Nykyinen toimielinrakenne Pälkäneen kunnassa: Miksi muutos on syytä tehdä:

Transkriptio

1 Kunnanhallitus Kunnan lautakuntarakenteen muuttaminen alkaen 212/ /2016 KH Kunnan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuva talouden ta sa paino ryh mä kokoontui ja päätti, että kunnan organisaation ja hal linnon mekanismien tarkoituksenmukaisuuden selvittämiseksi tuotetaan proses si sel vi tys hallinto- ja teknisen osaston toiminnoista. Yhtenä selvityksen tu lok se na oli, että kunnan lautakuntarakennetta tulisi johdonmukaistaa ja muut taa vastaamaan esimerkiksi tulevan maakuntauudistuksen haasteita. Lautakuntarakenteita käsiteltiin myös syksyllä valtuustoseminaarissa. Tällöin valtuutetuista koostettiin ryhmät, jotka tekivät omat ehdotuksensa tu levas ta lautakuntarakenteesta. Näitä ryhmätöiden tuloksia on käytetty tämän asian valmistelun pohjana. Nykyinen toimielinrakenne Pälkäneen kunnassa: Pälkäneen yhdeksän (9) jäseniset lautakunnat (pl. seitsemän (7) jäseninen tar kas tus lau ta kun ta ja viisi (5) jäseninen kes kus vaa li lau ta kun ta), koos tu vat ra ken nus lau ta kun nas ta, sivistyslautakunnasta, teknisestä lau ta kun nas ta, va paa-ai ka lau ta kun nas ta sekä ympäristölautakunnasta. Asian oheis ma te riaa li na on kaavio Pälkäneen nykyinen toimielinrakenne. Lautakuntien lukumäärä ja niiden jäsenten määrät ovat Pälkäneellä melko suu ria kunnan kokoon ja asukaslukuun verrattuna. Tekninen lautakunta ko koon tuu keskimäärin kerran kuukaudessa. Melkein yhtä usein ko koon tuu myös rakennuslautakunta ja sivistyslautakunta. Ympäristölautakunta kokoon tuu n. kahden kuukauden välein. Vapaa-aikalautakunta kokoontuu n. 4 kertaa vuodessa. Miksi muutos on syytä tehdä: Kunnan tehtävänä on ollut järjestää yleiseen ja erityiseen toimialaan kuu luvia palveluita. Erityiseen toimialaan kuuluvista palveluista perusturva on ollut useassa kunnassa jopa 80 % kokonaisuudesta. Perusturvapalvelut siirtyvät pois kunnilta vuonna 2019 ja erityisen toimialan osuus pysynee samana ja yleisen toimialan osuus kasvaa. Vaikka Kan gasala vastuukuntana järjestää Pälkäneen kunnan sosiaali- ja ter veys pal ve lut, niin maakuntauudistuksen myötä kuntien rooli muuttuu edelleen ja teh tä vät vähenevät. Yleiseen toimialaan kuuluu jatkossa elinvoimasta huolehtiminen. Tämä tarkoit taa joko elinvoiman edistämistä tai heikentyvän elinvoiman hei ken ty misen hidastamista. Elinvoiman edistäminen tarkoittaa uusien asukkaiden ja uu sien työpaikkoja saamista kuntaan. Maanhankinta, kaavoitus, yri tys ti lojen hallinnointi, yritysten kanssa tehtävä yhteistyö ja palvelujen tiivis kyt kemi nen suunnitteluun ratkaisevat, miten tässä onnistutaan.

2 Jotta elinvoiman edistäminen on mahdollista, tulee viranhaltijoiden kes kittyä operatiiviseen johtamiseen ja lakisääteisistä asioista ja rutiineista päättä mi seen, poliittisen organisaation on keskityttävä strategisiin asioihin. Näiden roolijakojen on oltava selkeitä. Poliittisen organisaation työmäärä ja ajan käyt tö vaatii entistä enemmän aikaa ja sitoutumista. Kuntien tär keimmät tehtävät ovat jatkossa alueen elinvoiman ja kuntalaisten hyvinvoinnin edis tä mi nen. Tulevaisuudessa kunnan toimintojen katsotaan keskittyvän yhä enemmän kol meen osa-alueeseen: Elinvoiman toimialaan, hyvinvoinnin toimialaan se kä kuntainfran/ -kehittämisen toimialaan. Elinvoiman toimiala sisältää seuraavia tehtäviä: Elinkeinojen kehittäminen, työl li syys po li tiik ka, edunvalvonta ja yhteiskuntasuhteet, asuntopolitiikka, toisen asteen koulutus ja alueen koulutusyhteistyö, seudulliset, maa kun nal liset sekä kansainväliset asiat ja tapahtumapalvelut. Hyvinvointi toimiala sisältää seuraavia tehtäviä: kokonaisvaltainen hyvinvoinnin edistäminen, koulutuspalvelut, varhaiskasvatus, vapaaaikapalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut. Kuntainfra/ -kehittäminen sisältää seuraavia tehtäviä: Maankäytön suun nitte lu, yhdyskuntatekniikka, jätehuolto, liikennesuunnittelu, joukkoliikenne, ym pä ris tö po li tiik ka, rakennusvalvonta ja pysäköinninvalvonta. Kunnan lautakuntarakenteen on tulevaisuudessa vastattava edellä mai nittui hin tekijöihin. Lisäksi Pälkäneen kunnan osalta voidaan katsoa, että lauta kun ta ra ken ne on osittain "hajaantunut" suhteessa vi ras to-or ga ni saa ti oon. Rakenne ei yhteismitallinen suhteessa esim. budjettivastuuseen ja mer kityk seen kunnan toiminnan kannalta. Osalla lautakunnista on vain vä hän asioita käsiteltävänä. Lautakuntarakenteen tiivistäminen on tar peel lis ta Keskeisenä tavoitteena on sovittaa organisaatio vastaamaan tuleviin val takun nal li siin haasteisiin. Lisäksi tavoitteena on organisaation keventäminen ja virtaviivaistaminen. Hallintokuntien rajoja poistetaan yhdistämällä lau takun tia. Mitkä ovat keskeiset muutokset ja miten muutos toteutetaan: Uudessa lautakuntarakenteessa keskusvaalilautakunta muuttuisi seit semän (7) jäseniseksi. Tarkastuslautakunta pysyisi seitsemän (7) jä se ni senä, mutta jäsenistön tulisi koostua valtuutetuista. Uusi kuntalaki (410/2015) mah dol lis taa 31 :ssä ns. valiokuntamallin, jos sa valtuusto voi päät tää, että lautakuntaan valitaan vain valtuutettuja tai va ra val tuu tet tu ja. Kos ka Pälkäneen lautakuntiin suositellaan valittavaksi vain valtuutettuja, on johdon mu kais ta, että tulevia lautakuntia kutsutaan jat kos sa valiokunniksi. Uuden kuntalain (kokonaisuudessaan voimaan ) 30 :n mu kai ses ti valtuusto voi asettaa 1) kunnanhallituksen alaisena toimivia lau ta kun tia tai niiden sijasta valiokuntia hoitamaan pysyväisluonteisia tehtäviä. Kuntalain 31 :n mukaan valtuusto voi päättää, että 1) kunnanhallitukseen

3 ja lau ta kun taan voidaan valita vain valtuutettuja ja varavaltuutettuja, jolloin lau ta kun taa voidaan kutsua valiokunnaksi (valiokuntamalli), ja että 2) kunnan hal li tuk sen jäseniä valitaan lautakuntien tai valiokuntien pu heen joh ta jiksi (puheenjohtajamalli). Muuten lautakuntamääriä esitetään vähennettäväksi nykyisen viiden (5) sijas ta kahteen (2) valiokuntaan. Mallikaavio uudesta kahden valiokunnan or ga ni saa tios ta on asian oheismateriaalina Pälkäneen valiokuntarakenne Teknisten palveluiden valiokunnassa käsitellään nykyisen teknisen osas ton lautakuntien asiat sekä nykyisen vapaa-aikalautakunnan asiat lii kun ta palve lui den osalta. Lisäksi teknisten palveluiden valiokunnassa käsitellään nykyis tä enemmän maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyviä asioita, koska orga ni sa to ri ses ti maankäyttöä ja kaavoitusta on tarkoitus siirtää kun ta ke hitys osas ton alle. Teknisten palveluiden valiokunnassa esittelijänä toimisi tek ni nen johtaja. Sivistysvaliokunta käsittelisi koulun, varhaiskasvatuksen, kir jas to pal ve luiden sekä kulttuurin asioita. Kunnanhallituksen käsittelyyn siirtyvät kaikki hal lin to- ja tukipalveluosaston asiat ja muut kunnanhallituksen toimivaltaan kuu lu vat asiat. Sivistyslautakunnan esittelijänä sivistystoimenjohtaja. Kuntalaissa ei valtuustoa lukuun ottamatta ole säännöksiä toimielinten jäsen mää ris tä. Valtuusto voi vapaasti päättää toimielimen koosta. Esi tyk sessä Pälkäneen valiokunnat olisivat yhdeksän (9) jäsenisiä. Kuntaan tulisi perustaa uutena toimielimenä rakennus- ja ympäristöjaosto, jo ka toimisi teknisten palveluiden valiokunnan alaisuudessa kunnan ra kennus val von ta vi ran omai se na, ympäristönsuojeluviranomaisena ja hu levesiviran omai se na. Jaoston tehtäväalueeseen kuuluisivat myös mm. yk si tyis tielain mukaiset viranomaistehtävät. Tarkemmat määritykset tehdään kunnan hal lin to sään tö uu dis tuk ses sa. Valtuusto voi asettaa jaoston kuntalain 410/2015, 30 :n kohdan 3) pe rusteel la. Jaoston jäsenenä voi olla myös toimielimen varajäsen. Valtuusto voi päät tää, että jaoston jäseneksi, ei kuitenkaan puheenjohtajaksi, voidaan va li ta muitakin kuin toimielimen jäseniä ja varajäseniä. Rakennus- ja ympäristöjaostossa esitetään olevan kolme teknisten pal velui den valiokunnan nimittämää jäsentä: puheenjohtaja, varapuheenjohtaja se kä jäsen. Elinvoima tulee jatkossa korostumaan ja kunnan yleishallinnon rooli ko rostuu mm. elinkeino- ja kolmannen sektorin kumppanuusasioissa. Elin voi man kehittämisestä vastuun kantaa erityisen valiokunnan sijaan kun nan hal li tus. Elinvoimaisuuden edistämisessä pyritään mekaanisten hal lin to ra ken tei den sijaan toteuttamaan kuntastrategiaa rakentamalla pieniä ad hoc tyyp pi siä, eli jotain tarkoitusta tai tehtävää varten luotuja työryhmiä. Näis sä työryhmissä olisi myös luottamushenkilöedustus. Pälkäneellä halutaan kehittää tulevaisuuden päätöksentekomalleja ja alusto ja asioiden valmistelulle siten, että ne ottavat huomioon kunnan monet

4 eri lai set sidosryhmät. Tavoitteena on tuottaa entistä monimuotoisempaa ja kun ta lais ta lähellä olevaa valmisteluaineistoa päättäjien työn tueksi. Päätök siä pitää myös pystyä tekemään entistä nopeammin, kuntalaisten ja päät tä jien tulee olla paremmin toistensa saavutettavissa ja tie don vaih ta misen eri sidosryhmien välillä tulee olla entistä notkeampaa. Tiettyä tarkoitusta varten perustetut projekti- /työryhmät tulevat jatkossa vas taa maan paremmin alati muuttuviin kunnallishallinnon haasteisiin Pälkä neel lä. Tällaisia ryhmiä ei voi kuitenkaan kuvata auki kunnan or ga ni saatio kart taan, joten päätöksen ryhmien käytöstä tulee olla periaatteellinen ja ope ra tii vis ta toimintaa ohjaava. Valtuuston päätöksellä lautakuntarakennemuutos toteutetaan lähtien uuden valtuustokauden alkaessa. Kunnan hallintosääntöä muu te taan suhteessa sovittuun toimielinrakenteeseen nähden siten, että uusi hal lin tosään tö tulee myös voimaan Mitä muutoksella tavoitellaan: Uuden organisaatiomallin avulla pyritään paremmin vastaamaan tuleviin val ta kun nal li siin muutoksiin kuntakentällä. Tavoitteena on yhtenäistää ja sel keyt tää toimielinrakennetta sekä karsia pois ylimääräisiä hal lin to me kanis me ja. Kunnan toimielinhallinnon tulisi siis kyetä muuttumaan sekä sisäis ten, että ulkoisten olosuhteiden mukana. Jos kunnan perustehtävä on muut tu mas sa elinvoiman, hyvinvoinnin sekä infran kehittämisen suuntaan, on myös toimielinrakenteen vastattava näihin perustehtäviin. Lautakuntarakennetta tulisi pohtia vielä nykyistä enemmän pro ses si ajat telun kautta, jolloin luottamushenkilö- ja toimialarakenne voidaan nähdä toimi alat läpileikkaavana valiokunta-mallisena toimielinkokonaisuutena, joka to teu te taan uusittuna valiokuntarakenteena. Lisäksi tavoitellaan sitä, että organisaatio olisi joustava ja nopeasti muu toksiin reagoiva. Tähän pyritään perustamalla jatkossa tarpeen mukaan jousta via, tiettyä tehtävää varten luotuja projektiryhmiä joissa on luot ta mus henki lö edus tus. Tulevaisuudessa on entistä tärkeämpää kehittää kun ta lais ten uusia suoria vaikuttamisen keinoja, kumppanuutta alueen kol man teen sektoriin sekä keskittyä strategiseen elinkeino- ja hy vin voin ti asioi den kehittämiseen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi olisi tärkeää miet tiä uusia toimintatapoja mekaanisten rakenteiden lisäksi. Valmistelu ja lisätiedot: Tuomas Hirvonen, hallintojohtaja p , Esitys Kunnanhallitus esittää valtuustolle päätettäväksi, että alkaen: 1. tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, sivistyslautakunta, va paa-aika lau ta kun ta ja ympäristölautakunta lakkautetaan. 2. kuntaan perustetaan yhdeksän (9) jäseniset teknisten palveluiden valio kun ta ja sivistysvaliokunta, joiden jäseniksi valitaan vain valtuutettuja ja joiden puheenjohtajiksi valitaan kunnanhallituksen jäseniä 3. kuntaan perustetaan rakennus- ja ympäristöjaosto, jonka pu heen joh ta-

5 jan, varapuheenjohtajan sekä jäsenen nimittää teknisten palveluiden va lio kun ta. 4. keskusvaalilautakunta muutetaan seitsemän (7) jäseniseksi. Lisäksi todetaan, että muutoksen yhteydessä pyritään rakentamaan vi ral lisen toimielinorganisaation oheen tiettyä tarkoitusta varten perustettuja moni alai sia sekä luottamushenkilöistä, kunnan työntekijöistä että kuntalaisista koos tu via projekti-/työryhmiä, joiden tarkoitus on tuottaa monimuotoista ja kun ta lais ta lähellä olevaa valmisteluaineistoa päättäjien työn tueksi. Päätös Kunnanhallitus päätti ottaa asian pois listalta.