PAATOS Dnro YM1I502/2006 HELSINKI Paatos annettujulkipanonjalkeen

Transkriptio

1 YMPARISTOMINI STERIO PL 35, VALTIONEUVOSTO Puh. (09) PAATOS Dnro YM1I502/2006 HELSINKI Paatos annettujulkipanonjalkeen ASIA Paatos maankaytto- ja rakennuslain 177 :n mukaisen suunnitteluvelvoitteen asettamiseen liittyvassa asiassa koskien Turon kaupungin Orikedon kaupunginosan korttelia 41 (jatteenpolttolaitoksenalue) ESITYKSEN TEKIJA Marja Ulfstedtasiakumppaneineen (seitseman muuta allekirjoittajaa) ASIAN VIREILLETULO, Marja Ulfstedtja seitsemanmuuta allekirjoittajaaovat ymparistoministerioon toimittamassaan kirjeessa esittaneet, etta ymparistoministerio velvoittaisi Turun kaupungin saattamaan Orikedon kaupunginosan korttelia 41 koskevan asemakaavan ajan tasalle. Koska Turon kaupunki ei ole huolehtinutasemakaavan pitamisesta ajan tasalla, on ainoa mahdollisuus, etta ymparistoministerio asettaa maaraajan, jonka kuluessa asemakaavamuute-. taan. Esityksessaon todettu, etta korttelijakautuu kahteen tonttiin. Tontilla Oriketo 41-2 on toiminut vuodesta 2000 lahtien Oy Turku Energia Ab:n omistama Iampokeskus (biopolttolaitos). Tontti on Turku Energianomistuksessa. Tontilla Oriketo41-3 on toiminut vuodesta 1975 lahtienturon kaupunginomistamajatteenpolttolaitos, Tontti on Turon kaupungin omistuksessa. Tontille Oriketo 41-3 on suunniteltu uutta jatteenpolttolaitosta, joka on valmistuessaan tarkoitettu korvaamaan nykyisen laitoksen. Uusi laitos polttaisi valmistuttuaan kolme kertaa nykyisen maaransekajatetta, Esityksentekijat toteavat, etta korttelialuettakoskeva asemakaavaon yli 30 vuotta vanhaja se on vanhentunut. Kaava on raataloity valmiiksi suunnitellulle hankkeellejakaavan perustelujenmukaan ei taman vuoksi muita tarkempia maarayksia (esimerkiksi ymparistohairioihin liittyvia) katsottu tarpeellisiksi. Asemakaavassa ei siten ole varauduttu polttolaitoksen koon kasvattamiseksi kolminkertaiseksi. Esityksen tekijat katsovat myos, etta jo lampokeskuksen rakentaminenon tapahtunut asemakaavan vastaisesti. Esityksessakasitellaan lisaksi toiminnanrakennus-ja sijoituspaikkalupiin liittyvia kysymyksia, Jatteenpolttolaitoksen ymparisto on kaavoitettu maakuntakaavalla, yleiskaavallaja asemakaavalla asunto-. virkistys-ja ymparistoa haittaamattomaksi tyopaikka-alueeksi. Esityksen tekijoidenmukaan ymparoivaaasutusta on n henkiloa eli n. 10 % Turon asukasluvusta. Alueellaon Hillin asutusalle 100m:n paassa, ymparistossaon myos 7 paivakotiaja Hillin koulu 600 m:n paassa Lahimman asuntoalueen aseniakaavassa(rantamaki)mainitaan ymparistohaittana jatteenpolttolaitos, mutta todetaan, etta sen paastot tulevat pienenemaan teknisten parannustenjohdosta. Nain on tapahtunutkin vuodesta 1994 alkaenja alueen rakentaminen asuntoalueeksi on mahdollistettu. Uudet suunnitelmatovat taman asemakaavan vastaisia, Maakuntakaavassa polttolaitoksensijaintia ei ole enaa esitetty nykyisellapaikalla, varaus on Kailassuolla(Liedon kunnan aluetta). Uuden laitoksen sijoittamisessaei ole otettu huomioon mitaanmuuta vaihtoehtoa kuin Oriketo, koska Turon kaupunginmielesta a:lueen

2 Maakuntakaava on luonteeltaan yleispiirteinen eika siina siten oteta suoranaisesti kantaa yksittaisten toimintojen, esimerkiksi jatteenpolttolaitoksen sijoittumiseen. Toiminta voidaan sijoittaa useillekin alueille, myos Orikedon kaupunginosaan. Maakuntakaavassa kyseinen alue on osoitettu tyopaikka-alueeksi.jclle ei saa tuottaa ymparistohairioita jajolla voi sijaita myos asumista. Laitoksen Orikedolle sijoittamisen yhtena edellytyksena on, etta hankkeen luoamenettelvien vhtevdessa arvioidaan laitoksen mahdolliset haitalliset vaiku LAUSUNNOT asemakaava mahdollistaa laitoksen sijoittamisen tontin alueelle. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa 2020 jattecnpolttolaitos on ohitettu. Osallisilla ei myoskaan ole ollut alueella maankaytto- ja rakennuslain mukaisia vaikutusmahdollisuuksia. Ymparistoministerio pyysi esityksesta Turun kaupunginhallituksen, Varsinais-Suomen liitonja Lounais-Suomen ymparistokeskuksen Iausunnot. Turun kaupunginhallitus Kyseinen alue sisaltyy maakuntakaavassa tycpaikka-alueeseen (TP). Maakuntakaavan yhdyskuntateknista huoltoa kasittelevassa osiossa jatteenpolttolaitoksen sijoituspaikaksi on osoitettu nykyinen.paikka Orikedon kaupunginosassa. Liedon kunnan alueella oleva Kailassuo.on maakuntakaavassa osoitettujatteenkasittelypaikan varaukseksi. Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa alue on osoitettu erityisalueeksi (E). Yleiskaavan kunnallistekniikkaa kasittelevassa osiossa todetaan jatehuollon osalta, etta j atteenkasittely on nykyisilla paikoilla vuoteen 2020 saakka. Vuonna 1974 vahvistetussa asemakaavassa kortteli on osoitettu kunnallisteknisten rakennustenja laitosten korttelialueeksi polttolaitosta varten (YTP). Korttelia koskee kaavamaa. rays, jonka mukaanjulkisivupinnanja vesikaton leikkauskohdan korkeus saa olla enintaan 30 m. Rakennusoikeutta korttelissa on kaikkiaan k-m2, josta talla hetkella on toteutunut 5872 k-m2. Nykyisen jatteenpolttolaitoksen tontille ja osittain sen paikalle on suunnitteilla uusi jatteenpolttolaitos. Polttolaitoshanke on Turun seudun kuntien yhteisesti hyvaksyman jatepolitiikan mukainen, sisaltyy Turunja ymparistokuntien valtuustojen hyvaksymaan jatehuoltostrategiaanja on sen kannalta keskeinen hanke. Uusi jatteenpolttolaitos on rnyos sisaltynyt ymparistovaikutusten arviointimenettelyyn (YVA) osana "Jatteen ja jatevesilietteen kasittelyn kehittaminen'' -nimista hanketta, jossa on arvioitu erilaisten kasittelyvaihtoehtojen ymparistovaikutuksia. Arvioinnissa on uuden jatteenpolttolaitoksen ymparistovaikutusten arvioitu kehittyneemman tekniikan ansiosta olevan nykyisen jatteenpolttolaitoksen luokkaa tai joltain osin jaavan sen aile. Arviointia on myohemmin taydennetty polttolaitoksen vaihtoehtoisen sijoituspaikan osalta tutkimalla polttolaitoksen sijoittamista Topinojalle. Yhteenvedossa kaupunginhallitus toteaa, etta Turun kaupunki on uusia asemakaavojaja asemakaavan muutoksia laatimalla pitanyt alueen asemakaavaa ajan tasalla sita mukaa kuin kaupungin kehitys ja rakentamisen ohjaamistarve on edellyttanyt. Jatteenpolttolaitos on maakuntakaavassa ja yleiskaavassa edelleen osoitettu nykyiselle sijoituspaikalle. Asemakaava on alueen kayttotarkoitus huomioon ottaen merkittavalta osaltaan toteutunut. Rakennuslautakunta ratkaisee rakennuksen ymparistokuvaan j a kaupunkikuvaan sopeutumisen. Ymparistolupamenettelyssa turvataan muuten, etta laitoksen toiminnasta ei aiheudu terveellisen, turvallisenja viihtyisan elinympariston edellytysten vaarantumista. Varsinais-Suomen liitto 2

3 Paatoksessa viitataan terveyshaittoihin (erityisesti melu) seka yleisen viihtyisyydenja virkistyskayttoon soveltuvuuden merkittavaan vahentymiseen. Haitallisten aineiden pitoisuudet ilmapaastoissa eivat kohoa ohjearvojen ylapuolelle, mutta savukaasut voivat tietyissa saaolosuhteissa painua alas laitoksen Iahiymparistossa aiheuttaen viihtyisyyshaittaa. Haittoja ei hakemuksessa esitetyn perusteella ole mahdollista ehkaista riittavasti ottaen huomioon toiminnan vaatimat liikenne, polttoaine- jajatepurkausasemienja liikennevaylien si tukset niin, etta erityisesti lahiympariston ja Iahiasutuksen osalta asetetut vaatimukset tayttyvat. Esityksessa mainittu Liedon Kailassuon alue on varattu seutukaavaan Iuvun jalkipuoliskollaja varaus siirrettiin uuteen maakuntakaavaan. Varauksen tarkoituksena oli varmistaa kaupunkiseudun jatehuollon toimivuus kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Tarkempaa kayttosuunnitelmaa Kailassuon alueelta eiole tehty. Lounais-Suomen ymparistokeskus Lausunnossa kasitellaan alueen kaavoitustilannetta eri kaavatasoillaja todetaan, etta asemakaavan kaavamerkinta on kayttctarkoitukseltaan jatteenpolttolaitoshankkeen mukainen, vaikkakin maaraysten osalta asemakaavaa voidaan pitaa nykykaytantoon ja vaatimuksiin verrattuna valjana. Asemakaavan osoittaman kayttotarkoituksen osalta jatteenpolttolaitoshankettaei siten voida pitaa ymparistonsuojelulain tarkoittamalla tavalla asemakaavan vastaisena. Asemakaavoitus on ohjannut uusien asuinalueiden rakentumista alueelle. Asemakaavoitus. on siten talta osin edennyt kaupungin kehityksen mukaisesti. Orikedon alueen asemakaa. voja ei ole yleiskaavan voimaan tulon 2001 jalkeen muutettu. Asemakaavoituksen voidaan katsoa paapiirteissaan noudattavan yleiskaavan aluevarauksia. Yleiskaava ei ole tuonut Orikedon alueen asemakaavoille muutostarvetta. Orikedon alueen asemakaavat ovat paaosin toteutuneita. Kaavan toteutumattomuuden perusteella asemakaavoja ei siten voitane pitaa maankaytto- ja rakennuslain 60 :n tarkoittamalla tavalla vanhentuneina. Ymparistokeskus katsoo, ettei Turun kaupunki ole Orikedon osaltajattanyt huolehtimatta asemakaavojen tai yleiskaavan ajan tasalla pitamisesta eika lyonyt siten laimin suunnitteluvelvoitettaan alueella. ALUETTA KOSKEVAT YMPARISTOLUVAT Jatteenpclttolaitoksen olemassa olevalle toiminnalle on myonnetty ymparistolupa viimeksi Lupa on voimassa asti. Paatosta koskeva valitus on vireilla Vaasan hallinto-oikeudessa. Lampokeskukselle on myonnetty ymparistolupa Lounais-Suomen ymparistokeskus antoi paatoksen suunniteltua uutta j atteenpolttolaitosta seka Iampokeskuksen toiminnan laajentamista koskevista ymparistolupahakemuksista. Asiat ratkaistiin samanaikaisesti. Ymparistokeskus hylkasi hakemukset uusien toimintojen osalta, mutta lampokeskuksen toiminnanjatkamiselle myonnettiin tarkistettu jatkolupa. Paatoksessa todettiin, etta uudelle seudulliselle jatteenpolttolaitokselle ei voitu myontaa ymparistolupaa, koska sen sijoittaminen virkistysalueiksi kaavoitettujen alueiden keskelle ja asuinalueidenvalittomaan laheisyyteen ei tayta ymparistonsuojelulain 6 ja 42 :ssa tarkoitettuja ymparistoluvan myontamisen edellytyksia, Lampokeskuksen toimintojen olennaiselle laajentamiselle ei myoskaan katsottu olevan ymparistonsuojelulain edellytyksia, 3

4 , Maakuntakaava ei ole oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella voimassa muutoin kuin vleiskaavan muuttamista koskevan vaikutuksen osalta (MRL 32 ). Koska alueella on 4 jainti, maasto-olosuhteet, laitosalueen koko ja liikennemaarat seka sijainti virkistysalueiden vieressa ja asutuksen valittomassa laheisyydessa. Myos tata paatosta koskeva valitus on vireilla Vaasan hallinto-oikeudessa. ESITYKSEN TEKIJOIDEN VASTINE Esityksen tekijoille varattiin mahdollisuus vastineen antamiseen lausuntojenjohdosta. Vastineessa kasitellaan kielteisen ymparistolupapaatoksen perusteita ja eri kaavatasojen roolia alueella lausuntojen perusteella. Yleispiirteisten kaavojen osalta maakuntakaavasta todetaan, etta jatehuollon tulevaa kehittamista varten on osoitettu varaus Kailassuon alueel Ie. Jos Orikedolle olisi tarkoitettu merkittava laajennus, olisi tama pitanyt osoittaa maakuntakaavassa. Yleiskaavan osalta tuodaan esiue, etta kaavamerkintojen ja olemassa olevien laitosten kuvaus vastaa nykytilaa. Mainintajatteenkasittelysta nykyisilla paikoiua vuoteen 2020 saakka viittaa vanhan laitoksen kayttamiseen sen telmisen elinian loppuun. Orikedon jatteenpolttolaitoksen laajennuksesta ei yleiskaavan valmistelussa puhuta mitaan, Tama viittaa siihen, etta laajennushanke on "keksitty" vasta vuonna Asemakaavan osalta todetaan, etta alueen asemakaavassa ei ole maaritelty tehokkuuslukua tai rakennettavaa kerrosalaa. Myoskaan korttelinjakamista kahteen tonttiin ei olisi saanut tehda, koska kaava on hyvaksytty tutkitulle kompaktiue kokonaisuudelle. Lisaksi todetaan, etta laitokselta on alun perin puuttunut sijoituspaikkalupa..vastineessa katsotaan, etta maakuntakaava, yleiskaava seka Orikedon ja Rantamaen asemakaavat ovat sopusoinnussa keskenaan lukuun ottamatta jatteenpolttolaitoksen korttelia. Alkujaan rauhallisessa paikassa sijainnut jatteenpolttolaitos on kaupungin kaavoituksen seurauksenajaanyt keskelle toimeliasta kaupunginosaa: laitos sijaitsee keskella virkistysaluetta, asuntoalueiden valittomassa laheisyydessa seka aiheuttaa toiminnallaanja valillisesti liikenteen lisaantymisena suurta haittaa n ihmisen elamaan. YMPARISTOMINISTERION PAATOS YmparistoministeriO hylkaa esityksen. Perustelut Asemakaava on laadittavaja pidettava ajan tasalla sita mukaa kuin kunnan kehitys tai maankayton ohjaustarve sita edellyttaa (MRL 51 ). Yleiskaava on ohjeena laadittaessaja muutettaessa asemakaavaa seka ryhdyttaessa muutoin toimenpiteisiin alueiden kaytonjarjestamiseksi (MRL 42 ). Asemakaava on laadittava siten, etta luodaan muun ohessa edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisalle elinymparistolle seka liikenteenjarjestamiselle. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkaan elinympariston laadun sellaista merkityksellista heikkenemista, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen (MRL 54 ). Ymparistoministerio voi maankaytto- ja rakennuslain 177 :n mukaisesti antaa kunnalle maarayksen asemakaavan muuttamiseksi, jos kunta ei huolehdi asemakaavan pitamisesta ajan tasalla ja on ilmeista, etta se vaikeuttaa laissa alueiden kayton suunnittelulle tai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista.

5 voimassa oikeusvaikutteinenturun yleiskaava 2020, ei maakuntakaavaohjaa Hilla alueella asemakaavoitusta. Turun yleiskaava 2020 on hyvaksyttykaupunginvaltuustossa Yleiskaava on saanut lainvoiman ja erailta valituksenalaisilta osin Yleiskaavassa jatteenpolttolaitoksen korttelialue on osoitettu merkinnalla erityisalue (E). Alueen ymparilla on virkistysaluemerkinnalla (V) osoitettua metsaaluetta, joka rajoittuu lounaassa pientalovaltaiseen asuinalueeseen(ap) jajulkisten palvelujenja hallinnon alueeseen (PY) seka pohjoisessaja idassa palvelujenja hallinnon alueeseen (PK). Yleiskaavan selostuksen kunnallistekniikkaa kasittelevassaosassa todetaan, etta jatteenkasittely on tarkoitus sailyttaa nykyisilla paikoilla vuoteen 2020 saakka. Alueella on voimassa asemakaava,joka on vahvistettu sisaasiainministeriossa, Asemakaavassa kortteli on osoitettu kuilllallisteknisten rakennustenja laitosten korttelialueeksi polttolaitostavarten (YTP). Asemakaavamaarayksen mukaan korttelialueella rakennuksenjulkisivupiilllanja vesikaton leikkauskohdan korkeus saa olla enintaan 30 m. Rakennusalaa ei korttelin sisalla ole rajattu. Asemakaavaa voidaan pitaa yleiskaavan mukaisena. Asemakaavaa voidaan talla hetkella arvioituna pima varsin valjana. Alue on kuitenkin varattu sellaiseen kayttotarkoitukseen.joka edellyttaa ymparistolupaa, Ymparistoluvan lupamaarayksilla turvataan se, ettei toiminnasta aiheudu terveyshaittaa eika muutakaan merkittavaa ympariston pilaantumista tai sen vaaraa. Kun lisaksi otetaan huomioon alueen oikeusvaikutteisen yleiskaavan sisalto seka kyseisella korttelialueella jo tapahtunut asemakaavan mukainen rakentaminen, kaavan ei voida katsoa vaikeuttavan maankaytto- ja rakennuslaissa alueiden kayton suunnittelulletai rakentamisen ohjaukselle asetettujen tavoitteiden toteuttamista silla tavalla, etta maarayksen antaminen asemakaavan muuttamiseksi olisi perusteltua. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Maankaytto-ja rakennuslaki (132/1999) 32, 42, 51, 54 ja 177 Ymparistonsuojelulaki 42 Valtion maksuperustelaki (150/1992) 6, 8 ja 11 b Ymparistoministerionasetus ymparistoministerion maksullisista suoritteista (1421/2003) 3 1 momentti 3) kohta 5 MUUTOKSENHAKU Tahan paatokseen saa hakea muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitusosoitus on taman paatoksen liitteena. Ylijohtaja.~~...~ ekkakangas Ylitarkastaja