Materiaalisuunnitelmien arviointia

Transkriptio

1 1 Suomen kielen verkko-opetusmateriaali aikuisille maahanmuuttajille, OPH Materiaalisuunnitelmien arviointia Minna Lakkala Yleistä arviointia Millaisia oppimiskäsityksiä aineistosta löytyy? Yleisellä tasolla arvioiden useimmat materiaalisuunnitelmat edustavat nykyisten oppimisteorioiden valossa konstruktivistista oppimiskäsitystä: uusi tietämys rakentuu aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalle, ja uuden oppiminen perustuu siihen, että oppija tarkastelee tarjottavaa tietoa eri näkökulmista ja suorittaa erilaisia tehtäviä, jotka kaikki osaltaan edistävät opittavien tietojen ja taitojen omaksumista ja itsenäistä hallintaa myöhemmin. Suunnitelmissa siis korostuu ajatus, että oppijan pitää itse olla aktiivinen ja tutustua aihepiiriin monipuolisesti ja erityyppisten tehtävien kautta. Suunnitelmissa käytetään paljon sellaisia käsitteitä kuin aktiivisuus tai aktivointi, vuorovaikutteisuus, konstruktiivisuus, itseohjautuvuus, monipuolisuus, vaihtelevuus, havainnollisuus, tavoitteellisuus jne. Määritelmät ovat kuitenkin vielä pääsääntöisesti aika yleisellä tasolla, joten on aika vaikea arvioida, mitä suunnitelmien tekijät ovat noilla käsitteillä konkreettisesti tarkoittaneet. Kuvausten pohjalta on vähän helpompi arvioida suunnitelmien taustalla esiintyvää tietokäsitystä, mikä pääsääntöisesti näytti olevan kunnianhimoinen ja edistyksellinen. Lyhyissäkin suunnitelmissa oli pyritty eksplikoimaan, miksi jokin aihekokonaisuus oli valittu ja miten eri osakokonaisuudet liittyivät toisiinsa osana aihealueen oppimistavoitteita. Monista suunnitelmista välittyi tietokäsitys, jossa pidetään tärkeänä 1) tietoja tarkastelemista monesta näkökulmasta ja monenlaisina tiedon muotoina (teoriatietoa, käsitteitä, soveltamista, tiedon tuottamista, omia kokemuksia, taustatekstejä, esimerkkejä, kuvaa, ääntä, videota, tekstiä jne.), 2) käsitteellisen tiedon kytkemistä aitoihin ammatillisiin tilanteisiin ja tapausesimerkkeihin, sekä 3) mahdollisimman todenmukaisten tietokäytäntöjen esittelyä ja työtehtävien todellisten toimintaprosessien tarkastelua jne. Joissakin suunnitelmissa korostui enemmän ajatus siitä, että materiaalissa voitaisiin määritellä tarkemmin opittavat asiasisällöt ja myös testata niiden oppimista, toisissa painotettiin sitä, että autenttisiin työkäytäntöihin liittyvät asiat ovat avoimia ja kompleksisia eikä niitä materiaalissakaan aiota rajata tai pelkistää liikaa. Ongelmana ja haasteena suunnitelmien konkretisoinnissa tästä eteenpäin on se, mitä nämä ylevät pedagogiset ja tiedolliset tavoitteet voisivat tarkoittaa konkreettisesti oppijan kannalta, kun hän käyttää materiaalia. Vaikka materiaalisuunnitelmassa olisi kuvattu, että aihepiiriä tarkastellaan monipuolisesti esittelemällä todellisia työympäristöjä ja annettu monipuolisia tekstilähteitä ja sanastoja, pahimmassa tapauksessa oppija voi silti olla vain tiedon vastaanottajan roolissa kun hän käy aineistoa läpi. Joissakin suunnitelmissa oli jo määritelty myös vähän tarkemmin, minkä tyyppisiä tiedonkäsittelytapoja ja työtapoja materiaalin tehtävät sisältäisivät, ja niistä pystyi jo vähän paremmin päättelemään taustalla olevaa oppimiskäsitystä. Pääasiassa suunnitelmat näyttäisivät edustavan kahdenlaista lähestymistapaa: 1. Joko suunnitelma tähtää siihen, että pyritään määrittelemään materiaalille melko tarkasti oppimisen tavoitteet, sisällöt ja taso. Tähän liittyi monessa suunnitelmassa idea sisällyttää

2 2 materiaaliin testejä, joiden avulla voisi konkreettisesti mitata, miten oppimistavoitteet on saavutettu ja antaa käyttäjälle automaattista palautetta tästä. 2. Tai suunnitelmassa on valittu lähestymistapa, joka perustuu siihen käsitykseen, että mielekästä oppimista edistetään paremmin antamalla mahdollisimman monipuolinen ja moniulotteinen kuva opittavasta aihepiiristä eri näkökulmista sekä sisällyttämällä materiaaliin monenlaisia tehtävätyyppejä, joita kukin oppija suorittaa vapaasti ja omalla tavallaan työskennellen monipuolisen sisällön parissa. Jälkimmäinen lähestymistapa on enemmän nykyisten oppimisteorioiden mukainen. On todennäköisesti epärealistinen tavoite olettaa, että oppijan tason ja tarpeet voisi tarkasti määritellä tai voisi yksiselitteisesti arvioida, mitä mistäkin materiaalista oppii tai mitä oppija on niistä oppinut, varsinkin kun oppimisen kohteena näissä suunnitelmissa on ns. heikosti määritellyt aihealueet ja monimutkaiset taidot. Tavoitteet, sisällöt ja tehtävätyypit eivät kaikissa suunnitelmissa olleet linjassa keskenään: toisaalta oppimistavoitteissa oli lueteltu hyvinkin laajoja ja moniulotteisia tietoja ja taitoja, mutta sitten kaavailtiin, että oppimista voitaisiin arvioida materiaaliin sisäänrakennetuin testein. Yksi haaste erityisesti itseopiskelumateriaalia tuotettaessa on tasapainoilu sen kanssa, että materiaalin ja tehtävien pitää olla riittävän yksinkertaisia, jotta oppija selviäisi itsenäisesti, mutta toisaalta pitäisi tukea vaativien tietojen ja taitojen oppimista. Vaarana on liiallinen yksinkertaistaminen kohdealueen aidon kompleksisuuden välittymisen kustannuksella. Olisi tärkeää miettiä, onko mahdollista kehittää tehtävätyyppejä ja tukirakenteita, joiden avulla tuettaisiin haastavien ja monimutkaisten tietojen ja taitojen oppimista myös itseopiskelumateriaalissa. Yksi näkökulma, joka puuttui suunnitelmista lähes kokonaan, oli yhteisöllisen työskentelyn mahdollisuuksien huomioiminen ja hyödyntäminen työtavoissa ja tehtävissä. Nykyiset oppimisteoreettiset suuntaukset nimenomaan korostavat oppimisen, erityisesti kulttuurisiin käytäntöihin liittyvän oppimisen, yhteisöllistä luonnetta. Varsinkin kun kyseessä on verkkoteknologiaan tukeutuvan oppimateriaalin suunnittelu, voisi ajatella, että nimenomaan yhteisöllisten työtapojen toteuttamisen mahdollisuus olisi sellainen teknologian tuoma lisäarvo, joka kannattaisi hyödyntää. Miten ne mielestänne palvelevat kielenoppimismateriaalin suunnittelun tukena? Sinänsä suunnitelmista välittyi pääasiassa kunnianhimoinen näkökulma oppimiseen ja nähdäkseni se on hyvä lähtökohta tässä vaiheessa. Kuten edellisessä kohdassa jo kirjoitin, haaste on se, miten näitä näkökulmia lähdetään konkretisoimaan käytännössä: minkälaisia työtapoja, tiedonkäsittelyn käytäntöjä ja oman oppimisen hallinnan käytäntöjä toteutetun materiaalin esitystavat ja tehtävätyypit loppujen lopuksi edustavat ja tukevat. Ennen kuin lähdetään laajasti tuottamaan erilaista materiaalia (tekstejä, kuvia, videoita, sanastoja jne.), kannattaisi panostaa siihen, että ideoidaan avoimesti ja uutta luovasti erilaisia mahdollisuuksia toteuttaa tehtäviä. Millaista täydennystä ja täsmennystä tarvitaan verkko-oppimista ajatellen? Suunnitelmissa ei juurikaan viitattu siihen, miten verkkoteknologian erityismahdollisuuksia on ajateltu materiaalissa hyödyntää. Tehtävätyypit ja niiden toiminnallisuuden toteuttaminen pitäisi jatkossa määritellä jo aika konkreettisesti ja miettiä, mikä on teknisesti mahdollista ja mikä ei.

3 3 Myös teknologian osalta kannattaisi ensin aika avoimesti ja luovasti ideoida, mitä erilaisia mahdollisuuksia ja lisäarvoa verkkoteknologia tuo materiaalien toteuttamiseen. Ratkaisut kannattaisi lopuksi myös selkeästi perustella suunnitelmissa. Jossakin yksittäisessä suunnitelmassa oli viittaus siihen, että materiaaliin sisällytettäisiin linkkejä taustamateriaaliin verkossa. Vain yksi suunnitelma sisälsi selkeän ratkaisun käyttää olemassa olevaa hyvää materiaalia (Ammattinetti) olennaisena osana suunniteltavaa materiaalia. Tällaista kannattaisi suosia enemmän. Lisäksi jo tuo aikaisemmin mainittu yhteisöllisen työskentelyn toteuttaminen on sellainen asia, johon verkkoteknologia antaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Onko esimerkiksi mahdollista suunnitella materiaalia tai tehtäviä, johon käyttäjät itse tuottavat lisää sisältöjä (esim. kokemuksia, näkökulmia, ratkaisuja käytännön ongelmiin jne.) toistensa käyttöön liittyen käsiteltäviin asioihin? Mitä muuta tulee mieleen materiaalisuunnitelmia katsoessanne? Kun joka tapauksessa kävin kaikki suunnitelmat aika tarkasti läpi yleiskuvan saadakseni, kokosin ne samalla tähän dokumenttiin ja laitoin jokaiseen jotain kommentteja. Kommentit on kirjoitettu asiantuntijakommenttien tapaan: kommentoin sellaisia asioita, joita kustakin suunnitelmasta ensisijaisesti nousi esiin, mutta en käyttänyt mitään systemaattista luokittelua tai jäsennystä suunnitelmien arvioinnissa. En myöskään kommentoinut joka suunnitelmassa jokaista mahdollista asiaa, joten kaikkien kannattaa tutustua myös kommentteihin, joita olen laittanut muiden suunnitelmiin, koska sieltä saattaa tulla ideoita, joita voi hyödyntää myös omassa suunnitelmassa. Toivottavasti näistä on hyötyä suunnitelmien jatkokehittelyssä. t. Minna Lakkala,

4 4 Kommentteja yksittäisiin suunnitelmiin MATERIAALIA LUKU- JA KIRJOITUSTAIDOTTOMALLE 1. VILU virtuaalinen luku- ja kirjoitustaidon oppimisen tukimateriaali 1. Materiaali on suullisen kielitaidon tasosta riippumaton sopii siis alle A1-tason 2. Aikuisen maahanmuuttajan luku- ja kirjoitustaidon oppimisen tueksi tarkoitettu 2. Materiaalin kokonaishahmotelma: TIETOKONE TYÖKALUT HARJOITTELU Hiiren käyttäminen Äännemaailma - suomen kielen äänteet ja äänneyhdistelmät Näppäimistöön tutustuminen Ortografia isot ja pienet kirjaimet tulostettavat sivut kopiointiharjoituksia Arkimatematiikan alkeita ja linkit lisäharjoituksiin esim. AbacoMath Edetään sana- ja lausetasolle äänneharjoittelussa samoilla harjoituspohjilla Oppijan suhde materiaaliin luku- ja kirjoitustaito on perusoikeus virtuaalimaailma kuuluu kaikille = voimaantuminen opettajan ohjauksessa sisälle materiaalin maailmaan itsenäisesti oppijoille, joilla on koulutustaustaa mutta erilainen kirjoitusjärjestelmä aikuinen, rohkea, aktiivinen tekijä 3. Materiaalia tuottavat Kristiina Spolander, luku- ja kirjoitustaidon opettaja, Adulta Sanna Markkanen, luku- ja kirjoitustaidon opettaja, Adulta Aurora Vasama, virtuaalisten oppimateriaalien tekijä, Adulta Synopsis VILU - Virtuaalimateriaalia lukutaidottomalle Materiaalin tavoite on johdattaa oppija ymmärtämään suomen kielen äännemaailmaa ja sitä kautta kohti luku- ja kirjoitustaitoa. Lisäksi materiaali tukee matematiikan perustaitojen kehittymisessä (numerolukutaito, määrän ymmärtäminen, yhteen- ja vähennyslasku, yksinkertaiset kerto- ja jakolaskut). Materiaalin käyttöön kuljetaan tietokonetaitojen kehittämisen kautta ja samalla otetaan tietokonetta oppimisen välineenä hallintaan. Materiaalin kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat, joilla ei ole luku- ja kirjoitustaitoa millään kielellä sekä sellaiset maahanmuuttajat, jotka osaavat lukea ja kirjoittaa jollain muulla kuin latinalaisella kirjoitusjärjestelmällä. Lisäksi materiaalin käytöstä hyötyvät ne maahanmuuttajat, joiden mekaaninen luku- ja kirjoitustaito on niin heikko, että se hankaloittaa arjessa selviytymistä. Materiaalin itsenäinen käyttö edellyttää tietoteknisiä perustaitoja (tietokoneen avaaminen, www-

5 5 sivun avaaminen, hiiren ja näppäimistön käyttö), mutta materiaalin käyttäminen on mahdollista myös ilman tietoteknisiä perustaitoja opettajan tai ohjaajan avustuksella. Materiaali sisältää harjoituksia, jotka johdattavat hiiren ja näppäimistön käyttöön. Itsenäisen opiskelun lisäksi materiaali sopii lisänä ryhmäopetukseen, koska se mahdollistaa lukemattomat toistot ja eriyttämisen myös osana luku- ja kirjoitustaidon kurssia. Materiaalin tiedolliset ja taidolliset tavoitteet ovat: - äänteen ja kirjaimen vastaavuuden ymmärtäminen - äänteiden keston ja äänneyhdistelmien tunnistaminen - numeron ja luvun vastaavuuden ymmärtäminen - yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolaskujen idean ymmärtäminen - helppojen laskutehtävien hallitseminen - hiiren käytön hallitseminen - näppäimistön käytön hallitseminen Materiaalin oppimaan oppimisen tavoitteet ovat: - tietokoneen haltuun ottaminen ja tietotekniikkaan liittyvän pelon hälventäminen - motoriikan kehittyminen - itsenäiseen oppimiseen ohjaaminen - suomen kielen oppimisen edistäminen Materiaalin elementit ovat erilaisia työkaluja, joista osa esittelee teeman ja osa harjoittaa mekaanisesti teeman ymmärtämistä (esim. äänteen ja kirjaimen yhteyden esittely usealla eri tavalla, äänteen esiintyminen erilaisissa sanoissa, kirjaimen tunnistamisen harjoitukset, kirjainten erottamisen harjoitukset, äänneyhdistelmäharjoitukset). Materiaali kulkee ohjatusti, oppija pääsee käsiksi suuriin osakokonaisuuksiin (tietokoneen käyttö, matematiikan harjoitukset, äänne, tavu, sana) ja voi valita niistä haluamansa järjestyksen. Kukin itsenäinen osakokonaisuus etenee ennalta määrätysti, oppija ei siis voi hyppiä yli yksittäisiä harjoituksia tai teemoja. A1 YHTEISET Minna Lakkala :50 Kommentti: Alaa tuntemattomana minua vähän kummastutti, miksi luku- ja kirjoitustaidon materiaaliin on yhdistetty myös laskuharjoituksia. Voisiko sitä vähän perustella? Minna Lakkala :49 Kommentti: Koska materiaalin tarkoitus on opettaa ihan perustaitoja, strukturoitu ja tiukasti ohjattu toteutustapa on mielestäni perusteltu. Olisi hyvä, jos materiaalin pystyy toteuttamaan niin, että vaikeustaso ja samalla vapausasteet kasvavat taitojen karttumisen myötä. 2. TYÖELÄMÄVALMIUDET (VERSOT) 1.Materiaali tulee antamaan yleisiä työelämävalmiuksia, mutta keskittyy esimerkeissä yms. Versothankkeen aloihin: kone- ja metalli-, kuljetus- ja autoala, sosiaali-, ja terveysala, puhdistuspalvelu- ja kaupan sekä ravintola-ala. Materiaalissa otetaan huomioon mahdollisuuksien mukaan myös korkeakoulutason ammatit ko. aloilta (esim. lääkäri, ajoneuvojärjestelijä) 2.Tuotamme juonellista tarinaa/tarinoita, joihin tehtävät nivoutuvat. Henkilöt (molempia sukupuolia, maahanmuuttajia) eivät pohjautuisi suoraan todellisuuteen, mutta olisivat mahdollisimman aitoja. Tarinaan sisältyy työnhakua, työhaastattelua, työtilanteita jne. Mukaan sisällytetään työmotivaation kartoitustehtävä. Kuullun ymmärtäminen priorisointina kehystää tehtäviä. Tehtäviä ei eritellä eri kielitasoille, vaan kukin poimii mahdollisimman autenttisesta puheesta tasonsa mukaisesti asioita. Mukaan sisällytetään kirjallisten ohjeiden harjoituksia (työsopimus, työturvallisuus, ilmoitustaulut, tiedotteet, vähemmän selkokieliset materiaalit). Puheen tuottamista ei nähdä tässä materiaalissa Minna Lakkala :54 Kommentti: Mahdollisimman aidon kontekstin luominen tarinoiden kautta vaikuttaa hyvältä lähestymistavalta. Minna Lakkala :53 Kommentti: Mitähän tarkoittaa?

6 6 tärkeänä, vaan painopiste on selviytymisessä ja toiminnallisuudessa. Kielioppi kulkee rinnalla, mutta muotovirheistä rankaiseminen ei ole tehtävissä keskeistä. 3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Huittisten aikuiskoulutuskeskuksesta Pauliina Merikivi, Elena Närhinen, Pirjo Raunio ja Ari Tabell, Kiipulan ammattiopistosta Pia Kaulio sekä Forssan aikuiskoulutuskeskuksesta Maarit Marttila. B. Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? Materiaalissa on konstruktivistinen näkökulma; oppija oppii sitä, mitä hän itse tarvitsee. Hän poimii materiaalista ne asiat, jotka hänelle ajankohtaisia ja olennaisia. Hän saa realistisen kuvan siitä, mitä suomalainen työelämä on maahanmuuttajan silmin. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? Oppimisen lähtökohtana on kielikylpy/-suihku, jossa opitaan löytämään olennainen autenttisen puheen seasta. Oppiminen tapahtuu konstruktivistisesti oppijan tehdessä itse valintoja ja ohjautuen siihen, mihin oma ymmärrys riittää ja mikä on itselle ajankohtaista. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Materiaalin tulee aktivoida ja olla vuorovaikutteinen. Materiaalissa tulee olla henkilökohtaisen samaistumisen taso, jotta kiinnostus herää. Sen tulee sisältää jotain, mikä vetää mukaan ja mistä haluaa saada lisää tietoa. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? Oppijan tulee itse tuottaa jotain ja asettua tehtävään. Oikeat vastaukset on mahdollista saada vasta sen jälkeen. Esimerkkinä tuottamisesta on autenttinen video myyntitilanteesta, jossa maahanmuuttaja kohtaa asiakkaan. Myyjän puheet on poistettu ja oppijan tulee vastata siihen. 3. HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) 1. Hygienia-alan osaaminen on ammattialoista riippumatonta, mutta hygieniapassi vaaditaan mm. elintarviketyössä ravitsemis-, puhdistuspalvelu- ja hoitotyössä. Hygieniamateriaalin tavoitteena on antaa yleistietoa hygieniasta kaikille maahanmuuttajille, mutta valmistaa myös hygieniatestin suorittamiseen. 2. Valmistamme selkokielistä materiaalia, joka mahdollistaa hygienia-asioiden ymmärtämisen melko pienelläkin kielitaidolla. Kuvataan työpäivää hygienian kannalta ravitsemis- ja puhdistuspalvelualan työssä. Videolla seurataan sekä maahanmuuttaja- että suomalaista työntekijää aidoissa työympäristöissä. Yhteistyökumppaneiksi etsitään PAKK:n työssäoppimispaikkoja. Kuvamateriaaliin liitetään tehtäviä, joiden kielitaitotaso vaihtelee helpoista tunnistamistehtävistä (A1.1) ammattitekstin ja nopean puhekielen (B2.2) ymmärtämiseen. Minna Lakkala :59 Kommentti: Tämä jää aika yleiselle tasolle, sama asia sanottu jo edellisessä kohdassa. Voisiko tarkentaa, minkälaisia tehtävätyyppejä tähän on ajateltu: mitä oppija konkreettisesti tekee kun hän työskentelee materiaalin kanssa, kuinka strukturoituja tai avoimia tehtäviä, onko oppija enemmän tiedon vastaanottajan vai tuottajan roolissa, miten oppija työskentelee tiedon parissa jne.? Minna Lakkala :59 Kommentti: Voisiko tarkentaa, mitä aktivointi ja vuorovaikutteisuus tarkoittaa tehtävien ja toiminnallisuuden tasolla? Kiinnostuksen herättäminen on hyvä alku, mutta se ei yksin riitä. Minna Lakkala :05 Kommentti: Mitähän tämä tarkoittaa? Minna Lakkala :06 Kommentti: Mielekkäältä vaikuttava tehtävä, mutta kuinka tiukasti tämä oikea vastaus tulkitaan pitääkö tosiaan osata tuottaa täsmälleen sama vastaus vai tarjoaisiko materiaali ennemminkin hyviä esimerkkivastauksia? Minna Lakkala :10 Kommentti: Hyvä lähestymistapa kytkeä opittavat asiat mahdollisimman aitoon kontekstiin. Sivuston rakenteen hahmotelma: Hygienia ravitsemisalalla Hygienia puhdistuspalvelualalla Minna Lakkala :21 Kommentti: Hyvä, että suunnitelmassa on kaavailtu monipuolisesti opittavien asioiden tarkastelua eri näkökulmista ja erilaisilla tehtävätyypeillä (vertailua, sanallisten vastausten tuottamista, todenmukaisten dokumenttien tuottamista, tekstin ymmärtämistä jne.).

7 7 Hygienia työssä videomateriaalia Päivä aidossa suurtalouskeittiössä ja/ tai ravintolassa. Tavoitteena on oikeiden työtapojen ja asenteiden oppiminen. Oikeita esimerkkejä, vertaile oikeaa ja väärää toimintatapaa tehtäviä. Päivä puhdistuspalvelualan työpaikassa. Tavoitteena aseptisen työjärjestyksen oppiminen ylläpitosiivouksessa Oikeita esimerkkejä, vertaile oikeaa ja väärää toimintatapaa tehtäviä. Työssä / opiskelussa tarvittavasta hygieniasta keskusteleminen Työpaikan puhekielen ymmärtämisen harjoittelu Työssä tarvittavat asiakirjat: omavalvontasuunnitelma tärkeät Internetosoitteet Sanastot ja niihin liittyvät tehtävät ja pelit työntekijä selittää tekemisiään videolla pieniä haastattelukysymyksiä ja vastauksia kommunikaatioharjoituksia tarkasteltavat aiheet: omavalvontasuunnitelman aiheet elintarvikkeiden ketju tilauksesta tarjolle ja jäteastiaan. puhdistussuunnitelma jätehuolto henkilökohtainen hygienia työssä hygieniasanasto ruokasanat (omavalvonnan kirjaamisen helpottamiseksi) työntekijä selittää tekemisiään videolla pieniä haastattelukysymyksiä ja vastauksia kommunikaatioharjoituksia tutkintosuunnitelma hygieniasanasto tutkintoon liittyvä sanasto omavalvontasuunnitelma Ammatillisen tekstin ymmärtäminen tekstejä ja uutisia liittyen hygieniaan ja omaan ammattialaan tekstejä ja uutisia liittyen hygieniaan ja omaan ammattialaan liittyen artikkelikokoelma ja niihin tehtäviä 3. Materiaalia valmistaa Porin Aikuiskoulutuskeskus ( alkaen WinNova). Riitta Lehtonen vastaa projektin hallinnoinnista ja ravitsemisalan ammattisisällöstä sekä työelämäyhteistyöstä. Päivi Suominen vastaa sisällöstä yleisellä tasolla ja suomen kielen oppimisen näkökulmasta. Kirsi Aironen huolehtii puhdistuspalvelualan ammattisisällöstä ja työelämäyhteistyöstä. Lisäksi projektiryhmään kuuluvat atk-opettajat Lasse Vallemaa, Jari Ruuhilahti ja Kirsti Haasiosalo (ohjaava osuus), jotka laativat tehtäviä ja miettivät teknisiä mahdollisuuksia. Forssan, Kouvolan ja Tampereen aikuiskoulutuskeskukset toimivat kommentoijina. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 4. PUHDISTUSPALVELUALA / AMMATIN YDINOSAAMISEEN LIITTYVÄN OPETUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN (VERSOT) 1. Materiaali on suunnattu erityisesti puhdistuspalvelualan työhön suuntautuville maahanmuuttajille. Materiaali on osin myös ammattialasta riippumatonta, joten se on hyödynnettävissä myös muissa palvelualojen koulutuksissa. 2. Aineistossa harjoitellaan yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja, asiakaspalvelu- ja työsuojelutaitoja sekä laatuun liittyviä asioita. Materiaali sisältää paljon kuvia ja videoita, on helposti muokattavissa erilaisiin opetustilanteisiin ja tarpeisiin. Materiaali sisältää kuvia ja videoita, simuloituja työtilanteita, dialogeja sekä vuorovaikutusharjoituksia. Materiaalissa selkokielistetään käsitteitä ja tilanteita. 3. Materiaalia tekevät Vaasan aikuiskoulutuskeskuksen puhdistuspalvelualan koulutuspäällikkö Jaana Väre-Hautala ja muut puhdistuspalvelualan kouluttajat (mm. Arja Leminen ja Salme Mänty) yhdessä puhdistuspalvelualan opiskelijoiden kanssa. Materiaalia kommentoidaan ja työstetään yhdessä Ekamin Raili Wilenin ja Eija Leinosen sekä Sedun Reetta Lepistön kanssa.

8 8 B. OPPIMISEN TAVOITTEET Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? Oppija oppii ymmärtämään, miten tärkeätä on puhdistuspalvelualan ammattilaisen on hallita yhteistyö-, vuorovaikutus- ja viestintätaitoja voidakseen toimia ammattilaisena valitessaan ammattinsa puhtauspalvelualalta. Hänen tulee ymmärtää, miten tärkeätä on tiedostaa laatu ja sen merkitys sekä ymmärtää, miten hän voi suojella sekä itseään että muita omilla toimillaan työskennellessään puhtauden parissa. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? Oppiminen on vuorovaikutteista. Oppijan omilla oivalluksilla edetään eteenpäin tehtäviä tehden, kuvia ja videoita katsoen ja niistä keskustellen.simuloitujen työtilanteiden, vuorovaikutusharjoitteiden ja dialogien avulla edeten tuodaan käsitteitä selkeämmiksi ja ymmärrettävämmiksi. Käsitteitä pyritään selkokielistämään ja selventämään monin eri tavoin (kuvat, vuorovaikutusharjoitteet, videot). Oppimisen tulee olla myös tavoitteellista, eli jokaiselle oppimistilanteelle täytyy miettiä tavoite tarkkaan ja keinot, millä niihin päästään. Esimerkkinä yhteistyötaidot, tavoitteena oppia ymmärtämään ryhmän merkitys ja yhteistyön tekemisen tärkeys, hyvän ja huonon yhteistyön merkitys työn sujuvuuden kannalta. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Materiaali pitää olla helposti muokattavissa monenlaisten käyttäjien tarpeisiin. Samasta aiheesta täytyy olla kuvia, videoita, vuorovaikutusharjoitteita sekä esimerkiksi tekstiä. Näitä materiaaleja monipuolisesti käyttämällä voidaan varmistaa se, että kunkin oppijan oma tavoite voi ja on mahdollista toteuttaa. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? Oppijan tulee olla aktiivinen toimija. Tehtävät suunnitellaan siten, että oppijan oma osuus tavoitteiden Minna Lakkala :23 Kommentti: Hyvä, että yhteisöllisen työskentelyn näkökulma on mukana suunnitelmassa. Onko tämä tarkoitus ottaa jotenkin huomioon itse materiaalissa? Voisiko tätä ideaa konkretisoida? Minna Lakkala :25 Kommentti: Miten tämä on ajateltu toteuttaa itse materiaalissa? Oppimistavoitteet ja käsiteltävä aihepiiri on aika laaja, joten tällainen tarkkojen tavoitteiden määrittely voi olla vähän epärealistinen tavoite. Näkisin, että oppijoiden monipuolinen työskentely erityyppisten tehtävien ja osakokonaisuuksien parissa olisi riittävä tavoite varmistamaan tämä. Minna Lakkala :28 Kommentti: Voisiko konkretisoida, mitä tämä muokattavuus voisi konkreettisesti tarkoittaa esim. tehtävissä tai materiaalin teknisessä toteutuksessa? A2 YHTEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET (VERSOT) - sama kuin suunnitelma nro 2 5. TYÖTURVALLISUUS- JA TULITYÖKORTIT (VERSOT) 1. Materiaali painottuu aloille, joilla vaaditaan työturvallisuus- tai tulityökortin suorittamista. 2. Tuotamme työturvallisuus- ja tulityökortin opiskelun tukimateriaalia varsinaisen koulutusmateriaalin tueksi. Materiaali soveltuu myös itsenäiseen opiskeluun. Tuottamamme tukimateriaali rakentuu varsinaisen koulutusmateriaalin keskeisten teemojen pohjalle. Materiaali painottuu luetun ja kuullun ymmärtämiseen.

9 9 3. Materiaalia tekevät Kirsi Mikkola ja Elisa Märsylä Keski-Pohjanmaan aikuisopistolta. Tarvittaessa konsultoidaan oppilaitoksen ammatillisia opettajia. B. OPPIMISEN TAVOITTEET 1.Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? Oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla työturvallisuus- ja tulityökorttikoulutusten keskeisiä tavoitteita, käsitteitä ja sisältöjä ja tätä kautta kokonaisuuksien hahmottaminen korttikoulutuksissa helpottuu. Tuotettava tukimateriaali auttaa oppijaa soveltamaan korttikoulutuksissa opetettavaa tietoa omassa työssään. 2. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? Oppija oppii lukemalla (yksinkertaistettu teksti), näkemällä (kuva, videokuva) ja kuuntelemalla (hidastempoinen puhe luetun tekstin tukena).opiskelija opiskelee tukimateriaalia itsenäisesti ennen korttikoulutuksia sekä käyttää sitä korttikoulutusten aikana oppimisen tukena. 3. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Korttikoulutuksissa käytettävien tekstien muokkaus (sanaston ja lauseiden yksinkertaistaminen, käsitteiden selitykset) Todellisten esimerkkitapausten lisääminen tukemaan oppimista ja mahdollistamaan opittavan aineiston liittämisen omaan kokemuspiiriin (helpot ja kiinnostavat esimerkit, mahdollisesti kuvat) Kuvia ja videokuvaa tukemaan opeteltavien asiasisältöjen omaksumista Tehtävistä saa palautetta Oppimateriaaliin liittyvien tehtävien tulee olla riittävän yksinkertaisia, jotta oppija kykenee selviytymään niistä itsenäisesti ja niiden tulee liittyä materiaalin keskeisiin sisältöihin sekä oppijan todellisuudessa kohtaamiin tilanteisiin. Tehtävien tulee olla myös havainnollisia ja harjoitteluun innostavia. 4. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? Oppijan täytyy olla itse aktiivinen ja opiskella tuotettua oppimateriaalia ennen osallistumistaan korttikoulutuksiin sekä käyttää oppimateriaalia koulutuksen aikaisena tukena. HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) sama kuin suunnitelma nro 3 Minna Lakkala :40 Kommentti: Tämän määritelmän mukaan oppija olisi kuitenkin lähinnä passiivinen tiedon vastaanottaja; onko tarkoitus että oppija oppisi myös työskentelemällä itse aktiivisesti tiedon kanssa: esim. ratkomalla ongelmia, vastaamalla kysymyksiin, tuottamalla itse ratkaisuja ja selityksiä? Minna Lakkala :42 Kommentti: Voisitteko määritellä tarkemmin, minkälaisia ja minkä tyyppisiä tehtäviä olette ajatelleet? Minkälaiseen toimintaan ja aktiivisuuteen ne ohjaavat? Minna Lakkala :48 Kommentti: Kannattaa varoa, ettei yksinkertaista liikaa, jolloin oppijat eivät mahdollisesti opi haastavien asioiden hallintaa. Voisiko ajatella, että materiaalissa olisi eritasoisia tai vaikeutuvia tehtäviä? Koska materiaali on ensisijaisesti koulutuksen tukimateriaalia, eikä pelkkään itseopiskeluun tarkoitettua, mielestäni siinä voisi olla myös haastetta mukana. Minna Lakkala :49 Kommentti: Mitä tehtävissä harjoitellaan? TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA 6. AUTO- JA LOGISTIIKKA-ALA (VERSOT) 1. Aineisto on tarkoitettu auto- ja logistiikka-alojen opinnoissa oleville tai näiden alojen ammateista kiinnostuneille maahanmuuttajille. Aineistoa voidaan hyödyntää myös mm. silloin, kun maahanmuuttaja ja työhallinnon ohjaaja yhdessä pohtivat erilaisia ammatti- ja koulutusvaihtoehtoja. 2. Materiaalissa seurataan autoalan perustutkintoon liittyvää oppituntia. Siinä kuvataan myös toimintaa autokorjaamossa ja varaosamyymälässä sekä käydään läpi erilaisia teoria- ja ajo- Minna Lakkala :51 Kommentti: Hyvä konkreettinen ehdotus. Minna Lakkala :54 Kommentti: Hyvä mutta haastava tavoite sisällyttää materiaaliin näin monipuolinen näkökulma kohdealueeseen.

10 10 opetustunteja, ajoneuvotekniikkaa ja auton hallintalaitteita sekä vaarallisten aineiden kuljettamiseen liittyviä perusasioita. Niin ikään kuvataan kuljettajan (linja-autonkuljettajan / yhdistelmäajoneuvonkuljettajan) työpäivään liittyviä tehtäviä ja tapahtumia. Aineiston tavoitteena on antaa kuva siitä, millaista opiskelu alalla on ja mitä ammatti pitää sisällään. Materiaalissa on paljon teoriaa mukana, sillä opiskelukin on paljolti teoriapainotteista eikä pelkästään ajamista. Ajoopetustilanteessa opiskelijana on maahanmuuttaja. Näin tilanne toimii samalla hyvänä esimerkkinä siitä, että maahanmuuttaja oppii ja osaa toimia kuljettajana. Myös mokia otetaan esille ja esimerkkejä siitä, miten niistä selvitään. Aineisto perustuu tarinoihin, joihin liittyy erilaisia harjoitteita. Aineistossa harjoitellaan niin opiskelussa kuin työssä tarvittavaa kuullun ymmärtämistä, puhumista, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista kuin sanastoja. Aineistossa on runsaasti kuvaa, ääntä ja dialogeja. Minna Lakkala :53 Kommentti: Erittäin hyvä idea. 3. Materiaalia tuottavat seuraavat oppilaitokset ja kouluttajat: Autoalan PT: Jussi Sireeni, Jussi Seppälä, Jorma Pekkanen, Eeva Silvennoinen, Tellervo Lysak ja Tuija Arola (Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus) Yhdistelmäajoneuvonkuljettajan AT: Pauliina Merikivi, Elena Närhinen, Ari Tabell, Ella Saarinen, Kalevi Suominen (Huittisten Aikuiskoulutuskeskus) Linja-autonkuljettajan AT: Timo Hyvönen, Kyösti Kangas, Nuudia Laan-Kaari (JAKK, Jalasjärvi) Ajoneuvotekniikka ja hallintalaitteet (yhdistelmäajoneuvot ja linja-autot) sekä vaarallisten aineiden kuljettaminen: Sinikka Vuonokari-Kämäräinen, Päivi Shemeikka, Eija Honkanen, Raineri Suorsa, Arto Kähkönen, Annukka Nuolimäki (Lapin ammattiopisto, Rovaniemi) B. OPPIMISEN TAVOITTEET 1. Suunniteltavan oppimateriaalin avulla oppija oppii autoalan opinnoissa ja työssä tarvittavaa ammattisanastoa. Hän tutustuu erilaisiin työympäristöihin ja viestintätilanteisiin. Oppijan autoalan tuntemus ja työelämätuntemus lisääntyvät. Hän tiedostaa alalla vaadittavan kielitaidon ja motivoituu sen hankkimiseen. 2. Oppiminen tapahtuu katsomalla, kuuntelemalla, puhumalla, kirjoittamalla ja lukemalla. Oppija opiskelee joustavasti ja yksilöllisesti.oppimisen arvioimiseksi aineisto sisältää pieniä tasotestejä. 3. Tavoitteiden saavuttamiseksi materiaalin tulee olla monipuolista, autenttista ja mielenkiintoista. Materiaali tukee kaikkien kielen osa-alueiden kehittymistä. 4. Oppija työskentelee itseohjautuvasti ja aktiivisesti. Hän hyödyntää aineistoa monipuolisesti ja osaa tarvittaessa pyytää kouluttajalta apua. 7. KONE- JA METALLIALA/LEVYSEPPÄ-HITSAAJA (VERSOT) 1. Aineisto on tarkoitettu kone- ja metallialojen opinnoissa oleville tai näiden alojen ammateista kiinnostuneille maahanmuuttajille. 2. Aineistossa kuvataan kone- ja metallialaan liittyvää yleisosaamista ja erityisesti levyseppähitsaajan ammattia ja sen osaamisvaatimuksia. Tuotettava verkkomateriaali sisältää ammatin oppimisen kannalta keskeisimmät osaamistavoitteet ja tarvittavan ammattisanaston. Aineistosta muodostuu tarinoita, jotka perustuvat todellisiin työ- ja puhetilanteisiin, esimerkiksi tuotteen valmistusprosessiin. Siinä kuvataan mm. erilaisten (yleisimpien) materiaalien ominaisuuksia ja Minna Lakkala :00 Kommentti: Tätä voisi tarkentaa: minkä tyyppisiä tehtäviä materiaali konkreettisesti sisältäisi ja miksi johonkin tiettyyn asiaan sopisivat tietyntyyppiset tehtävät? Minna Lakkala :04 Kommentti: Periaatteessa hyvä idea, mutta pitäisi varoa, etteivät testit korosta liikaa mekaanisten ja sirpalemaisten faktatietojen omaksumista. Miten esim. tehdä nerokkaita monivalintatehtäviä, jotka mittaavat todellista ymmärtämistä? Minna Lakkala :05 Kommentti: Tämä on vielä aika yleisellä tasolla, vaikea päätellä, miten materiaali ja siihen sisältyvät tehtävät ja työtavat on ajateltu toteuttaa pedagogisesti mielekkäästi.

11 11 käyttökohteita. Samassa yhteydessä esitellään myös eri materiaalien jalostusmuotoja. Lisäksi perehdytään piirrosmerkkien opiskeluun ja piirustusten lukuun ja mittavälineiden ja mittaamisen opiskeluun (pääpaino sanastossa ja koneturvallisuudessa). Hitsaukseen liittyvä osio (teoria, sanasto, suoritustekniikka) painottuu työnlaatuun ja teollisuuden laatuvaatimuksiin sekä työkulttuuriin. Materiaali harjoittaa erityisesti luetun ja kuullun ymmärtämistä sekä puhumista. 3. Aineistoon tuottamiseen osallistuvat seuraavat oppilaitokset ja henkilöt: Kyösti Kangas, Mauno Sippola ja Nuudia Laan-Kaari (JAKK, Jalasjärvi) Pekka Minkkinen (VAKK, Vaasa) Reetta Lepistö, Marja-Liisa Saunela (SEDU Aikuiskoulutus, Seinäjoki) Minna Lakkala :09 Kommentti: Tästä on vielä vaikea päätellä, miten oppijan olisi tarkoitus työskennellä materiaalin avulla. Kuvauksen mukaan kyseessä on aika tyypillinen tietopaketti tässä voisi esim. tarkentaa sitä, mikä on tietotekniikan ja verkkoteknologian tuoma lisäarvo materiaalin toteuttamisessa. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA Minna Lakkala :09 Kommentti: Oppimisen tavoitteet? PUHDISTUSPALVELUALA/AMMATIN YDINOSAAMISEEN LIITTYVÄN OPETUSMATERIAALIN TUOTTAMINEN (VERSOT) sama kuin suunnitelma nro 4 B1 YHTEISET TYÖELÄMÄVALMIUDET (Versot) sama kuin suunnitelma nro 2 HYGIENIAOSAAMINEN (VERSOT) sama kuin suunnitelma nro 3 TEKNIIKAN JA LIIKENTEEN ALA AUTO- JA LOGISTIIKKA-ALA (VERSOT) sama kuin suunnitelma nro 6 KONE- JA METALLIALA / LEVYSEPPÄ-HITSAAJA (VERSOT) sama kuin suunnitelma nro 7 SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA

12 12 8. POTILASSIIRTOJEN ERGONOMIA -KORTTI (VERSOT) 1. Kurssipaketti toimii käsitteitä avaavana ja kokonaisuuksien ymmärtämistä tukevana materiaalina Potilassiirtojen ergonomia -korttia suorittavilla opiskelijoilla, joilla suomi on toisena kielenä. Koska kortin suorittamiseen tähtäävä koulutus on tarkoitettu henkilöille, jotka jo työskentelevät hoivapalvelutehtävissä ja joilla siten todennäköisesti on alan pohjakoulutus, materiaalissa keskitytään erikoisempiin käsitteisiin. 2. Materiaali keskittyy aihe-alueista sosiaali- ja terveysalaan, oman työn vaatimaan kielitaitoon ja työturvallisuus ja ergonomia -aiheisiin. Materiaalissa käsitellään seuraavanlaisia teemoja: fyysisten kuormitustekijöiden tunnistaminen ja ergonomian merkityksen ymmärtäminen tuki- ja liikuntaelinten ongelmien ennaltaehkäisyssä; toimintakykyä tukevat siirtotekniikat ja potilassiirtoihin liittyvät riskit; potilassiirrot osana työpaikan turvallisuuskäyttäytymistä. kaikki kielenoppimisen osa-alueet ovat materiaalissa edustettuina; materiaaliin on tarkoitus tuottaa paljon havainnollisia videoituja potilassiirotilanteita, joissa on mukana puhe, teksti ja aiheeseen liittyvä sanasto. 3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta Anu Haikansalo, Kata Hyvärinen ja potilassiirtojen asiatuntijana Irma Mikkola Minna Lakkala :17 Kommentti: Perusteltu sisällön rajaus Minna Lakkala :18 Kommentti: Hyvä lähestymistapa luoda mahdollisimman aito konteksti B. OPPIMISEN TAVOITTEET Oppija voi käyttää materiaalia oppimisensa tukena opiskellessaan potilassiirtojen ergonomiakorttia. Oppija oppii työelämässä käytettävää kieltä ja sanastoa: tärkeää onkin, että mukana on autenttista alan ammattikieltä ja puhetta. Oppija oppii keskeiset ergonomiaan liittyvät käsitteet. Oppiminen voi tapahtua kullekin oppijalle ominaisella tavalla, koska materiaali on monikanavaista: asiat käydään läpi teksteinä, puhuttuina ja kuvin tai videoklipein. Materiaalissa on myös olla vuorovaikutteisia osioita, joista voi hakea palautetta osaamisestaan esimerkiksi testejä tekemällä. 9. HOITO JA HUOLENPITO (VERSOT) 1. Materiaali on suunnattu sosiaali- ja terveysalan perustutkintoa opiskeleville, hoivatyössä työskenteleville tai siitä kiinnostuneille maahanmuuttajille. Hoito ja huolenpito -osio on laaja ja tämä paketti sisältää seuraavat teemat: hoitotyön toiminnot, lääkehoito, aseptiikka, työsuojelu ja työntekijänä hoito- ja huolenpitotyössä. 2. Aihealueista tämä paketti sivuaa ainakin seuraavia: oman työn vaatima kielitaito, ammatti, ammattiala, työturvallisuus ja ergonomia ja sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Kielenoppimisen osaalueista materiaalipaketin avulla voidaan harjoitella kirjoittamista (esimerkiksi potilastietojen kirjaamista), alan erityissanastoa ja ammattikieltä, luetun ymmärtämistä, kuullun ymmärtämistä ja puhumista (esimerkiksi videoita autenttisista tilanteista). 3. Materiaalin tuottavat Anu Haikansalo, Nina Leino ja Kata Hyvärinen Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. Hoito ja huolenpito -tutkinnonosaan kuuluvan Toiminta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmässä -osion materiaalipaketista vastaa EKAMI. Ensiavusta on hyvä materiaali olemassa internetissä ( joten sitä ei enää tehdä uusiksi vaan linkitetään esimerkiksi tämän paketin yhteyteen. Minna Lakkala :23 Kommentti: Tämän perusteella pedagogisessa ratkaisussa korostuu vielä oppijan melko passiivinen vastaanottajan rooli. Tärkeämpää kuin saada tietoa omalle kanavalleen tyypillisellä tavalla, olisi mielestäni, että kaikki materiaalin käyttäjät voisivat harjoitella työtapoja ja tiedonkäsittelytapoja, jotka ovat olennaisia aihepiirin hallinnan kannalta. Kannattaisi miettiä, minkä tyyppisiä tiedon käsittelytapoja haluatte tukea ja minkälaiset tehtävät olisivat silloin sopivimpia. Testit korostavat helposti faktojen ulkoa opiskelua. Minna Lakkala :32 Kommentti: Monipuolinen näkökulma alueeseen. Minna Lakkala :34 Kommentti: Hyvä konkreettinen esimerkki tehtävästä, jossa oppija itse suorittaa todenmukaista asiantuntijatehtävää

13 13 B. OPPIMISEN TAVOITTEET 1. Materiaali perustuu konstruktivistiseen näkemykseen, että uusi tieto opitaan vanhan pohjalta, ja tämä vaatii olemassa olevan tiedon tunnistamista: uusien käsitteiden ja kokonaisuuksien opiskeleminen aloitetaan siis aina kertaamalla ja pohtimalla jo opittua. Suunniteltavan oppimateriaalin avulla oppija oppii hoidon ja huolenpidon opinnoissa ja työssä tarvittavaa ammattisanastoa. Hän tutustuu erilaisiin viestintätilanteisiin ja hänen hoitoalan ja työelämän tuntemuksensa lisääntyvät. Oppija oppii työelämässä käytettävää kieltä ja sanastoa: tärkeää onkin, että mukana on autenttista alan ammattikieltä ja puhetta. Oppija oppii keskeiset hoidon ja huolenpidon osa-alueisiin liittyvät käsitteet. Oppiminen voi tapahtua kullekin oppijalle ominaisella tavalla, koska materiaali on monikanavaista: asiat käydään läpi teksteinä, puhuttuina ja kuvin tai videoklipein. Oppija siis oppii eläytymällä ja samastumalla, kokemuksellisesti. Materiaalissa on myös olla vuorovaikutteisia osioita, joista voi hakea palautetta osaamisestaan esimerkiksi testejä tekemällä. 10. DIGIVANHUS (VERSOT) Minna Lakkala :37 Kommentti: Hyvä lähtökohta. Voisiko konkretisoida, minkälaisilla tehtävillä ja tiedonkäsittelytavoilla tämä toteutettaisiin? Muutenkin voisi konkreettisemmin miettiä, minkä tyyppisiä tehtäviä materiaaliin kannattaisi sisällyttää, jotta ne tukisivat tavoitteiden kannalta olennaisten tietojen ja taitojen hallintaa. Ks. myös edelliseen suunnitelmaan kirjoitettu kommentti. Minna Lakkala :38 Kommentti: Hauska ja materiaalin tarkoitusta hyvin valaiseva nimi 1. Materiaali on suunnattu maahanmuuttajaryhmän sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, lähihoitaja, näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tutkinnon osa on valinnainen vanhustyö. 2. Materiaali muodostetaan "digivanhuksen" ympärille. Sen avulla kuvataan normaaliin ikääntymiseen liittyviä fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia muutoksia. Materiaalissa kuvataan, mitä elimistössä tapahtuu kun ihminen vanhenee. Materiaalissa on kuvia, piirroksia, videoita, sanastoja, lääkelaskuja, "digivanhuksen" ja maahanmuuttajaopiskelijan välistä vuorovaikutteista keskustelua sekä näyteltyjä hoitotyön puhetilanteita. Menetelmät tukevat mm. kielen oppimista, ammatillisen vuorovaikutuksen ja ammatillisuuden kehittymistä, matemaattisia taitoja sekä tietoutta vanhusten sairauksista. Materiaaliin yhdistetään lääkehoitoa lääkitsemällä vanhusta hänen omasta lääkekaapistaan. Lääkehoidon yhteyteen liitetään lääkelaskutehtäviä tukemaan maahanmuuttajalähihoitajien lääkelaskujen opiskelua. Lisäksi haluaisimme liittää materiaaliin suomalaisten vanhusten kokemuksia maahanmuuttajahoitajista, eli mitä tuntemuksia he hoitajina aiheuttavat. Aktivassa opiskelee ryhmä maahanmuuttajia vanhustyöhön suuntaavissa opinnoissa, ja materiaaliin lisätään heidän omiin kulttuureihinsa liittyviä näkemyksiä vanhustyöstä. 3. Materiaalia tekevät Tarja Saarnisto, Annika Leikas, Sari Kokkonen, Anna-Liisa Mansukoski, Niina Seppälä ja Maija Mehto Etelä- Karjalan aikuisopistosta Minna Lakkala :43 Kommentti: Hyvältä vaikuttava kokonaisvaltainen ja monipuolinen näkökulma Minna Lakkala :01 Kommentti: Hienoja ideoita, tuo mukaan kulttuurisen tason, joka selkeästi rikastaa tarkastelunäkökulmia. B. OPPIMISEN TAVOITTEET 1. Oppija oppii materiaalin avulla vanhustenhoidossa tarvittavaa keskeistä sanastoa. Lisäksi hän oppii tietoja ja taitoja (esim. lääkelaskujen laskemista), jotka kuuluvat lähihoitajakoulutuksen valinnaisen vanhustyön osaan. 2. {{Materiaali toimii suurimmaksi osaksi oppijan tukimateriaalina. Oppija voi esimerkiksi perehtyä materiaalissa esitettyihin asioihin ensin itsenäisesti, ja sen jälkeen hänen on helpompi seurata lähiopetusta. }}

14 14 Materiaalia voi käyttää myös toisinpäin: oppija voi kerrata lähiopetuksessa esitettyjä asioita lähiopetuksen jälkeen. Materiaalissa voi olla myös osio, joka on kokonaan itseopiskelumateriaalia. 3. Materiaalissa pitää olla riittävästi tehtäviä, jotta oppija voi harjoitella opiskeltavia asioita. Ei siis riitä, että opiskeltavista asioista on pelkkää tekstiä. Tehtävien pitäisi olla sellaisia, että oppija saa palautetta niiden onnistumisesta. Tämä ei ehkä ole mahdollista kaikkien tehtävien kohdalla, mutta esimerkiksi sanastotehtävissä sekä lääkelaskutehtävissä se on mahdollista toteuttaa. Pohdintatehtävät voivat olla sellaisia, joita on mahdollista käsitellä lähiopetuksessa. Oppijan on siis mahdollista tutustua lähiopetustunneilla käsiteltäviin kysymyksiin jo etukäteen ja näin ollen valmistautua puhetilanteisiin. Tehtävien laadinnassa pitää muistaa se, että valmiiden tehtävien tekeminen ei vaadi liikaa tietotekniikan hallintaa. 4. Oppija käyttää materiaalia lähiopetuksen tukena niin paljon kuin hän sitä tarvitsee. Minna Lakkala :03 Kommentti: Tätä kannattaisi nyt lähteä konkretisoimaan: minkä tyyppisiä tehtäviä ja miksi, minkälaisia tiedonkäsittelyn tapoja haluatte tukea ja harjoituttaa. Minna Lakkala :05 Kommentti: Tämä on hyvä esimerkki siitä, miten pitäisi aika tarkasti perustella, kuinka tehtävien tyyppi ja opittavat asiat liittyvät toisiinsa ja minkä tyyppisiä tehtäviä erilaisten oppimistavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan. Minna Lakkala :06 Kommentti: Voisiko jo materiaaliin liittää ehdotuksia myös yhdessä suoritettavista tehtävistä, jos materiaalia käytetään ryhmätilanteissa? 11. SOSIAALI- JA TERVEYSALA/KOULUNKÄYNTIAVUSTAJA JA PERHEPÄIVÄHOITAJA (VERSOT) 1. Materiaali liittyy koulunkäyntiavustajan ammattitutkintoon. Myös perhepäivähoitajan ammattitutkinnon suorittajat hyötyvät aineistosta. 2. Materiaali sisältää kuvia ja videoita erilaisiin opetus- ja työtilanteisiin. Opetusmateriaalin tarkoituksena on antaa kuva koulunkäyntiavustajan ammatista ja sen vaatimuksista Suomessa. Materiaalissa harjoitellaan kuullun ymmärtämistä, puhumista, luetun ymmärtämistä, kirjoittamista ja sanaston hallintaa. Aineisto sisältää molemmille ammattitutkinnoille yhteistä materiaalia: varhaiskasvatuksesta kouluikäisten lasten kasvatuksesta ja oppimisen ohjaamisesta asiakaslähtöisestä toiminnasta vuorovaikutuksesta ja viestinnästä yhteistyötaidoista eettisestä toiminnasta Materiaalissa on: autenttisia puhe- ja työtilanteita simuloituja työtilanteita, joiden kautta pystyy havainnollisesti näyttämään, mitä työssä voi tapahtua dialogeja ja vuorovaikutusharjoituksia, käsitteitä selkokielistä materiaalia 3. Materiaalin tekemiseen osallistuvat: Anne Vaahtio ja Tamara Palmros-Aalto (INNOVA, Rauma) Anne Savola-Vaaraniemi (VAKK, Vaasa)

15 15 B. OPPIMISEN TAVOITTEET Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? suomalainen kulttuuri, tavat päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen käsitteistön päivähoidon, varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelujärjestelmä erilaiset vuorovaikutus- ja viestintätilanteet päivähoidossa, varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa toimimaan yhteistyössä päivähoidon ja perusopetuksen toimijoiden kanssa oppii selviytymään erilaisista kasvatus- ja oppimisen ohjaamisen tilanteista Minna Lakkala :13 Kommentti: Materiaali on suunniteltu laajaksi ja monipuoliseksi. Kaikki aihepiirit ovat jo sinänsä aika moniulotteisia ja kompleksisia. Hyvä tavoite sinänsä, haasteena voi olla realistisen toteutustavan löytyminen. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? kuuntelemalla (vuorovaikutustilanteet, laulut, lorut, riimit) näkemällä (kuvat, videot) toimimalla, itsenäisesti etenemällä edellyttää aktiivisuutta ja itseohjautuvuutta > edellyttää helppoutta Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? materiaali on konkreettista, arkielämään sidottua, todellista tarina perheestä kulkee eteenpäin siitä löytyy eri vaikeusasteita tehtävistä saa palautetta Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? motivoituu käyttämään materiaalia > ymmärrys materiaalin autenttisuudesta peilaa omaa kulttuuriaan suomalaiseen kulttuuriin, ymmärtää suomalaisen palvelujärjestelmän. löytää ratkaisun, miten toimia suomalaisessa yhteiskunnassa maahanmuuttajana innostuu itsenäiseen tiedonhakuun motivoituu ammatilliseen koulutukseen (kka, pph) Minna Lakkala :14 Kommentti: Tätä pitäisi nyt lähteä tarkentamaan. Mitä esim. tuo toimiminen tai aktiivisuus voisi tarkoittaa? Minkä tyyppisiä tehtäviä olette ajatelleet? Miten oppija työskentelee tiedon kanssa? Minna Lakkala :16 Kommentti: Tarkoittaako tämä itse tietomateriaalia vai siihen liittyviä tehtäviä? Millä perusteella vaikeusaste määritellään? Minna Lakkala :15 Kommentti: Miten tämän voisi käytännössä toteuttaa niin, että tehtävät eivät ohjaa liian mekaaniseen ja yksinkertaistavaan tiedon käyttöön? 12. SOSIAALI- JA TERVEYSALA/LÄHIHOITAJA/SAIRAANHOITO JA HUOLENPITO (VERSOT) 1. Materiaali on tarkoitettu lähihoitaja-opiskelijoille, jotka ovat suorittaneet lähihoitajan tutkinnon 3 perusosaa (KATU, HOHU, KUNTU) ja ovat valinneet koulutusohjelmakseen sairaanhoito ja huolenpito osion. 2. Koulutusosion materiaaliin lähdemme tutustumaan rivitalossa asuvien 5 perheen kautta. Olemme luoneet heille sairauksia, jotka ovat keskeisessä osassa sairaanhoito ja huolenpito osiossa alkaen kansansairauksista, mm. sydän- ja verisuonisairaudet, astma sekä neurologiset häiriöt sekä mielenterveyden ongelmat. Koulutusmateriaaliin tulee myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluorganisaatiot ja niissä toimiminen. Esimerkkiperheiden avulla materiaali tulee sekä puhuttuna että kirjoitettuna. Lisäksi on mahdollista linkittää sanastoa, esimerkiksi neurologista sanastoa, opiskelijan oppimisen tueksi. Minna Lakkala :22 Kommentti: Kiva idea tuoda mukaan toden tuntua ja monipuolisia näkökulmia, samalla toivottavasti välittyy ikään kuin sivutuotteena suomalaista elämäntapaa. Miten perheitä esitellään (kuvina, videoina, piirroksina)?

16 16 3. Materiaalin tuottamiseen osallistuu EKAMIN Jylpyn toimipisteestä koulutuspäällikkö Mervi Kauranen / vt. koulutuspäällikkö Hilkka Huisko, hoidon opettajia kuten Raija Karjalainen, Marja- Terttu Sorviala, Marja Virolainen ja Armi Raanti. EKAMIN Malmingin toimipisteestä mukana ovat suomen kielen opettaja Riitta Mielonen sekä muu avustava henkilökunta materiaalin teknisessä toteutuksessa. B. OPPIMISEN TAVOITTEET Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? Materiaali on suunnattu maahanmuuttaja-lähihoitajaopiskelijoille, joiden koulutusohjelma on sairaanhoito ja huolenpito. Oppimateriaali on suunniteltu siten, että opiskelija saa kattavan kuvan opintojakson sisällöistä herättäen opiskelijan mielenkiinnon. Aloitussivu johdattaa kuviteltuihin perheisiin, josta opiskelija saa perustiedot sairauksista ja niiden hoitamisesta. Lisätietoa on mahdollisuus saada linkkien avulla. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? Opiskelijat oppivat terveydenhuollon perussanastoa sekä syventävät tietoa Suomen terveydenhuoltojärjestelmästä. Oppiminen tapahtuu näkemällä, tekemällä ja kuulemalla. Lisätiedon haku ATK-luokissa ja kirjastoissa kuuluu oppimisprosessiin. Esimerkkiperheet toimivat casetapauksina, jolloin ne motivoivat opiskelijaa tiedon hakuun. Tärkeää on, että opiskelijat osaavat soveltaa teoriatietoa käytäntöön esimerkkiperheiden avulla. Se antaa varmuutta työssäoppimisenjaksoille, jossa potilaat kohdataan yksilöllisesti heidän tarpeensa ja terveydentilansa huomioiden. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Materiaalin pitää olla kiinnostava, ja motivoida uuden oppimiseen sekä kannustaa opiskelijoita lisätiedon hankkimiseen. Lisäksi se on visuaalisesti hyvin toteutettu ja riittävän selkokielinen ja yksinkertainen materiaali. Myös helppo lähestyttävyys madaltaa kynnystä materiaalin käytössä. Materiaali on selkokielistä, mutta olettamus on, että heiltä löytyy jo suomen kielen osaamista hoitotyön osalta. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? Opiskelijat ovat aktiivisia toimijoita, ja kantavat vastuuta omasta oppimisesta yhdessä opettajien kanssa. Pienimuotoiset testit ja tietokilpailut antavat opiskelijoille selkeän kuvan osaamistasostaan. 13. SOSIAALI- JA TERVEYSALA/LÄHIHOITAJA/ENSIHOITOJÄRJESTELMÄ (VERSOT) 1. Materiaalin avulla kehitetään hoitotyön valmiuksia sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille. Sisältö soveltuu lähihoitajatutkinnon opetusmateriaaliksi erityisesti ensihoidon sairaanhoidon ja huolenpidon sekä vanhustyön koulutusohjelmiin. 2. Materiaalissa pääosaa esittää potilas. Potilas sairastuu äkillisesti ja materiaali ohjeistaa siihen, miten hänen hoitonsa tapahtuu eri tilanteissa. Materiaali sisältää ensihoitojärjestelmän eri osa-alueet ja sen, miten ne toimivat yhdessä. Materiaali sisältää videoita, kuvia, harjoitustehtäviä. Käsitteet ja harjoitteet selkokielistetään. 3. Materiaalin tuottamiseen osallistuvat Eila Tuisku-Niukkala ja Merja Autti Lapin ammattiopistosta. Minna Lakkala :23 Kommentti: Tarkoittaako tämä materiaalin sisällä olevia lisätietoja vai linkkejä avoimeen verkkoon? Minna Lakkala :25 Kommentti: Tämä on vielä aika yleisellä tasolla, mitä esimerkiksi tarkoittaa tekemällä. Nyt kannattaisi lähteä tarkentamaan työtapoja, joita haluatte sisällyttää prosessiin, ja tehtäviä, joiden kautta niitä voisi toteuttaa. Myös perustelut eri tehtäväratkaisuille olisivat tärkeitä. Minna Lakkala :28 Kommentti: Kannattaa varoa, ettei yksinkertaisteta liikaa, koska käsiteltävät asiat ovat kuitenkin monimutkaisia ja moniulotteisia; haastavuutta ei pidä pelätä, mutta kannattaa miettiä tarvittavia tukirakenteita oppijan tueksi. Minna Lakkala :27 Kommentti: Mitähän tämä voisi konkreettisesti tarkoittaa? Minna Lakkala :33 Kommentti: Kannattaa miettiä aika tarkasti, minkälaisten asioiden osaamisesta testit antavat tietoa ja minkälaisista eivät. Miten tällaiset testit palvelevat määriteltyjen oppimistavoitteiden saavuttamista? Minna Lakkala :37 Kommentti: Hyvä idea kytkeä erilliset asiat yhteen tarkastelemalla niitä potilaan etenevän hoitoprosessin kautta. Tämä tuo materiaaliin todenmukaisuutta ja kokonaisvaltaisuutta. OPPIMISEN TAVOITTEET

17 17 Mitä oppija oppii suunniteltavan oppimateriaalin avulla? Opiskelija ymmärtää ensihoitojärjestelmän hoitoketjun toiminnan ja sillä saatavat palvelut. tietää ensihoitojärjestelmässä toimivat osapuolet ja heidän vastuualueensa osaa arvioida potilaan hoidontarvetta eli tekee potilaasta ensiarvion ja tarkennetun tilannearvion tunnistaa yleistilanlaskun osaa välittömät hoitotoimenpiteet lähihoitajan vastuualueella seuraavissa tapauksissa; Sydänperäinen rintakipu, Hengitysvajaus, AVH, osaa ohjata/ kuljettaa potilaan oikeaan hoitopaikkaan. Miten oppiminen tapahtuu, eli miten oppija oppii suunniteltavan materiaalin avulla? materiaalin avulla kiinnostus kasvaa ja motivaatio opiskeluun myös OPS- tavoitteet ovat selkeästi esillä eli mitä on tarkoitus aina kyseisessä osiossa oppia vaiheittain etenemällä eli potilaan hoitokertomus on taustalla sekä itsenäisesti että ohjauksen avulla kuvataan eri hoitotapahtumia kuvien ja videoiden avulla selkiytetään tapahtumia ja keskeisiä käsitteitä linkitetään materiaalia vapaasti saatavilla oleviin lähteisiin ohjatut harjoitteet /ryhmätehtäviä ns (case-harjoitteita) itsenäinen työskentely harjoitteiden avulla opiskelija hyödyntää aiemmissa opinnoissa hankittua osaamista Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Potilaan hoitokertomukset ja tapahtumat ovat todenmukaisia Potilaan oirekuvaus ja annettu hoito on kuvattu selkeästi Hoidossa tarvittavat välineet ja niiden käyttö havainnollistetaan (kuvin, videoiden avulla) Tapahtumien vaikeusaste kasvaa (taso 1 taso2 jne. Keskeiset käsitteet avattu selkeästi ja havainnollistettu Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? On itseohjautuva ja hyödyntää saatavilla olevia materiaaleja laajasti Työskentelee järjestelmällisesti Hakee tarvittaessa lisäohjausta Antaa palautetta materiaalin sisällöstä sen kehittämiseksi Minna Lakkala :39 Kommentti: Erittäin hyvä idea; tätä ei juuri ole muissa suunnitelmissa mainittu, vaikka tämä mahdollisuus on aika selkeä verkkomateriaalin lisäarvo. Minna Lakkala :42 Kommentti: Tällaisen yhteisöllisen työskentelynäkökulman lisääminen tehtäviin on kannatettava idea. Miten tämän voisi konkreettisesti toteuttaa itse materiaalissa? Muutenkin näitä tehtävätyyppejä ja niiden perusteluja kannattaisi nyt tarkentaa. Minna Lakkala :42 Kommentti: Haastava tavoite. Minkä suhteen tämä vaativuustaso konkreettisesti määritellään materiaalin toteutuksessa? 14. SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO/KAIKILLE YHTEISET OSIOT (VERSOT) 1. Materiaali on tarkoitettu sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon Kaikille yhteiset osat osiota opiskeleville maahanmuuttajille. 2. Tuotetun materiaalin opetussisällöt ovat: kasvun tukeminen ja ohjaus sekä kuntoutumisen tukeminen. Materiaali on suunnattu ensisijaisesti kielitaitotasoille B1.1. B2.1. Materiaali sisältää 1) ammattialaan liittyvää sanastoa 2) selkokielisiä tekstejä, 3) monipuolisia, sekä tekstin että sanaston ymmärtämistä testaavia harjoituksia 4) havainnollisia piirroksia. 3. Materiaalin tuottaa Sedu aikuiskoulutuksesta Marja-Liisa Saunela yhteistyössä Sedun Sote-alan ammattiopettajien kanssa. Materiaalia pilotoi AKTIVA.

18 18 B. OPPIMISEN TAVOITTEET Mitä oppija oppii? Oppija oppii itseohjautuvuutta ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Oppija oppii ammattiin liittyvää terminologiaa ja ammattislangia, yleiskieltä ja suomen kielen rakenteita. Oppija oppii käyttämään hyväkseen tietotekniikan mahdollisuuksia. Oppija oppii hahmottamaan sosiaali- ja terveydenhoitoalaan liittyviä työtehtäviä ja ammattitaitovaatimuksia, jolloin oppijan ammatti-identiteetti vahvistuu. Erilaiset tehtävätyypit saavat oppijan poisoppimaan mekaanisesta suorittamisesta ja käyttämään erilaisia oppimisstrategioita. Miten oppija oppii? Oppija oppii vaihtelevien tehtävien avulla. Ammattiin liittyvien asioiden toistuessa eri yhteyksissä, oppija oppii erottelemalla ja yhdistelemällä, hahmottamalla kokonaisuuksia ja niiden osia. Oppija oppii visuaalisten virikkeiden, värien ja muotojen avulla. Mitä materiaalissa pitää tapahtua, että oppimistavoitteet toteutuvat? Materiaalin on oltava motivoivaa, vaihtelevaa ja riittävän haasteellista kuhunkin kielitaidon tasoon nähden. Tehtävien ratkaisujen on oltava helposti tarkistettavissa. Saman ammattialan eri materiaalintuottajien tehtävien täytyy olla systemaattisesti ja johdonmukaisesti eteneviä ja ulkoiselta muodoltaan yhteneviä. Mitä oppija tekee tavoitteiden toteuttamiseksi? Jos oppijan tavoitteena on sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon suorittaminen, verkkomateriaali tukee oppimista mahdollistamalla itsenäisen opiskelun. Oppija pystyy materiaalin avulla kertaamaan, tarkistamaan ja syventämään koulutuksessa esillä olleita asioita. MATKAILU-, RAVITSEMIS- JA TALOUSALA 15. MATKAILUN AMMATTEJA JA ASIAKASPALVELUA (Palsu= Palvelualan suomea maahanmuuttajille) Minna Lakkala :45 Kommentti: Yleisellä tasolla erittäin tärkeä tavoite; tämä ohjaa perustelemaan, miksi erilaisia tehtävätyyppejä on valittu mihinkin osioihin. Minna Lakkala :46 Kommentti: Hyviä lähtökohtia; mitä nämä tarkoittaisivat konkreettisesti materiaalin tehtävien toteutuksessa? Minna Lakkala :48 Kommentti: Tarkoittaako tämä, että jokaisessa tehtävässä on määriteltävissä yksi oikea ratkaisu vai että on helposti saatavilla esimerkiksi lista hyvistä esimerkkivastauksista, joihin oppija voi verrata omaa vastaustaan? Tietokäsityksen näkökulmasta näissä vaihtoehdoissa on olennainen ero. Minna Lakkala :52 Kommentti: Kaipaisin tarkennusta siihen, mikä on tämän toteutettavan verkkomateriaalin keskeinen lisäarvo suhteessa varsinaiseen koulutusmateriaaliin tai esimerkiksi vapaasti saatavilla olevaan kirjallisuuteen tai muuhun materiaaliin. Miksi tätä materiaalia tarvitaan? 1. Materiaali suunnitellaan erityisesti matkailualan työtilanteiden tarpeisiin, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muilla palvelualoilla. Toimintaympäristönä on hotelli oheispalveluineen. Tekstit ja tilanteet ovat samoja B1- ja B2-tasolla, mutta B2-tasolla tehtävät muuttuvat haasteellisemmiksi ja videokeskustelujen kieleen tulee lisää variaatiota. 2. Aluksi tutustutaan keskeisiin alan ammatteihin. Tehtävät pohjautuvat Ammattinetin kuvauksiin ja haastatteluihin, joita täydennetään itse tuotetuilla videohaastatteluilla. Toisen kokonaisuuden muodostaa matkailun ulkoisissa ja sisäisissä asiakaspalvelutilanteissa toimiminen. Ajatuksena on seurata muutaman erityyppisen asiakkaan palveluiden käyttöä ja poimia videoitavat tilanteet heidän lomajaksonsa varrelta. Harjoituksissa korostuu suullinen kielitaito ja alan ammattisanaston hallinta, mutta mukana on myös tilanteissa tarvittavien lomakkeiden täyttöä ja käsittelyä sekä muistiinpanojen tekemistä puhelinkeskustelusta. 3. Materiaalin laativat Ammattiopisto Lappiasta Kyllikki Alajärvi, äidinkielen- ja S2-opettaja, Riitta Taipale, kieltenopettaja, S2-opettaja Minna Lakkala :56 Kommentti: Erittäin suositeltava idea käyttää hyödyksi olemassa olevaa hyvää verkkomateriaalia eikä yrittää rakentaa kaikkea itse. Taitaa olla ainoa suunnitelma, jossa tällainen tärkeä verkon lisäarvokäyttö on eksplisiittisesti mainittu. Minna Lakkala :58 Kommentti: Hyviä konkreettisia ideoita tehtävistä, joissa oppija harjoittelee todenmukaisia ammatillisia taitoja ja käytäntöjä.

19 19 Työryhmässä ovat myös matkailuaineiden opettaja Hilkka Kangastie, ravintola-alan opettaja Merja Liuski ja kieltenopettaja Tuula Valjus. Videoinnit toteutetaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kulttuurialan ohjattuna opiskelijatyönä. B. Oppimisen tavoitteet 1. Ammattinetin kuvauksista ja haastatteluista oppija omaksuu ajanmukaista tietoa Suomen työelämästä, matkailualasta ja sen ammateista sekä tutustuu Lapin matkailukeskuksen toimintaympäristöön. Samalla hän oppii ymmärtämään alan virallista termistöä ja haastatteluista ammattislangia. Hän rohkaistuu tarttumaan autenttisiin vaikeisiinkin teksteihin ja hakemaan niistä tarvitsemaansa tietoa. Vuorovaikutusosuudessa oppija tutustuu ammattien tyypillisiin asiakaspalvelutilanteisiin ja oppii niiden skeeman, esim. hotelliin kirjautumisen tai ruokatilauksen vastaanoton etenemisen. Hän oppii alan työtilanteiden kielenkäyttöä niin, että selviytyy tyypillisistä asiakaspalvelutilanteista ja osaa tehdä niissä vaadittavat muistiinpanot, esim. täyttää tilauslomakkeen. Hän tottuu kuuntelemaan puhetta, jota ei täysin ymmärrä, ja tekemään palvelun kannalta olennaiset tarkennuskysymykset. 2. Oppija tuntee oppivansa hänelle relevantteja asioita. Hän etsii teksteistä tarpeelliseksi kokemiaan tietoja, esimerkiksi häntä kiinnostavan ammatin työtehtäviä, vaatimuksia ja koulutusmahdollisuuksia. Hän motivoituu tarkkailemaan alan palvelutilanteiden viestintää ja opiskelemaan alan sanastoa tehtävien avulla. Oppija voi käyttää tehtävissä aistejaan monipuolisesti ja oppia tekemällä. 3. Materiaaliin pitää olla autenttista ja siinä kannattaa hyödyntää myös matkailualan elämyksellisyyttä (Lapin eksotiikkaa), joka motivoi opiskelijaa. Tarina-ainesta tulee mukaan, kun seurataan samojen matkailijoiden loman kulkua. Materiaali on monikanavaista ja toiminnallista: päästäkseen eteenpäin oppijan on reagoitava tehtävään tekemällä jotakin, esimerkiksi vastaamalla asiakkaan kysymykseen tai täyttämällä tilauslomake. Tilanteet ja tehtävät ovat sopivan haasteellisia ja niissä on vaikeutuvia sarjoja, esimerkiksi kieli muuttuu selkeästä yleiskielestä alueellisiksi puhekieliksi. Testitehtäviä, palautetta ja kannustusta itsearviointiin on riittävästi. 4. Oppija on kiinnostunut asiasta ja sitoutuu tekemään työtä oppiakseen. Hän syventyy hakemaan tietoa ja tekemään tehtäviä. Hän käyttää ja harjoittelee kielitaitoaan monipuolisesti: lukee, kuuntelee, puhuu ja tekee muistiinpanoja. Hän heittäytyy vaikkapa oppaan, tarjoilijan tai vastaanottovirkailijan rooliin. Oppija on valmis ottamaan vastaan palautetta ja pohtimaan omaa osaamistaan ja tilannettaan. Minna Lakkala :01 Kommentti: Skeeman käsite tuo materiaaliin mukaan olennaisen tavoitteen: Mahdollisimman todenmukaisten, kokonaisvaltaisten asiantuntijakäytäntöjen harjoittelu. Minna Lakkala :06 Kommentti: Tässä on määritelty hyviä yleisiä ratkaisuja, näitä kannattaisi nyt lähteä konkretisoimaan ja tarkentamaan. Minna Lakkala :03 Kommentti: Hyvä materiaalia rikastava lisäidea Minna Lakkala :04 Kommentti: Hyvä konkreettinen esimerkki vaikeustason määrittelystä 16. AAMIAIS, LOUNAS JA PÄIVÄLLISTUOTTEIDEN VALMISTUS JA KAHVILATYÖNTEKIJÖIDEN ASIAKASPALVELUTILANTEITA (VERSOT) 1. Materiaali on suunniteltu matkailu- ja ravitsemisalan opiskelijoille (ravintolakokit, suurtalouskokit ja kahvilatyöntekijät) ja sitä voivat hyödyntää myös alalle tai alan opintoihin suuntautuvat maahanmuuttajat. Aamiais-, lounas- ja päivällistuotteiden valmistus on ammattitutkinnon pakollinen osa ja siihen liittyvien käsitteiden ja työtehtävien ymmärtäminen ja osaaminen ovat ammattitaidon perusta. Useat maahanmuuttajat toivovat työllistyvänsä kahviloihin ja suorittavat myös työssäoppimisjaksoja kahviloissa. Kahvilatyöntekijöiden asiakaspalvelutilanteet ovat materiaalissa mukana sekä Majoitus- ja ravitsemisalan opiskelijoita että alan työnhakijoita varten. Minna Lakkala :08 Kommentti: Hyvä että on perusteltu, miksi tästä aiheesta kannattaa tehdä materiaalia

20 20 2. Materiaali on suunnattu kaikille kielitaidon osa-alueille. Aineiston avulla pyritään avaamaan käsitteitä ja sisältöjä sekä harjoitellaan ymmärtämistä ja tuottamista käytännön työtilanteissa. Tavoitteena on, että opiskelija saa harjoitusten kautta myös rohkeutta ja sujuvuutta vuorovaikutustilanteisiin aidossa työ- ja oppimisympäristössä. Aihealueet: työpäivän vaiheet ja työtehtävien kuvaaminen, työympäristön ja työvälineiden sanasto sekä vuorovaikutus asiakaspalvelutilanteissa. 3. Materiaalia tekevät Riitta Kronholm (kielen oppimisen näkökulma ja oppimisen tuki), Lilli Tolvila (ammatillinen näkemys) ja Kata Hyvärinen (verkko-oppimisen asiantuntija) Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksesta. B. OPPIMISEN TAVOITTEET Kieli on ammatissa toimimisen, osaamisen, vastuualueiden hoitamisen ja vuorovaikutuksen väline työpaikoilla. Kielen käyttäminen ja toimiminen työssä kytkeytyvät kiinteästi yhteen. Tavoitteena on materiaalin avulla oppia suomen kieltä, ammatillisia sisältöjä ja kielen käyttöä kontekstissa, joka on mahdollisimman autenttista. Pyrin sisällyttämään materiaaliin kaikki kielitaidon osa-alueet. Materiaalin avulla voi oppia sanastoa ja fraaseja sekä harjoitella puheen ymmärtämistä aidon kaltaisissa tilanteissa. Oppija tutustuu ammattialan todellisiin kirjallisiin teksteihin (esim. ruokaohjeet ja tilauslistat) ja harjoittelee niiden ymmärtämistä. Tavoitteena on, että oppijan valmiudet hyödyntää tämän tyyppisiä tekstejä sekä toimia niiden avulla kehittyvät. Kirjoittamisen taito harjaantuu esim. tekstin ymmärtämisen kysymyksiin vastatessa. Kielioppia nostetaan esiin, mikäli kielen rakenteet ovat ymmärtämisen ja suoriutumisen kannalta oleellisia. Esimerkiksi hygieniaosaamistestien väitelauseet ovat usein nimenomaan rakenteiltaan hankalasti ymmärrettäviä. Näin ollen rakenteilla on merkitys testin suorittamisessa. Puhumisen harjoittelu käy lähiopetuksessa luontevimmin, mutta myös verkkomateriaali mahdollistaa harjoittelun, mikäli materiaali sisältää dialogeja. Oppimisen lähtökohta on motivoituminen. Siksi materiaalin eri osiot ja tehtävät oppimistavoitteineen tulee perustella ja perusteet pyrkiä kirjoittamaan näkyviin. On eduksi, että materiaali kutsuu oppijan tutustumaan, etsimään ja harjoittelemaan. Aikuinen oppija haluaa rakentaa opittavista asioista mielekkään kokonaisuuden. Siksi materiaalin tulee muodostaa kokonaisuus, josta oppija voi poimia oman tarpeensa mukaan osia tai koko paketin. Mielekkyys edellyttää, että oppija kokee materiaalin tarpeelliseksi ja hyödylliseksi kielen oppimisessa ja erityisesti ammatin oppimisessa. Materiaalin pitää siksi sisältää aitoa vastaavia tilanteita, esim. työvaiheita keittiössä. Aikuiselta oppijalta odotetaan itseohjautuvuutta. Hänellä on verkkomateriaalin avulla mahdollisuus ajoittaa ja jaksottaa itse työnsä sekä tehdä valintoja materiaalin suhteen. Materiaalin tulee myös sisältää suuntaviittoja oppimispolulla. Niiden avulla oppija voi sopivan vaiheen tullen lähteä etsimään syvempää tietoa (linkit). Verkko-opiskelu vaatii ja vahvistaa tietoteknisiä taitoja. Taitojen karttuessa oppija voi alkaa hyödyntää verkkoa itse valitsemallaan tavalla. Uusien tietojen ja taitojen omaksuminen on aktiivista toimintaa, jossa oppija käy sisäistä keskustelua uuden informaation kanssa. Myös verkkomateriaali mahdollistaa reflektoinnin ja toiminnallisuuden myös konkreettisemmalla tasolla. Pyrin huomioimaan materiaalia suunnitellessani molemmat tasot. On tärkeää, että materiaali mahdollistaa oppijan oman ajattelun, kielen käyttämisen ja vuorovaikutteisuuden. Esimerkiksi oppija voi jakaa foorumeissa omia käsityksiään, kysyä ja saada vastauksia. Hän voi harjoitella kielen käyttöä dialogeissa ja muissa tehtävissä. Minna Lakkala :10 Kommentti: Hyvä yleistavoite materiaalille; antaa mielekkään suunnan konkreettisemmille ratkaisuille. Minna Lakkala :11 Kommentti: Hyvä esimerkki siitä, miten on pyritty selkeästi perustelemaan tehtyjä sisältö- tai tehtävävalintoja ja määrittelemään valinnoille kriteerejä. Koskee koko tätä kappaletta myös. Minna Lakkala :15 Kommentti: Tässäkin on hyvä yleisiä tavoitteita. Nyt kannattaisi lähteä konkretisoimaan sitä, minkälaisilla työtavoilla ja tukirakenteilla tämä toteutetaan käytännössä materiaalin tehtävissä. Minna Lakkala :18 Kommentti: Hienoa, että yhteisöllisen työskentelyn näkökulma ja erityisesti verkkotyökalujen (foorumit) hyödyntäminen on otettu suunnitelmassa huomioon. Voisiko konkretisoida, miten tämän voisi toteuttaa itse materiaalissa: olisiko siinä suoraan mukana jonkin foorumityökalun käyttömahdollisuus vai vain ideoita tehtävistä, joita voisi suorittaa yhteisöllisesti?