LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA. - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA. - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus

2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto Loimaan seutukunnan kehitys ja tulevaisuus tilastojen valossa Yleiskatsaus seutukunnan kehitykseen 2000-luvulla Elinkeinorakenteen kehitys Strateginen toimintaohjelma Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Metalli-, kone- ja puuteollisuus Agribisnes Hyvinvointiala Loipolis strategisen toimintaohjelman työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoimenpiteiden toteuttajana Loipoliksen rakenne ja toimintamalli Yritys- ja osaamispalvelut ja niiden kehittäminen Loimaan seutukunnan ennakoinnin toimintaperiaatteet Strategian vastaavuus kuntien elinkeinopoliittisiin ohjelmiin Elinkeinostrategian seurantaprosessi Strategian toteutusresurssit Liitteet Liite 1: Toimialojen henkilöstömäärä ja painoarvo suhteessa koko maan indeksiin Liite 2: Työpaikkojen muutos Varsinais-Suomessa

3 1. Johdanto Loimaan seutukunnan visiossa yhtenä painopistealueena nostettiin esiin Loipolis, jolla tarkoitettiin Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Loimaan koulutuskuntayhtymän (Loimaan ammatti- ja aikuisopisto) sekä Turun ammattikorkeakoulun muodostamaa osaamiskeskittymää. Alkaneella strategiakaudella Loimaan TE-toimisto tulee Loipolikseen mukaan yhä voimakkaammin myös entistä vahvempana elinkeinopoliittisena vaikuttajana. TE-toimiston yhteydessä toimii mm. lakisääteinen työllisyydenedistämistoimikunta (TE-toimikunta), jossa jäseninä ovat mm. työmarkkinaosapuolet. Alkaneen kauden seutukunnallinen elinkeinostrategia pyrittiinkin laatimaan soveltuvin osin kaikkien neljän osapuolen yhteiseksi strategiaksi. Seudullisen elinkeinopolitiikan lähtökohtina ovat aiempaa selkeämmin kunta- /kuntaryhmäkohtaiset tavoitteet, sillä seudullisen strategian pohjaksi laadittiin kuntakohtaiset elinkeinopoliittiset ohjelmat. Kuntaohjelmien seudullisesti toteutettavaksi soveltuvat painotukset otettiin osaksi seutustrategiaa. Samalla seudullisten elinkeinojen kehittämispalvelujen strateginen sisältö muuttui siten, että kuntien yritys- ja asuinalueiden suunnittelu ja markkinointi saivat aiempaan verrattuna vahvemman aseman myös seudullisessa elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Kuntaohjelmien lisäksi seutustrategiassa pyritään kiinnittymään aiempaa kiinteämmin maakunnalliseen elinkeinostrategiaan, jotta maakunnallisista toimenpiteistä saataisiin Loimaan seutukunnalla aiempaa parempi hyöty. Tähän antoi hyvän lähtökohdan se, että maakunnallisen elinkeinostrategian valmisteluprosessi oli käynnissä samanaikaisesti seutukunnan elinkeinostrategian valmistelun kanssa. Lisäksi seutustrategiaprosessin ollessa jo loppusuoralla, alkoi Varsinais-Suomen liiton toimesta maakuntaohjelman vuosille ajoittuva tarkistusprosessi. Loimaan seutukunnalla on siis uuden elinkeinostrategiansa pohjalta erinomainen tilaisuus saada omat tavoitteensa huomioiduksi myös maakuntaohjelmassa ja näin parantaa käytettävissä olevien kehittämisresurssien saumatonta hyödyntämistä seutukunnan kehittämisessä. Tulevista strategian toteutusvälineistä erityishuomio kohdistui valmistelussa työ- ja elinkeinomisteriön koheesio- ja kilpailukyky- eli KOKO-ohjelmaan, johon vuodesta 2010 alkaen sulautuvat aluekeskusohjelma (AKO), Loimaan seudullakin toteutettu maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelma. Valmistellun seutustrategian perusajatus on koottu oheiseen kuvioon (1). Elinkeinoelämään kohdistuvia peruspalveluja ovat seutukunnalla etupäässä kuntien tuottamat/järjestämät infrastruktuuripalvelut, kuten liikenneväylät ja kunnallistekniikka, kaavoitus, tontit ja mahdolliset toimitilat, yritysneuvontapalvelut, koulutuspalvelut ja työvoimapalvelut. Nämä palvelevat lähtökohtaisesti toimialarajoituksetta kaikkia palveluja tarvitsevia seutukunnan toimijoita, joskin esimerkiksi kaavoitus luonnollisesti määrittää tiettyyn tasoon asti toiminnoille soveltuvia alueita. Erityisiä kehittämispanostuksia mm. hankkeiden muodossa kohdistetaan valituille strategisille toimialoille, joihin panostamalla arvioidaan olevan paras hyötysuhde vaikuttavuuden näkökulmasta. Strategisten toimialat on valittu niiden paikallisen työllistävyyden, suhteelliseen painoarvoon muihin alueisiin verrattuna ja paikalliseen kehityspotentiaaliin perustuen. Valintojen perustelut käyvät ilmi strategia-asiakirjan luvusta 2. 3

4 Kehittämispyrkimysten maalina oleva seutukunnan visio 2020 sisältää edellä kuvatun lähtökohdan nykyisiin vahvuuksiin (ml. yrityksiin) panostamisesta, kehityskäytävänäkökulman, joka konkretisoituu erityisesti infrastruktuuriin liittyvien palvelujen kehittämisessä sekä lisäksi kilpailukyky ja koheesionäkökulmat, joilla seutustrategia nivoutuu KOKO-ohjelmaan. Loipolis, eli strategian toteutusorganisaation toiminta kuvataan strategia-asiakirjassa omana lukunaan. Peruspalvelut Strategiset toimialat Visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja muodostaa Metalli ja kone kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä panostamalla osaamiseen ja laadukkaa- Hyvinvointi seen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Kuvio 1: Strategian perusajatus. Elinkeinostrategia-asiakirjassa käytetty tilastoaineisto perustuu tilastokeskuksen tietoihin, ellei muuta lähdettä ole mainittu. 4

5 2. Loimaan seutukunnan kehitys ja tulevaisuus tilastojen valossa 2.1 Yleiskatsaus seutukunnan kehitykseen 2000-luvulla Loimaan seutukunnan yleinen kehitys on 2000-luvulla ollut varsin vakaata ja pääosin maakunnan yleistä kehitystä noudattelevaa. Kehitystä on seuraavassa taulukossa tarkasteltu yleisillä indikaattoreilla suhteessa seutukunnan lähtötilanteeseen vuosituhannen vaihteessa sekä Varsinais-Suomen muiden seutujen kehitykseen. Vihreä ylöspäin suuntautuva nuoli merkitsee myönteistä kehitystä, sininen vaakanuoli muuttumatonta kehitystä ja punainen alaspäin suuntautuva nuoli heikentynyttä kehitystä. Taulukko 1: Loimaan seutukunnan kehitys 2000-luvulla Kehitysindikaattori, 2000-luku Absol. Loimaan seutu/v-s Väestömuutos Loimaan seutukunnan väkiluku on säilynyt 2000-luvulla lähes ennallaan n asukkaassa, koska nettomuutto on kompensoinut luonnollista alenevaa väestönkehitystä. Seutukunta on saanut nettomuuttovoittoa koko 2000-luvun ajan vuotta 2001 lukuun ottamatta. Alueelliset erot ovat Varsinais-Suomessa suuria, myös seutukuntien sisällä. Loimaan seutukunta saa muuhun maakuntaan verraten poikkeuksellisesti muuttovoittoa korkeakoulutetuista. Loimaan seudun väestön ennustetaan kasvavan n hengellä vuoteen 2020 mennessä. Väestön keski-ikä on ollut nousussa ja säilynyt vajaat 2 vuotta Varsinais- Suomen keskiarvoa korkeampana. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan nykyisestä 21 %:sta 27 %:iin vuoteen 2020 mennessä. BKT/asukas Loimaan seutukunnan BKT/asukas vuonna 2006 oli n Tämä oli n. 60 % maan keskiarvosta ja selvästi Varsinais-Suomen alhaisin. BKT:n kehitys suhteessa muihin Varsinais-Suomen seutuihin on ollut tasaisinta, mutta kokonaisuutena lievästi heikkenevää. Käytettävissä oleva tulo/asukas Käytettävissä olevat tulot/asukas ovat nousseet lähes 25 % vuodesta 2000 vuoteen Kehitys on lähellä Varsinais-Suomen keskimääräistä kehitystä, jossa hitainta kehitys on ollut parhaan lähtötason Salon seudulla ja nopeinta Turun seudulla. Työllisyys Seutukunnan työllisyysasteen kehitys on ollut 2000-luvulla Varsinais-Suomen parasta ja noussut lähes 70 %:iin kohti maakunnan kärkitasoa vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on maakunnan keskiarvoihin verrattuna vähentynyt hieman keskimääräistä enemmän, alle 25-vuotiaiden työttömyys hieman vähemmän ja yli 50-vuotiaiden työttömyys keskimääräisesti. Työpaikkaomavaraisuus Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus oli 87,6 % vuonna Omavaraisuusasteessa ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia 2000-luvulla, kuten ei muuallakaan Varsinais-Suomessa laskusuunnassa olevaa Turunmaata lukuun ottamatta. Koulutustaso Loimaan seutukunnan koulutustasoindeksi (250 = keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta 20 vuotta täyttäneillä henkilöillä) on noussut, mutta säilynyt Varsinais-Suomen alhaisimpana koko 2000-luvun. Loimaan seudun ero maakunnan keskiarvoon (311) on jopa hieman kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana ja supistunut vain Vakka-Suomeen nähden. 5

6 2.2 Elinkeinorakenteen kehitys Vuoden 2006 väestön elinkeinojakauma Loimaan seutukunnalla vuoden 2009 kuntajaotuksen mukaan tarkasteltuna on seuraava: Taulukko 2: Loimaan seutukunnan kehitys 2000-luvulla Kunta/alue Alkutuotanto Jalostus Työlliset (A - B) (C - F) Palvelut (G Q) Tuntematon (X) aluejako yht. työlliset % työlliset % työlliset % työlliset % Aura , , ,7 17 1,0 Koski Tl , , ,5 16 1,6 Loimaa , , ,2 69 1,0 Marttila , , ,3 19 2,0 Oripää , , ,0 3 0,5 Pöytyä , , ,5 42 1,2 Tarvasjoki , , ,4 13 1,5 Loimaan seutuk , , , ,1 Seutuk. muutos vuodesta , , , ,1 Alueelliset - Varsinais- Suomi , , , ,8 - Koko maa , , , ,0 Seutukunnalla sijaitsevien työpaikkojen jakauma on kehittynyt vastaavasti oheisen kuvion (2) havainnollistamalla tavalla. Loimaan seutukunnan työpaikkamäärän kehitys päätoimialoittain Lukumäärä Vuosi Tuntematon Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kuvio 2: Loimaan seutukunnan työpaikkamäärän kehitys

7 Seutukunnan elinkeinorakenteen muutoksessa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna alkutuotannon työllistävyys on edelleen 2000-luvulla voimakkaasti laskenut ja vastaavasti palvelujen osuus noussut. Siirtymä alkutuotannosta palveluihin on ollut noin 10 prosenttiyksikköä ja jalostuksen osuus on lievästä työpaikkamäärän kasvusta huolimatta pysynyt jotakuinkin ennallaan. Loimaan seutukunnan elinkeinorakenteessa työllistävyyden ja erityisen painoarvon perusteella suhteessa muuhun Suomeen yksityisen sektorin toimialoista keskeiseen asemaan nousevat (liite 1): maa- ja riistatalous, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ns. agribisnes koneiden ja laitteiden valmistus, metallituotteiden valmistus sekä sahatavaran ja puutuotteiden valmistus. Lisäksi aiemman pitkäjänteisen kehittämislinjan jatkamiseksi tulee seudullisen elinkeinotoiminnan erityisosa-alueena säilyttää jatkossakin palveluista matkailupalvelujen koordinointi ja kasvupotentiaalinsa vuoksi hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Kuntatalouden näkökulmasta perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistukseen kohdistuvalla taloudellisella taantumalla on suurimmat haitalliset vaikutukset tulo- ja yhteisöveroihin seutukunnalla. Tulevaisuuden työpaikkakehitystä voidaan arvioida maakuntahallituksen vuonna 2008 hyväksymän Varsinais-Suomen työpaikkojen toimialasuunnitteen pohjalta. Sen mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2020 mennessä Varsinais-Suomessa avautuu noin työpaikkaa, joista 84,1 % johtuu luonnollisen poistuman korvaamisesta ja 15,9 % toimialojen kehityksen vaikutuksesta. Loimaan seutukunnan kannalta huomattavaa on mm. sosiaali- ja terveysalan 30 %:n suhteellinen nousu sekä ja maa- ja metsätaloustyön 28 %:n lasku. Tarkempi tarkastelu on liitteenä Työpaikkamäärän muutostrendi eräillä toimialoilla Varsinais-Suomessa Palvelutyö Teollinen Lukumäärä Vuosi 2020 Sosiaali- ja terveysala Toimistotyö Rakennusala Muu johto- ja asiantuntijatyö Maa- ja metsätalous Kuvio 3: Työpaikkamäärän muutostrendi Varsinais-Suomessa eräillä toimialoilla..(lähde: Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa/Varsinais-Suomen liitto, 2008.) 7

8 Elinkeinoyksiköittäin tarkasteltuna 2000-luvulla yritystoimipaikkojen lukumäärä on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun vuoteen 2008 asti, jolloin vuosittainen kasvu ¾- osavuoden tilanteen mukaan taittui. Vastaavasti maatilojen lukumäärä on jatkanut tasaista laskuaan Loimaan seutukunnan yritykset ja maatilat Lkm Yritykset Maatilat Vuosi Kuvio 4: Loimaan seutukunnan yritysten ja maatilojen lukumäärän kehitys

9 3. Strateginen toimintaohjelma Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluekehittämisen ja seudun päätoimialojen kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategiset toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muut strategiatyön yhteydessä esiin tulleet toteuttamiskelpoiset toimenpiteet ja hankeideat ns. ideapankkiin koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä ohjelmakaudella tai myöhemmin tulevaisuudessa. Kehityskäytävänäkökulman strategiset toimintalinjaukset vastaavat erityisesti seudun tasapainoiseen sisäiseen kehittymiseen ja vetovoimaan, eli ne toteuttavat seudun koheesionäkökulmaa KOKO-ohjelmassa käytetyllä käsitteistöllä ilmaistuna. Toimialakohtaisilla (metalli-, kone-, puu-, agribisnes- ja hyvinvointialat) tavoitteilla puolestaan vastataan pääosin seudun yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Näkökulmat ovat osittain toistensa kanssa limittäisiä. Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu oheisessa kuviossa (5). Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfran vetovoima Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Kuvio 5: Strategisen toimintaohjelman teemat seudun koheesion ja kilpailukyvyn näkökulmista. 9

10 Taulukko 3: Aluerakenteen kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.1 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja (tl) Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Kuntien yritysalueiden kehittäminen 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * * * Kehityskäytäviin kytkeytyvien yritysalueiden kiinteistökehitystoiminnon liittäminen kokeiluna kehittämiskeskuksen kuntapalveluihin ( ) - Konsulttivetoisen myyntityön perustana Loimaan seutukunnan markkinoinnin Master Plan hankkeessa (2009) tehtävä yritysalueiden profilointi ja seudullisesti tuotettava esittelymateriaali. Yritysalueiden vetovoiman lisääminen uusiutuvan energian ratkaisuilla. Valmisteluhankkeet: - Varsinais-Suomen energiastrategia (V-S TE-keskus ) - Loimaan seutukunnan bioenergiamalli ( ) Kehityskäytäväkohdesuunnitelmat väylille KT 41 MT 204 ( ) * * * Asumisen sisällöllinen kehittäminen kuntien asuinalueiden uusien vetovoimatekijöiden pohjalta. Valmisteluhanke: - Loimaan seutukunta Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa; asumisen 7 pilottikohdetta (2009) Seudun kokonaisvaltainen maisemasuunnittelu ( ) - yleissuunnitelma - ympäristövalaistuskohdesuunnitelma Seudullisen asukasmarkkinoinnin toteutus markkinoinnin Master Plan hankkeen (2009) pohjalta ( ) * * Kehityskäytävä- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmakohteisiin perustuva liikenneväyläedunvalvonta; turvallisuus ja liikennöinnin sujuvuus ( ) - pilottina Pro Ysitie-yhdistyksen toimintamallin kehittäminen ja toimintamallin siirto VT 10:lle Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus (selvitys) ja kunnat (toteutus) Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus ja kunnat 10

11 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen Ideapankki Rataverkon lähiliikennepysäkit (tl 3); Varsinais-Suomen liiton selvityshanke Seudun kutsutaksiliikenteen kehittäminen Opasteiden parantaminen Matkailuverkoston verkostohuoltaja (tl 4) Maaseudun yritystoimintaa palvelevien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen - Laajakaista kaikille hankkeen (Liikenne- ja viestintäministeriö/varsinais- Suomen liitto ) hyödyntäminen * Matkailupakettien luominen ja matkailun kärkikohteiden näkyvyyden lisääminen kytkeytymällä Turun matkailupalvelujen markkinointikanaviin (esim. Turku Touring) Seudullisen matkailumarkkinoinnin toteutus markkinoinnin Master Plan hankkeen (2009) pohjalta ( ) Kehittämiskeskus Vihreä Kolmio Kehittämiskeskus ja kunnat, matkailuyritykset 11

12 Taulukko 4: Metalli-, kone- ja puuteollisuuden kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.2 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Työvoiman saatavuuden edistäminen * * * * Oppilaitosten ja teollisten yritysten yhteistyön kehittäminen mm. järjestämällä oppimispaikkoja teollisiin yrityksiin Alan vetovoiman edistäminen imagokampanjalla Teollisuuden rekrytointitoimenpiteet, joissa huomioidaan perhekokonaisuuksien työllistäminen seudulle (molemmille puolisoille työpaikka) Loipolis; teollisuus YESkeskus/Loistotiimi Loipolis; teollisuus Loipolis; teollisuus 2. Osaamisen kehittäminen * * * Työvoiman työnjohto- ja moniosaajavalmiuksien nostaminen Loipolis; teollisuus 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen Ideapankki/huomioitavaa Opiskelija-aineksen teknisten perusosaamisvalmiuksien kehittäminen perusopetusasteesta alkaen Maakunnan tutkimus- ja oppilaitosten sekä osaamiskeskusten (korkeakoulut ja koneteknologiakeskus) potentiaalin hyödyntäminen seudun yritysten osaamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Puu- ja käsityöteollisuuden yrityskannan vahvistaminen yrityshautomotoiminnalla * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisiin alihankintavalmiuksiin tutustuminen (palvelut ja henkilöstön osittaisten yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen) ja messuyhteistyön tiivistäminen - resurssina Kasvun avain hanke * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet) Loipolis; koulutus YESkeskus/Loistotiimi Loipolis; teollisuus korkeakouluasiamies Loikky Loipolis; teollisuus Loipolis; teollisuus Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 12

13 Taulukko 5: Agribisneksen kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.3 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotantoosaamisen vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun kehittäminen * * * * Seutukunnan energiastrategian valmistelu osana Varsinais-Suomen energiastrategiaa (TE-keskus ) ja Loimaan seudun bioenergiamalli hanketta (Turun kauppakorkeakoulu ) Kiinteän uusiutuvan polttoaineen aluelämpölaitossuunnitelman valmistelu vastaamaan kuntien, kylätaajamien ja kiinteistöryhmittymien energiatarpeeseen (2009, sisältyen em. seutukunnan energiastrategiaan) Pienten biokaasulaitosten käyttöönoton edistäminen n maatilan omaan sähkön- ja lämmöntuotantoon (sisältyen em. seutukunnan energiastrategiaan) Laskenta- ja neuvontapalvelujen tuottaminen osana yritysneuvontapalvelua * * * Maatilojen sukupolvenvaihdoksen tukeminen alan imagokampanjalla (imagon kehittämisessä Suomen maatalousmuseo Saran hyödyntäminen) Koulutuksen monimuotoisuuden kehittäminen ja uuden osaamisen siirto tuotantoon * * Jalostajapoolien muodostaminen ja tuottajatilojen/-yritysten kasvuhalukkuuden tunnistaminen (pohjaselvityksenä maaseutuharavakyselyn toteutus 2009/2010) Erikoisviljelyn edistäminen (mm. ilmaston lämpenemisen mahdollisuudet) Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus jne.) ja - uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. Kehittämiskeskus (paikallisena koordinoijana) Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Loikky Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Loipolis; agribisnes 13

14 Taulukko 6: Hyvinvointialan kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.4 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistämidista * * * * Kytkeytyminen hyvinvointiteknologia-alan kehityshankkeisiin seutukunnan lähtökoh- Loipolis; hyvinvointi nen - mm. Turun AMK:n ikääntyvien kotona asumista tukevat teknologiahankkeet Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ostopalveluina järjestettävissä olevista palveluista yritystoiminnan aktivoimiseksi Paikallisia yritystoimintainnovaatioita tukeva verkostoituminen - mm. syksyn 2009 hyvinvointialan toimijoiden verkostotapaaminen 2. Osaamisen kehittäminen * * * Alan yrityksille tehtävä yritysharavakysely, jonka pohjalta - linkitetään osaamistarvetta ja osaajia, - luodaan yhteyksiä teknologiapalveluihin - kehittämisorganisaatioiden (mm. Loipolis-osapuolet) työnjaon selkeyttäminen 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen Ideapankki Organisaatioiden henkilöstöpolitiikan kehittäminen. * * Hyvinvointialan toimijoiden verkostoitumistapaaminen (syksy 2009) - huomio myös liikunta-, kulttuuri-, asumis- ja teknologiapalvelujen kytkeytymisessä sosiaali- ja terveysalaan * Alueen koulutus- ja palvelubrändin luominen markkinoinnilla - Loimaan seutukunnan markkinoinnin Master Plan hanke (kehittämiskeskus) Loipolis; hyvinvointi kunnat Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi 14

15 4. Loipolis strategisen toimintaohjelman työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoimenpiteiden toteuttajana 4.1 Loipoliksen rakenne ja toimintamalli Loipolis on seudun kehittäjäorganisaatioiden - Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Loimaan TE-toimiston, Loimaan koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipisteen - muodostama yhteenliittymä. Loipoliksen tarkoitus on vastata hallitusti seutukunnan työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittämishaasteisiin paikallisista lähtökohdista käsin. Loipoliksen toiminta ja toimintamalli ovat keskeinen osa seutukunnan KOKO-ohjelmaa. Peruskuntien vastatessa elinkeinoelämän aineellisten palvelujen tuottamisesta (tontit, toimitilat ym. infrastruktuuri), on Loipoliksen tehtävänä aineettomien palvelujen tuottaminen seuraavasti: Ennakointitiedon välittäminen ja hyödyntäminen seutukunnalla Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämissuunnittelu ja suunnitelmien hankkeistaminen Alueellisista tarpeista lähtevien koulutusten suunnittelu ja järjestäminen Seutukunnan linkittäminen hallitusti laajempaan kehittämisverkostoon yhdestä pisteestä (esim. oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset/tähän liittyvänä korkeakouluasiamiestoiminta). Loipoliksen toimintorakenne ilmenee oheisesta kuviosta (6). Loipoliksen toimintorakenne A B C D Kuvio 6: Loipoliksen toimintorakenne. E A. Koordinaatio Johtoryhmä B. Toimialojen kehittäminen Kone ja metalli Puu ja rakentaminen Agribisnes Hyvinvointi C. Koulutuksen kehittäminen Ammatillinen koulutus AMK- ja muu korkeakoulutus Aikuis- ja täydennyskoulutus Yrittäjyyskasvatus D. Työllisyyden hoito TE-toimikunta E. Tukipalvelut Tilastoaineistot Ideointiverstaat KV-yhteydet 15

16 Loipoliksessa sovelletaan seutukunnalla vuosina toimineessa SEUTUhankkeessa hyväksi osoittautuneita käytäntöjä seuraavin periaattein: Toimintamalli perustuu osapuolina olevien toimintayksiköiden, jatkossa sopijaosapuolten, väliseen sopimukseen (vrt. seutusopimus). Loipoliksen toimintamalli rakentuu organisoidusta asiantuntijatyöryhmätyöskentelystä, jota sopijaosapuolten hyväksymien strategia-asiakirjojen tavoitteiden pohjalta koordinoi sopijaosapuolina olevien yksiköiden toiminnallisesta johdosta koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä kutsuu työryhmien vakinaisiksi jäseniksi sopijaosapuolten edustajien lisäksi elinkeinoelämän/muiden sidosryhmien edustajia. Valinnoissa huomioidaan alueellinen edustavuus ja työryhminä hyödynnetään päällekkäisyyksien välttämiseksi seutukunnalla jo olemassa olevaa työryhmärakennetta. (Ks. oheinen taulukko 7.) Seutuportaaliin perustetaan Loipolis-foorumi, johon työryhmien muistiot talletetaan. Loipoliksen toimintaan osoitetaan resursseja seutukunnan KOKO-ohjelman rahoituksesta. Resursoinnin tavoitteena on toimintamallin käynnistys ja kehittäminen sekä toimintayksiköiden ja työryhmien keskinäisen koordinaation parantaminen. Käytännön toteuttamistapana voi olla Loipolis-asiamies tms. palkattuun koordinaattoriin perustuva toiminta (vrt. SEUTU-hankkeen seutuasiamies). Taulukko7: Loipoliksen työryhmäjaon lähtökohta. Loipoliksen vastuutaho Toiminto Työryhmän vetovastuuyksikkö/ryhmän koostumus Johtoryhmä A. Toiminnan koordinaatio Metalliryhmä B1. Metalli- ja koneteollisuuden kehittäminen Puu- ja rakennusryhmä Agribisnesryhmä Hyvinvointiryhmä B2. Puu- ja rakennusteollisuuden kehittäminen B3. Agribisneksen kehittäminen B4. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Kehittämiskeskuksen tj (pj) TE-toimiston johtaja Loikyn johtava rehtori Turun AMK:n koulutusjohtaja Loikky/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Kehittämiskeskus/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet, asiantuntijatahona Satafood AMK/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Toimintatapa/ tehtävät Säännölliset kokoukset Loipoliksen toiminnan johtaminen Toimeksiannot työryhmille Hanketoiminnan kokonaiskoordinointi (nimettynä asiantuntijana Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja) Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen 16

17 Osaamisryhmä Loimaan seudun opetustoimen foorumi (LOF) Työllisyyden edistämistoimikunta (TEtoimikunta) C1 C3. Ammatillisen, korkeaasteen sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen C4. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen D. Työllisyyden hoito - E1 Ennakointiaineistot ja prosessit - E2 Elinkeinoelämän kansainvälistymisen tuki Loikky/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Seutukunnan kuntien opetustoimenjohtajat operatiivisena suunnittelijana YESkeskus/Loisto-tiimi TE-toimisto/nimetyt edustajat: Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Toimii itsenäisesti/seutustrategian mukaisesti Lakisääteinen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Asiantuntijapalvelut: Tulevaisuusverstaat SeutuNet-palvelu Yritys- ja maaseutuharavat Kiinnittyminen Varsinais-Suomen yrityksille suunnattuihin kansainvälistymispalveluihin 4.2 Yritys- ja osaamispalvelut ja niiden kehittäminen Seutukunnan paikallisten yrityspalvelujen tuottamiseen osallistuvat kaikki Loipolisosapuolet. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus tuottaa seuraavia kokonaisuuteen kuuluvia yrityspalveluja: perustamisneuvonta liikeidean arviointi ja kehittäminen talous-, vero-, ja vakuutusneuvonta rahoitusneuvonta tuotekehitys ja neuvonta yrityksen kehittämisneuvonta hankeneuvonta kansainvälistymisneuvonta. Loimaan koulutuskuntayhtymän ammatti- ja aikuisopiston koulutuspalvelujen ohella keskeisiä yrityspalveluja ovat seuraavat teknologiset kehitysympäristöt: MediaLabra audiovisuaaliseen viestinnän toimintojen kehittäminen elabra IT-teknologiaratkaisujen kokeilu ja kehittäminen ALabra - kesällä 2009 valmistuva mekatroniikan ja automaation kehittämisympäristö. Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipiste tuottaa yrityksille koulutettua työvoimaa 17

18 tutkimus- ja kehityspalveluja hankeyhteistyönä yritysten kanssa sekä opinnäytetöihin ja opintojaksoihin sisällytettyinä Osuuskunta Kaikidean välityksellä markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän palveluja. Loimaan TE-toimisto palvelee yrityksiä työvoimapalvelujen ohella yrittäjyyskoulutuksella ja alkavan yrittäjän starttirahalla. Eri osapuolten palvelut yhdistyvät Loipoliksessa asiakkaan näkökulmasta ns. yhden luukun palveluksi osapuolten yhteistyön kautta. Em. palvelunäkökulmasta strategiakauden aikana on perusteltua jatkaa myös Loipolis-osapuolten toimitilojen yhdistämissuunnittelua tulevaisuutta ajatellen, jossa Loimaalla sijaitseva valtion virastotalo antaa suunnittelulle lähtökohdan, sekä Loipolis-osapuolten palvelujen yhteismarkkinointia. Loipoliksen tuottamaa yrityspalvelumallia kehitetään strategiakaudella oheisen kuvion (7) toimintamallin mukaisesti. Loipoliksen yritys- ja osaamispalvelujärjestelmä Korkeakoulukumppani.fi Yritys-Eurooppa, WTC, TE-keskus Liityntäpalvelut ulkopuolisiin markkinoihin ja kehittämis- ja innovaatioympäristöihin TE-toimiston työvoima-, yrittäjyyskoulutus- ja starttirahapalvelut Loipoliksen paikalliset yrityspalvelut Kehittämiskeskuksen yritysneuvontapalvelut Loikyn teknologiset kehitysympäristöt ja koulutuspalvelut AMK:n koulutus-, tutkimus-, kehittämis ja korkeakouluasiamiespalvelut Kuvio 7: Loipoliksen paikalliset yrityspalvelut ja kytkeytyminen korkeakouluosaamiseen, osaamiskeskuksiin ja kansainvälisille markkinoille. 18

19 Em. palvelujärjestelmän sisällä olevat yksilöidyt kehittämiskohteet strategiakaudella on esitetty oheisessa kuviossa (8). Loipoliksen yritys- ja osaamispalvelujen kehittämiskohteet Loimaan TE-toimisto Uusimuotoisen työ- ja elinkeinotoimistokonseptin selkiyttäminen TE-toimikunnan toimintamallin kehittäminen Kehittämiskeskus Yritysneuvonnan laatujärjestelmä Omaneuvojapalvelu alkaville yrityksille Kasvuyritysten neuvonnan tehostaminen Liike-elämää palvelevien yritysten neuvonnan tehostaminen Kansainvälistymisessä vahvistettu kiinnittyminen Yritys-Eurooppa- ja WTC-verkostoihin Loipolisyhteistyön tiivistäminen Loimaan koulutuskuntayhtymä Mekatroniikan ja automaatiotekniikan kehitysympäristön (A-Labra) käyttöönotto (2009) Puu- ja käsityöteollisuuden yrityshautomon perustaminen (2010) Luonnonvara- ja metallialojen koulutuksen vetovoiman kehittäminen Turun AMK/Loimaa Seutukunnan yritysneuvontaa tukevan korkeakouluyhteistyön tehostaminen (korkeakouluasiamies- ja korkeakoulukumppani.fi-palvelut) Täydennyskoulutuksen kehittäminen; yrittäjyysvalmennus ja etäkoulutusteknologian käyttöönotto yrityskoulutuksessa Kuvio 8: Seutukunnan yritys- ja osaamispalvelujen kehittämiskohteet. Kuviossa 8 seutukunnan yritysten kansainvälistymispalveluissa hyödynnettävän Yritys-Eurooppa-verkoston seutukuntaa lähinnä oleva partneri on Varsinais-Suomen TEkeskus. Etäkoulutusteknologian käyttöönotolla täydennyskoulutus voidaan puolestaan viedä yritysten omiin toimitiloihin koulutuksen kustannustehokkuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. 19

20 4.3 Loimaan seutukunnan ennakoinnin toimintaperiaatteet Loimaan seutukunnan ennakointiprosessin tavoitteena on ohjata seutustrategian sisältöä ja tarkentaa sen sisällä tapahtuvia toimenpiteitä mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Ennakointi on jatkuvaa Loipoliksen sisällä tapahtuvaa toimintaa, joka kiteytyy vuosittain seudullisessa strategia- ja ennakointiseminaarissa, jossa tarkastellaan strategian ajanmukaisuutta ja toteutumista. Ennakointiprosessi pohjautuu tilastotiedon osalta etupäässä valtakunnallisilta tiedonkerääjiltä hankittavaan tilastotietoon, jota seutukunta hyödyntää mm. kehittämiskeskuksen Tilastokeskukselta hankkimalla SeutuNet-palvelulla. Maakuntatasolla keskeinen aineistolähde on Varsinais-Suomen TE-keskus, jonka strategia- ja ennakointityksikkö tuottaa mm. työ- ja elinkeinoelämään liittyviä asiakkaiden palvelutarveanalyysejä, toimiala-analyysejä, ammattibarometrejä ym. ennakointi- ja strategiatyötä palvelevaa aineistoa. Varsinais-Suomen TE-keskus tuottaa myös sähköisen Luotain.fi-palvelun, joka on maakunnallista ja seudullista työ- ja elinkeinoasioiden tietoa välittävä portaali. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti hankittavaa ennakoinnin tietopohjaa voidaan edelleen syventää seudullisesti Yritys- ja maaseutuharavilla, jotka ovat valikoituun tai koko seutukunnan yritys-/maatilaryhmään kohdistettuja puhelinkyselyjä. Ennakoinnin tukitoiminnot aluetasoilla Valtakunnallinen Tilastokeskus: mm. SeutuNet Loimaan seutu Innovaatio-ohjelmat ym. Maakunnallinen V-S ennakointifoorumi TE-keskuksen strategiaja ennakointiyksikkö V-S elinkeinostrategia Seudullinen Tulevaisuusverstaat Yritys- ja maaseutuharavat S t r a t e g i a Kuvio 9: Loimaan seutukunnan ennakoinnin tukitoiminnot aluetasoilla.. 20

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta

Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta Aluerakenteen seutukunnallinen kehittämisstrategia Kehittämisen päämääränä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007

Aviapolis-tilastoja lokakuu 2007 -tilastoja lokakuu 2007 Väestö ikäryhmittäin -alueella ja koko Vantaalla 1.1.2007 ja ennuste 1.1.2015 väestöosuus, % 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2007 2015 2007 2015 Vantaa 75+ -vuotiaat 65-74 -vuotiaat

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto

Työvoima- ja koulutustarve 2025 Markku Aholainen maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Työvoima- ja koulutustarve 2025 maakunta-asiamies Etelä-Savon maakuntaliitto Maakunnan suunnittelun kokonaisuus UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA MAAKUNTAOHJELMA MAAKUNTAKAAVA Budj. rahoitus EU-ohj.rahoitus

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta

Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011. Elinkeinotoimi Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Vs.elinkeinopäällikkö Pirjo Leino 8.2.2011 Nurmijärven kunta-elinkeinorakenteesta Elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 2006-2010 Niiden toimenpiteiden kokonaisuus joilla kunta vaikuttaa omalta osaltaan

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006

MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET. Olli Poropudas. Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.2006 MUUTTUVAT TYÖELÄMÄN KOULUTUS- JA OSAAMISTARPEET Olli Poropudas Tulevaisuuden työelämän osaamistarpeet, Tampere 14.2.26 Työpaikka-avaukset ammattiryhmittäin 2-15 1 HOITOTYÖ 2 TEOLLINEN TYÖ 9 TAL.-HALL.

Lisätiedot

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013

Yrityskolmion toiminnan arviointi. Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 Yrityskolmion toiminnan arviointi Arvioinnin tuloksia 7.5.2013 ESITYKSEN SISÄLTÖ Arvioinnin toteutus Tehokkuusvertailua Katsaus hanketoimintaan Toiminnan hyödyt (kyselytuloksia) Seudun kehitys Yhteenveto

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia

LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY. LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia LAHDEN ALUEEN KEHITTÄMISYHTIÖ OY LAKES Lahden alueen kilpailukykyelinkeinostrategia 2009-2015 Lahden alueen kilpailukyky- ja elinkeinostrategia 2009-2015 VISIO 2015: Suomen ympäristötehokkain ja yritysystävällisin

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011

Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työpaikkakehitys ja työvoimatarve 2025 KESU-prosessi 2010-2011 Työvoimatarve koulutuksen aloittajatarpeeksi Pohjana VATT:n toimialaennuste 2008 2025 ns. perusura Maakunnan kommenttien pohjalta ns. tavoiteura

Lisätiedot

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta

Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Kokemuksia ensimmäiseltä strategia-asiakirjakierrokselta Aluehallintovirastojen strateginen ohjaus ja tulosohjaus HAUS 15.6.2010 Neuvotteleva virkamies Anu Nousiainen ALUEHALLINTOVIRASTOJEN OHJAUS, AVI-laki

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut

E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut E-verkostomallialoitteen työseminaari / korkeakoulut Koneteknologiakeskus 17.2.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.2.2012 1 Koulutustarpeiden ennakointi - Case Mitä puuttuu? Oppilasmäärät

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010

KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 KESKI-SUOMEN MAAKUNTAOHJELMA 2007-2010 Maakuntasuunnitelma ja väliarvioinnin suositukset pohjana Valintoihin perustuva strateginen asiakirja MAO 2003 2006: yrittäjyys, osaaminen, maaseutu, työllisyys,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008

Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Työvoima- ja elinkeinokeskus Pirkanmaan ennakointipalvelu 2002-2008 Ene Härkönen, 25.10.2007 Ennakointitiedon lisääminen ja jäsentäminen Pirkanmaan ennakointijärjestelmä, joka

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009

Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 1 Yhteisötalous ja yhteiskuntavastuullinen yrittäjyys 14.10.2009 Kommentti teemaan Timo Mäkitalo tutkimuspäällikkö Oulun kaupunki 2 Keinoja työllisyyden hoitoon Kinnula Perustettu 1914 Asukkaita n.2.000

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät.

Rauman kauppakamarin strategia. Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin strategia Strategia on johtava ajatus pitkäjänteisestä tavasta saavuttaa asetetut päämäärät. Rauman kauppakamarin visio, missio eli toiminta-ajatus ja arvot Kauppakamarin päämäärät

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston

Lisätiedot

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas

VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa. Toimiala Onlinen syysseminaari 12.10.2011. Jussi Ahokas VATT:n ennusteet Toimiala Online -tietopalvelussa Toimiala Onlinen syysseminaari... Jussi Ahokas VATT:n ennakointityö ja Toimiala Online VATT:n ennakointityön taustaa Ennakoinnin tulokset laadulliset skenaariot

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin

Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Seutuseminaari 15.11.2012 Kaustisen seudun vahvuudet uusin silmin Petri Jylhä Kaustisen seudun mahdollisuuksia Luonnonvara-ala kokonaisuudessaan Maatilatalous, metsätalous, turkistalous, (bio)energia Elintarviketeollisuus

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

ELYt ja alueellinen ennakointi

ELYt ja alueellinen ennakointi ELYt ja alueellinen ennakointi Naantali 7.6.2010 Jukka Peltokoski 7.6.2010 1 Ylijohtaja ELY- keskusten ennakointityön organisointi Huhtikuu 2010 Johtoryhmä Ennakoinnin organisointi ELYissä huhtikuu 2010

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli)

RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) Kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö RegTour-malli (Alueellisen matkailun numeerinen laskentamalli) MALLI 1. Varsinais-Suomen ja Turun seudun matkailutulo ja -työllisyys 2011-2012 MALLI 2. Satakunnan, sen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS 2007-2010

HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS 2007-2010 HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS 2007-2010 HAKULOMAKE 2008 ALUEELLINEN MAASEUTUOSIO OHJELMAEHDOTUS 2007-2010 1. PERUSTIEDOT Hakija/hallinnoija Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

Haasteita ja kokemuksia

Haasteita ja kokemuksia Haasteita ja kokemuksia alueellisesta ennakoinnista Ennakointiseminaari 2011 Luova tulevaisuus 30. - 31.8.2011 Tulosaluejohtaja Seija Mattila Turun ammatti-instituutti Åbo yrkesinstitut 1 TAIn ennakointihanke

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 23.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT

MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT 6.3.2013 Hannu Korhonen MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ JA KESKI-SUOMEN LIITON TEHTÄVÄT Yhteisen kehittämistahdon muodostaja Strateginen suunnittelija ja kehittäjä Aktiivinen edunvalvoja 1 TOIMINNAN

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421

FORSSAN SEUDUN TERVEYDENHUOLLON KY. Jäsenkunnat. Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630. Väkiluku 35421 Jäsenkunnat Forssa 17870 Humppila 2537 Jokioinen 5767 Tammela 6617 Ypäjä 2630 Väkiluku 35421 Seudullinen terveydenhuolto n. 580 työntekijää käyttötalous 57,7 milj. toimipisteet 5 kunnassa hajautetut lähipalvelut

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI

KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI KIINTEISTÖ- JA TURVALLISUUSALAN ENNAKOINTIKAMARI Taitotalon kongressikeskus 10.5.2012 Timo Karkola Johtaja, rehtori Ami-säätiö, Amiedu ELINKEINOELÄMÄN JA KAUPPAKAMARIN TAVOITTEITA: 1. Koulutuksen ennakoinnin

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus

Ajatus innovaatio-ohjelmaksi. Jalostus Ajatus innovaatio-ohjelmaksi Tavoite EMKR:n toimintaohjelman tavoitteena on mahdollistaa kalatalouden arvoketjun kestävä kasvu ja uudistuminen. Ohjelman mukaisilla toimenpiteillä poistetaan alan kehittymisen

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1.

Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa. Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. Työelämän kehittäminen sopimuksissa ja hallitusohjelmassa Työmarkkinajohtaja Markku Jalonen HR-verkoston ideatyöpaja 1. KT:n HR-verkoston tausta Henkilöstöjohtamisen (HR-verkosto) verkosto työnantajien

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely

Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA

SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1 (6) SOPIMUS PALVELUIDEN TUOTTAMISESTA 1. Sopijapuolet Lappeenrannan kaupunki (y-tunnus 0162193-3), Villimiehenkatu 1, 53100 Lappeenranta (jäljempänä Kaupunki ) (y-tunnus 1565217-5),, (jäljempänä Wirma

Lisätiedot

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020

JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 JÄRKIVIHREÄN FORSSAN SEUDUN STRATEGIA VUOTEEN 2020 Forssan seudun klusteriohjelma Juha Pirkkamaa 18.3.2011 1. Työn tarkoitus Strategia ohjaa työtä, jolla toteutetaan menestyksellisesti Forssan seudun elinkeinostrategiaa.

Lisätiedot

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007

LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI SELVITYS 2007 Jukka Hallikas 2 31.10.2007 LIHAKLUSTERIN LAAJENTAMINEN ELINTARVIKEKLUSTERIKSI Taustaa Elintarvikeklusteri pohjautuu Forssan seudulla toimineeseen

Lisätiedot

hyödyntämismahdollisuuksia

hyödyntämismahdollisuuksia Toimialatiedon uusia hyödyntämismahdollisuuksia Toimialaseminaari Helsinki 8.12.2011 Esa Tikkanen TEM Toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu kokoaa, analysoi ja välittää relevanttia tietoa tulevaisuusorientoituneesti

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely

Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Kohti kestävää luonnonvarataloutta Pohjois-Savossa Hankkeet luonnonvarastrategian toteuttajina SAKKY 11.11.2014 Pohjois-Savon luonnonvarastrategian ja toimenpideohjelman esittely Jari Mutanen, johtaja,

Lisätiedot