2/2014. VÄITÖS Historia yrityksen voimavarana s Mikkelin maakuntaarkisto

Transkriptio

1 Asiakirjahallinnan ja arkistoinnin erikoislehti 2/2014 ARKISTOT Mikkelin maakuntaarkisto 80 vuotta s VÄITÖS Historia yrityksen voimavarana s TAPAHTUMAT PDA Henkilöarkistot s.4-7 KAY Opintopäivät s.8-10 Archiving 2014 s SharePoint Las Vegas ja Helsinki s NAET Potsdamissa s.17-21

2 FAILI 2/2014 Toimitus Päätoimittaja: Osmo Palonen, Hyvät Neuvot - Besserwisser Oy osmo.palonen@pp.inet.fi Julkaisutoimikunta Pekka Henttonen, Tampereen Yliopisto, Riitta Itälä, Toimihenkilöarkisto, Susanna Kokkinen, Aalto-yliopisto Pekka Lähteenkorva, pj, Urho Kekkosen Arkisto, Juho Rännäli, Tulli Ida Suolahti Heklsingin kaupunginarkisto Toimitus pidättää itselleen oikeuden editoida julkaistavaksi tarjottua aineistoa. Kirjoitukset pyydetään toimittamaan ensisijaisesti txt-muodossa. Valokuvat JPEG- (paras laatu) PNG- tai TIFF-muodossa. vähintään 300 dpi/20x15cm. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Vuosikerran hinta 2013 on 60,00, opiskelijat 11,00 euroa. Tilaushintoihin sisältyy arvonlisävero 10 %. ISSN Painosmäärä 500 kpl Julkaisija Liikearkistoyhdistys ry, PL 271, HELSINKI Puh Tilaukset sihteeri@liikearkistoyhdistys.fi Ilmoitukset Ilmoitusmyynti, puhelin Ilmoitushinnat /1 sivu takakansi 4-väri /1 sivu 3. kansi 4-väri /1 muut sivut 4-väri 850 ½ muut sivut 4-väri 550 Toistoalennus: sama aineisto 4 ilmoituskertaa 20%, 2 ilmoituskertaa 10%. Ilmoitusvalmistus 50 e/sivu. Oman mainosmateriaalin postitus lehden mukana: kokosivun ilmoitushinta ja lisäksi sisäänpisto- ja postituskulut. Hintoihin lisätään arvonlisävero. Hinnat sitoutumuksetta. Ilmoitusaineiston tekniset tiedot Painotuotteen koko B5 (176 X 250 mm). Tiedostomuodot valmiit aineistot painettava pdf, fontit konvertoituina, järjestelmä Windows. Kuvat jpeg, tiff, eps, värijärjestelmä CMYK. Kuvaresoluutio vähintään 300 dpi Muista tiedostomuodoista ota yhteyttä. Aineiston toimitusosoite: osmo.palonen@pp.inet.fi.fi tai Osmo Palonen, Lampaankuja Joroinen Paino: Laine Direct Oy, Rauma 2013 SISÄLTÖ PÄÄKIRJOITUS 3 Kevät on uudistumista Osmo Palonen TAPAHTUMAT Kenen kuuluu arkistoida henkilön sähköiset arkistot 4 Pekka Uotila Ensimmäinen opas lajissaan 6 Pekka Uotila 8 KAY:n opintopäivillä monipuolinen anti Sari Pursiainen 9 Konservointi on useammin säilyttävää kuin restaurointia Johannes Valo Arkistointia, bratwurstia ja hapankaalia Berliinissä 11 Anssi Jääskeläinen Vilkas SharePoint-kevät 14 Juha Anttila HPR keräsi lähes sata Helsinkiin 16 Juha Anttila Tiedekonferenssi pui Pohjoismaiden ja Venäjän suhteita 17 Viena-Tuuli Vasara JÄRJESTÖT Vuosikokous valitsi entisiä 19 Osmo Palonen KOULUTUS Arkistokoulutus on kirjavaa Euroopassa 20 Pekka Henttonen Potsdamissa koulutetaan Saksan arkistoammattilaiset 23 Pekka Henttonen PUHEENJOHTAJALTA Osaamista ja palveluasennetta 24 Jarmo Luoma-aho ARKISTOT Mikkelin maakunta-arkiston 80 vuotta 25 Tytti Voutilainen Arkistolaitos voi jättää asiakirjahallinnon 30 Osmo Palonen Suomalaiset aineistot Viipurin arkistossa 32 Osmo Palonen PUHEENVUORO Vuotaako netti vai arkisto? 34 Osmo Palonen TUTKIMUS Historia yritysten voimavarana 36 Maarit Grahn KOLUMN Älska din data 40 Jessica Parland-von Essen INDEX & SUMMARY Faili 2/ Osmo Palonen Ilmoitukset: Mamk s.41, Innofactor s.43, Profium s.44, IITC s.44, Elka s.44 Kansi: Kevään kunniaksi omenankukat Ylätalon pihan kaneliomenapuussa Joroisissa. Kuva: Osmo Palonen Artikkeleiden kuvat kirjoittajien, ellei muuta mainita. PÄÄKIRJOITUS Kevät on uudistumista Keväässä on aina loistava mahdollisuus tarttua mukaan, uusiutua. Kuuntelin juhlakaluna pienessä seminaarissa näkökulmia siihen historiaan, mitä Mikkelissä on tehty 1990-luvun lopulta. Se kaikki digitaalisen aineistonhallinnan ja sähköisen arkistoinnin kehittämistyö ja palvelut, joita on luotu on ollut kevättä ja siihen on uskallettu lähteä mukaan. Elkan nyt jo eläköitynyt johtaja Matti Lakio muistuttikin, että hänen aikanaan arkiston keskeinen ohje kysyi ensin onko näin tehty aiemminkin ja ellei, onko siinä jokin riski mahdollinen. Jos riski on olemassa siihen ei pidä mennä mukaan. Matin johdolla Elka sitten rikkoi tätä sääntöä ja lähti mukaan kevään tekemiseen aloittamalla digitaalisen aineiston jakelun ensimmäisten joukossa. Arkistojen keväänä voisin itse pitää sitä, että ne aukeavat kaikelle kansalle, ei vain harvoille tutkijasaliin osuville historioitsijoille. Tavallaanhan tämä on oman aikamme renessanssia Information and Records Management Societyn Fellow Juho Rännäli ja kunniakirjan luovuttajat puheenjohtaja Meic Pierce Owen ja varapuheenjohtaja Shona Dunning Tuossa seminaarissa juhlittiin siis sitä, että Mamk pääsi minusta eroon, mutta myös Liikearkistoyhdistyksen yritysjäsenen ja Mamkin tytäryhtiön Disec Oy:n toiminnan 10-vuotista historiaa. Mittarina tässä on ensimmäinen digitaalinen röntgenkuva, joka Mamkin tuottamassa palvelussa lähetettiin Mikkelin keskussairaalasta Kasarmin kampuksella sijainneeseen konesaliin. Yhtiön muodon Disec sai vasta vuonna 2006 ja sille siirrettiin Mamkin terveydenhuollon toiminta vuoden 2007 alusta, joten yhtiö, joka nyt on HUS Röntgenin jälkeen Suomen toiseksi suurin radiologian tietojärjestelmäpalvelun tuottaja, voi parin vuoden päästä pitää toisetkin kymmenvuotisjuhlat. Vaikka Disec tuottaakin palveluita tällä hetkellä vain terveydenhuollon toimijoille on se ollut merkittävä tekijä siinä, että Mikkeliin on voitu luoda muitakin sähköisiä arkistopalveluita, koska terveydenhuollossa olivat ensimmäiset maksaviat asiakkaat. Niiden saaminen myös muille arkistopalveluille oli ehkä se tärkein anti, mitä minä Mamk-urallani pystyin tekemään. Mitään palveluja kun ei voi tuottaa ilman riittävää määrää asiakkaita paitsi tietysti julkisella tuella, jota Mamkissa toki on käytetty kehittämishankkeissa, mutta ei palvelutoiminnassa. qqq Failin lukijoille tuttu Juho Rännäli raportoi jokakeväisestä IRMSkonferenssista vasta seuraavassa numerossamme, koska tällä kertaa lehteen oli tungosta. Kerrotaan kuitenkin tässä yhteydessä kuvan kanssa, että Juho sai konferenssissa merkittävän kunnianosoituksen: hänestä tuli ensimmäinen brittiläisen Information and Records Management Societyn ulkomaalainen Fellow. Meidän käsitteillämme se tarkoittanee kunniajäsentä. Juho on ollut yksi niistä suomalaisista, jotka ovat sisukkaasti yrittäneet tuoda uusia tuulia, siis tässäkin kevättä suomalaiseen sisäänpäin kääntyneeseen asiakirjahallintaan. Olen sitä yrittänyt itsekin tehdä ja nyt tästäkin lehdestä havaitsette, että Mikkelissä on kasvanut jo muitakin kansainvälisten yhteyksien ylläpitäjiä ja osallistujia. Tästä toivottavasti kerrotaan jatkossakin lehtemme lukijoille. qqq Viime aikoina esimerkiksi Agricolapostilistaa seuraavat ovat voineet havaita paljon työpaikkoja museoissa ja joskus arkistoissakin. Usein niissä vaaditaan alle 30 vuoden ikää, alan loppututkintoa ja perehtyneisyyttä ja palkaksi saatetaan luvata Helsingissä 1800 euroa. Ei taida olla hyvää mainosta muistiorganisaatioista uraa harkitsevalle, tutkintonsa hankkineelle nuorisolle. Osmo Palonen P.S. Kun ei löytynyt sopivaa arkistoaiheista kuvaa, Failin etusivukin kertoo nyt keväästä. FAILI nro 2/ FAILI nro 2/2014 3

3 Nationalbiblioteket har nyligen lanserat sin nya sida för digitala material. Nu finns även de länge efterlängtade interaktiva funktionerna med. Genom att logga in i Talkoot har man möjlighet att skapa en virtuell klippsamling åt sig. Cloun är att man dessutom handleds att enkelt skapa välstrukturerad metadata för klippet. Man hoppas att många forskare, släktforskare och andra historieintresserade hittar tjänsten och använder den flitigt. På det sättet kan vi få vårt gemensamma kulturarv bättre sökbart. Tidningsmaterialen utgör en mycket viktig historisk källgrupp, som kompletterar de privata och offentliga arkivens källor. Medan dessa arkiv i första hand dokumenterar dels myndigheters och förvaltningens funktioner å ena sidan, å andra sidan privata aktörers verksamheter, öppnar tidningarna i synnerhet för 1800-talets och 1900-talets del ett oersättligt fönster till den offentliga debatten, vardagens fenomen och för samtiden aktuella ämnen på både makro- och mikronivå. Eftersom tidningsmaterialen är så otroligt omfattande och i grunden mycket svagt strukturerade till sitt innehåll, är användningen av dem som forskningskälla i praktiken beroende av hjälpmedel. Få forskare har möjlighet att väldigt länge på måfå rulla mikrofilmer eller bläddra i tidningslägg för att kanske råka stöta på någon relevant information. För de material där upphovsrätten i vårt land ansetts ha upphört, i praktiken 100 år, har man alltså valt att publicera materialen på webben. Detta är även i ett internationell perspektiv ovanligt, att faktiskt alla tidningar skulle finnas tillgängliga på detta sätt. Texten är dessutom maskininläst, vilket ger en viss sökbarhet, trots att texten man söker i givetvis innehåller väldigt mycket fel. I Sverige, där jag nyligen besökte Kungliga biblioteket för att diskutera bland annat digitalisering, har man till forskarnas stora sorg valt att dra gränsen för att betrakta materialet fritt från upphovsrätt någonstans vid mitten på 1800-talet. Denna överdrivna försiktighet har berövat forskarna möjligheten att regelmässigt komplettera sin forskning om de senaste 150 åren av landets historia med hela denna källkategori. Att det inte skulle ha någon effekt på hur historien gestaltar sig och vilken möjlighet amatörhistoriker har att engagera sig i kulturarvet är svårt att tro. Vad gäller materialet efter c 1910 är även de finska forskarna tillsvidare hänvisade till andra sökmetoder, bland dessa är klippsamlingar som bevaras på olika håll ovärderliga. Av dem finns den mest heltäckande på Brages Pressarkiv i Helsingfors. Ett besök på Pressarkivet är sällan förgäves, i stort sett varje kund hittar något relevant. Om inte annat ger klippen en god bild av kontexten kring det ämne man forskar i. Därför är också många forskare, såväl akademiska som amatörer, återkommande kunder på arkivet. Men vad är det arkiven ska spara egentligen? I samband med att landsarkivet i S:t Michel firade sitt 80-årsjubileum nyligen kom frågan upp igen, både vid diskussioner under seminariet och efteråt i en del bloggar. Om man i dag vill skriva om säg forskningens eller näringslivets utveckling, kan de offentliga arkiven erbjuda information om endast några typer: det handlar om Kuva Laura Oja myndighetsärenden och -beslut, en del statistik och så, medan själva substansen och verksamheten är något man ofta måste söka efter uppgifter om från annat håll. Det står allt klarare att det är länkad data som är lösningen som kommer att hjälpa oss att hantera våra framtida arkiv och kulturarvsdata. Under de Svenska historikerdagarna, som denna gång gick av stapeln i Stockholm i maj, framkom att forskningsdata enligt svensk lagstiftning är offentliga handlingar. Det innebär att den data som produceras eller insamlas av forskare borde arkiveras av till exempel institutionen där forskningen bedrivs. Det är forskaren själv som måste bedöma vad som är relevanta data och ta ansvar för anonymisering och så vidare. I praktiken fungerar detta inte särskilt bra, data arkiveras rätt sporadiskt. Vad läget är i Finland har jag kunnat reda ut just nu, men jag misstänker starkt att det också hos oss är helt beroende av nivån på de enskilda institutionernas informationsförvaltning hur detta hanteras. Samtidigt kan man ju förstå, att det både ekonomiskt, akademiskt och kulturhistoriskt skulle vara viktigt att bevara också exempelvis forskares anteckningar och andra material för eftervärlden. De är ju för KOLUMN Älska din data Dosentti ja arkistonjohtaja Jessica Parland von Essen kertoo kokemuksistaan Kansalliskirjaston palvelussa, jossa käyttäjä voi kerätä leikekokoelman ja samalla rakentaa rakenteeltaan hyvää metatietoa leikkeestä. Tämä tutkijan liittämä tieto taas antaa muille paremmat mahdollisuudet löytää aineisto. Lehtiaineisto on yhä tärkeämpää tutkimusaineistoa. att möjliggöra dem som till exempel förvaltningen finns till. Det blir lite ologiskt om vi är måna om att bevara de administrativa materialen noggrannare än själva substansen i verksamheten. För att förstå vilka effekter förvaltning och beslutsfattande haft, bör vi också känna till vad som hänt omkring dessa. Ett sätt att dokumentera och ta till vara forskningsdata är att skapa bestående länkar från forskningen till källor som finns i arkiven. På Riksarkivet har man arbetat med att ta fram ett verktyg för digitalarkivet, där man enkelt kan skapa en nothänvisning med en bestående länk till källan. Denna typ av tjänst kunde väl också komplettera Nationalbibliotekets nya tjänst för det digitala tidningsarkivet. I framtidens digitalt publicerade historieverk är en direkt och bestående (för i all framtiden fungerande) hyperlänk till källan ett viktigt och naturligt element. Det står allt klarare att det är länkad data som är lösningen som kommer att hjälpa oss att hantera våra framtida arkiv och kulturarvsdata. I Sverige håller man på med att drastiskt göra om sin nationella biblioteksdatabas och i Finland går ontologiarbetet med Finto framåt med raska steg, samtidigt som arkivverkets nya begreppsmodeller och system utgår från mer semantiska modeller. Vad kräver detta då av arkiv och dokumenthantering i dag? Det första är att man bör använda kontrollerade terminologier, helst ontologier, då man sparar information. Helst bör man om möjligt använda externa sådana, alltså resurser som erbjuder bestående identifikationer (URI) för varje begrepp eller term. Det räcker alltså inte att vi använder likadana standarder för att strukturera informationen. Finns termer, namn, aktörer, platsinformation någon annanstans till handa med bestående länkar? Använd dem! Vi behöver standardisera värdena i den olika fälten, alltså själva termerna, vi använder i våra informationssystem. Det är inte alls alltid möjligt eller ändamålsenligt att använda externa begrepp i alla organisationer. Det man då bör tänka på är att vara så konsekvent som möjligt och helst, om man faktiskt har en fin och helt unik termlista, att öppna den för andra att hänvisa till. Det kan man få hjälp med av gänget på Finto.fi vid Nationalbiblioteket. Det andra man bör tänka på är att skapa signum- och id-system som man kan behålla på sikt. Dokument borde alltid kunna länkas till och länkar kunna bevaras på olika håll även långa tider. Systembyten borde inte göras så att man söndrar länkar eller tappar bort gamla signum. Så det gäller alltså att gå till sin data, att älska den och vårda den, men också att se den i förhållande till omvärlden. Den man verkligen älskar och uppskattar släpper man fri. Mikkelin ammattikorkeakoulu on maan johtava sähköisten arkistopalveluiden tuottaja ja kehittäjä. Yksa-arkistopalvelulla voi hallita sekä viitetietokannat että digitaaliset aineistot. Näin toimivat mm: > Espoon kaupunkitiedon yksikkö > Helsingin kaupunginarkisto > Tampereen ja Turun kaupunginarkistot > Toimihenkilöarkisto > Työväen Arkisto Muita arkistopalvelujamme käyttävät mm. > Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto > Useat muutkin yksityiset keskusarkistot Palvelu toimii SAAS-periaatteella ja se voidaan soveltaa eri tarpeisiin. Ota yhteyttä: arkistopalvelut@mamk.fi FAILI nro 2/ FAILI nro 2/

4 INDEX & SUMMARY FAILI 2/2014 EDITORIAL P. 3 Spring is rebirth - The Editor Osmo Palonen has seen the spring and the flowers in the apple tree. He thinks that spring is a renaissance in where it is easy to join and then everything can be improved. In the archives spring is the change in paradigm: instead of serving small number of experts the archives are gaining a status and importance for wider audiences. Palonen writes that he has seen this spring in his career in developing archival systems and services in the Mikkeli University of Applied Sciences where he just retired. Palonen also writes about the acknowledgement one of the members of the publication team has got. Mr Juho Rännäli has nominated the Fellow of Information and Records Management Association in the UK as the first foreign memeber of tha association. Palonen praises Rännäli about his work to build connections and bring knowledge from the international community to the often introverted Finnish records management community. EVENTS P. 4 Who takes care of the personal digital archives, asks Dr. Pekka Uotila of Mikkeli UAS. Uotila travelled to Personal digital Archiving conference in Indianapolis this spring. Uotila found out that in the US personal digital archiving has reached also scientical status,when in Europe it is really not the case as personal digital archives are often not reckognised at all. P. 6 The first guidebook, Dr. Uotila introduces a book edited by Donald T. Hawkings. Personal Archiving - Preserving Our Digital Heritage is the first guidebook and important publication. P. 8 Municipal archivists got manysided training and P9 Conservation is more often preservation than restauration, - The director of records management Sari Pursiainen (City of Turku) and Team Leader Johannes Valo (Elka) wrote reports of the two-day seminar organised by Association of Municipal Archivists in Finland. The programme provided new information of new and older archiving methods. P. 11 Archiving, bratwurst and sauerkraut - Dr. Anssi Jääskeläinen of Mikkeli UAS reports the Archiving 2014 Conference held in Berlin. He had with him two other specialists Mikko Lampi and Pekka Uotila having all their papers or posters. P. 14 Busy Spring for SharePoint - MD Juha Anttila (IITC) reports about Share- Point conference organisecd by Microsoft in Las Vegas, Nevada, where he found other Finns having their presentations. Anttila also writes a report of SharePoint HPR event held in Finland. The HPR acronym means Good, Bad and Ugly. The feedback for the organisers included that there were too many good, not enough bad and ugly cases. P. 17 Scientific conference discussed about the relations between Nordic Countries and Russia - Doctoral Student Viena-Tuulikki Vasara of State University of St.Petersburg reports about the conference organised by Russian Center of Science Culture in Helsinki and her university. In the programme many historical studies where presented by Russian, Finnish and German scolars and resent publications were presented. ORGANISATIONS P. 19 Annual meeting re-elected The annual meeting of FBAA in Helsinki elected Jarmo Luoma-aho to continue as the chairman and most of the old members of the board were re-elected. The new members were not new either: Ritva Toivanen and Osmo Palonen have been members also earlier. EDUCATION P. 20 Archival education has variations in Europe; P. 23 The German professionals of archiving are educated in Potsdam Dr Pekka Henttonen of the University of Tampere reports about the NAET meeting held in Potsdam and he has interviewed Professor Hartwig Walberg about the education they provide in the Potsdam University of Applied Sciences. FROM THE CHAIRMAN P. 24 Know-how and service attitude - The Cairman of FBAA Jarmo Luomaaho points out that during the changing environment information management professionals have to keep the service attitude and understand that theories does not always fit in the practice. ARCHIVES P. 25 The 80 years of Mikkeli Provicial Archives - The 80 years of Mikkeli Provicial Archives - Tytti Voutilainen, The Director of Provicial Archives has written an article about the history of her archives. The archive was established 80 years ago in Viborg, that has been part of Soviet Union/Russia since Now it is the center of genealogy, when the census material of The Finnish Church is located in the archives. P. 30 The National Archives Service can drop off records management - Osmo Palonen makes his report on the festivity organised on the anniversary of Mikkeli Provicial Archives. He cites directory general Jussi Nuorteva and has found three subjects to consider. 1. During the re-modelling of the information management in the government, NAS might drop off the control over records management on the public sector. 2. Municipalities are considered as the users of the new Central Archive to be build in Mikkeli. 3. The photographs published by the archives in Finland and abroad have been a success story. Today it can be said that it is a pity that NAS handed over the photographs in the archives to the National Board of Antiquities, Nuorteva considered. P. 32 The Finnish contents in the Viborg Archives - Palonen has edited the speech Svetlana Krasnotsvetova kept in the seminar that was part of the celebration in Mikkeli. Some of the archiving material was taken to Finland in 1940 and 1944, but there was material that was left behind. The authorities in Soviet Union re-organised already in 1940 s and 1950 s the material and it is now kept in Viborg by the Russian organisation LOGAV and provided for the users. SYSTEMS P. 34 Profium makes sense - In the series of Finnish archival system providers dr. Janne Saarela of Profium Oy presents it s solutions to the industry. Profium, which is the leading private enterprise in utilisation of semantic web technologies, has supplied systems to the memory institutions, private enterprises and for the media industry in Finland and Europe. RESEARCH P. 36 History as a resource of an enterprise - Dr Maarit Grahn has made her doctoral thesis in the University of Turku about the history used as the resource in the operations of A.Ahlström Osakeyhtiö, former leading family-owned industrial enterprise and in the Noormarkku ironworks, from where the enterprise was grown to a national and international operation. Grahn has found out that the cultural heritage always has a strategic impact. History is always a resource for business, even though it can not be measured as the capital the same way as the production resources, Grahn explains. She also points out that history is used to strenghten the public acceptance and promoting the business operations. COLUMN P Love your data - Dr Jessica Parland-von Essen has tested the new interactive ideas in crowdsourcing developed by the National library of Finland. She agreed that this is the way research can get more information from digital sources. Parland has also visited the National Library of Sweden and found an overkill of copyright regulations. Considering the importance of press material the fact that only material from mid 1800 s and earlier is provided digitally for historians and the public will have effects when the modern history of Sweden studied. Suomen ensimmäinen SÄHKE2-sertifioitu tiedonohjausjärjestelmä Innofactor Dynasty TM Tiedonohjausjärjestelmä Dynasty Tiedonohjausjärjestelmä on tarkoitettu julkishallinnon ja yritysten tiedonohjaussuunnitelmien ylläpitämiseen sekä tuottamaan asiakirjan sähköiseen säilyttämiseen tarvittavat luokittelutiedot erilaisiin tietojärjestelmiin. Se korvaa kankeat Excel- ja Word-taulukot ja helpottaa sekä tehostaa asiakirjahallintoa. Dynasty Tiedonohjausjärjestelmä tarjoaa rajapinnan operatiivisille järjestelmille ja se tukee dokumenttien hallintaa Microsoft SharePointissa kytkettynä Dynasty Docs -tuotteeseen. Käyttäjän on helppo luoda asiakirja malli-pohjasta, ja järjestelmä tuo automaattisesti tarvittavat luokittelutiedot. CERTIFIED BY SÄHKE 2 Uusi SÄHKE2-sertifioitu versio saatavilla. Sisältää arkistolaitoksen SÄHKE2:n vaatimukset ja eamstehtäväluokituksen Monipuoliset raportointiominaisuudet Liittymät tietojärjestelmiin ja XML-muotoisen suunnitelman tuontiin ja vientiin 42 FAILI nro 1/ Innofactor Oyj, Keilaranta 19, Espoo, Vaihde ,

5 Sharepoint HPR seminaari Crowne Plaza, Helsinki Liikearkistoyhdistys kouluttaa: Sosiaalinen media, verkkosivut ja sähköpostit arkistoon Helsingissä Seminaarissa pureudutaan sosiaalisen median, verkkosivujen ja sähköpostiviestien maailmaan arkistoinnin näkökulmasta. Asiaa käsitellään nimenomaan yrityksen näkökulmasta eli mitä yrityksen pitäisi tehdä ja voi käytännössä tehdä. Lisätietoja: P R O F I U M S E N S E S I S Ä L L Ö N H A L L I N T A LUOTETTAVIA ARKISTOPALVELUITA YRITYKSILLE konsultointi seulonta analoginen säilytys digitaalinen säilytys digitointi tietopalvelu Sähköisen arkistoinnin ja dokumentinhallinnan ohjelmisto Ota yhteyttä ja pyydä esittely käytännön toteutuksesta Profium Sensellä esim. Sopimus- tai kuva-arkiston hallinnassa! Referenssiasiakkaitamme ovat mm. Veikkaus Oy ja Tampereen kaupunki. Puh e-posti@elka.fi puh