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Osatyökykyiset työssä -ohjelma

Osatyökykyiset työssä -ohjelma Ohjelma joka kannattaa VATES 9.4.2014 Osatyökykyiset työssä -ohjelma STM:n käynnistämä ohjelma, jossa on kaksi kokonaisuutta: osatyökykyisten työssä jatkamista ja työllistymistä edistävä toimintakonsepti

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen

VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen VetoVoimaa meille kans! Rahoitusta tuottavien palvelujen organisointiin ja johtamiseen Maarit Lahtonen, asiantuntija Työelämän innovaatiot ja kehittäminen DM 629213 11-2011 VetoVoimaa! tekesläisen silmin

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 25.04.12 Tiina Rajala. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 1 Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumi 2012 Terveydenedistäminen osana hyvää työelämää 24.4.2012 Aluejohtaja Tiina Rajala 2 Hyvinvointia työstä Terveellinen, turvallinen ja mielekäs

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja

Työelämä 2020 -hanke. Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014. Margita Klemetti hankejohtaja Työelämä 2020 -hanke Hyvää huomenta Hyvää huomista Workshop 12.11.2014 Margita Klemetti hankejohtaja SUOMEN TYÖELÄMÄ EUROOPAN PARAS VUONNA 2020 Hallitusohjelma TYÖELÄMÄSTRATEGIA TULEVAISUUDEN TYÖPAIKALLA

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen

Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena. 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Hyvä ikä -työvälineet johtamisen tukena 7.11.2006 Henry Foorumi Asiakaspäällikkö Maaret Ilmarinen Työvoimaa ja osaamista poistuu Vaje 250.000 työntekijää Nykyinen työvoima 2.300.000 15 v. Poistuneita 900.000

Lisätiedot

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari TYÖTERVEYSHUOLLON NÄKÖKULMA TYÖKYVYN TUKEMISESSA Satu Väihkönen Työterveys Wellamo Oy, johtava ylilääkäri Suomen Työterveyslääkärit ry, pj 2013

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen

Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä. Eveliina Pöyhönen Sosiaali- ja terveysministeriön toimet kuntouttavan työtoiminnan kehittämisessä Eveliina Pöyhönen Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia reilusti vahvistaa

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JA TYÖELÄMÄN KEHITTYVÄ YHTEISTYÖ Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19.-21.3.2012 Helsinki-Tukholma-Helsinki, M/S Silja Serenade Hallitusneuvos Merja

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1

Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Hyvää huomenta Hyvää huomista 13.3.2016 1 Kemianteollisuus ry TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry Ammattiliitto Pro ry Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Työhyvinvoinnin kehittäminen on kemian alan työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Ahkeruus ei riitä - Työhyvinvointipääomalla tulevaisuuteen Työnilon julistus 15.1.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos Miksi ahkeruus

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Työurien pidentäminen

Työurien pidentäminen Lisää tähän otsikko Työurien pidentäminen EK päivä 24. 3. 2010 Oulun Yliopisto Kari Kaukinen Ylilääkäri 2 Ikääntyneiden huoltosuhde vuosina 2010, 2025 ja 2050 nykyisissä EU-maissa 65 vuotta täyttäneiden

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen

Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä. Työkyvyn tukeminen ehkäisee työkyvyttömyyttä Työkyvyttömyyden hinta Suomessa Työkyvyttömyys maksaa yhteiskunnalle vuodessa Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuodessa Työkyvyttömyyseläkettä saa lähes 4 171*milj. 18 800 henkilöä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä

Työelämän haasteet NYT. Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Työelämän haasteet NYT Tarja Kantolahti, ylitarkastaja, TtM Työhyvinvointifoorumi Kuormittavuuden hallinta työssä Esittely Sosiaali- ja terveysministeriö, työsuojeluosasto Ammatti: Tarja Kantolahti, ylitarkastaja

Lisätiedot

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö

Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö Työturvallisuus työssäoppimisessa ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 4.2.2015 Liisa Hakala Johtaja STM / Työsuojeluosasto/ Toimintapolitiikkayksikkö SISÄLTÖ Työn ja työelämän muutos

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö

Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella. Aamiaistilaisuus. 5.9.2014 Raahe. Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Aamiaistilaisuus 5.9.2014 Raahe Tiina Kesti, palvelujohtaja Leena Keränen, kehittämispäällikkö Lisää tuottavuutta työkykyjohtamisella Raahe 5.9.2014 klo 8.00 9.00

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08

Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020. Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Suomen työelämästä Euroopan paras vuoteen 2020 Margita Klemetti, TEM, 2013/08 Työelämän kehittämisstrategia Hallitusohjelman kirjaus kesäkuu 2011 Työ- ja elinkeinoministeriö asettaa työryhmän valmistelemaan

Lisätiedot