Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa
|
|
- Karoliina Oksanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Rakkaudesta luontoon Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa
2 RIKU CAJANDER LUONNONSUOJELU SYDÄMEN ASIANA. Helsingissä huhtikuussa 2009 järjestetty mielenosoitus saimaannorpan puolesta käynnisti uuden vaiheen norpan suojelussa. Yli 70 vuotta joukkovoimaa Ympäristövaikuttaminen voi olla ihmismuodostelma Eduskuntatalolla tai yhdessä huolella hiottu lausunto viranomaisille luonnon puolesta. Se voi tarkoittaa myös nimen kirjoittamista nettiadressiin tai tiedon välittämistä Facebookissa. Jokainen voi löytää Luonnonsuojeluliiton kautta mieleisensä tavan vaikuttaa oman lähiluonnon ja yhteisen ympäristömme puolesta. Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen piirit sekä paikallisyhdistykset järjestävät vuosittain lukuisia tempauksia tärkeiden asioiden puolesta. Näin vaikutetaan julkiseen mielipiteeseen ja tärkeisiin yhteiskunnallisiin päätöksiin. Esimerkiksi saimaannorpan puolesta on marssittu mielenosoituksessa, musisoitu, laadittu kaavavalituksia, kierretty kouluissa ja päiväkodeissa, koottu näyttelyitä, osallistuttu hallinnon työryhmiin, kirjoitettu lehtiin kymmeniä ellei satoja kertoja Ja se kannattaa! Ilman luonnonsuojelijoiden työtä norppa olisi jo kuollut sukupuuttoon. Norppa on verkossa, kahdessakin mielessä. Suomalaisen luonnonsuojelun symboli saimaannorppa on kärsinyt verkkokuolemista. Erityisesti kuutteja hukkuu. Mutta norppa on verkossa myös toisella tavalla: internetissä. Ympäristövaikuttaminen on muutaman klikkauksen päässä. Aidosti valtakunnallisena, helposti lähestyttävänä ja ihmisten luokse tulevana toimijana tavoitteemme on tehdä luonnonsuojelusta luonteva osa meidän kaik kien tavallisten luontoa rakastavien suomalaisten elämää ja käyttäytymistä. 2 VEIKKO LAHTINEN/SLL MIKKO KÄKELÄ ASENNETTA. Suomessa sananvapaus voi hyvin. Se mahdollistaa usein avoimen keskustelun ympäristöasioistakin. Joskus on silti ollut tarpeen tuulettaa ja sanoa aika suoraan. KANSAINVÄLISTÄ YHTEISTYÖTÄ. Luonnonsuojeluliitto kutsui maailman johtavia kohtuutalouden asiantuntijoita keskustelemaan Suomeen syksyllä 2010.
3 JUHA TASKINEN Luonnonsuojeluliiton vaiheita Huomion kohteena ovat luonnon omat hiilivarastot, niin metsät kuin suot Vuoden teemana luonnon monimuotoisuus. Kamppailu ympäristöhallinnon rapautta - mista vastaan Ilmastonmuutos havaitaan tosiasiaksi kautta yhteiskunnan. Tutkijat ja ympäristönsuojelijat ovat varoittaneet siitä jo pitkään Ympäristöpalkinnot jaetaan ensimmäisen kerran Maailman ympäristövuonna Luonnonsuojeluliitto siirtyy kolmiportaiseen malliin, joka pitää sisällään liiton, piirit ja paikallisyhdistykset Luonnonsuojeluyhdistykset eri puolelta Suomea perustavat Suomen luonnonsuojeluliiton Suomen Luonnonsuojeluyhdistys päättää perustaa keskuselimen alueellisille ja paikallisille luonnonsuojeluyhdistyksille Luonnontuntemus - kurssien järjestäminen kansalaisille käynnistyy Yleisölle suunnatut luontoretket alkavat Suomen Luonnonsuojeluyhdistys perustetaan Ensimmäiset kansallispuistot Suomeen Ensimmäinen luonnonsuojelulaki astuu voimaan Kuopion Luonnon Ystäväin Yhdistys perustetaan. Asiantunteva kansalaisjärjestö Asiantuntemus on luotettavuuden ja uskottavuuden tae. Suomen luonnonsuojeluliitolla on mittava asiantuntijaverkosto, joka seuraa erikoisalansa uusinta tutkimusta. Joukko koostuu palkatuista toimihenkilöistä ja vapaaehtoisista asiantuntijoista, joilla on hyvät yhteydet yliopistojen tutkimus laitoksiin. PUHEENJOHTAJA. Suomen luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja on FT Risto Sulkava. Hänet valittiin vuonna 2010 toistamiseen kolmivuotiskaudelle. Asiantuntijat vaikuttavat lainsäädäntöön, tekevät aloitteita ja lausuntoja, osallistuvat ministeriöiden ja eduskunnan työryhmiin, koordinoivat projekteja sekä neuvovat piirejä ja yhdistyksiä toiminnassaan. Vaikka Luonnonsuojeluliitto tekee asiantuntijatyötä, se on ensisijaisesti valtakunnallinen kansalaisjärjestö. Ilman laajan jäsenistön luonnonsuojelupanosta ei monia ympäristöuhkia olisi ehkä tiedostettu ja monia kohteita ja lajeja olisi jäänyt suojelematta. Jäsenet Suomen luonnonsuojeluliitto on valtakunnallinen kansalaisjärjestö, johon kuuluu yli jäsentä. Kaikki luonto- ja ympäristöasioista kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan toimintaan! Paikallisyhdistykset Osallistu tapahtumiin ja liity mukaan käytännön suojelutyöhön paikallisyhdistyksessäsi! Liiton yli 180 yhdistystä järjestävät retkiä, talkoita ja tempauksia sekä vaikuttavat paikallisia hankkeita koskevaan päätöksentekoon kunnallishallinnossa. KANSALAISJÄRJESTÖ VAIKUTTAA. Eduskunnan ympäristövaliokunta on ottanut Suomen luonnonsuojeluliiton edustajat vastaan. Luonnonsuojelupiirit ja Luonto-Liitto Liiton 15 luonnonsuojelupiiriä tukevat ja edistävät alueensa yhdistysten toimintaa sekä tekevät maakuntatason luonnonsuojelutyötä. Luonto-Liitto on Luonnonsuojeluliiton nuorisojärjestö. Päätöksenteko Luonnonsuojeluliitossa Luonnonsuojeluliiton ylin päättäjä on joka kolmas vuosi kokoontuva liittokokous. Alueellisten piirien edustajista koostuva liittovaltuusto kokoontuu kahdesti vuodessa ja vahvistaa Luonnonsuojeluliiton toimintasuunnitelman ja budjetin. Valtuuston valitsema liittohallitus toimeenpanee suunnitelmat ja päätökset. Keskustoimisto suojelee ympäristöä valtakunnallisella tasolla Keskustoimisto on jäsenten, yhdistysten ja piirien tuki. Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 henkilöä, joista suurin osa työskentelee Helsingin keskustoimistolla. JÄSENET yli YHDISTYKSET noin 180 SALKA PÖLLÄNEN PIIRIT 15 luonnonsuojelupiiriä ja Luonto-Liitto MIKKO KÄKELÄ SUOMEN LUONNON- SUOJELULIITTO 3
4 Hangosta Utsjoelle Suomen luonnonsuojeluliitolla on maamme kattavin paikallisten ympäristöyhdistysten verkosto. Läheisen luontokohteen pelastuminen, oivalluksen muuttuminen ymmärrykseksi luonnonsuojelutyö on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa. Haluatko päästä itse toimimaan ja vaikuttamaan? Luonnonsuojeluliitossa on jokaiselle jotakin. Luonnon- ja ympäristönsuojelutoimintaa suunnittelevat aivan tavalliset ihmiset, ja jokaiselle on hommaa. Liitolla ja sen yli 180 paikallisyhdistyksellä on yhteensä satoja vapaasti perustettavia työryhmiä ja retkikerhoja, jotka organisoivat niin alueellista vaikuttamistyötä kuin luonnonharrastustoimintaa. Lausunnot, tiedotteet ja neuvonpidot kunnan viranomaisten kanssa ovat esimerkkejä paikallisesta vaikuttamisesta. Vuosittain järjestettävien teemapäivien lisäksi yhdistykset järjestävät rennompia tapahtumia. Esimerkiksi Uudellamaalla Järvenpäässä järjestetty Pimp Your Bike -tapahtuma toi humoristisella tavalla esille, miten hyvää kevyt liikenne tekee ympäristölle. Luontoretkien, kerhojen ja perhetoiminnan lisäksi monen paikallisyhdistyksen almanakasta löytyvät kesäiset talkoot. Oman luontokohteen kauneutta vaalitaan yhteishenkeä nostattavalla talkootyöllä ja retkillä. 4 KAISA MURDOCH IKIMETSIEN SUOJELU. Kirveen koskemattomia metsiä on liki mahdoton löytää enää Etelä-Suomesta. Aarniometsien säästäminen on aina ollut keskeinen osa Luonnonsuojeluliiton toimintaa. ITÄMEREN ÄÄRELLÄ. Suurin osa suomalaisista tarkkailee Itämerta ja sen kuntoa rannoilta käsin. Samalla voi tehdä myös löytöjä aaltojen tuomisista. LIISA HULKKO TIMO VUORIAINEN/KUVALIITERI
5 YMPÄRISTÖTEMPAUS. Ympäristöongelmia voi havainnollistaa yllättävälläkin tavalla. Hiihto Helsingin lumettoman keskustan katukivillä avaa silmiä ilmastonmuutokselle. MARKKU TANO/KUVALIITERI PAIKALLISTA VÄRIÄ. Luonnonsuojeluliiton paikallisyhdistyksissä tehdään mukavia asioita yhdessä. Luonnosta saa vaikkapa kasvivärejä, ja se punainen lankakin saattaa löytyä. JAN W. AHLFORS/HELSY SLL LUONTO-LIITTO on Suomen luonnonsuojeluliiton itsenäinen nuorisojärjestö. Retket ja luontokerhot edustavat vain pientä viipaletta sen monipuolisesta toiminnasta. Keskeisenä osana ympäristökasvatusta ovat myös kymmenet luontoleirit. Ympäristöongelmia ratkotaan räväkästi esimerkiksi nuorten omissa Itämeri- ja metsäryhmissä. Lähtisitkö retkelle? Haluaisitko lähteä retkelle syksyiselle karpalosuolle? Tai havainnoida lepakoiden yöllistä elämää illan hämärtyessä? Tutustua luonnonkukkiin? Suomen luonnonsuojeluliitto ja sen yli 180 paikallisyhdistystä järjestävät vuosittain useita satoja retkiä, joilla tutustutetaan suomalaisia ympäröivän luonnon ihmeisiin. Muutaman tunnin retket suuntautuvat lähiluontoon, ja koko päivän reissuilla päästään tutustumaan kauempana sijaitseviin kohteisiin. Sadat retket tuovat Suomen luonnonsuojeluliitolle näkyvyyttä ja uusia luontoharrastajia. Parhaimmillaan osallistujat löytävät niistä ikimuistoisia elämyksiä ja kipinän luonnonsuojeluun. Retkelle voi lähteä myös luonnonharrastajien ja luontokuvaajien fooru min kautta. Klikkaa itsesi osoitteeseen ikkunasuomenluontoon.fi ja jaa kokemuksesi kuvien avulla toisten harrastajien kanssa. Voit myös vinkata hyvistä retkikohteista retkiopas.fi-sivujen kautta. LUONTO-OPASTUS. Luonnonsuojeluliiton asiantuntevien oppaiden seurassa luonto avautuu uusin silmin niin luonnonkukkien päivän retkillä kuin muissakin liiton tapahtumissa. HENRIK KETTUNEN ANTTI HALKKA SLL SEPPO PARKKINEN SOUTAEN. Jokien puolesta on tartuttu myös airoihin. Mitä odottaa Iijoella seuraavan mutkan takana? PYÖRÄLLÄ JUNALLE. Todellista ympäristövaikuttamista ovat arjen päivittäiset teot, joilla vähennetään luonnon turhaa kuormitusta.
6 Monimuotoisuus lumoaa LUMO. Kun ihminen lumoutuu kauniin maiseman edessä, hän hiljenee, pysähtyy. Kaikki muu unohtuu, ja ihminen sulautuu ympärillään olevaan kauneuteen. Luonnossa on taianomaista voimaa. Monimuotoisuudessaan se lumoaa ja mykistyttää: lajien valtavaa kirjoa on vaikea edes käsittää. Kymmeniä tuhansia lajeja ja kokonaisia elinympäristöjä kuitenkin tuhoutuu lakkaamatta. Kyse on kuudennesta sukupuuttoaallosta, jonka on käynnistänyt yksi eliölaji eli ihminen. Aivan kuten monimutkainen koneisto tarvitsee kaikkia osasiaan, tarvitsee luontokin monimuotoisuutta toimiakseen. Kun luonto yksipuolistuu, heikkenee sen kyky tuottaa luonnon palveluita ja toipua häiriöistä: haavoittuvuus ilmastonmuutokselle ja luonnononnettomuuksille kasvaa. Myös ihminen on riippuvainen luonnon tuottamista palveluista eli ekosysteemipalveluista. Ravintokasvit, pölytys, puhdas vesi, ilmasto ja virkistysarvot ovat meille ilmaisia. Niitä ei voida kuitenkaan käyttää yli luonnon kestokyvyn. Mitä voidaan tehdä? Luonnon monimuotoisuuden suojelu on Suomen luonnonsuojeluliiton työn perusta ja eri hankkeita yhdistävä tekijä. Laulujoutsen, maakotka, luonnonlohi, liito-orava Luonnonsuojeluliitto on uhanalaisten lajien suojelussa vanha tekijä. Työtä riittää: Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnin mukaan joka kym menes Suomen eliölaji on uhanalainen, ja yli 2200 lajia on vaarassa kadota. 6 JORMA LUHTA/ SUURPETOJEMME kannat ovat jatkuva keskustelun aihe. Laiton salametsästys rehottaa edelleen etenkin suden ja ahman kohdalla. Suomen kansalliseläin karhu nauttii silti edelleen useimpien suomalaisten sympatiaa.
7 PUNAINEN KIRJA. Joka kymmenes suomalainen eliölaji on uhanalainen. Ilman tavallisiakin lajeja luonnon ekosysteemit romahtavat. Alkuperäinen luonto tarvitsee puolustajansa, niin rupilisko kuin apolloperhonenkin. HEIKKI KOKKONEN/KUVALIITERI REIJO SALMINEN/KUVALIITERI Lajeja on mahdotonta suojella yksittäin, joten Luonnonsuojeluliitto tekee laajalla rintamalla töitä estääkseen elinympäristöjä pirstoutumasta ja suojellakseen luontotyyppejä. Liitto on ollut mukana perustamassa luonnonsuojelualueita ja kansallispuistoja, kuten Nuuksion, UKK:n sekä viimeisimpänä Sipoonkorven kansallispuistoja. Luonto on kansallisaarteemme. Ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen ruokkivat toinen toistaan, mutta myös niiden ratkaisut kietoutuvat toisiinsa. Vanhojen metsien ja soiden suojelu on tehokasta ilmastonsuojelua niiden mittavien hiilivarastojen vuoksi. Luonnon monimuotoisuuden suojelu taas auttaa sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin. Pidetään perinteet ja maisemat elossa Ihminen on toiminnallaan myös luonut monimuotoisuutta. Kedot ja niityt lukeutuvat Suomen lajirikkaimpiin ekosysteemeihin. Maatalouden menetelmien muututtua suurin osa perinnemaisemista on kadonnut, mutta jäljelle jääneiden hoito talkootyöllä tuottaa tulosta. Viikatteet viuhuvat ja haravat heiluvat Luonnonsuojeluliiton piirien ja yhdistysten järjestämissä kymmenissä perinne- maisematalkoissa eri puolilla Suomea. Maaseudun helmiä kunnostetaan perinteisin työmenetelmin: niittämällä, haravoimalla, nostelemalla heinää seipäille ja raivaamalla vesakoita. Kuka tahansa voi tulla nauttimaan talkoohengestä ja perinnekohteiden kauneudesta. Perinnemaisemien lajistoa voi auttaa myös perustamalla pienen niityn omalle pihalle tai mökille. PERINNEMAISEMATALKOOT. Perinnemaisemat ovat maaseudun helmiä. Perinnebiotooppien eliölajeista joka viides on uhanalainen. Niitäkin voidaan auttaa talkoovoimin. OLLI ELO SAKARI MARTIKAINEN IKKUNA SUOMEN LUONTOON NORPPAFANIT. Saimaannorpasta ovat kiinnostuneet kaikenikäiset. Luonnonsuojeluliitto tekee norppavalistusta yhteistyössä Saimaan alueen koulujen ja päiväkotien kanssa. Kiertueilla tutustutaan saimaannorpan vaiherikkaaseen elämään. Pelastetaan norppa! Suomen luonnonsuojeluliiton tunnus ja ainoa kotoperäinen nisäkäslaji saimaannorppa kuolee sukupuuttoon lähitulevaisuudessa, jos mitään ei tehdä. Sympaattinen hylkeemme voidaan vielä pelastaa, mutta sen pelastamiseksi on toimittava nyt. Saimaannorpan suojelu on lopulta yksinkertaista. Pahin uhkatekijä on verkkokalastus: viidennes kuuteista hukkuu verkkoihin. Se voidaan välttää vaihtamalla verkot katiskoihin. Myös ilmastonmuutos verottaa norppakantaa uhkaamalla etenkin pesimäolosuhteita. Leutoina talvina lumikinoksia ei muodostu normaaliin tapaan, jolloin norpat eivät pääse rakentamaan lumipesiään tai pesät romahtavat ennen aikojaan. Ilmastonmuutosta emme voi pysäyttää hetkessä, mutta verkkokalastuksesta on mahdollista luopua. Luonnonsuojeluliitto kerää varoja hankkiakseen Saimaan alueen kalastajille norppaystävällisiä katiskoja. Suomen luonnonsuojeluliiton norppatyötä tehdään pitkälti Saimaan rannalla, norpan kotiseudulla. Norppanäyttelyt, koulu- ja päiväkotikierrokset sekä erilaiset norppatapahtumat innostavat ihmisiä jatkamaan työtään. Saimaannorpan suojelua ovat tukeneet konsertillaan niin Suomen klassisen musiikin huiput kuin koululaiset omilla keräyksillään. 7
8 Puroista syntyy virta TAIMEN kuuluu lohikalojen jaloon sukuun. Se kutee pientenkin purojen sorapohjilla. Puroihin kehittyy usein omat, geneettisesti eriytyneet ja ainutkertaiset taimenkantansa. Tuhansien järvien ja saimaannor- pan maassa puhtaat vedet ovat arvossaan. Kesää kohti kisaillaan siitä, kuka kastaa kylmimmässä vedessä talviturkkinsa, ja kalastus ja veneily kuuluvat itsestäänsel- västi mökkilomaan. Mutta miltä näyttää heinäkuinen leväpuuro laiturin tyvellä? Uskaltaako sameas sa vedessä uidakaan? Vesistöt rehevöityvät, kun niihin joutuu liikaa ravinteita. Viljelymai- den, aurattujen metsäpeltojen ja ojitettujen soiden ravinteet kuormittavat vesistöjämme puroja, noroja, lampia, järviä, jokia ja lopulta Itämeren sinileväkukinnot ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Saimaa on kukkinut jopa keskellä talvea. Kunnioitus ainutlaatuisia vesistöjämme kohtaan vaatii meiltä tekoja. Raakku, saukko ja koskikara viihtyvät vesissä, joihin ei lasketa pesuvesiä ja joiden rantaviiva on luonnontilainen. Mitä sinä voisit tehdä hyvin- voivan vesiluonnon hyväksi? Luonnonsuojeluliitto tekee vesiensuojelutyötä hallintokabineteissa ja osallistuu muun muassa vesienhoitosuunnitelmien valmisteluun. Luonnonsuojeluliiton sertifioiman Ekoenergian myynnistä kertyvillä ympäris- törahastovaroilla toteutetaan hankkeita vesivoiman ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Liitto näkyy myös puronniskoilla osallistu sinäkin pu- ronkunnostustalkoisiin lähiseudullasi! Pienen puron iloinen ilme Lähteen viileys kuumana kesäpäivänä, lapsuuden muistot tutkimusmatkasta solisevalle sammakkopurolle, rantapenkalla hääri- vä saukko. Purot ovat luontomme helmiä. Luonnontilaisia puroja on Etelä-Suomes- sa jäljellä enää alle kaksi prosenttia, ja Lapin eteläpuolisen Suomen kaikki purotyypit on arvioitu äärimmäisen uhanalaisiksi. Luonnonsuojeluliiton ja energiantoi- mittaja Kraft&Kulturin yhteisessä Puroista syntyy virta -hankkeessa kunnostetaan lohikalojen elinympäristöjä Pohjanmaalla ja Satakunnassa. Ennallistaminen tehdään talkootyönä, ja sen toivotaan palauttavan taimenet ja harjukset puroihin. Taimen tarvitsee lisääntyäkseen kutu- paikan, jossa on sorapohja ja oikeanlainen virtaama. Aikoinaan perattuihin puroihin on rakennettava uusia kivikynnyksiä ja syvännepoteroita sekä lisättävä puroihin soraa, kivenmurikoita ja lahopuuta. Purojen kunnostus palkitsee tekijänsä. Kerrankin nähtiin jo ennen talkoiden loppua purossa puidenrunkojen seassa polski- massa neljä pienehköä harjusta. PUROJEN YSTÄVÄ. Teemu Tuovinen auttaa puroluontoa palautu- maan. 8
9 SUOLUONTO. Luonnonsuojeluliiton entinen puheenjohtaja, emeritusprofessori Rauno Ruuhijärvi on soidensuojelun veteraani. Hän vaatii erityisesti luonnontilaisten soiden suojelua: Turpeesta tulee luopua samassa tahdissa kuin kivihiilestä. Ensimmäinen askel on jättää jäljellä olevat luonnontilaiset suot kerryttämään uutta turvetta ilmakehän hiilestä ja säilyttämään biodiversiteettinsä. HARRI NURMINEN Haluatko turpeen? PURO: TIMO NIEMINEN/KUVALIITERI, TAIMEN: REIJO JUURINEN/KUVALIITERI, KOSKENKUNNOSTUS: SLL RAHKASAMMAL. Luonnonsuojeluliiton vuoden 2011 lajiksi valitsema rahkasammal on soiden ainoa oikea turvetuottaja. Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua Suot ja vanhat metsät ovat Suomen tärkeimpiä hiilivarastoja. Niitä suojelemalla suojellaan sekä ilmastoa että monimuotoisuutta. Suurten hiilivarastojen suojelu on tärkeä osa ilmastopolitiikkaa ilmakehän hiilen sidonnan ohella. Suomessa jopa tuetaan soiden hävitystä ja niihin sitoutuneen hiilen haihtumista ilmakehään. Erityisesti ojittamattomien, luonnontilaisten soiden turpeenkaivuu on rikos luontoa kohtaan. Yli puolet metsiin sitoutuneesta hiilestä on varastoitunut maaperään. Maaperän hiilivarasto kasvaa luonnonmetsässä jopa tuhansien vuosien ajan. Kaadettujen puiden juuristo hajoaa nopeasti. Suomen metsien keskimääräinen puuston määrä on nykyään alle 200 kuutiota puuta hehtaarilla. Luonnonvaraisessa metsässä puuta voi olla 600 kuutiota hehtaarilla. Alkuperäisintä suomalaista luontoa, ikiaikaista tunnelmaa Suomi on soiden maa. Täällä on maailman monimuotoisinta suoluontoa. Soidemme vaikeakulkuisuus ei ole onnistunut suojelemaan niitä. Suomen luonnonsuojeluliitto on käynyt vuosikymmeniä taistelua turveteollisuutta vastaan. Turpeenpoltto aiheuttaa jopa kivihiiltä suuremmat hiilidioksidipäästöt. Suomessa tunnettuja kiistoja soista on käyty myös esimerkiksi Lapissa, jossa Kemihaaran suot on uhattu peittää Vuotoksen tekoaltaan alle. Suot ovat tärkeitä hiilivarastoja, tulvien sitojia, retkimaita ja suoluonnon turvapaikkoja. Yli puolet suomalaisista soista on uhrattu ojitukselle. Luonnonsuojeluliitto on lisännyt tietoisuutta siitä, että ojittamisen aiheuttamat tuhot ovat hyötyjä huomattavasti suuremmat luvulla yhdeksi energiatrendiksi noussut turve on tehnyt jälleen soistamme lainsuojattomia. Soiden suojelussa liitto on toiminut tarmokkaasti: se on tehnyt maastoselvityksiä ja lausuntoja ympäristölupavirastolle sekä valvonut soidensuojeluohjelman toteutumista. Lähestymällä aktiivisesti päättäjiä liitto onnistui estämään turpeen luokittelun uusiutuvaksi energiaksi EU:ssa. Luonnonsuojeluliitto on alkanut nyt edistää myös soiden ennallistamista. Virheitä voidaan korjata, ojia voidaan luoda umpeen. Suo, kuokka ja Jussi taas kerran. JORMA LUHTA 9
10 JORMA LUHTA KUUKKELI on metsiensuojelun symboli: se kertoo metsäalueen olevan hyvä paitsi sille, myös muille metsän lajeille. Nopeasti harvinaistuneen linnun auttamiseksi Luonnonsuojeluliitto vetää luontoväen ja metsäalan yhteistyöhanketta. Toivottavasti utelias kuukkeli lennähtää tulevaisuudessakin erätulilla istujan kaveriksi. RITVA KOVALAINEN Metsiemme aarreaitta Kuukkeli katselee uteliaana kulkijaa, liito-orava pujahtaa puunkoloon ja tuuli humisee ylhäällä oksistossa. Metsä tarjoaa antimiaan, virkistystä ja kulttuurin vihreän kehdon. 80 prosenttia Suomen maapinta-alasta on metsää, mutta samaan aikaan enemmistö uhanalaisista lajeista elää metsissä. Yhtälö on kummallinen eikö vihreä kultamme riitä elättämään tervettä ja monimuotoista metsäluontoa? Metsäluonnon suojelu on aina ollut ja on edelleen merkittävä osa Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa. Luonnonsuojeluliiton mielestä luonnontilaiset metsät on säästettävä hakkuilta ja metsäluonnon hyvinvointiin on kiinnitettävä enemmän huomiota. Ei metsätaloutta tarvitse silti ajaa alas: metsänomistajille tulisi tarjota sellaisia hakkuuvaihtoehtoja, joissa metsä säilyy metsän näköisenä. Avohakkuut ovat luonnoton ilmiö. Tämä auttaisi niin metsäluontoa kuin metsien virkistyskäyttöä. Arvokkainta metsäluontoa kansallisomaisuuttamme ei pidä muuttaa taloudellisen voitontavoittelun tantereeksi. Enemmän suojelumetsiä vähemmällä rahalla! Suomessa hävitetään jatkuvasti arvokkaita metsäalueita. Syynä tähän on usein tiedon puute: ekologisesti tärkeitä metsiä ei tunnisteta eikä siksi saada suojelun piiriin. Luonnonsuojeluliitolla on pitkät perinteet suojelunarvoisten metsien paikallistamisesta ja inventoinnista. Liiton työn tuloksena tai myötävaikutuksella moni arvokas metsä on päätynyt suojeluun. Luonnonsuojeluliiton metsäkampanjalahjoitukset käytetäänkin suojelunarvoisten metsien kartoitukseen. Näin saamme suojelluksi huomattavasti enemmän metsiä kuin jos käyttäisimme saamamme lahjoitusvarat suojelualueiden ostamiseen. Lue lisää: metsakampanja 10
11 OMA KUVA. Ikioma luontosuhde kehittyy luonnossa, lapsesta alkaen. Aikuisena voi lähestyä luonnon yksityiskohtia vaikkapa kameran kanssa. Luonto löytyy läheltä Millaisena luonto kotirappusiltasi näyttäytyy? Oletko ajatellut, että luonto alkaa omalta pihaltasi? Kun ympärilleen katsoo vähän tarkemmin, huomaa, ettei ihmisen kesyttämä lähiluonto ole tylsä. Ympäriltä kuuluu sirinää ja pörinää ja lenkki lähimetsässä voi viedä matkalle kuin toiseen maailmaan. Suomen luonnonsuojeluliitto on aktiivinen lähiluonnon puolestapuhuja. Liitto haluaa taata kaikille mahdollisuuden ulkoilla omilla kotinurkilla sekä säilyttää arkiympäristössämme tilaa mönkiville, lentäville ja rehottaville naapureille. Miltä sinun lähiluontosi näyttää? Oletko ajatellut, että lumoavan ja monimuotoisen puutarhan voi rakentaa suomalaisista luonnonkasveista? Luonto kiittää puutarhuria, joka ottaa huomioon puutarhan pikkuapulaiset, koreat perhoset, ahkerat kimalaiset ja muut pörriäiset. Linnunpönttöjä sinulla ehkä onkin jo, mutta sopisiko pihaasi lepakon päiväpiilo? Entä miltä kuulostaa ilta perhosbaarissa? ANTTI KOLI/KUVALIITERI Kuka päättää lähiluontosi kohtalosta? Ihminen voi asfaltoida niityt ja rakentaa hypermarketin lähiön ainoan lehtolaikun paikalle, mutta voi maata käyttää toisinkin. Vaatimalla kaavoihin riittävästi viheralueita ja varmistamalla ekologisten yhteyksien toiminnan edistämme niin luonnon kuin ihmistenkin hyvinvointia. Suomen luonnonsuojeluliitto on maamme ainoa ympäristöjärjestö, joka vaikuttaa maankäyttöön kaikilla tasoilla: keskustoimisto valvoo valtakunnallista, piirit maakunnallista ja yhdistykset paikallista kaavoitusta. Uhataanko kotisi lähimetsikköä tai niittyä? Saat apua lähiluontosi puolustamiseen Luonnonsuojeluliitosta. KAAVOITUKSESSA päätetään teiden sijoituksesta, rakentamisen paikoista ja luonnon säästämisestä. Uhkaako lähiluontoasi joku hanke, suunnitelma tai kaava? Paikallisyhdistyksissä ja piireissä on kokemusta ja tietoa kaavoihin vaikuttamisesta. MATTI NIEMINEN 11
12 Yhteisvoimin ilmastokriisiä vastaan 12 Ilmastonmuutos luo pitkiä varjojaan tulevaisuuteen. Miltä maapallo näyttää tulevaisuudessa? Kukaan ei voi tietää sitä varmasti. Ei kannata silti heittää kirvestä kaivoon. Ympäristöjärjestöt ja huolestuneet kansalaiset taistelevat yhdessä uhkaa vastaan. Suomen luonnonsuojeluliitto tuo tempausten avulla ilmastokriisiä ihmisten luo, suomalaisten tietoisuuteen. Toreilla ja kaduilla on pelattu rantalentopalloa tammikuisessa tuiskussa, on hiihdetty pitkin lumettomia Helsingin katuja ja järjestetty uraanileirejä ja -tapahtumia ympäri Suomea. Erilaiset seminaarit, koulutukset ja tapaamiset ovat tukeneet työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Energia- ja ilmastokysymykset liittyvät tiiviisti kaikkeen Luonnonsuojeluliiton suojelutyöhön: tärkeitä teemoja ovat esimerkiksi liikenne, ruoka ja kuluttaminen, energia sekä kehitysyhteistyö. Hiiltä varastoivien ekosysteemien, kuten metsien ja soiden, suojelu auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Luonnonsuojeluliiton asiantuntijat kannustavat päättäjiä, teollisuutta ja yksittäisiä kansalaisia antamaan oman panoksensa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Liiton asiantuntijat osallistuvat kansainväliseen työhön, EU:n ilmastopolitiikkaan ja eduskunnan toimintaan. Yhtä tärkeää on työ, jota tehdään kunnissa piirityöntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin. Pystymme tähän vain yhdessä. LUMEN PUOLESTA. Martti Suosalo rakensi näyttelijä ystäviensä kanssa lumesta Jussi-patsaan tammikuussa Helsingin ydinkeskustassa muistutettiin näin ilmastonmuutoksen vaikutuksista tulevaisuuteen. MATTI NIEMINEN Ilmastonmuutos ei tunne rajoja Ilmastonmuutosta ei voi ratkaista yhdessä maassa. Lämpenemisen vaikutuksista kärsivät eniten köyhät maat ja ihmiset, vaikka teollisuusmaat ovat pääosin vastuussa ongelmasta. Luonnonsuojeluliitto pyrkii vaikuttamaan erityisesti Suomen ja Euroopan unionin kantoihin. Liiton hankkeilla on haluttu välittää suomalaisille tietoa kehitysmaiden arkipäivästä ja minimoida Suomen ja suomalaisten toimijoiden aiheuttamia globaaleja ympäristövaikutuksia. Tiesitkö, että Euroopan unionissa päätetään lähes kaikista sinun arkielämääsi koskettavista ympäristövaatimuksista? Luonnonsuojeluliitto vaikuttaa muiden eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen kanssa Euroopan unionin ympäristöpolitiikan muovautumiseen. Olemme mukana myös muussa kansainvälisessä työssä, kuten metsä- ja ilmastokysymyksissä sekä reilun kaupan edistämisessä. Kansainvälisellä tasolla ympäristöpolitiikkaa edistetään laajojen yhteistyöverkostojen kautta. SEPPO LEINONEN
13 Jokainen voi vaikuttaa IHMISTULVA. Sinisiin sadeviittoihin pukeutuneet mielenosoittajat vaativat syyskuussa 2009 Eduskuntatalon edessä ilmastolain säätämistä. Ydinvoimaa ei tarvita Luonnonsuojeluliitto kampanjoi kestävästi tuotettujen, uusiutuvien energiavarojen puolesta. Ydinvoimakampanjoinnin tavoitteena on tiedottaa avoimesti ydinvoiman ongelmista ja riskeistä. Ydinvoimaa ei tarvita. Se ole halpaa tai päästötöntä, vaikka sitä sellaisina voimakkaasti markkinoidaan. Esimerkiksi louhinnan, rikastamisen, kuljetusten ja loppusijoituksen yhteydessä syntyy hiilidioksidipäästöjä. Se myös tuottaa tulevien sukupolvien taakaksi toisenlaisen päästön: ydinjätteen. Ydinjätteen loppusijoitusta ei ole ratkaistu vielä missään, joten ydinjätteet ovat säilöttynä maanpäällisiin välivarastoihin, parakkeihin. Lisäksi vakavan ydinvoimalaonnettomuuden pienikin riski on kestämätön. Uraaniliikkeen työ kantaa hedelmää: lukuisista uraanikaivoshankkeista on luovuttu voimakkaan uraanikaivosten vastaisen kansalaisliikkeen vuoksi. Myös suomalaisten ydinvoimavastaisuuden kasvu lisää paineita päättäjille muuttaa asenteitaan. MIKAEL AHLFORS JANNE BJÖRKLUND Tavaraa, krääsää, tuhlailua. Maailma elää yli varojensa. Joka vuosi ihmiset tuhlaavat luonnon tuottamat uusiutuvat luonnonvarat yhä nopeammin. Jokainen meistä voi kuitenkin vaikuttaa tulevaisuuteemme omilla teoillaan jokapäiväisessä arjessa. Näillä pienillä teoilla on suuri merkitys. Suomen luonnonsuojeluliitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, tuotannon ekotehokkuutta ja jätteen synnyn ehkäisyä. Esimerkiksi LiikenneMIPS ja FIN-MIPS Kotitalous -tutkimuksissa on tuotettu tietoa siitä, millä keinoin voidaan edistää kotitalouksien kestäviä valintoja ja elämäntapoja. Kuluttajien tukemiseksi Luonnonsuojeluliitossa on tuotettu runsaasti erilaista materiaalia sekä järjestetty seminaareja ja koulutusta. Ympäristökasvatuksella tähdätään vahvaan tunteeseen, kykyyn ja mahdollisuuksiin toimia ympäristövastuullisesti. Suomen luonnonsuojeluliiton oma Ekoenergia-merkki on auttanut kuluttajia ja yrityksiä valitsemaan ympäristöystävällistä energiaa vuodesta 1998 lähtien. Ekoenergiaa ostavien kansalaisten ja yritysten määrä kasvaa koko ajan. Tee helppo ekoteko ja vaihda Ekoenergiaan! Suomalaisten aiheuttamista ilmastopäästöistä merkittävä osa syntyy sähkönkulutuksesta. Ostamalla ympäristömerkittyä sähköä muutat energiantuotantoa parempaan suuntaan. Suomen luonnonsuojeluliiton sertifioima Ekoenergia-merkki takaa, että sähkö on tuotettu kestävästi uusiutuvilla energialähteillä. Uusiutuvalla energiallakin on kuitenkin haittansa. Merkin kestävyyskriteereissä otetaankin huomioon esimerkiksi tuulivoiman maisemahaitat sekä lintujen ja kalojen vaellustarpeet energiantuotantolaitosten läheisyydessä. Ekoenergiaan vaihtaminen on helppoa: 1. Tarkista nykyinen sähkönkulutuksesi sähkölaskustasi. 2. Vertaile hintoja ja tuotantotapoja osoitteessa 3. Tilaa tarjous kotiisi, valitse sopivin ja tee sähkösopimus. URAANILIIKE. Luonnonsuojeluliitto osallistui vuonna 2010 ydinvoiman vastaiseen kampanjaan. Koko tuotantoprosessi uraanin louhinnasta ydinjätteen hautaamiseen on edelleen täynnä valtavan mittaluokan ympäristöriskejä. PENTTI SORMUNEN/VASTAVALO 13
14 Yritysyhteistyö JUHA MÄLKÖNEN KESKUSTOIMISTO. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto ja Suomen Luonnon toimitus sijaitsevat Helsingin Alppilassa. Työntekijöitä on noin 30. Kuka maksaa viulut? Suomen luonnonsuojeluliitto on voittoa tuottamaton kansalaisjärjestö. Toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla, valtionavulla, yritysyhteistyöllä ja Suomen Luonto -lehden tuotoilla. Myös yksityishenkilöiden ja yritysten lahjoitukset ovat mahdollistaneet työn tehostumisen. Vuonna 2009 tulot ja menot olivat lähes 4 miljoona euroa. Merkittävä osuus tuloista koostuu lahjoituksista, jotka yksityishenkilöt ja yritykset voivat kohdistaa haluamaansa ympäristön- tai luonnonsuojelun osa-alueeseen. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut viime vuosina useita testamenttilahjoituksia. Ympäristöministeriö myöntää Suomen luonnonsuojeluliitolle vuosittaisen valtionavun, jonka käytöstä liitto saa itse vapaasti päättää. Vuonna 2009 valtionapu oli euroa. Valtionapu muodostaa noin viidenneksen liiton tuloista. Liitto saa lisäksi ulkoasiainministeriöltä ja ympäristöministeriöltä vuosittain tukea erilaisiin luonnon- ja ympäristönsuojeluhankkeisiin. Näiden hankeavustusten suuruus on vaihdellut vuosittain euron välillä. Lisäksi Suomen luonnonsuojeluliitto rahoittaa toimintaansa varainkeruukampanjoilla, arpajaisilla ja erilaisilla tempauksilla. Suomen Luonnonsuojelun Tuki Oy jakaa vuosittain myyntiinsä sidotun tukisumman Luonnonsuojeluliitolle. Liitto saa toiminnalleen tukea myös sertifioimastaan Ekoenergia-sähköstä, myytyjen kilowattien perusteella. Luonnonsuojeluliiton tulot Lähde SLL 2009 TIKKURILA Viime vuosina Suomen luonnonsuojeluliitto on saanut yhä rohkaisevammin tukea työhönsä myös yrityksiltä. Liiton pääyhteistyökumppani on Suomen Lähikauppa Oy. Muita kumppaneita ovat olleet esimerkiksi Tapiola, VR, Lumene, Fortum, Kraft&Kultur, Hertz, Veikkaus, Finnair sekä Raija ja Ossi Tuuliaisen säätiö. Yhteistyöhankkeilla on viety tuhansia suomalaisia lähiluontoon, ennallistettu perinnemaisemia ja puroja sekä tuettu saimaannorpan suojelutyötä. Vuonna 2010 Luonnonsuojeluliitolla oli lisäksi yli 50 kannatusyritystä, jotka tukivat liikevaihtoon sidotulla vuosimaksulla Luonnonsuojeluliiton toimintaa. Luonnonsuojeluliiton menot Lähde SLL 2009 Hallinto Viestintä Koulutus 25 % 14 % 3 % 25 % Jäsenmaksut 14 % 25 % Luonnonsuojelu 19 % 5 % Suomen Luonto -lehti Järjestötoiminta Ympäristönsuojelu 35 % Muu varainhankinta Yritysyhteistyö, ekoenergiatuotot, lahjoitukset 7 % Muut tuotot Royalty-, koulutus- ja rahoitustuotot ym. 12 % Hankeavustukset % Yleisavustukset
15 Viesti kulkee Liitto muodostaa kantansa ympäristökysymyksiin aktiivisten jäsentensä ja asiantuntijoiden yhteistyöllä. Lehdistötiedotus saattaa suomalaisten tietoon liiton näkemyksen kotimaisen ympäristön tilasta ja ratkaisuehdotuksia sen parantamiseksi. Laajan jäsenkuntansa ansiosta liitto tulee monille tutuksi myös sen kautta, mitä ystävät ja tuttavat puhuvat. Jäsenlehti Luonnonsuojelijan lukijakunta koostuu liiton yli jäsenestä, jotka saavat lehden kotiin kannettuna kuudesti vuodessa. Jäsenten lisäksi lehteä lukevat poliittiset päättäjät, kirjastojen vierailijat sekä jäsenten perheet ja tuttavat. Lehti kertoo ajankohtaisista ympäristöasioista, opastaa kestävään elämäntapaan ja toimii liiton äänitorvena. Liiton kustantama Suomen Luonto on luonnonystävän ykköslehti, asian tunteva opas ja innostava kumppani tutkimusmatkalle luontoon. Lehti saa lukijatutkimuksissa toistuvasti huippuarvosanoja. Visuaalisesti sykähdyttävä kotimaisen luonnon erikoislehti tuo kymmenen kertaa vuodessa luonnon lähelle. Nuorisojärjestö Luonto-Liitto julkaisee Nuorten Luontoa sekä Suomen ainoaa lasten luontolehteä Sieppoa. Luonnonsuojeluliiton -verkkosivuilla uutisoidaan akuutteja ympäristöuutisia, annetaan vinkkejä luontoharrastukseen ja arjen kulutukseen. Sadoilta sivuilta löytyy maan suurimman ympäristöjärjestön näkemyksiä ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Piirit ja paikallisyhdistykset taas kertovat alueellisesta toiminnastaan omilla sivuillaan. Luonnonsuojeluliitto näkyy ja kuuluu myös sosiaalisissa medioissa. Facebook toimii erinomaisesti vuorovaikutteisen tiedon ja mielipiteiden välittämisessä. ESITTEET JA OPPAAT. Luonnonsuojeluliitto julkaisee vuosittain laadukkaita esitteitä ja oppaita. Valtaosa materiaaleista on ladattavissa pdf-muodossa liiton verkkosivuilta, mutta voit myös tilata painettuja esitteitä postitse. Osa materiaaleista on ilmaisia, osa toimitetaan esimerkiksi postimaksun hinnalla. Muista myös nämä! Ikkuna Suomen Luontoon -foorumi luontoharrastajille SLL:n sertioiman Ekoenergian verkkosivusto Luonnonsuojelun Tuki Oy:n verkkokauppa AVAA IKKUNA SUOMEN LUONTOON. Luonnonystävien foorumilla ikkunasuomenluontoon.fi jokainen voi jakaa kuvansa ja kokemuksensa. Se on avoinna kaikille luonnosta kiinnostuneille. Tämä esite on painettu uusiopaperille vuonna Painopaikka Offset-Kolmio Hämeenlinna. Ulkoasu Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky. 15
16 Tervetuloa norppajengiin! Uhanalaisten lajien suojelu Koskenkunnostustalkoot Ilmasto tempaukset Big Jump puhtaiden vesien puolesta Norppalähettiläät Vaikuttaminen lainsäädäntöön Lähiruoka Degrowth Soudut Aarniometsien suojelu Retket Luonnonkukkien päivä Perinnemaisematalkoot Ikkuna Suomen Luontoon Uraaniliike Ekoenergia Ympäristöesitteet Lehdistötiedotteet Lausunnot viranomaisille Yritysyhteistyö Jätteiden vähentäminen Soidensuojelu KUUKKELI: MARKUS VARESVUO, KASVIMAA: SANNI SEPPO, NORPAT: ARI KILJAVAINEN, HIIHTO: KAISA MURDOCH, ETUKANNEN KUVAT: SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO Suurin kotimainen luonnonsuojelujärjestö saa voimansa jäsenistöstään. Meitä kuunnellaan ja me vaikutamme sitä enemmän ja paremmin mitä useampia joukkoomme kuuluu. Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi. Se on henkilökohtainen kannanottosi luonnon puolesta. Jäsenmaksulla saat Luonnonsuojelijalehden, runsaasti tietoa, retkiä lähiluontoon sekä muita jäsenetuja. Voit liittyä myös lahjoittajajäseneksi. Liiton lahjoitta jäse nenä voit valita itse, millaisella summalla kuukaudessa tuet toimintaamme. Suomen luonnonsuojeluliitto antaa jokaiselle jotakin. Paikallisten luonnonsuojeluyhdistysten toimintaan on helppo lähteä mukaan. Voit halutessasi osallistua retkille, tapahtumiin ja toimintaan. Jos kaipaat aktiivisempaa vaikutuskanavaa, ota yhteyttä lähimpään piiritoimistoon tai keskustoimiston asiantuntijoihin. Vapaaehtoistyö on merkittävä osa toimintaamme. Vapaaehtoistyötä tehdään rakkaudesta luontoon ja se jos mikä on arvokasta. Ilman Luonnonsuojeluliittoa Suomen luonnolla menisi kiistatta nykyistä heikommin. Osallistumalla voit vaikuttaa maailman menoon. Tule mukaan aktiiviseen ja kasvavaan joukkoomme! Liity Suomen luonnonsuojeluliiton jäseneksi esimerkiksi verkkosivuilla Ota yhteyttä! Luonnonsuojeluliitossa on töissä noin 30 palkattua työntekijää, joista suurin osa työskentelee keskustoimistossa. Aluesihteerit ja alue päälliköt pyörittävät 15 luonnonsuojelupiirien toimintaa. Yli 180 paikallisyhdistyksessä toimii lisäksi suuri määrä aktiivisia vapaaehtoisia ympäri maata. Luonnonsuojeluliiton keskustoimisto, Kotkanpesä, sijaitsee Helsingin Alppilassa. Postiosoite: Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Kotkankatu 9, Helsinki Puhelin: (09) , faksi: (09) , sähköposti: Tarkemmat yhteystiedot löydät verkkosivuilta
Rakkaudesta luontoon. Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa
Rakkaudesta luontoon Suomen luonnonsuojeluliiton toimintaa RIKU CAJANDER LUONNONSUOJELU SYDÄMEN ASIANA. Helsingissä huhtikuussa 2009 järjestetty mielenosoitus saimaannorpan puolesta käynnisti uuden vaiheen
LisätiedotTEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA. > www.luontoliitto.fi
TEKOJA HAAVOITTUVAN LUONNON PUOLESTA > www.luontoliitto.fi on lasten ja nuorten oma järjestö, joka suojelee metsiä ja niiden eliöitä, rehevöitynyttä Itämerta, muuttuvaa ilmastoa, ahtaalle joutuneita suurpetoja
LisätiedotLuonnonsuojelu on ilmastonsuojelua
Luonnonsuojelu on ilmastonsuojelua MATTI SNELLMAN Suomessa erityisesti metsät ja suot varastoivat suuria määriä hiiltä. Luonnon omista hiilivarastoista huolehtimalla suojelemme sekä luonnon monimuotoisuutta
LisätiedotSuomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua
Suomen Luonnonsuojelun Säätiö Naturskyddsstiftelsen i Finland luonnonsuojelua tieteen ja taiteen keinoin Esite 2015. Painettu 1000 kpl kierrätyspaperille. Tekstit: Tarja Ketola. Taitto: Milla Aalto. Kuvat:
LisätiedotHuomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta
Huomioita Vaasan metsäsuunnitelmasta 2020-2030 Luonto-Liitto Pohjanmaa, Merenkurkun lintutieteellinen yhdistys, Ostrobothnia Australis, Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri, Vaasan ympäristöseura
LisätiedotSuo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka
Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotYmpäristöetsiväohjaaja -työpaja. Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010
Ympäristöetsiväohjaaja -työpaja Ympäristökasvatuspäivät Helsingissä 7.10.2010 Tervetuloa! Luonto-Liiton pikaesittely Ympäristöetsivätoiminnan esittely Tutustumme kirjaan: Mystisen liskon etsijät - luontotehtäviä
LisätiedotEkosysteemipalvelut elämän edellytys
Ekosysteemipalvelut elämän edellytys SEPPO SOURULA Mitä yhteistä on puhtaalla vedellä, marjajogurtilla, yskänlääkkeellä ja taidenäyttelyllä? Mitä jos joutuisit menemään happibaariin nauttiaksesi puhdasta
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotAloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta
Turun luonnonsuojeluyhdistys ry 7.12.2014 Martinkatu 5, 20810 TURKU Pj. Riikka Armanto Puh. 050-5265399 Email: riikka.armanto@gmail.com http://www.sll.fi/varsinais-suomi/turku Varsinais-Suomen ELY-keskus
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
LisätiedotKysely suomalaisten luontosuhteesta. Kyselyn tulosten koonti
Kysely suomalaisten luontosuhteesta Kyselyn tulosten koonti 21.6.2018 Kyselyllä selvittiin suomalaisten suhdetta luontoon, sen monimuotoisuuden turvaamiseen ja siihen, miten vastuut tulisi jakaa eri tahojen
LisätiedotSoidensuojelu Suomessa
Soidensuojelu Suomessa Eero Kaakinen 23.10.2009 Kuvat: Antti Huttunen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus 13.11.2009 1 Suot eivät aluksi kuuluneet luonnonsuojelun painopisteisiin - ensiksi huomiota kiinnitettiin
LisätiedotFSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON
FSC-SERTIFIOINTI YHDISTÄÄ KANNATTAVAN JA VASTUULLISEN METSÄNHOIDON Oletko kiinnostunut taloudellisesti kannattavasta metsänhoidosta, joka huomioi monipuolisesti myös ympäristöarvot ja sosiaaliset näkökulmat?
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotJorma Luhta ELÄMÄÄ SOILLA. Suotavoitteet
ELÄMÄÄ SOILLA Suotavoitteet 2018 2030 Suomessa on uskomattoman kaunis ja maailmanmittakaavassa myös aivan ainutlaatuinen suoluonto. Se ei kuitenkaan säily ilman apuamme. Paloma Hannonen Luonnonsuojeluliiton
LisätiedotVIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu
VIHREÄ LIPPU Käytännöllinen ja tehokas ympäristökasvatuksen työkalu Suomen Ympäristökasvatuksen Seura ry Aino Alasentie ECO SCHOOLS OHJELMA Vihreä lippu on osa kansainvälistä Eco Schools ohjelmaa Eco Schools
LisätiedotSUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN
SUOMETSIEN PUUNTUOTANNON JA EKOSYSTEEMIPALVELUJEN YHTEENSOVITTAMINEN Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä -seminaari 26.4.2017 Inka Musta METSIEN KÄYTÖN EKOLOGINEN KESTÄVYYS METSÄTEOLLISUUDESSA
LisätiedotHäädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2009 Häädetkeitaan laajennus, Parkano, Pirkanmaa Sijainti Häädetkeitaan luonnonpuisto ja Natura 2000 -alue sijaitsevat
LisätiedotMetsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala
Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso 22.-24.5.2013 Etelä-Karjala Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Ylitarkastaja Tuula Tanska, Päättäjien 34. Metsäakatemia 2013
LisätiedotTiedosta toimintaan. WWF:n Itämeri-viestintä. Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012
Tiedosta toimintaan WWF:n Itämeri-viestintä Anne Brax WWF Suomi 23.11.2012 Öljyonnettomuuden torjunta Meriturvallisuus Rehevöityminen Itämeren lajit ja luontotyypit Kestävä kalastus Miten WWF viestii Itämerestä?
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022
Suomen luonnonsuojeluliiton kommentit Ilmastonmuutoksen kansalliseen sopeutumisstrategiaan 2022 10.4.2014 Jouni Nissinen suojelupäällikkö Suomen luonnonsuojeluliitto ry Ensitunnelmat strategiasta + kokonaisvaltaisuus
LisätiedotMitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä
Mitä pitäisi tehdä metsänkasvatuskelvottomille ojitetuille soille? Miia Parviainen, Metsäntutkimuslaitos Turvepäivä 27.10.2014 Hankkeen tausta Yli puolet soista ojitettu Lähes viidennes (noin 0.8 miljoonaa
LisätiedotELÄMÄÄ METSISTÄ. Metsätavoitteet Eero Vilmi / Vastavalo
ELÄMÄÄ METSISTÄ Metsätavoitteet 2018 2030 Eero Vilmi / Vastavalo Tavoitteemme lyhyesti Suomen luonnonsuojeluliiton tavoite on sama, johon Suomi on sitoutunut niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin:
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Päättäjien Metsäakatemia, maastojakso 11.-13.5.2016 Sisältö Arvokkaat metsän rakennepiirteet Metsänhoitosuositukset
LisätiedotKansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta
Kansalaisjärjestön näkemyksiä vesienhoidosta Suojelukoordinaattori Hannele Ahponen Kuulemis- ja neuvottelutilaisuus vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä Tuusula, 12.10.2012 Alkavalla vesienhoitokaudella
LisätiedotSTORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE!
Tiistai 20.3.2001 STORAENSO: LOPPU AARNIOMETSÄPUUN KÄYTÖLLE! Hyvä Stora Enson osakkeenomistaja, ympäristöjärjestö Greenpeace osoittaa mieltään Stora Enson yhtiökokouspaikalla tänään. Vaadimme, että Stora
LisätiedotKuolemmeko JÄTTEISIIMME?
Kuolemmeko JÄTTEISIIMME? Mieti ensin kaksi kertaa heitätkö roskat luontoon. Tiesitkö, että yksi veteen heitetty tupakka saastuttaa 7 litraa vettä? Kuolemmeko jätteisiimme? Kännykkä vaihtoon uutta ostattaessa,
LisätiedotLuontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä
Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä 26.4.2017 27.4.2017 Sisältö Miksi ekologinen näkökulma on tärkeä? Mitä kuuluu Suomen metsäluonnolle? Suojelutaso
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotMETSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma Harjunsinisiipi/Antti Below
METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 Harjunsinisiipi/Antti Below 1 METSO turvaa monimuotoisuutta Suojelemalla tai hoitamalla arvokkaita metsiä suojellaan myös niissä eläviä harvinaisia
LisätiedotNuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana
Nuukuusviikko asian ytimessä: kestävä kulutus kansalaisjärjestöjen teemana Sini Veuro Projektisihteeri Kansalaisjärjestöjen kierrätysliike 17.04.2008 Kepeää Elämää! seminaari Kierrätysliike Kansalaisjärjestöjen
LisätiedotKYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ
KYSELYTUTKIMUS: SUOMALAISTEN TUNTEET JA TIEDOT HIILIDIOKSIDIKYSYMYKSISTÄ Toteuttanut Pöyryn toimeksiannosta YouGov Finland Syyskuu, 2018 MYYTTI: YDINVOIMA TUOTTAA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ Totuus: ydinvoiman
LisätiedotSuomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen
Suomen metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen ZIG KOCH / WWF BENNY ANG / FLICKR WWF:n tavoitteet vuoteen 2020 Luonnon monimuotoisuus ei heikkene 2020 jälkeen Ekologinen jalanjälki ei kasva 2020 jälkeen
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotLuontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana
Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana Kaija Eisto Metsähallitus Luontopalvelut 14.11.2018 Ennallistaminen ja luonnonhoito muuttuvassa ilmastossa -seminaari Ennallistaminen ja luonnonhoito suojelualueilla
LisätiedotMetsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin
Metsien monimuotoisuutta turvataan monin keinoin Markus Nissinen ympäristöasiantuntija MTK metsälinja Monimetsä-hankkeen työpaja, Ellivuori 8.6..2016 Investointeja ja puuta riittää Metsätalouden on oltava
LisätiedotDialogi 1 Luonto ja ympäristö
Lämmittely Kuinka paljon Suomen pinta-alasta on metsää? Mikä suo on? Miksi ihmiset liikkuvat syksyllä paljon metsässä? Mikä on villieläimen ja kesyn eläimen ero? Millainen eläin karhu / susi on? Mitkä
LisätiedotLuonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa
Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa FT, Ympäristöasiantuntija Heli Jutila Ympäristönsuojeluviranhaltijoiden Lammin Päivät 4.-5.10.2017 MIKSI? Luonnon monimuotoisuuden kaventuminen
LisätiedotKESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020
KESKI-SUOMEN ILMASTOSTRATEGIA 2020 Kuvitus: Jarkko Vehniäinen Ulkoasu: Sami Saresma Harkitse, valitse oikein. Tule ajatelleeksi, muuta asennettasi. Ilmastonmuutoksen hillintä ja sopeutuminen on kaikkien
LisätiedotLuomuliitto vie luomua eteenpäin. www.luomuliitto.fi
Luomuliitto vie luomua eteenpäin www.luomuliitto.fi Luomuliitto 14 paikallista luomuyhdistystä Luomutuotannon kehittäminen tuottajien kanssa yhteistyössä Pienimuotoisen elintarviketuotannon edistäminen
LisätiedotHyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006
Hyvät ystävät! Hukkuuko Helsinki? -tilaisuudessa Malmilla 10.1.2006 keskusteltiin ilmastonmuutoksesta. Tutkija Kimmo Ruosteenoja, ympäristöjohtaja Pekka Kansanen ja kansanedustaja Tarja Cronberg alustivat.
LisätiedotSUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010
SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010 Heikki Toivonen & Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus SUOMEN LUONNON TILA 2010 SEMINAARI, SÄÄTYTALO 19.2.2010, HELSINKI INDIKAATTORIEN KEHITTÄMISEN TAUSTALLA Kansainväliset
LisätiedotLUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö?
LUONNONTILA.FI miten menee, mitä tehdään, riittääkö? Ari Pekka Auvinen Suomen ympäristökeskus, Oulu Luonnon monimuotoisuuden tavoitteet Suomessa vuoteen 2020 ja sen jälkeen Eduskunnan ympäristövaliokunnan
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotLUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ
LUONTOA VOI SUOJELLA SYÖMÄLLÄ Syöminen vaikuttaa ympäristöön. Ruoan tuottamiseen tarvitaan valtavasti peltoja, vettä, ravinteita ja energiaa. Peltoja on jo niin paljon, että niiden määrää on vaikeaa lisätä,
LisätiedotMitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki
Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos
LisätiedotVÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus
VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi
LisätiedotYMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ
YMPÄRISTÖSSÄ ON TYÖTÄ Juhlaseminaari 17.11.2009 eduskunta Jarna Pasanen Maan ystävät ry SDP:n ympäristöohjelma 1969: Luonnon käytön, hoidon ja suojelun suunnittelua estävät meillä ennen kaikkea perustuslain
LisätiedotMETSO-OHJELMA. elinympäristöt. Valinta kriteerit TOTEUTTAA. Ympäristöministeriö & maa- ja metsätalousministeriö
METSO-OHJELMA elinympäristöt pienvedet lehdot lahop.kangasmetsät puustoiset suot metsäluhdat kalliot, louhikot puustoiset perinneymp. Valinta kriteerit TOTEUTTAA Ely-keskus metsäkeskus -pysyvä suojelu
LisätiedotMonimuotoisuuden suojelu
Monimuotoisuuden suojelu Metson keinoin i Ylitarkastaja Leena Lehtomaa, Lounais-Suomen ELY-keskus METSO Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2008-2016 1 Esityksen sisältö METSO turvaa monimuotoisuutta
LisätiedotKeskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen
Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,
LisätiedotSuomen luonnonsuojeluliitto, pj
Metsät: Monimuotoisuus ja ilmasto Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Tampere e 17.3.2011 1. Monimuotoisuudesta numeroin 73 metsäluontotyypistä 70 % on arviotu uhanalaisiksi. Etelä- Suomessa
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotVesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön
Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?
LisätiedotMihin ollaan menossa?
Mistä tullaan? Mihin ollaan menossa? Heikki Korpela, Tulevaisuuden Voima heikki.korpela@tulevaisuudenvoima.org Haasteena etäisyys Ilmastonmuutos on ajallisesti, maantieteellisesti ja psykologisesti kaukana.
Lisätiedot=> METSOn toimenpideohjelma. METSOn toimenpiteet AMOssa (1/2)
0(762 0(762 RKMHOPDQ WRWHXWXVNHLQRW (WHO (WHO MD.HVNL MD.HVNL 3RKMDQPDDOOD 11.3.2009 METSOseminaari, M.Seppälä, Metsäkeskus E-P 0(762Q WRWHXWXV WDORXVPHWVLVVl 9 6XRMHOXDOXHYHUNRVWRQ NHKLWWlPLQHQ
LisätiedotMONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ
MONIPUOLISEN BIOTALOUDEN EDELLÄKÄVIJÄ ME OLEMME METSÄHALLITUS VASTUUTA YMPÄRISTÖSTÄ JA YHTEISKUNNASTA Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka tuottaa luonnonvara-alan palveluja monipuoliselle asiakaskunnalle
LisätiedotSuomen metsäkeskus. Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä
Suomen metsäkeskus Metsien vapaaehtoinen suojelu, luonnonhoitohankkeet ja vesienhoito Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä METSIEN EKOSYSTEEMIPALVELUT seminaari 6.11.2014 Metsien ekosysteemipalveluja
LisätiedotMeriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden
Suomenlahti-vuoden visio Miksi Suomenlahti-vuosi? Meriympäristöön kohdistuvat uhat ja niiden edellyttämät torjunta- ja sopeutumisstrategiat vaativat yhteiskunnan, päättäjien ja tutkijoiden aktiivista vuorovaikutusta
LisätiedotMIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?
MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen
LisätiedotMINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN
MINUN HYVÄ OLONI OSA II: OMAN HYVINVOINNIN POHTIMINEN Tähän vihkoon on koottu kysymyksiä, jotka auttavat sinua miettimään omaa vointiasi. Vihkon kysymykset auttavat sinua myös miettimään, millaista apua
LisätiedotÖstersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank
Östersundomin varjokaava hanke Designtoimisto dadadotank Kuva Ismo Tuormaa Esityksen sisältö Maankäyttö- ja rakennuslaki ja VAT Hankkeen lähtökohdat Suunnittelualue ja vihervyöhyke Varjokaavan tavoitteet
Lisätiedot1. Ympäristökasvatus Inkoossa
Sisällys 1. Ympäristökasvatus Inkoossa... 2 1.1. Myönteinen suhde luontoon ja ympäristöön... 2 2. Kestävä kehitys... 4 2.1. Agenda 2030... 4 2.2. Kestävä kehitys opetusta ja kasvatusta ohjaavissa suunnitelmissa...
LisätiedotKasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto
N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze
LisätiedotRYHMÄ HELENA RYHMÄ ARJA
RYHMÄ HELENA Hyvät käytännöt: - Kerhotoiminta Kokoaa yksin - Tiedonkulku Jäsenkirjeet, FB, Retket Haaste: 1. Akt. toimijoita lisää Kertaluontoisia tehtäviä, ei vaadita sitoutumista jatkoon, kysyä aina
LisätiedotMetsähallituksen luontopalvelujen tehtävät 11/17/2015
11/17/2015 Kuva: Tapani Mikkola. Talkoot, talgud, talkas - quality volunteer management for Nordic-Baltic protected areas Kansainvälistyvä aikuiskoulutus -tilaisuus Oulussa 12.11.2015 Metsähallituksen
LisätiedotKAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia
KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 YMPÄRISTÖKASVATUS http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi
LisätiedotRisto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, 15.2.2011
Suostrategian epäonnistuminen Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitto, puheenjohtaja, Suostrategiatyöryhmän jäsen 15.2.2011 Mikä meni pieleen? Kansallisen suo ja turvemaiden strategiatyöryhmä ei päässyt
LisätiedotSuomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia
Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta
LisätiedotSUOMEN ULKOASIAINHALLINTO. Ympäristöasiat
SUOMEN ULKOASIAINHALLINTO Ympäristöasiat Visio Ulkoasiainhallinto ottaa ympäristönäkökulmat huomioon kaikessa toiminnassaan tulevina vuosina. Missio Osana yhteiskuntavastuuta tavoitteemme on minimoida
LisätiedotEUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO EU-TALLEKIRJASTO LIITE III KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET
EUROOPAN KOMISSIO VIESTINNÄN PÄÄOSASTO Kansalaisviestintä Kansalaissuhteet EU-TALLEKIRJASTO LIITE III Bryssel COMM.C.3.002/RCA KUMPPANUUSSOPIMUKSEEN LIITTYVÄT OHJEET Tässä asiakirjassa annetaan ohjeita
LisätiedotKiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet. Green Key -te tapäivä Toiminnanjohtaja Leo Stranius
Kiertotalouden ja ekotehostamisen haasteet ja mahdollisuudet Green Key -teemailtapäivä 24.10.2017 Toiminnanjohtaja Leo Stranius Leo Stranius, HM Luonto-Liiton / Kansalaisareenan toiminnanjohtaja Ympäristöasiantuntija
LisätiedotHiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg
Hiirettelänvuori, Iitti, Joakim Westerberg LUONNONPERINTÖSÄÄTIÖ perustettu vuonna 1995 suojelee Suomen luontoa, ensisijaisesti metsää, mutta myös soita ja muita uhanalaisia elinympäristöjä hankkii omistukseensa
LisätiedotSuomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.
Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250
LisätiedotTOIMINTASUUNNITELMA 2015
TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Martoissa on arjen mahdollisuus Vuosikokous 26.4.2014 Tavoitteet 2015 Toiminnan tunnettuuden parantaminen sisältölähtöisesti Kestävän kehityksen edistäminen kotitalousneuvonnan
LisätiedotVAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!
VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotPuukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla
Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa
LisätiedotLataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell. Lataa
Lataa 50 tapaa pelastaa Itämeri - Johan Tell Lataa Kirjailija: Johan Tell ISBN: 9789510417119 Sivumäärä: 128 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 31.39 Mb Pelastetaan yhdessä ItämeriNuorille suunnattu opas antaa
LisätiedotRaportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:
Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden
Lisätiedotkansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä
kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin
LisätiedotHarkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta Marttaliitto ry/asta Kuosmanen
Harkitse, korjaa ja kierrätä! Eduskunnan ympäristövaliokunta 15.3.2018 Marttaliitto ry/asta Kuosmanen Kohtuullisuus ja kestävät valinnat Järjestö on perustettu v. 1899 Jäseniä 45 000 Yhdistyksiä ja toimintaryhmiä
LisätiedotSuomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa
Suomenselän ja maanselän alueiden -suojelu ja ennallistamisesitys Helmikuu 2016 ID 2033 Kalliojärvi-Pitkäjärvi, Ylöjärvi, Pirkanmaa Sijainti Kalliojärven Pitkäjärven alue sijaitsee Ylöjärven Kurussa. Alue
LisätiedotSuomen Laulajain ja Soittajain Liitto
Suomen Laulajain ja Soittajain Liitto Sulasolin palvelut jäsenille yhteistyökumppaneiden kautta jäsenet voivat toteuttaa edullisesti omat verkkosivut. Kustannustoiminta ja nuottipalvelu Nuottimateriaalin
LisätiedotMeidän meremme - Itämeri on hukkumassa. - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013
Meidän meremme - Itämeri on hukkumassa saasteisiin - ja tarvitsee apuamme! Rotary Internationalin Piiri 1390 PETS 2013 Hämeenlinna, 16.3.2013 Itämeri on sairas meri - Pahasti rehevöitynyt meri - Haitallisten
LisätiedotVESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET
1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle
LisätiedotMiten metsiä tulisi käsitellä?
Miten metsiä tulisi käsitellä? Seurakuntien metsäseminaari Koli 28.8.2019 Markku Remes Johtava asiantuntija Suomen metsäkeskus Sisältö Käsitteitä Kokonaiskestävyys Seurakuntien metsiin kohdistuvia odotuksia
LisätiedotLuonnonsuojelualueiden laiduntaminen
Luonnonsuojelualueiden laiduntaminen 1 LUONNONSUOJELUALUEET Suomen pinta-alasta suojeltu noin yhdeksän prosenttia luonnonsuojelu- ja erämaalailla. Lisäksi suojelutavoitteita tukevia muita alueita sisältyy
LisätiedotLUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN. Kiertokapula 2013
Nuukuusviikko 2013 LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ Nuukuusviikko vko 16 TEEMAVIIKKO, JOLLE ON TÄNÄ VUONNA VALITTU TEEMAKSI LUONNONVAROJEN SÄÄSTÄVÄINEN KÄYTTÖ NUUKUUSVIIKOLLA NOSTETAAN TÄRKEÄÄ KESTÄVÄN
LisätiedotSoidensuojelun täydennys- ohjelma. kestävää käy5öä. Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014
Soidensuojelun täydennys- ohjelma osana soiden kestävää käy5öä Aulikki Alanen, ympäristöneuvos, YM Ympäristöakatemian seminaari 21.1.2014 Valtakunnallisia arvioita suoluonnon /lasta Kaikkien luontodirekdivin
LisätiedotMaatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja.
Maatalouspolitiikka ja ilmastonmuutos miten maataloustuet tukevat ilmastoviisaita ratkaisuja. Ilmastoviisaita ratkaisuja maatalouteen -työpaja Joensuussa, 30.11.2016 Tutkija Kauko Koikkalainen, Luonnonvarakeskus
LisätiedotYhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan
Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan Leena Lehtomaa, naturvårdsenheten 17.9.2011 1 Hyvin hoidettu monimuotoinen
LisätiedotSuomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi
Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi Luonnonsuojeluvalvoja Ilkka Heikkinen Eduskunnan ympäristövaliokunta ja Suomen Biodiversiteettityöryhmä
LisätiedotKOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ
KOKO KANSAN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖ RESERVILÄISLIITTO ON AVOIN KAIKILLE Reserviläisliitto on Suomen suurin maanpuolustusjärjestö, johon kuuluu lähes 40.000 suomalaista. Joukossa on sekä miehiä että naisia.
LisätiedotMetsiin perustuvat ekosysteemipalvelut. Paula Horne
Metsiin perustuvat ekosysteemipalvelut Paula Horne Päättäjien metsäakatemia 12.9.2012 Mitä ekosysteemipalvelut ovat? Tulvasäätely Eroosion esto Ekosysteemin prosessit Hiilensidonta Virkistys Maisema Ainespuu
LisätiedotViestintäsuunnitelma 2009
Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien
LisätiedotLaura Riuttanen, Helsingin yliopisto
Laura Riuttanen, Helsingin yliopisto 2 3 4 Hiilineutraaliustavoitteita: Suomi 2035 Helsinki 2035 Espoo 2030 Tampere 2030 Vantaa 2030 Oulu 2040 Turku 2029 Kuva: Hinku-kunnat, yli 50 kpl 5 Kirkon energia-
Lisätiedot