Kunnanhallitus nro 5/ SISÄLLYSLUETTELO

Transkriptio

1 nro 5/2013 SISÄLLYSLUETTELO KH 71 Kokouksen järjestäytyminen KH 72 Talouden seuranta KH 73 Kunnanvaltuuston päätösten laillisuusvalvonta KH 74 Lautakuntien ja viranhaltijoiden päätösten laillisuusvalvonta KH 75 Kunnanjohtajan säästövapaa lomanmääräytymiskaudelta KH 76 Sovellusasiantuntijan vakanssin perustaminen perusturvaosastolle alkaen KH 77 Varahenkilöstöjärjestelmä KH 78 Edustajan nimeäminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään KH 79 Edustajan nimeäminen Kunnan Taitoa Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen KH 80 Edustajan nimeäminen Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n vuosikokoukseen KH 81 Saapuneet kirjeet, ilmoitukset ja päätökset KH 82 Lausunto metropolialueen esiselvityksestä KH 83 Muut asiat KH 84 Edustajan nimeäminen Kuntien Tiera Oy:n varsinaiseen yhtiökokoukseen

2 Sivu 2 Nro 5/2013 Kokouspaikka- ja aika Kunnantalo klo tauko klo Läsnä olevat jäsenet Laaksonen Merja, puheenjohtaja Kaisla Heikki, jäsen Karell Anders, jäsen Koroma-Hintikka Maria, jäsen Louekoski Vesa-Matti, jäsen Martin Kirsi, jäsen Parviainen Kristian, jäsen Pitkänen Kirsti, jäsen Sneck Minna, jäsen Svanfeldt Stefan, jäsen Tanskanen Veikko, jäsen Muut läsnä olevat Alho Arja, KV:n puheenjohtaja Nordström Marcus, KV:n I varapuheenjohtaja Penttinen Arto, KV:n II varapuheenjohtaja Isotupa Juha-Pekka, kunnanjohtaja, poissa 75 Sorvanto Jarkko, hallintojohtaja Skyttä Jorma, tekninen johtaja, läsnä :t Öberg Benita, perusturvajohtaja, läsnä :t Asiat Allekirjoitukset Merja Laaksonen puheenjohtaja Jarkko Sorvanto pöytäkirjanpitäjä Kirsti Pitkänen pöytäkirjantarkastaja Anders Karell pöytäkirjantarkastaja Pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä, aika ja paikka Kunnantalo Todistaa, allekirjoitus Virka-asema Jarkko Sorvanto hallintojohtaja

3 Sivu 3 KH 71 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN päättää 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita kaksi pöytäkirjan tarkastajaa Päätös: päätti 1. todeta kokouksen laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi 2. valita Kirsti Pitkäsen ja Anders Karellin pöytäkirjantarkastajiksi. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

4 Sivu 4 KH 72 TALOUDEN SEURANTA Liite 1 Ehdotus: Päätös: käsittelee talousseurannan. Samalla kunnanhallitus käy keskustelun mahdollisesta vuoden 2013 talousarvion uudelleen tarkastelusta. merkitsee talousseurannan tiedoksi. merkitsi talousseurannan tiedoksi. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

5 Sivu 5 KH 73 Ehdotus: Päätös: KUNNANVALTUUSTON PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA katsoo, etteivät valtuuston tekemät päätökset ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä, valtuusto ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eivätkä päätökset ole muutenkaan lainvastaisia, joten päätökset pannaan täytäntöön. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

6 Sivu 6 KH 74 Ehdotus: LAUTAKUNTIEN JA VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSTEN LAILLISUUSVALVONTA päättää kuntalain 51 :n nojalla olla ottamatta käsiteltäväkseen seuraavissa pöytäkirjoissa olevia asioita: Perusturvalautakunta 3/ Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja KL-kuntahankintojen hotelli- ja kokous/kongressipalveluiden yhteishankintaan liittyminen Kunnanjohtajan päätöspöytäkirja Omakotitontin myynti Henkilöstöpäällikön päätöspöytäkirja Palkanlaskijan määrääminen työtehtäviin normaalin työajan ulkopuolella Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

7 Sivu 7 KH:232 /2013 KH 75 KUNNANJOHTAJAN SÄÄSTÖVAPAA LOMANMÄÄRÄYTYMISKAUDELTA päättää kunnanjohtajan vuosilomasta. Kunnanjohtaja Isotupa pyytää lomanmääräytymiskaudelta pitämättömiksi jääneiden 13 vuosilomapäivänsä siirtämistä säästövapaiksi. Ehdotus: Käsittely: päättää kunnanjohtajan pyynnön mukaisesti siirtää hänen viime lomanmääräytymiskaudelta pitämättä jääneet 13 vuosilomapäiväänsä säästövapaaksi KVTES:n mukaisesti. Kunnanjohtaja Isotupa poistui esteellisenä asian käsittelyn ja päätöksenteon ajaksi. Hallintojohtaja Sorvanto toimi asian esittelijänä. Päätös: Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

8 Sivu 8 PERUSTLTK:217 /2013 KH 76 SOVELLUSASIANTUNTIJAN VAKANSSIN PERUSTAMINEN PERUSTURVAOSASTOLLE ALKAEN PERUSTLTK Perusturva on suuri tietotekniikan käyttäjä kunnan tasolla ja on siksi perusteltua, että toimiala saa oman sovellusasiantuntija, jotta merkittävän järjestelmän toimivuus ja kehittäminen saadaan pysymään korkealla tasolla. Merkittävänä tietotekniikan käyttäjänä ja myös kustannuksia aiheuttavana toimialana on tärkeää, että toimialan tietojärjestelmien dokumentaatio on hyvällä tasolla ja tietotekninen raportointi on ajan tasalla, jolloin voidaan paremmin hahmottaa myös kunnan tasolla tietotekniikan käyttöä ja kustannuksia ja toimialan järjestelmien liityntöjä yhteiseen kokonaisuuteen. Vaikka kunnalla on oma IT-hallinto, terveydenhuollon kokonaisuus järjestelmineen kuormittaa heitä. Perusturvan kotiuttaminen on merkittävällä tavalla lisännyt kunnan IT-hallinnon työtaakkaa, laitekanta on lisääntynyt, samoin ohjelmiston määrä ja käyttäjätuen määrä on lisääntynyt merkittävästi. Terveystoimessa käytetään Pegasos-potilastietojärjestelmä. Työresurssia tarvitaan perusturvan käyttämien Pegasoksen ja siihen liittyvien asiakashallintajärjestelmien sisällöllisiin kehittämistöihin sekä käytännön neuvonta- ja tukitehtäviin ohjelmistokäyttäjille hyvin laajalle henkilöstölle perusterveydenhuollossa. Sovellusasiantuntija on myös Pegasos-pääkäyttäjä. Pegasospääkäyttäjä neuvoo, opastaa ja kouluttaa terveysaseman vastaanoton, kotihoidon, asumispalveluiden, vuodeosaston, neuvoloiden, kouluterveydenhuollon sekä hammashuollon henkilökuntaa. Pegasos-pääkäyttäjä ratkaisee ongelma-tilanteita, jotta työt sujuvat keskeytyksettä ja mahdollisimman joustavasti. Pelkästään terveyskeskuksen yksittäisen akuuttiakin hoitoa tarvitsevan asiakkaan palveleminen voi katketa siihen, että järjestelmä ei toimi, jos hoitohenkilöstö ei pääse potilas- ja hoitotietoihin, potilaan hoitoon tarvittavia ohjeita ei voida tarkistaa ja lääkereseptejä määrätä, ja voi olla riskinä hoitopäätöksien viivästyminen tai päätös puutteellisin potilastiedoin, jolloin riskit ovat korvaamattomat. Pegasos-ohjelma käsittää potilastietojärjestelmän lisäksi myös henkilöstöhallinnan puolen. Pegasos-pääkäyttäjän tehtäväkokonaisuudet: - Pegasos-käyttäjätunnusten ylläpito - käyttäjien opastus - tekninen tuki - uusien käyttäjien koulutus Lautakunta Kunnanvaltuusto

9 Sivu 9 - järjestelmän palautteiden ja lähetteiden käsittely - tilastojen/raporttien toimittaminen - raportointipohjien muokkaus - ongelmatilanteiden hallinta - järjestelmän toimittajan (CGI/Logica) yhteyshenkilönä toimiminen, - sisäiset palaverit - vuosittaiset koulutukset - uusien ohjelmapäivitysten muutosten koordinointi - järjestelmäasetusten muutokset Perusturvan järjestelmien koulutustarve on jatkuvaa henkilöstön vaihtuvuuden ja uusien ohjelmisto-osioiden hankintojen vuoksi. Omat sisäiset koulutukset tulevat huomattavasti halvemmiksi kuin CGI/Logicalta tilatut, lisäksi jatkuville kertauskoulutuksille on tarvetta. Sovellusasiantuntijan työtehtävät lisääntyvät jokaisen uuden projektin, myös valtakunnallisesti määrättyjen tilastointi- ja raportointimuutoksien vuoksi ja kumppanuustahojen yhteistyöhön tarvittavien järjestelmämuutoksien myötä; näistä esimerkkeinä: - avohilmo (hoitoilmoitus THL:lle), joka kerää tietoa väestön palvelujen käytöstä, hoidon saatavuudesta, työnjaosta, hoitamisen käytännöistä, väestön terveysongelmista, epidemioiden leviämisestä, terveyden edistämisen palveluista sähköinen e-resepti uusi hoitokertomus ja luokitus (KanTa e-arkisto) Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) ja laki sähköisestä lääkemääräyksestä (61/2007) edellyttävät, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen antaja ja apteekki sekä Kansaneläkelaitos ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskus nimeävät tietosuojavastaavan. Kunnalla on tietosuojavastaava (varhaiskasvatuspäällikkö), mutta perusturvan kotiuttaminen edellyttää työmäärän ja osaamisvaatimuksen näkökulmasta lisäresursseja. Tietosuojavastaavan tehtäväkokonaisuudet: osallistuu organisaation henkilötietojen käsittelyä koskevaan suunnittelutoimintaan, Lautakunta Kunnanvaltuusto

10 Sivu 10 osallistuu rekisterinpitäjän hyväksymiä tietosuoja- ja tietoturvaohjeita koskevaan valmisteluun ja ylläpitoon, seuraa ja valvoo henkilötietojen käsittelyä ja niiden suojausmenetelmiä, osallistuu rekisterinpitäjän henkilöstölle annettavan tietosuojakoulutuksen toteuttamiseen, tukee henkilökuntaa ja rekisteröityjä tietosuoja-asioissa, toimii yhdyssiteenä valvontaviranomaisiin, raportoi organisaation johdolle tietosuojan (ja tietoturvallisuuden) tilasta ja kehittämistarpeista (sisäiset auditoinnit ja käytönvalvonta), vastaa organisaation johdon osoittamista muista tietosuojaa tukevista tehtävistä. Henkilötietolain (523/1999) mukaan henkilörekisteristä tulee laatia rekisteriseloste, johon merkitään rekisterinpitäjän lisäksi rekisteriasioista vastaava henkilö ja/tai rekisterinpitäjän edustaja, jonka tulee huolehtia rekisteröityjen oikeuksien toteutumiseen liittyvistä palveluista. Rekisterinpidon vastuu säilyy aina rekisterinpitäjällä. Tietosuojavastaavan nimeäminen organisaatioon ei poista rekisterinpitäjänä olevan organisaation vastuuta. Rekisterinpitäjän tehtäväkokonaisuudet: määritellä henkilötietojen keräämisen ja käsittelyn tarkoitus, suunnitella henkilötietojen käsittelytoimet koko tiedon elinkaaren ajaksi, analysoida, kirjata muistiin ja kuvata rekisterinpitäjän tehtävien hoitoon liittyvät henkilötietojen käsittelyt ja niihin liittyvät vastuut, toimivallat ja menettelyt, varmistua henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta, huolehtia tietojen laadusta, tarpeellisuudesta ja virheettömyydestä, varmistua henkilötietojen suojaamisesta, huolehtia rekisteröityjen oikeuksien toteutumisesta, erityisesti tarkastus-, tiedonkorjaus- ja kielto-oikeuden toteuttamisesta, laatia tietosuojaseloste ja informoida rekisteröityjä huolehtia mahdollisesti tarvittavien viranomaisilmoitusten tekemisestä, laatia henkilöstön käyttöön tietosuoja-ohjeet, tehtäväkokonaisuudet: seurata ja valvoa henkilötietojen käsittelyä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä (159/2007) velvoittaa julkiset terveydenhuollon organisaatiot tallentamaan potilastiedot valtakunnallisesti keskitettyyn arkistoon. Asiakastietolain tavoitteena on edistää potilastietojen tietoturvallista käsittelyä, potilaiden tiedonsaantimahdollisuuksia sekä terveydenhuollon palveluiden potilasturvallista ja tehokasta tuottamista. Lautakunta Kunnanvaltuusto

11 Sivu 11 siirtyy sähköiseen potilastietoarkistoon maaliskuussa 2014 ensimmäisnä HUS-alueella yhdessä Inkoon kanssa. Loput kunnat HUS-alueella siirtyvät joko toukokuussa (mm. Lohja, Espoo) tai syyskuussa 2014 (mm. Vantaa, Helsinki). Ennen sähköisen potilastietoarkiston käyttöönottoa vaaditaan vähintään 9kk mittainen valmistelu, joka työllistää yhden resurssin melkein täyspäiväisesti. Sovellusasiantuntijan työnkuvaan sisällytettäisiin myös AMS-arkiston muodostus suunnitelma (arkistonhoitajan kanssa), VRK-varmennekorttien tilaus ja luovuttaminen (sähköinen resepti), RAVATAR-ohjelman ylläpito, poikkileikkaustutkimukset (ikäihmisten toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari), LOVE-lääkelaskujen ylläpito, koulutus ja järjestäminen, Intran SOTE-sivujen päivitys ja ylläpito. Sovellusasiantuntijan vakanssin perustamiseksi alkaen lisämäärärahan tarve on vuodelle Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , Ehdotus: Lautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle että se ehdottaa kunnanvaltuustolle että se perustaa sovellusasiantuntijan vakanssin perusturvaosastolle alkaen myöntää lisämäärärahaa vakanssin perustamiseksi vuodelle Päätös: Ehdotuksen mukaan. KH 76 Ehdotus: Päätös: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se 1. perustaa sovellusasiantuntijan vakanssin perusturvaosastolle alkaen ja 2. myöntää perusturvalautakunnalle vuoden 2013 talousarvioon lisämäärärahaa vakanssin perustamiseksi euroa. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

12 Sivu 12 PERUSTLTK:237 /2013 KH 77 VARAHENKILÖSTÖJÄRJESTELMÄ PERUSTLTK Henkilöstön saatavuus sosiaali- ja terveysalalla tulee olemaan eräs keskeisimmistä haasteista, johon pitää varautua. Väestön ikärakenteen muuttuminen ja työntekijöiden eläkkeelle jääminen lisäävät henkilökunnan tarvetta terveydenhuoltoalalla. Terveydenhuoltoalan naisvaltaisuus aiheuttaa runsaasti pitkiä poissaoloja vanhempainlomien ja hoitovapaiden vuoksi. Kolmivuorotyö pakottaa hankkimaan sijaisia näissä tehtävissä toimivan henkilökunnan lyhyisiinkin sairaslomista ja vuosilomista johtuviin poissaoloihin. Myös joustava suhtautuminen vuorotteluvapaisiin, opintovapaisiin ja osa- aika eläkkeisiin lisäävät sijaistarvetta. Vakituisten viran- ja toimenhaltijoiden poissaolojen ajaksi työyksiköihin tarvitaan työtehtävät osaavia ja ammattitaitoisia sijaisia, jotta potilaiden hyvä hoito voidaan turvata. Sijaiset voidaan palkata joko määräaikaisiin tai vakinaisiin palvelusuhteisiin. Vuokratyövoiman käyttö ei ole Suomessa julkisella sektorilla vielä kovin yleistä, mutta sosiaali- ja terveystoimessa vuokratyöntekijöiden käyttö on lisääntynyt. Vuokratyövoiman käyttö tuli esille myös PARAS- hankkeessa yhtenä keinona henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Meriön (2007) vuokrahoitajuutta koskevan tutkimuksen perusteella vuokrahoitajista suurin osa teki vuokratyötä oman päätyönsä lisäksi. Lehdon ym. (2005) mukaan vuokratyövoiman käyttöön liittyy ongelmia, jotka johtuvat kahdesta rinnakkaisesta työnantajasta, suuresta vaihtuvuudesta ja sitoutumisen puutteesta. Jos työvoiman tarve on pysyvä, esimerkiksi sijaisten pysyvä tarve, työnantaja ei voi palkata työntekijöitä määräaikaisiin palvelusuhteisiin. Tällöin työnantajan on päätettävä, millä tavoin tämä pysyvä työvoiman tarve käytännössä järjestetään. Työnantaja voi esimerkiksi palkata vakituista varahenkilöstöä tai vuokrata henkilökuntaa. Vakituisten varahenkilöiden avulla työnantajat pystyvät huolehtimaan siitä, että määräaikaisia palvelusuhteita käytetään vain tilanteissa, joissa niille on laissa tarkoitettu peruste. ( Kuntatyönantaja 2009) Sekä työsopimuslaissa että laissa kunnallisesta viranhaltijasta lähtökohtana on, että henkilö on palkattava vakituiseksi, mikäli työvoiman tarve on pysyvä. Erilaisten varahenkilöjärjestelmien käyttö on lisääntynyt viime vuosina terveydenhuollossa. Varahenkilöstön avulla halutaan vähentää määräaikaisia sijaisuuksia sekä varautua henkilöstöpulaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

13 Sivu 13 LOST-alueella toimi sijaisrekrytointiyksikkö, jonka tavoitteena oli turvata perusturvatoimen sijaishenkilöstön saatavuutta. Tämä sijaisrekrytointiyksikkö toimii edelleen Lohjan kaupungilla. Sijaisvälitys välittää hoitoalan lyhytaikaisia sijaisuuksia vanhustenhoitoyksiköissä. Sijaisvälityksellä on omia vakituisia henkilöitä joita kohdennetaan tarpeen mukaan eri yksiköihin. Tämän lisäksi sijaisvälitys välittää tilapäisiä työntekijöitä esim. hoitoalan opiskelijoita jotka haluavat keikkaila eri yksiköissä opiskelun ohella. Sijaisrekrytointiyksikköön tuli pyyntöjä n yksiköistä vuoden 2012 aikana seuraavasti: n kotihoito; keskimäärin 7 pyyntöä/kk Villa Charlotta; keskimäärin 28 pyyntöä/kk Azalea; keskimäärin 5 pyyntöä/kk Vuodeosasto: keskimäärin pyyntöä 38/kk yhteensä: keskimäärin 77 pyyntöä/kk Kun LOST- yhteistyösopimus päättyi, n vanhustenhoitoyksiköissä ei ole sijaisrekrytointiyksikköä eikä varahenkilöjärjestelmää. Kunnilla on käytössä erilaisia varahenkilöjärjestelmiä, joilla on palkattu vakinaisiin työsuhteisiin henkilöitä, joiden tehtävä on kiertää varahenkilöinä tehden erilaisia sijaisuuksia eri yksiköissä. Sijaisten rekrytointi vie paljon aikaa sekä esimiehiltä että työntekijöiltä. Myös vakituinen henkilökunta joutuu aika ajoin tekemään kaksinkertaiset työvuorot ja ylitöitä varmistaakseen, että yksiköissä on riittävä miehitys. Vanhuspalveluyksiköissä (vuodeosasto, Villa Charlotta, Azalea ja kotihoito) on sijaismäärärahaa yhteensä Näistä varoista olisi käytettävissä varahenkilöiden palkkaamiseen yllä mainittuihin yksikköihin, mikä puolestaan vähentää sijaisten palkkaamisen tarvetta ja ylityökorvausten maksua vakituiselle henkilöstölle. Varahenkilöstön perustaminen vanhuspalveluun ei aiheuttaisi lisämäärärahan tarvetta vuonna 2013 eikä näin ollen toisi lisää kustannuksia. Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Lautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle, että se ehdottaa kunnanvaltuustolle - että se perustaa kaksi lähihoitajavarahenkilöä ja yhden sairaanhoitajavarahenkilön perusturvaosaston vanhuspalveluun alkaen - että tarkoitukseen käytetään vuoden 2013 sijaismäärärahasta. Päätös: Ehdotuksen mukaan. Lautakunta Kunnanvaltuusto

14 Sivu 14 KH 77 Ehdotus: Päätös: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se perustaa kaksi lähihoitajavarahenkilön vakanssia ja yhden sairaanhoitajavarahenkilön vakanssin perusturvaosastolle alkaen. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

15 Sivu 15 PERUSTLTK:185 /2013 KH 78 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUNTOUTUKSEN ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄÄN PERUSTLTK Liite 2 Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä (497/2003) edellyttää, että kunnan alueella toimii kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä. Kunta asettaa yhteistyöryhmän neljäksi vuodeksi kerrallaan ja tiedottaa kunnan asukkaille ja muille viranomaisille sekä kuntoutusta järjestäville yhteisöille ryhmän toiminnasta ja kokoonpanosta. Kunnat voivat sopia, että niillä on yhteinen yhteistyöryhmä. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän toimikausi on Yhteistyöryhmässä on oltava vähintään yksi sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, opetus- ja työvoimaviranomaisen, Kansaneläkelaitoksen ja muiden tarpeellisten yhteisöjen nimeämä edustaja. Asioiden käsittelyä varten yhteistyöryhmä voi jakaantua jaostoihin. Yhteistyöryhmän on tarvittaessa kutsuttava kokouksiin myös muiden viranomaisten, tapaturma-, liikenne-, ja työeläkevakuutusjärjestelmien, työnantajien ja työntekijöiden sekä muiden yhteisöjen ja laitosten edustajia, minkä lisäksi se voi kuulla myös muita asiantuntijoita. Aikaisemmin työryhmässä on ollut päihdehuollon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Lohjan sairaanhoitoalueen edustaja. Yhteistyöryhmän tehtävänä on kehittää viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyömuotoja, sopia viranomaisten ja palvelujen järjestäjien keskinäisen yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista, huolehtia yhteistyön toteuttamiseksi tarpeellisesta tietojen vaihtamisesta sekä käsitellä muita kuntoutuksen järjestämistä koskevia yhteisiä asioita. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita. Yhteistyöryhmän asettaminen ja sen toiminnasta huolehtiminen on kunnan sisäinen asia. Työryhmän poikkihallinnollinen merkitys huomioon ottaen sen voi asettaa esimerkiksi kunnanhallitus. Yhteistyöryhmä ei kuitenkaan ole kunnan toimielin. Asiakasyhteistyöstä ja siitä aiheutuvista kustannuksista vastaa kukin toimintaan osallistuva yhteisö itse. Lost-yhteistyön purkauduttua n kunta on pyytänyt mahdollisuutta osallistua Lohjan kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. n osallistuminen edellyttää, että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista. Laskennallisissa kuluissa kyse on lähinnä henkilöstökuluista. n osuuden lasketaan jäävän alle euroa vuodessa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

16 Sivu 16 Lohjan kaupungin perusturvalautakunta on päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus pyytää n kuntaa nimeämään työryhmään edustajansa ja toteaa, että mikäli n kunta osallistuu työryhmään, se maksaa 15 prosenttia laskennallisista kuluista. Liitteet ja oheismateriaali: - liitteenä Lohjan kaupungin päätös Valmistelu: perusturvajohtaja Benita Öberg, puh , e-posti: benita.oberg@siuntio.fi Ehdotus: Perusturvalautakunta päättää ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin, - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle euro vuodessa. Päätös: Perusturvalautakunta päätti ehdottaa kunnanhallitukselle - että se nimeää kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin ja hänen varajäsenekseen Tuula Elon. - että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, jotka arvioidaan jäävän alle euro vuodessa. KH 78 Ehdotus: Päätös: päättää 1. nimetä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään n kunnan edustajaksi vanhuspalvelupäällikkö Cathrinne Wetterstrandin ja hänen varajäsenekseen Tuula Elon 2. että n kunta maksaa vuosittain 15 prosenttia työryhmän laskennallisista kustannuksista, joiden arvioidaan jäävän alle euro vuodessa. Ehdotus hyväksyttiin. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

17 Sivu 17 KH:233 /2013 KH 79 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN KUNNAN TAITOA OY:N VARSINAISEEN YHTIÖKOKOUKSEEN Kunnan Taitoa Oy on talous- ja henkilöstöhallintopalveluja tuottava osakeyhtiö, jonka omistaa yli 100 kuntaa tai kuntayhtymää. Kunnan Taitoa Oy pyytää nimeämään kokousedustajan tiistaina klo Helsingissä pidettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen. Kokoukseen pyydetään ilmoittautumaan etukäteen lähettämällä valtakirja viimeistään osoitteeseen Ehdotus: Päätös: päättää nimetä kokousedustajan Kunnan Taitoa Oy:n järjestettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen. päättää nimetä kehittämispäällikkö Röntysen kokousedustajaksi Kunnan Taitoa Oy:n järjestettävään varsinaiseen yhtiökokoukseen. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

18 Sivu 18 KH:234 /2013 KH 80 EDUSTAJAN NIMEÄMINEN LÄNSI-UUDENMAAN UUSYRITYSKESKUS RY:N VUOSIKOKOUKSEEN Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n sääntömääräinen vuosikokous pidetään keskiviikkona klo Lohjalla. Kokouksessa käsitellään yhdistyksen sääntöjen 7 :n mukaiset vuosikokousasiat. Ehdotus: Päätös: nimeää edustajan Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen nimeää Heikki Kaislan edustajaksi Länsi-Uudenmaan Uusyrityskeskus ry:n sääntömääräiseen vuosikokoukseen === Lautakunta Kunnanvaltuusto

19 Sivu 19 KH 81 SAAPUNEET KIRJEET, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET Kunnanhallitukselle ovat saapuneet seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset. Asiakirjat ovat kokouksessa nähtävillä. Ehdotus: merkitsee seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi: Ympäristöyritysten Liitto ry Lausunto Länsi-Uudenmaan jätelautakunnalle jätteenkuljetusjärjestelmästä Rosk n Roll Oy Ab Kirje Ilmoitus fuusion edistymisestä sekä uuden hallituksen valinta KOKO Länsi-Uusimaa KOKO Länsi-Uusimaa loppuraportti n kunta Satamaryhmän pöytäkirja 1/ Helsingin hallinto-oikeus Helsingin hallinto-oikeuden päätös , jolla se jättää tutkimatta keskusvaalilautakunnan päätöksestä tehdyn valituksen Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Luksia Pöytäkirja tarkastuslautakunnan kokouksesta Lohjan kaupunki Ote kaupunginhallituksen pöytäkirjasta Edustajien nimeäminen kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään Päätös: merkitsi kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tiedoksi. === Lautakunta Kunnanvaltuusto

20 Sivu 20 KH:239 /2013 KH 82 LAUSUNTO METROPOLIALUEEN ESISELVITYKSESTÄ Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa metropolialueen esiselvityksen loppuraportista sekä lausumaan erityisesti seuraavista kysymyksistä niin metropolialueen kokonaisedun kuin lausuntoa antavan tahon näkökulmasta: 1. Selvityshenkilöiden esittämät vaihtoehtoiset mallit kuntajakoselvitysalueiksi ja näihin kytkeytyvät metropolihallinnon mallit 1-3 vaikutuksineen 2. Selvityshenkilöiden ehdotuksiin liittyvät aluerajaukset 3. Selvityshenkilöiden esittämien vaihtoehtoisten mallien toteutus ja jatkovalmistelu 4. Lausunnonantajan esille ottamat muut kysymykset ja asiat Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään mennessä. Lausuntopyyntö on kokonaisuudessaan oheismateriaalina. Selvityshenkilöt ehdottavat kolmea seuraavaa vaihtoehtoista mallia, joista kaksi ensimmäistä ovat päävaihtoehtoja: 1. Suurkunnat ja sopimusyhteistyö 2. Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto 3. Vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet. Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Ehdotus: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä seuraavan lausunnon: Esiselvitys on lähtökohtaisesti rajattu koskemaan neljäätoista varsinaisen metropolialueen kuntaa. Metropolialueen todellinen vaikutusalue on kuitenkin tätä laajempi. Selvitystä tuleekin laajentaa koskemaan koko Uudenmaan maakunnan aluetta. Lisäksi selvityksessä tulee tarkastella metropolialueen ratkaisujen vaikutusta tähän laajempaan koko Uudenmaan kattavaan alueeseen. Metropolialueen kuntarakenteen muotoutumisessa tulee huomioida sosiaalija terveyspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva ns. sote-uudistus. Kuitenkin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen suuntaviivojen ollessa auki on vaikea ottaa kantaa metropolialuetta koskeviin ratkaisujen edellytyksiin ja hyötyihin. Lautakunta Kunnanvaltuusto

21 Sivu 21 Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu n kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. n kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista. Lähipalveluiden merkitystä on syytä painottaa kaikissa niin kuntarakennekuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. laisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Kunnan jakamiselle - jota joissakin valtiovallan kaavailluissa on esitetty ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita. Lausunnon antamisen haastavuutta lisää entisestään myös se, ettei esiselvityksessä esille tuoduista vaihtoehdoista ole käytettävissä taloudellisia vaikutuksia. Edelleen voidaan pitää erikoisena myös sitä, että tässä julkisen sektorin taloudellisessa tilanteessa niitä ei ole edes kriteereissä. Käsittely: Kokouksessa jaettiin pöydälle esittelijän ehdotus. Sneck Louekosken kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä seuraavan lausunnon: Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa (VM079:00/2012, ), metropolialueen esiselvityksen loppuraportista klo 16 mennessä. Mainitussa loppuraportissa selvityshenkilöt ovat esittäneet vaihtoehdot metropolialueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä näihin kytkeytyvät vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi: päävaihtoehto 1: suurkunnat ja sopimusyhteistyö, päävaihtoehto 2: vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto, vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet. Selvitysmiehet ovat arvioineet erityisesti päävaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista. Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi päävaihtoehdon 2 mukaista mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Tässä vaihtoehdossa muodostettaisiin neljä kuntajakoselvitysaluetta ( Metropoli meille kaikille: Metropolialueen esiselvitys selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset, , sivu 79): Lautakunta Kunnanvaltuusto

22 Sivu 22 Helsinki Sipoo Kerava Tuusulan eteläosa Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusulan pohjoisosa Tässä vaihtoehdossa Vihdin kunta ei kuuluisi kuntajakoselvitysalueisiin eikä metropolihallintoon. Sen sijaan erityisesti Vihdin ja Kirkkonummi Espoon välille muodostuisi luontainen metropolialueen raja. Selvityshenkilöiden esittämät vaihtoehtoiset mallit kuntajakoselvitysalueiksi ja näihin kytkeytyvät metropolihallinnon mallit 1-3 vaikutuksineen Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista vastaavat metropolialueen erityisiin haasteisiin parhaiten aina 2030-luvulle saakka ja mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista olisivat tarkoituksenmukaisia toteuttaa metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta Esiselvityksessä tarkastellaan ensisijaisesti 14 kunnan metropolialueen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, ja Pornainen) erityispiirteitä, kehitysnäkymiä ja hallinnon muutospaineita. Selvityksen toimeksiannossa tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas. Tarkastelu on tehty arvioimalla alueen kehityksen kannalta olennaisia tekijöitä ja osa-alueita, joita nimitetään metropolialueen erityispiirteiksi, metropolikriteereiksi. Kriteereitä ovat kansainvälinen kilpailukyky, muuttoliike, asuminen ja asuntomarkkinat, sosiaalinen eheys ja segregaatio, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen sekä maankäyttö ja kaavoitus. Metropolikriteerit ovat selvityksen keskeiset alueen muutospaineiden näkökulmat, joiden positiivinen kehitys tulee varmistaa. Arviointikriteereiksi ovat näiden aluenäkökulmien lisäksi nostettu myös peruskuntaan sekä sen palveluihin, talouden, hallinnon ja kuntalaisten osallistumiseen liittyvät näkökulmat. n kunnan mielestä arviointikriteerit ovat hyvät ja niitä vasten on hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja. Metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta maankäytön, liikenteen ja asumisen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja metropolihallintoa. Riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostuminen palvelee erinomaisesti myös kuntaja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua Lautakunta Kunnanvaltuusto

23 Sivu 23 n osalta voidaan todeta, että se on sekä vaihtoehdon 1 että vaihtoehdon 2 ehdotuksissa metropolihallintoalueen ulkopuolella. n kunta korostaa lähipalveluiden merkitystä kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. laisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Myöskään kunnan jakamiselle ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita. Lausunnon antajia, erityisesti kuntia, pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt ehdotukset kuntajakoselvitysalueiksi, jotka lausuntoa antavaa kuntaa koskevat. Vaihtoehdossa 1 (suurkunnat ja sopimusyhteistyö) rakentuu kaksi suurta kuntaa metropolialueelle. Ehdotuksessa ei oteta kantaa läntisen Uudenmaan kuntien asemaan. Käytännössä kahden suuren metropolialueen kunnan muodostuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Länsi-Uudellamaalla on mielekästä tehdä riittävän mittavia ja muodostuvaan metropolialueeseen nähden järkevästi sovitettavia kuntarakenneratkaisuja, jolloin tulee harkittavaksi vähintään vaihtoehto Lohja,, Inkoo ja Karkkila -kokonaisuus. Vaihtoehdossa 2 (metropolihallinto ja vahvat peruskunnat) n kunta on asemoitu Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin yhteyteen. Tätä vaihtoehtoa n kunta pitää parhaana lähtökohtana. Vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetään, että Kirkkonummi, ja Inkoo muodostavat yhden selvitysalueen. Perusteluna muun muassa se, että alue olisi väestöllisesti vahvaa kasvualuetta. Kunnat kuuluvat myös pääkaupunkiseudun pendelöintialueeseen, vaikka muun muassa ssa pendelöintiä tapahtuu myös Lohjan suuntaan. Toisaalta osa Lohjan pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta pendelöinnistä kanavoituu lisääntyvissä määrin n kautta. lla on siten toiminnallinen yhteys Lohjaan sen pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöintiliikenteen eräänä liityntä- ja palvelupisteenä. Ehdotettu malli ei anna riittävää väestöllistä pohjaa sote-ratkaisulle. Erityisesti erikoissairaanhoidon järjestäminen jäisi sopimusyhteistyön varaan. Tämä malli tarkoittaisi myös sitä, että olisi osa metropolihallintoaluetta. Liian kapea väestöpohja olisi erityisen suuri riski myös n kunnan korostamalle lähipalveluiden säilymisen merkitykselle kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kirkkonummi haluaa olla osa metropolialuetta, mutta sen sote-ratkaisut ovat avoimia. Lautakunta Kunnanvaltuusto

24 Sivu 24 Metropolialueen maankäytön haasteet eivät ulotu on siinä määrin, että olisi perusteltua tarkastella ta osana metropolialuetta. lle on tärkeää olla mukana länsiuusmaalaisessa sote-ratkaisussa, joka muodostuisi Lohjan ja Raaseporin ympärille. Rantaradan suhteen on järkevää tehdä yhteistyötä Kirkkonummen ja HSL:n/mahdollisen metropolihallinnon kanssa. Kuntia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt metropolihallinnon mallit sekä näiden osalta erityisesti 1) eri malleissa esitetyt metropolihallinnon tehtävät, 2) eri malleissa esitetyt päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot sekä 3) eri malleissa esitetyt rahoitusvaihtoehdot. Ehdotetut metropolihallintomallit ovat sen tyyppisiä, ettei n kunta halua olla niissä mukana. Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu n kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. n kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista. Ehdotetuissa kahdessa metropolihallintomallissa Uudenmaan liiton tehtävät siirtyisivät perustettavalle metropolihallinnolle. Tällöin Uudenmaan liiton asema on arvioitava uudelleen. Selvityshenkilöiden ehdotuksiin liittyvät aluerajaukset Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisia malleja (1-3) metropolialuetta koskevan aluerajauksen ja sen tarkoituksenmukaisuuden osalta. n kunta katsoo, että asiantuntijoina toimineiden selvityshenkilöiden esittämän päävaihtoehto 1 ja erityisesti suositellun päävaihtoehdon 2 mukaiset metropolialuetta koskevat aluerajaukset ovat metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukaisimpia. Mainittujen aluerajauksien sisälle syntyvien metropolialueen kuntarakenteiden - erityisesti malli 2 muodostaminen mahdollistavat riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostumisen, joka palvelee erinomaisesti myös kuntaja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua. n kunta katsoo lisäksi, että vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetty Kirkkonummen, Lautakunta Kunnanvaltuusto

25 Sivu 25 n ja Inkoon muodostama selvitysalue ei olisi n alueen näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukainen (katso edellä kysymykseen 1 vaihtoehtoiseen malliin n kunnan lausumat perusteet). Selvityshenkilöiden esittämien vaihtoehtoisten mallien toteutus ja jatkovalmistelu Erityisesti kuntia pyydetään lausumaan, minkä vaihtoehtoisen mallin (1-3) jatkovalmisteluun ja toimeenpanoon kunta olisi valmis osallistumaan. Esiselvityksen vaihtoehdossa on ehdotettu, että, Lohja, Karkkila, Vihti ja Inkoo muodostaisivat selvitysalueen. n kunnalle tämä on luontainen selvityssuunta muun muassa seuraavien seikkojen vuoksi: Sote-ratkaisu Järkevä sote-alueen muodostaminen Länsi-Uudellemaalle on syytä rakentaa selvitysmiestyöryhmän ehdotuksen mukaan. on siinä osa Vihdistä ja Karkkilasta Hankoon ulottuvaa sote-aluetta, jota esitetään kuntayhtymämuotoiseksi. Malli on luonnollisinta rakentaa kahden kunnan, Lohjan (Lohjan kaupunki, Vihti, Karkkila, ja Inkoo) ja Raaseporin (Raasepori ja Hanko), kesken. Näin ollen luontevin n kunnan yhdistymisselvitys on syytä aloittaa Lohjan, Karkkilan, Vihdin ja Inkoon kanssa - ja jatkaa Lohjan kanssa siinä tapauksessa, että Inkoo ryhtyy selvitystyöhön Raaseporin, Karkkila Nurmijärven ja Vihti Espoon kanssa. lla on vahva olemassa oleva yhteistyö Lohjan kanssa terveydenhuollon, sivistystoimen, jätehuollon ja ympäristöterveydenhuollon saralla. n kunta ei ole yksin pystynyt luomaan riittäviä elinkeinotoiminnan edellytyksiä alueelleen. kehittää elinkeinotoimintaansa yhteistyössä seitsemän länsiuusmaalaisen kunnan kanssa. Lisäksi tekee yhteistyötä muiden kuntien kanssa kulttuuri- ja sivistyspalvelujen osalta. Muun muassa ruotsinkielinen yläkoulu toteutetaan yhteistyössä Lohjan, Inkoon ja Kirkkonummen kanssa ja lukioyhteistyötä on sekä Lohjan että Kirkkonummen kanssa. on ollut mukana Lohjalle suuntautuneessa selvityksessä. Selvitys täytti lainmukaiset liitoskriteerit. Lisäksi lausunnonantajia, erityisesti kuntia, pyydetään lausumaan Lautakunta Kunnanvaltuusto

26 Sivu 26 - olisiko kunta valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa omalla kustannuksellaan liitoksen toteuttamista vai olisiko kunta valmis osallistumaan ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen - missä aikataulussa kuntajakoselvitys voitaisiin toteuttaa ja mistä ajankohdasta lukien kuntarakennemuutokset voisivat astua voimaan - missä aikataulussa metropolihallintoa koskeva jatkovalmistelu tulisi tehdä ja mistä ajankohdasta lukien mahdollinen metropolihallinto voisi aloittaa toimintansa. n kunta on valmis selvittämään liitoksen toteuttamista Lohjan kanssa ja mahdollisesti Inkoon, Karkkilan ja Vihdin kanssa, mikäli suunniteltu sote-alue sitä edellyttää. n puolesta selvitystyö voitaisiin aloittaa välittömästi, kuitenkin muiden edellä mainittujen kuntien valmius- ja tahtotilaa kunnioittaen. n kunta on valmis jatkamaan kuntaliitosselvitystä Lohjan kanssa siinäkin tapauksessa, että Inkoo ryhtyy selvitystyöhön Raaseporin, Karkkila Nurmijärven ja Vihti Espoon kanssa. Kuntaliitoksen aikataulutavoitteena voisi olla n kunta esittää kuntajakoselvitysalueen laajuuden vuoksi, että valtiovarainministeriö käynnistäisi alueella erityisen kuntajakoselvityksen. Kuntajakoselvityksen suorittajaksi pitäisi saada alueen kuntien yhteisesti hyväksymä ulkopuolinen selvityshenkilö. Selvityksessä on syytä kiinnittää erityistä huomiota lähipalvelujen turvaamiseen sekä palveluiden järjestämiseen suomeksi ja ruotsiksi. Svanfeldt Martinin kannattamana ehdotti, että kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä seuraavan lausunnon: Esiselvitys on lähtökohtaisesti rajattu koskemaan neljäätoista varsinaisen metropolialueen kuntaa. Metropolialueen todellinen vaikutusalue on kuitenkin tätä laajempi. Selvitystä tuleekin laajentaa koskemaan koko Uudenmaan maakunnan aluetta. Lisäksi selvityksessä tulee tarkastella metropolialueen ratkaisujen vaikutusta tähän laajempaan koko Uudenmaan kattavaan alueeseen. Metropolialueen kuntarakenteen muotoutumisessa tulee huomioida sosiaalija terveyspalveluiden uudelleen järjestämistä koskeva ns. sote-uudistus. Kuitenkin erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistuksen Lautakunta Kunnanvaltuusto

27 Sivu 27 suuntaviivojen ollessa auki on vaikea ottaa kantaa metropolialuetta koskeviin ratkaisujen edellytyksiin ja hyötyihin. Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu n kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. n kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista. Lähipalveluiden merkitystä on syytä painottaa kaikissa niin kuntarakennekuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. laisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Kunnan jakamiselle - jota joissakin valtiovallan kaavailluissa on esitetty ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita. Lausunnon antamisen haastavuutta lisää entisestään myös se, ettei esiselvityksessä esille tuoduista vaihtoehdoista ole käytettävissä taloudellisia vaikutuksia. Edelleen voidaan pitää erikoisena myös sitä, että tässä julkisen sektorin taloudellisessa tilanteessa niitä ei ole edes kriteereissä. Täsmennyksenä selvityksen sivulla 66 esitettyyn väitteeseen ei koe, että sillä olisi mitään yhteistä erityisesti Raaseporin kanssa. Liittyen sivulla 94 kohdassa 7.3 esitettyihin vaihtoehtoisiin malleihin toteaa, että sen on tarkoitus myöhemmin esittää kuntarakennelain tarkoittamaa selvitystä niin Lohjan kuin Kirkkonummenkin suuntaan. Sosiaali- ja terveyspalveluita koskevien ratkaisujen osalta on pidettävä n kannalta Lohjan kanssa muodostuvan alueen vaihtoehtona myös Kirkkonummen, n ja Inkoon muodostamaa aluetta. Tällainen alue, jolla ei olisi omaa sairaalaa, voisi maantieteellisesti hakea erikoissairaanhoidon palvelut samanaikaisesti Jorvin, Lohjan ja Tammisaaren sairaaloista. Tämä tukisi myös osaltaan kaikkien kolmen läntiselle Uudellemaalle tärkeän sairaalan toimintaedellytyksiä myös jatkossa. Svanfeldt Karellin kannattamana ehdotti, että asia jätetään pöydälle. Koska oli tehty kannatettu ehdotus pöydälle panosta, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat pöydälle panoa äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat käsittelyn jatkumista äänestävät ei. Äänestyksessä asian käsittelyn jatkuminen voitti äänin 6 (Kaisla, Louekoski, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Tanskanen) 5 (Karell, Koroma- Hintikka, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Koska oli tehty kaksi esittelijän ehdotuksesta poikkeavaa kannatettua ehdotusta, suoritettiin näiden välillä äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimen- Lautakunta Kunnanvaltuusto

28 Sivu 28 huutoäänestys. Ne, jotka kannattavat Sneckin ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Svanfeldtin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä Sneckin ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Louekoski, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Tanskanen) 5 (Karell, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Koska oli tehty esittelijän ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, suoritettiin äänestys. Äänestystavaksi päätettiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattavat esittelijän ehdotusta äänestävät jaa ja ne, jotka kannattavat Sneckin ehdotusta äänestävät ei. Äänestyksessä Sneckin ehdotus voitti äänin 6 (Kaisla, Louekoski, Parviainen, Pitkänen, Sneck, Tanskanen) 5 (Karell, Koroma-Hintikka, Laaksonen, Martin, Svanfeldt). Päätös: ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se antaa valtiovarainministeriölle metropolialueen esiselvityksestä seuraavan lausunnon: Valtiovarainministeriö on pyytänyt lausuntoa (VM079:00/2012, ), metropolialueen esiselvityksen loppuraportista klo 16 mennessä. Mainitussa loppuraportissa selvityshenkilöt ovat esittäneet vaihtoehdot metropolialueen tuleviksi kuntajakoselvitysalueiksi sekä näihin kytkeytyvät vaihtoehdot metropolihallinnon malleiksi: päävaihtoehto 1: suurkunnat ja sopimusyhteistyö, päävaihtoehto 2: vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto, vahva vaaleilla valittu metropolihallinto ja vaihtoehtoiset kuntarakenteet. Selvitysmiehet ovat arvioineet erityisesti päävaihtoehtojen 1 ja 2 toteutuksen vaikutuksia eri näkökulmista. Selvityshenkilöt suosittelevat toteutettavaksi päävaihtoehdon 2 mukaista mallia Vahvat peruskunnat ja vaaleilla valittu metropolihallinto. Tässä vaihtoehdossa muodostettaisiin neljä kuntajakoselvitysaluetta ( Metropoli meille kaikille: Metropolialueen esiselvitys selvityshenkilöiden suositus ja ehdotukset, , sivu 79): Helsinki Sipoo Kerava Tuusulan eteläosa Vantaa Espoo Kauniainen Kirkkonummi Hyvinkää Järvenpää Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Tuusulan pohjoisosa Tässä vaihtoehdossa Vihdin kunta ei kuuluisi kuntajakoselvitysalueisiin eikä metropolihallintoon. Sen sijaan erityisesti Vihdin ja Kirkkonummi Espoon välille muodostuisi luontainen metropolialueen raja. Lautakunta Kunnanvaltuusto

29 Sivu 29 Selvityshenkilöiden esittämät vaihtoehtoiset mallit kuntajakoselvitysalueiksi ja näihin kytkeytyvät metropolihallinnon mallit 1-3 vaikutuksineen Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista vastaavat metropolialueen erityisiin haasteisiin parhaiten aina 2030-luvulle saakka ja mikä tai mitkä vaihtoehtoisista malleista olisivat tarkoituksenmukaisia toteuttaa metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta Esiselvityksessä tarkastellaan ensisijaisesti 14 kunnan metropolialueen (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Sipoo, Vihti, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Hyvinkää, Mäntsälä, ja Pornainen) erityispiirteitä, kehitysnäkymiä ja hallinnon muutospaineita. Selvityksen toimeksiannossa tavoitteeksi on asetettu, että Helsingin metropolialueen tulee olla Euroopan metropolialueiden kanssa kilpailukykyinen sekä sosiaalisesti, ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävä ja tehokas. Tarkastelu on tehty arvioimalla alueen kehityksen kannalta olennaisia tekijöitä ja osa-alueita, joita nimitetään metropolialueen erityispiirteiksi, metropolikriteereiksi. Kriteereitä ovat kansainvälinen kilpailukyky, muuttoliike, asuminen ja asuntomarkkinat, sosiaalinen eheys ja segregaatio, työssäkäynti, asiointi ja liikkuminen sekä maankäyttö ja kaavoitus. Metropolikriteerit ovat selvityksen keskeiset alueen muutospaineiden näkökulmat, joiden positiivinen kehitys tulee varmistaa. Arviointikriteereiksi ovat näiden aluenäkökulmien lisäksi nostettu myös peruskuntaan sekä sen palveluihin, talouden, hallinnon ja kuntalaisten osallistumiseen liittyvät näkökulmat. n kunnan mielestä arviointikriteerit ovat hyvät ja niitä vasten on hyvä tarkastella eri vaihtoehtoja. Metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta maankäytön, liikenteen ja asumisen haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan suurempia kokonaisuuksia ja metropolihallintoa. Riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostuminen palvelee erinomaisesti myös kuntaja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua n osalta voidaan todeta, että se on sekä vaihtoehdon 1 että vaihtoehdon 2 ehdotuksissa metropolihallintoalueen ulkopuolella. n kunta korostaa lähipalveluiden merkitystä kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. laisten lähipalvelujen turvaaminen edellyttää vähintään nykyistä asukaspohjaa. Myöskään kunnan jakamiselle ei ole kielellisiä eikä palveluiden järjestämiseen liittyviä perusteita. Lautakunta Kunnanvaltuusto

30 Sivu 30 Lausunnon antajia, erityisesti kuntia, pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt ehdotukset kuntajakoselvitysalueiksi, jotka lausuntoa antavaa kuntaa koskevat. Vaihtoehdossa 1 (suurkunnat ja sopimusyhteistyö) rakentuu kaksi suurta kuntaa metropolialueelle. Ehdotuksessa ei oteta kantaa läntisen Uudenmaan kuntien asemaan. Käytännössä kahden suuren metropolialueen kunnan muodostuminen tarkoittaa kuitenkin sitä, että Länsi-Uudellamaalla on mielekästä tehdä riittävän mittavia ja muodostuvaan metropolialueeseen nähden järkevästi sovitettavia kuntarakenneratkaisuja, jolloin tulee harkittavaksi vähintään vaihtoehto Lohja,, Inkoo ja Karkkila -kokonaisuus. Vaihtoehdossa 2 (metropolihallinto ja vahvat peruskunnat) n kunta on asemoitu Lohjan, Inkoon, Karkkilan ja Vihdin yhteyteen. Tätä vaihtoehtoa n kunta pitää parhaana lähtökohtana. Vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetään, että Kirkkonummi, ja Inkoo muodostavat yhden selvitysalueen. Perusteluna muun muassa se, että alue olisi väestöllisesti vahvaa kasvualuetta. Kunnat kuuluvat myös pääkaupunkiseudun pendelöintialueeseen, vaikka muun muassa ssa pendelöintiä tapahtuu myös Lohjan suuntaan. Toisaalta osa Lohjan pääkaupunkiseudulle suuntautuvasta pendelöinnistä kanavoituu lisääntyvissä määrin n kautta. lla on siten toiminnallinen yhteys Lohjaan sen pääkaupunkiseudulle suuntautuvan pendelöintiliikenteen eräänä liityntä- ja palvelupisteenä. Ehdotettu malli ei anna riittävää väestöllistä pohjaa sote-ratkaisulle. Erityisesti erikoissairaanhoidon järjestäminen jäisi sopimusyhteistyön varaan. Tämä malli tarkoittaisi myös sitä, että olisi osa metropolihallintoaluetta. Liian kapea väestöpohja olisi erityisen suuri riski myös n kunnan korostamalle lähipalveluiden säilymisen merkitykselle kaikissa niin kuntarakenne- kuin sosiaali- ja terveydenhuollon aluejakouudistuksissa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Kirkkonummi haluaa olla osa metropolialuetta, mutta sen sote-ratkaisut ovat avoimia. Metropolialueen maankäytön haasteet eivät ulotu on siinä määrin, että olisi perusteltua tarkastella ta osana metropolialuetta. lle on tärkeää olla mukana länsuusmaalaisessa sote-ratkaisussa, joka muodostuisi Lohjan ja Raaseporin ympärille. Rantaradan suhteen on järkevää tehdä yhteistyötä Kirkkonummen ja HSL:n/mahdollisen metropolihallinnon kanssa. Lautakunta Kunnanvaltuusto

31 Sivu 31 Kuntia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisissa malleissa (1-3) esitetyt metropolihallinnon mallit sekä näiden osalta erityisesti 1) eri malleissa esitetyt metropolihallinnon tehtävät, 2) eri malleissa esitetyt päätöksenteon järjestämisen vaihtoehdot sekä 3) eri malleissa esitetyt rahoitusvaihtoehdot. Ehdotetut metropolihallintomallit ovat sen tyyppisiä, ettei n kunta halua olla niissä mukana. Riippumatta metropolialueen tulevaisuuden malleista kuuluu n kunta joka tapauksessa erityisesti elinkeinorakenteen kehittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisen, erikoissairaanhoidon, liikennejärjestelyjen ja osittain vesihuollon osalta metropolialueen vaikutuspiiriin. n kunta katsookin, että sille on myös jatkossa varattava mahdollisuus olla päättämässä erityisesti näitä kokonaisuuksia koskevista asioista. Ehdotetuissa kahdessa metropolihallintomallissa Uudenmaan liiton tehtävät siirtyisivät perustettavalle metropolihallinnolle. Tällöin Uudenmaan liiton asema on arvioitava uudelleen. Selvityshenkilöiden ehdotuksiin liittyvät aluerajaukset Lausunnonantajia pyydetään arvioimaan vaihtoehtoisia malleja (1-3) metropolialuetta koskevan aluerajauksen ja sen tarkoituksenmukaisuuden osalta. n kunta katsoo, että asiantuntijoina toimineiden selvityshenkilöiden esittämän päävaihtoehto 1 ja erityisesti suositellun päävaihtoehdon 2 mukaiset metropolialuetta koskevat aluerajaukset ovat metropolialueen kokonaisedun näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukaisimpia. Mainittujen aluerajauksien sisälle syntyvien metropolialueen kuntarakenteiden - erityisesti malli 2 muodostaminen mahdollistavat riittävän vahvan ja toimivan metropolialueen muodostumisen, joka palvelee erinomaisesti myös kuntaja palvelurakenneuudistuksen myötä syntyvien metropolialuetta ympäröivien kuntien kokonaisetua. n kunta katsoo lisäksi, että vaihtoehdossa 3 (vahva metropolihallintomalli ja vaihtoehtoiset kuntajakoselvitysalueet) esitetty Kirkkonummen, n ja Inkoon muodostama selvitysalue ei olisi n alueen näkökulmasta katsottuna tarkoituksenmukainen (katso edellä kysymykseen 1 vaihtoehtoiseen malliin n kunnan lausumat perusteet). Selvityshenkilöiden esittämien vaihtoehtoisten mallien toteutus ja jatkovalmistelu Lautakunta Kunnanvaltuusto