TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Sairauspoissaolot vähenivät Ensimmäistä hyvinvointi- keskusta suunnitellaan Linnainmaalle 3 4 Pajakoulu nappasi kehittäjäpalkinnon 8 VILKKU

2 NÄIN SEN NÄIN Tampere täyttyy kesätapahtumista HANNA LEPPÄNEN Kesällä on kevyt olo. Kesällä on lämmintä. Kesällä ollaan menossa. Kesä on erilainen. Lapsille ja nuorille on kesäleirejä muun muassa Antaverkassa ja Monitoimitalo 13:ssa. Perinteisiä kesälomaleirejä, eläinleirejä sekä musiikki- ja medialeirejä. Leinolan, Multisillan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksissa voi tavata kavereita juhannukseen asti. Liikennepuisto on auki junioreille koko kesän. Rullassa on perheen pienimmille sirkuspäivää, väririehaa ja puistopäiviä. Jäätelöä pääsee maistelemaan Liikennepuiston, Laikunlavan, Helapuiston ja Koivistonkylän nuorisokeskuksien jäätelökioskeissa. Niissä kymmenet alle 18-vuotiaat nuoret saavat hauskan kesäharjoittelupaikan. Tarjolla on myös nuorisoliikuntaa, kuten jalkapalloa, parkouria, frisbeegolfia, ohjattua kuntosalitoimintaa, salibandyä, uimakouluja, koriskerhoa ja pesäpallokoulu eri puolilla Tapahtumien Tampere on täynnä ääntä, sanaa, makuja, liikettä, ajatuksia. kaupunkia tai valokuvausta Lentävänniemessä ja Lielahdessa. Kesäisellä Laikunlavalla kajahtavat torvet, kitarat ja kurkut. Peräti parisataa esiintyjäryhmää on tarjottimella. Musiikkia kaupungin omista lähteistä: rockia, iskelmää, kansanmusiikkia, harmonikkaa, kuoroja, jazzia, rautalankaa ja salsaa. Haiharan kulttuurikeskus esittelee erilaisia kuvataiteilijoita, kesäteatteria, nukketeatteria, puistokonsertteja, hathajoogaa ja paljon muuta. Sitten tulevat vielä maamme eturivin museot: Tampereen Taidemuseo, Sara Hildénin taidemuseo ja Vapriikki. Tapahtumien Tampere on täynnä ääntä, sanaa, makuja, liikettä, ajatuksia. Musiikki on vahvasti esillä. Teatterikesä tuo huippuesitykset teatteripääkaupunkiin. Ja jokaiselle jotakin: Chilifest, Puistofiesta, Rullakiekon MM-kisat, veteraanien pöytätenniksen EMkisat ja Pyynikin ajot. Huh, Huh. Heikkopäistä alkaa jo hirvittää. Miten tästä selvitään? Omaan kesääni kuuluu lisäksi perinteistä löhöilyä iki-ihanalla Peltsun uimarannalla, mustaamakkaraa ja mansikoita Tammelantorilla, rockia ja bluesia Huurupiilossa ja Bluespaarissa. Virkistävää kesää kaikille! Jorma Mertanen Nuorisopalvelujohtaja SISÄLTÖ 16 KUVAT: HANNA LEPPÄNEN Riihilahti puhui esimiespäivässä 14 Tilakeskuksen siivoojat siirtyvät Aterialle Hilkan talli lenkkeilee Lamminpäässä 18 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 51. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kau punki, PL 487, Tampere VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Tuuli Oinonen tai VILKKU INTER NETISSÄ /vilkku TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta Oy, Tampere ISSN-L SEU RAAVA VILKKU ilmestyy syyskuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava 19. elokuuta mennessä päätoimittajalle. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Hanna Leppänen. Rehtori Jari Ikola ja kumppanit kehittivät projektissaan vaihtoehtoisen oppimisympäristön. Projekti sai kehittäjäpalkinnon. OSOITTEEN- MUUTOKSET omalle palkanlaskijalle. PAINOSMÄÄRÄ kpl. JUTTUVINKIT JA PALAUTTEET päätoimittajalle. 2 VILKKU

3 TEKSTI Tuuli Oinonen TAPETILLA Työtapaturmien määrä laski viime vuonna Tampereen kaupungin työntekijöille tapahtui korvauksia aiheuttaneita työtapaturmia kaikkiaan 757 kertaa vuoden 2014 aikana. Näistä neljännes sattui työmatkalla. Työtapaturmien määrä laski edellisvuoteen verrattuna 19 prosenttia ja näistä tapa tur mis ta aiheutuneiden työkyvyttömyyspäi vien määrä vähe ni 22 prosent tia. Sekä lievien että vakavien työtapaturmien määrä on laskenut, iloitsee henkilöstöjohtaja Niina Pietikäinen. Työmatkatapaturmien määrä on pienentynyt samassa suhteessa työtapaturmien kanssa. Työmatkatapaturmat aiheuttavat yli 40 prosenttia kaikista työtapaturmista johtuvista työkyvyttömyyspäivistä, ja niitä pyritään vähentämään. Viime vuonna selvitettiin riskipaikkoja työmatkaturvallisuuden parantamiseksi ja tänä vuonna toteutetaan työmatkaturvallisuuskysely henkilöstölle, sanoo Pietikäinen. Sairauspoissaolojen määrä väheni Myös sairauspoissaolojen määrä laski. Vuon na 2014 sairauspoissaolopäiviä oli henki löä kohden 15,5 päivää. Vuotta aiemmin vastaava luku oli 15,9 päivää. Määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina. Vuoteen 2008 verrattuna sairauspoissaolopäivien määrä on vähentynyt henkilöä kohden 4,4 päivää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat 41 prosenttia kaikista sairauspoissaoloista. Mielenterveysongelmat olivat syynä 12 Henkilöstön keski-ikä 45,2 vuotta prosenttiin poissaoloista. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä mielenterveysongelmien osuus kasvaa pitkiä poissaoloja tarkasteltaessa. Sairauspoissaolojen määrä on laskenut erityisesti Tampereen Ateriassa, Tilakeskuksessa ja Taloushallinnon palvelukeskuksessa, kertoo Niina Pietikäinen. Sairastavuuserot kaupungin eri organisaatioiden välillä ovat merkittäviä. Osaltaan eroja selittää eri ammattiryhmien välisten erojen suuruus, mutta tilanne on samanlainen myös muissa kunnissa. Työntekijämäärä nousi vain 78 henkilöä Tampereen kaupungin palveluksessa työskenteli viime vuoden lopussa työntekijää. Vuoteen 2013 verrattuna henkilöstömäärä nousi vain 78 henkilöä, vaikka Oriveden sosiaali- ja terveyspalveluista siirtyi kaupungin palvelukseen 209 työntekijää. Toiminnan tehostumiseksi ja tuottavuuden parantamiseksi kaupunki asetti vuoden 2014 tavoitteeksi 220 henkilötyövuoden vähentämisen edellisvuoteen verrattuna. Vähentämistavoite jaettiin edelleen hyvinvointipalvelujen tuotantoalueille, liikelaitoksille sekä konsernihallinnolle ja konsernipalveluille. Koko kaupungin osalta henkilötyövuosien määrä väheni 219 henkilötyövuodella eli tavoite lähes toteutui, sanoo Pietikäinen. Henkilöstökulut olivat vuoden 2014 tilinpäätöksessä 677,0 miljoonaa euroa. Tästä palkkojen osuus oli 515,4, eläkekulujen 131,9 ja muiden sivukulujen 29,7 miljoonaa euroa. Henkilöstökulujen kasvu oli 9,0 miljoonaa euroa eli 1,4 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Merkittävin henkilöstökulujen kasvua selittävä tekijä on Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoimintaalueen laajeneminen. Vuonna 2013 on maksettu Tehy-ratkaisus ta johtuvia takautuvia korvauksia noin 3,5 miljoonaa euroa. Tiedot selviävät vuoden 2014 henkilöstötilinpäätöksestä. Henkilöstöasiat > Henkilöstöraportointi VILKKU

4 Uusi ap TAPETILLA Tamperelaiset saavat palvelunsa tulevaisuudessa eri puolilla kaupunkia sijaitsevista hyvinvointikeskuksista ja lähitoreilta. Uudenlaista palvelumallia suunnitellaan ensimmäisenä koilli sella alueelle, jossa palvelut löytyvät Linnainmaalle sijoittuvasta hyvinvointikeskuksesta. Lisäksi palveluja tuotetaan paikallisissa palvelupisteissä eli lähitoreilla. Koillisella alueella suunnittelua on tehty yhdessä asukkaiden, eri toimijoiden, järjestöjen ja yritysten kanssa. Linnainmaalle tulevaan hy vinvointikeskukseen saadaan alu een perusterveydenhoidon vas taanottopalvelut, suun terveydenhoito, kirjastopalvelut, nuorisokeskustoiminta, hyvinvointineuvola ja matalan kynnyksen palveluita. Palveluja suunnitellaan Linnainmaan Prisman yhteyteen. Liikekeskukseen sijoittuisivat kirjasto- ja nuorisokeskuspalvelut, hyvinvointineuvola sekä matalan kynnyksen palveluita. Lisäksi palveluja voidaan sijoittaa Linnainmaan terveysasemalle henkilöstöravintolalta vapautuviin tiloihin, kertoo tilaajaryhmän johtaja Kari Hakari. Yksiköitä siirtyy Linnainmaalle Hyvinvointikeskuksen myötä yksittäisten, pienten palveluyksiköiden sijainteihin tulee muutoksia. Muutoksien vuoksi sisäisiä siirtoja joudutaan tekemään, mutta ketään työntekijää ei irti- TEKSTI Aila Rajamäki ja Tuuli Oinonen KUVA Hanna Leppänen Tamperelaisille tarjotaan palveluita hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla sanota, sanoo Kari Hakari. Pellervon kirjaston, Atalan terveysaseman ja Takahuhdin entisen terveysasematalon sekä joidenkin yksittäisten suun terveydenhoidon ja neuvolan toimipisteiden toiminnot siirtyvät Linnainmaalle hyvinvointikeskukseen, samoin toimintoja Kämmenniemen terveysasemalta. Tasanteen, Leinolan ja Linnainmaan nuorisokeskusten tilat voidaan ottaa uuteen käyttöön, kun nuorisolle saadaan uusia tiloja sekä hyvinvointikeskuksesta että kouluilta. Esimerkiksi Linnainmaan nuorisokeskuksesta saadaan lisätilaa Linnainmaan päiväkodille, samoin Leinolan nuorisokeskuksen tilat jäävät päiväkodin ja koulun käyttöön. Teiskolaisten palveluiden saavutettavuus pyritään takaamaan toteuttamalla palveluja lähitoreilla. Ensimmäinen lähitori alueelle muodostuu Kämmenniemeen kirjaston, perusopetuksen ja nuorisokeskuksen yhteyteen. Kämmenniemen neuvola- ja terveysasemapalvelut järjestetään tarpeen mukaan hyvinvointikeskus- tai lähitoripalveluina. Kämmenniemen lähitorin palvelujen suunnittelu alkaa elokuussa 2016 ottamalla mukaan asukkaiden ja yhdistysten lisäk- Tulevaisuudessa Tampereen palveluja tarjotaan hyvinvointikeskuksissa ja lähitoreilla. Uusi malli otetaan ensimmäisenä käyttöön Linnainmaalla. Osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen työskentelevät jo Linnainmaan terveysasemalla. si henkilöstö, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen tilaajaryhmästä. Myöhemmin myös Nurmi- Sori laan saadaan lähitori. Li säksi Kangasala suunnittelee Lam minrahkaan palveluita, joita raja-alueella voidaan joustavasti käyttää. Uudenlaista palvelumallia pilotoidaan ensimmäiseksi koil lisella alueella, mutta myöhem min palveluja kehitetään samalla mallilla muuallakin Tampereella. Tä nä keväänä aloitetaan keskustan ja läntisen alueen kehittämissuunnitelmien valmistelu. Syksyllä alkavat eteläisen ja kaakkoisen alueen palvelusuunnittelut. SUSANNA LYLY Kaupungin palveluksessa ahkeroi yli 500 kesätyöntekijää TAMPEREEN kaupungilla työskentelee yli 500 kesätyöntekijää: harjoittelijoita, koululaisia, opiskelijoita, vuosilomasijaisia ja kausityöntekijöitä. Ohjeita ja neuvoja kesätyöntekijöille löytyy Kesätyöntekijän oppaasta. Opas tarjoaa kesätyöntekijöille yksissä kansissa tietoa palvelussuhteeseen kuuluvista seikoista, kuten työajasta, vapaista, eduista ja työturvallisuudesta sekä kaupungin organisaatiorakenteesta ja strategiasta. Esimiehet voivat tilata oppaan paperiversioita kaupungin virastotalon virastopalveluista osoitteesta tampere.fi. Kaikkien uusien työntekijöiden, myös kesätyöntekijöiden, perehdyttäminen työtehtäviin on tärkeää. Perehdytyksen avuksi on tehty uusi opas, jota esimiesten kannattaa hyödyntää. Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen alkaminen (Perehdyttämisopas ja Kesätyöntekijän opas) 4 VILKKU

5 ormestari tarttui heti töihin an innainmaan tekemään, mutsanota, Leinolan sanoo nuo- Ka- päioitilat jäävät päivärjaston, käyttöön. Atalan tern Takahuhdin palveluiden entimataloritään takaamaan sekä joi- saa- alveluja sten suun lähitoreileeuvolan lähitori toimipis- alueelle tervey- mmenniemeen not siirtyvät Lin- kiretuksen ja nuorivinvointikeskuktoimintojteyteen. Kämmenarveysasemalta. ja terveysasema- Kämetääntarpeen Leinolan ja Linrisokeskustetikeskus- tai lähi- ti- mu- eppänen a uuteen käyttöön, niemen aadaan uusia lähitorin tilontikeskuksesta alkaa elo- et- isoja kokonaisuuksia, joihin tulee nnittelu isa ttamalla merkiksi Heinämäki Linnainkeskuksesta mukaan perehtyä,kuten työllisyydenhoitoon ja koulutukseen liittyvät ky- yhdistysten ereen kaupungin lisäk- saa- ulaispormestari. symykset ja kehittämistarpeet. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden tsi toukokuussa einämäen (vihr) kysymykset ovat tutumpia, koska nkeinopalveluisolin viime valtuustokaudella tämän lautakunnan jäsen. Luotta- otaan - ja elämänlaatutaavaksi apulais- palveluita ssa Tehtävää ja aiem- lähitor mustoimet eilla kaupunginvaltuu tettuna ja myös kaupunginhallituk- OSAAMIS- Olli-Poika Parviaiiin eduskuntaan. sen jäsenenä ovat antaneet toki KESKUKSEEN hyvää kokonaiskuvaa kaupungin taa myös Tampevaltuustoryhmää. HENKILÖÄ SIIRTYY 300 eri toiminnoista. kertoo t ja millaisista suunnitteko apulaispormestarin Mikä sinua kiinnostaa ä tulit Hiltunen apulaisriksi? HIN perustettavaan tilaan myös KONSERNIP ALVELUI- 4 tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? inen tamperelaiojan Nurmian Työ haastavien asiakokonaisuuk- uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 lähitori. äiti. Olen Li säkuunnittelesien parissa on mielekästä. Innos- tehn työurani poliisiiisin Lamveluita, kaupun gin työntekijää tun asioista ja pidän vaihtelusta ja eri joita tehtävisat ra ja - lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, n siten hakeudun luontaisesti tehtäviin, joissa näitä elementtejä joustavasti ulottuneet käyta palvelumallia on tarjolla. Vahvuuteni on myös poa sisäministeriön Taloushallinnon Poliisitutkinnon pimmäiseksi helppo lähestyttävyys. Olen tot- palvelukeskuksesta ja eiskunta- ja koilliutta myöhemmin halmaisteri. konsernihallinnosta. tunut toimimaan hyvin erilaisten Myös jateustieteiden Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden ihmisten kanssa aiemmissa työtehtävissäni ja nähnyt ihmisten tään samalla malntampereella. tohn alla, mutta apun Täetaan alussa. elämää melko monelta kantilta. pesti keskustan vie nyt varilta ja Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi kehittämissuunistelu. Syksylläal- Mikä on mielipaikkasi asioilta. ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallinto- ja mielipuuhaasi töitä a kaakkoisen ja alunnittelut. 5 Tampereella? sinulla on KAUPUNGIN tekijöille löytyy Kesätyöntekijän Kaikkien uusien työntekijöiden, myös kesätyöntekijöi- ja ict-palvelut. K eskuksen johtajana aloittaa Mielipaikkani on oma kotini Tampereen Onkiniemessä sekä Tamtekijöille yksissä kansissa tieden, perehdyttäminen työteh- oppaasta. Opas tarjoaa kesätyön- PALVELUKSESSA uu monta laajaa Heli Hirvelä. pereen lukuisat järvenrannat ja kuten toisen asseen ja työllisyy- KESÄTYÖNTEKIJÄÄ nimeksi tulee Koppari. AHKEROI YLI 500 toa palvelussuhteeseen kuuluvista seikoista, kuten työajasta, sen avuksi on tehty uusi opas, täviin on tärkeää. Perehdytyk- Osaamiskeskuksen metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään. vapaista, eduista ja työturvallisuudesta sekä kaupungin organidyntää. jota esimiesten kannattaa hyöä kulttuuri- ja liiin liittyvät asiat. projektin ohjausryhmä nä Nimen valitsi Koppa - TAMPEREEN Millaisia kaupungilla terveisiä lähetät työskentelee henkilöstölle? yli 500 kesätyönteki- Esimiehet voivat tilata opsaatiorakenteesta ja strategiasta. aljon yhteistyötä toimiva konserni - en kanssa. Synkkä hallinnon johtoryhmä 6 jää: harjoittelijoita, Olen tosi iloinen koululaisia, mahdollisuudesta olla vuosilomasijaisia osa tätä Tampereen gin virastotalon virastopalve- Henkilöstöasiat > Palvelussuhteen paan paperiversioita kaupun- lanne tekee työseellisen ja samal- Looran kautta järjestet- nimikilpailun avulla. opiskelijoita, ja kaupungin kausityöntekijöitä. työyhteisöä ja haluan Ohjeita kuunnella ja neuvoja näkemyksiänne. ja Kesätyöntekijän opas) luista osoitteesta virastomesta- alkaminen (Perehdyttämisopas luista, joiden enä vaikutus ongel- saatiin 100 nimiehdotyyn nimikilpailuun Olettehan oman työnne parhaita asiantuntijoita. Minuun voi olisen näkökulmasä. Näiden tekijöi- nimeä. Kopparia tusta ja 77 erilaista la tarvittaessa yhteydessä matalalla kynnyksellä. ttaminen on hanmalta osaltani teen kaksi kertaa. nimeksi ehdotettiin Nimen perusteluissa todettiin, että osaa- hin tartuit ja simmäisenä? miskeskuksen henkilökunta toimii kopparina n jo valmiita verlaajennan tietämistani tapaamalsaan vastaan eri palve- vastatessaan eli ottaesnkin näin alussa lualojen tehtäviä. höni kuuluu myös Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehitt ä- minen > Koppa-projekti Linnainmaan terveysaseman osastonhoitaja Tuula Urvikko ja sairaanhoitaja Sanna Ahonen toivovat, että terveysasemalla säilyy henkilöstöravintola muutosten jälkeen. Uusi apulaispormestari tarttui heti töihin HANNA LEPPÄNEN Anna-Kaisa Heinämäki on Tampereen kaupungin uusi apulaispormestari. Valtuusto valitsi toukokuussa 37-vuotiaan Heinämäen (vihr) osaamis- ja elinkeinopalveluista sekä sivistys- ja elämänlaatupalveluista vastaavaksi apulaispormestariksi. Tehtävää aiemmin hoitanut Olli-Poika Parviainen (vihr) valittiin eduskuntaan. Heinämäki johtaa myös Tampereen vihreiden valtuustoryhmää. 1Kuka olet ja millaisista tehtävistä tulit apulaispormestariksi? Olen syntyperäinen tamperelainen ja kahden pojan äiti. Olen tehnyt tähänastisen työurani poliisihallinnossa poliisin eri tehtävissä. Tehtävät ovat ulottuneet poliisiauton ratista sisäministeriön poliisiosastolle. Poliisitutkinnon lisäksi olen yhteiskunta- ja hallintotieteiden maisteri. Myös jatko-opinnot oikeustieteiden tohtoriksi ovat työn alla, mutta apulaispormestarin pesti vie nyt varmasti aikaa muilta asioilta. 2Millaisia töitä ja haasteita sinulla on edessäsi? Tehtäviini kuuluu monta laajaa kokonaisuutta, kuten toisen asteen koulutukseen ja työllisyydenhoitoon sekä kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvät asiat. Työni sisältää paljon yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Synkkä taloudellinen tilanne tekee työstä erittäin haasteellisen ja samalla on kyse palveluista, joiden ennalta ehkäisevä vaikutus ongelmien kasautumisen näkökulmasta on merkittävä. Näiden tekijöiden yhteensovittaminen on hankalaa, mutta omalta osaltani teen parhaani. 3Mihin töihin tartuit ja tartut ensimmäisenä? Minulla on jo valmiita verkostoja, mutta laajennan tie tä - mystäni ja osaamistani ta paamalla eri tahoja etenkin näin alussa aktiivisesti. Työhöni kuuluu myös isoja kokonaisuuksia, joihin tulee perehtyä, kuten työlli syydenhoitoon ja koulutuk seen liittyvät kysymykset ja kehit tämistarpeet. Sivistys- ja elämänlaatupalveluiden kysymykset ovat tutumpia, koska olin viime valtuustokaudella tämän lautakunnan jäsen. Luottamustoimet kaupunginvaltuutettuna ja myös kaupunginhallituksen jäsenenä ovat antaneet toki hyvää kokonaiskuvaa kaupungin eri toiminnoista. 4Mikä sinua kiinnostaa apulaispormestarin tehtävissäsi? Mitkä ovat vahvuutesi? Työ haastavien asiakokonaisuuksien parissa on mielekästä. Innostun asioista ja pidän vaihtelusta ja siten hakeudun luontaisesti tehtäviin, joissa näitä elementtejä on tarjolla. Vahvuuteni on myös helppo lähestyttävyys. Olen tottunut toimimaan hyvin erilaisten ihmisten kanssa aiemmissa työtehtävissäni ja nähnyt ihmisten elämää melko monelta kantilta. 5Mikä on mielipaikkasi ja mielipuuhaasi Tampereella? Mielipaikkani on oma kotini Tampereen Onkiniemessä sekä Tampereen lukuisat järvenrannat ja metsät, joihin voi mennä perheen kanssa retkeilemään. 6Millaisia terveisiä lähetät henkilöstölle? Olen tosi iloinen mahdollisuudesta olla osa tätä Tampereen kaupungin työyhteisöä ja haluan kuunnella näkemyksiänne. Olet tehan oman työnne parhai ta asiantuntijoita. Minuun voi olla tarvittaessa yhtey dessä. Osaamiskeskukseen siirtyy 300 henkilöä KONSERNIPALVELUI- HIN perustettavaan uuteen osaamiskeskukseen siirtyy 300 kaupun gin työntekijää lähinnä Hallintopalvelukeskuksesta, Taloushallinnon palvelukeskuksesta ja konsernihallinnosta. Keskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Uudessa osaamiskeskuksessa toimii viisi ryhmää: talous-, henkilöstö-, tieto-, hallintoja ict-palvelut. K eskuksen johtajana aloittaa Heli Hirvelä. Osaamiskeskuksen nimeksi tulee Koppari. Nimen valitsi Koppa - projektin ohjausryhmä nä toimiva konsernihallinnon johtoryhmä nimikilpailun avulla. Looran kautta järjestettyyn nimikilpailuun saatiin 100 nimiehdotusta ja 77 erilaista nimeä. Kopparia nimeksi ehdotettiin kaksi kertaa. Nimen perusteluissa todettiin, että osaamiskeskuksen henkilökunta toimii kopparina eli ottaessaan vastaan eri palvelualojen tehtäviä. Organisaatio ja johtaminen > Hallinnon kehittäminen > Koppa-projekti VILKKU

6 TAPETILLA TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Hanna Leppänen Paikkatieto liittyy lähes kaikkien työhön Paikkatieto on yhtä vanha asia kuin ihmiskunta, mutta viime vuosina se on tullut osaksi yhä useamman työ tehtäviä. Kaupungin tuottamat palvelut, väylät ja alueet ovat kaikki paikkasidonnaisia, joten paikkatiedon sujuva hyödyntäminen on verraton apu. Kartta on paikkatiedon visuaalinen esitys, mutta paikkatietoa on esimerkiksi osoite. Tietotekniikka antaa lisää mahdollisuuksia paikkatiedon esittämiseen ja analysointiin. Paikkatieto ei ole mysteeri, vaan näkökulma tiedon katseluun ja hallintaan. Paikkatiedossa asioiden sijainnilla on merkitystä. Tieto voi olla periaatteessa mitä tahansa, esimerkiksi koululaisia, kahviloita, liikennettä ja jopa abstraktimpiakin asioita, kuten viihtyisyyttä. Kantakaupungin strategista osayleiskaavaa varten pyysimme kaupunkilaisia merkitsemään kartalle muun muassa viihtyisiä paikkoja, kertoo paikkatietoasiantuntija Jouko Järnefelt. Maankäytön suunnittelijat ovat hyödyntäneet paikkatietoa kaupunkiorganisaation eturintamassa. Lähes kaikki työtehtävämme liittyvät paikkatiedon käyttämiseen tai tuottamiseen alkaen karttojen katselemisesta syvem- Jouko Järnefeltin tekemästä karttakuvasta saa yhdellä silmäyksellä hyvän kokonaiskuvan Tampereen väestöntiheydestä. Yksiköiden paikkatietovastaavia on koulutettu uuden karttapalvelun hyödyntämisessä. Järjestämme lisää koulutuksia, kertovat paikkatietoasiantuntija Jouko Järnefelt, erikoissuunnittelija Marko Kauppi ja kaupungingeodeetti Anna Mustajoki. pään tiedon analysointiin. Hyödynnämme virastokarttaa, kantakarttaa, ilmakuvia ja kaupunkimallia ihan tiedon katseluun, mutta käytämme niitä myös suunnittelun tukena esimerkik si taustakarttoina, Järnefelt selvittää. Lisäksi kaikki kaavoitukseen liittyvät selvitykset perustuvat paikkatietoon. Etsimme paikkatiedon avulla ratkaisuja moniin kaupunkirakenteen kehittämistarpeisiin ja vastauksia ajankohtaisiin kysymyksiin, esimerkiksi siihen, kuinka suuri osa kaupunkilaisista asuu nyt ja tulevaisuudessa raitiotiepysäkkien varrella. Karttapalvelu avuksi työtehtäviin Paikkatiedon hyödyntäminen on nyt entistä helpompaa ja kaikkien kaupungin työntekijöiden ulottuvilla uuden karttapalvelun ansiosta. Palvelu on otettu käyttöön alkuvuonna. Kaupungin työntekijöille karttapalvelusta näkyy enemmän tietoja kuin kuntalaisille, ja se toimii siten intrakarttana. Erikoissuunnittelija Marko Kauppi kertoo, että kirjautumi nen uuteen karttapalveluun tapah tuu automaattisesti Looran työkaluista palveluun mentäessä. Työntekijä näkee vain ne aineistot, jotka hänen työroolinsa mukaisesti kuuluukin nähdä. 6 VILKKU

7 Esimerkiksi vain viranomaistyötä tekevät saavat nähtäväkseen kiinteistörekisteriotteet ja vastaavaa ei-julkista tietoa. Karttapalveluun voi tallentaa omia karttanäkymiä, ja sillä voi tehdä hakuja. Lisäksi sillä pystyy jakamaan tieto ja muille organisaatioille, eli se toimii ekstranettinä, Marko Kauppi luettelee. Karttapalvelun avulla on mah - dollista esittää analyysejä ja teemakarttoja palavereissa. Karttapalvelusta voidaan julkaista vuorovaikutteisia karttanäkymiä. Esimerkiksi Looran Työturva Monitorissa voi karttanäkymän kautta merkitä paikan, jossa on sattunut työtapaturma. Paikkatiedosta ja karttapalvelusta hyötyvät myös kuntalaiset. Jo nyt karttapalvelun kautta on nähtävissä kaupungin yksiköiden ylläpitämää tietoa. Toukokuussa julkisesti nähtävillä oli 86 ylläpidettyä paikkatietoaineistoa kelikameroista venepaikkoihin, ja määrä lisääntyy jatkuvasti. Kirjautuneet käyttäjät näkevät huomattavasti enemmän aineistoja. Nyt kaupungin verkkosivuilta voi esimerkiksi tilata kiinteistöjen omistajaselvitykset karttaa apuna käyttäen. Netistä näkee ajantasaisen liikennetilanteen kartalla. Lisäksi kehitetään ns. palvelukarttaa, jossa ovat kaikki kaupungin palvelupisteet, koulut, päiväkodit, kirjastot ja muut palvelut. Taloustietokin on paikkatietoa Kaupunkimittausyksikön rooli on ollut aktiivinen paikkatiedon kehittäjänä ja mahdollistajana, mutta kaupungingeodeetti Anna Mustajoen mukaan asiaa hoidetaan eteenpäin toimivan virtuaaliorganisaation kautta. Mustajoki haluaa riisua vaikeu den ja mystisyyden verhoa paikkatiedon yltä. Oikeastaan kaikki tieto on jollain tavalla paikkatietoa, sillä paikkatieto on vain tietoa, jolla on sijainti. Tampereen taloustiedollakin on sijaintina Tampere. Kartan kautta monenlaista tietoa pystytään tuomaan helposti saataville, Mustajoki pohdiskelee. Kaupungilla mietitään Mustajoen mukaan myös tiedon omistajuutta. Esimerkiksi palvelukartan ylläpidon kannalta olisi tärkeää nimetä taho, joka tiedot omistaa. Kaupungin uusi karttapalvelu Toimintamallin uudistuksen päälinjoista päätetään kesäkuun valtuustossa TAMPEREEN kaupungin toimintamallin uudistuksen keskeisenä tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöisyyttä, kuntalaisten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kumppanuusajattelua. Myös johtamista halutaan selkeyttää ja kehittää sekä lisätä toiminnan taloudellisuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta sekä hyödyntää digitalisaatiota. Kaupunginhallitus esittää 15. kesäkuuta kokoontuvalle valtuustolle, että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta. Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Lisäksi esitetään, että poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä. Toimintamallin uudistamisen keskeisinä linjauksina esitetään myös, että kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen. Toimintamallin uudistuksen toteuttaminen on aloitettu konsernihallinnon uudistamisella siten, että konsernihallinnon uusi rakenne tulisi voimaan alkaen. Pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen, lautakuntien, jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamisjärjestelmästä teh dään päätöksiä tämän vuoden lopussa. Kaupunginhallitus hy väksyi 25. toukokuuta toimintamallin uudistamisen tavoit teet. tampere.fi/hallintojatalous/ toimintamalli Valtuusto kiitti henkilöstöä Henkilöstö haluaisi osallistua uudistamiseen ennen päätöksiä TAMPEREEN kaupunginvaltuusto hyväksyi toukokuun kokouksessaan viime vuoden tilinpäätöksen ja tarkastuslautakunnan arvioi ntikertomuksen kaupungin toiminnasta. Tilinpäätöstä pidettiin taloustilanteeseen nähden kohtuullisena. Tilinpäätössiirtojen jälkeen alijäämäksi muodostui 18,1 miljoonaa euroa. Ilman satunnaisia eriä tulos on 4,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin nettomenojen kasvu oli vain 0,5 prosenttia viime vuonna. Valtuustossa kiitettiin kaupungin henkilöstöä, jonka toiminnan ja tehokkuuden ansiosta menot saatiin painettua historiallisen matalalle. Valtuutetut muistuttivat puheenvuoroissaan, että näin on tapahtunut siitä huolimatta, että kaupunki on kasvanut ja palveluiden tarve lisääntynyt. KAUPUNGIN henkilökunnalta kysyttiin halukkuutta osallistua toimintamallin uudistamiseen ja siitä, minkälaisia osallistumisen muotoja kaivataan. Kyselyyn vastaajien mielestä yksiköiden väliset yhteiset ideointitilaisuudet ovat hyviä osallistumisen muotoja. Samoin sitä pidettiin hyvänä, että henkilöstö saisi uudistamisen vaihtoehtoja kommentoitavaksi tai äänestettäväksi etukäteen. Myös verkkokeskusteluja arvostettiin osallistumiskeinona. Kaiken kaikkiaan kyselyyn vastaajien mielestä tärkeää on, että vaikuttamaan pääsee ennen kuin asiat on päätetty. 22 työntekijää ilmoitti haluavansa osallistua aktiivisesti toimintamallin uudistamiseen. Kesäkauden jälkeen järjestetään henkilöstölle keskustelutilaisuus toimintamallin uudistuksesta. Tilaisuudessa mietitään toimintamallin uudistamista yli yksikkörajojen ja sovitaan jatko-osallistumismuodoista. VILKKU

8 Asumisvalmennuksel nuoria kehitysvamma TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Kehittäjäpalkinnot innovatiivisille oman alansa asiantuntijoille VILKUSSA esitel - lään viisi palkinnon saanutta kehitystyötä. Muihin palkittuihin voi tutustua Loorassa: Henkilöstöasiat > Yhteistoiminta > Kehittäjäpalkinto Kaupungin kehittäjäpalkintoraati on valinnut kymmenettä kertaa henkilöstön loistavimmat ideat ja niiden kehittäjät. Raati sai tänä vuonna huikeat 103 hakemusta, joista 24 palkittiin kehittäjäpalkinnolla. Viime vuonna hakemuksia tuli 63. Pohdimme määrän kasvua, mutta selvää syytä emme siihen keksineet. Kaupunki on laatinut vuonna 2014 uudet palkitsemisen periaatteet, joissa korostetaan muun muassa toiminnan kehittämistä, henkilöstösuunnittelija Satu Koski kertoo. Kehittäjäpalkintoja jaettiin kahdessa eri sarjassa: asiakaslähtöisyys ja työyhteisö. Hakemuksissa korostui tänä vuonna etenkin nuorten ongelmiin puuttuminen ja syrjäytymisen ennaltaehkäisy, mutta myös muut asiakasryhmät olivat edustettuina. Kosken mielestä hakemukset olivat erittäin laadukkaita. Koska kyseessä on kilpailu, raadin piti valita omasta mielestään parhaimmat ideat. Toivon, että kaikenlainen kehitystyö kuitenkin huomioidaan aina omissa yksiköissä. Hakemuksissa oli paljon uusia toimintamalleja ja ideoita, joita voi hyvin jakaa omalla tuotantoalueella ja laajemminkin, Koski sanoo. Jos sinulla on idea, joka kaipaisi vielä jalostusta, se kannattaa esitellä rohkeasti työkavereille ja esimiehelle. Pienestäkin ideasta voi hioa timantin, kuten tämänvuotisten kehittäjäpalkintojen saajien kokemukset osoittavat. Nostokettingit saa puhtaaksi betonimyllyssä onevuokrauk sen lisäksi Tampereen Logistiikan Jussi Ekosaari puhdistaa ja tarkistaa autonostureissa käytettäviä nostokettinkejä. Hän sai kehittäjäpalkinnon kettinkien ekologisen puhdistusmenetelmän keksimisestä. Kettingit ovat käytön jälkeen usein erittäin likaisia ja rasvaisia. Lisäksi niiden pintaan kertyy ruostetta. Kettinkien puhdistami nen teräsharjalla on raskasta ja vie paljon aikaa. Ekosaari keksi uuden puhdistusmenetelmän puoli vahingossa. Likaisessa betonimyllyssä pyö ri sepeliä ja vettä, joiden tarkoi tus oli irrottaa kuivunut betonijäte myllystä. Betonimyllyyn oli ajautunut myös yksi likainen kettinki. Kun Ekosaari pysäytti myllyn, hän huomasi, että kettinki oli puhdistunut pyörityksessä täysin. Tämän jälkeen tein testejä, Asumisvalmennuksella tuetaan nuoria kehitysvammaisia L ähihoitaja Riku Karppinen aloitti työskentelyn tuetun asumisen ohjaajana viime vuoden alussa. Hän sai tehtäväkseen kehittää asumisvalmennusprosessin, joka parantaisi nuorten kehitysvammaisten mahdollisuuksia asua itsenäisesti. joissa mittasin, ettei kettinki kulu kohtuuttomasti betonimyllyssä. Kettinkien puhtaus on edellytys sille, että voin tarkastaa niiden kunnon asianmukaisesti, Ekosaari kertoo. Logistiikan vuokraamossa on puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat parhaat päivänsä nähneet. Menetelmä on saanut kiitosta ekologisuudestaan. Betonimyllyjen käyttöikä pitenee, kun niitä voidaan käyttää kettinkien pesukoneina siihen asti, kunnes koneet hajoavat kokonaan. Betonimyllyn sisältä irrotetaan siivekkeet, jonka jälkeen siellä voi pestä periaatteessa mitä vain pienrautaa. Menetelmä säästää aikaa ja rahaa, koska pesuvälineeksi ei ole tarvinnut hankkia esimerkiksi painepesuria tai kallista hiekkapuhallinta, Ekosaari sanoo. Olen kehittämiseen suuntautunut ihminen ja minulle on tärkeää, että saan auttaa muita. Kaupungilta puuttui tämänkaltainen valmennus kokonaan, Karppinen kertoo. Eri paikoissa kehitysvammaisten ohjaajana työskennellessään > 8 VILKKU

9 Konevuokrauk sen lisäksi Tampereen Logistiikan kohtuuttomasti betonimyllyssä. joissa mittasin, ettei kettinki kulu n kehittätoraati on 1 Jussi Ekosaaripuhdistaa ja Kettinkien puhtaus on edellytys t kymme- tarkistaa autonostureissa käytettäviä nostokettinkejä. Hän sai ke- kunnon asianmukaisesti, Eko- sille, että voin tarkastaa niiden henkilös- mat ideehittäjätlogisen puhdistusmenetelmän Logistiikan vuokraamossa on hittäjäpalkinnon kettinkien eko- kertoo. ä vuonna keksimisestä. puhdistettu kettinkejä vanhoissa betonimyllyissä, jotka ovat akemuspalkittiin usein erittäin likaisia ja rasvaisia. parhaat päivänsä nähneet. Me- Kettingit ovat käytön jälkeen innolla. Lisäksi niiden pintaan kertyy ruostetta. Kettinkien puhdistami nen logisuudestaan. Betonimyllyjen netelmä on saanut kiitosta eko- onna hai 63. Pohn kasvua, jon aikaa. Ekosaari keksi uuden daan käyttää kettinkien pesuko- teräsharjalla on raskasta ja vie pal- käyttöikä pitenee, kun niitä voi- yytä emsineet. Kaupunki on laatinut vuonna hingossa. hajoavat kokonaan. puhdistusmenetelmän puoli vaneina siihen asti, kunnes koneet lkitsemisen periaatteet, joissa korosmuassa toiminnan kehittämistä, hen- pyö ri sepeliä ja vettä, joiden tartetaan siivekkeet, jonka jälkeen Likaisessa betonimyllyssä Betonimyllyn sisältä irroittelija Satu Koski kertoo. koi tus oli irrottaa kuivunut betonijäte myllystä. Betonimyllyyn oli vain pienrautaa. Menetelmä sääs- siellä voi pestä periaatteessa mitä palkintoja jaettiin kahdessa eri sarjashtöisyys ja työyhteisö. Hakemuksisänä vuonna etenkin nuorten ongeltinki. Kun Ekosaari pysäytti myllineeksi ei ole tarvinnut hankkia ajautunut myös yksi likainen kettää aikaa ja rahaa, koska pesuväminenja n syrjäytymisen ennaltaehkäiös muut asiakasryhmät olivat edus- puhdistunut pyörityksessä täysin. lista hiekkapuhallinta, Ekosaari lyn, hän huomasi, että kettinki oli esimerkiksipainepesuriatai kalken mielestä hakemukset olivat eritita. Tämän jälkeen tein testejä, sanoo. yseessä on kilpailu, raadin piti valielestään parhaimmat ideat. Toivon, aja Riku Karppiitti työskentelyn tärkeää, että saan auttaa muita. tautunut ihminen ja minulle on nen kehitystyö kuitenkin huomioissa yksiköissä. Hakemuksissa oli palmintamalleja ja ideoita, joita voi hy- sumisen ohjaajaen alussa. Hän sai nen valmennus kokonaan, Karp- Kaupungilta puuttui tämänkaltaialla tuotantoalueella ja laajemminnoo. ehittää asumisvalsin, joka parantaisi Eri paikoissa kehitysvammaispinen kertoo. a on idea, joka kaipaisi vielä jalostusaa esitellä rohkeasti työkavereille ja svammaisten mahua itsenäisesti. Karppinen sai paljon ideoita siiten ohjaajana työskennellessään ienestäkin ideasta voi hioa timantin, ittämiseen suunhen, miten asumisvalmennus vuotisten kehittäjäpalkintojen saajiet osoittavat. KEHITTÄJÄ- PALKINTO Konevuokraaja Jussi Ekosaari sai kehittäjäpalkinnon kettinkien ekologisen puhdistusmenetelmän keksimisestä. VILKKU

10 > Karppinen sai paljon ideoita siihen, miten asumisvalmennus saadaan toimimaan mahdollisimman hyvin. Asumisvalmennusprosessin aluksi sosiaalityöntekijä arvioi yhdessä tuetun asumisen ohjaajan, kehitysvammaisen nuoren ja hänen perheensä kanssa, soveltuisiko nuori asumisvalmennukseen. Jos valmennus koetaan sopivaksi, päätetään valmennusajankohta. Asumisvalmennusjakso kestää 3 4 kuukautta, ja sen tavoitteena on selvittää, millainen asumismuoto olisi sopiva lapsuudenkodistaan muuttavalle kehitysvammaiselle nuorelle. Jakson aluksi asiakas muuttaa asuntoon, joka sijaitsee asumisyksikkö Puuwillan läheisyydessä. Karppinen käy säännöllisesti asiakkaan luona, ja jakson loppupuolella hän tekee yksityiskohtaisen arvioinnin asiakkaan asumisen taidoista. Kuvakauppalista puhelimeen Riku Karppinen on suunnitellut prosessin lisäksi siihen liittyvän materiaalin esitelehtisistä hakulomakkeisiin. Hän on kehittänyt myös asumisvalmennuksessa hyödynnettäviä työkaluja, jotka helpottavat kehitysvammaisten arkea. Yksi näistä on sähköinen kuvakauppalista. Tapasin asiakkaan, joka ei osannut lukea, mutta osasi käyttää puhelinta. Tästä sain idean puhelimessa olevaan kauppalistaan, jossa tuotteet näkyisivät kuvina. Siirsin tuotteiden kuvat ensin pilvipalveluun, jonka kautta ne ladattiin asiakkaan puhelimeen. Nyt hän tietää, mitä tuotteita poimia koriinsa kaupassa. Karppinen on saanut asumisvalmennuksen kehittämisestä hyvää palautetta kollegoiltaan ja asiakkailtaan sekä heidän omaisiltaan. Tällaiselle palvelulle on selvästi kysyntää, sillä seuraava nuori odottaa jo pääsyään omaan kokeilukotiin. Muotialan ja Pikku- Muotialan päiväkodeissa työskentelee yhteensä 27 työstään vilpittömästi innos- Muotialan ja Pikku- Muotialan päiväkodin osastorajat ylittävä opetusmalli toimii, koska kaikki työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja halukkaita jakamaan erikoisosaamistaan toisille. Muotialan päiväkodeissa arvostetaan henkilökunnan vahvuuksia tunutta työntekijää, ja työilmapiiri on sen mukainen. Jokainen on valmis auttamaan toista ja jakamaan osaamistaan sekä työyhtei- Kehitysvammaisten ohjaaja Riku Karppinen käy läpi itsearviointilomaketta helmikuussa asumisvalmennuksen aloittaneen Tinja Vatasen kotona. sön että päiväkotilasten hyväksi. Muotialassa on luotu vuosien saatossa toimintamalli, jossa jokaisen työntekijän erikoisosaamista hyödynnetään osastorajoista piittaamatta. Tällä tavoin henkilökunnan jäsenet saavat tehdä työpaikallaan sitä, minkä he parhaiten taitavat. Muotialan ja Pikku-Muotialan päiväkodeissa on esimerkiksi lasten liikuntaan erikoistuneita työntekijöitä, jotka suunnittelevat ja järjestävät liikuntatapahtumia molemmissa päiväkodeissa. He myös jakavat koulutuksissa saamaan sa tietoa ja vinkkejä kollegoilleen. Idea osastorajat ylittävään työskentelyyn sai alkunsa tavoitteesta toimia mahdollisimman yhteisöllisesti. Haluan huolehtia henkilökunnastani ja hyödyntää jokaisen osaamista. Tämä edistää luonnollisesti työhyvinvointia, Muotialan päiväkotien johtaja Leena Laine sanoo. Laine on hyödyntänyt järjestelmällisesti kehitystyössään esimerkiksi Kunta 10 -tutkimustuloksia, kehityskeskusteluja ja päiväkodin arviointipäivien antia. Kannustava ilmapiiri saa kiitosta Vastaava lastentarhanopettaja Päivi Kaukonen kertoo, että Muotialassa henkilökunta on sitoutunut työpaikkaansa ja sen toimintatapoihin. Henkilöstön vaihtuvuus 10 VILKKU

11 maan mahdollimennusprosessin työntekijä arvioi asumisen ohjaammaisen nuoren ensä kanssa, soi asumisvalmenlmennus koetaan etään valmennusmennusjakso kesta, ja sen tavoitteemillainen asumisiva lapsuudenkovalle kehitysvamlle. si asiakas muutoka sijaitsee asuuwillan lä heipinen käy siakkaan n loppuee yksirvioinasumiista n on suunsin lisäksi siiteriaalin esitelehakkeisiin. Hän on s asumisvalmennnettäviä työkaluavat kehitysvam- Yksi näistä on sähuppalista. siakkaan, joka ei mutta osasi käytästä sain idean puan kauppalistaan, äkyisivät kuvina. en kuvat ensin pilnka kautta ne laaan puhelimeen. mitä tuotteita poiaupassa. n saanut asumiskehittämisestä hyollegoiltaan ja asiä heidän omaisilpalvelulle on selillä seuraava nuoäsyään omaan ko- Projektipäällikkö Jari Ikola on suunnitellut vaihtoehtoista oppimisympäristöä, pajakoulua, jossa opiskelijat Riku Lähteenmäki ja Niklas Illikainen suorittavat peruskoulun viimeisiä opintojaan. Pajakoulu vaihtoehtoinen oppimisympäristö nuorelle on vähäistä, ja väki viihtyy työssään. Päiväkodin johtaja saa kiitosta kannustavan ilmapiirin luomisesta. Leenalla on aina ollut vahva näkemys siitä, mitä kohti mennään. Lisäkouluttautumiseen kannustetaan ja siihen varataan aikaa, Kaukonen sanoo. Lastenhoitaja Sonja Joutsela on päiväkodin ekotukihenkilö. Hän on kiinnostunut ekologisuudesta ja käynyt kaupungin ekokoulutuksissa. Tämän jälkeen hän on pitänyt tietoiskuja koko päiväkodin väelle. Tänä vuonna olemme saaneet vähennettyä sähkön ja veden kulutusta. Esikoululaiset ovat saaneet toimia päiväkodin ekoagentteina, Joutsela kertoo lasten osallistamisesta. Lastentarhanopettaja, päiväkodin varajohtaja Virpi Kurikka on puolestaan päiväkotien mediayhteyshenkilö. Hän vastaa tietoteknisistä laitteista ja suunnittelee mediakasvatusta. Työyhteisössämme kaiken ei tarvitse onnistua heti. Pikku- Muotialan ja Muotialan yksiköiden yhteistyötä on onnistuttu lisäämään joustavasti vuosi vuodelta, Kurikka sanoo tyytyväisenä. Älä o tumput suarana -projektin työryhmä kehitti vaihtoehtoisen oppimisympäristön niille peruskoulun päätösvaiheessa oleville nuorille, joilla on hankaluuksia saada päättötodistusta. Projektipäällikkö, rehtori Jari Ikolan mukaan osa nuorista ei ole pystynyt kiinnittymään omaan kouluunsa ja tästä syystä heidän opiskelunsa on takkuillut. Nuorella saattaa olla esimerkiksi pitkäaikainen sairaus, erilaisia koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia tai vain motivaation puutetta. Olemme pyrkineet aut- tamaan erilaisista taustoista tulevia nuoria tarjoamalla joustavan, vaihtoehtoisen tavan suorittaa peruskoulu loppuun, Ikola sanoo. Kahden lukuvuoden aikana vaihtoehtoista opetusta on järjestetty Iidesrannan Turjankadun pajalla, jossa on opiskellut yhteensä yli 50 peruskoulunsa päättävää luokkalaista ja 10.-luokkalaista kesätyöntekijät mukaan lukien. Käsillä tekeminen lähtökohtana Opintojen lähtökohtana on käsillä tekeminen ja ilmiöpohjai- > VILKKU

12 > nen oppiminen. Ilmiöpohjaisella oppimisella tarkoitetaan esimerkiksi sitä, että nostetaan auton moottori pöydälle ja lasketaan sen tilavuus, etsitään tietoa autojen historiasta, tutkitaan moottorin osia tai piirretään sellainen. Pajatyöskentelyssä korostuu nuorten yksilöllisten erojen huomioiminen, vahvuuksien löytäminen ja niiden tukeminen. Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelut on toteuttanut pajakoulun yhteistyössä Silta-Valmennuksen kanssa. Pajalla kouluaan suorittavien oppilaiden tiiviistä ohjauksesta huolehtivat opettajan lisäksi työvalmentaja ja nivelvaiheen ohjaaja. Pajakoulu on tuottanut tulosta, sillä oppilaat ovat motivoituneet opiskeluun ja sijoittuneet hyvin jatko-opintoihin, Ikola kertoo. Projekti on poikinut muitakin luovia oppimisympäristöjä tulevalle lukuvuodelle. Esimerkiksi syksyllä osa kolmen tamperelaisen yläkoulun oppilaista pääsee suorittamaan valinnaiset opintonsa ammattikoulun puolelle, Tredun Hepolammin toimipisteeseen. Älä o tumput suarana -projektin kehittäjäpalkinnon saajia ovat Jari Ikolan lisäksi Tuija Viitasaari, Pekka Pyykkönen, Maaret Tervonen, Kristiina Kaarakka ja Pirkka Schellhammer. VILKKU 50 vuotta VILKUN juhlavuonna julkaistaan katkelmia vuosien saatossa ilmestyneistä lehtijutuista ja ilmoituksista. Vilkun vuoden 1974 numerossa 5 julkaistiin työpaikkailmoitus, jossa etsittiin sihteeriä. Pienryhmätoiminta houkuttelee ikäihmisiä palvelukeskukseen appilanpuiston palvelukeskuksen askarteluohjaaja Satu Viskari ja lähi hoitaja Erja Ikäläinen saivat syksyllä 2013 esimieheltään tehtävän. Palvelupäällikkö Kirsi Kankaanpää pyysi naisia ideoimaan ja toteuttamaan palvelukeskukseen ennakoivan ikäihmisten pien- ryhmätoiminnan. Selvitin tietenkin ensin, mitä ikäihmiset tekevät mielellään. Hain ideoita esimerkiksi käsitöihin ammattikirjallisuudesta ja netistä. Sitten muokkasin niitä ikäihmisten pienryhmätoimintaan sopiviksi, Viskari kertoo. Ensimmäinen pienryhmä Pappilanpuiston palvelukeskuksen pienryhmään osallistunut Hilkka Kettunen, lähihoitaja Erja Ikäläinen ja askarteluohjaaja Satu Viskari esittelevät ryhmän näyttäviä aikaansaannoksia. aloitti kokoontumiset helmikuussa Ikäihmiset pääsivät kirjoittamaan ja lausumaan runoja, maalaamaan, askartelemaan kortteja, laulamaan ja jumppaamaan. Kaupungin kulttuuripalvelujen väki toi mausteensa pienryhmätoimintaan yhteistyössä museoja kirjastopalveluiden työntekijöiden kanssa. Pienryhmätoiminnalla pyritään saamaan palvelukeskuksen asiakkaiksi uusia ikäihmisiä, jotka asuvat vielä kotona. Näin palvelukeskus tulisi heille tutuksi, ja he oppisivat 10 viikon pienryhmätoiminnan jälkeen käymään keskuksen avoimissa ryhmissä omatoimisesti. Palvelukeskuksessa työskentelevien haasteena on saada ikäihmiset lähtemään kotoaan ja osallistumaan järjestettyyn toimintaan. Pienryhmään osallistunut Hilkka Kettunen tietää, että monilla senioreilla on korkea kynnys lähteä palvelukeskukseen, vaikka se sijaitsisi aivan kodin lähellä. Monet jäävät mieluummin mököttämään kotiin. Minä ajattelen, että pitää liikkua niin kauan kuin pystyy, muuten jään sängynpohjalle makaamaan, Kettunen sanoo. Pienryhmiin houkuteltiin asiakkaita muun muassa asiakasohjaajien ja kotihoitajien avustuksella. Satu Viskari ja Erja Ikäläinen ovat tyytyväisiä, että ryhmät saatiin täyteen. Ohjaajien mielestä on ollut ilo huomata, että pienryhmässä ikäihmisten on helppoa tutustua toisiinsa ja yhteinen sävel löytyy jo muutaman tapaamiskerran jälkeen. Paras palaute tehdystä työstä on ollut se, että seniorit ovat palanneet mielellään pienryhmään ja osallistuneet jakson jälkeen palvelukeskuksemme avoimiin tapahtumiin, Ikäläinen sanoo. 12 VILKKU

13 Rakennuspiirtäjän työ on siirtynyt paperilta tietokoneelle HARVINAISET AMMATIT PITKÄAIKAISET TYÖNTEKIJÄT TEKSTI Anna Valtonen KUVA Hanna Leppänen Kirsi Oksanen on tehnyt rakennuspiirtäjän töitä kaupungilla lähes kolmekymmentä vuotta. Rakennuspiirtäjiä on kaupungilla töissä kaksi. Molemmat työskentelevät Tilakeskuksessa. Teen rakennusprojekteihin liittyviä piirustuksia suunnittelijoiden ohjeiden mukaan. Suunnittelijat suunnittelevat esimerkiksi jonkin korjauksen rakennukseen, ja minä hoidan muutokseen tarvittavat piirustukset. Teen pohjapiirustuksia ja esimerkiksi ovi-, ikkuna- ja lupapiirustuksia. Huolehdin kaikista arkkitehtisuunnittelun piirustuksista, Oksanen kertoo. Vaikka Oksanen on kaupungilla harvinaisessa ammatissa, harvinaisuus ei juuri näy työssä. Piirtämiseen liittyvät haasteet voin ratkaista itse ja pidän siitä mitä teen. Nykyisi n harvinaisen rakennuspiirtäjä-nimikkeen muuttamisesta on keskusteltu, mutta en ole halunnut vaihtaa sitä. Nimike kertoo, mitä oikeasti teen. Oksanen tuli töihin Tilakeskukseen, silloiseen talonrakennusvirastoon, 1980-luvun puolivälissä. Aluksi piirrokset tehtiin käsin. Tietokoneisiin siirryttiin joskus 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen käsin piirtäminen loppui. Monessa asiassa tietokoneet ovat helpottaneet työtä. Alkuaikoina, kun piti tehdä vaikka 150 ovea, piti todella piirtää kaikki 150 ovea. Nyt riittää, että piirtää yhden oven ja kopioi sekä muokkaa. Kirsi Oksanen on toinen kaupungin rakennuspiirtäjistä. Nykyisin harvinaisen rakennuspiirtäjä-nimikkeen muuttamisesta on keskusteltu, mutta en ole halunnut vaihtaa sitä. Se kertoo, mitä oikeasti teen. Ennen viivan poistaminen piirustuksesta tapahtui raaputtamalla partakoneen terällä. Nyt samaan riittää yksinkertainen komento ja klikkaus. Toisaalta työstä on tekniikan myötä kadonnut persoonallinen kädenjälki. Työvälineet muuttuvat ja työkohteet vaihtuvat Kirsi Oksanen on piirtänyt uransa aikana korjaussuunnitelmia moniin kohteisiin, kuten kouluihin ja museoihin. Erikoisempi tapaus oli, kun Oksanen suurensi taiteilija Hannu Väisäsen taideteoksen kappelista Sara Hildénin taidemuseoon. Saimme Väisäsen tekemän pienoismallin kappelista. Ohjeena oli, että kappeli pitää suurentaa niin isoksi, että ihminen mahtuu sisälle. Mittasin pienoismallin tarkasti ja piirsin tarvittavan suurennoksen, jotta kappeli voitiin rakentaa oikeankokoiseksi. Myös Museokeskus Vapriikin muutossuunnitelmia oli mielenkiintoista piirtää, koska kyseessä on entinen tehdas ja tilat olivat sen mukaiset. Vapriikissa oli monta kohtaa, jotka piti käydä paikan päällä katsomassa, jotta pystyisi piirtämään oikein. Oksasen työpiste on lähes koko 30 vuoden ajan ollut Frenckellissä. Eniten työssä ovatkin muuttuneet apuvälineet. Tietokoneiden lisäksi myös muu tietotekniikka on muuttanut rakennuspiirtäjän töitä. Työ itsessään on pysynyt aika samana. Tietokoneet, kehittyvät ohjelmat, puhelimet ja kamerat ovat uudistaneet työntekoa. Entisaikaan rakennukset käytiin itse mittaamassa 25 metrin mitalla. Lisäksi erikoiset kohdat piti piirtää muistiin rakennuspiirustusten tekemisen avuksi. Nykyään rakennuksia voi kuvata helposti vaikka kännykällä. Samoin nykyään teetetään digitaaliset mittaukset, eikä kokonaisia rakennuksia tarvitse itse mittailla. Kirsi Oksasen töitä Tampereella Tesoman kirjasto- ja vapaa-aikakeskus (1988) Frenckell ( , edelleen) Joulutorin mökki (2008) Museoiden kokoelmakeskus Ruskossa ( ) Into piirtämiseen johti työhön Ylioppilaskirjoitusten jälkeen näin lehdessä ilmoituksen, että rakennuspiirtäjäkouluun Helsin kiin haetaan väkeä. En tiennyt, mitä rakennuspiirtäminen on, ja hain kouluun vain piirtämisen tähden. Pääsin kouluun ja lähdin Helsinkiin opiskelemaan. Ensimmäinen piirtämäni kohde oli isäni kesämökki, muistelee Kirsi Oksanen. Rakennuspiirtämisen ohessa Oksanen on tehnyt Tilakeskuksessa myös muunlaisia töitä. Esimerkiksi hän taittaa Tilakeskuksen henkilöstölehteä ja suunnittelee muita julkaisuja. Olen taittanut, tehnyt kuvankäsittelyä sekä suunnitellut Tilakeskuksen kutsuja, kortteja ja mainoksia. Osan olen piirtänyt käsin. Oikeastaan olen tehnyt kaikennäköistä, mihin tarvitsee sommittelutaitoja. Parasta työssäni on, että voin jonkin verran itse suunnitella, milloin teen mitäkin. Vapaa-aikaansa Oksanen viettää kotoisten harrastusten parissa. Enää en juuri piirrä vapaaajalla. Sen sijaan hoidan koiria ja vanhaa omakotitaloa. Olen myös innostunut sukututkimuksesta ja luen paljon runoja. VILKKU

14 TEKSTIT Päivi Pajula KUVAT Hanna Leppänen Vain muutos on pysyvää. Tämä tuttu lausahdus kuultiin useasti Tampere-talossa, jonne esimiehet kokoontuivat viettämään perinteistä esimiespäivää. Salin lavalle nousi vuoron perään kiinnostavia puhujia, kuten Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun johtaja Antti Lönnqvist, urheilupersoona Aki Riihilahti ja Aterian toimitusjohtaja Tarja Alatalo. Jokainen puhuja tarjosi esimiehille näkökulmia muutosjohtamiseen. > Toimitusjohtaja Aki Riihilahti oli yksi esimiespäivän odotetuimmista puhujista. Hän korosti, että keskinkertaisuus ei riitä nykyaikaisessa työyhteisössä, vaan henkilöstön erityistaitoja on vahvistettava entisestään. Esimiehet kuuntelivat tarkasti ja nyökyttelivät päättäväisesti, kun puhujat kritisoivat laatikkoleikkiä, kapulakielistä muutospuhetta ja takamus edellä puuhun kiipeämistä. HJK:n ja Helsinki Stadion Managementin toimitusjohtaja Aki Riihilahti kuvaili suorasanaisesti työn organisoinnin ja työyhteisön roolien ongelmia. Riihilahden mielestä esimiehet joutuvat käyttämään liikaa aikaansa epäolennaisiin asioihin. Silloin aikaa ei riitä työhön, joka on menestymisen kannalta tärkeää. Riihilahti kysyi yleisöltä, kenellä kuluu omasta mielestään liikaa aikaa palavereihin. Käsi toisensa jälkeen nousi pystyyn. Harmittavan usein palaverit johtavat ainoastaan siihen, että niissä saadaan päätetyksi seuraavan palaverin ajankohta, Riihilahti sanoi ja kehotti esimiehiä kyseenalaistamaan vanhoja, perinteisiä toimintatapoja. Muutostuulet Odotan päätöksiä sotesta Avopalveluiden suun hoitotyön päällikkö Anne-Mari Aaltonen kertoi pitävänsä Aki Riihilahden valmentavasta johtamistavasta. Mielestäni henkilöstön johtamisessa ja joukkueurheilussa on paljon yhteistä. Jokaisen työn tekijän osallistaminen työpuhalsivat esimiespäivässä 14 VILKKU

15 yhteisön kehittämiseen on erittäin tärkeää. Aaltonen suhtautuu positiivisesti tulevaisuuden muutoksiin työpaikallaan. Nykyisessä ase mas - saan jo 11 vuotta työsken nel lyt päällikkö on johtanut muutosten läpivientiä ennenkin. Uudistuminen on aina ollut luonnollinen osa työtä, eikä Aaltonen koe, että muutostahti olisi varsinaisesti kiihtynyt viime aikoina. Uskon, että kaikki sosiaalija terveyspuolen esimiehet ovat jo alkaneet valmistautua siihen, että uusi sote tuo muutoksia ennemmin tai myöhemmin, Aaltonen sanoi. > Suun hoitotyön päällikkö Anne- Mari Aaltonen on valmis mukautumaan sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Muutostyö on lopulta palkitsevaa. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun saumaton yhteistyö johtoportaan ja työntekijöiden välillä tuottaa halutun tuloksen. Kaupungin sisäinen tuki on muutostilanteissa tietenkin tärkeää. Minä saan tarvittaessa esimerkiksi esimiesneuvontaa. Olen vuosien varrella myös jatkokouluttautunut, mistä olen saanut varmuutta omaan työhöni, Aaltonen kertoi. < Kirjastopalveluiden henkilöstöpäällikkö Paula Rautaharkon (keskellä) mielestä muutosmyllerryksessä esimiehen on säilytettävä oma päämäärätietoisuutensa. Myös henkilöstöyksikön henkilöstösuunnittelija Tuija Laulunen ja Tampereen Infran päällikkö Wille Siuko olivat samaa mieltä. Tredun työelämäpalvelupäällikkö Mika Uronen ja koulutuspäällikkö Janne Pietiläinen myönsivät, etteivät muutokset ole aina helppoja tehdä, mutta uudistuminen on menestymisen ehto. Laakeri johtajien ja työntekijöiden välillä Tredun koulutuspäällikkö Janne Pietiläinen ja työelämäpalvelupäällikkö Mika Uronen pitivät esimiespäivässä puhuneen johtaja Antti Lönnqvistin ajatuksista. Lönnqvist korosti, että organisaation muutoksia tehtäessä koko henkilöstön on tiedettävä, mitä aiotaan tehdä ja mitä muuttaa. Lisäksi pitää vielä ymmärtää, miksi muutos tehdään. Tampereen ammattiopisto ja Pirkanmaan koulutuskonserni -kuntayhtymä yhdistyivät Tampereen seudun ammattiopisto Treduksi vuoden 2013 alussa. Tredun esimiesten mukaan ammattiopistossa jatkuu edelleen kahden erilaisen työkulttuurin yhteen hitsautuminen. Esimiehen tehtävä on olla johtoportaan ja työntekijöiden välissä se laakeri, joka joustaa molempiin suuntiin. On tärkeää, että osaamme selkeyttää työntekijöille tavoitteet ja toimenpiteet, joita muutoksen tekemiseen vaaditaan, Pietiläinen sanoi. Solvea Oy:n Jarkko Puranen piti esimiespäivässä tietoiskun tiedolla johtamisesta. Hänen mielestään tieto on tämän hetken arvokkain luonnonvara, jota on paljon, mutta jota ei osata tarpeeksi hyödyntää. Pietiläinen ja Uronen ovat tehneet työssään samanlaisia havaintoja. Tredussa on saatavilla paljon erilaista tietoa, jota voisi käyttää johtamistyössä. Aika tiedon analysointiin ja priorisointiin on kuitenkin kortilla. Esimiespäivän aikana miehillä oli aikaa jakaa kollegojen kanssa tuntemuksiaan. Usein sitä vain istuu itsekseen puurtamassa työhuoneessaan. Täällä aina muistaa, ettei ole esimiehenä yksin, Uronen sanoi. VILKKU

16 KAKSI MEISTÄ TEKSTI Matliisa Lehtinen KUVA Hanna Leppänen Pispalan koulun siivoojille sopisivat myös keittiötyöt Siivoojat Eeva Sillanpää ja Mervi Valkama odottavat elokuun siirtoa Tilakeskuksen palveluksesta Tampereen Ateriaan. He ovat jo siivonneet Pispalan koulun ruokasalia. Tampereen Tilakeskuksen siivoustoiminta siirtyy Tampereen Ateriaan elokuun alussa. Muutos koskee lähes sataaviittäkymmentä työntekijää, joihin kuuluvat myös Pispalan koulun siivoojat Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää. Sekä Valkama että Sillanpää ovat olleet Tampereen kaupungilla töissä viitisentoista vuotta ja siitä jo muutaman vuoden Pispalan koulussa. Luottamusmiehenä toimiva Sillanpää aloittaa aamuisin työt Huovarin päiväkodissa ja siirtyy sieltä koululle. Molemmat siivoavat koulujen luokkia, auloja, vessoja ja osaa ruokasalia. Suuri perussiivous tehdään vuosittain. Valtaosa kummankin työurasta on kulunut siivouksen parissa. Valkama arvostaa työn itsenäisyyttä. Hän suunnittelee itse työpäivänsä kulun ja aikataulut taa sen oppilaiden arjen mukaan. Hyvät työkaverit niin koulussa kuin päiväkodissa ovat tärkeä osa työssä viihtymistä. Pispalan koulussa olemme kaikki saman talon väkeä, jaamme huolet ja ilot, Valkama toteaa. Ehdottomasti parasta tässä työssä on se, että sitä tehdään lap- sille. Samalla saadaan seurata lasten touhuja ja kasvamista, Sillanpää tiivistää molempien ajatukset. Tavaramäärä hankaloittaa työtä Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää miettivät hetken kysymystä, mitä työssä voisi parantaa. Ensimmäisenä mieleen tulee jokaisen siivoojan arjen haaste eli ahtaus ja tavaramäärä. Siivouksen hyvää tasoa on vaikea ylläpitää, kun luokat ovat niin täynnä tavaraa. Kalusteet ovat vanhoja ja raskaita, eikä niissä ole esimerkiksi pyöriä alla. Vanhaa tyyliä ja tunnelmaa halutaan vaalia, mutta uudistukset toisivat myös raikkaamman yleisilmeen, Valkama pohtii. Sillanpään mukaan siivoustyössä tarvittavien koneiden kuljetus kerrosten välillä on hankalaa, koska talossa ei ole hissiä. Henkilöstön keskuudessa odottava tunnelma Valkama myöntää, että tunnelmat olivat ristiriitaiset, kun hän ensimmäistä kertaa kuuli siivouk sen siirtymisestä Tampereen Ateriaan. Ajattelin ensin, että ei kiitos mitään muutoksia enää. Työskentelin aikaisemmin kolmisenkymmentä vuotta siivoojana valtiolla muun muassa poliisilaitoksella sekä vesi- ja ympäristöpiirissä, ja silloisista muutoksista jäi todella negatiivinen fiilis. Sillanpää taas ei koe tulevaa muutosta erityisen suurena työnantaja säilyy samana. Myöskään koulun ja päiväkodin väki eivät ole muutoksesta erityisesti kyselleet. Luottamusmiehenä Eeva Sillanpää luonnehtii siivoustuotannon henkilökunnan yleistä tunnelmaa odottavaksi. Eniten mietityttää, saako jäädä omaan toimipaikkaan, ja miten työt sitten käytännössä jakautuvat. Monet ovat olleet kauan samassa talossa ja kuulleet, että Tampereen Ateriassa siirrytään paljon toimipaikasta toiseen. Toisaalta kuulemma väkeä tulee myös nopeasti avuksi, jos jossain on esimerkiksi sairausloman vuoksi vajausta. Työn suunnitteluun halutaan vaikuttaa Mervi Valkama ja Eeva Sillanpää odottavat, että kaikki toimipaikat käydään kohteittain läpi elokuussa. Tietysti toivomme, että saamme itse vaikuttaa oman työm me suunnitteluun. Valkama on tyytyväinen nykyiseen tehtäväänsä ja toivoo sen jatkuvan. Kaikki on auki vielä, saatan innostua opettelemaan uutta, Sillanpää puolestaan miettii. Pispalan koulun keittiössä työskentelevä Katja Karhu on molemmille tuttu. Valkama kertoo jo pari kertaa hakeneensa tuntumaa tulevaan auttamalla eväiden teossa ja laskiaispullien täytössä. Olen itse asiassa alun perin valmistunut keittäjäksi ja toiminut sillä alalla tasan yhden kesän, piikana isossa kartanossa, Valkama lisää pilke silmäkulmassa. Sillanpää muistaa, että hänelläkin on lähes ruokapuolen kokemusta elintarvikesiivouksesta Saarioisilla. Nyt ympyrä sulkeutuu elokuussa, molemmat nauravat. Osaaminen ei katoa mihinkään. Meistä on hienoa, että voimme tuoda oman osaamisemme Tampereen Ateriaan, Sillanpää korostaa. 16 VILKKU

17 TEKSTI Marika Haapala KUVA Hanna Leppänen Kansainvälistä menoa Rauhaniemen sairaalassa Tarjoa harjoittelupaikkaa ulkomaalaiselle opiskelijalle LÖYTYISIKÖ yksiköstäsi työssäoppimispaikka ja -ohjaaja ulkomaalaiselle opiskelijalle? Opiskelijasta ei tule yksikölle kustannuksia, paitsi jos haluaa tarjota hänelle esimerkiksi ruoat. Jakso voi kestää kolmesta viikosta kolmeen kuukauteen. Harjoittelupaikkoja tarvitaan monilla eri aloilla. Esimerkiksi päiväkoteihin ja sairaaloiden eri osastoille olisi paljon tulijoita. Myös kaikilta muiltakin aloilta toivottaisiin tarjottavan lisää paikkoja kansainvälisille opiskelijoille, kertoo hyvinvointialan kansainvälisistä asioista vastaava lehtori Anne Patana Tampereen seudun ammattiopistosta Tredusta. Tredusta lähtee vuosittain ulkomaille yli 200 suomalaista opiskelijaa työssäoppimisjaksoille. Vastaavasti esimerkiksi viime vuonna Suomeen saapui lähes 150 ulkomaalaista opiskelijaa, joille Tredu järjesti työssäoppimispaikan. Lisätietoja työssäoppimispaikoista saa Anne Patanalta numerosta Lähihoitajaopiskelija Kathrine Frandsen tulee hyvin ymmärretyksi Rauhaniemen sairaalassa, vaikka ei suomea osaakaan. Hän on valmis auttamaan Eila Laitista jopa sanaristikon täyttämisessä. Rauhaniemen sairaalan osasto 11:n käytävältä kuuluu mielenkiintoinen keskustelu. Voisiko joku auttaa minua kahvin kanssa? pyytää osastolla potilaana oleva rouva. Paikalle saapuu nainen valkoisissa hoita jan vaatteissa ja ojentaa kahvi kupin. Here s your coffee, sanoo nainen ja tarjoaa rouvalle pullaa. Don t you take any pulla? Are you on a diet? jatkaa nainen ja molemmat rävähtävät iloiseen nauruun. Kathrine Frandsen on tanskalainen lähihoitajaopiskelija, joka on työharjoittelussa Rauhaniemen sairaalassa. Hetken aikaa häntä seurattuaan voisi luulla osaston kaikkien potilaiden osaavan englantia ja hänen puolestaan ymmärtävän täydellisesti suomea, mutta näin ei ole. Tärkein työvälineeni on tämä, sanoo Frandsen englanniksi ja kaivaa taskustaan lapun, jossa lukee isolla Minä en puhu suomea mutta kukaan ei välitä siitä, hän jatkaa hymyillen. Lappu on kovassa käytössä, sillä Rauhaniemen sairaalassa monet potilaista ovat muistisairaita, jotka unohtavat uudet asiat hetkessä. Yhteisen puhutun kielen puuttuminen ei kuitenkaan haittaa, sillä toista voi ymmärtää muutenkin, esimerkiksi elekielen avulla. Yritän myös oppia yksinkertaisia sanoja suomeksi, kuten kuppi, kahvi ja pissa, ja toivon, että potilaat vastaavat lyhyesti kyllä tai ei. Parin saksantaitoisen potilaan kanssa olen käynyt pidempiä keskusteluja. Frandsenia miellyttää Rauhaniemen rauhallinen tahti. Toisin on Tanskassa, jossa sairaalassa on koko ajan kiire. Itse asiassa hänestä Rauhaniemeä ei Tanskassa nimitettäisi sairaalaksi. Tanskassa pitää olla sairaampi joutuakseen sairaalaan. Tosin en ole ollut siellä töissä geriatrisella osastolla. Opiskelijoista uusia ajatuksia työpaikalle Kathrine Frandsen ei ollut ajatellut hakevansa juuri Suomeen työharjoitteluun, mutta opinto-ohjaajan kysyessä sopisiko Suomi hänelle, ei hän pannut vastaankaan. Muutaman työharjoitteluviikon jälkeen hän on valmis muuttamaan ennakkokäsityksiään suomalaisista. Suomalaiset ovat hyvin ystävällisiä, eivätkä lainkaan niin hiljaisia kuin luulin, sanoo Frandsen. Frandsenin ohjaajana toimiva sairaanhoitaja Pia Salminen on perehdyttänyt vuosien aikana useita eri puolilta Eurooppaa tulevia opiskelijoita suomalaiseen sairaa la ympäristöön. Opiskelijoiden myötä hän on saanut omaankin työhönsä uutta näkö kulmaa. Opiskelijoilta oppii erilaisia asioita kuin jos kävisi maassa turistina. Erityisesti omaan ammattiin liittyvät eroavaisuudet eri maissa kiinnostavat. Esimerkiksi kun Suomessa voidaan antaa lihaspistos kahdella tavalla, kertoi eräs liettualainen opiskelija siellä olevan käytössä kolmaskin tapa, sanoo Salminen. Hoitotyön lomassa Salminen on tehnyt Frandsenille Tamperetta tutuksi. Mustamakkara on vielä kokematta, mutta mämmiä hän on jo ehtinyt maistaa. VILKKU

18 TYKYTYSTÄ Naisten lenkkiporukka puhuu ja puuskuttaa Iloinen puheenkalkatus kantautuu Horhan rinteeltä Lamminpäässä. Naisporukka tamppaa rinnettä ylös rytmikkäästi kävelysauvat viuhuen ja nauraa mennessään. Moni lenkkeilijä tunnistaa jo kaukaa tämän ryhmän, jota Hilkan talliksikin kutsutaan. Kokosin muutaman kaupungin työntekijän kanssa ryhmän kymmenisen vuotta sitten. Siitä lähtien olemme lenkkeilleet yhdessä aina keväästä syksyyn, kaupungin liikunnanohjaaja Hilkka Riihivuori kertoo. Parhaimmillaan lenkeillä on käynyt viisitoista naista, ja osallistujien ikähaitari on kattanut viisi vuosikymmentä. Lenkkiporukan ydinjoukkoon kuuluvat Riihivuoren lisäksi avopalveluiden ravitsemusterapeutti Virpi Salminen ja Länsi-Tesoman päiväkodin lastentarhanopettaja Satu Auvinen. Energinen kolmikko on innostanut kollegoitaan ja ystäviään mukaan reippailemaan hyvin tuloksin. Yksin ei tulisi lähdettyä, koska se olisi tylsää. Kun tietää, että lenkkikaverit odottavat, niin eihän sitä malta kotiin jäädä, Auvinen sanoo. Vaikka helle paahtaisi tai sade piiskaisi, naiset kokoontuvat aina tiistai-iltaisin Lamminpään ulkoilumajalle, josta he lähtevät yhdessä askeltamaan mäkisiä metsäpolkuja pitkin. Joukkoa johdattavat vuorotellen lenkkeilijät, jotka tuntevat Lamminpään alueen reitit hyvin. Lenkkiporukkaan kuuluu useita aktiiviliikkujia, joten kävelytahti pysyy reippaana koko matkan. Vaihteleva Lamminpään maasto pakottaa välillä puus kuttamaan, mutta puhe ei silti katkea. Tavoitteena terveys ja toimintakyky Jokaisella lenkkiporukan naisella on liikunnallisia tavoitteita, mutta heillä ei ole tapana osallistua yhdessä liikuntatapahtumiin tai kilpailuihin. Yksi treenaa maratonille ja toinen ylläpitää hyvää peruskuntoa, jotta jaksaisi pinkoa iltarasteilla entistä kovempaa. Sauvakävely on myös monen hiihtäjän suosikkilaji kesällä. Syksyisin lenkkeilijät vaihtavat kävelysauvansa sompasauvoi- Sauvakävelylle lähtö Lamminpään ulkoilumajalta tiistaisin klo 18. Naiset juttelevat arkielämän sattumuksista ja hauskuuttavat jutuilla toisiaan. Emme kävele pipo kireällä. Teemme yleensä noin 10 kilo metrin lenkin, ja matkalla ehdim me jutella niitä näitä. Mutta politiikasta emme puhu, Riihivuori sanoo. Riihivuori antaa kokeneena urheilijana pyydettäessä kuntoiluvinkkejä muille, mutta lenkkien tarkoitus ei ole esimerkiksi sauvakävelytekniikan viilaaminen, vaan liikunnasta nauttiminen ja rupattelu. TEKSTI Päivi Pajula KUVA Hanna Leppänen hin ja käyvät tarpomassa Pohjajärven suolla Ylöjärvellä. Tämä huippu-urheilijoidenkin suosima treenimuoto on mukavaa vaihtelua ja kohottaa kuntoa entisestään. Kauden lopuksi järjestetään päättäjäiset Lamminpään Takkatuvalla. Juomme kahvit ja herkuttelemme nyyttärityyliin kakkua sekä piirakoita, Virpi Salminen kertoo. Naiset toivovat saavansa tälle kaudelle uusia lenkkikavereita kaupungin henkilöstöstä. Sauvakävely hyvässä seurassa virkistää mieltä ja antaa energiaa työviikkoon. Harrastus on ilmainen, ja varusteiksi riittävät joustava urheiluasu, lenkkitossut ja kävelysauvat. Tavoitteenamme on pysyä hyvässä kunnossa. Terveenä jaksamme työelämässä toimintakykyisinä pitkään, Hilkka Riihivuori sanoo. Naisten lenkkiporukkaan mahtuu monenlaisia kuntoilijoita. Satu Auvisen,Virpi Salmisen ja Hilkka Riihivuoren leppoisassa seurassa askel tuntuu kevyeltä. 18 VILKKU

19 HANNA LEPPÄNEN Asiointipyörät otettiin käyttöön TYÖMATKOJEN lisäksi moni on kaivannut asiointipyöriä työpäivän aikana liikkumisen helpottamiseksi. Eco2 Ekotehokas Tampere hankkeen tuella on hankittu keskusvirastotalon ja Frenckellin työntekijöiden käyttöön kaksi asiointipyörää. Pyöriä voi lainata virastojen aukioloaikoina kello Asiointipyörien sähköinen varaus löytyy Outlookista resurssihaulla Tre virastotalo asiointipyörä ja Tre Frenckell asiointipyörä eli samalla tavoin kuin kokoustilavarauksetkin. Varaaja voi hakea pyöränavaimet ja kypärän virastomestareilta. Toinen pyörä löytyy virastotalon sisäpihan pyörätelineestä ja toinen Frenckellin pääsisäänkäynnin tuulikaapista. Pyöriin on liimattu Tampereen tekijä -tarrat. Pyörät ovat samaa kestävää mallia kuin kaupunkipyörätkin. Tavaroiden kuljetusta helpottaa etukori. Molemmat asiointipyörät ovat valkoisia ja tavaroiden kuljetusta helpottaa etukori. Pyöriin on maalattu tunnukset P284 ja P285. Kilometrikisaan osallistuu monta joukkuetta Tampereelta USEITA Tampereen kaupungin joukkueita on jo ilmoittautunut pyöräilijöiden Kilometrikisaan, jota poljetaan 22. syyskuuta saakka. Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjaavat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttavat oman joukkueen kilometrisaldoa. Mukaan voi liittyä missä vaiheessa vain ja kilometrit merkitä takautuvasti. Nettisivuilta voi seurata kunkin joukkueen sijoituksen kehittymistä kisassa. Voittajat palkitaan ja palkintoja arvotaan myös kaikkien osallistujien kesken. Kisaan liittyy myös Ketjureaktio-hyväntekeväisyyskampanja. Kilometrikisa on kaikille osallistujille maksuton. Virtatyökalu helpottaa yhteistyötä TAMPEREEN kaupungille saadaan kesällä seutukuntien yhteinen työtilapalvelu. Palvelu on Microsoftin SharePoint ja nimeltään Virta. Looran ja Confluencen työtilat jäävät pois käytöstä tämän vuoden lopussa. SharePoint-sivus ton avulla voidaan jakaa tietoja ja tehdä yhteistyötä, kertoo sovellusasiantuntija Terhi Suuronen Halosta. SharePoint auttaa esimerkiksi koordinoimaan projekteja, kalentereita ja aikatauluja. Sen avulla voi myös käydä keskustelua ja tarkistaa asiakirjoja sekä jakaa tietoja ja olla yhteydessä muihin käyttäjiin. Koulutuksia aiheesta järjestetään kesäkuussa ja syksyllä valtuustosalissa. Tampere Golf elokuussa Ruotulassa Kiitokset Lämpimät kiitokseni kaikille minua muistaneille siirtyessäni eläkepäiviä viettämään. Pirkko Moilanen Lämmin kiitos kaikille työkavereille yhteisistä työvuosista ja muistamisesta. Eeva Helin ELOKUUSSA kisataan jälleen Tampereen kaupungin henkilöstön golftaidoista. Kilpailu käydään Tammer Golfissa Ruotulassa keskiviikkona 19. elokuuta alkaen kello Kilpailu järjestetään vanhan tavan mukaan yhteislähtökisana. Henkilökohtainen kilpailu pelataan pistebogeykilpai lu na tasoitus korkeintaan 36. Joukkuekilpailussa kilpaillaan toimialoittain Jarmon Kilpi -kiertopalkinnosta. Ilmoittautuminen kilpailuihin Tammer Golfiin puhe lin numeroon tai sähköpostilla Ilmoittautumisen yhteydessä kerro, että osallistut Tampere Golfiin 19.8., nimesi, tasoituksesi, koti seurasi sekä joukkue, jossa pelaat. Ilmoittaudu viimeistään perjantaina 7. elokuuta. VAKUUTUSKASSAN toimistossa on kesälläkin normaalit aukioloajat: Maanantai, keskiviikko ja torstai klo Tiistai klo Perjantai klo Muistathan hakea korvauksia alkuperäisillä tositteilla 6 kk laskun maksamisesta. Hakuohjeet löytyvät internetsivuiltamme tampereenvakuutuskassa.fi VILKKU

20 VILKKUVAT Janinan päivä Ohjaava museolehtori JANINA AHLFORS on työskennellyt Tampereen kaupungilla taidekasvattajana vuodesta Työ koostuu lähinnä museokierrosten ja työpajojen ohjauksesta lapsille ja nuorille, kulttuurikasvatusohjelman koordinoinnista, vauvojen värikylpyjen ohjauksesta sekä kulttuurikasvatusyksikkö kkö Taiten tävistä Pyörällä kelpaa aamusella hurautella graafikon tehtävistä. näin kauniille työpaikalle. Toimistomme sijaitsee 8.40 historiaa havisevassa Kuusvooninkisessa Finlaysonilla Päivä jatkuu kulttuurin parissa myös vapaaajalla. Ilta kuluu Rönnin kesäteatterin lavastus- ja puvustussuunnitelmia viimeistellessä. Tänä kesänä lavalla vilkkuu paljon kaljuja ja pukuja, koska näytelmänä on Tuomas Parkkisen Kekkonen syntymästä kuolemattomuuteen. Kuvassa myös avustajani Lyydia Työpäivä päättyy taidemuseossa perhemateriaalin suunnitteluun. Tuumailimme työkaverini Mari Jalkasen kanssa, millaisia tehtäviä lapsiperheet voisivat museovierailullaan tehdä. 20 VILKKU Yksi antoisimpia työtehtäviäni on vauvojen värikylpyjen vetäminen Koukkuniemen vanhainkodissa työkaverini Lila Heinolan kanssa. Toiminnan ideana on mahdollistaa ikäpolvien kohtaaminen taiteilun lomassa. Kokemukset ovat olleet myönteisiä niin perheiden, ikäihmisten kuin ohjaajienkin näkökulmasta. Toiminta on laajentunut keväällä myös Nekalan päiväkeskukseen. Harva museolainen taitaa aloittaa työpäivänsä marjasoseita keitellen. Koska työskentelen vauvojen värikylpyjen ohjaajana, myös keittiöhommat kuuluvat tehtäviini aina silloin tällöin. Kaikki vauvojen maalausmateriaali on valmistettu elintarvikkeista, joita voi tutkia katsoen, haistaen, koskettaen ja maistaen. Materiaaleiksi on tänään tarjolla esimerkiksi mustikkaa, vadelmaa, ruusunmarjamehua ja lääkehiilivettä Suurin osa työaikaani kuluu Taidekaari-kulttuurikasvatusohjelman parissa. Koululaisten museokierrokset ja työpajat ovat jo loppuneet, mutta vielä riittää seuraavan lukuvuoden suunnittelun lisäksi myös käytännön toimintaa. Erityispäivähoidossa olevien lasten ohjelmaan on kuulunut animaatioiden tekeminen, tässä valmistellaan hahmoja seuraavia kuvauksia varten.

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot

Työhyvinvointikysely 2011 Oulun yliopisto / Muut yliopistot Työhyvinvointikysely 2011 n yliopisto / Muut yliopistot Hyvinvointikysely Taustatiedot - Sukupuoli: Yksittäisiä vastaajia: 1215 100% 80% 60% 55% 60% 40% 45% 40% 20% 0% Nainen (KA: 1.452, Hajonta: 1.117)

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013

Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Hyvinvointipalvelujen organisaatio 1.1.2013 Kaupunginhallitus 12.12.2011 Kaupunginvaltuusto 19.12.2011 Annikki Niiranen 1 Hyvinvointipalvelujen organisaatiouudistus 1. 2011-08-19 Laajennettu jory ; muutosvisio

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2015

Työhyvinvointikysely 2015 Työhyvinvointikysely 2015 Vakuutusväen Liitto VvL ry kyseli työoloista edellisen kerran vuonna 2012. Silloin kaikkien vakuutusalan työntekijöiden oli mahdollista vastata. Vastaajia oli yli 3.300, joista

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Kuntouttava työote Rovaniemellä

Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntouttava työote Rovaniemellä Kuntoutumista edistäviä elementtejä Moniammatillinen tiimityöskentely Koko henkilöstö on sitoutunut moniammatilliseen, tavoitteelliseen toimintamalliin Ikäihmisen kuntoutumismahdollisuus

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA

TARKENTAMINEN UUDISTUVA HÄMEENLINNA 2015 STRATEGIA KAUPUNKISTRATEGIAN TARKENTAMINEN UUDISTUVA HMEENLINNA 2015 STRATEGIA STRATEGIA OHJAA UUDISTUNEEN KAUPUNGIN TOIMINTAA Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014

Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat. Kh suko 8.9.2014 Tampereen tulevaisuuden palvelumalli linjattavat asiat Luonnos monipalvelukeskuksista ja lähipalvelupisteistä 2 Palveluita saman katon alle vai kokonaan uusia palveluita? Tulevaisuuden Kirjasto Omena Espoon

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa:

Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: Kunnanhallitus 18 11.01.2016 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän ikäsuunnitelma vuosille 2016-2025 Khall 11.01.2016 18 Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä kirjoittaa: "Yhall 28.08.2013 88 "Vanhuspalvelulaki"

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö

Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa aikapalveluiden käyttö Kyselyllä kootaan tietoa erityisesti siitä, miten yksittäisiä Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaaaikapalveluiden toimipisteitä käytetään.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa

Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa Valtiokonttorin Kaiku-työhyvinvointipalvelut & Valtion henkilöstöpalvelut tukenanne organisaatioiden muutostilanteissa TORI-henkilöstöfoorumi 19.12.2012 Liisa Virolainen, Kaiku-työhyvivointipalvelut Riitta

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN!

HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2011 2016 KAARINA ON TYÖPAIKKA JOSSA JOKAINEN TIETÄÄ TEHTÄVÄNSÄ JA VASTUUNSA JA ON YLPEÄ TYÖSTÄÄN! HENKILÖSTÖSTRATEGIA Vie kaupunkia kohti visiota Kertoo, millainen työnantaja haluamme

Lisätiedot

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista

Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti. Kysely henkilöstölle pormestarimallista Tampere 2017 toimintamallin uudistamisprojekti Kysely henkilöstölle pormestarimallista Kysely pormestarimallista Loorassa e-lomakekysely 3.9.-25.9.2015 Kysymykset: Millaisia tehtäviä pormestarilla tulisi

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9)

KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) KEURUUN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2015 1(9) Tarkastuslautakunta 19.11.2015 AIKA 19.11.2015 klo 15:00-18:00 PAIKKA Kehitysvammaisten asumisyksikkö Runokulma klo 15, ja sen jälkeen kau pun gin ta lo, kokoushuone

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia

Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Niinhän ne väittää, että me ollaan normaaleja vuokralaisia Reijo, Jorma, Jari, Jyrki, Juhani, Pekka, Nico, Heta, Sanna ja Carole Nimi ovessa -hanke; vapautuvat vangit ja osallisuus Tampere 16.1.2012 Osallisuudesta

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016

Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 Kaupunginhallitus 23 26.01.2015 Kaupungin edustajat eri yksityisoikeudellisiin yhteisöihin vuosiksi 2015-2016 652/01.011/2012 KAUPHALL 26.01.2015 23 Seloste 1. Aino Mattila -säätiö Seloste Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012

PAMin vetovoimabarometri 2012. PAMin vetovoimabarometri 2012 Barometrin teki TNS-Gallup Toteutettu Gallup Forumissa lokamarraskuussa Tehty aikaisemmin 2010 ja 2011 Selvittää kaupan, majoitus-ja ravitsemisalan sekä kiinteistöpalvelualan vetovoimaisuutta (mukana joissain

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014

Espoon kaupunginkirjasto Asukaskysely/Espoonlahti Syksy 2014 Espoonlahden kirjastoverkko Asukaskyselyn yhteenveto Taustatiedot Millainen on sinun kirjastosi -asukaskysely lähettiin Espoonlahden kaikkiin talouksiin elokuussa 2014. Ne taloudet, joilla on mainostenjakokielto,

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa

Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Kuntaedustajien etukäteisarviointeja itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista pienissä ja maaseutumaisissa kunnissa Ennakointityö itsehallintoalueiden kuntavaikutuksista Uuden sukupolven organisaatiot ja

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Projektisuunnitelma Kaupunginhallituksen suunnittelukokous 9.3.2015 Tampere 2017 - Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti, perustiedot Projektin

Lisätiedot

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset

LIITE 5. Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset 67 (75). Vaaratapahtumajoukon tarkastelua ohjaavat kysymykset A. Kysymykset ilmoittavan yksikön (osaston) tasolla tapahtuvaan tarkasteluun YKSIKÖN VAARATAPAHTUMAT Mitä ilmoitetut vaaratapahtumat meille

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014

Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi. Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Esimies, tarvitsen sinua. Terveisin, Y-sukupolvi Tohtorikoulutettava Susanna Kultalahti (KTM) Vaasan yliopisto, johtamisen laitos Minä ja Tiede 2014 Mikä on sukupolvi? Eri asia kuin ikä Yhteiset muistot

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.

Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014. Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52. Kaupunginhallitus 397 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 113 10.11.2014 Maakauppa Asuntilassa ja Kirkonseudulla / Laatu RN:o 1:422 541/52.521/2014 KAUPHALL 27.10.2014 397 Kaavoitusinsinööri Seppo Reiskanen

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten?

Osoite. Kansalaisuus Äidinkieli. Vanhempien / huoltajan luona Jos vain toisen huoltajan luona, kumman? Yksin omassa asunnossa Muuten, miten? TULOHAASTATTELULOMAKE Tämän lomakkeen tarkoituksena on helpottaa opiskelusi aloitusta ja suunnittelua. Luokanvalvojasi keskustelee kanssasi lomakkeen kysymyksistä ja perehdyttää Sinut ammatillisiin opintoihin.

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015

Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Strategian päivitys 2015 2017 - KV 25.5.2015 Lasten ja nuorten kärkihankkeen toimintamalli (Strategia 2013)-> Hyvinvointiasema sekä nuorten palvelukeskus (Siun)Soten ja kunnan rajapinnassa (Loppuraportti

Lisätiedot

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus

Hyvän kierteessä. -Odotuksista huolimatta. Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Hyvän kierteessä -Odotuksista huolimatta Maritta Haavisto Johtaja HKI/Sote/Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Organisaatiokaavion luonnosta: Roihuvuoren monipuolinen palvelukeskus Palvelutalo Rudolf

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013

VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 VIRVATULIKYSELY 12-13-VUOTIAILLE, kevät 2013 1. Perustiedot a) Ikä 12 vuotta 67 % 6 13 vuotta 33 % 3 b) Kuinka monetta vuotta olet oppilaana kuvataidekoulussa? 1. vuotta 22 % 2 3. vuotta 11 % 1 4. vuotta

Lisätiedot