Kimmo Heinosen ym. valtuustoaloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi

Transkriptio

1 Kulttuurilautakunta Kimmo Heinosen ym. valtuustoaloite sisäilmaongelman osaratkaisuksi KULA 35 valmiselijat/lisätiedot: Päivi-Linnea Parviainen, kulttuuritoimenjohtaja puh Kaupunginkanslia pyytää kulttuurilautakunnan, teknisen lautakunnan sekä kasvatus- ja opetustoimen lausuntoa Kimmo Heinosen ym. valtuustoaloitteesta koskien sisäilmaongelman osaratkaisua. Aloite: Ehdotamme että Lappeenrannan sisäilmaongelmaisia kouluja ja päiväkoteja korjataan kaupunginorkesterin tukemisen vähentämisestä saaduilla varoilla. Tämä saatu säästö kohdennetaan kasvatus- ja opetuslautakunnan määrittelemiin sisäilmaongelmista kärsivien kohteiden korjaamiseen, joita ei ole jo määritelty taloussuunnielmassa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tasalyhyisenä lainana jonka maksuaika on 30 vuotta ja maksuerä euroa. Esimerkiksi lainan koron ollessa 3,2% investointeja voidaan tehdä noin 11,4 miljoonalla eurolla. Ongelman kuvaus Lappeenrannassa on havaittu lukuisia sisäongelmia eri koulu- ja päiväkotirakennuksissa, esimerkiksi Lauritsalan alakoulussa, Mäntylän päiväkodissa ja Armilan u-koulussa. Väistötiloja tarvitaan 2013 mm. Martikanpellon koulua, Mäntylän koulua ja Pallon päiväkotia varten. Rakennuskannan huonon kunnon ottaen huomioon, on todennäköistä että uusia ongelmia ilmenee myös lähitulevaisuudessa. Sisäilmaongelmat saattavat aiheuttaa työpaikalla työntekijöiden oireilua ja työperäisiä sairauksia, jotka lisäävät sairauspoissaoloja ja pahimmillaan johtavat jopa työkyvyn menettämiseen. Sisäilman laatu vaikuttaa työntekijöiden työ- ja toimintakykyyn oireilun aiheuttajana sekä myös viihtyvyystekijänä. Sisäilmaongelmat vähentävät merkittävästi myös tuottavuutta. Sisäilmaongelmat, vaikuttavat koko työyhteisön toimintaan, koska ne voivat aiheuttaa tai pahentaa ennestään olemassa olevia työyhteistön jännitteitä.

2 Koulujen sisäilma vaikuttaa opettajien ja muun henkilökunnan terveyteen ja viihtyvyyteen. Huonoimmaksi työolosuhdetekijäksi opettajat ovat arvioineet fyysisen työympäristön, joka sisältää myös sisäilmaongelmat. Sisäilmaongelmat vievät merkittävästi resursseja opetustoiminnasta muihin tehtäviin. Epämääräinen sisäilmaongelma voi hallitsemattomana aiheutaa koko lukuvuoden pahasti sekoittavan häiriön. On myös raportoitu, että oppilaat ovat sitä väsyneempiä ja levottomampia mitä huonompi sisäilman laatu on. Toisaalta koulurakennuksen hyvä kunto ja ilmanvaihdon toimivuus voivat parhaimmillaan tukea opetustoimintaa luoden viihtyisän ja turvallisen työympäristön. Vakavasti sairastuneet voivat saada oireita myös muissa rakennuksissa, kuin mistä altistus on peräisin. He voivat lisäksi herkistyä esimerkiksi hajuille ja kemikaaleille. Huono sisäilma voi aiheuttaa mm. seuraavia oireita: silmien ärsytysoireet ja kutina, nuha, yskä, kurkun karheus ja äänen käheys, hengenahdistus, poikkeuksellinen väsymys, lämpöily, kuumeinen oli, pahoinvointi, pitkittyneet infektiot; flunssat, poskiontelo- ja keuhkoputkentulehdukset, lapsilla korvatulehdukset ja infektio-oireet, nivelsärky, huimaus, astma, allerginen nuha, silmätulehdukset, allerginen alveoliitti eli homepölykeuhko, jne. Vaikka huonon sisäilman aiheuttavat ongelmat aiheutuvat pääasiassa inhimillistä kärsimystä, niin ei sovi väheksyä ongelman aiheuttamia taloudellisia merkityksiä. Lasten ja työntekijöiden sairauksista johtuneet poissaolot, sairauksien hoitaminen, tilapäisjärjestelyt ja tuottavuuden lasku aiheuttavat myös merkittäviä taloudellisia menetyksiä kaupungille. Mitä nopeammin ongelmat ratkaistaan, sitä vähemmän niistä kertyy inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia rasitteita kaupungille. Parhaimmillaan sisäilmaongelmat uhkaavat koko lähikoulurakennetta jos rakennukset päästetään remontointikelvottomaan kuntoon. Homeiset päiväkodit ja koulut vähentävät myös Lappeenrannan houkuttelevuutta lapsiperheiden osalta. Rahoitus Lappeenrannan kaupungin taloudellinen tilanne käyttää huolestuttavalta, alustavan tilinpäätöksen mukaan viime vuoden tulos oli melkein kuusi miljoonaa euroa alijäämäinen. Aiemmin on luotettu siihen että talous alkaa kasvaa ja talouden tasapaino ratkeaa itsekseen. Kuitenkaan tätä maagista talouskasvua ei ole näkyvissä, vaan yleinen taloudellinen tilanne tulee todennäköisesti olemaan heikko vielä pitemmän ajan. Loistavasta itärajan läheisestä sijainnista ja kasvavasta ostosmatkailusta huolimatta taloutemme ei ole ollut vuosiin tasapainoinen. Tulevaisuuden lisähaasteina ovat vielä investoinnit, joita tarvitaan rapistuvan rakennuskannan ja

3 infrastruktuurin korjaamiseksi. Koska emme voi velkaantua enää loputtomasti ja veronkorotusten määräkin on rajallinen, on päätettävä mihin sijoitamme niukat resurssimme mahdollisimman tuottavasti. Ikävä kyllä se tarkoittaa, että rahan käytössä vallitsee vastakkainasettelun aika, jolloin päätöstentekijöiden on priorisoitava rahan käytön kohteet. Sisäilmaongelmia ei saada ratkaistua vain veroja korottamalla ilman että samaan aikaan myös leikkaamme jostakin. Pelkkä lisävelanotto taas on moraalisesti arveluttavaa jälkipolviemme joutuessa maksamaan laskuamme johtuen kyvyttömyydestämme tehdä vaikeita päätöksiä. Mielestämme kaupunginorkesteri ei ole kaupunkilaisten kannalta sellainen välttämätön peruspalvelu, jota meidän kannattaisi tässä vaikeassa tilanteessa tukea nykyisessä määrin. Kaupunginorkesteri on sinänsä kannatettava kulttuuripalvelu, mutta on selvää että siihen panostetut rahat ovat jostain paljon tärkeämmästä pois: kuten sisäilmaongelmien korjaamisesta. Puhdas hengitysilma kouluissa ja päiväkodeissa on elintärkeää jokapäiväisen elämämme kannalta, kaupunginorkesteri taas ei ole. Kulttuuria ei saa tehdä lasten terveyden kustannuksella! Vaikka yleensä väitetään ettei kulttuurille voitaisi antaa rahamääräistä arvoa, niin todellisuudessa budjetin teko on kuitenkin nollasummapeliä. Vuoden 2013 talousarviossa kaupunginorkesterin osalta toimintakatteeksi arvioidaan euroa. Orkesteri saa valtiolta tukea vuodessa. Eli suoraan laskettuna orkesterin nettokustannukset ovat vuoteen. Tällä rahalla saisimme merkittävän parannuksen kaupungin sisätilaongelman ratkaisuun. Ehdotamme että kaupunginorkesteri lopetetaan kaupungin omana toimintona kuluvan valtuustokauden loppuun mennessä, jonka jälkeen orkesterin toimijat voivat muodostaa halutessaan yksityisen yhtiön. Samalla nykymuotoinen rahallinen tuki lopetetaan. Tällöin orkesteri voi jatkaa toimintaansa markkinaehtoisesti ja kerätä toimintaansa tarvittavat pääomat käyttäjiltä, sponsoreilta ja muilta yhteistyökumppaneilta sekä hakea valtion tukea. Orkesterin toiminnan jatkuvuuden tukemiseksi orkesteria voidaan tukea antamalla sopivat toimitat sen käyttöön ilmaiseksi ja vähäistä rahallista tukea, siten ettei aloitteen sisäilmaongelmien korjaaminen vaarannu. Rahojen kohdentaminen Kaupunginorkesterin tukemisesta säästetyistä rahoista sijoitetaan euroa vuodessa kasvatus- ja opetuslautakunnan

4 määrittelemiin sisäilmaongelmista kärsivien kohteiden korjaamiseen joita ei ole jo määritelty taloussuunnitelmassa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi tasalyhenteisenä lainana jonka maksuaika on 30 vuotta. Esimerkiksi lainan koron ollessa 3,2% investointeja voidaan tehdä noin 11,4 miljoonaa euroa. Ylijäävä määräraha jätetään korkovaraukseksi, josta osa voitaisiin käyttää yhtiömuotoisen orkesterin tukemiseksi korkokannan salliessa. Lappeenrannassa Kimmo Heinonen Pekka Peräkylä Ari Hooman Jari Nalli Markku Papinniemi Lähteet: Saarela Marjaana, Kähkönen Erkki, Välimäki Kai, Reijula Kari (2005). Koulujen sisäilma ja työpaikkaselvitys. Uudenmaan aluetyöterveyslaitos, Helsingin kaupunki, Työterveyslaitos Sisäilmaopas. Allergia- ja Astmaliitto ry ja Hengitysliitto ry Asiaa on käsitelty kulttuurilautakunnassa , ja lautakunta palautti asian uudelleen valmisteltavaksi. (PLP) kutoj Lautakunta antaa Kimmo Heinosen ym. valtuustoaloitteeseen seuraavan lausunnon: Lappeenrannan kaupunginorkesteri järjestää vuosittain noin 40 konserttia vakiintuneissa esiintymispaikoissaan, sekä kouluilla, kirjastossa ja työpaikoilla. Kaupunginorkesteri tuo kaupungille runsaasti valtakunnallista näkyvyyttä säestäessään Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen finaalissa, sekä radioitujen konserttien, konserttimatkojen ja levytysten myötä. Kaupunginorkesteri tekee merkittävää työtä kulttuurikasvattajana järjestämällä lasten- ja koululaiskonsertteja. Lappeenranta on maakunnan keskuskaupunki, jolta edellytetään rikasta ja monipuolista kulttuurielämää: orkesterilla on vakiintunut, merkittävä ja näkyvä tehtävä osana kaupungin kulttuuritoimen palveluita, ja orkesteri on yksi kaupungin vetovoimatekijöistä. Lappeenrannan kaupunginorkesteri saa toimintaansa valtionosuuden, jonka osuus vuonna 2012 oli 38,09 % ( euroa) orkesterin budjetista. Muita tuloja orkesteri hankki tämän

5 lisäksi yhteensä euroa. Kaupungin osuus oli 53,10 % ( euroa). Valtionosuuden saamisen edellytyksenä on, että kaupunki tai kunta on orkesterin ylläpitäjä. Orkesteritoiminnan kehittämistyössä painotetaan Saimaa Sinfonietta yhteistyötä, ja Etelä-Karjalan maakuntarahasto sekä Etelä-Savon maakuntarahasto ovat myöntäneet Saimaa Sinfoniettan kehittämiseen merkittävän tuen seuraaviksi kolmeksi vuodeksi yhteistyöhön Mikkelin kaupunginorkesterin kanssa. Valtuustoaloitteessa koulujen ja päiväkotien sisäilmaongelmien osaratkaisuksi esitetty kaupunginorkesterin lakkauttaminen merkitsisi orkesterin konsertti- ja muun toiminnan sekä Lappeenrannan valtakunnallisten laulukilpailujen loppumista, ja 24 kaupungin vakituisen työntekijän irtisanomista. Kulttuurilautakunta esittää, että sisäilmaongelmiin etsittäisiin rahoitusta muualta kuin kaupunginorkesterin lakkauttamisesta. kula Hyväksyttiin.