Etelä-Savon maakuntaliitto. TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Luonnos

Transkriptio

1 Etelä-Savon maakuntaliitto TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS 2013 Luonnos

2 SISÄLLYS OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Maakuntajohtajan katsaus Myönteisiä merkkejä Yleinen ja oman alueen kehitys Etelä-Savon kehityksestä Maakuntaliiton hallinto ja talous Tilivelvolliset Maakuntahallinnon kehittäminen Liiton talous Viraston strategia Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Sisäinen valvonta ja riskien hallinta SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Sopimustoiminta TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutoksen Tilikauden tuloksen käsittely MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen Tuloslaskelmaosan toteutuminen TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntaliiton toiminta-ajatus Aluekehitys Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo Aluesuunnittelu Tavoitteena hyvä toimintaympäristö Edunvalvonta Tavoitteena oikea-aikaisuus ja tuloksellisuus LIITTEET: Liite 1: Maakuntaliiton toimielinten kokoonpanot Liite 2: Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Liite 3: Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Liite 4: Maakuntaliiton henkilökunta

3 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA MAAKUNTAJOHTAJAN KATSAUS Myönteisiä merkkejä Etelä-Savon puhdas järviluonto, metsät, palvelukykyiset kaupungit ja monimuotoinen maaseutu sekä monipuolinen kulttuuritarjonta ovat luoneet kiinnostusta maakuntaa kohtaan. Näkyvyyttä on vahvistettu myös maakunnan markkinointihankkeella. Muuttoliike on edelleen kohentunut, koko maakunnan nettomuutto oli -79 asukasta, mikä on viimeisimmän kymmenvuotisjakson ennätys. Matkailutilastoissa yöpymisten määrät erityisesti venäläismatkailijoiden - ovat ilahduttavasti jatkaneet kasvuaan koko maan ja muun Itä-Suomen kasvulukuja ripeämmin. Muuttoliikkeen kehitys vuosina Etelä-Savossa. Lähde Tilastokeskus. Merkittäviä vetovoimatekijöitä ovat asumisviihtyvyys, hyvä koulutustarjonta, toimivat palvelut ja infra sekä monipuoliset harrastusmahdollisuudet, joista maakuntaan on ropissut palkintoja, kunniaa ja hyvää julkisuutta. Työ ja toimeentulo ovat kuitenkin keskeisin nuoria ja työikäisiä houkuttava tekijä. Etelä-Savo on hyvällä uralla siihen positiiviseen kierteeseen, jossa maakunnan omat nuoret ovat kiinnostuneita jäämään töihin kotimaakuntaansa ja nuoret paluumuuttajat ja uudet tulokkaat hakevat työmahdollisuuksia maakunnasta. Tätä vahvistaa mm. maakunnan nuorten keskuudessa vuonna 2013 maakuntaliiton tekemä kysely ja sitä täydentävät haastattelut.

4 Yöpymiset kaikissa majoitusliikkeissä tammi-marraskuulta * * kaikki venäläiset Yöpymiset majoitusliikkeissä Etelä-Savossa Lähde Tilastokeskus. Haasteista huolimatta katseet tulevaisuudessa Valtiovarainministeriö arvioi vuoden 2012 lopun ennusteessaan talouden supistuvan -1,2 prosentilla vuonna Ministeriö ei usko kotimaisen kysynnän vauhdittavan kasvua vuonna 2014, ja yksityisten investointien ennustetaan vähenevän. Tässä valossa on ilahduttavaa, että Etelä-Savon yritykset ovat pienen empimisen jälkeen jälleen käynnistäneet investointi- ja kehittämishankkeita niin, että EUohjelmakauden yritysrahoitus toteutuu suunnitellusti. Vuoden 2013 aikana on myös valmisteltu mittavia tulevia investointeja, kuten Veturitallin kauppakeskushanke ja Hiekanpään elämänkaarikampus Pieksämäellä sekä kaavaillut sairaala- ja perusterveydenhuollon investoinnit ja vuoden 2017 asuntomessut Mikkelissä. Vaikka valtion budjetin menoleikkaukset ovat synkistäneet aluekehityksen tulevaisuuden näkymiä suurten keskusten ulkopuolella, saatiin viime vuonna myös iloisia uutisia. Valtion keskusarkiston sijoittaminen Mikkeliin varmistui, ja viitostien Mikkelin kohdan rakentamisessa päästään eteenpäin. Ammattikorkeakoulu-uudistus osoittaa, että omalla hyvällä työllä voi saavuttaa tuloksia: Mikkelin ammattikorkeakoulun fuusiovalmistelu Kymen ammattikorkeakoulun kanssa on johtanut hyvään rahoitusasemaan ja bonusrahoitukseen. Myös Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampus on vahvistanut asemaansa ja Esedu palkittiin ammatillisen koulutuksen laatupalkinnolla. Liikenteen väliinputoaja-hankkeet - viitostien Mikkeli-Juva väli sekä Savonlinnan syväväylän siirto - ovat edelleen keskeisiä edunvalvonnan kohteita. Parikkalan rajanylityspaikan kansainvälistämisen edellytykset rajan molemmin puolin ovat olemassa, mutta varmuutta aikataulusta ei vielä ole. Tiivistä yhteistyötä Itä- ja Pohjois-Suomen kesken Etelä-Savossa käynnistettiin maakuntaohjelman valmistelu laajassa ja osallistavassa prosessissa. Uuden EU-ohjelmakauden valmistelut ja siihen liittyvä aluekehityslain uudistaminen leimasivat keskeisesti maakuntaliittojen vuoden 2013 toimia. Itä- ja Pohjois-Suomi saivat kohtuullisen neuvotteluratkaisun Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoituksen kohdentamisessa: 70% ohjelman aluerahoituksesta kohdistuu Itä- ja Pohjois-Suomeen ja 30% Etelä- ja Länsi-Suomeen. Pudotus on silti merkittävä. Etelä- Savo saa alkavalla ohjelmakaudella EU:n rakennerahastoista noin 101 miljoonaa euroa, missä on noin viidenneksen vähennys päättyneeseen kauteen verrattuna. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteistyö tiivistyi vuoden mittaan monin tavoin, keskeisimmin EU-ohjelmaasioissa. Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen EU-toimisto Brysselissä pääsi vauhtiin. Ns. Backmanin työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmaa ryhdyttiin myös loppuvuodesta työstämään konkreettisiksi sisällöiksi.

5 Uudessa aluekehityslaissa maakunnan liittojen tehtävät eivät juuri muutu, mutta poliittinen linjaus maakuntaohjelman ohjausvaikutuksen ja maakunnan yhteistyöryhmän aseman vahvistamisesta saatiin lakiin. Valtion säästötoimia vauhdittavassa hallituksen rakennepaketissa on EU-ohjelman toimeenpanoa valtionhallinnon puolella koottu neljään rakennerahasto-elyyn, Itä-Suomessa Etelä-Savon Elykeskukseen. Maakuntaliitoissa yhteistyömenettelyjä valmistellaan. Tuulivoimakaavan päätöksenteko siirtyi vuodelle 2014, samoin päätös uuden vaihemaakuntakaavan laatimisesta. Pienten keskusten kehittämisen PIKE-kampanjaa valmisteltiin yhteistyössä liittojen ja Elävät kaupunkikeskustat ry:n kanssa. Maakuntaliitot ottivat kantaa maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin ja maakuntakaavan kehittämiseen: hyväksymis- ja kuulemismenettelyjä tulisi keventää sekä nopeuttaa ja toimeenpanoon liittyviä päällekkäisiä lupamenettelyjä karsia. Yhteistyön monet muodot ja suunnat Vuoden 2013 alusta voimaan tulleet kuntaliitokset, joissa Suomenniemi ja Ristiina liittyivät Mikkeliin ja Punkaharju ja Kerimäki Savonlinnaan, ovat vahvistaneet Etelä-Savon kuntarakennetta kuntien omilla päätöksillä. Sen sijaan hallituksen kuntarakenneuudistus kangertelee, hallituksen sisälläkin on asiasta näkemyseroja, ja kuntien keskuudessa on epätietoisuutta sekä uudistuksen tavoitteista että menettelytavoista. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus on edelleen kesken. Sote-uudistuksessa Etelä-Savon ratkaisut ovat vielä avoinna. Läntisessä osassa maakuntaa on syntymässä yhteinen ratkaisu, johon maakunnan kaikki kunnat ovat tervetulleita mukaan. Itäisen osan kunnista osa vielä pohtii ratkaisujaan. Valtionosuusuudistus on parhaillaan kunnissa lausunnoilla. Uudistus selkeyttää valtionosuusperusteita, mutta Etelä-Savon kannalta kriteerien keskinäisiä painotuksia ja tasausmekanismia tulisi vielä tarkistaa. Maakuntaliitto on tukenut kuntien valmistelutyötä mm. tuottamalla tarvittavaa tilastoaineistoa em. rakenneuudistuksiin. Keskeisenä kuntien keskustelufoorumina toimi maakuntaliiton kokoama kunnallisasiain työryhmä, jonka aihealue on edeltäjäänsä kuntataloustyöryhmää laajempi. Etelä-Savon yhdistyminen Kymen vaalipiirin kanssa Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi vuonna 2015 on jo johtanut poliittisten piirijärjestöjen yhdistymisiin tai yhteistyön tiivistämiseen. Etelä-Savon yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson suuntaan jatkuu Kaakkois-Suomi-Pietari ENI-ohjelman puitteissa. Yhteistyötä on valmisteltu erityisesti Saimaan alueen kestävän hyödyntämisen, korkeakouluyhteistyön ja liikenneasioiden tiimoilta. Hallitus käynnisti vuoden lopulla aluehallinnon uudistamistyön, joka alkuvaiheessa keskittyy valtion aluehallintoon. Maakunnan liittojen puheenjohtajat ja maakuntajohtajat valmistelivat aluehallintouudistukseen oman kannanottonsa, joka korostaa kansanvaltaisen aluehallinnon vahvistamista. Kannanotto julkistettiin joulukuussa Uusia tuulia Uusi maakuntavaltuusto ja maakuntahallitus aloittivat toimikautensa uusiutuneessa kokoonpanossa keväällä Myös viraston johdossa on käynnissä muutos maakuntajohtaja Matti Viialaisen siirryttyä joulukuun alussa johtamaan Etelä-Karjalan liittoa. Uuden maakuntajohtajan valinta on käynnissä. Mikkelissä Riitta Koskinen Vt. maakuntajohtaja

6 YLEINEN JA OMAN ALUEEN KEHITYS Etelä-Savon kehityksestä Muuttoliikkeessä oli maakunnassa myönteistä kehitystä vuonna Muuttotappiota kertyi ennakkotietojen mukaan koko maakunnassa 79 henkilön verran, mikä on pienin muuttotappio kahteenkymmeneen vuoteen. Väestöä menetettiin kuitenkin kaikkiaan 930 henkeä. Menetys kertyy suurimmaksi osaksi luonnollisen väestönmuutoksen kautta eli ikääntyneessä Etelä-Savossa ihmisiä kuolee enemmän kuin syntyy. Aluetalouden mittareista viimeisin bruttokansantuotetieto (BKT) on saatavilla vuodelta 2011, jolloin asukasta kohti lasketun BKT:n kasvu maakunnassa oli 2,73 % edellisvuodesta. Kasvu oli hieman parempi kuin koko maassa mutta koko Itä-Suomea heikompi. Yritysten liikevaihdon kehitys näyttäisi tasaantuneen vuoden 2013 aikana suurin piirtein edellisvuoden tasolle. Liikevaihto on kiivennyt pahimman lamavuoden 2009 jälkeen suunnilleen lamaa edeltäneelle tasolle. Etelä-Savossa yritysten liikevaihdon kehitys oli viime vuonna hieman koko maata parempaa. Sen sijaan yritysten henkilöstömäärän kehitys on ollut laman jälkeen koko maata heikompaa, joskin viime vuonna kehitys näyttäisi olleen kuitenkin lievästi positiivista. Työttömiä työnhakijoita oli maakunnassa koko vuoden 2013 ajan enemmän kuin sitä edellisenä vuonna. Vuodenvaihteessa työttömien määrässä oli piikki, Etelä-Savossa oli joulukuun lopussa työttömänä henkilöä eli 14 % työvoimasta. Etelä-Savossa työttömien määrä lisääntyi vuodenvaihteessa edellisvuodesta kuitenkin selvästi vähemmän kuin koko maassa, näin myös nuorten osalta. Etelä-Savon kuntien talous pysyi edelleen vuonna 2012 varsin heikolla tasolla, kuten edellisenäkin vuonna. Vuosikate asukasta kohti oli tilinpäätösarvioiden mukaan 200 euroa eli se oli vuoden 2011 tasolla. Toimintakate heikkeni 3,1 prosenttia. Verotulojen määrä kasvoi vain 1,1 prosenttia. Syynä oli erityisesti se, että yhteisöveron tuotto romahti noin 30 prosenttia vuodesta Kunnallisveron tuotto kasvoi noin 4 ja kiinteistöveron noin 6 prosenttia. Kuntien taloustulos näyttää jäävän noin neljä miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Nettoinvestointi laski noin 5 prosenttia, ja lainakanta kasvoi 8 prosenttia. Vuosikatevertailussa Etelä-Savo oli 15. sijalla maakuntien joukossa vuonna Vuonna 2010 sijaluku oli seitsemäs. Kriisikuntakriteereistä kertynyt alijäämä on kaikilla kunnilla alle kynnysarvon. Alijäämää on kertynyt taseisiin vielä vuoden 2010 tuloksen jälkeen 4 5 kunnassa, kun alijäämiä oli vielä neljä vuotta sitten kahdessatoista kunnassa. Kuntatalouden kehitykseen vuonna 2011 vaikutti ennen muuta verotulojen heikko kehitys ja valtionosuuksien ennakoitua maltillisempi kehitys. Verotulokehitykseen vaikuttivat myös edellisten vuosien verotulotilitysten oikaisut vuonna Ennakkotiedot vuoden 2013 osalta tulevat helmikuun puolivälissä, tässä versiossa vielä viime vuoden tiedot.

7 KUNTIEN VUOSIKATTEEN KEHITYS VUOSINA ( /ASUKAS) Lähde: Tilastokeskus

8 MAAKUNTALIITON HALLINTO JA TALOUS Uusi kausi, uudet tekijät Lokakuussa 2012 käytiin kunnallisvaalit, joiden tuloksen perusteella valittiin maakuntaliitolle uusia jäseniä toimielimiin. Maakuntaliiton jäsenkuntien edustajainkokous pidettiin Siellä valittiin uusi maakuntavaltuusto toimikaudelle Valtuusto valitsi toukokuun 2013 lopun kokouksessaan hallituksen ja tarkastuslautakunnan toimikaudekseen. Maakuntavaltuustossa on valtuustokaudella yhteensä 67 jäsentä, jotka ovat jäsenkuntien kunnanvaltuutettuja. Määrä on viisi pienempi kuin edellisellä toimikaudella. Valtuuston voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 23, SDP 17, Kansallinen kokoomus 12, Vihreä liitto 3, Kristillisdemokraatit 3, Perussuomalaiset 8 ja Vasemmistoliitto 1 jäsentä. Maakuntavaltuuston puheenjohtajana jatkaa Lenita Toivakka (Kok.) Mikkelistä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Markku Kakriainen (Kesk.) Mikkelistä ja Mikko Hokkanen (Sdp.) Kangasniemeltä. Maakuntavaltuusto kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa, keväällä Mikkelissä ja syksyn kokoukseensa Pieksämäellä. Maakuntahallituksessa jäseniä on 13. Poliittiset voimasuhteet ovat: Suomen keskusta 5, SDP 4 ja Kansallinen kokoomus 2 jäsentä ja Perussuomalaiset 2 jäsentä. Maakuntahallitus kokoontui vuoden aikana 11 kertaa ja käsitteli kaikkiaan 255 asiaa. Maakuntahallituksen puheenjohtajana toimii Jarkko Wuorinen (Kesk.) Savonlinnasta. Varapuheenjohtajana jatkaa Teemu Hirvonen (Sdp.) Savonlinnasta ja uutena Pertti Oksa (Kok.) Mikkelistä. Tarkastuslautakunnassa on viisi jäsentä. Liiton tilintarkastajana toimi valtuustokaudella BDO Audiator Oy, vastuullinen tarkastaja on Aki Rusanen. Lautakunnan puheenjohtajaksi valittiin Ilkka Paatero (Kok.) Heinävedeltä. Lautakunta kokoontui vuonna 2013 kaikkiaan kuusi kertaa. Tilivelvolliset Tilivelvollisia maakuntaliiton toiminnan osalta ovat maakuntahallitus ja maakuntajohtaja. Valtuusto käsittelee liiton talousarviota yhtenä tulosalueena, jolle se myöntää määrärahan ja tuloarvion, rahoitustulot ja rahoitusmenot. Hankkeet käsitellään talousarviossa nettoperusteisina. Maakuntahallinnon kehittäminen Valtion aluehallintouudistuksen yhteydessä uudistettiin vuoden 2010 alusta laki alueiden kehittämisestä. Lailla maakunnan liitoille annettiin lisää vastuita ja uusia tehtäviä alueellisessa kehittämistyössä. Valtio korvasi osan näistä tehtävistä liitolle aiheutuvista kuluista vuosina 2010 ja 2011, mutta jatkossa korvaus siirtyi osaksi kuntien valtionosuusjärjestelmää. Muutoksella ei ole ollut vaikutusta jäsenkuntien maksuosuuksiin. Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen päätöksiä valmistelee työvaliokunta, jossa Etelä-Savolla, Pohjois- Savolla ja Pohjois-Karjalalla on neljä edustajaa. Etelä-Savoa työvaliokunnassa edustivat maakuntahallituksen puheenjohtajat ja maakuntajohtaja. Työvaliokunnalle asiat valmistelee

9 maakuntajohtajien kollegio. Puheenjohtajuus sekä työvaliokunnassa että maakuntajohtajien keskuudessa vaihtuu vuosittain. Vuonna 2013 puheenjohtajuutta Itä-Suomen yhteistoiminta-alueen työvaliokunnassa hoiti Pohjois-Savo. Vuonna 2014 puheenjohtajana toimii Etelä-Savo. Yhteistoiminta-alueen työvaliokunta ei sellaisenaan kokoontunut vuona Itä-Suomen asioita hoidettiin keskitetysti Pohjois-Savon johdolla uuden Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunnan kautta. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukunta kokoontui kolme kertaa. Liiton talous Maakuntavaltuusto hyväksyi liiton talousarvion vuodelle 2013 kokouksessaan 26. marraskuuta Menot ja tulot talousarviossa olivat molemmat euroa. Kuntien jäsemaksuosuudet vuodelle 2013 nousivat edellisestä vuodesta 3 %. Keväällä 2013 maakuntavaltuustossa tehtiin aloite jäsenmaksuosuuden huomattavasti pienentämisestä nykyisestä. Aloite käsiteltiin syysvaltuustossa, jossa todettiin, ettei esitetyllä leikkauksella pystytä turvaamaan edes lakisääteisten tehtävien hoitamista. Maakunnan kehittämisrahan sitomaton osa vuodelle 2013 oli euroa. Vuonna 2012 se oli vielä euroa. Maakuntahallituksen päätöksillä (4) myönnettiin euroa. Maksatuksia liitto teki eurolla. Lisäksi valtiolta saatiin kolmeen osaamiskeskushankkeeseen yhteensä euroa. Osaamiskeskusohjelmille myönnettiin niihin kohdennettua maakunnan kehittämisrahaa euroa. Vuoden 2014 maakunnan kehittämisrahan suuruudesta ei ole vielä tilinpäätöshetkellä varmuutta, mutta oletus on, että se olisi korkeintaan samaa tasoa kuin vuonna Osaamiskeskusohjelmien toteutus päättyi ja vuoden 2014 alussa niiden toiminta on mahdollista korko- ja ohjelmakaudelta jääneiden varojen turvin. Niistä tehtiin rahoituspäätökset jo vuoden 2013 lopulla. EU-osarahoitettuihin hankkeisiin tehtiin vuonna 2013 kaikkiaan 37 päätöstä, joilla myönnettiin EU:n ja valtion rahoitusta yhteensä euroa. Tarkemmat tiedot kehittämishankkeiden rahoituksesta kerrotaan toimintakertomuksen luvussa Aluekehitys. Viraston strategia Maakuntaliiton virasto käynnisti loppuvuodesta 2010 oman toimintastrategian työstämisen tavoitteena toteuttaa maakuntastrategiaa. Se hyväksyttiin keväällä Sen mukaan maakuntaliiton viraston toiminta-ajatuksena on Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Visionsa mukaan maakuntaliitto on vuoteen 2015 mennessä: Arvostettu suunnannäyttäjä, haluttu yhteistyökumppani ja hyvä työyhteisö, jolle Etelä-Savon menestys on yhteinen asia. Viraston avaintehtäviksi ja päämääriksi määriteltiin: Aluekehitys: Elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo Aluesuunnittelu ja maankäyttö: Paras mahdollinen toimintaympäristö Edunvalvonta: Oikea-aikainen ja tuloksellinen vaikuttaminen Kansainvälinen yhteistyö: Pietarin läheisen sijainnin hyödyntäminen Yhteishenki: Maakunnan identiteetin ja imagon vahvistaminen

10 Johtaminen: Osaava ja innostunut työyhteisö Vuonna 2013 strategiaa käsiteltiin muun muassa strategiapäivässä keväällä. Maakuntaliiton organisaatio ja henkilöstö Avaintehtävänä johtaminen, päämääränä osaava ja innostunut työyhteisö Vuoden 2011 alusta voimaan tullut hallintosääntöuudistus muutti viraston organisaatiorakennetta. Tulosyksikköjen määrä laski kolmeen: aluekehitysyksikkö, aluesuunnitteluyksikkö ja hallintoyksikkö. Suoraan maakuntajohtajan alaisuudessa on joitakin tehtäviä. Tulosyksiköiden päälliköillä voi olla vastuullaan toimialaansa liittyviä, erikseen budjetoituja hankkeita. Muilta osin uudistus astui voimaan jo vuoden 2011 alusta, mutta hallintoyksikön nimi muuttuu vuoden 2012 alusta hallinto- ja kehittämisyksiköksi. Talousarviossa ennakoitiin henkilötyövuosien määräksi vuonna ,8. Toteutuma oli 29,2 (laskelma perustuu virka-/työsuhteiden kestoon vähennettynä pitkillä poissaoloilla). Tehtäväalueittain henkilöstö jakautuu seuraavasti: Maakuntaliiton henkilöstö / henkilötyövuosi Luottamushenkilöhallinto Virasto Hankkeet Talousarvio Toteutuneet henkilötyövuodet 1,0 0,9 21,7 21,0 9,2 7,3 31,8 29,2 Tavoitteeksi vuodelle 2013 oli asetettu, että koko henkilöstön osaamista hyödynnetään ja resurssit kohdennetaan tuloksellisesti ja toiminnallisesti järkevästi. Vuoden aikana liitossa täytettiin kehittämispäällikön toimi. Henkilön tultua valituksi talon sisältä, vapautuneeseen ohjelmapäällikön tehtävään rekrytoitiin talon ulkopuolelta. Vanhempain- ja vuorotteluvapaiden sijaisuuksiin valittiin vuoden aikana kolme henkeä. Syksyllä 2013 käynnistyi maakuntajohtajan rekrytointi, joka on tilinpäätöshetkellä vielä kesken. Työlomalla oli vuoden aikana kaksi henkilöä, ja heidän työnsä pyrittiin hoitamaan sisäisin järjestelyin. Lisäksi maakuntajohtajan vapaana olevaa virkaa hoitaa aluekehitysjohtaja aluekehityspäällikön hoitaessa aluekehitysjohtajan virkaa. Vapailla olevien tehtäviä voidaan hoitaa osittain sisäisin järjestelyin, mutta kokonaisuuden kannalta on arvioitava tapauskohtaisesti työyhteisön kannalta järkevin ratkaisu. Liitossa on vuodesta 2001 lähtien tehty vuosittain erillinen henkilöstöraportti, josta käyvät ilmi henkilöstöä koskevat tiedot tarkemmin. Erityistä huomiota kiinnitettiin johtamiseen tavoitteena osaava ja innostunut työyhteisö. Johtoryhmätyöskentely jämäköityi, koko viraston palavereita pidettiin säännöllisesti. Kehityskeskustelut käytiin syksyllä 2013, ja ne ovat tulleet osaksi maakuntaliiton viraston vuosittaista toimintaa. Myös yksiköiden tapaamiskäytäntöjä kehitettiin.

11 Hallituksen puheenjohtajiston ja viraston johtoryhmän säännölliset tapaamisen alkoivat loppuvuodesta Maakuntahallitukselle laadittiin alustava työohjelma vuodelle 2014 joulukuussa sekä luonnosteltiin kokousaikataulut koko vuodelle. Toiminnan tuloksellisuutta pyrittiin parantamaan virtaviivaistamalla toimintaprosesseja, kuten luopumalla hallituksen esityslistojen paperiversioista. Virastossa on ajan tasalla oleva tekniikka ja henkilöstöä on koulutettu aktiivisesti niiden hyödyntämiseen. Mm. videoneuvotteluja käytiin vuonna 2013 huomattavasti vuotta 2012 enemmän. Sähköisen asianhallintajärjestelmän kehittämistä jatkettiin valmistautumalla mm. sähköiseen arkistointiin. Liitto varautuu siihen, että se saisi sähköisen arkistoinnin luvan vuonna Vuonna 2013 jatkui nykyisten toimitilojen remontin suunnittelu. Koska neuvotteluissa ei päästy molempia osapuolia tyydyttävään ratkaisuun, sanoi maakuntaliitto toimitilat irti syyskuussa Uusia toimitiloja kartoitettiin pitkin vuotta, ja tavoitteena on päästä muuttamaan uusiin tiloihin vielä keväällä Maakuntaliitto hallinnoi teknisen tuen hankkeiden (2) lisäksi maakunnallista markkinointihanketta, jolle myönnettiin jatkoaikaa helmikuulle 2014, Kumppanuuspöytä-hanketta sekä Maakunta maailmankartalle ja verkostoihin hanketta. Jälkimmäiset päättyvät myös vuonna ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Maakuntahallitus hyväksyi 12. joulukuuta 2011 maakuntaliiton sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan yleisohjeen tulevaksi voimaan 1. tammikuuta Yleisohje antaa pitkälti työkaluja ja vastauksia vuodelle 2011 asetuille tavoitteille strategisen johtamisen ja johtamisjärjestelmän kehittämisen osalta. Yleisohjeessa sisäisen valvonnan toimenpiteet/periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toimintoihin ja prosesseihin liittyvät valvontatoimet on määriteltävä ja kohdennettava toiminnan luonteen ja siihen liittyvien riskien perusteella. Valvontatoimet voivat alla esitetyn mukaisesti olla ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia. Johtamiseen sisältyviä ennaltaehkäiseviä valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, toimivaltuuksien, tulos- ja raportointivastuiden ja menettelyiden määrittelyt, esittely- ja hyväksymis- sekä vahvistusmenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, tehtävien eriyttäminen ja käyttöoikeudet, prosessikuvaukset ja toimintaohjeet, toimintojen ja prosessien auditointimenettelyt, toiminnan tuloksellisuuden ja suoriutumisen arviointimenettelyt, omaisuuden fyysinen turvaaminen ja esimiesten valvonta (seuranta ja ohjaus). Toimintoihin ja talouteen liittyviä havaitsevia valvontatoimia (jälkikäteisvalvonta) ovat muun muassa: toiminnan ja tuloksellisuuden arvioinnit,

12 toimintaan ja talouteen liittyvät seurantamenettelyt ja täsmäykset sekä toimintojen ja prosessien sisäiset/ulkoiset arvioinnit. Johtamiseen, toimintoihin ja talouteen liittyviä ennaltaehkäiseviä, havaitsevia ja korjaavia valvontatoimia ovat esimerkiksi: tehtävien, velvollisuuksien ja vastuiden osoittaminen henkilöstölle, esittely- ja hyväksymismenettelyt päätöksenteossa, toiminnoissa ja prosesseissa, kehityskeskustelut, henkilöstön suoriutumisen arvioinnit ja otto-oikeuden käyttö. Maakuntajohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden tehtävänä on valvonnan ja vastuullisen toiminnan toteutumiseksi edistää alaisensa henkilöstön tietoisuutta ja sitoutumista ohjeiden mukaiseen toimintaan työtehtävissään sekä ammatillisen osaamisen kehittymiseen. Esimiesten tulee järjestelmällisin perehdytys- ja koulutusmenettelyin, prosessikuvausten, kehityskeskusteluiden ja tehtäväkuvien avulla varmistaa, että työntekijät tietävät ja tuntevat omat tehtävänsä ja toimintaa ohjaavat (tulos)tavoitteet. Esimiesten vastuulla on toiminnan luonteen perusteella riittävien riskienhallinnan menettelyiden ja valvontatoimien luominen. Keskitetysti ohjeistettavia prosesseja ovat mm. päätöksenteko, henkilöstöhallinto, hankintatoimi, tietojärjestelmät sekä tila- ja asiakirjahallinto. Riskien hallinnan periaatteet on määritelty alla olevan mukaisesti: Toiminnan ja talouden suunnittelu perustetaan maakunnan ja liiton strategiseen tavoiteasetteluun, toiminnanpainopisteen keskittäminen olennaiseen. Toiminnan ja talouden suunnittelussa ja päätöksenteossa turvataan liiton toiminnallisten tavoitteiden saavuttamisen edellyttämät henkilö- ja muut resurssit. Osallistuminen erilaisiin hankkeisiin ratkaistaan tapauskohtaisesti ottaen huomioon maakunnan strategiassa ja maakuntaohjelmassa liitolle sovitut toteutusvastuut sekä hankkeista aiheutuvat taloudelliset velvoitteet ja niiden sitoma työpanos. Henkilöstön osaamisen taso turvataan riittävällä perehdyttämisellä ja koulutuksella. Päätöksenteon ja valmistelun oikeellisuus turvataan sisäisen valvonnan toimenpitein ja riittävällä ja luotettavalla raportoinnilla. Toimitiloihin, koneisiin ja laitteisiin liittyviä turvallisuus- ja vahinkoriskejä tai henkilöstön terveyteen laajasti vaikuttavia riskejä ei hyväksytä. Voimassa olevan lainsäädännön vastaisia tai muutoin epäeettisiä toimintatapoja ei hyväksytä. Riskien arviointi on suoritettu vuonna 2009, joka on toiminut ohjeenkin laadinnan perusteena. Vuonna 2014 riskien arviointi suoritetaan uudelleen. Vahinkoihin maakuntaliitossa on varaudutta toimintaan nähden riittävällä vakuutusturvalla. Vuosittain tarkistetaan vakuutusten riittävyys ja tarvittaessa muutetaan sopimuksia. Tilinpäätöshetkellä ei ollut liiton toimintaan kohdistuvia oikeudenkäyntejä vireillä. Vuonna 2013 Kuopion hallinto-oikeus teki päätöksen kantajan hyväksi koskien maakuntahallituksen tekemää EUosarahoitteisen hankkeen takaisinperintäpäätöstä. Kantaja ei vastustanut takaisinperintää, vaan tapaa, jolla niihin liittyvää sääntöjä sovellettiin. Päätöksestä ei aiheutunut taloudellisia menetyksiä maakuntaliitolle.

13 SELONTEKO MAAKUNTALIITON SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Maakuntaliiton sisäisen valvonnan ohjeistus on perustunut hallintosääntöön ja sen pohjalta annettuihin maakuntahallituksen vuotuisiin talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. EU:n rakennerahastotoiminnan osalta on työ- ja elinkeinoministeriölle laadittu erilliset kutakin rahastoa koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmäkuvaukset varojen käytön asianmukaisen hallinnoinnin varmistamiseksi. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje on hyväksytty maakuntahallituksessa 12. joulukuuta 2011 ja se on tullut voimaan Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan ja arvioidaan ensi sijassa toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumista seurataan maakuntahallituksessa neljännesvuosittain tapahtuvan raportoinnin ja tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä. Toiminnan vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin kehittäminen on johtamisen keskeisiä tavoitteita. Vuonna 2013 hyväksyttyyn maakuntastrategiaan on sisällytetty liiton toiminnan osa-alueita kuvaavia, seurattavia mittareita, joilla toiminnan tuloksellisuutta voidaan arvioida. Maakuntastrategian laadinnan yhteydessä on lisäksi määritelty lukuisia mittareita maakunnan kehityksen suunnan seurantaa varten. On kuitenkin otettava huomioon, että maakunnan kehityksen näkökulmasta liitto on vain yksi toimija. Tarkastuslautakunta on pyrkinyt kehittämään menettelyjä, joiden avulla se voisi seurata, miten liitto panee toimeen arviointikertomusten havaintoja, ja seurannan avulla antaa valtuustolle systemaattista palautetta liiton toiminnasta. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Liiton omaisuus on vähäistä, lähinnä toimistokalusteita ja koneita. Valvonta on osa viranhaltijoiden/ työntekijöiden tavanomaisia työprosesseja. Asianhallintaohjelmiston hankinta on osaltaan lisännyt päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Maakuntaliiton omaisuuden hoitoon, hankintojen kilpailutukseen tms. ei ole kohdistunut korvausvaateita, muutoksenhakuja tai vastaavia. Liiton ostaman ulkoisen tilintarkastuksen lisäksi liiton hallintoon kohdistuu valtion toimeksiantovarojen osalta hallintoviranomaisen (työ- ja elinkeinoministeriö) jatkuvaa tarkastusta sekä hallinnointimenettelyjen että varojen käytön suhteen. Maakuntaliiton toiminnan laajuus huomioon ottaen ei sisäistä tarkastusta ole käytössä. Sopimustoiminta Maakuntaliittoon on vuonna 2010 hankittu asianhallintajärjestelmän täydennysostona sopimushallintaosio. Ohjelmistohankinta helpottaa sopimusten määräaikojen systemaattista seurantaa. Sopimuksiin liittyviä negatiivisia seuraamuksia ei ole toimintavuoden aikana ollut.

14 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen TP 2013 TP 2012 TP 2011 TULOSLASKELMA (netto) Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot + 0 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot - Satunnaiset tuotot/ kulut +/- Tilikauden tulos Tuloslaskelmassa on huomioitu maakuntaliiton toimintamenot ja -tulot hankkeiden osalta nettoperusteisina. Toimintakate oli vuonna 2012 positiivinen, mutta sitä edeltävänä kolmena vuotena se on ollut negatiivinen. Maakuntaliitolla ei ole investointeja, joten sillä ei ole myöskään kirjanpidossaan poistoja. TP 2013 TP 2012 TP 2011 JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUDET Jäsenkuntien maksuosuudet Maksuosuudet toimintatuloista netto, %-os 97,0 96,1 95,7 Maksuosuudet/ asukas, 15,30 14,76 14,30 Jäsenkuntien maksuosuuksilla on keskeinen merkitys liiton toiminnan rahoittamisessa. Osuus varsinaisen toiminnan tuloista on 97 prosenttia vuonna MENOT / ASUKAS 2013(* Asukasluku vuodenvaihteessa Menot/asukas/ valtuuston hyväksymä, 16,06 15,32 15,65 *) ennakkotieto TULOSLASKELMAA TÄYDENTÄVÄT TIEDOT Palkatun henkilöstön määrä (sisältää työllistetyt) toteutuneet henkilötyövuodet (teoreettinen säännöllinen vuosityöaika) 29,2 30,5 31,9 - vakinaisissa viroissa ja toimissa olevat Palkat Kokonaismenot, Toimintamenot, Arvonlisäveropalautukset (verottoman toiminnan),

15 Jäsenkuntien maksuosuudet 2013 lask.vero tulot 2010(* maksuosuudet % maksuosuus muutos Enonkoski , Heinävesi , Hirvensalmi , Joroinen , Juva , Kangasniemi , Mikkeli , Mäntyharju , Pertunmaa , Pieksämäki , Puumala , Rantasalmi , Savonlinna , Sulkava , YHTEENSÄ , muutos-% 3,0 Mikkeli: sisältää Ristiinan ja Suomenniemen osuuden Savonlinna: sisältää Kerimäen ja Punkaharjun osuuden *) Lähde: VM, Kuntaosasto

16 Toiminnan rahoitus TP 2013 TP 2012 TP 2011 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT Toiminnan rahavirta Vuosikate +/ Satunnaiset erät, netto +/- Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten muutokset +/ - Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos +/- Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Oman pääoman muutokset +/- Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset +/- Vaihto-omaisuuden muutos +/- Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos +/ Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Kassavarojen muutos Kassavarat , , ,63 Kassavarat , , , , , ,35 Kassan riittävyys on 43 pv, vuonna 2012 luku oli 35 pv. (= 365 pv x Rahavarat / Kassasta maksut tilikaudella)

17 Rahoitusasema ja sen muutokset TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Sjoitukset Osakkeet ja osuudet TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset Yhteensä VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Peruspääoma Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli/alijäämä Tilikauden yli/alijäämä PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksiltalaitoksilta Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat Siirtovelat Yhteensä Suhteellinen velkaantuneisuus on 14 % eli sama kuin vuonna (=100*( vieras pääoma./. saadut ennakot) / käyttötulot)

18 Maakuntaliiton kokonaistulot ja menot TULOT Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 0 Muut rahoitustuotot 70 Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Lyhytaikaisten lainojen lisäys Oman pääoman lisäykset Kokonaistulot yhteensä MENOT Toiminta Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön Korkokulut Muut rahoituskulut Satunnaiset kulut Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pakollisten varausten lis.(+), väh.(-) - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustappiot Investoinnit Investointimenot Rahoitustoiminta Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman vähennykset Kokonaismenot yhteensä Täsmäytys: Kokonaistulot - Kokonaismenot= Muut maksuvalmiuden muutokset - Rahavarojen muutokset =

19 Tilikauden tuloksen käsittely Maakuntahallitus esittää tilikauden ylijäämän, ,17 euroa, siirtämistä taseeseen edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

20 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Käyttötalouden toteutuminen

21 TA 2013 TP 2013 Poikkeama Käyttötalouden kokonaismenot ja tulot Luottamushenkilöhallinto 110 Valtuusto ja hallitus Toimintatulot Toimintamenot Netto Tarkastustoimi Toimintatulot Toimintamenot Netto Luottamushenkilöhallinto Toimintatuotot Toimintakulut Netto Virasto / Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu 210 Hallintoyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto Aluesuunnitteluyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto Aluekehitysyksikkö Toimintatulot Toimintamenot Netto Maakuntajohtajan esikunta Toimintatulot Toimintamenot Netto Virasto / Maakunnan kehittäminen ja suunnittelu Toimintatuotot Toimintakulut Netto Hankkeet Toimintatuotot Toimintakulut Netto = sitovuustaso Toimintatuotot yhteensä Toimintakulut yhteensä * Erotus Tuloslaskelmaosan toteutuminen

22 TA 2013 TP 2013 Poikkeama hankkeet nettoperusteisina Toimintatuotot/käyttötalouden tuloarvio Toimintakulut/ käyttötalouden määräraha Toimintakate Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 1-1 Muut rahoitustulot Korkomenot 1 1 Muut rahoitusmenot Vuosikate Poistot Satunnaiset tulot ja menot Tilikauden tulos

23 TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Maakuntaliiton toiminta-ajatus Maakuntaliiton toiminta-ajatus on määritelty maakuntaliiton viraston strategiassa seuraavasti: Teemme tulosta Etelä-Savon hyväksi. Olemme aluekehittäjä, maakunnan edunvalvoja ja yhteisen tahdon muodostaja. Perussopimuksen mukaan maakuntaliitto toimii Etelä-Savon, sen kuntien ja asukkaiden eduksi kehittämis-, suunnittelu-, tutkimus- ja edunvalvontakuntayhtymänä. Liitolla on kaksi lakisääteistä tehtäväaluetta: aluesuunnittelu- ja aluekehitysviranomaisen tehtävät. Lisäksi liitto pyrkii toiminnallaan vahvistamaan kuntien ja kuntayhtymien yhteistyötä, edistämään maakunnan henkistä ja aineellista vaurastumista sekä toimimaan maakunnallisena yhteistyöelimenä kunnallis-, talous-, sosiaali-, kulttuuri-, koulutus-, elinympäristö- ja muissa maakunnan kehittämisasioissa. Liiton toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan seuraavassa tehtäväalueittain.

24 ALUEKEHITYS Päämääränä elinvoimainen ja vetovoimainen Etelä-Savo Aluekehityksen tavoite on toteuttaa Etelä-Savon maakuntastrategiaa ja -ohjelmaa, joiden vision mukaan: Etelä-Savo on vetovoimainen elinkeinoelämän, asumisen ja vapaa-ajan maakunta. Se tarjoaa vahvan osaamisperustan, hyvän toimintaympäristön elinkeinoelämälle ja viihtyisän ja turvallisen ympäristön ja sujuvan arjen asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille. Etelä-Savon väestökehitys on muuttovoittoinen, ja sen aluetalous vahvistuu. Tätä tulevaisuuden visiota aluekehitystyössä toteutettiin vuonna 2013 toimilla, joiden tavoitteena oli entistä elinvoimaisempi ja vetovoimaisempi Etelä-Savo. Aluekehitystyön toimintaympäristö muutoksessa Eduskunta hyväksyi uuden aluekehityslain joulukuussa Laki astui voimaan Uudistuksessa aluekehityslaki ja rakennerahastolaki yhdistettiin, minkä toivotaan selkeyttävän menettelyjä EU-ohjelman osalta. Lakiuudistuksessa maakuntaliittojen asemaan ja tehtäviin ei tehty merkittäviä muutoksia. Maakuntaohjelman ohjausvaikutusta korostetaan ja maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) asemaa vahvistetaan. MYR mm. hyväksyy jatkossa maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelman (Topsu). Aluekehityslaki, siihen liittyvä asetusvalmistelu sekä aluekehitystä ohjaavan työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) ohjeistus menettelytapojen valmistelussa ovat kuitenkin omiaan monimutkaistamaan sekä kansallista aluekehitystyötä että erityisesti rakennerahasto-ohjelman toimeenpanoa. Muutoksilla resurssien painopistettä ja päätösvaltaa ollaan toisaalta keskittämässä takaisin valtion keskushallinnolle ja toisaalta siirtämässä muutamalle suurelle keskukselle. Kun samanaikaisesti aluekehityksen resurssit ylipäätään vähenevät, jää alueiden välisten erojen tasaamiseen entistä niukemmin pelimerkkejä. Lisäksi TEM:n kaavailemat rakennerahastohallinnoinnin suuralueittaiset menettelyt jotka Ely-keskusten osalta on jo päälinjoiltaan päätetty - ovat ristiriidassa aluekehityslain hengen kanssa. Menettelyillä ei näyttäisi syntyvän myöskään tavoiteltuja säästöjä ilman, että ohjelman osumatarkkuus ja hyvä toimeenpano vaarantuu. Itä- ja Pohjois-Suomen seitsemän maakuntaa tiivistivät yhteistyötään vuoden mittaan merkittävästi erityisesti rakennerahastoasioissa. Sen lisäksi liitot ohjasivat yhteistyössä Itä-Suomen EU-toimistoa sekä hakivat yhteistä näkökulmaa ns. Backmanin työryhmän Itä- ja Pohjois-Suomi ohjelman konkreettiseen toimeenpanoon. Päättyneen ohjelmakauden osalta yhteistyötä tehtiin edelleen neljän Itä-Suomen maakunnan kesken, ja Kaakkois-Suomen kolmen maakunnan kesken toteutettiin Pietarin alueen yhteistyötä ENPI-ohjelmassa sekä valmisteltiin uutta ENI-ohjelmakautta. EU:n rahoitusratkaisu budjettikaudelle syntyi helmikuussa Suomi saa EU:n rakennerahastoista noin 1,3 mrd euroa, mikä on noin neljänneksen vähemmän kuin päättyneellä kaudella. Vuoden 2013 aikana Suomessa linjattiin rakennerahastojen osalta seuraavaa: Suomeen valmistellaan yksi kansallinen rakennerahasto-ohjelma, joka sisältää EAKRja ESR-toimenpiteet.

25 Ohjelmaa toteutetaan kahden alueosion Itä- ja Pohjois-Suomi sekä Etelä- ja Länsi- Suomi ja valtakunnallisten teemojen kautta. Valtakunnallisiin teemoihin osoitetaan 25% ESR:sta ja 10% EAKR:sta. Maakunnat sopivat keskenään Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Etelä- ja Länsi-Suomen välisestä jaosta sekä maakuntakohtaisesta jaosta, ja TEM noudatti maakuntien esitystä alueellisen rahoituksen jaossa. Etelä-Savo saa ohjelmasta vuosina n. 101 miljoona euroa ja saman verran kansallista rahoitusta. Kansallisesta rahoituksesta 25% kootaan hankkeisiin kunnilta. Alueellisen rahoituksen välittävinä viranomaisina toimivat maakunnan liitot ja Elykeskukset. Ohjelmaa ja kumppanuussopimusta valmisteltiin koko vuosi, ja valtioneuvosto hyväksyi ne tammikuussa 2014 lähetettäväksi EU-komission hyväksyttäväksi. Maakuntien kannalta ohjelma on aiempaa rajaavampi ja sisällöllisesti pirstaloidumpi. TEM on ilmoittanut, että sähköinen Eura-järjestelmä avataan hakijoille Yritystukien osalta haku alkaa kuitenkin vasta uuden yritystukilain tullessa voimaan. Tavoite: Maakuntaliitto tunnistaa alueen erityispiirteet ja tarpeet elinvoimaisemman ja vetovoimaisemman Etelä-Savon kehittämiseksi, edistää niiden huomioon ottamista strategia- ja ohjelmatyössä, ohjelmien toimeenpanossa, hanketyössä ja sisällöllisillä vastuualueillaan sekä näihin liittyvässä edunvalvonnassa. Maakuntaliitto tekee tuloksellista yhteistyötä jäsenkuntiensa, Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Kaakkois-Suomen maakuntaliittojen, ELY -keskusten ja muiden keskeisten aluekehitystoimijoiden kanssa. Aluekehityksen ennakointi, seuranta ja tietopalvelu Tavoite: Laadukkaan ennakointitiedon oikea-aikainen hyödyntäminen. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013:kokosi, jäsenteli ja analysoi aluekehitystyölle keskeistä ennakointi- ja seurantatietoa yhdessä sidosryhmien kanssa varmisti keskeisen ennakointitiedon saatavuuden ja edisti tiedon oikea-aikaista hyödyntämistä sekä siitä tiedottamista lisäksi maakuntaliitto kehitti kuntakohtaista tilastomateriaalin kokoamista ja visualisointia. Työvoima- ja koulutustarpeiden valtakunnalliseen ennakointiprosessiin liittyvän tilasto- ja ennakointitiedon työstäminen ajoittuu pääosin vuodelle Maakunnan strategia Tavoite: Maakunnalla on ajantasainen strategia, johon maakunnan toimijat ovat sitoutuneet. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: edisti eri yhteyksissä maakunnan sidosryhmien sitoutumista päivitettyyn maakuntastrategiaan, teki maakuntastrategiaa tunnetuksi maakunnan ulkopuolella.

26 Maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma sekä niiden rahoitusvälineet (kansalliset ja EU:n rahoitusohjelmat, hankerahoitus, valtion ja kuntien rahoitus) Tavoite: Maakunnassa on käytettävissä volyymiltään riittävät ja maakunnan tavoitteiden edistämiseen sopivat aluekehityksen resurssit ja työkalut. Tavoitteen toteuttamiseksi maakuntaliitto vuonna 2013: teetti maakuntaohjelman tavoitteiden saavuttamista, vaikutuksia ja toimeenpanoa koskevan sekä uuden maakuntaohjelman laadintaa tukevan ulkopuolisen arvioinnin. Arvioinnin perusteella maakuntaohjelmalla on merkitystä ja se toimii oikeasti kehittämisen ohjenuorana. Ohjelman valmisteprosessi on koonnut yhteen eri toimijoita ja mahdollistanut yhteisen tahtotilan syntymisen. Keskeisiä arviointituloksia: o kaiken kaikkiaan maakuntaohjelmatyö on ollut tarkoituksenmukaista ja onnistunutta o maakuntaohjelmalla on onnistuttu kokoamaan yhteen tahtoa ja rahoitusta o ohjelmatyöllä on saatu vahvistettua erityisesti osaamisrakenteita, myönteisiä tuloksia myös yritystoiminnan vahvistamisessa, matkailun ja markkinoinnin kehittämisessä sekä Venäjä-yhteistyön rakentamisessa o maakuntaohjelmalla voidaan vaikuttaa vain rajallisesti kunta- ja palvelurakenteiden kehittämiseen o maakuntaohjelmassa tulee tehdä rohkeita valintoja sisältökärkiä teroitettava o alueen eri toimijoiden strategiat ovat samansuuntaisia maakuntaohjelman kanssa käynnisti maakuntaohjelman laadinnan ja valmisteli maakuntaohjelman yhdessä sidosryhmien kanssa siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä sen keväällä 2014: Tätä varten vuonna 2013 maakuntaliitto kutsui viisi maakuntastrategian temaattisten painopisteiden mukaan nimettyä valmistelufoorumia työstämään ohjelmasisältöjä. Tähän yhteiseen ponnistukseen osallistui kaikkiaan satakunta asiantuntijaa eri aloilta. Foorumeille järjestettiin kaksi yhteistä työpajaa, joista keväällä pidetyssä lähtölaukausseminaarissa käsiteltiin muun muassa maakuntaohjelman arvioinnin tuloksia ja syksyn sisältöpajassa foorumien tuottamia esityksiä ohjelman sisältöpainotuksiksi. Ohjelmatyön tueksi maakuntaliitto kartoitti myös eteläsavolaisten nuorten mielipiteitä maakunnasta ja toteutti jäsenkunnille kohdennetun sähköisen kyselyn ohjelman painopisteistä. Kansalaiset voivat tutustua maakuntaohjelman valmisteluun ja antaa palautetta ohjelman valmistelijoille maakuntaliiton nettisivuilla. Maakuntaliitto kartoitti Etelä-Savon nuorten mielipiteitä maakunnasta maakuntaohjelman laadinnan tueksi. Nuorten mielipiteitä kysyttiin nettikyselyllä sekä palkkaamalla kaksi Mikkelin ammattikorkeakoulun opiskelijaa haastattelemaan nuoria Mikkelissä, Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Nuorilta kysyttiin koulutukseen, työllistymiseen ja ylipäätään arjen sujuvuuteen liittyviä kysymyksiä. Yhteensä tavoitettiin vuotiasta nuorta. Selvityksestä nousi erittäin vahvasti esille se, että nuoret pitävät Etelä- Savoa kotinaan. Erityisen vahvasti tämä kotiseututietoisuus liittyy perheeseen, ystäviin ja kotikuntaan/kaupunkiin. Alueelle kiinnittymiseen vaikuttavat oleellisesti se löytyykö maakunnasta töitä ja toimeentuloa. Kyselyn tuloksia on hyödynnetty maakuntaohjelman laadinnassa ja tuloksista laaditaan esite vuoden 2014 keväänä.

27 valmisteli maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman yhteistyössä seutukuntien ja ELYkeskusten kanssa. Etelä-Savon ELY-keskus ja maakuntaliitto kävivät kaupunkien kanssa kolmikantaneuvottelut laadittaviin asiakirjoihin tehtävistä kehittämisesityksistä. Tämäntyyppistä aiesopimuskäytäntöä on tarkoitus jatkaa ja kehittää osana toteuttamissuunnitelma. Tavoitteena on saada mahdollisimman konkreettisia esityksiä hankkeista, joiden edistämiseen maakuntaliitto ja ELY-keskus sitoutuvat. edisti ja toteutti EU:n rakennerahasto-ohjelmien (EAKR, ESR) toimeenpanoa maakunnassa korostaen niiden alueellista vaikuttavuutta, sujuva toteutusta ja kiinnittäen ohjelman viimeisenä budjettivuonna erityistä huomiota ohjelmien täysimääräiseen toteutumiseen, vastasi maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön valmistelutehtävistä (maakunnan yhteistyöasiakirja, ohjelmien koordinaatio, hankerahoituksen suuntaaminen, seuranta ja arviointi): Maakunnan yhteistyöryhmä ohjaa rakennerahasto-ohjelmien strategista toteuttamista maakunnassa ja hyväksyy vuosittain laadittavan maakunnan yhteistyöasiakirjan eli rakennerahasto-ohjelmien vuosibudjetin. Vuonna 2013 yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön keskeisenä tehtävänä oli varmistaa ohjelman täysimääräinen toteuttaminen. Maakunnan yhteistyöryhmä kokoontui neljä ja sen sihteeristö yksitoista kertaa. Kokouksissa ne käsittelivät yhteensä 84 hanketta, joista 81 sai myönteisen päätöksen. toteutti osaltaan aluekehitysviranomaisena ja rahoittajana EAKR-ohjelmaa (ohjelmahallinnointi yhdessä Itä-Suomen maakuntien ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa, hankkeiden rahoitus ja maksatus): Seurantakomitean sihteeristön työskentelyssä painottui ohjelmarahoituksen seuranta ja erityisesti kuntarahoituksen kertyminen EAKR-ohjelmaan. Itä-Suomen EAKR-ohjelman seurantakomitea piti kevätkokouksensa Joensuussa Itä- ja Pohjois-Suomen seurantakomiteat kokoontuivat Helsingissä joulukuun alussa: kokouksessa luotiin katsaus ohjelmien edistymiseen ja erityisteemana käsiteltiin biotaloutta. Seurantakomitean sihteeristö kokoontui 7 kertaa, ja Itä-Suomen ohjelmatyöryhmä yhden kerran. Kokoukset pidettiin pääosin videoneuvotteluina. edisti rakennerahasto-ohjelmien toteuttamista yhdessä muiden Etelä-Savon rahoittajaviranomaisten kanssa muun muassa jakamalla hanketoimijoita aktivoivaa rahoitustietoa, tiedotti rakennerahasto-ohjelmien toteutumisesta ja hankehauista, arvioi rakennerahasto-ohjelmien vaikutuksia Tammikuussa 2013 pidettiin arviointitilaisuus, jonka yhteistyöryhmän sihteeristö teki sisäisenä työnä käyttäen edelfoi-työvälinettä. Tarkoituksena oli arvioida, miten EAKR- ja ESR-rahoituksella toteutetut teemat ja hankekokonaisuudet ovat onnistuneet ja mitkä ovat niiden vaikutukset kuluvalla ohjelmakaudella. Samalla arvioitiin tulevan kauden tärkeimpiä teemoja.

28 Syksyllä 2013 suunnittelija Marja Haverinen kävi Tarkastuslautakuntaa varten läpi kaikki vuonna 2011 maakuntaliiton rahoittamat, suljetut hankkeet ja selvitti niiden vaikutuksia ja onnistumista. rahoitti hankkeita maakunnan yhteistyöasiakirjassa sovitulla tavalla EU:n rakennerahastoohjelmista, huolehti EU:n rakennerahasto-ohjelmilla ja maakunnan kehittämisrahalla rahoitettujen hankkeiden maksatuksesta, valvonnasta ja tarkastuksista sekä tarvittavasta raportoinnista, MyöntövaltuuttaSidottu päätöksillä Toteutunut maksatuksina EAKR (98,87%) (66,37%) EAKR tekninen tuki (100%) (57,01%) ESR (98,77%) (98,77%) ESR tekninen tuki (100%) (54,19%) Etelä-Savo, ohjelmien myöntövaltuudet

29 Maakuntaliiton rahoittamat hankkeet 2013 (EU + valtio, ) Hankkeen nimi Toteuttaja tuki Älykäs maaseutu Etelä-Savon Koulutus Oy Asiakkaiden ja matkailualan opiskelijoiden osallistaminen matkailuyritysten kehittämisprosesseihin Itä-Suomen yliopisto Biosaimaa 2014 Miktech Oy CBRN-Specialist Service Consortium - Asiantuntijapalveluiden tarjoaminen Euroopan Komission Europe Aid ohjelmaan Miktech Oy Cleantech Finland Bioenergy Miktech Oy DIGIMETSÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Digitaalisen ja ekologisen kaupunginosan suunnittelu - Kohteena Satamalahti Mikkelin kaupunki Digitaalisen liiketoiminnan näkijä Miktech Oy ECMTA-konferenssi Savonlinnan musiikkiopiston kannatusyhdistys ry Elinvoimaa Kangasniemelle Kangasniemen kunta ematkailu - Sähköisen matkailuliiketoiminnan tutkimusedellytysten parantaminen Matkailualan opetus- ja tutkimuslaitoksessa Itä-Suomen (lisärahoitus) yliopisto Etelä-Savon maakunnallisen markkinoinnin esiselvitys Etelä-Savon maakuntaliitto FinRelax - suomalainen maaseutu hyvinvointimatkailun sisältönä ja toimintaympäristönä Itä-Suomen yliopisto Food meets Art of Europe 1 Miset Oy Heinäveden kulttuuritori Heinäveden kunta Hyvinvointialan yrittäjyyden vahvistaminen Etelä-Savossa - esiselvitys Miset Oy inemis-tilannekuva Mikkelin kaupunki Kaupunkikalastus Mikkeli -esiselvityshanke Miset Oy Kulttuuriperinnön digitaalinen soveltaminen Etelä-Savossa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Luomuinsituutin vakiinnuttaminen Helsingin yliopisto, Ruralia instituutti MAMKin yritysasiamies osana Yritys-Suomi -verkostoa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Mikkelin tuiketaajamat 2013 Mikkelin kaupunki Olavinlinnan saavutettava näyttely ja lasten työpaja Museovirasto Pieksämäen veturitori ja kattaminen Pieksämäen kaupunki Pienoistehdas painetun älyn alustan valmistamiseen kuitutäyteainekomposiittina (esiselvitys) Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Ristiina, Kaukaanrannan venesataman ja torin rakentaminen Mikkelin kaupunki Savonlinna Smart Solutions Savonlinnan Yrityspalvelut Oy SEBIRAK Savonlinnan Yritystilat Oy Sekoitus- ja biotuotelaboratorio, SEBI Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Sähköiset palvelut ruokapalvelujen asiakasrajapinnassa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Tapahtumat matkailualueen imagon rakentajina Itä-Suomen yliopisto Ulkomaalaisten vapaa-ajan asumisen alueelliset muodot Etelä-Savossa Itä-Suomen yliopisto Vaativien hybridirakenteiden liimaliitosmenetelmien kehitys teknologiateollisuuden eri sovelluksissa Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Vapaaehtoistyö, kansalaisjärjestöt ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen Etelä-Savossa - esiselvitys Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Vihreän kemian laboratorion laiteinvestoinnit Lappeenrannan teknillinen yliopisto Viitostie todelliseksi matkailuväyläksi -esiselvityshanke Miset Oy Älykäs ympäristö bioenergiatuotannon tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy YHTEENSÄ osallistui EU:n tulevan rahoituskauden ratkaisujen valmisteluun, siihen liittyvään edunvalvontaan sekä ohjelmavalmisteluun yhdessä muun Itä- ja Pohjois-Suomen kanssa sekä ENI-ohjelman valmistelun osalta Kaakkois-Suomen suuntaan: Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat valmistelivat Itä- ja Pohjois-Suomen alueellisen suunnitelman Suomen rakennerahasto-ohjelman valmistelun pohjaksi. Liitot osallistuivat myös tiiviisti TEM:n johtamaan rakennerahasto-ohjelman valmisteluun. Liitot tekivät valmistelussa yhteistyötä alueen Ely-keskusten kanssa. Liittojen valmistelutyön pohjana on ollut samanaikaisesti käynnissä oleva maakuntaohjelmatyö. Etelä-Savossa maakuntahallitus sekä MYR ja sen sihteeristö olivat tiiviisti mukana ohjelman valmistelussa sen eri vaiheissa. Ohjelmavalmistelua esiteltiin myös kuntien ja muiden toimijoiden tilaisuuksissa sekä maakunnan rakennerahastopäivillä ja vastaavissa tilaisuuksissa Itä-Suomessa. Syksyllä 2013 maakuntajohtaja Matti Viialaisen johdolla valmistellun maakuntien välisen rahajaon hyväksyi Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä (HALKE) tammikuussa 2014.