KÄYTÄNNÖN OHJEITA PIENTALORAKENTAMISEN LOUHINTATÖIHIN

Transkriptio

1 KÄYTÄNNÖN OHJEITA PIENTALORAKENTAMISEN LOUHINTATÖIHIN Infra ry

2

3 KÄYTÄNNÖN OHJEITA PIENTALORAKENTAMISEN LOUHINTATÖIHIN Infra ry

4 Kustantaja Infra ry Asemapäällikönkatu 12 B Helsinki Paino Esa Print Oy Lahti 2007 ISBN

5 Esipuhe Työ- ja ympäristöturvallisuus ovat asia, johon tuskin koskaan kiinnitetään liikaa huomiota. Turvallisuusnäkökohtien huomioon ottaminen korostuu erityisesti louhinta- ja räjäytystöissä. Infra (SML) ry:n louhintajaoston aloitteesta on asiantuntijavoimin laadittu oheinen opas Käytännön ohjeita pientalorakentamisen louhintatöihin. Se on tarkoitettu oppaaksi ja muistilistaksi louhintatyön teettäjälle ja tekijälle sekä rakennuslupia myöntävälle viranomaiselle. Erityisesti toivomme, että se tavoittaisi pienrakentajat, jotka usein vain kerran elämässään rakennuttavat itselleen talon kodikseen. Opas pyrkii auttamaan ongelmien ja onnettomuuksien välttämisessä, joita tontilla tarvittavat louhinta- ja räjäytystyöt voivat suunnittelemattomina ja turvallisuusseikat hoitamattomina aiheuttaa. Oppaan tekstejä ovat kirjoittaneet yli-insinööri Jussi Markkanen (Vahinkovakuutusosakeyhtiö Pohjola), turvallisuuspäällikkö Timo Pinomäki (Skanska Infra Oy) sekä osastopäällikkö Tapani Karonen Infra ry (SML). Infra ry:n louhintajaosto haluaa kiittää tekijöitä panoksestaan alan turvallisuuden kehittämisessä. Oppaan voi tilata kustantajalta. Helsingissä Infra ry

6 Sisältö Muistilista louhintatyöhön ryhtyvälle 5 Turvallisuudesta yleisesti 5 Urakoitsijan valinnasta ja urakkasopimuksesta 5 Vastuista ja vakuutuksista 5 Räjäytys- ja louhintatöiden turvallisuudesta yleisesti 6 Kuka on työmaan rakennuttaja ja kuka päätoteuttaja? 6 Tärkeitä määritelmiä räjäytys- ja louhintatöissä 6 Räjäytystyön johtajan nimeäminen 7 Panostajan luokat 7 Räjäytys- ja louhintatöiden suunnittelu 7 Räjähdystarvikkeet ja niiden säilytys työmaalla 7 Räjäytys- ja louhintatöiden edellyttämät turvallisuustoimenpiteet 8 Räjäytys- ja louhintatyöhön liittyvä lainsäädäntö 8 Louhintatöiden teettäminen, urakoitsijavalinta, urakkasopimus 9 Yleistä 9 Tutkimukset ja suunnittelu 9 Urakkatarjouspyynnön ja -sopimuksen valmistelu 9 Urakoitsijan valinta 10 Miten arvioida louhintaurakoitsijan luotettavuutta ja mistä saada tietoa? 10 Sopimus 10 Louhintatyön vastuut ja vakuutukset 12 Yleistä 12 Toiminnan vastuuvakuutus 12 Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutus 12 Louhintatyöt ankaraa vastuuta 12 Kuka on korvausvastuussa louhintavahingoista? 12 Vuosivakuutus vai kohdevakuutus? 13 Vakuutuskorvaukset 13 Katselmointi ennen räjäytystöiden aloittamista 13 Loppukatselmus 14 Avolouhinnan räjäytyssuunnitelma 15 Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma 17

7 Muistilista louhintatyöhön ryhtyvälle Turvallisuudesta yleisesti Kaikissa rakennushankkeissa tulee olla nimettynä päätoteuttaja. Päätoteuttajan tulee varmistaa räjäytys- ja louhintatyön vaatimien suunnitelmien olemassaolo. Harkitse, onko Sinulla riittävästi osaamista toimia hankkeen päätoteuttajana, toisin sanoen vastata työturvallisuudesta ja urakkasopimusten tekemisestä ja töiden yhteensovittamisesta. Varmista panostajan pätevyys ennen töiden aloittamista. Räjäytystyön johtajan ja panostajan tulee määrittää ennen jokaista räjäytystä ns. vaarallisen alueen rajat. Huomioi, että ns. pienlouhinnat ovat hyvin harvoin vähäisiä räjäytystöitä. Asutulla alueella saa panostamiseen käyttää ainoastaan patrunoitua räjähdysainetta. Räjäytettävät kentät tulee peittää aina huolellisesti. Räjähdystarvikkeita tulee säilyttää aina turvallisessa, määräysten mukaisessa paikassa. Räjäytys- ja louhintatöitä tehtäessä tulee noudattaa aina normaalia suurempaa huolellisuutta. Urakoitsijan valinnasta ja urakkasopimuksesta Tiedosta, että louhinta ja räjähteiden käyttö ovat ankaran vastuun alaista toimintaa, jolloin toiminnan aiheuttamista vahingoista syntyy korvausvelvollisuus, vaikka laiminlyöntejä ja virheitä ei tapahtuisikaan. Pienrakennuttajakin voi joutua korvausvastuuseen. Varaa eri töiden aikatauluihin pelivaraa, rakentamisessa tapahtuu yleensä yllättäviä viivästyksiä. Käytä aikaa luotettavan louhintaurakoitsijan valintaan, esimerkiksi sivuilta ja ja kysele muiden pienrakennuttajien kokemuksia. Edellytä louhintapaikkaan tutustumista ennen töiden aloittamista. Tee tarpeeksi yksityiskohtainen, kirjallinen sopimus, käytä vakiosopimuslomakkeita. Varmista, mitä maksuperuste pitää sisällään ja miten työmäärät mitataan. Informoi naapureita louhintatöistä ennen töiden aloittamista. Teetä lähikiinteistöjen alku- ja loppukatselmukset, useimmiten tällöin myös tärinämittaukset ovat tarpeen. Vastuista ja vakuutuksista Rakennustyömaan normaali rakennustyövakuutus ei sisällä louhintatöitä eikä maaperää; rakennustyövakuutus sisältää vain rakennuksen. Toiminnan vastuuvakuutus ei kata louhintatyöstä aiheutunutta vahinkoa. Louhintatöihin tarvitaan aina erillinen räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutus. Pyydä nähtäväksi vakuutuskirja tai vakuutustodistus. Varmista räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutuksen voimassaolo ja jäljellä oleva vakuutusmäärä vakuutusyhtiöstä. Vakuutuksen ottaa louhintayritys tai rakennuttaja. Varmista vakuutusmäärän suuruus vuosivakuutuksessa. Arvioi vakuutusmäärän riittävyys. Harkitse määräaikaisen kohdevakuutuksen vaihtoehtoa, jonka ottaa urakoitsija. Varmista katselmointi ja tärinämittaukset ennen louhintatöitä. Selvitä muu vakuutusturvasi erillisen riskitarkastelun pohjalta. 5

8 Räjäytys- ja louhintatöiden turvallisuudesta yleisesti Kuka on työmaan rakennuttaja ja kuka päätoteuttaja? Rakennuttaja on taho, joka ryhtyy rakennushankkeeseen. Omakotitalotyömaalla se on tyypillisesti tavallinen perhe. Kaikissa rakennushankkeissa tulee olla päätoteuttaja, joka on yleensä pääurakoitsija tai vaihtoehtoisesti rakennuttaja itse. Jälkimmäinen vaihtoehto tulee kysymykseen silloin, kun rakennushanke pilkotaan erillisiin osaurakoihin. Päätoteuttajan nimeää aina rakennuttaja. Päätoteuttaja johtaa työmaan turvallisuustyötä, jota tehtävää varten nimetään vastuuhenkilö. Kyseinen vastuuhenkilö voi olla myös työmaan vastaava työnjohtaja. Mikäli omakotitalon pohjan maarakennus- ja louhintatyöt teetetään erillisenä urakkana muusta talonrakennustyöstä, on työturvallisuusvastuu päätoteuttajalla. Päätoteuttajalla on aina myös valvontavastuu työmaan työturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Tärkeitä määritelmiä räjäytys- ja louhintatyössä Räjäytys- ja louhintatöitä teettävän ja tekevän tulee ottaa huomioon kolme eri tärkeää määritelmää: vaarallinen alue, asuttu alue ja vähäinen räjäytystyö. Vaarallisella alueella tarkoitetaan räjäytyskohteen ympäristöä, jossa ihmiset voivat fyysisesti vahingoittua kivenheiton, sinkoutumisen, tärinän, painevaikutuksen, putoavien kivien tai kaasujen vuoksi. Vaarallinen alue tulee määrittää jokaisen räjäytyksen yhteydessä. Vaarallisen alueen määrittää räjäytystyön johtaja ja / tai panostaja. Vaarallisella alueella ei saa räjäytysten aikana olla ihmisiä. Asutulla alueella tarkoitetaan aluetta, joka ulottuu 200 metrin etäisyydelle (säteelle) räjäytyskohteesta. Jos räjäytyskohteesta piirretyn ympyrän säteen sisäpuolella on asuttuja rakennuksia, muita työmaita, katuja, kevyen liikenteen väyliä, pururata, leikkipaikka tai muita vastaavia paikkoja, joissa ihmisiä tavallisesti oleskelee, tehdään louhintatyötä asutulla alueella. Tämä määritelmä on tärkeä, koska asutulla alueella tehtävissä räjäytystöissä saa käyttää panostamiseen ainoastaan patrunoitua räjähdysainetta. Räjäyttäjän lupakirjalla toimiva panostaja saa asutulla alueella räjäyttää ainoastaan yksittäisiä reikäpanoksia (kiviä tai kallionokkia). Vähäisellä räjäytystyöllä tarkoitetaan työtä, jossa käytettävä räjähdysainemäärä ei ylitä 25 kiloa vuorokaudessa eikä yhtenä panoksena räjäytettävä määrä yhtä kiloa eikä räjäytystyö tapahdu alla ilmenevää käytettävästä räjähdysainemäärästä riippuvaa etäisyyttä lähempänä asuttua rakennusta tai paikkaa, jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee. Yhtenä panoksena räjäytettävä räjähdysainemäärä (kg) 0,06 0,12 0,25 0,50 1,00 Etäisyys (m) asuttuun jossa ihmisiä tavallisesti oleskelee

9 Räjäytystyön johtajan nimeäminen Räjäytys- ja louhintatyötä varten tulee nimetä räjäytystyön johtaja. Jos räjäytystyötä tehdään asutulla alueella, tulee räjäytystyön johtajalla olla rakennusalan tekninen koulutus ja riittävä kokemus asutun alueen louhintatyöstä tai hänen tulee olla ylipanostaja, jolla on vähintään kahden vuoden työkokemus panostajana asutun alueen louhinnoista. Räjäytys- ja louhintatöitä ei saa aloittaa ennen kuin räjäytystyön johtaja on nimetty. Räjäytystyön johtajan tulee aktiivisesti valvoa räjäytys- ja louhintatyötä. Vähäistä räjäytystyötä varten ei tarvitse nimetä erikseen räjäytystyön johtajaa, vaan panostaja voi toimia itse ko. tehtävissä. Panostajan luokat Panostajan pätevyydet ovat räjäyttäjän, panostajan ja ylipanostajan pätevyydet. Räjäytystyötä, räjähdystarvikkeiden säilyttämistä ja kuljetusta saa työmaalla suorittaa vain huolellinen ja luotettava, 20 vuotta täyttänyt, asianomaisen lupakirjan omaava panostaja. Räjäyttäjä saa toimia panostajana lupakirjan osoittamissa vähäisissä räjäytystöissä. Räjäyttäjä saa asutulla alueella räjäyttää vain yksittäisiä reikäpanoksia. Asutun alueen ja vähäisen räjäytystyön määrittely on esitetty tärkeitä määritelmiä kohdassa. Räjäytys- ja louhintatöiden suunnittelu Ennen räjäytys- ja louhintatyön aloittamista on laadittava yleissuunnitelma, poistumis- ja pelastautumissuunnitelma sekä turvallisuutta ja terveyttä koskeva asiakirja. Vaihtoehtoisesti nämä suunnitelmat voidaan tehdä käyttäen Infra ry:n laatimaa Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma kaavaketta. Lisäksi jokaisesta räjäytettävästä kentästä on laadittava erillinen räjäytyssuunnitelma. Työmaan päätoteuttajan tulee varmistaa, että edellä mainitut suunnitelmat tehdään ennen töiden aloittamista. Jos omakotitalon rakennustyön päätoteuttajana toimii itse rakennuttaja, tulee sen varmistaa, että kaikki räjäytys- ja louhintatyön edellyttämät suunnitelmat on tehty ennen töiden aloittamista. Suunnitelmista ja niiden sisällöstä on vastuussa louhintaurakoitsija. Oikea paikka suunnitelmien olemassaolon varmistamiseen ja tarkastamiseen on aloituskokous, joka pidetään ennen töiden aloittamista. Räjäytys- ja louhintatöihin liittyen voidaan tarvittaessa laatia louhintatyöstä riskianalyysi. Läheisten kiinteistöjen alkukatselmukset tehdään ennen louhintatöiden aloittamista ja loppukatselmukset töiden päätyttyä. Tärinämittauksia tehdään tarvittaessa louhintatyön aikana. Yleensä nämä toimenpiteet tekee erillinen asiantuntijakonsultti. Räjähdystarvikkeet ja niiden säilytys työmaalla Työmaalla käytettävien räjähdystarvikkeiden osalta tulee ottaa huomioon, että asutulla alueella saa avolouhinnassa käyttää ainoastaan patrunoitua räjähdysainetta. Räjähdystarvikkeet on työpäivän ajan säilytettävä asianmukaisessa työmaavarastosuojassa. Tällainen ei ole esimerkiksi louhintaurakoitsijan pakettiauto, työmaalla puunalusta tms. paikka. Lisäksi tulee ottaa huomioon, että ylimääräiset räjähdystarvikkeet tulee viedä omakotitalo- tai muulta pientyömaalta yöksi pois asianmukaiseen louhintaurakoitsijan varastosuojaan. Pääsääntöisesti räjähdystarvikkeiden työmaavarastointi vaatii erillisen luvan. 7

10 Räjäytys- ja louhintatöiden edellyttämät turvallisuustoimenpiteet Räjäytettävät kentät tulee pääsääntöisesti aina peittää raskailla painopeitteillä ja kevyillä peitteillä. Lisäksi räjäytettävän kentän edessä tulee olla ns. louhetäkkäys. Ennen räjäytystä tulee käyttämättä jääneet räjähdystarvikkeet siirtää turvalliseen paikkaan. Lisäksi tulee varmistaa, ettei vaarallisella alueella ole ihmisiä ja varmistusmiehet asetetaan estämään ulkopuolisten pääsy vaaralliselle alueelle. Varmistusmiehiä tulee olla riittävästi, erityisesti asutulla alueella. Kolme minuuttia ennen räjäytystä annetaan selvästi kuuluvia äänimerkkejä räjäytykseen asti. Räjäytys- ja louhintatyöhön liittyvä lainsäädäntö Räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista annetun valtioneuvoston päätöksen (410/86) vaatimukset koskevat aina niin pieniä kuin suuriakin louhintatyömaita. Ko. vaatimukset ovat työmailla toteutettavan turvallisuustason minimitaso. Lisäksi louhintatyömailla tulee noudattaa myös rakennustyön turvallisuusmääräyksiksi annettua valtioneuvoston päätöstä (629/94). Panostajien pätevyyksiin ja niiden myöntämiseen liittyvät seikat on esitetty panostajalaissa (219/2000) sekä panostajien pätevyyskirjoista annetussa valtioneuvoston asetuksessa (122/2002).

11 Louhintatöiden teettäminen, urakoitsijavalinta, urakkasopimus Yleistä Omakotirakentajalla on monia erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa hanke. Oma osaaminen ja oman ajankäytön mahdollisuudet, rakennusalan markkinatilanne, rakentamisajankohta sekä talon tyyppi ja suunnitteluratkaisut ovat asiaan vaikuttavia tekijöitä. Urakkamuodon valinnalla on iso merkitys sekä käytännön työmaatoimintaan että vastuisiin. Kannattaakin pohtia tarkkaan, mihin omat rahkeet riittävät. Seuraavassa esitetään näkökohtia louhintatöiden urakkasopimuksen valmisteluun, urakoitsijavalintaan ja sopimuksen sisältöön kertarakennuttajan näkökulmasta. Tutkimukset ja suunnittelu Maaperätutkimus ja kalliopinnan selvittäminen ovat tärkeitä seikkoja itse talon rakenneratkaisujen, esimerkiksi perustustavan kannalta. Kalliopinnan selvittäminen on tärkeää myös rakentamisen aikataulun ja kustannusten kannalta. Kalliopinnan löytyminen tai louhinnan lisääntyminen rakentamisen aikana aiheuttaa pääsääntöisesti aikatauluviivettä ja yleensä myös lisäkustannuksia. Merkittävä seikka on myös, voidaanko irrotettava louhe käyttää alueella vai onko se kuljetettava pois. Käyttö rakennuskohteessa saattaa vaikuttaa myös louheen raekokoon. Urakkatarjouspyynnön ja -sopimuksen valmistelu Pienrakentajan kannalta on ensiarvoisen tärkeää päättää, kuka on hankkeen päätoteuttaja. Onko tämä pienrakentaja itse, palkattu projektinjohtokonsultti vai pääurakoitsija. Päätoteuttajan vastuulla on monia työnjohtoon, tehtävien yhteensovittamiseen ja työturvallisuuteen liittyviä asioita. Mikäli pienrakentaja tiedostaa nämä asiat ja oma osaaminen sekä käytettävissä oleva oma aika riittävät, voi pienrakentajakin toimia päätoteuttajana. Muussa tapauksessa kannattaa harkita vakavasti ostopalvelua tai pääurakoitsijaa. Pientalo- ja hartiapankkirakentamisen vilkkain aika keskittyy kevääseen ja kesään. Luotettavat louhintaresurssit ovat tuolloin varsin varattuja, joten kannattaa olla liikkeellä ajoissa. Louhintatöiden aikana ei työmaalla yleensä voida tehdä muita töitä. Asutulla alueella tarvitaan usein suojauksia ja katselmuksia, jotka vievät oman aikansa. Urakoitsijan viivästykset eivät myöskään ole harvinaisia. Aikatauluun onkin syytä varata riittävästi pelivaraa. Pienrakentaja joutuu harkitsemaan ja päättämään urakkaa valmistellessaan seuraavia seikkoja: Pyydätkö sitovan tarjouksen vai kustannusarvion o tarjouksen pyytäjän hyväksymä tarjous sitoo louhintaurakoitsijaa o kustannusarvion pohjalta toimittaessa voi kokonaishinta poiketa +/- 15 % siinä tapauksessa, että työmäärä ja olosuhteet eivät muutu (kuluttajalainsäädäntö). Jos päädyt kokonaishintaiseen tarjoukseen, niin määriteltävä o mitä kaikkia työvaiheita urakka käsittää, esimerkiksi kuuluuko kuljetus ja lähikiinteistöjen katselmukset urakkaan o kokonaishinta sisältää myös urakoitsijan riskivarauksen o kokonaishintaista tarjousta/sopimusta voi hyvin käyttää, mikäli massamäärä on riittävän tarkoin tiedossa (riittävät pohjatutkimukset ja suunnitelmat) ja olosuhteet normaalit 9

12 o miten menetellään, jos louhintamäärä kuitenkin muuttuu; pitää olla maksuperuste lisätyölle tai hyvitykselle, mikäli määrä vähenee (lisä- ja muutostyön hinta). Mikäli päädyt yksikköhinnalla tehtävään louhintaurakkaan, pitää määritellä o mitä yksikköhinta sisältää, pelkän irtioton vai myös kuormauksen ja kuljetuksen o mitä mittayksikköä käytetään ja miten mitataan: irtokuutiona auton lavalla (=m3itd) vai suunnitelmista mitattavissa oleva rakenneteoreettinen kuutiometri (=m3rtr) o edellä olevien kuutioiden ero on suuri: karkeasti m3rtr = 1,7 m3itd. Urakkasopimuksen valmisteluun löytyy ohjeita, käytä niitä tai ulkopuolista alan asiantuntijaa. Urakoitsijan valinta Huolellinen urakan ennakkovalmistelu varmistaa osaltaan onnistunutta urakoitsijavalintaa ja onnistunutta työn suoritusta. Urakkakilpailu ei ole itsetarkoitus eikä sitä kannata järjestää, mikäli saat kohtuuhintaisen tarjouksen/kustannusarvion luotettavalta louhintaurakoitsijalta. Miten arvioida louhintaurakoitsijan luotettavuutta ja mistä saada tietoa? Tiedustele urakoitsijan referenssejä vastaavista pienrakentajien louhinnoista, ota yhteyttä ja kysy, miten louhinta sujui ja tiedustele samalla urakkahintoja. Usein pientaloalueiden louhinnoissa hyvin menestynyt louhintaurakoitsija saa alueelta uusia töitä. Käytä Infra ry:n jäsenhakupalvelua, joka löytyy osoitteesta tai Rakentamisen Laatu ry:n rekisteriä ( joista löytyy lukuisia louhintaurakoitsijoita ja tiedot näiden referensseistä rakennuttajien yhteystietoineen. Muista urakoitsijoiden yhteiskunnan velvoitteiden hoitamisen tarkistaminen. Tilaajavastuulaki edellyttää, että louhintaurakoitsijalta on pyydettävä selvitys ennakkoperintärekisteriin, työnantajarekisteriin sekä arvonlisäverovelvollisten rekisteriin kirjautumisesta, kaupparekisteriote, todistus verojen ja eläkevakuutusten maksamisesta ja selvitys työehtosopimuksesta. Edellytä tutustumista louhintapaikkaan ennen töiden aloittamista ja ole tuolloin mukana. Tarjouskilpailun järjestämisellä pystyt varmistumaan oikeasta markkinahinnasta. Tarjousten vertailukelpoisuus on tällöin tärkeää. Tämä edellyttää yleensä määrämuotoisia kirjallisia tarjouspyyntöjä ja huolellista valmistelua. Vanha totuus on, että halvin tarjoushinta ei ole välttämättä paras valinta. Tarjouskilpailun järjestäminen vie myös aikaa, mitä pienrakentajalla on yleensä niukalti. Sopimus Sitova sopimus syntyy myös suullisena, mutta tee se kuitenkin kirjallisena. Valitettavan usein syntyy ongelmia siitä, että sopijapuolilla on erilainen näkemys siitä, mitä on sovittu. Käytä vakiosopimuslomakkeita ja yleisiä sopimusehtoja, sillä niissä on kirjattu rakennusalan hyvä kauppatapa ja kohtuulliset ehdot molemmin puolin. Ne toimivat samalla muistilistoina asioista, jotka erityisesti pienrakentajan tulee ottaa huomioon. Löydät sellaisen muun muassa www. infrary.fi-sivuilta. Kirjallinen sopimus ryhdistää myös työmaatoimintaa. Luotettavan louhintaurakoitsijan yksi tunnusmerkeistä on, että sopimukset tehdään säntillisesti. Sopimukseen tulee kirjata seuraavia seikkoja: turvallisuuteen liittyvät asiat ovat säädösperusteisia, mutta niiden kirjaaminen kannattaa, 10

13 sillä niiden läpikäynti edistää hyvää työmaatoimintaa o maininta kunnollisista suojauksista, vaikka ovatkin itsestäänselvyyksiä o kenttäkohtaiset panostussuunnitelmat tehtävä, pyydä ne kirjallisina (liitteenä lomake) o räjähteiden työmaavarastointi o varmista panostajan pätevyys, nimetään sopimukseen urakkamuoto, sisällön kuvaus, maksuperusteet (edellä) kenelle kuuluu irrotettava louhe laatuvaatimukset, viittauksella yleisiin laatuvaatimuksiin mitä tehdään, jos tapahtuu ylilouhintaa naapureiden informointi naapurikiinteistöjen aloitus- ja loppukatselmus aloituspalaveri, jossa sopimuksen sisältö ja käytännön (työn toteutus, aikataulu, turvallisuusasiat) seikat käydään läpi jos lähellä rakennuksia tai muita rakenteita, niin tärinämittaukset molemminpuolinen reklamointivelvollisuus viivästyksestä viivästyssakko molemmat osapuolet paikalla mittauksissa ja katselmuksissa työmaapäiväkirjan pitovelvollisuus, työmaatapahtumien (työtunnit, massat) kirjaukset tarpeen vakuutukset, esine ja henkilö (katso jäljempänä) päätoteuttajan tulee säilyttää räjäytys- ja louhintatyön edellyttämät asiakirjat ja suunnitelmat viisi vuotta töiden päättymisestä. Muista kuitenkin, että myös pienrakentajan on täytettävä omat velvollisuutensa. Näitä ovat muun muassa vastuu oikeista tiedoista ja myötävaikutusvelvollisuus. Näin on tilanne erityisesti silloin, kun pienrakentaja on itse päätoteuttajan asemassa. Hänen on tällöin vastattava muun muassa eri urakoiden ja työsuoritusten yhteensovittamisesta ja aikataulusta. Louhintaurakoitsijalle saattaa syntyä kustannuksia, mikäli ei pääse suorittamaan omaa urakkaansa. 11

14 Louhintatyön vastuut ja vakuutukset Yleistä Oman kodin tai kesämökin rakentaminen on koko perheelle iso voimanponnistus. Kuten isoissa ja erilaisissa asioissa yleensä, siinä on riskinsä. Rakennustyömaalla voi syttyä tulipalo, rakennustarvikkeita voidaan varastaa, työntekijät taikka perheenjäsenet voivat loukkaantua työmaalla. Näihin riskeihin voidaan varautua vakuutuksella erillisen riskitarkastelun pohjalta. Erityisen suuria voivat riskit olla silloin, kun työmaalla joudutaan suorittamaan louhintatöitä. Tavallinen toiminnan vastuuvakuutus ei kata tontilla oleville rakennuksille louhintatyöstä aiheutunutta vahinkoa. Pientalorakentajan on syytä varmistaa, että räjäytys- ja louhintatyön suorittaja tuntee vastuunsa ja on ottanut yritykselleen räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutuksen. Toiminnan vastuuvakuutus Rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 mukaan työmaalla toimivalla urakoitsijalla tulee olla voimassa oleva toiminnan vastuuvakuutus. Vakuutuksesta korvataan vakuutetussa toiminnassa vakuutuksen voimassaoloalueella toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko. Vakuutuksesta ei korvata louhinta- ja räjäytystyössä aiheutunutta vahinkoa, joka johtuu vieraalla työvoimalla tai toiselle suoritetusta louhinta- tai räjäytystyöstä. Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutus Louhintatyötä tekevän urakoitsijan on otettava erikseen louhinta- ja räjäytystöitä varten vastuuvakuutus, mikäli tämä haluaa vakuuttaa tällaisen toimintansa. Mikään laki ei sinänsä edellytä vakuutuksen ottamista. Vakuutus on vapaaehtoinen, mutta vastuu on ns. ankaraa vastuuta. Vakuutuksesta korvataan vahinko, joka aiheutuu räjäytys- tai louhintatyöstä. Louhintatyöt ankaraa vastuuta Räjäytys- ja louhintatyöt kuuluvat ns. ankaran vastuun töihin. Ankaralla vastuulla tarkoitetaan sitä, että esimerkiksi vaarallisen toiminnan harjoittaja on vastuussa hänen toiminnastaan aiheutuvista vahingoista aina. Räjäytystyön aikana syntyneet tai lisääntyneet vauriot aiheuttavat korvausvelvollisuuden tuottamuksesta riippumatta (oikeuskäytäntö). Pääsääntöisesti tärinästä aiheutuvien vahinkojen osalta riittää, kun syy-yhteys syntyneiden vaurioiden ja harjoitetun toiminnan välillä on todennäköinen (ympäristövahinkolaki). Toiminnan harjoittajan eli louhintaurakoitsijan puolella ei tarvitse olla puutteellisuutta tai huolimattomuutta, kuten normaalissa toiminnan vastuuvakuutuksessa edellytetään korvausten edellytykseksi. Kuka on korvausvastuussa louhintavahingoista? Vastuun räjäytystyöstä kantavat yhteisvastuullisesti rakennuttaja ja louhintaurakoitsija eli työn teettäjä ja suorittaja. Tämä koskee esimerkiksi asunto-osakeyhtiötä ja kiinteistöosakeyhtiötä. Yleensä yksittäinen kuluttajan asemassa toimiva omakotirakentaja ei ole joutunut korvausvastuuseen. 12

15 Vuosivakuutus vai kohdevakuutus? Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutus voidaan ottaa joko vuosivakuutuksena tai kohdevakuutuksena. Vakuutuksen ottajana toimii louhintaurakoitsija, jonka nimiin vakuutus myös tehdään. Jos rakennuttajana toimii asunto- tai kiinteistöosakeyhtiö, on varmistettava, että vakuutettuina ovat sekä rakennuttaja että urakoitsija. Vuosivakuutuksen vakuutusmäärät ovat esinevahingoissa yleensä maksimissaan euroa ja henkilövahingoissa euroa. Vakuutuksen omavastuu on eurosta ylöspäin. Omavastuun maksaa vakuutuksen ottaja eli louhintaurakoitsija. Vakuutuskirjaan merkitty vakuutusmäärä on vakuutusyhtiön korvausvelvollisuuden ylimpänä rajana samaan vakuutuskauteen kohdistuvissa esinevahingoissa. Jos vakuutuskauden aikana on vakuutuksen perusteella suoritettu korvauksia, niin vakuutusmäärä mahdollisia tulevia vahinkoja varten on jo pienentynyt. Tämä on rakennuttajien syytä aina varmistaa ennen louhintatöihin ryhtymistä. Vuosivakuutuksen piiriin kuuluvat kohteet on usein myös rajattu koon puolesta m 3. Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutus voidaan ottaa myös kohdekohtaisena vakuutuksena. Vakuutusmäärä arvioidaan ja päätetään yhdessä louhintaurakoitsijan ja rakennuttajan kanssa. Vakuutusmäärä esinevahingossa voi olla esimerkiksi eurosta euroon. Omavastuut mitoitettuna vakuutusmäärään ovat esimerkiksi eurosta euroon vahinkoa kohden. Henkilövakuutuksen vakuutusmäärä on euroa, kuten vuosivakuutuksessakin. Kohdekohtainen vakuutus on aina määräaikainen vakuutus. Vakuutuksesta korvataan vakuutuskirjassa mainitussa toiminnassa toiselle aiheutettu henkilö- ja esinevahinko, josta vakuutuksenottaja on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa, kun korvausvastuu perustuu vakuutuskauden aikana sattuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin. Vakuutuskorvaukset Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutuksesta korvataan äkilliset ja ennalta arvaamattomat vahingot, josta vakuutettu on vahingonkorvauslain mukaan korvausvastuussa. Vahingot korvataan vakuutusehtojen puitteissa vakuutusmäärään saakka. Korvaukset ovat päivänarvokohtaisia korvauksia. Vakuutuksiin liittyy yleensä myös tiettyjä rajoituksia. Räjäytys- ja louhintatöiden vastuuvakuutuksen tärkeimpiä korvausrajoituksia ovat: Omalle omaisuudelle aiheutettu vahinko Melu, pöly ja paineaalto, jotka liittyvät normaaliin työsuoritukseen Käytettävänä tai huolehdittavana oleva omaisuus Sakkotuomiot Katselmointi ennen räjäytystöiden aloittamista Ennen räjäytys- ja louhintatöiden aloittamista on kohteessa ja sen lähialueella suoritettava vakuutusehtojen mukainen katselmointi. Katselmoinnin kohteena ovat esimerkiksi lähirakennukset, luolat, sillat ja muut rakenteet. Lähialueeksi voidaan yleensä katsoa metriä louhintatyömaasta. Katselmointiin osallistuvat lisäksi katselmoinnin kohteen edustajat kukin omalla intressialueellaan. Katselmoinnin lisäksi voidaan tehdä tärinämittauksia, jonka perusteella louhintatyö mitoitetaan (kohde, määrä, aika) ottaen huomioon herkin tai lähin kiinteä rakennus tai rakennelma. Louhinnan tärinöitä on seurattava ja niihin on reagoitava. Tarvittaessa on ryhdyttävä eristystoimenpiteisiin. Edellisten lisäksi on louhintaurakoitsijan laadittava jokaisesta räjäytettävästä kentästä erillinen räjäytyssuunnitelma. 13

16 Louhintatyömaan ja lähialueen katselmoinnin pätevä suorittaja on yleensä ulkopuolinen katselmointitoimisto. Suosituksena on, että asiantuntijana käytetään ulkopuolista konsulttitoimistoa. Loppukatselmus Louhintatyö päättyy loppukatselmukseen. Katselmus tehdään mahdollisimman pian louhintatöiden päättymisen jälkeen. Loppukatselmukseen osallistuvat samat henkilöt kuin alkukatselmointiin. Jos loppukatselmuksessa kiinteistön omistajalla on eriävä mielipide syntyneistä vaurioista, kirjataan se ja otetaan kuittaus. Myöhemmin voidaan pyytää mahdollinen asiantuntijalausunto liittyen syy-yhteyden selvittämiseen. Liitteet Avolouhinnan räjäytyssuunnitelma sivut Louhinta- ja räjäytystyön turvallisuussuunnitelma sivut

17

18

19 Turvallisuussuunnitelma :50 Sivu 1 RÄJÄYTYS- JA LOUHINTATYÖN TURVALLISUUSSUUNNITELMA Turvallisuussuunnitelma sisältää seuraavien työsuunnitelmien tiedot: YLEISSUUNNITELMA POISTUMIS- JA PELASTAUTUMISSUUNNITELMA TURVALLISUUTTA JA TERVEYTTÄ KOSKEVA ASIAKIRJA TURVALLISUUTTA KOSKEVAT OHJEET RäjJo (VNP 410/86 = Valtioneuvoston päätös räjäytys- ja louhintatyön järjestysohjeista) RTT (VNP 629/94 = Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta) Asiakirja on laadittava ennen työn aloittamista. Siitä on tiedotettava työntekijöille ja aliurakoitsijoille ja pidettävä ajan tasalla sekä täydennettävä, jos työmaalla tehdään olennaisia muutoksia tai laajennuksia. TYÖN TILAAJA TYÖN SUORITTAJA, yritys / työn suorittaja Työmaan nimi ja yhteystiedot Puhelin ja faksi TYÖMAAN ORGANISAATIO, VASTUUHENKILÖT JA TEHTÄVÄT Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Räjäytystyön johtaja Porari Panostaja Aliurakoitsijat, suoritusvelvollisuudet, työntekijävahvuus TYÖMAAN YLEISKUVAUS Yleiskuvaus rakennuskohteesta, sen sijainnista ja louhittavista määristä Suomen Maarakentajien Keskusliitto r.y Työmaan järjestelypiirros, liikenne- ja kulkutiet sekä varmistusmiesten sijainnit (liite nro 1) Aikataulu, työ alkaa / loppuu Päivittäinen työaika ja räjäytysajat Ympäristössä varottavat laitteet ja kohteet Tarvittavat luvat ja ilmoitukset 17

20 RAKENNUTTAJAN TURVALLISUUSASIAKIRJA (RTT 5 ) Rakennuttaja tehnyt Rakennuttaja ei ole tehnyt MUISSA ASIAKIRJOISSA ILMENEVÄT TURVALLISUUSTIEDOT (RTT 5 ) Kyllä Ei YMPÄRISTÖN HUOMIOONOTTAMINEN Riskianalyysi, rakennuttaja tehnyt Rakennuttaja ei ole tehnyt Asutus, liikenne Katselmukset Herkkien laitteiden varmistaminen Kiven sinkoutumisen aiheuttaman vaaran eliminointi Tärinämittaukset Ympäristön informointi (kirjeet, varoitustaulut) Melun torjunta Pölyn torjunta LOUHINTA- JA RÄJÄYTYSTYÖN ENNAKKOSUUNNITTELU Maakerrosten ja kallion laatu, esitutkinta tehty Ei ole tehty Ennakkoarvioitu pengerkorkeus ja kenttäkoko eri etäisyyksillä rakennuksista Porausreikien koot Porauskalusto Räjähteet, asuttu alue Ei asuttu alue Vaarallinen alue Peittäminen (RäjJo 49 ) Raskaat painopeitteet Kevyet peitteet 18

21 KENTTÄKOHTAINEN RÄJÄYTYSSUUNNITELMA TEHDÄÄN JOKAISESTA RÄJÄYTYKSESTÄ ERIKSEEN (Suunnitelmien esitystapa) VAROITTAMINEN JA VARMISTUSTOIMENPITEET Varmistusmiehet, heidän sijaintinsa ja tehtävät Äänimerkit Räjähteiden siirto SÄHKÖISTYS- JA VALAISTUSSUUNNITELMA / TUULETUSSUUNNITELMA Esitetään tarvittaessa POISTUMIS- JA PELASTAUTUMISSUUNNITELMA Hälytys- ja ensiapupuhelimet Ensiaputarvikkeet ja -henkilökunta Kulku- ja pelastautumistiet Harjoitus tarvitaan / ei tarvita Ohjeet toiminnasta onnettomuuden sattuessa RÄJÄHDYSTARVIKKEIDEN SÄILYTYS, VARASTOINTI JA KULJETUS Varastosuoja Työmaavarasto Tehtaan kuljetus Oma kuljetus ja kuljetusluvat VALVONTA JA YHTEYDENPITO TYÖMAALLA Työtä johtavan tai valvovan henkilön käynnit Näkö- tai kuuloyhteyden järjestäminen 19

22 Turvallisuussuunnitelma :50 Sivu 4 KAIVANTOJEN TUENTA Sortumavaara ja maamassojen vakavuus, kaivu- ja tuentasuunnitelma (RTT35 ja 36 ) Lujitus KONEIDEN JA LAITTEIDEN KÄYTTÖ Kirjalliset ohjeet koneiden käytöstä (RäjJo 9b ) Käyttöönottotarkastus (RäjJo 90 ) Kunnossapitotarkastus (RäjJo91 ) Tarkastuksen suorittaminen (RäjJo 92 ) ERIKSEEN HUOMIOONOTETTAVAT TURVALLISUUTTA VAARANTAVAT TYÖVAIHEET (Nosto-, purku-, teline-, liikenne-, putoamisvaara- yms. työt RTT 7 ) TYÖMAAN LOPETTAMISEEN LIITTYVÄT TOIMENPITEET (Jatkorakentamisen aikataulu, kohteen suojaaminen yms.) TYÖNTEKIJÖIDEN PEREHDYTTÄMINEN JA TIEDOTUS TYÖNTEKIJÖILLE SEKÄ ALIURAKOITSIJOILLE SEKÄ PÄIVÄMÄÄRÄT TYÖTERVEYSHUOLTO JÄRJESTETTY / EI JÄRJESTETTY MUITA HUOMAUTUKSIA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUS 20

23

24