Suurelle valiokunnalle

Transkriptio

1 SIVISTYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 9/2001 vp Valtioneuvoston kirjelmä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta sekä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (EURATOMin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma) Suurelle valiokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunnan puhemies on 8 päivänä kesäkuuta 2001 lähettänyt valtioneuvoston kirjelmän ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan yhteisön monivuotisesta tutkimuksen, teknologian kehittämisen ja esittelyn puiteohjelmasta sekä ehdotuksesta neuvoston päätökseksi eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista tukevasta Euroopan atomienergiayhteisön (EURA- TOMin) monivuotisesta tutkimuksen ja koulutuksen puiteohjelmasta (EU:n tutkimuksen kuudes puiteohjelma) (U 39/2001 vp) käsiteltäväksi suureen valiokuntaan ja samalla määrännyt, että sivistysvaliokunnan on annettava asiasta lausuntonsa suurelle valiokunnalle. Asiantuntijat Valiokunnassa ovat olleet kuultavina - neuvotteleva virkamies Sakari Immonen, kauppa- ja teollisuusministeriö - korkeakouluneuvos Mirja Arajärvi, opetusministeriö - ylitarkastaja Tiina Vihma-Purovaara, Suomen Akatemia - puheenjohtaja, professori Arto Mustajoki, kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta - pääsuunnittelija Kimmo Halme, valtion tiede- ja teknologianeuvosto - toimialajohtaja Juha Vapaavuori, Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra - tutkimusjohtaja Päivi Hovi-Wasastjerna, Taideteollinen korkeakoulu - rehtori Jorma Sipilä, Tampereen yliopisto - professori Ahti Salo, Teknillinen korkeakoulu - sihteeristön päällikkö Marja-Leena Tolonen, Teknologian kehittämiskeskus Tekes - lääkekehitysjohtaja Timo Veromaa, Biotie Therapies Oyj U 39/2001 vp Versio 2.0

2 - teknologiajohtaja Tapio Alvesalo, Fortum Oyj - Head of Strategy Planning Juha Ylä-Jääski, Nokia. VALTIONEUVOSTON KIRJELMÄ Ehdotus Yleistä Komissio antoi ehdotuksen tutkimuksen puiteohjelmaksi vuosille Muodollisesti puiteohjelma koostuu kahdesta erillisestä ohjelmasta, EY-ohjelmasta ja Euratom-ohjelmasta. Puiteohjelmat toimeenpannaan erityisohjelmien avulla. Komission esityksen lähtökohtana on tehdä tutkimuksen puiteohjelmasta eurooppalaisen tutkimusalueen (European Research Area, ERA) rakentamista edistävä väline. Tutkimusohjelman priorisoidut tutkimusalat Komissio katsoo, että yhteisön rahoittaman tutkimuksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden lisäämiseksi seuraava puiteohjelma tulisi kohdistaa entistä voimakkaammin kriittisille kasvualoille ja sellaisille aloille, joihin liittyy vahvasti ympäristöön sekä kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä intressi. Komissio esittää, että puiteohjelmasta rahoitettava varsinainen tutkimustoiminta keskitetään seuraaville seitsemälle priorisoidulle tutkimusalalle: 1) Genomitutkimus ja terveysalan bioteknologia 2) Tietoyhteiskuntateknologiat 3) Nanoteknologia, älykkäät materiaalit ja uudet tuotantomenetelmät 4) Ilmailu ja avaruus 5) Elintarvikkeiden turvallisuus ja terveysriskit 6) Kestävä kehitys ja globaalimuutos 7) Kansalaiset ja hallinto eurooppalaisessa osaamisyhteiskunnassa. Näiden lisäksi puiteohjelman rahoituksesta ehdotetaan varattavaksi merkittävä osuus eri sektoripolitiikkojen (esimerkiksi ympäristö, energia, liikenne, terveys, koulutus) valmistelua ja toteutusta tukevaan tutkimukseen sekä ennalta arvaamattomiin tiedontarpeisiin reagoivaan tutkimukseen. Eurooppalaisen tutkimusalueen rakentamista ja vahvistamista edistävät toimet Komissio esittää puiteohjelmaan sisällytettäväksi myös seuraavia tutkimusta tukevia horisontaalisia toimia, joilla voidaan samalla edistää eurooppalaisen tutkimusalueen kehittymistä: innovaatioiden edistäminen tutkijaliikkuvuuden lisääminen tutkimuslaitteistojen ja muun tutkimuksen infrastruktuurin käytön tehostaminen ja uusien yhteiseurooppalaisten infrastruktuurien perustamistarpeen selvittäminen tieteen ja yhteiskunnan vuoropuhelun edistäminen yhteistyön edistäminen kansallisten tutkimusohjelmien tasolla muiden eurooppalaisten tutkimusyhteistyöjärjestelyjen tukeminen (esimerkiksi COST, ESA, ESO, ESF, CERN). Rahoitusehdotus Komissio esittää tutkimuksen kuudennen puiteohjelman kokonaisbudjetiksi miljoonaa euroa, josta EY:n puiteohjelman osuus olisi miljoonaa euroa ja Euratom-puiteohjelman osuus miljoonaa euroa. Viidennen puiteohjelman kokonaisbudjetti on miljoonaa euroa (EY-ohjelma miljoonaa euroa ja Euratom-ohjelma miljoonaa euroa). Budjetin kasvu, noin 17 prosenttia, kohdistuisi kokonaan muuhun kuin ydinenergian tutkimukseen. Uudet toimeenpanovälineet Komissio esittää, että jatkossa tutkimus- ja teknologian kehittämishankkeet toteutettaisiin lä- 2

3 hes yksinomaan seuraavilla kolmella uudella toimeenpanovälineellä: 1) Komission osallistuminen vähemmistöosakkaana (rahoitusosuus enintään 50 prosenttia) suuriin, useiden miljoonien tai useiden kymmenien miljoonien eurojen integroituihin hankkeisiin, joissa osallistuvien organisaatioiden määrä voisi olla useita kymmeniä. 2) Komission rahoitustuki vain muutaman jäsenmaan tutkimusohjelmalle, mistä käytetään nimitystä vaihtelevien geometrioiden politiikka. 3) Huippututkimuksen virtuaalisten verkostojen luominen komission rahoitustuella tietyillä tutkimusaloilla. Valtioneuvoston kanta Valtioneuvosto katsoo, että EU:n toiminnan ja budjetin painopistettä tulee siirtää osaamista, kilpailukykyä ja tietoyhteiskunta-kehitystä vahvistaviin toimiin. Tutkimuksen puiteohjelma edistää kaikkia näitä tavoitteita. Suomen kokemukset neljännestä ja viidennestä puiteohjelmasta ovat olleet erittäin myönteisiä. Ohjelmiin osallistuminen on edistänyt merkittävästi yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kansainvälistä verkottumista sekä tiedon ja osaamisen kasvua ja teknologian siirtoa. Rahoituksen osalta valtioneuvosto toteaa, että tutkimuksen puiteohjelmalla on strateginen merkitys Euroopan kasvua ja työllisyyttä tukevana välineenä. Siksi on tärkeää, että taataan puiteohjelman rahoituksen selkeä kasvu edellisestä puiteohjelmasta. Tavoitteellisena lähtökohtana on pidettävä, että EU:n kuudennen puiteohjelman kokonaisbudjetti olisi noin miljoonaa euroa, mikä vastaa vuosien rahoituskehyksissä tutkimusyhteistyölle varattua rahoitusta. Tutkimuksen keskittämisen osalta Suomi tukee puiteohjelman aiempaa voimakkaampaa keskittämistä Euroopan kriittisille kasvualoille ja sellaisille aloille, joihin liittyy vahvasti ympäristöön sekä kansalaisten terveyteen ja turvallisuuteen liittyvä intressi. Koska puiteohjelman budjetti on vain noin 5 prosenttia Euroopan julkisesta t&k-panostuksesta, ohjelman vaikuttavuuden maksimoimiseksi rahoitus on kohdennettava optimaalisesti. Uusia toimeenpanovälineitä koskevan ehdotuksen osalta Suomi kannattaa pyrkimystä kehittää toimeenpanoon liittyviä mekanismeja. Komission esittämät uudet toimeenpanovälineet saattavat tarjota käyttökelpoisia välineitä eurooppalaisen tutkimuksen vahvistamiseksi. Puiteohjelman hallinnosta selvityksessä todetaan mm., että kokemukset aikaisemmista puiteohjelmista osoittavat, että projektiehdotusten nykyinen arviointimenettely on toimiva ja tehokas. Ulkoistamisesta ei automaattisesti seuraa hyötyä nykyiseen käytäntöön verrattuna. Se ei myöskään kevennä hallintoa eikä kustannussäästöistä ole takeita. Myös läpinäkyvyys ja objektiivisuus saattaisivat heikentyä ulkoistamisen myötä. Tehtävien ulkoistamisen sijasta olisi ensisijaisesti pyrittävä vähentämään puiteohjelman vaatimaa hallinnointityötä sekä delegoimaan vastuuta alaspäin komission sisällä. Valtioneuvosto pitää ehdotusta priorisoiduista tutkimusaloista kokonaisuutena onnistuneena. Se painottuu niihin tiede- ja teknologia-aloihin, jotka yleisesti arvioidaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeiksi. Puiteohjelmaesitykseen on myös sisällytetty sellaisia ympäristöön sekä kansalaisten terveyteen ja elinoloihin liittyviä teemoja, joihin liittyvät ongelmat vaativat Euroopan ja maailmanlaajuista tutkimusyhteistyötä. Eurooppalaisen tutkimusalueen jäsentämistä ja vahvistamista koskeviin komission ehdotuksiin valtioneuvosto suhtautuu yleisesti ottaen myönteisesti. Tutkimusta ja innovaatiota koskevien ehdotusten tavoitteet ovat oikeita. On kannatettavaa, että yhteistyötä pyritään lisäämään eurooppalaisten, kansallisten ja alueellisten toimijoiden välillä. Komission tulisi olla aloitteentekijä sekä edistää verkottumista ja hyvien käytäntöjen siirtoa. Palvelut tulisi sijoittaa niin lähelle yrityksiä kuin mahdollista. Ehdotuksen inhimillisiä voimavaroja ja liikkuvuutta koskevalle osiolle on varattu merkittävästi enemmän rahoitusta kuin viidennessä puiteohjelmassa. Valtioneuvoston kannanotossa todetaan, että riittämätön tutkijapotentiaali on eräs 3

4 Euroopan kehityksen pullonkauloista. Sen vuoksi on tärkeää, että tutkijakoulutusta lisätään ja tehostetaan tutkijapulan ehkäisemiseksi ja että tutkijoita otetaan vastaan myös kolmansista maista. Osion toimeenpano tulisi toteuttaa keskitetysti eikä hajauttaa temaattisista tutkimusaloista vastaaviin yksiköihin. Lähtökohtana tulee olla tutkijan kannalta joustava ja houkutteleva järjestelmä. Rahoituksen keston tulee olla tarkoituksenmukainen, erityisesti nuorten tutkijoiden tulisi voida viipyä vierailukohteessaan riittävän kauan. Osiossa tulee painottaa tutkijankoulutuksen edistämistä tutkijankoulutusverkostojen avulla. Lisäksi tulisi vahvistaa tutkijoiden liikkuvuutta hakijamaihin ja -maista sekä lisätä yritysten ja yliopistojen yhteistyötä ja yhteyksiä Euroopan ulkopuolelle. Tutkimusinfrastruktuuria koskevista ehdotuksista todetaan mm., että erityisen tärkeää on tehokkaan eurooppalaisen tietoverkon rakentaminen tutkimuksen käyttöön yhdistämällä kansalliset tutkimuksen tietoverkot. Verkon teho ja verkkoon liittyvät palvelut tulee pitää uusimman kehityksen tasalla. Tieteen ja yhteiskunnan välisiä suhteita koskeva osio kaipaa konkretisointia, sillä sen tavoite ja sisältö jäävät hyvin epäselviksi. Tutkimuksen ja teknologian eettisten kysymysten ja vastuun painottaminen on kannatettavaa, kuten myös naisten roolin esiin nostaminen. VALIOKUNNAN KANNANOTOT Perustelut Yleistä Komission ehdotus EU:n tutkimuksen kuudenneksi puiteohjelmaksi edistää EU:n toiminnan ja budjetin painopisteen siirtämistä osaamista, kilpailukykyä ja tietoyhteiskuntakehitystä vahvistaviin toimiin. Valiokunta korostaa sitä, että EU:n tutkimuksen neljäs ja viides puiteohjelma ovat olleet Euroopalle ja Suomelle myönteisiä. Ohjelmiin osallistuminen on edistänyt merkittävästi yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen kansainvälistä verkottumista sekä tiedonjaon saamisen kasvua ja teknologian siirtoa. Neljännessä puiteohjelmassa Suomeen saatiin 2,7 prosentin rahoituspalaute, mikä on oleellisesti korkeampi kuin laskennallinen 1,4 prosentin maksuosuus neljännen puiteohjelman budjetin vapaasti kilpailtavasta osuudesta. Viidennessä puiteohjelmassa rahoituspalaute on säilynyt samalla hyvällä tasolla. Valiokunta pitää kuudennen puiteohjelman hyväksymistä tärkeänä ja kiirehtii päätöksentekoa asiassa. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siitä, että ehdotus priorisoiduista tutkimusaloista on onnistunut. Se painottuu niihin tiede- ja teknologia-aloihin, jotka yleisesti arvioidaan eurooppalaisen teollisuuden kilpailukyvyn ja kasvun kannalta tärkeiksi. Humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuuden vahvistamisesta valiokunta esittää yksityiskohtaisia kannanottoja jäljempänä tässä lausunnossa. Yleisenä toteamuksena valiokunta esittää, että puiteohjelman toteutuksessa on välttämätöntä panostaa tietoturvakysymyksiin kautta linjan. Erityisen tärkeää on lisätä viestien salaukseen, sähköiseen allekirjoitukseen sekä verkkotyöalustojen ja -menetelmien kehitykseen kohdistuvaa tutkimustoimintaa siten, että Eurooppaan syntyisi alan kehitystä johtavaa ja volyymiltaan mittavaa yritystoimintaa. Puiteohjelmassa tulee paneutua näihin kysymyksiin monitieteisesti ihmistä ja ihmisyhteisöjen käyttäytymistä korostaen ja samalla tutkimuksen ja käytännön yhdistäviä pilottihankkeita käyttäen. Teknologisten tarpeiden ennakointi Ehdotuksen mukaan unionin tieteellisten ja teknologisten tarpeiden ennakoinnissa reagoidaan yhteisön ja unionin politiikkoihin sisältyviin tieteellisiin ja teknologisiin tarpeisiin kaikilla näihin politiikkoihin liittyvillä alueilla. Kyseessä ovat ne tarpeet, joissa ei ole tarpeen käyttää en- 4

5 sisijaisten aihealueiden kolmea pääosallistumisvälinettä, vaan jotka edellyttävät erityisiä toimia ja osallistumistapoja. Ehdotuksen mukaan tavoitteena on myös reagoida joustavasti ja nopeasti esille tuleviin yksittäisiin tieteellisiin ja teknologisiin tarpeisiin, ennalta arvaamattomiin merkittäviin käänteisiin sekä joihinkin tieteellisen tiedon eturintamassa ilmeneviin tarpeisiin, varsinkin monia eri aiheita käsittävillä ja tieteiden välisillä aloilla, myös ensi sijaisiin aihealueisiin liittyvillä alueilla syntyviin tarpeisiin. Komissio toteaa myös, että EU:n politiikkojen määrittely riippuu yhä suuremmassa määrin tieteen ja teknologian kehityksen sekä sosiaalisen ja taloudellisen ympäristön oikea-aikaisesta ennakoimisesta ja ymmärtämisestä. Valiokunta pitää välttämättömänä tämän toimintakokonaisuuden sisällyttämistä puiteohjelmaan. Teknologian ennakointi ja vaikutusten arviointi luovat perustaa tuloksekkaalle poliittiselle päätöksenteolle ei pelkästään Euroopan tasolla vaan myös kansallisella ja alueellisella tasolla. Teknologian ennakointitoiminnalla pyritään vastaamaan politiikan tarpeisiin tieteen eturintamaan kuuluvilla aloilla sekä löytämään ratkaisuja myös yllättäen esiin nouseviin kysymyksiin. Valiokunta pitää tärkeänä tukea kansallisten tutkimusohjelmien verkostoitumista ja yhteistyötä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan ja -politiikan koordinointia. Valiokunta pitää välttämättömänä, että tähän tarkoitukseen käytetään joustavia menetelmiä. On välttämätöntä, että teknologian ennakointitoiminnassa verkostomaisesti toimien tuotetaan tietoa ja ennakoinnin tulokset pyritään saamaan tehokkaasti käyttöön. Komission tarkoituksena on keskittää tieteen ja teknologian kehityksen ennakointia koskeva tutkimus Yhteiseen tutkimuskeskukseen (YTK), jonka yleisenä tehtävänä on antaa asiakaslähtöistä tieteellistä ja teknistä tukea Euroopan unionin politiikkojen suunnittelulle, toteutukselle ja seurannalle. YTK:lla on asiantuntemusta teknologian ja yhteiskunnan välisten suhteiden analysoinnissa ja kokemusta eri tieteenalojen rajat ylittävän monitieteisen tulevaisuutta ennakoivan tutkimuksen koordinoinnista kansainvälisellä tasolla, mikä myötävaikuttaa eurooppalaisen tukimusalueen tavoitteiden toteuttamiseen. Valiokunta kuitenkin toteaa, että teknologian ennakoinnin kannalta ei ole riittävää, että tämä tutkimus keskitetään YTK:een. Valiokunnan mielestä on välttämätöntä, että YTK:n lisäksi unionin alueella on laaja joukko tuottamassa teknologisen ja taloudellisen kehityksen ennakoinnissa vaadittavaa tutkimustietoa. Euroopan tarpeita palvelevassa ennakoinnissa on kaikkein keskeisimmäksi tekijäksi muodostumassa itse prosessi, jolla tietoa ja näkemyksiä tuotetaan. On välttämätöntä, että eri tahot, niin huipputason tutkijat kuin eri intressitahojen edustajat poliittiset päättäjät mukaanlukien, yhdessä osallistuvat ennakointiprosesseihin. Valiokunta esittää, että valtioneuvosto huolehtii siitä, että ennakointi organisoidaan puiteohjelmassa edellä kuvatulla tavalla ja että siihen varataan riittävät voimavarat. Humanistinen ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus EU:n perussopimuksen mukaan puiteohjelman tehtävänä on vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä. Tästä johtuen EU:n tutkimuspolitiikka on ollut hyvin keskittynyttä välittömään taloudelliseen hyötyyn johtavaan tutkimukseen. Eduskunta on jo viidennen puiteohjelman käsittelyn yhteydessä (VaVL 20/1997 vp) ollut huolissaan humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen osuuden vähäisyydestä puiteohjelmassa. Yhä enemmän on otettava huomioon se, että ihmiskunnan kehitys on ennen kaikkea kiinni siitä, miten yksilöt ja yhteisöt, kansat ja kansakunnat oppivat ymmärtämään toisiaan. Sen vuoksi valiokunta pitää myönteisenä, että kuudennessa puiteohjelmassa on yhteiskuntatieteisiin ja humanistiseen tutkimukseen kohdistuva prioriteettialue "Kansalaiset ja hallinto eurooppalaisessa osaamisyhteiskunnassa". Valiokunta pitää tärkeänä yhteiskuntatieteellisen ja humanistisen tutkimuksen vahvistamista, koska ne voivat tuottaa oleellista ja ajankohtaista tietoa eurooppalaisten päätöksentekijöiden käyttöön. Taloudellista integraatiota tarkastellaan usein erillisenä ilmiönä ottamatta huo- 5

6 mioon muiden yhteiskunnallisten ja kulttuuristen tekijöiden vaikutusta tähän prosessiin. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset tekijät tulisi ottaa huomioon niin, että ne voisivat myös riittävän ajoissa vaikuttaa päätöksentekoon. Tärkeä tutkimusalue on muun muassa se, miten monikulttuurisen Euroopan pitäisi kohdata tämän vuosituhannen yhteiskunnallispoliittiset haasteet sekä ylikansallisesta että alueellisesta näkökulmasta. Valiokunta pitää kuitenkin prioriteettialuetta melko kapeana. Sen vuoksi on välttämätöntä, että humanistista ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta laajennetaan esimerkiksi koulutuksen avulla tieto- ja osaamispääoman kasvattamista koskevaan tutkimukseen sekä koulutuksen vaikuttavuutta ja uusia osaamistarpeita koskevaan tutkimukseen. Uusien merkittävien innovaatioiden syntyä voidaan erityisesti edistää eri näkökulmia ja erilaisia kokemuksia yhdistävällä riittävän syvällisellä monitieteisellä tutkimuksella. Tähän tieteen ja kulttuurin raja-aitoja rikkovaan tutkimukseen tulee valiokunnan mielestä osoittaa suunniteltua enemmän voimavaroja. Valiokunta korostaa myös tutkimusta kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien ja demokratian parantamiseksi EU:n instituutioita uudistettaessa. Suomen kannalta on myös tärkeää pienten kielten asemaa koskeva tutkimus. Tutkijavoimavarat ja tutkijoiden liikkuvuus Tutkijavoimavaroja ja tutkijoiden liikkuvuutta koskevalle osalle lisätään puiteohjelmassa merkittävästi voimavaroja. Eurooppalaisen tutkijapulan ehkäisemiseksi on tärkeää, että tutkijakoulutusta lisätään ja tehostetaan. Komissio esittää tutkijoiden liikkuvuutta ja koulutusta edistävien toimien rahoitusta kaksinkertaiseksi verrattuna viidenteen puiteohjelmaan eli miljoonaan euroon. Tutkijoiden kiinnostus viidennen puiteohjelman tarjoamia liikkuvuuden tukimuotoja kohtaan on valiokunnan saaman selvityksen mukaan vähentynyt lähes kaikissa Euroopan maissa. Suomessa kiinnostus on ollut jopa keskimääräistä vähäisempää, koska suomalaisille tutkijoille on tarjolla EU:n puiteohjelman lisäksi useita muitakin kanavia osallistua tutkijavaihtoon. Valiokunnan mielestä on kuitenkin tärkeää panostaa myös Euroopan unionin tasolla nykyistä enemmän tutkijakoulutukseen. Tarkoituksena on luoda uusia tukimuotoja, joilla pyritään erityisesti lisäämään Euroopan kiinnostavuutta kolmansien maiden tutkijoiden keskuudessa. Valiokunta pitää tarkoituksenmukaisena, että tutkijoiden liikkuvuuteen tarkoitettuja varoja voidaan käyttää joustavasti tutkijoiden yhteistyön syventämiseen silloin, kun se tutkimuksen laatutavoitteiden kannalta on tarkoituksenmukaista. Valiokunta kiinnittää huomiota myös siihen, että eurooppalaisten tutkimuslaitosten ja tutkimushankkeiden houkuttavuutta tulee lisätä, jotta näihin saadaan tutkijoita esimerkiksi nykyisistä hakijamaista ja Venäjältä. Valiokunta painottaa toimenpiteitä yhteishankkeiden ja verkostoitumisen lisäämiseksi, jolloin tutkijoille on nykyistä helpompaa osallistua tutkimustyöhön kotimaassaan. Tietoyhteiskuntateknologiat Valtioneuvoston kannanotossa tietoyhteiskuntateknologiat-prioriteettiin todetaan, että tietoyhteiskuntaa koskevassa tutkimuksessa tulisi aiempaa selvemmin ottaa lähtökohdaksi käyttäjien tarpeet ja teknologian helppokäyttöisyys. Valiokunta pitää lähtökohtaa oikeana. Valiokunta kiinnittää huomiota kuitenkin siihen, että tavoite käyttäjälähtöisyydestä on jäänyt suunnitelluissa toimissa liian vähälle huomiolle. Osio painottuu voimakkaasti teknisiin ratkaisuihin. Valiokunta korostaa sitä, että kehittämistyössä tulee ottaa huomioon muun muassa ihmisen kyky oppia. On tärkeää kehittää sellaisia teknologian muotoja, joilla kansalaiset voivat hallita informaatiovirtoja ja kääntää ne tiedoksi ja ymmärtämiseksi. Puiteohjelman hallinto Komission ehdotuksen tarkoituksena on yksinkertaistaa ja keventää sekä tehostaa puiteohjelman toimeenpanoa. Komissio suunnittelee tutkimusohjelmien hallinnon ulkoistamista erityises- 6

7 ti pk-yrityksiä ja tutkijoiden liikkuvuutta koskevissa osuuksissa sekä integroitujen projektien yhteydessä. Valiokunta yhtyy valtioneuvoston kantaan siinä, että ulkoistamisesta ei automaattisesti seuraa hyötyä nykyiseen käytäntöön verrattuna. Se ei myöskään kevennä hallintoa eikä kustannussäästöistä ole varmuutta. Valiokunta korostaa myös sitä, että läpinäkyvyys ja objektiivisuus on ensisijaisen tärkeää ja tämä saattaisi heikentyä ulkoistamisen myötä. Sen sijaan valiokunta pitää tärkeänä vähentää puiteohjelman vaatimaa hallinnointityötä. Lausunto Lausuntonaan sivistysvaliokunta kunnioittavasti ilmoittaa, että valiokunta yhtyy asiassa valtioneuvoston kantaan edellä esitetyin näkökohdin täydennettynä, ja esittää, että valtioneuvosto huolehtii ennakoinnin ja monitieteisten tutkimushankkeiden järjestämisestä tässä lausunnossa kuvatulla tavalla. Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2001 Asian ratkaisevaan käsittelyyn valiokunnassa ovat ottaneet osaa pj. vpj. jäs. Kaarina Dromberg /kok Jukka Gustafsson /sd Tapio Karjalainen /sd Tanja Karpela /kesk (osittain) Jyrki Katainen /kok (osittain) Inkeri Kerola /kesk Irina Krohn /vihr (osittain) Markku Markkula /kok (osittain) Margareta Pietikäinen /r vjäs. Osmo Puhakka /kesk Leena Rauhala /kd Säde Tahvanainen /sd Ilkka Taipale /sd Irja Tulonen /kok (osittain) Unto Valpas /vas Pia Viitanen /sd (osittain) Lauri Oinonen /kesk. Valiokunnan sihteerinä on toiminut valiokuntaneuvos Marjo Hakkila. 7