KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE. Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä

Transkriptio

1 EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg COM(2015) 216 final KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä FI FI

2 KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Ehdotus toimielinten väliseksi sopimukseksi paremmasta sääntelystä EUROOPAN PARLAMENTTI, EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO JA EUROOPAN KOMISSIO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 295 artiklan, sekä katsovat seuraavaa: (1) Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä toimielimet, vahvistavat perussopimusten mukaista valtaansa käyttäessään ja niissä määrättyjä menettelyjä noudattaessaan pitävänsä tärkeänä yhteisömenetelmää, lainsäädäntömenettelyn avoimuutta, demokraattista legitiimiyttä, toissijaisuuden, suhteellisuuden ja oikeusvarmuuden periaatteita sekä yksinkertaisuutta, selkeyttä ja johdonmukaisuutta lainsäädännön laadinnassa. (2) Toimielimet tunnustavat yhteisen vastuunsa sääntelyn parantamisesta siten, että unionin lainsäädännössä keskitytään aloihin, joilla siitä saadaan eniten lisäarvoa, yhteiset poliittiset tavoitteet saavutetaan mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti, lainsäädäntö on mahdollisimman yksinkertaista ja selkeää, sidosryhmille aiheutuva taakka on mahdollisimman pieni ja lainsäädäntö on laadittu tavalla, joka helpottaa sen saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä ja soveltamista käytännössä ja vahvistaa unionin talouden kilpailukykyä ja kestävyyttä. (3) Toimielimet korostavat kansallisten parlamenttien merkitystä ja vastuuta, sellaisena kuin niistä määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa ja pöytäkirjassa N:o 2 toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta. (4) Toimielimet katsovat, että sääntelyn parantamistavoitetta voidaan edistää sidosryhmien kuulemisella, voimassa olevan lainsäädännön jälkiarvioinnilla ja uusien aloitteiden vaikutusten arvioinnilla. (5) Toimielimet palauttavat mieliin unionin velvoitteen antaa säädöksiä ainoastaan tarpeen mukaan ja tarvittavassa laajuudessa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamista koskevan 5 artiklan mukaisesti. (6) Toimielimet vahvistavat, että pyrittäessä yksinkertaistamaan unionin lainsäädäntöä ja keventämään sääntelytaakkaa ei pitäisi tinkiä perussopimuksissa määriteltyjen unionin poliittisten tavoitteiden saavuttamisesta tai sisämarkkinoiden eheyden turvaamisesta. 2

3 (7) Tällä sopimuksella täydennetään seuraavia parempaa sääntelyä koskevia sopimuksia, julistuksia ja lausumia, joihin toimielimet ovat edelleen täysin sitoutuneet: nopeutetusta menetelmästä säädöstekstien viralliseksi kodifioimiseksi 20 päivänä joulukuuta 1994 tehty toimielinten välinen sopimus 1 yhteisön lainsäädännön valmistelun laatua koskevista yhteisistä suuntaviivoista 22 päivänä joulukuuta 1998 tehty toimielinten välinen sopimus 2 säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28 päivänä marraskuuta 2001 tehty toimielinten välinen sopimus 3 yhteispäätösmenettelyyn sovellettavista käytännön menettelytavoista 13 päivänä kesäkuuta 2007 annettu yhteinen julistus 4 selittävistä asiakirjoista 27 päivänä lokakuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteinen poliittinen lausuma 5. (8) Tässä sopimuksessa otetaan huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission keskinäinen tasapaino ja toimivaltuudet perussopimuksen mukaisesti. Tämä sopimus ei rajoita Euroopan parlamentin ja Euroopan komission välisistä suhteista 20 päivänä lokakuuta 2010 tehdyn puitesopimuksen 6 soveltamista, OVAT SOPINEET SEURAAVAA: I. Yhteinen sitoutuminen ja yhteiset tavoitteet 1. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio, jäljempänä toimielimet, sopivat pyrkivänsä parantamaan sääntelyä tässä toimielinten välisessä sopimuksessa määriteltyjen eri aloitteiden ja menettelyjen avulla. II. Ohjelmasuunnittelu 2. Toimielimet sopivat tehostavansa unionin vuotuista ja monivuotista ohjelmasuunnittelua noudattaen Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 17 artiklan 1 kohtaa, jonka mukaan komissio tekee aloitteet unionin vuotuisten ja monivuotisten ohjelmien laatimiseksi. 1 EYVL C 102, , s EYVL C 73, , s EYVL C 77, , s EUVL C 145, , s EUVL C 369, , s EUVL L 304, , s

4 3. Komissio vaihtaa näkemyksiä Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa ennen vuotuisen työohjelmansa hyväksymistä komission puheenjohtajan laatiman, komission työohjelman laatimista koskevat keskeiset näkökohdat sisältävän kirjallisen selvityksen pohjalta. Pitemmän aikavälin suunnittelun helpottamiseksi toimielimet vaihtavat näkemyksiä monivuotisista painopisteistä komission puheenjohtajan poliittisten suuntaviivojen pohjalta. 4. Komissio suhtautuu vakavasti lainsäädäntöehdotusten esittämistä koskeviin Euroopan parlamentin tai neuvoston pyyntöihin. Jollei komissio tee ehdotusta, se ilmoittaa asianomaiselle toimielimelle perustelunsa. 5. Toimielimet sopivat komission työohjelman perusteella vuosittain niiden ehdotusten luettelosta, joita käsitellään lainsäädäntömenettelyssä ensisijaisina. Luetteloon sisältyy ehdotuksia lainsäädännön ajantasaistamisesta tai yksinkertaistamisesta ja erityisesti pk-yritysten sääntelytaakan keventämisestä. 6. Komissio toimittaa kutakin työohjelmansa kohtaa koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja päivittää säännöllisesti ohjelmasuunnitteluaan vuoden aikana. Komissio raportoi säännöllisesti puheenjohtajakokoukselle ja yleisten asioiden neuvostolle kuluvan vuoden työohjelmansa toteuttamisesta. III. Paremman sääntelyn välineiden käyttö Vaikutustenarviointi 7. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että vaikutustenarviointi myötävaikuttaa unionin lainsäädännön laadun parantumiseen. Ne katsovat, että vaikutustenarvioinneissa olisi käsiteltävä mahdollisia ongelmia, niiden laajuutta ja seurauksia sekä sitä, tarvitaanko unionin toimia. Niissä olisi myös esitettävä vaihtoehtoisia ratkaisuja taloudellisten, sosiaalisten ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi käyttäen apuna sekä laadullisia että määrällisiä analyyseja. Vaikutustenarvioinnin olisi perustuttava parhaaseen saatavilla olevaan näyttöön, ja sen olisi oltava laajuudeltaan ja painopisteiltään oikeasuhteista. 8. Komissio tekee vaikutustenarviointeja sellaisista aloitteistaan, joilla odotetaan olevan merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia. Komissio kuulee oman vaikutustenarviointimenettelynsä yhteydessä sidosryhmiä vahvistamiensa vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Komission sääntelyntarkastelulautakunta tarkastaa näiden arviointien laadun. Vaikutusten arviointien lopulliset tulokset toimitetaan Euroopan parlamentille, neuvostolle ja kansallisille parlamenteille ja julkistetaan yhdessä sääntelyntarkastelulautakunnan lausunnon tai lausuntojen kanssa komission ehdotuksen hyväksymisen yhteydessä. 9. Euroopan parlamentti ja neuvosto aloittavat komission ehdotusten käsittelyn tarkastelemalla komission tekemää vaikutustenarviointia. 10. Euroopan parlamentti ja neuvosto tekevät vaikutusten arvioinnin jokaisesta merkittävästä muutoksesta, jota ne esittävät komission ehdotukseen missä tahansa lainsäädäntömenettelyn vaiheessa. Tämän lisäarvioinnin lähtökohtana on yleensä komission tekemä vaikutustenarviointi. Komissio voi oma-aloitteisesti tai Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa vaikutustenarviointityössä selittämällä omaa vaikutustenarviointiaan, antamalla 4

5 niille käyttämänsä tiedot tai asiaankuuluvasti perustelluissa tapauksissa täydentämällä alkuperäistä vaikutusten arviointiaan. 11. Kukin toimielin vastaa oman vaikutustenarviointityönsä organisoinnista sekä siihen tarvittavista sisäisistä resursseista ja laadunvarmistuksesta. Vaikutustenarviointien tavoitteena on tuottaa tietoa kunkin toimielimen päätöksentekoa varten ottaen täysin huomioon niiden aseman ja tehtävät. 12. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että lainsäädännön olisi täytettävä seuraavat vaatimukset: se on ymmärrettävää ja selkeää; osapuolet kykenevät sen perusteella vaivattomasti ymmärtämään oikeutensa ja velvollisuutensa; siinä asetetaan asianmukaiset raportointia, seurantaa ja arviointia koskevat vaatimukset; sillä vältetään aiheuttamasta suhteettoman suuria kustannuksia; ja se on helposti pantavissa täytäntöön. Jos komission ehdotukseen esitetään merkittävää muutosta, mikä tahansa toimielimistä voi vaatia riippumattoman paneelin asettamista arvioimaan näiden vaatimusten täyttymistä. Paneelin olisi saatava arvionsa valmiiksi ja julkistettava se kohtuullisessa ajassa ja otettava huomioon mahdollinen aiemmin tehty vaikutustenarviointityö. Kukin toimielin nimittää paneeliin yhden jäsenen. Jäsenillä on todistettavasti oltava pyydetyn arvioinnin tekemiseen tarvittava erityisasiantuntemus, heillä ei saa olla eturistiriitoja ja heidän on toimittava riippumattomina nimittävästä toimielimestä. 13. Toimielimet pyrkivät oman vaikutustenarviointityönsä ja yhteistyön välityksellä huolehtimaan siitä, että säädöksen, sellaisena kuin se on hyväksytty, vaikutuksista on saatavilla tietoa, jota voidaan käyttää myöhemmän arviointityön pohjana. Sidosryhmien kuuleminen ja palaute 14. Sidosryhmien kuuleminen on olennainen osa parempaa sääntelyä. Komissio järjestää kuulemisia vahvistamiensa vähimmäisvaatimusten mukaisesti. Osa niistä järjestetään julkisina verkkokuulemisina, joissa selvitetään asianomaisten osapuolten näkemyksiä ja kerätään niiltä tietoja. Kunkin kuulemisen tulokset julkistetaan. 15. Sidosryhmille annetaan mahdollisuus ottaa kantaa kahdeksan viikon kuluessa siitä, kun komissio on hyväksynyt ehdotuksensa ja siihen liittyvän vaikutustenarvioinnin, toisin sanoen sovelletaan samaa määräaikaa kuin kansallisia parlamentteja koskevaan, toissijaisuusperiaatteeseen liittyviä asioita koskevien lausuntojen esittämiseen tarkoitettuun kuulemismenettelyyn, jollei asian kiireellisyydestä muuta johdu ja rajoittamatta komission ehdotuksiin SEUT-sopimuksen 155 artiklan 2 kohdan mukaisesti sovellettavia erityisjärjestelyjä. Näin kerätyt kannanotot esitetään lainsäädäntövallan käyttäjille lainsäädäntömenettelyn alussa. Voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointi 16. Komissio noudattaa arviointiaikataulussaan mahdollisuuksien mukaan kertomusten ja katsausten laatimiselle unionin lainsäädännössä asetettuja määräaikoja. Se tiedottaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle voimassa olevan lainsäädännön arviointia koskevasta monivuotisesta suunnittelustaan. 17. Toimielimet vahvistavat pitävänsä tärkeänä mahdollisimman suurta johdonmukaisuutta ja yhtenäisyyttä organisoitaessa unionin lainsäädännön 5

6 tuloksellisuuden arviointia koskevaa työtä, yleiset ja sidosryhmien kuulemiset mukaan luettuina. 18. Toimielimet ovat yhtä mieltä siitä, että unionin lainsäädännön merkittävää muuttamista tai kehittämistä koskevien ehdotusten olisi pohjauduttava voimassa olevan lainsäädännön ja politiikan tehokkuuden, tuloksellisuuden, merkityksellisyyden, johdonmukaisuuden ja siitä saatavan lisäarvon perusteelliseen ennakkoarviointiin. Ennakkoarvioinnin olisi oltava pohjana jatkotoimia koskevien vaihtoehtojen vaikutusten arvioinnille. Näiden prosessien tukemiseksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio sopivat säätävänsä seuranta-, arviointi- ja raportointivaatimuksista. Vaatimuksiin voidaan tarvittaessa sisällyttää mitattavissa olevia indikaattoreita, joiden avulla kerätään näyttöä lainsäädännön käytännön vaikutuksista. 19. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio ovat yhtä mieltä siitä, että kaikkia EU:n menoja aiheuttavia ja muita toimia olisi arvioitava oikeasuhteisesti. Arvioinnin ajankohdan olisi määräydyttävä toimenpiteen elinkaaren, operatiivisten ja strategisten päätöksentekotarpeiden, varainhoitoasetuksessa arvioinnille asetettujen yleisten vaatimusten ja asianomaisen toimenpiteen oikeusperustassa säädettyjen erityisvaatimusten perusteella. Sen vuoksi toimielimet sitoutuvat järjestelmällisesti harkitsemaan uudelleentarkastelulausekkeen käyttöä. Jos säädöksen on tarkoitus olla voimassa vain määräajan, käytetään raukeamislauseketta. IV. Sääntelytapa 20. Komissio selittää sääntelytavan valintaansa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksiinsa liittyvissä perusteluissa. Se selittää niissä myös, miksi ehdotetut toimet ovat perusteltuja toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden kannalta ja miten ne sopivat yhteen perusoikeuksien kanssa. Komissio tiedottaa lisäksi toteuttamiensa sidosryhmien kuulemisten, voimassa olevan lainsäädännön jälkiarviointien ja vaikutustenarviointien kattavuudesta ja tuloksista. V. Delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset 21. Toimielimet korostavat delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten merkitystä lainsäädännössä. Ne ovat paremman sääntelyn olennaisia välineitä, jotka edistävät yksinkertaisen ja ajantasaisen lainsäädännön laatimista ja sen tehokasta ja ripeää täytäntöönpanoa. 22. Toimielimet ovat sopineet liitteenä olevasta delegoituja säädöksiä koskevasta yhteisymmärrysasiakirjasta. Sen mukaisesti ja avoimuuden ja kuulemisen lisäämiseksi komissio sitoutuu kokoamaan ennen delegoidun säädöksen hyväksymistä kaiken tarvittavan asiantuntemuksen muun muassa kuulemalla jäsenvaltioiden asiantuntijoita ja järjestämällä julkisia kuulemisia. Jos täytäntöönpanosäädösten valmistelutyössä tarvitaan laajempaa asiantuntemusta, komissio hyödyntää lisäksi asiantuntijaryhmiä, kuulee sidosryhmiä kohdennetusti ja järjestää julkisia kuulemisia tarpeen mukaan. 23. Toimielimet sopivat pidättyvänsä asettamasta unionin lainsäädännössä komiteoille muita menettelyvaatimuksia, sui generis -menettelyjä tai tehtäviä kuin ne, joista 6

7 säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/ yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä. 6. Lainsäädäntömenettelyn yhteensovittaminen 24. Toimielimet sopivat sovittavansa lainsäädäntötoimintansa paremmin yhteen. 25. Toimielimet sopivat sovittavansa valmistelu- ja lainsäädäntötyönsä paremmin yhteen tavallisessa lainsäädäntömenettelyssä yhteispäätösmenettelyyn sovellettavia käytännön menettelytapoja koskevan yhteisen julistuksen mukaisesti. Ne sopivat myös julkistavansa tämän työn asianmukaisella tavalla. 26. Euroopan parlamentti ja neuvosto pyrkivät erityisesti laatimaan yhdessä komission kanssa alustavan aikataulun kunkin lainsäädäntöehdotuksen lopulliseen hyväksymiseen johtavista eri vaiheista. Aikataulussa hyödynnetään asianmukaisella tavalla sopimista toisessa käsittelyssä. Toimielimet voivat tarvittaessa sopia sovittavansa yhteen pyrkimyksiä vauhdittaa lainsäädännön hyväksymismenettelyä sekä kunkin toimielimen sisäisten valmistelutoimien että toimielinten välisten neuvottelujen aikana. 27. Toimielimet tiedottavat toisilleen säännöllisesti koko lainsäädäntömenettelyn ajan työnsä ja keskinäisten neuvottelujensa etenemisestä asianmukaisin menettelyin, joihin kuuluu vuoropuhelu Euroopan parlamentin valiokuntien ja täysistunnon sekä neuvoston puheenjohtajavaltion ja komission välillä. 28. Toimielimet huolehtivat lainsäädäntömenettelyn, toimielinten kesken käytävät kolmikantaneuvottelut mukaan luettuna, asianmukaisesta avoimuudesta. 29. Toimielimet huolehtivat tehokkuussyistä lainsäädäntöehdotusten käsittelyaikataulun paremmasta yhteensovittamisesta Euroopan parlamentin ja neuvoston valmistelevissa elimissä. VII. Unionin lainsäädännön täytäntöönpano ja soveltaminen 30. Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita soveltamaan unionin lainsäädäntöä ripeästi ja asianmukaisesti. Soveltuvissa tapauksissa annetaan suositus muutamasta sellaisesta päivästä vuodessa, jona lainsäädännön soveltaminen voidaan aloittaa kaikissa jäsenvaltioissa. Määräaika direktiivien saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä säädetään mahdollisimman lyhyeksi, yleensä enintään kahdeksi vuodeksi. 31. Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tiedottamaan selkeästi kansalaisille kansallisista toimenpiteistä, joita ne ovat hyväksyneet unionin lainsäädännön täytäntöön panemiseksi tai saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä tai unionin talousarvion täytäntöönpanon varmistamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi erityisesti tehtävä näitä toimenpiteitä koskevissa teksteissä mahdollisuuksien mukaan selvä ero unionin lainsäädännöstä tai talousarvion soveltamissäännöistä väistämättä johtuvien säännösten ja sellaisten sisältöön tai menettelyyn liittyvien lisäsäännösten välillä, joita ne mahdollisesti päättävät ottaa käyttöön kansallisella, alueellisella tai 7 EUVL C 55, , s

8 paikallisella tasolla. Ennen tällaisten sisältöön tai menettelyyn liittyvien lisäsäännösten hyväksymistä jäsenvaltioiden olisi sitouduttava arvioimaan niiden vaikutusta erityisesti yrityksille, viranomaisille ja kansalaisille aiheutuvan hallinnollisen rasituksen osalta sekä esittämään perustelut, joissa nimenomaisesti käsitellään näitä lisäsäännöksiä. Jäsenvaltioiden olisi tehtävä osaksi kansallista lainsäädäntöä saattamista koskevissa ilmoituksissaan ero toisaalta direktiivien saattamista kansallisen lainsäädännön osaksi koskevien sääntöjen ja menettelyjen ja toisaalta muiden sääntöjen ja menettelyjen välillä. 32. Komissio esittää kerran vuodessa Euroopan parlamentille kertomuksen unionin lainsäädännön soveltamisesta. 33. Toimielimet kehottavat jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä komission kanssa sellaisten tietojen hankkimisessa, joita tarvitaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanon seuraamiseksi ja arvioimiseksi. Toimielimet palauttavat mieliin 28 päivänä syyskuuta ja 27 päivänä lokakuuta 2011 annetut kaksi yhteistä poliittista lausumaa selittävistä asiakirjoista, jotka liitetään ilmoitukseen kansallisen lainsäädännön osaksi saattamista koskevista toimenpiteistä. VIII. Yksinkertaistaminen 34. Toimielimet sopivat tekevänsä jatkuvasti yhteistyötä lainsäädännön ajantasaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi sekä yrityksille, viranomaisille ja kansalaisille aiheutuvan tarpeettoman sääntelytaakan vähentämiseksi. Ne ottavat tämän työnsä perustaksi sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan komission REFIT-ohjelman tai samaan tavoitteeseen tähtäävän mahdollisen tulevan ohjelman. Komissio kartoittaa aloja, joilla voimassa olevaa lainsäädäntöä olisi yksinkertaistettava ja siitä aiheutuvaa rasitusta vähennettävä, ja tekee asianmukaisia ehdotuksia muun muassa vanhentuneiden säädösten kumoamisesta tai tarvittaessa säädösten uudelleenlaatimisesta tai korvaamisesta. Sääntelytaakan vähentämispotentiaalista laaditaan REFIT-ohjelman puitteissa mahdollisuuksien mukaan määrällinen arvio jäsenvaltioiden ja sidosryhmien antamien tietojen perusteella. Komission työohjelmassa ilmoitetaan, mitä ehdotuksia komissio aikoo antaa sääntelytaakan vähentämiseksi ja mitkä vireillä olevat ehdotukset peruutetaan. IX. Sopimuksen täytäntöönpano ja seuranta 35. Toimielimet toteuttavat tarvittavat toimenpiteet varmistaakseen, että niillä on käytössään tämän sopimuksen asianmukaista täytäntöönpanoa varten tarvittavat keinot ja resurssit. 36. Toimielimet seuraavat tämän sopimuksen täytäntöönpanoa säännöllisesti muun muassa käymällä vuosittain keskusteluja puheenjohtajakokouksessa ja yleisten asioiden neuvostossa. 8

9 X. KORVAAMINEN 37. Tällä toimielinten välisellä sopimuksella korvataan vuonna 2003 tehty toimielinten välinen sopimus paremmasta lainsäädännöstä 8 ja vuonna 2005 hyväksytty vaikutustenarviointia koskeva toimielinten yhteinen lähestymistapa. 8 EUVL C 321, , s. 1. 9