Rovastintien eteläpään asem akaavam u utosal u een arkeologinen inventointi. Kirsi Luoto Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2009

Transkriptio

1 Ho.-.'<c:.v~l 1~rvt (; h j rt c;)jr., t l-h,j., Rovastintien eteläpään asem akaavam u utosal u een arkeologinen inventointi 2009 Kirsi Luoto Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2009

2 Tiivistel mä Tampereen museoiden kulttuuriympäristöyksikkö (Pirkanmaan maakuntamuseo) suoritti arkeologisen inventoinnin Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueella. lnventointi tehtiin alueeseen kohdistuneiden kaavamuutossuunnitelmien johdosta ja siinä selvitettiin sijaitseeka tutkimusalueella kiinteää muinaisjäännöstä. lnventoinnin esityöt tehtiin ja siihen liittyvät jälkityöt kenttätöiden päätyttyä loppukesän ja alkusyksyn 2009 aikana. Tutkimuksen teki FM Kirsi luoto. Hankkeen valvojana toimi FM Ulla Lähdesmäki. Hankkeen rahoitti Oriveden kunta. Tutkimusten kustannukset olivat 2794 euroa (+ alv). lnventointiajankohtana (kesä 2009) käytössä olleiden kirjallisten lähteiden perusteella pääteltiin, että Oriveden pappilan paikalla olisi sijainnut pappila jo ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Myöhemmin alueella tehtiin rakennustutkimus (Palttala 2010), jonka mukaan Oriveden pappila olisi siirretty vanhan pappilan nykyiselle sijaintipaikalle vasta 1800-luvun alussa ja että pappila olisi tätä ennen sijainnut etelämpänä kaavamuutosalueella. Koska Palttalan tutkimuksen yhteydessä oli tullut esiin lähteitä, joita ei vuoden 2009 arkeologisessa inventoinnissa ollut käytetty, oli syytä tehdä asiaan liittyviä lisäselvityksiä. lnventointiraporttia on täten korjattu ja täydennetty vielä vuonna 2010 käyttäen apuna Palttalan (2010) löytämiä ja Oriveden pappilan sijaintipaikan tulkinnan kannalta oleellisia lähteitä. Inventoinnissa ei alueelta löydetty kiinteään muinaisjäännökseen viittaavia merkkejä. Huomionarvoista kuitenkin on, että kaavamuutosalueella on todennäköisesti sijainnut Oriveden vanha pappila kohdassa, jossa Orivedeltä Kangasalle johtava maantie ylittää Teerijoen. Aluetta ei ole tarkastettu maastossa vuoden 2009 inventoinnin yhteydessä. Tämän vuoksi maakuntamuseo tekee keväällä 2010 maastotarkastuksen ja siitä tehdään erillinen raportti.

3 ORIVESI Oriveden Rovastintien eteläpään asekaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2009 Peruskarttaote MK 1: Piirt. Kirsi Luoto Pohjana peruskartta CD 2006, lehdet ja (c) Maanmittauslaitos, lupa PISN020/2006

4 SISÄLTÖ Johdanto Hankealue Menetelmät Tulokset Yhteenveto Luettelo arkeologisista kohteista Kohdetiedot 1. Oriveden pappila 2. Oriveden vanha pappila Lähteet Liitteet Digitaalikuvaluettelo Luettelo kaivetuista koekuopista Kartat Kartta 1: Tutkimusalueen rajat, MK 1: 7000 Kartta 2: Koekuopat, MK 1: 4000 Kartta 3: Kohteiden sijainti, Mk 1: 6000

5 Johdanto Tampereen museoiden kulttuuriympäristöyksikkö (Pirkanmaan maakuntamuseo) suoritti arkeologisen inventoinnin Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueella. lnventointi tehtiin alueeseen kohdistuneiden kaavamuutossuunnitelmien johdosta ja siinä selvitettiin sijaitseeka tutkimusalueena kiinteää muinaisjäännöstä. lnventoinnin esityöt tehtiin ja siihen liittyvät jälkityöt kenttätöiden päätyttyä loppukesän ja alkusyksyn 2009 aikana. Tutkimuksen teki FM Kirsi Luoto. Hankkeen valvojana toimi FM Ulla Lähdesmäki. Hankkeen rahoitti Oriveden kunta. Tutkimusten kustannukset olivat 2794 euroa (+ alv). Vanhin tieto Oriveden pappilasta on vuodelta 1456 (tai 1466), jolloin käytiin raja Oriveden pappilan ja Säynäjoen tilan välillä. Kaavamuutosalueelta tunnetaan myös yksi irtolöytö (KM 2214:726, hioinkivi). Koska keskiaikaisten ja ja 1600-lukujen pappilanpaikkojen katsotaan olevan kiinteitä muinaisjäännöksiä, ja koska kaavamuutosalueelta oli löydetty myös edellä mainittu irtolöytö, tuli siellä tehdä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukainen arkeologinen inventointi. lnventointiajankohtana (kesä 2009} käytössä olleiden kirjallisten lähteiden perusteella pääteltiin, että Oriveden pappilan paikalla olisi sijainnut pappila jo ainakin 1700-luvun alusta alkaen. Myöhemmin alueella tehtiin rakennustutkimus (Palttala 2010}, jonka mukaan Oriveden pappila olisi siirretty vanhan pappilan nykyiselle sijaintipaikalle vasta 1800-luvun alussa ja että pappila olisi tätä ennen sijainnut etelämpänä kaavamuutosalueella. Koska Palttalan tutkimuksen yhteydessä oli tullut esiin lähteitä, joita ei vuoden 2009 arkeologisessa inventoinnissa ollut käytetty, oli syytä tehdä asiaan liittyviä lisäselvityksiä. lnventointiraporttia on täten korjattu ja täydennetty vielä vuonna 2010 käyttäen apuna Palttalan (2010} löytämiä ja Oriveden pappilan sijaintipaikan tulkinnan kannalta oleellisia lähteitä. Hankealue lnventointialue sijaitsee Oriveden taajaman eteläosassa, noin 2,6 kilometriä Oriveden kirkosta etelälounaaseen. Asemakaavamuutosalue käsittää Rovastien eteläosan lähiympäristöineen sekä aluetta Yläniementien eteläpuolella. Tutkimusalueen rajaus käy ilmi liitteenä olevasta kartasta (ks. kartta 1). Alue on osin omakotialuetta, mutta käsittää myös laajan Yläniementiehen ja Orivedentiehen rajautuvan peltoaukean. Maasto alueella viettää osin jyrkästikin kohti etelässä olevaa Pappilanselkää. Topografisesti alueen korkeimmalla kohdalla sijaitsee Oriveden vanha pappila pihapiireineen. Tästä noin 170 metriä luoteeseen on jalkapallokenttä, joka lähialueineen kuuluu kaavamuutosalueeseen. Menetelmät lnventoinnin esityövaiheessa tehtiin pienimuotoinen arkistoselvitys koskien tutkimusalueeseen liittyvää vanhaa karttamateriaalia. Kansallisarkistossa tutustuttiin vuodelta 1904 peräisin olevaan pappilan tiluskarttaa, josta käy ilmi pappilanmäen tuonaikaisten rakennusten sijainnit. Vuoden 1

6 1849 isojakokartassa pappila sijaitsee jo kumpareella Orivesi-Kangasala -tien länsipuolella (MHA Orivesi 16:a). Hämeenlinnan maakunta-arkistossa tutustuttiin vuodelta 1782 olevaan maantiejaon asiakirjaan, jonka liitteenä olleista luonnosmaisista kartoista tai mittapiirroksista käy ilmi Oriveden pappilan sijainti ennen vuotta 1813 (HMA Orivesi 29:3). Alueen historiaa ja kulttuuriympäristön ominaispiirteitä selvitettiin paikallishistoriateosten (Virkkala, K., Luho, V., & Suvanto, S. 1949; Jutikkala, E., Vallinheimo, J.V. & Poppius, L. 1954) sekä myöhemmin vuoden 2010 esiin tulleen Antti Lehtosen (2006) kirjoittaman Oriveden historiaa käsittelevän teoksen avulla. Vuoden 2010 alkupuolella käytiin myös Hämeenlinnan maakuntaarkistossa, jossa tutkittiin Lehtosen historiateoksessaan (2006) käyttämiä alkuperäisiä asiakirjalähteitä, muun muassa edellä mainittua maantiejaon asiakirjaa vuodelta 1782 sekä Oriveden pappilan katselmuskirjoja (HMA, Oriveden seurakunnan arkisto, II Ch:1). Koska tutkimusalueelta oli löydetty myös yksi irtolöytö (KM 2214:736, hioinkivi) tutustuttiin alueen muinaisjäännösten luonteeseen ja sijaintiin merenpintaan nähden käyttäen apuna Jouko Pukkilan vuonna 2003 tekemää raporttia Oriveden arkeologisesta perusinventoinnista. Kenttätyövaiheessa vuonna 2009 selvitettiin sijaitsiko alueella mahdollisesti kiinteä muinaisjäännös. Tutkimusmenetelminä käytettiin topografian ja rakennuskannan silmämääräistä havainnointia sekä pienimuotoista koekuopitusta (koekuopat 1-6). Asemakaavamuutosalueella sijaitseville pelloille tehtiin yhteensä kahdeksan koekuoppaa. Pellot kasvoivat heinää, joten havaintomahdollisuudet olivat muutoin heikot. Muualle asemakaavamuutosalueelle tehtiin myös joitakin koekuoppia (yhteensä viisi koekuoppaa). Koekuopat olivat kooltaan noin 40 x 40 senttimetriä ja ne kaivettiin mahdollisuuksien mukaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Koska Oriveden pappilan tulkittiin kesän 2009 aikaan sijainneen jo vähintään 1700-luvulla paikallaan hiekkaisen kumpareen päällä, ei aluetta Sepänmutka-nimisen tilan alueella tarkastettu maastossa. Lisäselvityksen mukaan Oriveden vanha pappila on oletettavasti sijainnut juuri kyseisen tilan kohdalla. Sepänmutkan tilan alueelle tullaan tekemään maastotarkastus kesän 2010 kuluessa Pirkanmaan maakuntamuseon toimesta. Tulokset Oriveden pappilan alueelle tehtiin inventoinnissa yhteensä kuusi koekuoppaa, joista neljä asuinkumpareen päälle. Mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa ei koekuopissa havaittu. Kumpare, jolla vanha pappilarakennus sijaitsee, on topografialtaan huomiota herättävän Selkeärajainen länsi- ja eteläosiltaan. Maasto viettää todella jyrkästi kumpareen näillä reunoilla kohti alempana virtaavaa puroa. Kumpareella nykyään sijaitsevat rakennukset ovat pääosin noin sata vuotta vanhoja ja perustukseltaan kevyitä. Tosin päärakennuksen lounaisosa, tätä vanhemman asuinrakennuksen luoteisosa ja talousrakennuksen luoteisosa ovat tätä uudempia ja näin ollen perustukseltaan raskaampia. Pappilan kumpareen pohjois- ja jalkapallokentän lounaispuolelle kaivettiin yhteensä neljä koekuoppaa. Osassa koekuopista oli havaittavissa merkkejä suhteellisen nuoresta ihmistoiminnasta. Maannokset koekuopissa olivat sekaantuneita. Löytöinä koekuopista saatiin tasolasia, nuorempaa pullolasia, posliinia, tiilenkappaleita, palamatonta luuta sekä täysin resenttejä löytöjä. Löytöjä ei luetteloitu. Kyseessä lienevät tunkion jäänteet. Yhdessä koekuopista 2

7 (koekuoppa 18) oli havaittavissa tiivis sorakerros, joka on luultavasti jäännös vanhasta, paikalla olleesta tielinjasta. Alueen vierestä kulkee yhä tie läheiselle tilalle. Karttalähteiden perusteella koekuopitettu alue on ollut peltona vielä ainakin 1900-luvun alussa. Muualle kaavamuutosalueelle tehdyissä koekuopissa ei havaittu merkkejä ihmistoiminnasta. Tutkimusalueeseen kuuluvat pellot kasvoivat inventointiajankohtana heinää, joten niitä ei päästy pintapoimimaan. Niistä muutamista koekuopista, joita pelloille tehtiin paljastui peltomultakerroksen alta puhdas savimaa. Yhteenveto Pirkanmaan maakuntamuseo suoritti arkeologisen inventoinnin Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueella. lnventointi tehtiin alueeseen kohdistuneiden kaavamuutossuunnitelmien johdosta ja siinä selvitettiin sijaitseeka tutkimusalueella kiinteää muinaisjäännöstä. Inventoinnissa ei tutkimusalueelta löydetty tähän viittaavia merkkejä. Sepänmutka-nimisen tilan alueella, kaavamuutosalueen eteläosassa, tulee kuitenkin vielä tehdä maastotarkastus siellä todennäköisesti sijainneen vanhan pappilan sijaintipaikalla kohteen luonteen ja säilyneisyyden toteamiseksi. Tampereella Kirsi Luoto 3

8 Kuva 1. Pappilan mäki. Vasemmalla asuinrakennuksista vanhempi, oikealla 1918 valmistunut pappilan päärakennus , Kirsi Luoto. Kuva 2. Yläniementien eteläpuolinen pelto kasvoi inventointiajankohtana heinää , Kirsi Luoto. 4

9 Luettelo arkeologisista kohteista Kylä lnv. nro. Kohde MJ-tyyppi Ajoitus PK Pappila 1 Oriveden pappila asuinpaikat historiallinen Pappila 2 Oriveden vanha pappila asuinpaikat historiallinen ORIVEDEN PAPPILA Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Kohdenimi Muinaisjäännöstunnus lnventointinumero MJ-tyyppi MJ-tyypin tarkenne Ajoitus Selkeä ajoitus Rauhoitusluokka Lukumäärä Peruskarttanumero Peruskartan nimi Xl-koordinaatti X2-koordinaatti Yl-koordinaatti Y2-koordinaatti Zl-koordinaatti Z2-koordinaatti Pl-koordinaatti P2-koordinaatti 11-koordinaatti 12-koordinaatti Koordinaattiselite Ml-tiivistelmä Orivesi Pappila Oriveden pappila 1 asuinpaikat pappilat historiallinen Nykyisen Vanhan pappilan tilan äärikoordinaatit peruskartalta Vanhin tieto Oriveden pappilasta on vuodelta 1456 (tai 1466), jolloin käytiin raja Oriveden pappilan ja Säynäjoen tilan välillä. Papila on sijainnut tällä paikalla vuodets Seurakunnan omistuksesta poistunut pappila on yhä asumiskäytössä. 5

10 Kiinteistötiedot Kiinteistötunnus Kiinteistönimi Vanha Pappila Sijainti ja maasto Kohde sijaitsee Oriveden taajaman eteläosassa, noin 2,6 kilometriä Oriveden kirkosta etelälounaaseen. Pappila sijaitsee mäenkumpareella Rovastintien länsipuolella. Maasto viettää jyrkästi kohti etelässä olevaa Pappilanselkää. Pappilasta noin 170 metriä luoteeseen on jalkapallokenttä. Pappilan pihapiiri on nurmella, kumpareen reunoilla idässä kasvaa puita. Etelässä ja lännessä kumparetta rajaavat pellot, pohjoisessa edellä mainittu jalkapallokenttä ja idässä ja koillisessa Rovastintie. Kumpare, jolla vanha pappilarakennus sijaitsee, on länsi- ja eteläosansa topografialta huomiota herättävän selkeärajainen. Maasto viettää todella jyrkästi kumpareen näillä reunoilla kohti alempana virtaavaa puroa. Puron ja kumpareen välissä on kuitenkin tasaisempi, kenttämäinen alue, jolla kasvaa heinää ja joitakin omenapuita. Kumpareen eteläpuolella on vanha pelto. Kohteen kuvaus Vanhin tieto Oriveden pappilasta on vuodelta 1456 (tai 1466), jolloin käytiin raja Oriveden pappilan ja Säynäjoen tilan välillä. Seuraava maininta on vuodelta 1603, jolloin vedettiin raja pappilan ja Orivedenkylän välille (Vallinheino 1954, 87). Koska pappila oli tiluksiltaan seurakunnan kokoon nähden pieni, liitettiin siihen 1580-luvulla Teerijoen yksinäistalo. Teerijoen liittämisen jälkeen pappilan tilukset vastasivat nykyisen pappilan kylän aluetta (Lehtonen 2006, 40). Vuoden 1782 maantienjaon asiakirjoista käy ilmi, että pappilan päärakennus on sijainnut tuolloin maantien varressa etelään kohteesta Oriveden pappila (HMA Orivesi 29:3). Kangasala-Längelmäki - tien luonnosmaisessa karttaesityksessä kuvataan maantien varteen talo, jonka yläpuolelle on kirjoitettu "Prästegården". Maantielle talon viereen on piirretty merkki, jonka viereen useimmiten on kartassa kirjoitettu "silda". Tässä merkki on kuitenkin ilman selitettä. Merkin halki maantien molemmille puolille kulkee katkoviiva, joka ilmeisesti tarkoittaa jonkinlaista jokea tai puroa. Mittakaavallisesta piirroksesta näkyy myös noin metrin (nykyisissä mittayksiköissä) päähän merkitty hiekkainen mäki, "sand backen". Mäki tarkoittanee kumparetta, jolla kohde Oriveden pappila sijaitsee. Näyttää siltä, että Oriveden vanha pappila on sijainnut mäen eteläpuolella, joen ja maantien yhtymäkohdasta länteen olevalla tontilla. Tämä on mahdollisesti myös alkuperäisen Teerijoen yksinäistalon sijaintipaikka, jolla talo olisi sijainnut jo 1500-luvulla (Lehtonen 2006, 41). Sitä missä Oriveden vanhin pappila, johon Teerijoen yksinäistalokin aikanaan liitettiin, on sijannut ei tiedetä. 6

11 Kumpareelle, muutama sataa metriä pohjoisemmaksi pappila siirtyi vuonna Tämä käy ilmi pappilan talokatselmusten asiakirjoista vuosilta 1812 ja 1815 (HMA, Oriveden seurakunnan arkisto II Ch:1). Asiakirjojen mukaan vanha tonttipaikka mäen alapuolella oli, koska liejusavisen maannoksen vuoksi useimmat pappilan rakennuksista olivat painuneet. Pappilan uudeksi tontiksi valikoitui alue peltojen välissä, pohjoisempana maantien varressa. Uusin pappilan päärakennus on tehty vuosina Inventoinnissa ei havaittu mitään sellaista, jonka perusteella voitaisi sanoa paikalla olevan kiinteän muinaisjäännöksen. Havaintomahdollisuudet Havaintomahdollisuudet olivat pääosin hyvät. Havaintomahdollisuudet olivat heikot alueilla, joille oli varastoitu romua. Tiedossa olevat maankäyttösuunnitelmat Tutkimusalueelle valmistellaan asemakaavan muutosta {2009}. Lähistön kohteet Kohdetta lähimpänä sijaitsee Tähtiniemen kivikautinen asuinpaikka ( ) noin 2,4 kilometriä pohjoiskoilliseen. Pehuniemen kivikautinen asuinpaikka { ) sijaitsee pappilasta noin 3,8 kilometriä koilliseen. Historiallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä lähimpänä pappilaa sijaitsee Oriveden kylän tonttimaa noin 3,2 kilometriä pohjoiskoilliseen. Niemenmäen uudelle ajalle ajoittuva maarakenne { ) sijaitsee puolestaan noin 3,8 kilometriä kohteesta itäkoilliseen. Noin 4,2 kilometrin päässä kohteesta koilliseen on lyytikkälän historiallinen kylänpaikka. lähin irtolöytökohde on kohteesta vain noin 280 metriä eteläkaakkoon. Täältä on löydetty pieni hioinkivi (KM 2214:726). Hiedan satamasta, noin kilometrin etelään pappilasta, on löydetty puolestaan reikäkivi. löydölle ei ole numeroa; sitä säilytettiin Oriveden museon kokoelmissa, ja sittemmin esine on hävinnyt. Kohteesta noin 260 metriä eteläkaakkoon sijaitsee Oriveden vanhan pappilan oletettu sijaintipaikka. Koekuopat Koekuoppia tehtiin pappilan alueelle yhteensä kuusi kappaletta. Koekuopissa ei havaittu mitään kiinteään muinaisjäännökseen viittaavaa. Seuraavassa kuvaus koekuoppien maannoksista ja löydöistä. 7

12 Koekuoppa 1: turve 0-5 cm multa 5-10 cm sora cm Löytöinä multakerroksesta hieman tiilenpaloja. Alimpana ollut tiivis sorakerros lienee vanhan pihatien jäännös. Koekuoppa 2 turve 0-5 cm multa 5-10 cm moreeni cm Moreenikerroksen suuret kivet estivät syvemmälle kaivamisen. Koekuoppa 3 turve 0-7 cm multa 7-11 cm hiekka cm Koekuoppa 4 turve 0-5 cm multa 5-20 cm hiekka cm Koekuoppa 5 turve 0-10 cm multa cm hiekka cm Koekuoppa 6 turve 0-10 cm multa cm hiekan sekainen multa cm Kivi esti syvemmälle kaivamisen. Muut havainnot Kumpare, jolla vanha pappilarakennus sijaitsee, on topografialtaan huomiota herättävän Selkeärajainen länsi- ja eteläosiltaan. Maasto viettää todella jyrkästi kumpareen näillä reunoilla kohti alempana virtaavaa puroa. Puron ja kumpareen välissä on kuitenkin tasaisempi, kenttämäinen alue, jolla kasvaa heinää ja joitakin omenapuita. Kumpareen eteläpuolella on vanha pelto. Kumpare erottuu selkeästi piirteiltään ja luonteeltaan muusta ympäristöstä. Se on topografialtaan erittäin sopiva paikka asuinrakennukselle ja siinä onkin vanhan asuinpaikan leima. Nykyinen rakennuskanta pappilan alueella on pääosin sata vuotta vanhaa. Pappilan päärakennus on 1900-luvun alusta, tosin sen lounaisosa on uudempi. Pihapiirissä sijaitsee myös toinen, päärakennusta vanhempi asuinrakennus. Tämän rakennuksen luoteisosa on muuta rakennusta 8

13 nuorempi. Pihan luoteisosassa sijaitseva piharakennus lienee osin peräisin 1900-luvu alkupuolelta, mutta sitä on laajennettu vuosisadan lopussa. Pappilan päärakennuksen kaakkoispuolella, noin 25 metrin päässä rakennuksesta, sijaitsee suorakulmion muotoinen kivirakenne (yhtenäiskoordinaatit p: , i: ). Rakenne on aitamainen, siinä on 3-4 liuske- ja tavallisista kivistä koottua kivikertaa. Sen koillis-lounaissuuntainen siipi on pituudeltaan noin 8 metriä ja kaakkois-luoteissiipi noin 6 metriä. Leveyttä aidoilla on noin metrin. Kivirakenne lienee pappilan päärakennuksen puutarhaan liittyvä terassi kiveys. Kuva 3. Pappilan mäki. Vasemmalla asuinrakennuksista vanhempi, oikealla 1918 valmistunut pappilan päärakennus , Kirsi Luoto. 9

14 Kuva 4. Pappilan päärakennus , Kirsi luoto. Kuva 5. Vanhempi asuinrakennus ja sen pohjoispuolisen talousrakennuksen nurkkaa , Kirsi luoto. 10

15 Kuva 6. Kivirakenne päärakennuksen kaakkoispuolella , Kirsi Luoto. //"' 1. u /"'.. 'l',,,/' kuva 7. Pitäjänkartasta (1842) käy ilmi pappilan suurpiirteinen sijainti , kuvannut Hanna- Leena Salminen. 11

16 '1--,' ~ (. n ;: '.:! ~ '..' l~,.lt 1 -''.. 1,_ Kuva 8. Vuodelta 1904 peräisin olevaan pappilan tiluskarttaan on merkitty tarkoin rakennusten sijainnit , Kirsi Luoto. 12

17 2. ORIVEDEN VANHA PAPPILA Kunta Vanha kunta Kylä Kaupunginosa Kohdenimi Muinaisjäännöstunnus lnventointinumero MJ-tyyppi MJ-tyypin tarkenne Ajoitus Selkeä ajoitus Rauhoitusluokka Lukumäärä Peruskarttanumero Peruskartan nimi Xl-koordinaatti X2-koordinaatti Yl-koordinaatti Y2-koordinaatti Zl-koordinaatti Z2-koordinaatti Pl-koordinaatti P2-koordinaatti 11-koordinaatti 12-koordinaatti Koordinaattiselite Ml-tiivistelmä Orivesi Pappila Oriveden vanha pappila 2 asuinpaikat pappilat historiallinen Kohteen arvioitu keskikoordinaatti Paikalla on todennäköisesti sijainnut Oriveden vanha pappila mahdollisesti jo 1500-luvun lopusta aina vuoteen 1812 saakka. Kiinteistötiedot Kiinteistötunnus Kiinteistönimi Vanha Pappila 13

18 Sijainti ja maasto Kohde sijaitsee Oriveden taajaman eteläosassa, noin 2,8 kilometriä etelään Oriveden kirkosta. Matkaa kohteelta etelään, Pappilanselän rantaan on noin 900 metriä. Kohde sijaitsee Orivedeltä Kangasalle vievän maantien ja Rovastintien yhtymäkohdassa. kohteen pohjois-, itä- ja kaakkoispuolella virtaa Teerijärvestä Pappilanselälle laskeva Teerijoki. Paikalla sijaitsee nykyään Sepänmutka-niminen tila. Kohteen kuvaus Vanhin tieto Oriveden pappilasta on vuodelta 1456 (tai 1466L jolloin käytiin raja Oriveden pappilan ja Säynäjoen tilan välillä (Vallinheimo 1954, 87). Koska pappila oli tiluksiltaan seurakunnan kokoon nähden pieni, liitettiin siihen 1580-luvulla Teerijoen yksinäistalo. Teerijoen liittämisen jälkeen pappilan tilukset vastasivat nykyisen pappilan kylän aluetta (Lehtonen 2006, 40). Vuoden 1782 maantienjaon asiakirjoista on pääteltävissä, että pappilan päärakennus on sijainnut tuolloin Kangasalta Längelmäelle vievän maantien varressa (HMA Orivesi 29:3). Kangasala- Längelmäki -tien luonnosmaisessa karttaesityksessä kuvataan maantien varteen talo, jonka yläpuolelle on kirjoitettu "Prästegården". Maantielle talon viereen on piirretty merkki, jonka viereen useimmiten on kartassa kirjoitettu "silda". Tässä merkki on kuitenkin ilman selitettä. Merkin halki maantien molemmille puolille kulkee katkoviiva, joka ilmeisesti tarkoittaa jonkinlaista jokea tai puroa. Mittakaavallisesta piirroksesta näkyy myös noin metrin (nykyisissä mittayksiköissä) päähän merkitty hiekkainen mäki, "sand backen". Mäki tarkoittanee kumparetta, jolla kohde Oriveden pappila sijaitsee. Näyttää siltä, että Oriveden vanha pappilanpaikka on sijainnut mäen eteläpuolella, joen ja maantien yhtymäkohdasta länteen olevalla tontilla. Tämä on mahdollisesti myös alkuperäisen Teerijoen yksinäistalon sijaintipaikka, jolla talo olisi sijainnut jo 1500-luvulla (Lehtonen 2006, 41). Sitä missä Oriveden vanhin pappila, johon Teerijoen yksinäistalokin aikanaan liitettiin, on sijannut ei tiedetä. Kumpareelle, muutama sataa metriä pohjoisemmaksi pappila siirtyi vuonna Tämä käy ilmi pappilan talokatselmusten asiakirjoista vuosilta 1812 ja 1815 (HMA, Oriveden seurakunnan arkisto II Ch:1). Asiakirjojen mukaan vanha tonttipaikka mäen alapuolella oli kehno, koska liejusavisen maannoksen vuoksi useimmat pappilan rakennuksista olivat painuneet. Pappilan uudeksi tontiksi valikoitui alue peltojen välissä, pohjoisempana maantien varressa. Vanha pappila toimi luvulla pappilan sepän asuinpaikkana; sittemmin paikkaa onkin kutsuttu Sepänmutkaksi. Pappilan maista tila lohkottiin vuonna Sepänmutkan ja vuonna 1813 mäelle siirtyneen pappilan yhteisestä historiasta kertoo myös niiden tilanmuodostushistoria; molempien kantatila on nimeämätön tila , joka mitä ilmeisimmin on Oriveden vanha pappila. Vuoden 2009 inventoinnissa ei tarkastettu maastossa Oriveden vanhan pappilan sijaintipaikkaa. Siksi kohteen säilyneisyyden ja luonteen arvioiminen vaatii vielä maastotarkastuksen. 14

19 Tiedossa olevat maankäyttösuunnitelmat Tutkimusalueelle valmistellaan asemakaavan muutosta (2009}. Lähistön kohteet Kohdetta lähimpänä sijaitsee Tähtiniemen kivikautinen asuinpaikka ( } noin 2,7 kilometriä pohjoiskoilliseen. Pehuniemen kivikautinen asuinpaikka ( ) sijaitsee pappilasta noin 4 kilometriä koilliseen. Historiallisen ajan kiinteistä muinaisjäännöksistä lähimpänä pappilaa sijaitsee Oriveden kylän tonttimaa noin 3,5 kilometriä pohjoiskoilliseen. Niemenmäen uudelle ajalle ajoittuva maarakenne ( } sijaitsee puolestaan noin 4 kilometriä kohteesta itäkoilliseen. Noin 4,5 kilometrin päässä kohteesta koilliseen on Lyytikkälän historiallinen kylän paikka. Lähin irtolöytökohde on tehty aivan kohteen tuntumasta. Täältä on löydetty pieni hioinkivi (KM 2214:726). Hiedan satamasta, noin 750 metriä etelään vanhasta pappilasta, on löydetty puolestaan reikäkivi. Löydälie ei ole numeroa; sitä säilytettiin Oriveden museon kokoelmissa, ja sittemmin esine on hävinnyt. Kohteesta noin 260 metriä pohjoisluoteeseen sijaitsee paikka, jonne Oriveden pappila siirrettiin vuonna Kuva 9. Ote vuoden 1782 maantiejaon asiakirjasta. Pappilan sijaintipaikan kohdalla on talon kuva sekä teksti "Prästegården". 15

20 LÄHTEET PAINETUT LÄHTEET Jutikkala, E., Vallinheimo, J.V. & Poppius, L. 1954: längelmäveden seudun historia II, Oriveden historia II. Hämeenlinna. Lehtonen, Antti lisiä vanhan Oriveden historiaan eli wanhan Orihveden Wähähistoria. Gummerus. Vallinheimo, J.V. 1954: Seurakunta. längelmäveden seudun historia II, Oriveden historia II. Hämeenlinna. ss Virkkala, K., luho, V., & Suvanto, S. 1949: längelmäveden seudun historia 1, Oriveden historia 1. Forssa. PAINAMATTOMAT LÄHTEET Pukkila, Jouko 2003: Oriveden arkeologinen inventointi. Pirkanmaan maakuntamuseo, ku lttu u riym pä ristöyksi kkö. Arkistolähteet: Maantiejaon asiakirjat vuodelta Hämeenlinnan maakunta-arkisto, sig. Orivesi 29:3. Oriveden pappilan katselmuskirjat vuosilta 1812 ja 1815, Hämeenlinnan maakunta-arkisto, Oriveden seurakunnan arkisto, sig. II Ch:l. Kartat: Orivesi, pappila; tiluskartta, karttaselitys ja pöytäkirja. Johannes Adolf Berlin (1904). "3-arkkinen uudistuskartta 2-osaisesta kartasta Pappilan yhtenäis-kirkkoherran virkatalon no. 1 kaikista tiluksista Oriveden pitäjässä, Ruoveden kihlakunnassa Hämeen lääniä." Kansallisarkisto, sig. H SS 5/1-9. Orivesi, pappila, isojakokartta vuodelta Nathan Lilius. " Utdrag ur geografkartan öfver Orivesi socken i Ruovesi Härad." Maanmittauslaitoksen arkisto, Tampereen toimipiste, mikrofilmin sig. Orivesi 16 A. 16

21 Orivesi, pitäjänkartta vuodelta Kansallisarkisto. Maanmittaushallitus/ Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto- Sarjat/ Ia. * -1-- Orivesi Sijoitus 57 M. Käytetyt Lyhenteet: KM = Kansallismuseo HMA = Hämeenlinnan maakunta-arkisto Kartat Peruskarttaote, MK 1: Kartta 1: Tutkitut alueet, MK 1: 7000 Kartta 2: Yleiskartta, MK 1:4000 Kartta 3: Kohteiden sijainti, MK 1:6000 Liitteet Digitaalikuvaluettelo 17

22 LUETIELO DIGITAALIKUVISTA Kuvannut Kirsi Luoto 2009 Kuvat arkistoitu Pirkanmaan maakuntamuseon kulttuuriympäristöyksikön digitaalikuvakokoelmiin. Kuvatiedoston nimi Kuvan aihe Kuvattu suunnasta pvm DSCN0008.JPG Pappilanmäki. Vasemmalla asuinrakennuksista vanhempi, oikealla 1918 valmistunut pappilan päärakennus länsilounas 8.6. DSCN0009.JPG Pappilan päärakennus. länsilounas 8.6. DSCN0010.JPG Vanhempi asuinrakennus ja sen pohjoispuolella olevan talousrakennuksen nurkkaa. lounas 8.6. DSCN0011.JPG Pappilan päärakennuksen edustaa. Koekuoppa 11apion kohdalla. luode 8.6. DSCN0013.JPG Kivirakenne päärakennuksen kaakkoispuolella. etelä 8.6. DSCN0015.JPG Yläniementien eteläpuolinen pelto. länsiluode 9.6. DSCN0016.JPG Rovastien vieressä oleva pelto. lounas 9.6.

23 ORIVEDEN ROVASTINTIEN ETELÄPÄÄN ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN ARKEOLOGINEN INVENTOINTI 2009 KOEKUOPAT 1-19 Koekuoppien sijainnit käyvät ilmi kertomuksen liitteenä olevasta kartasta 2. Koekuopat olivat kooltaan noin 40 x 40 senttimetriä ja ne kaivettiin mahdollisuuksien mukaan puhtaaseen pohjamaahan saakka. Koekuopista saatuja löytöjä ei ole luetteloitu. Pappilan pihamaa ja lähialueet (koekuopat 1-6) Koekuoppa 1: turve 0-5 cm multa 5-10 cm sora cm Löytöinä multakerroksesta hieman tiilenpaloja. Alimpana ollut tiivis sorakerros lienee vanhan pihatien jäännös. Koekuoppa 2 turve 0-5 cm multa 5-10 cm moreeni cm Moreenikerroksen suuret kivet estivät syvemmälle kaivamisen. Koekuoppa 3 turve 0-7 cm multa 7-11 cm hiekka cm Koekuoppa 4 turve 0-5 cm multa 5-20 cm hiekka cm Koekuoppa 5 turve 0-10 cm multa cm hiekka cm Koekuoppa 6 turve 0-10 cm multa cm hiekan sekainen multa cm Kivi esti syvemmälle kaivamisen

24 Pappilan tontin luoteispuoli, urheilukentän läheinen alue (koekuopat 7, 8, 17 ja 18) Koekuoppa 7 turve 0-10 cm multa cm hiekka cm Kivi esti syvemmälle kaivamisen. Löytöinä multakerroksesta muutama tiilenpala. Koekuoppa 8 turve 0-10 cm multa cm tiivis, hiekansekainen multa cm Löytöinä laastia, tiilenkappaleita, tasolasia, palamatonta luuta, posliinia, metallitölkin kansi ja resentti naula. Koekuoppa 17 turve 0-10 cm multa cm hiekka cm Kivi esti kaivamisen syvemmälle. Löytöinä muutama tiilenkappale hiekkakerroksesta. Koekuoppa 18 turve 0-5 cm multa 5-22 cm vaalea hiekka cm sora cm ruskea hiekka cm Löytöinä muutama tiilenpala ja posliinia. Soran ja ruskean hiekan kerros mahdollisesti vanhan tielinjan jäännös. Yläniementien eteläpuolin en pelto (koekuopat 9-12) Koekuoppa 9 turve 0-5 cm savensekainen multa 5-30 cm savi cm Koekuoppa 10 turve 0-5 cm savensekainen multa 5-30 cm savi cm Koekuoppa 11 turve 0-6 cm savensekainen multa 5-28 cm

25 savi cm Koekuoppa 12 turve0-5cm savensekainen multa 5-27 cm savi cm Vanhan pappilan eteläpuolinen pelto (koekuopat 13-16) Koekuoppa 13 turve 0-6 cm savensekainen multa 6-20 cm savi cm Koekuoppa 14 turve 0-5 cm savensekainen multa 5-25 cm savi cm Koekuoppa 15 turve 0-6 cm savensekainen multa 6-22 cm savi cm Koekuoppa 16 turve 0-6 cm savensekainen multa 6-28 cm savi cm Alue Rovastintien ja Sepäntien risteyksen koillispuolella ( koekuoppa 19) Koekuoppa 19 turve 0-6 cm savensekainen multa 6-30 cm savi cm

26 ORIVESI Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2009 Kartta 1 :Tutkimusalueen rajat merkitty punaisella MK 1: 7000 Piirt. Kirsi Luoto Pohjana peruskartta CO 2006, lehti (c) Maanmittauslaitos, lupa PISA/020/2006

27 ORIVESI Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2009 Kartta 2: Koekuopat MK 1:4000 Piirt. Kirsi Luoto Pohjana peruskartta CO 2006, lehti (c) Maanmittauslaitos, lupa PISA/020/2006 G Koekuopat 1-19 [Z] Kaavamuutosalueen raja 1 V 1 Kivirakenne N --~.. r,... - ~ '.... ' 1 - ' t -... ' '... - '\:,: ; lo ~ 1 9..r-~ ,.,..r '\. ' ' ''"'... -,. 1.., _... r...._ i _:...

28 ORIVESI Oriveden Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2009 Kartta 3: Kohteiden sijainti MK 1:6000 Piirt. Kirsi Luoto Pohjana peruskartta CO 2006, lehti (c) Maanmittauslaitos, lupa PISA/020/2006

29 Orivesi. Rovastintien eteläpään asemakaavamuutosalueen arkeologinen inventointi 2009 Kirsi Luot o Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Arkeologisia raportteja 2009 P IRKANMAAN M AAKUNTAMUSEO