Maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas

Transkriptio

1 Maa ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas

2 LIITY NYT YLI LUOTETTAVAN KUMPPANIN JOUKKOON JA EROTU EDUKSESI TARJOUSKILPAILUISSA! Liittymisen jälkeen tilaajasi voivat itse tarkistaa yrityksesi tilaajavastuutiedot ilmaiseksi Raportit-palvelusta INFRA ry:n jäsenetuna Luotettava Kumppani -ohjelman jäsenyys ja lisätiedot maksutta Etu 115 (normaalisti vuosihinta 95 + alv, lisätiedot 10 + alv/lisätieto)

3 Käyttäjälle Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisopas on laadittu helpottamaan työehtosopimuksen käytäntöön soveltamista. Soveltamisoppaaseen on koottu työehtosopimuksen soveltamista koskevia keskeisiä asioita. Soveltamisopas antaa vastauksia yleisimpiin kysymyksiin, mutta valitettavasti kaikkia yksittäistapauksia ei voida erikseen käsitellä. Epäselvissä tapauksissa kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen INFRA ry:n aluetoimiston toiminnanjohtajaan tai keskusliiton lakimiehiin. Oppaasta julkaistaan uusia painoksia työehtosopimuksen määräysten ja lainsäädännön muuttuessa. Tämä painos perustuu voimassa olevaan työehtosopimukseen ja voimassa olleeseen lainsäädäntöön. Opas on uudistettu kokonaisuudessaan ja siihen on lisätty muun muassa uusi yt-lain soveltamista koskeva luku. Oppaan ovat päivittäneet työmarkkinapäällikkö Mika Kortene ja lakimies Tiina Olin. Kehitämme opasta sisällöllisesti jäsentemme tarpeiden mukaisesti. Toivomme, että lukijamme ovat aktiivisia ja antavat meille ehdotuksia oppaan kehittämiseksi. Soveltamisoppaan lopussa on tärkeimpiä työsuhdetta koskevia lomakkeita. Nämä lomakkeet löytyvät myös INFRA ry:n extranet-sivuilta osoitteesta Helsinki, huhtikuu 2014 INFRA ry

4 1 TYÖSUHDE TYÖSUHDETTA KOSKEVA LAINSÄÄDÄNTÖ JA TYÖEHTOSOPIMUSJÄRJESTELMÄ Lainsäädäntö Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus Työehtosopimukset Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset Työehtosopimukseen sidottujen velvoitteet Työehtosopimuksen määräykset turvavarusteista ja erinäisistä suojista Paikallinen sopiminen Paikallisesti sovittavat asiat Paikallisen sopimuksen tekeminen Neuvottelujärjestys Työnjohto-oikeus Järjestäytyminen TYÖSOPIMUS Työsopimuksen tekeminen Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Määräaikainen työsopimus Työsopimuksen sisältö Työsopimuksen hiljainen pidentyminen Koeaika Työkunta Työyhteenliittymä TYÖAIKA TYÖAJAN MÄÄRITTELY Yleistä Työajan määritelmä Matka-ajat Lepoajat Varallaolosta SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA Pääsääntö: 8 h / pvä, 40 h / vko Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika Keskimääräisen työaikajärjestelyn tarkoitus Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista Työaikajärjestelmä Max 10 h/vrk ja 50 h/vko Poikkeuksellisesti pidempi työaika Liittojen vahvistus Työajoista johtuvat lisät Lomautus tai työsuhteen päättäminen Palkanmaksu Matkakustannusten korvaukset Korvauspalkat ja ansionmenetysten korvaukset Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Työaikojen muutokset Jaksotyö Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo jaksotyössä Työajan siirtäminen Ylityömääräykset jaksotyössä Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä TYÖAJAN SIJOITUS Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työn alkaminen ja päättyminen Yksi- ja kaksivuorotyö Kolmivuorotyö, jaksotyö ja keskimääräinen työaika

5 2.3.3 Poikkeavien työaikojen korvaaminen Varsinainen vuorotyö Ilta- ja yötyö Yötyökielto RUOKA- JA VIRKISTYSTAUOT SEKÄ MOOTTORIAJONEUVON KULJETTAJAN TAUOT JA LEPOAJAT Tauot säännöllisenä työaikana (7 5 luku) Ruokailutauko Kahvitauko Tauot ylityössä (TES 7 5 luku 3 kohta) Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Moottoriajoneuvon kuljettajien työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevat erityismääräykset Määräysten soveltaminen Työ- ja ajoajat Tauot Lepoajat VUOROKAUSI- JA VIIKKOLEPO Vuorokausilepo Viikkolepo Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja viikkolepokorvaus SUNNUNTAITYÖ, VAPAAPÄIVÄT JA ARKIPYHÄKORVAUKSET Sunnuntaityö Arkipyhäkorvaus Itsenäisyyspäivä Palkanmaksu niille työntekijöille, jotka eivät ole työssä itsenäisyyspäivänä Palkan suuruus Palkanmaksu itsenäisyyspäivänä työssä oleville YLITYÖ Lisätyö Vuorokautinen ylityö Viikoittainen ylityö Ylityön teettäminen Laki ratkaisee ylityön alkamisen Molemminpuolinen suostumus ylityölle Ns. ylityökiintiöt Työaikakirjanpito (TAL 37 ) Hätätyö Ylitöiden korvaaminen Poikkeussäännös vuorokautisen ylityön korvaamisesta Ylitöiden antaminen vapaana Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi Ylityömääräykset kolmivuorotyössä, paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa käytettäessä ja hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä käytettäessä Ylityön korvaaminen TYÖEHTOSOPIMUKSEN LIITESOPIMUSTEN MÄÄRÄYKSET Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset Työaika Lepoaika Työvuoroluettelo Ilta- ja yötyölisä Varallaolo Päivittäiset matkakustannukset Palkanmaksu Tulospalkkaus Jatkuvan kaksivuoro- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaika Soveltamisala Työaika Arkipyhät Ansionmenetyksen korvaaminen

6 Vuosiloma Toisin sopiminen Ilta- ja yövuorolisät Ruoppauksen työajat MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Vanhentumisajat Poikkeusluvat Nuoret työntekijät ja heidän työaikansa Mitä työtä voi teettää Vaaralliset työt Opetus- ja ohjaustyö PALKKAUSJÄRJESTELMÄ AIKAPALKKAJÄRJESTELMÄN PÄÄPIIRTEET JA KÄSITTEET PALKKARYHMÄN MÄÄRÄYTYMINEN Palkkaryhmittely Ryhmittely työsopimuksen solmimisen yhteydessä Palkkaryhmän muuttaminen Virhe ryhmittelyssä Palkkaryhmän korottaminen Palkkaryhmän alentaminen Muutosten vaikutus palkkaan PALKKARYHMITTELYMÄÄRITELMÄT Palkkaryhmittelystä yleensä Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Palkkaryhmä VI Soveltamisohje kiviaines- ja murskausalan palkkaryhmittelyksi Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Palkkaryhmä VI Perustuntipalkat Alaikäiset, opiskelijat ja oppisopimusoppilaat TYÖKOHTAISESTA PALKASTA JA TYÖKOHTAISESTA LISÄSTÄ SOPIMINEN A. Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä B. Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä C. Työsopimuksella sovittu palkkaehto Yrityksessä tehty palkkasopimus Työkohtaista lisää korottavat tekijät Työpaikkaohjaaja Poikkeavien työaikojen korvaaminen Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajat PALKKIOPALKKAUS URAKKAPALKKAUS KORVAUSPALKAT ODOTUSAJAN PALKKA HÄLYTYSRAHA SOPIMUSPALKKA PALKANMAKSU MAKSUVÄLINE PALKAN MAKSAMINEN Maksukausi

7 Laskenta-aika Lopputilin maksaminen Erääntyminen pyhä- ja eräinä muina päivinä Maksupaikka ja tapa PALKKAENNAKKO ELI "KOTTI" URAKKATYÖTÄ KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET VUOSILOMA YLEISTÄ VUOSILOMALAKIIN SISÄLTYVÄT PERUSKÄSITTEET Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymiskuukausi Lomavuosi Lomakausi LOMAN PITUUDEN MÄÄRÄYTYMINEN Lomapäivien lukumäärä Täysi lomanmääräytymiskuukausi Työssäolon veroinen aika Sairauslomapäivät Perhevapaat Lomautus Työajan lyhennysvapaat Muut työssäolon veroiset päivät VUOSILOMAPALKKA Yleistä Lomanmääräytymisvuoden ansio Lomanmääräytymisvuoden ansion jakaminen työpäivien lukumäärällä Vuosilomapalkan laskenta Vuosilomapalkan laskentaesimerkki Vuosilomapalkan maksaminen VUOSILOMAN ANTAMINEN Pääsääntö vuosiloman antamisessa Kausiluontoinen työ Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä Vuosiloman siirtäminen LOMAKORVAUS TYÖSUHTEEN PÄÄTTYESSÄ Poikkeusperusteiset lomapalkat ja -korvaukset Osa-aikaiset, vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevät työntekijät Vuosiloman ansainta Kuukausityötuntisäännöksen toissijaisuus Työtuntien veroiset tunnit Lomapalkka ja -korvaus Muut poikkeusperusteiset lomakorvaukset LOMALTAPALUURAHA Lomaltapaluurahan maksaminen vuosiloman yhteydessä Lomaltapaluuraha lopputilin maksamisen yhteydessä Lomaltapaluurahan maksaminen lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle ja vakinaiseen palvelukseen astuvalle työntekijälle SAIRAUSAJAN PALKKA JA TERVEYSTARKASTUKSET YLEISTÄ SAIRAUS TAI VAPAA-AIKANA SATTUNUT TAPATURMA TYÖTAPATURMA SAIRAUSAJAN PALKAN MÄÄRÄ KORVATTAVA AJANJAKSO JA KORVATTAVAT PÄIVÄT Työsuhteen kestoaika Lyhyt sairaus PITKÄ SAIRAUS TYÖTAPATURMA

8 6.5.5 KORVATTAVAT PÄIVÄT Aikaprioriteettisääntö Lomautus ja sairausloma Irtisanominen sairausloman aikana OSASAIRAUSPÄIVÄRAHA TYÖNANTAJAN HYVÄKSYMÄ SELVITYS TYÖKYVYTTÖMYYDESTÄ SAIRAUSAJAN PALKAN MAKSAMISEN EDELLYTYKSENÄ Selvityksen laatu ja siitä tiedottaminen Lääkärintodistus Muu selvitys Sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta Paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen Tiedottaminen henkilöstölle Työntekijän velvollisuus antaa selvitystä Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Yrityksen työterveyspalvelujen ensisijainen käyttäminen Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste Sairastumisesta ilmoittaminen ennen työvuoron alkua Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä Muualla tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien aiheuttama työkyvyttömyys Menettelytapaohjeista tiedottaminen SAMAN SAIRAUDEN UUSIUTUMINEN Eri sairaus tai saman sairauden uusiutuminen yli 30 päivän jälkeen SAIRASTUMINEN TYÖKYVYTTÖMÄNÄ OLLESSA TYÖKYVYTTÖMYYS ALKAA KESKEN TYÖVUORON MILLOIN SAIRAUS- TAI TAPATURMA-AJAN PALKKAA EI MAKSETA SAIRAUS- JA TAPATURMA-AJAN PALKKA JA SAIRAUS- JA TAPATURMAPÄIVÄRAHA ÄKILLINEN HAMMASSAIRAUS LAKISÄÄTEISET LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Ansionmenetyksen ja muiden kulujen korvaaminen Terveystarkastus tai tutkimus tapahtuu työntekijän työajan ulkopuolella MUUT LÄÄKÄRINTARKASTUKSET Perusedellytykset Erityisedellytykset SAIRAAN LAPSEN HOITO VANHEMPIEN TYÖAIKANA PERHEVAPAAT Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta Isyysvapaa MUUT PALKALLISET POISSAOLOT LÄHIOMAISEN HAUTAUSPÄIVÄ, TYÖNTEKIJÄN VIHKIMIS-, 50- JA 60-VUOTISPÄIVÄ KUTSUNTAPÄIVÄ RESERVIN KERTAUSHARJOITUS JA VSS-KURSSI MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET YLEISET PERIAATTEET VARSINAINEN TYÖPAIKKA VAI EI? MATKAN MITTAAMISEN LÄHTÖKOHTA MATKAN MITTAUS JA KESTO MATKUSTAMISEN SELVITTÄMINEN MAKSAMINEN TYÖNANTAJAN MÄÄRÄÄMÄ KULJETUS TYÖEHTOSOPIMUKSEN MATKUSTUSMÄÄRÄYKSET A. Matkat työmaatehtävissä Yöpymistä edellyttävät matkat Päiväraha

9 Päivärahan maksaminen viikonlopulta Majoitus Matkakustannusten korvaaminen Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta Yhteenveto maksettavista korvauksista Päivittäiset matkat Päivittäisten matkakustannusten korvaukset Ateriakorvaus Yhteenveto maksettavista korvauksista B. Matkat varsinaiselta (kiinteältä) työpaikalta Päiväraha Matkakustannusten korvaus Majoitus Ateriakorvaus Ei matka-ajan palkkaa Yhteenveto maksettavista korvauksista Oman auton käyttö Paikallinen sopiminen VEROVAPAAT MATKAKUSTANNUSTEN KORVAUKSET Verohallinnon ohje verovapaista työmatkakustannusten korvauksista Keskeisiä käsitteitä Varsinainen, toissijainen ja erityinen työntekemispaikka Erityinen työntekemispaikka Kahden vuoden määräaika Kolmen vuoden määräaika Erityiset alat Varsinainen työpaikka erityisillä aloilla Verohallinnon kustannuspäätös ja työehtosopimukset Verohallinnon ohje erityisalojen työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan Asuminen työnantajan järjestämässä asunnossa Majoittumisen katkeaminen Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Asuntoedun muodostuminen Työntekijän itse hankkima asunto TYÖNTEKIJÄN VEROVÄHENNYSOIKEUS ULKOMAANTYÖT TYÖT MUUALLA KUIN POHJOISMAISSA TAI SAKSASSA (TES 24 ) TYÖ POHJOISMAISSA JA SAKSASSA (TES 24A ) Kustannusten korvaukset Pohjoismaissa ja Saksassa tehtävässä työssä IRTISANOMIS- JA LOMAUTTAMISMENETTELY (MISS) YLEISTÄ TYÖVOIMAN VÄHENTÄMINEN TALOUDELLISILLA JA TUOTANNOLLISILLA PERUSTEILLA Neuvotteluvelvoitteet Lomauttaminen Lomautusilmoitus Lomautuksen peruutus tai siirto Tilapäinen työ lomautuksen aikana Työhön paluu lomautuksen jälkeen Työsuhteen päättyminen lomautusaikana Irtisanominen Työntarjoamisvelvollisuus (MISS 6 ) Työnantajan koulutusvelvollisuus Työvoiman vähentämisjärjestys (MISS 7 ) Irtisanomisen toimittaminen ja irtisanomisajat Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Irtisanomisen peruutus tai siirto Muutosturva

10 Työnantajalla on velvollisuus Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle Työnantajan tiedottamisvelvollisuus Työllistymisvapaa Työkunnat (MISS 4 ) Työkunnan vähentäminen Takaisinottovelvollisuus (MISS 8 ) Todistukset Lomautustodistus Työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle Palkkatodistus TYÖNANTAJAN OIKEUS PÄÄTTÄÄ TYÖSUHDE TYÖNTEKIJÄSTÄ JOHTUVASTA SYYSTÄ Irtisanominen Menettely irtisanottaessa työsopimus henkilöön liittyvästä syystä Purkaminen Menettely työsopimuksen purkutilanteessa Koeaikapurku Työsopimuksen purkautuneena pitäminen TYÖNTEKIJÄN OIKEUS PÄÄTTÄÄ TYÖSUHDE Irtisanoutuminen Lomautetun työntekijän oikeus irtisanoutumiseen Purkaminen ja koeaikapurku Työsopimuksen purkautuneena pitäminen TYÖTODISTUS LOPPUTILIN ERÄÄNTYMINEN SEURAAMUKSET VIRHEELLISESTÄ MENETTELYSTÄ KANNEAIKA TYÖAJAN LYHENTÄMINEN MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA YLEISTÄ TYÖAJAN LYHENTÄMISEN SOVELTAMISALA TYÖAJAN LYHENNYKSEN ENIMMÄISMÄÄRÄ VAPAAN KERTYMINEN TYÖAJAN LYHENTÄMISMÄÄRÄYKSET JA OSA-AIKATYÖ Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa VAPAAN ANTAMINEN ANSIONMENETYKSEN KORVAAMINEN MUITA MÄÄRÄYKSIÄ Pekkaset kerryttävät vuosilomaa Työajan lyhentämisen seuranta Työajan lyhennyskorvausta ei voi sopia sisältyväksi palkkaan Lyhennyskorvauksen eritteleminen palkkakuitissa LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU LUOTTAMUSMIES Luottamusmiessopimus Valinta Vaalin tuloksesta ilmoittaminen Luottamusmiehen työsuhdeturva Luottamusmiehen tehtävät Vapautus työstä Toimitilat Neuvottelujärjestys Luottamusmiehelle maksettavat korvaukset Luottamusmiehen oikeus osallistua koulutukseen TYÖSUOJELUVALTUUTETTU Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta Työpaikan käsite Monitoimialayritys

11 Yhteistoimintaelimet ja yhteistoimintatehtävät Työsuojelutoimikunta Yhteistoimintatehtävät Työsuojelupäällikkö Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valinta Työsuojeluvaltuutetun ajan käyttö Työajan ulkopuoliset tehtävät Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun oikeus tutustua asiakirjoihin Toimitilat Säädöskokoelmat Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus ja työsuhdeturva Yrityksen työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus Työsuhdeturva Ehdokas- ja jälkisuoja Korvaus sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä Ansiomenetyksen korvaaminen ja palkkio työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä Työsuojeluasiamies Työsuojeluasiamiehen tehtävät TYÖSUOJELUVALTUUTETUN JA LUOTTAMUSMIEHEN KOULUTUS JA TYÖNANTAJAN MAKSAMAT KORVAUKSET YHTEINEN KOULUTUS AY-KOULUTUS, TYÖSUHTEEN SÄILYMINEN JA ILMOITUSAJAT KORVAUKSET SOSIAALISET EDUT YT-LAKI INFRA-ALALLA YT-LAIN SOVELTAMINEN Soveltaminen ja henkilöstömäärä Sopimisoikeus YHTEISTOIMINNAN OSAPUOLET Yleissäännös Henkilöstöryhmien edustajat Yhteinen kokous ja neuvottelukunta HENKILÖSTÖRYHMIEN EDUSTAJILLE ANNETTAVAT TIEDOT (YT-LAIN 3 LUKU) Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta Palkkatiedot Tiedot yrityksen työsuhteista Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Henkilöstöryhmien edustajien oikeus lisäselvityksiin YRITYKSEN YLEISET SUUNNITELMAT, PERIAATTEET JA TAVOITTEET (YT-LAIN 4 LUKU) Yt-lain 4 luvun mukaiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yrityksen sisäinen tiedottaminen Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-lain velvoitteet Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen Yhteistoimintamenettely henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa Verovähennys Yhteistoimintaneuvottelut yt-lain 4 luvun mukaisissa asioissa Menettely Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen SOPIMINEN JA HENKILÖSTÖN PÄÄTÖKSET (YT-LAIN 5 LUKU)

12 Neuvottelualoite ja käsiteltävät asiat Neuvottelut ja sopiminen Sopimuksen sitovuus Henkilöstöryhmien edustajien päätökset Työnantajan päätökset YRITYSTOIMINNAN MUUTOKSISTA AIHEUTUVAT HENKILÖSTÖVAIKUTUKSET JA TÖIDEN JÄRJESTELYT (YT-LAIN 6 LUKU) 187 Soveltamisala Käsiteltävät asiat Yhteistoimintaneuvottelut Työnantajan aloite Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen YHTEISTOIMINTAMENETTELY LIIKKEEN LUOVUTUKSEN YHTEYDESSÄ (YT-LAIN 7 LUKU) Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun YHTEISTOIMINTAMENETTELY TYÖVOIMAN KÄYTTÖÄ VÄHENNETTÄESSÄ (YT-LAIN 8 LUKU) Soveltamisala Työnantajan esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Yhteistoimintaneuvottelujen osapuolet Työnantajan annettavat tiedot Ilmoitus työvoimatoimistolle Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet Neuvotteluvelvoitteen sisältö Neuvotteluajat Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Työnantajan selvitys ERINÄISET SÄÄNNÖKSET Hyvitys Henkilöstöryhmän edustajan oikeus vaatia pakkokeinoja Rangaistussäännökset LOMAKKEET

13 1 TYÖSUHDE 1.1 Työsuhdetta koskeva lainsäädäntö ja työehtosopimusjärjestelmä Lainsäädäntö Työsuhde- ja henkilöstöasioista säädetään muun muassa seuraavissa laeissa: 1 Työmarkkinajärjestelmää säätelevät lait - työehtosopimuslaki (436/1946) - laki työtuomioistuimesta (646/1974) - laki työriitojen sovittelusta (420/1962) 2 Työsuhteen ehtoja suoraan säätelevät lait - työsopimuslaki (55/2001) - työaikalaki (605/1996) - vuosilomalaki (162/2005) - työturvallisuuslaki (738/2002) - laki nuorista työntekijöistä (998/1993) - laki yhteistoiminnasta yrityksissä (334/2007) - laki lähetetyistä työntekijöistä (1146/2007) 3 Veronkantoa ja sosiaaliturvaa koskevat säännökset - ennakkoperintälaki (1118/1996) - laki työnantajan sosiaaliturvamaksusta (366/1963) - verohallituksen päätös verovapaista matkakustannusten korvauksista - työntekijäin eläkelaki (395/2006) - sairausvakuutuslaki (1224/2004) - tapaturmavakuutuslaki (608/1948) - palkkaturvalaki (866/1998) Monet työsuhdetta sääntelevistä laeista koskevat työntekijöiden suojelua ja niissä on määräyksiä myös niiden nähtävänä pitämisestä työpaikoilla. Voimassaoleva lainsäädäntö löytyy internet-osoitteesta Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus Työehtosopimukset Työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sopivat alakohtaisesti yleisistä työ- ja palkkaehdoista määräajaksi tehtävillä työehtosopimuksilla, jotka ovat valtakunnallisia ja joita sovelletaan kaikkien alan työntekijöiden työsuhteissa riippumatta työntekijöiden järjestäytymisestä. Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ei saa tehdä työntekijän työsopimusta työehtosopimuksen määräyksiä heikoimmilla ehdoilla. Mikäli työsopimuksen ehto on ristiriidassa työehtosopimuksen kanssa, työsopimuksen ehto on pätemätön. Myös järjestäytymättömät työnantajat ovat työsopimuslain 2 luvun 7 :n nojalla velvollisia noudattamaan työsopimuksissa ja työsuhteissa muutoinkin vähintään niitä palkka- ja muita ehtoja, jotka määräytyvät kyseisen alan yleissitovaksi vahvistetun valtakunnallisen työehtosopimuksen mukaisesti. 10

14 Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen soveltamisala Työehtosopimuksen 1 :n mukaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta sovelletaan INFRA ry:n jäsenten (= järjestäytyneiden alan työnantajien) ja sen työntekijöiden työsuhteisiin lukuun ottamatta jäsenten teettämiä asfalttialan työehtosopimuksen piiriin kuuluvia töitä. Asfalttialan töissä noudatetaan asfalttialan työehtosopimusta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on niin sanotun toimialaperiaatteen (teollisuusliittoperiaate) mukainen työehtosopimus, jota sovelletaan lähtökohtaisesti kaikkiin alan järjestäytyneiden yrityksen palveluksessa olevien työntekijöiden työsuhteisiin heidän työtehtäviensä laadusta riippumatta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus on valtakunnallinen yleissitova työehtosopimus, joten muutkin maa- ja vesirakennusalan työnantajat kuin INFRA ry:n jäsenet (= järjestäytymättömät) ovat velvollisia noudattamaan työehtosopimuksen ehtoja maa- ja vesirakennustyössä toimivien työntekijöidensä työsuhteissa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on 11 ns. liitesopimusta, joita noudatetaan varsinaisen työehtosopimuksen osana: Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevassa sopimuksessa ja sen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu työajan lyhennyksen toteuttamistavat. Ruoppaustöiden työaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittu ruoppaustyön työajasta. Hoidon alueurakoinnin työaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittu mahdollisuudesta paikallisesti sopia työaikamääräysten 8 :stä poiketen hoidon alueurakoinnin työajasta. Jatkuvan kaksivuoro- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaikaa koskevassa sopimuksessa on sovittu teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän jatkuvan kaksivuoro- ja keskeytyksettömän kolmivuorotyön työajasta. Sopimus irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla (MISS) sisältää irtisanomista ja lomauttamista koskevat määräykset. Ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevan sopimuksen mukaan aliurakointia tai työvoiman vuokrausta koskeviin sopimuksiin otetaan ehto, jossa aliurakoitsija tai vuokralleantaja sitoutuu noudattamaan alansa yleistä työehtosopimusta sekä työ- ja sosiaalilainsäädäntöä. Lisäksi sopimuksessa käsitellään aliurakoinnin, konevuokrauksen ja työvoiman vuokrauksen käyttämistä. Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perimisestä käsittää ne määräykset, joita työnantajan on noudatettava, mikäli työntekijä antaa työnantajalle valtuutuksen Rakennusliitto ry:n jäsenmaksujen perimisestä. Koulutussopimus käsittää ne yleiset periaatteet, joita sovelletaan alan työntekijöiden ammatilliseen ja työntekijöiden luottamushenkilöiden ammattiyhdistyskoulutukseen. Sopimukseen sisältyy myös määräyksiä palkan maksamisesta ja erinäisten koulutuskulujen korvaamisesta koulutusajalta. Luottamusmiessopimuksella on määritelty työntekijöitä edustavan luottamusmiehen valinnasta, valtuuksista, oikeudesta saada palkallista vapaata luottamustehtävien hoitoa varten, luottamusmiehelle maksettavasta erilliskorvauksesta, luottamusmiehen nauttimasta erityisestä irtisanomissuojasta sekä siitä neuvottelujärjestyksestä, johon luottamustehtävä olennaisena osana liittyy. Luottamusmiessopimusta täydentää yrityskohtaisen luottamusmiehen vaalia koskeva vaalijärjestys. Vaalijärjestys on suositus, ei TES:n osa. 11

15 Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta sisältää työsuojelun valvonnasta annetun lain velvoitteiden maa- ja vesirakennusalan alakohtaiset soveltamismääräykset. Sopimus määrittelee työsuojeluorganisaation valintamenettelyn, kokoonpanon, tehtävät, toimivaltuudet sekä ko. organisaatioon kuuluvien henkilöiden oikeuden saada palkallista vapaata tehtävien hoitoa varten ja työsuojeluluottamushenkilöiden erityisen irtisanomissuojan. Allekirjoituspöytäkirjassa täsmennetään sopimuksen ehtoja ja lisäksi TES:n liitteenä on vaaliohje työsuojeluvaalien järjestämisestä. Työntekijäin ryhmähenkivakuutussopimus velvoittaa työnantajan vakuuttamaan työntekijät kuolemantapauksen varalta. Vakuutus antaa tietyn perusturvan perheen huoltajan kuolemantapauksen sattuessa Työehtosopimukseen sidottujen velvoitteet Työehtosopimus sitoo sen allekirjoittaneita liittoja ja niiden alayhdistyksiä sekä työnantajia ja työntekijöitä, jotka ovat tai sopimuksen voimassaoloaikana ovat olleet näiden yhdistysten jäseniä. Rakennusliittoon kuulumaton työntekijä tulee työehtosopimukseen sidotuksi, kun siitä otetaan maininta työsopimukseen esimerkiksi kirjaamalla, että Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta liitteineen. Kaikkien työehtosopimukseen sidottujen velvollisuus on noudattaa sopimuksen määräyksiä. Työtuomioistuin voi tuomita sopimuksen tahallisesta rikkomisesta työnantajan enintään euron ja työntekijän enintään 290 euron hyvityssakkoon. Työnantaja- ja työntekijäliitot sekä niiden alayhdistykset ovat velvollisia valvomaan, että niiden jäsenet noudattavat työehtosopimusta. Tämän valvontavelvollisuuden täyttämiseen kuuluu myös TES:n 29 :n mukainen Rakennusliiton asiamiesten oikeus käydä työpaikalla työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa sovittuaan käynnistä työmaan johdon kanssa. Jos sopimukseen osalliset liitot (= INFRA tai RL) tai niiden alayhdistykset (= piiriyhdistykset, aluejärjestöt tai ammattiosastot) eivät täytä valvontavelvollisuuttaan, työtuomioistuin voi tuomita rikkoneen osapuolen eli niin liiton kuin alayhdistyksenkin työehtosopimuslain 9 :n mukaiseen enintään euron hyvityssakkoon. Työehtosopimuksella turvataan suuren työntekijämäärän palkka- ja työehtoihin liittyvät edut ja samalla sillä turvataan myös työrauha. Tämä tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksen voimassa ollessa kaikki työtaistelutoimenpiteet, jotka kohdistuvat työehtosopimukseen tai johonkin sen yksityiseen määräykseen, ovat kiellettyjä. Työtuomioistuin voi tuomita työehtosopimukseen osallisen liiton, sen alayhdistyksen tai työnantajan laittomaan työtaistelutoimenpiteeseen ryhtymisestä työehtosopimuslain 9 :n mukaiseen, enintään euron hyvityssakkoon Työehtosopimuksen määräykset turvavarusteista ja erinäisistä suojista Työehtosopimuksen 26 :n mukaan: Työnantaja antaa työntekijän käyttöön työtehtäviin tarpeen mukaan soveltuvat turvavaatteet ja -käsineet sekä suojakypärän alusmyssyn. Suojavaatteisiin luetaan myös sadevaatteet, lämpöasu ja turvakengät. Sadevaatteet ja lämpöasu annetaan mikäli työntekijä muu- 12

16 toin kuin satunnaisesti työskentelee kastelevissa olosuhteissa tai jatkuvasti kylmissä olosuhteissa. Turvavaatteiden lisäksi työnantaja hankkii työntekijälle erityistä tarkkuutta vaativissa ja erityisen pölyisissä tehtävissä työskenteleville työntekijöille optisesti hiotut suojalasit. Tarvittaessa työterveyshuolto määrittelee tarvitaanko edellä mainitussa työssä optisesti hiottuja suojalaseja. Työntekijä hankkii silmälasireseptin. Suojalasit hankitaan vähintään 4 kuukauden työsuhteessa olleille työntekijöille. Edellytyksenä optisesti hiottujen suojalasien hankkimisille on siis erityistä tarkkuutta vaativa ja erityisen pölyinen työtehtävä. Lisäksi työterveyshuollon on tullut ottaa kantaa, että työssä tarvitaan optisesti hiottuja suojalaseja. Työnantajan harkinnassa on, minkälaiset suojavaatteet ja -käsineet hän katsoo tarkoituksenmukaisimmiksi ja kuinka niiden jako käytännössä suoritetaan. Suojavaatteet, -käsineet ja kypärämyssy ovat työnantajan omaisuutta. Saadessaan uudet suojavaatteet, -käsineet tai kypärämyssyn työntekijän on palautettava entiset työnantajalle. Samoin työsuhteen päättyessä työntekijän on palautettava hallussaan olevat suojavaatteet, -käsineet tai kypärämyssyn. Työnantaja huolehtii niiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jollei paikallisesti sovita toisin. Työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijällä on käytettävissä työtehtäviin soveltuvia suojavaatteita ottaen huomioon niiden kunnossa- ja puhtaanapidon. Työnantaja hankkii optisesti hiotut häikäisyn estävät suojalasit niitä työssään tarvitseville, ellei häikäisyvaaraa muutoin voida torjua (esim. asentamalla työkoneisiin häikäisysuojakalvot). Työturvallisuuslainsäädäntö edellyttää häikäisyn estämistä, mikäli riskien arviointi osoittaa, että häikäisy aiheuttaa työssä vaaraa tai haittaa. Työehtosopimuksen 27 :n mukaan: 1. Henkilöstötilat Rakennustyömaiden henkilöstötilat tulee järjestää työministeriön päätöksen (977/94) rakennustyömaiden henkilöstötiloista mukaisesti. Työministeriön päätöstä noudatetaan tämän työehtosopimuksen osana. Päätöksen rikkomisesta voidaan vaatia työtuomioistuimessa hyvityssakkoseuraamuksia vain, jos työsuojeluvaltuutettu tai luottamushenkilö tai työntekijä on tehnyt puutteista ilmoituksen työnantajalle, eikä työnantaja ole korjannut puutteita viipymättä. 2. Työkalusuojat Työkalujen säilyttämistä varten on varattava riittävä ruokailu- ja vaatesuojasta eristetty lukittava tila. 3. Vakuutusvelvollisuus ja vastuu työkaluista Työnantaja vakuuttaa murron ja tulipalon varalta työntekijän vaatteet ja työkalut, joiden arvosta sovitaan paikallisesti. Työnantajan työkalut on vietävä niille varattuun paikkaan, jolloin niistä vastaa työnantaja. Työnantaja vastaa myös työntekijän työkaluista, milloin ne on säilytetty työkalusuojassa. Muun rikoksen kuin murron kautta kadonneesta omaisuudesta ei työnantaja vastaa. Rakennustyömaiden henkilöstötiloja koskeva työministeriön päätös (977/94) löytyy osoitteesta 13

17 1.1.5 Paikallinen sopiminen Työehtosopimuksen 28 sisältää säännöksiä ns. paikallisesta sopimisesta. Tämä TES:n mukainen paikallisen sopimisen mahdollisuus koskee ainoastaan INFRAn jäsenyrityksiä. Paikallista sopimusta eivät voi tehdä työehtosopimuksen nojalla järjestäytymättömät eli INFRAan kuulumattomat yritykset. Työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus eroaa työsopimuksella sovitusta sopimuksesta seuraavasti: 1) Paikallisesti voidaan sopia ainoastaan niistä asioista, joiden osalta paikallisen sopimisen mahdollisuudesta on työehtosopimuksessa erikseen sovittu. 2) Paikallinen sopimus on aina irtisanottavissa ilman erityistä irtisanomisperustetta, kun taas työsopimuksella tai muutoin sovittu ehto ei ole vaan edellyttää aina erityistä lain/tes:n mukaista irtisanomisperustetta. 3) Paikallisella sopimuksella voidaan poiketa työsopimuslain ja TES:n määräyksistä, mikäli työsopimuslaissa on niin säädetty tai TES:ssa on niin sovittu. 4) Kirjallisesti tehty paikallinen sopimus on osa työehtosopimusta. Työnantajaliitolla ja työntekijäliitolla on paikallisesti sovitun ehdon osalta samat valvontavelvoitteet kuin työehtosopimusten määräysten osalta muutoinkin. Paikallisesti sovittavat asiat Työehtosopimuksessa on erikseen mainittu asiat, joista voidaan paikallisesti sopia. Tässä soveltamisoppaassa on asiasta vielä maininta kunkin kohdan osalla erikseen. Paikallisesti sovittavia asioita ovat seuraavat: Ruokatunnin pituus ½ tunniksi. Keskimääräinen työaika työtuntijärjestelmän mukaan. Keskimääräisen työajan käyttäminen ruoppaustöissä. Hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksien käyttäminen. Poikkeaminen keskeytymättömän kolmivuorotyön määräyksistä. Lomaltapaluurahan maksamisen siirtäminen. Pekkaspäiväkorvauksen maksaminen prosentilla (4,7 %). Matkakustannusten korvaaminen paikallisesti sovitulla yrityksen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Matkan mittaamisen lähtökohta. Yötyön tekeminen TES 10 :n 2 luvun mukaan. Työsuojelusopimuksen työpaikan käsite ja yhteistoimintaelimet. Luottamusmiehen tarvitsemat toimistotarvikkeet, käytännön järjestelyt (atk-laitteet, niihin liittyvät ohjelmat ja internet-yhteys). Työkohtainen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi määrättyä työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassaolevaksi. Lomaltapaluurahan vaihtaminen vapaaksi Lomaltapaluurahan maksamisajankohta Takaisinottovelvoitteen sopiminen yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa koskemaan vain sellaisia työmaita, joissa työntekijä voi käydä päivittäin työssä vakituisesta asunnostaan paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen. Sopiminen menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. 14

18 Paikallisen sopimuksen tekeminen Työehtosopimuksen mukaan paikallinen sopiminen voidaan tehdä työnantajan ja (1) yksittäisen työntekijän tai (2) työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kesken. Työnantajan ja luottamusmiehen välillä tehty sopimus sitoo työnantajaa sekä kaikkia luottamusmiehen edustamia työntekijöitä. Työsuojeluyhteistyötä koskevissa asioissa henkilöstöä edustaa luottamusmiehen sijasta työsuojelusopimuksen määrittelemät henkilöstön edustajat. Työaikojen osalta paikallinen sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. Keskimääräistä työaikaa koskevasta paikallisesta sopimuksesta ks. TES 8 5. kohta. Paikallinen sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa oleva paikallinen sopimus voidaan aina irtisanoa enintään kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Keskimääräisen työaikajärjestelmän mukaista paikallista sopimusta työajan tasoittumisesta työtuntijärjestelmän mukaisesti ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään kesken tasoitusjakson. Sopimus on tehtävä kirjallisena, jos jompikumpi sopijapuoli sitä pyytää. Keskimääräistä työaikaa koskevan paikallisen sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. Todisteluongelmien välttämiseksi paikallinen sopimus on suositeltavaa tehdä aina muulloinkin kirjallisesti. Jos sopimus on tehty kirjallisena, se on työehtosopimuksen osa ja sitä sovelletaan senkin jälkeen, kun työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt. Paikallisen sopimisen tulee perustua työnantajan ja työntekijöiden aidolle sopimiselle, eikä työnantaja voi yksipuolisesti sanella sopimuksen. Sopimisen kohteena olevat asiat ovat erityisesti työnantajille tärkeitä ja niillä voidaan parantaa esimerkiksi työn tuottavuutta. Toisaalta paikallisella sopimisella ei heikennetä työntekijöiden etuja, vaan näin voidaan paremmin huomioida ne erityistilanteet, joita työntekijällä itsellään, työpaikalla yleensäkin ja kussakin työkohteessa voi esiintyä Neuvottelujärjestys Jos työehtosopimuksen voimassa ollessa syntyy työntekijän ja työnantajan kesken TES:n soveltamisesta ja tulkinnasta sellaista erimielisyyttä, josta he eivät pääse keskenään neuvotellen sovintoon, työpaikalla on laadittava muistio, josta ilmenevät erimielisyyden kohde sekä työnantajan ja työntekijän näkemys asiasta. Tämän jälkeen asia siirretään INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n ratkaistavaksi. Elleivät liitotkaan pääse asiasta yksimielisyyteen, asia voidaan ratkaista työtuomioistuimessa. Mikäli INFRA ry:n jäsenyrityksen palveluksessa oleva työntekijä ei ole Rakennusliiton jäsen, riita-asia ratkaistaan työnantajan kotipaikan käräjäoikeudessa. 15

19 Neuvottelujärjestys työriita-asioissa on kaavamaisesti esitettynä seuraava: 1. Työntekijä Esimies 2. Luottamusmies Työnantaja tai tämän edustaja 3. Rakennusliiton INFRA ry:n aluejärjestö piiriyhdistys 4. Rakennusliitto INFRA ry 5. (Työtuomioistuin) Kaikki työriidat tulee pyrkiä ratkaisemaan neuvottelujärjestyksen mukaisesti ja ensisijaisesti paikallisesti neuvotellen. Liittojen väliset neuvottelut on pyrittävä myös mahdollisuuksien mukaan käymään ensin paikallisesti piiriyhdistys- ja aluejärjestötasolla, koska paikallinen asiantuntemus saattaa usein ratkaisevasti helpottaa asian selvittelyä ja menettelyllä vältetään esimerkiksi tarpeetonta matkustamista Työnjohto-oikeus TES:n 5 :n mukaan työnantajalla on oikeus ottaa toimeen ja erottaa työntekijä sekä määrätä työn johtamisesta. Työhön ottamisessa on syytä kiinnittää huomiota työsuhteen ehdoista sopimiseen. Työnantajan työnjohto-oikeus tarkoittaa sitä, että työnantajalla on oikeus määrätä työn johtamisesta ja valvomisesta eli määrätyissä rajoissa työnantaja määrää missä, milloin ja miten työsuoritus tehdään. Työnantaja voi määrätä myös mm. vuosilomien ja työajanlyhennysvapaiden ajankohdat. Työnvalvonta tarkoittaa puolestaan työnantajan oikeutta valvoa, että työ suoritetaan annettujen työn suorittamista koskevien määräysten mukaisesti. Työntekijä on velvollinen noudattamaan työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamia määräyksiä Järjestäytyminen Työnantajilla ja työntekijöillä on oikeus vapaasti päättää liittymisestään ammatillisiin järjestöihin. Sillä seikalla, mihin työntekijäliittoon työntekijä on järjestäytynyt, ei ole merkitystä sen suhteen, mitä työehtosopimusta hänen työsuhteeseensa sovelletaan. Jos työntekijä työskentelee INFRAn jäsenyrityksessä, sovelletaan työsuhteeseen pääsääntöisesti maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta riippumatta työntekijän järjestäytymisestä. 16

20 1.2 Työsopimus Työsopimuksen tekeminen Työsopimus voidaan työsopimuslain mukaan tehdä suullisesti, kirjallisesti tai sähköisesti. Työsopimus on suositeltavaa tehdä kirjallisesti, mutta suullinenkin sopimus sitoo sopimuksen osapuolia yhtä lailla. Suullisten sopimusten osalta ongelmia saattaa ilmetä, jos syntyy erimielisyyttä siitä, mistä on sovittu (liitteenä malli työsopimuksesta/työhönottolomakkeesta). Työsopimus voidaan tehdä joko toistaiseksi voimassa olevaksi tai määräaikaiseksi. Sellaiset työsuhde-etuudet, jotka on sidottu työsuhteen kestoon esim. irtisanomisajan pituus tai sairausajan palkka, lasketaan varsinaisesta työnteon aloittamisesta. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen päättymisajankohtaa ei ole ennalta määritelty. Työsopimus on voimassa toistaiseksi, jollei sitä ole perustellusta syystä tehty määräaikaiseksi. Lain mukaan lähtökohtana on siis pysyvä työsuhde. Työnantajan aloitteesta ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta samoin kuin ilman perusteltua syytä tehtyjä toisiaan seuraavia määräaikaisia työsopimuksia on pidettävä toistaiseksi voimassa olevina. Toistaiseksi voimassaolevan työsopimuksen aikana voidaan tehdä palkkausta tai muita työsuhteen ehtoja koskevia määräaikaisia sopimuksia, joilla sovitaan esim. tietty työ tehtäväksi urakkapalkalla. Tällaiset sopimukset eivät muuta taustalla olevaa toistaiseksi voimassaolevaa sopimusta, jossa sovitut ehdot tulevat voimaan uudelleen em. kaltaisen palkkasopimuksen päätyttyä. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa työnantaja voi lomauttaa työntekijän tai osapuolet voivat päättää työsuhteen irtisanomalla tai purkamalla sen työsopimuslain mukaisilla perusteilla. Määräaikainen työsopimus Määräaikaisia ovat sellaiset työsopimukset, joiden päättyminen määräytyy objektiivisin perustein, kuten ennalta sovitun päivämäärän, tietyn tehtävän loppuunsaattamisen tai tietyn tapahtuman perusteella. Rakennusalalla määräaikaisuuden päättymisen määrittää tavanomaisesti työmaan tai työn kesto. Sekä tiettynä päivänä päättyväksi sovittu että määrättyä työtä koskevaksi sovitut työsopimukset ovat molemmat määräaikaisia työsopimuksia. Jos työsopimuksen tekohetkellä ei ole tiedossa tarkka päivämäärä, jolloin työsuhde päättyy, työantajan on ilmoitettava työntekijälle työsopimuksen päättymisestä viipymättä päättymisajankohdan tultua hänen tietoonsa. Määräaikainen sopimus on tehtävissä ainoastaan silloin, kun siihen on perusteltu syy. Ilman perusteltua syytä tehtyä määräaikaista työsopimusta pidetään toistaiseksi voimassaolevana. Laissa ei luetella perusteltuja syitä määräaikaisuudelle. Perusteluina syinä voidaan pitää työn luonnetta, sijaisuutta, harjoittelua tai muu näihin rinnastettavaa syytä sekä muu yrityksen toimintaan tai suoritettavaan työhön liittyvää perustetta. Rakennusalalla selvästi rajattavissa oleva työkokonaisuus, esim. työmaan kestoaika tai työn kausiluonteisuus ovat yleensä laissa tarkoitettuja syitä määräaikaisen työsopimuksen solmimiseen. 17

21 Määräaikainen työsopimus päättyy ilman eri irtisanomista määräajan päätyttyä tai sovitun työn tultua suoritetuksi. Määräaikaista työsopimusta ei voida irtisanoa taloudellisella tai tuotannollisella perusteella eikä myöskään henkilösyyllä. Myöskään työntekijä ei voi irtisanoa määräaikaista sopimusta. Määräaikainen työsuhde voidaan purkaa tai käsitellä purkautuneena lain edellytysten täyttyessä. Jos työsopimuksen osapuolten välillä on tehty useita peräkkäisiä, keskeytymättömänä tai vain lyhytaikaisin keskeytyksin jatkuvia määräaikaisia työsopimuksia, työsuhteen katsotaan jatkuneen työsuhde-etuuksien määräytymisen kannalta yhdenjaksoisena. Jokaiselle määräaikaiselle työsopimukselle on oltava oma, objektiivisesti arvioitavissa oleva peruste määräaikaisuudelle. Mikäli tehdään useampi määräaikainen työsopimus peräkkäin, jokainen edellyttää oman perusteensa (esim. sijaisuus, tietty projekti tai urakka tms.) Työsopimuksen sisältö Työnantajan on annettava työntekijälle, jonka työsuhde on voimassa toistaiseksi tai yli kuukauden pituisen määräajan, kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä, jolleivät ehdot käy ilmi kirjallisesta työsopimuksesta. Jos työntekijä on alle kuukauden pituisissa määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, on työnantajan annettava selvitys työnteon keskeisistä ehdoista viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Sopimussuhteiden toistuessa selvitystä ei tarvitse antaa uudelleen, elleivät ehdot muutu. Selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla tai viittaamalla työsuhteessa sovellettavaan lakiin tai työehtosopimukseen. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin: 1) työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka, 2) työnteon alkamisajankohta, 3) määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste, 4) koeaika, joka on työehtosopimuksen mukaan enintään 4 kuukautta, 5) työntekopaikka tai jos työntekijällä ei ole pääasiallista kiinteää työntekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri työkohteissa, 6) työntekijän pääasialliset työtehtävät, 7) työhön sovellettava työehtosopimus, 8) palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi, 9) säännöllinen työaika, 10) vuosiloman määräytyminen, 11) irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste, 12) vähintään kuukauden kestävässä ulkomaantyössä työn kesto, valuutta, jossa rahapalkka maksetaan, ulkomailla suoritettavat rahalliset korvaukset ja luontoisedut sekä työntekijän kotiuttamisen ehdot. Tämä selvitys voidaan antaa yhdellä tai useammalla asiakirjalla taikka viittaamalla ko. työsuhteessa sovellettavaan työehtosopimukseen tai lakiin. 18

22 1.2.3 Työsopimuksen hiljainen pidentyminen Työsopimussuhde pidentyy hiljaisesti ja jatkuu toistaiseksi voimassa olevana, mikäli työntekijän sallitaan jatkaa työskentelyään sen jälkeen, kun määräaikainen työsopimus on päättynyt tai toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on irtisanottu ja irtisanomisaika kulunut loppuun Koeaika Sekä määräaikaiseen että toistaiseksi voimassa olevaan työsopimukseen voidaan sopia koeaika. Koeajasta on sovittava nimenomaisesti työsopimuksessa. Koeajan tarkoitus on antaa sekä työnantajalle että työntekijälle aikaa harkita, vastaako tehty työsopimus etukäteisodotuksia. Koeajan aikana on pystyttävä esimerkiksi arvioimaan, vastaako työntekijän osaaminen työtehtävässä edellytettävää osaamista tai onko hän soveltuva kyseiseen työhön. Koeajan pituus on maa- ja vesirakennusalan tes:n mukaan enintään 4 kuukautta toistaiseksi voimassa olevissa tai vähintään 8 kuukautta kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestoajasta. Jos työsuhde kestää esimerkiksi kuusi kuukautta, koeaika saa olla enintään kolmen kuukauden pituinen. Poikkeuksellisesti koeaika voi olla 6 kuukautta, jos työnantaja järjestää työsopimuslain 1:4 :ssä tarkoitettua yhdenjaksoisesti yli 4 kuukautta kestävää koulutusta. Jos lyhyen määräaikaisen työsuhteen (alle 8 kk) kesto on sidottu tiettyyn työhön tai työkohteeseen eikä sen tarkkaa päättymispäivää tiedetä, on koeajan enimmäispituus puolet työsuhteen arvioidusta kestosta. Työsopimukseen on aiheellista merkitä koeajan tarkka päättymispäivä sekä työsuhteen arvioitu kesto. Työsuhteen kesto on koeajasta huolimatta tällaisissa tilanteissa aina arvio ja määräaikaisuus voi päättyä koeajan pituudesta riippumatta jonakin muuna kuin arvioituna päivänä. Arviota kestosta ei saa kuitenkaan käyttää koeaikamääräyksen kiertämiseen, vaan sen tulee perustua todelliseen arvioon työn kestosta. Koeaikana työsopimus voidaan purkaa ilman työsopimuslain mukaisia irtisanomis- tai purkamisperusteita kumman tahansa osapuolen aloitteesta. Koeaikapurku on tehtävä koeajan aikana. Purkamisperuste ei saa olla epäasiallinen. Purkaminen ei ole koeajan tarkoituksen mukaista, jos se tehdään työvoiman vähentämiseksi. Koeaikapurkua ei siis voi tehdä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Työsopimusta ei voi solmia koeajaksi silloin, kun työntekijä tulee kahden vuoden kuluessa saman työnantajan palvelukseen vastaavankaltaisiin tehtäviin, joissa hän on aikaisemmin ollut. 19

23 1.2.5 Työkunta Työkunnasta on kysymys silloin, kun työntekijät ovat sitoutuneet työkuntana tekemään työtä yhteisesti. Työkuntaa edustaa työnantajaan nähden etumies. Työsuhde syntyy työnantajan ja kunkin työntekijän välille, vaikka etumies voikin allekirjoittaa työsopimuksen koko työkunnan puolesta. Etumiehen allekirjoittama työsopimus ja siihen mahdollisesti työnantajan ja etumiehen sopimat muutokset sitovat kaikkia työkuntaan kuuluvia työntekijöitä Työyhteenliittymä Työyhteenliittymä on kahden tai useamman yrityksen perustama yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on määrätyn rakennusprojektin toteuttaminen yhteisin resurssein. Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, eikä se harjoita erikseen elinkeinotoimintaa. Työyhteenliittymä huolehtii pääsääntöisesti itsenäisesti palkanmaksusta ja muusta henkilöstöhallinnosta eivätkä osakasyritykset tällöin ole työnantajina yhteenliittymässä, vaikka ne viime kädessä vastaavat oikeudellisesti yhteenliittymän velvoitteista. Työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä työyhteenliittymistä. Työyhteenliittymä voi tehdä paikallisia sopimuksia esim. erilaisten käytäntöjen yhteensovittamiseksi. Työyhteenliittymään voidaan siirtää työntekijöitä osakasyrityksistä tai palkata kokonaan uusia työntekijöitä. 1) Osakasyrityksistä työyhteenliittymään siirtyvät työntekijät Osakasyritysten työyhteenliittymään tulevat työntekijät pysyvät osakasyrityksen työntekijöinä ja työskentelevät yhteenliittymässä määräaikaisella palkkasopimuksella. Työsuhde säilyy muutoin muuttumattomana, jollei muuta sovita. Työsuhteen kestoa laskettaessa otetaan huomioon myös yhteenliittymässä työskennelty aika. Vuosiloman pituus ja lomapalkka määräytyy osakasyhtiöissä ja yhteenliittymässä yhteensä työskentelyn ajan perusteella. Myös esimerkiksi sairausajan palkkajaksot, työajan lyhennys ja irtisanomisajat määräytyvät yhteenlasketun työsuhteen keston perusteella. Irtisanomisajat määräytyvät yhteenlasketun työsuhteen keston perusteella. Työntarjoamisvelvollisuus, kun työ työyhteenliittymässä päättyy, on sillä osakasyhtiöllä, joka on siirtänyt/lähettänyt/komentanut työntekijän yhteenliittymään 2) Ulkopuolelta yhteenliittymään otettavat työntekijät Työyhteenliittymä voi tehdä työsopimukset omiin nimiinsä. Koska työyhteenliittymä on tarkoitettu yleensä olemaan voimassa vain rajoitetun lyhyehkön määräajan, muodostaa se lähtökohtaisesti perusteen tehdä myös työsopimuksesta määräaikainen. Määräaikaiselle työsuhteelle on kuitenkin aina oltava lainmukainen peruste ja jollei tällaista perustetta ole, on työsopimus toistaiseksi voimassa oleva, vaikka työnantajana olisikin työyhteenliittymä. 20

24 2 TYÖAIKA 2.1 Työajan määrittely Yleistä Työajan määritelmä Työaikaa säätelee työaikalaki. Työaikaa koskevia määräyksiä sisältyy myös maa- ja vesirakennusalan työehtosopimukseen. Seuraavassa on huomioitu työaikalain säännökset ainoastaan siltä osin kuin ne koskevat maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta soveltavia työnantajia. Pääsääntö: Työaikaa on työntekijän työhön käyttämä aika ja se muu aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä. Lisäksi työaikaan luetaan: 1. Matkaan käytetty aika, jos matkustamista on pidettävä työsuorituksena (ks. tarkemmin 2.1.2) 2. Lepoaika, jos työntekijä ei saa poistua työpaikaltaan. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 7 :n mukaista ruokataukoa ei lueta työaikaan, mutta kahvitauot luetaan työaikaan. (ks. tarkemmin 2.1.3) 3. Varallaoloon rinnastettava oleskelu työpaikalla (tilanteessa, jossa työntekijä on työnantajan käytettävissä työpaikalla, mutta ei voi jostakin työntekijästä riippumattomasta syystä työskennellä). Tällä ei työaikalain mukaan tarkoiteta varallaoloa, vaan kyseessä on normaali työaika. Työaikalain 5 :n mukaan varallaolo tarkoittaa, että työntekijä on asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Tällaista työaikalain mukaista varallaoloa ei lasketa työaikaan. Varallaolosta sovittaessa on sovittava myös siitä maksettavasta korvauksesta. (ks. tarkemmin 2.1.4) Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan säännöllinen työaika on enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Kappaleessa 2.2 käsitellään tarkemmin, mitä säännöllinen työaika tarkoittaa ja miten se voidaan TES:n mukaan järjestää Matka-ajat Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työaikaan, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Lähtökohtaisesti siis työajaksi ei lueta aikaa, joka kuluu siirtymiseen lähtöpisteestä työn suorituspaikalle ja sieltä takaisin. Matkustustavalla tai matkustamisen määrällä ei ole merkitystä. Mikäli matkaan käytetty aika on samalla työsuoritus, se luetaan työaikaan. Jos matka-aika tämän mukaisesti katsotaan työajaksi, se vaikuttaa myös ylityön kertymiseen. Matka-aika voi olla työaikaa esimerkiksi seuraavissa tilanteissa: 21

25 1. Kaivokseen laskeutuminen ja sieltä nouseminen. 2. Kuljetus työnantajan määräämästä lähtöpaikasta varsinaiseen työn suorituspaikkaan ja sieltä lähtöpaikkaan takaisin työnantajan järjestämänä yhteiskuljetuksena. Laissa tarkoitetaan vain sellaista työnantajan määräämää kuljetusta tai kulkemista lähtöpaikasta, johon työntekijän on ehdottomasti saavuttava niin, ettei hänellä ole oikeutta mennä muuta kautta tai muulla kuljetuksella työpaikalle. Jos työnantaja on sen sijaan vain järjestänyt vapaaehtoisen tietystä paikasta tapahtuvan kuljetuksen työpaikalle, mutta työntekijällä, joka ei halua käyttää tätä tilaisuutta hyväkseen, on oikeus mennä työpaikalle muutakin tietä ja muulla tavalla, kysymyksessä ei ole sellainen matkustaminen, joka olisi työaikaa. Matka-aikaa ei tällöin lueta työaikaan (ei edes siinä tapauksessa, että matkustamisesta olisi sovittu maksettavaksi korvaus). 3. Työsuoritukseksi voidaan katsoa esimerkiksi työnantajan määräyksestä tapahtuva muiden työntekijöiden kuljettaminen. 4. Muutoin matkustaminen voi muodostua työsuoritukseksi lähinnä silloin, kun työntekijä joutuu kuljettamaan moottoriajoneuvoa ja sen mukana työnantajan kuljettavaksi määräämiä, työn tekemistä varten tarkoitettuja tarvikkeita tai muita työntekijöitä. Tällä ei tarkoiteta pienien ammattityökalujen kuljetusta, vaan lähinnä erillisiä laitteita tai koneita, joiden kuljetus työnantajan on järjestettävä ja työnantaja määrää tällaisen kuljetustehtävän tietyn työntekijän työtehtäväksi. 5. Matkustaminen on työaikaa, jos työntekijän työtehtävänä on työkoneen siirtäminen paikasta toiseen (esim. ajoneuvonosturin kuljettaminen työmaalta toiselle). Jos matkustaminen on työsuoritus ja työaikaa, tältä ajalta tulee maksaa palkka ja tarvittaessa ylityökorvaukset, mikäli työaika matkustamisen vuoksi ylittää säännöllisen työajan. Mikäli matka-aikaa ei lueta työajaksi, palkka maksetaan vain työhön käytetyltä ajalta. Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan. Korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen. Käytännössä korvaus tulee kyseeseen tilanteessa, jossa työnantaja joko määrää tai muutoin on selkeästi pääteltävissä, että työntekijän tehtäviin kuuluu hakea tai viedä muita työntekijöitä työnantajan omistamalla tai hallinnoimalla ajoneuvolla työmaalle tai sieltä pois. Erilaiset vapaaehtoiset järjestelyt tai työnantajan tarjoama mahdollisuus yhteiskuljetukseen eivät aiheuta työnantajalle korvausvelvollisuutta. Esimerkkejä: Työnantaja on antanut työntekijöiden käyttöön auton. Työntekijät kokoontuvat vapaaehtoiseen kokoontumispaikkaan esimerkiksi huoltoasemalle, josta lähtevät yhdessä työmaalle. Kyse on vapaaehtoisesta kuljetuksesta, josta ei makseta kuljet- 22

26 tajalle eikä kyydissä oleville työntekijöille korvausta ja työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton ja kehottaa työntekijää noutamaan tietyt työntekijät esimerkiksi heidän kotoaan ja kuljettamaan heidät työmaalle. Kyse on joko työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tai olosuhteet osoittavat, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Kuljettajalla maksetaan edellä esitetyllä tavalla korvaus kuljettamiseen käytetyltä ajalta. Kyydissäolijoille ei makseta korvausta. Työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Matka-ajalta voi tulla maksettavaksi myös matka-ajan palkka. TES:n mukaan matka-ajan palkkaa maksetaan vain seuraavassa tilanteessa: Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa, on TES 23 :n mukaan maksettava yöpymistä edellyttäviltä matkoilta matka-ajalta korvauspalkka työmaan alkaessa ja päättyessä. Matka-ajan palkkaa maksetaan siis kerran työmaata kohden. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Tässä tarkoitettu matka-aika ei kuitenkaan ole työaikaa, eikä ko. aikaa lasketa mukaan laskettaessa ylityötuntien kertymistä. Pääsääntö: Matkustamista ennen työnteon aloittamista ja matkustamista työnteon päättämisen jälkeen ei lueta työaikaan Lepoajat Työaikalain 4 :n 2 momentin nojalla työaikaan luetaan sellaiset lepoajat työn lomassa, joiden aikana työntekijällä ei ole oikeutta vapaasti poistua työpaikalta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 7 :ssä säännelty ruokatauko luetaan työaikaan vain siinä tapauksessa, että työntekijälle on nimenomaan ilmoitettu, ettei hän saa poistua työpaikaltaan. Tällöin on muistettava säännöllisen vuorokautisen työajan enimmäismäärä 8 tuntia, johon tässä tapauksessa sisältyy edellä mainittu ruokatauko. Työehtosopimuksen 7 :n 5 luvun 3 kohdassa mainitut kahvitauot sen sijaan luetaan työehtosopimusmääräyksen nojalla aina työaikaan. Moottoriajoneuvon kuljettajille työaikalain mukaan annettavaa 30 minuutin pituista taukoa ei lueta työaikaan, jos kuljettaja voi sen aikana poistua työpaikalta. Tämä tauko pidettäneen useimmiten samalla ruokailutauon kanssa mainitun tauon kestäessä, eikä erillistä taukoa siten tule pidettäväksi Varallaolosta Työaikalain (TAL 5 ) mukainen varallaolo tarkoittaa työntekijän olemista asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Työaikalain 5 :n asuntovarallaoloajaksi katsotaan vain sellainen päivystäminen, jolloin työntekijä ei saa lainkaan poistua asunnostaan. Asuntovarallaoloon käytetystä ajasta vähintään puolet on korvattava joko rahalla tai vastaavalla (= ½ varallaoloajasta) säännöllisenä työaikana annettavalla vapaa-ajalla. Muun eli asuntovarallaoloa lievemmän varallaolon osalta ei ole kiinteää korvausperustetta vaan työnantajan ja työntekijän tulee sopia korvauksesta erikseen. Asuntovarallaoloa lievemmästä varallaolosta on kysymys esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijä on velvollinen olemaan matkapuhelimella tavoitettavissa ja saapumaan kutsun saatuaan esimerkiksi tunnin tai kahden tunnin kuluttua työhön. Harkittaessa tällaisesta varallaolosta maksetta- 23

27 vaa korvausta on otettava huomioon varallaolosta työntekijän vapaa-ajan viettämiselle aiheutuvat rajoitukset. Varallaolosta ja sen korvaamisesta tulee aina sopia erikseen. Työntekijän ei ole pakko suostua varallaoloon, mutta suostuessaan siihen hänen on tällöin oltava sopimuksen mukaisesti varallaoloaikana joko asunnossaan tai muualla tavoitettavissa niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Hoidon alueurakoinnin osalta varallaolosta ja siitä suoritettavasta korvauksesta on sovittu erikseen työehtosopimuksella (ks ). 2.2 Säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on TES:n 7 :n mukaan enintään 8 tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Säännöllisen työajan pituus sisältää siis sekä vuorokautisen että viikoittaisen rajoituksen. Molempia rajoituksia sovelletaan rinnakkain. Näiden aikojen ylittävä työaika on vastaavasti vuorokautista tai viikoittaista ylityötä. Paikallisesti voidaan sopia myös pidemmästä vuorokautisesta tai viikoittaisesta työajasta, ks Pääsääntö säännöllisen työajan osalta on 8 h päivässä ja 40 tuntia viikossa. Työntekijän kanssa voidaan sopia myös 8 tuntia lyhyemmästä työpäivästä tai alle viiden työpäivän työviikosta. Mikäli sovitaan säännöllisten työaikojen osalta 8 tuntia lyhyemmästä työpäivästä tai alle viiden työpäivän työviikosta tulee huomioida, että työntekijän työajat on sovittava siten, että työntekijä tietää, milloin ja miten pitkiä hänen työpäivänsä on. Alalla toimivien yritysten palveluksessa olevien työntekijöiden työsopimuksissa työpäivät ja työtunnit määritellään siten, että työntekijä tietää etukäteen kuluvan ja seuraavan tilikauden työpäivät ja työtunnit. Tämä määräys ei koske eläkeläisiä, opiskelijoita ja muita vastaavassa asemassa olevia vain omasta halustaan satunnaisia työpäiviä tekeviä. Määräystä ei myöskään sovelleta tilanteissa, joissa päivittäisten työtuntien määrittely työn luonteen vuoksi on mahdotonta (esim. tien hoito) tai muuttuneiden olosuhteiden vuoksi ei voi työskennellä (esim. sääesteet). Työajan siirtäminen on mahdollista sitä koskevien määräysten mukaisesti. Tätä määräystä sovelletaan myös vuokrattujen työntekijöiden työsuhteissa työsopimuslain määrittelemällä tavalla. Säännöllisen työajan käsite ei määrittele sitä, kuinka työaika sijoitetaan. Työajan sijoittamista rajoittavat mm. maa- ja vesirakennusalan sunnuntai- ja yötyötä koskevat määräykset. Ks. työajan sijoittamisesta 2.3. Työajan käyttämiseksi mahdollisimman tehokkaasti voidaan säännöllinen työaika työehtosopimuksessa ja työaikalaissa mainituin edellytyksin järjestää myös pääsäännöstä poikkeavasti. Maa- ja vesirakennusalalla on useita eri tapoja järjestää säännöllinen työaika: Pääsääntö: 8 h/pvä ja 40 h/vko (TES 7 1. kohta) Myös esim. 7,5 h/pvä ja 37,5 h/vko on mahdollinen Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika: 40 h/viikko, max. 20 viikon tasoitusjakso, enintään 10 h/pvä ja 50 h/vko tai poikkeuksellisesti 12 h/pvä ja yli 50 h /vko (TES 8 1. kohta) 24

28 Jaksotyö eräissä erikseen mainituissa töissä: Työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tai kolmen viikon ajanjaksona enintään 120 tuntia (TES 7 3. kohta, TAL 7 ) Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä: 40 h/vko, max. 5 viikon tasoitusjakso (TES 7 2. kohta) Lisäksi maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitesopimukset mahdollistavat työaikajärjestelyt tietyissä työtehtävissä: Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset: 40 h/viikko, max. 52 viikon tasoitusjakso, enintään 10 h/pvä ja 50 h/vko (oma sopimus TES:n liitteenä) Teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän jatkuvan 2-vuorotyön työaika: 36,4 h/vko, max. vuoden tasoitusjakso (oma sopimus TES:n liitteenä) Teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävän keskeytymättömän 3- vuorotyön työaika: 34,9 h/vko, max. vuoden tasoitusjakso (oma sopimus TES:n liitteenä) Ruoppaustyön työaika 40 h/viikko, max. 12 h/vrk 4 viikon ja ulkomaantyössä 8 viikon tasoitusjaksolla (oma sopimus TES:n liitteenä) Pääsääntö: 8 h / pvä, 40 h / vko Pääsääntöisesti työaika järjestetään siten, että se on enintään 8 h/pvä ja 40 h/vko. Tyypillisin esimerkki pääsäännön mukaisesta työajasta on viisi 8 tunnin pituista työpäivää maanantaista perjantaihin. Työehtosopimuksen 7 :n mukaan lauantai on pääsääntöisesti vapaapäivä, mutta työaika on mahdollista järjestää myös siten, että työpäivät ovat esimerkiksi tiistaista lauantaihin. Tämä on kuitenkin poikkeuksellinen työaikajärjestely. On myös mahdollista teettää työtä kuutena päivänä viikossa siten, että säännöllinen työaika on kuitenkin enintään 40 tuntia viikossa. Työaikalain mukaan viikkolepo on annettava ensisijaisesti sunnuntaina. Ellei muuta ole paikallisesti tai yksittäisen työntekijän osalta erikseen sovittu, työaika määräytyy pääsäännön mukaisesti Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika Työajasta voidaan TES 8 :n mukaan sopia paikallisesti siten, että säännöllinen työaika tasoittuu enintään kahdenkymmenen (20) viikon aikana keskimäärin enintään 40 tuntiin viikossa. Päivittäinen työaika voi tällöin olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Poikkeuksellisesti voidaan sopia pidemmästäkin vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää kuitenkaan 12 tuntia. Tämän 25

29 poikkeuksellisen työajan käyttäminen edellyttää INFRAn ja Rakennusliiton vahvistusta ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön. Keskimääräisen työaikajärjestelyn tarkoitus Työajan sijoittamisella voidaan edistää työn tuottavuutta samoin kuin työntekijöiden työaikaa koskevien toivomusten toteutumista. Työaikajärjestelyt voivat tarvittaessa vaihdella esim. vuoden eri aikoina, työmaan sijainnin tai olosuhteiden mukaan, tilaajan tai viranomaisten määräyksestä, työkone- tai työntekijäkohtaisesti tai ryhmittäin samoin kuin tehtävän työn perusteellakin. Esimerkkeinä tällaisista ovat työt syrjäisillä työmailla, lyhyehköt tiukka-aikatauluiset urakat, tehdaslaitosten seisokkien aikana tehtävät työt, liikennejärjestelyiden vaatimat poikkeukselliset työt ja sulanmaan aikana tehtävät työt. Paikallisesti sovittu keskimääräinen työaikajärjestely on vaihtoehtoinen työehtosopimuksen työaikamääräysten kanssa. Jos työaikajärjestelystä ei ole paikallisesti sovittu, noudatetaan työehtosopimuksen työaikamääräyksiä. Keskimääräisen työajan käyttäminen edellyttää paikallista sopimista Keskimääräisen työajan käyttämisestä sovitaan työehtosopimuksen paikallista sopimista koskevien määräysten (TES 28 ) mukaisesti seuraavin tarkennuksin (TES 8 5. kohta): 1) Sopimuksen tulee olla aina kirjallinen. 2) Sopimus tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. 3) Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävänsä luonteen vuoksi joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. 4) Työryhmän tai yksittäisen työntekijän solmima paikallinen sopimus ei saa olla ristiriidassa työnantajan ja luottamusmiehen kesken mahdollisesti solmitun työaikoja koskevan ns. raamisopimuksen kanssa. 5) Yksilötason paikallisesta sopimuksesta on tiedotettava luottamusmiehelle. Luottamusmiehen tekemä sopimus sitoo kaikkia niitä työntekijöitä, joita hän edustaa. Tästä huolimatta työntekijä, joka itse ei ole ollut sopijana on kuitenkin oikeutettu noudattamaan aikaisempaa työaikaansa, jos hän ilmoittaa siitä työnantajalle viimeistään kahta päivää ennen paikallisen sopimuksen soveltamista. Jos yrityksessä ei ole luottamusmiestä, työntekijöiden kanssa suositellaan pidettäväksi yhteinen selvitystilaisuus, jossa asia käsitellään. Paikallinen sopiminen voidaan tehdä kaksivaiheisena. Ensin sovitaan keskimääräisen työaikajärjestelyn aloittamisesta, missä yhteydessä voidaan sopia järjestelyn "raamit". Tämän jälkeen konkreettisessa tilanteessa sovitaan luottamusmiehen, työryhmän tai ao. työntekijän kanssa työaikajärjestelyistä tarkemmin. Sopiminen voidaan tehdä myös yksivaiheisena eli sovitaan samassa yhteydessä sekä järjestelyn "raamit" että yksityiskohdat. Näin toimimalla päästään siihen, että jokaista työtuntilistaa ei tarvitse erikseen hyväksyä, jos osapuolet ovat sopineet ne periaatteet, joilla lista tehdään. Sopimus voidaan solmia määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Sopimus voidaan irtisanoa kolmen kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ellei lyhyemmästä ir- 26

30 Työaikajärjestelmä tisanomisajasta ole sovittu. Keskimääräisen työajan käyttämistä koskevaa sopimusta ei kuitenkaan voida irtisanoa päättymään kesken tasoitusjakson. Max 10 h/vrk ja 50 h/vko Työaikajärjestelmä voidaan sopia siten, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin 40 tuntia siten, että se ennalta laaditun työtuntijärjestelmän mukaisesti enintään 20 viikon pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin. Tasoitusjakso voi olla 20 viikkoa lyhempikin kuitenkin siten, että lyhin tasoitusjakso on yksi viikko. Työaika ei saa ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. Esimerkkejä: Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 4 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista torstaihin. Työaika tasoittuu viikossa 40 tuntiin. Työtä tehdään 10 tunnin työvuorossa 5 päivänä viikossa. Työpäivät ovat maanantaista perjantaihin. Työaika tasoittuu viidessä viikossa 40 tuntiin siten, että työntekijä on työssä neljä viikkoa, jonka jälkeen hänellä on yksi viikkoa vapaata. Poikkeuksellisesti pidempi työaika Poikkeuksellisesti voidaan sopia edellä mainittua 10/50 tuntia pidemmästä vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöinkään ylittää 12 tuntia. Se mikä on poikkeuksellista, määräytyy kussakin konkreettisessa tilanteessa erikseen yrityksen koon, toimialan, tehtävän työn ja toteutettavan järjestelyn suhteessa normaaliin toimintaan. Yli 10 tunnin vuorokautista ja/tai yli 50 tunnin viikoittaista työaikaa ei voida käyttää jatkuvasti vaan näiden työaikojen käyttämisen tulee olla poikkeuksellista. Seuraavassa on esimerkkitapauksia, joissa poikkeuksellisuuden kriteerit täyttyvät ja vuorokautinen työaika voidaan sopia yli 10 tunnin pituiseksi ja viikoittainen työaika yli 50 tunnin pituiseksi: a) Työ edellyttää erityisosaamista tai -kalustoa Toisinaan on tehtävä nopeasti töitä, joiden tekijöiltä edellytetään erityistä ammattitaitoa. Tällaisia ammattimiehiä on yrityksen palveluksessa usein vain yksi tai vain muutamia tai ainoastaan yksi näihin töihin erikoistunut työryhmä. Töiden poikkeuksellisen nopea loppuun saattaminen voi edellyttää poikkeuksellisen pitkää työaikaa. Joskus työssä tarvitaan erikoiskalustoa, jota on saatavissa vain rajoitetuksi ajaksi. Tämä voi aiheuttaa tarpeen käyttää poikkeuksellista työaikaa. b) Työmaaolosuhteet ovat poikkeukselliset Tarve poikkeuksellisen pitkään työaikaan voi aiheutua myös työmaan olosuhteista. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi seuraavat: Tie- tai katualueella joudutaan tekemään töitä normaalin työajan ulkopuolella silloin, kun ajoneuvoliikenne on hiljaista ja ajoneuvoliikenteelle työmaasta aiheutuva haitta halutaan poistaa nopeasti. 27

31 Liittojen vahvistus Rautatiealueella joudutaan tekemään töitä normaalin työajan ulkopuolella silloin, kun junaliikenne on vähäistä ja junaliikenteelle työmaasta aiheutuva haitta halutaan poistaa nopeasti. Tehdasalueella tehdään töitä seisokin aikana ja seisokki halutaan lopettaa nopeasti. c) Viranomaislupa Viranomaisluvassa voidaan edellyttää, että työ on suoritettava loppuun poikkeuksellisen lyhyessä ajassa tai poikkeuksellisina kellonaikoina. d) Poikkeuksellisen vaikeat työaikajärjestelyt tilaajasta tai viranomaisista johtuvista syistä Jos työn tilaaja tai viranomainen edellyttää poikkeuksellisen pitkää työaikaa, mikä johtaisi poikkeuksellisen hankaliin työaikajärjestelyihin, voidaan sopia yli 10 tunnin vuorokautisen työajan käytöstä. Työnantajan tulee lähettää tässä mainittu yli 10 tunnin vuorokautisen tai yli 50 tunnin viikoittaisen työajan käyttämistä koskeva paikallinen sopimus INFRAlle ja Rakennusliitolle vahvistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa ja liittojen tulee viikon kuluessa päättää, vahvistavatko ne sopimuksen. Vahvistamatta jättäminen voi tapahtua vain perustellusta syystä. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi se, ettei paikallista sopimusta ole tehty TES:n 8 ja 9 :ien mukaisesti, tai että poikkeavalle työajan käytölle ei ole olemassa asiallista syytä. Liitteenä on malli vahvistamispyyntölomakkeesta. Työajoista johtuvat lisät Poikkeavien työaikojen korvaamisesta (= ilta- ja yötyölisät TES 15 4) voidaan paikallisesti sopia toisin. Kun sovitaan poikkeuksellisesti pidemmästä työajasta (yli 10 h/pvä tai yli 50 h/vko), paikallisessa sopimuksessa tulee samalla sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantain tehdystä työstä. Korvauksen määrä on paikallisesti sovittavissa. Lomautus tai työsuhteen päättäminen Palkanmaksu Työntekijän lomautus ei voi alkaa ennen kuin työaika on tasoitettu sovittuun tuntimäärään. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi, ja tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa. 28

32 Matkakustannusten korvaukset Työehtosopimuksen 8 :n 7 kohdan mukaan työntekijällä on oikeus päivittäisten matkakustannusten korvauksiin TES 23 :n mukaisesti työvuorojen pituudesta riippumatta. Tämä tarkoittaa sitä, että tehtäessä työtä esimerkiksi 10 tuntia päivässä neljänä päivänä viikossa päivittäisten matkakustannusten korvaus ja mahdollinen ateriakorvaus maksetaan tehtyjä työpäiviä vastaavasti (vain) neljältä päivältä. Vastaavasti menetellään päivärahan osalta, eli päiväraha maksetaan vain matkavuorokausien lukumäärän mukaan riippumatta työpäivänä tehtyjen työtuntien määristä. Korvauspalkat ja ansionmenetysten korvaukset Oikeus korvauspalkkoihin ja ansionmenetysten korvauksiin määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti (TES 8 7. kohta). Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi sairausajan palkka maksetaan niiltä päiviltä ja niiltä työtunneilta, jotka työntekijä työvuoroluettelun mukaan olisi työssä ollessaan tehnyt. Vapaina annettavat arkipyhät ja itsenäisyyspäivä korvataan kahdeksan tunnin mukaan, ellei ole sovittu lyhyemmästä säännöllisestä työajasta, jolloin ne korvataan sovitun työajan mukaisesti. Jos työntekijälle maksetaan korvauspalkkaa tai ansionmenetyksen korvausta yli sen ajanjakson, jonka ajaksi työvuoroluettelo on laadittu, katsotaan yli menevien päivien työajan määräytyvän TES 7 :n mukaan eli nämä päivät korvataan 8 tunnin säännöllisen työajan mukaan. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Työajan tasoittumisjärjestelmän tarkoituksena on, että työntekijä voi etukäteen selvittää, mikä on sovellettava tasoittumisjakso ja miten työajat vaihtelevat viikoittain (työaikojen muutoksista sivulta 31 alkaen). Valmistellessaan työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuojeluvaltuutettuakaan, työntekijöille, tilaisuus esittää mielipiteensä. Järjestelmä on laadittava etukäteen koko siksi ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu 40 tuntiin. Järjestelmä tulee siis laatia etukäteen koko tasoitusjakson pituiseksi. Esimerkiksi sovittaessa kokeilusta 6 viikon tasoitusjaksolla on työajan tasoittumisjärjestelmä laadittava 6 viikon pituiseksi ja työajan on tasoituttava sinä aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Tasoittumisjärjestelmästä on ilmettävä kunkin viikon säännöllinen työaika. Työpaikalle on lisäksi laadittava vähintään viikkoa ennen jakson alkamista kirjallinen työvuoroluettelo. Työvuoroluettelosta tulee ilmetä 1) päivittäisen säännöllisen työajan alkamis- ja päättymisajankohta 2) lepoaikojen ajankohdat (esim. ruokailu- ja kahvitauon pituus ja ajankohta) sekä 3) viikoittaiset vapaapäivät. Työvuoroluettelo on laadittava samaksi ajanjaksoksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä, jollei se tasoitusjakson pituuden tai suoritettavan työn epäsäännöllisyyden vuoksi ole erittäin vaikeata. Työvuoroluettelo on kuitenkin laadittava niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. 29

33 Vapaapäivät määräytyvät työtuntijärjestelmän mukaisesti. Työtuntijärjestelmää laadittaessa on pidettävä tavoitteena, että työntekijälle järjestetään sunnuntain lisäksi toinenkin vapaapäivä, jonka tulisi mahdollisuuksien mukaan olla lauantai. Liitteenä on malli työtuntijärjestelmälomakkeesta. Esimerkki 1: Pääsäännön mukainen työtuntijärjestelmä Työpaikalla on sovittu sovellettavaksi seuraavan sisältöistä työaikaa ja työtuntijärjestelmää: Työvuoro alkaa klo 7.00 ja päättyy työtuntijärjestelmän mukaisen säännöllisen vuorokautisen työajan jälkeen. Kahdeksan (8)-tuntisen työ-päivän puolessa välissä pidetään ½ tunnin ruokailutauko, jota ei lueta työaikaan. Kymmentuntisena (10) työpäivänä ½ tunnin ruokailutauko pidetään neljän (4) tunnin jälkeen. Kahden tunnin välein pidetään 12 minuutin kahvitauko, joka luetaan työaikaan. Työtunnit voidaan järjestää esimerkiksi seuraavasti: Ma Ti Ke To Pe La vko T vko 2 vp T vko Yhteensä 120 h = 40 h/vko Paikallisesti voidaan sopia, että työtuntijärjestelmässä ei makseta ilta- ja yötyölisiä. Tämä tulee nimenomaisesti sopia. Kaikki tämän työajan tasoittumisjärjestelmän perusteella tehdyn työtuntijärjestelmän mukaiset tunnit ovat säännöllisiä työtunteja. Työntekijä ansaitsee työajan lyhennysvapaita kaikilta työtuntijärjestelmän mukaisilta vapaapäiviltäkin, joilla työaika on tasoitettu keskimäärin 40 tunniksi viikoksi (T-päivä). TES:n 7 :n mukaan lauantai on vapaapäivä, ellei työn luonteen tai tuotantoteknisten syiden takia ole tarvetta tehdä työtä lauantaina. Jollei muusta vapaapäivästä sovita, lauantaina työssä olevalle annetaan vapaaksi jokin muu päivä samalla tai seuraavalla viikolla. Koska viikon 1. lauantai oli työpäivä, työnantaja on tässä esimerkissä määrännyt 2. viikon maanantain vapaapäiväksi. Esimerkki 2: Poikkeuksellinen 12 tunnin työtuntijärjestelmä Yrityksessä noudatetaan esimerkin 1 työtuntijärjestelmää. Nyt yritys saa poikkeuksellisen urakan, joka edellyttää 12 h työpäiviä. Työmaa kestää kaksi viikkoa ja töitä voidaan tehdä arkipäivisin. Työtunnit voidaan järjestää seuraavasti: Ma Ti Ke To Pe La vko vko vko 3 T T T T T HUOM! Poikkeuksellinen työajan (12 h) käyttö edellyttää liittojen etukäteisvahvistusta. Yhteensä 120 h = 40 h/vko 30

34 Työaikojen muutokset Maa- ja vesirakennusalalla tulee tilanteita, jolloin on tarve muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää tai työvuoroluetteloa. Valmistellessaan tai aikoessaan muuttaa työajan tasoittumisjärjestelmää työnantajan on varattava työntekijöiden luottamusmiehelle tai, jollei tällaista ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tai jollei työpaikalla ole työsuojeluvaltuutettuakaan, työntekijöille, tilaisuus esittää mielipiteensä. Luonnokseen perehtymiseen on varattava riittävä aika ottaen huomioon työvuoroluettelon muuttamiselle säädetyt ajat. Työajan tasoittumisjärjestelmän muutoksista on ilmoitettava työntekijälle hyvissä ajoin. Muutoksille ei ole asetettu muuta rajoitusta. Työvuoroluetteloa ja työaikoja muutetaan ensisijaisesti sopimalla (TES 7 Työajan siirtäminen 3. kohta). Jos asiasta ei voida sopia, työnantajalla on oikeus muuttaa työvuoroluetteloa töiden järjestelyyn liittyvästä painavasta syystä. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Kiireellisessä tapauksessa, joka yhteisesti todetaan, voidaan järjestely toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta Jaksotyö Työehtosopimuksessa on sovittu työaikalain mukaisista jaksotyömääräyksistä. Jaksotyö on joustava keskimääräinen työaikajärjestely, jossa ei ole rajoitettu vuorokautisen ja viikoittaisen työajan pituutta. Jaksotyössä työaika on kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia ja kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työehtosopimuksen 7 :n 2. kappaleen 3. kohdan mukaan työaikalain 7 :n mukaista jaksotyötä voidaan käyttää vain seuraavissa töissä: tavarankuljetustyö o tarkoitetaan kaikenlaatuista tavarankuljetusta yleisesti liikenteeseen käytettävällä tiellä. Yksinomaan työmaan sisällä (ei yleisellä tiellä) tapahtuvaa tavaran siirtämistä paikasta toiseen ei sen sijaan pidetä tässä mielessä kuljetuksena, eikä työmaan sisäisiin kuljetuksiin voida soveltaa jaksotyömääräyksiä aluksen ja rautatievaunun lastaus- ja purkaustyö o jaksotyömääräyksiä voidaan soveltaa niihin työntekijöihin, jotka suorittavat yksinomaan varsinaista kuormaustyötä, kun taas jaksotyömääräyksiä ei voida soveltaa niihin teollisuuslaitosten työntekijöihin, jotka suorittavat tavaran kuljetusta kuormauspaikalle rautatievaunuihin kuormaamista varten. koneellinen metsänparannustyö o seuraavat työt: metsän uudistaminen, kulotus, nuoren metsän hoito, energiapuun korjuu, metsänterveyslannoitus, kunnostus, ojitus sekä metsätien tekeminen. vartiointi- ja vartioinnin ohella tehtävä lämmitystyö Jos työntekijän työ on pääasiassa jaksotyönsäännösten mukaista, voidaan jaksotyömääräyksiä soveltaa koko hänen työhönsä. Ratkaisevaa on työntekijän tekemän työn laatu, ei yrityksen toimiala. 31

35 Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo jaksotyössä Työajan siirtäminen Myös jaksotyötä varten on laadittava työehtosopimuksen 9 :n 1 kappaleen mukainen työajan tasoittumisjärjestelmä vähintään ajaksi, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu säädettyyn keskimäärään. Jaksotyössä työvuoroluettelosta on käytävä selville ainakin päivittäisen työajan alkamisaika sekä työntekijän vapaapäivät. Työajan tasoittumisjärjestelmää ja työvuoroluetteloa voidaan muuttaa siten kuin sivulla 31 on keskimääräisen työajan käyttämisen osalta esitetty. Ylityömääräykset jaksotyössä Jaksotyössä työn jatkuttua koko kahden tai kolmen viikon ajanjakson on 12 tai 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka (TES 10 ) Keskimääräinen viikkotyöaika kolmivuorotyössä Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan kolmivuorotyössä järjestää myös siten, että se tasoittuu tietyn, enintään viiden viikon pituisen, ajanjakson kuluessa keskimäärin 40 tunniksi viikossa. Tämä edellyttää, että vahvistetaan etukäteen työtuntijärjestelmä, sekä ajanjaksot, joiden kuluessa viikkotyöaika tasoittuu keskimäärin 40-tuntiseksi. Säännöllinen vuorokautinen työaika voi olla enintään 8 tuntia, ellei ole paikallisesti sovittu käytettäväksi TES 8 :n mukaista keskimääräistä työaikaa, jolloin vuorokautinen työaika voi olla enintään 10 tai poikkeuksellisesti 12 tuntia. Keskimääräisen viikkotyöajan työtuntijärjestelmä voi olla esimerkiksi seuraavanlainen: Vko Ma Ti Ke To Pe La Su Esimerkkitapauksessa viikkolepo pidettiin kuten normaalisti sunnuntaina. Työtuntijärjestelmän ylittävä työaika on ylityötä, joka jaotellaan vuorokautiseen ja viikoittaiseen kuten pääsäännön tapauksessakin. Jos taas työsuhde päättyy kesken tasoitusjakson ennen kuin työaika on ehtinyt tasoittua keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohden 40 tuntia pidempi ja tämän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. 32

36 2.3 Työajan sijoitus Työvuorokauden ja työviikon alkaminen Työvuorokausi alkaa säännönmukaisen työvuoron alkaessa ja päättyy 24 tunnin kuluttua alkamisesta. Työ alkaa yksivuorotyössä kello 07.00, jolloin alkaa myös työvuorokausi. Vuorotyössä työvuokausi alkaa säännönmukaisen työvuoron alkaessa. Työviikko alkaa maanantaina - lukuun ottamatta 3-vuorotyötä, jolloin työviikon katsotaan alkavan sunnuntaina silloin, jos työntekijä säännönmukaisesti saapuu työhönsä sunnuntaina. Sunnuntai- ja pyhätyökorvaus lasketaan kuitenkin kalenteriajalta eli kello Työn alkaminen ja päättyminen Yksi- ja kaksivuorotyö Työ alkaa yksivuorotyössä kello ja päättyy kello Kaksivuorotyössä työ alkaa kello ja päättyy viimeistään kello Vuorot vaihtuvat viikoittain. Kolmivuorotyö, jaksotyö ja keskimääräinen työaika Työ alkaa ja loppuu työvuoroluettelon mukaisesti. Kolmivuorotyön ja paikallisesti sovitun keskimääräisen työaikajärjestelyn osalta työvuoroluetteloon merkittävä: 1) milloin työvuoro säännönmukaisesti alkaa ja päättyy 2) vapaapäivät sekä 3) jakson, jonka kestäessä viikoittainen työaika tasoittuu keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Jaksotyön osalta työvuoroluetteloon merkittävä: 1. päivittäisen työajan alkamisaika sekä 2. työntekijän vapaapäivät. Työajan sijoitus voidaan järjestää myös edellisistä poikkeavasti: Jos aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista, työaika voidaan järjestää edellä mainituista yleisistä työn aloittamis- ja päättämisajoista poikkeavasti. Tällaisista työajan muutoksista on ilmoitettava työntekijälle kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää aikaisemmin. Tämä tarkoittaa sitä, että määrätyn työajan noudattamisen ja sitä koskevan ilmoituksen väliin jää ainakin kaksi työvuoroa tai kaksi vapaapäivää. Yhteisesti todetussa kiireellisessä tapauksessa työn järjestely voidaan toteuttaa ilman ennakkoilmoitusta (TES 7 4 luku 2. kohta). Työajan järjestäminen yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti ei edellytä työntekijöiden suostumusta vaan työnantaja voi päättää tästä yksipuolisesti työnjohtooikeutensa rajoissa, kunhan työehtosopimuksen asettamat edellytykset täyttyvät eli poikkeava työajan järjestely on aloittamis- ja lopettamistöiden, koneiden tehokkaan käytön tai muuten työn järjestelyn vuoksi tarpeellista. 33

37 2.3.3 Poikkeavien työaikojen korvaaminen Varsinainen vuorotyö Ilta- ja yötyö Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,21 euron suuruinen lisä sekä yövuorossa 2,28 euron suuruinen lisä. Vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ja muuttuvat ennakolta sovituin ajanjaksoin. Seuraava vuoro alkaa useimmiten edellisen vuoron päättyessä. Vuorojen katsotaan vaihtuvan säännöllisesti myös silloin, kun vuoro jatkuu enintään yhden tunnin yhdessä seuraavan vuoron kanssa tai vuorojen väliin jää enintään yksi tunti. Vuorotyötä on työehtosopimuksen mukaisesti kaksivuorotyö, jota tehdään kello välisenä aikana ja kolmivuorotyö, jossa työaika määräytyy työvuoroluettelon mukaisesti. Omalla sopimuksella määritellyt jatkuva kaksivuorotyö ja keskeytymätön kolmivuorotyö ovat myös tässä tarkoitettua vuorotyötä. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- tai hätätyötä, mutta joka tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, maksetaan korotusta seuraavasti: a) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana iltatyölisää 1,21 euroa. b) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana, maksetaan yötyölisää 2,28 euroa. Silloin, kun normaalipituinen työpäivä tehdään työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, siitä on maksettava ilta- ja yötyölisät, jos tämän työehtosopimuskohdan muut edellytykset täyttyvät. Esimerkki: Koneenkuljettaja, säännöllinen työaika työmaalla kello Työn järjestelyn vuoksi on tarpeellista teettää työtä kello välisenä aikana. Työaika: Kello kello Kello Kello h (+ruokatunti), joista korottamattomia työtunteja. ruokatunti. 4 h, iltatyölisänä 1,21 euroa/h Yötyökielto Työajan järjestämistä yleisistä työn aloittamis- ja päättymisajoista poikkeavasti rajoittaa työaikalain 26 :ssä oleva ns. yötyökielto. Yötyöksi katsotaan työ, jota tehdään kello välisenä aikana. Työnantajan on työsuojeluviranomaisen pyynnöstä ilmoitettava tälle säännöllisesti teettämästään yötyöstä. Yötyötä saa teettää: 1. jaksotyössä 2. työssä, joka on järjestetty kolmeen tai useampaan vuoroon 3. työssä, joka on järjestetty kahteen vuoroon, kuitenkin enintään kello 1.00 asti 4. yksivuorotyössä mm. seuraavissa tapauksissa: 34

38 yleisten teiden, katujen ja lentokenttien sekä niillä sijaitsevien laitteiden kunnossapito- ja puhtaanapitotyössä sellaisissa huolto- ja korjaustöissä, jotka ovat välttämättömiä liikkeissä, laitoksissa tai yrityksissä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi töissä, joita ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa, kun asiasta on paikallisesti sovittu (TES luku 1. kohta) töissä, jotka ovat välttämättömiä vahinkojen estämiseksi tai niiden rajoittamiseksi (hätätyö) turvetyömailla turpeen nostokautena sahalaitosten kuivaamossa työssä, jota sen luonteen vuoksi tehdään lähes yksinomaan yöllä Aluehallintoviraston luvalla ja sen määräämin ehdoin työssä, jossa työn teknillinen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat (ks ) Lisäksi TES:n 10 :ssä säädetään yötyöstä. Yötyön teettäminen on mahdollista yllämainittujen työaikalain 26 :n sallimien tilanteiden lisäksi muulloinkin, jos työtä ei voida suorittaa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä. Tällöin yötyön teettäminen edellyttää paikallista sopimista. Mainitut yötyötä koskevat rajoitukset on otettava huomioon mm. aloittamis- ja lopettamistöitä suoritettaessa sekä keskimääräistä työaikajärjestelyä käytettäessä, jollei käytetä kolmivuorotyötä. 2.4 Ruoka- ja virkistystauot sekä moottoriajoneuvon kuljettajan tauot ja lepoajat Tauot säännöllisenä työaikana (7 5 luku) Ruokailutauko Kahvitauko Annetaan, kun työaika vuorokaudessa kestää yli 6 tuntia (TAL 28 ) Pituus 1 tunti; vuorotyössä tai jaksotyössä vähintään 1/2 tuntia (TAL 28 ) Paikallisesti voidaan sopia, että ruokatauko on puoli (½) tuntia Ei lueta työaikaan (Ruokailutauon ajalta ei makseta palkkaa, eikä se varhenna ylitöiden kertymistä) Työntekijä saa esteettömästi poistua työpaikalta (Huom. mikäli työntekijä ei saa poistua työpaikalta ruokailutauon aikana, ruokailutauko on työaikaa ja työnantajan on maksettava palkka tauon ajalta) Sijoitetaan 8-tuntisen työvuoron puoliväliin tai lomittain toisten työntekijäin ruokailutaukojen kanssa Työvuoron aikana annetaan kaksi 12 minuutin mittaista kahvitaukoa Toinen sijoitetaan työvuoron alku- ja toinen loppupuoliskolle (kahvitauot sijoitetaan ruokailutauon molemmin puolin). Työntekijän kahvitauko voidaan sijoittaa lomittain toisten työntekijöiden kahvitaukojen kanssa. Luetaan työaikaan (Kahvitaukojen ajalta on maksettava palkka) Työntekijä ei saa poistua työpaikalta ilman lupaa Töiden sujuvuuden varmistamiseksi tauot voidaan lomittaa. 35

39 2.4.2 Tauot ylityössä (TES 7 5 luku 3 kohta) Vuorokautinen ylityö Kahvitauko Annetaan, jos työntekijä jää ylitöihin heti säännöllisen työajan päätyttyä ja työpäivä kestää yhteensä yli kahdeksan tuntia jos kahdeksan tunnin ylitys kestää lyhyen ajan, ei taukoa kuitenkaan anneta Pituus 15 minuuttia Luetaan työaikaan (eli maksetaan palkka ylityökorotuksin) Ensimmäinen sijoitetaan heti säännöllisen työajan päättymisen jälkeen ja seuraavat aina sen jälkeen, kun työtä on tehty 2 tuntia. HUOM! Ylityö ei pääty kahvitaukoon. Esimerkki Työntekijä jää ylitöihin kello väliseksi ajaksi eli ylityötä 2 h 15 min. Kahvitauko annetaan kello Seuraava kahvitauko alkaisi kello 18.15, mutta koska työ ei jatku, taukoa ei anneta. Kahvitaukoa ei anneta ylityön kestäessä lyhyen ajan. Tyypillinen lyhytaikainen ylityö on kysymyksessä silloin, kun kone huolletaan säännöllisen työajan jälkeen. Ruokailutauko Viikoittainen ylityö Jos työaika ylittää vuorokaudessa 10 tuntia, työntekijällä on halutessaan oikeus pitää enintään puoli tuntia kestävä lepoaika kahdeksan tunnin työskentelyn jälkeen. Ruokailutauko Myös viikoittaisen ylityön osalta on noudatettava työaikalain 28 :n säännöstä, jonka mukaan työntekijälle on annettava yhden tunnin mittainen ruokailutauko silloin, kun työaika vuorokaudessa on 6 tuntia pidempi. Ruokailutauon aikaa ei lueta työajaksi (eli ei makseta palkkaa) ja työntekijä saa tänä aikana vapaasti poistua työpaikaltaan. Siis silloin, kun viikoittaista ylityötä tehdään vuorokauden aikana yli 6 tunnin, työntekijälle annetaan 1 tunnin mittainen ruokailutauko. Jos viikoittaista ylityötä tehdään 6 tuntia tai vähemmän vuorokauden aikana, ei ruokailutaukoa tarvitse antaa. Kahvitauko Kahvitaukojen osalta on suositeltavinta menetellä kuten edellä on esitetty säännöllisenä työaikana pidettävistä kahvitauoista. 36

40 2.4.3 Moottoriajoneuvon kuljettajien työ-, ajo- ja lepoaikoja koskevat erityismääräykset Määräysten soveltaminen Työ- ja ajoajat Moottoriajoneuvojen kuljettajiin on sovellettava työehtosopimuksen lisäksi sekä työaikalain säännöksiä että EY:n parlamentin ja neuvoston asetusta ajo- ja lepoajoista n:o 561/2006. EU:n ajo- ja lepoaika-asetuksessa säädetään autonkuljettajan ajoajasta ja työaikalaissa autonkuljettajan työajasta. Ajo- ja työajan sääntelyn rinnakkaisuus merkitsee käytännössä sitä, että jos autonkuljettajan työ on pelkästään ajoa, ajoaika ja samalla enimmäistyöaika määräytyy asetuksen mukaan. Työaikalain säännöksillä on puolestaan merkitystä niissä tapauksissa, joissa kuljettajan työtehtäviin kuuluu myös muita tehtäviä. Tällöin enimmäistyöaika määräytyy työaikalain mukaan ja voi olla suurempi kuin enimmäisajoaika. Asetusta ajo- ja lepoajoista ei sovelleta kaikkiin liikennemuotoihin. Tällöin asetuksen ajoaikoja koskevia määräyksiä ei sovelleta ja autonkuljettajan työajan sääntely jää yksinomaan työaikalain säännösten varaan. Asetusta ei sovelleta mm. liikenteeseen (ja sääntely jää siten työaikalain varaan), jossa käytetään tavaran kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, joiden suurin sallittu paino mahdollinen perävaunu tai puoliperävaunu mukaan lukien on enintään 3,5 tonnia matkustajien kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, jotka rakenteeltaan tai varustelultaan soveltuvat kuljettaja mukaan lukien enintään yhdeksän henkilön kuljetukseen ajoneuvoja, joiden suurin sallittu nopeus on enintään 40 kilometriä tunnissa hinausajoneuvoja yksityiseen, ei-kaupalliseen tavaran kuljetukseen tarkoitettuja ajoneuvoja, joiden suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia lisäksi maanteiden kunnossapidon- ja valvonnan ajoneuvot on liikenne- ja viestintäministeriön päätöksellä vapautettu EU:n asetuksen määräyksistä Työaikalain 8 :n mukaan moottoriajoneuvon kuljettajan vuorokautinen työaika saa olla enintään 11 tuntia vuorokausilepoa seuraavan 24 tunnin yhdenjaksoisen ajanjakson aikana. Jos moottoriajoneuvonkuljettajan työtä ei kuitenkaan voida muulla tavoin järjestää tarkoituksenmukaisesti, saadaan vuorokautista työaikaa pidentää enintään 13 tunniksi, jos työaika ei ylitä 22 tuntia pidennetyn työajan jälkeistä vuorokausilepoa seuraavan 24 tunnin ajanjakson aikana. Asetuksen mukaan vuorokautinen lepoaikojen väliin sijoittuva ajoaika puolestaan saa olla enintään yhdeksän tuntia. Ajo-aikaa voidaan kuitenkin pidentää kahdesti viikon aikana kymmeneen tuntiin. Kahden viikon yhteen laskettu ajoaika saa olla yhteensä enintään 90 tuntia. 37

41 Tauot Työaikalain mukaan moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava jokaista 5 tunnin 30 minuutin pituista työjaksoa kohden vähintään 30 minuutin pituinen tauko yhdessä tai kahdessa erässä. Tauon pitämisaika määräytyy siten TAL:n mukaista taukoa määritettäessä työntekijän työajan eikä ajoajan mukaan. Asetuksen mukaan moottoriajoneuvon kuljettajalle on annettava neljän ja puolen tunnin ajoajan jälkeen yksi vähintään 45 minuutin pituinen tauko, jollei hänen lepoaikansa ala silloin. Tauko voidaan korvata vähintään 15 minuuttia kestävillä tauoilla, jotka sijoitetaan ajoajan alun ja lopun väliin tai heti ajoajan jälkeen noudattaen edellisen virkkeen säännöksiä. Tauot määräytyvät siis ajoajan eikä työajan mukaan, millä seikalla on merkitystä lähinnä silloin, kun työntekijän työsuoritus käsittää muutakin työtä kuin ajoa; esimerkiksi kuorman lastaamista ja purkamista. Esimerkki: Työntekijän työaika on 8 tuntia päivässä klo Työntekijä pitää 12 minuutin kahvitauon klo 9.00, ruokatunnin klo ja 12 minuutin kahvitauon klo Näin työntekijä on ruokailutauon aikana pitänyt sekä TAL:n että EU:n asetuksen mukaisen lepoajan. Esimerkki: Työntekijän työaika on 8 tuntia päivässä. Paikallisesti on sovittu, että ruokatunti kestää vain puoli tuntia ja työaika on sen vuoksi klo Työntekijä pitää aamulla vähän normaalia pidemmän, 15 minuutin kahvitauon, sekä klo lounastauon, jolloin myös EYasetuksen edellytys vähintään 15 minuutin yhdenjaksoisesta ja yhteensä 45 minuuttia kestävästä tauosta toteutuu. Käytettäväksi jää vielä iltapäivän normaalipituinen kahvitauko. Työaikalain edellyttämät lepoajat eivät ole työaikaa, jos ne pidetään ruokailutauon yhteydessä, jolloin työntekijällä on oikeus poistua työpaikalta. Lepoajat Työaikalain mukaan jokaisen peräkkäisen 24 tunnin jakson aikana kuljettajalla on oltava vähintään 10 tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika. Kuljetustehtävän vaatiessa saadaan vuorokautinen lepoaika lyhentää vähintään seitsemäksi tunniksi kaksi kertaa seitsemän peräkkäisen 24 tunnin jaksona. Asetus puolestaan säätää, että jokaisen 24 tunnin jakson aikana kuljettajalla on oltava vähintään 11 tunnin yhtäjaksoinen vuorokautinen lepoaika, joka voidaan lyhentää vähintään yhdeksän tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi enintään kolme kertaa yhden viikon aikana, jos kuljettajalle korvataan lyhennystä vastaava lepoaika ennen seuraavan viikon loppua. Sellaisina vuorokausina, jolloin lepoaikaa ei ole lyhennetty edellisessä kappaleessa esitetyn mukaisesti, lepoaika voidaan kunkin 24 tunnin jakson aikana pitää kahtena tai kolmena erillisenä jaksona, joista yhden on oltava vähintään kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Tällöin lepoajan on yhteensä oltava vähintään 12 tuntia. Jokaisen sellaisen 30 tunnin jakson aikana, jolloin ajoneuvon miehistönä on vähintään kaksi kuljettajaa, jokaisella kuljettajalla on oltava vähintään kahdeksan tunnin yhtäjaksoinen lepoaika. Jokaisen viikon aikana yksi edellisessä kappaleessa mainituista lepoajoista on pidennettävä 45 tunnin yhtäjaksoiseksi viikoittaiseksi lepoajaksi. Tämä lepoaika voidaan lyhentää vähintään 36 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi, jos se käytetään ajoneuvon tavanomaisella sijaintipaikkakunnalla tai kuljettajan asuinpaikkakunnalla, taikka vähintään 24 tunnin yhtäjaksoiseksi lepoajaksi, jos se käytetään muu- 38

42 alla. Kukin lepoajan lyhennys on korvattava lyhennystä vastaavalla yhtäjaksoisella lepoajalla ennen kyseistä viikkoa seuraavan kolmannen viikon loppua. Viikoittainen lepoaika, joka alkaa yhden viikon aikana ja päättyy toisen viikon aikana, voidaan laskea kuuluvaksi kumpaan tahansa näistä viikoista. Vuorokautisen tai viikoittaisen lepoajan lyhentämisen korvaava lepoaika on annettava yhtäjaksoisena muun vähintään kahdeksan tunnin lepoajan yhteydessä, ja se on kuljettajan pyynnöstä annettava joko ajoneuvon tavanomaisella sijaintipaikkakunnalla tai kuljettajan asuinpaikkakunnalla. Vuorokautisen lepoajan saa viettää ajoneuvossa, jos siinä on makuusija ja jos ajoneuvo on pysäköitynä. 2.5 Vuorokausi- ja viikkolepo Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa ei ole määräyksiä vuorokausi- ja viikkolevosta, joten niiden osalta sovelletaan työaikalakia Vuorokausilepo TAL 29 :n mukaan työntekijälle on pääsääntöisesti annettava jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin keskeytymätön lepoaika, jollei kyseessä ole varallaoloaikana tehty työ. Jaksotyön osalta riittää pääsääntöisesti vähintään yhdeksän tunnin lepoaika. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja luottamusmies voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee tällöin kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Työn järjestelyjen tai toiminnan luonteen niin edellyttäessä voidaan pääsäännön mukaisesta vuokausilevosta poiketa tilapäisesti enintään kolmen peräkkäisen vuorokausilevon aikana kerrallaan: 1) Vuorotyössä työntekijän työvuoron muuttuessa (esim. siirryttäessä yövuorosta iltavuoroon). 2) Jaksotyössä, kun tehdään useita jaksoja vuorokaudessa. 3) Työntekijän työpaikka ja asuinpaikka tai hänen eri työpaikkansa ovat kaukana toisistaan (esimerkiksi työntekijä työskentelee neljänä päivänä pidempään matkatöissä ja on sitten perjantain jo vapaana viikonlopun lisäksi). 4) Kausiluonteisessa työssä ennalta arvaamattoman ruuhkahuipun hoitamiseksi. 5) Tapaturman ja tapaturmanvaaran yhteydessä. 6) Turvallisuus- ja vartiointityössä, joka edellyttää jatkuvaa läsnäoloa omaisuuden tai henkilöiden suojelemiseksi. 7) Työssä, joka on välttämätöntä toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Edellä mainituissa tilanteissa vuorokautisen lepoajan on kuitenkin oltava vähintään viisi tuntia. Työtekijälle on annettava lyhennetyn vuorokausilevon korvaavat lepoajat mahdollisimman nopeasti, viimeistään yhden kuukauden kuluessa. Lepoaikaa ei anneta työntekijän säännöllisenä työaikana, eikä se lyhennä hänen säännöllistä työaikaansa. Työntekijä saa siten käytännössä esimerkiksi jonain päivänä tai joinakin päivinä vuorokausilepoa hieman enemmän kuin mitä vähimmäislepoaika olisi (pääsääntöisesti min. 11 tuntia). Tämä merkitsee, että työntekijä saa yleensä korvaavat lepoajat automaattisesti ilman erityisjärjestelyjä. 39

43 2.5.2 Viikkolepo Työntekijälle on annettava kerran viikossa mahdollisuuksien mukaan sunnuntain ajaksi, tai, jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika eli ns. viikkolepo (TAL 31 ). Mikäli työntekijä on viikon aikana esimerkiksi vuosilomalla tai työajan lyhennysvapaalla taikka viikolle sattuu arkipyhä, nämä voivat myös muodostaa viikoittaisen vapaa-ajan, kuten mikä tahansa muu vähintään 35 tunnin vapaajakso. Sairausloma ei muodosta viikoittaista vapaa-aikaa. Vapaa-aika voi olla myös keskimäärin 35 tuntia 14 vuorokauden ajanjakson aikana. Vapaa-ajan tulee olla tällöinkin vähintään 24 tuntia kerrallaan. Mikäli viikoittaisen vapaaajan pituus on toisella viikolla 24 tuntia, tulee sen vastaavasti olla toisella viikolla 46 tuntia. Keskeytymättömässä vuorotyössä voidaan viikoittainen vapaa-aika (viikkolepo) järjestää keskimäärin 35 tunniksi enintään 12 viikon aikana. Vapaa-ajan tulee olla kuitenkin vähintään 24 tuntia kerrallaan viikossa. Teknisten olosuhteiden tai työn järjestelyjen niin edellyttäessä voidaan menetellä vastaavalla tavalla, jos siihen on työntekijän suostumus. Säädetyistä viikkolepoajoista voidaan poiketa, jos säännöllinen työaika on vuorokaudessa enintään 3 tuntia. Viikoittaisesta vapaa-ajasta poikkeaminen ja viikkolepokorvaus Jos työntekijää tarvitaan tilapäisesti työhön hänen vapaa-aikanaan yrityksessä suoritettavan työn säännöllisen kulun ylläpitämiseksi tai jos työn tekninen laatu ei salli joidenkin työntekijöiden täydellistä vapauttamista työstä, voidaan edellä esitetystä poiketa ja viikkolepoa vähentää. Työntekijälle on tällöin korvattava viikkolepoa vähentänyt työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut työaikalaissa säädettyä vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei toisin sovita. Työntekijän suostumuksella tällainen laissa säädettyä viikkolepoa lyhentänyt työ voidaan korvata myös maksamalla yli- ja sunnuntaityökorvausten lisäksi erillinen ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvä rahakorvaus. Korvaus voidaan suorittaa myös osaksi rahana ja osaksi vapaana. 40

44 2.6 Sunnuntaityö, vapaapäivät ja arkipyhäkorvaukset Sunnuntaityö Sunnuntaityöksi kutsutaan työtä, joka tehdään sunnuntaina tai muuna kirkollisena juhlapäivänä. Sunnuntaityökorotus maksetaan sunnuntaiden lisäksi seuraavilta pyhäpäiviltä: uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai 2. pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannusaatto juhannuspäivä pyhäinpäivä Itsenäisyyspäivä jouluaatto joulupäivä tapaninpäivä (Huom. ks. arkipyhäkorvausten osalta 2.6.2) Työntekijää, joka työsopimuksen tai muiden työsuhteen ehtojen mukaan ei ole sitoutunut suorittamaan työtä sunnuntaina, ei saa velvoittaa siihen ilman hänen suostumustaan paitsi hätätyössä ja työssä, jota sen laadun vuoksi tehdään säännöllisesti kaikkina viikonpäivinä. Sunnuntaityötä on kalenteriin punaisella merkittyinä päivinä teetetty työ. Sunnuntaiksi tai kirkolliseksi juhlapäiväksi lasketaan vuorokausi, joka alkaa kello sanottuna päivänä, joten sunnuntai- tai pyhätyökorvaus lasketaan sanottujen vuorokausien kalenteriajalta kello Sunnuntaityöstä on maksettava kaksinkertainen palkka. Muilta osin on sunnuntaityön korotettua palkkaa laskettaessa noudatettava yli- ja hätätyöstä suoritettavan korotetun palkan laskemisesta työaikalaissa annettuja määräyksiä. Jos työ on samalla yli- tai hätätyötä, maksetaan niistä lisäksi eri korvaus korottamattomasta palkasta. Työehtosopimuksessa on lauantai määrätty vapaapäiväksi, ellei työn luonteen vuoksi tai tuotantoteknillisistä syistä ole paikallisesti sovittu jotakin muuta arkipäivää vapaapäiväksi. "Työn luonteena" tai "tuotantoteknillisenä syynä" ei voida pitää kiirettä. Työn luonteesta johtuva syy on esimerkiksi talvella lämmitystöissä. Tuotantotekninen syy on olemassa koneiden käytön osalta silloin, kun kapasiteetti ei riitä arkipäivinä. Kolmivuorotyötä varten on etukäteen laadittava työtuntijärjestelmä, joka osoittaa mm. työvuoroon kuuluvien vapaapäivät. Työehtosopimuksen 10 :n 3. kohdassa määrätty, että muussa kuin lämmitys- ja vartiointityössä pääsiäislauantaina tehdystä työstä maksetaan erillinen 50 %:n korotus enintään 8 tunnilta. Se maksetaan riippumatta siitä, onko työ samalla ylityötä vai ei. Lisäksi maksetaan mahdollinen ylityökorotus. 41

45 2.6.2 Arkipyhäkorvaus Arkipyhäkorvauksia maksetaan, koska ilman arkipyhiä ko. päivät olisivat työntekijän työpäiviä ja arkipyhät aiheuttavat työntekijälle ansionmenetystä. Arkipyhät lyhentävät kyseisen viikon säännöllistä työaikaa. Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su 8 Arkipyhä (ei töissä) Tiistailta maksetaan arkipyhäkorvaus. Lauantain 8 h ei ole viikoittaista ylityötä, vaan lisätyötä. TES 11 :n perusteella arkipyhäkorvaukseen oikeuttavia päiviä ovat: uudenvuodenpäivä loppiainen pitkäperjantai toinen pääsiäispäivä vapunpäivä helatorstai juhannusaatto jouluaatto ensimmäinen joulupäivä Tapaninpäivä, mikäli se ei ole työpäivä, on palkaton vapaapäivä, eikä siltä makseta arkipyhäkorvausta. Arkipyhäkorvauksena maksetaan korvauspalkka kahdeksalta tunnilta. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Arkipyhäkorvaus maksetaan seuraavin edellytyksin: Arkipyhä muuten olisi työntekijän työpäivä. Työntekijän työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt vähintään kuusi viikkoa ennen ko. arkipyhää. Työntekijä on ollut työssä tuntijärjestelmän mukaisesti viimeisenä arkipyhää edeltäneenä ja myös sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä tai toisena näistä päivistä, jos poissaolo on johtunut työnantajan luvasta tai poissaolo on perustunut työehtosopimuksen sisältämiin palkallisiin poissaoloihin tai ns. pekkasvapaaseen. Arkipyhäkorvaus maksetaan muiden edellytysten täyttyessä myös tilanteissa, joissa arkipyhää lähinnä seuraavan työpäivän poissaolo perustuu lomautukseen. 42

46 Esimerkki Sairausloma (työnantajalla palkanmaksuvelvollisuus) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvaus maksettava Sairausloma (Kelan sairauspäiväraha = työnantajan sairausloman palkanmaksuvelvollisuus päättynyt) arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Lomautus arkipyhä työpäivä = arkipyhäkorvausta ei makseta Työpäivä arkipyhä lomautus = arkipyhäkorvaus maksettava Arkipyhäkorvaus maksetaan myös vuosiloman ja lakisääteisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman aikana sattuvilta em. arkipyhiltä sekä vuorotyötä tekevän vuorovapaalle sattuvilta arkipyhiltä - ei kuitenkaan lauantaille tai sunnuntaille sattuvilta. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Ainoan poikkeuksen tähän pääsääntöön muodostavat korvattavat arkipyhät, jotka sattuvat vuosiloman ja palkallisen äitiys-, isyys- tai vanhempainloman ajalle. Näissä tapauksissa arkipyhäkorvaus maksetaan, vaikka työntekijä ei ole ollut työssä työtuntijärjestelmän mukaisesti arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä. Näissäkin tapauksissa on tietenkin muiden arkipyhäkorvauksen maksamista koskevien edellytysten täytyttävä. Arkipyhäkorvaukseen muuten oikeutetulle työntekijälle suoritetaan arkipyhäkorvaus myös sellaiseen ajanjaksoon sisältyvältä arkipyhältä, jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Työntekijä ei menetä arkipyhäkorvaustaan, jos hän arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen lähinnä seuraavana työpäivänä myöhästyy, jos viivästyksen on aiheuttanut liikennevälinettä kohdannut odottamaton vaurio tai kulkuyhteyksissä sattunut normaalista poikkeava häiriö. Yleistä sääntöä hyväksyttävän myöhästymisen pituudesta ei voida antaa. Asia on näin ollen ratkaistava tapauksittain huomioon ottaen kuitenkin, ettei mikä tahansa lyhyt viivästys sinänsä aiheuta arkipyhäkorvauksen menetystä. Mikäli työntekijä on työssä arkipyhänä, maksetaan hänelle palkka samojen perusteiden mukaan kuin sunnuntaityöstäkin, eikä arkipyhäkorvausta suoriteta. Mikäli työntekijällä ei ole oikeutta sairautensa vuoksi lainmukaiseen itsenäisyyspäivän palkkaan, maksetaan hänelle arkipyhäkorvaus itsenäisyyspäivältä tämän pykälän mukaisin edellytyksin Itsenäisyyspäivä Itsenäisyyspäivä on palkallinen vapaapäivä. Tämä perustuu lakiin itsenäisyyspäivän viettämisestä yleisenä juhla- ja vapaapäivänä (388/37). Palkanmaksu niille työntekijöille, jotka eivät ole työssä itsenäisyyspäivänä Työntekijälle maksetaan itsenäisyyspäivältä palkka, jos se muuten olisi ollut hänen työpäivänsä. Tarkoitus on siis maksaa työntekijälle korvaus siitä ansionmenetyksestä, mikä itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä hänelle aiheutuu. Mikäli itsenäisyyspäivä sattuu pyhäpäiväksi tai työntekijän työtuntijärjestelmän mukaiseksi vapaapäiväksi, ei työntekijälle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa. Esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ei itsenäisyyspäivän palkkaa makseta niille työntekijöille, joiden säännöllinen viikkolepopäivä sattuu itsenäisyyspäiväksi, eikä päivätyössä 43

47 Palkan suuruus työntekijöille, joiden vapaapäivä 5-päiväistä työviikkoa sovellettaessa sattuu itsenäisyyspäiväksi. Palkan maksaminen edellyttää lisäksi, että työntekijä on 1) ollut saman työnantajan työssä itsenäisyyspäivään mennessä vähintään 6 päivänä ja o riittää se, että työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 6 työpäivää ennen itsenäisyyspäivää. Lisäksi edellytetään, että työsuhde jatkuu vielä itsenäisyyspäivänäkin. 2) työssä joko itsenäisyyspäivää edeltävänä tai sitä seuraavana työpäivänä. o sekä ennen että jälkeen itsenäisyyspäivän poissa ollut työntekijä ei saa palkkaa juhlapäivältä. Tällöin näet voidaan olettaa, että hän olisi ollut poissa myös o Esimerkiksi jos työntekijä on ollut sairauslomalla sekä itsenäisyyspäivää edeltävänä että sitä seuraavana päivänä, ei hänelle makseta itsenäisyyspäivän palkkaa. Itsenäisyyspäivältä maksetaan tällöin arkipyhäkorvaus sen maksuedellytysten täyttyessä. Mikäli työntekijä on ollut työssä jompanakumpana edellisessä virkkeessä mainituista päivistä, maksetaan hänelle palkka myös itsenäisyyspäivältä. o Itsenäisyyspäivän ollessa normaalina työpäivänä (ma-pe) ja työntekijä on vuosilomalla ja ei hänelle makseta itsenäisyyspäivältä palkkaa, koska itsenäisyyspäivä ei olisi ollut hänen työpäivänsä. Työntekijän vuosilomapäiväksi ei itsenäisyyspäivää voida vuosilomalain mukaan lukea. Itsenäisyyspäivä on tällöin palkaton vapaapäivä. Itsenäisyyspäivän palkkaa ei tarvitse maksaa työntekijälle, joka olisi ollut velvollinen olemaan työssä itsenäisyyspäivänä, mutta on siitä huolimatta jäänyt pois työstään. Työntekijälle on maksettava "täyttä työpäivää vastaava palkka". Tuntityössä oleva saa siten normaalin tuntipalkkansa 8 tunnilta. Työntekijälle siis korvataan se ansionmenetys, joka hänelle aiheutuu itsenäisyyspäivän viettämisestä vapaapäivänä. Urakkatyössä lasketaan päiväpalkka sen keskimääräisen päiväansion perusteella, joka työntekijällä on ollut 6 työpäivän aikana lähinnä ennen itsenäisyyspäivää. Ylityökorotuksia ei tällöin oteta laskuissa huomioon. Palkanmaksu itsenäisyyspäivänä työssä oleville Työtä voidaan itsenäisyyspäivänä teettää samoin edellytyksin kuin sunnuntaisinkin. Esimerkiksi keskeytymättömässä kolmivuorotyössä oleva työntekijä on velvollinen olemaan työssä myös itsenäisyyspäivänä, ellei se muutoinkin olisi hänen vapaapäivänsä. Niille työntekijöille, jotka ovat itsenäisyyspäivänä työssä, on maksettava samanlainen korotettu palkka kuin sunnuntaityöstäkin. Palkka on siis maksettava 100 %:lla korotettuna itsenäisyyspäivänä klo aikana tehdyistä tunneista. Palkka maksetaan kaksinkertaisena, vaikka itsenäisyyspäivä osuisi sunnuntaiksi (ei makseta rinnakkain itsenäisyyspäiväkorvausta ja sunnuntaityökorvausta). Lisäksi maksetaan mahdolliset ylityökorvaukset. 44

48 2.7 Ylityö Ylityöllä tarkoitetaan sellaista työtä, joka tehdään työaikalaissa säädetyn säännöllisen työajan lisäksi. Ylityötunnit jaotellaan kuten säännöllisetkin työtunnit: vuorokautisiksi viikoittaisiksi Ylityötä on siis työ, joka tehdään säännöllisten lain mukaisten enimmäistuntien jo täytyttyä. Siltä osin kuin työntekijän työmäärä ylittää työsopimuksella sovitun tuntimäärän mutta jää laissa mainitun työtuntien enimmäismäärän puitteisiin (8 h/vrk, 40 h/vko), kysymyksessä on lisätyö Lisätyö Lisätyöllä tarkoitetaan työtä, joka ylittää sovitun työajan, mutta ei ylitä laissa säädettyä säännöllisen työajan enimmäismäärää. Työntekijällä on oikeus perustellusta henkilökohtaisesta syystä kieltäytyä lisätyön tekemisestä työvuoroluetteloon merkittyinä vapaapäivinä. Perustellulla henkilökohtaisella syyllä tarkoitetaan esimerkiksi opiskelua, lastenhoitojärjestelyjä, omia tai lähisukulaisen juhlapäiviä tms. Lisätyö korvataan maksamalla yksinkertainen palkka. Lisätyöstä ei makseta korotettua palkkaa. Työnantaja ja työntekijä voivat työaikalain nojalla sopia lisätyön korvaamisesta vastaavana vapaa-aikana. Lain mukaan työaika on enintään 8 h / pvä ja 40 h / vko. Lisätyötä muodostuu esimerkiksi tilanteessa, jossa työntekijän työaika on sovittu lyhyemmäksi kuin 40 h / vko. Tällöin työaika 40 viikkotuntiin asti on lisätyötä kuitenkin siten, että lisätyötä voi olla vain 8 tuntiin asti päivittäin tehty työ. Lisätyötä muodostuu usein tilanteessa, jossa työntekijän viikkotyöaika on jäänyt alle 40 tunnin esimerkiksi arkipyhän tai muun poissaolon takia. Esimerkki ma ti ke to pe la su 8 h 8 h 8 h arkipyhä 8 h 8 h - Torstaina on ollut arkipyhä, jolloin työntekijä on ollut pois työstä. Tällöin lauantaina tehty 8 h on lisätyötä, joka maksetaan korottamattomana. 45

49 2.7.2 Vuorokautinen ylityö Vuorokautista ylityötä on työ säännöllisen kahdeksan (8) tunnin jälkeen tai työ työvuoroluetteloon merkittyjen säännöllisten työtuntien lisäksi, kun sitä tehdään saman työvuorokauden aikana kuin normaalityötunnitkin. Vuorokauden aika ei ratkaise ylityön alkamista. Vuorokautisen ylityön alkamisedellytyksenä on, että lain mukaisen säännöllisen työajan tuntimäärä on ensin työskennelty loppuun. Vuorokautinen ylityö määräytyy työvuorokausittain huomioon ottaen työvuorokauden alkamisesta sen päättymiseen tehdyt työtunnit. Työvuorokausi on 24 tunnin jakso alkaen säännönmukaisesta työhöntuloajasta lukien. Siten esimerkiksi torstaiaamun työ kello ja kello välillä on yksivuorotyössä keskiviikon ylityötä, kun keskiviikkona on työskennelty kello välisenä aikana 8 tuntia. Työvuorokausi on alkanut klo 7.00 keskiviikkona. Työvuoron jatkuessa keskeytyksettä yli työvuorokauden vaihteen tilanteessa, jossa työntekijän säännöllinen vuorokautinen työaika on ylittynyt päättyneen työvuorokauden puolella eikä työntekijä ole saanut hyväkseen työaikalain 29 :n mukaista vuorokausilepoa, katsotaan kaikkien työtuntien kuuluvan siihen työvuorokauteen, jolloin työskentely alkoi. Tällä tarkoitetaan tilannetta, jossa työntekijä tekee esimerkiksi normaalin päivävuoronsa 7-16 lisäksi ylityötä siten, että työskentely jatkuu yhdenjaksoisesti seuraavaan aamuun klo seitsemään ja sen yli. Tällöin vaikka työvuorokausi vaihtuu klo 7, yhdenjaksoiset tunnit pitää edelleen maksaa korotettuna, mikäli työntekijä ei ole edellisen työvuorokauden aikana saanut hyväkseen vuorokausilepoa. Esimerkiksi työntekijä on työssä klo 7-16 ja jatkaa työskentelyä samana päivänä klo 19 alkaen siten, että yhdenjaksoinen työskentely päättyy seuraavana aamuna klo 9. Tällöin hän ei saa hyväkseen työaikalain mukaista vuorokausilepoa, joten seuraavan työvuorokauden puolelle sijoittuvat työtunnit klo välisenä aikana korvataan kuten vuorokautinen ylityö. Vuorokausilevon on oltava vähintään 11 tunnin sekä jaksotyössä vähintään yhdeksän tunnin pituinen. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely edellyttää, työnantaja ja työntekijöiden edustaja voivat sopia tilapäisestä vuorokausilevon lyhentämisestä työntekijän suostumuksella. Vuorokausilevon tulee kuitenkin olla vähintään seitsemän tuntia. Työaikalaissa määritellyissä poikkeustilanteissa vuorokausilepo voi olla myös viisi tuntia. Pitkien työvuorojen osalta on syytä kiinnittää huomiota vuorokausilevon toteutumiseen. Työnantaja on vastuussa työturvallisuudesta ja riittävien lepoaikojen järjestämisestä. Työnantaja, joka rikkoo työaikalain säännöksiä, voidaan tuomita työaikarikkomuksesta sakkoon. 46

50 2.7.3 Viikoittainen ylityö Viikoittaista ylityötä on viikoittaisen säännöllisen 40 tunnin jälkeen tehty työ. Vuorokautisia ylityötunteja ei tällöin oteta huomioon. Viikoittaista ylityötä voi siis syntyä esimerkiksi jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee maanantaista perjantaihin, tulee työhön lauantaina ja/tai sunnuntaina jos työntekijä, joka säännöllisesti työskentelee paikallisen sopimuksen keskimääräisestä työajasta perusteella maanantaista torstaihin 10 h/pvä, tulee työhön perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina. Jos säännöllistä kahdeksan tunnin työpäivää maanantaista perjantaihin tekevä työntekijä on ollut esimerkiksi keskiviikkona sairauslomalla ja tekee lauantaina kahdeksantuntisen työpäivän, ei lauantain osalta ole kysymyksessä ylityö vaan lisätyö, josta maksetaan normaali yksinkertainen palkka. Viikolla tarkoitetaan työviikkoa eli muissa kuin kolmivuorotyössä ajanjaksoa, joka alkaa maanantaina klo 7.00 ja kestää seitsemän vuorokautta aina seuraavaan maanantaihin klo Esimerkki ylityöstä: Ma Ti Ke To Pe La Su Lauantaina tehty työ on viikoittaista ylityötä. Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit Työtunnit Lauantaina tehty työ ei ole viikoittaista ylityötä, koska työviikolla ei ole tehty 40 säännöllistä työtuntia. Vuorokautisia ylityötunteja ei oteta huomioon laskettaessa 40 säännöllistä tuntia Ylityön teettäminen Laki ratkaisee ylityön alkamisen Jos säännöllinen vuorokautinen tai viikoittainen työaika on lyhyemmäksi sovittu tai se jää muuten, esimerkiksi poissaolon takia, lyhyemmäksi kuin työaikalain mukaan, alkaa varsinainen lain mukainen ylityö kuitenkin vasta silloin, kun lain määrittelemä enimmäistyöaika, 8 h/vrk ja 40 h/vko, ylitetään. Tämä sääntö on ehdoton. Työtä, jota tehdään yli em. lyhyemmän työajan, mutta ei yli työaikalain enimmäistyöaikojen, kutsutaan lisätyöksi. Molemminpuolinen suostumus ylityölle 47

51 Ns. ylityökiintiöt Ylityön tekemisen tulee tapahtua työnantajan esityksestä. Säännöllisen työajan enimmäismäärän lisäksi tehty työ luetaan ylityöksi, kun se on tehty työnantajan määräyksestä tai tieten eli työnantajan nimenomaisella tai hiljaisella suostumuksella. Työnantajan katsotaan helposti antaneen hiljaisen suostumuksensa, jos hän ei reagoi saatuaan tietää työntekijänsä tekevän työtä yli säännöllisen työajan. Tämän vuoksi työnantajan on aiheellista heti saadessaan tietää tällaisesta työnteosta, ilmoittaa, ettei hän hyväksy säännöllisen työajan lisäksi tehtyä työtä ylityöksi. Työpaikalla tulee tehdä ylitöiden osalta selvät pelisäännöt ja esimerkiksi ilmoittaa, että ylitöitä ei tehdä muutoin kuin työnjohdon nimenomaisesta määräyksestä. Ylityön teettämiseen tarvitaan aina työntekijän suostumus. Pääsääntöisesti edellytetään työntekijän itsensä antamaa kutakin kertaa koskevaa suostumusta. Käytännön työelämässä työntekijän suostumusta on tulkittu toisin ja on myös katsottu, ettei kaikenlaatuisten töiden osalta voida asettaa vaatimusta siitä, että suostumus tulisi antaa koskien kutakin kertaa erikseen. Työntekijä voi antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, milloin se on työn järjestelyjen kannalta tarpeen. Enimmillään ajanjakso voinee olla muutaman viikon pituinen. Työntekijä voi työsopimuksessa antaa yleisluonteisen suostumuksen ylitöiden tekemiseen. Siitä huolimatta ylityön teettämiseen tarvitaan työntekijän suostumus edellä kerrotulla tavalla. Ylityötunneille on laissa vahvistettu enimmäisrajat, ns. ylityökiintiöt. Työehtosopimuksen 10 :n 5. kohdan mukaan ylitöiden tarkastelujakso on yksinomaan kalenterivuosi. Ylityön enimmäismäärä on 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja luottamusmies tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä voivat sopia 80 tunnin lisäylityön tekemisestä, jolloin ylityön enimmäismäärä on yhteensä 330 tuntia. Näihin laissa määriteltyihin ylitöiden enimmäismääriin ei lueta hätätyöylityötunteja. Edellä mainittujen ylityötuntimäärien lisäksi voidaan ylityötä teettää enintään 5 tuntia viikossa ns. aloittamis- tai lopettamistöissä. Aloittamis- ja lopettamistöiksi katsotaan työt, jotka 1) ovat välttämättömiä, jotta yrityksen muut työntekijät voivat tehdä työtä koko säännöllisen työaikansa, tai 2) ns. työnjohtaja-asemassa oleva työntekijä tekee välittömästi ennen kuin hänen johdettaviensa työntekijöiden työaika alkaa tai sen päätyttyä. Aloittamis- ja lopettamistyöhön käytettyä aikaa ei lueta mukaan laissa säädettyihin ylityön enimmäismääriin, mutta niistä maksetaan kuitenkin korotettua palkkaa kuten ylitöistä. Työaikakirjanpito (TAL 37 ) Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Kirjanpitoon on merkittävä joko säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korvaukset tai kaikki tehdyt työtunnit samoin kuin erikseen yli- hätä ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotusosat. Työaikakirjanpitoon on siten merkittävä säännöllisen työajan työtuntien lisäksi työaikalain mukaiset ylityötunnit eriteltyinä kuten 48

52 vuorokautinen ylityö, erikseen 50 %:n tunnit vuorokautinen ylityö, erikseen 100 %:n tunnit viikoittainen ylityö, erikseen 50 %:n tunnit viikoittainen ylityö, erikseen 100 %:n tunnit sunnuntaityötunnit hätätyötunnit lisäksi em. tuntien kohdalla on esitettävä niistä maksettava korotettu palkka. Kahden viikon palkanmaksukauden palkkalista edellä mainittuine erittelyineen muodostaa lain vaatiman ylityöluettelon. Työaikakirjanpitoa on säilytettävä vähintään niin kauan kuin työntekijällä on oikeus vaatia kanteella korvausta työaikalain perusteella. Nämä kanne- eli vanhentumisajat selvitetään jäljempänä kohdassa Hätätyö Hätätyötä voidaan teettää, kun luonnontapahtuma (esim. tulva tai myrsky), tapaturma (esim. tulipalo, räjähdys) tai muu ennalta arvaamaton tapahtuma (esim. sähkökatkos) on aiheuttanut tai vakavasti uhkaa aiheuttaa keskeytyksen yrityksen säännöllisessä toiminnassa taikka vaaraa jonkun hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Hätätyössä voidaan ylittää työntekijän säännöllinen työaika. Säännöllistä työaikaa voidaan hätätyössä ylittää korkeintaan 2 viikon aikana. Hätätyönä tehtyyn työhön käytettyä työaikaa ei lasketa mukaan ylityökiintiöihin. Vaikka säännöllisen työajan ylittävää hätätyötä ei lasketa mukaan ylityökiintiöihin, maksetaan ko. ajalta korotettu palkka kuten ylityöstä. Säännöllisen työajan puitteissa tehdystä hätätyöstä maksetaan normaali palkka. Hätätyöhön ei sovelleta myöskään yötyö- tai viikkoleporajoituksia. Työnantajan tulee arvioida, täyttääkö työ hätätyön tunnusmerkit. Työantaja voi määrätä työntekijät hätätyöhön, eikä näillä ole oikeutta siitä kieltäytyä. Työntekijöiden suostumusta ei siis tarvita. Hätätyöstä, sen syystä, laajuudesta ja todennäköisestä kestosta on työnantajan kuitenkin viivytyksettä tehtävä kirjallinen ilmoitus työsuojeluviranomaiselle. Työnantajan on varattava hätätyötä tekeviä työntekijöitä edustavalle luottamusmiehelle, tai jos tällaista ei ole valittu, työsopimuslain mukaiselle luottamusvaltuutetulle tai jos tällaistakaan ei ole valittu, työsuojeluvaltuutetulle tilaisuus liittää ilmoitukseen lausuntonsa. Työsuojeluviranomainen voi tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin työajan pidennyksen rajoittamiseksi tai lopettamiseksi. Hätätyö on aina ennalta arvaamatonta, joten tällaisena työnä ei voida pitää esimerkiksi korjaus- ja huoltotöitä, joiden tiedetään aika ajoin toistuvan. 49

53 2.7.6 Ylitöiden korvaaminen Vuorokautisen ylityön ylityölisä 2 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 %. Viikkoylityön ylityölisä 8 ensimmäiseltä ylityötunnilta 50 % ja seuraavilta tunneilta 100 %. Poikkeussäännös vuorokautisen ylityön korvaamisesta Samana työpäivänä tehdyn kahdeksan viikoittaisen ylityötunnin lisäksi tehdystä vuorokautisesta ylityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka. Tämä tarkoittaa, että kun viikoittaista ylityötä on kertynyt kahdeksan tuntia, tämän ylittävät saman työviikon aikana tehdyt ylityökorvauksiin oikeuttavat tunnit ovat 100 % korvattavia (sekä vuorokautiset että viikoittaiset). Esimerkki: Ma Ti Ke To Pe La Su Työtunnit la 8 h 50 % viikoittaista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä su 8 h 100 % viikoittaista ylityötä, 2 h 100 % vuorokautista ylityötä Ylitöiden antaminen vapaana Ylityö korvataan joko rahakorvauksena tai antamalla ylityöt vastaavana palkallisena vapaa-aikana, jolloin vapaa-ajan määrää korotetaan ylityöprosentilla (TES kohta). SOVELTAMISOHJE: Työntekijälle annetaan vapaata hänen säännöllisenä työaikanaan ja maksetaan tältä ajalta säännöllisen työajan palkka. Vapaa-ajan pituus lasketaan samalla tavalla kuin ylityöstä maksettava korvaus. Jos työntekijän kanssa sovitaan yhden 50 prosentilla korotetulla palkalla korvattavan ylityötunnin vaihtamisesta vapaaksi, työntekijä saa 1,5 tuntia vapaata. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisestä, ellei toisin sovita. Työnantajan ja työntekijän on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos siitä ei voida sopia, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä aina kirjallisesti. Ylityön korvaamisesta vapaa-aikana tulee erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Ylitöistä voidaan myös maksaa osa rahalla ja antaa osa vapaana. Vaihdettavat ylityövapaat on annettava kuuden kuukauden kuluessa ylityön tekemisessä, ellei toisin sovita. Aika, jonka kuluessa vapaat on annettava, voidaan myös sopia muuksi kuin kuudeksi kuukaudeksi. Sovittaessa ylitöiden vaihtamisesta ei välttämättä tarvitse vielä sopia, milloin vapaat pidetään, vaan riittää että sovitaan, pidetäänkö vapaat kuuden kuukauden vai jonkun muun ajan sisällä. 50

54 Mikäli vapaiden tarkkaa pitämisaikaa ei ole sovittu tehtäessä sopimusta ylitöiden vaihtamisesta, pitämisajankohta on sovittava työntekijän kanssa myöhemmin. Ensisijaisesti työnantaja ja työntekijä sopivat, milloin vapaa pidetään. Mikäli työntekijä ja työnantaja eivät pääse sopuun vapaan pitämisen ajankohdasta, työnantajalla on oikeus määrätä ajankohta. Kannattaa kuitenkin huomata, että työntekijä voi vielä tässä vaiheessa vaatia ylityökorvauksia maksettavaksi rahassa, vaikka olisi tehnyt sopimuksen korvausten vaihtamisesta. Vaihdettavat ylityöt annetaan korotettuina vastaavasti kuin maksettaisiin rahallinen korvaus. Jos vaihdetaan yksi 50 % korotettava ylityötunti, tämä tarkoittaa 1,5 tunnin vapaaaika, mikäli vaihdetaan sekä perusosa että korotusosa. Vastaavasti yhden 100 % korotetun ylityötunnin vaihtaminen tarkoittaa kahden tunnin vapaa-aikaa. On mahdollista sopia, että vaihdetaan vain osa tiettynä aikana tehdyistä ylitöistä. Voidaan myös sopia, vaihdetaanko tehdyistä ylitöistä sekä perusosat että korotusosat tai vain korotusosat. Sopimukseen on syytä kirjata, mikä osa tunneista vaihdetaan. Esimerkki: Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työntekijän viikolla 31 tekemät 6 vuorokautista (esim. 4 x 50 % ja 2 x 100 %) ja 8 viikoittaista (8 x50 %) ylityötuntia vaihdetaan vapaaksi ennen vuoden vaihdetta Ylityön perusosia on kertynyt 14 tuntia Ylityötä on kertynyt yhteensä 12 x 50 % ja 2 x 100 %, joka vastaa 8 tunnin palkkaa. Henkilö saa viikon 31 palkanmaksun yhteydessä normaalin palkkansa 40 tunnilta (sekä ylitöiden perusosan 14 tunnin palkan) TAI Pitäessään vapaata ylityöstä maksettavan korvauksen sijaan, maksetaan hänelle perusosana 14 tunnin palkka sekä korotusosana 8 tunnin palkkaa vastaava korvaus. Voidaan sopia vaihdetaanko perusosa ja korotusosa vai vain korotusosa. Sopimus ylityökorvausten vaihtamisesta vapaaksi Ylityön korvaamisesta vapaa-aikana tulee aina erikseen sopia työnantajan ja työntekijän kesken. Ylitöistä voidaan myös maksaa osa rahalla ja antaa osa vapaana. Sopimus ylitöiden vaihtamisesta vapaaksi on tehtävä kirjallisena. Liitteenä malli sopimukseksi Ylityömääräykset kolmivuorotyössä, paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa käytettäessä ja hoidon alueurakoinnin työaikamääräyksiä käytettäessä Kolmivuorotyössä ja paikallisesti sovittua keskimääräistä työaikaa tai hoidon alueurakonnin työaikamääräyksiä käytettäessä ylityötä on se työ, joka ylittää työtuntijärjestelmässä kunakin työviikkona säännölliseksi työajaksi vahvistetun työtuntimäärän. Jos työntekijän työsuhde päättyy kesken tasoittumisjakson ennen kuin työaika on tasoittunut keskimäärin 40 tuntiin viikossa, lasketaan, kuinka monta tuntia keskimääräinen työaika on viikkoa kohti 40 tuntia pidempi. Tämän tuntimäärän ylittäviltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus (3-vuorotyö: TAL 24 1, paikallisesti sovittu keskimääräinen työaika TES 8 3. kohta). Jos keskimääräinen työaika puolestaan on jäänyt säännöllistä työaikaa lyhyemmäksi, työnantajalla on TAL 24 :n 3 momentin mukaan oikeus vähentää vastaava määrä työntekijän palkasta. 51

55 Ylityön korvaaminen Alla on esimerkki ylitöiden kertymisestä keskimääräistä työaikaa käytettäessä. Esimerkki 1 Ma Ti Ke To Pe La vko vp tehdyt työt 50 % % 1 2 vko 2 T tehdyt työt 50 % % vko T vko T Yhteensä 160 h = 40/vko Ylityötä ovat työtuntijärjestelmän mukaisten säännöllisten tuntien lisäksi tehdyt tunnit. Vuorokautista ylityötä ovat työvuoroluetteloon merkityn vuorokautisen työajan lisäksi tehdyt työtunnit ja viikoittaista ylityötä ovat työvuoroluetteloon merkittyjen työpäivien lisäksi tehdyt työtunnit. Myös kolmivuorotyössä ja keskimääräistä työaikaa käytettäessä ylityöt voidaan antaa vapaana rahakorvauksen sijasta. Ne annetaan korotettuna vapaana. Ylityöt voidaan korvata myös siten, että ylityötunneilta maksetaan normaali tuntipalkka ja korotusosa annetaan vapaana. Esimerkki 2 Työsuhde päättyy kesken työtuntijärjestelmän Ma Ti Ke To Pe La vko T vko 2 vp vko * vko Yhteensä 160 h = 40/vko Työsuhde päättyy kolmannen viikon perjantaina. Kolmen viikon aikana TES:n pääsäännön mukaan on säännöllisiä työtunteja 120 h. Nyt työntekijä on tehnyt 134 tuntia eli 14 tuntia enemmän kuin TES:n pääsäännön mukaan. Näiltä tunneilta maksetaan säännöllisen työajan palkkaa vastaava korvaus. 52

56 2.8 Työehtosopimuksen liitesopimusten määräykset Hoidon alueurakoinnin työaikamääräykset Työaika Lepoaika Työvuoroluettelo Ilta- ja yötyölisä Työaika voidaan sopia paikallisesti seuraavien kahden vaihtoehdon mukaan: 1. Talvikaudella ajalla vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 10 tuntia ja viikoittainen työaika enintään 50 tuntia. Työajan tulee tasoittua 52 viikon aikana keskimäärin 40 tuntiin viikossa. Ratojen hoidossa rajoitusta (talvikaudella ) säännöllisen työajan pidentämisestä ei ole. Työntekijälle annetaan jokaisen palkanmaksun yhteydessä tieto tasoittamattomista työtunneista. 2. Työaika voidaan sopia työaikalain mukaiseksi jaksotyöksi siten, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia. Työn jatkuttua jaksotyössä koko kolmen viikon ajanjakson on 18 ensimmäiseltä säännöllisen työajan ylittävältä työtunnilta aloittamis- ja lopettamistyö mukaan lukien maksettava 50 prosentilla ja näitä seuraavilta työtunneilta 100 prosentilla korotettu palkka. Työntekijälle on annettava työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana vähintään seitsemän tunnin yhdenjaksoinen lepoaika. Työvuoroluettelo, josta ilmenee ainakin päivittäisen työajan alkamisaika, vapaapäivät sekä varallaolo laaditaan vähintään kahdeksi ja enintään neljäksi viikoksi kerrallaan. Tasoitusvapaat luetaan työajaksi vuosilomia ja ylitöitä laskettaessa. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Sään muutoksista johtuva liikenneturvallisuuden vaarantuminen katsotaan töiden järjestelyyn liittyväksi painavaksi syyksi. Työvuoroluetteloa ei kuitenkaan voi muuttaa työntekijän työvuoron alettua. Työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan kello välisenä aikana tehdystä työstä iltatyölisää 1,21 euroa ja klo välisenä aikana tehdystä työstä yötyölisää 2,28 euroa tunnille. Lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan lauantailisänä 3,25 euroa lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopimuksen 10.3 :n mukaiseen korotukseen. 53

57 alkaen lauantaina tehdystä työstä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä, maksetaan lauantailisänä 3,40 euroa lukuun ottamatta pääsiäislauantaita, jos työntekijällä on oikeus pääsiäislauantaina työehtosopimuksen 10.3 :n mukaiseen korotukseen. Varallaolo Työn luonteesta johtuen työvuoroluetteloon voidaan sisällyttää varallaoloa. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijän on oltava tavoitettavissa sovitulla tavalla ja oleskelualueella niin, että hänet voidaan tarvittaessa kutsua työhön. Useamman työntekijän ollessa yhtä aikaa varalla, voidaan sopia etukäteen siitä, kuka työntekijöistä ensin kutsutaan tarvittaessa työhön. Varallaolosta maksetaan korvausta 22,50 euroa / varallaolovuorokausi ja alkaen 22,75 euroa / varallaolovuorokausi riippumatta siitä, sisältyykö vuorokauteen tehtyä työaikaa. Varallaoloaikaa ei lueta työaikaan eikä varallaolokorvaus ole työssäoloajalta maksettua palkkaa. Työntekijä voi olla varalla korkeintaan seitsemän vuorokautta yhdenjaksoisesti, jollei muuta sovita. Varallaolosta sovittaessa tulisi sopia ainakin seuraavista asioista: varallaoloaika ja töihin saapumisaika kutsun saamisesta Mikäli työntekijä, joka ei ole varalla, työstä asuntoon saavuttuaan kutsutaan hälytysluontoiseen työhön varsinaisen työvuoronsa jälkeen, maksetaan hänelle varsinaisen työvuoronsa lisäksi ns. hälytysrahana kahden tunnin korvauspalkka. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Hälytysraha ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Päivittäiset matkakustannukset Palkanmaksu Tulospalkkaus Jos työntekijä kutsutaan työpäivän jälkeen takaisin töihin, maksetaan hänelle päivittäisten matkakustannusten korvaus. Paikallisesti voidaan sopia tasaisesta palkanmaksusta siten, että palkka palkanmaksukausittain vastaa keskimääräisen työajan säännöllisen työajan palkkaa. Paikallisesti voidaan sopia tulospalkkauksesta. Tulospalkkauksen suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Tulospalkkauksesta sovittaessa noudatetaan työehtosopimuksen 28 :n määräyksiä. 54

58 2.8.2 Jatkuvan kaksivuoro- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön työaika Soveltamisala Työaika Sopimus koskee teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävää jatkuvaa kaksivuoro- ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä. Mikäli teollisuuslaitoksissa tehdään rakennustyötä esimerkiksi kaivoksessa pystykuilua 3-vuorotyönä, ei sopimusta sovelleta tällaisen työn työaikaan. Kyseinen työ ei ole teollisuuslaitosten prosessin osana tehtävää työtä. Jatkuvalla kaksivuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kahdessa vuorossa seitsemänä päivänä viikossa. Keskeytymättömällä 3-vuorotyöllä tarkoitetaan työtä, jota tehdään kolmessa vuorossa yhteensä 24 tuntia vuorokaudessa 7 päivänä viikossa. Mikäli 3-vuorotyössä työaika keskeytyy esim. viikonloppuna, ei sopimusta sovelleta tällaiseen työhön vaan tällöin sovelletaan normaalia 40 tunnin työaikaa, jota lyhennetään työajanlyhennyssopimuksen mukaisesti maksimissaan 96 tunnilla vuodessa. Sopimuksessa ei ole sovittu sitä, monellako työryhmällä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tehdään, mutta käytännössä sopimuksen soveltaminen johtaa ns. viisivuorotyöhön eli viiden työryhmän käyttöön. Tällainen malli on yleisesti käytössä esim. metallija kemianteollisuudessa, jonka palveluksessa on INFRAn jäseniä keskeytymättömässä 3- vuorotyössä. Jatkuvassa kaksivuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 36,4 tuntia viikossa. Työajan tulee kalenterivuoden aikana tasoittua mainittuun määrään viikossa. Keskeytymättömässä 3-vuorotyössä säännöllinen työaika on keskimäärin 34,9 tuntia viikossa. Työajan tulee kalenterivuoden aikana tasoittua mainittuun määrään viikossa. Jatkuvan kaksivuorotyön ja keskeytymättömän 3-vuorotyön työaikaa tekeviin työntekijöihin ei sovelleta maa- ja vesirakennusalan työajanlyhennyssopimusta, koska viikoittainen säännöllinen työaika on alle 40 tuntia. Työajan tasoittumisjärjestelmän ja työvuoroluettelon laatiminen määräytyy työehtosopimuksen 9 :n mukaisesti. Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon hyvissä ajoin, viimeistään viikkoa ennen siinä tarkoitetun ajanjakson alkamista. Tämän jälkeen työvuoroluetteloa saa muuttaa vain työntekijän suostumuksella tai töiden järjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. INFRA ja Rakennusliitto ovat yhtä mieltä siitä, että töiden järjestelyihin liittyvällä painavalla syyllä tarkoitetaan ennalta arvaamattomia seikkoja, joita työnantaja ei ole voinut ottaa huomioon työvuoroluetteloa laadittaessa. Voimassa olevan työtuntijärjestelmän muuttamisen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvotellaan työntekijän ja työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Mikäli luottamusmiestä ei ole, voidaan asiasta neuvotella työryhmän kanssa. Siirryttäessä työaikamuodosta toiseen määräytyy työaika ja siitä maksettava erillinen lisä siirron jälkeen kyseistä työaikamuotoa koskevien määräysten mukaan. 55

59 Arkipyhät Työntekijälle maksetaan arkipyhäkorvaus vuorovapaalle sattuvalta arkipyhältä. Työntekijälle maksetaan työvuoroluetteloon sisältyviltä juhannusaatolta, itsenäisyyspäivältä, jouluaatolta ja ensimmäiseltä joulupäivältä palkan lisäksi arkipyhäkorvaus. Arkipyhäkorvausta ei makseta lauantaille tai sunnuntaille sattuvalta arkipyhältä. Arkipyhiä koskeva määräys tulee voimaan siten, että vuodesta 2014 alkaen arkipyhäkorvaus maksetaan jouluaatolta, vuodesta 2015 alkaen itsenäisyyspäivältä ja vuodesta 2016 alkaen juhannusaatolta sekä ensimmäiseltä joulupäivältä. Ruokailu ja lepoaika sekä työajan alkaminen ja päättyminen Jatkuvassa kaksivuorotyössä työntekijälle on annettava joko tilaisuus ateriointiin tähän tarkoitukseen varatussa paikassa tai ateriointiin työn lomassa. Jatkuvassa kaksivuorotyössä voidaan antaa myös 30 minuutin lepoaika, joka ei ole työaikaa. Kolmivuorotyössä varataan tilaisuus ateriointiin työn lomassa tähän tarkoitukseen varatussa paikassa. Työntekijä voi työpaikalla nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Työaika lasketaan siitä, kun kone käynnistetään tai työ aloitetaan, siihen, kun kone pysäytetään tai työ lopetetaan. Lepoaika lasketaan vastaavasti siitä, kun kone pysäytetään tai työ keskeytetään, siihen, kun työntekijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Työn keskeytymisen välttämiseksi voidaan lepoajat vuorottaa. Jatkuvan kaksi- ja keskeytymättömän kolmivuorotyön osalta ei sovelleta maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 7 :n määräyksiä tauoista. INFRA ja Rakennusliitto ovat laatineet yhteisen tulkintaohjeen jatkuvaa kaksi- ja keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskevan sopimuksen 5 :n osalta (Ruokailu ja lepoaika kaksi- ja kolmivuorotyössä sekä työajan alkaminen ja päättyminen): Työnantajan työnjohto-oikeuden piiriin kuuluu töiden ja työaikojen järjestely. Työehtosopimuksen tekstimuutoksilla ei ruokataukojen osalta ole tarkoitus muuttaa vallitsevia käytäntöjä. Kaksivuorotyössä on mahdollista joko ruokailla työaikana tai antaa palkaton lepoaika kuten tähänkin asti. Palkattoman lepoajan antaminen edellyttää kuitenkin, että työntekijälle maksetaan palkka 8 tunnilta, joten palkallista työaikaa ei voi tämän kirjauksen johdosta lyhentää 7,5 tuntiin. Kolmivuorotyössä ruokaillaan työaikana eikä palkattoman lepotauon antaminen ole mahdollista. Muuttuneella TES-kirjauksella on poistettu oikeus työehtosopimuksen 7 :n (vanhassa työehtosopimuksessa 8 ) mukaisiin kahteen 12 minuutin palkalliseen kahvitaukoon. Työntekijällä on kuitenkin edelleen oikeus nauttia työn tekemisen kannalta sopivimpana aikana kahvia tai virvokkeita. Tämä tarkoittaa, että kahvi/virvokkeet voidaan nauttia joko koneen ohjaamossa työn lomassa, mikäli taukotuvalla käynti ei ole ajankäytöllisesti järkevää tai mikäli työn lomassa on sopiva hetki, myös taukotuvalla käynti on mahdollista. Kahvin/virvokkeiden nauttiminen tulee hoitaa jouhevasti työn lomassa siten, ettei työhön tule tämän johdosta ylimääräisiä katkoksia. 56

60 Mikäli todetaan, että töiden järjestelyjen kannalta muutokset vakiintuneissa ruokailu- tai taukokäytännöissä ovat tarpeen, asia on käsiteltävä yhdessä työntekijöiden edustajan kanssa. Tällöin voidaan yhdessä todeta, miten ateriointi ja kahvin/virvokkeiden nauttiminen on järkevintä järjestää siten, että työntekijällä on työvuoron aikana tosiasiallinen mahdollisuus ateriointiin ja kahvin/virvokkeiden nauttimiseen, mutta etteivät nämä turhaan aiheuta työn tekemiseen ylimääräisiä katkoksia. TES-kirjauksella koskien työajan alkamista ja päättymistä koneen käynnistämisestä sen pysäyttämiseen, ei vaikuteta työajaksi luettavan ajan määrittelyyn. Esimerkiksi työmääräysten antaminen luetaan työaikaan. Lepoaika alkaa koneen pysäyttämisestä tai työn keskeyttämisestä. Lepoaika päättyy, kun työntekijä on koneellaan tai työpaikallaan valmiina uudelleen aloittamaan työnsä. Ansionmenetyksen korvaaminen Vuosiloma Toisin sopiminen Ilta- ja yövuorolisät Jatkuvassa kaksivuorotyössä työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta jatkuvassa kaksivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta euromääräisen työajan tasaamislisän, jonka suuruus 4,9 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa sekä työajan tasaamislisää. Työajan tasaamisesta aiheutuva ansion vähentyminen korvataan 3-vuorotyössä siten, että työntekijä ansaitsee jokaiselta keskeytymättömässä kolmivuorotyössä työskentelemältään säännöllisen työajan tunnilta senttimääräisen työajan tasaamislisän, jonka suuruus on 14,0 % työntekijän palkasta ilman yli-, sunnuntai- tai hätätyöstä maksettavaa palkkaa sekä työajan tasaamislisää. Säännölliseksi työajaksi katsotaan myös aika, jolloin työntekijä on sairausloman takia estynyt tekemästä työtä ja jolta työnantaja maksaa sairausajan palkkaa. Työajan tasaamislisien maksamisajankohdat sovitaan paikallisesti käytettävän vuorojärjestelmän tarpeiden mukaisesti. Yksinkertainen malli on se, että tasaamislisää maksetaan jokaiselta jatkuvassa kaksivuorotyössä tai 3-vuorotyössä työskennellyltä säännöllisen työajan tunnilta. Työtuntijärjestelmän mukaisia vapaapäiviä pidetään työssäolopäivien veroisina vuosilomaa määrättäessä, kuitenkin vähennettynä asianomaisen kalenterikuukauteen sisältyvien päivätyöntekijöiden tavanomaisten vapaapäivien lukumäärällä. Keskeytymättömän 3-vuorotyön määräyksistä voidaan työntekijöiden luottamusmiehen kanssa paikallisesti sopia toisin. Mikäli luottamusmiestä ei ole valittu, voi sopimuksen solmia myös työryhmä. Paikallisen sopimuksen tulee täyttää tämän sopimuksen vähimmäisehdot. Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,21 euron suuruinen lisä sekä yövuorossa 2,28 euron suuruinen lisä. 57

61 2.8.3 Ruoppauksen työajat Ruoppauksen työaikojen osalta on solmittu erillinen sopimus, jonka mukaan vuorokautinen työaika voi olla enintään 12 tuntia ja tasoitusjakso enintään 4 viikkoa ja ulkomaan työssä 8 viikkoa. Työajasta sovitaan paikallisesti ja sopimus tulee lähettää viikkoa ennen työajan käyttöön ottamista liittojen vahvistettavaksi. Ruoppausta koskeva työaikasopimus on työehtosopimuksessa liitteenä. Esimerkki Ma Ti Ke To Pe La Su 1 vko vko Yhteensä 80 h = 40 h/vko 2.9 Muita määräyksiä Vanhentumisajat Oikeus työaikalain mukaisiin korvauksiin raukeaa, jos kannetta ei nosteta työaikalain mukaisen kanneajan kuluessa. Kanneaika on työsuhteen jatkuessa kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Jos rahakorvauksen sijasta annettava vapaa-aika on sovittu yhdistettäväksi säästövapaaseen, kanneaika on kuitenkin kaksi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vapaa-aika olisi tullut antaa. Työntekijän on edellä esitetyn mukaisesti vaadittava esimerkiksi sunnuntai- ja ylityöstä maksettavat korotusosat maksettavaksi viimeistään ylityön tai sunnuntaityön tekemisvuotta seuraavan toisen kalenterivuoden loppuun mennessä. Työnantaja ei ole kauemmin maksuvelvollinen näiden osalta. Pelkkä työntekijän vaatimus ei riitä, vaan vanhentumisajan katkeaminen edellyttää jutun vireillepanoa alioikeudessa eli kirjallisen haasteen toimittamista käräjäoikeuden kansliaan ennen tämän erityisen vanhentumisajan päättymistä. Työsuhteen päätyttyä kanne on pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt Poikkeusluvat Työaikalain säännöksistä voidaan hakemuksesta myöntää joissakin tapauksissa poikkeuslupia. Niitä myöntävät Aluehallintovirastojen työsuojeluvastuualueiden toimistot ( Työsuojeluviranomaiselta haettavat poikkeusluvat koskevat yötyötä ja vuorotyötä ja vapautusta työvuoroluettelon pitämisestä. Työaikalain 26 :n luettelon kohdassa 14 on annettu aluehallintovirastolle oikeus antaa lupa määräämillään ehdoilla työnantajalle teettää yötyötä työssä, jossa työn tekninen laatu tai muut erityiset syyt sitä vaativat. Kannattaa huomioida, että TES:n mukaan on mahdollista myös paikallisesti sopia yötyön teettämisestä tilanteessa, jossa työtä ei voida suorit- 58

62 taa samanaikaisesti työpaikalla tehtävän säännöllisen työn kanssa tai se on muutoin välttämätöntä tuotantoteknisestä tai muusta erityisestä syystä. Aluehallintovirasto voi myöntää luvan poiketa siitä, mitä rajoituksia työaikalaki asettaa vuorotyölle. Se voi siten periaatteessa sallia esimerkiksi väljemmän määritelmän työvuorojen vaihtumiselle tai hyväksyä vuorotyöksi työaikajärjestelyn, jossa vuorot eivät muutu joidenkin työntekijöiden osalta lainkaan tai eivät ainakaan ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jokaiselle työpaikalle on työaikalain 35 :n mukaan laadittava työvuoroluettelo. Jos työvuoroluettelon laatiminen työn poikkeuksellisen epäsäännöllisyyden vuoksi on erittäin vaikeaa on sen laatimisesta mahdollisuus saada vapautus poikkeusluvalla. Tästä on säädetty 36 :ssä jonka mukaan aluehallintovirasto voi myöntää työvuoroluettelon laatimisesta vapautuksen osittain tai kokonaan. Kannattaa huomioida, että vapautuksen edellytykset täyttyvät varsin harvoissa tilanteissa Nuoret työntekijät ja heidän työaikansa Nuorella työntekijällä tarkoitetaan alle 18-vuotiasta työntekijää. Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa. Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa sellaiseen kevyeen työhön, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä aiheuta haittaa hänen koulunkäynnilleen. Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15- vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse. Nuoriin henkilöihin on sovellettava työaikalakia, jos heidän työajastaan tai käyttämisestään ko. lain tarkoittamaan työhön ei ole muuta säädetty. Tällaisia poikkeavia määräyksiä on annettu nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93) ja asetuksessa nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Näiden mukaan mm. nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingollista tai joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Nuoret työntekijät jaetaan työaikamääräysten suhteen iän perusteella kahteen pääryhmään: - alle 15-vuotiaat vuotiaat. Nuoren työntekijän työajan rajoitukset ilmenevät seuraavasta kaaviosta, jossa on kirjattu myös muut työnantajan huomioon otettavat rajoitukset nuorten työntekijöiden osalta. Säännöllinen työaika v v Huomautuksia Loma-aikana: 8 h/vrk v. Enintään ½ koulusta 7 h/vrk 40 h/vko annettavasta loma- 35 h/vko ajasta. Koulutyön aikana vain tilapäiseen tai lyhytaikaiseen työsuoritukseen. Kouluaikana: -vapaapäivinä 7 h/vrk - koulupäivinä 2 t/vrk Kouluaikana: -vapaapäivinä 7 h/vrk - koulupäivinä 2 t/vrk Koulupäivän ja työajan pituus enintään 8 h /vrk (poikkeuslupa mah- 59

63 - yhteensä 12 t/vko - yhteensä 12 t/vko dollinen ammatillisen kehityksen takia) Työajan sijoittaminen Klo 8-20, (kotitaloustyössä klo 23 asti) Työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä klo 6-20 Klo 6-22 (kotitaloustyössä klo 23 asti) 15 v. täyttänyt 2- vuorotyössä ammattikoulutuksen vuoksi enintään klo 24 saakka Ylityö - vuorokautinen - viikoittainen Kielletty Kielletty Max 80 h/vuosi (poikkeusluvalla lisäksi 40 h /vuosi) v. työaika enintään 9 h / vrk ja 48 h/ vko Hätätyö Ruokatunti Kielletty Väh. 30 min. jos työaika yli 4,5 h Sallittu vain, jos hätätyön teettämiseen ei ole käytettävissä yli 18 vuotta täyttänyttä. Enintään 9 h / vrk ja 48 h/ vko. Väh. 30 min. jos työaika yli 4,5 Voidaan poiketa TES:lla. vuoro- Keskeytymätön kausilepo 14 h 12 h Viikkolepo 38 h 38 h Työ- tai oppisopimuksen tekeminen Työsopimuksen pituus Huoltajan kanssa tai huoltajan luvalla nuori itse Max 1/2 kulloinkin kysymyksessä olevasta lomasta. Koulutyön aikana tilapäisesti tai muutoin kulloinkin kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen. Työntekijän kanssa Ei rajoituksia Työn laatu Alle 16-vuotiasta ei saa käyttää vaarallisiin töihin (ks. asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006). Työ ei saa olla nuoren henkilön ruumiilliselle, henkiselle tai siveelliselle kehitykselle vahingoksi tai vaatia ikään tai voimiin nähden kohtuuttomia ponnistuksia tai vastuuta. Lääkärintarkastus Luettelo (työnantajan nuorista työntekijöistä pitämä luettelo) Ei tarpeen (työsuhde aina alle 3 kk). Ei merkitä (työsuhde aina alle 2 kk). 1. kuukauden aikana Ei tarpeen jos työ kevyttä liike- tai toimistotyötä tms. nuorella työntekijällä on lääkärintodistus, joka ei ole yhtä vuotta vanhempi työsopimus tehdään alle 3 kuukaudeksi. Merkitään, jos työsopimus tehdään toistaiseksi tai yli 2 kuukaudeksi. 60

64 Mitä työtä voi teettää Vaaralliset työt Opetus- ja ohjaustyö Alle 18-vuotias saa tehdä kaikkea työtä, jota ei ole erikseen kielletty. Nuorta työntekijää ei saa kuitenkaan käyttää sellaisiin töihin, jotka ovat vahingoksi hänen ruumiilliselle tai henkiselle terveydelleen. Työ ei saa myöskään vaatia nuorelta suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä tai voimiinsa nähden on kohtuullista. Alle 16-vuotias ei saa tehdä työtä, jossa nuorta itseään tai hänen työnsä takia jotain muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara. Sosiaalija terveysministeriö on vahvistanut esimerkkiluettelon ns. nuorille vaarallisista töistä (STMA 302/2007). Vaarallisia töitä maarakennustyömaalla ovat luettelon mukaan työskentely esimerkiksi sirkkelillä, moottorisahalla ja erilaisilla leikkureilla ajettavilla työkoneilla nosto- ja siirtolaitteilla työtä, jossa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa avonieluisilla murskauskoneilla työt voimakkaasti tärisevällä työkoneella jatkuva nostotyö, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kiloa miehillä ja 15 kiloa naisilla maanalainen työ kaivoksissa, rikkokiven räjäytys tai tähän verrattavissa olevat työt tunnelilouhinta aluksen lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvat työt vaaraa aiheuttavat huolto-, puhdistus- ja korjaustyöt työt kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, jossa on sortumis- ja luhistumisvaara rakennusten purkutyö työ, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara räjähdysaineiden käsittely. 16 vuotta täyttänyt voi kuitenkin tehdä ns. vaarallisia töitä, jos turvallisuudesta on huolehdittu suojelutoimin. Ennen työn alkua työnantajan on tehtävä siitä ilmoitus Aluehallintovirastolle. Ilmoituslomakkeita saa työsuojeluviranomaisilta tai osoitteesta Nuorten työntekijöiden osalta on kiinnitettävä erityisestä huomiota työn opetukseen sekä henkilökohtaiseen ohjaukseen. Ennen työn aloittamista on varmistettava, että työntekijä on riittävästi perehtynyt kyseiseen työhön sekä siihen liittyviin vaaroihin ja osaa noudattaa työturvallisuusohjeita. Työn kuluessa on vielä huolehdittava erityisesti nuoren työntekijän ohjauksesta ja valvonnasta. 61

65 3 PALKKAUSJÄRJESTELMÄ Maa- ja vesirakennusalan palkkausjärjestelmä perustuu työntekijän ammattitaitoon ja niihin tehtäviin, joita tekemään hänet on yritykseen palkattu. Tällä pyritään palkitsemaan hyvää ja monipuolista ammattitaitoa, parantamaan alan tuottavuutta ja kehittämään uusia työmenetelmiä. Ammattitaidon kehittäminen ja hyvä ammattitaito tulee huomioida työntekijän palkkauksessa. Palkkausjärjestelmä antaa yrityksille ja sen työntekijöille mahdollisuuden kehittää omia yrityskohtaisia sovelluksia. Alan palkkauksen tulee perustua työn tulokseen ja yrityskohtaisiin palkkaussovelluksiin. Palkkausjärjestelmässä työntekijät ryhmitellään ammattitaidon mukaan kuuteen eri palkkaryhmään, joille on määritelty perustuntipalkat. Tämän lisäksi maksetaan työkohtaista lisää, joka voidaan sopia määräaikaiseksi tai määrättyä työtä koskevasta taikka toistaiseksi voimassa olevaksi. Erikseen yrityksissä voidaan sopia palkkio- tai urakkapalkkauksesta. Palkkausjärjestelmä edellyttää yrityskohtaisen palkkapolitiikan määrittelyn: - Mistä yrityksen työntekijöitä palkitaan? - Kuinka työkohtaiset vaativuustekijät huomioidaan? - Keskitetäänkö vai hajautetaanko palkasta sopiminen? - Pyritäänkö kehittämään suoritussidonnaisia palkkausjärjestelmiä? Jne. Palkkapolitiikka muodostaa osan yrityksen johtamisjärjestelmää - sillä pyritään tehostamaan henkilöstön työskentelyä yrityksen tärkeinä pitämien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jotta henkilöstöltä voitaisiin odottaa näiden tavoitteiden hyväksymistä, tulee palkkapolitiikka julkistaa ja siitä keskustella yrityksen sisällä. 3.1 Aikapalkkajärjestelmän pääpiirteet ja käsitteet Aikapalkka muodostuu perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä. VÄHIMMÄISPALKKA = PERUSTUNTIPALKKA Työntekijän vähimmäispalkka määräytyy hänen palkkaryhmänsä perusteella. Palkkaryhmiä on kuusi. Ryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito. Tällä tarkoitetaan niiden töiden vaativuutta, joita työntekijä kykenee tekemään ja joita tekemään hänet on yritykseen palkattu. TYÖSTÄ MAKSETTU KÄYTÄNNÖN PALKKA = TYÖKOHTAINEN PALKKA Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työnantajan ja työntekijän kesken sovitusta työkohtaisesta lisästä. Työkohtainen lisä voidaan sopia paikallisesti määräaikaiseksi työtä tai työkohdetta koskevaksi tai toistaiseksi voimassa olevaksi. Työkohtainen palkka voi olla myös työsopimuksella sovittu tuntipalkka. PALKKIOPALKKAUS Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkamuotoa, jossa perustuntipalkan lisäksi on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. URAKKAPALKKAUS Urakkapalkkauksella tarkoitetaan työtä, jossa työntekijän tai ryhmän palkkaus on sidottu yksinomaan työntekijän tai ryhmän suoritukseen. Palkka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. 62

66 KORVAUSPALKAT Korvauspalkalla tarkoitetaan palkkaa, joka maksetaan työehtosopimuksella sovituilta arkipyhiltä, korvattaviksi sovituilta vapaapäiviltä tai matka-ajalta. 3.2 Palkkaryhmän määräytyminen Palkkaryhmittely Aikapalkkajärjestelmässä työehtosopimuksen mukainen vähimmäispalkka määräytyy työntekijän palkkaryhmän mukaan. Palkkaryhmiä on kuusi. Palkkaryhmittelyn perusteena on työntekijän ammattitaito: Ryhmittely työsopimuksen solmimisen yhteydessä Palkkaryhmä määritetään työhönottotilanteessa osoitetun pätevyyden perusteella. Työntekijä voi osoittaa pätevyytensä esimerkiksi koulutustodistusten tai työtodistusten perusteella. Työsopimus solmitaan pääsääntöisesti sensisältöisistä ja -tasoisista töistä, jotka vastaavat työntekijän ammattitaitoa. Jos tarjottu työ poikkeuksellisesti koskee työtä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän ammattitaidon, voivat osapuolet sopia, että palkkaryhmä ja vähimmäispalkka määräytyvät työssä vaadittavan ammattitaidon mukaan - työntekijän ammattitaito ei tule tällöin työsuhteessa "käyttöön". Jos työsopimus on toistaiseksi voimassa oleva ja työntekijä myöhemmin alkaa tehdä ammattitaitonsa mukaista työtä, ryhmitellään hänet siitä lukien uudestaan ammattitaitonsa mukaisesti Palkkaryhmän muuttaminen Virhe ryhmittelyssä Jos ryhmittelyssä on tapahtunut virhe, on sen korjaaminen ja oikean palkkaryhmän määrittäminen työnantajan vastuulla. Palkkaryhmää voidaan muuttaa riippumatta siitä, onko se määritetty liian alhaiseksi vai korkeaksi, riippumatta siitä, kenen vastuulla virheellisen ryhmittelyn syntyminen on ollut tai kuinka kauan virheellinen ryhmittely on ollut voimassa. Ennen palkkaryhmän muuttamista tulee asiasta kuulla työntekijää. Virheellisen ryhmittelyn korjaamisesta on kysymys mm. silloin, kun palkkaryhmä on vahvistettu työntekijän muussa työsuhteessa voimassa olleen ryhmittelyn perusteella ja ammattitaidon todetaan työsuhteen aikana poikkeavan tästä. Palkkaryhmän korottaminen Palkkaryhmän korottaminen tulee tavallisimmin kyseeseen työntekijän pätevyyden kasvamisen myötä. Tämä voi tapahtua kouluttautumisen ja/tai työtehtävissä harjaantumisen kautta. Ammatillisen tutkinnon suorittaminen on yksi esimerkki kouluttautumisesta. Työnantajan tulee seurata palkkaryhmittelyn oikeellisuutta. Jos työsopimus on alun alkaen poikkeuksellisesti solmittu työstä, jonka vaativuus alittaa olennaisesti työntekijän todetun ammattitaidon, työntekijä on ryhmiteltävä uudestaan siitä lukien kun hän ryhtyy suorittamaan ammattitaitonsa mukaisia vaativampia töitä. 63

67 Palkkaryhmän alentaminen Jos työntekijän ammattitaito ei ole pysynyt työnsisällön kehittymisen mukana, voidaan joutua alentamaan palkkaryhmittelyä. Tämä tilanne on poikkeuksellinen ja sen perusteista on neuvoteltava työntekijän ja tarvittaessa häntä edustavan luottamusmiehen kanssa. Palkkaryhmää ei voida alentaa sen johdosta, ettei työnantaja kykene enää tarjoamaan työntekijän ammattitaitoa vastaavia töitä. Palkkaryhmittely ja vähimmäispalkan suuruus on riippumaton siitä, mitä töitä työntekijä kulloinkin suorittaa. Tilanteissa, joissa palkkaryhmää joudutaan korjaamaan alaspäin, tulee lisäksi muistaa, että työnantajan olennaisissa kohdin harhaan johtaminen työsopimusta solmittaessa on myös silloin, kun harhaan johtaminen koskee ammattitaitoa, työsopimuksen purkuperuste. Muutosten vaikutus palkkaan Uutta palkkaryhmää ja sen mukaista vähimmäispalkkaa tulee soveltaa muutosta seuraavan palkanmaksukauden alusta. Palkkaryhmän muutos ei välttämättä heti vaikuta työntekijän kanssa sovitun työkohtaisen palkan suuruuteen. Jos työntekijän kanssa on sovittu toistaiseksi voimassa olevasta kiinteästä palkasta (X /h), kokonaispalkka voi pysyä samana, ellei sovittu palkka jää alle uuden palkkaryhmän mukaisen vähimmäispalkan. Poikkeuksen edellä sanottuun muodostaa kuitenkin tilanne, jossa palkka on sidottu ryhmittelyyn (esim. perustuntipalkka + 1 /h): tällöin ryhmittelyn muuttaminen vaikuttaa heti työkohtaisen palkan suuruuteen. 3.3 Palkkaryhmittelymääritelmät Palkkaryhmittelystä yleensä Palkkaryhmittely on kuusiportainen ja perustuu maa- ja vesirakennusalan töissä vaadittavan ammattitaidon tasomäärittelyihin. Työntekijät sijoitetaan palkkaryhmiin ensisijaisesti kunkin palkkaryhmän yleismääritelmien perusteella. Ryhmittelyn helpottamiseksi on kunkin palkkaryhmän yleismääritelmien perään lisätty soveltamisohje. Palkkaryhmien soveltamisohjeissa ei ole pyritty luettelemaan kaikkia maa- ja vesirakennusalan ammattiryhmiä, vaan esimerkinomaisesti on otettu esille muutamia ammatteja, jotta saman ammatin nimikkeiden jakautuminen useisiin palkkaryhmiin kävisi ilmi. Esimerkkejä voidaan näin käyttää apuna ryhmittämällä myös muiden ammattien työntekijöitä. Palkkaryhmä I Ei alan yleistuntemusta Tähän palkkaryhmään kuuluvat työntekijät, jotka eivät omaa maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta. Palkkaryhmä II Alan yleistuntemus Tähän palkkaryhmään kuuluvat työntekijät suorittavat töitä, jotka edellyttävät maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta, ja kykenevät työn suorittamiseen ilman jatkuvaa opastusta. 64

68 Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä suorittaa avustavia maa- ja vesirakennusalan töitä. Näitä pystyy toki tekemään myös palkkaryhmän I työntekijä. Erona on kuitenkin se, että palkkaryhmän II työntekijällä omaa kokemuksensa nojalla maa- ja vesirakennustöiden yleistuntemusta, jonka pohjalta häneltä vaaditaan sellaista oma-aloitteisuutta, että hän ei tarvitse jatkuvaa opastusta. Palkkaryhmän II vaatiman pätevyyden saavuttaminen vaatii yleensä kahden vuoden työskentelyn erilaisissa maa- ja vesirakennusalan töissä. Työskentelyllä ei tässä tarkoiteta työsuhteiden yhteenlaskettua pituutta vaan työntekoa. Toisaalta lausuma on ohjeellinen ("yleensä"), ei ehdoton puoleen tai toiseen. Ryhmittely tapahtuu ensisijaisesti yleismääritelmän mukaan, kuten ylempänä on korostettu. Jos työntekijä on saavuttanut palkkaryhmän mukaisen ammattitaidon jo aiemmin (esim. puolentoista vuoden kuluttua), niin hänen oikea palkkaryhmänsä on II. Vastaavasti kahden vuoden työskentely ei automaattisesti oikeuta sijoitukseen tässä palkkaryhmässä. Palkkaryhmä III Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät Tähän palkkaryhmään kuuluva hallitsee jonkin maa- ja vesirakennusalan ammattityön. Palkkaryhmän III työntekijä selviytyy vaativammista töistä kuin II palkkaryhmän työntekijä ja hänelle riittävät työtehtävien suorittamiseen työnjohdon yleisohjeet. Tähän palkkaryhmään kuuluu myös työntekijä, joka kykenee suorittamaan jonkin ammatin piiriin kuuluvia töitä tai työkokonaisuuksia ilman, että hänellä on palkkaryhmän IV ammattimieheltä vaadittavaa ammattitaitoa (vähemmän vaativat ammattityöt). Työntekijä kuuluu tähän palkkaryhmään suoritettuaan oman alansa (ammattityönsä) ammatillisen koulutuksen (perustutkinnon) tai aikuisten ammatillisen perustutkinnon tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvan osan. Ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvalla osalla tarkoitetaan VnA 403/2008:n mukaista ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaamis-osaa, joka oikeuttaa III palkkaryhmään. Ammattikirjan saaneet pääsevät suoraan tähän palkkaryhmään. Työntekijän ammattitaidon kehittymistä ja ryhmittelyä tarkastetaan sen jälkeen kun hän on työskennellyt kaksi vuotta ammattityössä. Ohessa on esimerkkejä eräiden ammattien osalta. Esimerkkejä ja niiden periaatteita voidaan soveltaa myös niiden työntekijöiden osalta, joita ei ole erikseen mainittu: o o o o o Koneenkuljettajat helpohkoissa lastaus- ja kuormaustöissä esimerkiksi käsiteltäessä hiekkaa, turvetta, haketta tai lunta. Louheen lastausta ei lueta helpohkoksi työksi. Ammattitaitoa arvosteltaessa tulee ottaa huomioon myös työntekijän joutuisuus. Kuorma-autonkuljettajat, jotka hallitsevat yksinkertaiset kuljetustehtävät. Täryjyrien, pyörätraktorien, nostokoriautojen ja kurottajan kuljettajat, jotka kykenevät tekemään helpohkoja työtehtäviä. Työntekijät, jotka hallitsevat helpohkoja asennustehtäviä. Aloittelevat ammattityöntekijät Palkkaryhmä IV Ammattityöntekijät Palkkausjärjestelmässä on haluttu palkita monitaitoisuutta ja rinnastettu pinnallinen mutta vastaavasti laaja-alaisempi ammattitaito syvälliseen mutta kapeampaan ammattitaitoon. Yleismääritelmän mukaan IV palkkaryhmään voi kuulua kahdella vaihtoehtoisella perusteella: 65

69 o Jonkin ammatin hallinta monipuolisesti ja itsenäisesti eli ammattimieheltä odotettu taito ja joutuisuus jossakin ammatissa. o Useamman ammatin piiriin kuuluvien vähemmän ammattitaitoa vaativien töiden hallinta ilman ammattimiehen monipuolisuutta, joutuisuutta jne. Kuten soveltamisohjeessa todetaan, tarkoitetaan tällä työntekijää, joka kykenee suorittamaan palkkaryhmän III edellyttämällä tasolla useamman ammatin töitä. Tähän ammattiryhmään kuuluvat perusammattitaidon omaavat ammattimiehet. Tähän palkkaryhmään kuuluva työntekijä tekee työn ammattimiehen joutuisuudella piirustusten ja/tai annettujen ohjeiden mukaisesti käyttäen oikeita työtapoja, työjärjestystä ja materiaaleja sekä suorittaa omaan työhönsä liittyvät mittaukset. Työntekijä suunnittelee oman työnsä osaksi kokonaisuutta ottaen huomioon muiden ammattiryhmien asettamat vaatimukset. Tähän ammattiryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, jotka eivät hallitse kaikkia tietyn ammatin töitä, mutta joilla on III palkkaryhmän tasoinen ammattitaito useammassa ammatissa. Palkkaryhmä V Vaativien ammattitöiden tekijät Samoin kuin palkkaryhmässä IV tähän palkkaryhmään voi kuulua kahdella vaihtoehtoisella perusteella: o Ammattitaidon syvällisyys ja laaja-alaisuus: työntekijä hallitsee itsenäisesti ammattinsa vaativatkin työt; o Ammattitaidon monipuolisuus: työntekijä hallitsee itsenäisesti ja monipuolisesti useamman ammatin työt. Töiden ammatin hallinta edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Tämä ilmenee muun muassa o työnopeudessa, o o hyvässä piirustusten lukutaidossa, soveltamistaidossa: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä. Teoreettisia tietoja ja soveltamistaitoa tarvitaan esimerkiksi mittausta ja työnsuunnittelua vaativissa töissä. Tähän palkkaryhmään kuuluvat esimerkiksi vaativat ammattinsa työt hallitsevat kokeneet ammattimiehet. Tähän palkkaryhmään kuuluvat ammattitaitonsa monipuolisuuden perusteella myös ne työntekijät, joilla on usean ammatin perusammattitaito ilman, että he kuitenkaan hallitsevat minkään ammatin vaativia töitä. Usealla ammatilla ei tarkoiteta läheisiä rinnakkaisammatteja. Rakennusalan eri alojen ammattien hallinta voidaan ottaa tässä huomioon, mikäli työnantaja voi hyödyntää työntekijän osaamista työsuhteessa. Ammattitutkinnon suorittaneet työntekijät kuuluvat tähän palkkaryhmään. Tällöin edellytyksenä on se, että he tekevät työtä, josta he ovat suorittaneet ammattitutkinnon tai sillä koneella jolla he ovat suorittaneet ammattitutkinnon. Ammattitutkinnon suorittaneiden työntekijöiden osalta edellytetään vähintään kolmen vuoden työkokemusta tämän ammatin mukaisista töistä. o o Ammattitutkinnolla ei tarkoiteta ajoneuvonosturinkuljettajan koulutuspaikastaan saamaa ajolupaa tai ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuvaa osaa. Sen jälkeen kun ajoneuvonosturinkuljettaja on työskennellyt viisi vuotta ammattinsa mukaisissa töissä, hänen ammattitaitonsa kehittymistä ja palkkaryhmittelyä tarkastetaan. Tarvittaessa työntekijän ammattitaitoa verrataan ammattitutkinnon vaatimuksiin, jotka hänen tulee täyttää kuuluakseen tähän palkkaryhmään. 66

70 o Ajoneuvonosturinkuljettajan osalta koko ammattitutkinto koostuu neljästä pakollisesta osasta (Ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaaminen (VnA 403/2008, 14 :n soveltuva osa), valinnaisen ajoneuvonosturin käyttö, nosturin rakenne, huolto ja korjaus sekä nostosuunnitelman todentaminen), joiden suorittamisen jälkeen henkilö on oikeutettu tähän palkkaryhmään. Palkkaryhmä VI Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Palkkaryhmään sijoittuvat yrityksen avaintyöntekijät, alan ammattilaisten huippu. Siksi siihen on ajateltu kuuluvaksi korkeintaan 10 % alan työntekijöistä. Erikoisammattitutkinnon suorittaneet maa- ja vesirakennusalan ammattimiehet kuuluvat tähän palkkaryhmään. Erityisammattitaito: Työntekijä kykenee suorittamaan o erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu o mahdollisesti muiden ammattimiesten työn valvontaa ja ohjausta. Tähän palkkaryhmään kuuluvat yrityksen avaintyöntekijät esimerkiksi vastuullisia ja vaativia mittaustehtäviä tekemään kykenevät ammattimiehet työkuntien tai - ryhmien etumiestehtäviin kykenevät ammattimiehet kaikki eteen tulevat ammattinsa piiriin kuuluvat työt hallitsevat ammattimiehet, jotka kykenevät opastamaan muita oman ammattinsa työntekijöitä. Työntekijältä vaaditaan ammattialansa viimeisimmän teknisen apuvälineistön, koneiden ja uusimpien materiaalien tuntemusta ja erittäin hyvää piirustusten lukutaitoa. Työntekijä pystyy etumiehenä opastamaan työkuntansa tai -ryhmänsä jäseniä uusien työtapojen ja materiaalien käyttöön ja huolehtii etumiehenä siitä, että työkunta tai -ryhmä suorittaa työn sille asetetut laatuvaatimukset täyttäen ja aikataulun mukaisesti. Työntekijä ottaa huomioon muiden ammattiryhmien vaatimukset omalle ja työkunnan tai -ryhmän työlle sekä kehittää omaa ja työkuntansa tai -ryhmänsä ammattitaitoa ja pyrkii työn rationalisointiin Soveltamisohje kiviaines- ja murskausalan palkkaryhmittelyksi Palkkaryhmä I Palkkaryhmä II Palkkaryhmä III Ei alan yleistuntemusta työntekijät, joilla ei ole alan töiden tuntemusta Alan yleistuntemus murskaustoiminnan yleistuntemus ns. nuorempi murskauslaitoksen työntekijä (vanhemman työparin ohjattavana) yleensä 2 vuoden kokemus murskausalan töistä Vähemmän vaativien ammattitöiden tekijät Työntekijä hallitsee murskauslaitoksen, pyöräkuormaajan tai kaivinkoneen käytön ja huollon. 67

71 Palkkaryhmä IV Palkkaryhmä V Työntekijälle riittävät työtehtävien suorittamiseen työnjohdon yleisohjeet. Murskaustyöntekijä: pystyy ajamaan syöttö- ja varastointikoneita taukojen tuuraajana vastaa murskauslaitoksen päivittäisistä huolloista huolehtii osaltaan murska- tai mvr mittarin mukaisten työturvallisuuspoikkeamien korjaamisesta Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: ymmärtää murskauslaitoksen syötteen vaikutuksen rakeisuuskäyrään vastaa koneen päivittäisistä huolloista osallistuu murskan remonttiin huolehtii osaltaan murska- tai mvr mittarin mukaisten työturvallisuuspoikkeamien korjaamisesta Työntekijän ammattitaidon kehittymistä ja ryhmittelyä tarkastetaan sen jälkeen kun hän on työskennellyt kaksi vuotta ammattityössä. Ammattityöntekijät Työntekijä hallitsee monipuolisesti ja itsenäisesti alan työt eli ammattimieheltä odotettu taito ja joutuisuus. Murskaustyöntekijä: tuntee murskauslaitoksen säätöjärjestelmät ja niiden käytön vaikutuksen tuotteen laatuun osaa tahdistaa murskaimet ymmärtää rakeisuuskäyrän ja osaa säätää prosessia käyrien perusteella murskauslaitoksella voi taidoiltaan työskennellä tela- ja pyöräalustaisilla murskauslaitoksilla hallitsee päivittäiset huollot ja kulutusosien vaihdot Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: kykenee suorittamaan III palkkaryhmän edellyttämällä tavalla murskausalan työntekijän töitä Vaativien ammattitöiden tekijät Työntekijä hallitsee itsenäisesti ja laaja-alaisesti alan vaativatkin työt. Tämä edellyttää vaativaa työtaitoa, ammatissa kehittyneisyyttä sekä teoreettisia tietoja. Murskaustyöntekijä: organisointikykyinen työmaan hengenluoja, ripeä- ja aikaansaava murskauslaitoksen ammattityöntekijä osaa korjata eri murskauslaitoksia soveltamistaito: kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltuva työmenetelmä 68

72 Palkkaryhmä VI Perustuntipalkat ammattitutkinnon suorittanut työntekijä tai omaa ammattitutkintoa vastaavat taidot Pyörä- ja kaivukoneenkuljettaja: ammattitutkinnon suorittanut työntekijä tai omaa ammattitutkintoa vastaavat taidot Erittäin vaativien ammattitöiden tekijät Erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativat työt, joihin liittyy suuri vastuu. atk:n käyttötaito: osaa käyttää työnantajansa raportointijärjestelmiä pystyy organisoimaan murskauslaitoksen siirron itsenäisesti itsenäisesti ja monipuolisesti murskauslaitoksen korjaukseen kykenevä työntekijä etumies alan ammattilaisten huippu Perustuntipalkat jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Perustuntipalkka /h I 10,63 II 11,54 III 12,43 IV 13,44 V 14,51 VI 15,75 Perustuntipalkat jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Palkkaryhmä Perustuntipalkka /h I 10,67 II 11,59 III 12,48 IV 13,49 V 14,57 VI 15,81 Alaikäiset, opiskelijat ja oppisopimusoppilaat Alaikäisten sekä lomiensa aikana työskentelevien koululaisten ja opiskelijoiden osalta voidaan palkasta sopia paikallisesti, mutta kuitenkin niin, että palkka on vähintään 7,97 euroa tunnilta (vähintään 75 % palkkaryhmän I mukaisesta palkasta). Palkan on oltava jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta vähintään 8,00 euroa tunnilta. Tätä kohtaa ei sovelleta, jos työntekijällä on aiempaa maa- ja vesirakennusalan kokemusta tai koulutusta. Lomiensa aikana työskenteleville maanrakennusalaa vähintään yhden lukuvuoden opiskelleille työntekijöille maksetaan vähintään 75 % II palkkaryhmän palkasta eli palkan on 69

73 oltava vähintään 8,66 euroa tunnilta ja jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta lukien vähintään 8,69 euroa tunnilta. Oppisopimusoppilaan vähimmäispalkka ammatillista peruskoulutusta annettaessa riippuu jäljellä olevasta oppiajasta seuraavan taulukon mukaan: Jäljellä oleva % II palkkaryhmän oppiaika perustuntipalkasta (11,54 ) (11,59 ) kk 70 8,08 8, kk 75 8,66 8, kk 85 9,81 9, Työkohtaisesta palkasta ja työkohtaisesta lisästä sopiminen Työkohtainen palkka koostuu työntekijän perustuntipalkasta ja työkohtaisesta lisästä, jonka perusteista ja suuruudesta työnantaja ja työntekijä sopivat keskenään ennen työn aloittamista. Palkan suuruudesta keskustellaan yleensä jo siinä vaiheessa, kun työnantaja tarjoaa työntekijälle työtä jossain työkohteessa. Aikapalkkajärjestelmään kuuluu, että pääsääntöisesti työntekijälle maksetaan työkohtaista lisää. Jos työkohtaista lisää ei makseta, työnantajan on se perusteltava. Työkohtaisen lisän maksamatta jättäminen voi tulla kyseeseen ns. hallitunneilta tai erittäin helppojen töiden yhteydessä ja erityisesti silloin, kun ammattimies joutuu tekemään vähemmän ammattitaitoa vaativia töitä - jo hänen perustuntipalkkansa on työn vaativuuteen nähden korkea. Mikäli työkohtaisen palkan suuruudesta ei synny sopimusta, työntekijällä on velvollisuus ottaa työ vastaan tarjotulla työkohtaisella palkalla. Työnantajan tulee työntekijän pyynnöstä selvittää kuinka luetellut vaativuustekijät on otettu palkassa huomioon. Jos työntekijä katsoo, että kaikkia vaativuustekijöitä ei ole huomioitu tai ne on huomioitu väärin tai yrityksessä sovitun käytännön vastaisesti, selvitetään erimielisyys neuvottelujärjestyksen mukaisesti. A. Määräaikainen tai työkohdetta koskeva työkohtainen lisä Työkohtaista palkkaa koskeva sopimus voi olla määräaikainen työtä tai määrättyä työkohdetta koskeva. Mikäli palkkaehdon voimassaoloa ei ole paikallisesti sovittu toisin, se päättyy määräajan kuluttua umpeen tai työntekijän siirtyessä toiselle työmaalle. B. Toistaiseksi voimassa oleva työkohtainen lisä Työn vaativuustekijät tai osa niistä voidaan huomioida keskimääräisinä esim. kone- tai työlajikohtaisesti siten, että työntekijän työkohtainen palkka on samansuuruinen kaikilla työmailla. Tällöin työkohtaista lisää koskeva sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. Tällaiseen sopimukseen noudatetaan työehtosopimuksen 28 :n määräyksiä paikallisesta sopimisesta, jolloin se on yksipuolisesti irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajalla, jollei lyhyemmästä irtisanomisajasta ole sovittu. Toistaiseksi voimassa olevan palkkaehdon osalta on huomattava, että se ei voi olla työntekijän perustuntipalkka. Työkohtainen palkka voisi toki jossakin vaiheessa olla sama kuin vähimmäispalkka. Toisaalta jollain toisella työmaalla taas aikapalkkajärjestelmän mukaan 70

74 pitäisi maksaa työkohtaista lisää. Otettaessa vaativuustekijät huomioon keskimääräisinä työkohtaista lisää kertyy aina. C. Työsopimuksella sovittu palkkaehto Toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuksella, jolloin palkkausta koskeva ehto ei ole irtisanottavissa, vaan muutettavissa ainoastaan yhteisin sopimuksin. Sopimisvaihtoehtoja Palkka sovitaan paikallisesti työnantajan ja työntekijän kesken työn vaativuus huomioiden ennen työn aloittamista kutakin työtä tai työkohdetta varten erikseen (määrättyä työtä koskeva sopimus) Toistuvat vaativuustekijät sovitaan paikallisesti yritys-, työmaa- tai työntekijäkohtaisesti tai esimerkiksi kone- tai työlajikohtaisesti siten, ettei niistä tarvitse kussakin tilanteessa erikseen sopia (toistuvia vaativuustekijöitä koskeva sopimus). Vaativuustekijät sovitaan paikallisesti työntekijäkohtaisesti keskimääräisenä, jolloin työkohtainen palkka pysyy samansuuruisena kaikilla työmailla lukuun ottamatta eitehollista työaikaa (toistaiseksi voimassaoleva palkkaehto). Tällainen toistaiseksi voimassa oleva palkkaehto voidaan sopia myös työsopimuksella, joka ei ole paikallinen sopimus eikä näin ollen irtisanottavissa. Perustuntipalkan päälle sovitaan palkkio, joka voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun esimerkiksi määrälliseen, ajalliseen tai laadulliseen tavoitteeseen (palkkiopalkkaus). Tällöin ei työn vaativuustekijöitä tarkastella erikseen. Käytännössä palkka voidaan sopia kahdella tavalla: 1) sovitaan työkohtaisen lisän suuruus, jolloin kokonaistuntipalkan suuruus saadaan lisäämällä perustuntipalkan päälle sovittu työkohtainen lisä tai 2) sovitaan kokonaistuntipalkan suuruus, jolloin työkohtaisen lisän suuruus saadaan vähentämällä sovitusta tuntipalkasta perustuntipalkka. Sovittiinpa palkan suuruus kummalla tavalla tahansa, aina on ensin suoritettava palkkaryhmittely. Palkkaryhmittelyn pohjalta selviää perustuntipalkan eli vähimmäispalkan suuruus. Palkkaehto voi kummassakin tapauksessa olla joko määräaikainen tai toistaiseksi voimassaoleva. Työkohtaista palkkaa määriteltäessä on pyrittävä oikeudenmukaisuuteen. Silloin, kun sama vaativuustekijä toistuu samanlaisena usean työntekijän kohdalla, on syytä pyrkiä sen korvaamiseen yhdenmukaisesti. Palkan sinänsä ei tarvitse olla samansuuruinen, koska se saattaa sisältää myös henkilökohtaisia eriä, liittyen esim. työntekijän henkilökohtaisiin ominaisuuksiin (lisäosaaminen, jota palkkaryhmittelyssä ei voida ottaa huomioon, kuten ATK-taito, kielitaito, yhteistyötaidot, suoritus, pitkän työsuhteen palkitseminen jne.). Yrityksessä tehty palkkasopimus Yrityksessä voidaan sopia yksityiskohtaisemmin aikapalkkajärjestelmän soveltamisesta, esim. palkasta sopimisen menettelytavoista tai joidenkin vaativuustekijöiden huomioon ottamisen periaatteista. Yrityksessä työnantajan ja työntekijöiden välillä solmittuun sopimukseen noudatetaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen määräyksiä paikallisesta sopimisesta. Jollei muuta ole irtisanomisesta sovittu, on sopimus molemmin puolin irtisanottavissa kolmen kuukauden irtisanomisajoin. 71

75 Tällaisesta sopimuksesta on kysymys myös silloin, kun yritys ja työntekijät sopivat työkohteissa toistuvien vaativuustekijöiden määrittelystä yritys-, työmaa- tai työntekijäryhmäkohtaisesti siten, ettei niistä tarvitse kussakin tilanteessa erikseen sopia. Palkan määrittely ja sen oikeudenmukaisuudesta ja kannustavuudesta huolehtiminen on helpompaa, kun toistuvat vaativuustekijät on "hinnoiteltu". Sopimuksen syntymisen edellytyksenä tietenkin on, että työn vaativuus kyetään määrittelemään selkein mittayksiköin ja että näistä mittayksiköistä ja niiden hinnoittelusta syntyy yhteisymmärrys. Yrityskohtaista palkkasopimusta suositellaan harkittavaksi silloin, kun työnvaativuustekijät toistuvat samansisältöisinä työkohteesta toiseen ja ovat siten yleisemmin määriteltävissä, esim. maarakennuskoneen, ajoneuvonosturi- ja kuorma-autonkuljettajien osalta. Kun yrityksessä tunnetaan käytettävä konekanta ja tyypillisten työkohteiden olosuhteet, voidaan palkkausjärjestelmä rakentaa mahdollisimman oikeaksi. Yksi vaihtoehto on määritellä koneenkuljettajille erikseen hallitunneille ja erikseen ajotunneille palkka, jota korjataan ylös- tai alaspäin ainoastaan, kun työ on poikkeuksellisen vaativaa tai vähän vaativaa. Yrityskohtaista sopimusta solmittaessa ovat voimassa kaikki paikallista sopimista koskevat ohjeet. Yrityksessä solmitun palkkasopimuksen sitovuuden osalta yrityksessä on tiettyä liikkumavaraa. Paikallinen sopimus voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Määräaikaisen palkkasopimuksen voimassaolo päättyy määräajan täyttyessä. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisajasta voidaan sopia. Jos muuta ei ole sovittu, on irtisanomisaika kolme kuukautta. Voimassaolon päättyminen voidaan sitoa määräajan lisäksi esimerkiksi työmaiden päättymiseen: "Irtisanomisaika on kolme kuukautta kuitenkin niin, että sopimuksen voimassaolo jatkuu tämän jälkeenkin tuolloin kesken olevien työmaiden päättymiseen asti." Työkohtaista lisää korottavat tekijät Työntekijän voimassaolevaa työkohtaista lisää on korotettava hänen siirtyessään työhön, jossa kohdissa 1, 2 tai 3 luetellut vaatimukset täyttyvät. Korotetut lisät ovat voimassa sen aikaa, kun työntekijä tekee mainitut vaatimukset täyttävää työtä. Työkohtaisessa lisässä tulee huomioida tehtävän työn vaativuustekijät. Tämän vuoksi yrityksissä tulee kiinnittää huomiota työkohtaiseen lisään suhteessa tehtävään työhön. Työkohtaista lisää korottavat seuraavat vaativuustekijät: 1 TYÖN TEKNINEN VAATIVUUS Työ on teknisesti vaativampaa kuin mikä ao. palkkaryhmän töissä on tavanomaista. Työlle on asetettu poikkeuksellisen korkeat laatuvaatimukset. 2 TYÖN FYYSINEN VAATIVUUS Työ on tavanomaista raskaampaa tai se suoritetaan vaikeissa olosuhteissa. Työn kuormittavuus on suurta. Huomioon otettavia olosuhdetekijöitä ovat pöly, melu, tärinä, haju ja muut olosuhdehaitat, mikäli ne poikkeavat olennaisesti normaalista. 72

76 Työpaikkaohjaaja Tällaisia olosuhdehaittoja saattaa esiintyä muun muassa vanhojen rakennusten purkutöissä, tunneli- ja muissa maan alaisissa työkohteissa, talousjätteen käsittelyssä kaatopaikalla. Tunneli- ja kalliosuojatöissä työn fyysisen vaativuuden vuoksi työkohtainen lisä on vähintään 1,14 euroa siihen saakka, jolloin louhintatyö on rusnattu tilan lopullista käyttöä varten. Osuus eritellään palkkalaskelmassa. Edellä mainittua työkohtaista lisää maksetaan ruiskubetonoinnin ja injektoinnin ajalta sitä tunnelissa ja kalliosuojassa suorittavalle työntekijälle uudisrakennuskohteissa. Työn fyysistä vaativuutta voi lisätä myös työntekijän työnopeuden välitön riippuvuus urakkatyötä suorittavien muiden työntekijöiden etenemisestä. 3 TYÖHÖN LIITTYVÄ VASTUU Työsuoritukseen liittyy tavanomaista suurempaa vastuuta. Työntekijän työsuoritus rytmittää huomattavassa määrin työkohteen muiden työntekijöiden etenemistä. Taloudelliset seuraamukset, jotka liittyvät epäonnistumiseen työlle asetetun laatutason saavuttamisessa tai laaditussa aikataulussa pysymisessä tai vahingonvaara, ovat tavanomaisia suuremmat. Tällaisia vaativuustekijöitä liittyy - usein muiden vaativuustekijöiden ohella - esim. ajoneuvonosturinkuljettajan tehtäviin ajotuntien aikana tai panostajan tehtäviin räjäytystyöjohtajana. Työssäoppijoiden ja oppisopimusoppilaiden työn ohjaamisesta sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken. Samassa yhteydessä selvitetään työpaikkaohjaajan mahdollisuudet tehtävän suorittamiseen, vaikutus hänen omien työtehtäviensä hoitamiseen ja tehtävän vaikutus hänen palkkaukseensa. Poikkeavien työaikojen korvaaminen Varsinaisessa vuorotyössä maksetaan iltavuorossa 1,21 euron suuruinen lisä sekä yövuorossa 2,28 euron suuruinen lisä. Työssä, joka ei ole vuoro-, yli- eikä hätätyötä mutta joka tehdään normaalipituisena työpäivänä työpaikalla käytännössä olevasta työajasta poiketen, maksetaan korotusta seuraavasti: a) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana, maksetaan iltatyölisää 1,21 euroa. b) Työstä, joka tehdään kello välisenä aikana, maksetaan yötyölisää 2,28 euroa. Ajoneuvonosturin-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajat Ajoneuvonosturinkuljettajien-, nostokoriauton ja kurottajankuljettajien osalta paikallisesti voidaan sopia palkka ei-tehollisessa työssä. Tehollista työtä on koneen siirto, nostosuunnitelman teko, koneen pystytys ja nostotyön aika. Lisäksi tehollista aikaa on työnantajan määräyksestä tapahtuva koneen korjaus ja huoltotyö. Palkka ei-tehollisessa työssä on palkkaryhmän III mukainen. 73

77 Ajoneuvonosturinkuljettajalle maksetaan työkohtaista lisää aina koneen teholliselta työajalta vähintään Nostokyky Työkohtaisen lisän suuruus tn tai alle 1,24 yli 30 tn, mutta alle 70 tn 1,57 yli 70 tn, mutta alle 140 tn 1,73 yli 140 tn, mutta alle 200 tn 1, tn ja yli 2,26 Paikallisesti voidaan sopia siitä, että työkohtainen lisä maksetaan teholliselta työajalta edellä mainittujen määrien keskiarvona. INFRA ry ja Rakennusliitto ovat yhtä mieltä siitä, että koneelle työnantajan määräyksestä tehtävät korjaus- ja huoltotoimenpiteet ovat tehollista työaikaa, jolta maksetaan minimityökohtainen lisä (30 tn tai alle). Tällä tarkoitetaan esimerkiksi määräaikaistarkastuksia tai koneen rikkoutumisesta johtuvia korjaustoimenpiteitä, jotka työntekijä voi suorittaa itse. Lisän maksaminen edellyttää, että työntekijä kykenee korjaustyöhön itsenäisesti ja ammattitaitoisesti. Korjaus- ja huoltotyöllä ei tarkoiteta esimerkiksi päivittäisiä tarkastuksia. Nostokoriautojen ja kurottajankuljettajille maksetaan työkohtaista lisää aina koneen teholliselta työajalta vähintään Nostokorkeus Työkohtaisen lisän suuruus m tai alle 1,24 yli 20 m, mutta alle 60 m 1,57 60 m tai yli 1, Palkkiopalkkaus Palkkiopalkkauksella tarkoitetaan palkkausmuotoa, jossa perustuntipalkan päälle on sovittu palkkio, jonka suuruus määräytyy työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja rakenteesta sovitaan työnantajan ja työntekijän tai ryhmän kesken. Sovittu palkkiojärjestelmä korvaa edellä olevat työkohtaisen palkan määräytymisperusteet. Palkkiopalkkaustyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. Liitot suosittelevat palkkiopalkkauksen käyttöä, varsinkin sellaisissa töissä, joista suoran urakan hinnoitteleminen on vaikeaa. Palkkiopalkkaus lisää työntekijän mahdollisuuksia vaikuttaa itse palkan suuruuteen ja on siten kannustavana palkkausmuotona omiaan lisäämään työn tuottavuutta. 74

78 3.6 Urakkapalkkaus Urakkapalkkauksella tarkoitetaan palkkausta, jonka suuruus määräytyy yksinomaan työntekijän tai ryhmän suorituksen perusteella. Palkkion suuruus voidaan sitoa työsuoritukselle asetettuun määrälliseen, ajalliseen, laadulliseen tai muuhun vastaavaan tavoitteeseen. Palkkion perusteesta ja määrästä sovitaan työntekijän tai ryhmän kesken etukäteen. Sovittu urakkapalkkaus korvaa edellä mainitut palkkausjärjestelmät. Urakkatyössä työntekijän palkka on vähintään 20 % korkeampi kuin perustuntipalkka. Liitot suosittavat urakkapalkkauksen käyttöä töissä, joissa työntekijä tai ryhmä voi itsenäisesti päättää työvauhdista ja jossa urakan hinnoitteleminen on helppoa. 3.7 Korvauspalkat Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Ylemmissä palkkaryhmässä oleva työntekijä saa korvauksen palkkaryhmän IV suuruisena. Korvauspalkkoja ovat työehtosopimuksessa sovitut - arkipyhäkorvaukset (11 ) - korvattavat vapaapäivät (kutsuntapäivä, kertausharjoitukset, 50- ja 60-vuotispäivä, vihkipäivä, läheisen omaisen hautauspäivä) (22 ) - matka-ajan palkka (23 ). 3.8 Odotusajan palkka Sopimuskohdassa säännellään palkanmaksuvelvollisuudesta työsuorituksen estyessä 1) tuntityössä ja 2) urakkapalkkaus- ja palkkiopalkkaustyössä. 1) Tuntityössä (17 1. ja 2. kappale) Mikäli keskeytys johtuu koneiden epäkuntoon joutumisesta tai muusta työntekijästä riippumattomasta syystä, on hänelle järjestettävä, mikäli mahdollista, urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyötä. Siinä tapauksessa, että urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyötä ei voida järjestää, on työntekijälle maksettava odotusajalta perustuntipalkka. Työntekijä on keskeytysaikana velvollinen tekemään muuta työtä, jos sitä voidaan järjestää ja tästä työstä maksetaan palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti. 2) Urakkapalkkaus ja palkkiopalkkaustyössä Mikäli työntekijä siirretään kesken työn työnantajasta riippuvasta syystä palkkiopalkkaus- tai urakkapalkkaustyöstä tuntityöhön, hänelle maksetaan hänen perustuntipalkkansa korotettuna 20 %:lla, kuitenkin enintään viiden päivän ajalta. Mikäli keskeytys sen sijaan ei johdu työnantajasta, vaan esim. rakennuttajasta, on työntekijälle pyrittävä järjestämään mikäli mahdollista urakka- tai palkkiopalkkaustyötä. Jos 75

79 urakka- tai palkkiopalkkaustyötä ei voida järjestää, maksetaan työntekijälle odotusajalta perustuntipalkka tai palkka aikapalkkaa koskevien määräysten mukaisesti. Odotusajan palkka tulee maksettavaksi myös, jos työntekijä on tehnyt työtä alle 40 h viikossa. Edellytyksenä on, ettei ole sovittu täsmällisistä työajoista etukäteen tiettyjen tuntien puitteissa tai sovittu, että tehtyjen tuntien ja 40 tunnin erotuksen osalta on kyseessä lomautus. Tässä viimeisessä tapauksessa on noudatettava MISS:n lomautusilmoitusmääräyksiä, jollei asiasta ole sovittu jo työsopimusta tehtäessä. 3.9 Hälytysraha Hälytysrahan maksamisen edellytykset ovat 1) työntekijä kutsutaan työhön hänen asuntoonsa saapumisen jälkeen, 2) kutsu koskee työtä varsinaisen työvuoron jälkeen, 3) työ on hälytysluonteista. Kaikkien em. edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti. Kysymyksessä ei saa olla säännölliseen työaikaan liittyvä työ eikä työajan siirto. Silloin, kun tehty työ ajallisesti ulottuu jompaankumpaan päähän normaalia työvuoroa, on kysymyksessä säännölliseen työaikaan liittyvä työ eikä tällöin hälytysrahaa makseta. Työajan siirtämistä säännellään työehtosopimuksen 7 :n viimeisessä kappaleessa. Työ voidaan määritellä hälytysluontoiseksi, kun työntekijän pitäisi tulla työhön niin pian kuin mahdollista. Jos esimerkiksi kaivinkoneenkuljettaja pyydetään kotoaan hänen työvuoronsa jälkeen putkistovaurion vuoksi korjaamaan katua niin pian kuin mahdollista, tulee hänelle maksaa hälytysrahaa. Hälytysrahan suuruus on kaksi kertaa korvauspalkka, joka maksetaan ns. hälytysrahana. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän III suuruisena. Tuntikorttiin ei hälytysrahaa merkitä työajaksi, sillä hälytysraha ei ole työssäoloajalta maksettua palkkaa. Viimeksi mainittu merkitsee myös sitä, ettei hälytysrahaa millään tavalla huomioida laskettaessa ylityökorotuksia yms. Hälytysrahan lisäksi maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, mikäli työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan siihen oikeus, eli menetellään päivittäisten matkakustannusten korvausta koskevien säännösten mukaisesti Sopimuspalkka Työnantajan ja työntekijän sopiessa työehtosopimuksella sovitusta palkasta poiketen tulee huomioida seuraavaa: Palkan tulee olla vähintään työehtosopimuksen määräysten suuruinen (työntekijän palkkaryhmittelyn mukainen perustuntipalkka + työkohtainen lisä). Mikäli palkka (ns. kokonaispalkka) sisältää työkohtaisen lisän, tämä on syytä todeta työsopimuksessa. Huomattava on, ettei työajan lyhennyskorvausta voida sopia sisältyväksi palkkaan. Sovitusta palkasta tulee työsuhteen ehto, jota työnantaja ei voi yksipuolisesti muuttaa, ellei ole sovittu siitä, että sopimuspalkkaa maksetaan tietyn ajan tai työn kestäessä tai muutoin jätetään työnantajalle todisteellisesti mahdollisuus yksipuolisesti palata työehtosopimuksen mukaiseen palkkaukseen. 76

80 4 PALKANMAKSU 4.1 Maksuväline Palkka maksetaan rahana työntekijän pankkitilille. Palkka voidaan maksaa myös tavarana, luontoisetuna tms., jos niin erikseen sovitaan. 4.2 Palkan maksaminen Maksukausi Laskenta-aika Palkka maksetaan joka toinen perjantai tai yrityskohtaisesti sovittaessa kaksi kertaa kuukaudessa. Laskenta-aika on 5 työpäivää eli tiliväli katkeaa palkanmaksuperjantaita edeltävänä perjantaina ja vastaavasti, kun palkka maksetaan kaksi kertaa kuukaudessa. Lopputilin maksaminen Työsuhteen päättyessä palkka ym. saatavat (eli ns. lopputili) on maksettava työsuhteen päättymispäivää lähinnä seuraavan laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä. Erääntyminen pyhä- ja eräinä muina päivinä Jos palkanmaksupäivä sattuu viikonlopulle tai arkipyhälle, palkka on maksettava lähinnä edellisenä arkipäivänä. Maksupaikka ja tapa Palkka maksetaan työntekijän osoittamalle pankkitilille Suomessa toimivan rahalaitoksen välityksellä. Maksaessaan palkan työnantajan on annettava työntekijälle euromääräinen kirjallinen laskelma, josta käyvät ilmi palkan suuruus ja sen määräytymisen perusteet. Kirjallisen palkkalaskelman antaminen tarkoittaa sitä, että laskelma on mahdollista postittaa työntekijälle. 4.3 Palkkaennakko eli "kotti" Työntekijälle voidaan pyydettäessä maksaa kohtuullinen osa ansaitusta nettoansioista ennakkona. 4.4 Urakkatyötä koskevat erityismääräykset Urakkatyötä suorittavalle työntekijälle maksetaan ennakkoa noin 90 % suoritetun työn arvosta ja sisälle jäänyt erä sen jälkeen kun työ on valmis ja vastaanotettu. 77

81 5 VUOSILOMA 5.1 Yleistä Voimassaoleva vuosilomalaki (162/2005) tuli voimaan Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan vuosiloma määräytyy kulloinkin voimassa olevan vuosilomalain mukaan. Vuosilomalain säännösten noudattaminen edellyttää 1) Työntekijän vuosiloman pituuden laskemista. 2) Työntekijän vuosilomapalkan suuruuden laskemista. 3) Työntekijän vuosiloman ajankohdan määräämistä, vuosiloman antamista ja lomapalkan maksamista. 5.2 Vuosilomalakiin sisältyvät peruskäsitteet Lomanmääräytymisvuosi Lomanmääräytymisvuosi on maaliskuun lopussa päättyvä 12 kuukauden ajanjakso eli ajanjakso, joka alkaa 1. päivänä huhtikuuta ja päättyy seuraavan vuoden maaliskuun viimeisenä päivänä. Lomanmääräytymiskuukausi Lomavuosi Lomakausi Lomanmääräytymisvuosi jakaantuu 12 lomanmääräytymiskuukauteen eli 12 kalenterikuukauteen. Vuosilomaoikeus määrätään kunkin lomanmääräytymiskuukauden osalta erikseen. Sellaista kuukautta, joka oikeuttaa vuosilomaan, kutsutaan vuosilomalaissa täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi. Lomavuosi on se kalenterivuosi, jonka vuosilomasta on kysymys. Lomakausi on välinen ajanjakso (mainitut päivät mukaan lukien). Kesälomaosuus vuosilomasta on pääsääntöisesti annettava lomakauden aikana. Esimerkki: Lomanmääräytymisvuonna ansaittu vuosiloma (ns. kesälomaosuus) annetaan välisenä aikana. Se osa vuosilomasta, joka ylittää 24 arkipäivää, annetaan kuitenkin välisenä aikana (ns. talviloma). 78

82 5.3 Loman pituuden määräytyminen Lomapäivien lukumäärä Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle 1 vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun (31.3.) mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti vähintään 1 vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa 2,5 arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Esimerkki: Työntekijän työsuhde alkoi , joten se oli lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähemmän kuin vuoden. Työntekijä ansaitsi siten vuosilomaa välisen ajan kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta kaksi arkipäivää. Työsuhde on jatkunut keskeytymättä yhden vuoden Työntekijä ansaitsee kaikilta lomanmääräytymisvuoden täysiltä lomanmääräytymiskuukausilta vuosilomaa kaksi ja puoli arkipäivää, koska työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut vähintään 1 vuoden. Jos loman pituutta laskettaessa ei lomapäivien luvuksi tule kokonaisluku, päivän osa on annettava täytenä lomapäivänä. Jos lomaa on kertynyt esimerkiksi 22,5 lomapäivää, tämä tarkoittaa, että työntekijällä on 23 vuosilomapäivää ja hänelle maksetaan lomapalkka ja lomaltapaluuraha 23 vuosilomapäivältä. Arkipäivällä tarkoitetaan vuosilomalaissa muita viikonpäiviä kuin sunnuntaita, kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, jouluaattoa, juhannusaattoa, pääsiäislauantaita ja vapunpäivää. Nämä päivät ei kuluta vuosilomapäiviä Täysi lomanmääräytymiskuukausi Täytenä lomanmääräytymiskuukautena pidetään kalenterikuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt vähintään 14 työssäolopäivää tai työssäolon veroista päivää. Jos työntekijä on sopimuksen mukaisesti työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää kalenterikuukautta tai vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan sellainen kalenterikuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt vähintään 35 työtuntia tai työssäolon veroista tuntia. Työssäolon veroinen aika Työssäolon veroisena pidetään työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Näin ollen työntekijälle kertyy vuosilomaa esimerkiksi hänen oman vuosilomansa ajalta, koska työnantaja on vuosilomalain mukaisesti velvollinen maksamaan työntekijälle palkan tuolta ajalta. Työssäolon veroisena pidetään myös aikaa, jolloin työntekijä on poissa työstä sellaisen työajan tasaamiseksi annetun vapaan vuoksi, jolla hänen keskimääräinen viikkotyöaikansa tasataan laissa säädettyyn enimmäismäärään. Saman kalenterikuukauden aikana viikkotyöajan tasaamiseksi annetuista vapaapäivistä työssäolon veroisina pidetään kuitenkin vain neljä päivää ylittä- 79

83 viä vapaapäiviä, jollei vapaata ole annettu yli kuuden arkipäivän pituisena yhtenäisenä vapaana. Työssäolopäivien veroisina pidetään vuosilomalain mukaan myös niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä: 1) äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan aikana, työsopimuslain 6 :ssä säädetyn tilapäisen hoitovapaan ja 7 :ssä säädetyn pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon aikana; HUOM! Hoitovapaata EI pidetä työssäolopäivien veroisina päivinä, eikä se kerrytä lomaa. Ns. isäkuukausi rinnastuu vanhempainvapaaseen ja nämä päivät katsotaan työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. 2) sairauden tai tapaturman vuoksi, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos työkyvyttömyys jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä sairautta tai tapaturmaa kohden (ks. jäljempänä olevat esimerkit); 3) lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia, enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, taikka jos kuntoutus jatkuu yhdenjaksoisena lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, enintään 75 työpäivää tätä kuntoutusjaksoa kohden; 4) sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi; 5) opintovapaalaissa tarkoitetun opintovapaan vuoksi, enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa, ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön; 6) työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan; 7) lomauttamisen takia, enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan (Työneuvosto on katsonut lausunnossaan, että yhdenkin (1) päivän tilapäinen työnteko lomautuksen aikana aikaansaa uuden 30 työpäivän laskennan); 8) lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia, enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan; jos tällainen työaikajärjestely jatkuu keskeytyksettä lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen, uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen aloitetaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen; 9) reservin harjoituksen tai ylimääräisen palveluksen taikka siviilipalveluslain 37 :ssä tarkoitetun täydennyspalveluksen vuoksi; tai 10) sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella. Osa-aikaisen, vähintään 35 työtuntia kuukaudessa työskentelevän työntekijän työssäolon veroisena aikana pidetään edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa enintään 105 kalenteripäivän sekä 5 ja 7 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa 42 kalenteripäivän 80

84 Sairauslomapäivät jaksoa. Poissaoloaikaa laskettaessa poissaolon katsotaan alkaneen ensimmäisenä päivänä, jona työntekijä on ollut poissa työstä ja päättyneen poissaoloperusteen lakkaamispäivänä, jos päivästä on ennalta sovittu tai määrätty, ja muussa tapauksessa työhön paluuta edeltäneenä poissaolopäivänä. Työssäolon veroisiksi tunneiksi lasketaan tällöin ne tunnit, jotka työntekijä sopimuksen mukaan ilman poissaoloa olisi ollut työssä. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsottavien sairauspäivien kohdalla on kaksi rajoitusta. Lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolopäivien veroisiksi voidaan lukea enintään 75 sairauspäivää, myöhempiä sairauspäiviä samana lomanmääräytymisvuonna ei lueta työssäolopäivien veroisiksi. Toinen rajoitus koskee sellaista sairautta, joka jatkuu yli lomanmääräytymisvuoden ja kestää yhdenjaksoisesti yli 75 päivää. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan yhteensä 75 työpäivää. Esimerkki 1: = työssäolopäivien veroisia sairauspäiviä = sairauspäiviä, jotka eivät ole työssäolopäivien veroisia 40 tp 25 tp 10tp 40 tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA 40 tp 10tp 25tp 15tp 20tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA Kun ensimmäisen lomanmääräytymisvuoden tammikuun alussa alkanut sairaus on kestänyt 10 työssäolopäivää, ottaen huomioon työntekijän aikaisemmat sairaudet tämän lomanmääräytymisvuoden kuluessa, täyttyy 75 työssäolopäivän raja, eikä yli meneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Sairauden jatkuttua yli lomanmääräytymisvuoden vaihteen eikä sen osalta ole aikaisemmin katsottu työssäolopäivien veroisiksi kuin 10 sairauspäivää, on uuden lomanmääräytymisvuoden puolella luettava työssäolopäivien veroisiksi päiviksi loput 40 sairauspäivää. Syyskuun alussa alkaneen sairauden osalta työntekijän työssäolopäiviksi luetaan 25 päivää ja tämän jälkeen 75 päivän raja ylittyy, eikä ylimeneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. 81

85 Esimerkki 2: 35 tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA 40 tp 20t 35 tp 25tp HU TO KE HE EL SY LO MA JO TA HE MA Perhevapaat Lomautus Helmikuussa alkanut sairaus jatkuu yli lomanmääräytymisvuodenvaihteen ja kun se on jatkunut toisen lomanmääräytymisvuoden puolelle 40 työssäolopäivän ajan, on työntekijä saanut tämän sairauden aiheuttaman poissaolon johdosta lukea hyväkseen 75 työssäolopäivän veroista päivää, joten ylimeneviä sairauspäiviä ei lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Kun syyskuun alussa alkanut sairaus on kestänyt 35 työssäolopäivän ajan, ei ylimeneviä sairauspäiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi, koska työntekijä on tällöin lomanmääräytymisvuoden aikana saanut lukea hyväkseen yhteensä 75 työssäolopäivän veroista sairauspäivää. Työssäolopäivien veroisiksi päiviksi katsotaan ne päivät, joina työntekijä on ollut poissa töistä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainloman takia. Tämä tarkoittaa, että myös isä ansaitsee vuosilomaa siltä ajalta, jolta hänelle suoritetaan isyys- tai vanhempainrahaa. Sen sijaan työntekijä, joka on vanhempainrahakauden jälkeen hoitovapaalla, ei ansaitse ko. ajalta vuosilomaa. Lomauttamisen osalta ei ole säädetty mitään vuotuista enimmäismäärää, vaan lomautuspäivät luetaan työssäolopäivien veroisiksi enintään 30 työpäivää kerrallaan. Laskettaessa mainittuja 30 työpäivää otetaan huomioon vain ne päivät, jotka ilman lomautusta olisivat olleet työntekijän työpäiviä. Jos lomautus jatkuu enemmän kuin 30 sellaista päivää, ei ylimeneviä päiviä lueta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Jos lomautus päättyy, mutta alkaa myöhemmin uudelleen, luetaan jälleen 30 päivää työssäolopäivien veroisiksi päiviksi. Työajan lyhennysvapaat Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopimuksen mukaisesti vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä työajan lyhentämistä koskevan sopimuksen mukaisten vapaiden (pekkasvapaat) pitämisen vuoksi. Muut työssäolon veroiset päivät Vuosilomalain mukainen lista työssäolon veroisista päivistä on tyhjentävä. Tämän lisäksi työssäolon veroisina päivinä pidetään päiviä, joilta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan palkan. Tämä tarkoittaa, että mikäli jonkin poissaolopäivän palkallisuus perustuu vain työehtosopimukseen, eikä työehtosopimuksessa ole erikseen määrätty, että ko. päivää pidetään työssäolon veroisena, nämä päivät eivät kerrytä vuosilomaa. Arkipyhät eivät ole työssäolon veroisia päiviä, koska arkipyhäkorvaukset perustuvat vain työehtosopimukseen, eivät lainsäädäntöön. Sama koskee esimerkiksi 50- ja 60-vuotispäivää, vihkimispäivää ja lähiomaisen hautajaispäivää. 82

86 5.4 Vuosilomapalkka Yleistä Vuosilomalain sisältämän vuosilomapalkkaa koskevan yleissäännöksen mukaisesti työntekijällä on oikeus saada vuosilomansa ajalta vähintään säännönmukainen tai keskimääräinen palkkansa siten kuin vuosilomalaissa säädetään. Palkkaan kuuluvat luontoisedut on vuosiloman aikana annettava vähentämättöminä. Luontoisedut, jotka eivät ole työntekijän käytettävissä vuosiloman aikana, korvataan rahalla. Vuosilomalaissa on kolme eri vuosilomapalkan laskentasääntöä: 1. Viikko- tai kuukausipalkkaan perustuva vuosilomapalkka 2. Keskipäiväpalkkaan perustuva vuosilomapalkka 3. Prosenttiperusteinen vuosilomapalkka Koska maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen piirissä olevien työntekijöiden palkka on joko urakka- tai tuntipalkka, käsitellään jatkossa vain keskipäiväpalkkaan perustuvan vuosilomapalkan sekä prosenttiperusteisen vuosilomapalkan laskentaa. Tunti- ja urakkapalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka lasketaan seuraavasti: 1) Lasketaan lomanmääräytymisvuoden keskipäiväpalkka. 2) Kerrotaan keskipäiväpalkka vuosilomalain 11 :ssä mainitulla, lomaoikeutta vastaavalla kertoimella Lomanmääräytymisvuoden ansio Keskipäiväpalkkaa laskettaessa on ensin selvitettävä työntekijän lomanmääräytymisvuoden ansio. Lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa otetaan huomioon vain työssäolon ajalta maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Tämä tarkoittaa sitä, ettei niitä palkkaeriä, joita ei ole maksettu työssäoloajalta, oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa. Tällaisia palkkaeriä ovat vuosilomapalkka, sairausajan palkka, varallaolokorvaus, arkipyhäkorvaukset, työajan lyhentämispäiviltä ja itsenäisyyspäivältä maksettava palkka sekä verolliset matkakustannusten korvaukset ym. Sen sijaan luottamusmiehelle maksettu erilliskorvaus on työssäolon ajalta maksettua palkkaa. Lomanmääräytymisvuoden ansioon luetaan lomanmääräytymisvuonna maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Palkan ansaitsemisajankohdalla ei ole merkitystä, vaan ratkaisevaa on se, milloin palkka on maksettu tai erääntynyt maksettavaksi. Lomanmääräytymisvuoden ansio on siis lomanmääräytymisvuoden sisään sattuvina palkanmaksupäivinä maksettu tai maksettavaksi erääntynyt palkka. Lomanmääräytymisvuoden ansioon ei lueta hätätyöstä ja lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta. Tällaisesta työstä maksettu peruspalkka otetaan sitä vastoin huomioon. Sen sijaan sunnuntaityön peruspalkka ja sunnuntaityökorotus otetaan molemmat huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota. 83

87 Arkipyhäkorvauksia (uudenvuoden päivältä, pitkäperjantailta, toiselta pääsiäispäivältä, vapunpäivältä, helatorstailta, juhannusaatolta, jouluaatolta, ja ensimmäiseltä joulupäivältä) ei ole maksettu työssäolon ajalta, ja ne jäävät lomanmääräytymisvuoden ansiossa huomioon ottamatta. Samoin menetellään työajan lyhentämiskorvausten (pekkasten) ja varallaolokorvausten osalta. Jatkuvassa kaksivuorotyössä ansion vähentymisestä maksettava 4,9 % työajan tasaamislisä sekä keskeytymättömässä kolmivuorotyössä ansion vähentymisestä maksettava 14,0 % työajan tasaamislisä eivät ole työssäoloajalta maksettavaa palkkaa, eikä niitä oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiossa. Työehtosopimuksen tai työsopimuksen mukaisesti maksettavat kustannusten korvaukset, kuten matkakustannusten korvaus, päiväraha ja työkalukorvaus eivät ole palkkaa, vaan korvausta työntekijälle aiheutuneista erityisistä kustannuksista, joten niitä ei oteta huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansioita. Päivärahasta ei myöskään huomioida sitä osaa, josta on jouduttu pidättämään ennakonpidätys. Myöskään matka-ajalta maksettua palkkaa ei oteta huomioon, ellei matka-aikaa lueta työaikalain 4 :n mukaan työajaksi. Työkohtainen lisä otetaan huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota, koska mainittu lisä on työssäoloajalta maksettua palkkaa. Vaihdettaessa ylityö vapaaksi työehtosopimuksen 10 :n 4. kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyse on säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta, joten vapaata pidettäessä maksettava palkka huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ansiossa Lomanmääräytymisvuoden ansion jakaminen työpäivien lukumäärällä Keskipäiväpalkka lasketaan jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä. Jakajaan otetaan huomioon kaikki työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemät työpäivät. Koska lomanmääräytymisvuoden ansio laskettiin sen mukaan, milloin palkka oli maksettu tai maksettavaksi erääntynyt, saattaa jakajaan sisältyä sellaisia työntekijän työpäiviä, joita vastaavaa palkkaa ei oteta huomioon jaettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiossa. Työpäivillä tarkoitetaan työntekijän todellisia työpäiviä. Jakajaan otetaan huomioon myös sellainen työpäivä, jona työntekijä on ollut työssä, vaikka tuo päivä ei normaalin työaikajärjestelyn mukaan olisikaan ollut hänen työpäivänsä. Vastaavasti jakajaan ei oteta sellaista työpäivää, jona työntekijä ei ole ollut työssä. Työpäivällä tarkoitetaan vuosilomalain 11 :n 4 momentissa jokaista päivää, jona työntekijä on ollut työssä. Merkityksetöntä on, kuinka pitkä työpäivä on ollut tai onko kysymyksessä säännölliseen työaikaan kuuluva työ vai ylityö. Mikäli työntekijä ei ole tehnyt ylityötä lainkaan, saadaan keskipäiväpalkka jakamalla lomanmääräytymisvuoden ansio pelkästään työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärällä. Lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa todettiin, ettei ylityöstä maksetun palkan korotusosaa oteta huomioon lomanmääräytymisvuoden ansiota laskettaessa, koska ylitöiden perusosa on otettu huomioon laskettaessa lomanmääräytymisvuoden ansiota. Tämän vuoksi vuorokautisten ylitöiden kahdeksasosa otetaan mukaan jakajaan. 84

88 Keskipäiväpalkka määräytyy siis seuraavasti: lomanmääräytymisvuoden ansio työpäivät + 1/8 vuorokautisista ylityötunneista = keskipäiväpalkka Viikoittaisesta ylityöstä vuosilomalakiin ei sisälly mitään erityistä säännöstä. Tämä ei ole tarpeenkaan, sillä viikoittainen ylityö tehdään viikkovapaapäivänä. Tällöin jaettavaan lomanmääräytymisvuoden ansioon luetaan viikoittaisesta ylityöstä maksettu perusosa, muttei korotusosaa ja vastaavasti ne päivät, jona viikoittaista ylityötä on tehty, luetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärään. Jos työntekijän viikoittaisten työpäivien määrä on pienempi tai suurempi kuin viisi (viikkotuntimäärän ollessa kuitenkin 40 tai 37,5), keskipäiväpalkka kerrotaan viikoittaisten työpäivien lukumäärällä ja jaetaan viidellä. Näin estetään ylisuurten tai liian alhaisten keskipäiväpalkkojen muodostuminen. Vaihdettaessa ylityö vapaaksi työehtosopimuksen 10 :n 4. kohdassa tarkoitetulla tavalla, kyse on säännölliseltä työajalta maksetusta palkasta, joten vapaata pidettäessä maksettava palkka huomioidaan lomanmääräytymisvuoden ansiossa ja pidetyt vapaapäivät luetaan työntekijän lomanmääräytymisvuoden aikana tekemien työpäivien lukumäärään Vuosilomapalkan laskenta Vuosilomapalkka saadaan kertomalla keskipäiväpalkka lomapäivien lukumäärän perusteella määräytyvällä seuraavasta taulukosta ilmenevällä kertoimella. Lomapäivien lukumäärä Kerroin Lomapäivien lukumäärä Kerroin 2 1,8 3 2,7 4 3,6 5 4,5 6 5,4 7 6,3 8 7,2 9 8,1 10 9,0 11 9, , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,8 Jos lomapäivien määrä on suurempi kuin 30, kerrointa korotetaan luvulla 0,9 lomapäivää kohden. Esimerkki: Työntekijällä on 24 päivää vuosilomaa, jota vastaava kerroin on 22,2. 22,2 x keskipäiväpalkka = vuosilomapalkka 85

89 Oppaan lopussa on liitteenä INFRAn lomake lomapalkkalaskelmasta, joka täyttää vuosilomalain vaatimukset lomapalkkalaskelmasta ja josta voidaan antaa jäljennös työntekijälle Vuosilomapalkan laskentaesimerkki Jaettavan palkkasumman laskenta Jakajapäivien laskenta Esimerkki Lomanmääräytymisvuoden veronalaisesta palkkasummasta ilman luontoisetuja vähennetään sosiaalipalkat, jolloin saadaan työssäoloajan palkka. Vähennettäviä sosiaalipalkkoja ovat esimerkiksi: o vuosilomapalkka o lomaltapaluuraha o sairausajan palkat o itsenäisyyspäivän palkka (ei työssä) o arkipyhäkorvaukset (esim. toinen pääsiäispäivä, vapunpäivä, juhannusaatto, jouluaatto ja ensimmäinen joulupäivä) o työajan lyhennyspäivät o työajan tasaamislisä jatkuvassa 2- tai keskeytymättömässä 3-vuorotyössä o varallaolokorvaus o reservin kertausharjoitusajan palkka o muu sosiaalipalkka (esim. 50-v. päivä) o matka-ajan palkka Työssäoloajan palkasta vähennetään vuorokautisten ja viikoittaisten ylityökorvausten korotusosat ja hätätyökorotukset, jolloin saadaan jaettava palkkasumma Lomanmääräytymisvuoden tehtyihin työpäiviin lisätään vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa, jolloin saadaan jakajapäivien lukumäärä. Työntekijän lomanmääräytymisvuoden palkka säännölliseltä työajalta on ollut euroa. Hän on ollut työssä 220 päivää. Työntekijä on tehnyt vuorokautista ylityötä yhteensä 100 tuntia. Hänelle on maksettu siitä perusosapalkkaa euroa ja korotusosia 650 euroa. Vuosilomapalkkaa laskettaessa otetaan huomioon säännöllisen työajan palkka euroa sekä ylityön perusosapalkka euroa, mutta ei korotusosia (650 euroa). Jakaja saadaan siten, että tehtyjen työpäivien luumäärään 220 lisätään vuorokautisten ylityötuntien kahdeksasosa (100/8=12,5) Keskimääräinen päiväpalkka on = 100, ,5 Työntekijän keskimääräinen päiväpalkka on 100,65 euroa. Työntekijällä on täysi lomaoikeus 30 päivää. Sitä vastaava vuosilomalain 11 :n mukainen kerroin on 27,8. 86

90 Työntekijän vuosilomapalkka on 27,8 x 100,65 = 2 798,07 Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomapalkasta 50 % 2 798,07 eurosta = 1 399, Vuosilomapalkan maksaminen Vuosilomapalkka on maksettava ennen loman alkamista. Jos loma on jaettu osiin, maksetaan ennen kunkin loman osan alkamista lomapäivien lukumäärän mukainen osa koko lomapalkasta. Esimerkki: Loman osaan sisältyvät lomapäivät (24) x koko lomapalkka (2 000 euroa) = loman osan lomapalkka kaikki lomapäivät 30 (1 600 euroa) Maksaessaan lomapalkan työnantaja on velvollinen antamaan työntekijälle laskelman, josta ilmenevät lomapalkan suuruus ja sen määräytymisperusteet. Enintään kuuden päivän pituiselta lomajaksolta lomapalkka saadaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. Näin ollen talvilomapalkka voidaan maksaa työsuhteessa tavanmukaisesti noudatettavana palkanmaksupäivänä. 5.5 Vuosiloman antaminen Pääsääntö vuosiloman antamisessa Pääsääntöisesti vuosiloma (kesälomaosuus) annetaan lomakautena eli työnantajan määräämänä aikana. Se osa lomasta, joka ylittää 24 lomapäivää (= talviloma), annetaan pääsääntöisesti lomakauden jälkeen ennen seuraavan lomakauden alkua eli välisenä aikana. Työnantajalla on oikeus määrätä loman ajankohta lomakauden sisällä. Työnantajan on selvitettävä työntekijöille tai heidän edustajilleen vuosiloman antamisessa työpaikalla noudatettavat yleiset periaatteet. Tällaisia periaatteita ovat esimerkiksi, pidetäänkö kaikkien lomat samanaikaisesti vai porrastettuina lomakauden eri kuukausille tai onko työpaikalla käytössä työntekijöiden kesken vuorottelu lomien sijoittelussa eri vuosina eri kesälomakuukausille. Jos vuosilomien määräämisen menettelytavat muuttuvat, työnantajan on selvitettävä henkilöstölle muutokset aikaisempiin käytäntöihin. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on varattava kullekin työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Kuulemisvelvollisuus on henkilökohtainen. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. 87

91 Työntekijän vuosilomaa ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä alkamaan työntekijän vapaapäivänä, mikäli tämä johtaisi työntekijän lomapäivien vähenemiseen. Työnantaja ei saa myöskään ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa työntekijän äitiyseikä isyysvapaan ajaksi. Vuosiloman antamisajankohdasta on työnantajan ilmoitettava työntekijälle, mikäli mahdollista, kuukautta ja kuitenkin viimeistään 2 viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista. Ilmoitus vuosiloman ajankohdasta sitoo työnantajaa riippumatta siitä, kuinka aikaisessa vaiheessa työnantaja on sen antanut. Tästä seuraa, että työnantaja joutuu korvaamaan työntekijälle aiheutuneen vahingon (esimerkiksi lomamatkan peruuntumisen) muuttaessaan yksipuolisesti aikaisemmin ilmoittamaansa loman ajankohtaa, vaikka muutostieto annetaan työntekijälle kahta viikkoa tai jopa kuukautta ennen loman alkamista. Korvausvelvollisuuden lisäksi työnantaja voidaan tuomita vuosilomalain rikkomisesta sakkorangaistukseen. Mikäli loma tai sen osa on siirretty työntekijän pyynnöstä sairauden, synnytyksen tai tapaturman takia, on tällaisen siirretyn loman antamisesta ilmoitettava kahta viikkoa tai, jos tämä ei ole mahdollista, viimeistään viikkoa ennen loman alkamista Kausiluontoinen työ Mikäli kausiluontoisessa työssä loman antaminen lomakautena tuottaa olennaisia vaikeuksia työnantajan toiminnalle, saadaan loma antaa lomakauden ulkopuolella saman kalenterivuoden aikana. Tämä merkitsee, että lomakautena annettava loma voidaan antaa joko välisenä aikana tai välisenä aikana. Työn kausiluontoisuutta tulkitaan varsin ankarasti. Yleisenä sääntönä voidaan todeta, että kausiluontoista on sellainen työ, jota tehdään yksinomaan määrättynä aikana vuodesta. Tämän lisäksi kausiluontoista on sellainen työ, jota tehdään muunakin aikana vuodesta, mutta jota joudutaan jonakin aikana vuodesta tekemään huomattavasti enemmän kuin muuna aikana. Työn kausiluontoisuus ei sinänsä riitä, vaan lisäksi edellytetään, että loman antaminen lomakaudella tuottaisi olennaisia vaikeuksia yrityksen toiminnalle. Jos molemmat edellytykset täyttyvät, voidaan loman antaa ilman työntekijän suostumusta lomakauden ulkopuolella Vuosiloman jakamisesta ja ajankohdasta sopiminen työsuhteen kestäessä Kesäloma ja talviloma on annettava yhdenjaksoisena, jollei työn käynnissä pitämiseksi ole välttämätöntä jakaa sitä osaa kesälomasta, joka ylittää 12 arkipäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia, että työntekijä pitää 12 arkipäivää ylittävän loman osan yhdessä tai useammassa jaksossa. Työnantaja ja työntekijä saavat sopia vuosiloman sijoittamisesta ajanjaksolle, joka alkaa sen kalenterivuoden alusta, jolle lomakausi sijoittuu, ja joka päättyy seuraavana vuonna ennen lomakauden alkua. Lisäksi saadaan sopia 12 arkipäivää ylittävän lomanosan pitämisestä viimeistään vuoden kuluessa lomakauden päättymisestä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että lomaa pidetään tiettynä vuonna kaksi viikkoa ja loput kolme viikkoa esimerkiksi seuraavan vuoden kesäloman yhteydessä, viimeistään mennessä. 88

92 Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin työntekijällä on oikeus pitää vuosilomaa, työnantaja ja työntekijä saavat sopia työsuhteen päättymiseen mennessä ansaittavan vuosiloman pitämisestä työsuhteen kestäessä. Näin ollen kaikki työsuhteen päättymiseen saakka kertyneet pitämättömät lomat voidaan sopia pidettäväksi irtisanomisaikana tai ennen määräaikaisen työsuhteen päättymistä. Työnantaja ja työntekijä saavat työntekijän aloitteesta sopia 24 arkipäivää ylittävän vuosiloman osan (=talviloma) pitämisestä lyhennettynä työaikana. Sopimus on tehtävä kirjallisesti. Sopimalla vuosiloma voidaan siis antaa kokonaisten päivien ohella myös osapäivinä, esimerkiksi tekemällä kahden viikon ajan neljä tuntia päivässä kahdeksan tunnin sijaan Vuosiloman siirtäminen Mikäli työntekijä lomansa tai sen osan alkaessa on sairauden, synnytyksen tai tapaturman johdosta työkyvytön, on loma, jos työntekijä sitä pyytää, siirrettävä myöhäisempään ajankohtaan. Työkyvyttömyyden on johduttava sairaudesta, synnytyksestä tai tapaturmasta. Työnantajalle ei aseteta velvollisuutta loman siirtämiseen ilman muuta, vaan siirtäminen edellyttää, että työntekijä nimenomaan pyytää loman tai sen osan siirtämistä. Työntekijän on saatettava työkyvyttömyytensä työnantajan tietoon ennen loman tai sen osan alkamista. Kun työntekijän vuosiloma siirretään edellä kerrotulla tavalla, on hänellä oikeus sairausajan palkkaan sen mukaisesti kuin työehtosopimuksen 21 :ssä säädetään. Mikäli työntekijä sairastuu vuosiloman aikana, ei jälkeen ole enää vaadittu seitsemän päivää ylittävää sairauslomaa, jotta vuosilomaa voi siirtää. Työntekijällä on oikeus saada siirretyksi kaikki ne vuosilomapäivät, jotka menevät päällekkäin sairausloman kanssa. Siirrettyjen lomien ajankohta sovitaan työntekijän kanssa erikseen, eikä niitä automaattisesti pidetä muun loman jatkoksi. Siirretyt lomat on pidettävä normaalisti työnantajan määräämänä ajankohtana lomakausien aikana, kuten muutkin lomat (kesäloma ja talviloma ). Mikäli sairausloma jatkuu siten, ettei loman pitäminen lomakaudella ole mahdollista, siirretty kesäloma voidaan antaa lomakauden jälkeen saman kalenterivuoden aikana ja siirretty talviloma seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä. Mikäli sairausloma edelleen jatkuu, eikä siirrettyjen lomien antaminen ole näin mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan lomakorvauksella. Työntekijän on pyydettävä vuosilomansa siirtoa eli käytännössä ilmoitettava sairauslomastaan ilman aiheetonta viivytystä. Ilman aiheetonta viivytystä tarkoittaa käytännössä, että työntekijän on esitettävä pyyntö välittömästi loman siirtotilanteen ilmaannuttua. Jos työntekijä on kuitenkin hyväksyttävästä syystä estynyt tekemästä siirtopyyntöä, hän voi esittää pyynnön myöhemminkin välittömästi esteen poistuttua. Työnantajan on syytä ohjeistaa työntekijöitä, miten ja missä ajassa sairauslomasta vuosiloman aikana tulee ilmoittaa. Tämä määräys koskee ainoastaan vuosilomalakia, eikä esimerkiksi työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä ole muutettu. Mikäli yrityksessä edellytetään aina lääkärintodistusta sairauslomasta, samat vaatimukset koskevat myös sairastumista vuosiloman aikana. Mikäli yrityksessä tehdään paikallinen sopimus, jossa sovitaan, että työntekijä voi olla pois työstä ilman lääkärintodistusta ilmoittamalla poissaolosta esimiehelleen, on syytä aina sopia, että mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla ollessaan ja pyytää vuosilomansa siirtämistä, työntekijän on aina toimitettava lääkärintodistus (ks. mallilomake oppaan liitteenä). 89

93 Jos työntekijä sairastuu vuosilomalla ollessaan ja pyytää vuosilomansa siirtämistä, työntekijän vuosiloma muuttuu sairauslomaksi. Tällöin vuosilomapalkan sijasta tulee maksaa sairausajan palkkaa. Jos vuosilomapalkka on ehditty jo maksaa, seuraavaan tiliin tulee tehdä korjaus, jossa vuosilomapalkan tilalle korjataan sairausloman ajalle sairausajan palkka. Sairausajan palkan maksamisen osalta noudatetaan työehtosopimuksen sairausajan palkan maksamista koskevia määräyksiä samalla tavalla kuten muissakin sairauslomatilanteissa. Mikäli työntekijän työsuhde on sairausloman alkaessa jatkunut alle vuoden, sairausajan palkka maksetaan vasta toisen sairauspäivän alusta. 5.6 Lomakorvaus työsuhteen päättyessä Työntekijällä on oikeus saada työsuhteen päättyessä ansaittua vuosilomapalkkaa vastaava lomakorvaus, joka lasketaan pääsääntöisesti samoin perustein kuin lomapalkka. Joitakin eroavaisuuksia vuosilomapalkan ja lomakorvauksen laskennassa kuitenkin on. Lomanmääräytymiskuukausina lomakorvausta laskettaessa otetaan huomioon kaikki sellaiset kalenterikuukaudet, joilta työntekijä ei ole vielä saanut lomaa tai poikkeustapauksessa vuosilomakorvausta. Edellytyksenä kalenterikuukauden huomioon ottamiselle on, kuten lomapalkan laskennassakin, että kalenterikuukauteen sisältyy vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroista päivää. Lisäksi lomakorvausta laskettaessa lomanmääräytymiskuukautena käsitellään työsuhteen alkamis- ja päättymiskuukautta, mikäli näihin sisältyy yhteensä vähintään 14 työssäolopäivää tai sen veroista päivää, mikäli kumpikaan yksinään ei täytä täyden lomanmääräytymiskuukauden vaatimusta eikä työntekijä ole näiltä kuukausilta saanut lomaa tai lomakorvausta. Lomakorvaus maksetaan myös silloin, kun työntekijä lähtee suorittamaan asepalvelusta, vapaaehtoista asepalvelusta tai siviilipalvelusta, vaikkakaan työsuhde ei tässä tapauksessa katkea vaan jää lepääväksi. Milloin työntekijän työsuhde päättyy ennen kuin hän on saanut vuosilomansa edellisen lomanmääräytymisvuoden perustella, on hänelle maksettava vuosilomakorvaus sekä edellisen lomanmääräytymisvuoden että myös työsuhteen päättymisen aikana kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden lomaan oikeuttavien kuukausien perusteella. Lomakorvaus on laskettava erikseen edellisen lomanmääräytymisvuoden sekä kulumassa olevan lomanmääräytymisvuoden ansion perusteella. Lomakorvauksen laskeminen poikkeaa lomapalkan laskemisesta myös siten, että tarkasteltaessa työntekijän lomaoikeuden määrää lomanmääräytymiskuukaudelta katsotaan työntekijällä olevan 2,5 päivää/kuukausi siltä lomanmääräytymisvuodelta, jonka aikana työsuhde päättyy, jos työsuhteen kestoedellytys on täyttynyt työsuhteen päättymiseen mennessä. 90

94 Esimerkki: Työntekijä, jonka työsuhde on alkanut , irtisanoutuu siten, että työsuhde päättyy Hän on työsuhteen päättymiseen mennessä työskennellyt yhdenjaksoisesti yli 1 vuoden, joten hän saa vuosilomaa 2 arkipäivää/lomanmääräytymiskuukausi päättyneeltä lomanmääräytymisvuodelta eli 22 arkipäivää. 2,5 arkipäivää/ lomanmääräytymiskuukausi alkavalta lomanmääräytymisvuodelta työsuhteen päättymiseen asti eli 5 arkipäivää 2 päivää/kk 2,5 päivää/kk 1 vuosi täynnä 1.5. työsuhteen työsuhde kestoaika loman- 1vuosi työsuhde alkaa määräytymis- yhden- päättyy vuosi vaihtuu jaksoista työskentelyä (11 x 2 pvää=) 22 pvää + (2 x 2,5 pvää=) 5 pvää = 27 pvää 5.7 Poikkeusperusteiset lomapalkat ja -korvaukset Osa-aikaiset, vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevät työntekijät Vuosiloman ansainta Osa-aikainen työntekijä, joka työsopimuksensa mukaisesti on työskennellyt kalenterikuukaudessa vähintään 35 tuntia edellyttäen, että työntekijä sopimuksen mukaisesti eikä vain tilapäisten syiden vuoksi, on työssä niin harvoina päivinä, että hänelle ei tästä syystä kerry ainoatakaan 14 työssäolopäivää sisältävää lomanmääräytymiskuukautta tai tästä syystä vain osa kalenterikuukausista sisältää 14 työssäolopäivää, ansaitsee lomaa 2 arkipäivää kuukaudessa, mikäli hänen työsuhteensa lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytyksettä jatkunut alle vuoden tai 2,5 arkipäivää kuukaudessa, mikäli työsuhde lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä on keskeytyksettä jatkunut vähintään vuoden. Työntekijän työsopimus siis määrää sen, ansaitseeko hän vuosilomaa 14 työpäivän vai 35 kuukausityötunnin mukaan. Vuosiloman eri ansaintaperiaatteita ei sovelleta rinnakkain. Näihin 35 tuntiin lasketaan mukaan kaikki tehdyt työtunnit, myös ylityö- ja hätätyötunnit. 91

95 Mikäli työntekijä sopimuksen mukaan työskentelee alle 35 tuntia kalenterikuukaudessa, maksetaan hänelle lomakorvaus. Työntekijällä on tällöin halutessaan oikeus vuosilomalain 8 :n mukaiseen vapaaseen. Jos alitus johtuu muusta syystä kuin työsopimuksesta, jää työntekijä tällaisen kuukauden osalta ilman lomaetuuksia. Kuukausityötuntisäännöksen toissijaisuus Vuosilomalain soveltamisen kannalta 35 kuukausityötunnin mukaan määräytyvä loma ja lomapalkka ovat toissijaisia 14 työssäolopäivään nähden. Jos työntekijä työskentelee säännöllisesti esim. 2 tuntia päivässä 14 päivänä kuukaudessa, häneen sovelletaan 14 työpäivän sääntöä. Myös, jos työntekijä tosiasiallisesti säännönmukaisesti työskentelee yli 14 työpäivän kuukausia, hänen vuosilomansa määräytyy tämän tosiasiallisen tilanteen mukaisesti huolimatta siitä, että hänen työsopimuksessaan on mahdollisesti sovittu lyhyemmästä työajasta. Jos työsuhteen ehdot pysyvästi muuttuvat kesken lomanmääräytymisvuoden, sovelletaan käytössä ollutta järjestelmää esim. 14 työpäivän ansaintaperiaatetta niin kauan kuin työtä on työsuhteen ehtojen mukaan tehtävä vähintään 14 päivänä kuukaudessa ja 35 kuukausityötunnin ansaintajaksoon liittyviä säännöksiä tämän jälkeen siihen lomanmääräytymisvuoden osaan, jona työtä sopimuksen mukaan tehdään enintään 13 päivänä kuukaudessa, mutta vähintään 35 tuntia. Työtuntien veroiset tunnit Vuosilomalain 7 :ssä olevaa listaa työssäolopäivien veroisista työtunneista sovelletaan kokonaisuudessaan myös 35 kuukausityötuntia tekeviin. Ks. tarkemmin kohta Lomapalkka ja -korvaus Lomapalkkana maksetaan vähintään 35 tuntia kuukaudessa työskentelevälle työntekijälle 9 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jos työsuhde on lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut alle vuoden 11,5 % lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai ylityöstä peruspalkan lisäksi maksettavaa korotusta, jos työsuhde on lomakautta edeltäneen lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä keskeytymättä jatkunut vähintään vuoden Jos työntekijä on lomanmääräytymisvuoden aikana ollut estynyt tekemästä työtä kohdan (sairaus, lomautus, kuntoutus, perhevapaat) 1 4 tai 7 kohdassa tarkoitetusta syystä, vuosilomapalkan perusteena olevaan palkkaan lisätään laskennallisesti poissaoloajalta saamatta jäänyt palkka enintään vuosilomalain 7 :n 3 momentissa säädetyltä ajalta. Poissaoloajan palkka lasketaan, jollei muusta ole sovittu, työntekijän keskimääräisen viikkotyöajan ja poissaolon alkamishetken palkan mukaan ottaen huomioon poissaoloaikana toteutetut palkankorotukset. Jos keskimääräisestä viikkotyöajasta ei ole sovittu, laskennallinen palkka määräytyy poissaoloa edeltävän 12 viikon keskimääräisen viikkotyöajan mukaan. 92

96 Jos työntekijä niinä kalenterikuukausina, joina työsuhde alkoi ja päättyi, on ollut työssä yhteensä vähintään 35 tuntia eikä siltä ajalta ole saanut lomaa tai korvausta, luetaan tämä aika lomakorvausta määrättäessä yhdeksi täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi Muut poikkeusperusteiset lomakorvaukset Työntekijällä, jolle ei ole työsuhteen päättyessä kertynyt oikeutta lomaan (ts. työntekijälle ei ole kertynyt yhtään täyttä lomanmääräytymiskuukautta), on oikeus saada lomakorvauksena 9 % tai, jos työsuhde on jatkunut lomakautta edeltävän lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä vähintään vuoden, 11,5 % hänelle lomanmääräytymisvuoden aikana työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta lukuun ottamatta hätätyöstä tai lain tai sopimuksen mukaisesta ylityöstä maksettavaa korotusta. Jos työntekijä on ollut estynyt tekemästä työtä äitiys-, erityisäitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan vuoksi, lomakorvauksen perusteena olevaan palkkaan lisätään poissaolon ajalta saamatta jäänyt palkka siten kuin vuosilomalain 12 :n 2 momentissa säädetään. 5.8 Lomaltapaluuraha Lomaltapaluurahan maksaminen vuosiloman yhteydessä Lomaltapaluurahan määrä on 50 % vuosilomalain mukaisesta lomapalkasta tai lomakorvauksesta. Mikäli vuosiloma on jaettu, jaetaan lomaltapaluurahakin osiin vuosilomapalkkaa vastaavasti. Lomaltapaluuraha maksetaan lomaltapaluun jälkeen ensimmäisenä säännönmukaisena palkanmaksupäivänä. Paikallisesti voidaan sopia työntekijän aloitteesta lomaltapaluurahan vaihtamisesta vastaavaan vapaa-aikaan. Mikäli työntekijä vuosilomalla ollessaan irtisanoutuu siten, ettei hänen työehtosopimuksen mukainen irtisanomisaikansa ehdi kulua ennen loman päättymistä, eikä hän palaa lomalta työhön, ei työntekijälle makseta pidetyn loman osalta lomaltapaluurahaa. Muutoin lomaltapaluuraha maksetaan lomakorvauksesta työsuhteen päättyessä riippumatta työsuhteen päättymisen syystä. Esimerkki: Työntekijä X on ollut työnantaja Y:n palveluksessa 2 vuotta. Työntekijä X:n noudatettava irtisanomisaika on 2 viikkoa. X jää 4 viikon kesälomalle 4.7. X irtisanoutuu eikä palaa loman päätyttyä (31.7.) enää työhön. Irtisanomisaika Loma ma 1.8. ei palaa töihin X:lle ei siis makseta pidetyn loman osalta lomaltapaluurahaa, koska irtisanomisaika ei ehtinyt kulua loppuun ennen loman loppua, eikä X palannut enää työhön jäljellä olevan irtisanomisajan lopuksi. Huom. Työnantajalla on oikeus kuitata lopputilistä noudattamatta jätettyä irtisanomisaikaa vastaava palkka sen mukaan, mitä työsopimuslain (55/2001) 2 luvun 17 :ssä on säädetty. 93

97 Mikäli työntekijän vuosiloma määrätään pidettäväksi siten, että työntekijä on lomautettuna välittömästi vuosiloman päätyttyä, on työnantaja velvollinen maksamaan lomaltapaluurahan säännönmukaisena palkanmaksupäivänä; ensimmäisenä loman päättymistä seuraavana, jolloin töissä oltaessa olisi ollut normaali palkanmaksupäivä. Lomaltapaluuraha voidaan maksaa myös useampana erän kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua (31.3. mennessä) edellyttäen, että asiasta paikallisesti kirjallisesti sovitaan. Jos työntekijän työsuhde päättyy ennen lomaltapaluurahan edellä tarkoitetulla tavalla sovittua maksamisajankohtaa, maksetaan se työsuhteen päättyessä samanaikaisesti lopputilin maksun yhteydessä, mikäli työntekijä on siihen muutoin työehtosopimuksen mukaan oikeutettu Lomaltapaluuraha lopputilin maksamisen yhteydessä Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan työntekijälle, jonka työsuhde katkeaa ennen hänen vuosilomaansa, maksetaan lomaltapaluurahana 50 % laskettuna hänen vuosilomalain mukaisesta lomakorvauksestaan. Lomaltapaluuraha maksetaan sekä silloin kun työnantaja irtisanoo työntekijän että silloin kun työntekijä irtisanoutuu. Lomaltapaluuraha maksetaan myös määräaikaisen työsuhteen päättyessä. Lomaltapaluuraha voidaan maksaa myös useampana eränä kuitenkin niin, että se on kokonaan maksettu viimeistään ennen seuraavan lomanmääräytymisvuoden alkua edellyttäen, että asiasta paikallisesti kirjallisesti sovitaan Lomaltapaluurahan maksaminen lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle ja vakinaiseen palvelukseen astuvalle työntekijälle Lomaltapaluuraha suoritetaan myös lakisääteiselle eläkkeelle siirtyvälle työntekijälle. Työntekijälle, joka vakinaiseen palvelukseen astumisen vuoksi menettäisi hänelle muutoin työehtosopimuksen mukaan kuuluvan lomaltapaluurahan, on oikeus saada lomaltapaluuraha, mikäli hän suoritettuaan asevelvollisuuden vakinaisessa väessä palaa palvelusajan päätyttyä työhön maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) edellyttämällä tavalla. Tällöin lomaltapaluuraha maksetaan asevelvollisuuden suorittamisen jälkeisen työhön paluun jälkeisenä ensimmäisenä palkanmaksupäivänä. Asevelvollisuuden suorittamisen jälkeen työhön palattaessa maksettavan lomaltapaluurahan määrä lasketaan siitä lomakorvauksesta, joka työntekijälle maksettiin hänen palvelukseen astuessaan. Jos palvelukseen astuminen on tapahtunut välittömästi vuosilomalta, lasketaan lomaltapaluuraha vastaavasti työntekijälle maksetun vuosilomapalkan ja lomakorvauksen yhteismäärästä. 94

98 6 SAIRAUSAJAN PALKKA JA TERVEYSTARKASTUKSET 6.1 Yleistä Sairausajan palkanmaksuedellytykset määräytyvät sen mukaisesti, onko työkyvyttömyyden aiheuttanut sairaus vai työnantajan työssä sattunut tapaturma. Työntekijän vapaa-aikana sattunut tapaturma rinnastetaan sairauteen eli ansionmenetys korvataan sairautta koskevien määräysten mukaisesti. 6.2 Sairaus tai vapaa-aikana sattunut tapaturma Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle, kun työkyvyttömyys on aiheutunut sairaudesta tai työntekijän vapaa-aikana sattuneesta tapaturmasta: 1. Työntekijä estynyt työskentelemästä yllä mainitusta syystä. 2. Työntekijä esittää työkyvyttömyydestään työnantajan hyväksymän selvityksen. 3. Työntekijän työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 1 kuukauden ennen työkyvyttömyyden alkua. 4. Työkyvyttömyys kestää enemmän kuin yhden työntekijän työpäivän. 6.3 Työtapaturma Edellytykset sairausajan palkan maksamiselle, kun työkyvyttömyys on aiheutunut työnantajan työssä sattuneesta tapaturmasta: 1. Työntekijä on estynyt työskentelemästä työtapaturman vuoksi. 2. Työntekijä esittää työtapaturmasta työnantajan hyväksymän selvityksen. 6.4 Sairausajan palkan määrä Työntekijälle maksetaan sairausajan palkkana täysi palkka. Täydellä palkalla tarkoitetaan sitä palkkaa, jonka työntekijä työssä oltaessa olisi vastaavana aikana ansainnut. Mikäli työntekijä olisi ollut aikatyössä, maksetaan hänelle aikatyöpalkkaa juuri sen mukaisesti kuin se olisi maksettu työssä oltaessa. Jos työntekijä sen sijaan ilman työkyvyttömyyden aiheuttamaa estettä olisi työskennellyt joko urakkapalkkaus- tai palkkiopalkkaustyössä, on hänelle maksettava sairausajan palkkana kyseisen palkkaustavan mukainen palkka sen mukaisesti, mikä se työssä oltaessa olisi ollut. Mikäli työntekijä sairausaikana olisi työssä oltaessa työskennellyt osan ajasta aikatyössä ja osan ajasta urakkatyössä, maksetaan hänelle sairausajan palkka kummaltakin ajanjaksolta sen palkkausmuodon mukaisesti kuin palkka olisi työssä oltaessa maksettu. 95

99 Esimerkki 1: Koneenkuljettaja A on sairauden vuoksi estynyt työskentelemästä välisen ajan. Mikäli A olisi ollut työssä tuona ajanjaksona, olisi hän ollut 40 tuntia aikatyössä ja 24 tuntia urakkatyössä. Aikatyössä A:n palkkaryhmän IV mukainen perustuntipalkka olisi ollut 13,44 euroa/h ja sovittu työkohtainen lisä 0,33 euroa/h. (Yht. 13,77 euroa/h). Urakkatyössä A olisi ansainnut 16,13 euroa/h. A:lle maksetaan sairausajan palkka seuraavasti: 40 x 13,77 euroa = 550,80 euroa 24 x 16,13 euroa = 387,12 euroa Yhteensä 937,92 euroa ==================================== 6.5 Korvattava ajanjakso ja korvattavat päivät Sairausajan palkka maksetaan seuraaviin ajanjaksoihin sisältyviltä työpäiviltä: Työsuhteen kestoaika vähintään 1 kuukausi vähintään 3 vuotta vähintään 5 vuotta vähintään 10 vuotta Ajanjakson pituus 28 päivää 35 päivää 42 päivää 56 päivää Työsuhteen kestoaika Työsuhteen kestoajalla tarkoitetaan sitä yhdenjaksoista aikaa, jonka työntekijä on työskennellyt työnantajan palveluksessa. Työsuhde alkaa silloin, kun työntekijä tosiasiallisesti aloittaa työnteon. Näin ollen tässä tapauksessa tarkasteltaessa työsuhteen kestoaikaa lasketaan se ensimmäisestä todellisesta työpäivästä työkyvyttömyyden alkamispäivään ja tämän mukaisesti määritellään korvattavan ajanjakson pituus. Työkyvyttömyyden alettua ei työsuhteen kestoajassa tapahtuneita muutoksia oteta huomioon laskettaessa ajanjakson pituutta. Koska työsuhteen keston on oltava yhdenjaksoista, ei jaksoittain saman työnantajan palveluksessa olleen työntekijän aikaisempia työskentelyjaksoja oteta huomioon laskettaessa työsuhteen kestoaikaa Lyhyt sairaus Lyhyellä sairaudella tarkoitetaan sairautta, joka kestää sairastumispäivän lisäksi alle 9 arkipäivää. Lyhyen sairauden osalta sairausajan palkka maksetaan työntekijälle toisen sellaisen sairauspäivän alusta lukien, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. Ensimmäiseltä sairauspäivältä eli ns. odotuspäivältä (=karenssipäivä) ei sairausajan palkkaa makseta. Työntekijälle, jonka työsuhde on ennen sairauden alkua kestänyt vähintään yhden vuoden, sairausajan palkka maksetaan edellä esitetystä poiketen jo ensimmäiseltä sairauspäivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä. 96

100 6.5.3 Pitkä sairaus Pitkällä sairaudella tarkoitetaan sairautta, jonka perusteella oikeus sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa. Sairausvakuutuslain mukaan sairauspäivärahaa maksetaan työkyvyttömyyden ajalta lukuun ottamatta työkyvyttömyyden alkamispäivää ja yhdeksää (9) sitä lähinnä seuraavaa arkipäivää. Tällaisen pitkän sairauden ollessa kysymyksessä maksetaan sairausajan palkka myös ensimmäiseltä päivältä eli odotuspäivältä Työtapaturma Työnantajan työssä sattuneen tapaturman osalta sairausajan palkka maksetaan aina myös ensimmäiseltä työpäivältä. Työtapaturmissa ei siis ole ns. karenssipäivää. Esimerkki 2: Koneenkuljettaja A:lle (säännöllinen työaika maanantaista perjantaihin) sattuu työtapaturma 1.9. ja hän on työkyvytön välisen ajan. Hän on ollut työnantajan palveluksessa 1.9. mennessä kymmenen kuukautta. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa välille osuvilta työpäiviltä. Ensimmäiseltä työkyvyttömyyspäivältä maksetaan myös sairausajan palkka, vaikka työsuhde on kestänyt alle vuoden, koska A on työnantajan työssä loukkaantunut tapaturmaisesti Korvattavat päivät Korvattava ajanjakso lasketaan kalenteripäivien mukaisesti. Tähän kalenteripäivien mukaan laskettuun ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä maksetaan sairausajan palkka täyden palkan periaatteella edellä mainittua lyhyttä sairautta koskevin poikkeuksin. Työpäivillä tässä tarkoitetaan niitä päiviä, jotka olisivat olleet työntekijän työpäiviä ilman työkyvyttömyyden aiheuttamaa estettä. Näin ollen ajanjaksoon sisältyvät lauantait, sunnuntait ja muut juhlapyhät eivät pääsääntöisesti ole sellaisia päiviä, joilta sairausajan palkka maksetaan. Lisäksi on syytä huomata, että sopimuksessa tarkoitetaan nimenomaan ajanjakson pituutta eikä korvattavien päivien lukumäärää. Korvattavan ajanjakson pituutta lähdetään laskemaan ensimmäisestä työkyvyttömyyspäivästä lukien ja se lasketaan niin pitkään kuin ajanjakso kalenteripäivinä täyttyy. Esimerkki 3: Työntekijä B (säännöllinen työaika maanantaista perjantaihin), jonka työsuhde on kestänyt vuoden työkyvyttömyyden alkuun mennessä, sairastuu 6. päivänä maaliskuuta ja työkyvyttömyysjakso jatkuu 5. päivään huhtikuuta saakka. Ko. ajanjaksoon sisältyvät pitkäperjantai ja II pääsiäispäivä. Sairausajan palkkaa hänelle maksetaan 28 päivän ajanjaksoon sisätyviltä työpäiviltä eli korvattava ajanjakso päättyy 3. päivänä huhtikuuta. Tuohon ajanjaksoon sisältyy 18 työpäivää, joilta sairausajan palkka maksetaan. Pitkäperjantailta samoin kuin II pääsiäispäivältä ei sairausajan palkkaa makseta, koska ne eivät olisi olleet B:n työpäiviä. Lisäksi on syytä huomata, että pitkäperjantailta ja II pääsiäispäivältä maksetaan kuitenkin arkipyhäkorvaus. 97

101 6.5.6 Aikaprioriteettisääntö Jos työntekijän poissaolo johtuu useasta eri syystä, työnantajan velvollisuudet ratkaistaan ns. aikaprioriteettisäännön perusteella. Sairausajanpalkan maksamisen edellytyksenä on, että työntekijän poissaolo johtuu sairaudesta tai tapaturmasta. Jos työnteon estymiselle on sairausloman lisäksi muita syitä, noudatetaan aikaprioriteettiä eli poissaolo johtuu ensiksi alkaneesta syystä. Jos ensimmäisenä alkanut poissaolon syy lakkaa, arvioidaan tilannetta jäljelle jäävän syyn perusteella. Lomautus ja sairausloma Työntekijällä on lomautuksen alkamisesta huolimatta oikeus sairausajan palkkaan, jos lomautusilmoitus annetaan sairausloman aikana ja sairausloma jatkuu lomautuksen alkaessa. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös, kun lomautusilmoituksen jälkeen sairausloma jatkuu uudella sairauslomalla, joka perustuu samaan taudinmääritykseen kuin edellinen. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan lomautuksen alkaessa, kun lomautusilmoitus annetaan ennen sairausloman alkamista. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen saakka. Jos työntekijä sairastuu lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos sairaus kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa lomautuksen päättymisestä. Irtisanominen sairausloman aikana Mikäli työntekijä on sairauslomalla ja hänet irtisanotaan, työnantajalla ei ole irtisanomisajalta palkanmaksuvelvollisuutta, mikäli palkallinen sairausloma on päättynyt ja työntekijä on sairauslomalla koko irtisanomisajan. Irtisanomisaika kuluu myös sairausloman aikana. Työsuhde päättyy irtisanomisajan päätyttyä, vaikka sairausloma vielä jatkuisi. Sairauslomalla oleva työntekijä on mahdollista irtisanoa sekä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella että henkilöperusteella. Sairaus tai työkyvyttömyys ei kuitenkaan saa vaikuttaa irtisanottavien valintaan, mikäli työntekijöitä irtisanotaan taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Työntekijän irtisanominen työkyvyttömyyden takia on mahdollista vasta, kun työkyky on vähentynyt olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Tämä edellyttää vähintään vuoden yhdenjaksoista sairauslomaa, jonka lisäksi tulee olla lääkärinlausunto työkyvyttömyyden pysyvyydestä ja työnantajan tulee selvittää, ettei työntekijälle ole tarjota hänen työkykyään vastaavaa muuta työtä. 6.6 Osasairauspäiväraha Osasairauspäivärahaa koskevat säännökset ovat ovat sairausvakuutuslain 8 luvun :ssä ja työsopimuslain 2 luvun 11a :ssä. Osasairauspäivärahan tarkoitus on tukea työkyvyttömän henkilön työssä pysymistä ja paluuta työhön. Kokoaikaisessa työsuhteessa oleva sopii työnantajansa kanssa työhön paluusta osa-aikaisesti. Tältä ajalta hän saa Kelan maksamaa osasairauspäivärahaa. 98

102 Osasairauspäiväraha on tarkoitettu vuotiaalle kokoaikatyötä tekevälle työntekijälle. Osasairauspäivärahaa maksetaan ilman omavastuuaikaa, kun se jatkuu välittömästi sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan jälkeen. Jos osasairauspäivärahaa haetaan suoraan ilman edeltävää sairauspäivärahaa, osasairauspäivärahassa on omavastuuaika. Omavastuuajan työntekijän on oltava kokonaan pois työstä, ja osa-aikainen työskentely voi alkaa vasta tämän jälkeen. Osa-aikaiseen työhön paluu on vapaaehtoinen järjestely, johon tarvitaan sekä työntekijän että työnantajan suostumus. Se ei saa vaarantaa terveyttä eikä toipumista. Työajan on vähennyttävä % aiemmasta. Osasairauspäiväraha on puolet sairauspäivärahan määrästä. Osasairauspäivärahasta vähennetään muut saman työkyvyttömyyden perusteella maksettavat ansionmenetyskorvaukset. Jos työnantaja maksaa osa-aikatyön ajalta kokoaikatyön palkkaa, osasairauspäiväraha maksetaan työnantajalle. Etuutta maksetaan vähintään 12 arkipäivää (n. 2 viikkoa) ja enintään 72 arkipäivää (n. 3 kk). Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien sunnuntait ja arkipyhät. Enimmäisaikaan lasketaan kaikki osasairauspäivärahapäivät viimeiseltä kahdelta vuodelta. Jos työntekijä on ollut osasairauspäivärahalla enimmäisajan, työntekijä voi saada osasairauspäivärahaa saman sairauden vuoksi uudelleen vasta, kun hän on ollut työkykyinen vuoden ajan. 6.7 Työnantajan hyväksymä selvitys työkyvyttömyydestä sairausajan palkan maksamisen edellytyksenä Selvityksen laatu ja siitä tiedottaminen Lääkärintodistus Työnantajalla on oikeus määrätä, minkälaista selvitystä työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään. Vaatimus ei saa olla mielivaltainen eikä tapauskohtainen, vaan henkilöstölle on tiedotettava etukäteen, mikä on yrityksen linja selvityksen vaatimisessa. Ks. kohta 6.7.4, Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet. Lähtökohtana on, että työntekijän on esitettävä työkyvyttömyydestään lääkärintodistus. Työnantajalla ei ole velvollisuutta hyväksyä kaikki lääkärintodistuksia. Takautuvia lääkärintodistuksia ei yleensä hyväksytä. On kuitenkin huomattava, että takautuvat lääkärintodistukset voivat tulla kyseeseen esimerkiksi tapauksissa, joissa henkilö ei ole pätevästä syystä voinut heti hakeutua lääkäriin. Lääkärin tulisi tuolloin kuitenkin todistuksessa todeta, miksi todistus on takautuva. Todistuksesta tulee käydä ilmi diagnoosi. Työnantajan tulee voida ymmärtää työntekijän esittämän selvityksen sisältö. Diagnoosi on aina ilmaistava ainakin latinaksi tai tautiluokitusnumeroin ja lääkärintodistuksen on oltava muutoinkin sisällöltään selvästi luettava. Sairausajan palkanmaksuun liittyvien menettelytapaohjeiden mukaan työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. 99

103 Muu selvitys Sairauden uusiutumistapauksessa todistuksen tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. Ks. kohta Terveyden- tai sairaanhoitajan terveyskeskuksista antamat todistukset, jotka koskevat todettuja sairausoireita ja tutkimustuloksia, voivat tulla kyseeseen lyhytaikaisen, flunssatyyppisen sairauden osalta perustellusta syystä. On huomattava, että potilas ohjataan aina lääkärin vastaanotolle myös terveyskeskuksessa, jos hän itse sitä haluaa. Mikäli siis työnantaja edellyttää lääkärintodistusta työehtosopimuksen mukaiseksi selvitykseksi, työntekijä on aina oikeutettu sen saamaan myös terveyskeskuksesta. Ks. kohta Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet. Sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta Yrityksissä, joissa on järjestetty vähintään lain tarkoittama vähimmäistasoinen työterveyshuolto, voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Järjestelmän käyttöönotto edellyttää, että siitä sovitaan paikallisesti (mallilomake liitteenä). Mikäli työntekijän ilmoituksella tapahtuvasta poissaolosta ei ole yrityksessä erikseen sovittu, työntekijän ilmoitus ei ole riittävä selvitys sairausajan palkan maksamiseksi. Tällöin noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä sairauspoissaolojen osalta ja edellytetään ja työntekijä on toimitettava lääkärintodistus selvitykseksi sairaudestaan. Sopimus tulee tehdä paikallista sopimista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 28 :ssä säädetään paikallisesta sopimisesta. Paikallinen sopimus tehdään joko työnantajan ja työntekijöiden tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Sopimus tulee tehdä kirjallisena ja ohjeistaa työntekijöitä sopimuksen sisällöstä. Tällaisella sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Työntekijän ilmoitusta koskevalla työehtosopimusmuutoksella tai sen soveltamisohjeella ei muuteta työehtosopimuksen sairausajan palkkaa koskevia muita määräyksiä eikä vakiintuneita tulkintoja. Paikallinen sopiminen työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta on mahdollista ottaa käyttöön yrityksissä, joissa on vähintään vähimmäistasoinen työterveyshuolto. Työterveyshuollon vähimmäistasosta on säädetty työterveyshuoltolaissa. Sen mukaan työnantajan on järjestettävä ammattihenkilöitä hyväksi käyttäen työterveyshuolto työstä johtuvien terveysvaarojen ehkäisemiseksi. Työterveyshuolto voidaan järjestää ostamalla palvelut yksityiseltä tai kunnalliselta terveyskeskukselta. Vähimmäistasoinen työterveyshuolto ei sisällä sairaudenhoitoa. Työnantaja voi tarjota työntekijöille vähimmäistasoa laajemman työterveyshuollon, jolloin työntekijöillä on mahdollisuus käyttää myös sairaudenhoitopalveluita. Työehtosopimusta tehtäessä työnantajapuolen lähtökohtana on ollut, ettei työnantajaliiton jäseninä ole yrityksiä, joissa lain edellyttämää vähimmäistasoa ei ole täytetty. Työehtosopimukseen otettiin kuitenkin määräys, jonka mukaan mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset 100

104 maksaa työnantaja. Näin ollen yrityksissä, joissa ei ole lakisääteistä työterveyshuoltoa, ei tarvitse erikseen sopia menettelytavoista, vaan työntekijällä on automaattisesti oikeus poissaoloon omalla ilmoituksellaan. Paikallisessa sopimuksessa sovittavat asiat Kun yrityksessä sovitaan työntekijän ilmoitusta koskevasta menettelystä, voidaan työehtosopimuksen mukaan sopia myös seuraavista seikoista. Näistä kannattaa ehdottomasti sopia, jottei myöhemmin tule epäselvyyksiä, miten paikallista sopimusta sovelletaan. 1. Ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan. Voidaan siis sopia - Tehdäänkö ilmoitus omalle esimiehelle vai jollekin toiselle nimetylle henkilölle. - Hyväksytäänkö ilmoitukseksi vain puhelinsoitto vai myös tekstiviesti. - Onko esim. poissaolo ja sen syy töihin tultaessa kirjattava ja työntekijän se allekirjoituksellaan vahvistettava. 2. Rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään. - Yrityksessä voidaan rajoittaa työntekijän ilmoituksella sallittujen poissaolojen määrää esim. kahteen poissaoloon vuodessa. - Voidaan sopia myös esimerkiksi siitä, että työntekijän omasta sairaudesta johtuvia poissaoloja sallitaan esimerkiksi kaksi ja alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta johtuvia esimerkiksi yksi. 3. Hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään viimeistään ennen työvuoron alkua. - On tärkeää, että työntekijän ilmoitus tulee niin hyvissä ajoin, että työt voidaan poissaolosta huolimatta järjestellä mahdollisimman tehokkaasti. - Yrityksessä voidaan sopia poissaolon edellytykseksi esim., että ilmoitus tehdään aina viimeistään ennen työvuoron alkua. 4. Työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus. - Työnantajan on syytä varautua siihen, ettei uuden menettelyn käyttöönotto suju toivotulla tavalla. - On syytä sopia, että työnantajalla on aina mahdollisuus vaatia lääkärintodistus. Lääkärintodistuksen vaatiminen ei kuitenkaan saa olla syrjivää, vaan sen tulee perustua asiallisiin syihin. Asiallisena syynä voi olla esim. saman työntekijän useasti toistuvat lyhyet sairauspoissaolot, jolloin lääkärissä käynti on muutenkin tarpeellista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona. Työehtosopimusosapuolten yhteinen kanta on, että ilmoituksen viivästyminen ei ole sellaisenaan peruste vähentää sairausajan palkkaa, mutta jos ilmoitus viivästyy tai jää kokonaan tekemättä ilman perusteltua syytä, voidaan sairausajan palkkaa vähentää tai se voidaan pidättää kokonaan. Perusteltuna syynä voidaan pitää esimerkiksi työntekijän sairauteen liittyvää syytä, jonka vuoksi työntekijä ei pysty ilmoittamaan sairaudesta ennen työvuoron alkua. Työntekijän ilmoitus voidaan tämän työehtosopimuksen määräyksen nojalla sopia riittäväksi selvitykseksi työkyvyttömyydestä vain flunssatyyppisissä sairauksissa. Mikäli flunssatyyppinen sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä pois- 101

105 saolosta, sovelletaan siihen työehtosopimuksen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä. Kannattaa huomata, että saadakseen KELA-korvausta yrityksen tulee esittää KELAlle työntekijän lääkärintodistus. Tämä koskee kuitenkin vain sairauksia, jotka kestävät kauemmin kuin Kelan omavastuuajan (sairastumispäivä ja yhdeksän seuraavaa päivää). Jos sairaus pitkittyy ja kestää yli kolme vuorokautta, työntekijän on aina syytä mennä lääkärin vastaanotolle. Siten turvataan työntekijälle asiallinen hoito ja mahdollistetaan, että työnantaja voi hakea KELA-korvausta siltä ajalta, kun työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus, jos sairaus kestääkin yli Kelan omavastuuajan. Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuminen Edellä esitettyjä menettelytapoja noudetaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumistapauksissa, jos tehdään paikallinen sopimus työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta. Paikallisessa sopimuksessa voidaan sopia myös erilaisia menettelytapoja koskien työntekijän omaa tai lapsen sairautta Tiedottaminen henkilöstölle Työnantajayrityksen on saatettava henkilöstön tietoon, minkälaista selvitystä yrityksessä vaaditaan työkyvyttömyydestä. Mikäli aina edellytetään lääkärintodistuksen esittämistä, tästä ja todistusta koskevista vaatimuksista on tiedotettava siten, että jokainen työntekijä ja toimihenkilö tietävät yrityksen käytännön Työntekijän velvollisuus antaa selvitystä Työntekijällä on selvityksenantamisvelvollisuus todistaakseen poissaolonsa oikeutuksen ja saadakseen sairausajan palkan työnantajalta. Korostettakoon edelleen, että edellytyksenä luonnollisesti on, että työntekijä tietää, minkälainen selvitys kyseisessä yrityksessä vaaditaan Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet Sairausajan palkan maksamiseen liittyvät menettelytapaohjeet täydentävät edellä esitettyjä sairausajan palkanmaksuun liittyviä tulkinta- ja soveltamisohjeita. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 21 :n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta. Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusiutumistapauksessa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. 102

106 Yrityksissä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Lähtökohtana sairauspoissaolon todistamiselle on edelleen yrityksen työterveyshuollon antama lääkärintodistus, mutta flunssatyyppisten lyhytaikaisten, enintään 3 päivän sairauksien osalta poissaoloon riittää yrityksen työterveyshoitajan antama todistus tai voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työntekijän ilmoitus hyväksytään selvitykseksi työkyvttömyydestä. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Yrityksen työterveyspalvelujen ensisijainen käyttäminen Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Yrityksessä tulee paikallisesti sopia menettelytavat, joiden mukaan toimitaan, jos työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa yrityksessä teetetään vuorotyötä viikonloppuisin, mutta yrityksen käyttämä työterveyshuolto ei ole viikonloppuisin auki. Mikäli lääkärintodistusta edellytetään tilanteessa, jossa työterveyshuolto ei ole käytettävissä aikoina, joina yrityksessä työskennellään säännöllisesti, yrityksessä joko sovitaan mahdollisuudesta hyväksyä taannehtiva lääkärintodistus tai ohjeistetaan etukäteen, miten lääkärintodistus on mahdollista hankkia työterveyshuollon ollessa suljettuna. Tällöin työnantajan tulee korvata lääkärinpalkkio. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi terveyskeskuksen käyntimaksua tai päivystysmaksua tai lääkäriaseman lääkärinpalkkiota mahdollisen toimistokuluineen. Työntekijän tulee noudattaa annettua ohjeistusta. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Pöytäkirjamerkintä: Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen. 103

107 Sairastumisesta ilmoittaminen ennen työvuoron alkua Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty. Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat toistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittumisessa. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllä mainittujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen. Muualla tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien aiheuttama työkyvyttömyys Tapaturma-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn viipymättä tapahtuneelle muun lääkärin käytölle. Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. Menettelytapaohjeista tiedottaminen Työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa työntekijöille menettelytavat milloin ja kenelle työntekijä ilmoittaa sairauspoissaolostaan. Lisäksi työnantajalla on harkintavalta, hyväksyykö hän epidemiatapauksessa yrityksen työterveysyksikön palveluksessa olevan työterveyshoitajan todistuksen työntekijän sairauspoissaolosta, mistä työnantajan tulee etukäteen tiedottaa työntekijälle. Soveltamisen helpottamiseksi INFRA on laatinut lomakkeen, jossa etusivulle voidaan täyttää ne menettelytavat, miten työntekijän tulee ilmoittaa työnantajalle sairauspoissaolosta. Lomakkeen toiselle puolelle tulee sitten edellä esitetyt menettelytapaohjeet. Lomake on oppaan liitteenä. 104

108 Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairauspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 6.8 Saman sairauden uusiutuminen Mikäli sama sairaus uusiutuu enintään 30 päivän kuluessa siitä päivästä, jolta työntekijälle on viimeksi maksettu sairauspäivärahaa tai sairausajan palkkaa, uusi sairaus muodostaa yhden kokonaisuuden aikaisemman tai aikaisempien sairausajanjaksojen kanssa, työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain yhteen 28, 35, 42 tai 56 päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä, maksetaan sairausajan palkka heti ensimmäiseltä täydeltä työkyvyttömyyspäivältä, joka olisi ollut työntekijän työpäivä. Esimerkki 4: Työntekijä, työsuhde kestänyt 2 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 28 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi uudestaan työkyvytön Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska korvattava ajanjakso on täyttynyt jo ensimmäisen työkyvyttömyyden aikana. Esimerkki 5: Työntekijä, työsuhde kestänyt 4 vuotta (työnantajan korvattava ajanjakso 35 päivää) ollut työkyvytön ollut saman sairauden vuoksi työkyvytön uudelleen Ensimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus koko ajalta. Jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson työnantajalla on sairausajan palkanmaksuvelvollisuus vain 7 ensimmäisen kalenteripäivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä. Tämän jälkeen jälkimmäisen työkyvyttömyysajanjakson osalta työnantajalla ei ole sairausajan palkanmaksuvelvollisuutta, koska silloin 35 päivän korvattava ajanjakso on täyttynyt. Eri sairaus tai saman sairauden uusiutuminen yli 30 päivän jälkeen Mikäli kysymyksessä on eri sairaus tai saman sairauden uusiutumiseen kuluu yli 30 päivää, menetellään sairausajan palkan maksamisen suhteen niin kuin kyseessä olisi uusi sairaus. Määrittely sen suhteen, onko kyseessä sama vai uusi sairaus, tapahtuu sairauspäivärahan maksavan Kelan toimiston ratkaisun perusteella. 105

109 6.9 Sairastuminen työkyvyttömänä ollessa Mikäli työntekijä sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvyttömänä ollessaan sairastuu johonkin muuhun sairauteen, on kysymyksessä vain yksi työkyvyttömyysajanjakso, jolta työntekijälle maksetaan sairausajan palkka. Toisin sanoen eri sairaudet eivät muodosta erikseen korvattavia ajanjaksoja, mikäli ne muodostavat yhden työkyvyttömyysajanjakson. Esimerkki 6: Työntekijä E, jonka työsuhde on kestänyt ennen työkyvyttömyyden alkua vuoden, on estynyt työtapaturman vuoksi työskentelemästä välisen ajan. Tapaturman aiheuttamalla sairaslomalla ollessaan hän sairastuu nuhakuumeeseen, joka jatkuu 5.5. saakka. Hänelle maksetaan sairausajan palkkaa saakka, mainittu päivä mukaan lukien väliseltä ajalta ei sairausajan palkkaa makseta, koska korvattava ajanjakso on päättynyt 28.4., eikä uuden sairauden osalta ole erikseen korvattavaa ajanjaksoa, sillä on vain yksi työkyvyttömyysajanjakso Työkyvyttömyys alkaa kesken työvuoron Mikäli työntekijä sairastuu tai tapaturma sattuu kesken työvuoron, maksetaan työntekijän varsinainen palkka työvuoron loppuun saakka, sairastumis- tai tapaturmapäivää ei oteta huomioon laskettaessa korvattavaa ajanjaksoa, sairastumispäivää seuraava työpäivä on ns. odotuspäivä, ellei työsuhde sairastumispäivään mennessä ole kestänyt vähintään vuotta tai kysymys ole työtapaturmasta taikka työkyvyttömyys jatku niin pitkään, että oikeus sairauspäivärahaan alkaa Milloin sairaus- tai tapaturma-ajan palkkaa ei makseta Vaikka työehtosopimuksen sairaus- tai tapaturma-ajan palkan maksuvelvollisuutta koskevat kaikki edellytykset täyttyvät, ei sitä makseta, jos työntekijä on aikaansaanut sairauden tai tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään, muulla törkeällä tuottamuksellaan. Edellä mainittujen käsitteiden sisällöstä on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita. Tämän vuoksi on syytä ottaa yhteyttä oman alueen INFRA ry:n aluetoimiston toiminnanjohtajaan tai keskusliiton lakimiehiin ennen kuin tämän kohdan nojalla jätetään sairausajan palkka maksamatta. Lisäksi on syytä perehtyä edellä selvitettyihin sairausajan palkanmaksuun liittyviin menettelytapaohjeisiin. 106

110 6.12 Sairaus- ja tapaturma-ajan palkka ja sairaus- ja tapaturmapäiväraha Sairaus- ja tapaturma-ajan palkasta vähennetään, mitä työntekijä saa saman työkyvyttömyyden takia samalta ajanjaksolta päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta lain tai sopimuksen perusteella. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta vähentää ko. korvausta sairausajanpalkasta siltä osin kuin korvausta maksetaan työntekijälle hänen kokonaan tai osaksi itse kustantamansa vapaaehtoisen vakuutuksen perusteella. Jos päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijästä itsestään johtuvista syistä makseta tai jo se maksetaan vähäisempänä kuin mihin hänellä lain mukaan olisi oikeus, on työnantajalla oikeus vähentää sairaus- tai tapaturma-ajan palkasta se päiväraha tahi sen osa, mikä työntekijän laiminlyönnin johdosta on jäänyt suorittamatta. Mikäli päivärahaa tai siihen verrattavaa korvausta ei työntekijälle ole maksettu ennen säännönmukaista palkanmaksua, on työntekijälle maksettava sairaus- ja tapaturma-ajan palkka lyhentämättömänä niiltä sairauspäiviltä, jotka kohdistuvat ko. palkanmaksuun. Jos sairausajan palkka on maksettu ennen päivärahan tai korvauksen saamista, työnantajalla on oikeus nostaa korvaus tai saada takaisin työntekijältä päivärahaa tai korvausta vastaava määrä. Työnantajalla ei kuitenkaan ole oikeutta saada suurempaa määrää kuin maksamansa palkka. Pääsääntöisesti työnantaja joutuu maksamaan sairausajan palkan lyhentämättömänä säännönmukaisen palkanmaksun yhteydessä ja hakemaan päivärahan tai korvauksen jälkikäteen itselleen Äkillinen hammassairaus Äkillisessä hammassairaustapauksessa korvataan ansionmenetys hoitotoimenpiteiden ajalta. Ansionmenetyksen korvaamisella tarkoitetaan, että työntekijälle maksetaan hoitotoimenpiteiden ajalta se palkka, jonka hän olisi työssä ollessaan ansainnut vastaavana aikana, eli ansionmenetys korvataan samalla tavoin kuin sairausajan palkka. Koska ansionmenetys korvataan vain hoitotoimenpiteiden ajalta, tämä tarkoittaa, ettei muulta poissaoloajalta ansionmenetystä korvata. Esimerkiksi matka-ajalta hammaslääkäriin ja takaisin ei ansionmenetystä korvata. Edellytykset ansionmenetyksen korvaamiselle ovat, että 1. hammassairaus on äkillinen 2. se aiheuttaa työkyvyttömyyden 3. tähän hammassairauteen ei ole kohdistettu aikaisemmin hoitotoimenpiteitä 4. työntekijä ei onnistu saamaan hoitoa työajan ulkopuolella 5. työkyvyttömyydestä ja hoidon kiireellisyydestä esitetään hammaslääkärin antama lausunto. Kaikkien edellä mainittujen edellytysten on täytyttävä samanaikaisesti, jotta työntekijälle äkillisen hammassairauden aiheuttama ansionmenetys korvataan. 107

111 6.14 Lakisääteiset lääkärintarkastukset Työnantaja korvaa työntekijälle ansionmenetyksen seuraavissa terveystarkastuksissa sekä tarkastuksen että matkojen osalta työntekijän menettämien säännöllisten työtuntien ajalta lakisääteistä työterveyshuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (1484/01) tarkoittamissa ja työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa hyväksytyissä työsuhteen aikana suoritettavissa terveystarkastuksissa nuorista työntekijöistä annetussa laissa (998/93), ja säteilylaissa (592/91) tarkoitetuista tutkimuksista terveydensuojelulain (763/94) edellyttämissä tutkimuksissa, jotka johtuvat työntekijän siirtymisestä saman yrityksen sisällä työtehtävään, jossa kyseinen lääkärintarkastus vaaditaan. Ansionmenetyksen ja muiden kulujen korvaaminen Ansionmenetyksenä korvataan ns. täysi palkka sen mukaan mitä työntekijä olisi ansainnut ko. tarkastuksen aikana. Tarkastuksen tulee tapahtua työsuhteen aikana. Työsuhteen katsotaan alkavan silloin, kun työntekijä ryhtyy työtä tosiasiallisesti tekemään, ja työsuhde päättyy silloin, kun työntekijä lopettaa tosiasiallisen työnteon. Esimerkki 7: Työnantaja sopii työntekijän kanssa 1.9., että työntekijä aloittaa työskentelyn Samalla sovitaan, että työntekijä käy työterveyshuoltolain mukaisessa terveystarkastuksessa Tällöin työntekijän ansionmenetystä ei korvata, koska terveystarkastus ei tapahdu työsuhteen aikana. Ansionmenetyksen lisäksi työntekijälle maksetaan korvaus matkakustannuksista, päiväraha maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Edellytyksenä on, että työntekijä lähetetään sanotunlaiseen terveystarkastukseen tai tutkimukseen toiselle paikkakunnalle tai hänet määrätään tällaisessa tarkastuksessa tai tutkimuksessa muulla paikkakunnalla suoritettavaan jälkitarkastukseen. Terveystarkastus tai tutkimus tapahtuu työntekijän työajan ulkopuolella Mikäli terveystarkastus tapahtuu työntekijän vapaa-aikana, työntekijälle maksetaan korvauksena ylimääräisistä kuluista 15,00 euroa. Muuta korvausta ei työntekijälle tällöin makseta, tapahtuipa terveystarkastus millä tahansa paikkakunnalla. 108

112 6.15 Muut lääkärintarkastukset Perusedellytykset Erityisedellytykset Ansionmenetyksen korvattavuuden edellytykset ovat seuraavat: 1.1 Kysymyksessä on oltava sairastumis- tai tapaturmatapaus, jossa on välttämätöntä päästä nopeasti lääkärintarkastukseen. Työntekijän on esitettävä lääkärintarkastuksesta työnantajan hyväksymä selvitys (esim. lääkärintodistus tai lääkärinpalkkiokuitti) sekä työnantajan pyytäessä selvitys siitä kuinka kauan lääkärintarkastus odotus- ja kohtuullisine matka-aikoineen kesti. 1.2 Muissa kuin kohdassa 1.1 tarkoitetuissa sairastumis- tai tapaturmatapauksissa edellytetään, että työntekijä varaa vastaanottoajan työaikana vain, jos se ei ole kohtuullisen ajan (esim. normaalitapauksissa viikon) kuluessa saatavissa työajan ulkopuolella. Työntekijän on esitettävä luotettava selvitys siitä, ettei hän ole voinut saada vastaanottoa työajan ulkopuolella. 1.3 Työntekijän on ilmoitettava lääkäriin menostaan etukäteen työnantajalle. Jos ilmoitusta ei ylivoimaisen esteen takia voida etukäteen tehdä, on ilmoitus tehtävä välittömästi, kun se on mahdollista. 1.4 Lääkärintarkastus on järjestettävä työajan tarpeetonta menetystä välttäen. 1.5 Mikäli työntekijä saa lääkärintarkastuksen ajalta sairausajan palkkaa, ei korvausta ansionmenetyksestä lääkärintarkastusta koskevien sopimusmääräysten nojalla suoriteta. Korvausta ei suoriteta myöskään sairausajan palkkamääräysten edellyttämänä karenssipäivänä suoritetun lääkärintarkastuksen ajalta. 1.6 Milloin sairaus on johtunut omasta törkeästä tuottamuksesta tai tahallisuudesta, ei ansionmenetystä korvata. Ansionmenetys korvataan: 2.1 Uusi tai uusiutuva sairaus Sellaisen lääkärintarkastuksen ajalta, jossa todetaan työntekijän sairaus. Lääkärin tutkimustoimenpiteestä johtuneen enintään vuorokauden kestäneen työkyvyttömyyden ajalta. Milloin työntekijä sairausoireiden vuoksi on otettu sairaalaan tarkkailtavaksi tai tutkittavaksi. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. 2.2 Aikaisemmin todettu sairaus Kroonisen sairauden edellyttämän lääkärintarkastuksen ajalta edellyttäen, että kysymyksessä on ao. erikoisalan lääkärin suorittama tarkastus hoidon määrittelemiseksi. Sairauden olennaisesti pahentuessa, minkä vuoksi työntekijän on ollut tarpeen hakeutua lääkärintarkastukseen. Hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen ao. erikoisalan lääkärin tarkastuksen ajalta, jossa annetaan määräys apuvälineen esim. silmälasien hankkimiseksi. 109

113 Muun aikaisemmin todetun sairauden hoidon määrittelemiseksi tarpeellisen lääkärintarkastuksen ajalta vain, jos lääkärinpalveluja ei ole saatavissa työajan ulkopuolella. Syöpäsairauden edellyttämän hoitotoimenpiteen aiheuttaman työkyvyttömyyden ajalta. Tällöin noudatetaan sairausajan palkkamääräyksiä. 2.3 Laboratorio- ja röntgentutkimukset Korvattavaan lääkärintarkastukseen välittömästi liittyvän laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta. Laboratorio- ja röntgentutkimuksen tulee olla lääkärin määräämä ja siten osa tarkastusta. Erillisen laboratorio- ja röntgentutkimuksen ajalta aiheutuva ansionmenetys korvataan vain, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta päästä em. laboratorio- tai röntgentutkimukseen työajan ulkopuolella tai jos sairaus edellyttää tutkimuksen tekemistä ainoastaan tiettynä vuorokauden ajankohtana. Tällainen ajankohtavaatimus tulee selvittää lääkärintodistuksella. 2.4 Raskauteen liittyvät lääkärintarkastukset ja tutkimukset Sairausvakuutuslain mukaisen äitiysrahan saamisen edellytyksenä olevan lääkärin tai terveyskeskuksen todistuksen hankkimiseksi välttämättömän tarkastuksen ajalta Sairaan lapsen hoito vanhempien työaikana Korvauksen maksamisen edellytykset; 1) sairastunut lapsi on alle 10-vuotias 2) lapsi sairastuu äkillisesti 3) poissaolo on lyhyt ja tilapäinen ja se on välttämätön sairastuneen lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi 4) poissaolosta annetaan työnantajan hyväksymä selvitys 5) molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä. 6) Korvaus sairaan lapsen hoidon järjestämiseksi tai hoitamiseksi välttämättömästä lyhyestä tilapäisestä poissaolosta maksetaan myös siinä tapauksessa, että toinen vanhempi on estynyt hoitamasta sairasta lasta sairauden, opiskelun tai toisella paikkakunnalla asumisen taikka siihen verrattavan pysyvän oleskelun vuoksi ja esteestä on toimitettu pyydettäessä työnantajan hyväksymä selvitys. Korvaus voidaan maksaa äidille tai isälle. Korvaus maksetaan sairausajan palkkaa koskevaa säännösten mukaisesti eli ns. täyden palkan periaatteella. Sairausajan palkan odotuspäivää koskevien säännöstä noudatetaan korvauksen maksamisessa. Näin ollen korvausta ei makseta ensimmäiseltä poissaolopäivältä, mikäli työntekijän työsuhde on lapsen sairastumispäivään mennessä jatkunut alle vuoden, koska korvaus maksetaan vain lyhyestä ja tilapäisestä poissaolosta (enintään 4 päivää). Edellä sanottua sovelletaan myös yksinhuoltajiin ja samassa taloudessa asuvan puolison (avo- tai aviopuoliso) lapsiin. 110

114 6.17 Perhevapaat Palkanmaksu äitiys- ja isyysvapaan ajalta Isyysvapaa Työntekijälle, jonka työsuhde on jatkunut vähintään 6 kuukautta ennen synnytystä, maksetaan hänen äitiysvapaan ajalta 56 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen äitiyspäivärahan välinen erotus isyysvapaan ajalta 6 sairausvakuutuslain mukaisen arkipäivän pituisen kalenteriajanjakson työtuntijärjestelmän mukaisilta työpäiviltä laskettava työntekijän palkan ja sairausvakuutuslain mukaisen isyyspäivärahan välinen erotus Äitiysvapaa on palkallista 56 arkipäivän (lauantai mukana laskennassa) ja isyysvapaa 6 arkipäivän (lauantai mukana laskennassa) jakson osalta. Jaksoon sisältyvät työpäivät korvataan sen palkan mukaan minkä työntekijä olisi työssä ollessaan ansainnut. Työntekijän tulee ensin hakea korvaus Kelasta ja työnantajan maksaa jälkikäteen palkan ja Kelakorvauksen välinen erotus. Työsopimuslain 4 luvun 1 :n mukaan työntekijällä on oikeus saada vapaaksi työstä sairausvakuutuslaissa tarkoitetut äitiys-, erityisäitiys-, isyys- ja vanhempainrahakaudet. Vapaa on muilta kuin edellä kerrotuin osin palkaton. Palkan sijaan kansaneläkelaitos maksaa työntekijälle sairausvakuutuslaissa tarkoitettua päivärahaa, jonka suuruus määräytyy edellisessä verotuksessa vahvistettujen tulojen tai poikkeuksellisesti (tulojen noustua vähintään 20 prosenttia) palkkatodistuksesta ilmenevien päivärahahakemuksen jättämistä edeltäneiden kuuden kuukauden tulojen perusteella. Isyysvapaa muuttui alkaen. Uusi isyysvapaa koskee niitä perheitä, joissa äitiysraha on alkanut jälkeen. Jos äitiysraha on alkanut vuoden 2012 puolella, isän vapaat ja isyysraha maksetaan edellisen lain mukaan. Isyysvapaa on enintään 54 arkipäivää. Arkipäiviä ovat päivät maanantaista lauantaihin pois lukien arkipyhät. Kela maksaa vapaan ajalta isyysrahaa. Isyysvapaasta voi pitää enintään 18 arkipäivää alkaen lapsen syntymäpäivästä. Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1-18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys- tai vanhempainrahaa. Loput isyysrahapäivät voi pitää vanhempainrahan jälkeen. Isä voi myös halutessaan pitää kaikki isyysrahapäivät äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen. Isyysvapaan voi jakaa osiin arkipäivää voi jakaa enintään 4 jaksoon. Vanhempainrahakauden jälkeisen isyysvapaan voi jakaa enintään 2 jaksoon. Jos isyysvapaa jatkuu viikonlopun yli, myös lauantai lasketaan isyysrahapäiviin. Työnantajalle tulee ilmoittaa isyysvapaasta 2 kuukautta ennen vapaan alkua. Jos isyysvapaajakso on enintään 12 arkipäivää, riittää ilmoitus viimeistään kuukausi etukäteen. Isyysvapaan voi aloittaa lapsen syntymän jälkeen. Sitä voi pitää kunnes lapsi täyttää 2 vuotta tai ennen kuin adoptiolapsen hoitoon ottamisesta on kulunut 2 vuotta. Tarkempia menettelyohjeita perhevapaiden osalta kannattaa kysyä paikallisesta Kansaneläkelaitoksen toimistosta tai katsoa Kelan internet-sivuilta osoitteesta 111

115 7 MUUT PALKALLISET POISSAOLOT 7.1 Lähiomaisen hautauspäivä, työntekijän vihkimis-, 50- ja 60- vuotispäivä Työntekijällä on oikeus saada lähiomaisen hautauspäivä sekä vihkimis-, 50- ja 60- vuotispäivänsä vapaaksi sekä korvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta, mikäli hautauspäivä tai merkkipäivä sattuu työntekijän työpäiväksi ja työntekijän työsuhde on jatkunut 2 kuukautta välittömästi ennen hautauspäivää tai merkkipäivää. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, palkkaryhmässä III palkkaryhmän III suuruisena ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Vihkimispäivällä ei tarkoiteta vuotuista merkkipäivää, vaan nimenomaan sitä päivää, jona työntekijä vihitään avioliittoon. Työntekijän on ilmoitettava merkkipäivästään hyvissä ajoin työnantajalle. 7.2 Kutsuntapäivä Kutsuntapäivän korvauksen maksamisen edellytykset: 1) Kysymyksessä on varusmiespalveluksen edellyttämä kutsunta. 2) Työntekijä osallistuu em. kutsuntaan ensimmäistä kertaa. Molempien edellytysten on täytyttävä ja sikäli kuin ne täyttyvät, maksetaan kutsuntapäivän korvauksena yhden työpäivän ansiota vastaava rahamäärä. Rahamäärä lasketaan korvauspalkan mukaan eli maksetaan kutsuntapäivän korvauksena korvauspalkka kahdeksalta tunnilta. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän palkkaryhmässä III palkkaryhmän III suuruisena III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. Kutsuntapäivän korvausta ei makseta kuin kutsuntatoimituksen pitopäivältä, vaikka työntekijä joutuisikin olemaan poissa työstä useamman päivän ajan. Mikäli työntekijä ehtii kutsuntatoimituksen pitopäivänä olemaan myös työssä, maksetaan hänelle työssäolon ajalta palkka normaalisti ja lisäksi em. kutsuntapäivän korvaus. 112

116 7.3 Reservin kertausharjoitus ja VSS-kurssi Korvauksen maksamisen edellytykset: 1) Työntekijä on ollut työnantajan työssä 1 kuukauden ennen kutsuntamääräyksen tai palvelukseen astumismääräyksen antamista. 2) Kysymys tavanomaisesta rauhanaikaisesta kertausharjoituksesta. 3) Työntekijä palaa entiseen työhönsä em. harjoituksen tai kurssin jälkeen. Kaikkien mainittujen edellytysten on täytyttävä. Edellytysten täyttyessä korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena jokaiselta harjoitusaikaan sisältyvältä päivältä, joka työssä oltaessa olisi ollut hänen työpäivänsä. Sanotusta korvauksesta saadaan kuitenkin vähentää valtion reserviläispalkka. 1) -kohdan suhteen on syytä huomata se, että työehtosopimuksen ko. kohdan maininnalla kutsuntamääräyksen antamisesta kertausharjoituksiin tarkoitetaan käskyä saapua kertausharjoituksiin. Tavallisesti käskyt kertausharjoituksiin annetaan 2-3 kuukautta ennen kertausharjoitusta. Pelastuslain (379/2011) 67 :ssä säädetään velvollisuudesta osallistua väestönsuojelukoulutukseen. Sen mukaisesti sisäasiainministeriö ja lääninhallitus voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan väestönsuojelukoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Sisäasiainministeriö ja lääninhallitus tai niiden toimeksiannosta Pelastusopisto kutsuvat väestönsuojelukoulutukseen määrätyt henkilöt koulutukseen kirjallisesti. 113

117 8 MATKATYÖ JA KUSTANNUSTEN KORVAUKSET 8.1 Yleiset periaatteet Jokaisella työntekijällä on joko varsinainen (kiinteä) työpaikka tai hän työskentelee erityisillä työntekemispaikoilla siten, ettei hänellä ole varsinaista työpaikkaa. Työnantaja määrittelee erikseen kunkin työntekijän osalta, kumpaan ryhmään työntekijä kuuluu. Tämän lisäksi tulee selvittää matkan mittaamisen lähtökohta sekä matkan mittaaminen ja käytännön järjestelyt matkustamisessa. 8.2 Varsinainen työpaikka vai ei? A. Verottaja katsoo, että rakennusalan työntekijät työskentelevät ns. erityisellä alalla. Varsinainen työpaikka puuttuu sellaisilta alan työntekijöiltä, joiden työskentely yhdessä työkohteessa kestää lyhyen ajan. Käytännössä tällaiset työntekijät matkustavat päivittäin tai lähes päivittäin asunnostaan tai työmaamajoituksesta suoraan työmaalle eli erityiselle työntekemispaikalle. Pääosalla alan työntekijöistä ei näistä syistä johtuen ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa. Näihin työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen 23 :n kohtaa A. Matkat työmaatehtävissä. B. Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa työntekijä vakituisesti työskentelee. Maa- ja vesirakennusalalla tällaisia työntekijöitä ovat esim. korjaamoilla työskentelevät asentajat, pysyvästi tehdas- tai kaivosalueilla työskentelevät ja kiinteillä murskaus- ja sora-asemilla työskentelevät työntekijät. Työntekijällä voi olla varsinainen työpaikka, jos hän hakee esimerkiksi työnantajan hallilta tai varastolta työmääräykset tai työvälineet (maarakennuskone, auto, ajoneuvonosturi ym.). Varsinaisen työpaikan muodostuminen edellyttää, että työntekijä päivittäin tai lähes päivittäin käy kyseisessä paikassa. Tällainen paikka on yleensä yrityksen kiinteä halli, jonne on järjestetty työntekijöille sosiaalitilat. Jotta työntekijällä voidaan katsoa olevan varsinainen työpaikka, tämä edellyttää päivittäistä tai lähes päivittäistä käyntiä kyseissä paikalla. Esimerkiksi se, että työntekijä käy kyseissä paikassa vain maanantaiaamuisin ja perjantai-iltapäivisin, ei riitä täyttämään varsinaisen työpaikan määritelmää. Näihin työntekijöihin noudatetaan työehtosopimuksen 23 :n kohtaa B. Matkat varsinaisilta työpaikoilta. Työnantajan on määriteltävä jokaisen työntekijän kohdalla erikseen, sovelletaanko näihin TES:n A- vai B-kohtaa. Tosiasialliset olosuhteet ratkaisevat. 114

118 8.3 Matkan mittaamisen lähtökohta Matkan pituus mitataan työntekijän kotikunnan asunnosta lähtien työmaalle. Matkan mittaamisen lähtökohdaksi voidaan paikallisesti sopia asunnon sijasta muu paikka. Tämä voi olla esimerkiksi yrityksen työkohteessa oleva työntekijän asunto tai kiinteä toimipiste kuten korjaamohalli, varasto tai konttori. Työntekijän tulee antaa selvitys asuinpaikastaan työsopimusta tehtäessä. Mikäli asuinpaikka muuttuu ja se on ollut matkan mittaamisen lähtökohta, matkan mittaamisen lähtökohdan muuttamisesta on sovittava. 8.4 Matkan mittaus ja kesto Matka mitataan lyhintä käytettävissä olevaa tietä pitkin matkan mittaamisen lähtökohdasta työmaalle. Jos työntekijälle maksetaan korvauksia matkan kestoajan perusteella, tulee ottaa huomioon, kuinka kauan matkustaminen kohtuuden mukaan kestää. Jos työkohde sijaitsee kovin kaukana työntekijän kodista, työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä lähtee työmaalle aamulla alkavaa työvuoroa edeltävänä iltana tai palaa vasta iltavuoroa seuraavana aamuna. 8.5 Matkustamisen selvittäminen Matkasta aiheutuvien kustannusten korvaaminen sekä muut matkaan liittyvät yksityiskohdat kuten kulkeminen ja majoitus tulee tarvittaessa selvittää ennen matkalle lähtöä. 8.6 Maksaminen Matkakustannusten korvauksen maksamisen edellyttämän selvityksen tulee täyttää verottajan asettamat edellytykset. Verottaja edellyttää, että selvityksestä (esim. matkalasku) tulee käydä ilmi 1) matkan tarkoitus 2) kohde 3) matkareitti sekä etäisyys 4) matkustustapa 5) matkan alkamis- ja päättymisajankohdat sekä 6) kilometrikorvauksen osalta kilometrimäärät ja yksikköhinnat. Selvityksenä voi olla em. seikat sisältävä tunti-ilmoitus, mutta suositeltavin on erillinen matkalasku. Työntekijän tulee täyttää matkalasku totuudenmukaisesti. Epärehellisyys voi olla työsuhteen päättämisperuste. Oppaan lopussa on liitteenä lomake yhdistetystä matkalaskusta ja työtunti-ilmoituksesta. 115

119 8.7 Työnantajan määräämä kuljetus Mikäli työntekijä kuljettaa muita työntekijöitä työnantajan omistuksessa tai hallinnassa olevalla ajoneuvolla työntekemispaikkaan tai sieltä pois, maksetaan korvauksena kuljettamiseen käytetyltä ajalta työntekijän perustuntipalkka. Maksettava korvaus ei ole työssäolon ajalta maksettua palkkaa eikä kuljettamiseen käytettyä aikaa lueta kuljettajan työaikaan. Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että korvauksen maksaminen edellyttää joko työnantajan nimenomaista määräystä tai olosuhteiden on muutoin oltava sellaiset, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Korvausta ei makseta esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja on antanut auton työntekijöiden käyttöön ja työntekijät sopivat keskenään yhteiskuljetuksesta tai jossa työnantaja on järjestänyt vapaaehtoisen yhteiskuljetuksen. Esimerkkejä: Työnantaja on antanut työntekijöiden käyttöön auton. Työntekijät kokoontuvat vapaaehtoiseen kokoontumispaikkaan esimerkiksi huoltoasemalle, josta lähtevät yhdessä työmaalle. Kyse on vapaaehtoisesta kuljetuksesta, josta ei makseta kuljettajalle eikä kyydissä oleville työntekijöille korvausta ja työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. Työnantaja antaa työntekijän käyttöön auton ja kehottaa työntekijää noutamaan tietyt työntekijät esimerkiksi heidän kotoaan ja kuljettamaan heidät työmaalle. Kyse on joko työnantajan nimenomaisesta määräyksestä tai olosuhteet osoittavat, että kyseessä on työnantajan määräykseen rinnastuva velvollisuus kuljettaa ajoneuvoa. Kuljettajalla maksetaan edellä esitetyllä tavalla korvaus kuljettamiseen käytetyltä ajalta. Kyydissäolijoille ei makseta korvausta. Työaika alkaa vasta, kun työntekijät aloittavat työt työmaalla. 8.8 Työehtosopimuksen matkustusmääräykset A. Matkat työmaatehtävissä Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijöihin, joilla ei ole varsinaista (kiinteää) työpaikkaa ja jotka työskentelevät pysyvästi työmailla. Matkakorvaukset maksetaan myös ns. ensimmäiselle työmaalle. Matkakorvaukset on jaettu sen mukaan, yövytäänkö työmatkalla vai ei. 1. Yöpymistä edellyttävät matkat Päiväraha Työmatkan edellyttäessä yöpymistä maksetaan työntekijälle päivärahaa 39 euroa matkavuorokaudelta. Matkavuorokaudella tarkoitetaan enintään 24 tunnin pituista ajanjaksoa, joka alkaa työntekijän lähtiessä asunnoltaan ja päättyy hänen palatessaan sinne takaisin. Kun matkaan käytetty aika ylittää viimeisen täyden matkavuorokauden yli 6 tunnilla, päivärahaa maksetaan 36 euroa. 116

120 Päivärahan maksaminen viikonlopulta Majoitus Työntekijän matkustaessa viikonlopuksi kotiinsa hänellä ei ole oikeutta päivärahaan viikonlopulta vaan ainoastaan matkavuorokausien mukaiseen päivärahaan. Jos työnantaja kuitenkin määrää työntekijän työn vuoksi oleskelemaan viikonloppuna työmaalla / työntekopaikkakunnalla, työntekijällä on oikeus päivärahaan myös viikonlopulta. Tällöin työnantajan tulee järjestää työntekijän käyttöön majoitus viikonlopun ajaksi. Jos työntekijä omasta halustaan tai omista henkilökohtaisista syistään jää työntekopaikkakunnalle tai matkustaa muualle kuin kotiinsa, hänen ei voida katsoa olevan viikonloppuna sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla, eikä hänellä ole oikeutta päivärahaan ja majoitukseen. Mikäli työmaa poikkeuksellisesti sijaitsee niin, että kotimatkan pituus, kohtuullisten kulkuyhteyksien puuttuminen tai muut näihin verrattavat syyt huomioon ottaen työntekijä ei ehtisi käydä asuinpaikkakunnallaan viikonlopun aikana tai hänen ei voitaisi kohtuudella edellyttää matkustavan sinne viikonloppuisin, työntekijän katsotaan olevan sopimuksessa tarkoitetulla tavalla työmatkalla ja hänellä on oikeus päivärahaan ja majoitukseen. Liitot suosittelevat, että työnantaja ja työntekijä selvittävät etukäteen ennen matkatyön alkamista, millaiset mahdollisuudet työntekijällä on käydä kotonaan viikonloppuisin. Verottaja arvioi viikonloppumatkoista maksettujen korvausten verotuksen kannalta sitä, jatkuuko työkomennus yhtäjaksoisesti vai katkeaako se viikonlopuiksi. Työkomennus katkeaa silloin kun palkansaajalle ei ole järjestetty majoitusta viikonlopuiksi. Näin tapahtuu esim. silloin kun palkansaaja asuu hotellissa ja huone on varattu vain työpäivien välisiksi öiksi. Majoituksen järjestämisestä riippumatta työkomennuksen on tulkittu katkeavan sairas- ja vuosilomien sekä juhlapyhien ajaksi. Näistä matkoista aiheutuneet kustannukset työnantaja voi korvata ennakonpidätystä toimittamatta. Jos työnantaja esim. työehtosopimuksen määräyksistä johtuen korvaa viikonloppumatkojen kustannukset myös silloin, kun työkomennus ei katkea, nämä korvaukset ovat verotuksessa palkkaa. Työnantaja päättää, yövytäänkö työmatkalla ja järjestääkö hän majoituksen ottaen huomioon työmatkan pituus ja kesto. Työnantaja järjestää työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen majoituksen. Milloin kyseessä ei ole matkustajakoti-/hotellimajoitus, tulee majoitustilassa tai sen välittömässä läheisyydessä olla ruoanlaitto- ja peseytymismahdollisuus. Mikäli on sovittu, ettei majoitusta järjestetä, työntekijälle maksetaan yöpymisrahaa 12 euroa. Matkakustannusten korvaaminen Työmaan alkaessa ja päättyessä maksetaan matka-ajan palkka enintään 12 tunnilta korvauspalkan mukaan. Korvauspalkat maksetaan I palkkaryhmässä I palkkaryhmän, II palkkaryhmässä II palkkaryhmän, III palkkaryhmässä III palkkaryhmän ja muissa palkkaryhmissä palkkaryhmän IV suuruisena. 117

121 Matka-aika ei ole työaikaa ellei se ole samalla työsuoritus (esim. ajetaan maarakennuskonetta tai ajoneuvonosturia) eikä se näin ollen vaikuta ylitöiden kertymiseen. Matkakustannukset korvataan julkisen kulkuneuvon mukaan seuraavasti: - Työmaan alkaessa ja päättyessä työntekijän asunnosta työmaalle ja takaisin. HUOM! Kyse on työmaan tosiasiallisesta päättymisestä, työntekijän itse pyytämän siirron (esim. saman talon sisällä) perusteella työmaa ei pääty. - Jouluna, juhannuksena sekä vuosiloman aikana ellei loma satu edellä mainittujen pyhien aikana, matka asuntoon ja takaisin työmaalle. - Työntekijän käydessä kotonaan sairaustapauksissa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmukaista matkustaa kotiinsa sairastamaan, matka työmaamajoituksesta kotiin ja takaisin. Matkakustannuksia ei korvata, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta Työnantaja maksaa työntekijälle, jonka työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asunnosta, erillistä 39 euron suuruista lisää joka toinen viikonloppu laskettuna työkomennuksen alkamisesta. Lisää ei makseta, mikäli työnantaja on järjestänyt kuljetuksen tai maksaa viikonlopulta päivärahaa, kotimatkakorvausta tai matkakustannuksia työmaan alkaessa ja päättyessä, jouluna, juhannuksena sekä vuosiloman aikana ja sellaisessa sairaustapauksessa, joiden osalta yhteisesti todetaan, että työntekijän on tarkoituksenmukaista matkustaa kotiinsa sairastamaan. Erillinen lisä ei ole työajalta maksettua palkkaa. Erillisen lisän määrää tarkistetaan samalla tavalla ja samasta ajankohdasta lukien kuin verohallituksen päätöksessä verovapaista matkakustannusten korvauksissa mainittu päiväraha. Huomattava on, että erillinen lisä on verollinen korvaus, josta on tehtävä ennakonpidätys ja maksettava työnantajamaksut. Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa ja joka yöpyy työskentelypaikkakunnalla, maksetaan päiväraha. Työmaan alkaessa ja päättyessä maksetaan matka-ajan palkka sekä matkakustannukset. Lisäksi jouluna, juhannuksena, vuosiloman aikana ja tarvittaessa sairaustapauksissa maksetaan matkakustannukset julkisen kulkuneuvon mukaan asunnosta työmaalle, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Joka toinen viikonloppu maksetaan erillinen 39 euron suuruinen lisä, jos työmaa sijaitsee yli 200 km päässä työntekijän asunnosta. 118

122 Ei varsinaista työpaikkaa Työmatkalla yövytään Päiväraha x matkavuorokausi (24 h) - viimeinen matkavuorokausi yli 6 h = päiväraha Majoitus Työmaan alkaessa ja päättyessä matka-ajan palkka max 12 h. Matkakustannukset julkisen kulkuneuvon mukaan - työmaan alkaessa ja päättyessä - joulu, juhannus, vuosiloma - sairaustapaus - ei korvata, jos työnantaja järjestänyt kuljetuksen Työkomennuksen kestäessä erillisen lisän maksaminen viikonlopulta, jos työmaa sijaitsee yli 200 kilometrin päässä työntekijän asunnosta Esimerkki 1: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan ma klo 4.00 palaa asuntoonsa pe klo vrk = 4 x 39 euroa = 156 euroa 15 h = 1 x 39 euroa = 39 euroa Yhteensä 195 euroa Esimerkki 2: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan ma klo 7.00 palaa asuntoonsa la klo vrk = 5 x 39 euroa = 195 euroa 7 h = 1 x 39 euroa = 39 euroa Yhteensä 234 euroa Esimerkissä työntekijä tekee vuorotyössä iltavuoroa klo On kohtuullista, että paluu voi tapahtua vasta lauantaina, jos kotimatka on pitkä. Esimerkki 3: A. TYÖNTEKIJÄ YÖPYY Työntekijä lähtee asunnostaan su klo palaa asuntoonsa pe klo vrk = 5 x 39 euroa = 195 euroa 7 h = 1 x 39 euroa = 39 euroa Yhteensä 234 euroa Ottaen huomioon matkan pituus (tässä esimerkissä n. 500 km) on kohtuullista, että matkakorvaukset maksetaan jo sunnuntai-illasta lukien (edellyttäen, että työntekijä on jo tuolloin lähtenyt työmatkalle). 119

123 2. Päivittäiset matkat Päivittäisten matkakustannusten korvaukset Työntekijän, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, matkustaessa päivittäin asunnostaan tai työnantajan järjestämästä työmaamajoituksesta työmaalle maksetaan päivittäistä matkakustannusten korvausta asunnon ja työpaikan etäisyyden mukaan seuraavasti ( alkaen): yli 5 km yli 10 km yli 20 km yli 30 km yli 40 km yli 50 km yli 70 km yli 90 km yli 120 km 3,05 euroa 4,14 euroa 8,27 euroa 11,02 euroa 12,40 euroa 16,54 euroa 20,15 euroa 23,41 euroa 27,55 euroa Ateriakorvaus Mikäli työmaita on saman päivän aikana useampia, mitataan matka matkan mittaamisen lähtökohdasta lyhintä käytettävissä olevaa liikennöitävää tietä pitkin suoraan kauimpana sijaitsevalle työmaalle. Jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei edellä mainittuja korvauksia makseta. Työnantajan järjestämällä kuljetuksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä kulkee matkan työnantajan autolla, johon työnantaja kustantaa polttoaineen. Taulukossa mainittu korvaus maksetaan vain yhden kerran edestakaista matkaa kohden. Työntekijä voi hakea verotuksessaan vähennyksen toisen yhdensuuntaisen matkan osalta. Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 9,75 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai muusta sovitusta matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 km. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (käytännössä yksi (1) kilometri). Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla. 120

124 Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa ja joka kulkee päivittäin kotoa työmaalle, maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvaus, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee ateriakorvaus, jos ateriakorvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät. Päivärahaa ei makseta. Ei varsinaista työpaikkaa Päivittäinen matkakustannusten korvaus (ei yövytä) 5 km yli 40 km Matkan Päivittäisten matkakustannusten Ateriamittaamisen korvaus korvaus lähtökohta - ei makseta matkakorvausta, jos työnantaja - asunto/työmaa- järjestänyt kuljetuksen majoitus - muu sovittu paikka Esimerkki 4: Matka yli 90 km (sivu) Maksetaan: Päivittäinen matkakustannusten korvaus - jos ei kuljetusta Ateriakorvaus (ei työpaikkaruokailua) yhteensä 23,41 euroa 9,75 euroa 33,16 euroa Esimerkki 5: Matka 35 km (sivu) Maksetaan: Päivittäinen matkakustannusten korvaus - jos ei kuljetusta 11,02 euroa 121

125 8.7.2 B. Matkat varsinaiselta (kiinteältä) työpaikalta Päiväraha Näitä määräyksiä noudatetaan työntekijän tehdessä työhön kuuluvien tehtävien suorittamiseksi tilapäisen matkan varsinaisen (kiinteän) työpaikan ulkopuolelle. Matkasta varsinaiselle (kiinteälle) työpaikalle ei makseta matkakorvausta. Palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat eivät ole työmatkoja, eikä niitä voi korvata verovapaasti. Työntekijälle, jolla on varsinainen (kiinteä) työpaikka, maksetaan päivärahaa 39 euroa yli 10 tunnin matkasta, kun tämä matkustaa työmaalle tai muulle erityiselle työntekemispaikalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai varsinaisesta työpaikastaan on yli 50 kilometriä riippuen siitä kummasta matka on tehty. Erityisen työntekemispaikan on lisäksi oltava yli 5 kilometrin etäisyydellä sekä varsinaisesta työpaikasta että asunnosta. Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, voidaan maksaa verovapaa päiväraha vain, jos kaikki edellytykset täyttyvät: - työmatkan (matkalle lähtöhetkestä paluuhetkeen) on kestettävä yli 10 h - erityisen työntekopaikan (=paikka, jonne työmatka tehdään) etäisyyden asunnosta tai varsinaisesta työpaikasta on oltava yli 50 km riippuen siitä, kummasta matka tehdään - erityisen työntekopaikan on sijaittava yli 5 km etäisyydellä sekä työntekijän asunnosta että varsinaisesta työpaikasta. Matkakustannusten korvaus Majoitus Ateriakorvaus Mikäli työntekijällä, jolla on varsinainen työpaikka, ei ole oikeutta päivärahaan, maksetaan hänelle tilapäisestä matkasta varsinaisen työpaikan ulkopuolelle päivittäistä matkakustannusten korvausta edellä mainitun kilometritaulukon mukaan. Jos työntekijälle maksetaan päivärahaa tai työnantaja on järjestänyt kuljetuksen, ei päivittäistä matkakustannusten korvausta makseta. Työnantajan järjestämällä kuljetuksella tarkoitetaan esimerkiksi tilannetta, jossa työntekijä kulkee matkan työnantajan autolla, johon työnantaja kustantaa polttoaineen. Mikäli työkomennuksella joudutaan yöpymään, työnantaja järjestää majoituksen kuten varsinaista työpaikkaa vailla oleville kohdassa A. Mikäli on sovittu, ettei työnantaja järjestä majoitusta, työntekijälle maksetaan lisäksi yöpymisrahaa 12 euroa. Työntekijälle maksetaan ateriakorvauksena 9,75 euroa, mikäli työmatkasta ei suoriteta päivärahaa ja työntekijä matkustaa päivittäin työmaalle, jonka etäisyys hänen asunnostaan tai muusta sovitusta matkan mittaamisen lähtökohdasta on yli 40 km. Ateriakorvauksen maksaminen edellyttää lisäksi, ettei työntekijällä ole tilaisuutta varsinaiseen työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (käytännössä yksi (1) kilometri). Työnantajan järjestämällä työpaikkaruokailulla tarkoitetaan työnantajan järjestämää ruokailua, jossa työntekijä ostaa ruokailun enintään ravintoedun verotusarvolla. 122

126 Ei matka-ajan palkkaa Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, ei makseta matka-ajan palkkaa. Matkakustannuksia eikä matka-ajan palkkaa ei makseta myöskään työmaan alkaessa ja päättyessä, eikä matkakustannuksia tarvitse korvata myöskään joulun, juhannuksen, vuosiloman tai sairastapauksen vuoksi, koska mainittu säännös koskee vain matkatyössä olevia työntekijöitä. Yhteenveto maksettavista korvauksista Työntekijälle, jolla on varsinainen työpaikka, maksetaan päivärahaa, jos yllä mainitut edellytykset täyttyvät. Jos maksetaan päivärahaa, muita korvauksia ei tule maksettavaksi. Jos päivärahan maksamisen edellytykset eivät täyty, maksetaan päivittäisten matkakustannusten taulukon mukaan määräytyvä matkakustannusten korvaus, paitsi jos työnantaja on järjestänyt kuljetuksen. Tämän lisäksi maksettavaksi tulee ateriakorvaus, jos ateriakorvauksen maksamisen edellytykset täyttyvät. Varsinainen työpaikka Tilapäinen matka varsinaisen työpaikan ulkopuolelle 5 km yli 40 km 50 km Päivittäisten matkakustannusten Päiväraha yli 10 h matkasta korvaus + yli 5 km varsinaisesta - ei makseta matkakorvausta, jos työpaikasta ja asunnosta työnantaja järjestänyt kuljetuksen Oman auton käyttö Jos on sovittu, että työntekijä käyttää omaa autoa, maksetaan oman auton käytöstä korvauksena 43 senttiä/km. Mikäli samassa autossa kulkee useampia henkilöitä, maksetaan lisämaksua 3 senttiä/hlö/km. Jos työntekijälle maksetaan kilometrikorvaus oman auton käytöstä asunnon ja työmaan välisestä matkasta, ei hänellä samanaikaisesti ole oikeutta saada A. tai B. kohtien mukaisia matkakustannusten korvauksia (ml. matka-ajan palkkaa) eikä päivittäisiä matkakustannusten korvauksia. Sen sijaan kilometrikorvauksen maksaminen ei vaikuta päivärahan maksamiseen. Kilometrikorvauksen maksamisesta on aina sovittava erikseen, eikä sitä tarvitse maksaa edes niissä tapauksissa, joissa työmaalle ei ole mahdollista kulkea muulla tavalla. Mikäli kilometrikorvauksen maksamisesta ei erikseen sovita, työntekijälle maksetaan päivittäisten matkakustannusten korvausten taulukon mukainen korvaus. 123

127 8.7.4 Paikallinen sopiminen Edellä olevista määräyksistä voidaan poiketa yrityksen matkustussäännöllä tai paikallisesti kirjallisesti toisin sopien. Tämä edellyttää, että näin menetellen saavutetaan kokonaisuus huomioon ottaen kaikille työntekijöille työehtosopimuksen tasoiset etuudet. 8.8 Verovapaat matkakustannusten korvaukset Verohallinnon ohje verovapaista työmatkakustannusten korvauksista Keskeisiä käsitteitä Verohallinto on julkaissut Työmatkakustannusten korvauksista ohjeen, joka löytyy kokonaisuudessaan Verohallinnon internet-sivuilta osoitteesta Matkakustannusten korvauksia ovat päivärahat, ateriakorvaus, majoittumiskustannusten ja matkustamiskustannusten korvaukset, kuten kilometrikorvaus ja matkalipun hinnan suuruinen korvaus. Verohallinto antaa vuosittain etukäteen päätöksen verovapaiden matkakustannusten perusteista ja määristä. Varsinainen työpaikka Varsinaisella työpaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa verovelvollinen vakituisesti työskentelee. Toissijainen työpaikka Toissijaisella työpaikalla tarkoitetaan työnantajan tai tämän kanssa samaan intressipiiriin kuuluvan yhteisön vakituista toimipaikkaa, joka sijaitsee toisella paikkakunnalla tai toisessa valtiossa kuin työntekijän ensisijaisena pidettävä varsinainen työpaikka. Erityinen työntekemispaikka Erityisellä työntekemispaikalla tarkoitetaan paikkaa, jossa palkansaaja työskentelee tilapäisesti. Työmatka Työnantaja voi korvata verovapaasti palkansaajalle työmatkasta aiheutuneet kustannukset. Työmatkalla tarkoitetaan matkaa, jonka palkansaaja tekee tilapäisesti erityiselle työntekemispaikalle varsinaisen työpaikan ulkopuolelle. Jos palkansaajalla ei työn luonteen vuoksi ole varsinaista työpaikkaa, työmatkana pidetään matkaa, jonka palkansaaja tilapäisesti tekee työn suorittamiseksi asunnoltaan erityiselle työntekemispaikalle. Työmatka voidaan tehdä myös toissijaiselta työpaikalta. Matkakustannusten korvausten verovapautta selvitettäessä toissijainen työpaikka rinnastetaan varsinaiseen työpaikkaan. Työmatka voi siis alkaa myös toissijaiselta työpaikalta tai tällä työskentelypaikkakunnalla olevasta majoituspaikasta. Työmatkoja eivät ole palkansaajan asunnon ja varsinaisen työpaikan väliset matkat, työkomennuksen kestäessä tehdyt viikonloppu- ja muut vastaavat matkat asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä (TVL 72.3 ) ja toissijaisen työpaikan ja majoituspaikan väliset matkat. 124

128 Varsinainen, toissijainen ja erityinen työntekemispaikka Työnantaja ei voi korvata verovapaasti asunnon ja varsinaisen työpaikan välisiä matkoja. Työnantaja voi korvata verovapaasti toissijaiseen työpaikkaan tehdystä matkasta johtuvat matkustamiskustannukset ja kohtuulliset majoittumiskustannukset (TVL 71.1 ). Päivärahaa ja yömatkarahaa ei näistä matkoista voida verovapaasti maksaa. Erityiselle työntekemispaikalle tehdyistä työmatkoista työnantajalta saadut matkakorvaukset ovat verovapaita. Tämän vuoksi on tärkeää erottaa nämä työskentelypaikat toisistaan. Yhtenä työpaikkana pidetään esim. aidattua rakennustyömaata tai voimala-aluetta ja sen välittömässä läheisyydessä olevia paikkoja, jotka muodostavat työmaakokonaisuuden, vaikka alueella toimisi useita yrityksiä. Tällaisia työmaakokonaisuuksia ovat mm. moottoritien rakennustyömaa ja saman pääurakoitsijan urakoima asuntoalue, jossa on useita rakennuksia. Samalla paikkakunnalla voi olla useita eri työntekemispaikkoja. Esim. Helsingin keskustassa, Vuosaaressa ja Salmisaaressa olevat työmaat ovat eri työntekemispaikkoja. Saman työnantajan erilliset toimipisteet voivat olla eri työpaikkoja. Palkansaajan työskentelyn kestosta ja olosuhteista riippuu, ovatko ne varsinaisia vai toissijaisia työpaikkoja vaiko erityisiä työntekemispaikkoja. Varsinainen työpaikka voi olla myös muualla kuin oman työnantajan toimipisteessä. Esim. telakka voi olla aliurakoitsijan palveluksessa olevan henkilön varsinainen työpaikka (KHO 1987/251 ja 252, KHO 2006:45). Erityinen työntekemispaikka Kysymyksessä on varsinaisen työpaikan ulkopuolella oleva paikka, jossa palkansaaja tilapäisesti työskentelee. Tilapäinen työskentely samassa kohteessa voi kestää enintään 2 tai 3 vuotta (TVL 72a ). Työskentely on tilapäistä esim. silloin kun työkohde on lyhytaikainen (rakennus- ja metsäala), työkohde on pitkäaikainen, mutta palkansaaja suorittaa vain ennalta määrätyn lyhytaikaisen tehtävän (esim. asennustyö), palkansaajalla säilyy varsinainen työpaikka työnantajan muussa toimipaikassa. Kun palkansaaja työskentelee erityisellä työntekemispaikalla, hänelle voidaan maksaa kustannuspäätöksen edellytysten täyttyessä kaikkia matkakustannusten korvauksia verovapaasti. Matkustamiskustannuksista voidaan korvata erityiselle työntekemispaikkakunnalle tehtyjen matkojen lisäksi myös matkat majoituspaikasta erityiselle työntekemispaikalle. Työnantaja ei kuitenkaan voi korvata verovapaasti työkomennuksen aikana tehtyjen vapaa-aikaan liittyvien matkojen kustannuksia. Kahden vuoden määräaika Työskentelyn tilapäisyyttä arvioitaessa pääsääntönä pidetään kahden vuoden määräaikaa. Tilapäistä työskentelyä voi olla enintään kaksi vuotta kestävä työskentely samassa työntekemispaikassa. Jos työskentely kestää pidempään, työntekijälle muodostuu työntekemispaikalle varsinainen työpaikka. Kahden vuoden määräaikaan lasketaan mukaan kaikki päivät, joten esim. toisella työskentelypaikalla tapahtuvat työskentelypäivät, vapaapäivät tai sairauspäivät eivät pidennä määräaikaa. Määräaika on yleinen ja sitä sovelletaan arvi- 125

129 oitaessa matkan tilapäisyyttä riippumatta siitä, onko kyse verovapaiden matkakorvausten maksamisesta vai työmatkaan liittyvien tulonhankkimiskulujen vähentämisestä. Kahden vuoden sääntöä sovellettaessa merkitystä ei ole esim. sillä, onko kyse työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa vai suorittaako palkansaaja pysyvässä työkohteessa lyhytaikaista työvaihetta. Säännös on yleinen ja sitä voidaan soveltaa kaikilla aloilla. Siten samassa asemassa ovat esim. erilaiset projektiluonteiset työt, hanketyöt, rakennustyöt, purkutyöt, raivaustyöt ja asennustyöt. Säännöstä sovellettaessa ei myöskään ole merkitystä verovelvollisen perhesuhteilla tai sillä, onko verovelvollinen yöpynyt tilapäisissä majoitustiloissa. Muilla kuin erityisillä aloilla työskentelevällä tai liikkuvaa työtä tekevällä tai TVL 72.2 :ssä tarkoitetulla työmatkalla olevalla palkansaajalla pitää edelleen olla varsinainen työpaikka muualla. Määräaikojen tarkoituksena ei ole, että verovapaita matkakustannusten korvauksia voitaisiin aina maksaa aloitettaessa työskentely uudella työskentelypaikalla riippumatta siitä, onko kyse lainkaan tilapäiseksi katsottavista olosuhteista. Kolmen vuoden määräaika Erityiset alat TVL 72a.2 :ssä säädetään pääsääntöä pidemmästä kolmen vuoden määräajasta, jota sovelletaan ainoastaan silloin, jos kaikki 2 momentissa säädetyt erityiset edellytykset täyttyvät. Matkakustannusten korvaukset ovat verovapaita kolmen vuoden ajalta, jos 1. kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa, jolla suoritetaan luonteeltaan sellaista tilapäistä työtä, jonka suorittaminen kyseisellä työntekemispaikalla päättyy, kun tilapäinen työ saadaan valmiiksi, 2. työskentelypaikka on yli 100 kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta ja varsinaisesta työpaikasta ja 3. työntekijä yöpyy tilapäismajoituksessa. Vaatimukset 2 ja 3 koskevat vain kolmatta työskentelyvuotta. Myös rajatun ajan kestävässä työkohteessa työskentelyyn voidaan soveltaa yleistä kahden vuoden määräaikaa. Aloilla, joilla erityistä työntekemispaikkaa alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi joudutaan usein vaihtamaan, säännökset ovat erilaiset. Tällaisia aloja ovat esim. rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Erityisillä aloilla voidaan palkansaajalle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, maksaa päivittäisistä työmatkoista verovapaana matkustamiskustannusten korvaus. Myös ateriakorvaus on verovapaa, jos palkansaajalla ei ole mahdollisuutta työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (1 km). Päiväraha ei ole verovapaa erityisillä aloilla. Kuitenkin, jos työntekijä yöpyy erityisellä työntekemispaikalla, sovelletaan yleisiä säännöksiä ja myös muut matkakustannusten korvaukset voivat olla verovapaita. Tilapäisyyden aikarajoja sovelletaan myös erityisillä aloilla työskenteleviin. Työskentelypaikat ovat yleensä rajatun ajan kestäviä, joten kolmen vuoden aikaraja tulee sovellettavaksi. 126

130 Varsinainen työpaikka erityisillä aloilla Erityisten alojen säännöksiä sovelletaan palkansaajaan, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa. Jos varsinainen työpaikka on olemassa, sovelletaan yleisiä säännöksiä. Verohallinnon kustannuspäätös ja työehtosopimukset Kustannusten korvauksia maksettaessa sovelletaan kahta eri säännöstöä. Maksettavat korvaukset määräytyvät työehtosopimuksen perusteella. Korvausten verotus ratkaistaan kuitenkin Tuloverolain ja Verohallituksen kustannuspäätöksen perusteella. TES:n määräykset eivät tee korvauksista verovapaita. Toisaalta Verohallinnon kustannuspäätöksen määräykset eivät velvoita työnantajia maksamaan korvauksia, vaan työnantaja on velvollinen maksamaan vain TES:n mukaiset korvaukset. On myös huomattava, että TES:en mukainen työhönottopaikka ei ole verotuksessa tarkoitettu varsinainen työpaikka, jos palkansaaja ei tosiasiassa työskentele tuossa paikassa. Päivärahan verovapausperustetta ei siis automaattisesti synny sillä perusteella, että palkansaaja työskentelee muualla kuin TES:n mukaisella työhönottopaikkakunnalla. Jos työnantaja maksaa matkakustannusten korvauksia, jotka eivät ole Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaan verovapaita, ne ovat rahapalkkaa. Myös niiden osalta on toimitettava ennakonpidätys ja maksettava työnantajan sosiaaliturvamaksu. Vuosiilmoituksella niiden tulee sisältyä palkkasummaan. Niitä ei ilmoiteta kustannusten korvauksina Verohallinnon ohje erityisalojen työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan Korkein hallinto-oikeus antoi vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85, jossa oli kysymys erityisalalla työskentelevien työntekijöiden oikeudesta verovapaaseen päivärahaan. Tämän ratkaisun perusteella verohallinto tarkensi ohjeistustaan koskien erityisalojen työntekijöitä koskevaa verotuskäytäntöä. Ohje koskee vain sellaisia työntekijöitä, joilla ei ole varsinaista työpaikkaa eli jotka työskentelevät työmaatehtävissä. Verohallinnon ohje täydentää erityisalan työntekijöiden verotuksesta Verohallinnon ohjeessa Työmatkakustannusten korvaukset todettua. Uusi ohje annettiin ja sitä sovelletaan ohjeenantopäivästä eteenpäin. Katso tarkemmin: Syventävät vero-ohjeet Verohallinnon ohjeet 2013 Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen Perusperiaate verovapaiden päivärahojen osalta säilyi ennallaan: Työntekijälle, jolla ei ole varsinaista työpaikkaa, voidaan maksaa verovapaa päiväraha vain, jos työntekijä yöpyy työskentelypaikkakunnalla. Verohallinto kuitenkin täsmensi ohjeistusta siltä osin, että yöpymisen on tapahduttava tilapäismajoituksessa, jotta työntekijällä on oikeus verovapaaseen päivärahaan. Aiemmin sillä, miten majoitus oli työmatkan aikana järjestetty, ei ollut päivärahojen verovapauden kannalta merkitystä. Työntekijälle, joka käy päivittäin vakituisesta asunnosta käsin työmaalla, voidaan maksaa verovapaasti vain päivittäiset matkakustannusten korvaukset ja ateriakorvaus. Asuminen työnantajan järjestämässä asunnossa Erityisalalla työskentelevän henkilön päivittäisinä asunnon ja työpaikan välisinä matkoina pidetään työnantajan järjestämän asunnon (niin sanottu kakkosasunto) ja erityisen 127

131 työntekemispaikan välisiä matkoja, jos työntekijän katsotaan asuvan kyseisessä asunnossa. Tällaisen työmatkan ajalta ei voida maksaa verovapaata päivärahaa. Mikäli työntekijän yöpymistä ei katsota asumiseksi, vaan kyseessä on tilapäismajoitus, verovapaa päiväraha voidaan maksaa. Asumisesta työnantajan järjestämässä asunnossa on kysymys silloin, kun työntekijä majoittuu työnantajan järjestämässä asunnossa ja kulkee sieltä käsin päivittäin työkohteille. Työnantajan järjestämänä asuntona pidetään työnantajan omistamaa, vuokraamaa tai muutoin hallitsemaa asuntoa. Se, että työnantajan järjestämässä asunnossa asuu useampia henkilöitä, ei estä pitämästä majoittumista asumisena. Asuntona ei pidetä hotellihuonetta, parakkia, asuntovaunua, asunto- tai matkailuautoa taikka muuta vastaavaa, luonteeltaan selvästi väliaikaista majoitustilaa riippumatta majoituksen kestosta. Asumisena ei kuitenkaan pidetä lyhytaikaista majoittumista työnantajan järjestämässä asunnossa. Verohallinto katsoo, että enintään kahden vuoden majoittumista työnantajan järjestämässä asunnossa ei katsota asumiseksi. Tällöin päiväraha voidaan maksaa verovapaasti. Yli kahden vuoden majoittuminen voidaan katsoa asumiseksi, jos asuntoa vaihdetaan lähialueella (esimerkiksi samalla paikkakunnalla), eikä työskentelyolosuhteissa tapahdu olennaisia muutoksia. Majoituspaikkaa vaihtamalla ei siten voida keinotekoisesti välttää asunnon muodostumista. Päiväraha ei ole verovapaata tuloa tilanteissa, joissa on alun alkaen tarkoituksena, että työntekijä asuu samassa tai samalla seudulla sijaitsevassa työnantajan järjestämässä asunnossa yli kahden vuoden ajan. Poikkeuksen tähän muodostaa yksittäistä kohdetta varten järjestetty majoitus, jolloin myös kolmannen vuoden ajalta maksetut korvaukset voivat olla verovapaita. Työskentelyn kesto ei ole yleensä tiedossa vielä silloin, kun työntekijä aloittaa työskentelyn tietyllä paikkakunnalla. Työskentely yksittäisellä työkohteella saattaa esimerkiksi kestää ennakoitua kauemmin tai työkohde saattaa yllättäen vaihtua. Alkujaan alle kaksi vuotta kestävää työskentelyä varten järjestetty majoitus saattaa jälkikäteen tarkastellen muodostua yli kaksi vuotta kestäväksi asumiseksi. Majoitus saattaa esimerkiksi olla alun alkaen järjestetty ainoastaan yksittäistä työkohdetta varten, mutta työskentely jatkuu keskeytyksettä samalla seudulla sijaitsevalla toisella työkohteella etukäteen ennakoimattomasta syystä. Samoin on mahdollista, että useilla eri työkohteilla tapahtuva alle kaksi vuotta kestäväksi tarkoitettu työskentely jatkuu ennakoimattomasta syystä yli kaksi vuotta. Verohallinnon ohjeen mukaan työnantajan järjestämästä majoituksesta ei voi takautuvasti muodostua asuntoa, kun työskentely jatkuu ennakoimattomasti. Tällaisessa tilanteessa ensimmäisen kahden vuoden ajalta maksettu päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi tuloksi. Majoittumisen katkeaminen Asumisesta työnantajan järjestämässä asunnossa ei ole kysymys silloin, kun asunto on työntekijöiden käytettävissä ja tosiasiallisessa käytössä ainoastaan työpäivinä. Tilanne voi olla tällainen esimerkiksi silloin, kun työnantaja on estänyt asunnon käytön viikonloppujen ajalta, eivätkä työntekijät ole tosiasiallisesti käyttäneet asuntoa viikonloppuisin. Työnantajan ja työntekijän on tarvittaessa esitettävä matkaliput tai muu luotettava näyttö siitä, että asunto ei ole työntekijän käytettävissä, eikä hän ole sitä tosiasiallisesti käyttänyt muina kuin työpäivinä. 128

132 Yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus Päiväraha voidaan katsoa verovapaaksi niissä tilanteissa, joissa majoitus on nimenomaisesti järjestetty yksittäistä työkohdetta varten eivätkä tuloverolain 72a :ssä tarkoitetut työkohteen tilapäisyyden aikarajat ylity. Tällaisesta tilanteesta on kysymys silloin, kun työnantaja määrää työntekijänsä työskentelemään yksittäisellä työkohteella suoritettavaa urakkaa tai muuta vastaavaa toimeksiantoa varten erityiselle työntekemispaikalle ja järjestää tälle asunnon ainoastaan kyseisen toimeksiannon suorittamista varten. Päivärahojen verovapautta rajoittavat edellä mainituissa tilanteissa tuloverolain 72a :ssä säädetyt työkohteen tilapäisyyden aikarajat. Tilapäisenä työskentelynä erityisellä työntekemispaikalla pidetään enintään kahden vuoden työskentelyä samassa työntekemispaikassa. Tilapäisenä työskentelynä voidaan kuitenkin laissa säädetyin erityisedellytyksin pitää enintään kolmen vuoden työskentelyä, jos kyse on työskentelystä rajatun ajan kestävässä työkohteessa. Kolmannen vuoden osalta edellytyksinä on yöpyminen tilapäisissä majoitustiloissa ja työmaan sijaitseminen yli 100 kilometrin etäisyydellä työntekijän asunnosta. Asuntoedun muodostuminen Kun työntekijä asuu veloituksetta työnantajan järjestämässä asunnossa, muodostuu työnantajan järjestämästä asunnosta työntekijälle luontoisetu (asuntoetu). Tuloverolain 64 :n 1 momentin mukaan työnantajalta saatu luontoisetu on veronalaista ansiotuloa ja arvioidaan käypään arvoon sen mukaan, kuin Verohallinto vuosittain tarkemmin päätöksellään määrä. Asuntoedun muodostuminen edellyttää, että työntekijän katsotaan asuvan työnantajan järjestämässä asunnossa. Asumisesta työnantajan järjestämässä asunnossa ei ole kysymys, jos kyseessä on tilapäismajoitus (alle kahden vuoden majoittuminen tai jos asunto ei ole käytössä viikonloppuisen tai yksittäistä työkohdetta varten järjestetty majoitus) Parakki, asuntovaunu, asunto- tai matkailuauto taikka muu vastaava työnantajan erityiselle työntekemispaikalle järjestämä luonteeltaan selvästi väliaikainen majoitus ei voi olla ratkaisussa niin sanottu kakkosasunto. Siitä ei tämän vuoksi muodostu työntekijälle asuntoetua edellyttäen, että työntekijällä on varsinainen asunto muualla. Varsinaiselle työntekemispaikalle järjestetystä majoituksesta muodostuu aina asuntoetu, sillä tilapäismajoitus voi koskea vain työntekijöitä, joilla ei ole varsinaista työpaikkaa ja jotka yöpyvät työskentelypaikkakunnalla. Työnantajalta saatu luontoisetu arvostetaan käypään arvoon Verohallinnon kyseiselle vuodelle luontoisetujen laskentaperusteista antaman päätöksen mukaisesti. Jos samassa asunnossa asuu useita henkilöitä, kunkin henkilön saaman asuntoedun arvo on hänen käytettävissään olevien tilojen suhteellinen osuus koko asunnon luontoisetuarvosta. Tässä laskennassa otetaan huomioon kaikkien käytettävissä olevista yhteisistä tiloista pääluvun mukaan määräytyvä osuus ja pelkästään kunkin työntekijän käytössä olevat tilat kokonaan. Työnantajalta saatu asuntoetu on työntekijän palkkaa. Työnantajan on toimitettava asuntoedusta ennakonpidätys tai perittävä siitä lähdevero. Työnantajan on ilmoitettava 129

133 asuntoetu kausiveroilmoituksella ja työnantajan tai suorituksen maksajan vuosiilmoituksella (7801). Työntekijän itse hankkima asunto Erityisalan työntekijä saattaa myös itse vuokrata asunnon työskentelypaikkakunnalta. Jos vuokrattu asunto on työntekijän käytössä yli kahden vuoden ajan, katsotaan asunto työntekijän kakkosasunnoksi. Matkat työntekijän työskentelypaikkakunnalla sijaitsevalta asunnolta työntekemispaikalle ja takaisin ovat tällöin päivittäisiä asunnon ja erityisen työntekemispaikan välisiä matkoja. Niiltä ei siten voida maksaa verovapaata päivärahaa. Työskentelyn kestolla, asunnon vaihtumisella, työnantajan työkohdetta tai -kohteita koskevilla määräyksillä tai muilla vastaavilla seikoilla ei ole tällaisessa tilanteessa merkitystä. Työntekijän omistama asunto on aina kakkosasunto. 8.9 Työntekijän verovähennysoikeus Jos työnantaja ei ole maksanut työntekijälle verovapaita kulukorvauksia erityiselle työntekemispaikalle tehdyn tilapäisen työmatkan aiheuttamista lisääntyneistä elantokustannuksista, työntekijä voi vaatia vähennystä tulonhankkimisvähennyksenä omassa verotuksessaan. Jos verovelvollisella ei ole varsinaista työpaikkaa (edellä ryhmä A), pidetään työmatkana myös päivittäistä matkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä (TVL 72 ). Verohallituksen yhtenäistämisohjeessa vuodelta 2013 toimitettavaa verotusta varten 164/200/2013 todetaan seuraavaa: Ns. erityisalojen päivittäiset matkat Toimialalla, jolla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi usein vaihtamaan, pidetään työmatkana myös päivittäistä matkaa asunnon ja erityisen työntekemispaikan välillä, jos verovelvollisella ei olevarsinaista työpaikkaa (TVL 72.3 ). Työmatkasta aiheutuneet lisääntyneet elantomenot ovat vähennyskelpoisia siltä osin, kuin niitä ei ole verovapaasti korvattu. Toimialalla, jolla erityistä työntekemispaikkaa joudutaan alalle tunnusomaisen työn lyhytaikaisuuden vuoksi usein vaihtamaan, on elantomenojen korvauksista verovapaata vain ateriakorvaus, jos kyse on päivittäisestä matkasta. Vastaavasti näistä ns. erityisalan päivittäisistä matkoista erityiselle työntekemispaikalle on oikeus saada ateriakorvausta vastaavan suuruinen vähennys. Vähentämisen ja verovapaan maksamisen edellytyksenä on kuitenkin aina työmatkan tilapäisyyden edellytysten täyttyminen. Jos työnantaja on maksanut ateriakorvausta pienemmän määrän, vähennyksen määrää pienennetään työnantajan samasta matkasta maksamien korvausten määrällä (KHO 2001:31, Finlex.fi). Jos työnantaja on maksanut päivärahan, tuloutetaan ateriakorvauksen ylittävä määrä. Erityisen alan käsitteestä ja verovapaista kustannusten korvauksista ks. ohje Työmatkakustannusten korvaukset, Dnro 54/31/2009, sekä ohje Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisun KHO:2012:85 vaikutukset erityisalan työntekijöiden verotukseen Dnro: A147/200/2012, ). Sen osoittamiseksi, että lisääntyneitä elantokustannuksia on aiheutunut, riittää, että verovelvollinen osoittaa olosuhteiden olleen sellaiset, että työnantaja olisi voinut maksaa verovapaan ateriakorvauksen. Tällöin edellytys yhden ateriakorvauksen määräisen vähennyksen tekemisestä täyttyy. Verovelvollisen on esitettävä selvitys työnantajasta, työajasta, työmaan sijainnista ja työpäivien lukumäärästä (esim. Oy AB, , työmaa N:n kunnan K:n kylässä, 30 työmaalla tehtyä työpäivää). 130

134 Ateriakorvauksen verovapauteen ei liity mitään ehdottomia kilometrirajoja eikä vähimmäisaikaa työpäivän kestolle. Verovapaata ateriakorvausta ei voi maksaa eikä vähennystä myöntää, jos työnantaja on järjestänyt työpaikkaruokailun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Järjestettynä työpaikkaruokailuna voidaan pitää esim. ateriointia työnantajan ylläpitämässä tai järjestämässä ruokalassa, ns. sopimusruokaloissa tai ruokailulipukkeita käyttäen sekä työnantajan järjestämää eväs- tai termosruokailua. Työnantajan ei ollut katsottava järjestäneen työpaikkaruokailua erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä, kun työnantajalla ei ollut sopimusta rakennuttajayhtiön kanssa siitä, että sen työntekijät voivat ruokailla rakennuttajayhtiön työmaaruokalassa (KHO t. 2538, Finlex.fi). Jos työntekijä kohtuudella ehtii käydä koto naan ruokailemassa, eikä hänelle aiheudu siitä kuluja, vähennystä ei Verohallinnon käsityksen mukaan myönnetä. Selvitystä siitä, missä työntekijä on ruokaillut vai onko hän syönyt esim. eväitä, ei vaadita. Verovähennyksiä varten työntekijän on syytä kirjata, missä työmaalla ja millä paikkakunnalla ja kuinka kauan hän kulloinkin on työskennellyt. Työmatkakustannusten todentamiseksi kannattaa käyttää ajopäiväkirjaa ja säästää selvitys työnantajan maksamista matkakustannusten korvauksista. Työnantaja ei ole velvollinen laatimaan jälkikäteisiä todistuksia kulloistenkin työmaiden sijainneista ja kestoista vaan työntekijän on itse huolehdittava näiden muistiin merkitsemisestä. Esimerkiksi asianmukaisesti täytetyt ja säilytetyt matkalaskukopiot selvittävät työntekijän tekemät työmatkat ja niiden kestot. Verohallituksen päätöksiä ja tarkempia menettelyohjeita kannattaa kysyä työntekijän kotipaikkakunnan verotoimistosta. Tietoa löytyy myös verohallinnon internet-sivuilta osoitteesta 131

135 9 ULKOMAANTYÖT 9.1 Työt muualla kuin Pohjoismaissa tai Saksassa (TES 24 ) TES 24 koskee muualla kuin Pohjoismaissa ja Saksassa tehtävää työtä. Pohjoismaissa ja Saksassa tehtävän työn osalta ks Ulkomailla työskenneltäessä on edelleen noudatettava Suomen työoikeutta ja työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä sekä maa- ja vesirakennusalan kulloinkin voimassa olevaa työehtosopimusta niin kuin Suomen alueella suoritettavassa työssä, mikäli paikallisista olosuhteista tai niiden asettamista erityisvaatimuksista ei muuta johdu. Palkka on maksettava perustuntipalkan mukaan. Työntekijöille on maksettava myös erityisten olosuhteiden aiheuttamien kustannusten korvausta siltä osin, kuin ne ylittävät vastaavat kustannukset kotimaassa. Minimipäiväraha on 39 euroa. Korvauksen suuruudesta on sovittava työnantajan ja työntekijän kesken etukäteen. Työaika voidaan järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi, joka voi olla kuitenkin enintään ulkomaantyön keston mittainen. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella. Työajasta on sovittava paikallisesti 28 :n mukaisesti. Työaika ei saa pääsääntöisesti ylittää 10 tuntia vuorokaudessa eikä 50 tuntia viikossa. Poikkeuksellisesti voidaan kuitenkin sopia pidemmästäkin vuorokautisesta ja viikoittaisesta työajasta. Vuorokautinen säännöllinen työaika ei saa tällöin ylittää kuitenkaan 12 tuntia. Vuorokautisesta ylityöstä (kun työaika ylittää työtuntijärjestelmään merkityn työajan) on kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä on maksettava kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka. Lisäksi on sovittu siitä, että Suomen työmarkkinajärjestöjen mahdollisesti julistamat työtaistelutoimenpiteet eivät koske työkohteita Suomen rajojen ulkopuolella. 132

136 9.2 Työ Pohjoismaissa ja Saksassa (TES 24a ) Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksella sopia työsopimukseen sovellettavasta laista seuraavasti: a) Työsopimukseen sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työehtoja. b) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaikojen ja työajasta johtuvien lisien osalta sovelletaan työntekomaan lakia ja työntekomaassa noudatettavia yleisiä työaikaa koskevia työehtoja. Työehtosopimusosapuolet ovat yksimielisiä siitä, että tällä hetkellä Pohjoismaissa ja Saksassa työehdot määräytyvät kussakin maassa noudatettavien valtakunnallisten työehtosopimusten perusteella. c) Työsopimukseen sovelletaan Suomen lakia ja voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta. Työaika voidaan kuitenkin järjestää myös siten, että työtuntien määrä tasoittuu keskimäärin neljäänkymmeneen (40) tuntiin viikossa enintään kuuden (6) kuukauden tasoittumisjaksolla. Tässä tapauksessa ei ole mitään rajoitusta siitä, mikäli on vuorokautisen tai viikoittaisen työajan pituus. Käytettäessä keskimääräistä neljänkymmenen (40) tunnin viikkotyöaikaa työtuntijärjestelmä on laadittava etukäteen kirjallisesti koko tasoittumisjakson ajaksi. Työtuntijärjestelmän muuttaminen kesken tasoittumisjakson voi tapahtua vain molemminpuolisella sopimuksella. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen vuorokautisen työajan lisäksi, on kahdelta (2) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka. Ylityöstä ja hätätyöstä, jota tehdään työtuntijärjestelmän mukaisen viikoittaisen työajan lisäksi, on kahdeksalta (8) ensimmäiseltä tunnilta maksettava viidelläkymmenellä (50) prosentilla ja seuraavilta tunneilta sadalla (100) prosentilla korotettu palkka. Kustannusten korvaukset Pohjoismaissa ja Saksassa tehtävässä työssä a) Työntekijällä on oikeus päivärahaan, jonka suuruus on vähintään 39 euroa ja joka maksetaan normaalin palkanmaksun yhteydessä. b) Työnantaja kustantaa työntekijälle matkat työkohteeseen ja takaisin työntekijän kotipaikkakunnalta työmaan alkaessa ja päättyessä. Muista työnantajan kustantamista kotimatkoista, matkustusajan palkasta sekä matkakustannusten korvaamisesta työskentelypaikkakunnalla työnantaja ja työntekijä sopivat erikseen. c) Työnantaja antaa työntekijän käyttöön korvauksetta paikalliset olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisen asunnon. d) Työsopimus on tehtävä kirjallisesti ennen työntekijän lähtöä työntekijämaahan. Työsopimuksesta tulee ilmetä työsopimuslain 2 luvun 4 :n edellyttämien seikkojen lisäksi päivärahan suuruus ja sen määräytymisperuste (miltä päiviltä päiväraha maksetaan), työnantajan kustantamat kotimatkat ja matkakustannusten korvaus työntekomaassa sekä majoitusjärjestelyt ja niiden arvioitu laatu. 133

137 10 IRTISANOMIS- JA LOMAUTTAMISMENETTELY (MISS) 10.1 Yleistä Tässä luvussa käsitellään pääasiallisesti niitä menettelytapoja, joita on noudatettava työsopimuksen päättämistilanteissa eli käytännössä irtisanottaessa tai lomautettaessa maaja vesirakennusalan työntekijöitä. Määräykset asian osalta sisältyvät sopimukseen irtisanomissuojasta ja lomauttamisesta maa- ja vesirakennusalalla (=MISS). MISS-sopimus perustuu työsopimuslakiin siten, että lain työsuhdeturvaa ja siihen liittyviä menettelytapoja koskevat säännökset on otettu osaksi työehtosopimusta siinä mainituin poikkeuksin. Menettelytavat, joita irtisanottaessa tulee noudattaa, riippuvat siitä, tapahtuuko irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä eli ns. individuaaliperusteella vai ns. kollektiiviperusteella eli tuotannollisella tai taloudellisella syyllä. Irtisanomisajat ovat kummassakin tapauksessa samanpituiset riippuen työntekijän työsuhteen kestosta Työvoiman vähentäminen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla Neuvotteluvelvoitteet Silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelun takia tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimenpantavat lomautukset tai irtisanomiset, tulee työnantajan lomautusilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteen perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle. Tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa, sovelletaan yhteistoiminta- tai työsopimuslain säännöksiä. Yhteistoimintalakia (ks. luku 13) sovelletaan yrityksiin, joissa henkilöstön määrä on vähintään 20 henkilöä. Yhteistoimintalaissa on määräyksiä niin neuvotteluesityksen sisällöstä kuin neuvottelua koskevista määräajoistakin. Kirjallinen neuvotteluesitys, josta ilmenee käsiteltävä asia, neuvottelupaikka ja -aika, tulee antaa vähintään viisi päivää ennen neuvottelun aloittamista, jos toimenpide johtaa yhden tai useamman työntekijän osaaikaistamiseen, lomauttamiseen tai irtisanomiseen. Työnantajan tulee myös ennen neuvottelua antaa asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot. Tiedot voidaan antaa neuvotteluesityksen mukana. Määräajat tietojen antamiselle ja neuvottelujen käymiselle riippuvat suunnitellusta toimenpiteestä ja siitä, kuinka moneen henkilöön se kohdistuu. Työsopimuslain neuvotteluvelvoitetta sovelletaan yrityksiin, joilla on palveluksessaan alle 20 henkeä. Työnantajan on käytettävissään olevien tietojen perusteella esitettävä lomautettavalla työntekijälle tai jos lomautus koskee useampia työntekijöitä, vaihtoehtoisesti näitä edustavalle luottamusmiehelle, ennakkoselvitys lomautuksen perusteista, arvioidusta laajuudesta, toteuttamistavasta, alkamisajankohdasta ja kestosta. Mikäli kyseessä on irtisanominen, ennen irtisanomista työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle tai jos näitä on useampia, vaihtoehtoisesti heitä edustavalle luottamusmiehel- 134

138 le, irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Selvityksen jälkeen on varattava työntekijälle / luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi Lomauttaminen Lomautusilmoitus Lomautettaessa työnteko ja palkanmaksu on keskeytetty joko määräaikaisesti tai toistaiseksi työsuhteen muutoin pysyessä voimassa. Työsuhde ei pääty lomautuksen johdosta. Lomautus voidaan tehdä pääsääntöisesti ainoastaan toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan työntekijän lomauttaminen on mahdollista ainoastaan silloin, kun määräaikaisuus perustuu sijaisuuteen (esim. sairausloman tai perhevapaan sijaisuus) ja sijaistettava henkilö olisi voitu lomauttaa. Jos työ tai työnantajan edellytykset tarjota työtä ovat vähentyneet tilapäisesti eikä työnantaja voi kohtuudella järjestää muuta sopivaa työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta, voidaan työntekijä lomauttaa määräajaksi. Työn tai työn tarjoamisedellytysten voidaan katsoa vähentyneen tilapäisesti, jos niiden voidaan arvioida kestävän enintään 90 päivää. Työnantaja voi lomauttaa työntekijän toistaiseksi tai määräajaksi yli 90 päiväksi, jos työnantajalla on taloudellinen tai tuotannollinen peruste työsopimuksen irtisanomiseen. Työntekijä voidaan siten lomauttaa, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työnantaja ratkaisee, käytetäänkö tilanteessa lomautusta vai irtisanomista. Työsopimuslain mukaan työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsuhteen kestäessä lomautuksesta ja lomautusilmoituksesta laista poiketen silloin, kun se on tarpeen työnantajan toiminnan ja taloudellisen tilanteen vuoksi. Lomautus työntekijästä johtuvasta syystä ei ole mahdollinen eikä siitä voida edes sopia. Lomautusta ei ole mahdollista käyttää kurinpidollisena toimenpiteenä. Työnteon keskeytymisestä kurinpidollisena toimenpiteenä voidaan sopia, mutta tällöin kyseessä ei ole lain tarkoittama lomautus. Tällaisissa tilanteissa voidaan sopia palkattomasta vapaasta. Lomautusilmoitus annetaan työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos ilmoitusta ei voida toimittaa henkilökohtaisesti, saa sen toimittaa kirjeitse tai sähköisesti samaa ilmoitusaikaa noudattaen. Ilmoituksessa on mainittava lomautuksen peruste lomautuksen alkamisaika (yksilöity päivämäärä) määräaikaisen lomautuksen kesto (täsmällinen kestoaika) toistaiseksi tapahtuvan lomautuksen arvioitu kesto Ilmoitus on annettava tiedoksi lomautettavien työntekijöiden luottamusmiehelle. Jos lomautus kohdistuu vähintään 10 työntekijään, työnantajan on ilmoitettava tästä myös työvoimaviranomaisille. Lomautusilmoitus on annettava työntekijälle tiedoksi noudattaen vähintään työehtosopimuksen mukaisia lomautusilmoitusaikoja, jotka ovat seuraavat: 135

139 Työsuhteen kestoaika Ilmoitusaika Alle 9 kk 5 työpäivää 9 kk tai enemmän 2 viikkoa Mikäli ilmoitus lomautuksesta on annettu työvuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi lomautusilmoitusaikaa laskettaessa. Lomautuksen alkaminen voidaan sitoa sovitun työn valmistumiseen tai työkauden päättymiseen. Lomautusilmoitus on kuitenkin annettava näissäkin tapauksissa viimeistään 5 työpäivää / 14 päivää ennen lomautuksen alkua. Jos työsopimus irtisanotaan lomautuksen aikana, ei lomautusilmoitusajan palkkaa (irtisanomisperiä) saa vähentää irtisanomisajan palkasta. Soveltamisoppaan liitteenä malli lomautusilmoituksesta. Lomautuksen peruutus tai siirto Työnantaja voi peruuttaa lomautusilmoituksen taikka siirtää kerran lomautuksen alkamisajankohtaa. Tällöin ei tarvitse noudattaa uutta ilmoitusaikaa. Peruutusta tai siirtoa koskeva ilmoitus on tehtävä viimeistään lomautuksen alkamispäivää edeltävänä työpäivänä. Tässä sanotusta asiasta voidaan toisin sopia. Tilapäinen työ lomautuksen aikana Työnantaja ja työntekijä voivat vapaasti sopia tilapäisestä työstä lomautuksen kestäessä. Tällöin lomautus jatkuu välittömästi työn tekemisen jälkeen ilman uutta lomautusilmoitusaikaa. Tilapäinen työ lomautuksen kestäessä edellyttää sopimista, mikä tarkoittaa, että työntekijä voi kieltäytyä tulemasta työhön, eikä tällä ole vaikutusta työntekijän työsuhteeseen muutoin. Lomautus ja työntekijän sairastuminen Työntekijän työntekovelvollisuus ja työnantajan palkanmaksuvelvollisuus keskeytyvät lomautuksen ajaksi, vaikka työsuhde jatkuu. Jos työkyvyttömyys tai sattuu päällekkäin lomautuksen kanssa, työehtosopimuskäytännössä noudatetaan yleisesti aikaprioriteettisäännöstä, jonka mukaan poissaolon katsotaan johtuvan ensiksi alkaneesta syystä. Tämä vaikuttaa myös siihen, milloin työnantajalla on velvollisuus maksaa palkkaa sairauspoissaolon ajalta. Työntekijällä on lomautuksen alkamisesta huolimatta oikeus sairausajan palkkaan, jos lomautusilmoitus annetaan sairausloman aikana ja sairausloma jatkuu lomautuksen alkaessa. Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan myös, kun lomautusilmoituksen jälkeen sairausloma jatkuu uudella sairauslomalla, joka perustuu samaan taudinmääritykseen kuin edellinen. Työntekijällä ei ole oikeutta sairausajan palkkaan lomautuksen alkaessa, kun lomautusilmoitus annetaan ennen sairausloman alkamista. Jos työntekijä sairastuu lomautusilmoituksen antamisen jälkeen, sairausajan palkkaa maksetaan lomautuksen alkamiseen saakka. 136

140 Jos työntekijä sairastuu lomautuksen aikana, työnantajalla ei ole palkanmaksuvelvollisuutta. Jos sairaus kuitenkin jatkuu vielä lomautuksen päättymisen jälkeen, työnantajan palkanmaksuvelvollisuus alkaa lomautuksen päättymisestä. Työhön paluu lomautuksen jälkeen Lomautukselle ei ole säädetty vähimmäis- tai enimmäiskestokestoaikaa. Lomautuksen kesto määräytyy kulloisenkin lomautustilanteen mukaan. Määräaikainen lomautus päättyy ilmoitetun määräajan päättyessä. Määräaikainen lomautus edellyttää päättymispäivän ilmoittamista lomautusilmoituksessa. Työntekijälle ei tarvitse erikseen ilmoittaa lomautuksen päättymisestä. Jos työntekijä lomautetaan toistaiseksi, työnantajan on ilmoitettava lomautuksen päättymisestä ja työn alkamisesta vähintään seitsemän päivää aikaisemmin, jollei toisin ole sovittu. Työntekijällä on oikeus tehdä lomautuksen ajaksi toinen työsopimus toisen työnantajan kanssa. Työntekijä ei riko kilpailevan toiminnan kieltoa, vaikka menisi lomautuksen ajaksi toisen työnantajan palvelukseen. Työntekijällä on oikeus irtisanoa lomautuksen ajaksi toisen työnantajan kanssa tekemänsä työsopimus sen kestoajasta riippumatta viiden päivän irtisanomisaikaa noudattaen. Työsuhteen päättyminen lomautusaikana Työnantaja voi irtisanoa lomautetun työntekijän taloudellisella tai tuotannollisella perusteella tai henkilösyyllä. Työnantajan on noudatettava TES:n mukaista irtisanomisaikaa. Työntekijälle pitää maksaa palkka irtisanomisajalta. Jos työsuhde irtisanotaan taloudellisella ja tuotannollisella perusteella, työnantaja ei voi päättää lomautusta ja kutsua työntekijää irtisanomisajaksi työhön, koska päättäessään lomautuksen työnantaja osoittaa, että työtä on tarjolla ja tällöin ei enää ole perustetta irtisanoa työntekijää. Työntekijä voi irtisanoutua lomautuksen kestäessä ilman irtisanomisaikaa. Tällöin työsuhde päättyy irtisanoutumispäivään, eikä irtisanomisajan palkkaa tule maksettavaksi. Työntekijällä ei kuitenkaan ole oikeutta irtisanoutua ilman irtisanomisaikaa enää lomautuksen päättymistä edeltävän seitsemän päivän aikana. Lomautetulla työntekijällä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa, jos hän irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhdenjaksoisesti vähintään 200 päivää. Irtisanomisajan palkan suuruus määräytyy sen irtisanomisajan mukaan, jota työnantaja olisi ollut velvollinen noudattamaan irtisanoessaan työsopimuksen (työantajan noudattamat irtisanomisajat, ks. s. 136). Jos työntekijä on lomautuksen kestäessä välillä työssä, alkaa 200 päivän laskenta uudelleen. Vuosiloma ja säännöksen kiertämiseksi tarjottu lyhytaikainen työ eivät katkaise lomautuksen yhdenjaksoisuutta. Vuosilomapäivät lasketaan mukaan 200 päivän ajanjaksoon. 137

141 Irtisanominen Työnantajalla on oikeus irtisanoa toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, jos tarjottavissa oleva työ on vähentynyt taloudellisista ja tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuneista syistä sekä olennaisesti että pysyvästi eikä työntekijälle ole mahdollista tarjota muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työntekijä voidaan irtisanomisen sijasta lomauttaa samoilla perusteilla ja vastaavien olosuhteiden vallitessa. Jos työsuhde irtisanotaan lomautuksen aikana, irtisanomisajan palkasta ei saa vähentää lomautusilmoitusajan palkkaa (irtisanomisperiä). Työntarjoamisvelvollisuus (MISS 6 ) Työsopimusta ei voi irtisanoa, jos työntekijälle voidaan tarjota muuta työtä, vaikka hänen omat tehtävänsä olisivat vähentyneet olennaisesti ja pysyvästi. Ensisijaisesti on tarjottava työntekijän työsopimuksen mukaista työtä ja jollei tällaista työtä ole, muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä (ammatillinen vaatimus). MISS 6 :ssä on määritelty työntarjoamisvelvollisuus alueellisesti siten, että työnantajan velvollisuus tarjota työtä toistaiseksi voimassaolevassa työsuhteessa olevalle rajoittuu työkohteisiin, joissa työntekijä voi, paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen, päivittäin käydä työssä vakituisesta asunnostaan käsin. Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä, vaan heille on tarjottava työtä mistä tahansa toimipisteestä tai työmaalta. Sekä ammatillisen (koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaava työ) että alueellisen vaatimuksen on täytyttävä. Jos edellytykset eivät täyty, työnantajalla ei ole työntarjoamisvelvollisuutta, vaan hänellä on oikeus joko irtisanomiseen tai lomauttamiseen. MISS 6 :n 4. kohdan mukaan työnantaja voi ottaa oppisopimusoppilaita työsuhteisiin omiin työntekijöihin kohdistuvan työn tarjoamisvelvollisuuden tai 8 :n takaisinottovelvollisuuden sitä estämättä, mikäli yrityksessä on näin YT-menettelyssä sovittu. Sopiminen tulee tapahtua YT-menettelyssä. Ne työnantajat, jotka eivät ole YT-menettelyn piirissä, eivät voi asiasta sopia. Työnantajan koulutusvelvollisuus Työntarjoamisvelvollisuuden piiriin kuuluu myös työ, jonka suorittamiseen työntekijä voidaan kouluttaa. Työnantajalla on velvollisuus järjestää sellaista uusien tehtävien vaatimaa koulutusta, jota voidaan molempien sopijapuolten kannalta pitää tarkoituksenmukaisena ja kohtuullisena. Harkittaessa koulutusvelvoitetta on arvioitava: työntekijän edellytyksiä ottaa vastaan koulutusta (ammattitaito, työkokemus ja työkyky) yrityksen edellytyksiä kouluttaa (rakennusalan luonne, yrityksen koko, alalla tavanomaiset järjestelyt) 138

142 yrityksen mahdollisuudet tarjota työtä, johon koulutus tähtää Tilannetta on harkittava kokonaisuutena. Tarkoitus on, että työnantaja tarkastelee tulevaa työtilannetta ja mahdollisuutta koulutuksen jälkeen työllistää koulutettava ja muut työntekijät. Työnantajalla ei ole velvollisuutta kouluttaa työntekijöitä uuteen ammattiin. Työvoiman vähentämisjärjestys (MISS 7 ) MISS:n 7 :n mukaan, jos työntekijöitä joudutaan työn vähyyden vuoksi (tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä) vähentämään tai lomauttamaan, on mahdollisuuksien mukaan noudatettava sääntöä, että viimeksi irtisanotaan tai lomautetaan yrityksen toiminnalle tärkeitä ammattityöntekijöitä ja saman työnantajan työssä osan työkyvystään menettäneitä. Tämän lisäksi on kiinnitettävä huomioita myös työsuhteen kestoaikaan ja työntekijän huoltovelvollisuuden määrään. Työtuomioistuin on mainitun säännöksen osalta tuomiossaan numero 118/80 todennut mm., että osan työkyvystään menettänyt työntekijä on täysin rinnastettu yrityksen toiminnalle tärkeään ammattityöntekijään. Mainitusta päätöksestä käy ilmi myös, että työnantajalla ei ole velvollisuutta työllistää sellaisia työntekijöitä, joille hän ei voi tarjota yrityksen kannalta mielekästä ja tarpeellista työtä. Irtisanomisen toimittaminen ja irtisanomisajat Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työnantajan on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan, milloin ilmoitus on lähetetty. Jos syntyy erimielisyyttä siitä, onko irtisanomisilmoitus annettu ja onko se tapahtunut oikeassa ajassa, ilmoituksen antajan on voitava näyttää lomautuksen tai irtisanomisen tapahtuneen. Erimielisyyksien välttämiseksi on syytä käyttää kirjallista ilmoitusta. Työnantajan on irtisanoessaan noudatettava vähintään MISS 3 :n irtisanomisaikoja: Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika enintään 1 vuosi 2 viikkoa 1 3 vuotta 3 viikkoa yli 3 vuotta 7 vuotta 6 viikkoa yli 7 vuotta 10 viikkoa Työsuhde päättyy irtisanomisen seurauksena irtisanomisajan kuluttua umpeen. Työsopimuksen lakkaaminen voidaan ilmoitusta annettaessa sitoa tietyn työn tai työkauden loppumiseen taikka muutoin työn valmiusasteen avulla rajattavaan seikkaan. Irtisanomisilmoitus on kuitenkin annettava siten, että työsuhteen päättymiseen mennessä kuluu vähintään irtisanomisaika. Työsuhteen päättyminen täsmennetään tällöin viimeistään ilmoitusajan päättymistä edeltävänä työpäivänä. Työsopimuslaissa säädetään eroamisiästä (TSL 6:1 a). Sen mukaisesti työntekijän työsuhde päättyy ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa sen kalenterikuukauden päättyessä, jonka aikana työntekijä täyttää 68 vuotta, jolleivät työnantaja ja työntekijä sovi työsuhteen jatkamisesta. 139

143 Irtisanomisajan noudattamatta jättäminen Työnantajan, joka on päättänyt työsopimuksen noudattamatta irtisanomisaikaa, on maksettava työntekijälle korvauksena täysi palkka irtisanomisaikaa vastaavalta ajalta. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. Irtisanomisen peruutus tai siirto Irtisanominen on luonteeltaan yksipuolinen työsopimussuhteen päättymiseen johtava oikeustoimi, jota ei voida yksipuolisesti peruuttaa. Irtisanomisilmoituksen peruuttamisesta tai irtisanomisen toimeenpanon siirtämisestä voidaan kuitenkin sopia paikallista sopimista koskevien työehtosopimusmääräysten mukaisesti Muutosturva Irtisanomistilanteiden muutosturvan tavoitteena on nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön. Toimintamalli sisältää irtisanotun palkallisen vapaan uuden työn etsimistä varten, työnantajan tehostunutta tiedotusta, henkilöstön kanssa tehtävän työllistymistä edistävän toimintasuunnitelman ja työ- ja elinkeinotoimistossa laadittavan työllistymissuunnitelman. Muutosturvan piiriin kuuluvat työntekijät, joilla on kolmen vuoden työhistoria ja irtisanominen tapahtuu tuotannollisen tai taloudellisen syyn perusteella. Muutosturvan piirissä ovat myös määräaikaisessa työsuhteessa olleet, jos työsuhde samaan työnantajaan on jatkunut keskeytyksettä 3 vuotta tai yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana tai jos henkilön työsuhde on päättynyt määräaikaisuuden vuoksi ja hänelle on kertynyt työhistoriaa saman tai eri työnantajien työssä yhteensä vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymistä edeltäneiden seitsemän vuoden aikana. Lomautetut pääsevät muutosturvan piiriin, mikäli henkilö lomautetaan vähintään 180 päiväksi tai toteutunut lomautus yhdessä sitä välittömästi seuraavan uuden lomautuksen kanssa tulisi kestämään vähintään 180 päivää ja hänellä on lomautusilmoituksen saadessaan vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman tai eri työnantajan työssä, henkilö on ollut lomautettuna yhdenjaksoisesti 180 päivää ja hänellä on tällöin vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman tai eri työnantajan työssä tai henkilö irtisanoutuu itse lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti vähintään 200 päivää ja hänellä on kolmen vuoden työhistoria saman tai eri työnantajan työssä. Työntekijä katsotaan lomautetuksi vähintään 180 kalenteripäiväksi myös silloin, kun lomautuksen kestoksi on lomautusilmoituksessa merkitty toistaiseksi, ellei lomautuksen arvioida kestävän alle 180 kalenteripäivää. Työnantajalla on velvollisuus ilmoittaa muutosturvan piiriin kuuluvien irtisanottujen työsuhteen päättymisestä työ- ja elinkeinotoimistoon. Sovittaessa ilmoitukseen liitetään tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja kokemuksesta. tiedottaa työntekijöille heidän oikeudestaan työllistymissuunnitelmaan ja ansiopäivärahan muutosturvan ansio-osaan tai peruspäivärahan muutosturvalisään. 140

144 vähintään 10 henkilön irtisanomistilanteissa tehdä yhteistyössä henkilöstön kanssa työllistymistä edistävä toimintasuunnitelma, joka olisi valmisteltava yhteistoimintamenettelyn alkaessa. Siitä tulee käydä ilmi neuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet käytettäessä työ- ja elinkeinotoimiston työvoimapalveluja sekä toimintaperiaatteet työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. esittää alle kymmenen henkilön irtisanomisissa toimintaperiaatteet, joilla irtisanomisajan kuluessa tuetaan hakeutumista muuhun työhön, koulutukseen sekä työvoimapalveluiden käyttöön. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus työ- ja elinkeinotoimistolle Työnantajan on ilmoitettava yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta työ- ja elinkeinotoimistolle ja toimitettava neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot kirjallisesti työ- ja elinkeinotoimistoon. Työnantajan pitää ilmoittaa muutosturvan piiriin kuuluvien työntekijöiden irtisanomisesta tai määräaikaisen työsuhteen päättymisestä viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle. Jos työnantaja irtisanoo taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla työntekijän, jolle ennen irtisanomisajan päättymistä kertyisi yhteensä vähintään kolmen vuoden mittainen työhistoria saman tai eri työnantajien palveluksessa, työnantaja on velvollinen ilmoittamaan irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle. Työnantajan on ilmoitettava työ- ja elinkeinotoimistolle myös työntekijän aikaisemmat työ- ja virkasuhteet, jos ne ovat työnantajan tiedossa. Ilmoitusvelvollinen on myös sellainen työnantaja, jonka työssä työntekijä on ollut määräaikaisessa työsuhteessa keskeytyksittä vähintään kolme vuotta tai määräaikaisissa työsuhteissa yhteensä vähintään 36 kuukautta viimeksi kuluneen 42 kuukauden aikana. Sillä, miksi määräaikainen työsuhde on päättymässä, ei ole merkitystä ilmoitusvelvollisuuteen. Edellä mainituissa tilanteissa otetaan huomioon vain saman työnantajan palveluksessa kertynyt työhistoria. Työntekijän suostumuksella työnantajan on liitettävä ilmoitukseen käytettävissään olevat tiedot työntekijän koulutuksesta, työtehtävistä ja työkokemuksesta. Tietojen luovuttamisen tarkoituksena on nopeuttaa ja helpottaa työntekijän työllistymistä tukevien toimenpiteiden suunnittelua. Työnantajalla on lakiin perustuva ilmoitusvelvollisuus vain muutosturvan piiriin kuuluvista työntekijöitä. Työnantajan toivotaan kuitenkin ilmoittavan työ- ja elinkeinotoimistolle vastaavat tiedot kaikista taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotuista työntekijöistä ja sisällyttävän tähän luetteloon erillismerkinnällä tiedot niistä henkilöistä, jotka kuuluvat muutosturvan piiriin. Näin työ- ja elinkeinotoimisto saa tarvittavat tiedot koko irtisanomistilanteen hoitamiseksi ja palvelujen käynnistämiseksi. Työ- ja elinkeinotoimiston toiminta irtisanomistilanteissa on hieman erilaista silloin, kun irtisanominen koskee vähintään 10 työntekijää. Tällaisissa tilanteissa työ- ja elinkeinotoimisto yleensä ottaa yhteyttä työnantajaan saatuaan ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn käynnistämisestä tai taloudellisista taikka tuotannollisista syistä tehdyistä irtisanomisista. Niin sovittaessa työ- ja elinkeinotoimisto avustaa työnantajaa toimintasuunnitelman laadinnassa. Samalla selvitetään, miten työ- ja elinkeinotoimiston palveluilla pystyttäisiin edistämään työntekijöiden uudelleen työllistymistä. Tarvittaessa palvelut voidaan räätä- 141

145 löidä tilanteeseen sopiviksi ja ne voidaan toteuttaa erillisprojekteina erityisesti silloin, kun irtisanottuja on paljon. Myös työntekijöitä irtisanoneen tai irtisanomisia vasta suunnittelevan työnantajan on aiheellista olla asiassa aktiivinen ja ottaa oma-aloitteisesti yhteyttä työ- ja elinkeinotoimistoon, kun toimintasuunnitelma tai työntekijöiden irtisanominen on ajankohtaista. Työnantajan tiedottamisvelvollisuus Työllistymisvapaa Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijä saa riittävästi oikeaa tietoa muutosturvasta ja sen toimintamallista. Vaikka myös työvoimaviranomaiset ovat velvollisia tiedottamaan työntekijälle muutosturvasta ja sen sisällöstä, työnantajan tiedottamisvelvollisuus on kuitenkin ensisijainen viranomaisten antamaan informaatioon nähden. Työnantaja on velvollinen antamaan taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanomilleen työntekijöille vapaata irtisanomisaikana. Tämän työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden perusteella. Työllistymisvapaan ajalta työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle palkkaa, joka määräytyy samoin perustein kuin sairausajan palkka. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: Vapaan enimmäispituus Irtisanomisaika Työhistoria 5 työpäivää Enintään 1 kk alle 4 vuotta 10 työpäivää 2 kk 4 kk 4-12 vuotta 20 työpäivää Yli 4 kk yli 12 vuotta Taulukossa esitetyt irtisanomisajat perustuvat työsopimuslain säännöksiin. Irtisanomisajoista on voitu sopia myös työsopimuksessa ja työehtosopimuksessa. Tällöin työntekijän irtisanomisaika voi poiketa taulukossa esitetystä. Työnantajalle ei saa aiheutua merkittävää haittaa työllistymisvapaan pitämisestä. Työnantajalla on oikeus saada tieto työllistymisvapaan perusteesta hyvissä ajoin ennen sen käyttöä. Lisäksi työnantajalle on esitettävä luotettava selvitys työllistymisvapaan perusteesta, jos työnantaja sitä pyytää. Työllistymisvapaata voi pitää myös työpäivän osina. Työnantajan ja työntekijän mahdollisuudet sopia työllistymisvapaasta ovat rajoitetut. Vasta irtisanomisen jälkeen työntekijä voi sitovasti luopua oikeudestaan työllistymisvapaaseen. Työllistymisvapaata voi käyttää työnhakuun (omatoiminen työnhaku, työhönottohaastattelu, työ- ja elinkeinotoimistossa asiointi, osallistuminen työ- ja elinkeinotoimiston tarjolla oleviin työnhakuryhmiin, osallistuminen työllistymissuunnitelman laadintaan). Työllistymisvapaata voi käyttää myös työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, työharjoitteluun tai uudelleensijoittumisvalmennukseen, mikäli toimenpiteistä on sovittu irtisanotun työllistymissuunnitelmassa. Muihin tarkoituksiin työllistymisvapaata ei voi käyttää. 142

146 Työkunnat (MISS 4 ) Työkunnan vähentäminen Mikäli määrätystä työstä sopimuksen tehnyttä työkuntaa joudutaan työn vähenemisen vuoksi supistamaan, työnantajan tulee ilmoittaa työkunnalle työkunnan vähentämisestä ja vähennettävien lukumäärä vähintään kahta päivää ennen vähentämistä. Ellei työkunta ohjesääntönsä perusteella pääse sopimukseen siitä, ketä tai keitä vähentäminen koskee, työnantaja valitsee vähennettävät työntekijät lähinnä työkuntaan viimeksi tulleiden joukosta. Tämä merkitsee sitä, että työkuntaan määräaikaisella (tiettyä työtä koskevalla) työsopimuksella työhön otetun työntekijän työsuhde päättyy, kun työkuntaa vähennetään toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevan työntekijän määräaikainen urakkatyösopimus työkunnan jäsenenä päättyy, mutta työsuhde työnantajaan pysyy voimassa. Urakan jälkeen maksetaan työntekijälle työsopimuksen mukaista palkkaa ellei toisin sovita. Mikäli työntekijälle ei voida tarjota työtä työkunnan jäsenyyden päätyttyä, voidaan hänet irtisanoa normaalia menettelyä noudattaen Takaisinottovelvollisuus (MISS 8 ) Työnantajan palkatessa uusia työntekijöitä, etusija-asemassa ovat ns. takaisinottovelvollisuuden piirissä olevat vanhat työntekijät. Milloin työnantaja on irtisanonut työsuhteen muista kuin työntekijän henkilöön liittyvistä syistä ja tarvitsee työvoimaa samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, tulee hänen tiedustella työvoimaviranomaiselta, onko yrityksen entisiä työntekijöitä hakemassa työtä tämän viranomaisen välityksellä. Työnantaja täyttää velvollisuutensa kysymällä paikallisesta työvoimatoimistosta, onko irtisanottuja työntekijöitä hakemassa työtä sen välityksellä. Paikallisella työvoimatoimistolla tarkoitetaan sen paikkakunnan työvoimatoimistoa, jonka alueella työtä on tarjolla. Työntekijä voi ilmoittautua työnhakijaksi siten, että työnhaku näkyy kaikkien työvoimatoimistojen työnhakijoita koskevissa rekistereissä. Työntekijä voi olla työnhakijana, vaikkei olisikaan sillä hetkellä työtön. Takaisinottovelvollisuuden piiriin kuuluvat muista kuin henkilöön liittyvistä syistä irtisanotut työntekijät kuuden kuukauden ajan työnteon päättymisestä. Edellytyksenä on, että he voisivat paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen käydä päivittäin työssä ao. työmaalla. Alueellinen rajoitus ei koske varsinaisessa matkatyössä olevia työntekijöitä. Neuvottelupöytäkirjan tulkintaohjeen mukaan työnantaja voi yrityskohtaisen luottamusmiehen kanssa sopia paikallisesti siitä, että työnantajan takaisinottovelvollisuus rajoittuu sellaisiin työmaihin, joissa työntekijä voi käydä päivittäin työssä vakituisesta asunnostaan paikkakunnalla tavanomaiset työmatkat huomioon ottaen. Erityisesti on huomattava, että takaisinottovelvollisuuteen liittyvän kuuden kuukauden määräajan laskeminen aloitetaan työsopimuslain 6:6 :stä poiketen työnteon lopettamisesta (esim. lomautuksen alkamisesta, jos työsuhde päättyy työntekijän ollessa lomautettuna). Ratkaisevaa on tällöin se, milloin työntekijä on ollut viimeisen kerran työssä, eikä se, milloin työsuhde päättyy. 143

147 Todistukset Lomautustodistus Työnantajan on työntekijän pyynnöstä annettava lomautuksesta kirjallinen todistus, josta käyvät ilmi ainakin lomautuksen syy, alkamisaika sekä sen kestoaika tai arvioitu kestoaika. Työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa erillistä todistusta, jos lomautusilmoitus on annettu kirjallisesti ja edellä mainitut seikat käyvät siitä ilmi. Työsopimuksen päättämisperusteiden ilmoittaminen työntekijälle Palkkatodistus Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättymispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen tai purkamisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty. Edellä mainitut tiedot voidaan antaa kirjallisesti laaditulla irtisanomisilmoituksella. Työnantaja on lisäksi velvollinen antamaan työntekijälle tämän pyynnöstä viipymättä palkkatodistuksen, josta ilmenee työntekijälle maksetun palkan suuruus Työnantajan oikeus päättää työsuhde työntekijästä johtuvasta syystä Irtisanominen Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviämään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on otettava huomioon työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan. Tyypillisiä irtisanomisperusteen muodostavia työntekijästä johtuvia syitä ovat mm. töiden laiminlyöminen, työnantajan työnjohto-oikeutensa rajoissa antamien määräysten noudattamatta jättäminen, järjestysmääräysten rikkominen, perusteeton poissaolo, ilmeinen huolimattomuus työssä jne. Näiden laiminlyöntien tulee olla luonteeltaan siinä määrin vakavia, että ne muodostavat perusteen irtisanomiselle. On myös muistettava, että pääsääntöisesti tällaisen perusteen käyttäminen irtisanomisperusteena edellyttää varoituksen antamista. Työsopimus voidaan irtisanoa myös silloin, kun on olemassa purkuperuste. Asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena ei voida pitää ainakaan 1) työntekijän sairautta, vammaa tai tapaturmaa, ellei hänen työkykynsä ole näiden vuoksi vähentynyt olennaisesti ja niin pitkäaikaisesti, että työnantajalta ei voisi kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkumista; 2) työntekijän osallistumista työehtosopimuslain (436/1946) mukaiseen tai työntekijäyhdistyksen toimeenpanemaan työtaistelutoimenpiteeseen; 144

148 3) työntekijän poliittisia, uskonnollisia tai muita mielipiteitä tai hänen osallistumistaan yhteiskunnalliseen tai yhdistystoimintaan; eikä 4) turvautumista työntekijän käytettävissä oleviin oikeusturvakeinoihin Työnantajan on työsopimuslain mukaan myös henkilöön liittyvien syiden ollessa kyseessä, selvitettävä, voitaisiinko henkilö sijoittaa muihin töihin. Jos esim. työntekijän työkyky on vähentynyt lain tarkoittamalla tavalla olennaisesti, tulee selvittää mahdollisuudet sijoittaa työntekijä muihin hänelle soveltuviin tehtäviin. Irtisanomisoikeutta ei ole, jos työntekijä voidaan sijoittaa muihin tehtäviin. Työnantaja ei saa irtisanoa työsopimusta työntekijän raskauden johdosta eikä sillä perusteella, että työntekijä käyttää oikeuttaa työsopimuslain 4 luvun mukaiseen perhevapaaseen. Työntekijää, joka on laiminlyönyt työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien täyttämisen tai rikkonut niitä, ei kuitenkaan saa irtisanoa ennen kuin hänelle on varoituksella annettu mahdollisuus korjata menettelyään. Varoitus on aiheellista antaa kirjallisena. Jos varoitus annetaan suullisena, kannattaa huolehtia, että paikalla on todistaja. Jos kyseessä on niin vakava rikkomus, ettei työnantajalta voida kohtuudella edellyttää työsuhteen jatkamista, voidaan työsuhde päättää varoitusta antamatta. Tällöin ei myöskään tarvitse selvittää mahdollisuutta muihin tehtäviin Menettely irtisanottaessa työsopimus henkilöön liittyvästä syystä Työnantajan on toimitettava irtisanominen kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun työnantaja sai tiedon laissa tarkoitetusta työntekijän henkilöön liittyvästä irtisanomisen perusteesta. Kohtuullisuuden arvioiminen on jätetty tuomioistuimen harkintaan. Lähtökohta on se, että irtisanomista ei voida toimittaa enää kuukausien kuluttua teon tai laiminlyönnin tapahtumisesta. Kohtuullisena aikana voidaan pitää muutamaa viikkoa, jonka aikana työnantaja voi harkita käyttääkö hän irtisanomisoikeuttaan. Työntekijälle tulee varata tilaisuus tulla kuulluksi päättämisen syistä ennen työsuhteen irtisanomista tai purkamista. Työntekijällä on oikeus käyttää avustajaa kuulemisessa. Tavallisimmin kyseeseen tulee luottamusmies. Työnantajan on noudatettava MISS:n 3 :n mukaisia työsuhteen pituuden perusteella määräytyviä irtisanomisaikoja (ks ). Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työntekijälle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Työnantajan on tarvittaessa pystyttävä osoittamaan, milloin ilmoitus on lähetetty. Jotta työnantaja pystyy tarvittaessa osoittamaan irtisanomisen tapahtuneen, ensisijaisesti työntekijältä pyydetään allekirjoitus irtisanomisilmoitukseen. Jos työntekijä ei suostu allekirjoittamaan irtisanomisilmoitusta, irtisanominen kannattaa toimittaa siten, että paikalla on todistaja, joka vahvistaa nimikirjoituksellaan irtisanomisen tapahtuneen. Mikäli irtisanominen joudutaan toimittamaan postitse, on syytä käyttää kirjattua kirjettä. 145

149 Esimerkki 1: Irtisanomisilmoituksen antaminen työntekijälle henkilökohtaisesti ei ole mahdollista. Työnantaja lähettää ilmoituksen postitse maanantaina Työntekijän katsotaan saavan tiedon irtisanomisesta maanantaina riippumatta siitä, milloin hän todellisuudessa on kirjeen saanut, kunhan työnantaja pystyy osoittamaan lähetyspäivämäärän. Työntekijän ollessa vuosilomalla tai työajan tasoittumisesta johtuvalla vähintään kahden viikon pituisella vapaa-ajalla, katsotaan postitse lähetettyyn ilmoitukseen perustuva irtisanominen toimitetuksi aikaisintaan ensimmäisenä loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä. Säännöksellä on merkitystä kahdessa tapauksessa. Jos irtisanomisilmoitus on lähetetty postitse niin aikaisin, että pääsäännön mukainen 7 päivän määräaika päättyy ennen loman tai vapaa-ajan päättymistä, katsotaan työntekijän saaneen ilmoituksesta tiedon kuitenkin vasta loman tai vapaa-ajan päättymistä seuraavana päivänä. Jos ilmoitus on lähetetty niin myöhään, että 7 päivän määräaika ei ehdi kulua umpeen ennen loman tai vapaa-ajan päättymistä, ei määräaika kuitenkaan lyhene. Tällöin työntekijän katsotaan saaneen ilmoituksesta tiedon pääsäännön mukaisesti 7. päivänä ilmoituksen postiin jättämisestä. Esimerkki 2: Työntekijä on vuosilomalla 4 viikkoa Työnantaja lähettää irtisanomisilmoituksen postitse 7.7. Työntekijän katsotaan saaneen tiedon irtisanomisesta loman päättymistä seuraavana päivänä eli Esimerkki 3: Työntekijä on vuosilomalla Työnantaja lähettää irtisanomisilmoituksen postitse Työntekijän katsotaan saaneen tiedon pääsäännön mukaan 7. päivänä eli Irtisanomisaika alkaa kulua siitä päivästä, jona työntekijä on em. tavalla saanut tai hänen katsotaan saaneen tiedon irtisanomisilmoituksesta. Työnantajan on työntekijän pyynnöstä viivytyksettä ilmoitettava tälle kirjallisesti työsopimuksen päättämispäivämäärä sekä ne hänen tiedossaan olevat irtisanomisen syyt, joiden perusteella työsopimus on päätetty Purkaminen Työsopimuksen purkaminen on irtisanomista jyrkempi toimenpide. Työnantaja saa purkaa työsopimuksen siinä noudatettavasta irtisanomisajasta riippumatta päättyväksi heti vain erittäin painavasta syystä. Tällaisena syynä voidaan pitää työntekijän työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden niin vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä, että työnantajalta ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslaissa ei ole lueteltu tilanteita, joissa purkaminen olisi sallittua. Oikeuskäytännön ja vakiintuneen tulkinnan mukaan purkaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: harhaanjohtaminen olennaisissa kohdin työsopimusta solmittaessa 146

150 työturvallisuuden vaarantaminen, työpaikalla päihtyneenä esiintyminen tai päihdyttävien aineiden käyttäminen työnantajaan, tämän perheenjäseneen, työnjohtajaan tai työtoveriin kohdistuva kunnianloukkaus tai väkivalta liike- tai ammattisalaisuuden rikkominen, lahjominen tai kielletty kilpaileva työsopimus työhön kykenemättömyys jatkuvasta syystä Harkittaessa työsuhteen purkamista, on otettava huomioon, voidaanko toiselta sopijapuolelta kohtuuden mukaan vaatia sopimussuhteen jatkamista. Näin ollen teko tai laiminlyönti ja sen seuraus arvioidaan sekä työnantajan että työntekijän kannalta, ottaen huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät ja olosuhteet Menettely työsopimuksen purkutilanteessa Työsopimuslain mukaan purkamisoikeus raukeaa, jos työsopimusta ei pureta 14 päivän kuluessa siitä, kun sopijapuoli on saanut tiedon purkamisperusteen täyttymisestä. Vaikka purkamisperusteeseen ei olisi vedottu 14 päivän aikana, ei peruste menetä kokonaan merkitystään. Työnantajan on mahdollista vedota siihen irtisanomisperusteena kohtuullisen ajan kuluessa. Työsopimuksen purkamista koskevat muutoin samat menettelymääräykset kuin työsopimuksen irtisanomistakin työntekijästä johtuvasta syystä: oikeus tulla kuulluksi, työsopimuksen päättämisilmoituksen toimittaminen, purkavan osapuolen näyttövelvollisuus, velvollisuus ilmoittaa päättämisperusteet sekä päättymispäivämäärä. Purettaessa työsopimus ei tarvitse noudattaa irtisanomisaikoja, vaan työsuhde päättyy välittömästi Koeaikapurku Työnantaja voi purkaa työsuhteen koeaikana ilman irtisanomisaikaa päättymään heti ilman työsopimuslain mukaisia irtisanomis- tai purkuperusteita koeajan tarkoituksen mukaisissa tilanteissa työntekijän henkilöön tai hänen työsuoritukseensa liittyvästä syystä Purkaminen ei ole koeajan tarkoituksen mukaista, jos se tehdään työvoiman vähentämiseksi. Koeaikapurkua ei voi tehdä taloudellisella ja tuotannollisella perusteella. Koeaikanakaan työsopimusta ei saa purkaa syrjivin tai muutoinkaan koeajan tarkoitukseen nähden epäasiallisin perustein. Työsopimuksen päättämistä koskevat menettelymääräykset koskevat myös työsopimuksen purkamista koeaikana. Mikäli työsopimuksen päättämisilmoitus toimitetaan postitse, koeaikapurku katsotaan tehdyksi koeajan kuluessa, jos ilmoitus on koeajan kuluessa jätetty postin kuljetettavaksi. Työantajan on tarvittaessa pystyttävä todistamaan lähettämispäivämäärä. 147

151 Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Jos työntekijä on ollut poissa työstä vähintään seitsemän päivää ilmoittamatta sinä aikana työnantajalle pätevää syytä poissaololleen, työnantaja saa käsitellä työsopimusta purkautuneena poissaolon alkamisesta lukien. Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. Säännöksiä on tulkittava jo vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa mm. sitä, että poissaolon perusteen hyväksyttävyydellä ei ole merkitystä purkautumisen kannalta. Olennaista on se, että poissaolosta on jätetty ilmoittamatta ilman hyväksyttävää syytä. Esim. työsuhteen purkautumisen jälkeen esitetty sairauslomatodistus ei peruuta purkautumista, jollei poissaolosta ei ole ilmoitettu Työntekijän oikeus päättää työsuhde Irtisanoutuminen Työntekijä voi päättää toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen irtisanomalla työsopimuksen MISS 3 :n mukaisia irtisanomisaikoja noudattaen: Työsuhteen kestoaika Irtisanomisaika Alle 6 kuukautta 5 työpäivää 6 kuukautta alle 10 vuotta 2 viikkoa 10 vuotta tai enemmän 4 viikkoa Määräaikainen työsopimus ei ole irtisanottavissa myöskään työntekijän puolelta. Poikkeuksena tähän pääsääntöön on tilanne, jossa määräaikainen sopimus on solmittu työntekijän ollessa lomautettuna toisen työnantajan palveluksesta. Tällöin työntekijä voi irtisanoa määräaikaisen työsopimuksen sen johdosta, että lomautus päättyy ja lomauttanut työnantaja kutsuu työntekijän takaisin töihin. Irtisanomisaika on 5 päivää. On suositeltavaa, että työntekijä kertoisi lomautuksestaan työhönoton yhteydessä. Työntekijän ei tarvitse ilmoittaa irtisanomiselleen perustetta. Työsopimuksen päättämisilmoitus on toimitettava työnantajalle tai tämän edustajalle henkilökohtaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, ilmoitus voidaan toimittaa kirjeitse tai sähköisesti. Tällaisen ilmoituksen katsotaan tulleen vastaanottajan tietoon viimeistään seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun ilmoitus on lähetetty. Mikäli ilmoitus irtisanoutumisesta on annettu työvuoron kahden ensimmäisen tunnin aikana, lasketaan sanottu päivä ensimmäiseksi päiväksi irtisanomisaikaa laskettaessa. Työntekijä, joka ei ole noudattanut irtisanomisaikaa, on velvollinen suorittamaan työnantajalle kertakaikkisena korvauksena irtisanomisajan palkkaa vastaavan määrän. Jos irtisanomisajan noudattaminen on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu noudattamatta jääneen irtisanomisajan osan palkkaa vastaavaksi. 148

152 Työnantaja voi kuitata palkasta ainoastaan sen osan kuin palkkaa saisi ulosmitata. Palkasta on pääsääntöisesti jätettävä ulosmittaamatta 2/3 määrästä, joka jää jäljelle, kun ennakonpidätys sekä lakisääteiset työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut on vähennetty (suojaosuus). Suojaosuus voi olla myös suurempi työntekijän elätettävinä olevien perheenjäsenten lukumäärän vuoksi Lomautetun työntekijän oikeus irtisanoutumiseen Lomautetulla työntekijällä on oikeus lomautuksen kestäessä irtisanoa työsopimuksensa päättymään heti työsuhteen kestoajasta riippumatta. Jos lomautuksen päättymisaika on työntekijän tiedossa, tätä oikeutta ei ole lomautuksen päättymistä edeltävän 7 päivän aikana. Jos työntekijä irtisanoo työsopimuksensa lomautuksen kestettyä yhtäjaksoisesti 200 päivää, hänellä on oikeus saada korvauksena irtisanomisajan palkkansa työnantajalle kuuluvan irtisanomisajan mukaan. Lomautusilmoitusajan palkkaa ei saa vähentää irtisanomisajan palkasta. Työsopimuslain mukaan työsopimus päättyy heti. Työnantaja ei voi enää irtisanomisilmoituksen saatuaan kutsua työntekijää työhön Purkaminen ja koeaikapurku Työntekijä saa purkaa työsopimuksen päättyväksi heti, jos työnantaja rikkoo tai laiminlyö työsopimuksesta tai laista johtuvia, työsuhteessa olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan niin vakavasti, että työntekijältä ei voida kohtuudella edellyttää sopimussuhteen jatkamista edes irtisanomisajan pituista aikaa. Työsopimuslaissa ei ole lueteltu tilanteita, joissa purkaminen olisi sallittua. Oikeuskäytännön ja vakiintuneen tulkinnan mukaan purkaminen voi tulla kysymykseen esimerkiksi seuraavanlaisissa tilanteissa: harhaanjohtaminen olennaisessa kohdin työsopimusta solmittaessa työntekijän hyvä maine tai siveellisyys joutuu työsuhteen johdosta vaaranalaiseksi työnantaja tai tämän sijainen törkeästi loukkaa työntekijän tai tämän perheenjäsenen kunniaa tai tekee heille väkivaltaa työnantaja tai tämän sijainen välinpitämättömyydellään vaarantaa työturvallisuutta työpaikalla työntekijälle ei anneta riittävästi työtä; sekä palkkaa ei makseta sopimuksen mukaisesti. Työntekijä voi myös koeaikana purkaa työsopimuksen päättymään välittömästi Työsopimuksen purkautuneena pitäminen Jos työnantaja on poissa työpaikalta vähintään 7 päivää ilmoittamatta sinä aikana työntekijälle pätevää syytä poissaololleen, työntekijä saa katsoa työsopimuksen purkautuneen. Työnantajan poissaololla tarkoitetaan tässä yhteydessä lähinnä hänelle kuuluvien velvollisuuksien laiminlyöntiin liittyviä tilanteita, ei fyysistä paikallaoloa. Jos poissaolosta ei ole voitu ilmoittaa toiselle sopijapuolelle hyväksyttävän esteen vuoksi, työsopimuksen purkautuminen peruuntuu. 149

153 10.5 Työtodistus Työsuhteen päättyessä työntekijällä on oikeus saada pyynnöstään työnantajalta kirjallinen todistus työsuhteen kestoajasta ja työtehtävien laadusta. Työntekijän nimenomaisesta pyynnöstä todistuksessa on lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio työntekijän työtaidosta ja käytöksestä. Työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. Työnantajalla on velvollisuus antaa työntekijälle työtodistus, mikäli sitä pyydetään 10 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Todistusta työtaidosta ja käytöksestä on kuitenkin pyydettävä viimeistään 5 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Työtodistus on annettava, mikäli työntekijä sitä pyytää. Työtodistuksen antamatta jättäminen on työsopimuslain 13 luvun 11 :n mukaisesti työsopimuslakirikkomuksena rangaistava teko, josta työnantaja voidaan tuomita sakkorangaistukseen. Tuomitseminen edellyttää, että työnantaja on tahallisesti tai huolimattomuudesta rikkonut työtodistusta koskevia määräyksiä. Valmista työtodistuskaavaketta käytettäessä on todistuksesta yliviivattava kohdat, joista ei ole pyydetty mainintaa (työsuhteen päättämisen syy ja arvio työtaidosta ja käytöksestä) Lopputilin erääntyminen Kaikki työsuhteesta johtuvat saatavat on suoritettava viimeistään lopputilin yhteydessä työsuhteen päättymispäivää lähinnä seuraavan laskenta-ajan jälkeisenä palkanmaksupäivänä (TES 19.2 ). Mikäli jonkin saatavan suoritus viivästyy, on työntekijällä oikeus saada ns. odotusajan palkkaa enintään kuudelta päivältä. Mikäli työntekijän saatava ei ole selvä ja riidaton tai jos suorituksen viivästyminen on johtunut laskuvirheestä tai tällaiseen rinnastettavasta erehdyksestä, työntekijällä on oikeus odotuspäivien palkkaan vain, jos hän on huomauttanut suorituksen viivästymisestä työnantajalle kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä eikä työnantaja ole suorittanut saatavaa kolmen arkipäivän kuluessa huomautuksesta. Oikeus odotuspäivien palkkaan alkaa tällöin työnantajalle varatun maksuajan kuluttua. Työnantajalla ei ole siis velvollisuutta maksaa odotusajan palkkaa, jos työntekijän työsuhteesta johtuva saatava ei ole selvä ja riidaton Seuraamukset virheellisestä menettelystä Työsopimuslain mukaan työsuhteen perusteettomasta päättämisestä voidaan tuomita korvauksena vähintään 3 ja enintään 24 kuukauden palkka. Työehtosopimuksen perusteella valitulle luottamusmiehelle korvauksen vähimmäismäärä on 10 kuukauden ja enimmäismäärä 30 kuukauden palkka. Kolmen kuukauden vähimmäismäärää ei kuitenkaan sovelleta silloin, kun työnantaja on irtisanonut työsopimuksen vastoin työsopimuslain 7:3 :ssä (irtisanominen tuotannollisilla tai taloudellisilla syillä) tai 7:7 :ssä (saneerausmenettely) säädettyjä perusteita tai pur- 150

154 kanut työsopimuksen työsopimuslain 1:4 :n (koeaikapurku) tai yksinomaan 8:1 :ssä (purkamisperuste) säädettyjen perusteiden vastaisesti. Korvauksen suuruutta lisäävinä ja vähentävinä tekijöinä huomioidaan erityisesti työntekijän työtä vaille jäämisen arvioitu kesto ja ansion menetys, työsuhteen kestoaika, hänen ikänsä ja mahdollisuutensa saada myöhemmin ammattiaan tai koulutustaan vastaavaa työtä, työnantajan menettely sopimusta päätettäessä ja työntekijän itsensä antama aihe. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan edellä mainittujen seikkojen lisäksi huomioon vielä työntekijän ja työnantajan olosuhteet yleensä. Näiden olosuhteiden täsmällinen määritteleminen on jätetty tuomioistuimen tehtäväksi. Tuomittavan korvauksen suuruuteen vaikuttavat vielä muut näihin verrattavat seikat. Tapauksessa, jossa määrättävän korvauksen suuruus aiheuttaisi yrityksen toiminnan vaarantumisen, voidaan siten tämäkin näkökohta ottaa huomioon korvausta alentavana tekijänä. Työehtosopimuksessa ei ole enää määräyksiä laista poikkeavista vahingonkorvausrajoituksista Kanneaika Työntekijän palkkasaatava vanhentuu viiden vuoden kuluttua erääntymispäivästä, jollei vanhentumista ole sitä ennen katkaistu. Sama vanhentumisaika koskee myös muita työsopimuslain mukaisia saatavia. Työntekijälle aiheutuneen henkilövahingon korvaamisessa vanhentumisaika on kymmenen vuotta. Työsuhteen päätyttyä työntekijän palkkasaatava raukeaa, jos kannetta ei nosteta kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Jos kuitenkin työntekijän saatavan perusteena olevia työehtosopimuksen määräyksiä on pidettävä ilmeisen tulkinnanvaraisina, saatava vanhentuu viidessä vuodessa. Oikeus työaikalain mukaiseen korvaukseen raukeaa, jos kannetta työsuhteen jatkuessa ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus korvaukseen on syntynyt. Työsuhteen päätyttyä kanne on työaikalain mukaisen saatavan raukeamisen uhalla pantava vireille kahden vuoden kuluessa siitä, kun työsuhde on päättynyt. Oikeus vuosilomalain mukaiseen saatavaan raukeaa, jos kannetta työsuhteen kestäessä ei nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana vuosiloma olisi ollut annettava tai lomakorvaus maksettava. Työsuhteen päätyttyä kanne on vuosilomalain mukaisen saatavan osalta nostettava kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. 151

155 11 TYÖAJAN LYHENTÄMINEN MAA- JA VESIRAKENNUSALALLA 11.1 Yleistä Työajan lyhennys perustuu maa- ja vesirakennusalalla kertymisperiaatteeseen ts. työntekijä ansaitsee työajan lyhennyspäiviä. Ansaitut työajan lyhennyspäivät on pääsääntöisesti annettava vapaana saman kalenterivuoden kuluessa, mutta erikseen työntekijän kanssa sovittaessa ne voidaan antaa vielä seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Työajan lyhennysvapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana joko lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa taikka antamalla vapaa kokonaisina päivinä. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, ettei vapaata pidetä. Sen sijaan ei voida sopia, että työajan lyhennyskorvausta ei makseta vaan työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys on korvattava maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka sen mukaan mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut, jollei paikallisesti ole sovittu lyhennyskorvauksen maksamisesta lyhennyssopimuksen 4 :n mukaisesti 4,7 prosentilla. Jos vapaata ei pidetä, työntekijälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus kertyneiden työajan lyhennyspäivien mukaisesti. Lisäksi työntekijä saa normaalisti palkan kaikilta tekemiltään säännöllisen työajan tunneilta Työajan lyhentämisen soveltamisala Työajan lyhennys koskee työaikamuotoja, joissa säännöllinen työaika on 40 tuntia viikossa. Lisäksi edellytetään, että työntekijällä on työehtosopimuksen mukaan oikeus enintään 30 arkipäivän vuosilomaan ja että vuotuista työaikaa muutoin lyhentävät ainoastaan kirkolliset juhlapyhät, juhannusaatto, itsenäisyyspäivä, jouluaatto, uudenvuodenpäivä ja vapunpäivä sekä joulun ja pääsiäisen jälkeinen lauantai. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksella, että viikoittainen säännöllinen työaika on keskimäärin alle 40 tuntia. Jos sopimuksesta huolimatta työntekijän todellinen tehty työaika on kuitenkin säännöllisesti keskimäärin 40 tuntia viikossa, työntekijä tulee työajan lyhentämissopimuksen soveltamisalan piiriin. Työajan lyhennys ei koske lomansa aikana maa- ja vesirakennustyössä olevia koululaisia ja opiskelijoita Työajan lyhennyksen enimmäismäärä Työaikaa lyhennetään enintään 96 tuntia vuodessa. Tämä rajoitus ei kuitenkaan koske maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työskenteleviä työntekijöitä. 152

156 11.4 Vapaan kertyminen Työntekijälle kertyy 8 tuntia vapaata jokaista tehtyä 18 työpäivää kohti. Tehdyiksi työpäiviksi ei lueta vuosilomapäiviä luetaan kaikki ne päivät, joina työntekijä on ollut työssä vähintään 8 tuntia tai joilta työnantaja on työehtosopimuksen mukaan velvollinen maksamaan palkan. Tehdyiksi työpäiviksi katsotaan myös ne päivät, jolloin työntekijän on ollut tarkoitus työskennellä kahdeksan (8) tuntia, mutta hän on myöhästynyt liikennevälinettä kohdanneesta odottamattomasta vauriosta tai kulkuyhteyksissä sattuneesta normaalista poikkeavasta häiriöstä tai kahdeksaa (8) tuntia lyhyempi työskentely on johtunut työnantajan luvasta. Edellä mainittu tuntimäärä (96 h) vuotta kohti on myös yläraja, jota enempää ei vapaata kerry. Poikkeuksena edellä esitettyyn on se, että maanalaisessa louhinta-, vahvistus- ja injektointityössä sekä louheen maanalaisessa kuormaus- ja kuljetustyössä jatkuvassa vuorotyössä työskentelevälle työntekijälle kertyy vapaata 8 tuntia jokaista tehtyä 16 työpäivää kohti. Työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan pöytäkirjan 2 :ssä oleva rajoitus (korkeintaan 96 tuntia) ei koske edellä mainituissa maanalaisissa louhinta- ja muissa töissä jatkuvassa vuorotyössä työskenteleviä työntekijöitä. Jos edellä mainituissa maanalaisessa kuljetustyössä työntekijä joutuu työvuoronsa aikana oleskelemaan sanottua kuljetustyötä suorittaessaan yhteensä enintään 1/3 työvuoron ajasta maanpinnalla louheen läjityspaikalle ajossa, hänellä on oikeus maanalaisen louhintatyön työajan lyhennykseen. Kahvitaukoja ei lueta maanpinnalla oloaikaan. Jos louhetta kuljettava työntekijä joutuu oleskelemaan työvuoronsa aikana maanpinnalla enintään 160 minuuttia + kahvitauot, on hän sopimuskohdan tarkoittamassa maanalaisessa työssä Työajan lyhentämismääräykset ja osa-aikatyö INFRA ja Rakennusliitto ovat sopineet periaatteista, jotka koskevat maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen työajan lyhentämismääräysten vaikutusta, kun työntekijä siirtyy kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön. Työehtosopimuksen työajan lyhentämismääräykset otetaan huomioon osa-aikaista työsopimusta solmittaessa, kun siirrytään kokoaikaisesta työstä (8 tuntia/päivä ja 40 tuntia/viikko) osa-aikaiseen päivä- ja vuorotyöhön (ei kuitenkaan keskeytymättömään 3-vuorotyöhön), ja säännöllinen työaika on edelleen 8 tuntia päivässä. Jos nämä edellytykset eivät täyty, ei työajan lyhentämismääräyksiä oteta huomioon sovittaessa osa-aikatyöstä. Liitot suosittelevat, että siirryttäessä kokoaikatyöstä osa-aikatyöhön työsuhteen osapuolet tekevät uuden kirjallisen työsopimuksen, jossa määritellään uusi työaika, tehtävät ja palkkaus. Työajan lyhentämismääräykset otetaan osa-aikaiseksi siirtyvän työntekijän palkassa pääsääntöisesti huomioon maksamalla tuntipalkkaiselle työntekijälle työajan lyhennysrahaa 153

157 (4,7 %). Osa-aikatyöhön siirtyneelle työntekijälle ei anneta erillisiä työajan lyhennysvapaita. Lyhyempää työaikaa tekevien erillinen palkanosa Työntekijöille, joiden säännöllinen työaika on alle 40 ja vähintään 24 tuntia viikossa ja jotka eivät lyhyemmän työaikansa vuoksi kuulu työajan lyhennysjärjestelmän piiriin, maksetaan alkaen työajan lyhennyskorvausta 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Erillistä palkanosaa ei makseta esim. vuorotöissä, joissa työajan lyhennys on huomioitu muulla tavalla Mikäli alle 40 ja vähintään 24 tunnin säännöllistä työaikaa noudattava työntekijä tämän määräyksen voimassa ollessa siirtyy noudattamaan 40 tunnin säännöllistä työaikaa ja siirtyy samalla työajan lyhennysjärjestelmän piiriin ja saamaan työajan lyhennyskorvausta, erillisen tässä tarkoitettu palkanosan maksaminen päättyy. Kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi siirtyneellä työntekijällä, jolle on osa-aikaistamisen yhteydessä korvattu työajan lyhennys uutta työaikaa vastaavasti, ei ole oikeutta uuteen prosenttiperusteiseen korvaukseen Vapaan antaminen Kalenterivuoden aikana kertynyt vapaa on annettava työntekijälle viimeistään kertymisvuoden loppuun mennessä. Jos työnantajan ja työntekijän kesken sovitaan, voidaan edellä olevasta poiketen kertynyt vapaa antaa kokonaisuudessaan seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Vapaa annetaan työnantajan määräämänä ajankohtana työvuoro kerrallaan tai lyhentämällä päivittäistä tai viikoittaista työaikaa. Vapaan antamisesta on ilmoitettava etukäteen mahdollisimman ajoissa. Annettaessa vapaata työvuoro kerrallaan on siitä kuitenkin ilmoitettava mahdollisuuksien mukaan viikkoa aikaisemmin. Jos esimerkiksi tilaajan työaikajärjestelyt edellyttävät muuta työajan lyhentämistä kuin työvuoro kerrallaan tapahtuvaa työajan lyhentämistä, on järkevää toteuttaa työajan lyhennys lyhentämällä viikoittaista tai päivittäistä työaikaa. Tämä tulee kyseeseen mm. kuntien, kuntaliittojen ja tieliikelaitoksen töissä, joissa työaikaa lyhennetään 1 tunti 45 minuuttia viikossa. Maa- ja vesirakennusalan työntekijän työajan lyhennys voidaan toteuttaa samassa rytmissä kuin tilaajan työntekijöiden työajan lyhennys. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia myös siitä, että vapaata ei pidetä. Tällöin työntekijälle maksetaan normaalisti yksinkertainen palkka kaikilta säännöllisen työajan tunneilta sekä lisäksi työajan lyhennyskorvaus. Jos työnantaja ja työntekijä ovat paikallisesti sopineet työajan lyhennyskorvauksen maksamisesta 4,7 %:lla, kyseinen korvaus tulee maksaa normaalin palkan lisäksi myös siinä tapauksessa, että työnantaja ja työntekijä ovat sopineet siitä, ettei vapaata pidetä. 154

158 11.7 Ansionmenetyksen korvaaminen Työajan lyhentämisestä johtuva ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle annetulta vapaa-ajalta palkka kahdeksalta tunnilta sen mukaan, mitä työntekijä työssä ollessaan olisi ansainnut. Työntekijälle on pääsäännön mukaan maksettava ns. täysi palkka työajan lyhennyspäiviltä. Vaihtoehtoisesti työnantaja ja työntekijä tai luottamusmies voivat paikallisesti sopia siitä, että ansionmenetys korvataan maksamalla työntekijälle työajan lyhennyskorvausta, joka on 4,7 % työntekijän työssäolon ajalta maksetusta tai maksettavaksi erääntyneestä palkasta ilman yli- ja hätätyöstä maksettavaa palkkaa. Työajan lyhennysraha maksetaan jokaisen säännöllisen palkanmaksun yhteydessä. Jos työntekijä työsuhteen päättyessä on pitänyt työajan lyhennysvapaata enemmän kuin työsuhde olisi edellyttänyt ja saanut palkan tältä ajalta, työnantajalla on oikeus vähentää lopputilistä liikaa maksamansa palkka työsopimuslain 2 luvun 17 :ssä ja ulosottolaissa säädetyin kuittausrajoituksin. Työnantajan tulee työsuhteen päättyessä antaa korvata kertyneet, mutta vielä pitämättömät vapaat Muita määräyksiä Pekkaset kerryttävät vuosilomaa Vuosiloman pituutta määrättäessä pidetään työssäolopäivien veroisina päivinä myös niitä päiviä, joina työntekijä on ollut työajan lyhennysvapaalla. Sen sijaan työajan lyhennyskorvaus ei kerrytä vuosilomapalkkaa eikä sitä oteta vuosilomapalkan laskennassa huomioon, koska sitä ei makseta tehdyltä työajalta vaan työajan lyhennyksestä aiheutuneesta ansionmenetyksen korvauksesta. Työajan lyhentämisen seuranta Työnantaja on velvollinen seuraamaan kertyneitä ja pidettyjä työajan lyhennysvapaita. Kyseistä seurantaa helpottamaan on INFRAssa laadittu työntekijäkohtainen lomake (liitteenä) kutakin vuotta varten, johon voidaan kirjata vapaan kertyminen ja toisaalta niiden antaminen. Työajan lyhennyskorvausta ei voi sopia sisältyväksi palkkaan Työajan lyhennyskorvausta ei työajan lyhentämistä maa- ja vesirakennusalalla koskevan sopimuksen allekirjoituspöytäkirjan mukaan voida sopia sisältyväksi palkkaan. Työajan lyhennyskorvauksesta tulee sopia siten, että palkka on X euroa ja sen päälle maksetaan työajan lyhennyskorvaus 4,7 %. Lyhennyskorvauksen eritteleminen palkkakuitissa Työajan lyhennyskorvaus 4,7 % on eriteltävä palkkalaskelmassa. Työajan lyhennyskorvauksen osuus palkasta on ehdottomasti eriteltävä. Lyhennyskorvauksen tulee siis ilmetä tilinauhasta tai palkkakuitista omana eränään. Muutoin on vaarana, että riitatilanteissa työnantaja ei pysty osoittamaan, että työajan lyhennyskorvaus on maksettu ja se joudutaan maksamaan toiseen kertaan. 155

159 12 LUOTTAMUSMIES JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTU 12.1 Luottamusmies Luottamusmiessopimus Valinta Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen liitteenä olevaa luottamusmiessopimusta noudatetaan työehtosopimukseen sidottujen työnantajien yrityksissä ja työkohteissa. Luottamusmiehellä tarkoitetaan yrityskohtaista tai työpaikkakohtaista luottamusmiestä. Luottamusmiehen tulee olla Rakennusliitto ry:n jäsen ja asianomaisen yrityksen työntekijä sekä perehtynyt maa- ja vesirakennusalan työolosuhteisiin. Yrityskohtaisen luottamusmiehen ja hänen henkilökohtaiseksi varamieheksi valitun työntekijän tulee olla työskennellyt yrityksen palveluksessa vähintään kuusi kuukautta, mikäli yritys on toiminut maaja vesirakennusalalla vähintään tämän ajan. Pääasiassa maa- ja vesirakennustoimintaa harjoittavan yrityksen yrityskohtainen luottamusmies on valittava maa- ja vesirakennusalan työntekijöistä. 1. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta Yrityskohtainen luottamusmies on ensisijainen tapa hoitaa työntekijöiden edustus. Yrityksen maa- ja vesirakennusalalla työskentelevillä työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yrityskohtainen luottamusmies ja hänelle henkilökohtainen varamies. Vaali toimitetaan työajan ulkopuolella työkohteittain ja siitä on työnantajan kanssa sovittava tarpeellisten yksityiskohtien ja järjestelykysymysten selvittämiseksi vähintään kahta viikkoa aikaisemmin. Työnantaja luovuttaa vaalin järjestäjille luettelon yrityksen em. työmaista sekä niillä työskentelevistä vaalikelpoisista työntekijöistä yhtä viikkoa ennen sovittua vaalipäivää. Vaalimenettely suositellaan toteutettavaksi liittojen yhteisesti vahvistaman vaalijärjestyksen mukaisesti, mikäli ei työnantajan ja työntekijäin välillä kirjallisesti toisin sovita varmistaen erityisesti vaalisalaisuuden säilymisen ja äänioikeutettujen mahdollisuuden osallistua vaaliin. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan marras-joulukuussa kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Yrityskohtaisen luottamusmiehen toimikausi alkaa, kun luottamusmiesvalinnan tulos on todettu ja ilmoitettu kirjallisesti työnantajalle. Yrityskohtaisen luottamusmiehen valinta suoritetaan myös muuna aikana, mikäli yrityskohtainen luottamusmies kesken toimikautensa eroaa tai erotetaan työstä tai yrityksessä ei ole luottamusmiestä. Luottamusmiehen toimikauden pituus on näissä tapauksissa sovittava työnantajan kanssa ennen vaalia kuitenkin siten, että luottamusmiehen toimikausi on vähintään yksi ja enintään kaksi vuotta. 2. Työpaikkakohtaisen luottamusmiehen valinta Työkohteeseen voidaan valita työpaikkakohtainen luottamusmies, jos se on perusteltua ottaen huomioon yrityksen koko, toimintaperiaate ja työkohteessa työskentelevien saman työnantajan työntekijöiden lukumäärä (vähintään 5 työntekijää) ja työkohteen kesto. 156

160 Vaalin tuloksesta ilmoittaminen Luottamusmiesten ja heidän henkilökohtaisten varamiestensä vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirjallisesti työnantajalle. Työnantaja ilmoittaa luottamusmiehelle, ketkä käyvät yrityksen puolesta neuvotteluja luottamusmiehen kanssa Luottamusmiehen työsuhdeturva Työntekijöiden luottamushenkilöllä (luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu, työntekijöiden hallintoedustaja) on erityinen työsuhdeturva, mikä tarkoittaa pääsääntöisesti sitä, että irtisanominen tai lomauttaminen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella voi kohdistua mainittuihin työntekijöiden edustajiin vain niissä tapauksissa, jolloin heille ei ole mahdollista tarjota heidän ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä omalla toimialueellaan. Lisäksi työntekijöiden edustajien työsuhdeturvaan kuuluu ehdokassuoja sellaisille henkilöille, jotka ovat ehdokkaina luottamusmieheksi tai työsuojeluvaltuutetuksi sekä jälkisuoja näiden tehtävien päättymisen jälkeen. Yksityiskohtaiset määräykset työntekijöiden edustajia koskevan erityisen työsuhdeturvan sisällöstä sisältyvät asianomaisiin lakeihin tai työehtosopimuksiin (luottamusmies- ja työsuojelusopimus, laki henkilöstön edustuksesta yhtiön hallinnossa). Jos yrityksen tai työmaan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, ei tällaista toimenpidettä saa kohdistaa luottamusmieheen, ellei yrityksen tai työmaan toimintaa keskeytetä kokonaan. Mikäli yhteisesti todetaan, ettei luottamusmiehelle voida tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä, voidaan tästä säännöstä kuitenkin poiketa. Luottamusmiehestä johtuvasta syystä ei luottamusmiestä saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 :n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Luottamusmiehen työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 8 luvun 1 :stä ilmenevillä perusteilla. Luottamusmiehen työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa luottamusmiestä ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Näitä määräyksiä on sovellettava myös asetettuun yrityskohtaiseen luottamusmiesehdokkaaseen, jonka valintaa on kannattanut vähintään yksi yrityksen vaalikelpoinen työntekijä ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen sovittua vaalipäivää ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalin tuloksen tultua todetuksi. Mikäli luottamusmiesvaalia ei järjestetä työntekijöistä johtuvasta syystä sovittuna vaalipäivänä, ehdokassuoja päättyy em. päivänä. Näitä määräyksiä on sovellettava myös yrityskohtaisena luottamusmiehenä toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen yrityskohtaisen luottamusmiestehtävänsä päättymisen jälkeen. Jos yrityskohtaisen tai työpaikkakohtaisen luottamusmiehen työsopimus on päätetty luottamusmiessopimuksen vastaisesti, työnantajan on suoritettava korvauksena luottamusmiehelle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 :ssä mainitut seikat. 157

161 Luottamusmiehen tehtävät Vapautus työstä Luottamusmiehen pääasiallisena tehtävänä on toimia Rakennusliitto ry:n edustajana työehtosopimuksen soveltamista koskevissa asioissa. Luottamusmies edustaa työntekijöitä työlainsäädännön soveltamista koskevissa asioissa sekä työsääntöihin ja yleensä työnantajan ja työntekijän välisiin suhteisiin liittyvissä kysymyksissä. Luottamusmiehen tehtävänä on myös välittää tietoja työnantajan ja työntekijöiden välillä ja myös osaltaan toimia yrityksen ja henkilöstön välisen neuvottelu- ja yhteistoiminnan kehittämiseksi. Jos syntyy epäselvyyttä tai erimielisyyttä työntekijän palkasta tai muista työsuhteeseen liittyvistä asioista, on luottamusmiehelle annettava kaikki valituksenalaisen tapauksen selvittämiseen vaikuttavat tiedot. Yrityskohtaisella luottamusmiehellä on oikeus saada puolivuosittain tiedot alaisuuteensa kuuluvasta työvoimasta, tämän ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Yrityskohtaisella luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja vuokratyövoiman työnantajista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoiman määrästä. Osapuolet suosittelevat, että ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä annettavat tiedot annetaan yrityskohtaisen luottamusmiehen alaisuuteen kuuluvan työvoiman tuntiansioista ryhmänä seuraavasti: ilman erillisiä lisiä ja korotuksia: aikatyössä urakkatyössä palkkiotyössä yhteensä aika-, urakka- ja palkkiotyössä, erillisine lisineen: ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia ilman ylityökorotuksia yli- ja sunnuntaityökorotuksineen Mikäli työnantajan ja työntekijöiden välillä niin sovitaan, hoitaa yrityskohtainen luottamusmies myös työsuojeluvalvontalain 10 :ssä tarkoitettujen pienempien kuin 10 työntekijän suuruisten työmaiden työsuojeluvaltuutetun tehtävät. Luottamusmiehen estyneenä ollessa toimii hänen varamiehensä luottamusmiehenä. Yrityskohtainen luottamusmies saa edellä mainitut tiedot luottamuksellisina tehtäviensä hoitamista varten. Yrityskohtainen luottamusmies voi käydä hoitamassa luottamusmiestehtäviä työpaikkansa ulkopuolella, mikäli tarve tällaiseen työnantajan edustajan kanssa yhteisesti todetaan. Luottamusmiestehtävien hoitamista varten järjestetään luottamusmiehelle säännöllistä vapautusta seuraavasti: Luottamusmiehen edustama Säännöllisen vapautuksen 158

162 työntekijämäärä: alle 15 määrä: tarpeen mukaan enintään 1 tunti 30 min viikossa tuntia 30 min viikossa tuntia viikossa tuntia 30 min viikossa tuntia viikossa tuntia 30 min viikossa tuntia viikossa Luottamusmies voi olla kokonaan työstä vapautettu, kun hän edustaa vähintään 500 työntekijää. Niissä yrityksissä, missä yrityskohtainen luottamusmies toimii henkilöstöryhmän edustajana YT-lain tarkoittamassa mielessä ja yrityksen henkilöluku on 30 tai enemmän, lisätään hänen edellä sanottua työstä vapautustaan 20 prosentilla. Mikäli luottamusmies on vapautettu säännöllisesti toistuviksi määräajoiksi työstään, tulee hänen hoitaa luottamusmiestehtävät sinä aikana. Kiireellisten asioiden hoitamista varten tulee työnjohdon kuitenkin antaa luottamusmiehelle vapautusta työstään muunakin työn kannalta sopivana aikana. Toimitilat Neuvottelujärjestys Työnantaja osoittaa luottamusmiehelle tämän tehtävien hoitamiseen tarvittavat tilat tarpeellisine toimistotarvikkeineen ottaen huomioon työpaikan olosuhteet. Monistus- ja postituspalvelujen käyttämisestä sovitaan erikseen yrityksessä. Tarvittavien toimistotarvikkeiden käsitteen piiriin kuuluvat myös yrityksessä ja työmaalla yleisesti käytössä olevat atk-laitteet ja niihin liittyvät ohjelmat sekä internet-yhteys (sähköposti). Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon mm. yrityksen ja työmaan koko, luottamusmiehen tehtävien laajuus ja edellyttämä tarve sekä ajankäytön määrä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Työn suorittamista ja sen teknistä järjestelyä koskevissa kysymyksissä tulee työntekijän kääntyä välittömästi työnjohdon puoleen. Ellei työntekijä ole saanut palkkaustaan tai työehtojaan koskevaa asiaa selvitetyksi suoraan työnjohdon kanssa, voi hän saattaa asian luottamusmiehensä hoidettavaksi. Ellei asiaa saada näin selvitetyksi, luottamusmies voi siirtää sen tämän sopimuksen edellyttämissä tapauksissa yrityskohtaiselle luottamusmiehelle. Ellei työpaikalla syntynyttä erimielisyyttä saada paikallisesti ratkaistuksi, noudatetaan työehtosopimuksen mukaista neuvottelujärjestystä. Jos erimielisyys koskee tämän sopimuksen tarkoittaman luottamusmiehen työsuhteen päättämistä, on paikalliset ja liittojen neuvottelut käynnistettävä ja käytävä viipymättä sen jälkeen, kun lakkauttamisen peruste on riitautettu. 159

163 Luottamusmiehelle maksettavat korvaukset Työnantaja korvaa sen ansion, jonka luottamusmies menettää luottamusmiestehtäviä hoitaessaan. Yrityskohtaiselle luottamusmiehelle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti: jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 8-50 työntekijää 32,05 /2 viikon tilijakso työntekijää 40,06 /2 viikon tilijakso yli 100 työntekijää 60,06 /2 viikon tilijakso Työpaikkakohtaiselle luottamusmiehelle maksetaan erilliskorvausta hänen edustamiensa työntekijöiden lukumäärän mukaan seuraavasti: jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta 25 työntekijää tai enemmän 32,05 /2 viikon tilijakso Työpaikkakohtaiselle luottamusmiehelle maksettava korvaus tulee maksettavaksi silloin, kun luottamusmiehen edustamien työntekijöiden lukumäärä ylittää rajan koko tilijakson aikana. Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee aina kunakin vuonna kesäkuun 1. päivänä. Silloin, kun yrityskohtaisen luottamusmiehen varamies hoitaa tämän tehtäviä luottamusmiehen estyneenä ollessa esim. vuosiloman tai sairauden aikana vähintään kahden viikon ajan, maksetaan erilliskorvaus varaluottamusmielelle. Mikäli yrityksessä ei ole toimintaa vähintään kahden viikon ajan esimerkiksi lomautusten, vuosiloman tai näihin verrattavien syiden vuoksi, ei erilliskorvausta makseta. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen. Edellä mainitut korvaukset ovat työssäolon ajalta maksettua palkkaa Luottamusmiehen oikeus osallistua koulutukseen Työnantaja antaa työsuhteen katkeamatta tässä sopimuksessa mainituille luottamusmiehille mahdollisuuden osallistua työturvallisuuteen, rationalisointiin, luottamusmiestoimintaan ja muuhun yhteistyöhön liittyville SAK:n tai Rakennusliitto ry:n järjestämille ja allekirjoittaneiden liittojen hyväksymille enintään yhden kuukauden pituisille kursseille, ellei se aiheuta tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. INFRA ja Rakennusliitto suosittelevat, että kursseille osallistumisesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma. Tuntuva haitta on arvioitavissa vain yksityistapauksissa tai kunkin henkilön tai kurssiajankohdan osalta erikseen. Jos vapaan saaminen evätään, on työnantajan myös ilmoitettava epäämisen syy. Mahdollisten kitkatekijöiden poistamiseksi olisi aikomus osallistumi- 160

164 sesta edellä tarkoitetuille kursseille saatettava mahdollisimman varhain työnantajan tietoon. Ellei henkilön osallistuminen kursseille käy päinsä pyydettynä aikana tuntuvaa haittaa tuottamatta, sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä. Tällaiselle kurssille osallistuminen ei saa aiheuttaa työsuhteen perusteella henkilön tulevien vapaa-ajanvakuutuksen eikä vuosiloma- tai eläketurvaetujen vähenemistä. Luottamusmies voi käydä enintään yksillä kursseilla kalenterivuoden aikana Työsuojeluvaltuutettu Sopimus työsuojeluyhteistoiminnasta Työpaikan käsite Monitoimialayritys Turvallisuuden edistämiseksi työpaikoilla, työsuojelutoiminnalle myönteisen hengen aikaansaamiseksi ja työnantajien, työntekijöiden ja toimihenkilöiden yhteistyön edistämiseksi työsuojelussa, sopijapuolet ovat tehneet työsuojelun valvonnasta annetun lain 23 :n 18 :n 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen. Sopimusta sovelletaan INFRA ry:n jäsenyritysten 2 :n tarkoittamissa työpaikoissa, joissa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää. Sen sijasta mitä 2 momentissa on määrätty, on työpaikalle valittava työsuojeluvaltuutettu vastaavasti, kun työntekijöiden määrä on 10 toimihenkilöasemassa olevat työntekijät mukaan luettuina. Mikäli alle 10 työntekijän työpaikalle työsuojelun valvontalain mukaisesti on valittu työsuojeluvaltuutettu, sovelletaan häneen tämän sopimuksen määräyksiä. Työnantaja ja työntekijät voivat paikallisesti sopia, että työpaikalla tarkoitetaan - yrityksen kiinteää toimipaikkaa ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai - aluekonttoria ja siihen liittyviä yrityksen työskentelypaikkoja tai - vähintään kaksi vuotta kestävää työmaata, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 20 työntekijää saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa. Työpaikan yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet voivat tehdä paikallisen sopimuksen siitä, mitä työpaikalla tarkoitetaan. Mikäli yrityksessä on useampia yhteistoimintaelimiä tai työsuojelutoimikuntia, päätösvalta kuuluu niille yhteisesti. Paikallinen sopiminen edellyttää, että kaikki yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan jäsenet ovat asiasta yksimielisiä. Mikäli paikallisesti ei ole työpaikasta muuta sovittu, tarkoitetaan työpaikalla - 20 tai sitä suuremman työntekijämäärän säännöllistä työskentelyaluetta, joka hallinnollisesti on saman vastaavan työnjohtajan alaisuudessa ja joka toiminnallisesti muodostaa yhden kokonaisuuden. - Työntekijöiden työskennellessä alle 20 työntekijän muodostamissa eri työpaikoissa laajalla alueella, nämä muodostavat yhteisen työpaikan. 161

165 Monitoimialayrityksessä edellä tarkoitettu määräytyy siten, että maa- ja vesirakennusalan toiminnot muodostavat itsenäisen muista toiminnoista erillään olevan kokonaisuuden Yhteistoimintaelimet ja yhteistoimintatehtävät Työsuojeluyhteistoimintaa varten on työpaikalla työnantajan nimeämä yhteistoiminnasta vastaava työsuojelupäällikkö, työntekijöitä ja toimihenkilöitä yhteistoiminnassa edustava työsuojeluvaltuutettu tai milloin nämä ryhmät ovat valinneet kumpikin oman valtuutettunsa, näitä ryhmiä edustavat työsuojeluvaltuutetut, ja näille valitut kaksi varavaltuutettua sekä yksi tai useampia työsuojeluasiamiehiä. Muiden työsuojelua edistävien yhteistoimintaelinten valinnasta sekä tarkoituksenmukaisesta yhteistyömuodosta sovitaan paikallisesti ottaen huomioon työpaikan tai -paikkojen laatu, laajuus, työntekijöiden ja toimihenkilöiden määrä ja tehtävien laatu sekä muut olosuhteet. Työsuojelutoimikunta Mikäli muusta yhteistoiminnasta ei ole paikallisesti sovittu, työpaikalle on perustettava kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan työsuojelutoimikunta. Työsuojelutoimikunnan muodostavat työpaikan työsuojelupäällikkö, toimihenkilöiden nimeämä edustaja sekä työntekijöiden nimeämä työsuojeluvaltuutettu ja ensimmäinen varavaltuutettu. Suuremmasta työsuojelutoimikunnasta sovitaan paikallisesti em. osapuolten välillä. Työsuojelutoimikunta kokoontuu tarvittaessa kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Puheenjohtajan - tai hänen ollessa estyneenä - varapuheenjohtajan tehtävänä on kutsua toimikunta kokoukseen. Lisäksi toimikunta on kutsuttava kokoon, jos työsuojelupäällikkö tai työsuojeluvaltuutettu tai vähintään neljännes työsuojelutoimikunnan jäsenistä sitä ilmoittamaansa asiaa varten pyytää. Yhteistoimintatehtävät Työsuojeluyhteistoiminnassa tulee yhteistoimintamuodosta riippumatta ottaen huomioon työpaikan koko, toiminnan laatu ja muut olosuhteet o laatia vuosittain toimintasuunnitelma ottaen huomioon yrityksen työsuojelua koskeva suunnittelu kehittämisesityksineen, o käsitellä työolosuhteiden tilaa ja kehitystä ja tehdä kehittämisesityksiä, o käsitellä työolosuhteita koskevien työsuojelututkimusten tarvetta, toteuttamista ja seurantaa, o käsitellä työpaikan terveellisyyden ja turvallisuuden tarkkailun järjestämistä, o käsitellä työpaikan sisäisen työsuojelutarkastuksen tarvetta ja tehdä sitä koskevia ehdotuksia ja seurata sen toimeenpanoa, o käsitellä työpaikan työolosuhteisiin vaikuttavia muutos- ja uudistussuunnitelmia, antaa niistä lausuntoja ja seurata niiden toteutumista, o käsitellä ja tehdä esityksiä työsuojeluun liittyvän koulutuksen, työnopastuksen ja perehdyttämisen järjestämiseksi, o käsitellä työterveyshuollon toimeenpanoa ja tehdä esityksiä sen kehittämiseksi, 162

166 o o käsitellä työsuojelua koskevan tiedotuksen järjestämistä työpaikalla, käsitellä muut työsuojelun kannalta tarpeelliset asiat. Työsuojelupäällikkö Työnantajan nimeämän työsuojelupäällikön tulee olla työpaikan laatu ja laajuus huomioon ottaen riittävän perehtynyt työpaikan työsuojelukysymyksiin. Työsuojelupäällikölle tulee tehtäviensä hoitamista varten järjestää riittävät toimintaedellytykset. Työsuojelupäällikön tehtävänä on muiden työsuojeluyhteistoiminnan piiriin kuuluvien tehtävien ohella perehtyä työsuojelua koskeviin säännöksiin, määräyksiin ja ohjeisiin, järjestää ylläpitää ja kehittää työsuojeluyhteistoimintaa, perehtyä työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin työpaikan suunnitelmiin ja olosuhteisiin, seurata niiden kehitystä ja ryhtyä tarpeen vaatiessa toimenpiteisiin havaitsemansa epäkohdan tai puutteellisuuden poistamiseksi, hankkia tarvittavaa työsuojelutietoa ja -materiaalia, tehdä tarvittaessa aloitteita työpaikan sisäisen tarkastustoiminnan järjestämiseksi sekä järjestää tarpeellinen tiedonkulku työntekijöiden, linjaorganisaation ja työterveyshuollon välille. Työsuojeluvaltuutettu Varavaltuutettu Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on edustaa toimialueellaan kaikkia työpaikan työntekijöitä työsuojelua koskevassa yhteistoiminnassa sekä suhteessa työsuojeluviranomaisiin sekä huolehtia työsuojelun valvonnasta annetun lain ja asetuksen mukaan hänelle kuuluvien tehtävien suorittamisesta. Varavaltuutettu hoitaa työsuojeluvaltuutetun ollessa estynyt tälle kuuluvat sellaiset tehtävät, joita ei voida siirtää työsuojeluvaltuutetun esteen päättymisen jälkeen hoidettavaksi. Työsuojeluvaltuutetun tulee antaa työnantajalle ilmoitus estymisestään ja varavaltuutetun tehtävään ryhtymisestä. Varavaltuutettu saa vapautusta säännöllisestä työstään sellaiseksi ajaksi, jonka hän tarvitsee 1 momentissa tarkoitettujen työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten. Muilta osin varavaltuutetulle on työsuojeluvaltuutetun tehtäviä hoitaessaan samat oikeudet ja velvollisuudet kuin työsuojeluvaltuutetulla. Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun valinta Työsuojeluvaltuutetun ja varavaltuutettujen vaali suoritetaan työajan ulkopuolella näiden toimikautta edeltävän vuoden marraskuun 1. päivän ja joulukuun 31. päivän välisenä aikana, ellei työsuojelun valvonnasta annetusta laista muuta johdu. Vaali on toimitettava siten, että kaikilla työpaikan työntekijöillä ja tarvittaessa tämän sopimuksen tarkoittamilla toimihenkilöillä on mahdollisuus ottaa siihen osaa. Työsuojeluvaltuutetun vaalista on lisäksi noudatettava, mitä siitä on laissa erikseen säädetty. 163

167 Lisäksi vaalimenettelyssä noudatetaan soveltuvin osin keskusjärjestöjen työsuojeluvaltuutetun elokuussa 1991 tekemää muistiota. Ellei paikallisesti toisin sovita, huolehtii vaalien toimeenpanemisesta yhteistoimintaelin tai työsuojelutoimikunta ja varsinaisesta vaalitoimituksesta ja äänten laskennasta yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan palkansaajia edustavat jäsenet. Suoritettaessa vaalit lippuäänestyksenä, työnantaja myötävaikuttaa siihen tarvittavien äänestyslippujen, vaaliuurnan ja pöytäkirjojen hankkimiseen. Työsuojeluvaltuutetun ajan käyttö Työsuojeluvaltuutettu on oikeutettu ilman kussakin tapauksessa erikseen etukäteen annettavaa selvitystä saamaan vapautusta työstään työsuojeluvaltuutetulle kuuluvien tehtävien hoitamista varten seuraavan taulukon mukaan: Työsuojeluvaltuutetun edustama työntekijämäärä alle 20 työntekijää Työstä vapautuksen määrä tarpeen mukaan 1 t 30 min viikossa t 30 min viikossa t viikossa *) 9 t 30 min viikossa t viikossa t 30 min viikossa yli t 30 min viikossa *) louhinta- ja murskaustyökohteissa 10 tuntia viikossa Niissä yrityksissä, missä työsuojeluvaltuutettu toimii henkilöstöryhmän edustajana YTlain tarkoittamassa mielessä ja yrityksen henkilöluku on 30 tai enemmän, lisätään hänen edellä sanottua työstä vapautustaan 20 prosentilla. Vapautuksen ajankohdasta on sovittava asianomaisen työnjohdon kanssa, ellei vapautus ole välttämätöntä työpaikalla sattuneen poikkeuksellisen tapahtuman, kuten esim. työtapaturman sattumisen vuoksi. Vapautusta annettaessa on otettava huomioon työn järjestelyyn liittyvät tekijät. Mikäli työsuojeluvaltuutetun toimialue on poikkeuksellisen laaja esim. sen johdosta, että työskentelypisteet sijaitsevat etäällä toisistaan siten, että työsuojeluvaltuutettu joutuu käyttämään runsaasti aikaa eri työskentelypaikkojen välillä kulkemiseen, on tämä vapautuksen määrästä sovittaessa otettava huomioon. Työsuojeluvaltuutetun tulee pitää tehtäviensä suorittamisesta tuntikirjaa, johon on merkittävä tehtävien suorittamisen päivämäärä, laatu ja aika. Tuntikirjan sisältö on esitettävä nähtäväksi yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan tai sen jäsenen pyynnöstä. Työajan ulkopuoliset tehtävät Työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan jäsenen tulee sopia, mikäli mahdollista etukäteen työnantajan kanssa työajan ulkopuolella suoritettavista tehtävistä, ellei tehtävä johdu työsuojeluviranomaisen määräyksestä tai sattuneesta tapaturmasta. 164

168 Työsuojelupäällikön ja -valtuutetun oikeus tutustua asiakirjoihin Toimitilat Säädöskokoelmat Työsuojelupäälliköllä ja -valtuutetulla on oikeus tehtävänsä suorittamista varten saada nähtäväkseen sellaiset asiakirjat ja luettelot, joita työnantajan on pidettävä ja säilytettävä työsuojelua koskevien säännösten ja määräysten mukaan. Hänellä on myös oikeus tutustua työn turvallisuutta ja terveellisyyttä koskeviin lausuntoihin ja tutkimustuloksiin ja saada kaikista edellä tarkoitetuista asiakirjoista jäljennöksiä. Työnantaja järjestää työsuojeluvaltuutetulle paikan, jossa voidaan säilyttää työsuojeluvaltuutetun tehtäviä varten tarvittavat asiakirjat ja toimistovälineet. Milloin työpaikan koko ja laatu sekä valtuutetun tehtävien määrä sitä edellyttävät, työnantaja järjestää hänelle tarkoituksenmukaisen toimitilan. Tehtäviensä hoitamista varten työsuojeluvaltuutetulla on oikeus tarvittaessa käyttää työpaikan tavanomaisia käytössä olevia toimisto- yms. välineitä. Käytännön järjestelyistä sovitaan paikallisesti. Työnantaja hankkii työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja 3 :n 2 momentin tarkoittaman työsuojelutoimikunnan käyttöön näille kuuluvien tehtävien hoitamista varten tarpeelliset lait, asetukset ja muut työsuojelumääräykset. Harkittaessa tarvetta hankkia työsuojeluasiamiehen käyttöön lakeja, asetuksia ja muita työsuojelumääräyksiä otetaan huomioon hänen mahdollisuutensa käyttää työpaikalla tai työkohteessa olevia em. säädöskokoelmia Työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus ja työsuhdeturva Yrityksen työsuojeluvaltuutetun erilliskorvaus Työsuhdeturva Yrityksen työsuojeluvaltuutetulle, joka on Rakennusliitto ry:n jäsen, maksetaan erilliskorvausta sen mukaan montaako työntekijää hän edustaa jälkeen lähinnä alkavan palkanmaksukauden alusta Edustettavien työntekijöiden määrä Euroa / kahden viikon tilijakso 8-50 työntekijää 32, työntekijää 40,06 yli 100 työntekijää 60,06 Korvauksen suuruus määräytyy sen tilanteen mukaan, joka vallitsee aina kunakin vuonna kesäkuun 1. päivänä. Mikäli työntekijä hoitaa useampia edustajantehtäviä, on hän oikeutettu vain yhteen erilliskorvaukseen. Jos työpaikan työvoimaa vähennetään tai lomautetaan taloudellisista tai tuotannollisista syistä, voidaan toimenpide kohdistaa työsuojeluvaltuutettuun vain, jos hänelle ei voida 165

169 tarjota hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muutoin sopivaa työtä hänen toimialueellaan. Työsuojeluvaltuutetusta johtuvasta syystä ei työsuojeluvaltuutettua saa irtisanoa ilman työsopimuslain 7 luvun 10 :n edellyttämää niiden työntekijöiden enemmistön suostumusta, joita hän edustaa. Työsuojeluvaltuutetun työsuhteen purkamisoikeus määräytyy työsopimuslain 8 luvun 1 :stä ilmenevillä perusteilla. Työsuojeluvaltuutetun työsopimuksen purkuperusteita arvioitaessa työsuojeluvaltuutettua ei saa asettaa huonompaan asemaan muihin työntekijöihin nähden. Ehdokas- ja jälkisuoja Tämän kohdan määräyksiä on sovellettava myös asetettuun yritys- tai aluekonttorikohtaiseen työsuojeluvaltuutettuehdokkaaseen, jonka valintaa on kannattanut vähintään yksi yrityksen vaalikelpoinen työntekijä ja jonka asettamisesta on kirjallisesti työnantajalle ilmoitettu. Ehdokassuoja alkaa kuitenkin aikaisintaan kolme viikkoa ennen sovittua vaalipäivää ja päättyy muun kuin valituksi tulleen osalta vaalin tuloksen tultua todetuksi. Mikäli työsuojeluvaltuutetun vaalia ei järjestetä työntekijöistä johtuvasta syystä sovittuna vaalipäivänä, ehdokassuoja päättyy em. päivänä. Tämän pykälän määräyksiä on sovellettava myös yrityskohtaisena työsuojeluvaltuutettuna toimineeseen työntekijään kuusi kuukautta hänen yrityskohtaisen työsuojeluvaltuutettutehtävänsä päättymisen jälkeen. Korvaus sopimuksen vastaisesta työsuhteen päättämisestä Jos työsuojeluvaltuutetun työsopimus on päätetty tämän sopimuksen vastaisesti, on työnantajan suoritettava korvauksena työsuojeluvaltuutetulle vähintään 10 ja enintään 30 kuukauden palkka. Korvauksen suuruutta määrättäessä otetaan huomioon työsopimuslain 12 luvun 2 :n 2 momentissa mainitut seikat. Jos tuomioistuin harkitsee, että edellytykset työsuhteen jatkamiselle tai jo päättyneen työsuhteen palauttamiselle ovat olemassa, eikä työsuhdetta siitä huolimatta jatketa, on tämä otettava erityisen painavana syynä huomioon korvauksen suuruutta määrättäessä. Ansiomenetyksen korvaaminen ja palkkio työajan ulkopuolella suoritetuista tehtävistä Työnantaja korvaa työsuojeluvaltuutetun, työsuojeluasiamiehen ja työsuojelutoimikunnan tai muun sitä vastaavan yhteistoimintaelimen jäsenen sekä sen sihteerin tehtävän hoitamisesta työaikana johtuvan ansionmenetyksen. Sihteerille maksetaan sihteerin tehtävien hoitamisesta lisäksi palkkio siten kuin paikallisesti sovitaan. Ansionmenetyksellä tarkoitetaan sitä palkkaa, jonka työntekijä työssä oltaessa olisi vastaavana aikana ansainnut. Näin ollen on ensin selvitettävä, mitä työtä työntekijä olisi tehnyt ko. tehtävän aikana ja mikä hänen palkkansa tuossa työssä olisi ollut. Mikäli työntekijä olisi ollut aikatyössä, maksetaan hänelle aikatyöpalkkaa juuri sen mukaisesti kuin sitä olisi maksettu työssä oltaessa. Jos työntekijä ilman työsuojelutehtävän aiheuttamaa estettä olisi työskennellyt urakka- tai palkkiopalkkaustyössä, hänelle on maksettava kyseisen palkkaustavan mukainen palkka sen mukaisesti, mitä se työssä oltaessa olisi ollut. Mikäli työntekijä olisi työskennellyt osan ajasta aikatyössä ja osan urakka- tai palkkiopalkkaustyössä, maksetaan hänelle palkka sen palkkausmuodon mukaisesti kuin palk- 166

170 ka olisi työssä oltaessa maksettu. Työnantajan on korvattava työsuojeluvaltuutetulle tämän työaikana suorittamien työsuojelua koskevien tehtävien hoitamisesta aiheutuva ansion menetys Työsuojeluasiamies Tämän sopimuksen 2 :n tarkoittamalla työpaikalla työntekijät voivat työskentelypaikassa, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään 4 tämän sopimuksen piiriin kuuluvaa työntekijää, keskuudestaan valita työsuojeluasiamiehen. Työskentelypaikoilla voivat luottamusmiessopimuksen mukaiset luottamusmiehet toimia työskentelypaikkansa työsuojeluasiamiehinä. Työsuojeluasiamiehen valitsevat työpaikan työntekijät keskuudestaan toimikaudeksi, joka kestää työskentelypaikan keston ajan kuitenkin kerrallaan enintään kaksi vuotta. Työntekijät suorittavat työsuojeluasiamiehen valinnan työskentelypaikassa pidettävässä valintakokouksessa, josta on ilmoitettava vähintään kolme vuorokautta aikaisemmin. Työsuojeluasiamiestä ei saa irtisanoa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamisen vuoksi. Sen mukaan kuin tämän sopimuksen mukaiset tehtävät edellyttävät on työsuojeluasiamiehellä työnjohdon kanssa sopien oikeus saada vapautusta työstään. Mikäli työsuojeluasiamies joudutaan tilapäisesti siirtämään työhön varsinaisen toimialueensa ulkopuolelle, on pyrittävä siihen, ettei siirtäminen kohtuuttomasti haittaa työsuojeluasiamiehen tehtävien hoitamista. Työsuojeluasiamiehen tehtävät Ellei työsuojeluasiamiehen tehtävistä ole paikallisesti toisin sovittu, hänen tehtävänään toimialueellaan on 1. Osallistua tarvittaessa työsuojelua koskevaan tarkastukseen. 2. Osallistua tutkimukseen, jonka toimeenpanemiseen sattuneen tapaturman laatu tai sen mahdollinen vaikutus työsuojelutyön suunnitteluun tai toteuttamiseen antavat aihetta. 3. Tarkkailla työsuojelumääräysten noudattamista ja huomauttaa määräysten rikkomisesta. 4. Ilmoittaa havaitsemistaan epäkohdista ensi sijassa asianomaiselle työnjohdolle ja - milloin se on asian laatuun nähden tarpeellista - työsuojeluvaltuutetulle sekä huomauttaa työsuojelumääräysten noudattamisesta ja havaituista vaaratekijöistä työntekijöille. 5. Pitää yhteyttä toimialueensa työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojelupäällikköön. 167

171 12.3 Työsuojeluvaltuutetun ja luottamusmiehen koulutus ja työnantajan maksamat korvaukset Yhteinen koulutus Työpaikan yhteistoimintaa edistävän koulutuksen järjestävät keskusjärjestöt tai niiden jäsenliitot yhteisesti, keskusjärjestöjen tai niiden jäsenliittojen yhteistoimintaelimet tai työnantaja- ja työntekijäpuoli yhteisesti työpaikalla tai muussa paikassa. Osapuolet toteavat, että yhteinen koulutus yleensä tapahtuu tarkoituksenmukaisimmalla tavalla työpaikkakohtaisesti, jolloin paikalliset olosuhteet tulevat parhaiten huomioonotetuiksi. Työsuojelun yhteistoiminnan peruskurssit ja työsuojeluyhteistyön kannalta tarpeelliset erikoiskurssit ovat tässä tarkoitettua yhteistä koulutusta. Peruskurssille voivat koulutussopimuksen edellytyksin osallistua työsuojelutoimikunnan jäsen, työsuojeluvaltuutettu, varavaltuutettu ja työsuojeluasiamies sekä erikoiskurssille työsuojeluvaltuutettu. Koulutukseen osallistuvalle suoritetaan korvaus seuraavasti: Työajalla: o korvataan koulutuksen aiheuttamat suoranaiset kustannukset ja säännöllisen työajan ansionmenetys o ansionmenetys korvataan sekä kurssi- että matka-ajan osalta Työajan ulkopuolella: o jos koulutus tapahtuu kokonaan työajan ulkopuolella, korvataan suoranaiset kustannukset o työajan ulkopuolella koulutukseen tai sen edellyttämiin matkoihin ei käytetystä ajasta ei suoriteta korvausta Suoranaisilla kustannuksilla tarkoitetaan matkakustannuksia, kurssimaksuja, kustannuksia kurssiohjelman mukaisesta opetusmateriaalista, internaattikurssin täyshoitomaksua sekä muiden kuin internaattikurssien osalta työehtosopimuksen mukaan määräytyviä matkakustannusten korvauksia. Koulutukseen osallistumisesta sovitaan paikallisesti koulutuksen luonteesta riippuen kysymykseen tulevassa yhteistyöelimessä tai työnantajan ja luottamusmiehen kesken. Yhteistä koulutusta koskevia määräyksiä sovelletaan myös osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevaan koulutukseen. Koulutukseen osallistumisesta voidaan sopia myös työnantajan ja asianomaisen henkilön kesken. Osapuolet suosittelevat, että niiden ja jäsenliittojen koulutuslaitokset sekä jäsenliitot ryhtyvät yhteistyössä toimenpiteisiin osallistumisjärjestelmiä ja paikallista sopimista koskevan koulutustarjonnan järjestämiseksi. Osapuolten koulutustyöryhmä seuraa em. koulutustarjonnan toteutumista. 168

172 Ay-koulutus, työsuhteen säilyminen ja ilmoitusajat SAK:n ja sen jäsenliittojen järjestämille kuukauden tai sitä lyhyemmän ajan kestäville kursseille annetaan työntekijöille tilaisuus osallistua työsuhteen katkeamatta. Osapuolet suosittelevat, että kursseille osallistumisesta tehdään vuosittain yhdessä suunnitelma. Ilmoitus aikomuksesta lähteä kurssille on tehtävä mahdollisimman varhain. Milloin kurssi kestää enintään yhden viikon, on ilmoitus annettava vähintään neljä viikkoa ennen kurssin alkua sekä milloin on kysymys pitemmästä kurssista, vähintään kahdeksan viikkoa ennen. Kursseille osallistumisesta ei saa aiheutua tuntuvaa haittaa tuotannolle tai yrityksen toiminnalle. Edellä mainittua haittaa arvioitaessa kiinnitetään huomiota työpaikan kokoon. Kielteisessä tapauksessa ilmoitetaan luottamusmiehelle viimeistään 10 päivää ennen kurssin alkua syy, jonka takia vapaan myöntäminen tuottaisi tuntuvaa haittaa. Tällöin sovitaan muu mahdollinen ajankohta, jolloin kurssille osallistumiselle ei ole estettä. Ennen kuin henkilö osallistuu edellä tarkoitettuun koulutustilaisuuteen, on osallistumisen aiheuttamista toimenpiteistä sovittava työnantajan kanssa sekä nimenomaisesti etukäteen todettava, onko kyseessä sellainen koulutustilaisuus, josta työnantaja suorittaa työntekijälle korvauksia tämän sopimuksen mukaisesti. Samalla on todettava, mikä on näiden korvausten laajuus Korvaukset Kurssilta, joka järjestetään SAK:n tai sen jäsenliittojen koulutuslaitoksissa tai muussa Rakennusliiton organisoimassa koulutustapahtumassa, jonka koulutustyöryhmä tai Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT ovat hyväksynyt, työnantaja on velvollinen maksamaan luottamusmiehelle, yrityskohtaisen luottamusmiehen varamiehelle, työsuojeluvaltuutetulle, -varavaltuutetulle, työsuojelutoimikunnan jäsenelle ja työsuojeluasiamiehelle heidän tehtäviensä edellyttämän koulutuksen osalta korvauksen ansiomenetyksestä, edellä mainituille luottamusmiehille enintään kuukauden ajalta ja työsuojeluluottamustehtävissä oleville enintään kahden viikon ajalta. Lisäksi maksetaan edellisessä kappaleessa tarkoitetuista työntekijöistä kultakin sellaiselta kurssipäivältä, jolta ansionmenetyksen korvausta suoritetaan, kurssista sen järjestäjälle aiheutuvien ruokailukustannusten korvaukseksi keskusjärjestöjen välillä sovittu ateriakorvaus. Edellä tässä kohdassa tarkoitettuja korvauksia työnantaja on velvollinen maksamaan samalle henkilölle vain kerran samasta tai sisällöltään vastaavasta koulutustilaisuudesta Sosiaaliset edut Osallistuminen sopimuksessa tarkoitettuun ay-koulutukseen ei yhden kuukauden rajaan asti aiheuta vuosiloma-, eläke- tai muiden niihin verrattavien etuuksien vähenemistä. 169

173 13 YT-LAKI INFRA-ALALLA 13.1 Yt-lain soveltaminen Soveltaminen ja henkilöstömäärä Yhteistoiminnasta yrityksissä annetulla lailla (yt-laki) edistetään yrityksen ja sen henkilöstön välisiä vuorovaikutuksellisia yhteistoimintamenettelyjä, jotka perustuvat henkilöstölle oikea-aikaisesti annettuihin riittäviin tietoihin yrityksen tilasta ja sen suunnitelmista. Tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Tarkoituksena on myös tiivistää työnantajan, henkilöstön ja työvoimaviranomaisten yhteistoimintaa työntekijöiden aseman parantamiseksi ja heidän työllistymisensä tukemiseksi yrityksen toimintamuutosten yhteydessä. Yt-lakia sovelletaan pääsääntöisesti yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20. Mukaan henkilöstömäärään lasketaan: Toistaiseksi voimassaolevat kokoaikaiset ja osa-aikaiset työsuhteet Määräaikaiset työsuhteet Sijaistettava ja sijainen lasketaan vain kerran (Esimerkiksi äitiysvapaalla oleva ja hänen sijaisensa lasketaan vain yhdeksi henkilöksi) Työntekijä, joka on poissa työstä, eikä hänelle ole palkattu sijaista, lasketaan kuitenkin mukaan, sillä hänen työsuhteensa jatkuu. Osa-aikaiset työsuhteet otetaan huomioon työajan pituudesta riippumatta. Mukaan henkilöstömäärään ei lasketa: Määräaikainen työntekijä, joka työskentelee vain lyhyehkön ajan, kausiluontoisesti tai toimii yrityksen palveluksessa vain poikkeuksellisesti Vuokratyöntekijöitä tai alihankkijan palveluksessa olevia työntekijöitä Yrittäjiä tai osakeyhtiön toimitusjohtajaa tai yrityksen johtotehtävissä olevia osaomistajia, joilla on merkittävä omistusosuus. Seuraavia yt-lain velvoitteita sovelletaan vain yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 30: 15 : Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt: o työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, tarvittaessa henkilöstö- tai ammattiryhmittäin taikka työtehtävittäin eriteltyinä; o työhöntulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot; sekä o yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana. 17 :n 3 ja 4 momentti: Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely: o Henkilöstöryhmien edustajan oikeus vaatia työnantajan harkitseman vuokratyösopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa, paitsi tilanteessa, jossa tarkoituksena on teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka 170

174 asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista. 18 : Yrityksen sisäinen tiedottaminen: o Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt. 19 : Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely: o o o naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tarkoitettu tasaarvosuunnitelma naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi, kun suunnitelma on tarkoitus ottaa henkilöstösuunnitelman osaksi; ennen työterveyshuoltolain tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät; o sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely; o henkilöstörahastolaissa tarkoitetun henkilöstörahaston perustaminen ja henkilöstörahastoeriä kerryttävä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmä sekä mainitusta järjestelmästä luopuminen ja henkilöstörahaston purkaminen. 27 :n 1 momentin 2 4 kohdat: Sopiminen ja henkilöstön päätökset / Neuvottelualoite ja käsiteltävät asiat o Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi esittää neuvottelualoitteen neuvotellakseen ja sopiakseen seuraavista asioista: yrityksessä tai sen osassa noudatettavista työsäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista aloitetoiminnan säännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista; työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista, osuuksien määrittämisestä henkilöstöryhmittäin sekä asuntojen jakamisesta, lukuun ottamatta yrityksen johdon käyttöön tarkoitettuja asuntoja; Yrityksessä, jossa on säännöllisesti vähemmän kuin 20 työntekijää, noudatetaan työsopimuslain 9 luvun 2 ja 3 :n säännöksiä: Työntekijän kuuleminen o Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen henkilösyyllä tai purkaa työsopimuksen koeajan perusteella tai erittäin painavasta syystä, työnantajan on varattava työntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi työsopimuksen päättämisen syistä. Työntekijällä on oikeus häntä kuultaessa käyttää avustajaa. Työnantajan selvitysvelvollisuus o o Ennen kuin työnantaja irtisanoo työsopimuksen taloudellisella ja tuotannollisella perusteella, työnantajan on selvitettävä irtisanottavalle työntekijälle irtisanomisen perusteet ja vaihtoehdot sekä työ- ja elinkeinotoimistolta saatavat työvoimapalvelut niin hyvissä ajoin kuin mahdollista. Jos irtisanominen kohdistuu useaan työntekijään, selvitys voidaan antaa työntekijöiden edustajalle tai jollei tällaista ole valittu, työntekijöille yhteisesti. 171

175 Sopimisoikeus Työmarkkinajärjestöillä on laajat oikeudet sopia yt-lain säädöksistä tekemillään sopimuksilla. Sopimuksilla voidaan joko lisätä tai vähentää yt-laissa olevia työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Yksittäisillä työnantajilla ei sen sijaan ole oikeutta sopia lain säännöksistä poikkeavasti työntekijöille epäedulliseen suuntaan. Laillisesti ei voida sopia esimerkiksi yleisesti siitä, että yrityksessä ei noudateta lainkaan laissa mainittuja vähimmäisneuvotteluaikoja jne. On kuitenkin mahdollista sopia käynnissä olevissa yksittäisissä työvoiman käytön vähentämisneuvottelussa esimerkiksi siitä, että vähimmäisneuvotteluaikaa ei noudateta tai joltain osin poiketaan näihin neuvotteluihin kuuluvista muodollisuuksista. Näin voidaan sopia joko ao. henkilöstöryhmän edustajan tai yksittäisen työntekijänkin kanssa. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on sovittu, että silloin, kun kyseessä on alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelu, tuotannollisin ja taloudellisin perustein toimeenpantavat lomautukset tai irtisanomiset eivät kuulu yhteistoimintalain mukaisten neuvotteluvelvoitteiden eivätkä työsopimuslain 5 luvun 3 :n ja 9 luvun 3 :n mukaisten selvitysvelvoitteiden piiriin. Tällöin työnantajan tulee lomautus- tai irtisanomisilmoitusta antaessaan selvittää työntekijälle toimenpiteet, perusteet, vaikutukset ja vaihtoehdot. Toimenpiteestä tulee ilmoittaa mahdollisimman pian työntekijää edustavalle luottamusmiehelle. Yhteistoimintalakia ja työsopimuslain 5 luvun 3 :ää ja 9 luvun 3 :ää sovelletaan sen sijaan yrityksen tavanomaisesta toiminnasta poikkeavaan päätökseen, jolla on henkilöstövaikutuksia pääsääntöisesti useassa työkohteessa Yhteistoiminnan osapuolet Yleissäännös Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yhteistoimintaneuvotteluissa ovat osallisina työntekijä, jota yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee ja hänen esimiehensä tai henkilöstöryhmän tai sen osan edustaja (luottamusmies) tai asianomaisten henkilöstöryhmien edustajat (työntekijöiden ja toimihenkilöiden luottamusmiehet) sekä kulloinkin käsiteltävässä asiassa toimivaltainen työnantajan edustaja Neuvottelut yhtä työntekijää koskevassa asiassa: Osallisia neuvotteluissa ovat se työntekijä, jota käsiteltävä asia koskee ja hänen esimiehensä tai vaihtoehtoisesti tätä työntekijää edustava henkilöstön edustaja ja työnantajan edustaja. Määrättyä työntekijää koskeva asia käsitellään ensisijaisesti työnantajan ja tämän henkilön välillä. Jos työntekijä häntä koskevassa asiassa sitä vaatii, on asiasta neuvoteltava työnantajan ja asianomaisen henkilöstön edustajan kanssa. Yksi neuvottelutaso riittää: ei tarvitse neuvotella ensin esimies-alaistasolla ja tämän jälkeen vielä henkilöstön edustajan ja työnantajan edustajan välillä. Neuvottelut useita työntekijöitä koskevassa asiassa: Jos neuvoteltava asia koskee yrityksen jonkin toimintayksikön tai työosaston työntekijöitä yleisesti, asia käsitellään asianomaisen henkilöstön edustajan kanssa. 172

176 Jos asia on niin laaja, että se koskee useampaa henkilöstöryhmää, on neuvottelu järjestettävä yhteisessä kokouksessa, johon osallistuu edustaja kustakin henkilöstöryhmästä, ellei asiaa ole tarkoitus käsitellä neuvottelukunnassa. Liikkeen luovutuksen ja sulautumisen tai jakautumisen yhteydessä osapuolena voi olla myös luovutuksensaaja tai vastaanottava yritys jo ennen luovutuksen tapahtumista. Henkilöstöryhmien edustajat Henkilöstöryhmien edustajina ovat joko työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain nojalla valittu luottamusvaltuutettu. Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee myös työntekijöiden turvallisuutta ja terveyttä henkilöstöryhmää edustaa myös työsuojeluvaltuutettu. Jos yrityksen jonkin henkilöstöryhmän enemmistöllä ei ole oikeutta osallistua luottamusmiehen valintaan, tähän enemmistöön kuuluvat työntekijät voivat valita keskuudestaan enintään kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhteistoimintaedustajan, jos heidän enemmistönsä näin päättää. Vaalin tai muun valintamenettelyn järjestävät edellä tarkoitettuun enemmistöön kuuluvat työntekijät siten, että kaikilla tähän enemmistöön kuuluvilla tulee olla tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Henkilöstöryhmän työntekijöillä on oikeus valita keskuudestaan yhteistoimintaedustaja myös, jos he eivät ole valinneet luottamusmiestä tai luottamusvaltuutettua. Vaali tai muu valintamenettely on järjestettävä niin, että kaikilla henkilöstöryhmään kuuluvilla työntekijöillä on tilaisuus osallistua yhteistoimintaedustajan valintaan. Jos jonkin henkilöstöryhmän työntekijät eivät ole valinneet tai yksittäistapauksessa valitse keskuudestaan edustajaa, työnantaja voi täyttää yhteistoimintavelvoitteensa neuvottelemalla kaikkien tähän henkilöstöryhmään kuuluvien työntekijöiden kanssa yhdessä. Yritysten henkilöstöryhmiä ovat yleensä työntekijät, toimihenkilöt ja ylemmät toimihenkilöt. Rajat määräytyvät yleensä työehtosopimusten mukaisesti. Kaikilla näillä on oikeus valita edustajansa neuvotteluihin, joissa käsitellään kaikkia henkilöstöryhmiä koskevia asioita. Työntekijät muodostavat yhden henkilöstöryhmän siinäkin tapauksessa, että työnantaja on sidottu heidän osaltaan useampaan työehtosopimukseen. Mikäli neuvoteltava asia koskee myös ylempiä toimihenkilöitä, myös heillä on oltava edustus neuvotteluissa. He voivat joko valita oman edustajansa tai vaihtoehtoisesti asiasta on neuvoteltava kaikkien ylempien toimihenkilöiden kanssa. Yhteinen kokous ja neuvottelukunta Jos yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee yhtä useampaan henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä, se käsitellään työnantajan ja asianomaisten henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa. Asia voidaan sopia käsiteltäväksi myös työnantajan ja kaikkien henkilöstöryhmien asianomaisten edustajien yhteisessä kokouksessa. Työnantaja ja henkilöstöryhmien edustajat saavat sopia, että yrityksessä tai sen eri osissa käsitellään tässä laissa tarkoitetun yhteistoiminnan piiriin kuuluvat asiat työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä neuvottelukunnassa. 173

177 Neuvottelukunnasta tehtävästä sopimuksesta tulee käydä ilmi ainakin neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat, neuvottelukunnan kokoonpano ja neuvottelukunnan toimikauden pituus. Neuvottelukunnan henkilöstöjäsenten toimikausi on kaksi vuotta, jollei muusta toimikaudesta ole sovittu. Sopimus neuvottelukunnasta voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei muuta sovita Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot (yt-lain 3 luku) Tiedot yrityksen taloudellisesta tilasta Palkkatiedot Työnantajan tulee antaa henkilöstöryhmien edustajille: 1) julkisen osakeyhtiön tilinpäätös tai tulostiedot välittömästi sen jälkeen, kun ne on annettu julkisuuteen, ja muun yrityksen tilinpäätös viimeistään, kun se on vahvistettu tai, jos tilinpäätöstä ei vahvisteta, kun veroilmoitus on annettava 2) vähintään kaksi kertaa tilikauden aikana yhtenäinen selvitys yrityksen taloudellisesta tilasta, josta käyvät ilmi ainakin yrityksen tuotannon, palvelu- tai muun toiminnan kehitysnäkymät o o tuotantomäärät, tuotantorakenne ja kehitysnäkymät yrityksen tuottamat palvelut, markkinaosuudet ja markkinoinnin kehitysnäkymät työllisyyden kehitysnäkymät o tilauskanta, palveluiden kysyntä, yleiset työllisyysnäkymät ja henkilöstön määrän mahdolliset muutostarpeet kannattavuuden kehitysnäkymät o katetuotto, pääoman tuotto kustannusrakenteen kehitysnäkymät o tuloslaskelman rakenteeseen perustuva kustannusten jaottelu Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä selvityksestä ilmenevät kehitysnäkymät yrityksen koko henkilöstölle noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta alle 30, työnantaja voi esittää selvityksen yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Työnantajan on viipymättä tiedotettava muutokset, jotka poikkeavat olennaisesti selvityksissä esitetystä kehityksestä. Yt-lain nojalla työnantajan on annettava kerran vuodessa kunkin henkilöstöryhmän edustajalle tilastotiedot hänen edustamansa henkilöstöryhmän kaikille työntekijöille maksetuista palkoista. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava henkilöstöryhmän palkkatiedot eriteltyinä ammattiryhmittäin. Henkilöstöryhmien edustajille annettavien palkkatietojen henkilöstö- tai ammattiryhmittely on laadittava niin, että siitä ei käy ilmi yksittäisen työntekijän palkkatietoja. Työehtosopimuksissa on määräyksiä palkkatietojen antamisvelvollisuudesta. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen mukaan yrityskohtaisella luottamusmiehellä on oikeus saada puolivuosittain tiedot alaisuuteensa kuuluvasta työvoimasta, tämän ansiota- 174

178 sosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä. Yrityskohtaisella luottamusmiehellä on oikeus saada tiedot toimialueellaan toimivista aliurakoitsijoista ja vuokratyövoiman työnantajista ja niiden palveluksessa työpaikalla olevasta työvoiman määrästä. Liitot suosittelevat, että ansiotasosta sekä sen koostumuksesta ja kehityksestä annettavat tiedot annetaan yrityskohtaisen luottamusmiehen alaisuuteen kuuluvan työvoiman tuntiansioista ryhmänä seuraavasti: o ilman erillisiä lisiä ja korotuksia: aikatyössä urakkatyössä palkkiotyössä yhteensä aika-, urakka- ja palkkiotyössä, o erillisine lisineen: ilman yli- ja sunnuntaityökorotuksia ilman ylityökorotuksia yli- ja sunnuntaityökorotuksineen Tiedot yrityksen työsuhteista Työnantajan on annettava neljännesvuosittain henkilöstöryhmien edustajille heidän pyynnöstään selvitys yrityksen määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa olevien työntekijöiden määristä. Selvitys yrityksen ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteista Työnantajan on vuosittain esitettävä henkilöstöryhmien edustajille heidän pyynnöstään selvitys yrityksessä sovellettavista periaatteista vuokratyöntekijöiden käyttämisestä. Selvityksestä tulee käydä ilmi työkohteet ja työtehtävät sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Jos ulkopuolisen työvoiman käytöstä aiheutuu henkilöstövaikutuksia yrityksessä, noudatetaan lisäksi, mitä yt-lain 6 ja 8 luvussa säädetään (ks ja 13.8). Henkilöstöryhmien edustajien oikeus lisäselvityksiin Saatuaan edellä luetellut tiedot tai selvitykset, henkilöstöryhmien edustajilla on oikeus esittää työnantajalle tarkentavia kysymyksiä. Työnantajan on esitettävä vastauksensa näihin kysymyksiin kohtuullisen ajan kuluessa Yrityksen yleiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet (yt-lain 4 luku) Yt-lain 4 luvun mukaiset suunnitelmat, periaatteet ja tavoitteet Työhönotossa noudatettavat periaatteet ja käytännöt Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä: 1) työhönotossa noudatettavat yleiset periaatteet ja menetelmät, tarvittaessa henkilöstö- tai ammattiryhmittäin taikka työtehtävittäin eriteltyinä, 2) työhöntulijalle työpaikkaan ja yritykseen perehtymiseksi annettavat tarpeelliset tiedot sekä 3) yrityksessä noudatettavat periaatteet ja käytännöt siitä, mitä tietoja työntekijästä kerätään työhönoton yhteydessä ja työsuhteen aikana. 175

179 Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely Yhteistoimintamenettelyssä on käsiteltävä vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet. Työnantajan harkitessa sopimusta vuokratyövoiman käytöstä, siitä tulee ilmoittaa niille henkilöstöryhmien edustajille, joiden edustamien työntekijöiden työhön vuokrattavien työntekijöiden tekemä työ vaikuttaisi. Henkilöstöryhmien edustajille annettavasta ilmoituksesta tulee käydä ilmi vuokrattavien työntekijöiden määrä, heidän työtehtävänsä ja työkohteensa, sopimuksen kestoaika sekä ajanjakso tai -jaksot, joina mainittua työvoimaa käytetään. Saatuaan ilmoituksen asianomaisen henkilöstöryhmän edustajalla on oikeus viimeistään työnantajan ilmoitusta seuraavana toisena työpäivänä vaatia työnantajan harkitseman sopimuksen käsittelemistä yhteistoimintaneuvotteluissa. Yhteistoimintaneuvottelut on käytävä viikon kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Työnantaja ei saa yhteistoimintaneuvottelujen aikana tehdä käsiteltävää sopimusta vuokrattavien työntekijöiden käyttämisestä. Henkilöstöryhmän edustaja ei kuitenkaan voi vaatia yhteistoimintaneuvotteluja, jos tarkoituksena on teettää vuokrattavilla työntekijöillä työtä, jota yrityksen työntekijät eivät vakiintuneen käytännön mukaan suorita, tai jos kysymyksessä on sellainen lyhytaikainen ja kiireellinen työ taikka asennus-, korjaus- tai huoltotyö, jonka teettäminen yrityksen työntekijöillä ei ole mahdollista. Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksessa on sovittu, että vuokratyövoiman käyttöä ei tarvitse käsitellä yhteistoimintamenettelyssä, jos vuokratyöntekijöitä on tarkoitus ottaa vähintään viikoksi tai enintään kahdeksi kuukaudeksi työhuippujen tasaamiseen tai muutoin ajallisesti tai laadullisesti rajoitettuihin tehtäviin, joita työ kiireellisyyden, rajoitetun kestoajan, ammattitaitovaatimusten, erikoisvälineiden tai muiden vastaavien syiden vuoksi ei voida teettää omilla työntekijöillä. Muutoin vuokratyövoiman käytön periaatteista ja menettelytavoista sovitaan yt-menettelyssä. Yrityksen sisäinen tiedottaminen Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä yrityksen sisäisen tiedotustoiminnan periaatteet ja käytännöt. Muuhun lainsäädäntöön perustuvien suunnitelmien, periaatteiden ja käytäntöjen käsittely Yhteistoimintaneuvotteluissa tulee käsitellä: 1) naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain tarkoitettu tasaarvosuunnitelma naisten ja miesten välisen tasa-arvon edistämiseksi, kun suunnitelma on tarkoitus ottaa henkilöstösuunnitelman osaksi; 2) ennen työterveyshuoltolaissa tarkoitetun päihdeohjelman hyväksymistä työtehtävät, joissa työnhakija tai työntekijä on joko velvollinen antamaan tai voi suostumuksensa perusteella antaa huumausainetestiä koskevan todistuksen työnantajalle; 3) työntekijöihin kohdistuvan kameravalvonnan, kulunvalvonnan ja muun teknisin menetelmin toteutettavan valvonnan tarkoitus, käyttöönotto ja näissä käytettävät menetelmät; 4) sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä työntekijän sähköpostin ja muuta sähköistä viestintää koskevien tietojen käsittely; 176

180 5) henkilöstörahastolaissa tarkoitetun henkilöstörahaston perustaminen ja henkilöstörahastoeriä kerryttävä tulos- tai voittopalkkiojärjestelmä sekä mainitusta järjestelmästä luopuminen ja henkilöstörahaston purkaminen. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma Yt-lain velvoitteet Yrityksessä on laadittava yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työntekijöiden ammatillisen osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla ilmeisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmasta tulee käydä ilmi yrityksen koko huomioon ottaen ainakin: 1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä; 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä; 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta; 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä; sekä 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee kiinnittää huomiota: 1) ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeisiin; 2) keinoihin ja mahdollisuuksiin, joilla työntekijät voisivat tasapainottaa työtä ja perheelämää; 3) osatyökykyisten työllistämisen periaatteisiin; sekä 4) joustaviin työaikajärjestelyihin. Yrityksessä, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä säännöllisesti on vähintään 20 mutta vähemmän kuin 30, voidaan henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kanssa sopia, että edellä tässä pykälässä tarkoitetut asiat käsitellään yrityksen koko henkilöstölle järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa. Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, on henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tehtävä tarvittavat muutokset yt-lain 8 luvun mukaisen (ks. 13.8), irtisanomisia koskevan yhteistoimintamenettelyn yhteydessä. Ohjeita henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen Työntekijöiden osaamisen kehittämistä koskevat uudet lait, laki taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä ja laki koulutuksen korvaamisesta, tulivat voimaan vuoden 2014 alusta. Samalla yhteistoimintalaissa tuli voimaan uusia henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa koskevia säännöksiä. Muutosten myötä työnantaja voi saada taloudellista tukea työntekijöidensä koulutukseen, kun työpaikalla on laadittu koko henkilöstön koulutustarpeiden selvittämiseen perustuva koulutussuunnitelma. 177

181 Yhteistoimintalain mukaan henkilöstö- ja koulutussuunnitelma on pakollinen vuosittain päivitettävä asiakirja kaikissa vähintään 20 työntekijän yrityksissä. Alle 20 työntekijän yrityksissä koulutussuunnitelman laatiminen on vapaaehtoista, mutta työnantajan on pyydettäessä keskusteltava työntekijöiden tai henkilöstön edustajan kanssa ammatillisen osaamisen kehittämisestä. Mikäli yritys haluaa veroedun, myös alle 20 työntekijän yrityksissä on laadittava koulutussuunnitelma. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmat laaditaan samassa yhteistoimintamenettelyssä. Kun suunnitelma laaditaan ensimmäistä kertaa, vaatii se yleensä henkilöstön toiveiden ja mielipiteiden, eri henkilöstöryhmien kantojen, koulutus, työ ja työaikajärjestelyjen ja muiden vastaavien mahdollisuuksien selvittämistä. Koulutuksen on vastattava ammatillisen osaamisen ylläpito- ja kehittämistarpeeseen, työn ja työtehtävien vaatimukset huomioiden sekä ennakoitava muuttuvia osaamistarpeita ja tehtäviä. Koulutuksen tulee kestää vähintään tunnin kerrallaan, sijoittuen työaikaan tai aikaan, jolta työnantajalla on palkanmaksuvelvollisuus. Suunnitelman tulee kattaa koko henkilöstö ja ottaa huomioon kaikkien työntekijöiden ammatillisen osaamisen kehittäminen, jotta heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy työelämän muutoksia vastaavasti. Perehdytys ei ole koulutusta, vaan osa työrutiineja. Koulutus, johon työnantaja voi saada taloudellista tukea voi olla lisä ja täydennyskoulutusta tai esimerkiksi koulutusta, joka koskee työskentelytapojen kehittämistä vastaamaan muuttuneita tuotantomenetelmiä. Myös lakisääteinen koulutus (esimerkiksi työturvallisuuskortti, tulityökortti, kuljettajien direktiivipäivät jne.) on verovähennykseen oikeuttavaa koulutusta. Toteutustapana voi olla työnantajan tai muun organisaation järjestämä kurssi tai sisäinen koulutus, kuten työn edellyttämä kielikoulutus, uuden teknologian käyttöön ottoon liittyvänä kurssi tai työtehtäviin liittyvä seminaari. Koulutus voi olla myös tutkintoon johtavaa, mutta sitä ei edellytetä. Työnantajalla on oikeus korvaukseen enintään kolmelta koulutuspäivältä vuodessa työntekijää kohden. Koulutuspäiväksi katsotaan vähintään kuusi tuntia yhtäjaksoisesti kestävä koulutus tai kalenterivuoden aikana yhteensä vähintään kuusi tuntia kestänyt koulutus (esim. 6 x 1h). Jokaista työntekijää ei tarvitse kouluttaa joka vuosi, vaan koulutukseen osallistuvat valikoituvat koulutussuunnitelmassa esiin tulevien tarpeiden, niiden kiireellisyyden ja aikataulutuksen mukaan. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmassa tulee käsitellä: 1) yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä 2) periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä 3) yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta 4) arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä sekä 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. 178

182 1) Yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä Suunnitelman pohjaksi kirjataan tiedot henkilöstörakenteesta ja -määrästä, toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määristä ja arviot niiden kehityksestä. Esim. henkilöstöryhmittäin (työntekijä, toimihenkilö, ylempi toimihenkilö) tehtävän rakenteen lisäksi voi olla tarpeen käyttää myös muunlaista ryhmittelyä. Näitä voivat olla henkilöstön määrä eri työpisteissä, työtehtävissä, työaikamuodoissa, henkilöstön ikärakenne tai tasa arvosuunnitelmasta ilmenevä sukupuolirakenne jne. Näin voidaan tehokkaammin löytää toimenpiteitä vaativia ongelmakohtia ja niiden ratkaisuja. On syytä huomioida esimerkiksi eläköitymiset ja niiden mahdollisesti aiheuttamat rekrytointitarpeet. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan tulee sisällyttää arvio siitä, miten henkilöstön määrä ja rakenne, mukaan lukien määräaikaisten työsopimusten määrä, kehittyvät tulevaisuudessa. Koska henkilöstösuunnitelma on päivitettävä vuosittain, tarkasteluaika on vuoden mittainen. Arviossa tulevat huomioon otettaviksi sellaiset henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimishetkellä ennakoitavissa olevat yrityksen toiminnan muutokset, joilla on henkilöstövaikutuksia, kuten esimerkiksi yrityksen toiminnan laajentamiset ja supistamiset, kone- ja laitehankinnat, tuotannon ja palvelurakenteen muutokset sekä työn uudelleenjärjestelyt. Arviossa pyritään ennakoimaan myös sijaisten tai muun määräaikaisen työvoiman tarve. Huom: Toimihenkilöiden osalta alalla tavanomaisen työvoimatarpeen vaihtelun perusteella toteutettavien lomautusten ja irtisanomistenosalta ei tarvita erillistä ytmenettelyä, mikäli työvoimatarve ja arvio sen muutoksista on käsitelty henkilöstösuunnitelmassa. Tällöin henkilöstösuunnitelman on oltava laajempi kuin pelkkä koulutussuunnitelma ja siinä on käsiteltävä työvoimatarve esimerkiksi urakoittain jaoteltuna. Esimerkiksi: Yrityksessä työskentelee säännönmukaisesti xx työntekijää, xx toimihenkilöä ja xx ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä vaihtelee työtilanteen mukaan. Pääsääntöisesti käytetään voimassa olevassa työsopimuksia. Määräaikaisia työsopimuksia käytetään perustellusta syystä esimerkiksi sijaisuuksien hoitamisessa tai ruuhkahuippujen tasaamisessa. Myös tiettyä työmaata koskien voidaan palkata määräaikaisia työntekijöitä. Vuonna 2013 määräaikaisia työsopimuksia oli xx kappaletta. 2) Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä Työsuhdemuodot tulee ymmärtää laajasti. Osa- ja määräaikaisuuksien lisäksi otetaan huomioon myös uudet työnteon muodot, kuten etätyö Lisäksi on käsiteltävä lyhennettyyn työaikaan tai osa aikaeläkkeeseen sovelletut periaatteet. 179

183 Jos työpaikalla ei ole lainkaan määrä tai osa aikaisia tai etätyöntekijöitä, riittää maininta asiasta ja kirjaus siitä missä tilanteissa, ja miten näitä työmuotoja voidaan tulevaisuudessa käyttää. Voidaan huomioida myös esimerkiksi työajan joustavuuteen liittyviä asioita, kuten keskimääräinen työaika tai mahdollisuus vaihtaa ylitöitä vapaaksi Esimerkiksi: Osa-aikatyön ja lyhennetyn työajan tekemismahdollisuudet selvitetään tapauskohtaisesti. Osa-aikatyön tekemiseen esimerkiksi perhesyistä suhtaudutaan myönteisesti, jos osaaikatyöhön siirtymiseen liittyvät järjestelyt pystytään tekemään. Työn luonteen vuoksi etätyö ei ole mahdollista. Konttorityöntekijöiden etätyömahdollisuuksia selvitetään tapauskohtaisesti. 3) Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Suunnitelmassa tulee käsitellä periaatteet, joilla säilytetään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkyky ja työmarkkinakelpoisuus sekä periaatteet osatyökykyisten työllistämisestä. Ikääntyvien työntekijöiden erityistarpeet, keinot työn ja perhe elämän tasapainottamiseen sekä joustavat työaikajärjestelyt tulee niin ikään huomioida. Työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyyn ja työntekijöiden ikääntymiseen on syytä varautua mm. työympäristön suunnittelussa, koulutuksessa ja työhyvinvointitoimissa jo ennakoivasti, vaikka työpaikalla ei suunnitelman laatimishetkellä olisi yhtään kyseiseen ryhmään kuuluvaa työntekijää. Parannusehdotuksia tulee kerätä työntekijöiltä, tarvittaessa työterveyshuollon ja koulutuksen asiantuntijoita apuna käyttäen. Samalla voidaan huomioida mahdollisuudet osatyökykyisten työllistämiseen. Jos nämä seikat on huomioitu työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa, voidaan viitata siihen tai sopia toimintasuunnitelman päivittämisestä tältä osin. Työntekijän lähtökohdista joustavilla työaikajärjestelyillä voidaan helpottaa sekä ikääntyvien, että perheellisten työssäjaksamista ja osallistumista työelämään. Jos joustoja ei vielä ole, tai niiden perusteet tai käyttö on epäselvää, voidaan mahdollisuudet tasapuolisten ja oikeudenmukaiseksi koettujen työaikajoustojen käyttöön selvittää yhdessä. Jos yrityksessä on otettu käyttöön työmarkkinakeskusjärjestöjen julkaistuun yhteiseen malliin perustuva ikäohjelma, suunnitelmassa voidaan viitata siihen (linkki keskusjärjestöjen yhteiseen malliin: Esimerkiksi: Kaikkien yrityksen työntekijöiden työkykyä tuetaan vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Työpaikkaselvityksissä ja vaarojen ja haittojen arviointiselvityksissä kartoitetaan työpaikkojen vaara- ja riskitekijät ja arvioidaan ennaltaehkäisevästä näkökulmasta henkilöstöä kuormittavat tekijät. Kaikille uusille työntekijöille tehdään terveystarkastus. Lisäksi tehdään määräaikaistarkastukset. 180

184 Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyössä toteutetuilla ehkäisevillä toimenpiteillä vaikutetaan työntekijöiden jaksamiseen työuran kaikissa vaiheissa ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden työntekijöiden työssä jaksamista. Työterveyshuollossa seurataan ja edistetään mahdollisten osatyökuntoisten työntekijöiden terveydentilaa ja työssä selviytymistä. Yrityksessä on käytössä varhaisen tuen toimintamalli, jonka tarkoituksena on havaita mahdolliset työ- ja toimintakyvyn ongelmat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. 4) Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä Koulutussuunnitelman pohjaksi tulee kartoittaa työnantajalla jo olevat tiedot työntekijöiden pohjakoulutuksesta, mahdollisista täydennyskursseista ja muuttuneista työtilanteista (esim. onko määräaikaisia on vakinaistettu tai osa aikaisia kokoaikaistettu jne.). Kokemuksen ja omaehtoisen opiskelun tuottamat tiedot ja taidot tulee myös huomioida. Koulutussuunnitelma voidaan laatia muusta suunnitelmasta erilliseksi asiakirjaksi tai se voi sisältyä samaan asiakirjaan. Suunnitelmaa varten on hyvä selvittää myös työntekijöiden omat näkemykset työtilanteestaan ja koulutustarpeestaan. Esim. Työpaikalla esiintyvä jatkuva kiire tai yli ja lisätyöt, työn organisoinnin tai lisähenkilöstön tarve. Työntekijöillä voi olla esimerkiksi toiveita vaativammista tehtävistä, vakinaistamisesta, koko tai osa aikaistamisesta, tai erilaisia kehittymistoiveita. Myös mahdolliset havaitut ongelmakohdat koulutuksessa, tietoon tulleet uudet koulutusvaihtoehdot jne. ovat mahdollisia selvityskohteita. Henkilöstö ja koulutussuunnitelmassa on otettava huomioon ennakoitavat, yrityksen toiminnassa tapahtuvat muutokset, joilla todennäköisesti on henkilöstön rakennetta, määrää tai ammatillista osaamista koskevaa merkitystä. Eläkkeelle siirtyvien tietotaidon siirtäminen nuoremmille ja vanhempien työntekijöiden ammattitaidon päivittämiseen varautuminen unohtuu usein työpaikoilla. Jos on todennäköistä, että tulevaisuudessa tapahtuu henkilöstön asemaan vaikuttavia yrityksen tai sen osan lopettamisia, laajentamisia ja supistamisia, koneja laitehankintoja, tuotannon ja palvelurakenteen muutoksia ja työn uudelleen järjestelyjä on myös näihin varauduttava. Varautuminen voi tarkoittaa esimerkiksi uusia työ ja työaikajärjestelyjä, työnkiertoa, uusien työtehtävien vaatimaa lisä ja täydennyskoulutusta tai lisähenkilöstön palkkaamista. Henkilöstön ammatillinen osaaminen ja sen vaatimuksissa tapahtuvat muutokset sekä niiden syyt on arvioitava. Arvioon perustuen laaditaan vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä. Henkilöstö voidaan jakaa esimerkiksi ammattiryhmittäin tai työtehtävien taikka koulutustason mukaan. Ryhmäkohtainen tarkastelu merkitsee myös sitä, että koulutussuunnitelmassa ei käsitellä yksittäisten työntekijöiden osaamisen kehittämistarpeita. 181

185 Tavoitteena on löytää keinot henkilöstön kouluttamiseen siten, että heidän ammattitaitonsa säilyy ja kehittyy, ja että he selviytyvät muuttuvista työtehtävistä ja voivat työllistyä myös pitkällä aikavälillä. Koulutuksen tarvetta, kohderyhmiä sekä sisältöä mietittäessä on huomioitava työntekijöiden yhdenvertaisuus ja tasapuolinen kohtelu. Suunnittelussa tulee arvioida keitä muutokset koskevat, vaativatko ne täydennyskoulutusta, missä ryhmissä tarve on suurin tai kiireellisin, ja voiko osa, määräaikais- tai ulkopuolisen työvoiman käyttöä vähentää tai lopettaa palkkaamalla ja kouluttamalla henkilöitä uusiin tehtäviin. Tarkoituksena ei ole, että koulutussuunnitelmasta ilmenisi yksittäisiä työntekijöitä koskevia seikkoja. Riittävää on, että suunnitelmasta ilmenee, millaista osaamisen kehittämistoimintaa kullekin työntekijäryhmälle aiotaan toteuttaa. Suunnitelmaan saatetaan esimerkiksi kirjata, että assistenttitehtävissä toimiville hankitaan koulutusta tietokoneohjelmistojen käyttöön. Suunnitelmassa tarvitse nimetä yksittäisiä koulutustapahtumia, kuten erilaisia kursseja, koulutuspäiviä tai konferensseja, vaikka näidenkin mainitseminen on mahdollista, jos yrityksessä esimerkiksi järjestetään säännönmukaisesti tietynlaista koulutusta. Työnantajan on pyynnöstä selvitettävä, miten jatkossa huolehditaan niiden työntekijöiden ammatillisesta osaamisesta, joiden osaamisen kehittämistä on pidempään laiminlyöty. Koulutuksen tarve ja kiireellisyys tulisi aina huomioida koulutussuunnitelmassa, toimenpiteiden kohderyhmässä, sisällössä ja aikataulutuksessa. Tarvittaessa henkilöstön edustajat voivat puuttua tiettyjen työntekijöiden tai henkilöstöryhmien epätyydyttävään tilanteeseen. Esimerkiksi: Työntekijät: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Tarvittavat pätevyydet ja korttikoulutukset suoritetaan sitä mukaa, kun edelliset vanhenevat. Toimihenkilöt: Ammattitaito on hyvä ja vastaa tämänhetkisiä tarpeita. Vuonna 2014 voimaantuleva urakka- ja työntekijätietojen ilmoitusvelvollisuus edellyttää uusien järjestelmien käyttöönottoa. Näitä varten järjestetään tarvittavaa koulutusta järjestelmiä käyttäville henkilöille. Syksyllä 2014 alkava työmaa Venäjällä edellyttää riittävää kielitaitoa. Urakkaan osallistuville toimihenkilöille järjestetään tarvittaessa kielikoulutusta. Ylemmät toimihenkilöt: Työmaatehtävissä työskentelevien ylempien toimihenkilöiden ammattitaitoa on parannettu lisäkoulutuksella. Vuoden 2014 aikana tapahtuvista eläköitymisistä johtuen riittävän ammattitaidon varmistamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Työtehtäviä organisoidaan vuoden 2014 aikana, mikä voi aiheuttaa edelleen tarvetta lisäkoulutukseen. 182

186 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. Vuosittaista suunnitelmaa käsiteltäessä tulee samalla käsitellä toimenpiteiden toteuttamistavat, aikataulutus sekä suunnitelmien seurannan toteutus. Edellisen vuoden suunnitelmien toteutumisen seuranta on osa henkilöstö ja koulutussuunnitelman laatimisprosessia. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma käsitellään yhteistoimintamenettelyssä vuosittain. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suunnitelma tulisi laatia joka vuosi kokonaan uudestaan. Kun suunnitelma on kerran laadittu lain vaatimukset täyttävällä tavalla, vuosittaisten neuvottelujen yhteydessä käsitellään edellisen vuoden asiakirjan muutostarpeita ja sen saattamista ajan tasalle. Esimerkiksi: Kohdassa neljä suunnitellut koulutukset toteutetaan seuraavasti: xx xx xx Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma päivitetään vuosittain. Koulutussuunnitelman toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja yhteenveto toteutuneista koulutuksista käydään läpi, kun suunnitelmaa päivitetään seuraavaa vuotta varten. Suunnitelma päivitetään yhteistoimintamenettelyssä. Yhteistoimintamenettely henkilöstö ja koulutussuunnitelmaa laadittaessa Työnantaja antaa ilmoituksen yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta henkilöstön edustajille. Ilmoituksessa on mainittava asia, alkamisaika ja paikka sekä annettava työnantajalla jo olevat asiaa koskevat tiedot. Annettavat tiedot voivat sisältää esimerkiksi työnantajan luonnoksen henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaksi. Työnantaja voi myös tarvittaessa viitata muiden yhteistoimintasäännösten perusteella henkilöstölle jo annettuihin tietoihin, kuten tietoihin yrityksen taloudellisesta tilasta, jos ne liittyvät neuvotteluissa esille tuleviin asioihin. Työnantajan on tehtävä aloite niin hyvissä ajoin, että henkilöstöryhmien edustajille jää aikaa valmistautua asiaan ja käsitellä sitä myös keskenään. Neuvottelujen kestolle ei ole lakisääteistä aikarajaa, vaan riittää, että asiat käydään läpi yhteistoiminnan hengessä. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet henkilöt, neuvottelujen tulokset ja osallisten eriävät kannanotot. Kaikki läsnä olleet tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei neuvotteluissa muuta sovita. 183

187 Verovähennys Verottaja ratkaisee jokaisen yrityksen osalta erikseen verotusmenettelyssä, mitkä koulutukset ja minkälaajuisen koulutussuunnitelman se hyväksyy verovähennykseen oikeuttaviksi. Verottajaa varten työnantajan on laadittava kirjallinen selvitys kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen laskentaperusteista ja sen saamisen edellytysten täyttymisestä. Vähennysoikeus ei siten synny pelkästään koko henkilöstön kattavan koulutussuunnitelman perusteella, vaan suunnitelman toteutumista on seurattava työntekijäkohtaisesti. Kirjallisessa selvityksessä selvitetään työntekijäkohtaisesti, mikä on koulutusvähennyksen määrä ja kunkin työntekijän osalta koulutusvähennyksen edellytysten täyttyminen. Koulutusvähennyksen määrä lasketaan siten, että yrityksen työntekijöiden keskimääräinen päiväpalkka kerrotaan koulutusvähennykseen oikeuttavien koulutuspäivien määrällä, ja näin saatu tulo jaetaan luvulla 2. Keskimääräinen päiväpalkka saadaan jakamalla työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva verovuoden palkkasumma verovuoden keskimääräisellä työntekijämäärällä ja näin saatu osamäärä luvulla 200. Keskimääräisen päiväpalkan laskennan perusteena käytettävä palkkasumma on se palkkasumma, jonka työnantaja on velvollinen ilmoittamaan työttömyysvakuutusrahastolle vuosittain. Palkkasummaa laskettaessa palkkana pidetään työ- tai virkasuhteessa saatua palkkaa, tulospalkkiota tai muuta vastiketta, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Esimerkki keskimääräisen työntekijämäärän laskemisesta: Työnantaja palkkaa työntekijän ajalle eli kolmeksi kuukaudeksi. Työntekijän määräaikainen työsuhde vastaa 0,25:ttä henkilötyövuotta. Esimerkki keskimääräisen päiväpalkan ja koulutusvähennyksen määrän laskemisesta: Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun perusteena oleva palkkasumma verovuodelta on euroa. Keskimääräinen työntekijämäärä on 4. Keskimääräinen päiväpalkka on 192,50 euroa ( / 4 = , / 200 = 192,50 ). Jos kaikki yrityksen neljä työntekijää käyvät vuoden aikana kolmen päivän ajan koulutuksissa, vähennykseen oikeuttavia koulutuspäiviä on yhteensä 12. Koulutusvähennyksen määrä on euroa (192,50 x 12 / 2) Katso tarkemmin verottajan ohjeesta työnantajan koulutusvähennyksestä: FI/Syventavat_veroohjeet/Elinkeinoverotus/Tyonantajan_koulutusvahennys(31685) 184

188 Yhteistoimintaneuvottelut yt-lain 4 luvun mukaisissa asioissa Menettely Ennen kuin yrityksessä otetaan käyttöön edellä mainittu suunnitelma, tavoitteet, periaatteet tai muu järjestely taikka tällaisen muutos, käsitellään yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi niiden perusteita, tavoitteita, tarkoituksia ja vaikutuksia niiden henkilöstöryhmien edustajien kanssa, joita asia koskee. Jos käsiteltävä asia koskee yhtä henkilöstöryhmää, käsitellään asia tämän henkilöstöryhmän edustajan tai edustajien kanssa. Jos käsiteltävä asia vaikuttaa yhtä useampaan henkilöstöryhmään, tulee se käsitellä yhteisessä kokouksessa, johon osallistuvat niiden henkilöstöryhmien edustajat, joita asia koskee. Työnantajan on tehtävä aloite niin hyvissä ajoin ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, että henkilöstöryhmien edustajilla on riittävästi aikaa valmistautua yhteistoimintaneuvotteluihin. Jos aloitteessa tarkoitettu asia koskee yhtä useampaa henkilöstöryhmää, aloite on tehtävä siten, että asianomaisten henkilöstöryhmien edustajilla on mahdollisuus käsitellä sitä myös keskenään ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista. Työnantajan tulee samalla ilmoittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkamisaika ja - paikka. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava käsiteltävän asian käsittelyn kannalta tarpeelliset, käytettävissään olevat tiedot asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee ensisijaisesti liittää työnantajan aloitteeseen. Ne voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen alkamista ottaen kuitenkin huomioon, että henkilöstöryhmien edustajilla tulee olla mahdollisuus perehtyä asiaan. Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Jos henkilöstöryhmän edustaja pyytää yhteistoimintamenettelyn aloittamista tässä luvussa tarkoitetussa asiassa, työnantajan on tehtävä mahdollisimman pian aloite yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämisestä pyynnössä tarkoitetusta asiasta tai annettava viipymättä kirjallinen selvitys, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina. Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Kaikki neuvotteluissa läsnä olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta sovita yhteistoimintaneuvotteluissa toisin. Työnantajan on tiedotettava yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellystä asiasta aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen 185

189 muutoin tekemänsä päätöksen yksityiskohtaisesta sisällöstä ja voimaantuloajankohdasta asian laajakantoisuudesta riippuen joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita asia koskee, taikka noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä Sopiminen ja henkilöstön päätökset (yt-lain 5 luku) Neuvottelualoite ja käsiteltävät asiat Työnantaja tai henkilöstöryhmän edustaja voi esittää neuvottelualoitteen neuvotellakseen ja sopiakseen seuraavista asioista: 1) vuosittain yhteistoimintakoulutuksen määristä, sisällöstä ja koulutuksen kohdentamisesta henkilöstöryhmittäin työnantajan tähän tarkoitukseen osoittamien varojen puitteissa; 2) yrityksessä tai sen osassa noudatettavista työsäännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista; 3) aloitetoiminnan säännöistä ja niihin tehtävistä muutoksista; 4) työsuhdeasuntojen jakamisessa noudatettavista periaatteista, osuuksien määrittämisestä henkilöstöryhmittäin sekä asuntojen jakamisesta, lukuun ottamatta yrityksen johdon käyttöön tarkoitettuja asuntoja; 5) työpaikan sosiaalitilojen ja niitä vastaavien tilojen suunnittelusta ja käytöstä, lasten päivähoidon sekä työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan näihin tarkoituksiin osoittamien varojen puitteissa; sekä 6) työnantajan henkilöstön harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoittamien avustusten yleisistä jakoperusteista. Neuvottelualoitteessa on selvitettävä pääkohdittain neuvotteluissa käsiteltävä asia ja neuvottelualoitteen perusteet. Neuvottelut ja sopiminen Työnantajan on neuvottelualoitteen esitettyään tai sellaisen vastaanotettuaan annettava asianomaisille henkilöstöryhmän edustajille käsiteltävän asian kannalta tarpeelliset tiedot. Jos työnantaja pitää henkilöstöryhmän edustajan esittämässä aloitteessa tarkoitettuja neuvotteluja tarpeettomina, on siitä ja sen perusteista ilmoitettava viipymättä asianomaisille henkilöstöryhmän edustajille. Neuvottelukutsun esittää työnantaja. Neuvottelut käydään yhteistoiminnan hengessä tavoitteena sopimus käsiteltävistä asioista. Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Kaikki neuvotteluissa läsnä olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta sovita yhteistoimintaneuvotteluissa toisin. Yhteistoimintaneuvotteluissa aikaansaatu sopimus on tehtävä kirjallisesti, jollei sen sisältö käy ilmi neuvotteluissa laadituista pöytäkirjoista tai niiden liitteistä. Sopimus voidaan tehdä määräajaksi tai olemaan voimassa toistaiseksi. Kukin sopijapuolista saa irtisanoa toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen. Irtisanomisaika on kuusi kuukautta, jollei muusta irtisanomisajasta ole sovittu. 186

190 Sopimuksen sitovuus Sopimus työsäännöistä ja aloitetoiminnan säännöistä sekä näiden muutoksista sitoo työnantajaa sekä niitä sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia työntekijöitä, joiden henkilöstöryhmän edustaja on tehnyt sopimuksen. Sopimusta noudatetaan kunkin työntekijän työsopimuksen osana, jollei työsuhteessa sovellettavasta työehtosopimuksesta johdu muuta. Tällainen sopimus ei kuitenkaan syrjäytä työsopimuksen nimenomaista, työntekijälle edullisempaa määräystä. Työnantajan on tiedotettava tehdystä sopimuksesta ja sen sisällöstä sopivalla tavalla työpaikalla. Sopimus tulee voimaan kuukauden kuluttua tiedottamisesta, jollei muusta ole sovittu. Henkilöstöryhmien edustajien päätökset Työnantajan päätökset Jos yhteistoimintakoulutuksen sisällöstä ja henkilöstöryhmittäisestä kohdentamisesta, työsuhdeasuntojen jakamisesta, työpaikan sosiaalitilojen ja niitä vastaavien tilojen suunnittelusta ja käytöstä, lasten päivähoidon sekä työpaikkaruokailun järjestämisestä työnantajan näihin tarkoituksiin osoittamien varojen puitteissa sekä työnantajan henkilöstön harrastus-, virkistys- ja lomatoimintaa varten osoittamien avustusten yleisistä jakoperusteista ei yhteistoimintaneuvotteluissa saada aikaan sopimusta työnantajan ja asianomaisten henkilöstöryhmien edustajien kesken, päättävät mainituista asioista asianomaiset henkilöstöryhmien edustajat. Tämä tarkoittaa kuitenkin, että työantajan tulee ensin päättää kohdistaa rahaa mainittuihin kohteisiin, vasta tämän jälkeen jos kohdentamisesta tai toteuttamisesta ei päästä sopimukseen, henkilöstöryhmien edustajilla on oikeus päättää asiasta työnantajan määrittelemissä rajoissa. Jos työsäännöistä tai niihin tehtävistä muutoksista, aloitetoiminnan säännöistä tai niihin tehtävistä muutoksista tai työsuhdeasuntojen jakamisen periaatteista tai osuuksien määrittämisestä henkilöstöryhmittäin ei saada aikaan sopimusta, työnantaja tekee näistä päätöksen toimivaltansa puitteissa. Työnantajalla ei ole oikeutta vahvistaa yksipuolisesti yrityksessä noudatettavia työsääntöjä eikä niihin tehtäviä muutoksia Yritystoiminnan muutoksista aiheutuvat henkilöstövaikutukset ja töiden järjestelyt (yt-lain 6 luku) Soveltamisala Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä henkilöstövaikutukset, jotka aiheutuvat: 1) yrityksen tai sen jonkin osan lopettamisesta, siirtämisestä toiselle paikkakunnalle taikka sen toiminnan laajentamisesta tai supistamisesta, 2) kone- ja laitehankinnoista, 3) palvelutuotannon tai tuotevalikoiman muutoksista, 4) muista vastaavista yritystoiminnan muutoksista, 5) työn järjestelyistä tai 6) ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Jos työnantajan suunnittelemien yritystoiminnan muutosten arvioidaan johtavan työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, yhteistoimintamenettelyssä noudatetaan yt-lain 8 luvun säännöksiä (ks. 13.8). 187

191 Käsiteltävät asiat Yhteistoimintaneuvotteluissa on käsiteltävä edellä luetellusta toimenpiteistä johtuvat, työnantajan työnjohtovallan piiriin kuuluvat työntekijöiden asemaan vaikuttavat olennaiset muutokset työtehtävissä työmenetelmissä töiden järjestelyissä ja työtilojen järjestelyissä siirrot tehtävistä toisiin säännöllisen työajan järjestelyt, näihin suunniteltavat muutokset ja aiottujen muutosten vaikutukset säännöllisen työajan alkamiseen ja päättymiseen samoin kuin lepo- ja ruokailutaukojen ajankohtiin Yhteistoimintaneuvottelut Työnantajan aloite Ennen kuin työnantaja päättää tässä luvussa tarkoitetun asian, on suunnitellun muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Jos suunniteltu muutos vaikuttaa vain yhden tai muutaman työntekijän asemaan, käydään yhteistoimintaneuvottelut kunkin työntekijän kanssa erikseen, jollei toisin sovita. Kullakin työntekijällä on kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken. Jos suunniteltu muutos koskee yhteen tai useampaan henkilöstöryhmään kuuluvia työntekijöitä yleisesti, yhteistoimintaneuvottelut käydään asianomaisten henkilöstöryhmien edustajien ja työnantajan kesken. Työnantajan katsotaan täyttäneen neuvotteluvelvoitteensa, kun työnantaja on menetellyt yllä esitetyllä tavalla ja asiat on käsitelty yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Työnantajan on tehtävä aloite yhteistoimintaneuvotteluista niin ajoissa kuin mahdollista ottaen huomioon, minkä ajan kuluessa suunnitelma yritystoiminnan muutoksista ja sen henkilöstövaikutuksista on tarkoitus toteuttaa sekä henkilöstövaikutusten laajuus. Työnantajan tulee samalla ilmoittaa yhteistoimintaneuvottelujen alkamisaika ja -paikka. Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot Työnantajan on ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista annettava asian käsittelyn kannalta tarpeelliset tiedot asianomaisille työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille. Tiedot tulee ensisijaisesti liittää työnantajan aloitteeseen. Jos käsiteltävä asia on laajakantoinen, tiedot voidaan antaa myös erikseen ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista, kuitenkin niin, että asianomaisilla työntekijöillä tai henkilöstöryhmien edustajilla yhdessä on riittävästi aikaa perehtyä saamiinsa tietoihin. Henkilöstöryhmän edustajan aloiteoikeus Jos henkilöstöryhmän edustaja pyytää yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista tässä luvussa tarkoitetussa asiassa, työnantajan on tehtävä mahdollisimman pian aloite neuvottelujen käynnistämisestä pyynnössä tarkoitetusta asiasta tai annettava viipymättä 188

192 kirjallinen selvitys, millä perusteella työnantaja ei pidä yhteistoimintaneuvotteluja tarpeellisina. Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Tiedottaminen Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Kaikki neuvotteluissa läsnä olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta sovita yhteistoimintaneuvotteluissa toisin. Työnantajan on tiedotettava tässä luvussa tarkoitetusta, yhteistoimintaneuvotteluissa käsitellystä asiasta aikaansaadun yksimielisyyden perusteella tai yhteistoimintaneuvottelujen päättymisen jälkeen muutoin tekemästään päätöksestä sekä sen toteuttamisen ajankohdasta tai -kohdista joko asianomaisille henkilöstöryhmien edustajille tai kaikille niille työntekijöille, joita päätös koskee, taikka noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä Yhteistoimintamenettely liikkeen luovutuksen yhteydessä (yt-lain 7 luku) Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niiden henkilöstöryhmien edustajille, joita luovutus koskee: 1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta; 2) luovutuksen syyt; 3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä 4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet. Luovuttajan on annettava hallussaan olevat tiedot henkilöstöryhmien edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava tiedot henkilöstöryhmien edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta. Samat säännökset koskevat myös yritysten sulautumista ja jakautumista. Luovutuksensaajan velvollisuus vuoropuheluun Selvitettyään edellä mainitut tiedot henkilöstöryhmien edustajille luovutuksensaajan on varattava heille tilaisuus esittää tarkentavia kysymyksiä sekä annettava vastaukset esitettyihin kysymyksiin. Henkilöstöryhmien edustajien pyynnöstä työnantajan on esitettävä tiedot yrityksen koko henkilöstölle noudattaen yrityksen sisäisen tiedottamisen periaatteita ja käytäntöjä. 189

193 13.8 Yhteistoimintamenettely työvoiman käyttöä vähennettäessä (yt-lain 8 luku) Soveltamisala Yt-lain 8 luvun säännöksiä sovelletaan työnantajan harkitessa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla. 8 luvun säännöksiä ei sovelleta, jos yritys on asetettu konkurssiin tai se on selvitystilassa taikka jos kuolinpesän osakkaat harkitsevat työsopimuksen irtisanomista. Työnantajan esitys yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseksi Harkitessaan yhden tai useamman työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osaaikaistamista työnantajan on annettava kirjallinen neuvotteluesitys yhteistoimintaneuvottelujen ja työllistämistoimenpiteiden käynnistämiseksi viimeistään viisi päivää ennen neuvottelujen aloittamista. Jos esitys annetaan esimerkiksi 8.8., on ensimmäinen neuvottelu pidettävissä Kellonajoilla ei ole tässä suhteessa merkitystä. Neuvotteluesityksestä tulee käydä ilmi ainakin neuvottelujen alkamisaika ja -paikka sekä pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista. Neuvotteluesitys on luonteeltaan kokouskutsu. Annettavien tietojen tulee kuitenkin olla niin yksityiskohtaisia, että ne mahdollistavat alustavan asiaan perehtymisen. Esityksessä ei tarvitse ottaa kantaa siihen, suoritetaanko mahdollinen työvoiman käytön vähentäminen irtisanomalla, osa-aikaistamalla tai lomauttamisilla. Esityksessä on selvästi mainittava, että työnantaja voi joutua irtisanomaan, osaaikaistamaan tai lomauttamaan henkilöstöä. Neuvotteluesityksen antamisesta voidaan sopia toisin yritys- tai työpaikkakohtaisesti. o Voidaan esimerkiksi sopia siitä, että neuvotteluesityksestä ei tarvitse kulua 5 päivää neuvottelujen alkamiseen, vaan että neuvottelut voidaan o aloittaa välittömästi. Sopiminen yksittäistä työntekijää koskevassa yt-asiassa voidaan tehdä myös tämän yksittäisen työntekijän kanssa. Neuvotteluesityksen pitää sisältää seuraavia tietoja: 1. Neuvottelujen aloittamisaika ja paikka 2. Pääkohdittainen ehdotus neuvotteluissa käsiteltävistä asioista 3. Aiottujen toimenpiteiden perusteet 4. Alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten tai osa-aikaistamisten määrästä 5. Selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisten, lomauttamisten ja osaaikaistamisten kohteiksi joutuvat työntekijät määräytyvät 6. Arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen. Neuvotteluesityksen antamisen jälkeen työnantajan tietoon tulleita, neuvotteluesitykseen kuuluvia tietoja voidaan antaa vielä viimeistään ensimmäisessä ytneuvottelutilaisuudessa. 190

194 Yhteistoimintaneuvottelujen osapuolet Malli: Neuvotteluesitys YT-neuvotteluun Aika: kello 9.30 Paikka: Yrityksen neuvottelutila Yritys suunnittelee toimintojen uudelleenorganisointia ja toimintojen keskittämistä Pohjois-Suomen toimipisteeseen. Toimintojen uudelleenorganisoinnista johtuen yritys suunnittelee Etelä-Suomen yksikön sulkemista. Neuvotteluissa käsitellään uudelleenorganisoinnin tarve ja taloudelliset ja tuotannolliset vaikutukset. Vähentämistarve on arviolta 2 toimihenkilöä ja 5 työntekijää. Suunnitellut toimenpiteet ovat irtisanomisia. Mahdolliset irtisanomiset kohdistetaan työehtosopimusten vähentämisjärjestysten mukaisesti. Henkilöstövähennysten arvioidaan tapahtuvan loppuvuoden 2014 aikana. Työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista käsitellään työnantajan ja henkilöstöryhmän tai -ryhmien edustajien kesken tai ne voidaan käsitellä yhteisessä kokouksessa. Yksittäisen työntekijän tai yksittäisten työntekijöiden irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista voidaan käsitellä työntekijän tai työntekijöiden ja työnantajan välillä. Työntekijällä on tällöin kuitenkin oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa ja työnantajan kesken. Työnantajan annettavat tiedot Harkitessaan vähintään kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista työnantajan on annettava asianomaisten työntekijöiden edustajille kirjallisesti käytettävissään olevat tiedot: 1) aiottujen toimenpiteiden perusteista; 2) alustava arvio irtisanomisten, lomauttamisten ja osa-aikaistamisten määrästä; 3) selvitys periaatteista, joiden mukaan irtisanomisen, lomauttamisen tai osaaikaistamisen kohteeksi joutuvat työntekijät määräytyvät; sekä 4) arvio ajasta, jonka kuluessa irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset pannaan toimeen. Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot on liitettävä neuvotteluesitykseen. Työnantajan neuvotteluesityksen jälkeen saamat tiedot voidaan antaa viimeistään yhteistoimintaneuvottelut käynnistävässä neuvottelussa. Jos työnantaja harkitsee alle kymmenen työntekijän irtisanomista, lomauttamista tai osa-aikaistamista taikka vähintään kymmenen työntekijän lomauttamista 90 päivää lyhyemmäksi ajaksi, työnantaja voi antaa edellä tarkoitetut tiedot asianomaisille työntekijöille tai heidän edustajilleen. Työntekijän tai asianomaisen henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on annettava tiedot kirjallisesti. Ilmoitus työvoimatoimistolle Työnantajan esittäessä käsiteltäväksi yhteistoimintaneuvotteluissa toimenpiteitä, jotka voivat johtaa työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on neuvotteluesitys tai siitä ilmenevät tiedot toimitettava kirjallisesti myös työvoimatoimistolle viimeistään yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa, jollei näitä tietoja ole toimitettu sille aikaisemmin muussa yhteydessä. 191

195 Toimintasuunnitelma ja toimintaperiaatteet Tehtyään neuvotteluesityksen tarkoituksestaan irtisanoa vähintään kymmenen työntekijää taloudellisin tai tuotannollisin perustein työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alussa annettava henkilöstöryhmien edustajille esitys työllistymistä edistäväksi toimintasuunnitelmaksi. Toimintasuunnitelmaa valmistellessaan työnantajan on viipymättä selvitettävä yhdessä työ- ja elinkeinoviranomaisten kanssa työllistymistä tukevat julkiset työvoimapalvelut. Toimintasuunnitelmasta, jota laadittaessa on otettava huomioon, mitä työvoiman vähentämisestä on säädetty tai työehtosopimuksin sovittu, tulee käydä ilmi yhteistoimintaneuvottelujen suunniteltu aikataulu, neuvotteluissa noudatettavat menettelytavat ja suunnitellut, irtisanomisaikana noudatettavat toimintaperiaatteet julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuja palveluja käytettäessä sekä työnhaun ja koulutuksen edistämiseksi. Jos työnantajan harkitsemat irtisanomiset koskevat alle kymmentä työntekijää, työnantajan on yhteistoimintaneuvottelujen alkaessa esitettävä toimintaperiaatteet, joiden mukaisesti irtisanomisajan kuluessa tuetaan työntekijöiden oma-aloitteista hakeutumista muuhun työhön tai koulutukseen sekä heidän työllistymistään julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetuilla palveluilla. Työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen irtisanomisaikana säädetään työsopimuslain 7 luvun 12 :ssä: Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimaja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitetun työllistymissuunnitelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimakoulutukseen ja siihen liittyvään harjoitteluun tai työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Työllistymisvapaan pituus määräytyy irtisanomisajan pituuden mukaan seuraavasti: 1) enintään yhteensä viisi työpäivää, jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi; 2) enintään yhteensä 10 työpäivää, jos irtisanomisaika on yhtä kuukautta pidempi mutta enintään neljä kuukautta; 3) enintään yhteensä 20 työpäivää, jos irtisanomisaika on yli neljä kuukautta. Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Neuvotteluvelvoitteen sisältö Jos työnantajan harkitsemat, yritystoimintaa koskevat ratkaisut ilmeisesti johtavat yhden tai useamman työntekijän irtisanomiseen, lomauttamiseen tai osa-aikaistamiseen, on yhteistoimintaneuvotteluissa käsiteltävä yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi näiden toimenpiteiden perusteita ja vaikutuksia, toimintaperiaatteita tai toimintasuunnitelmaa, vaihtoehtoja työvoiman vähentämisen kohteena olevan henkilöpiirin rajoittamiseksi sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. 192

196 Neuvotteluajat 14 päivää: Alle 30 työntekijän yrityksessä neuvotteluaika on aina 14 päivää neuvottelujen alkamisesta riippumatta siitä, kuinka monta henkilöä suunniteltu lomautus, osa-aikaistaminen tai irtisanominen koskee. Myös yrityksen ollessa saneerausmenettelyssä on neuvotteluaika aina 14 päivää. Jos harkitut irtisanomiset, lomauttamiset tai osa-aikaistamiset kohdistuvat alle 10 työntekijään taikka enintään 90 päivää kestävät lomauttamiset kohdistuvat vähintään 10 työntekijään, neuvotteluja tulee käydä 14 kalenteripäivän ajan. Neuvotteluaika lasketaan neuvottelujen alkamisesta eikä neuvotteluesityksestä. 14 päivän neuvotteluaika: Alle 30 työntekijän yritys Alle 10 työntekijän lomautus, irtisanominen tai osa-aikaistaminen Yli 10 työntekijän määräaikainen lomautus alle 90 päiväksi Neuvottelu- Neuvottelu- Päätös ja siitä Lomautusilm./ Lomautus alkaa/ Esitys aika tiedottaminen Irtisan.aika Työsuhde päättyy I I I-I I I pvää 14 pvää Työsuhteen keston mukaan 6 viikkoa : Jos harkitut irtisanomiset, 90 päivää pidemmät lomauttamiset tai osaaikaistamiset kohdistuvat vähintään 10 työntekijään, on neuvotteluja käytävä vähintään 6 viikon ajan niiden alkamisesta. Lomauttamisen osalta 6 viikon neuvotteluaikaa sovelletaan siis vain, jos kysymyksessä on toistaiseksi voimassa olevaksi tarkoitetusta lomautuksesta tai yli 90 päivää kestävästä määräaikaisesta lomautuksesta. Enintään 90 päivää kestävissä määräaikaisissa lomautuksissa sovelletaan 14 päivän neuvotteluaikaa. 6 viikon neuvotteluaika: Yli 10 työntekijän lomautus, irtisanominen tai osa-aikaistaminen (paitsi jos määräaikainen lomautus alle 90 päivää) Neuvottelu- Neuvottelu- Päätös ja siitä Lomautusilm./ Lomautus alkaa/ Esitys aika tiedottaminen Irtisan.aika Työsuhde päättyy I------I I I I pvää 6 vkoa Työsuhteen keston mukaan Neuvotteluajoista ja neuvotteluvelvoitteen täyttymisestä voidaan sopia, eli voidaan sopia myös lain määräykset alittavista neuvotteluajoista. Neuvotteluaikojen täyttymisen jälkeen työnantaja voi toteuttaa vaadittavat toimenpiteet, ja ne tulevat voimaan irtisanomis- tai lomautusilmoitusaikojen kuluttua. Neuvotteluajat lasketaan siis neuvottelujen ensimmäisestä päivästä lukien eikä neuvotteluesityksen antamisesta. Ajat lasketaan kalenteripäivinä ja ensimmäinen neuvottelupäivä lasketaan mukaan näihin määräaikoihin. Esimerkiksi 6 viikon neuvotteluaika täyttyy aloitetuissa neuvotteluissa siten, että toimenpiteet, eli irtisanomiset, lomautukset tai osa-aikaistamiset voidaan ilmoittaa asianomaisille työntekijöille aikaisintaan Ne tulevat sitten voimaan ao. lomautusilmoitus- tai irtisanomisaikojen kuluttua. 193

197 Neuvoteltaviin asioihin kuuluvat toimien perusteet, vaikutukset, toimintasuunnitelma tai toimintaperiaatteet ja vaihtoehdot työvoiman vähentämiselle sekä vähentämisestä työntekijöille aiheutuvien seurausten lieventämiseksi. Perusteiden ja vaikutusten käsittelyn jälkeen pitäisi olla selvillä tiedot esimerkiksi seuraavista asioista: mikä työ vähenee ja miksi miten paljon työn arvioidaan vähenevän millä ajanjaksolla väheneminen tapahtuu miten tuotantoa mahdollisesti muutetaan mitä mahdollisia päällekkäisyyksiä työtehtävissä on mihin töitä siirretään, jos siirretään onko toiminta voitollista/tappiollista riittävän selkeät ja täsmälliset tiedot taloudellisista perusteista ja tilanteesta töiden uudelleenjärjestelyiden perusteista kustannussäästöjen perusteista mihin lukuihin ja laskelmiin säästötarve perustuu missä määrin on perusteltua tai välttämätöntä vähentää työntekijöitä Yhteistoimintaneuvottelujen kirjaaminen Työnantajan selvitys Työnantajan on pyynnöstä huolehdittava siitä, että yhteistoimintaneuvotteluista laaditaan pöytäkirjat, joista käyvät ilmi ainakin neuvottelujen ajankohdat, niihin osallistuneet ja neuvottelujen tulokset tai osallisten eriävät kannanotot. Kaikki neuvotteluissa läsnä olleet työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajat tarkastavat pöytäkirjan ja varmentavat sen allekirjoituksellaan, jollei pöytäkirjan tarkastamisesta ja varmentamisesta sovita yhteistoimintaneuvotteluissa toisin. Täytettyään yt-lain 8 luvun mukaisen neuvotteluvelvoitteensa, työnantajan on esitettävä kohtuullisen ajan kuluessa henkilöstöryhmien edustajille yleinen selvitys yhteistoimintaneuvottelujen perusteella harkittavista päätöksistä. Selvityksestä tulee käydä ilmi, neuvotelluista asioista riippuen, ainakin irtisanottavien, lomautettavien ja osaaikaistettavien määrät henkilöstöryhmittäin, lomautusten kestoajat sekä minkä ajan kuluessa työnantaja aikoo panna toimeen päätöksensä työvoiman käytön vähentämisestä. Henkilöstöryhmän edustajan pyynnöstä työnantajan on esitettävä selvitys asianomaiseen henkilöstöryhmään kuuluville työntekijöille yhteisesti heitä koskevilta osiltaan. 194

198 13.9 Erinäiset säännökset Hyvitys Työnantaja, joka on irtisanonut, lomauttanut tai osa-aikaistanut työntekijän jättäen tahallisesti tai huolimattomuudesta noudattamatta, mitä yt-lain 8 luvussa säädetään (ks. 13.8), on määrättävä maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään euron suuruinen hyvitys. Hyvityksen suuruutta määrättäessä on otettava huomioon yhteistoimintavelvoitteen laiminlyönnin aste ja työnantajan olot yleensä sekä työntekijään kohdistetun toimenpiteen luonne ja hänen työsuhteensa kestoaika. Jos määräysvallassa oleva yritys on työnantajana irtisanonut vähintään kymmenen työntekijää, hyvityksen suuruutta alentavana seikkana ei ole pidettävä sitä, että työnantaja ei ole saanut yritysryhmässä määräysvaltaa käyttävältä yritykseltä yhteistoimintamenettelyssä tarvittavia riittäviä tietoja. Jos työnantajan laiminlyöntiä voidaan kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen pitää vähäisenä, hyvitys voidaan jättää tuomitsematta. Työntekijän oikeus hyvitykseen raukeaa, jos kannetta ei työsuhteen kestäessä nosteta kahden vuoden kuluessa sen kalenterivuoden päättymisestä, jonka aikana oikeus hyvitykseen on syntynyt. Työsuhteen päätyttyä oikeus hyvitykseen raukeaa, jollei sitä koskevaa kannetta nosteta kahden vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä. Henkilöstöryhmän edustajan oikeus vaatia pakkokeinoja Rangaistussäännökset Jos työnantaja laiminlyö, mitä yt-lain :ssä säädetään henkilöstöryhmien edustajille annettavista tiedoista, ja siten vaarantaa tietojen saannin, tuomioistuin voi henkilöstöryhmän edustajan vaatimuksesta ja varattuaan työnantajalle tilaisuuden tulla kuulluksi velvoittaa tämän täyttämään velvollisuutensa määräajassa ja asettaa velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Työnantaja tai tämän edustaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää noudattamatta tai rikkoo, mitä seuraavissa pykälissä säädetään, on tuomittava yhteistoimintavelvoitteen rikkomisesta sakkoon: 17 Vuokratyövoiman käytön periaatteet, ilmoitukset ja jatkettu neuvottelumenettely 20 Yhteistoimintaneuvottelut 4 luvun mukaisissa asioissa 22 Henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot 28 Neuvottelut ja sopiminen 5 luvun mukaisissa asioissa 30 Henkilöstöryhmien edustajien päätökset 5 luvun mukaisissa asioissa 31 Työnantajan päätökset 5 luvun mukaisissa asioissa 34 Yhteistoimintaneuvottelut 6 luvun mukaisissa asioissa 36 Työntekijöille tai henkilöstöryhmien edustajille annettavat tiedot 6 luvun mukaisissa asioissa 41 Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille liikkeenluovutustilanteessa 43 Tiedottaminen henkilöstöryhmien edustajille sulautuminen ja jakautuminen yhteydessä 55 Oikeus käyttää asiantuntijoita valmistautuessaan yhteistoimintamenettelyyn sekä yhteistoimintaneuvotteluissa 56 Vapautus työstä ja korvaukset yt-laissa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseksi 65 Nähtävänäpito (Työnantajan on pidettävä yt- laki työntekijöiden vapaasti saatavilla työpaikalla) 195

199 LOMAKKEET 1. Työsopimus 2. Työntekijän perehdyttäminen työmaahan 3. Työntekijän perehdyttäminen työmenetelmään 4. Työntekijän perehdyttäminen työvälineeseen 5. Palkkaryhmittelykartoitus 6. Paikallinen sopimus työehdoista 7. Ilmoitus paikallisesti sovitun työajan vahvistamiseksi 8. Ulkopuolisen työvoiman käyttö 9. Sairausajan palkanmaksuun liittyvät menettelytapaohjeet 10. Paikallinen sopimus työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta 11. Lomapalkkalaskelma 12. Sopimus ylityön vaihtamisesta vapaaksi 13. Työajan lyhennyksen seuranta 14. Työtunti-ilmoitus 15. Matkalasku 16. Työsopimuksen purkaminen koeaikana 17. Ilmoitus lomauttamisesta 18. Ilmoitus irtisanomisesta (taloudellinen tai tuotannollinen syy) 19. Varoitus työvelvoitteen laiminlyönnin johdosta 20. Ilmoitus irtisanomisesta (työntekijästä johtuva syy) 21. Ilmoitus työsopimuksen purkamisesta 22. Ilmoitus työsopimuksen purkautuneena pitämisestä 23. Työtodistus 24. Palkkatodistus 25. Viikoittainen palkkatodistus 26. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmamalli 196

200 TYÖSOPIMUS, maa- ja vesirakennusala TYÖNANTAJA Nimi Koti- tai liikepaikka Puhelin TYÖNTEKIJÄ Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero- ja -toimipaikka Puhelin Ammatti Henkilötunnus Syntymäpaikka Verotuskunta Lähiomaisen nimi Perhesuhde Naimisissa Naimaton Eronnut Leski Puhelin Huollettavien lukumäärä Koulutustiedot Ammatillinen koulutus / päättötutkinto Ammattitutkinto / työala / kone Muu koulutus, kurssit, kielitaito yms. Aikaisemmat työsuhteet Työnantaja, paikkakunta Tehtävä Työsuhteen kesto Terveydentila Työtehtävien suorittamiseen vaikuttavat sairaudet Edellinen lääkärintarkastus/terveystarkastus, pvm Tarkastuksen suorittanut terveysasema Työsuhteen kesto Työsuhteen ehdot työsuhteen alkaessa Palkanmaksu Työntekijällä on työterveyskortti Työsuhde alkaa Työntekijä on valmis siirtymään työkohteesta toiseen / 20 työnantajan määräysten mukaan. Työsopimus on sovittu Määräaikaisuuden peruste Toistaiseksi voimassaolevaksi Määräaikaiseksi. Määräaika päättyy..20 määrätyn työn päättyessä Työskentelypaikka Matkan mittaamisen lähtökohta Työntekijä työskentelee työmaatehtävissä (TES 23 A) Koti. Osoite Ensimmäinen työkohde: Paikallinen sopimus (liite) Työntekijällä on varsinainen (kiinteä) työpaikka (TES 23 B) Varsinainen työpaikka: Lisäksi on sovittu neljän (4) kuukauden koeajasta. Kahdeksaa kuukautta lyhyemmissä määräaikaisissa työsuhteissa koeaika on puolet työsopimuksen kestoajasta. Työsuhteessa noudatetaan kulloinkin voimassa olevaa maa- ja vesirakennusalan työehtosopimusta liitteineen. Työntekijän tehtävä Palkkaryhmä (I-VI) Palkka ensimmäisessä työkohteessa e/h Työaika 8 h pvä, 40 h / vko Muu, mikä Noudatetaan yrityksen paikallisesti sovittua palkkaussopimusta Toistaiseksi voimassa oleva tuntipalkka /h Vuosiloma ja irtisanomisaika määräytyvät työehtosopimuksen mukaan. Työntekijä on lupautunut suorittamaan Ylityötä Vuorotyötä Muuta Pankki ja konttori Tilinumero MUUTA Työsuhdetta koskevia lisätietoja Tehty erillinen sopimus (Erilliset sopimukset, päivärahat jne.) Työntekijälle on annettu työsuhteen alkaessa opastusta, tietoa työkohteesta sekä maarakennustyön tapaturma- ja terveysvaaroista. Työnantaja vastaanottanut Verokortin Jäsenmaksujen perintäsopimuksen ALLE- KIRJOITUKSET Aika ja paikka Työnantajan edustaja Työntekijä INFRA ry 2013

201 TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN / TYÖMAA PEREHDYTETTÄVÄ Ammattitehtävä Kokemus rakennustyössä (v) TYÖNANTAJA TYÖMAA/URAKKA SELVITETTÄVÄT ASIAT 1. Henkilötunniste Kuvallinen henkilötunniste - työntekijän valokuva, nimi ja veronumero sekä työnantajan nimi Veronumeron rekisteröinti HUOMIOITAVAA 2. Työmaaorganisaatio Toteutusorganisaatio; rakennuttaja, päätoteuttaja, muut urakoitsijat Työpaikan (yrityksen ja työmaan) työsuojeluorganisaatio Yrityksen turvallisuusaineisto, toimintaohjeet Työterveyshuolto 3. Rakennuskohde Rakennuskohteen/työmaan/urakan esittely Urakan aikataulu ja kriittiset työvaiheet Toteuttamissuunnitelmat ja työmaan järjestelypiirros/aluesuunnitelma Työturvallisuusasiakirjan läpikäyminen Työn riskitarkastelu työlajikohtaisesti Työmaatilat; toimisto, sosiaalitilat, varastot Työmaan järjestys ja siisteys (jokaisen velvollisuus) 4. Koneet, laitteet ja materiaalit Käytettävät koneet, vaara-alueet Pienkalusto, käyttöohjeet Käyttöönotto- ja viikkotarkastukset, päivittäinen valvonta Vaaralliset aineet, käyttöturvallisuus 5. Liikenne Työmaaliikenne Kuljetukset 6. Suojaukset ja suunnitelmat Työmaan sähköasennukset, valaistus, johtojen suojaus Putoamissuojaukset, telineet, kulkutie ja niiden kunnossapito Henkilökohtaiset suojaimet, käyttövelvollisuus Kaivantoturvallisuus 7. Onnettomuustilanteet Ensiapuvalmius INFRA ry 2013

202 Paloturvallisuus, sammutuskalusto, tulityöt 8. Muut asiat Työmaakierros Työntekijän velvollisuus ilmoittaa puutteet, viat ja vaaratilanteet esimiehelle Tällä työmaalla erityistä ALLEKIRJOITUKSET Päivämäärä Työntekijä (perehdytettävä) Perehdyttäjä Henkilön koulutus- ja pätevyystiedot Turvallisuuskoulutus Suoritettu Voimassaoloaika Työturvallisuuskortti Tieturva 1 Tieturva 2 Tulityökortti Kattotulityökortti Turva (RHK) Laituri (RHK) T-Mies (RHK) Liikenteenohjaaja Muut pätevyydet Suoritettu Voimassaoloaika Panostaja Torninosturin kuljettaja Ensiapu Suoritettu Voimassaoloaika Hätäensiapu EA1 EA2 Muu koulutus Suoritettu Voimassaoloaika Työsuojeluvaltuutettu INFRA ry 2013

203 TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN / TYÖMENETELMÄ PEREHDYTETTÄVÄ Ammattitehtävä Kokemus rakennustyössä (v) TYÖNANTAJA PEREHDYTETTÄVÄ TYÖMENETELMÄ Perehdytettävät asiat Läpikäyty Tarkemmin, lisätietoja Työmenetelmän sisältö osavaiheet, riskit, työohjeet Työmenetelmään liittyvät asiat työvälineet, materiaalit, olosuhteet Käyttöharjoittelu Turvallisuusohjeet Suojaimien käyttö tarvittavat suojaimet, suojaimien käyttötilanteet Muut asiat toiminta häiriötilanteessa ALLEKIRJOITUKSET Päivämäärä Työntekijä (perehdytettävä) Perehdyttäjä INFRA ry 2013

204 TYÖNTEKIJÄN PEREHDYTTÄMINEN / TYÖVÄLINEEN KÄYTTÖ PEREHDYTETTÄVÄ Ammattitehtävä Kokemus rakennustyössä (v) TYÖNANTAJA PEREHDYTETTÄVÄ TYÖVÄLINE Perehdytettävät asiat Läpikäyty Tarkemmin, lisätietoja Työvälineen perustiedot tekniset tiedot käyttötarkoitus suojaukset ja suojalaitteet käyttöön liittyvät riskit Käyttöohjeet valmistajan ohjeet turvallisuusohjeet kielletyt käyttötavat ja -tilanteet Työnopastus työnopastajat opastuksen sisältö Käyttöharjoittelu oikeat työtavat Suojaimien käyttö suojaustarpeet suojausvaatimukset tarvittavat suojaimet Muut asiat tarvittavat lisälaitteet toiminta häiriötilanteessa tarkastukset ALLEKIRJOITUKSET Päivämäärä Työntekijä (perehdytettävä) Perehdyttäjä INFRA ry 2013

205 PALKKARYHMITTELYKARTOITUS, MAA- JA VESIRAKENNUSALA Työnantaja Työntekijä Kyllä Ei I PALKKARYHMÄ Maa- ja vesirakennusalan töiden tuntemusta. Ryhmittelyn tarkistus yleensä kahden vuoden työskentelyn jälkeen, kuuluuko II palkkaryhmään? Kyllä Ei II PALKKARYHMÄ Työnsuoritus, joka edellyttää maa- ja vesirakennusalan töiden yleistuntemusta. Työn suorittaminen ilman jatkuvaa opastusta. Avustavat työt. Kyllä Ei III PALKKARYHMÄ Alan ammattityön, ammatillisen koulutuksen (perustutkinnon) tai alan ammattityön aikuisten ammatillisen perustutkinnon suoritus. Ajoneuvonosturinkuljettajan ajolupa ja siihen liittyvä ammattitutkinto Ajoneuvonosturinkuljettajan tutkinnon soveltuva osa (ajoneuvonosturinkuljettajan perusosaaminen) Alan ammattikirjan suoritus. Jonkin maa- ja vesirakennusalan vähemmän vaativan ammattityön hallinta (katso soveltamisohjeen esimerkit). Aloitteleva ammattityöntekijä. II palkkaryhmää vaativimmista töistä selviytyminen. Työtehtävien suorittamiseen riittää työnjohdon yleisohjeet. Ammattitaidon kehittymisen ja ryhmittelyn tarkistus kahden vuoden ammatissa työskentelyn jälkeen, kuuluuko IV palkkaryhmään? Kyllä Ei IV PALKKARYHMÄ Ammatin hallinta monipuolisesti ja itsenäisesti. Palkkaryhmän III edellyttämä ammattitaito useamman eri ammatin töissä. Ammattimiehen joutuisuus. Piirustusten ja/tai annettujen ohjeiden mukainen työtaito käyttäen oikeita työtapoja, työjärjestystä ja materiaalia. Omaan työhön liittyvien mittausten suoritus. Työn suunnittelu osaksi kokonaisuutta ottaen huomioon muiden ammattiryhmien asettamat vaatimukset. Ajoneuvonosturinkuljettajan ryhmittelyn tarkistus viiden vuoden ammatissa työskentelyn jälkeen, kuuluuko V palkkaryhmään? INFRA ry 2013

206 PALKKARYHMITTELYKARTOITUS, MAA- JA VESIRAKENNUSALA Työnantaja Työntekijä Kyllä Ei V PALKKARYHMÄ Ammattitutkinto siitä työstä tai koneesta, jolla suorittaa työtä ja vähintään kolmen vuoden työkokemus ammatin mukaisista töistä. Ammattitaidon syvällinen ja laaja-alainen hallinta, itsenäisesti ammatin vaativat työt. Itsenäisyys ja monipuolisuus useamman eri ammatin töissä. Ammatin hallinnassa vaativa työtaito, ammatillinen kehittyneisyys sekä teoreettinen taito, mikä ilmenee - työnopeudessa - hyvässä piirustusten lukutaidossa - soveltamistaidossa, kyvyssä ratkaista työn suorittamiseen liittyvä ongelma ja kehittää soveltava työmenetelmä. Kyllä Ei VI PALKKARYHMÄ Erikoisammattitutkin ammatin mukaisesta työstä. Muuta Erityistä ammatti-, suunnittelu- ja soveltamistaitoa vaativien töiden hallinta, joihin liittyy suuri vastuu. Muiden ammattimiesten työn valvonta ja ohjaus. Vastuullisten ja vaativien mittaustehtävien suoritus. Työkuntien tai työryhmien etumiestehtäviin kykeneminen. Kaikkien eteen tulevien ammatin piiriin kuuluvien töiden hallinta ja muiden oman ammatin työntekijöiden opastaminen. Viimeisimmän ammattialan teknillisen apuvälineistön, koneiden ja uusimpien materiaalien tuntemusta. Erittäin hyvä piirustusten lukutaito. INFRA ry 2013

207 PAIKALLINEN SOPIMUS TYÖEHDOISTA YRITYS TAI SEN OSA Nimi Osasto Konttori Työmaa SOPIMUSOSAPUOLET Yritys Luottamusmies, työryhmä tai työntekijä/toimihenkilö SOPIMUKSEN KOHTEENA OLEVA ASIA (mahdollinen TES-viittaus) SOPIMUKSEN SISÄLTÖ SOPIMUKSEN VOIMASSAOLOAIKA JA IRTISANOMISAIKA PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Sopimus on tehty olemaan voimassa toistaiseksi, irtisanomisaika Sopimus on tehty määräaikaiseksi ajalle Paikka ja aika Työnantajan edustaja Luottamusmies, työryhmän edustaja(t), työntekijä/toimihenkilö Nimenselvennys Asema Nimen selvennys Asema SOPIMUKSEN JAKELU JA TALLENTAMINEN INFRA ry 2013

208 ILMOITUS PAIKALLISESTI SOVITUN TYÖAJAN VAHVISTAMISEKSI Poikkeuksellinen yli 10 h/vrk mutta enintään 12 h/vrk työaika LMOITUS TOIMITETAAN MOLEMPIIN LIITTOIHIN VIIMEISTÄÄN VIIKKOA ENNEN AIOTTUA TYÖAJAN KÄYTTÖÖNOTTOA RAKENNUSLIITTO ry PL Helsinki p , faksi Pääkohdat paikallisesti sovitusta työajasta 1. Yritys 2. Työmaa INFRA ry puh , fax Unioninkatu 14, Helsinki 3. Kenen kanssa sovittu 4. Aika 5. Enimmäistyöaika 6. Perusteet enintään 12 tunnin käyttöön 7. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo 8. Muut ehdot Allekirjoitukset 9. Arvio työhön osallistuvien työntekijöiden lukumäärästä: Liitteenä kirjallisena paikallinen sopimus. Päiväys Työnantajan edustaja Luottamusmies, työryhmän edustaja, työntekijä Yrityksen osoite Puhelin Faksi Liittojen vahvistus Vahvistetaan Ei vahvisteta, perustelut: RAKENNUSLIITTO ry INFRA ry INFRA ry 2013

209 ILMOITUS PAIKALLISESTI SOVITUN TYÖAJAN VAHVISTAMISEKSI Poikkeuksellinen yli 10 h/vrk mutta enintään 12 h/vrk työaika TÄYTTÖOHJE Ilmoitus toimitetaan molempiin liittoihin vahvistettavaksi Työehtosopimuksen mukaan paikallisesti sovitun työajan aloittamisen edellytys on, että sopimus lähetetään niin Infralle kuin RL:llekin vahvistettavaksi viimeistään viikkoa ennen kyseisen työajan käyttöönottoa. Ilman liittojen vahvistamista ei paikalliseksi sovittavaa työaikaa voi aloittaa. Lomakkeessa on molempien liittojen yhteystiedot, joihin ilmoitus voidaan toimittaa niin postitse kuin telefaksillakin. Ilmoitus tulee sisältää vähintään jäljempänä yksilöidyt tiedot: Pääkohdat paikallisesti sovitusta työajasta Kohdassa tulee riittävästi yksilöidä työajasta pääkohdat. 1. & 2. Yritys ja työmaa/työkohde, jossa järjestely tullaan toteuttamaan. 3. Kenen kanssa sovittu kirjallisesti Työehtosopimuksen mukaan paikallinen sopiminen tehdään ensisijaisesti työntekijöitä edustavan luottamusmiehen kanssa. Yksilötasolla paikallisen sopimuksen voi solmia työryhmä tai yksittäinen työntekijä, kun hän työtehtävän luonteen takia joutuu työskentelemään pääsääntöisesti yksin. 4. Aika Merkintä tulee olla riittävän yksilöity esimerkiksi: Työmaan keston ajan heinäkuun 1. päivästä lokakuun loppuun Enimmäistyöaika Enimmäistyöaika voi olla enintään 12 h/vrk. 6. Perusteet enintään 12 tunnin käyttöön Tässä kohdassa tulee ilmoittaa perusteet poikkeuksellisen työajan käytölle. Osapuolet ovat laatineet asiasta soveltamisohjeet. 7. Työajan tasoittumisjärjestelmä ja työvuoroluettelo Ilmoitus siitä, kuinka pitkän ajanjakson kuluessa työaika tasoittuu keskimäärin 40 tunniksi/viikko. TES:n mukaan tasoitusjakso voi olla enintään 20 viikkoa. Tehdäänkö työtä yksi-, kaksi- vai (kolmivuorotyönä). 8. Muut ehdot Tässä kohdassa tulee sopia rahamääräisestä lisästä, joka maksetaan lauantain tehdystä työstä ja voidaan tiedottaa liitoille mahdollisista noudatettavista muista ehdoista. 9. Arvio työhön osallistuvien työntekijöiden lukumäärästä Tähän merkitään, montako työntekijää on työajan piirissä. Arvioitu lukumäärä riittää. Lopuksi ilmoitus tulee allekirjoittaa. Ilmoituksen allekirjoittavat työnantajan edustaja tai työnantajan edustaja ja luottamus/työryhmän edustaja/työntekijä (se, joka on sopimuksen tehnytkin). Ilmoituksen liitteeksi toimitetaan kirjallinen paikallinen sopimus sovitusta työajasta. INFRA ry 2013

210 ULKOPUOLISEN TYÖVOIMAN KÄYTTÖ Selvitys vuokratyöyrityksestä alihankintayrityksestä Työkohde/tehtävät Työvoiman määrä ja sopimuksen kesto Tilaajayritys Vuokratyö-/alihankintayritys Y-tunnus Y-tunnus Yhteystiedot Selvityksenantajan allekirjoitus Nimenselvennys Puhelin Paikka Aika / 20 Seuraavat selvitykset hankittu/toimitettu: Selvitys ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitsemisestä (liite 1) Kaupparekisteriote (liite 2) Todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus tai selvitys siitä, että verovelkaa koskeva maksusuunnitelma on tehty (liite 3) Todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja maksujen suorittamisesta tai maksusopimus rästien maksamisesta (liite 4) Todistus lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta (liite 5) Työhön sovelletaan seuraavaa työehtosopimusta: Ei selvitysvelvollisuutta alla rastitetulla perusteella Vuokratun työntekijän/työntekijöiden työn kesto enintään 10 työpäivää Alihankintasopimuksen vastikkeen arvo alle 7500 euroa (ilman arvonlisäveroa) Vuokratyöyritys/alihankkija on julkinen osakeyhtiö (= oyj), valtio, kunta tai niiden omistama liikelaitos Huom. Selvitykset eivät saa olla 3 kuukautta vanhempia. Jos sopimus on voimassa yli 12 kuukautta, tilaajan sopimuspuolen on toimitettava tilaajalle sopimussuhteen aikana 12 kuukauden välein yllämainitut todistukset ja tiedot. Selvitykset ja todistukset on säilytettävä vähintään kaksi vuotta siitä, kun sopimusta koskeva työ on päättynyt. INFRA ry 2014

211 SAIRAUSAJAN PALKANMAKSUUN LIITTYVÄT MENETTELYTAPAOHJEET Työnantajan nimi: Työnantajan edustajat, joille sairaudesta ilmoitetaan ja joille lääkärin todistukset toimitetaan: Nimi: Nimi: Puhelin: Osoite: Puhelin: Osoite: Työnantajan järjestämä työterveyshuolto: Terveyskeskus/lääkäriasema Työterveyslääkäri Vastaanottoajat/-paikat/puhelin Työterveydenhoitaja Yrityksessä on käytössä työehtosopimuksen mukainen sairauspoissaoloja työntekijän ilmoituksella koskeva järjestelmä (liite). Yrityksessä ei ole sovittu paikallisesti sairauspoissaoloja työntekijän ilmoituksella koskevasta järjestelmästä. Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Edellytämme ensisijassa työterveyslääkärin allekirjoittamaa lääkärintodistusta sairauspoissaoloista ellei ole hyväksyttävää syytä muun lääkärin käytölle. Flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa hyväksytään yrityksen työterveysyksikön palveluksessa olevan työterveyshoitajan antama todistus sairauspoissaolosta. Annettu tiedoksi kuun. päivänä 20 Työntekijän kuittaus: Työnantajan kuittaus: 1. Työkyvyttömyys todetaan työnantajan hyväksymällä todistuksella Työkyvyttömyys todetaan työehtosopimuksen 21 :n mukaisesti yrityksen työterveyslääkärin tai muulla työnantajan hyväksymällä lääkärintodistuksella. Taannehtiva lääkärintodistus hyväksytään, mikäli lääkäri on kirjoittanut todistukseen hyväksyttävät perusteet taannehtivuudelta. Työkyvyttömyys voidaan flunssatyyppisissä, lyhytaikaisissa, enintään 3 vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa osoittaa yrityksen työterveyshoitajan todistuksella. Perustellusta syystä myös muun terveydenhoitajan antama todistus kelpaa todistukseksi työkyvyttömyydestä. Sairauden uusimistapauksessa todistuksen antajan tulee olla sama terveydenhoitaja. Tällöin on kiinnitettävä erityistä huomiota mahdollisen lääkärinhoidon tarpeeseen. 2. Sairauspoissaolo työntekijän ilmoituksella 1. Yrityksessä voidaan paikallisesti sopia menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työ-kyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Samalla voidaan sopia: ilmoituksen muodosta ja ajankohdasta, kenelle se tehdään ja miten se kirjataan rajoituksista työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään hyväksymisen edellytykseksi, että ilmoitus tehdään välittömästi tai viimeistään ennen työvuoron alkua työnantajan oikeudesta aina vaatia lääkärintodistus Soveltamisohje: Töiden järjestelyn vuoksi työntekijän on ilmoitettava sairaudestaan heti kun se on mahdollista. Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona. Mikäli työntekijän ilmoituksella hyväksytty poissaolo toistuu enintään 30 päivän kuluessa edellisestä hyväksytystä poissaolosta, sovelletaan siihen työkyvyttömyyden uusiutumista koskevia määräyksiä. Tässä kohdassa tarkoitetulla sopimuksella sovitaan ainoastaan yrityksessä paikallisesti sovittavasta työkyvyttömyyttä koskevasta selvityksestä. Sopimuskohdalla tai soveltamisohjeella ei puututa muualla työehtosopimuksessa oleviin sairausajan palkkaa koskeviin määräyksiin ja vakiintuneisiin tulkintoihin. 2. Mikäli työnantaja ei ole järjestänyt työterveyshuoltolain edellyttämää vähimmäistasoista työterveyshuoltoa, selvitykseksi lyhytaikaisista, enintään kolme vuorokautta kestävistä sairauspoissaoloista riittää työnantajalle tai tämän edustajalle tehty oma ilmoitus. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin vastaanotolle. Tästä aiheutuvat kustannukset maksaa työnantaja. 3. Kohdissa 1 ja 2 olevia määräyksiä sovelletaan myös alle 10-vuotiaan lapsen sairastumista koskeviin määräyksiin. 3. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet Työnantaja on velvollinen maksamaan sairausajan palkkaa, kun työntekijä on esittänyt työkyvyttömyydestä hyväksyttävän selvityksen. Mikäli työnantaja ei ole hyväksynyt työntekijän esittämää lääkärintodistusta, on hänellä oikeus osoittaa työntekijä nimetyn lääkärin tarkastettavaksi. Tällöin työnantaja suorittaa lääkärintodistuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lääkärintodistuksiin liittyvät epäselvyydet selvitetään työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksen mukaisesti. 4. Yrityksen työterveyspalvelujen hyväksikäyttö tulee olla ensisijaista Työntekijän tulee käydä ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolla. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn muun lääkärin käyttöön. Pöytäkirjamerkintä: Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. 5. Luottamusmiesten tulee ohjata työntekijöitä työehtosopimuksen säännösten oikeaan soveltamiseen ja pyrkiä omalta osaltaan ehkäisemään väärinkäytöksiä Työnantajan ja luottamusmiesten tulee yhdessä pyrkiä ohjaamaan työntekijöitä työehtosopimuksen sairausajanpalkkaa koskevien määräysten oikeaan soveltamiseen. Uusille työntekijöille asiaa koskevaa valistusta ja ohjausta on suositeltavaa jakaa heti perehdyttämisen yhteydessä. Sekä työnantaja- että työntekijäpuolen edun mukaista on sairaspoissaolojen saaminen mahdollisimman vähäisiksi. On suositeltavaa, että paikalliset osapuolet yhdessä seuraavat työpaikan sairauspoissaolojen kehitystä ja tarvittaessa etsivät keinoja niiden ennalta ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. 6. Selvä väärinkäyttö on työsopimuksen purkamisperuste Mikäli sairausajan palkkaetuja käytetään tahallaan väärin, ei sairausajan palkkaa luonnollisestikaan makseta. Tahallinen väärinkäyttö saattaa lisäksi johtaa työsopimuslain säännösten perusteella tapahtuvaan työsopimuksen päättämiseen. 7. Sairastumisesta tulee tehdä ilmoitus työnantajalle ennen työvuoron alkua, milloin se on mahdollista Työntekijän tulee ilmoittaa sairastumisestaan lähimmälle esimiehelleen tai työnantajan ilmoittamalle muulle henkilölle jo ennen työvuoron alkua, milloin se olosuhteet huomioon ottaen on suinkin mahdollista. Tähän liittyvät menettelytavat työnantajan tulee saattaa työntekijöiden tietoon. Ajoissa tehty ilmoitus on tärkeä sen vuoksi, että työpaikalla jo työvuoron alkaessa tiedetään, onko joku mahdollisesti poissa ja miten poissaolotapauksessa työt sinä päivänä järjestetään. Jos työntekijä tahallisesti laiminlyö ilmoittaa viipymättä sairastumisestaan työnantajalle, alkaa sairausajan palkan maksuvelvollisuus aikaisintaan siitä päivästä, jona ilmoitus on tehty. 8. Vapaa-ajan harrastusten aiheuttamien vammojen käsittely järjestelmässä Esimerkiksi urheilusta johtuvat, varsinkin vaikeammanasteiset vammat aiheuttavat poistuessaan työnantajalle lisääntyviä sairausajan palkkauskustannuksia ja vaikeuksia työntekijän työhön sijoittumisessa. Liitot kiinnittävät paikallisten osapuolten huomiota yllämainittujen ongelmien ennalta ehkäisemiseen ja vähentämiseen. 9. Muualla tehdystä työstä aiheutunut työkyvyttömyys Työnantajalla ei ole velvollisuutta korvata tapaturmasta aiheutunutta työkyvyttömyyttä, joka aiheutuu muualla tehdystä ansiotyöstä. 10. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien aiheuttama työkyvyttömyys Tapaturma-ajan palkkaa ei kuitenkaan makseta, jos työntekijä on aikaansaanut tapaturman tahallisesti, rikollisella toiminnallaan, kevytmielisellä elämällään tai muulla törkeällä tuottamuksella. Vapaa-aikana sattuneiden tapaturmien osalta työntekijän on viipymättä hakeuduttava ensisijaisesti yrityksen työterveyslääkärin vastaanotolle. Muun lääkärin kuin työterveyslääkärin antama todistus työkyvyttömyydestä kelpaa perusteeksi sairausajan palkan maksamiselle, mikäli työntekijä esittää työnantajalle hyväksyttävän syyn viipymättä tapahtuneelle muun lääkärin käytölle. Pöytäkirjamerkintä: Hyväksyttävä syy voi olla esimerkiksi työterveysyksikön pitkä etäisyys työntekijän työ-, koti- tai oleskelupaikasta tai vastaanottoajan kohtuuttoman pitkä odotus. INFRA ry 2013

212 Paikallinen sopimus työntekijän ilmoitukseen perustuvasta menettelytavasta sairauspoissaolojen osalta Tällä paikallisella sopimuksella sovitaan maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 21 :n sairausajan palkanmaksuun liittyvien menettelytapaohjeiden 2 kohdan mukaisesta menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Ilmoitusten osalta sovitaan seuraavaa (rastitaan sovittavat kohdat): 1. Ilmoituksen muoto ja ajankohta Ilmoitus tehdään soittamalla Ilmoitus tehdään jollain muulla tavalla, miten 2. Kenelle ilmoitus tehdään Ilmoitus tehdään omalle esimiehelle Ilmoitus tehdään jollekin muulle henkilölle, kenelle 3. Miten ilmoitus kirjataan Esimies kirjaa tiedon sairauslomasta yrityksen käyttämään järjestelmään Työntekijän tulee töihin palatessaan vahvistaa poissaolo, miten Jollakin muulla tavalla, miten 4. Rajoitukset työntekijän ilmoituksella hyväksyttävien poissaolojen määrään Työntekijä voi olla enintään päivän / päivää pois työstä ilman lääkärintodistusta (enintään kolme päivää kerrallaan) Työntekijä voi olla kertaa vuodessa pois työstä työnantajan hyväksymällä ilmoituksella Mikäli työntekijällä on yli sairauspoissaolopäivää vuodessa, työntekijän kanssa keskustellaan hänen työkyvystään ja mahdollisista työkyvyn ylläpitoon liittyvistä toimenpiteistä yhteistyössä työterveyshuollon kanssa 5. Hyväksymisen edellytykset Ilmoitus tulee tehdä viimeistään ennen työvuoron alkua Ilmoitus tulee tehdä viimeistään 6. Sairaan lapsen hoito Tällä paikallisella sopimuksella sovitaan myös alle 10-vuotiaan lapsen äkillistä sairastumista koskevista poissaoloista Alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista koskevia lyhyitä ja tilapäisiä poissaoloja koskevat samat menettelytavat kuin työntekijän omaa sairautta Alle 10-vuotiaan äkillisesti sairastuneen lapsen hoitamista koskevien lyhyiden ja tilapäisten poissaolojen osalta toimitaan seuraavasti: Työntekijä voi olla enintään päivän / päivää pois työstä ilman lääkärintodistusta (enintään kolme päivää kerrallaan) Työntekijä voi olla kertaa vuodessa pois työstä työnantajan hyväksymällä ilmoituksella muuten, miten Mikäli työntekijä ilman perusteltua syytä jättää ilmoituksen tekemättä, käsitellään poissaoloa luvattomana poissaolona. Työntekijän ilmoitus katsotaan riittäväksi selvitykseksi työkyvyttömyydestä vain flunssatyyppisissä sairauksissa. Mikäli kyseessä on muu sairaus tai sairaus pitkittyy, työntekijän tulee mennä lääkärin vastaanotolle. Työnantaja voi tarvittaessa vaatia työntekijän esittämään lääkärintodistuksen, vaikka yrityksessä sovitaan menettelystä, jossa työnantaja tai tämän edustaja hyväksyy työntekijän ilmoituksen selvitykseksi työkyvyttömyydestä flunssatyyppisissä enintään kolme vuorokautta kestävissä sairauspoissaoloissa. Ilmoituksen saatuaan työnantaja voi osoittaa työntekijän menemään lääkärin tai työterveyshoitajan vastaanotolle. Mikäli työntekijä sairastuu vuosilomalla ollessaan ja pyytää vuosilomansa siirtämistä vuosilomalain 25 :n mukaisesti, työntekijän on aina toimitettava lääkärintodistus. Paikka Aika Työnantajan allekirjoitus ja nimenselvennys Luottamusmiehen allekirjoitus ja nimenselvennys Mikäli yrityksessä ei ole luottamusmiestä, sopimuksen allekirjoittavat kaikki työntekijät

213 LOMAPALKKALASKELMA Työnantaja Nimi Päiväys Laatinut Työntekijä Nimi Henkilötunnus Osoite Työsuhde Alkanut Päättynyt Vuosilomaoikeuden perusteet ja lomaoikeus Lomanmääräytymisvuosi Laskentakausi Työpäivät ja työssäolon veroiset poissaolot Työajan käytön erittely Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Tammi Helmi Maalis 1. Tehdyt työpäivät 2. Vuosiloma 3. Sairaus 4. Koulutus 5. Reservin harjoitus 6. Lomautus Lomapäivän palkka Yhteensä Lomaoikeus kuukaudelta pv/kk Yht. arkipäivää Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä (VSL 10 ) /viikko /kuukausi /lomapäivä Korvattava luontaisetu Poikkeava lomakorvaus 1. Rahapalkka 2. Jakaja (jaksoon sisältyvät työpäivät) Tunti-, urakka- tai päiväpalkkainen työntekijä (VSL 11 ) Lomanmääräytymisvuoden palkkasumma ja työpäivät 1. Rahapalkka (veronalainen) 2. Vähennettävät sosiaalipalkat 3. Vähennettävät yli- ja hätätyökorotukset 4. Jaettava palkkasumma = 5. Työpäivät 6. Vuorokautinen ylityö h : 8 8. Lomanmääräytymisvuoden 7. Jakajapäivät = keskipäiväpalkka Peruste Lukumäärä Arvo Korvattava summa /lomapäivä Peruste Vuosilomalain 12 9 % tai 11,5 % Palkkasumma = Lomakorvaus Yhteensä Lomapalkka tai korvaus Lomaltapaluuraha Yhteensä Kerroin a Lomajaksot ja niiltä maksetut palkat Lomajaksot Lomapalkka Lomaltapaluuraha Alkaa Päättyy Pituus Maksupvä Maksupvä INFRA ry 2013

214 SOPIMUS YLITYÖN VAIHTAMISESTA VAPAAKSI (TES 10 4.) TYÖNANTAJA Nimi TYÖNTEKIJÄ Nimi Henkilötunnus SOPIMUS Työnantaja ja työntekijä sopivat tällä sopimuksella maa- ja vesirakennusalan työehtosopimuksen 10 :n 4. kohdan mukaisesta ylityön vaihtamisesta vapaaksi. Tehdyt ylityöt ajalla SOPIMUKSEN SISÄLTÖ A) Tehdyt ylityöt: perustunnit h, h x 50 %, h x 100 % Työntekijä vaihtaa vapaaksi Perustunnit ja korotusosat h Korotusosat h B) Vaihdettavat vapaat liitteen (esim. tuntilista) mukaisesti VAPAAN ANTAMINEN Vapaa annetaan 6 kuukauden kuluttua ylityön tekemisestä. Vapaa annetaan kuukauden kuluttua ylityön tekemisestä. VAPAAN PITÄMINEN Vapaa pidetään ajalla Vapaan pitämisen ajankohta sovitaan myöhemmin PÄIVÄYS JA ALLEKIRJOITUKSET Paikka ja aika Työnantajan edustaja Työntekijä LISÄTIETOJA INFRA ry. 2014

215 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖAJAN LYHENNYKSEN SEURANTA Vuosi Työnantaja Työntekijä Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Työntekijän kanssa sovittu työajan lyhennyksen antaminen seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä: INFRA ry 2013

216 TYÖTUNTI-ILMOITUS TYÖNTEKIJÄ TYÖNANTAJA pvm työmaa työtehtävät klo-klo lisätyö normaalitunnit ruokatauko 50 % vrkylityö 100 % vrkylityö 50 % vkoylityö 100 % vkoylityö sunnuntaityö 100 % viikkolepo 100 % PÄIVÄYS TYÖNTEKIJÄN ALLEKIRJOITUS HYVÄKSYTTY INFRA ry 2013

217 MATKALASKU MATKUSTAJA, ASUINKUNTA N:RO AIKA TYÖNANTAJA Yöpyminen työmaa-asunnossa Työmaa-asunnon osoite MATKASELOSTUS MATKA-AIKA MATKAKORVAUKSET Päivämäärä Matkareitti ja matkustustapa (kulkuneuvo) Lähtö klo-klo Km Paluu klo-klo Km Matkat Ateria/ pväraha Päiväys / 20 Työntekijän allekirjoitus Hyväksytty INFRA ry 2013

218 TYÖSOPIMUKSEN PURKAMINEN KOEAIKANA Työnantaja Työntekijä Henkilötunnus Osoite Työsuhteen alkamisaika Koeajan pituus Työsopimuksen päättymispäivä Työsuhteen päättymisen peruste Koeaika. Päiväys Työnantajan allekirjoitus..20 Olen saanut tiedon työsopimuksen purkamisesta koeaikana sekä minulle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi koeaikapurun perusteesta. Päiväys Työntekijän allekirjoitus..20 Todistamme, että yllä oleva ilmoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. (Todistus tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta.) Päiväys..20 Allekirjoitus Allekirjoitus INFRA ry 2013

219 ILMOITUS LOMAUTTAMISESTA / LOMAUTUSTODISTUS Työnantaja Lomautuksen ilmoituspäivä Työntekijä Henkilötunnus Työsuhteen alkamispäivä Ammatti Osoite Lomautuksen peruste ja kesto Määräaikainen lomautus työn tilapäisen vähentymisen perusteella (työsopimuslain 5 luvun 2 1 mom. 2-kohta) Lomautus kestää.... Lomautus kestää ilmoitetun määräajan. Työntekijän on palattava työhön lomautuksen päättymistä seuraavana työpäivänä. Toistaiseksi voimassaoleva lomautus taloudellisella / tuotannollisella perusteella (työsopimuslain 7 luvun 3 ) Lomautus alkaa.. Arvioitu kesto Työnantaja ilmoittaa työntekijälle lomautuksen päättymisestä ja työn alkamisesta. Lomautus toteutetaan kokoaikaisesti lyhentämällä työaikaa siten, että se on tuntia/päivässä päivää/viikossa tuntia/viikossa Paikka ja aika Työntekijän allekirjoitus Työnantajan allekirjoitus Nimenselvennys Nimenselvennys Todistamme, että yllä oleva ilmoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. Todistus tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta. Paikka ja aika Allekirjoitus Allekirjoitus Nimenselvennys Nimenselvennys INFRA ry 2013

220 ILMOITUS IRTISANOMISESTA Irtisanominen taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä Työnantaja irtisanoo työsopimuksen, koska työ on taloudellisista, tuotannollisista tai uudelleenjärjestelyistä johtuvista on vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työntekijälle ei ole tarjota hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Työnantaja Työntekijä Henkilötunnus Osoite Irtisanomisaika Työsuhteen alkamispäivä Työsopimuksen päättymispäivä Päiväys Työnantajan allekirjoitus Olen saanut tiedon irtisanomisesta. Päiväys Työntekijän allekirjoitus Todistamme, että yllä oleva ilmoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. (Todistus tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta.) Päiväys Allekirjoitus Allekirjoitus INFRA ry 2013

221 VAROITUS TYÖVELVOITTEEN LAIMINLYÖNNIN JOHDOSTA Työnantaja Työntekijä Henkilötunnus Annamme Teille työsopimuslain 7 luvun 2 :n 3 momentissa tarkoitetun varoituksen työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyönnin tai rikkomisen johdosta. Työsuhteesta johtuvien velvollisuuksien laiminlyönti tai rikkominen on ilmennyt työajan noudattamisen laiminlyöntinä aiheettomana poissaolona työstä työstä kieltäytymisenä Laiminlyönnin tai rikkomisen jatkuminen voi johtaa työsopimuksenne irtisanomiseen tai purkamiseen. Paikka ja aika Työnantajan edustajan allekirjoitus TIEDON SAAMINEN VAROITUKSESTA Olen saanut tiedon tästä kirjallisesta varoituksesta Päiväys Työntekijän allekirjoitus TODISTUS (tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta) Todistamme, että yllä oleva kirjallinen varoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. Päiväys Allekirjoitus Allekirjoitus INFRA ry 2013

222 ILMOITUS IRTISANOMISESTA Irtisanominen työntekijästä johtuvasta syystä Työnantaja Työntekijä Henkilötunnus Osoite Irtisanomisaika Työsuhteen alkamisaika Työsopimuksen päättymispäivä Irtisanomisperuste Varoitus (liite) annettu Päiväys Työnantajan allekirjoitus..20 Olen saanut tiedon irtisanomisesta ja minulle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi irtisanomisen perusteista. Päiväys Työntekijän allekirjoitus..20 Todistamme, että yllä oleva ilmoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. (Todistus tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta.) Päiväys..20 Allekirjoitus Allekirjoitus INFRA ry 2013

223 ILMOITUS TYÖSOPIMUKSEN PURKAMISESTA Työnantajan nimi Työntekijän nimi Henkilötunnus Osoite Purkamisperuste (TSL 8 luku 1 ) Työsopimuksen päättymispäivä Päiväys Työnantajan allekirjoitus TIEDON SAAMINEN ILMOITUKSESTA Olen saanut tiedon työsopimuksen purkamisesta sekä purkamisen perusteesta ja minulle on varattu mahdollisuus tulla kuulluksi purkamisen perusteista. Päiväys Työntekijän allekirjoitus TODISTUS (tarvitaan vain, jos työntekijältä ei ole saatu allekirjoitusta) Todistamme, että yllä oleva ilmoitus on annettu ilmoituksessa mainitulle työntekijälle. Päiväys Allekirjoitus Allekirjoitus INFRA ry 2013

224 ILMOITUS TYÖSOPIMUKSEN PURKAUTUNEENA PITÄMISESTÄ Työnantajan nimi Työntekijän nimi ja osoite Työntekijän henkilötunnus Ilmoitamme työsopimuksenne purkautuneen (TSL 8 luku 3 ) lukien, koska olette ollut em. päivästä lähtien poissa työstä vähintään viikon, ettekä sinä aikana ole ilmoittanut poissaolollenne pätevää estettä. Päiväys Työnantajan allekirjoitus INFRA ry 2013

225 TYÖTODISTUS TYÖNANTAJA Nimi Osoite TYÖNTEKIJÄ Henkilötiedot Suku- ja etunimet Osoite Henkilötunnus TYÖNTEKIJÄN TYÖTEHTÄVÄT Työtehtävät Kestoaika * Täytetään vain asianomaisen henkilön pyynnöstä. * TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN SYY * ARVIOINNIT Työtaito kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko Ahkeruus kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko Käytös kiitettävä hyvä tyydyttävä välttävä heikko Paikka ja päiväys Allekirjoitus, nimenselvennys ja asema yrityksessä INFRA ry 2013

226 PALKKATODISTUS Henkilön suku- ja etunimi Henkilötunnus Ammatti Työsuhteen kesto (alkamis- ja päättymispäivä) Työnantajan nimi ja osoite PALKKATIEDOT Edellinen kalenterivuosi Kuluva kalenterivuosi Viimeinen palkkakausi Kertymäaika Ennakonpidätyksen alainen palkka Ennakonpidätys Vuosiloma-ajan palkka (sis. kokonaisansioon) Lomaltapaluuraha (sis. kokonaisansioon) Lomakorvaus (sis. kokonaisansioon) Lisätietoja: Pidetyt vuosilomat (ajankohdat): Jos työsuhteen aikana on ollut alle 18 tunnin työviikkoja, ko. ajankohdat, tehdyt tunnit ja niiltä maksettu palkka Viikko nro Ajalta Palkka Työtunnit Muuta (esim. palkattomat poissaolot) Yhteyshenkilö ja puhelinnumero Päivämäärä Yhteyshenkilö ja puhelinnumero Päivämäärä OHJEET: 1. Palkka ilmoitetaan ajanjaksolta, jona työ on tehty, riippumatta siitä milloin palkka on maksettu. 2. Ennakonpidätyksen alaisella palkalla tarkoitetaan kaikenlaatuista palkkaa, myös sairausajan palkkaa. Palkkaan luetaan myös asunto-, ruoka-, ym. luontoisetujen verotusarvo. 3. Vuosiloma-ajan palkka, lomaltapaluuraha ja lomakorvaus sisältyvät ennakonpidätyksen alaiseen palkkaan. INFRA ry 2013

227 VIIKOITTAINEN PALKKATODISTUS Työttömyyskassaa varten (lyhennettyä työaikaa ja osa-aikatyötä tekeville) Henkilön nimi Henkilötunnus Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Palkkaa ajalta viikko nro Brutto Tunnit/vko Lisätietoja, esim. jaksoon sisältyvät loma-ajat ja loma-ajan palkka Työehtosopimus, jota noudatettu Maa- ja vesirakennusalan työehtosopimus Työnantajan nimi Osoite Yhteyshenkilö Puhelinnumero Päiväys Allekirjoitus INFRA ry 2013

228 Henkilöstö- ja koulutussuunnitelma 2014 Yritys 1) Yrityksen henkilöstön rakenne ja määrä mukaan lukien toteutuneiden määräaikaisten työsopimusten määrä sekä arvio näiden kehittymisestä työntekijät toimihenkilöt ylemmät toimihenkilöt 2) Periaatteet erilaisten työsuhdemuotojen käytöstä määräaikaiset työsuhteet osa-aikaiset työsuhteet etätyö työntekijän mahdollisuus lyhentää työaikaansa tai siirtyä osa-aikaeläkkeelle 3) Yleiset periaatteet, joilla pyritään ylläpitämään työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta Esim. työympäristön suunnittelu, koulutus, työhyvinvointitoimet työterveyshuollon toimintasuunnitelma työpaikkaselvitykset varhaisen tuen toimintamalli INFRA ry 2014

229 4) Arvio koko henkilöstön ammatillisesta osaamisesta sekä ammatillisen osaamisen vaatimuksissa tapahtuvista muutoksista ja näiden syistä sekä tähän arvioon perustuva vuosittainen suunnitelma henkilöstöryhmittäin tai muutoin tarkoituksenmukaisella tavalla ryhmiteltynä osaamisen tila ja siinä havaitut kehittämistarpeet ammattitaidon säilyminen ja kehittyminen lisä- ja täydennyskoulutus lakisääteinen koulutus 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen suunnitelmien toteuttaminen ja seurantamenettelyt. suunnitelma päivitettävä vuosittain suunnitelmassa tulee käsitellä toimenpiteiden toteuttamistavat, aikataulutus sekä suunnitelmien seurannan toteutus INFRA ry 2014

230 Koulutuksissamme opit soveltamaan. Infrarakentajan paras kumppani koulutusasioissa.

231