LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA. - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA. - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma"

Transkriptio

1 LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus

2 LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA - elinkeinojen, työllisyyden ja innovaatioympäristöjen kehittämisohjelma Sisällysluettelo 1. Johdanto Loimaan seutukunnan kehitys ja tulevaisuus tilastojen valossa Yleiskatsaus seutukunnan kehitykseen 2000-luvulla Elinkeinorakenteen kehitys Strateginen toimintaohjelma Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Metalli-, kone- ja puuteollisuus Agribisnes Hyvinvointiala Loipolis strategisen toimintaohjelman työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoimenpiteiden toteuttajana Loipoliksen rakenne ja toimintamalli Yritys- ja osaamispalvelut ja niiden kehittäminen Loimaan seutukunnan ennakoinnin toimintaperiaatteet Strategian vastaavuus kuntien elinkeinopoliittisiin ohjelmiin Elinkeinostrategian seurantaprosessi Strategian toteutusresurssit Liitteet Liite 1: Toimialojen henkilöstömäärä ja painoarvo suhteessa koko maan indeksiin Liite 2: Työpaikkojen muutos Varsinais-Suomessa

3 1. Johdanto Loimaan seutukunnan visiossa yhtenä painopistealueena nostettiin esiin Loipolis, jolla tarkoitettiin Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Loimaan koulutuskuntayhtymän (Loimaan ammatti- ja aikuisopisto) sekä Turun ammattikorkeakoulun muodostamaa osaamiskeskittymää. Alkaneella strategiakaudella Loimaan TE-toimisto tulee Loipolikseen mukaan yhä voimakkaammin myös entistä vahvempana elinkeinopoliittisena vaikuttajana. TE-toimiston yhteydessä toimii mm. lakisääteinen työllisyydenedistämistoimikunta (TE-toimikunta), jossa jäseninä ovat mm. työmarkkinaosapuolet. Alkaneen kauden seutukunnallinen elinkeinostrategia pyrittiinkin laatimaan soveltuvin osin kaikkien neljän osapuolen yhteiseksi strategiaksi. Seudullisen elinkeinopolitiikan lähtökohtina ovat aiempaa selkeämmin kunta- /kuntaryhmäkohtaiset tavoitteet, sillä seudullisen strategian pohjaksi laadittiin kuntakohtaiset elinkeinopoliittiset ohjelmat. Kuntaohjelmien seudullisesti toteutettavaksi soveltuvat painotukset otettiin osaksi seutustrategiaa. Samalla seudullisten elinkeinojen kehittämispalvelujen strateginen sisältö muuttui siten, että kuntien yritys- ja asuinalueiden suunnittelu ja markkinointi saivat aiempaan verrattuna vahvemman aseman myös seudullisessa elinkeinopolitiikan toteutuksessa. Kuntaohjelmien lisäksi seutustrategiassa pyritään kiinnittymään aiempaa kiinteämmin maakunnalliseen elinkeinostrategiaan, jotta maakunnallisista toimenpiteistä saataisiin Loimaan seutukunnalla aiempaa parempi hyöty. Tähän antoi hyvän lähtökohdan se, että maakunnallisen elinkeinostrategian valmisteluprosessi oli käynnissä samanaikaisesti seutukunnan elinkeinostrategian valmistelun kanssa. Lisäksi seutustrategiaprosessin ollessa jo loppusuoralla, alkoi Varsinais-Suomen liiton toimesta maakuntaohjelman vuosille ajoittuva tarkistusprosessi. Loimaan seutukunnalla on siis uuden elinkeinostrategiansa pohjalta erinomainen tilaisuus saada omat tavoitteensa huomioiduksi myös maakuntaohjelmassa ja näin parantaa käytettävissä olevien kehittämisresurssien saumatonta hyödyntämistä seutukunnan kehittämisessä. Tulevista strategian toteutusvälineistä erityishuomio kohdistui valmistelussa työ- ja elinkeinomisteriön koheesio- ja kilpailukyky- eli KOKO-ohjelmaan, johon vuodesta 2010 alkaen sulautuvat aluekeskusohjelma (AKO), Loimaan seudullakin toteutettu maaseutupoliittisen erityisohjelman alueellinen osio (AMO) ja saaristo-ohjelma. Valmistellun seutustrategian perusajatus on koottu oheiseen kuvioon (1). Elinkeinoelämään kohdistuvia peruspalveluja ovat seutukunnalla etupäässä kuntien tuottamat/järjestämät infrastruktuuripalvelut, kuten liikenneväylät ja kunnallistekniikka, kaavoitus, tontit ja mahdolliset toimitilat, yritysneuvontapalvelut, koulutuspalvelut ja työvoimapalvelut. Nämä palvelevat lähtökohtaisesti toimialarajoituksetta kaikkia palveluja tarvitsevia seutukunnan toimijoita, joskin esimerkiksi kaavoitus luonnollisesti määrittää tiettyyn tasoon asti toiminnoille soveltuvia alueita. Erityisiä kehittämispanostuksia mm. hankkeiden muodossa kohdistetaan valituille strategisille toimialoille, joihin panostamalla arvioidaan olevan paras hyötysuhde vaikuttavuuden näkökulmasta. Strategisten toimialat on valittu niiden paikallisen työllistävyyden, suhteelliseen painoarvoon muihin alueisiin verrattuna ja paikalliseen kehityspotentiaaliin perustuen. Valintojen perustelut käyvät ilmi strategia-asiakirjan luvusta 2. 3

4 Kehittämispyrkimysten maalina oleva seutukunnan visio 2020 sisältää edellä kuvatun lähtökohdan nykyisiin vahvuuksiin (ml. yrityksiin) panostamisesta, kehityskäytävänäkökulman, joka konkretisoituu erityisesti infrastruktuuriin liittyvien palvelujen kehittämisessä sekä lisäksi kilpailukyky ja koheesionäkökulmat, joilla seutustrategia nivoutuu KOKO-ohjelmaan. Loipolis, eli strategian toteutusorganisaation toiminta kuvataan strategia-asiakirjassa omana lukunaan. Peruspalvelut Strategiset toimialat Visio 2020 Infrastruktuuri Yritysneuvonta Koulutus Työvoima Agribisnes Loimaan seutukunta menestyy tukemalla yritystensä menestymismahdollisuuksia ja muodostaa Metalli ja kone kilpailukykyisen vaihtoehdon uusien yritysten sijoittumiselle ja perustamiselle. Puu ja rakentaminen Tasapainoinen kehitys taataan hyödyntämällä sijaintia maakunnan kehityskäytävillä sekä panostamalla osaamiseen ja laadukkaa- Hyvinvointi seen asumiseen. Toteutusorganisaatio: LOIPOLIS Kuvio 1: Strategian perusajatus. Elinkeinostrategia-asiakirjassa käytetty tilastoaineisto perustuu tilastokeskuksen tietoihin, ellei muuta lähdettä ole mainittu. 4

5 2. Loimaan seutukunnan kehitys ja tulevaisuus tilastojen valossa 2.1 Yleiskatsaus seutukunnan kehitykseen 2000-luvulla Loimaan seutukunnan yleinen kehitys on 2000-luvulla ollut varsin vakaata ja pääosin maakunnan yleistä kehitystä noudattelevaa. Kehitystä on seuraavassa taulukossa tarkasteltu yleisillä indikaattoreilla suhteessa seutukunnan lähtötilanteeseen vuosituhannen vaihteessa sekä Varsinais-Suomen muiden seutujen kehitykseen. Vihreä ylöspäin suuntautuva nuoli merkitsee myönteistä kehitystä, sininen vaakanuoli muuttumatonta kehitystä ja punainen alaspäin suuntautuva nuoli heikentynyttä kehitystä. Taulukko 1: Loimaan seutukunnan kehitys 2000-luvulla Kehitysindikaattori, 2000-luku Absol. Loimaan seutu/v-s Väestömuutos Loimaan seutukunnan väkiluku on säilynyt 2000-luvulla lähes ennallaan n asukkaassa, koska nettomuutto on kompensoinut luonnollista alenevaa väestönkehitystä. Seutukunta on saanut nettomuuttovoittoa koko 2000-luvun ajan vuotta 2001 lukuun ottamatta. Alueelliset erot ovat Varsinais-Suomessa suuria, myös seutukuntien sisällä. Loimaan seutukunta saa muuhun maakuntaan verraten poikkeuksellisesti muuttovoittoa korkeakoulutetuista. Loimaan seudun väestön ennustetaan kasvavan n hengellä vuoteen 2020 mennessä. Väestön keski-ikä on ollut nousussa ja säilynyt vajaat 2 vuotta Varsinais- Suomen keskiarvoa korkeampana. Yli 65-vuotiaiden osuuden ennustetaan nousevan nykyisestä 21 %:sta 27 %:iin vuoteen 2020 mennessä. BKT/asukas Loimaan seutukunnan BKT/asukas vuonna 2006 oli n Tämä oli n. 60 % maan keskiarvosta ja selvästi Varsinais-Suomen alhaisin. BKT:n kehitys suhteessa muihin Varsinais-Suomen seutuihin on ollut tasaisinta, mutta kokonaisuutena lievästi heikkenevää. Käytettävissä oleva tulo/asukas Käytettävissä olevat tulot/asukas ovat nousseet lähes 25 % vuodesta 2000 vuoteen Kehitys on lähellä Varsinais-Suomen keskimääräistä kehitystä, jossa hitainta kehitys on ollut parhaan lähtötason Salon seudulla ja nopeinta Turun seudulla. Työllisyys Seutukunnan työllisyysasteen kehitys on ollut 2000-luvulla Varsinais-Suomen parasta ja noussut lähes 70 %:iin kohti maakunnan kärkitasoa vuonna Pitkäaikaistyöttömien määrä on maakunnan keskiarvoihin verrattuna vähentynyt hieman keskimääräistä enemmän, alle 25-vuotiaiden työttömyys hieman vähemmän ja yli 50-vuotiaiden työttömyys keskimääräisesti. Työpaikkaomavaraisuus Seutukunnan työpaikkaomavaraisuus oli 87,6 % vuonna Omavaraisuusasteessa ei ole tapahtunut selkeitä muutoksia 2000-luvulla, kuten ei muuallakaan Varsinais-Suomessa laskusuunnassa olevaa Turunmaata lukuun ottamatta. Koulutustaso Loimaan seutukunnan koulutustasoindeksi (250 = keskimäärin 2,5 vuotta perusasteen jälkeistä koulutusta 20 vuotta täyttäneillä henkilöillä) on noussut, mutta säilynyt Varsinais-Suomen alhaisimpana koko 2000-luvun. Loimaan seudun ero maakunnan keskiarvoon (311) on jopa hieman kasvanut kuluneen vuosikymmenen aikana ja supistunut vain Vakka-Suomeen nähden. 5

6 2.2 Elinkeinorakenteen kehitys Vuoden 2006 väestön elinkeinojakauma Loimaan seutukunnalla vuoden 2009 kuntajaotuksen mukaan tarkasteltuna on seuraava: Taulukko 2: Loimaan seutukunnan kehitys 2000-luvulla Kunta/alue Alkutuotanto Jalostus Työlliset (A - B) (C - F) Palvelut (G Q) Tuntematon (X) aluejako yht. työlliset % työlliset % työlliset % työlliset % Aura , , ,7 17 1,0 Koski Tl , , ,5 16 1,6 Loimaa , , ,2 69 1,0 Marttila , , ,3 19 2,0 Oripää , , ,0 3 0,5 Pöytyä , , ,5 42 1,2 Tarvasjoki , , ,4 13 1,5 Loimaan seutuk , , , ,1 Seutuk. muutos vuodesta , , , ,1 Alueelliset - Varsinais- Suomi , , , ,8 - Koko maa , , , ,0 Seutukunnalla sijaitsevien työpaikkojen jakauma on kehittynyt vastaavasti oheisen kuvion (2) havainnollistamalla tavalla. Loimaan seutukunnan työpaikkamäärän kehitys päätoimialoittain Lukumäärä Vuosi Tuntematon Alkutuotanto Jalostus Palvelut Kuvio 2: Loimaan seutukunnan työpaikkamäärän kehitys

7 Seutukunnan elinkeinorakenteen muutoksessa sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna alkutuotannon työllistävyys on edelleen 2000-luvulla voimakkaasti laskenut ja vastaavasti palvelujen osuus noussut. Siirtymä alkutuotannosta palveluihin on ollut noin 10 prosenttiyksikköä ja jalostuksen osuus on lievästä työpaikkamäärän kasvusta huolimatta pysynyt jotakuinkin ennallaan. Loimaan seutukunnan elinkeinorakenteessa työllistävyyden ja erityisen painoarvon perusteella suhteessa muuhun Suomeen yksityisen sektorin toimialoista keskeiseen asemaan nousevat (liite 1): maa- ja riistatalous, elintarvikkeiden ja juomien valmistus ns. agribisnes koneiden ja laitteiden valmistus, metallituotteiden valmistus sekä sahatavaran ja puutuotteiden valmistus. Lisäksi aiemman pitkäjänteisen kehittämislinjan jatkamiseksi tulee seudullisen elinkeinotoiminnan erityisosa-alueena säilyttää jatkossakin palveluista matkailupalvelujen koordinointi ja kasvupotentiaalinsa vuoksi hyvinvointipalvelujen kehittäminen. Kuntatalouden näkökulmasta perusmetallien, metallituotteiden, koneiden, sähköteknisten tuotteiden ja kulkuneuvojen valmistukseen kohdistuvalla taloudellisella taantumalla on suurimmat haitalliset vaikutukset tulo- ja yhteisöveroihin seutukunnalla. Tulevaisuuden työpaikkakehitystä voidaan arvioida maakuntahallituksen vuonna 2008 hyväksymän Varsinais-Suomen työpaikkojen toimialasuunnitteen pohjalta. Sen mukaan vuodesta 2004 vuoteen 2020 mennessä Varsinais-Suomessa avautuu noin työpaikkaa, joista 84,1 % johtuu luonnollisen poistuman korvaamisesta ja 15,9 % toimialojen kehityksen vaikutuksesta. Loimaan seutukunnan kannalta huomattavaa on mm. sosiaali- ja terveysalan 30 %:n suhteellinen nousu sekä ja maa- ja metsätaloustyön 28 %:n lasku. Tarkempi tarkastelu on liitteenä Työpaikkamäärän muutostrendi eräillä toimialoilla Varsinais-Suomessa Palvelutyö Teollinen Lukumäärä Vuosi 2020 Sosiaali- ja terveysala Toimistotyö Rakennusala Muu johto- ja asiantuntijatyö Maa- ja metsätalous Kuvio 3: Työpaikkamäärän muutostrendi Varsinais-Suomessa eräillä toimialoilla..(lähde: Koulutustarpeiden ennakointi Varsinais-Suomessa/Varsinais-Suomen liitto, 2008.) 7

8 Elinkeinoyksiköittäin tarkasteltuna 2000-luvulla yritystoimipaikkojen lukumäärä on jatkanut kasvuaan koko 2000-luvun vuoteen 2008 asti, jolloin vuosittainen kasvu ¾- osavuoden tilanteen mukaan taittui. Vastaavasti maatilojen lukumäärä on jatkanut tasaista laskuaan Loimaan seutukunnan yritykset ja maatilat Lkm Yritykset Maatilat Vuosi Kuvio 4: Loimaan seutukunnan yritysten ja maatilojen lukumäärän kehitys

9 3. Strateginen toimintaohjelma Strategisessa toimintaohjelmassa esitetään aluekehittämisen ja seudun päätoimialojen kehittämisen päämäärät, painoarvotetut strategiset toimintalinjat sekä toimintalinjoihin kuuluvat kärkitoimenpiteet. Lisäksi on esitetty muut strategiatyön yhteydessä esiin tulleet toteuttamiskelpoiset toimenpiteet ja hankeideat ns. ideapankkiin koottuna. Näitä voidaan huomioida resurssien riittäessä ohjelmakaudella tai myöhemmin tulevaisuudessa. Kehityskäytävänäkökulman strategiset toimintalinjaukset vastaavat erityisesti seudun tasapainoiseen sisäiseen kehittymiseen ja vetovoimaan, eli ne toteuttavat seudun koheesionäkökulmaa KOKO-ohjelmassa käytetyllä käsitteistöllä ilmaistuna. Toimialakohtaisilla (metalli-, kone-, puu-, agribisnes- ja hyvinvointialat) tavoitteilla puolestaan vastataan pääosin seudun yritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Näkökulmat ovat osittain toistensa kanssa limittäisiä. Strategisen toimintaohjelman jakautumista teemoihin seudun koheesion ja kilpailukyvyn kehittämisen näkökulmista on havainnollistettu oheisessa kuviossa (5). Seutukunnan koheesion ja kilpailukyvyn kehittäminen strategisessa toimintaohjelmassa LOIMAA ORIPÄÄ Matkailuvetovoima Asukasvetovoima KOSKI TL Elinkeinoinfran vetovoima Seudun koheesio ja vetovoima Yritysten kilpailukyky Alueellinen edunvalvonta PÖYTYÄ Osaamis- ja innovaatiorakenteet Yrityspalvelut Yhteistyöverkostot MARTTILA AURA TARVASJOKI Kuvio 5: Strategisen toimintaohjelman teemat seudun koheesion ja kilpailukyvyn näkökulmista. 9

10 Taulukko 3: Aluerakenteen kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.1 Kehityskäytäväperusteinen aluerakenne ja matkailu Kehittämisen päämäärä 2020: Vahvistaa koko seutukunnan tasapainoista kehitystä ja elinkeinoelämän elinvoimaisuutta maakunnan pääliikenneväylien suuntaiseen kasvupotentiaaliin tukeutuvalla kuntayhteistyöllä. Mittarit: Yritysmäärän, muuttoliikkeen ja matkailuvetovoiman kehittyminen seutukunnallisesti ja eri osissa seutukuntaa. Strateginen toimintalinja (tl) Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Kuntien yritysalueiden kehittäminen 2. Kuntien asukasvetovoiman kehittäminen 3. Alueen saavutettavuuden edistäminen * * * * Kehityskäytäviin kytkeytyvien yritysalueiden kiinteistökehitystoiminnon liittäminen kokeiluna kehittämiskeskuksen kuntapalveluihin ( ) - Konsulttivetoisen myyntityön perustana Loimaan seutukunnan markkinoinnin Master Plan hankkeessa (2009) tehtävä yritysalueiden profilointi ja seudullisesti tuotettava esittelymateriaali. Yritysalueiden vetovoiman lisääminen uusiutuvan energian ratkaisuilla. Valmisteluhankkeet: - Varsinais-Suomen energiastrategia (V-S TE-keskus ) - Loimaan seutukunnan bioenergiamalli ( ) Kehityskäytäväkohdesuunnitelmat väylille KT 41 MT 204 ( ) * * * Asumisen sisällöllinen kehittäminen kuntien asuinalueiden uusien vetovoimatekijöiden pohjalta. Valmisteluhanke: - Loimaan seutukunta Varsinais-Suomen maakuntasuunnitelmassa; asumisen 7 pilottikohdetta (2009) Seudun kokonaisvaltainen maisemasuunnittelu ( ) - yleissuunnitelma - ympäristövalaistuskohdesuunnitelma Seudullisen asukasmarkkinoinnin toteutus markkinoinnin Master Plan hankkeen (2009) pohjalta ( ) * * Kehityskäytävä- ja liikennejärjestelmäsuunnitelmakohteisiin perustuva liikenneväyläedunvalvonta; turvallisuus ja liikennöinnin sujuvuus ( ) - pilottina Pro Ysitie-yhdistyksen toimintamallin kehittäminen ja toimintamallin siirto VT 10:lle Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus (selvitys) ja kunnat (toteutus) Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus ja kunnat Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus ja kunnat 10

11 4. Seudun matkailupalvelujen näkyvyyden kehittäminen Ideapankki Rataverkon lähiliikennepysäkit (tl 3); Varsinais-Suomen liiton selvityshanke Seudun kutsutaksiliikenteen kehittäminen Opasteiden parantaminen Matkailuverkoston verkostohuoltaja (tl 4) Maaseudun yritystoimintaa palvelevien tietoliikenneyhteyksien kehittäminen - Laajakaista kaikille hankkeen (Liikenne- ja viestintäministeriö/varsinais- Suomen liitto ) hyödyntäminen * Matkailupakettien luominen ja matkailun kärkikohteiden näkyvyyden lisääminen kytkeytymällä Turun matkailupalvelujen markkinointikanaviin (esim. Turku Touring) Seudullisen matkailumarkkinoinnin toteutus markkinoinnin Master Plan hankkeen (2009) pohjalta ( ) Kehittämiskeskus Vihreä Kolmio Kehittämiskeskus ja kunnat, matkailuyritykset 11

12 Taulukko 4: Metalli-, kone- ja puuteollisuuden kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.2 Metalli-, kone- ja puuteollisuus Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä seutukunnan metalli-, kone- ja puuteollisen yrityskannan valmiutta vastata kysynnän nopeatempoisuutta, asiakasperusteista räätälöintiä, moduulipohjaisuutta ja energiatehokkuutta koskeviin vaatimuksiin. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Työvoiman saatavuuden edistäminen * * * * Oppilaitosten ja teollisten yritysten yhteistyön kehittäminen mm. järjestämällä oppimispaikkoja teollisiin yrityksiin Alan vetovoiman edistäminen imagokampanjalla Teollisuuden rekrytointitoimenpiteet, joissa huomioidaan perhekokonaisuuksien työllistäminen seudulle (molemmille puolisoille työpaikka) Loipolis; teollisuus YESkeskus/Loistotiimi Loipolis; teollisuus Loipolis; teollisuus 2. Osaamisen kehittäminen * * * Työvoiman työnjohto- ja moniosaajavalmiuksien nostaminen Loipolis; teollisuus 3. Yritysten verkostoitumisen edistäminen alihankintavalmiuksien parantamiseksi 4. Tuotannon energiatehokkuuden ja ympäristöystävällisyyden kehittäminen Ideapankki/huomioitavaa Opiskelija-aineksen teknisten perusosaamisvalmiuksien kehittäminen perusopetusasteesta alkaen Maakunnan tutkimus- ja oppilaitosten sekä osaamiskeskusten (korkeakoulut ja koneteknologiakeskus) potentiaalin hyödyntäminen seudun yritysten osaamiseen liittyvien haasteiden ratkaisemiseksi. Puu- ja käsityöteollisuuden yrityskannan vahvistaminen yrityshautomotoiminnalla * * Seudullinen verkostoitumishanke, jonka teemoina seudun sisäisiin alihankintavalmiuksiin tutustuminen (palvelut ja henkilöstön osittaisten yhteiskäyttömahdollisuuksien selvittäminen) ja messuyhteistyön tiivistäminen - resurssina Kasvun avain hanke * Uusiutuvien energialähteiden käytön edistäminen tuotannossa (lämpö, sähkö, polttoaineet) Loipolis; koulutus YESkeskus/Loistotiimi Loipolis; teollisuus korkeakouluasiamies Loikky Loipolis; teollisuus Loipolis; teollisuus Toimialahankkeissa huomioitava ns. rakentamisen ketjuun kuuluvien liittymäpintojen hyödyntäminen (puu metalli energiateknologia hyvinvointiteknologia). 12

13 Taulukko 5: Agribisneksen kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.3 Agribisnes Kehittämisen päämäärät 2020: Lisätä energia-alan liiketoimintamahdollisuuksia Loimaan seutukunnalla sekä luoda energiatehokkuudesta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämisestä yritystoiminnan ja asutuksen sijoittumisen seudullinen vetovoimatekijä. Kehittää elintarvikeyritysten verkostoitumista, lisätä Loimaan seutukunnan painovoimaa raaka-ainetuotannossa, parantaa raaka-ainetuotannon kilpailukykyä sekä luoda uutta liiketoimintaa metalli-, ICT- ja elintarvikeklustereiden rajapintoihin Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Uusiutuvan energian tuotantoklusterin kehittäminen 2. Elintarviketeollisuuden raaka-ainetuotantoosaamisen vahvistaminen 3. Jalostuksen ja kaupan muodostaman ruokaketjun kehittäminen * * * * Seutukunnan energiastrategian valmistelu osana Varsinais-Suomen energiastrategiaa (TE-keskus ) ja Loimaan seudun bioenergiamalli hanketta (Turun kauppakorkeakoulu ) Kiinteän uusiutuvan polttoaineen aluelämpölaitossuunnitelman valmistelu vastaamaan kuntien, kylätaajamien ja kiinteistöryhmittymien energiatarpeeseen (2009, sisältyen em. seutukunnan energiastrategiaan) Pienten biokaasulaitosten käyttöönoton edistäminen n maatilan omaan sähkön- ja lämmöntuotantoon (sisältyen em. seutukunnan energiastrategiaan) Laskenta- ja neuvontapalvelujen tuottaminen osana yritysneuvontapalvelua * * * Maatilojen sukupolvenvaihdoksen tukeminen alan imagokampanjalla (imagon kehittämisessä Suomen maatalousmuseo Saran hyödyntäminen) Koulutuksen monimuotoisuuden kehittäminen ja uuden osaamisen siirto tuotantoon * * Jalostajapoolien muodostaminen ja tuottajatilojen/-yritysten kasvuhalukkuuden tunnistaminen (pohjaselvityksenä maaseutuharavakyselyn toteutus 2009/2010) Erikoisviljelyn edistäminen (mm. ilmaston lämpenemisen mahdollisuudet) Ideapankki/huomioitavaa Agribisnestoimialan seudullisessa kehittämisessä seurattavia teemoja ovat lisäksi - tietointensiivisten palvelujen mahdollinen ulkoistamiskehitys (mm. teknologia, tuoteturvallisuus jne.) ja - uusiutuvan energiatuotannon kytkeytyminen tuote- ja laitteistokehityksen kautta mm. metalliteknologiaan. Kehittämiskeskus (paikallisena koordinoijana) Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Loikky Kehittämiskeskus Loipolis; agribisnes Loipolis; agribisnes 13

14 Taulukko 6: Hyvinvointialan kehittäminen. LOIMAAN SEUTUKUNNAN ELINKEINO-, TYÖLLISYYS- JA INNOVAATIOSTRATEGIAN TOIMENPIDEOHJELMA 3.4 Hyvinvointiala Kehittämisen päämäärä 2020: Lisätä yrityksiä ja yksityisen sektorin työpaikkoja alan liiketoiminnan edellytyksiä kehittämällä. Strateginen toimintalinja Painoarvo Toimenpiteet Toteutusvastuu 1. Uusien yritystoimintamahdollisuuksien edistämidista * * * * Kytkeytyminen hyvinvointiteknologia-alan kehityshankkeisiin seutukunnan lähtökoh- Loipolis; hyvinvointi nen - mm. Turun AMK:n ikääntyvien kotona asumista tukevat teknologiahankkeet Kuntien ja kuntayhtymien päätökset ostopalveluina järjestettävissä olevista palveluista yritystoiminnan aktivoimiseksi Paikallisia yritystoimintainnovaatioita tukeva verkostoituminen - mm. syksyn 2009 hyvinvointialan toimijoiden verkostotapaaminen 2. Osaamisen kehittäminen * * * Alan yrityksille tehtävä yritysharavakysely, jonka pohjalta - linkitetään osaamistarvetta ja osaajia, - luodaan yhteyksiä teknologiapalveluihin - kehittämisorganisaatioiden (mm. Loipolis-osapuolet) työnjaon selkeyttäminen 3. Asiakaslähtöisten palveluverkostojen syntymisen edistäminen 4. Hyvinvointipalvelualueimagon kehittäminen Ideapankki Organisaatioiden henkilöstöpolitiikan kehittäminen. * * Hyvinvointialan toimijoiden verkostoitumistapaaminen (syksy 2009) - huomio myös liikunta-, kulttuuri-, asumis- ja teknologiapalvelujen kytkeytymisessä sosiaali- ja terveysalaan * Alueen koulutus- ja palvelubrändin luominen markkinoinnilla - Loimaan seutukunnan markkinoinnin Master Plan hanke (kehittämiskeskus) Loipolis; hyvinvointi kunnat Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi Loipolis; hyvinvointi 14

15 4. Loipolis strategisen toimintaohjelman työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoimenpiteiden toteuttajana 4.1 Loipoliksen rakenne ja toimintamalli Loipolis on seudun kehittäjäorganisaatioiden - Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen, Loimaan TE-toimiston, Loimaan koulutuskuntayhtymän sekä Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipisteen - muodostama yhteenliittymä. Loipoliksen tarkoitus on vastata hallitusti seutukunnan työllisyys-, osaamis- ja innovaatiotoiminnan kehittämishaasteisiin paikallisista lähtökohdista käsin. Loipoliksen toiminta ja toimintamalli ovat keskeinen osa seutukunnan KOKO-ohjelmaa. Peruskuntien vastatessa elinkeinoelämän aineellisten palvelujen tuottamisesta (tontit, toimitilat ym. infrastruktuuri), on Loipoliksen tehtävänä aineettomien palvelujen tuottaminen seuraavasti: Ennakointitiedon välittäminen ja hyödyntäminen seutukunnalla Elinkeinoelämän toimintaympäristön kehittämissuunnittelu ja suunnitelmien hankkeistaminen Alueellisista tarpeista lähtevien koulutusten suunnittelu ja järjestäminen Seutukunnan linkittäminen hallitusti laajempaan kehittämisverkostoon yhdestä pisteestä (esim. oppilaitokset, korkeakoulut, tutkimuslaitokset/tähän liittyvänä korkeakouluasiamiestoiminta). Loipoliksen toimintorakenne ilmenee oheisesta kuviosta (6). Loipoliksen toimintorakenne A B C D Kuvio 6: Loipoliksen toimintorakenne. E A. Koordinaatio Johtoryhmä B. Toimialojen kehittäminen Kone ja metalli Puu ja rakentaminen Agribisnes Hyvinvointi C. Koulutuksen kehittäminen Ammatillinen koulutus AMK- ja muu korkeakoulutus Aikuis- ja täydennyskoulutus Yrittäjyyskasvatus D. Työllisyyden hoito TE-toimikunta E. Tukipalvelut Tilastoaineistot Ideointiverstaat KV-yhteydet 15

16 Loipoliksessa sovelletaan seutukunnalla vuosina toimineessa SEUTUhankkeessa hyväksi osoittautuneita käytäntöjä seuraavin periaattein: Toimintamalli perustuu osapuolina olevien toimintayksiköiden, jatkossa sopijaosapuolten, väliseen sopimukseen (vrt. seutusopimus). Loipoliksen toimintamalli rakentuu organisoidusta asiantuntijatyöryhmätyöskentelystä, jota sopijaosapuolten hyväksymien strategia-asiakirjojen tavoitteiden pohjalta koordinoi sopijaosapuolina olevien yksiköiden toiminnallisesta johdosta koostuva johtoryhmä. Johtoryhmä kutsuu työryhmien vakinaisiksi jäseniksi sopijaosapuolten edustajien lisäksi elinkeinoelämän/muiden sidosryhmien edustajia. Valinnoissa huomioidaan alueellinen edustavuus ja työryhminä hyödynnetään päällekkäisyyksien välttämiseksi seutukunnalla jo olemassa olevaa työryhmärakennetta. (Ks. oheinen taulukko 7.) Seutuportaaliin perustetaan Loipolis-foorumi, johon työryhmien muistiot talletetaan. Loipoliksen toimintaan osoitetaan resursseja seutukunnan KOKO-ohjelman rahoituksesta. Resursoinnin tavoitteena on toimintamallin käynnistys ja kehittäminen sekä toimintayksiköiden ja työryhmien keskinäisen koordinaation parantaminen. Käytännön toteuttamistapana voi olla Loipolis-asiamies tms. palkattuun koordinaattoriin perustuva toiminta (vrt. SEUTU-hankkeen seutuasiamies). Taulukko7: Loipoliksen työryhmäjaon lähtökohta. Loipoliksen vastuutaho Toiminto Työryhmän vetovastuuyksikkö/ryhmän koostumus Johtoryhmä A. Toiminnan koordinaatio Metalliryhmä B1. Metalli- ja koneteollisuuden kehittäminen Puu- ja rakennusryhmä Agribisnesryhmä Hyvinvointiryhmä B2. Puu- ja rakennusteollisuuden kehittäminen B3. Agribisneksen kehittäminen B4. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen Kehittämiskeskuksen tj (pj) TE-toimiston johtaja Loikyn johtava rehtori Turun AMK:n koulutusjohtaja Loikky/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Kehittämiskeskus/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet, asiantuntijatahona Satafood AMK/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Toimintatapa/ tehtävät Säännölliset kokoukset Loipoliksen toiminnan johtaminen Toimeksiannot työryhmille Hanketoiminnan kokonaiskoordinointi (nimettynä asiantuntijana Varsinais-Suomen Jokivarsikumppanit ry:n toiminnanjohtaja) Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen 16

17 Osaamisryhmä Loimaan seudun opetustoimen foorumi (LOF) Työllisyyden edistämistoimikunta (TEtoimikunta) C1 C3. Ammatillisen, korkeaasteen sekä aikuis- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen C4. Yrittäjyyskasvatuksen kehittäminen D. Työllisyyden hoito - E1 Ennakointiaineistot ja prosessit - E2 Elinkeinoelämän kansainvälistymisen tuki Loikky/Johtoryhmä nimeää ja kutsuu jäsenet Seutukunnan kuntien opetustoimenjohtajat operatiivisena suunnittelijana YESkeskus/Loisto-tiimi TE-toimisto/nimetyt edustajat: Kehittämiskeskus Kehittämiskeskus Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Toimii itsenäisesti/seutustrategian mukaisesti Lakisääteinen Seutustrategian/Johtoryhmän toimeksiantojen mukainen Asiantuntijapalvelut: Tulevaisuusverstaat SeutuNet-palvelu Yritys- ja maaseutuharavat Kiinnittyminen Varsinais-Suomen yrityksille suunnattuihin kansainvälistymispalveluihin 4.2 Yritys- ja osaamispalvelut ja niiden kehittäminen Seutukunnan paikallisten yrityspalvelujen tuottamiseen osallistuvat kaikki Loipolisosapuolet. Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus tuottaa seuraavia kokonaisuuteen kuuluvia yrityspalveluja: perustamisneuvonta liikeidean arviointi ja kehittäminen talous-, vero-, ja vakuutusneuvonta rahoitusneuvonta tuotekehitys ja neuvonta yrityksen kehittämisneuvonta hankeneuvonta kansainvälistymisneuvonta. Loimaan koulutuskuntayhtymän ammatti- ja aikuisopiston koulutuspalvelujen ohella keskeisiä yrityspalveluja ovat seuraavat teknologiset kehitysympäristöt: MediaLabra audiovisuaaliseen viestinnän toimintojen kehittäminen elabra IT-teknologiaratkaisujen kokeilu ja kehittäminen ALabra - kesällä 2009 valmistuva mekatroniikan ja automaation kehittämisympäristö. Turun ammattikorkeakoulun Loimaan toimipiste tuottaa yrityksille koulutettua työvoimaa 17

18 tutkimus- ja kehityspalveluja hankeyhteistyönä yritysten kanssa sekä opinnäytetöihin ja opintojaksoihin sisällytettyinä Osuuskunta Kaikidean välityksellä markkinoinnin, mainonnan ja viestinnän palveluja. Loimaan TE-toimisto palvelee yrityksiä työvoimapalvelujen ohella yrittäjyyskoulutuksella ja alkavan yrittäjän starttirahalla. Eri osapuolten palvelut yhdistyvät Loipoliksessa asiakkaan näkökulmasta ns. yhden luukun palveluksi osapuolten yhteistyön kautta. Em. palvelunäkökulmasta strategiakauden aikana on perusteltua jatkaa myös Loipolis-osapuolten toimitilojen yhdistämissuunnittelua tulevaisuutta ajatellen, jossa Loimaalla sijaitseva valtion virastotalo antaa suunnittelulle lähtökohdan, sekä Loipolis-osapuolten palvelujen yhteismarkkinointia. Loipoliksen tuottamaa yrityspalvelumallia kehitetään strategiakaudella oheisen kuvion (7) toimintamallin mukaisesti. Loipoliksen yritys- ja osaamispalvelujärjestelmä Korkeakoulukumppani.fi Yritys-Eurooppa, WTC, TE-keskus Liityntäpalvelut ulkopuolisiin markkinoihin ja kehittämis- ja innovaatioympäristöihin TE-toimiston työvoima-, yrittäjyyskoulutus- ja starttirahapalvelut Loipoliksen paikalliset yrityspalvelut Kehittämiskeskuksen yritysneuvontapalvelut Loikyn teknologiset kehitysympäristöt ja koulutuspalvelut AMK:n koulutus-, tutkimus-, kehittämis ja korkeakouluasiamiespalvelut Kuvio 7: Loipoliksen paikalliset yrityspalvelut ja kytkeytyminen korkeakouluosaamiseen, osaamiskeskuksiin ja kansainvälisille markkinoille. 18

19 Em. palvelujärjestelmän sisällä olevat yksilöidyt kehittämiskohteet strategiakaudella on esitetty oheisessa kuviossa (8). Loipoliksen yritys- ja osaamispalvelujen kehittämiskohteet Loimaan TE-toimisto Uusimuotoisen työ- ja elinkeinotoimistokonseptin selkiyttäminen TE-toimikunnan toimintamallin kehittäminen Kehittämiskeskus Yritysneuvonnan laatujärjestelmä Omaneuvojapalvelu alkaville yrityksille Kasvuyritysten neuvonnan tehostaminen Liike-elämää palvelevien yritysten neuvonnan tehostaminen Kansainvälistymisessä vahvistettu kiinnittyminen Yritys-Eurooppa- ja WTC-verkostoihin Loipolisyhteistyön tiivistäminen Loimaan koulutuskuntayhtymä Mekatroniikan ja automaatiotekniikan kehitysympäristön (A-Labra) käyttöönotto (2009) Puu- ja käsityöteollisuuden yrityshautomon perustaminen (2010) Luonnonvara- ja metallialojen koulutuksen vetovoiman kehittäminen Turun AMK/Loimaa Seutukunnan yritysneuvontaa tukevan korkeakouluyhteistyön tehostaminen (korkeakouluasiamies- ja korkeakoulukumppani.fi-palvelut) Täydennyskoulutuksen kehittäminen; yrittäjyysvalmennus ja etäkoulutusteknologian käyttöönotto yrityskoulutuksessa Kuvio 8: Seutukunnan yritys- ja osaamispalvelujen kehittämiskohteet. Kuviossa 8 seutukunnan yritysten kansainvälistymispalveluissa hyödynnettävän Yritys-Eurooppa-verkoston seutukuntaa lähinnä oleva partneri on Varsinais-Suomen TEkeskus. Etäkoulutusteknologian käyttöönotolla täydennyskoulutus voidaan puolestaan viedä yritysten omiin toimitiloihin koulutuksen kustannustehokkuuden ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. 19

20 4.3 Loimaan seutukunnan ennakoinnin toimintaperiaatteet Loimaan seutukunnan ennakointiprosessin tavoitteena on ohjata seutustrategian sisältöä ja tarkentaa sen sisällä tapahtuvia toimenpiteitä mahdollisimman suuren vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Ennakointi on jatkuvaa Loipoliksen sisällä tapahtuvaa toimintaa, joka kiteytyy vuosittain seudullisessa strategia- ja ennakointiseminaarissa, jossa tarkastellaan strategian ajanmukaisuutta ja toteutumista. Ennakointiprosessi pohjautuu tilastotiedon osalta etupäässä valtakunnallisilta tiedonkerääjiltä hankittavaan tilastotietoon, jota seutukunta hyödyntää mm. kehittämiskeskuksen Tilastokeskukselta hankkimalla SeutuNet-palvelulla. Maakuntatasolla keskeinen aineistolähde on Varsinais-Suomen TE-keskus, jonka strategia- ja ennakointityksikkö tuottaa mm. työ- ja elinkeinoelämään liittyviä asiakkaiden palvelutarveanalyysejä, toimiala-analyysejä, ammattibarometrejä ym. ennakointi- ja strategiatyötä palvelevaa aineistoa. Varsinais-Suomen TE-keskus tuottaa myös sähköisen Luotain.fi-palvelun, joka on maakunnallista ja seudullista työ- ja elinkeinoasioiden tietoa välittävä portaali. Valtakunnallisesti ja maakunnallisesti hankittavaa ennakoinnin tietopohjaa voidaan edelleen syventää seudullisesti Yritys- ja maaseutuharavilla, jotka ovat valikoituun tai koko seutukunnan yritys-/maatilaryhmään kohdistettuja puhelinkyselyjä. Ennakoinnin tukitoiminnot aluetasoilla Valtakunnallinen Tilastokeskus: mm. SeutuNet Loimaan seutu Innovaatio-ohjelmat ym. Maakunnallinen V-S ennakointifoorumi TE-keskuksen strategiaja ennakointiyksikkö V-S elinkeinostrategia Seudullinen Tulevaisuusverstaat Yritys- ja maaseutuharavat S t r a t e g i a Kuvio 9: Loimaan seutukunnan ennakoinnin tukitoiminnot aluetasoilla.. 20

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma

Salon seudun KOKO. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010. Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 1(7) Salon seudun KOKO Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010 Maakunnan kehittämisraha Projektisuunnitelma 2(7) Hankkeen nimi Salon seudun KOKO Tiivistelmä Salon seudun KOKO:n tärkein tehtävä on rakentaa

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko)

Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Vuosi 2009 Laskentapäivänä voimassa olevat ryhmälomautukset (koskee vähintään 10 henkilöä ja on määräaikainen tai lyhennetty työviikko) Koko maa 2009 Ryhmälomautettujen henkilöiden lukumäärä Laskentapäivä

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016

Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 Lappeenrannan toimialakatsaus 2016 30.9.2016 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Kilpailukyky ja työmarkkinat

Kilpailukyky ja työmarkkinat Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto

Alue-ennakoinnin uudistaminen. Satakuntaliitto Alue-ennakoinnin uudistaminen Satakuntaliitto 18.2.2016 Maakunnallinen alue-ennakointi Alueellista ennakointia hyödynnetään mm. : Maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan laadinta, toteutus

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi

Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen strategia itse toteutettaviksi hankkeiksi TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.2010 Maija Tuominen, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehityskuvia

Työmarkkinoiden kehityskuvia Työmarkkinoiden kehityskuvia Heikki Räisänen, tutkimusjohtaja, dosentti Työ- ja elinkeinoministeriö Pirkanmaan liiton tulevaisuusfoorumi 7.11.2011, Tampere Sisältö 1. Lähtökohtia työmarkkinoiden toimintaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014

Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014 Auranmaan yrityspalvelut: tilannekatsaus 2014 TAUSTAA Auranmaan kuntien (Aura, Koski Tl, Marttila, Oripää, Pöytyä ja Tarvasjoki) yhteinen yrityspalveluyksikkö Auranmaan Yrityspalvelut aloitti toimintansa

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014

Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 Lappeenrannan toimialakatsaus 2014 14.10.2014 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke

Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke Ennakointityö ja verkostoitumisen mahdollisuudet KJY ry:n koulutuksen järjestäjän alueellisen ennakoinnin menetelmät -hanke 18.6.2010 Hannu Simi, Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Valtakunnallinen Koulutuksen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa

Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Et sää mittä ohjaust tarttis? - Ohjausstrategiatyötä Varsinais-Suomessa Pirkko Kuhmonen / Varsinais-Suomen OpinOvi Tuula Kokkonen / OpinOvi aikuisopiskeluun Varsinais-Suomi Missio? Jottan tarttis tehrä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus

Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus Uusi tulosohjausjärjestelmä, tulossuunnittelu ja strategiakausi 2016-2019 Juha Levy, Pohjois-Pohjanmaan ELY-kekus VM:n työryhmän raportti 2014 Ohjausjärjestelmää uudistettu Tavoite Ohjausjärjestelmä strategisemmaksi,

Lisätiedot

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö

Yritys-Suomi nousuun. Innoforum 10.11.2015 Tampere. Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yritys-Suomi nousuun Innoforum 10.11.2015 Tampere Jarmo Palm Työ- ja elinkeinoministeriö Yleistä 2 Ratkaisujen Suomi 1. Kestävä kasvu ja julkinen talous 2. Työllisyys ja kilpailukyky 3. Osaaminen ja koulutus

Lisätiedot

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN Opetustoimen henkilöstökoulutuksen ja osaamisen kehittämisen menestystekijät -seminaari Helsinki Congress Paasitorni 10. 11.5 2012 Mari Räkköläinen Opetusneuvos,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa

2. Vuoropuhelu, tapaamiset, toimialatuntemuksen lisääminen kaupungin hallinnossa VAIVATON ARKI KAJAANIN ELINKEINOPOLITIIKAN TOIMENPIDEOHJELMA Taulukko: Kajaanin Elinkeinopolitiikan toimenpideohjelma 2009-2012. Tarpeiden sijaan keskitytään mahdollisuuksiin. Tavoite Kehittämiskohde A:

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI

KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Ilpo Hanhijoki KOULUTUS, TYÖLLISYYS JA KOULUTUKSEN ENNAKOINTI Tulevaisuuden osaamisperustan rakentaminen 11.6.2014 Opetushallituksen tehtävät ennakoinnissa työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi (määrällinen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

E-verkostomallialoitteen esittely

E-verkostomallialoitteen esittely E-verkostomallialoitteen esittely ICT-talo 20.1.2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Petri Pihlavisto 20.1.2012 1 Tässä ennakoinnilla tarkoitetaan Valituilta ilmiöalueilta: o Tulevaisuustiedon tuottamista

Lisätiedot

EAKR -yritystuet 2014-2020

EAKR -yritystuet 2014-2020 EAKR -yritystuet 2014-2020 Infotilaisuus 14.1.2015 Timo Mäkelä / Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.1.2015 Ohjelma-asiakirja: yritys- ja innovaatiotoiminta haasteena yksipuolinen elinkeinorakenne, yritysten

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuntajohdon seminaari

Kuntajohdon seminaari Kuntajohdon seminaari Kuopio 11.11.2015 Hallituksen kärkihankkeiden vaikutukset Itä-Suomeen Elli Aaltonen Ylijohtaja 11.11.2015 1 11.11.2015 2 11.11.2015 3 Strategiset painopisteet ja yhteiset toimintatavat

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot