Oudot perheet. miten sateenkaariperhe rakennetaan?
|
|
- Annikki Sariola
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 040 Peruste # perhe Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? Sateenkaariperheet ovat tulleet julkisuuteen rytinällä 2000-luvun kuluessa. Perheistä käytävä yhteiskunnallinen keskustelu on tähän mennessä keskittynyt näiden perheiden ihmeellisyyden ihmettelyyn. Mutta olisiko sateenkaariperheillä myös jotakin uutta annettavaa yhteiskunnalliseen perhekeskusteluun? anna moring
2 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 041 oiko lapsen jakaa kaverin kanssa? otsikoi Helsingin Sanomien kolumninsa Heidi Väärämäki Kolumni käsitteli ajatusta kahden ystävän tai kahden heteroparin keskenään jakamasta vanhemmuudesta. Ajatuksella leikittiin tekstissä hyvin maltillisesti. Asiantuntijana haastateltu kasvatustieteilijä Hennariikka Linnavuori leimasi sen absurdiksi ja nosti suurimmiksi tällaisen perheen perustamisen ongelmaksi sen, ketkä valikoituvat biologisiksi vanhemmiksi ja miten vauva-aikana asutaan. Aihe on mielenkiintoinen. Erityisen mielenkiintoiseksi sen tekee se, että heteroseksuaalisessa parisuhteessa elävien ihmisten vanhemmuuden jakamista parisuhteen ulkopuolisten henkilöiden kanssa ei käytännössä Suomessa esiinny kuin uusperheissä, joissa taustalla on lähes aina vanhempien välinen ero. Kahden erillisen perheyksikön kesken jaettu vanhemmuus eli apilaperheellisyys on sen sijaan yleistä sateenkaariperheiden parissa. 1 Näissä perheissä tällainen rakenne syntyy siten, että miespari ja naispari, itsellinen mies ja naispari tai itsellinen nainen ja itsellinen mies päättävät jakaa vanhemmuutta keskenään. Yleensä tämä toteutuu niin, että yksi miehistä ja yksi naisista ovat lapsen biologiset vanhemmat ja muut osapuolet sitten sosiaalisia vanhempia. Vanhemmuutta jaetaan siten, että lapsi tai lapset asuvat joko 50/50 molemmissa perheyksiköissä tai pääosin jommassakummassa kodissa ja osin toisessa, riippuen siitä miten osapuolet ovat keskenään sopineet. Toisin kuin Hennariikka Linnavuori Helsingin Sanomien kolumnissa ennusti, ongelmaksi näissä perheissä ei nouse se, kuka on biologinen vanhempi tai miten vauva-arkea eletään. Sen sijaan ongelmat tulevat eteen silloin, kun vauvaajasta on selvitty ja tarkoitus on aloittaa kasvatuskumppanuus toden teolla, lapsen arkipäivän jakaminen kahden kodin, kahden erilaisen kasvatussysteemin ja kaksien eri periaatteiden ja sääntöjen välillä. Yksi ongelmatekijä näissä perheissä on myös jommassakummassa perheyksikössä tapahtuva ero tällöin lapsella voi olla kolme tai jopa neljä eri kotia. Toisaalta apilaperheissä vanhemmat jaksavat paremmin, kun saavat välillä levätä, ja useamman vanhemman mukana olo lasten elämässä ehkäisee tehokkaasti myös esimerkiksi alkoholin tai huumeiden aiheuttamia ongelmia, lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa tai muita vastaavia vakavia ongelmia. Jos jotakin tällaista ilmenee, se ei apilaperheessä todennäköisesti jää neljän seinän sisälle, vaan tulee ilmi toisessa kodissa ja tilanteeseen oletettavasti puututaan. 1 Sateenkaariperheet ovat perheitä, joissa joku vanhemmista kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön: käytännössä siis homojen, lesbojen, biseksuaalien, transsukupuolisten tai transgenderien perheitä, jotka voivat olla muodoltaan tai rakenteeltaan lähes minkälaisia tahansa. Yleisin sateenkaariperheen muoto on kahden äidin ydinperhe, apilaperheitä on eri lähteiden mukaan noin % kaikista sateenkaariperheistä.
3 042 Peruste # Sateenkaariperheiden apilaperhemalleissa taustalla näyttää siis olevan usko siihen, että lapsi tarvitsee molempia sukupuolia olevia vanhempia kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämän mallin eteen ollaan valmiita uhraamaan paljon, esimerkiksi oman perheyksikön suvereenius ja yksinoikeus päättää lapsen kasvatuksesta, arjen ratkaisuista ja aikatauluista. Ongelmia on kaikissa perheissä, ja apilaperheen ongelmat muistuttavat hyvin paljon keskiverto uusperheen ongelmia, toki yleensä ilman taustalla olevaa vanhempien välistä eroa konflikteineen. Helsingin Sanomien kolumni herättää kuitenkin mielenkiintoisen kysymyksen: Miksi heterot eivät jaa vanhemmuutta keskenään apilaperhekuviossa? Ja toisaalta, miksi sateenkaariperheet niin tekevät? Mitkä syyt johtavat sateenkaariperheissä apilaperheiden perustamiseen ja miksi nämä syyt eivät aktualisoidu heteroseksuaalisissa parisuhteissa elävien vanhempien harkitessa lapsiperheen perustamista? Eräs näiden kysymysten kannalta kiinnostavimmista kirjoista, joihin olen aihetta tarkastellessani törmännyt, on Annika Hamrudin Queer Kids och deras föräldrar (2005). Hamrud kertoo kirjassaan naisparista, joka oli pitkään etsinyt lapsilleen isää. Hän kuvaa naisten kokemusta ruotsalaisesta sateenkaariperhekulttuurista näin: Kristina ja Lotta kokivat tunnelman etenkin Tukholman aktivistien joukossa sellaiseksi, että [ ] lesbojen tulisi hankkia lapsia homomiesten kanssa antaakseen lapsille miehen malleja ja etenkin oikeita, tärkeitä, miessukupuolisia isiä. (Hamrud 2005, 53.) Hamrudin mukaan tämän keskustelun taustalla on Ruotsissa 1990-luvulla käyty yhteiskunnallinen keskustelu siitä, että lapsille olisi haitallista kasvaa homoseksuaalisten vanhempien perheessä. Psykodynaamiset teoriat olivat homoja lesbopiireissä tärkeässä roolissa, kun alettiin pohtia sitä, kuinka perhe tulisi näissä tilanteissa rakentaa, ja miesten läsnäoloa naisparien lasten elämässä pidettiin äärimmäisen tärkeänä. Samanaikaisesti yhteiskunnallinen isäkeskustelu oli muutenkin kovassa käynnissä ja isien aktiivista roolia lasten kasvatuksessa ja perheen arjessa korostettiin tuolloisessa ruotsalaisessa keskustelussa kovasti. (Hamrud 2005, ) Suomessa sateenkaariperheiden varsinainen gayby-boom on alkanut noin 10 vuotta Ruotsin jälkeen, ja perhepohdintoihin on haettu malleja nimenomaan naapurista. Niinpä myös Suomessa apilaperheellistymisen taustalla vaikuttaa usein olevan ajatus siitä, että lapsi tarvitsee molempaa sukupuolta olevia vanhempia (Moring 2013). Tämän tavoitteen eteen ollaan valmiita tekemään töitä ja sen edessä uhrataan myös ydinperheen tuoma yksinkertainen ja helppo arki.
4 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 043 Tässä suhteessa Suomessa ja Ruotsissa tehtävät ratkaisut eroavat merkittävästi esimerkiksi Irlannista, jossa naisparit ovat päätyneet pääosin hankkimaan lapsia ilman lapsen elämään aktiivisesti osallistuvia isiä. Irlantilainen tutkija Roísin Ryan-Flood (2005) selittää tätä eroa sillä, että Irlannissa isän rooli yhteiskunnallisessa perhekeskustelussa ei ole kovin korostunut, ja että naisilla on vahva luottamus siihen, että lapsista kasvaa ehjiä aikuisia myös ilman läsnä olevaa isää. Mutta mihin apilaperheissä toteutuva toive tai vaatimus molemmansukupuolisista vanhemmista sitten perustuu? Tarkemmin katsoessa sen juurilta löytyvät erilaiset psykoanalyyttiset teoriat, ja nykypäivänä etenkin John Bowlbyn (1957) ajatteluun perustuva kiintymyssuhdeteoria. Kiintymyssuhdeteorian nykysovellustenkin (ks. esim. Rusanen 2011) mukaan nimittäin on niin, että lapsen tasapainoinen kehitys vaatii molempia sukupuolia olevia esikuvia niitä, joita valtavirtakeskusteluissa kutsutaan miehen ja naisen malleiksi. Muuten lapsen tasapainoinen kehitys häiriintyy. Kiinnostavaa tässä on kuitenkin se, miltä osin tämän kehityksen katsotaan häiriintyvän: miehen tai naisen mallin puute lapsen elämässä saattaa nimittäin näiden teorioiden mukaan johtaa siihen, että lapsen seksuaalisuus tai sukupuolen ilmaisu poikkeavat normaalista toisin sanoen siihen, että lapsesta tulee homo, lesbo tai transihminen (Moring 2013, 233). Tämä ajatus ei kuitenkaan esiinny nykykeskusteluissa tällaisenaan. Harva sateenkaariperhe tai naisparilta miehen mallia peräävä perheneuvoja tai psykologi ajattelee tätä ajatusta ihan näin pitkälle. Harva tiedostaa, että sateenkaariperheen kohdalla tämä kysymys on itse asiassa melko absurdi: Ethän sinä vain altista lastasi homoseksuaalisuudelle? Kuitenkin esimerkiksi sateenkaariperheisiin kohdistuvan tutkimuksen yhtenä keskeisenä fokuksena on pitkään ollut se, tuleeko nais- tai miesparien lapsista useammin homoja tai lesboja, tai kasvaako pojista näissä perheissä feminiinisempiä tai tytöistä maskuliinisempia kuin heteroperheissä kasvavista tovereistaan (ks. Solantaus 2008). Sateenkaariperheiden apilaperhemalleissa taustalla näyttää siis olevan usko siihen, että lapsi tarvitsee molempia sukupuolia olevia vanhempia kasvaakseen tasapainoiseksi aikuiseksi. Tämän mallin eteen ollaan valmiita uhraamaan paljon, esimerkiksi oman perheyksikön suvereenius ja yksinoikeus päättää lapsen kasvatuksesta, arjen ratkaisuista ja aikatauluista. Eivätkä nämä tilanteet ole myöskään emotionaalisesti helppoja lapsen kasvatusvastuun jakaminen tarkoittaa vanhemmalle myös pitkiä jaksoja erossa olemista lapsesta. Mutta mitä sitä ei tekisi lapsensa parhaaksi, kuten eräs ruotsalainen sateenkaariperheen äiti toteaa: On varmasti todella raskasta että August tulee olemaan siellä [isillään] joka toinen viikko. Mutta se tulee varmasti menemään hyvin, minulla on jo nyt turvallinen olo kun August on isillään, Anna sanoo. [ ] Pitää vain ajatella, että me teemme tämän Augustin vuoksi, että tämä on hänen parhaakseen. (Stenholm & Strömberg 2004, 33.) Heteroseksuaalisessa ydinperheessä kahden eri sukupuolta olevan vanhemman normi toteutuu ilman sen suurempia ponnisteluja. Ajatus siitä, että
5 044 Peruste # Carita Maury Voima
6 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 045 Carita Maury Yhdessä
7 046 Peruste # Tämä puolestaan johtaa siihen, että sateenkaariperheissä lapsen saaminen on lähes aina harkittu ja tietoinen ratkaisu. perustaisi heteroseksuaalisen apilaperheen, tarvitsisi siis taustalleen radikaalia ajattelua. Sateenkaariperheissä tällainen ratkaisu syntyy paineen alla, pyrkimyksestä tehdä niin kuin on lapselle parasta. Valinnat tehdään tilanteessa, jossa perhe jo valmiiksi kohtaa syrjinnän pelkoa ja jossa yhteiskunnallista keskustelua on käyty nimenomaan isättömyyden mahdollisista haitoista lapselle. Annika Hamrud (2005, 54) kirjoittaa, että kaikki sateenkaariperheet eivät suinkaan ole queer-perheitä. Ne eivät tavoittele normien ylittämistä tai nurin potkimista. Päinvastoin, useimmat sateenkaariperheet haluavat Hamrudin mukaan vain kasvattaa lapsensa tietoisina siitä, että ovat tehneet kaikkensa turvatakseen lapselle onnellisen elämän ja turvallisen kasvun kaikki parhaat edellytykset - aivan kuten perheitä koskevat ihanteet 2000-luvun pohjoismaissa kehottavat. Kaksi heteroparia, jotka perustaisivat apilaperheen, tulisivat sen sijaan rikkoneeksi useaa suomalaisessa perhepuheessa melko kyseenalaistamattomana ihanteena näyttäytyvää normia. Tällaisia normeja ovat esimerkiksi ydinperhenormi, biologisen vanhemmuuden ensisijaisuuden normi ja kiintymyssuhdeteorioihin sisältyvä ajatus siitä, että lapsella tulisi ensimmäisen kolmen elinvuotensa aikana olla yksi ensisijainen kiintymyssuhde. neuvottelemalla perheeksi Apilaperheellisyys ei ole ainoa asia, jossa sateenkaariperheet kyseenalaistavat heteronormatiivisen ajattelun luonnollisuutta ja normeja. Toinen tällainen asia on tapa, jolla sateenkaariperheet neuvottelevat hyvin tietoisesti tekemällä tekevät perhettään ja erilaisia vanhemmuuksiaan. Kun nais- tai miespari tai itsellinen homo, lesbo, bi- tai transihminen alkaa haaveilla lapsesta, ei ratkaisu yleensä ole valmiina kuin tarjottimella. Ehkäisyn pois jättäminen ei paljon auta, eikä myöskään ajatus siitä, että lapsi saa tulla kun on tullakseen. Se ajatus, jonka noin joka neljäs heteropari joutuu kohtaamaan pidempiaikaisen yrittämisen ja vähittäisen havahtumisen jälkeen meille ei ehkä tulekaan vauvaa ihan luonnostaan on sateenkaariperheestä haaveilevalle itsestään selvä lähtökohta. Tämä puolestaan johtaa siihen, että sateenkaariperheissä lapsen saaminen on lähes aina harkittu ja tietoinen ratkaisu. Harkinta ja tietoisuus näkyvät sateenkaariperheissä siten, että perheissä neuvotellaan tavallista enemmän. Neuvottelevuus koskee sekä apilaperheitä että nais- tai miesparien ydinperheitä, mutta korostuu apilaperheiden kohdalla. Esimerkiksi kaikki sateenkaariperheille suunnatut opaskirjat ja www-sivut, joita olen Suomesta ja Ruotsista lukenut, kehottavat perheitä tekemään niin kutsutun aiesopimuksen, johon kirjataan ylös tulevien vanhempien yh-
8 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 047 Jatkuvan neuvottelun kulttuuri tarkoittaa nimittäin myös sitä, että kun jokin menee pieleen, syy on aina perheessä itsessään neuvottelut ja täydellinen varautuminen kaikkiin tilanteisiin on tällöin epäonnistunut. teisiä ajatuksia esimerkiksi siitä, missä lapsi asuu, miten tapaa muita vanhempiaan, miten raha-asiat hoidetaan ja miten toimitaan erilaisissa ongelmatilanteissa. Äkkiseltään voisi ajatella, että neuvottelevuus on sateenkaariperheissä ehdoton etu verrattuna perheisiin, joissa asiat tapahtuvat enemmän huomaamatta, ilman kovin tarkkaa etukäteissopimista ja suunnittelua. Neuvottelemalla perhe varautuu moniin tulevaisuuden ongelmatilanteisiin, esimerkiksi eroihin, konflikteihin, rahahuoliin tai jonkun vanhemman kuolemaan tavoilla, joiden on tarkoitus auttaa perhettä selviämään näistä tilanteista, jos ne kohdalle sattuvat. Perhe on ikään kuin ottanut oman sisäisen vakuutuksen tulevien ongelmatilanteiden varalta. Kuten kaikissa vakuutuksissa, myös etukäteisneuvotteluissa ja aiesopimuksissa on kuitenkin myös kääntöpuoli. Jatkuvan neuvottelun kulttuuri tarkoittaa nimittäin myös sitä, että kun jokin menee pieleen, syy on aina perheessä itsessään neuvottelut ja täydellinen varautuminen kaikkiin tilanteisiin on tällöin epäonnistunut. Jos esimerkiksi naisparin toinen osapuoli kuolee, ja toinen osapuoli jää kiistelemään lasten isän kanssa huoltajuudesta ja asumisesta, on jokin mennyt pieleen nimenomaan perheen keskinäisissä neuvotteluissa. Ja silloin kun koko perheen perusta on laskettu näille neuvotteluille, lankeaa epäonnistumisen taakka koko perheen harteille. Sen sijaan että apilaperheissä esiin nousevat konfliktit tai riidat nähtäisiin luontaisena osana perhe-elämää, pakollisena lisänä siihen, mitä on olla vanhempi ja jakaa vastuuta lapsen kasvatuksesta ja hoivasta toisen tai toisten vanhempien kanssa, apilaperheessä konfliktit merkitsevät helposti sitä, että on tehty jotakin väärin. Epäonnistumisen ja konfliktin pelkoon liittyy myös ilmiö, jota kutsutaan onnellisuusmuuriksi. Yhdysvaltalainen tutkija Heather Love (2008) kirjoittaa homoseksuaalien kohdalla pakollisesta onnellisuudesta, jolla hän tarkoittaa sitä, että kun seksuaalivähemmistöt ovat saaneet suhteellisen paljon oikeuksia ja kun heidät on yhä enemmän otettu osaksi yhteiskuntaa sen eri tasoilla, pitää homojen kiittää tästä olemalla mahdollisimman onnellisia. Muussa tapauksessa he vaikuttavat kiittämättömiltä. Oikeuksien tasavertaistumisen on siis pyyhittävä pois kaikki se viha ja katkeruus, jonka vuosikymmenten sorto ja syrjintä sekä erilaiset yhä jatkuvat syr-
9 048 Peruste # Carita Maury Objekti jinnän muodot esimerkiksi työelämässä tai perhesuhteissa ovat aiheuttaneet. Sateenkaariperheiden kohdalla näkyy sama malli: koska perheet ovat saaneet melko suuria omiin oikeuksiinsa liittyviä voittoja viime vuosina, sateenkaariperheen on syytä olla harmoninen ja onnellinen. Onhan heillä nyt ainakin lähes kaikki kunnossa. Perhe, jossa on ongelmia ja joka näistä ongelmista avoimesti kertoo, pettää paitsi itsensä ja lähipiirinsä, myös koko sateenkaariperheyhteisön pelko on, että erilaiset poliittiset projektit kuten tasa-arvoisen avioliiton vaatimus tai ylipäänsä ajatus sateenkaariperheistä hyvänä kasvuym-
10 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 049 päristönä lapselle, vaarantuvat jos käy ilmi, että sateenkaariperheissäkin riidellään, ryypätään, rähjätään ja erotaan ihan yhtä lailla ja ihan yhtä rumasti kuin heteroperheissä. Apilaperheen ihannemalli on ikään kuin uusperhe ilman konflikteja. Niissä yhdistyvät, ihanteen mukaan, uusperheen rakenne ja siihen liittyvä hoiva- ja kasvatusvastuun jakaminen, ja toisaalta konfliktiton tilanne, jossa perhe on perustettu puhtaalta pöydältä ystävien kesken ilman riitaisaa eroa tai muuta taustalla olevaa mullistusta. Konflikti tuo särön tähän tilanteeseen, ja yhtäkkiä perhe ei olekaan se onnellinen ja rauhanomainen yksikkö, jonka ystävät keskenään rakensivat. Se uhkaa luisua banaaliin riitaisten perheiden joukkoon, jota leimaavat ratkaisemattomat ristiriidat, keskusteluyhteyksien katkeaminen ja ennen kaikkea epäonnistuminen siinä kaikkein tärkeimmässä: ehdottomasti lapsen edun mukaisen kasvuympäristön rakentamisessa. Ja kuten jo aiemmin todettu, juuri lapsen etu on se ohjenuora, jonka varaan apilaperhettä on alun perin lähdetty perustamaan. Lopuksi lieneekin paikallaan tarkastella tätä kiintoisaa käsitettä hieman tarkemmin. lapsen etu kyllin hyvä lapselle Jos 2000-luvun Suomessa perheestä puhuttaessa on yksi asia, joka on pyhä ja asemaltaan kiistaton, se on lapsen etu. Samalla lapsen etu on sikäli kiinnostava argumentti, että sen nimissä voi väittää lähes mitä tahansa. Esimerkiksi sateenkaariperheille suunnatuissa opaskirjoissa lapsen edun nimissä perustellaan sekä sitä, että halutaan elää ydinperheessä että apilaperheen perustamista. Filosofi ja kirjallisuuden tutkija Lee Edelman (2007, 6) puhuu siitä, kuinka lapsen figuuria on retorisesti mahdoton vastustaa. Hänen mukaansa lapsen kuvastoon kietoutuu ajatus tulevaisuudesta ja reproduktiosta. Argumentti, joka asettuu vastustamaan tulevaisuudellisuutta, kietoutuu automaattisesti menneisyyteen ja kuolemaan. Siksi lapsen etu on käytännössä kuningasargumentti jos pystyt pitävästi osoittamaan, että jokin on lapsen edun mukaista, sitä ei ole käytännössä mahdollista vastustaa. Samalla lapsen etu on kuitenkin myös äärimmäisen hankalasti määriteltävissä, etenkin keskusteluissa, jotka koskevat perheitä ja niissä tehtäviä ratkaisuja. Lapsen etua koskevat keskustelut ovat myös hyvin herkkiä tulehtumaan. Jos 2000-luvun Suomessa perheestä puhuttaessa on yksi asia, joka on pyhä ja asemaltaan kiistaton, se on lapsen etu. Samalla lapsen etu on sikäli kiinnostava argumentti, että sen nimissä voi väittää lähes mitä tahansa.
11 050 Peruste # Henkilökohtainen näkemykseni on, että yhteiskunnallisissa keskusteluissa voisi lapsen edun sijaan alkaa puhua siitä, mikä on kyllin hyvää lapselle. Tällöin saataisiin myös joustoa siihen, kuinka lapsen asioista argumentoidaan. Esimerkiksi keskustelut päivähoidon vai kotihoidon paremmuudesta, tasaarvoisen vanhemmuuden vai äidinhoivan ensisijaisuudesta tai siitä, pitäisikö sateenkaariperheillä olla lapsia ensinkään, näyttävät jatkuvasti päätyvän hedelmättömään inttämiseen siitä, mikä on lapsen edun mukaista ja mikä ei. Keskustelun ulkopuolelle jää esimerkiksi se, miten muut perheenjäsenet voivat, mikä on vanhempien jaksamisen aste ja miten voisi parhaiten tukea paitsi lasta, myös hänen koko perhettään. Lapsi rakentuu näissä puheissa ikään kuin geneeriseksi lapseksi: valkoiseksi, keskiluokkaisessa perheessä kasvavaksi, korkeintaan päiväkoti-ikäiseksi, puhtoiseksi, ongelmattomaksi ja suloiseksi palleroksi, jonka valoisaa tulevaisuutta vain ymmärtämättömät lapsen edun vastaisesti toimivat tahot voivat uhata esimerkiksi laittamalla lapsen päivähoitoon liian aikaisin. Tämä ajatus liittyy myös pakollisen onnellisuuden problematiikkaan. En tiedä, onko suomalaisessa yhteiskunnassa yhtään tahoa, jonka on niin kiellettyä olla onneton kuin juuri lapsen. Henkilökohtainen näkemykseni on, että yhteiskunnallisissa keskusteluissa voisi lapsen edun sijaan alkaa puhua siitä, mikä on kyllin hyvää lapselle. Tällöin saataisiin myös joustoa siihen, kuinka lapsen asioista argumentoidaan. Sen sijaan, että etsittäisiin aina vain ja ainoastaan lapsen kannalta optimaalista ratkaisua, joita helposti ajatellaan olevan vain yksi, voitaisiin alkaa keskittyä siihen, mikä on lapselle riittävän hyvä olosuhde. Tällöin tilaa saisivat myös muiden perheenjäsenten tarpeet ja perheiden monimuotoinen todellisuus, jossa keskenään hyvinkin erilaisissa perheissä, keskenään hyvinkin erilaisissa olosuhteissa ja erilaisten kasvatustapojen tuloksina, kasvaa suuri joukko kyllin hyviä lapsia lapsia, jotka voivat hyvin ja joista huolehditaan riittävästi. Samalla voitaisiin myös julkisen keskustelun tasolla alkaa huomata, että lähes tilanteessa kuin tilanteessa monet erilaiset ratkaisut voivat olla lapselle hyviä. Ne ratkaisut, jotka ovat yksiselitteisen huonoja, on melko helppo tunnistaa. Kokonaisuudessaan perheitä koskeva yhteiskunnallinen keskustelu kaipaisi aimo annoksen armollisuutta niin perheitä, vanhemmuutta, vanhempien erilaisissa tilanteissa tekemiä ratkaisuja kuin lapsia itseäänkin kohtaan. Täytyy olla myös lapsen kannalta raskasta olla hahmo, jonka etu, ja sitä myöten onnellisuus ja yhteiskunnassa menestyminen, ovat kaikkien ympärillä olevien ihmisten tarkastelussa. Sellaisessa
12 Oudot perheet miten sateenkaariperhe rakennetaan? 051 mikä olisi suurempi petos sateenkaariperheyhteisöä kohtaan tilanteessa, jossa perheitä jo valmiiksi epäillään lapsen edun vastaisiksi ja syrjitään monin tavoin, kuin se, että kasvaisi tällaisessa perheessä ongelmaiseksi tai onnettomaksi lapseksi? keskusteluilmapiirissä on kovin raskasta kasvaa sellaisena lapsena, jolla kaikki ei olekaan hyvin, jonka elämässä on pienempiä tai suurempia ongelmia tai jonka perhe ei sovi heteroseksuaalisen ydinperheen normiin. Se pakollinen onnellisuus, josta Heather Love yllä puhui, koskee nimittäin myös ja ehkä ennen kaikkea lapsia. Ja etenkin perheissä, jotka poikkeavat tavalla tai toisella normista, paine lapsen onnellisuudelle on lähes sietämätön. Sillä mikä olisi suurempi petos sateenkaariperheyhteisöä kohtaan tilanteessa, jossa perheitä jo valmiiksi epäillään lapsen edun vastaisiksi ja syrjitään monin tavoin, kuin se, että kasvaisi tällaisessa perheessä ongelmaiseksi tai onnettomaksi lapseksi? Kirjoittaja väitteli keväällä tohtoriksi Helsingin yliopistosta sateenkaariperheitä koskevalla väitöskirjalla Oudot perheet Normeja ja ihanteita 2000-luvun Suomessa. lähteet: Bowlby, John Lasten hoivan ja hellyyden tarve. WSOY, Porvoo. Edelman, Lee (2004). No future: Queer theory and the death drive. Duke University Press, Durham. Hamrud, Annika Queerkids Och deras föräldrar. Normal Förlag, Tukholma. Love, Heather Compulsory happiness and queer existence. New Formations 63 (Winter): Moring, Anna Oudot perheet. Normeja ja hiljaisuuksia 2000-luvun Suomessa. Unigrafia, Helsinki. Rusanen, Erja Hoiva, kiintymys ja lapsen kehitys. Finn Lectura, Helsinki. Ryan-Flood, Roísin Contested heteronormativities: Discourses of fatherhood among lesbian parents in Sweden and Ireland. Sexualities 8(2): Solantaus, Tytti Homoseksuaalisten vanhempien lasten kehitys. Teoksessa Sateenkaariperheet ja hyvinvointi. Toim. Juha Jämsä, PS-kustannus, Jyväskylä. Stenholm, Sara ja Cecilia Strömberg Homofamiljer. Guide i Praktiska, Juridiska Och Ibland Absurda Frågor För Homosexuella Som Vill Ha Barn. Wahlström & Widstrand, Finland.
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA
SATEENKAARIPERHE NEUVOLASSA Vinkkejä kohtaamiseen Sateenkaariperheet Sateenkaariperheet ovat lapsiperheitä, joissa jompikumpi tai useampi vanhempi kuuluu seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön Termin määritelmä
Lisätiedot12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista
12.2.2015 Mitä tutkimukset kertovat sateenkaariperheiden lasten hyvinvoinnista Kia Aarnio, PsT Sateenkaariperheet ry Määritelmiä Sateenkaariperheillä tarkoitetaan perheitä, joissa ainakin yksi vanhempi
LisätiedotAjatuksia sateenkaariperheiden läheiselle
15.4.2014 Ajatuksia sateenkaariperheiden läheiselle Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Mitkä sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten
LisätiedotSateenkaariperheet asiakkaina
9.10.2013 Sateenkaariperheet asiakkaina Tiia Aarnipuu, koulutussuunnittelija tiia.aarnipuu@sateenkaariperheet.fi Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt Kaksi hyvin
LisätiedotPohdittavaa apilaperheille
14.2.2014 Pohdittavaa apilaperheille Pohdittavaa ja sovittavaa ennen lapsen syntymää Perheaikaa.fi luento 14.2.2014 Apilaperheitä, ystäväperheitä, vanhemmuuskumppaneita Kun vanhemmuutta jaetaan (muutenkin
LisätiedotSateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet
Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet Riikka Taavetti facebook.com/hyvinvoivasateenkaarinuori Hyvinvoiva sateenkaarinuori -tutkimus - 2013: kyselytutkimus ja raportti - yli 2500 vastaajaa, yli
LisätiedotMiten lapsia tehdään?
2.5.2013 Miten lapsia tehdään? Anna Moring Koulutussuunnittelija anna.moring@sateenkaariperheet.fi Erilaisia sateenkaariperheitä Ydinperheitä (naisparin tai miesparin) Apilaperheitä (2 miestä + nainen,
LisätiedotMillainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti
Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on
LisätiedotMonta tietä sateenkaari-isäksi
16.4.2015 Monta tietä sateenkaari-isäksi Juha Jämsä Esitetty nettiluentona Perheaikaa.fi -palvelussa Sateenkaariperhe Sateenkaariperhe on lapsiperhe, jonka vanhemmista yksi tai useampi kuuluu seksuaali-
LisätiedotKun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää
Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.
LisätiedotEROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina
EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella
LisätiedotSateenkaariperheiden adoptioneuvonta
8.2.2016 Sateenkaariperheiden adoptioneuvonta Tiia Forsström koulutus@sateenkaariperheet.fi Sateenkaariperheet? Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien ihmisten lapsiperheitä Sukupuoli ja sen moninaisuus
LisätiedotMIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen
Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA
LisätiedotMonikulttuurisuus päiväkodissa. Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke
Monikulttuurisuus päiväkodissa Anna Moring, FT Monimuotoiset perheet -verkosto Kaikkien perheiden Suomi -hanke Monimuotoiset perheet -verkosto Perheiden monimuotoisuus Noin 1/3 suomalaisista perheistä
LisätiedotLähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä. Liperin kunta
Lähellä perhettä Varhaiskasvatuksen perheohjaus Liperissä Liperin kunta Asukasluku: asukkaita 12 286 (tammikuu 2012) Taajamat: Liperi, Viinijärvi, Ylämylly Lapsia päivähoidossa yht. n. 600 lasta Päiväkodit:
LisätiedotSateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa
Sateenkaari-ihmisten perhesuhteet kirkon perheneuvonnassa Projektipäällikkö Sanna Nevala Perhetyöntekijä, perhe- ja paripsykoterapeutti Terhi Väisänen 7.2.2018 Vaasa Sateenkaari-ihmiset? Sukupuolen ja
LisätiedotMonimuotoiset perheet
Monimuotoiset perheet MITÄ MONINAISUUDEN KOHTAAMINEN VAATII YKSILÖILTÄ JA AMMATTILAISILTA? Erilaisuus mahdollisuutena Juha Jämsä Perhesosiologi VTM Moninaisuuskouluttaja Tietokirjailija Sateenkaariperheet
LisätiedotElämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain
Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa
LisätiedotSILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LisätiedotLapsiperheen arjen voimavarat
Lapsiperheen arjen voimavarat Hyvät vanhemmat! Lapsiperheen elämään sisältyy monenlaisia ilonaiheita, mutta välillä arki voi olla melko rankkaa. Vanhemmat voivat hyötyä siitä, että he joskus kiireenkin
LisätiedotMonikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.
Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794
LisätiedotKlikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!
Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen
LisätiedotLAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)
LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.
Lisätiedot10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen. Opas lasten ja perheiden kanssa työskenteleville
10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen Opas lasten ja perheiden kanssa työskenteleville 10 askelta sateenkaariperheen kohtaamiseen Ammatillisuus Olet saanut koulutuksessasi ammatillisia välineitä
LisätiedotOpettaja ja seksuaalisuuden kirjo
Opettaja ja seksuaalisuuden kirjo Educa-messut 29.1.2011, Helsinki Jukka Lehtonen Tutkimuskoordinaattori, VTT, Kasvatussosiologian dosentti TASUKO Tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuus opettajankoulutuksessa
LisätiedotSeksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina. Marita Karvinen Seta ry
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt päihdepalvelujen asiakkaina Marita Karvinen Seta ry 7.6.2013 Hlbtiq? Mitä ihmettä? Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuus Seksuaalinen suuntautuminen Sukupuoli-identiteetti
LisätiedotSinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LisätiedotSukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014
Sukupuolen moninaisuuden huomioiminen nuorisotyössä työpaja 11.11.2014 PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ PAIKALLA ON IHMISIÄ JOIDEN SUKUPUOLEN VOISI JOKU PÄÄTELLÄ Nimistä Ulkonäöstä
LisätiedotLapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa
Lapsen edun toteutuminen vanhempien erotilanteessa ja sovinnollisessa yhteistyövanhemuudessa Päivi Hietanen Ensi- ja turvakotien liiton Ero lapsiperheessä työ Lisätietoa:ensijaturvakotienliitto.fi apuaeroon.fi
LisätiedotLapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa
Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu
LisätiedotUusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi LIITTO RY
Uusparisuhteen vaiheet tietoa ja työkaluja uusparisuhteen vahvistamiseksi FM, UUSPERHENEUVOJA KIRSI BROSTRÖM, SUOMEN UUSPERHEIDEN LIITTO RY Uusperheen määrittelyä uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotMitkä alla olevista asioista pitävät paikkansa sinun kohdallasi? Katso lista rauhassa läpi ja rastita ne kohdat, jotka vastaavat sinun ajatuksiasi.
SYYT ELÄÄ Tehtävän tarkoituksena on kartoittaa ja vahvistaa niitä syitä, joiden vuoksi nuori tahtoo elää. Samalla sen avulla voidaan arvioida hyvin monipuolisesti nuoren elämäntilannetta ja kokemusmaailmaa.
LisätiedotLapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja
Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti
LisätiedotLapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin
Kotitehtävä 6 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä KUUDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus hoivaan, kasvatukseen ja turvallisiin rajoihin Lapsen kehitystä tukevat kasvatusmenetelmät ovat yksi sijais- ja adoptiovanhemmuuden
LisätiedotYhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?
Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on
LisätiedotYksinhuoltajana monikkoperheessä
Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n
LisätiedotTampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti
Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)
Lisätiedot#tulevaisuudenpeloton. Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018
#tulevaisuudenpeloton Opiskelijakyselyn tulokset Huhtikuu 2018 Opiskelijakyselyn tulokset Taustatiedot Kysely toteutettiin ajalla 20.3.-8.4.2018 Vastaajia 2055 Lähes 70 % kyselyyn vastanneista oli naisia
LisätiedotParisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014
Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka
LisätiedotEron jälkeinen isyys. Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke
Eron jälkeinen isyys Ilmo Saneri isätyöntekijä Isyyden Tueksi hanke Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi Miessakit ry miehiä tukevaa hyvinvointityötä
LisätiedotLapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen
Kotitehtävä 2 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä TOINEN TAPAAMINEN Lapsen oikeus pysyvyyteen ja jatkuvuuteen perheen oikeus tukeen Perhehoidossa tarvitaan yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kukaan ei
LisätiedotISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
LisätiedotSISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen
Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta
LisätiedotPerhenormit huostaanottoasiakirjoissa
Perhenormit huostaanottoasiakirjoissa Johanna Hiitola (johanna.hiitola@uta.fi) Yhteiskunta- ja kulttuuritutkimuksen yksikkö, naistutkimus Tampereen yliopisto Tutkimus Kohde: hallinto-oikeuksien tahdonvastaisten
LisätiedotISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
LisätiedotMuistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
LisätiedotHeidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja
Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön
LisätiedotVanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
LisätiedotTähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.
Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa
Lisätiedotveta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot
Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)
LisätiedotPäihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015
Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa
LisätiedotHENKISTÄ TASAPAINOILUA
HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,
LisätiedotVerkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava
Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava Sosiaaliset verkostot ja vertaistuki q Sosiaaliset verkostot tukevat pienlapsiperheen hyvinvointia q Vertaistuen
LisätiedotBiseksuaali. Kuvaa ihmisiä, jotka ihastuvat ihmiseen tämän sukupuolesta riippumatta tai jotka kykenevät ihastumaan sekä tyttöihin ja poikiin
Sanojen merkityksiä Teema: Terminologia, mitkä sanat ovat kunnioittavia, mitkä loukkaavia Kesto: 15-30 minuuttia Osallistujamäärä: Viidestä kahteenkymmeneen Tarvikkeet: Vihreä, keltainen ja punainen paperi,
LisätiedotSenioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi
Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.
LisätiedotTervetuloa Teinilän Lastenkotiin
Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa
LisätiedotNaiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon?
Naiset ja miehet Kelan asiakkaina Viekö haikara tasa-arvon? Ulla Hämäläinen Kelan tutkimusosasto 5.6.2012 Tässä esityksessä Esittelen lapsen saannin vaikutusta puolisoiden väliseen tulonjakoon perheen
LisätiedotSUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS. Hanna Vilkka
SUKUPUOLISUUDEN JA SEKSUAALISUUDEN MONIMUOTOISUUS Hanna Vilkka Mistä on pienet tytöt tehty? Sokerista, kukkasista, inkivääristä, kanelista. Niistä on pienet tytöt tehty. Mistä on pienet pojat tehty? Etanoista,
LisätiedotYK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS
YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä
LisätiedotTehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi
Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi
LisätiedotPERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA
PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen
LisätiedotVIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu
VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu NELJÄ TUULTA KESKUUDESSAMME Päihdeongelmat Noin 2800 ihmistä kuoli vuonna 2012 päihteiden
LisätiedotVanhemmuuslain uudistaminen
LAUSUNTO 23.9.2011 Sateenkaariperheet ry Asia: Vanhemmuuslain uudistaminen Arviomuistio isyyslain uudistamistarpeista 2011 Sateenkaariperheet ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta, joka on merkittävä
Lisätiedot1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen.
FINLAND: 1. Seuraava kuvaus on lyhennetty lastensuojelun asiakirjoista. Lue kuvaus ja vastaa sitä koskevaan kysymykseen. Pentti, 2-vuotias poika Pentti syntyi seitsemän viikkoa etuajassa ja vietti neljä
LisätiedotTASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ
TASA-ARVOLAKI TYÖELÄMÄSSÄ Koulutus työelämän asiantuntijoille 14.4.2015 Hallitussihteeri Projektipäällikkö Outi Viitamaa-Tervonen Tasa-arvolain syrjintäkiellot työelämässä Terhi Tullkki 15.4.2015 Suomen
LisätiedotGlobal Pension Plan TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ!
TARPEEKSI UNELMOITU! ON AIKA ELÄÄ! GPP on ohjelma, missä hyvin toimeentulevat rahoittajat suunnittelevat investoivansa iäkkäiden ihmisten eläkevakuutuksiin. Siksi GPP etsii 100.000 henkilöä, jotka haluavat
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotTampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä
Tampereen kaupungin lastensuojelun perhehoidon kehittämisaamupäivä 21.11.2018 klo 9.00-11.00, Tipotien sosiaali- ja terveysasema, Tipotie 4, Tampere Ohjelma 9.00 Tervetuloa kehittämisaamupäivään Palvelupäällikkö
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotSukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa
Sukupuoli-identiteetti visuaalisessa kulttuurissa ja pedagogiikassa Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995 Calvin Klein, Steven Maisel, 1995
LisätiedotTietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?
Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää
LisätiedotJÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA
JÄNNITTEINEN BISEKSUAALISUUS PARISUHDEPUHEESSA Annukka Lahti, PsM Tohtorikoulutettava, JY, SPT Tutkija, Vain me kaksi? Affektiivinen eriarvoisuus intiimisuhteissa -hankkeessa http://affective-inequalities.fi/
LisätiedotOpiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset
Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien
LisätiedotLöydätkö tien. taivaaseen?
Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut
LisätiedotLASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä
LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.
Lisätiedot20-30-vuotiaat työelämästä
Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 20-30-vuotiasta lapsetonta väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn
LisätiedotVanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
LisätiedotTAIKURI VERTAISRYHMÄT
TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden
LisätiedotSateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015
Sateenkaariperheet ry:n poliittiset tavoitteet vuosille 2010 2015 1. Perhevapaat ja -etuudet tasapuolisiksi 2. Yhdenvertainen avioliitto 3. Samaa sukupuolta olevien avoparien lapsiperheet otettava huomioon
LisätiedotCoimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission. Leaving Certificate 2011. Marking Scheme. Finnish. Higher Level
Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission Leaving Certificate 2011 Marking Scheme Finnish Higher Level VASTAUKSET I Tehtävä: Vastaa kaikkiin kysymyksiin. 1. Selitä omin sanoin seuraavat
LisätiedotIndividuell serviceplanering
Palvelusuunnittelu perheen näkökulmasta Pia Jättömäki Miina Weckroth Jaatinen, vammaisperheiden monitoimikeskus ry 6.6.2013 Individuell serviceplanering ur familjens perspektiv Pia Jättömäki Miina Weckroth
Lisätiedotnaisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.
Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja
LisätiedotEsikoulunopettajan ja huoltajan välinen
Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen
LisätiedotHaavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.
Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden
LisätiedotMikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut
Mikä lasta suojaa? Oma näkökulma lapsen kuulemisten kautta: perheasioiden sovittelut, olosuhdeselvitykset, täytäntöönpanosovittelut Isän ja äidin välissä. Lapsen kuulemisen psykologinen kehys huolto- ja
LisätiedotSuonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille
Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.
LisätiedotJumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotKATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN
Päivi Arvonen KATSAUS KAIRON KATULAPSIIN JA LASTEN OIKEUKSIIN Kuka on katulapsi? Lapsi joka asuu kadulla ja on vailla vakinaista asuntoa on katulapsi. Myös lasta, joka joutuu vieeämään päivät kadulla elantoa
LisätiedotMitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)
14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotUsko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen
Usko ihmeisiin sillä niitä tapahtuu hetkissä ja niistä jää pieni jälki jokaiseen Perhekoti Vaapukka Perhekoti Vaapukka on viisipaikkainen ammatillinen perhekoti Paraisilla, joka tarjoaa ympärivuorokautista
LisätiedotNettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille
Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org
LisätiedotRaportointi >> Perusraportti Tasa arvovaalikone
heli.kiemunki (Lapin ammattiopisto), olet kirjautuneena sisään. 10. maaliskuuta 2011 10:16:23 Your boss is {0} Kirjaudu ulos Etusivu Kyselyt Raportointi Asetukset Käyttäjätiedot Ota yhteyttä Oppaat Help
LisätiedotSUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.
SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT
LisätiedotRIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019
RIPPIKOULUTEHTÄVÄ 2019 Espoon tuomiokirkkoseurakunta Kirkkokatu 10 09 80501 Mistä ponnistan? oman elämän ja taustojen selvittämistä rippikoulua varten Käyt parhaillaan rippikoulua. Rippikoulun opetus painottuu
LisätiedotPoikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?
Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,
LisätiedotLapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013. Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto
Lapseni kaksi kotia Nettiluento (perheaikaa.fi) 15.08.2013 Bodil Rosengren Yhden Vanhemman Perheiden Liitto Yhden vanhemman perheet Käsitteet Perhe, perhekäsitteet Viralliset perhemääritelmät Tunneperheet
LisätiedotSaa mitä haluat -valmennus
Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen
Lisätiedot