Johdon VTV- seminaari

Transkriptio

1 Johdon VTV- seminaari Onko valtioneuvostolla ohjauspolitiikkaa ja voiko julkista hallintoa johtaa kokonaisuutena? Valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen

2 Mitä on ohjaus Ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan prosesseja ja välineitä, joilla valtion ja laajemmin koko julkisen sektorin toimintaa ja taloutta suunnataan haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Laajemmin ohjauskeinoilla ja ohjausjärjestelmillä tarkoitetaan välineitä, joilla valtio vaikuttaa yritysten ja muiden yhteisöjen, kuluttajien ja kansalaisten käyttäytymiseen ja toimintaan yhteiskunnallisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

3 Mitä on ohjauspolitiikka Ohjauspolitiikalla voidaan ymmärtää kokonaisnäkemystä ohjauksesta ja kullekin ajalle ominaisia periaatteita ja pelisääntöjä ohjauskeinojen valinnalle.

4 Valtiolla ei ole yhtenäistä, tiedostettua ja julkaistua ohjaus-politiikkaa -> sellainen on luotava

5 Toimintaympäristön vaikutus toimintatapoihin Monimutkainen (Complex) syy- ja seuraussuhteita ei selkeästi hahmotettavissa ulkoatulevat virtaukset vaikuttavat enemmän kuin oma strategia next practice Kaaos (Chaos) yllätyksiä ei ennakoitavaa selviytymisen edellytykset ainutkertaiset käytännöt Tiedettävissä (Knowable) vaihtoehdot ohjaavat toimintaa mukautumisen mahdollisuudet oppiva organisaatio good practice Tiedetään (Known) tiedetään mitä tapahtuu toiminta ennakoitavaa best practice

6 KOKEILE-TUNNISTA-REAGOI TUNNISTA-ANALYSOI-REAGOI TOIMI-TUNNISTA-REAGOI TUNNISTA-KATEGORISOI-REAGOI

7 Suomalainen yliopistopoliittinen ajattelu noudattelee J.V.Snellmanin, Urho Kekkosen ja Paavo Lipposen suurta perinnettä, jossa oikea politiikka on eräällä tavalla olemassa se vain pitää löytää. Aitoa neuvottelua ja kuuntelua, sovittelua ja kompromisseja ei tarvita: alamaiset on vain saatava toimimaan oikean politiikan mukaisesti. Tähän perinteeseen sopii hyvin vallitseva managerialistinen johtamistapa, joka perustuu ylhäältä alas käskyttämiseen. Lukuisten tutkimusten mukaan valtaosa yliopistolaisista ei usko, että tällainen vahvoihin hierarkkisiin valtasuhteisiin perustuva ajattelutapa toimisi kunnolla sellaisessa tietoperusteisessa ja uutta luovassa organisaatiossa, jollainen yliopisto on. Lähde: Hannu Simola, professori Helsingin yliopisto HS mielipide

8 Wicked problem "Wicked problem" is a phrase originally used in social planning to describe a problem that is difficult or impossible to solve because of incomplete, contradictory, and changing requirements that are often difficult to recognize. The term wicked is used, not in the sense of evil but rather its resistance to resolution. Moreover, because of complex interdependencies, the effort to solve one aspect of a wicked problem may reveal or create other problems. Lähde: Wikipedia

9

10 Due to the complexity of health care as a professional and social system, political and professional leaders, and even researchers, do not have a clear picture concerning different wicked health care problems in Finland and Sweden. That is why the problem-solving mechanisms have remained traditional:officials and political decision makers (parliament, ministries, and communal politicians)have created improvement reforms one after another by thinking that the linear implementation of reform projects could solve potential health care problems. Lähde: Pirkko Vartiainen, International Health Care Management 2005

11 Aikamme haaste on kokonaisuuden hahmottaminen ja siinä toimiminen.

12 Ratkaistaan horisontaalisia ongelmia vertikaalisella organisaatiolla Valtioneuvoston kanslia Ulkoasiainministeriö Oikeusministeriö Sisäasiainministeriö Puolustusministeriö Valtiovarainministeriö Opetus- ja kulttuuriministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Liikenne- ja viestintäministeriö Työ- ja elinkeinoministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Ympäristöministeriö Esimerkkinä työelämän kehittäminen, lasten ja nuorten hyvinvointi, kestävä kasvu sekä liikkumattomuuden ongelma Sama haaste näkyy myös sektoritutkimuksen osalta

13 Ohjauksen muotoja on monia Politiikka, polity Top down Hallinto Normiohjaus Taloudellinen ohjaus Ohjelmaperusteinen ohjaus Informaatio-ohjaus Arviointiohjaus Neuvotteluohjaus Itseohjaus Hallinta Bottom up Toiminta

14 Less is more Paljon esimerkkejä siitä, miten hyvät tarkoitukset väärillä ohjauskeinoilla toteutettuna johtavat vahingolliseen, päinvastaiseen, lopputulokseen.

15 Kun auktoriteetit eivät enää ohjaa ihmisten käyttäytymistä niin kuin ennen, mikä sitten ohjaa järki/ tieto/ tunne/ mielikuva?

16 Taistele, pakene tai innovoi (Nathalie Wilde & Functions of the two Zones The Red Zone Focused on self Sensitive to threat Engages fight/flight Resistant to change Low order learning only Fast/efficient/instinctive Engages impulsive desires Anger/fear/depression Highly developed at birth Seat of pessimism Peter Harrison, Entheo, 2009) The Blue Zone Affiliation, generosity, goodwill Reflective Options considered Imaginative/creative Higher order learning Slow/resource intensive Manages impulsive desires Not fully functional until adulthood Seat of optimism The red zone loves high levels of Norepinephrine & Dopamine (stress hormones) increases heart rate and blood flow to the skeletal muscle Red Zone (Amygdala) -approximates the old or limbic part of the brain Energy usage is more or less fixed (+/- 1%) i.e. for one subsystem to use more another must use less Blue Zone (Prefrontal Cortex) -approximates the newer part of the brain What triggers to be in Red Zone or in Blue Zone Physical threat Fear/Anxiety/Guilt Rejection/Exclusion Ambiguity & lack of clarity Perceived unfairness Not being listened to Sarcasm Being told how to think Being judged O-P. Heinonen Safety Unconditional respect or love Being listened to Clarity Permission Authentic attention Acknowledgement Trust Inclusion Generosity Vulnerability Group 8 Education VASSP Conference 18/19 August

17 Mindspace 2010 Lähde: Mindspace 2010, Cabinet Office/Institute for Government

18 TARVITAAN SUOMEN UUSI ÄLYKÄS TAPA TOIMIA

19 Toimintatavan muutos POIS SIILOISTA NÄKÖKULMAN MUUTOS - Ylhäältä alas" - toimintamallin asemesta "bottom up" toimintamalli Kirsi Miettinen/LVM ASIAKAS- LÄHTÖISYYS -Palvelukulttuuri ja palveludesign - co-creation - Yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö - Hallinnonvälisten rajojen ylittäminen Strateginen ketteryys TOINEN MAHDOLLISUUS -Epäonnistumisten salliminen - Sankaritarinat NOPEAMMAT LÄHDÖT -Edetään askel kerrallaan - ulostulot beetaversioilla SUMUSSA NAVIGOINTI - Mitkä palikat todella toimivat niin, että tulevaisuutta voidaan rakentaa niiden varaan - Skaalaaminen ja palveluvienti

20 TEAM FINLAND-OHJAUS Perinteinen malli Team Finland Valtioneuvosto Valtioneuvosto Hallinto ja viranomaiset Ohjaus Palaute Yhteiskunta, yritykset kansalaiset Yhteisku nta Yritykset Hallinto ja viranomaiset Korkeakoulut Kansalai set Ohjauksen välineinä lainsäädäntö, normit, budjettiohjaus. Topdown Ohjauksen välineenä valtion ylläpitämä alusta, joka luo vetovoimatekijän erilaisten toimijoiden aloitteellisuudelle ja yhteistyölle. Bottom-up

21 Monimutkainen ja täynnä keskinäisriippuvuuksia oleva toimintaympäristö ei vaadi monimutkaista ohjausjärjestelmää, vaan päinvastoin selkeää, yksinkertaista ja valtuuttavaa ohjausta.

22 Ohjauskeinon valinta on olennainen osa vaikuttamista OHJAUSPÄÄTÖKSEN VALMISTELU OHJAUS- PÄÄTÖS TOIMEENPANO» KV. KOKEMUSTEN HYÖDYNTÄMINEN» TUTKIMUS-, ENNAKOINTI- JA ARVIOINTITIEDON MONITIETEELLINEN HYÖDYNTÄMINEN» VAIHTOEHTOISTEN OHJAUSKEINOJEN HARKINTA» OHJAUSKEINON MUKAINEN TEHOKAS TOIMEENPANO

23 Ohjauspäätökset eivät ole päätöksentekoprosessin alku tai loppu vaan ajoittaisia tasapainon hetkiä muutoin hyvin dynaamisessa toimintaympäristössä. Lähde: van Buure ja Gerrits, 2008

24

25 Nyrkkisääntö hanketta tai projektia perustettaessa x 2 1) Mikä on ongelma, jota ratkaistaan? 2) Miten asia suhtautuu laajempaan kokonaisuuteen? 3) Onko vaihtoehtoisia tapoja ratkaista asiaa? 4) Lisääkö ratkaisu tuottavuutta a. nyt b. pitkällä aikavälillä

26 Johtopäätökset Julkisen hallinnon johtaminen Ohjauksen eri muotoja - normit, budjetit, tulosohjaus, raportointi, johtamissopimukset ym. on kehitettävä kokonaisuutena Asioiden johtamisesta painopistettä on siirrettävä ihmisten johtamiseen Ohjaus- ja johtamiskulttuurin tulee olla tietoista ja määriteltyä Ohjauskeinojen toimivuuden ja vaikutusten ymmärrystä on virkamieskunnassa vahvistettava Ohjauksen painopistettä on siirrettävä innovatiivisuutta ja motivaatiota tukevaan suuntaa

27 Johtopäätökset Yleinen valtioneuvoston ohjauspolitiikka Virkakunnan osaamista erilaisten ohjauskeinojen käytössä tulee vahvistaa Metaohjaus (ohjauksen ohjaus) tulee määritellä hallituksen työn alkaessa Lainsäädännön laadun parantaminen edellyttää keskitettyä toimivaltaa(myös määrä, hallinnollinen taakka, vaikutusarviot, vaihtoehtoiset ohjauskeinot) Tarvitaan ohjausinnovaatiota ja innovatiivisuutta tukevaa ohjausta Ohjauksen avoimuutta ja osallistavuutta tulee lisätä Erilaisen tiedon (tutkimustieto, hiljainen tieto, ennakointi- ja arviointitieto) roolia vahvistettava osana ohjausta