YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 47/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-357. Neste Oil Oyj:n Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon,

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 47/2009/2 Dnro LSY-2008-Y-357 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Neste Oil Oyj:n Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksessä 44 edellytetty selvitys, joka koskee jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia. HAKIJA Neste Oil Oyj Porvoon jalostamo PL PORVOO TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamo, voimalaitos ja satama sijaitsevat Porvoon kaupungin Kilpilahden kylässä Neste Oil Oyj:n omistamalla kiinteistöllä Sköldvik kiinteistötunnus Jalostamoalue sijoittuu Suomenlahden rannikolle, lähelle Porvoon kaupungin ja Sipoon kunnan välistä rajaa, noin 17 kilometriä Porvoon keskustasta lounaaseen. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Länsi-Suomen ympäristölupavirastoon LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Länsi-Suomen ympäristölupavirasto Ympäristönsuojelulain 31 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdat 3 b), 4 a) ja 7 a) Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräystä tai täydentää lupaa lain 43 :n 1 momentin 5) kohdan mukaisen selvityksen perusteella.

2 2 ASIAN AIKAISEMPI KÄSITTELY Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on myöntänyt ympäristönsuojelulain mukaisen ympäristöluvan nro 29/2006/2 Neste Oil Oyj:n Porvoon jalostamon toiminnalle. Vaasan hallinto-oikeus on antanut päätöksen nro 08/0401/1 edellä mainitusta Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätöksestä tehdyistä valituksista. Neste Oil Oyj on valittanut Vaasan hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimpaan hallintooikeuteen. Valitus ei koske eikä se liity nyt kyseessä olevaan asiaan. Ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 44 hakija on velvoitettu selvittämään jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia. Lupamääräys 44 kuuluu seuraavasti: "44. Luvan saajan tulee laatia teknis-taloudellinen selvitys typenoksidien päästöjen vähentämismahdollisuuksista niissä jalostamon tuotantoyksiköissä, joiden savu- tai poistokaasut johdetaan päästökohtien J4 ja J5 piippuihin. Selvityksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC) typenoksidipäästöjen vähentämiseen. Selvityksessä tulee: tarkastella jalostusprosessien typenoksidien kokonaispäästöjen kasvuun johtaneita tekijöitä vuosien aikana, esittää yhteenveto yksiköiden typenoksidien päästöjen ja niiden mitattujen pitoisuuksien kehityksestä edellä mainitun ajanjakson aikana, ottaa perustellusti kantaa Uudenmaan ympäristökeskukselle toimitetussa selvityksessä (päivätty ) esitettyihin toimenpiteisiin, esittää vaihtoehtoiset vähentämisratkaisut kustannuksineen, esittää vaihtoehtoisilla vähentämisratkaisuilla saavutettavat päästövähenemät sekä saavutettavat kokonaispäästöjen ja savukaasujen NO X -pitoisuuksien tasot yksikkökohtaisesti, ja esittää perusteltu kanta toteuttamiskelpoisimmista päästöjen vähentämisratkaisuista. Selvitys on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupavirastolle mennessä. Lupamääräyksen 44 perustelut kuuluvat seuraavasti: "Lupamääräys 44. Uudenmaan lääninhallituksen Porvoon jalostamon toimintaa koskevan ilmansuojeluilmoituksen johdosta antamassa päätöksessä (No YML 287/ ) on toiminnanharjoittaja määrätty selvittämään mahdollisuuksia vähentää jalostustoiminnan typenoksidien päästöjä. Toiminnanharjoittaja on toimittanut määräyksen mukaisen selvityksen (päivätty ) Uudenmaan ympäristökeskukselle. Selvityksessä on tarkasteltu typenoksidien päästöjen vähentämistä muun muassa katalyyttisellä savukaasujen puhdis-

3 3 tustekniikalla ja poltinmuutoksilla. Selvityksen johdosta ei ole seurannut toimenpiteitä eikä siihen ole otettu kantaa lupahakemuksessa. Jalostusprosessien typenoksidien päästöt ovat noin 2-kertaistuneet viimeisen 10 vuoden aikana. Osa muutoksesta selittyy hakemusaineiston mukaan 1990-luvun lopulla käyttöönotetulla aiempaa tarkemmalla jalostamon typenoksidien päästöjen laskentamenetelmällä, mutta yli puoleen kasvusta on muita syitä. Toiminnan suurin yksittäinen NO X -päästöjen lähde on leijukatalyyttinen krakkausyksikkö (FCC). Jalostamo-BREF-asiakirjan mukaan Porvoon leijukatalyyttistä krakkausyksikköä (FCC) vastaavissa tapauksissa parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään happipitoisuuden seurantaa ja optimointia siten, että poistokaasujen COpitoisuus saadaan pidettyä tasolla mg/m 3 (n) ja NO X -pitoisuus tasolla mg/m 3 (n) silloin kuin käytössä ei ole erillistä COkattilaa. Nykyaikaisena ratkaisuna poistokaasujen BAT-tasoinen käsittely edellyttää BREF-asiakirjan mukaan typenoksidien puhdistustekniikan (SNCR tai SCR) käyttöä. NO X -päästöjen BAT-tasona pidetään tällöin mg/m 3 (n) pitoisuuksia ja tapauskohtaisesti enintään 450 mg/m 3 (n). Porvoon jalostamon FCC-yksikön poistokaasujen NO X -pitoisuus on mittauksissa ollut tasoa 800 mg NO 2 /m 3 (n). Tämä pitoisuustaso on moninkertainen typenoksidien puhdistustekniikalla varustettuihin FCC-yksiköihin verrattuna ja ylittää myös Porvoon jalostamon FCC-yksikköä vastaavissa tapauksissa tyypillisenä pidettävän tason. Porvoon jalostamon FCC-yksikön NO X - päästötasoa ei pitkällä aikavälillä jatkuvana voida pitää haitallisten ympäristövaikutusten ennaltaehkäisyn eikä haittojen minimoinnin mukaisena, kun koeteltua kaupallista päästöjen vähentämistekniikkaa on olemassa ja sovellettavissa myös Porvoon jalostamon FCCyksikköön (selvitys ). Jalostusprosessien typenoksidien päästöjen kasvu on merkittävää, eikä kehityssuuntaa voida pitää ympäristön pilaantumisen kannalta hyväksyttävänä. NO X -päästöjen vähentämismahdollisuuksien selvittäminen on tarpeen. Selvityksessä on keskityttävä typenoksidien kannalta merkittävimpiin päästökohteisiin sekä tarkastelemaan muutoksia sekä päästöissä että teknisissä ratkaisuissa päivätyn selvityksen pohjalta (lupamääräys 44.). Selvityksessä tulee ottaa kantaa muun muassa selvityksessä esitetyn katalyyttisen typen poiston ja poltinmuutosten toteuttamismahdollisuuksiin. Poltinmuutosten osalta selvityksessä tulisi tarkastella muutoksien toteuttamismahdollisuuksia jo seuraavan suurseisokin yhteydessä. NO X - päästöjen vähentämistä koskeva selvitys on päästöjen kasvukehitykseen ja päästöjen rajoittamista koskevaan lupaharkintaan liittyvistä tiedollisista puutteista johtuen tarpeen toimittaa lupaviraston käsiteltäväksi ennen varsinaista lupamääräysten tarkistamista. (YSL 4, 5, 43 )"

4 4 SELVITYKSEN SISÄLTÖ Neste Oil Oyj esittää jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia koskevassa selvityksessään muun ohella seuraavaa: Arvio NO x -päästöjen vähentämistarpeesta Useiden haitta-aineiden päästöt Porvoon jalostamolla ovat pienentyneet viimeisen 20 vuoden aikana. Ilmanlaadun mittaustulosten perusteella on todettava, että Porvoon jalostamon typenoksidien päästöt eivät aiheuta päästöjen lisävähentämistoimenpiteitä edellyttävää ilman pilaantumista. Ilman laadun aiheuttamia kasvillisuusvaikutuksia on alueella tutkittu laajasti jo 1980-luvulta alkaen. Ilman laatua ja päästöjen ympäristövaikutuksia osoittavien bioindikaattoritutkimusten pitkän ajan yhteenveto vuosilta (Jyväskylän yliopisto 2005) osoitti, että ilman laatu on parantunut ja haitalliset ympäristövaikutukset ovat selvästi vähentyneet Porvoon jalostamon ympäristössä. Kun ympäristön tilassa on saavutettu ilmanlaadun mittauksin ja bioindikaattoritutkimuksin osoitettu kohtuullisen hyvä tila, on yhtiön tavoitteena se, että päästöjen määrät eivät oleellisesti kasva tuotannon kehittämisestä huolimatta. Typenoksidipäästöjen osalta Neste Oil Oyj pitää jo toteutettuja toimenpiteitä toistaiseksi riittävinä. Mikäli ympäristön ja terveyden kannalta vähäisestä hyödystä huolimatta yhtiö määrättäisiin toteuttamaan typenoksidipäästöjä edelleen vähentäviä toimia päästökohdissa J4 ja J5, tulisivat nykyisten BAT BREF -asiakirjojen mukaan ilmeisesti kyseeseen katalyyttiset tekniikat FCC-yksikössä. Yhtiön käsityksen mukaan BAT BREF -viiteasiakirjoja tulee soveltaa kuhunkin laitokseen tarkoituksenmukaisella tavalla ottamalla huomioon laitoksen ikä, sijainti, rakenne ja aiheutuvat ympäristövaikutukset. Tästä yhteydestä irrotettuja BAT-arvoja ei yhtiön näkemyksen mukaan tule soveltaa. Toisin sanoen, 2000-luvun uusimman tekniikan mukaista suorituskykyä ei tule edellyttää laitokselta, joka on rakennettu 1970-luvulla. Ympäristöluvan lupamääräyksen 44 perusteluista on kuitenkin pääteltävissä, että ympäristölupavirasto tulkitsee BAT:n soveltamista juuri tällä tavalla. Yhtiön mielestä tällainen vaatimus olisi kohtuuton. Porvoon jalostamon typenoksidien kokonaispäästön pitkäaikainen keskiarvo on tasolla tonnia vuodessa. FCC-yksikön päästötaso on tarkastelujakson jälkipuoliskolla ollut tasolla noin tonnia vuodessa. Ympäristölupapäätöksen perusteluissa todetaan, että Porvoon FCCyksikköä vastaavissa tapauksissa parhaana käyttökelpoisena tekniikkana pidetään NO x -pitoisuustason mg NO 2 /m 3 (n) saa-

5 5 vuttamista. Viimeisimpien mittaustulosten mukaan FCC-yksikön NO x - päästöpitoisuus on tasolla mg NO 2 /m 3 (n). NO x -päästöjen vähentämisen kannalta tärkeimmät prosessiyksiköiden poltinmuutokset on jo tehty ja muut toimenpiteet, kuten katalyyttisten puhdistustekniikoiden käyttö, olisi huomattavan kallista. NO x - päästöjen edelleen vähentämistä arvioitaessa on otettava huomioon toimenpiteiden kohtuullisuus ympäristössä saavutettavaan hyötyyn nähden. NO x -päästöjen tekniset vähentämismahdollisuudet Olemme selvittäneet prosessiyksiköiden uunien savukaasujen katalyyttisen NO x -poiston (SRC) kustannuksia vuoden 2008 hintatasolla. Katalyyttisen NO x -poiston kustannus uunien savukaasuista on tasolla euroa poistettua NO x -tonnia kohden. Tämä on huomattavan kallis hinta. Porvoon jalostamolla katalyyttinen tekniikka vaatisi savukaasujen lämpötilan nostamista jälkipolttimilla ja suuria muutoksia savukaasukanaviin. Johtopäätöksemme on, että katalyyttinen NO x -poisto Porvoon jalostamon prosessiyksiköiden uunien savukaasuista ei ole käyttökelpoinen ratkaisu. Edelleen selvitimme FCC-yksikön regeneraattorin savukaasujen NO x -poistomenetelmiä. Käytetyimpiä NO x -poistomenetelmiä ovat SCR- ja SNCR-prosessit ammoniakin lisäyksellä ja ne ovat tällä hetkellä ainoat EU:n BAT BREF:n mukaiset menetelmät FCC-yksikön savukaasujen NO x -päästöjen hallintaan. SCR-prosessilla päästään %:n NO x -poistoasteeseen FCC-yksikön regeneraattoreiden savukaasuista. Toimiakseen SCR-prosessi edellyttää tiettyjä savukaasujen lämpötiloja. SCR-prosessin soveltaminen Porvoon FCC-yksikössä vaatii suuria muutoksia jätelämpökattilan (BF-2401) rakenteeseen tai mahdollisesti jopa koko kattilan uusintaa, jotta savukaasujen lämpötila on SCR-prosessille sopivalla alueella. Muita teknisiä ongelmia on nykyisen kattilan sijoituspaikan tilanahtaus. FCC-yksikön NO x -päästöjen pienentäminen SCR-prosessilla edellyttää siten huomattavia investointeja (20 30 milj. euroa) yksikön savukaasupuolelle. Katsomme, että SCR-prosessin käyttöönotto Porvoon jalostamolla olisi teknisesti vaikeaa mm. tilanahtauden vuoksi ja edellyttäisi kohtuuttoman suuria investointeja. Toinen BAT BREF:n mukainen menetelmä, SNCR-prosessi, edellyttää savukaasujen korkean lämpötilan. Tätä prosessia sovelletaan osittaisen palamisen regeneraattoreihin. NO x -poistoaste on % tapauksesta riippuen. Prosessi ei sovellu ollenkaan Porvoon jalostamon FCC-yksikköön, koska yksikössä on täydelliseen palamiseen perustuva regeneraattori. FCC-yksikön savukaasujen NO x -päästöjä voidaan vähentää vetykäsittelemällä yksikön syöttöä, jolloin syötön typpipitoisuus pienenee. Tämä voi vähentää yksikön NO x -päästöjä % tilanteesta

6 6 riippuen. FCC-yksikön syötön vetykäsittelyä käytetään yleisesti, mutta sen ensisijainen tavoite on syötön rikinpoisto. Porvoon jalostamon FCC-yksikön syöttö on vetykäsiteltyä, mutta tehokas typen poisto edellyttäisi korkeampia painetasoja kuin rikinpoisto. Investointina vetykäsittely on kallein vaihtoehto typen oksidien poistolle eikä se mielestämme voi tulla kyseeseen Porvoon jalostamolla. Tätä menetelmää ei ole kuvattu nykyisissä jalostamoiden BAT BREF -dokumenteissä. Teknisten laitteistojen lisäksi on markkinoilla ollut joitakin vuosia FCC-yksikön savukaasujen NO x -päästöjen pienentämiseen tarkoitettuja lisäaineita, joilla voidaan päästä yleensä %:n poistoasteeseen tilanteesta ja syötön laadusta riippuen. Lisäaineet annostellaan yksikköön katalyytin joukkoon yleensä erillisellä annostelijalla tai joissakin tapauksissa suoraan valmiiksi sekoitettuna katalyyttiin. Lisäaineesta riippuen niiden toiminta perustuu kahteen eri periaatteeseen; regeneraattorin koksinpoltossa syntyvän NO x :n määrän minimointiin tai regeneraattorissa syntyvän NO x :n eliminointiin. Lisäaineiden etuna on vähäiset investointikustannukset. Lisäaineistuksen käyttökustannukset ovat kuitenkin melko suuret ja riippuvat suuresti lisäaineistuksen tarpeesta. NO x -poistotulokset vaihtelevat eri FCC-yksiköissä erittäin suuresti riippuen syötön laadusta sekä operointiolosuhteista. NO x -päästöä vähentävien lisäaineiden käytöstä ja teknisestä soveltuvuudesta ja lisäaineiden käytön hinnasta Porvoon jalostamolla ei ole riittävästi käytettävissä tietoja, vaikka eräitä lisäainekokeiluja on tehty. Asia vaatii lisäselvitystä ja uuden BAT BREF -asiakirjan valmistumista. Yhteenveto Kansainvälinen öljynjalostamoiden BAT BREF -valmistelutyö on parhaillaan meneillään. Dokumentin odotetaan valmistuvan vuoden 2010 loppuun mennessä. Neste Oil Oyj:n näkemyksen mukaan uudistettu BAT BREF -dokumentti tulisi olla käytettävissä ennen päätöstä Porvoon jalostamon FCC-yksikön päästökontrollin mahdollisesta uudistamisesta. Lisätoimenpiteitä FCC-yksikölle ei toistaiseksi tule vaatia, koska ympäristön tila ei välttämättä edellytä päästöjen edelleen vähentämistä, kansainvälinen BAT BREF -uudistamistyö on meneillään ja NO x - päästöä vähentävien lisäaineiden käyttömahdollisuus vaatii lisäselvitystä. ASIAN KÄSITTELY Lausunnot Ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti ympäristölupavirasto on pyytänyt selvityksistä lausunnot Uudenmaan ympäristökeskukselta ja Porvoon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselta.

7 7 Uudenmaan ympäristökeskus on antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Porvoon jalostamon typen oksidien pitkäaikainen päästökeskiarvo on noin t/a. Prosessiyksiköiden osuus päästöstä on noin 70 %. Merkittävin päästökohde on J4 ja siellä FCC-yksikkö. VAHTIin raportoitujen tietojen mukaan päästökohdan J4 typen oksidien päästö oli tonnia (43 % Porvoon jalostamon kokonaispäästöstä) vuonna 2007 ja tonnia (44 %) vuonna Selvityksen mukaan FCCyksikön poistokaasun typen oksidien pitoisuus vaihtelee välillä mg/m 3 (n). Öljyn jalostamoiden BREF-asiakirjan mukaan Porvoon jalostamolla olevan kaltaisen FCC-yksikön BAT-päästötaso on mg/m 3 (n). Selvityksessä on esitetty ilmanlaadun mittaustuloksia Mustijoen mittausasemalta. Tuloksien perusteella Porvoon jalostamon toiminnan seurauksena typpidioksidille asetetut ilmanlaadun raja- tai ohjearvot eivät ole vaarassa ylittyä. Porvoon jalostamon ympäristössä tehdyt bioindikaattoritutkimukset osoittavat, että haitalliset vaikutukset laitoksen ympäristössä ovat vähentyneet. Selvityksen mukaan FCC-yksikön typen oksidien päästöjä Porvoon jalostamon tapauksessa voidaan vähentää SCR-prosessilla ammoniakin lisäyksellä tai katalyyttiin annosteltavan lisäaineen avulla. Näistä SCR-prosessin hankaluuksiksi mainitaan tilan ahtaus ja korkeat investointikulut. SCR-prosessin avulla voidaan vähentää FCCyksikön päästöä %. Lisäaineiden teknisestä soveltuvuudesta ja hinnasta ei ole ollut selvitystä tehtäessä käytettävissä tietoja. Lisäaineiden avulla voidaan vähentää FCC-yksikön päästöä %. Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että FCC-yksikön typen oksidien päästömäärää on vähennettävä. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava tekemään toimenpiteitä päästön pienentämiseksi. Uudenmaan ympäristökeskuksen käsityksen mukaan toimenpiteitä voidaan toteuttaa aikaisintaan noin vuonna 2016 pidettävän suurseisokin yhteydessä. Toiminnanharjoittaja on velvoitettava esittämään suunnitelma toteutettavista päästövähennystoimenpiteistä seuraavan ympäristöluvan lupamääräysten tarkistamiseksi tehtävän hakemuksen yhteydessä. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunta on antamassaan lausunnossa todennut muun muassa seuraavaa: Neste Oil Oyj:n typenoksidipäästöt eivät ole ympäristön kannalta merkityksettömiä. Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien alueen ilmanlaadun bioindikaattoriseurannassa vuosina 2004 ja 2005 mitattiin Kilpilahden koillispuolella maakunnan korkein neulasten typpipitoisuus, 22 g/kg, mitä voidaan raportin mukaan pitää selvästi kohonneena. Puiden kasvun kannalta sopiva taso neulasten typpipitoisuudelle on raportin mukaan g/kg. Vuonna 2007 noin 75 % Porvoon alueen typenoksidipäästöistä oli peräisin Neste Oil Oyj:ltä. Ty-

8 8 penoksidipäästöjen vähentämiseen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Selvityksessä on käytännössä esitetty teknis-taloudellinen selvitys vain FCC-yksikön päästöjen vähentämismahdollisuuksista. Muiden yksiköiden osalta ei ole esitetty vaihtoehtoisia NO x -päästöjen vähentämisratkaisuja ja niiden kustannuksia, niillä saavutettavia päästövähenemiä, saavutettavien kokonaispäästöjen ja savukaasujen NO x - pitoisuuksien tasoja. Neste Oil Oyj toteaa, että päivätyssä selvityksessä listatut toimenpiteet on sittemmin tehty. Kuitenkaan jalostamotoiminnan kokonaispäästöt eivät ole laskeneet tasolle t/a tai 800 t/a, vaan päinvastoin kasvaneet ollen nykyään tasolla t/a. Nyt toimitetussa selvityksessä ei ole esitetty tehtyjen parannustoimenpiteiden todellisia, toteutuneita vaikutuksia asianomaisten kohteiden päästöihin. Jalostamo-BREF-asiakirjan mukaan parhaana käyttökelpoisen tekniikkana FCC-yksikköä vastaavissa tapauksissa pidetään NO x - pitoisuuden tasoa mg NO 2 /m 3 (n). Jalostamolla toteutunut arvo on mg NO 2 /m 3 (n). Lautakunta katsoo, että jätetty selvitys ei kaikilta osin vastaa ympäristölupamääräyksen vaatimuksia. NO x -päästöjen vähentämistä koskeva selvitys on yleispiirteinen. Sen perusteella ei ole mahdollista arvioida NO x -päästöjen vähentämisen aitoja edellytyksiä. Hakijan kuuleminen ja vastine Luvan hakijalle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi annetuista lausunnoista päivätyllä kirjeellä. Hakija esittää vastineessaan muun ohella seuraavaa: Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunto Ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että ilmanlaadun mittaustulosten perusteella Porvoon jalostamon toiminnan seurauksena typpioksidille asetetut ilmanlaadun raja- tai ohjearvot eivät ole vaarassa ylittyä. Porvoon jalostamon ympäristössä tehdyt bioindikaattoritutkimukset ovat osoittaneet, että haitalliset vaikutukset ympäristössä ovat vähentyneet. Tästä huolimatta ympäristökeskus katsoo, että jalostamon FCCyksikön typenoksidien päästömäärää on vähennettävä. Ympäristökeskuksen mukaan tällaisia toimenpiteitä voitaisiin toteuttaa aikaisintaan noin vuonna 2016 pidettävän suurseisokin yhteydessä. Ympäristökeskus katsoo, että luvanhaltija olisi velvoitettava esittämään suunnitelma toteutettavista päästövähennystoimenpiteistä ympäristöluvan seuraavan tarkistushakemuksen yhteydessä.

9 9 Ympäristökeskuksen lausunto tukee yhtiön selvityksessään esittämää näkemystä, jonka mukaa päätökset mahdollisesta typenoksidipäästöjen vähentämisestä voidaan tehdä sitten, kun kansainvälinen BAT BREF -uudistamistyö on tullut valmiiksi. Porvoon kaupungin ympäristönsuojelulautakunnan lausunto Lausunnossaan lautakunta ei ole ottanut kantaa yhtiön esittämään laajaan selvitykseen ilmanlaadusta jalostamon ympäristössä ja mittaustulosten perusteella tehtyyn tulkitaan. Sen sijaan lautakunta esittää tietoja neulasten typpipitoisuuksista. Tiedoista ei käy ilmi, miltä osin neulasten typpipitoisuuden katsotaan olevan peräisin luvanhaltijan toiminnasta, miltä osin liikenteestä ja miltä osin kaukokulkeumasta. Lausunnossaan lautakunta kiinnittää huomiota siihen, että typenoksidien päästöjen vähentämismahdollisuuksia on yhtiön jättämässä selvityksessä esitelty lähinnä vain FCC-yksikön osalta. Yhtiö toteaa, että selvityksessä on tarkasteltu jalostamouuneja ja FCC-yksikköä. Selvityksessä on todettu, että vuoden 1997 selvityksessä tunnistetut toteuttamiskelpoiset prosessiyksiköiden poltinmuutokset on jo tehty. Nyt tarkastellaan uutena vaihtoehtona katalyyttisen NO x -poiston mahdollisuutta jalostamouuneilla. Tältä osin todetaan, että katalyyttinen NO x -poisto jalostamouuneilla ei ole käyttökelpoinen ratkaisu erittäin korkean hinnan vuoksi. Yhteenveto Molempien lausunnonantajien lausuntojen perusteella Neste Oil Oyj toteaa, että yhtiön oikeusvarmuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää odottaa kansainvälisen BAT BREF -uudistustyön ja samanaikaisesti valmistelussa olevan IPPC-direktiivin muutosten valmistumista ennen kuin ympäristölupavirasto tekee päätöksiä typenoksidien päästöjen mahdollisesta vähentämisestä. IPPC-direktiiviä ollaan muuttamassa niin, että BAT BREF -dokumentit mahdollisesti tulisivat nykyistä enemmän juridisesti sitoviksi. Mikäli Neste Oil Oyj velvoitettaisiin tiettyyn päästöjen vähentämiseen ennen kuin uusien BAT BREF -dokumenttien sisältö ja niiden sitovuus on tiedossa, on mahdollista, että Neste Oil Oyj tekee vääriä teknisiä valintoja. Edellä mainitut lainsäädännön muutokset eivät mahdollisesti kokonaisuudessaan valmistu ennen seuraavan ympäristöluvan tarkistamishakemuksen jättämistä vuonna Siksi yhtiö katsoo, että lisätoimenpiteitä FCC-yksikölle tai muille yksiköille ei toistaiseksi tule vaatia. Ympäristön tila ei välttämättä edellytä päästöjen edelleen vähentämistä. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Länsi-Suomen ympäristölupavirasto on tarkastanut Neste Oil Oyj:n Porvoon kaupungin Kilpilahdessa sijaitsevan öljynjalostamon, voimalaitoksen ja sataman toimintaa koskevan ympäristölupapäätöksen

10 10 nro 29/2006/2, lupamääräyksessä 44 edellytetyn selvityksen, joka koskee jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksia ja hyväksyy sen ympäristölupapäätöksen lupamääräyksessä 44 tarkoitetuksi selvitykseksi. Esitetyn selvityksen perusteella ympäristölupavirasto antaa seuraavan ympäristölupapäätöstä nro 29/2006/2, täydentävän määräyksen: Luvan saajan on laadittava yksityiskohtainen teknis-taloudellinen selvitys niistä vaihtoehdoista, joilla leijukatalyyttisen krakkausyksikön (FCC-yksikön) typenoksidipäästöjä voidaan olennaisesti vähentää nykyiseltä päästötasolta noin t/a. Selvityksessä tulee esittää vähintään kolme vaihtoehtoista menetelmää, joista yhden tulee olla lisäaineiden käyttöön perustuva menetelmä. Selvityksessä tulee esittää ainakin eri menetelmillä saavutettavat pitoisuustasot, päästövähenemät, yksityiskohtaiset investointi- ja käyttökustannuslaskelmat sekä eri menetelmien ajalliset tekniset toteuttamismahdollisuudet. Selvitys on toimitettava toimivaltaiselle ympäristölupaviranomaiselle mennessä osana tuolloin jätettävää ympäristöluvan nro 29/2006/2, lupamääräysten tarkistamishakemusta. (YSL 4, 5, 43, YSA 37 ) RATKAISUN PERUSTELUT Ympäristönsuojelulain 55 :n 3 momentin perusteella lupaviranomainen voi täsmentää lupamääräyksiä tai täydentää ympäristölupaa luvassa velvoitetun lain 43 :n 1 momentin 5 kohdan mukaisen selvityksen perusteella. Selvityksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin lupamenettelyä koskevia säännöksiä. Neste Oil Oyj:n toimittama selvitys jalostamon eräiden tuotantoyksiköiden (päästökohdat J4 ja J5) typenoksidipäästöjen vähentämismahdollisuuksista on olennaisilta osiltaan Länsi-Suomen ympäristölupaviraston antaman ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2 määräyksessä 44 tarkoitetun mukainen. Selvityksessä on tarkasteltu muun ohella jalostamon typenoksidipäästöjen kehitystä vuosina , päästökohteiden J4 ja J5 päästömääriä vuosina , FCC-yksikön typenoksidien päästöpitoisuuksia, aiemmin vuonna 1997 tehtyä selvitystä typenoksidipäästöjen vähentämisestä Porvoon öljynjalostamolla, ilmanlaatua Mustijoen seuranta-asemalla vuonna 2007 sekä arvioitu typenoksidipäästöjen vähentämistarvetta ja typenoksidipäästöjen teknisiä vähentämismahdollisuuksia. FCC-yksikön typenoksidipäästöjen vähentämismenetelminä on tarkasteltu selektiivistä katalyyttistä menetelmää (SCR), selektiivistä ei-katalyyttistä menetelmää (SNCR), FCCyksikön syötön vetykäsittelyä sekä typenoksidipäästöjen vähentämistä lisäaineilla.

11 11 Ympäristönsuojelulain 43 :n 3 momentin mukaan päästöjen ehkäisemistä ja rajoittamista koskevien lupamääräysten tulee perustua muun muassa parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan. Edelleen ympäristönsuojeluasetuksen 37 :n mukaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan sisältöä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa muodostuvien päästöjen laatu, määrä ja vaikutus sekä päästöjen ehkäisemisen ja rajoittamisen kustannukset ja hyödyt että laitoksen kaikki vaikutukset ympäristöön. Ympäristölupavirasto katsoo toiminnanharjoittajan selvityksessään ja vastineessaan esittämä, lausunnoissa esitetty ja ympäristönsuojelulakiin sisältyvä kohtuullisuusperiaate ottaen huomioon sekä edellä määräyksessä 44.1 velvoitettu selvitys, että esitetty selvitys täyttää parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimukset. Jalostamon typenoksidipäästöjen enempi rajoittaminen ei näin ollen ole ympäristölupapäätöksen nro 29/2006/2, lupamääräyksessä 44 velvoitetun selvityksen perusteella tässä vaiheessa tarpeen. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Porvoon ympäristönsuojelulautakunnan lausunnoissa esitetyt vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ilmenevällä tavalla. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4, 5, 28, 31, 35, 36, 41, 42, 43, 52, 53, 55 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 5, 18, 19, 37 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristölupa-asian käsittelystä perittävä maksu on euroa. Käsittelymaksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetun ympäristöministeriön asetuksen (1388/2006) ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista mukaisesti. Asetuksen maksutaulukon mukaan muun ympäristölupa-asian käsittelystä peritään maksua 43 euroa/h. Tämän asian käsittelyyn on käytetty 55 tuntia.

12 12 MUUTOKSENHAKU Liite Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Valitusosoitus Mika Seppälä Hannu Kokko Pekka Häkkinen Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Mika Seppälä, Hannu Kokko (tarkastava jäsen) ja Pekka Häkkinen. Asian on esitellyt ympäristöneuvos Pekka Häkkinen. PH/ts

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi- Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: (vaihde) telekopio: (09) sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 89 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.