ASTIANPESUKONEIDEN SUORITUSKYKY JA KÄYTTÖTURVALLISUUS

Transkriptio

1 TUKES-julkaisu 5/2004 ASTIANPESUKONEIDEN SUORITUSKYKY JA KÄYTTÖTURVALLISUUS Arja Rytkönen, Anneli Reisbacka, Sari Liski-Markkanen, Sisko Kopponen TURVATEKNIIKAN KESKUS Helsinki 2004

2 2

3 Kuvailulehti Julkaisija Turvatekniikan keskus Julkaisuaika 7/2004 Tekijät Arja Rytkönen, Anneli Reisbacka, Sari Liski-Markkanen ja Sisko Kopponen Julkaisun nimi Astianpesukoneiden suorituskyky ja käyttöturvallisuus Tiivistelmä Tutkimuksessa oli mukana 11 astianpesukonetta, joille tehtiin energiamerkin mukaiset suorituskykymittaukset. Lisäksi tehtiin pesukokeet lyhytpesuohjelmalla käytäntöä vastaavasti. Samoin arvosteltiin sekä käyttö- että käyttöturvallisuusominaisuudet, jota varten kehitettiin riskianalyysi. Astianpesukoneille annettiin kokonaisarvosana, johon sisältyivät suorituskyky, käyttö- ja käyttöturvallisuusominaisuudet. Kolme astianpesukonetta sai arvosanan hyvä, kuusi melko hyvä ja kaksi konetta tyydyttävä. Arvosteluasteikko oli erittäin hyvä-huono. Astianpesukoneiden ilmoitettu energialuokka oli A, jonka kaikki koneet saavuttivat standardin EN sallimalla toleranssilla (15 %). Suurten, 12 astiaston astianpesukoneiden mitattu energiakulutus oli 1,02-1,13 kwh ja pienten, 4-6 astiaston koneiden 0,53-0,68 kwh. Kaikkien koneiden ilmoitettu pesukykyluokka oli A, jonka suurin osa koneista saavutti standardin sallimalla toleranssilla (6 %). Kaksi konetta sai B:n ja yksi C:n. Kahdeksan koneen ilmoitettu kuivauskykyluokka oli A, mikä voitiin vahvistaa kuudelle koneelle. Yhden koneen kuivaustulos oli A/B. Muiden koneiden kuivauskyky oli B-D. Energiamerkkiohjelmien pesuajat olivat pitkiä, min. Lyhytohjelman pesuajat olivat min. Suurimmalla osalla astianpesukoneista pesutulos oli sama tai lähes sama kuin energiamerkin mukaisissa kokeissa. Kolmella koneella pesutulos oli vertailuohjelmaa huonompi. Astianpesukoneiden käyttöominaisuudet vaihtelivat välttävästä hyvään. Selkeä elektroninen informaatio ohjelmasta, säätötoimenpiteistä, puhdistamisesta ja vikailmoituksista edistävät sekä käyttömukavuutta että -käyttöturvallisuutta. Korien muunneltavuus on parantunut, mutta kehittämisen tarvetta on vielä. Asiasanat Julkaisusarjan nimi ja numero Projektihankkeen nimi ja projektinumero Rahoittaja/ toimeksiantaja Projektiryhmään kuuluvat organisaatiot Julkaisun kustantaja Käyttöturvallisuusominaisuuksissa kiinnitettiin erityistä huomiota koneen asennukseen, sijoitukseen ja liitäntöihin. Koneiden käyttöturvallisuudesta saamat arvosanat vaihtelivat tyydyttävästä hyvään. Sähköisten vesiturvajärjestelmien nimien ja puutteellisen informaation perusteella ei voitu verrata niiden toimivuutta. Kaksinkertainen täyttöletku parantaa vuotoriskien hallintaa, mutta vaatimukset sähkövirran päällä olosta olivat epäselvät. Letkujen kiinnityksiin ja läpivienteihin sekä kahden koneen kohdalla teräviin reunoihin liittyi riskitekijöitä. Ylös komerokaappiin sijoittamisesta oli vähän tietoa. astianpesukone, turvallisuus, energiamerkki, pesukyky, sähkönkulutus, käytettävyys TUKES-julkaisu 5/2004 Astianpesukoneiden maahantuojat, kauppa- ja teollisuusministeriö, Kuluttajavirasto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja Turvatekniikan keskus. Työtehoseura Turvatekniikan keskus Painopaikka ja aika Edita Prima Oy, Helsinki, heinäkuu

4 4

5 Sisällys ABSTRACT...7 ALKUSANAT JOHDANTO TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TARKOITUS MENETELMÄT Yleistä tutkimusaineistosta Suorituskykykokeet Tutkittavat astianpesukoneet Pesu- ja kuivauskokeet Sähkön- ja vedenkulutus sekä ohjelman kesto Käyttöominaisuudet Käyttöturvallisuusominaisuudet Käyttöturvallisuuden riskianalyysi Asennus, sijoitus ja liitännät Käyttö Kunnossapito ja huolto TULOKSET Tekniset ominaisuudet Suorituskyky Energiamerkkiohjelman tulokset Lyhytohjelman tulokset Suorituskyvyn kokonaistulos Käyttöominaisuudet Käyttöturvallisuusominaisuudet Kokonaiskäyttöturvallisuus ja sen osa-alueet Asennus, sijoitus ja liitännät Käyttö Kunnossapito ja huolto Yhteenveto suorituskyky, käyttö- ja käyttöturvallisuusominaisuuksista TULOSTEN TARKASTELU JOHTOPÄÄTÖKSET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET...38 LÄHTEITÄ...42 Liitteet Liite 1: Astian- ja pyykinpesukoneen vuotovahingot rakennustyypeittäin Liite 2: Astian- ja pyykinpesukoneen vuotovahingot jaoteltuna koneiden iän mukaan Liite 3: Tulo- ja poistoliitännän aiheuttamat vuotovahingot astian- ja pyykinpesukoneissa niiden iän mukaan Liite 4: Astian- ja pyykinpesukoneen vuotopaikka Liite 5: Astianpesukoneen tekniset tiedot Liite 6: Astianpesukoneen ilmoitetut ja mitatut kulutukset energiamerkkiohjelmalla Liite 7: Astianpesukoneen energiamerkki- ja lyhytohjelmat Liite 8: Astianpesukoneen käyttöominaisuudet 5

6 Liite 9: Liite 10: Liite 11: Liite 12: Liite 13: Liite 14: Liite 15: Liite16: Astianpesukoneen riskianalyysi tilamitoitukseen ja liitäntäedellytyksiin liittyvät tekijät Astianpesukoneen riskianalyysi käyttöön liittyvät tekijät Astianpesukoneen riskianalyysi kunnossapitoon ja huoltoon liittyvät tekijät Astianpesukoneen vesiturvajärjestelmät, vedenottoon ja poistoon liittyvät riskitekijät Käyttöturvallisuusominaisuuksien arvosanat osa-alueittain Astianpesukoneen käyttöturvallisuusominaisuuksien painotetut arvosanat Astianpesukoneen suorituskyvyn eri ominaisuuksien painotetut kokonaistulokset Astianpesukoneen suorituskyky, käyttöominaisuudet ja käyttöturvallisuusominaisuudet -kokonaisarvosanat 6

7 ABSTRACT The performance and user safety study examined 11 dishwashers, which were graded for their performance according to the energy label. In addition, washing tests were conducted with short wash programmes, as is normal practice. A risk analysis specially designed for the study evaluated the user and safety features. Dishwashers were graded on the basis of their performance and features related to their usability and user safety. Three dishwashers were graded good, six fairly good and two satisfactory. The scale ranged from good to poor. The energy efficiency class of the dishwashers was listed as A on their product documentation, which all machines achieved within the tolerance level (15 %) accepted in the standard EN The energy consumption of large dishwashers with a 12-set capacity was measured from 1.02 to 1.13 kwh, while the consumption of small dishwashers with a 4-to-6-set capacity fell between 0.53 and 0.68 kwh. The washing performance class of all dishwashers was listed as A, which a majority of the machines achieved within the tolerance level (6 %) accepted in the standard. Two machines received a grade of B, and one received C. Eight dishwashers claimed drying efficiency class A, although testing confirmed it for only six. One machine received A/B. The drying efficiency class of the other machines was B D. The washing cycles used for energy labelling were long, between 143 and 173 minutes, while the short wash programmes ranged from 39 to 158 minutes. With the majority of dishwashers, the washing results were about the same as those for the energy-label tests. Three dishwashers performed worse than the control programme. The user friendliness of dishwashers ranged from satisfactory to good. Clear electronic readouts for the user on the programme, adjustment measures, cleaning, and failure signals enhance user friendliness and safety. Although the baskets were more adjustable than before, there is still room for improvement. The study paid special attention to user safety in relation to installation, placement, and wiring. The user safety grades ranged from satisfactory to good. The functionality of electronic water safety systems could not be compared on the basis of their names and inadequate documentation. A doubled inlet hose improves the management of leaks, but information about whether the electricity should be on or not were vague. There were risk factors involving the fastening of hoses and lead-ins, and in case of two dishwashers, the sharp edges of the appliance. Very little information was available on the placement of the dishwashers in a raised cupboard. Keywords: dishwasher, energy label, washing performance, electricity consumption, user friendliness. 7

8 ALKUSANAT Tämä tutkimus toteutettiin Työtehoseurassa Tutkimuksen rahoittivat astianpesukoneiden maahantuojat, kauppa- ja teollisuusministeriö, Kuluttajavirasto, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto ja Turvatekniikan keskus. Tutkimuksen tavoitteena oli edistää astianpesukoneen käyttöturvallisuutta erilaisissa käyttötilanteissa ja olosuhteissa. Tavoitteena oli saada tutkimustietoa astianpesukoneen suorituskyvystä sekä energiamerkinnän että käytännön olosuhteiden mukaisesti. Tarkoituksena oli antaa perusteita astianpesukoneen valintaan ja selvittää astianpesukoneen käyttö- ja käyttöturvallisuusominaisuudet. Käyttöturvallisuusominaisuuksien arvostelun perustaksi tutkimuksessa kehitettiin näitä ominaisuuksia selvittävä riskianalyysi. Tutkimuksessa oli yhteensä 11 astianpesukonetta. Työtehoseurassa tutkimukseen osallistuivat vastuullisena projektipäällikkönä johtava tutkija Anneli Reisbacka, tutkija Arja Rytkönen ja avustavina tutkijoina tutkimusteknikko Sari Liski-Markkanen ja tutkimusapulainen Sisko Kopponen. Tutkimuksen seurantaryhmään kuului Elektroniikan Tukkukauppiaat ry:n edustajana toimitusjohtaja Catarina Fagerholm, kauppa- ja teollisuusministeriön markkinaosastolta ylitarkastaja Eeva- Liisa Koltta-Sarkanen ja energiaosastolta ylitarkastaja Heli Vuori-Karvia, Kuluttajavirastosta erikoissuunnittelija Tuija Myllyntaus, Turvatekniikan keskuksesta johtaja Reijo Mattinen, Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen ja Suomen Kodinkonehuoltojen Liitto ry:n edustajana kodinkonehuoltaja Urpo Ranta. Astianpesukoneiden vesiturvallisuusominaisuuksia selvittävässä työryhmässä olivat asiantuntijoina huoltoneuvoja Timo Jaakkola Elektroniikan Tukkukauppiaiden sekä kodinkonehuoltajat Urpo Ranta ja Timo Viitala Suomen Kodinkonehuoltojen Liiton edustajina. Turvallisuusalan asiantuntijoina olivat turvallisuusinsinööri Olli Tiainen Turvatekniikan keskuksesta, vahingontorjuntapäällikkö Seppo Pekurinen Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitosta ja yrittäjä Pasi Ohtonen Elvisas Oy:stä. Tekijät esittävät parhaimmat kiitokset rahoittajille, tutkimuksen seurantaryhmälle, turvallisuuden ja kodinkonehuollon asiantuntijoille. Lisäksi haluamme kiittää astianpesukoneiden maahantuojia, jotka osallistuivat ennakkoluuttomasti uuden tutkimusaiheen selvittämiseen. Nurmijärven Rajamäessä kesäkuussa 2004 Anneli Reisbacka 8

9 1 JOHDANTO Vakuutusyhtiöiden maksamat vuotovahinkokorvaukset ovat kasvaneet, kun taas murto- ja palovahinkokorvaukset ovat laskeneet. Vakuutusyhtiöiden keskusliiton (2003a) mukaan vuotovahinkoja vuonna 2002 korvattiin 94 miljoonalla eurolla, kun vuotta aiemmin ne olivat 92 miljoonaan euroa. Palovahinkojen korvauskustannukset olivat 103 miljoonaa euroa vuonna 2002, kun vuotta aiemmin ne olivat 112 miljoonaa euroa. Sama laskeva suuntaus oli myös murtovahinkokorvauksissa: vuonna 2002 murtovahinkojen määrä oli 30 miljoonaa, kun se vuotta aiemmin oli 32 miljoonaa euroa. (Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2003a.) Vakuutusyhtiöt ovat tehneet ohjeita, kuinka kotitaloudet voivat vähentää vuotovahinkoja. Esimerkiksi Vakuutusyhtiöiden keskusliitto (2003b) neuvoo käyttämään astian- ja pyykinpesukoneessa koneen valmistajan hyväksymiä täyttö- ja poistoletkuja liitäntöineen. Koneiden letkut suositellaan vaihdettaviksi 10 vuoden välein. Liitosten tiiviys kehotetaan tarkistamaan säännöllisesti. Nykyään entistä useammin kesäasuntoihin tehdään vesi-, viemäröinti- ja sähköliitännät, mikä mahdollistaa kesäasunnon koneistamisen. Kylmillään pidetyn laitteen ongelmat liittyvät sen sähköisiin osiin ja vesiliitäntään. Sähkölaitteen toiminnan kannalta on oleellista, ettei sitä käynnistetä kylmiltään. Laitteen tulee lämmetä huoneen lämmössä riittävän kauan ennen päälle kytkemistä. Kylmissä ja kosteissa tiloissa koneen sähköisiin osiin voi tiivistyä kosteutta, mikä voi rikkoa koneen kylmiltään käynnistettäessä. Astianpesukone tulee myös tyhjentää vedestä, jos tila jätetään kylmilleen. Muutoin koneen sisään ja putkistoon jäänyt vesi voi jäätyessään ja laajetessaan rikkoa koneen. Sama ilmiö voi rikkoa myös talon vesijohdot. Vakuutusyhtiöiden keskusliitto (2003b) suosittelee tilapäisesti tyhjilleen jätettävän asunnon peruslämmöksi vähintään +12 C. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa (1999) neuvotaan asentamaan astianpesukoneen alle vesitiivis, viemäriin johtavalla ylijuoksuputkella varustettu kaukalo lattiakaivottomassa tilassa. Alustan tulee nostaa seiniltä niin ylös, ettei vuotovesi pääse rakenteisiin lattian ja seinän liitosten kautta. Toinen mahdollisuus on tehdä laite niin vesitiiviiksi, että mahdollinen vesivuoto voidaan havaita. Edellä mainittujen ohjeiden perusteella Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto (2003b) suosittelee laittamaan keittiön ja kodinhoitotilan allaskaapin ja pesukoneen alle vesitiiviin maton, jonka taka- ja sivureunat ovat ylösnostettu. Suoja-allas voidaan varustaa myös vuodonilmaisimella. Letkujen mekaanisten vaurioiden vähentämiseksi suositellaan käytettäväksi suojaputkia kaapistojen seinien läpivienneissä. Helenius (2002) on myös tarkastellut rakennusten vesivuotoja. Eniten vesivuotoja rakennuksissa aiheuttavat vesi- ja lämpöjohtojen sekä viemäreiden vuodot. Yleisin vuotovahinkojen aiheuttaja rakennuksissa on vesijohto, jonka aiheuttamien vahinkotapausten osuus on 55 %. Eniten vahinkoja sattuu omakoti- ja rivitaloissa, noin %, mikä on hieman suurempi kuin näiden asuntotyyppien osuus on Suomen asuntokannasta. Tilastokeskuksen mukaan (2003b) vuonna 2002 erillisten ja kytkettyjen pientalojen osuus oli yhtensä 53,9 %. Osasyynä Heleniuksen mukaan tähän vaikuttaa se, että pientalotuotannosta vastaavat ensisijaisesti pienet rakennusurakoitsijat, joiden ammattitaito ja työmoraali vaihtelee. Putkiston korroosiota voi aiheuttaa myös epäedullinen vedenlaatu. Ajallisesti suurin vahinkotiheys ajoittuu rakentamisen huippukaudella, luvulla, rakennettuihin taloihin. Tiedossa olleiden talovesiputkien käyttöikä vuotoajankohtana oli noin 20 vuotta, mikä 9

10 on Määtän mukaan huomattavasti arvioitua teknistä käyttöikää (40-50 vuotta) lyhyempi. Vuototapauksista noin 70 % on ollut kupariputkissa jakaantuen 40/60 % kylmä- ja lämminvesiputkistojen kesken. (Helenius 2002.) Heleniuksen (2002) mukaan vesilaitteista eniten vaurioita tapahtuu astianpesukoneissa. Niiden osuus vahinkotapauksista on 6 %. Astianpesukoneen vuotovahingot tekee ongelmalliseksi se, että astianpesukone on keittiössä, jossa ei ole lattiakaivoa. Pyykinpesukoneiden ja veden varaajien osuus on molemmilla 5 % vuotovahingoista. Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton mukaan 15 vuotta sitten astianpesukoneiden aiheuttamien vesivahinkojen osuus oli noin 5% (Kuvio 1.) Uusimmassa Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (2004) tekemässä selvityksessä näkyy, kuinka astianpesukoneiden vuotavahinkojen osuus on kasvanut selvästi 15 vuodessa noin 35 %:sta 53 %:iin, kun tarkasteltavina laitteina on pyykin- ja astianpesukone sekä varaaja (Kuvio 2). Näiden eri aineiston perusteella on havaittavissa, kuinka astianpesukoneen yleistyminen näkyy jossakin määrin myös niiden aiheuttamissa vesivaurioissa. Tilastokeskuksen (2003a) mukaan vuonna 1985 astianpesukone oli 17 % ja vuonna 1990 noin 33 % suomalaisista talouksista. Tällä hetkellä astianpesukone on noin joka toisessa taloudessa. Vaikka pyykinpesukone on huomattavasti yleisempi kotitalouksissa kuin astianpesukone, sen aiheuttamia vesivuototapauksia on hieman vähemmän kuin astianpesukoneen. Vuonna 1985 automaattinen pyykinpesukone oli 67 % taloudesta, kun se viisi vuotta myöhemmin oli jo 80 % talouksista. Tällä hetkellä pyykinpesukoneen yleisyys on noin 87 % talouksista (Tilastokeskus 2003a). Merkittävä pienentävä tekijä pyykinpesukoneen vuotovahingoissa on se, että pyykinpesukone on sijoitettu yleensä lattiakaivolliseen tilaan. Sitä vastoin keittiössä, johon astianpesukone sijoitetaan, harvoin on lattiakaivoa. 10

11 muu 11 % varaaja 5 % pesukone 4 % kylmävesijohto 32 % astianpesukone 5 % viemäri 14 % lämpöjohto 11 % kiertojohto 1 % lämmin vesijohto 17 % KUVIO 1. Vuotovahinkojen jakauma vuonna 1989 (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 1991). VUOTOVAHINKOSELVITYS Pesukone- ja varaajavuodot v ja v % v v Astianpesukone Pesukone Varaaja KUVIO 2. Pesukoneiden ja varaajien vuotovahinkojen jakauma vuosina 1988 ja 2003 (Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto 2004). Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliitossa (SVK) (2004) tehtiin laajahko vuotovahinkotutkimus vakuutusyhtiöille ilmoitetuista vuotovahingoista Tässä yhteydessä SVK:ssa selvitettiin myös astian- ja pyykinpesukoneen aiheuttamia vuotovahinkoja asuntotyypeittäin, laitteen iän ja vahinkotarkastuksessa mahdollisesti havaitun vuotokohdan mukaan (Liitteet 1-4). 11

12 Näiden tilastojen mukaan astianpesukoneiden vuotovahingot ovat huomattavasti suuremmat kuin pyykinpesukoneen. Asuntokohtaisessa tarkastelussa, joka koski yhteensä 207 vuotovahinkoa, astianpesukoneen aiheuttamien vuotovahinkojen osuus oli noin 80 % ja pyykinpesukoneiden 20 %. Yli puolet (54 %) astianpesukoneen vuotovahingoista oli sattunut alle 10 vuotta vanhoissa koneissa. Eniten astianpesukoneista (149 kpl) vuotovahinkoja tapahtui poistoletkussa (34 %), liitoksissa (20 %) ja tuloletkuissa (14,8 %). Edellä mainittuja tilastoja tarkastellessa on otettava huomioon, että astianpesukone on alkanut yleistyä Suomessa vasta noin 15 vuoden aikana. Kuitenkin tilastot näyttävät sen, että vuotovahinko voi sattua melko uusiinkin koneisiin. Myös Heleniuksen (2002) mukaan astianpesukoneissa eniten vesivuotoja aiheuttavat täyttöletkun löystyminen ja poistoletkun murtuma. Vuoto on vaikeasti havaittavissa, mikäli vuotava vesimäärä on vähäinen ja lattiarakenne on sellainen, joka imee kaiken veden itseensä. Kosteusvaurioita voi myös tapahtua silloin, kun koneen luukun avaamisen jälkeen kosteutta pääsee koneen ja pöytälevyn välisiin rakenteisiin. Huonosti tuuletetussa, lämpimässä tilassa, kosteus vaurioittaa nopeasti kaapiston rakenteita ja aiheuttaa homekasvustoja. Yhtenä mahdollisuutena vesivahinkojen estämiseksi Helenius (2002) näkee, että kaikkien veden kanssa tekemisissä olevien lattioiden kallistukset tulee suunnata seiniltä kohti huonetilan keskustaa, sillä vesi kulkeutuu rakenteisiin yleensä seinän ja lattian rajapinnassa olevien rakojen kautta. Toinen mahdollisuus on laittaa tilaan lattiakaivo. Helenius myös mainitsee, että täyttö- ja poistoletkun kunto sekä liittimien tiiviys tulee tarkistaa säännöllisin väliajoin. Samoin hän toteaa, että täyttöventtiilin jälkeen oleva magneettiventtiili vähentää vuotoja, koska se avaa vedenvirtauksen koneeseen vain silloin, kun kone on toiminnassa. Vahinkoja estää myös se, kun täyttöletku on sijoitettu poistoletkun sisälle, jolloin täyttöletkun rikkoutuessa vesi valuu poistoletkun kautta viemäriin. Käytännössä tämä kaksoisletku on toteutettu siten, että täyttöletku on sijoitettu suojaletkun sisään, josta mahdollinen vuoto valuu koneeseen. Tällöin koneen turvajärjestelmät sulkevat vedentulon ja mahdollisesti myös käynnistävät poistopumpun. Myös ruotsalaisten vakuutustilastojen mukaan (VVS-Installatörerna 2002, 6) vesivuotojen aiheuttamat korvaukset ovat suuret. Ruotsissa asunnoissa sattuneiden vesivahinkojen kustannukset olivat yhtä suuret kuin palo-, sähkö- ja murtovahinkojen aiheuttamat kustannukset yhteensä. Vuonna 2000 Ruotsissa rekisteröitiin vesivahinkoa, joiden kustannuksiksi laskettiin noin1,8 miljardia kruunua. Lukemassa eivät kuitenkaan ole mukana kaikki vesivahingot. Lukemasta puuttuvat vahinkokustannukset, jotka ovat sattuneet asunnoissa, joiden omistajilla on vakuutuksissa korkea omavastuu. Korvauskustannukset menevät näissä yhtiöissä kokonaisuudessaan yhtiöiden itsensä maksettaviksi, jolloin ne eivät näy vakuutusyhtiöiden tilastoissa. VVS-Installatörernan (2002) mukaan vahinkoja ennaltaehkäisevät toimenpiteet, tuotekehittely, muutetut normit ja määräykset vaikuttivat myönteisesti joidenkin laitteiden, kuten astianpesukoneiden sekä paineastioiden vesivahinkoihin vuosina Astianpesukoneiden osalta tämä kehitys ei ole enää jatkunut yhtä suotuisana vuoden 1987 jälkeen. Uusimpien tilastojen mukaan astianpesukone on yleisempiä vesivuotoja aiheuttavia laitteita. Kirjoittajat toteavatkin, ettei astianpesukoneiden vesiturvajärjestelmissä ole tapahtunut kehitystä vuoden 1987 jälkeen. Niiden aiheuttamat vesivuodot ovat pysyneet määrällisesti vuoden 1987 tasolla, kun taas esimerkiksi pyykinpesukoneiden aiheuttamat vuodot ovat vähentyneet vastaavana ajanjaksona. Myös vesisäiliöiden ja muiden asennusten aiheuttamat vesivauriot ovat lisääntyneet (VVS-Installatörerna 2002, 28-29). 12

13 Astianpesukoneen aiheuttamat vesivahingot liittyivät usein vesiletkuun, jonka sulkuventtiili ei ollut toiminut vahinkotilanteessa. Melkein kaikissa koneissa oli ollut tyyppihyväksytyt letkut. (VVS-Installatörerna 2002, 2-3). Kuviossa 3 on ruotsalaisiin vakuutustilastoihin pohjautuva vesivahinkojakauma laiteryhmittäin. Vertailtaessa Suomen ja Ruotsin tilastoja on otettava huomioon, että suomalaisten tilastoissa on mukana myös viemärien ja vesijohtojen aiheuttamat vauriot. akvaario 5 % muut (* 19 % jääkaappi/ pakastin 9 % lämminvesivaraaja 18 % astianpesukone 46 % pyykinpesukone 4 % *) muu: saniteettiposliini, pumput ja teollisuuskoneet KUVIO 3. Kotitalouslaitteiden aiheuttaminen vesivahinkojen jakauma Ruotsissa (VVS- Installatörerna 2002, 28) Ruotsalaisen selvityksen mukaan vesivuotoja aiheuttaneiden astianpesukoneiden ikä oli 53 %:lla alle 15 vuotta (Taulukko 1). Ikäjakauma oli saman tyyppinen myös vuonna Määrällisesti vuotoja vesiliitännässä ja poistossa oli lähes yhtä paljon eli hieman yli 20 %. Eniten vuotoja oli itse koneessa. Suurimmat kustannukset kuitenkin aiheutuivat vesiliitännässä sattuneista vuodoista. Suurin osa, 92 %, täyttöletkun vuodoista oli tapahtunut tyyppihyväksytyissä letkuissa. Materiaalikustannusten osalta ei-tyyppihyväksyttyjen letkujen aiheuttamat vuodot olivat kuitenkin kaksinkertaiset verrattuna tyyppihyväksyttyjen letkujen aiheuttamiin materiaalikustannuksiin. Raportoiduista astianpesukoneen vuototapauksista tiivis pinnoite tai alunen oli ollut noin 56 % astianpesukoneista. Vuotovahinkokustannuksissa ei ollut eroa siinä, oliko astianpesukoneen alla ollut tiivis alusta vai ei. (VVS-Installatörerna 2002, 29). TAULUKKO 1. Astianpesukoneen vesivuodon aiheuttaja koneen iän mukaan. Vahingon %-osuus Ikä vuosina Yhteensä aiheuttaja Vesiliitäntä Kone Poistoletku (VVS-Installatörerna 2002, 29) Turvaventtiili oli ollut 40 % astianpesukoneiden täyttöletkuista, jotka olivat aiheuttaneet vahinkoja. Näihin vahinkoihin oli ilmeisesti liittynyt kuluminen. Tutkimus osoitti, että 60 % vahingoista oli tapahtunut yhtäkkiä. 13

14 Astianpesukoneisiin liittyvät keskeisesti pesuaineet, jotka ovat voimakkaita kemikaaleja. Myrkytystietokeskukseen tuli vuonna 2001 yhteensä myrkytykseen liittyvää puhelua, joista suurin osa (67,4 %) koski alle 6-vuotiaita lapsia. Koneastianpesuaineiden osuus tästä määrästä oli 18,9 %, käsitiskiaineiden 16,9 %, yleispuhdistusaineiden 13,4 % ja pyykinpesuaineiden 12,3 %. Suurin ryhmä oli muut, 25,9 %. Myrkytyspuheluksi näissä tilastoissa on luokiteltu puhelut, jotka koskevat ihmisen tai eläimen oletettua tai epäiltyä myrkytystapausta. Luokittelu myrkytystapaukseksi edellyttää, että kyseessä on aine ja annos, jotka voivat aiheuttaa myrkytyksen. (Myrkytystietokeskus.) Astianpesukoneen käyttö voi aiheuttaa välillisesti vakavia onnettomuuksia. Yhdysvalloissa ja Britanniassa on sattunut kuolemantapauksia, joissa henkilö on kaatunut avoimena olleen astianpesukoneen luukun päälle, jossa on ollut ruokailuvälinekoriin sijoitettuna veitsi teräpuoli ylös päin. Kuolemantapauksia on sattunut sekä lapsille että aikuisille. ( 14

15 2 TUTKIMUKSEN TAVOITE JA TARKOITUS Tutkimuksen tavoitteena oli edistää astianpesukoneen käyttöturvallisuutta erilaisissa käyttötilanteissa ja olosuhteissa. Tavoitteena oli saada tutkimustietoa suorituskyvystä sekä energiamerkinnän että käytännön olosuhteiden mukaisesti. Tarkoituksena oli antaa perusteita astianpesukoneen valintaan, mitä varten tehtiin suorituskykymittaukset astianpesukoneen energiamerkin mukaisesti sekä käytännön olosuhteita vastaavasti. Lisäksi selvitettiin koneiden käyttöominaisuudet ja käyttöturvallisuusominaisuudet. Tätä varten kehitettiin astianpesukoneen käyttöturvallisuusominaisuuksia selvittävä riskianalyysi. Tutkimuksen kokeellisessa osassa oli mukana 11 astianpesukonetta. 3 MENETELMÄT 3.1 Yleistä tutkimusaineistosta Tutkimus jakautui kahteen osaan. Toisessa osassa selvitettiin pesukokeilla astianpesukoneiden suorituskykyä ja toisessa osassa astianpesukoneen käyttöturvallisuuteen vaikuttavia tekijöitä kirjallisuuden, asiantuntijahaastattelujen ja käyttökokeiden perusteella. Näiden pohjalta laadittiin yhteistyössä eri asiantuntijoiden kanssa astianpesukoneiden käyttöturvallisuusominaisuuksia selvittävä riskianalyysi. Riskianalyysi tehtiin niistä 11 astianpesukoneesta, jotka olivat mukana suorituskykymittauksissa Työtehoseurassa Pesukokeet tehtiin tutkimustiloissa, jonka lämpötila kokeiden aikana oli keskimäärin 21 C ja suhteellinen kosteus % Suorituskykykokeet Tutkittavat astianpesukoneet Tutkittavia astianpesukoneita oli yhteensä 11. Näistä yhdeksän oli suuria ja kaksi pieniä, ns. pöytämallisia astianpesukoneita: Suuret, 12 astiaston koneet - AEG Favorit Bauknecht GSFK Bosch SGU56A25SK/45 - Cylinda Exklusiv DM 72 - Electrolux ESF Miele G 694 SCU Plus-3 - Rosenlew Passeli RW Siemens SE 36A590SK724 - Upo Pisara D 610 Pienet koneet Bosch SKT5102SK/01, 4 astiaston kone Electrolux ESF 2435, 6 astiaston kone 15

16 Pesu- ja kuivauskokeet Astianpesukoneiden energiamerkin mukaiset suorituskykykokeet tehtiin EN mukaan. EN - menetelmästä poiketen pesukokeissa käytettiin pehmeää vettä, paitsi teen valmistuksessa. Teevesi valmistettiin erikseen standardin IEC mukaan kovuudeltaan 2,5 mmol/l:ksi luonnollisesta vedestä, koska veden kovuus vaikuttaa merkittävästi teen kiinnittymiseen ja puhdistumiseen astioista. Pesukokeissa käytetyn veden kovuus oli 0,356 mmol/l (= 2 dh), kun EN -standardi edellyttää veden kovuudeksi 2,5±0,5 mmol/l(=14,0±2,8 dh). Pehmeän veden käyttö astianpesukokeissa on kuitenkin tällä hetkellä mahdollista IEC mukaan. Tässä menetelmässä veden kovuusvaatimus on kovan veden alueella 2,5±0,5 mmol/l ja pehmeän veden alueella 0,7 mmol/l. Saman IEC -menetelmän mukaan yhtenä koelikana käytettävän maidon ei tarvitse olla välttämättä iskukuumennettua, mitä EN -standardi edellyttää. Työtehoseuran kokeissa käytettiin tavallista pastöroitua maitoa, koska Suomessa oleva iskukuumennettu maito on vähälaktoosista. Energiamerkin mukaisissa kokeissa koeastiat liattiin: - kaurapuurolla - keltuaisella - pinaatilla - jauhelihalla - teellä - maidolla - margariinilla. Likauksen jälkeen astiat asetettiin kahdeksi tunniksi +80 C:seen. Likausvaiheessa maitoa esikuumennettiin laseissa mikroaaltouunissa. Teellä täytettyjä kuppeja ja teevateja pidettiin ennen varsinaista likojen kuivatusta tunti +80 asteisessa lämpökaapissa. Kuivausvaiheen jälkeen astioiden annettiin jäähtyä huoneen lämmössä min ennen pesuja. Koneet täytettiin valmistajan täyttöohjeiden mukaisesti. Pesu- ja huuhteluaineen annostus säädettiin valmistajan ohjeiden mukaisesti. Vedenpehmentimessä käytettiin elvytyssuolaa silloin, kun valmistaja suositteli sitä myös pehmeälle vedelle. Energiamerkkikokeiden lisäksi tehtiin pesukokeet ns. lyhytohjelmalla, jota suositellaan käytettäväksi astioille, jotka pestään melko pian niiden likaantumisen jälkeen. Lyhytohjelmakokeissa käytettävä pesuohjelma ja pesuaineen annostus tiedusteltiin erikseen astianpesukoneiden maahantuojilta. Näissä kokeissa käytettiin samoja likoja kuin energiamerkin mukaisissa kokeissa, mutta likojen kuivatus poikkesi energiamerkkikokeista. Lyhytohjelmakokeissa maidolla liattuja laseja ei esikuumennettu mikroaaltouunissa eikä teeastioita pidetty lämpökaapissa. Likauksen jälkeen astioita pidettiin ½ tuntia vakiointihuoneessa, jonka lämpötila oli +25 C ja suhteellinen kosteus %. Pesu- ja kuivaustulos arvosteltiin visuaalisesti. Pesutuloksen arvostelussa annettiin pisteitä 5-0 riippuen likahiukkasten määrästä ja koosta. Kuivaustuloksen arvostelussa annettiin pisteitä 2-0 riippuen vesijuovien ja pisaroiden määrästä. Energiamerkin vaatiman menetelmän mukaiset pesu- ja kuivauskokeet tehtiin samanaikaisesti standardin mukaisella referenssikoneella (Miele G 595 SU), jonka tulokseen tutkittavien koneiden pesu- ja kuivaustulos suhteutettiin. 16

17 Lyhytohjelmakokeissa koneiden saamaa pesutulosta verrattiin saman koneen energiamerkkikokeissa saatuihin tuloksiin Sähkön- ja vedenkulutus sekä ohjelman kesto Astianpesukoneiden pesuohjelmien kesto ja vedenkulutus mitattiin suorituskykyohjelmista. Niiden arvosteluasteikko on liite 7 taulukon yhteydessä. Pesukokeissa mitattiin myös tulo- ja pesuveden lämpötila Yokogawa 3081 Hybrid Recorder piirturilla. 3.3 Käyttöominaisuudet Astianpesukoneiden käyttöominaisuudet arvosteli 3-4 koehenkilöä. Arvostelussa tarkasteltiin koneen ohjaustaulu, valitsimet ja niiden käytettävyys, korien käytettävyys ja muunneltavuus, koneen puhtaana pito sekä käyttöohje. Arvosteluasteikko oli 5-1: 5 erittäin hyvä, 4 hyvä, 3 tyydyttävä, 2 välttävä ja 1 huono. Käyttöohjeen arvostelussa käytettiin apuna kulutustavaroiden käyttöohjeet opasta (Suomen Standardisoimisliitto 1998). 3.4 Käyttöturvallisuusominaisuudet Käyttöturvallisuuden riskianalyysi Astianpesukoneiden käyttöön liittyvien riskien selville saamiseksi haastateltiin alan asiantuntijoita: tutkijoiden lisäksi kodinkonehuollon, turvallisuusviranomaisten, vakuutusalan ja LVI-alan asiantuntijoita. Käyttöturvallisuusominaisuuksien arvostelemiseksi kehitettiin riskianalyysi, jossa otettiin huomioon sekä itse laitteen käyttöturvallisuusominaisuudet että käyttöohjeen informaatio. Riskianalyysin ensimmäisessä vaiheessa neljän henkilön tutkimusryhmä kokosi ne riskitekijät, jotka mahdollisesti liittyvät astianpesukoneen käyttöön. Kehitystyön pohjana olivat Työtehoseuran aiemmat astianpesukone- ja muut laiteturvallisuustutkimukset sekä tehdyt asiantuntijahaastattelut. Analyysiin otettiin mukaan myös ne käyttöominaisuuksiin vaikuttavat tekijät/tulokset, jotka vaikuttavat laitteiden käyttöturvallisuuteen. Käyttöominaisuudet selvitti Työtehoseuran tutkimusryhmä. Se kokeili käytännössä myös kuiva- ja ylikuumenemissuojan toimivuutta sulkemalla astianpesukoneen hanan ennen pesun aloitusta ja kesken pesun. Laitekohtaiset astianpesukoneiden vesiturvajärjestelmiin, vedenottoon ja poistoon liittyvät riskitekijät analysoitiin yhteistyössä kolmen huoltoasiantuntijan kanssa. Astianpesukoneen turvalliseen käyttöön liittyviä osatekijöitä kirjattiin yhteensä 102 kpl, jotka ryhmiteltiin pienempiin osakokonaisuuksiin. Seuraavassa vaiheessa tarkasteltiin, kuinka suuri vaikutus eri osatekijöillä on astianpesukoneen kokonaisturvallisuuteen. Eri osatekijöille annettiin arvostelussa eri painokertoimet niiden merkittävyyden perusteella. Eri osatekijät ryhmiteltiin suurempiin kokonaisuuksiin. 17

18 Lopullisessa ryhmittelyssä päädyttiin kolmeen osakokonaisuuteen: - asennus ja sijoitus, - käyttö - kunnossapito ja huolto. Tulokset käsiteltiin excel -laskentaohjelmalla. Arvostelussa käytettiin asteikkoa 1-5: 5 erittäin hyvä, 4 hyvä, 3 tyydyttävä, 2 välttävä ja 1 huono. Arvostelussa annettiin erisuuruiset painokertoimet myös näiden osakokonaisuuksien arvosanoille Asennus, sijoitus ja liitännät Asennuksessa, sijoituksessa ja liitännöissä painotettiin eniten vesiturvajärjestelmiä, vedenottoon ja veden poistoon liittyviä riskitekijöitä (60 %), koska näillä on keskeinen osa astianpesukoneiden vuotovahingoissa. Muut osa-alueet olivat tilamitoitus (20 %) ja liitäntäedellytykset (20 %) (Liite 13). Vesiturvajärjestelmien, vedenottoon ja poistoon (18 osatekijää, liite 12) liittyvässä tarkastelussa otettiin huomioon: - kuiva- ja ylikuumenemissuoja - tuloveden takaisinvirtauksen esto - magneettiventtiilin sijoituspaikka - ylitäyttö- ja tulvasuoja - höyrynsuojalista - koneen rakenteen vaikutus letkujen läpivientiin kaapistossa - täyttöletkun kiinnitys vesiverkostoon ja koneeseen - poistoletkun kiinnitys koneeseen ja viemärikalusteeseen. Tilamitoituksessa (14 osatekijää, liite 9) otettiin huomioon: - laitteen ja sijoitustilan mitat - sijoitustapa - kiinnittäminen paikoilleen - asentaminen kalusteisiin. Liitäntäedellytyksissä (11 osatekijää, liite 9) tarkasteltiin sähköliitäntään sekä vedenottoon että poistoon liittyviä tekijöitä Käyttö Astianpesukoneen käyttöä arvosteltaessa painotettiin eniten (50 %) astianpesukoneen sisätilojen toimivuutta (Liite 13). Ohjaustaulun ja sen ymmärrettävyyden sekä pesuohjelmavalikoiman osuus oli molemmilla 25 %. Sisätilojen käytön tarkastelussa (osatekijöitä 22 kpl, liite 10) otettiin huomioon: - luukun käytettävyys - pesu- ja huuhteluaineen annosteleminen ja -annosteluohjeet - ylä-, ala- ja ruokailuvälinekorien käytettävyys ja soveltuminen erilaisille astioille. 18

19 Ohjaustaulun käytettävyysosuudessa (5 osatekijää, liite 10) tarkasteltiin ohjaustaulun ymmärrettävyyttä, kuten: - symbolien ja tekstin kokoa ja selkeyttä - valitsimien käytettävyyttä - ohjelmien valintaa ja vaihtamista - käyttöä ja kunnossapitoa ohjaavia merkkivaloja (9 osatekijää): laitteen päällä olo, jäljellä olevan pesuajan näyttö, huuhteluaineen ja elvytyssuolan täyttö sekä vikailmoituksia koskevia merkkivaloja ja koodeja. Pesuohjelmavalikoimaa tarkasteltaessa (8 osatekijää, liite 10) otettiin huomioon astianpesukoneen pesuohjelmien soveltuminen erilaisille astioille lämpötilojen, likamäärien, likojen kuivumisen, ohjelman pituuden, itse valittavien lisätoimintojen ja uuden tyyppisten pesuaineiden, kuten 3 in one tablettien käytön suhteen Kunnossapito ja huolto Kunnossapitoa ja huoltoa arvosteltaessa painotettiin yhtä paljon omatoimista kunnossapitoa ja puhdistusta (50 %) sekä koneen huoltoa ja hävitystä (50 %) (Liite 11). Astianpesukoneen kunnossapito-osuudessa (7 osatekijää) tarkasteltiin koneen omatoimista kunnossapitoa: - jätesiivilöiden ja suihkuvarsien puhdistamista - pintojen puhdistamista tarkoituksen mukaisilla aineilla ja välineillä - laitteen säilyttämistä kylmissä tiloissa. Huoltoa ja hävitystä koskevassa osuudessa (8 osatekijää) tarkasteltiin: - omatoimista koneen kunnossapitoa käyttöohjeen mukaan - huollolle annettavia tietoja huoltoa tilattaessa - pakkauksen ja laitteen hävitysohjeita. 19

20 4 TULOKSET 4.1 Tekniset ominaisuudet Tutkimuksessa mukana olleista koneista suuria, 12 astiaston koneita oli yhdeksän. Kaksi konetta oli ns. pöytämallisia koneita. Näistä Electrolux ESF 2435 oli kuuden ja Bosch SKT 5102SK neljän astiaston koneita (Liite 5). Hintaerot olivat suuret. Kalleimman koneen (Miele G 694 SCU Plus 3) suositushinta on 1324 ja halvimman (Upo D 610) 620. Pienten, ns. pöytämallisten astianpesukoneiden hinnat olivat 440 (Bosch SKT 510SK/01) ja 649 (Electrolux ESF 2435). Suurten astianpesukoneiden liitäntäteho oli 1,9-3,3 kw ja pienten 1,18-2,3 kw. Miele G 694 SCU Plus-3-astianpesukone edellyttää 16 A sulaketta. Muille koneille riittää 10 A sulake. Kaikki koneet olivat joko kylmään tai lämpimään veteen liitettäviä. Maksimi tulovedenlämpötila oli kaikilla koneilla 60 C. Joillakin koneilla oli suosituksia vesiliitännästä. Alin vaadittava vedenpaine oli kpa. Ylin vedenpaine oli kaikilla 1000 kpa. Täyttöletkun pituus oli 1,38-1,87 m ja poistoletkun 1,45-2,0 m. Useimmilla astianpesukoneilla oli erikseen hankittavissa pidennetty poistoletku. Poistoletkun poistokorkeus oli 0-1,1 m. Astianpesukoneista Bosch SGU56A25SK/45, Siemens SE 36A590SK/24, Miele G 694 SCU Plus-3 sekä molemmat pienet koneet eivät tarvitse minimipoistokorkeutta poistoletkulle. Molemmat pienet koneet (Bosch SKT 5102SK/01 ja Electrolux ESF 2435) voidaan sijoittaa joko vapaasti tai kalusteisiin, kuten myös suurista koneista Miele G 694 SCU Plus-3 ja Bauknecht GSFK 2481 WS. Muut koneet olivat pelkästään kalusteisiin sijoitettavia. Kaikissa muissa koneissa paitsi Cylinda DM 72 ja Upo D 610 oli vedenpehmennin. Tosin näiden koneiden käyttöohjeissa puhuttiin vedenpehmentimen käytöstä. Cylindan maahantuojan mukaan asiakkaille voidaan toimittaa vedenpehmentimellä varustettu malli kahden viikon toimitusajalla. Koneen hinta on 50 kalliimpi kuin normaalimallin. Ajastin oli kaikissa muissa astianpesukoneissa paitsi Bauknecht GSFK 2481 W, Bosch SKT 510SK102SK ja Upo D 610. Sisävalo oli neljässä koneessa: AEG Favorit 80850, Cylinda DM 72, Electrolux ESF 6261 ja Rosenlew Passeli RW 790. Suurista, 12 astiaston koneista yläkorin korkeuden säätömahdollisuus puuttui Cylinda DM 72:lta ja Upo 610:lta. 4.2 Suorituskyky Energiamerkkiohjelman tulokset Astianpesukoneiden energialuokaksi mitattiin B kaikilla muilla paitsi Cylinda DM72-astianpesukoneella A. Kaikkien koneiden energiamerkissä ilmoitettiin A. Standardin salliman toleranssin (15 %) mukaan kaikille astianpesukoneille voitiin vahvistaa energialuokka A. Suurten, 12 astiaston koneiden sähkönkulutus energiamerkin mukaisissa kokeissa oli 1,02-1,13 kwh. Pienillä, 4-6 astiaston koneilla sähkönkulutus oli 0,53-0,68 kwh. Taulukossa 2 ovat mittauksissa saadut tulokset, 20

21 joissa on otettu huomioon energia-, pesu- ja kuivauskykyluokassa standardin toleranssit. Liitteessä 6 ovat myös valmistajan ilmoittamat tulokset. Mitattujen pesutulosten perusteella lähes kaikki astianpesukoneet sijoittuivat pesukykyluokkaan A tai B. Standardin toleranssi (6 %) huomioon otettaessa kahdella koneella, AEG Favorit ja Upo D 610 pesutulosluokka jäi B:hen. Kolmella koneella, Electrolux ESF 6261, Electrolux ESF 2435 ja Miele G 694 SCU Plus-3 pesukykyluokka oli toleranssin kanssa A:n ja B:n raja-arvoilla. Cylindan pesukykyluokaksi saatiin C toleranssi huomioon otettaessa. Suurimmalla osalla (8 kpl) astianpesukoneista ilmoitettu kuivauskykyluokka oli A. Mitattu A-luokan kuivauskyky oli viidellä astianpesukoneella. Standardin toleranssin (15 %) huomioon ottaen kuusi konetta hyväksyttiin A-luokkaan ja kolme B-luokkaan. Electrolux ESF 6261-astianpesukoneita oli kuivauskokeissa kaksi kappaletta, koska ensimmäisen koneen tulos poikkesi ilmoitetusta neljä luokkaa, minkä epäiltiin johtuvan toimintahäiriöstä. Toisen tutkitun koneen kuivaustulos oli A:n ja B:n rajoilla. Pienillä koneilla, Bosch SKT5102SK/01 ja Electrolux ESF 2435, ilmoitettu kuivauskykyluokka oli B, mihin ne myös ylsivät toleranssi huomioon otettuna. Heikoin kuivaustulos (D) oli Upo D 610:lla (D). Astianpesukoneiden vedenkulutus on pieni. Suurten astianpesukoneiden vedenkulutus oli litraa, kun se pienillä koneilla oli 7-9,5 litraa. Pesuveden maksimilämpötila energiamerkin mukaisella ohjelmalla oli C. Matalin mitattu pesuveden lämpötila oli Bauknecht GSFK 2481:lla ja korkein Electrolux ESF 2435:lla. Suurimmalla osalla astianpesukoneista pesuveden maksimilämpötila oli C. Energiamerkin mukaiset pesuohjelmat olivat pitkiä. Pisimmällään pesuaika oli lähes kolme tuntia. Mitatut pesuajat olivat min. Lyhin pesuaika oli astianpesukoneella Bauknecht GSFK 2481 ja pisin Miele G 694. Energia-, pesu- ja kuivaustuloksille annettiin arvosanat 1-5 perustuen energiamerkin luokitukseen: erittäin hyvä 5 (Aja B), hyvä 4 (C), tyydyttävä 3 (D), välttävä 2 (E) ja huono 1 (F ja G). Arvosanat annettiin mittaustuloksista, joissa ei otettu huomioon EN standardin sallimia toleransseja. Vedenkulutusta ja pesuaikaa arvosteltiin myös arvosanoilla 5-1 (Liite 7). Energiankulutuksen osalta kaikki astianpesukoneet saivat arvosanan erittäin hyvä. Pesutuloksen osalta kaikki muut saivat arvosanan erittäin hyvä paitsi Cylinda DM 72 ja Upo D 610, joiden arvosana oli hyvä. Erittäin hyvän kuivaustuloksen sai viisi konetta, hyvän kolme konetta, tyydyttävän ja välttävän yksi astianpesukone. Niukasta vedenkulutuksesta kaikki muut koneet paitsi pieni Bosch saivat arvosanan erittäin hyvä. 21

22 TAULUKKO 2. Astianpesukoneen suorituskyky energiamerkkiohjelmalla otettuna huomioon standardin sallimat toleranssit energia-, pesu- ja kuivauskykyluokissa. Kone Pesuohjelma Pesuaika, min Sähkönkulutus, kwh Energialuokka Pesukykyluokka, Kuivauskykyluokka Vedenkulutus, l AEG F Energiansäästö 50 C 167 1,12 A B A 16,1 Bauknecht GSFK 2481 BioNormal 50 C 137 1,12 A A A 18,0 Bosch SGU56A25SK/45 Eko ,11 A A A 16,0 Cylinda DM 72 Normaalipesu 55 ilman 157 1,02 A C A 10,2 lisäkuivausta Electrolux ESF 6261 Eco ,11 A A/B A/B 16,1 Miele G 694 SCU Plus-3 Säästö 173 1,13 A A/B A 14,6 Rosenlew RW C (kaksikahvaisen 164 1,13 A A B 16,8 kulhon alla kaksi kaariviivaa) Siemens SE 36A590SK/24 Eko ,13 A A A 15,9 Upo D 610 Normaalipesu 55 C ilman 143 1,07 A B D 11,2 lisäkuivausta Bosch SKT5102SK/01 Normaali, ohjelma ,53 A A B 10,1 Electrolux ESF 2435 Energiansäästö 55 C 152 0,68 A A/B B 7, Lyhytohjelman tulokset Astianpesukoneen valmistajat saivat itse valita pesuohjelman, jota he suosittelivat käytettäväksi lyhytohjelmana kokeessa. Lyhytohjelmien pesuajat olivat min. Lyhyin pesuaika oli Bauknecht:lla ja pisimmät molemmilla Bosch -merkkisillä koneilla, joiden lyhytohjelmaksi valmistaja suositteli energiamerkkiohjelmaa (Taulukko 3 ja Liite 7). Lyhytohjelmien maksimi pesulämpötiloiksi mitattiin C. Lyhytohjelmien pesutulosindeksiä verrattiin saman koneen energiamerkin mukaiseen pesutulosindeksiin. Tämän mukaan suurimmalla osalla pesutulos oli sama tai lähes samaa luokkaa kuin energiamerkin mukaisissa kokeissa. Eniten pesutulos laski Electrolux ESF 2435-, Upo D 610- ja Bauknecht GSFK 2481-astianpesukoneilla: Bauknecht GSFK 2481:n arvosana laski erittäin hyvästä tyydyttävään, Electrolux ESF 2435:n erittäin hyvästä välttävään ja Upo D 610:n hyvästä välttävään. 22

23 TAULUKKO 3. Astianpesukoneen lyhytohjelman kulutusluvut Kone Pesuohjelma Pesuaika, min Sähkönkulutus, kwh Vesi, l AEG F Normaali 50 C 102 1,39 17,8 Bauknecht GSFK 2481 Express 40 C 39 0,71 13,7 Bosch SGU56A25SK/45 Eko 50 C 158 1,19 15,3 Cylinda DM 72 Hieno 50 C, normaali kuivaus 102 0,78 10,0 Electrolux ESF 6261 Kulho, jonka alla yksi kaari 50 C 103 1,38 18,0 Miele G 694 SCU Plus-3 Normaali 50 C 68 1,35 14,5 Rosenlew RW 790 Yksikahvainen kulho, jonka alla 92 1,31 13,8 yksi kaari 50 C Siemens SE 36A590SK/24 Auto C + speed up 101 1,52 15,7 Upo D 610 Pikapesu, korkea lämpötila, 79 0,92 9,9 tehokuivaus Bosch SKT5102SK/01 Normaali, ohjelma ,54 11,0 Electrolux ESF 2435 Perus 65 C 91 0,77 7, Suorituskyvyn kokonaistulos Astianpesukoneen kokonaissuorituskykyä arvosteltaessa otettiin huomioon eri painotuksin seuraavat osatekijät: energiamerkkiohjelman energiankulutus (15 %), pesutulos (25 %), kuivaustulos (10 %), pesuaika (10 %) ja vedenkulutus l/astiasto (5 %) sekä lyhytohjelman pesutulos (25 %) ja pesuaika (10 %). Yksityiskohtaiset tulokset ovat liitteessä 15. Astianpesukoneiden kokonaissuorituskyky oli melko tasainen. Se vaihteli tyydyttävästä (3) erittäin hyvä-hyvään (4,5). Parhaimman kokonaisarvosanan sai Miele G 694 SCU Plus-3 ja heikoimman pieni Bosch SKT5102SK/01. Suurin osa astianpesukoneista (Cylinda DM 72, Electrolux ESF 6261, Rosenlew RW 790, Siemens SE 36A590SK/24, Upo D 610 ja Electrolux ESF 2435) saivat arvosanan 3,5. Neljän koneen (AEG Favorit , Bauknecht GSFK 2481, Bosch SGU56A25SK/45 ja Electrolux ESF 6261) kokonaissuorituskyky oli hyvä (4) (Taulukko 4). 23

24 TAULUKKO 4. Astianpesukoneen kokonaissuorituskyky Painotus % AEG Bauknecht GSFK 2481 Bosch SGU56A25SK/45 Cylinda DM 72 Electrolux ESF 6261 Miele G 694 SCU Plus-3 Rosen-lew RW 790 Siemens SE 36A590SK/24 Upo D 610 Bosch SKT5102SK/01 Electrolux ESF 2435 Astiastomäärä Energiamerkkiohjelman energiankulutus Energiamerkkiohjelman pesutulos Energiamerkkiohjelman kuivaustulos Energiamerkki-ohjelman pesuaika Energiamerkki-ohjelman vedenkulutus Lyhytohjelman pesutulos Lyhytohjelman pesuaika Painotettu arvosana ,5 4 4,5 3,5 4 3,5 3 3,5 Arvosteluasteikko: 5 erittäin hyvä, 4 hyvä, 3 tyydyttävä, 2 välttävä, 1 huono 4.3 Käyttöominaisuudet Käyttöominaisuuksien arvostelussa otettiin huomioon käyttöohje, ohjaustaulun merkinnät ja valitsimet, luukun avaaminen ja sulkeminen, astia- ja ruokailuvälinekorien käyttö, pesu- ja huuhteluaineen sekä elvytyssuolan annostelu ja koneen puhdistus. Käyttöominaisuuksien kokonaisarvosanat vaihtelivat välttävä/tyydyttävästä (2,5) hyvään (4). Parhaimmat käyttöominaisuudet olivat astianpesukoneilla Electrolux ESF 6261, Miele G 694 SCU Plus-3, ja Rosenlew RW 790 (Taulukko 5). Liitteessä 8 ovat yksityiskohtaiset käyttöominaisuudet. TAULUKKO 5. Astianpesukoneen käyttöominaisuuksien kokonaisarvosana AEG Favorit Bauknecht GSFK 2481 Bosch SGU56A25SK/45 Cylinda DM 72 Electrolux ESF 6261 Miele G 694 SCU Plus-3 Rosenlew RW 790 Siemens SE 36A590SK/24 Upo D 610 Bosch SKT5102SK/01 Electrolux ESF 2435 Arvosana 3,5 2, ,5 3,5 2,5 3,5 24

25 Käyttöohjeiden taso vaihteli huonosta erittäin hyvään. Bauknecht GSFK 2481:n käyttöohje oli suppea, kun taas monipuolinen käyttöohje oli muun muassa Miele G 694 SCU Plus-3-koneella. Käyttöohjeen luettavuutta heikensi se, että samaan käyttöohjeeseen oli merkitty useamman tuotemerkin tiedot erittelemättä niitä tarkasti. Pelkkä huomautus koskee joitakin malleja voi johtaa käyttäjän virhetulkintaan. Ohjaustaulun informaation selkeydessä ja valitsimien käytettävyydessä oli myös selviä eroja eri koneiden kesken. Selkein ohjaustaulu oli AEG Favorit ja Electrolux ESF 6261 astianpesukoneilla. Hankalimmat ohjaustaulut olivat astianpesukoneilla Bauknecht GSFK 2481 ja Bosch SKT5102SK/01 (pieni kone). AEG Favorit astianpesukoneella ohjaustaulussa oli iso näyttöruutu, johon voitiin valita suomenkielinen teksti ja jonka kontrastia ja kirkkautta voitiin myös säätää. Pesuohjelman vaiheet tulivat näyttöruutuun tekstein. Tosin ohjaustaulun käyttö vaatii aluksi opettelua ja perehtymistä käyttöohjeeseen. Bauknecht GSFK 2481 astianpesukoneessa pesuohjelmat ja merkkivalot olivat merkitty saksaksi. Tosin käyttöohjeessa ne oli suomennettuna. Ohjelmavalitsin oli kierrettävä ja sen kiertosuunta oli myös merkitty, mutta valitsimen 0-kohta puuttui. Valitun ohjelman merkkivalo paloi. Ohjaustaulusta puuttui virtavalo. Pienen Bosch SKT5102SK/01 astianpesukoneen valitsin oli kierrettävä ja hankalasti kohdistettava. Valitsimen kiertosuunta puuttui, kuten myös virtavalo. Erityisesti energiamerkin mukaiset pesuohjelmat ovat pitkiä. Tällöin on käyttäjän kannalta hyvä, jos pesuvaihe ja arvioitu pesuaika ovat nähtävissä. Pesuajan näyttöruutu olikin suurimmassa osassa astianpesukoneita (AEG Favorit 80850, Bosch SGU 56A25SK, Cylinda DM 72, Electrolux ESF 6261, Miele G 694 SCU Plus-3, Rosenlew RW 790 ja Siemens SE 36A590SK/24). Merkkivaloihin perustuva pesuohjelmavaiheen ilmaisin oli astianpesukoneissa Electrolux ESF 2435 ja Upo D 610. Bauknecht GSFK ja pieni Bosch SKT 5102SK koneesta näyttöruutu ohjelman kestosta puuttui. Selvä vianilmaisu tekstein tai merkkivaloin lisää koneen kunnossapito-ominaisuuksia. Joissakin koneissa vianilmaisu perustui virhekoodeihin, jotka oli selvitetty käyttöohjeessa. Tekstein ja symbolein merkittyjä vian ilmaisemia oli astianpesukoneissa AEG Favorit (teksti: avaa vesihana, pumppu tukossa, suihkuvarsi ei pyöri sekä äänimerkki), Electrolux ESF 6261 (merkkivalo + symboli, selitys käyttöohjeessa: avaa vesihana, keskimmäinen suihkuvarsi ei pyöri) Miele G 694 SCU Plus-3 (merkkivalo ja symboli +selitys käyttöohjeessa: vedentulo/-poisto) ja Rosenlew RW 790 (merkkivalo ja symboli +selitys käyttöohjeessa: avaa vesihana, puhdista siiviläjärjestelmä). Pelkästään vikamerkkikoodeihin perustuva vianilmaisu oli astianpesukoneilla Bauknecht GSFK 2481, Cylinda DM 72, Electrolux ESF 2435 ja Upo D 610. Muissa astianpesukoneissa (Bosch SKT 5102SK102SK, Bosch SGU 56A25SK ja Siemens SE 36A590SK ) ei ollut käyttäjän tulkittavissa olevia vikamerkkivaloja tai koodeja. Luukun käsiteltävyyttä helpotti riittävän suuri kahva ja sen käteen sopiva muotoilu, luukun avaamiseen ja sulkemiseen tarvittava vähäinen voima sekä turvasalvan helppo käytettävyys. Luukun avaaminen ja sulkeminen oli helpointa astianpesukoneissa Cylinda DM 72, Electrolux ESF 6261, Siemens SE 36A590SK/24, Upo D 610 ja pikku Electrolux ESF Hankalimmin avatta- 25

26 vissa ja suljettavissa oli Bauknecht GSFK 2481, jonka luukun avaamiseen tarvittiin voimaa ja jonka kädensija oli melko hankalasti käytettävä. Luukusta puuttui myös turvasalpa. Astia- ja ruokailuvälinekorien käyttö oli helpointa astianpesukoneissa Cylinda D 72, Electrolux ESF 6261, Rosenlew RW 790 ja Siemens SE 36A590SK/24. Alakorien käytettävyyttä lisäsi se, jos korin lautastuet olivat alas käännettävissä ja ruokailuvälinekorin paikkaa voitiin vaihdella. Miele G 694 astianpesukoneessa ei ollut alakoriin sijoitettavaa ruokailuvälinekoria, vaan ruokailuvälineet sijoitettiin lappeelleen kolmanteen koritasoon. Alakorin käytettävyyttä lisäsi se, kuinka hyvin kori liukui ja pysyi täytenä liukukiskoilla. Siemens SE 36A590SK/24 -astianpesukoneessa voitiin poistaa kokonaan yläkori, jolloin koneessa on mahdollista pestä korkeitakin astioita. Muista koneista poiketen tämän koneen alakorissa oli myös erillinen kuppiteline. Ruokailuvälinekorin käytettävyyttä helpotti siinä oleva tukeva kahva. Ruokailuvälikorin päälle laitettava ritilä estää käytännössä sen, etteivät ruokailuvälineet mene sisäkkäin pesun aikana. Tosin näiden ruokailuvälineritilöiden käytettävyydessä oli eroja: joissakin astianpesukoneissa ritilä oli laskettavissa alas korin keskelle, kun taas toisissa koneissa ritilä oli kokonaan pois irrotettavissa. Jotkut pieniaukkoiset ritilät olivat hankalasti käytettäviä, sillä isommat ruokailuvälineet eivät mahtuneet kaikkiin aukkoihin. Astianpesukoneen käyttöturvallisuutta lisää se, jos koneessa on valmiiksi erillinen ritilä pitkille ruokailuvälineille ja veitsille. Miele astianpesukoneessa kaikki ruokailu- ja ruoanvalmistusvälineet sijoitetaan vaakatasoon ylimpään koriin. Yläkorin käytettävyyttä helpotti sen korkeuden säädettävyys. Helpointa korin säätäminen oli koneissa, joissa korin korkeutta voitiin säätää ottamatta yläkoria pois koneesta. Yläkorin korkeuden säätömahdollisuutta ei ollut astianpesukoneissa Cylinda DM72 eikä Upo D 610. Sivulle käännettävät astiatelineet ja kantalasien tuet, erilliset tai astiatelineeseen muotoillut, lisäsivät yläkorin käytettävyyttä. Pesu- ja huuhteluaineen sekä vedenpehmentimen elvytyssuolan annosteleminen oli helpointa astianpesukoneissa AEG Favorit 80850, Electrolux ESF 6261, Rosenlew RW 790 ja pienessä Electrolux ESF Näissä koneissa olivat erilliset pesuainelokerot esipesulle ja varsinaiselle pesulle. Huuhteluainelokeron merkinnät olivat helposti havaittavissa. Sen annostuksen säätämistä helpotti huuhteluainelokerossa oleva erivärinen kohdistusmerkintä. Pienen Bosch SKT 5102SK/01 astianpesukoneen lokerosta puuttui erillinen pesuainelokero esipesussa tarvittavalle pesuaineelle, jolloin käyttäjä saattaa annostella liikaa esipesuainetta pesukoneen luukulle. Irrallinen huuhteluainesäiliön korkki saattaa joissakin tapauksissa hankaloittaa säiliön käyttöä. Irrotettava huuhteluainesäiliön korkki oli pienen Bosch:n lisäksi astianpesukoneissa Cylinda DM 72 ja Upo D 610. Pesuainelokeron kansi tulee olla helposti suljettavissa. Bosch SGU 56A25SK/45- ja Siemens SE 36A590SK/24 -astianpesukoneen pesuainelokeron sulkumekanismi vaatii aluksi opettelua. Huuhteluaineen loppumista ilmaiseva merkkivalo oli kaikkien muiden astianpesukoneiden ohjaustaulussa paitsi Upo D 610- ja pienessä Bosch SKT 5102SK102 -koneessa. Kaikissa astianpesukoneissa, joissa oli vedenpehmennin, oli myös vedenpehmentimen täyttämistä ilmaiseva merkkivalo. Erillinen suppilo elvytyssuolan lisäämiseksi helpottaa suolan annostelua. Useimmassa astianpesukoneissa oli mekaanisen vedenpehmentimen säädön lisäksi elektroninen säätö, mikä vaati 26