Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa. Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki
|
|
- Anne Härkönen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Sosiaalijohtaja, Arja Heikkinen, Oulun kaupunki
2 YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista Edellyttää vammaisten ihmisten tasa-arvoisuutta, yhdenvertaisuutta, esteettömyyttä ja osallisuutta sekä korostaa mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. Vammaisilla henkilöillä on yhdenvertaisesti muiden kanssa mahdollisuus valita asuinpaikkansa sekä se, missä ja kenen kanssa asuvat, eivätkä he ole velvoitettuja käyttämään tiettyä asumisjärjestelyä. Vammaisten henkilöiden saatavissa on valikoima kotiin annettavia palveluja sekä asumis- ja laitospalveluja ja muita yhteiskunnan tukipalveluja, mukaan lukien henkilökohtainen apu, jota tarvitaan tukemaan elämistä ja osallisuutta yhteisössä ja estämään eristämistä tai erottelua yhteisöstä. Koko väestölle tarkoitetut yhteisön palvelut ja järjestelyt ovat vammaisten henkilöiden saatavissa yhdenvertaisesti muiden kanssa ja vastaavat heidän tarpeitaan.
3 Erityishuolto-ohjelma EHO Kehitysvammalain mukaan jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä varten tulee laatia yksilöllinen erityishuolto-ohjelma EHO. Ohjelmassa on mainittava ne palvelut, jotka henkilö kehitysvammalain mukaan saa. Erityishuolto-ohjelma voi olla osa palvelusuunnitelmaa. Kun asiakkaalle tehdään palvelusuunnitelma, hänelle on annettava mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen. Hänen toivomuksensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa tulee huomioida.
4 Muutto omaan kotiin OMA KOTI KULLAN KALLIS Omaan kotiin muuttaminen on yksi elämän tärkeimpiä tapahtumia. Tuolloin kotiin ja asumiseen liittyvät kysymykset ajankohtaistuvat. Monet asiat on ratkaistava ja järjestettävä uudelleen. Lapsuudenkodista pois muuttaminen ei ole helppoa eikä se ole vain muutto muuttojen joukossa. Kehitysvammaisen ihmisen itsenäistyminen on pulmallisempaa, koska kehitysvammaisuuden määritelmiin liittyy viittaus, että ko. ihminen tarvitsee elämässään tavallista enemmän muiden ihmisten apua ja tukea. Itsenäistyminen vanhemmista jatkuu periaatteessa läpi koko elämän. Itsenäisyys on aina suhteellinen asia, me kaikki tarvitsemme joskus toisen ihmisen apua ja tukea. Joskus on irrottauduttava voidakseen liittyä uudelleen. Muutto lapsuudenkodista koskettaa paitsi muuttajaa, myös useita muita tahoja.
5 Itsenäisyys on aina suhteellinen asia. Pienet asiat ovat tärkeitä. Elämä on täynnä harjoitustilanteita. Tavoitteiden tulee olla realistisia ja hierarkkisia. Luopumiseen ja muuttumiseen liittyy aina kipuilua, ilman kipuilua ei tapahdu yhtään mitään. On irrottauduttava voidakseen liittyä uudelleen.
6 Omaa elämää suunnittelemassa Lapsuudenkodista itsenäistymisen pitää tapahtua nuorelle itselleen parhaiten sopivaan aikaan. Itsenäistymistä ja tulevaisuuden asumista kannattaa kuitenkin miettiä viimeistään peruskoulun viimeisinä vuosina. Muutto saattaa tulla ajankohtaiseksi esimerkiksi peruskoulun jälkeisten jatkoopintojen yhteydessä. Nuoren itsenäistyminen vaatii aikaa ja kypsyttelyä kaikilta perheenjäseniltä. Itsenäistyminen vaikuttaa ihmissuhteisiin. Itsenäistyvä nuori ja hänen läheisensä voivat tarvita tukea. Itsenäistyminen johtaa myös elinympäristön muutoksiin, koska oma asunto on usein jossain muualla kuin lapsuudenkodin vieressä. Varhainen suunnittelu tarjoaa valmistautumisaikaa muutoksiin ennen käytännön askelten ottamista. Ennakoivalla suunnittelulla voidaan usein välttää äkkinäiset, liian nopeasti eteen tulevat ratkaisut. Ajoissa aloitettu asumisen suunnittelu helpottaa myös palveluita järjestävien kuntien työtä. Kun tulevista tarpeista tiedetään hyvissä ajoin, palvelujen oikea-aikainen toteuttaminen on helpompaa.
7 Oman elämänsä asiantuntija Meillä kaikilla on oikeus olla oman elämämme asiantuntijoita. Kehitysvammainen ihminen tarvitsee lähi-ihmisiltään rohkaisua ja hyväksyntää kehittyäkseen oman elämänsä asiantuntijaksi. Lähipiirin hyväksyntä ja kannustus rohkaisevat oman mielipiteen ilmaisemiseen. Läheisten tuki ja asiantuntijuus ovat usein hyvin tärkeitä erityistä tukea tarvitsevalle nuorelle, kun hän suunnittelee omaa elämäänsä. Läheisten rooli on erityisen suuri, jos nuori ei kommunikoi puhumalla eikä hänellä ole yhteistä kommunikaatiokeinoa työntekijöiden kanssa. Tällöin läheinen voi toimia hänen viestiensä tulkitsijana eri elämän tilanteissa.
8 Kaikilla on oikeus kasvaa aikuiseksi Elämään kuuluu siirtyminen vaiheesta toiseen. Elämänkaari- näkökulman mukaan ihminen ei valmistu missään elämänsä vaiheessa, vaan hänen käyttäytymisensä, ajattelutapansa ja tunteensa muuttuvat läpi elämän. Jokaisen elämä on omanlaisensa, mutta kaikkien lapsuutta seuraa nuoruus, nuoruutta aikuisuus ja aikuisuutta ikääntyminen. Kaikki vaiheet sisältävät yksilöllisiä olosuhteita, elämäntilanteita ja valintoja. Siirtyminen nuoruudesta aikuisuuteen on yksi suurimmista siirtymävaiheista. Joskus kehitysvammaista henkilöä kohdellaan lapsena läpi elämän, ja kehitysvammaisten aikuisten taitoja ja toimintakykyä verrataan tietyn ikäisiin lapsiin. Voidaan sanoa esimerkiksi: Hän on 25-vuotias, mutta 3-vuotiaan tasolla. Aikuisen ihmisen leimaaminen lapseksi mitätöi hänen oikeutensa aikuiseen elämään ja niihin valintoihin, jotka siihen kuuluvat. Vammaisilla ihmisillä on sama oikeus kasvaa ja kehittyä lapsesta nuoreksi ja nuoresta aikuiseksi kuin muillakin. Jos kehitysvammaiselta nuorelta ei odoteta eikä vaadita samanlaista käyttäytymistä ja suoriutumista kuin muilta hänen ikäisiltään, hän saattaa jäädä sivulliseksi omassa elämässään. Aikuisen rooli jää ehkä omaksumatta.
9 Vahvuudet ja arki Palvelusuunnittelussa kannattaa miettiä kehitysvammaisen nuoren tulevaisuutta hänen vahvuuksiensa kautta. Mitä osaan? Missä olen hyvä? Mitä haluan oppia? Mihin tarvitsen tukea, jotta voisin elää elämääni itse haluamallani tavalla? Esimerkiksi tällaiset kysymykset johdattelevat suunnittelua vahvuuksien suuntaan. Uuden elämänvaiheen lähestyessä on hyvä miettiä, millaisista asioista ja tekemisistä arkielämä muodostuu. Mitä teen aamuisin/päivisin/iltaisin? Pohdiskelu auttaa selvittämään tuen tarpeita ja auttaa myös asumisen ja tuen suunnittelussa.
10 Vuorokausikello Vuorokausikello on yksi keino havainnollistaa, mitä henkilö kunakin päivänä tekee. Kellon voi piirtää paperille ja jakaa tuntien mukaisiin lohkoihin. Päivän rytmi, askareet, tekemiset ja menemiset sijoitetaan vuorokausikelloon omalle kohdalleen. Vuorokausikellossa kannattaa huomioida vuodenaikojen vaihtelut. Esimerkiksi harrastukset voivat olla erilaisia kesällä ja talvella. Vuorokausikelloa tehtäessä on tärkeää miettiä myös niitä asioita, joita henkilö ei juuri nyt tee, mutta joita haluaa tehdä jossain vaiheessa elämää. Toiveet voi koota vuorokausikellon yhteyteen. Samalla mietitään, milloin ja miten tavoitteet toteutetaan.
11 Elämää ja palveluita suunniteltaessa voidaan hyödyntää yksilökeskeisen suunnittelun välineitä. Kartta, polku ja muut yksilöllisen suunnittelun työvälineet tukevat henkilön oman elämän ja asumisen suunnittelua hänen omien toiveidensa ja tarpeidensa pohjalta.
12 Asiakkaan osallisuus Palvelutarpeen arvioinnissa parhaita asiantuntijoita ovat asiakas ja hänen läheisensä. Palvelutarpeen arviointia tehtäessä on kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja otettava huomioon hänen toiveensa, mielipiteensä ja yksilölliset tarpeensa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lasten ja nuorten sekä erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden itsemääräämisoikeuden kunnioittamiseen. Asiakkaan asemasta palvelutarpeen arvioinnissa säädetään sosiaalihuoltolain 36 :ssä seikkaperäisesti. Sen mukaan arviointi tehdään asiakkaan elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaisensa ja läheisensä sekä muiden toimijoiden kanssa. Tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. Vammaisten henkilöiden palvelutarpeen selvittäminen tähtää sen selvittämiseen, millä toimenpiteillä, palveluilla ja muutoksilla nämä tavoitteet saadaan toteutumaan Tavoitteena on pyrkiä tunnistamaan ne tilanteet ja ympäristöt, joissa hän tarvitsee apua tai tukea, ja toisaalta ne tilanteet ja ympäristöt, joissa hän selviytyy omin voimin. Asiakkaan omilla, luonnollisilla tukiverkoilla on tässä suuri merkitys, ja niiden antama panos asiakkaan elämänhallinnan tukemiseen on tärkeätä kirjata näkyviin.
13 Kunnan tulee järjestää kehitysvammaisen henkilön asuminen Joko kehitysvammalain tai vammaispalvelulain nojalla. Tärkeintä on, että asumispalvelut järjestetään asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palveluasumiseen kuuluvat asunto ja asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Vaikeavammaiselle henkilölle palveluasuminen on subjektiivinen oikeus. Jokaisella kehitysvammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa asumispalvelut kehitysvammalain perusteella, sillä laki ei edellytä vaikeavammaisuutta.
14 Asuminen Vammaisuus ei automaattisesti edellytä asumista laitoksessa, asuntolassa tai toisten vammaisten ihmisten kanssa. Kehitysvammaisten ihmisten yksilölliseen asumiseen liittyvät tärkeät sanat ovat asunto ja henkilökohtainen tuki. Jokaisella on oikeus valita, minkälaisessa asunnossa ja kenen kanssa asuu. Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta on laatinut laatusuositukset kehitysvammaisten henkilöiden asuntojen rakentamiseen vuosiksi Lähtökohtana on yksilöllisen asumisen mahdollistaminen normaalissa asuinympäristössä siten.
15 Koti Kotiin eivät liity sellaiset sanat kuin laitos, laitosmaisuus, ryhmä-wc, solu, yhteinen päiväohjelma, kodinomaisuus. Kotiin kuuluvat esimerkiksi sellaiset sanat kuin eteinen, makuuhuone, avain, keittiö ja varasto. Asunto voi olla erillinen asunto normaalissa asuinympäristössä siten, että asuntoon järjestetään asukkaan tarvitsema apu ja tuki. Asunto voi myös olla osa asuntoryhmää tai sijaita ryhmäkodissa.
16 Erilliset asunnot Asunto voi olla normaalissa asuinympäristössä sijaitseva erillinen asunto, johon järjestetään tarvittava apu ja tuki. Erillisen asunnon yhteydessä ei ole yhteistiloja. Asunnon voi vuokrata tai ostaa vapailta asuntomarkkinoilta tai vuokrata esimerkiksi kaupungilta tai säätiöiltä. Erillisen asunnon voi jakaa myös kaverin tai kavereiden kanssa, jolloin siitä tulee kimppakämppä. Asuntoryhmä Asuntoryhmässä asuvalla henkilöllä on oma erillinen asunto, kuten yksiö tai kaksio. Asukkaiden ja henkilökunnan yhteiskäytössä olevat tilat sijaitsevat välittömässä läheisyydessä tai aivan lähistöllä, ja on mahdollisuus esimerkiksi ruokailuun tai seurusteluun. Henkilökunta on paikalla päivisin tai ympäri vuorokauden. Asuntoryhmät sijaitsevat normaalissa asumisympäristössä, lähellä palveluja ja hyvien liikenneyhteyksien varrella.
17 Asiakkaat mukaan kehittämiseen Asiakkaiden ja heidän läheisten ottaminen mukaan suunnittelu ja kehittämistyöhön; Oulussa on kehitetty yhteistyössä, PPSHP sekä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa ensitietokurssi. Ensitietokurssit ovat sopeutumisvalmennusta oululaisille perheille, joiden lapsella on todettu kehitysvamma, kehitysviivettä tai oppimisvaikeutta. Avohuollonohjauksen kehittäminen yhdessä Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa ja sen aloittaminen tammikuussa 2016 Erityinen sisaruus ilta on pidetty ; Kuka kuuntelisi mua? - myös erityislasten sisarukset tarvitsevat huomiota. Tilaisuuden järjesti yhteistyössä: Oulun kaupunki, Oulun kehitysvammaisten Tuki ry, Oulun seurakuntayhtymä & Erityinen sisaruus projekti Tilapäishoidon kehittäminen; viikonloppu leiritoiminnan pilotointi syksyllä 2016 päivätoiminnan tiloissa. Perhehoidon kehittäminen yhteistyössä Kehitysvammaisten tuki ry:n kanssa. Asumispalveluiden kilpailutuksissa, henkilökohtaisen avun palvelusetelin valmistelussa ja vaikeavammaisten palveluasumisen palvelusetelin valmistelussa on ollut aktiivisesti mukana vammaisneuvoston sihteeri Säännölliset tapaamiset viranhaltijoiden ja Kehitysvammaisten tukiyhdistyksen kanssa Kehittäjäasiakasraadit kehittämässä hyvinvointikeskusten palveluita
18 Asumispalveluiden rakennemuutos Asumispalveluissa korostuu integroituminen tavalliseen asumiseen: tehostetun palveluasumisen ja palveluasumisen määrä vähenee ja itsenäisen sekä tuetun asuminen määrä lisääntyy Perinteisiä 15-paikkaisia ryhmäkoteja ei tuoteta enää samalla tavoin kuin aikaisemmin Asumisharjoittelun mahdollisuus Weikonkodissa; yhteistyö Luovin kanssa Asunnot ja ryhmämuotoiset ratkaisut integroidaan normaaliin asuntokantaan. Esimerkiksi Alppilan ja Maikkulan asumispalveluissa asiakkaat asuvat itsenäisesti omissa vuokra-asunnoissaan saaden tarvittavan tuen, ohjauksen ja avun. Asiakkaan valinnanvapaus ja yksilöllisyys lisääntyy Asiakkaiden osallistaminen asumispalveluissa korostuu; esim. osallistuminen yhteisiin kodin askareisiin Yhteisöllisen asumisen lisääminen kerrostaloihin Asumisvalmennus ja asumisenohjaus Palvelusetelin piiriin kuuluvat asiakkaat täyttävät vaikeavammaisuuden kriteerit ja heidän tulee kyetä tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja palveluntuottajien välillä sekä valvomaan osaltaan palvelun laatua. Lähtökohtaisesti sosiaalityöntekijä arvioi asiakkaan kanssa palveluasumisen tarpeen sekä palvelusetelin soveltuvuuden asiakkaan tilanteeseen Hyvinvointiteknologian hyödyntäminen Oulun kaupungin yhtenä pilottina on hyvinvoinnin arvioiden kehittäminen ja pilotointi osana ikäihmisten ja vammaisten palveluprosessia ja -ohjausta (palveluohjausyksikkö) kuljetuspalvelut (vpl, shl), henkilökohtainen apu ja omaishoidontuki
19 Kehitysvammaisten asumispalvelut Tunnusluvut Yksikkö TP 2015 KS 2016 KS 2017 Kehitysvammaisten palvelut *) Kaikki asumismuodot yhteensä asumisvrk/vuosi paikkamäärä Oma toiminta yhteensä asumisvrk/vuosi Tuettu asuminen asumisvrk/vuosi Palveluasuminen asumisvrk/vuosi Tehostettu palveluasuminen asumisvrk/vuosi Ostopalvelut yhteensä asumisvrk/vuosi Tuettu asuminen asumisvrk/vuosi Palveluasuminen asumisvrk/vuosi Tehostettu palveluasuminen asumisvrk/vuosi
20 Palveluasuminen 1. Haastavasti käyttäytyvien aikuisten kehitysvammaisten tehostettu palveluasuminen 2. Täysin autettu ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen 3. Osittain autettu ympärivuorokautinen tehostettu palveluasuminen 4. Aikuisten kehitysvammaisten palveluasuminen yöaikaisella hälytysmahdollisuudella
21 Kuntouttava viriketoiminta ja henkilökohtainen apu asumispalveluissa Viriketoiminnan järjestämiseksi tulee yksikössä nimetä vastuuhenkilö. Yksikössä järjestettävästä viriketoiminnasta on tehtävä suunnitelma. Viriketoiminnan toteutuminen raportoidaan asiakkaan asioista vastaavalle työntekijällä sovitulla tavalla. Viriketoimintaa järjestään tavoitteellisesti ja asiakaskohtaisesti, perustuen asiakkaan palvelusuunnitelmaan ja tarpeisiin vähintään 4 h/viikko. Toiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaan mahdollisuutta harrastaa ja viettää vapaa-aikaansa haluamallaan tavalla sekä tuoda rytmiä asiakkaan elämään. Viriketoimintaa voidaan toteuttaa yksilöllisesti sekä erikokoisissa ryhmissä. Ryhmässä toteutuvan viriketoiminnan merkitys on osallistumisessa, yhteisessä tekemisessä ja sen kautta toteutuvassa vuorovaikutuksessa, oppimisessa ja kasvussa.
22 Tavoitteena on tukea elämänhallintaa, tarjota sosiaalista osallisuutta ja vertaistukea. Toiminta voi olla esim. liikuntaa, ulkoilua, erilaissa tapahtumissa käyntejä, elokuva- ja teatterikäynnit, urheilukilpailut, musiikkia, askartelutuokioita, ruoan laittoa yms. Lisäksi edellytetään alueellista yhteistyötä esim. seurakunnan, järjestöjen kanssa. Henkilökohtaista apua asiakkaalle kodin ulkopuoliseen toimintaan annetaan palveluyksiköstä.
23 Sosiaalinen kuntoutus Asiakas asuu omassa asunnossaan ja saa ohjaaja- tai avustajapalveluista ohjausta, tukea ja apua arkeensa. Tavoitteena on ylläpitää ja edistää asiakkaan toimintakykyä, jotta hän pystyisi asumaan peruspalveluiden turvin mahdollisimman itsenäisesti ja omaehtoisesti. Palvelua järjestetään asiakkaan omaan kotiin pääasiassa kotikäyntien muodossa ja asiakkaalla on mahdollisuus saada tukea ja ohjausta tarvittaessa myös viikonloppuisin.
24 Maikkulan asumispalvelu
25 Maikkulan asumispalvelu sijaitsee Maikkulan kaupunginosassa Oulun Sivakka Oy:n omistamassa normaalissa asuntokannassa. Kiinteistöihin on suoritettu vuosina merkittävä perusparannusremontointi. Asunnot ovat pääosin yksiöitä tai pieniä kaksioita. Kaikissa huoneistoissa on nykyaikainen laadukas varustelutaso, omat henkilökohtaiset keittiöt sekä kylpyhuoneet. Palveluasumisen asiakaspaikkoja on tällä hetkellä yhteensä 15. Palveluasumisen lisäksi Maikkulan asumispalvelu tarjoaa tuettua asumista sekä sosiaalista kuntoutusta kehitysvammaisille henkilöille.
26 Maikkulan asumispalveluissa asiakkaat asuvat itsenäisesti omissa vuokra-asunnoissaan saaden tarvittavan tuen, ohjauksen ja avun. Jokaisen asiakkaan palvelut räätälöidään yksilöllisesti huomioiden asiakkaan toimintakyky. Palvelu on monipuolista, tukea antavaa, arvostavaa ja onnistumisen kokemuksia tukevaa arjen toimintaa. Asiakkaiden palvelun tarve vaihtelee vähäisen tuen, ohjauksen ja avun tarpeesta intensiivisempään palveluun. Palvelussa huomioidaan asukkaiden yksilölliset tarpeet, psyykkinen ja fyysinen toimintakyky sekä kuntoutumismahdollisuudet. Palvelun tavoitteena on tukea asiakkaiden mahdollisimman itsenäistä asumista ja osallistumista yhteiskunnan toimintaan. Maikkulan asumispalveluissa asutaan yhdessä, mutta itsenäisesti. Asiakkaille laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma huomioiden asiakkaiden voimavarat ja itsemääräämisoikeus. Palvelu- ja kuntoutussuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti. Yhteistyötä tehdään asiakkaiden, omaisten ja läheisten sekä viranomaistahojen kanssa.
27 Alppilan asumispalvelu
28 Alppilan asumispalvelu tuottaa kehitysvammaisille asiakkaille heidän omiin koteihinsa annettavia asumisen palveluita. Asiakkaat vuokraavat huoneistot käyttöönsä VVO:lta suorilla vuokrasopimuksilla. Asumisen yksilöllisyys varmistetaan henkilökohtaisella, räätälöidyllä palvelu- ja kuntoutussuunnitelmalla. Asiakkaiden palvelukokonaisuutta täydennetään muilla palveluilla, jotka kattavat asiakkaiden elämän ja arjen muita osa-alueita (opiskelu, koulutus, työ- ja päivätoiminta sekä tuettu vapaa-aika). Huomiota kiinnitetään erityisesti asiakkaiden asumisen vaihtoehtojen kehittämiseen. Asiakas kykenee käyttämään hyvinvointiteknologiaa tai hälyttämään apua ennalta sovitun ja opastetun käytännön avulla tarvitessaan yöpartiolta.
29 KIITOS!
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö. Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki Jaana Huhta, STM
Asuminen ja uudistuva vammaispalvelulainsäädäntö Palvelut yksilöllisen asumisen tukena THL, Helsinki 15.3. 2018 Jaana Huhta, STM Esityksen sisältö Uudistuksen lähtökohdat Keskeinen sisältö Asumisen tuen
LisätiedotSosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille
Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa
Kehitysvammaisten henkilöiden asumispalvelut nyt ja tulevaisuudessa Mirja Kangas, palvelualuepäällikkö, aikuisten ja työikäisten palvelut Rovaniemen kaupunki AIKUISTEN JA TYÖIKÄISTEN PALVELUALUE Tehtäväalueen
LisätiedotOsallisuus ja palvelusuunnittelu
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Osallisuus ja palvelusuunnittelu Vammaispalvelulaki VpL:n tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön edellytyksiä
LisätiedotASIAKKAAN MUUTTUVA ROOLI VAMMAISPALVELUISSA Miia Ahlroth
ASIAKKAAN MUUTTUVA ROOLI VAMMAISPALVELUISSA 23.11.2016 Miia Ahlroth ESITYKSEN RUNKO Itsemääräämisoikeus ja osallisuus - normiarkea vammaispalveluissa? Yksilön itsemääräämisoikeus lakien ja sopimusten valossa
LisätiedotKehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus
Kehitysvammaisten ihmisten asuminen ja yhdenvertaisuus THL 15.3.2018 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi 2 Kehitysvammaisten ihmisten asuminen vs. tavallinen vuokra-asuminen
LisätiedotMiten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?
Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden
LisätiedotMissä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry.
Missä mennään Kehas-ohjelman toteutuksessa valtakunnallisesti? Susanna Hintsala Kehitysvammaliitto ry. susanna.hintsala@kvl.fi KEHAS-ohjelma Ohjelma perustuu valtioneuvoston 21.1.2010 tekemään periaatepäätökseen
LisätiedotArjen Keskiössä
Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään
LisätiedotOma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet
Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
LisätiedotSuunnitelmien määrä vammaisasiakkaiden määrään suhteutettuna. Myönteisten päätösten määrät suhteessa tehtyjen hakemusten määrään.
Indikaattorin nimi Mitä mittaa Mitta-arvo Kommentit Palvelutarpeen arviointi palvelutarpeen arvioinnissa tehtyjen sunnitelmien suhteessa vammaisasiaakaiden än Suunnitelmien vammaisasiakkaiden än suhteutettuna
LisätiedotAsumisen kehittämisessä ajankohtaista
Asumisen kehittämisessä ajankohtaista KVANK alueellinen tilaisuus Kirsi Konola Oulu, 30.10.2018 YK:n vammaissopimus ja asuminen 19 art. Itsenäinen elämä ja osallisuus yhteisössä: Vammaisilla henkilöillä
LisätiedotAspa mahdollistaa itsenäisen elämän
Aspa mahdollistaa itsenäisen elämän Olemme itsenäistä asumista ja asumispalveluja tarjoava yhteiskunnallinen toimija. omistaa 100 % Aspa-säätiö käyttää osingon asuntojen hankintaan ja kehittää asumista
LisätiedotSATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski
SATAOSAA - MUUTOKSESSA MUKANA! Vammaistyön päällikkö, Rauma Vesa Kiiski VAMMAISPALVELULAKI 8 b Päivätoiminta 8 c Henkilökohtainen apu KEHITYSVAMMALAKI 2 : kohta 3) tarpeellinen ohjaus sekä 4) työtoiminnan
LisätiedotUUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI
UUDISTUVA VAMMAISPALVELULAKI Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 5.11.2018 Uudistuva vammaispalvelulaki / Sanna Ahola 1 VAMMAISPALVELUJA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMINEN
LisätiedotAsumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa
Asumisen ohjelma Vammaisten kuntalaisten asumisen muotojen ja palveluiden edistäminen Espoossa 2016 2025 Asuminen ja palvelut seminaari 15.3.2018 Anu Autio, palvelupäällikkö, Espoon vammaispalvelut Mikä
LisätiedotHenkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012
Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva
LisätiedotAjankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl
Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä
LisätiedotValmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä
Valmennus ja tuki Osana uutta vammaislainsäädäntöä Valmennus ja tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada välttämättä tarvitsemaansa valmennusta ja tukea Mihin asioihin valmennusta ja tukea voi saada?
LisätiedotLapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto
Lapsen oikeus henkilökohtaiseen apuun Tampere 22.5.2017 johtava lakimies Sirkka Sivula Kehitysvammaisten Tukiliitto Ulos kuplasta Asiakassuunnittelu Arvio Suunnitelma Päätös Toteutus 3 Lapsen osallisuus
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Sari Huusko sari.huusko@turku.fi
LisätiedotMuuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää. Muuttoräppi löytyy netistä:
Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia ja elämää Muuttoräppi löytyy netistä: http://www.kvps.fi/perheille/muuttovalmennus/ Elämäntilanteen kuvaus ja tulevaisuuden suunnittelu Missä haluaisin asua? Millaisessa
LisätiedotTehostettu palveluasuminen
Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa
LisätiedotKehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena
Kehas ohjelma toiminnan ja tekojen tukena Kuopio 30.8.2013 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Kehitysvammaisten asumisen ohjelma (Kehas ohjelma) 1. Valtioneuvoston periaatepäätös
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Raimo Ojanlatva raimo.ojanlatva@ouka.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Oulun
LisätiedotAsiakkaan muuttuva rooli vammaispalveluissa Palvelupäällikkö Merja Heinonen
Asiakkaan muuttuva rooli vammaispalveluissa 06.10.2016 Palvelupäällikkö Merja Heinonen Asiakkaan muuttuva rooli ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUS JA OSALLISUUS - NORMIARKEA VAMMAISPALVELUISSA? ETELÄ- KARJALAN SOSIAALI-
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit Versio 2.0 Lokakuu 2017 11.10.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Keskeisiä käsitteitä Palvelutehtäväkohtainen palveluryhmä koostuu joukosta sosiaalipalveluja.
LisätiedotAsumisen uudet muodot
Asumisen uudet muodot Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Riitta Hakoma 8.6. 2016 Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote-Imatra: työyksiköt kartalla 2015 = avopalvelut = toiminnalliset palvelut
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Päivi Lauri paivi.lauri@ppshp.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotEsperi Care Anna meidän auttaa
Esperi Care Anna meidän auttaa Esperi palvelee, kasvaa ja kehittää. Valtakunnallinen Esperi Care -konserni tarjoaa kuntouttavia asumispalveluja ikääntyneille, mielenterveyskuntoutujille ja vammaispalvelun
LisätiedotAjankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen
Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Eija Koskela eija.koskela@uusikaupunk
LisätiedotVammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä Vammaisten sosiaalityö 1
Vammaispalvelut ja kehitysvammahuollon palvelut Helsingissä 4.4.2018 Vammaisten sosiaalityö 1 Tehtävien jako Sosiaali- ja terveysministeriö määrittelee palvelujen kehittämisen suuntaviivat, valmistelee
LisätiedotKehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli
Kehitysvammaisten aikuisten asumisen palveluseteli Tuottajatilaisuus 17.8.2018 Juho Suortti, palvelupäällikkö 17.8.2018 Lähtökohdat Vaikeavammaisten asumispalvelujen kilpailuttaminen 2017 Ostetussa kehitysvammaisten
LisätiedotKehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta
Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla
LisätiedotPalvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut. Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014
Palvelut autismin kirjon henkilöille Vammaisten palvelut Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt 14.1.2014 SOSIAALITYÖ neuvonta ;lanteen arvioin; palvelutarpeen kartoitus palvelusuunnitelman tekeminen sopivien
LisätiedotMitä tämä vihko sisältää?
Asuntotoiveeni Mitä tämä vihko sisältää? 1. Kuka minä olen? 4 2. Milloin haluan muuttaa omaan asuntoon? 5 3. Mihin haluan muuttaa? 5 4. Millaisessa asunnossa haluan asua? 6 5. Millaisella asuinalueella
LisätiedotKVPS:n tukiasunnot. RAY- rahoitteiset. Turku 23.4.2015 Pasi Hakala
KVPS:n tukiasunnot RAY- rahoitteiset Turku 23.4.2015 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen
LisätiedotTyö kuuluu kaikille!
Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten
LisätiedotYksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos)
Yksityiset palvelut Siun sotessa - Valinnanvapaus sosiaalipalveluissa ja henkilökohtainen budjetointi (lakiluonnos) Toimialuejohtaja Leena Korhonen 26.1.2017 leena.korhonen(at)siunsote.fi Pohjois-Karjalan
LisätiedotKunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki
Kunnan asumispalvelut ja rikostaustaisten asumisen tuki VAT-verkosto 6.9.2017, Oulu Palveluesimies Katja Karppinen Oulun kaupunki, päihdeasumispalvelut Kenttätien palvelukeskus Kenttätien palvelukeskuksessa
LisätiedotSosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit
Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit 6.4.2017 Sosisaalihuollon palvelutehtätäkohtaiset palveluprosessit / Niina Häkälä ja Antero Lehmuskoski 1 Sosiaalihuollon palveluprosessit Yleiset
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotMillaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut
Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja
LisätiedotLiikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?
Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen
LisätiedotYhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet
Yhdenmukainen arviointi ja asiakkaan oikeudet Sanna Ahola Erityisasiantuntija Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö 17.3.2017 Esityksen nimi / Tekijä 1 Asiakkaan oikeuksista sosiaalihuollossa Oikeus
LisätiedotKehas-ohjelman toteutustilanne. Ympäristöministeriön katsaus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.
Kehas-ohjelman toteutustilanne Ympäristöministeriön katsaus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Vammaisten ihmisten elämistä ja asumista koskevia periaatteita ja linjauksia
LisätiedotHENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN
Vaasan sosiaali- ja terveystoimi/sosiaalityö ja perhepalvelut/vammaispalvelut HENKILÖKOHTAINEN APU VAIKEAVAMMAISELLE HENKILÖLLE SOVELTAMISOHJEET 01.12.2009 LÄHTIEN YLEISTÄ HENKILÖKOHTAISESTA AVUSTA Henkilökohtaisen
LisätiedotItsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi
Itsemääräämisoikeuden edistäminen ja ennakolliset toimet rajoitustoimien käytön ehkäisemiseksi Itsemääräämisoikeus ja asiakirjat THL 18.11.2016 Liisa Murto Ihmisoikeuslakimies Kynnys ry/vike Itsemääräämisoikeus
LisätiedotALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut
ALS ja vammaispalvelulain mukaiset palvelut Sosiaaliohjaaja Porin perusturva Vammaispalvelut LAINSÄÄDÄNTÖ Perustuslaki : 6 yhdenvertaisuus, 19 oikeus sosiaaliturvaan Sosiaalihuoltolaki: 1 yksityisen henkilön,
LisätiedotOsallisuuden tiellä. Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018
Osallisuuden tiellä Tietoa ja hyviä käytäntöjä Aluetreffikiertue 2018 Yhdessä yhdenvertaisuutta! Miksi puhumme osallisuudesta Aluetreffeillä 2018? Strategiakauden keskeisimmät tavoitteet ja keinot on koottu
LisätiedotPäätöksiä henkilökohtaisesta avusta
Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Pekka Räsänen pekka.rasanen@kpsaatio.
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Risto Masonen yksityishenkilö
LisätiedotEri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu)
Eri järjestämistapojen valintaprosessit (miten se oikeasti Espoossa tapahtuu) Anu Autio, asiantuntija Espoon kaupunki, Vammaispalvelut Henkilökohtaisen avun asiakasmäärä sekä nettokustannukset Kuusikossa
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Heli Sahala heli.sahala@kotka.fi
LisätiedotLastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista
Lastensuojelun ja vammaispalvelun rajapinnoista 28.1.2015 Lastensuojelun tarkoitus turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi
Kehitysvammaisten henkilöiden perhehoito - kokemuksia Kainuusta 23.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Etunimi Sukunimi Kehitysvammaisten lasten ja nuorten palvelut Kainuussa Kainuun
LisätiedotKehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen
HELSINGIN KAUPUNKI Kehitysvammaisten asumisyksikköihin liittyvien tukiasuntojen tarvekuvaus ASU -hanke Diaarinumero HEL 2016-010089 HELSINGIN KAUPUNKI TILAHALLINTO TARVEKUVAUS Kehitysvammaisten tukias.
LisätiedotHenkilökohtainen apu käytännössä
Henkilökohtainen apu käytännössä Mirva Vesimäki, Henkilökohtaisen avun koordinaattori, Keski-Suomen henkilökohtaisen avun keskus HAVU 24.2.2012 Henkilökohtainen apu vaikeavammaiselle henkilölle, 8 2 Kunnan
LisätiedotTUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN
TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.
LisätiedotHenkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja
Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta
LisätiedotKysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista
Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?
LisätiedotKehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä. Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.
Kehitysvammaisten henkilöiden asumisen kehittämisestä Reetta Mietola, Helsingin yliopisto, Sosiaalitieteiden laitos reetta.mietola@helsinki.fi Kehitysvammaisten asumista koskeva selvitystyö (2011-2012,
LisätiedotHyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste
Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 20.1.2011 Kuhmon Työkeskus Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely Keskustelua Hyvän
LisätiedotHengityshalvauspotilaiden. suunniteltu muutos
Hengityshalvauspotilaiden asemaan suunniteltu muutos Hankekoordinaattori, dos Ilka Haarni Hengityslaitepotilaat ry STEA 2018-2020 Tausta Hengityshalvauspotilaiden aseman muutostarve lainsäädännössä perustuu
LisätiedotTAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina
2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Marjut Eskelinen marjut.eskelinen@avi.fi
LisätiedotKoti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen
Koti palvelutalossa vai palvelut kotiin? koti- ja erityisasumisen johtaja Johanna Sinkkonen 2 Tarkoituksenmukaiset palvelut Toimiva asuminen Osallisuus yhteisön toimintaan Riittävä taloudellinen toimeentulo
LisätiedotMiten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?
Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista.. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus ja Rosendahl eija.o.rosendahl@oikeus.f
LisätiedotLAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että
Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Anna Moring anna.moring@monimuoto
LisätiedotValmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?
Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava
LisätiedotKuntouttavaa asumispalvelua
Kuntouttavaa asumispalvelua Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille, kehitysvammaisille
LisätiedotHenkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013
Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.7.2017 Taltionumero 3515 Diaarinumero 3492/2/16 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely
LisätiedotAjankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille
Päivän ohjelma 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvit 9.00 Virittäytyminen päivään Tervetuloa Ajankohtaisia asioita omannäköinen elämä kehitysvammaisille ihmisille 9.45 Muuttajanpolku kohti omannäköistä kotia
LisätiedotANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos
ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN
LisätiedotMitä on palvelusuunnittelu?
Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä
LisätiedotASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010
ASPA Palvelut Oy Pähkinänkuoresssa 2010 ASPA-konserni perustettu 1995 13 perustajajärjestöä ASPA-säätiö Fyysiset asumisratkaisut Rakennuttaminen Asumisen palvelujen kehittäminen Tieto- ja osaamiskeskus
LisätiedotAjankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi
Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990
LisätiedotVammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta
1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 107
13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:
LisätiedotOnnistuneen rahoituspäätöksen kulku
Onnistuneen rahoituspäätöksen kulku Keski-Suomen vammaispalvelusäätiö ja Keski- Suomen Palvelurakennuttajat ovat yhteistyössä hankkeistaneet 3 uutta asuntoryhmää kehitysvammaisille. Hanketyön edellytyksenä
LisätiedotOn ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!
30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin
LisätiedotAskelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille Seppo Eronen
Askelmerkkejä kohti parempia asumispalveluita mielenterveyskuntoutujille 4.10.2018 Seppo Eronen MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN ENNEN NYT TAVOITE TULEVAISUUDESSA Asuminen psyk. sairaaloissa Asuminen
LisätiedotHarri Lindqvist Helsinki
Harri Lindqvist Helsinki 8.5.2018 ASUMISPALVELUJEN TOIMINTAMALLIT MAAKUNNILLE JA TILAKESKUKSELLE SIIRTYVÄT ASUMISPALVELUTILAT Tilakeskus vuokraa maakunnille asumispalvelutiloja, joita ovat: Kuntayhtymiltä
LisätiedotLaitoksesta omaan kotiin
Laitoksesta omaan kotiin tietoa muuttajan läheisille Tays kehitysvammahuolto 2013 Muuton tukiryhmä Mari Ikonen Maria Pyykkönen Projektisuunnittelija Liisa Lindberg 1 1. Miksi muutetaan ja mihin?... 3 1.1
LisätiedotASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA
1 ASIAKKUUDEN PERIAATTEET ESPOON VANHUSTEN PALVELUJEN KOTIHOIDOSSA Toimintaohjeen tarkoituksena on antaa tietoa Espoon vanhusten palvelujen kotihoidon toimintaperiaatteista kuntalaisille, kotihoidon asiakkaille
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Satu Syrjälä satu.syrjala@avi.fi Organisaatio, jota vastaus edustaa Itä-Suomen
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotAjatuksia vaativasta erityisopetuksesta
Ajatuksia vaativasta erityisopetuksesta Rinnekodin koulun virkaapulaisrehtori Arja Holm, Espoo Perusopetuksen tavoitteet (POL) 2 Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotArjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä
Arjen Keskiössä seminaari 6.3.2014 Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä Yksilöllisen asumisen kehittäminen ja Arjen Keskiössä-hanke Careassa Laitoshoidon purku ja avohuollon asumisen kehittäminen
LisätiedotLaki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä esityispalveluista 1. 1. Vastaajan taustatiedot Etunimi Sukunimi Sähköposti Organisaatio, jota vastaus edustaa Mahdollinen tarkennus Virpi Paasisalo virpi.paasisalo@suomenki
LisätiedotPALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA
PALVELUTARPEET TUTKIMUKSEN VALOSSA Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten asumisen selvitys Alustavia tuloksia Sari Valjakka 2 Selvityksen kysymykset 1. Missä ja miten neurologisesti
LisätiedotMIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA
MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista
LisätiedotAsumista Neliapilassa ja Metsälinnassa
1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan
LisätiedotKOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET ALKAEN
KOTIHOIDON TUKIPALVELUJEN SISÄLTÖ JA MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.6.2010 ALKAEN SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Saunapalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta... 4 5. Kuljetuspalvelu...
Lisätiedot