8. Luento Hyvä ja paha asenne toisiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8. Luento Hyvä ja paha asenne toisiin"

Transkriptio

1 8. Luento Hyvä ja paha asenne toisiin Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto:

2 Hyvä ja paha asenne toisiin Kateus vie kalatkin vedestä, sanotaan, mutta viekö aina? Onko kateus siis aina pahasta vai voisiko se olla rakentava motivaatiotekijä myös? Entä onko pyyteetön hyvyys toisia kohtaan pyyteellistä parempaa tai puhtaampaa? Ns. kultaista sääntöä (tee toisille sitä, mitä toivoisit näiden tekevän itsellesi, tai joku vastaava muotoilu) pidetään yleensä hyvänä perusasenteena, mutta onko sekään ongelmaton ja sopiiko kaikkiin tilanteisiin? Altruismin evolutiiviset edellytykset

3 Yhteisö Yhteisö koostuu ihmisistä, joilla on yhteinen päämäärä tai mielenkiinnon kohde Yhteisön toiminta on usein kaksisuuntaista ja sisältää antamisen ja saamisen periaatteen Hyvin toimiva yhteisö antaa jäsenilleen enemmän kuin jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi (lisäarvo)

4 Ryhmä Joukko ihmisiä voidaan määritellä ryhmäksi silloin, kun joukon jäsenet ovat tietoisia sekä omasta jäsenyydestään että siitä, keitä muita ryhmään kuuluu Ryhmä on myös joukkoa pysyvämpi, sillä jäsenet tietävät erossa ollessaankin kuuluvansa ryhmään Ryhmän toiminnan käynnistämisessä ja ylläpitämisessä on keskeistä ryhmän jäsenten välinen vuorovaikutus

5 Individualismi Individualismi eli yksilökeskeisyys on yksilölähtöinen ajatussuunta tai näkökulma erilaisiin asioihin Tieteissä metodologinen individualismi merkitsee sitä, että yksilöiden katsotaan olevan varsinaisia toimijoita eikä kollektiivien Individualismi on täten yhteiskuntatieteiden reduktiivinen osa Yhteiskuntafilosofiassa ja etenkin etiikassa individualismi usein sekoitetaan egoismiin, mikä on kuitenkin täysin eri asia

6 Individualismi ja yksilöoikeudet Usein sosiaalisissa suhteissa individualismi sekoitetaan myös isolationismiin Individualismi korostaa tällaisissa asioissa kuitenkin enemmän yksilön oikeuksia ja vapaata osallistumista tai osallistumatta jättämistä erilaisiin yhteisöihin Ihmisen yksilöllisten valintojen ja oikeuksien korostaminen, ihmisoikeudet, sananvapaus jne.

7 Kollektivismi Kollektivismi oli yhteisöllisyyttä, yhteisöllisyyslähtöisyyttä ja yhteisön korostamista yksilön kustannuksella Kollektivismi on ollut individualismin eli yksilökeskeisyyden vastakohta Ihminen on laumaeläin, ryhmien muodostaminen luonnollista Lisäarvo ravinnonhankinnassa, puolustautumisessa, lisääntymisessä ym. Evolutiivisesti järkevää

8 Kollektivismin ongelmia Onko ryhmään kuuluminen vapaaehtoista vai pakollista? Koheesion auktoriteetti (Jumala, valtio, isänmaa, aate, luokka, tavoite ym.) yleensä poissaoleva tai abstrakti => auktoriteettia käyttää tietty välittäjäryhmä, jolle yhteisö on ko. aseman antanut tai jonka se on ottanut => vallankäyttö Väkivalta ja vallan väärinkäyttö Milloin ja missä oloissa yksilön ja tämän etujen uhraaminen yhteisön hyväksi perusteltua tai oikeutettua?

9 Semioottinen näkökulma Yksilöt eivät synny tyhjään neitseelliseen tilanteeseen, vaan tiettyyn aikaan, paikkaan, yhteisöön ja kulttuuriin Tämä vaikuttaa heidän kehitykseensä laji- ja yksilösidonnaisten semioosien puitteissa Merkitykset muodostuvat kuitenkin jokaisessa yksilössä erikseen ja ainutlaatuisina, niinpä tilanteen, yhteisön ja kulttuurin tulkinnat myös yksilöllisiä Jo se, että tulkintaeroja on samankin yhteisön sisällä, osoittaa, että ne ovat lähtökohtaisesti yksilöllisiä ei yhteisöllisiä

10 Yksilö vai yhteisö? Hierarkiaero: subjektiivinen semioosi ja individualismi eivät sulje pois mahdollisuuksia muodostaa erilaisia ja eritasoisia ryhmiä, ensisijainen kollektivismi taas sulkee pois yksilöllisen valinnanvapauden => Semioottisen humanismin periaate: Ihmisten yksilöllisiä merkityksenmuodostumisprosesseja ja arvostuksia on syytä kunnioittaa kunhan ne eivät loukkaa muiden vastaavia => kultainen sääntö: Älä tee toiselle mitä et toivo itsellesi tehtävän.

11 Altruismi Altruismi (ransk. altruisme, lat. alter toinen ) tarkoittaa epäitsekästä toimintaa muiden auttamiseksi (vastakohta egoismi) Termin esitti ranskalainen filosofi Auguste Comte vuonna 1851, jolloin hän määritteli altruismin uhrautumiseksi muiden eduksi Etiikassa altruismin mukaan teon moraalisuus määritellään sen mukaan, tuottaako se hyvää muille, mutta se ei sinänsä määrittele sitä, millainen teko tuottaa toisille hyvää Hyvällä voidaan tarkoittaa mielihyvän lisäämistä ja kivun vähentämistä Toisaalta hyvä teko voidaan määritellä sellaiseksi, joka tuottaa myös muille onnellisuutta Altruismi on seurausetiikan haara, sillä siinä arvioidaan tekojen seurauksia vaikuttimien sijaan

12 Altruismin kritiikki Altruismin arvostelijat ovat kysyneet, että jos moraaliagentilla ei ole moraalista velvoitetta huolehtia omasta onnellisuudestaan, miksi kenelläkään muulla olisi velvollisuus huolehtia siitä Altruismin voidaan esittää olevan myös näennäistä Tällöin altruisti saa valta-aseman autettavaa kohtaan ja voi puolustaa tekojaan vetoamalla niiden moraaliseen ulottuvuuteen: eiväthän altruistiset teot voi olla väärin Altruisteilla on hyvä maine, ja voi olla hyödyllistä esittää jalomielisempää kuin on, sillä tavoin voi voittaa itselleen ystäviä ja lepyttää vihollisia

13 Altruismi ja mielihyvä Psykologisen egoismin mukaan ihminen käyttäytyy aina itsekkäästi riippumatta siitä, miltä teot saattavat näyttää Ihminen voi näennäisesti omistaa koko elämänsä muiden auttamiselle, mutta perimmäinen syy olisi silloinkin itsekäs Hän voi esimerkiksi saada altruistisista teoistaan mielihyvää, mikä olisi perimmäinen egoistinen motiivi Tutkimukset ovatkin osoittaneet, että altruistiset teot aktivoivat aivoissa samoja alueita kuin ruoka ja seksi Tekijän saama mielihyvä voi siten selittää ainakin osan altruismista

14 Altruismi ja uskonnot Altruismi esiintyy keskeisenä teemana monessa eri uskonnossa Kristinuskossa altruismi alkaa Jumalan rakkaudesta ihmisiä kohtaan ja kiteytyy lähimmäisenrakkauteen Buddhalaisuudessa esiintyy myös universaali altruistisuus Kristinuskoon verrattuna buddhalaisuus keskittyy enemmän kaikkeen olevaan verrattuna kristinuskon ihmiskeskeiseen rakkauteen Mahayana-buddhalaisuudessa tavoite on jopa viivyttää omaa pelastustaan toisten takia Altruismi ilmenee islamissa etenkin almuina, joita muslimit pitävät Jumalan säätämänä velvollisuutena

15 Altruismi ja evoluutio Evoluutiobiologiassa altruismi määritellään toiminnaksi, joka auttaa kohdetta mutta aiheuttaa toimijalle itselleen jonkinlaista haittaa Se tapahtuu yleensä, joskaan ei aina, saman lajin yksilöiden välillä Altruistista toimintaa on esimerkiksi se, kun mehiläinen pistää tunkeilijaa ja kuolee yhdyskuntansa puolesta Altruismi ja moraali eivät rajoitu täysin vain ihmisiin, vaikka ihmisillä ilmiö onkin ainutlaatuisen voimakas Esim. simpansseilla ja kapusiiniapinoilla on selvästi altruistisia käyttäytymismalleja

16 Altruismi ja ryhmävalinta Ajatuksen ryhmävalinnasta, jossa yksilö edistää altruistisella toiminnallaan ryhmän etua, esitti ensimmäisenä Charles Darwin Kirjassaan The Descent of Man, and Selection in Relation to Sex Darwin esitti altruismin olevan hyödyllistä ryhmälle, vaikka se ei olekaan kestävää yksilölle itselleen W. D. Hamilton näytti vuonna 1963, kuinka sukulaisvalinta, jossa perheenjäsenet kohtelevat toisiaan altruistisesti, voi kehittyä Robert Trivers osoitti taas vuonna 1971, miten vastavuoroiset altruistiset suhteet voivat kehittyä sellaistenkin yksilöiden välille, joilla ei ole sukulaisuussuhdetta, jopa lajirajoista välittämättä

17 Ryhmävalinnan kritiikki Ryhmävalinnan perusteena on se, että ne populaatiot, joiden yksilöillä on ryhmää hyödyttäviä geneettisiä taipumuksia, menestyvät ympäristössään muita populaatioita paremmin Altruistiset ryhmät voittaisivat itsekkäät ryhmät, jolloin altruistinen käytös voisi kehittyä Ryhmävalinnan suurin ongelma on se, että yksikin itsekäs vapaamatkustaja altruistisessa ryhmässä saa valintaedun muihin ryhmän jäseniin nähden, joten itsekkäät yksilöt valtaavat ryhmän vääjäämättä 1960-luvulla etenkin George C. Williams ja John Maynard Smith osoittivat, että ryhmävalinta on heikko evolutiivinen voima, eikä se siten voinut selittää altruismin esiintymistä Tätä päätelmää tukivat myös useat matemaattiset mallit

18 Vastavuoroinen altruismi Vastavuoroinen altruismi on altruismia, jonka motiivina on saada vastavuoroisesti apua toiselta yksilöltä Vastavuoroisen altruismin esitti terminä Robert Trivers artikkelissaan Evolution of Reciprocal Altruism vuonna 1971 Trivers ei määritellyt ryhmän yhteiseen hyötyyn johtavaa toimintaa, kuten yhteisiä saalistusretkiä, vastavuoroiseksi altruismiksi Hän asetti vastavuoroiselle altruismille ainakin kolme ehtoa: 1. ensiksikin toiminnan pitää auttaa saajaa, mutta aiheuttaa jonkinlaisia kustannuksia antajalle 2. toiseksi vastapalveluksen täytyy toteutua vasta viiveellä 3. kolmanneksi sen toteutumisessa pitää olla epävarmuutta Vastavuoroinen altruismi vaatii siis yksilöltä muistia, pysyviä suhteita ja vakautta

19 Kateus Mielentila, joka merkitsee yleensä toisen paremmuuden, menestyksen tai muun sellaisen aiheuttamaa vihan, alemmuuden, mitättömyyden, huonommuuden, kykenemättömyyden, syyllisyyden tai harminsekaisen pahansuopeuden tunnetta Kateudessa kyse ei ole useinkaan halusta saada itselle sitä, mitä toisella on, vaan toiselta pois se, mikä hänellä on Tätä "käänteistä kateutta" on ihmisen elämä täynnä hiekkalaatikolta työpaikkakiusaamiseen saakka Puhutaan myös venäläistyyppisestä (edellä kuvattu halu tuhota se, mikä toisella on) ja amerikkalaistyyppisestä "kilpailukateudesta" (jossa itse ryhdytään ponnistelemaan kaksin verroin, jotta saataisiin se, mikä toisellakin on)

20 Kateus ja itsetunto Kateuden katsotaan usein liittyvän itsetuntoon Itsetunnolla tarkoitetaan jäsentynyttä käsitystä omasta olemassaolosta sekä yksilön ja ympäristön välisen suhteen tasapainoa Kateellinen vertaa itseään ja havaitsee huonommuutta, joka häiritsee hänen omaa sosiaalista elämäänsä Itsetuntonsa vahvistamiseksi ihminen arvioi ja vertaa itseään, tavoitteitaan ja odotuksiaan ympäristön odotuksiin Itsetunnon kompensaatioyritykset voivat olla ylimitoitettuja ja pahimmoillaan johtaa narsismiin ja toisten halveksuntaan

21 Oikeudenmukaisuus Pidetään usein kateuden vastakohtana Oikeudenmukainen sallii muille hyviä asioita Hän ei halua muiden hyvää itselleen eikä sitä heiltä pois Oikeudenmukainen on myös automaattisesti heikomman puolella: hän pyrkii siihen, että kaikilla olisi samat lähtökohdat tavoitella haluamaansa Sen sijaan oikeudenmukainen ei vaadi kaikilta samaa eikä edellytä, että kaikille olisi annettava saman verran kaikkea

22 Välinpitämättömyys ja lojaalius Välinpitämättömyys on sitä, että sulkeutuu itseensä (vastakohta solidaariselle, joka ajattelee olevansa osa joukkoa) Välinpitämätön välittää vain itsestään ja vähät muista Perhe-elämässä tai työpaikallakin se voi olla yksi henkisen väkivallan muoto Välinpitämättömyys voi olla myös suojautumiskeino silloin, kun paineet kasvavat syystä tai toisesta liian suuriksi Lojaalinen on uskollinen, luotettava ja vilpitön ja usein myös leppoisa ja suvaitseva kanssaihmisiään kohtaan Lojaalius on lähellä solidaarisuuden käsitettä, jossa ajatellaan, että kuulumme kaikki yhteen ja siksi kaikkia pitää kohdella ihmismäisesti

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi

3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 3. käsky (26.9.): Pidä huolta itsestäsi ja elä omaa elämääsi Noin kymmenen käskyä Kaikki tiedämme 10 käskyä

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 28.10.2008 FM Jussi Tuovinen Identiteetin muodostuminen Geenit vai kulttuuri? Kehityspsykologia Muna vai kana? Yksilö vai yhteisö? Individualismi vai kollektivismi? Semioottinen humanismi?

Lisätiedot

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali

arkikielessä etiikka on lähes sama kuin moraali Etiikan teoriat Katse s. 133-149 etiikka = 1) moraalin ja moraalikäsitysten tutkimista 2) tavat perustella sitä, mikä on moraalisesti hyvää tai oikein ja pahaa tai väärin arkikielessä etiikka on lähes

Lisätiedot

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne

7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne 7. Luento 9.3. Hyvä ja paha tunne Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha tunne Pitäisikö

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Evoluutioekologia 26.10.2014 1

Evoluutioekologia 26.10.2014 1 Valinnan yksiköt Laji(sto)valinta Ryhmävalinta: Ominaisuudet kehittyvät, koska ne nostavat populaation selviytymistodennäköisyyttä Laji(sto)valinta -joillain rymillä on suurempi lajiutumistodennäköisyys

Lisätiedot

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR

ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR ETIIKKA ERI KIRKOISSA IR Kristinuskon mukaan niin sanottu kristillinen etiikka on yleispätevä etiikka. Tämä ei tarkoita sitä, että olisi olemassa joku tietty kristinuskoon pohjautuva etiikka. Kristillisen

Lisätiedot

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007

Etiikka. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Etiikka Hämeen päihdehuollon kuntayhtymä Kehittämispäivä 30.11.2007 Wittgensteinin määritelmät etiikalle Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on hyvää. Etiikka on tutkimusta siitä, mikä on arvokasta. Etiikka

Lisätiedot

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö

Omatunto kolkuttaa. Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Muoto ja sisältö: periaatteet ja käytäntö Omatunto kolkuttaa Jumalan, äidin vai tasavallan presidentin ääni? Jokaisella meillä on omatunto. Omalla tunnolla tarkoitetaan ihmisen sisäistä tajua oikeasta ja väärästä. Se on lähtöisin Jumalasta, vaikkei

Lisätiedot

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN

KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN KOEKYSYMYKSIÄ IKI 7 -OPPIKIRJAN SISÄLTÖIHIN Sisällysluettelo I Usko Vakaumus Uskonto... 2 Käsitteiden määrittely... 2 Käsitteiden soveltaminen... 2 Kappalekohtaiset pienet esseetehtävät... 2 Laajemmat,

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI 7.6.16 Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Tohtorikoulutettava, Varhaiserityiskasvatuksen

Lisätiedot

Eettisten teorioiden tasot

Eettisten teorioiden tasot Eettisten teorioiden tasot ETENE 7.12.2010 Olli Loukola Käytännöllinen filosofia, Politiikan & talouden tutkimuksen laitos, Helsingin yliopisto 1 MORAALIN OSA-ALUEET eli moraali sosiaalisena instituutiona

Lisätiedot

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila

Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan. Matti Jutila Ihmisoikeudet haltuun nuorisotyössä: Oikeuksilla syrjintää vastaan Matti Jutila #ihmisoikeudet #nuorisotyö @ihmisoikeus @JutilaMatti Tarjolla tänään o Mitä oikeuksia puolustamme, kun vastustamme vihapuhetta?

Lisätiedot

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen

Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Evolutiivisesti stabiilin strategian oppiminen Janne Laitonen 8.10.2008 Maynard Smith: s. 54-60 Johdanto Käytös voi usein olla opittua perityn sijasta Tyypillistä käytöksen muuttuminen ja riippuvuus aikaisemmista

Lisätiedot

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia?

MITÄ ARVOT OVAT? Perustuvatko arvot tunteisiin, tietoon, tehokkuuteen, demokratiaan vai päämäärään? Ovatko arvot ominaisuuksia? MITÄ ARVOT OVAT? Esimerkiksi: Mikä on hyvää? Onko hyvää se, mikä tuntuu hyvältä? minkä joku (auktoriteetti) sanoo olevan hyvää? minkä hyvyydestä suurin osa on samaa mieltä? mikä toimii hyvin (tai sopii

Lisätiedot

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016

Miksi tarvitaan eettistä keskustelua. Markku Lehto 28.1.2016 Miksi tarvitaan eettistä keskustelua Markku Lehto 28.1.2016 Tausta» Eettisen ajattelun taustalla on» Biologinen pohjaviritys» Kulttuurin arvoväritys» Sosialisaatioprosessin mankelointi Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Arvojen tunnistaminen

Arvojen tunnistaminen Arvojen tunnistaminen Viikko 2 Arvojen tunnistamisen neljä ilmansuuntaa ovat työ, ihmissuhteet, vapaa-aika, terveys. Näiden isojen otsakkeiden alle alat jäsentää tarkentavia huomioita. Arvoja ei voi tunnistaa

Lisätiedot

6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus

6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus 6. Luento 2.3. Hyvä ja paha aktiivisuus Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Muurahainen ja heinäsirkka

Lisätiedot

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha?

Paha ihminen. Miten ihmisestä tulee paha? Paha ihminen Miten ihmisestä tulee paha? Luennoitsijasta Veijo Fiskaali VTM: Käytännöllinen filosofia FM: Uskontotiede Tohtoriopiskelija Tietokirjailija: Itsetuhoinen uskonto, Huomioita uskonnollisesta

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Johdatus moraalifilosofiseen ajatteluun Luento 2. Farmasian tdk. 1.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi http://blogs.helsinki.fi/amoneuvo Lyhyt katsaus kurssin sisältöihin

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15

RAKKAUS. Filosofiaa tunteista. Saturday, January 31, 15 RAKKAUS Filosofiaa tunteista RAKASTAMISEN TAPOJA Rakastaa herkkuja Rakastaa jonkin tekemisestä Rakastaa lemmikkiä Rakastaa puolisoa Rakastaa lasta Rakastaa ystäväänsä MITÄ RAKKAUS ON? Rakkaus tunteena

Lisätiedot

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308)

4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 4. Johannes Duns Scotus (k. 1308) 57 Elämä Skotlannista fransiskaani, opiskeli Oxfordissa ja Pariisissa opetti pari vuotta Pariisissa ja vähän aikaa Kölnissä doctor subtilis (terävä/hienosyinen opettaja)

Lisätiedot

Miksi epäitsekkyys kannattaa? Altruismin evolutiivinen kehittyminen

Miksi epäitsekkyys kannattaa? Altruismin evolutiivinen kehittyminen Miksi epäitsekkyys kannattaa? Altruismin evolutiivinen kehittyminen Aune Anttila 160678 Pro gradu -tutkielma Filosofia 1.2.2013 Itä-Suomen yliopisto Tiivistelmä ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO Tiedekunta Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015

Rakkaus ja suvaitsevaisuus. Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus ja suvaitsevaisuus Pentti Tuominen 27.9.2015 Rakkaus Suvaitsevaisuus Gnostilainen etiikka Hyvän ja pahan problematiikka Elämän tarkoituksen mysteeri Rakkaus Rakkauden nelijako (Platon): Storge

Lisätiedot

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen

Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa. Tommi Lehtonen Arvot ja etiikka maakuntauudistuksessa Tommi Lehtonen 2.2.2018 Jeremy Bentham (1748 1832) Yhteiskunnan tehtävä on lisätä onnellisuutta ja vähentää kärsimystä. 2.2.2018 2 John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria

Lisätiedot

Miten tehdään paha ihminen?

Miten tehdään paha ihminen? Miten tehdään paha ihminen? Lauma Ihminen on laumaeläin ja sen aivot toimivat siihen sopivalla tavalla Reviiri Ihminen innokkaasti puolustaa reviiriään Voima osoittaa lisääntymiskykyisimmän yksilön Nuoruus

Lisätiedot

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI

AHOT-TYÖPAJA JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI AHOT-TYÖPAJA 7.2.2012 JOENSUU-KUOPIO-MIKKELI YTM (sosiaalipsykologi), FK (biokemisti), yhteisötyönohjaaja, NLP master (käytännön vuorovaikutus) PALAUTEKOKEMUS Palautepalvelu: hakemukset ja ansioluettelot

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM:

T:mi Oivallus, Maj-Lis Kartano, Museokatu 42 A Helsinki GSM: DIABETESHOITAJIEN VALTAKUNNALLISET KOULUTUSPÄIVÄT 11.4.2019 OMAN PERSOONAN KÄYTTÖ AMMATISSA Maj-Lis Kartano Psykoterapeutti, ryhmäpsykoanalyytikko Ryhmäpsykoterapian kouluttaja, esh-kätilö KOHDATTAVANA

Lisätiedot

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat

Valppaat vanhemmat. Valppaat vanhemmat Voit tulostaa pelin kopiopaperille. Leikkaa ja liimaa kortit sitten kartongille tai pahville. Kontaktimuovilla tai laminaatilla saat korteista kestävämmät. Jos tulostimesi ottaa vastaan paksumpaa paperia

Lisätiedot

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät

Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys. Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät Toimintamahdollisuuksien etiikka ja henkilökohtaisen avun merkitys Simo Vehmas Henkilökohtaisen avun päivät 21.9.2010 Poliittinen filosofia Pyrkimyksenä hahmottaa parhain tapa järjestää ihmisyhteisöjen

Lisätiedot

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL

Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL Coimisiún na Scrúduithe Stáit State Examinations Commission LEAVING CERTIFICATE 2010 MARKING SCHEME FINNISH HIGHER LEVEL 1 VASTAUKSET I Tehtävä: (30p) Vastaa kaikkiin kysymyksiin. Selitä omin sanoin seuraavat

Lisätiedot

Laskelmointia mielen evoluutiosta

Laskelmointia mielen evoluutiosta VIRPI KAUKO Laskelmointia mielen evoluutiosta ihmisen ja muiden eläinten yhteistyö- ja kilpailustrategioiden, sukulaisaltruismin yms. vuorovaikutusten tarkastelua luonnonvalinnan kannalta [SKEPSIS RY:N

Lisätiedot

Al-Anon toiminta Suomessa

Al-Anon toiminta Suomessa Al-Anon toiminta Suomessa 1 Miksi Al-Anonia tarvitaan? Juovan ihmisen käyttäytymismuutokset vaikuttavat jokaiseen hänen kanssaan pitempään elävän ihmisen tunne-elämään hämmentävästi Elämässä on jatkuvaa

Lisätiedot

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite

Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Etiikan 3. luento Etiikan tutkimus jatkuu, hyvän käsite Alkuperäiset diat: TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori (ma), teologinen etiikka ja sosiaalietiikka Täydennykset ja muokkaus sl 2016: TT, dos. Ville

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

TT Panu Pihkala,

TT Panu Pihkala, TT Panu Pihkala, 23.4.2018 Ihmisillä on runsaasti erilaisia vaikeita tunteita ympäristötuhoihin liittyen Osa ihmisistä kokee jopa psykofyysisiä oireita, kun kohtaa huonoja ympäristöuutisia: päänsärkyä,

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

Arvot ja etiikka auttamisammateissa

Arvot ja etiikka auttamisammateissa Arvot ja etiikka auttamisammateissa 6.2.2014 1 Arvot Taloudelliset arvot Tehokkuus, taloudellisuus, nopeus, edullisuus Esteettiset arvot Kauneus, miellyttävyys, innostavuus Moraaliset arvot Hyvyys, oikeudenmukaisuus,

Lisätiedot

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro

Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,

Lisätiedot

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena.

Mikkelissä islamin opetus järjestetään keskitetysti ja yhdysluokkaopetuksena. 13.4.6 Uskonto Islam Tässä oppimääräkuvauksessa tarkennetaan kaikille yhteisiä uskonnon sisältöjä. Paikalliset opetussuunnitelmat laaditaan uskonnon yhteisten tavoitteiden ja sisältökuvausten sekä eri

Lisätiedot

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987

Luento 10. Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Luento 10 Neljä moraalia määrittävää piirrettä & Moraaliteorioiden arvioinnin standardit & Analyyttisen etiikan peruskysymykset Moraalia määrittävät piirteet Timo Airaksinen: Moraalifilosofia, 1987 Kun

Lisätiedot

Lyhyet kurssikuvaukset

Lyhyet kurssikuvaukset Uskonto, evankelis-luterilainen Pakolliset 1-2, syventävät 3-6, soveltava 7 Kurssit suositellaan suoritettavaksi numerojärjestyksessä. UE01 Uskonto ilmiönä kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin jäljillä

Lisätiedot

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse?

Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Mistä tutkimusten eettisessä ennakkoarvioinnissa on kyse? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu

Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Harjoite 2: Oman kilpailuvireen ja kilpailujännityksen tarkastelu Tavoitteet 30-60 minuuttia, käy kotitehtäväksi Harjoituslomake ja kynä Aiempien valmistautumiseen liittyvien harjoitteiden lomakkeet Harjoitteen

Lisätiedot

Noin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Noin kymmenen käskyä Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Noin kymmenen käskyä 12.9.-28.11.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 11.(?) käsky (28.11.): Älä rajoitu näihin käskyihin, vaan mieti, mitä kaikkea muuta tarvitaan... Luentosarjan

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio

Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä Kuopio Kehitysvammahuollon yhteistyöpäivä 15.3.2018 Kuopio Ajattelutavan muutos Laitoskeskeinen tapa hoitaa kehitysvammaisten ihmisten asiat on muuttunut osallisuuden tukemiseksi Vammaisten ihmisten eristämistä

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

Islam & Hyvinvoin ti. LK Anas Hajjar Vantaan terveyskeskus Suomen Islamilaisen neuvoston pj. Helsinki Abdirazak Sugulle Mohamed

Islam & Hyvinvoin ti. LK Anas Hajjar Vantaan terveyskeskus Suomen Islamilaisen neuvoston pj. Helsinki Abdirazak Sugulle Mohamed Islam & Hyvinvoin ti LK Anas Hajjar Vantaan terveyskeskus Suomen Islamilaisen neuvoston pj. Helsinki10.3.2009 Islam Rauha. Alistuminen yhdelle ainoalle Jumalalle. Suunta / Koko elämän laki: Sisältää sekä

Lisätiedot

10. Luento Hyvä ja paha elämä

10. Luento Hyvä ja paha elämä 10. Luento 30.3. Hyvä ja paha elämä Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha elämä Filosofian

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla?

Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Eettinen ennakkoarviointi Mitä se on ja mitä se voisi olla? Helena Siipi Turku Institute for Advanced Studies (TIAS) ja Filosofian oppiaine Turun yliopisto Sidonnaisuudet Työ: Turun yliopisto Turku Institute

Lisätiedot

4. Luento 9.2. Hyvä ja paha ravinto. Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen

4. Luento 9.2. Hyvä ja paha ravinto. Hyvä ja paha Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen 4. Luento 9.2. Hyvä ja paha ravinto Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Aineisto-osoite Materiaali on paikassa http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Tuo

Lisätiedot

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet

Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet Pyhiinvaeltajan matkaopas Osa 3, aihe 1 Asenteet Nämä luennot ovat mukailtuja lyhennelmiä ja pohjautuvat MLM-kursseihin, joiden aiheet on saatu Raamatun ohjeista ja esimerkeistä, ja tässä esityksessä ne

Lisätiedot

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio

Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio Miten voin itse vaikuttaa työhyvinvointiin? Päivi Rautio 8.10.2010 ARVOT JA IHANTEET Mikä on minun mielestäni itseni arvo? TUNNE-ELÄMÄN TARPEET Ihmisellä on kaksi tunne-elämän perustarvetta rakastaa ja

Lisätiedot

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia)

USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) USKONTO 7. ja 8. luokka ( 7. vuosiluokalla 1½ viikkotuntia ja 8. luokalla ½ viikkotuntia) TAVOITTEET tapoihimme, lakeihimme jne. ymmärtää, että erilaiset uskonnot muissa kulttuureissa määrittävät niiden

Lisätiedot

Rotary Matti Piispanen

Rotary Matti Piispanen Työn etiikan eräs yhteiskunnallinen määrite teetkö työsi asiakkaan tarpeen poistamiseksi ja siten vapauttaaksesi hänet tarpeen aiheuttamasta riippuvuudesta samalla myös tehden oman työsi loppuun ja tarpeettomaksi

Lisätiedot

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit.

Sinnikkyys. Teet paljon töitä saattaaksesi loppuun sen, minkä aloitit. Urheus Olet rohkea henkilö, joka ei peräänny uhkien, haasteiden, vaikeuksien tai kivun edessä. Puhut sen puolesta, mikä on oikein, vaikka kohtaisit vastustusta. Toimit vakaumuksesi mukaan. 1 Sinnikkyys

Lisätiedot

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen

Hgin työväenopisto FM Jussi Tuovinen Hgin työväenopisto 4.11.2008 FM Jussi Tuovinen Moraalin ja etiikan lähde? Egoismia vai altruismia? Luontoa vai kulttuuria? Absoluuttista vai suhteellista? Yksilöllistä vai yhteisöllistä? Egoismin ja altruismin

Lisätiedot

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet

Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet Etiikan 2. luento Etiikan tutkimus ja käsitteet TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Systemaattisen teologian osasto 4.11.2014 1 Ohjelma (ma, to, pe 12-14 PII)

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

CoCare yhteistyö hoivassa

CoCare yhteistyö hoivassa CoCare yhteistyö hoivassa Merkitysjärjestelmät, mahdollisuudet, haasteet 2014 2018 Projektin johtaja: prof. Anne Birgitta Pessi Rahoittaja: Suomen Akatemia Millaisessa Suomessa elämme? Arvomme! Suomalaiset

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi

Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole. Väestöliitto Perheaikaa.fi Nettiluento - Mitä aggressio on ja mitä se ei ole Väestöliitto Perheaikaa.fi 17.3.2016 Mika Lehtonen Psykiatrinen sairaanhoitaja Psykoterapeutti Seksuaaliterapeutti Aggressiokasvattaja (Aggression portaat-malli)

Lisätiedot

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset

Suhdetyö. Vertikaaliset suhteet aikuiset. Vaakasuuntaiset suhteet lapset Suhdetyö Vertikaaliset suhteet aikuiset Vaakasuuntaiset suhteet lapset Muutamia käsitteitä Syrjintä Halventaminen Kiusaaminen Ahdistelu Yhdenvertaisen kohtelun suunnitelma Edistä lasten yhdenmukaisia oikeuksia

Lisätiedot

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta

1. Uskon puolustus. Jyväskylän Vapaaseurakunta 1. Uskon puolustus Jyväskylän Vapaaseurakunta 2. Sisältö Klo 12-13.30 Timo K: 1) Katsaus ateismiin ja uusateismiin 2) Mitä meiltä kysytään? Mitä vastamme kysymyksiin? *Miksi on kärsimystä, jos Jumala on

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily

KOSKETUS. -tunteiden tulkki. Pirkko Säily KOSKETUS -tunteiden tulkki Pirkko Säily Sana koskettaa merkitsee fyysisen kontaktin luomista tai tunteisiin vetoamista Kosketuksessa on aina kyseessä vuorovaikutustapahtuma, jossa on vähintään kaksi osa

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta

Kristus-keskeinen elämä. Osa 4: Majakka-ilta Kristus-keskeinen elämä Osa 4: Majakka-ilta 17.10.2009 Antti.Ronkainen@majakka.net Room. 8:29 (KR92) Ne, jotka hän edeltäkäsin on valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi, niin

Lisätiedot

Onko ihminen luontojaan itsekäs? Frans de Waalin käsitys moraalin evoluutiosta ja veneer-teoria

Onko ihminen luontojaan itsekäs? Frans de Waalin käsitys moraalin evoluutiosta ja veneer-teoria Onko ihminen luontojaan itsekäs? Frans de Waalin käsitys moraalin evoluutiosta ja veneer-teoria Oulun yliopisto Historiatieteet Tieteiden ja aatteiden historia Pro gradu -tutkielma 31.01.2019 Teijo Sikkilä

Lisätiedot

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * *

FRA. Ihmisten oikeus asua itsenäisesti. Suomen tapaustutkimus raportti *** *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS * * *** FRA * * *** EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Ihmisten oikeus asua itsenäisesti Suomen tapaustutkimus raportti Sisältö Sivu dlfra... EUROPEAN UNION AGENCY FOR FUNDAMENTAL RIGHTS Johdanto

Lisätiedot

Altrui = muiden, muiden ihmisten italiaksi C. halusi luoda positivismista ihmiskunnan sekulaarin uskomusjärjestelmän Aluksi altruismi yhdistyi

Altrui = muiden, muiden ihmisten italiaksi C. halusi luoda positivismista ihmiskunnan sekulaarin uskomusjärjestelmän Aluksi altruismi yhdistyi Altrui = muiden, muiden ihmisten italiaksi C. halusi luoda positivismista ihmiskunnan sekulaarin uskomusjärjestelmän Aluksi altruismi yhdistyi empatiaan eli myötätuntoiseen eläytymiseen toisen ihmisen

Lisätiedot

HUIPPUUNSA HIOTUT VUOROVAIKUTUSTAIDOT. Pauliina Avola

HUIPPUUNSA HIOTUT VUOROVAIKUTUSTAIDOT. Pauliina Avola HUIPPUUNSA HIOTUT VUOROVAIKUTUSTAIDOT Pauliina Avola Pauliina Avola Yrittäjänä 6 vuotta Pro-Energy Valmennustalo Valo Elämäntaidot Positive Education Oy Aikaisempi työhistoria Voimistelun ammattivalmentaja

Lisätiedot

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen

9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen 9. Luento 23.3. Hyvä ja paha asenne itseen Hyvä ja paha 19.1.-30.3.2011 Helsingin suomenkielinen työväenopisto FM Jussi Tuovinen Luentoaineisto: http://opi.opisto.hel.fi/yleisluennot/ Hyvä ja paha asenne

Lisätiedot

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE

ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE UE ARVIOININ TUKITAULUKKO VUOSILUOKILLE 7.-9. UE ARVIOINTITAULUKKO 7.lk. UE 7. luokka arvioitavat Oman osaaminen T1, T2, T4, T5, T10 arvosanalle 5 ohuksen avulla. arvosanalle 6: osa tavoitteista toteutuu.

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin Luento 17.5.2017 VR - Matkakumppanit Jaana Ahtonen-Huuskonen / DIALOGO www.dialogo.fi Luennon aiheita: Itsensä johtaminen Vahvuuksien tunnistaminen

Lisätiedot

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO

Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät. Evankelisluterilainen uskonto 7.11 USKONTO 7.11 USKONTO Kaikki uskontosidonnaiset ryhmät Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä.

Lisätiedot

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa

YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ. Rahasta! Jenni Selosmaa YTYÄ rahasta Rahan arvo 1. Arvojen viitekehys o Arvokartta o Arvot lyhyesti o Henkilökohtainen arvokartta o Naiset ja miehet arvokartalla o Raha-asiat arvokartalle! o Leijonan

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS

1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS Tietoteoria klassinen tiedonmääritelmä tietoa on 1. HYVIN PERUSTELTU 2. TOSI 3. USKOMUS esim. väitteeni Ulkona sataa on tietoa joss: 1. Minulla on perusteluja sille (Olen katsonut ulos) 2. Se on tosi (Ulkona

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi

ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012. Anne Hyvén Työpsykologi ONNELLISUUS TYÖSSÄ? HENRY Foorumi 2012 Anne Hyvén Työpsykologi Esityksen kysymyksiä Mitä on onnellisuus? Onko työllä yhteyttä onnellisuuteen? Miksi emme usko aistejamme työn onnellisuudesta? Miksi vaivautua

Lisätiedot