ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON

Transkriptio

1 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2005 E T E L Ä - S A V O N M A A K U N T A L I I T O N J U L K A I S U 7 6 :

2 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2005 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON JULKAISU 76:2006

3 ETELÄ-SAVON MAAKUNTALIITON TOIMINTAKERTOMUS 2005 Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 75:2006 Kansitus: Savilahden Kirjapaino Ky Kansikuva Kangaslampi, Manttaalisäätiön talo, piharakennuksen ovi Kirsti Kovanen, Etelä-Savon maakuntaliitto Painosmäärä 250 kpl 2006 Etelä-Savon maakuntaliitto Hallituskatu 3 A MIKKELI puh info@esavo.fi faksi ISBN ISSN

4 SISÄLLYS sivu TULOKSEKASTA EU-EDUNVALVONTAA, VALMISTAUTUMISTA PALVELURAKENNEUUDISTUKSEEN 1 ALUEKEHITYS- JA OHJELMATYÖ 3 Uusi ohjelmakierros käynnistyi 3 Aluekehityksen tavoitteena tasapainoinen kehitys 4 Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät v Maakuntasuunnitelma tarkistettiin ja täydennettiin 5 Uuden maakuntaohjelman valmistelu käynnistettiin 6 Toteuttamissuunnitelma laadittiin laajassa yhteistyössä 7 Ohjelmatyötä koordinoitiin ja ohjattiin, ohjelmia valmisteltiin ja toteutettiin 8 Tavoite 1-ohjelmaa yhteensovitettiin ja toteutettiin 8 Yhteisöaloitteita ja erityisohjelmia edistettiin, valmisteltiin ja toteutettiin 13 Osaamiskeskustoiminnot vakiintuivat ja vahvistuivat 15 Maaseudun tulevaisuus esillä monella foorumilla 15 Aluepolitiikan menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin 16 Elinkeinoelämän edellytyksiä edistettiin 16 EDUNVALVONTA JA KUNTAYHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN 17 Edunvalvonnan keskeiset tehtävät v Painopisteenä kuntien palvelurakenteet ja tulevaisuuden toimintaedellytykset 18 Kunnallistalouden seurantatiedot huolestuttavia 18 Palvelutuotannon kehittämis- ja yhteistyötarpeita selvitettiin 18 Kunta- ja palvelurakenteen kehittämisestä kansallinen suurhanke 18 Alueellistamista edistettiin 19 Osaamiseen panostettiin 19 Tietoyhteiskuntastrategiaa toteutettiin 20 Yhteistyöverkostoja ylläpidettiin ja vahvistettiin 20 Vapaa-ajan asumista, matkailua ja kulttuuria edistettiin 21 ALUEIDEN KÄYTTÖ 22 Kaavoitustyön keskeiset tehtävät v Kaavaohjelman mukainen maakuntakaavoitustyö eteni 22 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma valmistui 23 Maa- ja kiviainesmäärät selvisivät 23 Seutukaavoja toteutettiin 23 Hankkeet tuottivat tulosta 24 Korjausneuvonnan avuksi nettirekisteri 24 Itä-Suomen Energiatoimisto edisti uusiutuvaa energiaa 24 Intrasea-projekti päättyi 25

5 sivu KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ 26 Etelä-Savo Euroopassa 26 Painopiste Luoteis-Venäjällä 26 ProMidNord kohensi ekologista kilpailukykyä 27 Työ Keskipohjola-toimikunnassa jatkui 28 VOIMAVARAT STRATEGISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISEKSI 29 Henkilöresurssit 29 Luottamushenkilöhallinto 29 Kuntien edustajainkokous 29 Maakuntavaltuusto 29 Maakuntahallitus 30 Tarkastuslautakunta 31 Maakuntaliiton virasto 32 Henkilöstö 32 Yhteistoiminta ja työsuojelu 32 Taloudelliset resurssit 34 Kehittämisrahoitus 34 Maakunnan kehittämisraha 34 Tavoite 1-ohjelman resurssit 34 Kaakkois-Suomi - Venäjä Naapuruusohjelma 36 Maakuntaliiton talousarvio 36 Maakuntaliiton talousarvion toteutuminen 36 Tilikauden tuloksen käsittely 36 TILINPÄÄTÖS Talousarvion toteutuminen tehtäväalueittain 37 Tilikauden tuloksen muodostuminen 38 Tilinpäätöslaskelmat ja kokonaistalouden tunnusluvut 38 LIITE 1 Kuntien edustajainkokous Maakuntavaltuusto Maakuntahallitus Maakuntahallitus Tarkastuslautakunta Tarkastuslautakunta LIITE 2 LIITE 3 LIITE 4 LIITE 5 Maakuntaliiton edustajat eri toimielimissä ja tapahtumissa Viranhaltijoiden ja työntekijöiden osallistuminen yhteistyöhankkeisiin Maakuntahallituksen asettamat työryhmät Itä-Suomen Energiatoimisto JULKAISULUETTELO

6 Tuloksekasta EU-edunvalvontaa, valmistautumista palvelurakenneuudistukseen Suomen hallitus neuvotteli EU:n joulukuisessa huippukokouksessa rahoitusratkaisun vuosille , jota on pidettävä myös maakunnallisen edunvalvontatyön merkittävänä saavutuksena: Itä-Suomi sai siirtymäkauden ratkaisuna rahoituskehyksen, joka on korkeampi kuin uudessa kilpailukykytavoitteessa keskimäärin. Tämän lisäksi Skandinavian pohjoisimpien alueiden ja Itä-Suomen erityinen maantieteellinen asema harva asutus ja syrjäisyys tunnustettiin ja niille sovittiin erityinen lisärahoitus samansuuruisena kuin EU:n perussopimuksessa mainituille ns. ultra-perifeerisille alueille. Aloitteen EU:n pohjoisesta periferiasta oli alun perin tehnyt Etelä-Savo. Maakunnan johdolla vuonna 2005 valmistetuttiin Pohjoismaiden Ministerineuvoston Nordregio- tutkimuslaitoksella neuvottelujen tueksi aihepiiriä koskeva selvitys, jota esiteltiin toukokuussa ja joulukuussa Brysselissä pidetyissä tilaisuuksissa maitten ja EU-komission edustajille. Myös toinen EU-edunvalvonnan keskeinen tavoite: Etelä-Savon säilyttäminen EU:n ja Venäjän välisen rajan ylittävän yhteistyön piirissä, oli alkutalvesta 2006 myötätuulessa. Tässä tarkoituksessa liiton virasto oli jatkuvassa yhteydessä Suomen kansalliseen valmistelukoneistoon sekä osallistui useisiin neuvonpitopihin EUkomission valmistelijoitten kanssa. Alkutalvesta julkistettiinkin komission esitys, jossa maakuntamme oli sijoitettu tukikelpoisten alueitten luetteloon. Kotimaista edunvalvontaa hallitsivat valtion alueellistamis(hajasijoitus)ratkaisut ja niiden kääntöpuoli: valtion toimintojen jatkuva supistaminen ja keskittäminen erityisesti Etelä-Savon tapaisessa maakunnassa. Maakunnan kannalta merkittävänä saavutuksena on pidettävä sitä, hallitus päätti sijoittaa perustettavan maavoimien esikunnan in: Päätöksellä oli vahvat operatiiviset perusteet mutta se kunnioitti myös vanhan päämajakaupungin perinteitä. Mitalin kääntöpuolella olivat useat valtion toimintojen supistamispäätökset, joista näkyvin oli Savon prikaatin lakkauttaminen. Niinpä pelkästään puolustusvoimien osalta ratkaisujen nettotyöllisyysvaikutus oli vahvasti negatiivinen. Työ kompensaation saamiseksi Savon Prikaatin lakkauttamisen johdosta jatkuu puolustusministeriön perustamassa työryhmässä, johon myös liitto osallistuu. Maakunnallinen edunvalvontatyö voi olla tapahtuneeseen reagoivaa tai tapahtumia ennakoivaa. Ennakoivaa edunvalvontatyötä parhaimmillaan edusti vuoden lopussa valmistunut Palveleva Etelä-Savo hanke: Hankkeessa maakunnan kunnallisen palvelutuotantosektorin toimijat hahmottivat sellaisia tuotantotapoja ja -rakenteita, jotka auttaisivat Etelä-Savoa kohtaamaan edessä olevan väestörakenteen ja kunnallisen rahoituspohjan jyrkän muutoksen. Selvitys antoi myös vahvoja perusteita laadittaessa vastauksia, joita sisäasiainministeriön kesällä käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistushanke esitti kaikille maakunnille.

7 Maakuntaliiton viraston työssä leijonan osaa edustavat lakisääteisten ohjelmien ml. maakuntakaavan laadinta sekä voimassa olevien ohjelmainstrumenttien hallinnointi ja täytäntöönpano. Vuonna 2005 päivitettiin Etelä-Savon maakuntastrategia ja hyväksyttiin vuoteen 2025 tähtäävä maakuntasuunnitelma. Etelä-Savossa strategian päälinja: osaamispainotteinen aluekehitys ja talousmaantieteellisten tosiasioitten tunnustaminen on puettu maakunnan visioon lähes samoin sanakääntein kuin suunnitelman aikaisemmassakin versiossa. Aikaisemmat seutukaavat korvaavan maakuntakaavan laadinta käynnistyi vuonna 2005: Tavoitteena on oman kilpailukyisen aluerakenteen hahmottaminen ja kaavoitusinstrumenttien näkeminen kehityksen ja kasvun välineinä. Kansanvaltaisessa ja tiedonkulun vapauteen perustuvassa yhteiskunnassa myös maakuntakaavan laadinta perustuu osallistumiseen: Maakuntahallitus vahvisti maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman helmikuussa Maakuntakaavan laadinnan etenemistä voi seurata mm. internetistä liiton kotisivuilta www. esavo.fi.

8 Aluekehitys ja ohjelmatyö Uusi ohjelmakierros käynnistyi Uusi maakuntavaltuusto aloitti vuonna 2005 työnsä päivittämällä maakunnan pitkän aikavälin strategian eli Etelä-Savo maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelman strategisten linjausten tarkistaminen ja täydentäminen olikin toimintavuoden ohjelmatyössä keskeisin tehtäväkokonaisuus. Samalla valtuusto käynnisti uuden ohjelmakierroksen. Sen kuluessa maakuntasuunnitelman linjaukset konkretisoituvat nelivuotisen maakuntaohjelman toimenpiteiksi, joiden rahoitustarpeet esitetään vuotuisessa toteuttamissuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelma näyttää suunnan paitsi maakuntaohjelman toimenpiteille myös maakuntakaavalle. Maakunnan suunnittelujärjestelmä Vuoden 2005 syksyllä liitto ohjelmoi uuden maakuntaohjelman valmistelun, joka ajoittuu vuoteen Itse uusi ohjelma kattaa vuodet Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli Totsu, joka kytkee maakuntaohjelman valtion budjettivalmisteluun, valmistui jo useamman vuoden rutiinilla tosin ohjelmakausien vaihtuminen toi työhön oman lisänsä. Eduskunta hyväksyi syksyllä 2005 aluekehityslain muutoksen, joka vahvistaa jatkossa maakuntaliiton roolia Totsun päätöksenteossa. Ohjelmatyön aikataulu

9 Kotimaisen ohjelmatyön rinnalla maakuntaliitto valmistautui uuteen EUbudjettikauteen. Liitto pyrki ja pystyikin vaikuttamaan Suomen neuvottelijoiden tukena siihen ratkaisuun, joka syntyi vuoden lopussa Britannian puheenjohtajakauden päätteeksi: EU:n rakennepolitiikassa Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat ja Pohjois-Ruotsin alueet saivat pysyvän lisätuen harvan asutuksen ja perifeerisyyden perusteella. Etelä-Savon vetovastuulla itäiset ja pohjoiset maakunnat ja Ruotsin pohjoiset alueet teettivät yhteispohjoismaisella Nordregio-tutkimuslaitoksella selvityksen Euroopan unionin harvaan asutuista pohjoisista alueista. Tutkijat tunnistivat, että harvaanasutuille pohjoisille alueille on syntynyt monien osatekijöiden yhteisvaikutuksena perifeerisyyden syndrooma eli negatiivinen kehityskierre, joka voidaan ja joka täytyy katkaista. Helppoa kehityssuunnan muutos ei tule selvityksen mukaan kuitenkaan olemaan. Selvityksessä mukana olleiden alueiden tarpeet ovat lisäksi erilaisia. Itä-Suomi, ja erityisesti Etelä-Savo, on harvaan mutta kauttaaltaan asuttu alue ja sen rakennetta ovat muovanneet myös laajat, rikkonaiset vesistöt. Sen sijaan Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin alueet ovat pääosin asumattomia, ja asutus on keskittynyt taajamiin. Tyhjät alueet ja taajamiin keskittynyt asutus eivät aiheuta infrastruktuurin ja palvelujen järjestämiselle lisäkustannuksia, tasaisesti levittynyt hajanainen asutusrakenne sen sijaan aiheuttaa. Aluekehityksen tavoitteena tasapainoinen kehitys Aluekehitys- ja ohjelmatyön tavoitteena on edistää tasapainoista alueellista kehitystä vahvistamalla maakunnan ja sen seutukuntien elinkeinoelämän elinvoimaisuutta ja kohentamalla Etelä-Savon aluetaloutta myös suhteessa muihin maakuntiin. Maakuntaliiton keinot aluekehitysviranomaisena ja rahoittajana liittyvät edellytysten luomiseen, mutta ohjelmatyössä vaikutusketju elinkeino- ja aluetalouteen on selvä. Liitto on edistänyt ja osaltaan toteuttanut maakuntaohjelman mukaisia toimenpiteitä ja hankkeita ja pyrkinyt varmistamaan tarvittavia rahoitusresursseja muun muassa Totsun ja edunvalvonnan keinoin. Maakunnan keskeinen, sen omassa päätösvallassa oleva ohjelmaperusteinen rahoitusväline on Euroopan unionin Tavoite 1 -ohjelma. EU: n rakennerahastojen tuoma lisärahoitus maakuntaan on kuitenkin vain alle Asutusrakenne Östersundin ympäristössä (Ruotsi) Väestöpötentiaali 50 km säteellä asukasta Asutusrakenne n ympäristössä Väestöpötentiaali 50 km säteellä asukasta Asumaton alue 1-4 as as as. yli 100 as. Erilainen asutusrakenne pinta-alaltaan ja väkiluvultaan samankokoisilla alueilla. (Lähde: Nordregio report 2005:4, Northern Peripheral, Sparsely Populated Regions in the European Union) 1 prosenttia bruttoaluetuotteesta, mikä on hyvä muistaa, kun arvioidaan ohjelmavarojen suuntaamista ja vaikutuksia. Ohjelmarahoituksella maakunnassa ja sen seutukunnilla on voitu vahvistaa osaamis- ja innovaatiorakenteita, mahdollistaa teollisuuden investointeja ja kehittämishankkeita, parantaa työvoiman osaamista ja työllisyyttä, edistää keskeisiä liikennehankkeita ja rakentaa kattava laajakaistaverkko haja-asutusalueille. Maakuntaliitto on tukenut seutukuntien kehittämistyötä muun muassa tavoite 1 -ohjelmalla ja maakunnan kehittämisrahalla sekä aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmilla sekä tarjoamalla

10 välineitä ja foorumeita seutujen yhteistyölle ja kansainvälisiin kontakteihin. Kiristyvän valtion- ja kuntatalouden tilanteessa maakunta ei ole kuitenkaan onnistunut parantamaan suhteellista asemaansa. Päinvastoin, monissa asioissa Etelä-Savo joutuu ponnistelemaan naapurimaakuntia lujemmin edes nykyisen aseman säilyttääkseen. Aluekehitys- ja ohjelmatyön keskeiset tehtävät v Maakuntasuunnitelma tarkistettiin ja täydennettiin Maakuntaliiton keskeinen tehtävä vuonna 2005 oli maakuntasuunnitelman tarkistaminen. Maakuntasuunnitelma linjaa maakunnan kehittämiselle pitkän aikavälin strategian. Samalla se on pohjana sekä maakuntaohjelmalle että maakuntakaavalle. Maakuntasuunnitelman tarkistamisessa: päivitettiin toimintaympäristön ja strategian sisältö, muutettiin sisältörakenne aiempaa toimivammaksi (entisten seitsemän toimintalinjan sijaan neljä toimintalinjaa), lisättiin maakunnan toimintastrategian ja yhteistyösuuntien tarkastelu, lisättiin määrälliset väestötavoitteet sekä lisättiin aluerakennetarkastelu, joka linkittää maakuntasuunnitelman maakuntakaavan valmisteluun. Etelä-Savon maakuntasuunnitelman rakenne

11 Globalisaation kiristämä kilpailu elinkeinoelämässä ja sen heijastevaikutukset yhteiskunnan muillekin sektoreille on entistä haastavampi muutostrendi Etelä-Savon kaltaiselle maakunnalle, jonka väestö ikääntyy nopeimmin Suomessa ja jonka vanhusväestön määrä lähentelee kärkisijoja eurooppalaisessakin aluevertailussa. Maakunta ei ole vielä kyennyt suuressa mitassa hyödyntämään suhteellista sijaintietuaan pääkaupunkiseudun ja Pietarin metropolin läheisyydessä ei myöskään luontoon ja ympäristöön liittyviä vetovoimatekijöitään. Maakuntasuunnitelman tavoiteasetteu ja strategialinjaukset kiinnittävätkin näihin tekijöihin aiempaa suurempaa huomiota, ja muun muassa uuden maakuntaohjelman toimenpiteet ja maakuntakaavaratkaisut tulevat luomaan edellytyksiä tavoitteiden toteuttamiselle. Maakuntasuunnitelman tarkistustyö käynnistyi maakuntavaltuuston evästyskeskustelulla syksyllä Uusi maakuntavaltuusto kävi lähetekeskustelun asiasta ensimmäisessä kokouksessaan toukokuussa 2005 ja jatkoi keskustelua erillisessä strategiaseminaarissa syyskuussa. Maakuntavaltuusto hyväksyi tarkistetun maakuntasuunnitelman 30. marraskuuta Ennen kokouksia valtuustoryhmillä oli mahdollisuus pitää erilliset ryhmäkokoukset asiaan perehtymistä varten. Maakuntahallitus käsitteli maakuntasuunnitelman tarkistamista lähes kaikissa kokouksissaan vuonna Lisäksi hallitus piti kaksi strategiaseminaaria, helmikuussa maakuntasuunnitelman lähtökohdista ja sisältöpainotuksista ja elokuussa maakunnan toimintastrategiasta ja yhteistyösuuntautumisesta. Maakuntahallituksen nimeämä maakuntasuunnitelman tarkistamisen johtoryhmä toimi viraston valmistelun taustaryhmänä ja sparraajana. Johtoryhmä toi prosessiin kuntakentän ja valtion aluehallinnon sekä elinkeinoelämän ja muiden järjestöjen näkemyksiä. Se kokoontui seitsemän kertaa. Toukokuussa liitto teki maakuntasuunnitelman tarkistamista koskevan seutukierroksen, jolla koottiin kuntien näkemyksiä keskeisistä strategisista kehittämislinjauksista. Keskustelu jatkui toimintasuunnitelman valmisteluun liittyvällä kuntakierroksella elokuussa. Alkukesällä erilliset teemakohtaiset asiantuntijaraadit kävivät syventäviä keskusteluja maakuntasuunnitelman teemoista. Maakuntaohjelmatyötä käsiteltiin myös lukuisissa muissa tilaisuuksissa ja tapaamisissa eri sidosryhmien kanssa sekä omassa maakunnassa että sen ulkopuolella, muun muassa Itä- ja Kaakkois-Suomen maakuntien ohjelmavalmisteluun ja kaavoitukseen liittyvässä yhteistyössä ja ministeriöiden seminaareissa ja työryhmissä. Kuntien edustajakokous valitsi maaliskuussa uuden maakuntavaltuuston, jonka ensimmäisiksi tehtäviksi tuli hyväksyä Etelä-Savo maakuntasuunnitelma. Alkusyksyllä maakunnan sidosryhmät ottivat kantaa suunnitelman keskeisiin sisältöihin kirjallisella kommenttikierroksella. Lausuntoja liitto sai 24, ja niiden viestit otettiin mahdollisuuksien mukaan huomioon. Maakunnan strategisissa painotuksissa korostuivat asukkaiden hyvinvointi ja palvelutarpeet, osaamis- ja innovaatiorakenteet sekä yritystoiminta ja tuotantoelämä sekä aluerakenne kilpailukykytekijänä. Niin luottamushenkilökeskusteluissa, virkamiesvalmistelussa kuin sidosryhmäyhteistyössäkin keskustelua käytiin aiempaa avoimemmin myös maakunnan toimintastrategiasta ja yhteistyösuunnista sekä kunta- ja palvelurakenteesta. Palveleva Etelä-Savo hankkeessa jo edellisen vuoden puolella aloitettu valmistelutyö jatkui luontevasti valtakunnallisena kunta- palvelurakennehankkeena. Maakuntasuunnitelma on saatavissa julkaisuna ja maakuntaliiton kotisivuilta osoitteessa Uuden maakuntaohjelman valmistelu käynnistettiin Vuoden 2005 syksyllä maakuntaliitto ohjelmoi myös vuosia koskevan maakuntaohjelman valmistelun. Liitto valmistelee laajassa yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa ohjelman vuonna 2006 siten, että maakuntavaltuusto voi hyväksyä sen syyskokouksessaan. Maakuntaohjelman laadinnan yhteydessä valmistellaan Itä-Suomen maakuntien yhteistyönä myös uusi EU:n rakennerahasto-ohjelma/ -ohjelmat. Vuoden 2005 jälkipuoliskolla toteutettiin myös edellisen maakuntaohjelman ulkopuolinen arviointi, joka perustuu aluekehityslakiin. Vaikka ar-

12 viointi tilattiin itäsuomalaisena yhteishankintana, arvioitiin jokaisen maakunnan ohjelmat erikseen. Arviointiraportti valmistuu tammikuussa Raporttiluonnoksen pohjalta voidaan todeta, että maakuntaliitolla ja myös keskeisillä yhteistyökumppaneilla on ohjelmatyössä vielä paljon opittavaa (mm. keskinäisessä ja ulospäin suuntautuvassa yhteistyössä, oman roolin ja toiminnan hahmottamisessa osana kokonaisuutta sekä päätöksenteossa ja päätöksiin sitoutumisessa). Toisaalta arviointi osoitti, että maakunta on onnistunut monissa valinnoissa ja että yhteistyö on kehittymässä hyvään suuntaan. Toteuttamissuunnitelma laadittiin laajassa yhteistyössä Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa eli Totsussa sovitaan ohjelman keskeisistä toimenpiteistä ja hankkeista sekä rahoituksen tavoitetasosta. Totsu on maakunnan esitys valtion tulo- ja menoarvion laadinnan ja sen alueellisen kohdentamisen perustaksi. Etelä-Savossa toteuttamissuunnitelmat laaditaan tiiviissä yhteistyössä valtion aluehallintoviranomaisten ja kuntien kanssa, ja toteuttamissuunnitelmaprosessi on kytketty alueviranomaisten omiin tulosneuvotteluihin. Tämä menettely nähdään askeleena kohti koottua neuvottelumenettelyä, joka vastaa maakunnan oloihin ja strategisen kehittämisen tarpeisiin aiempaa paremmin ja suoremmin. Samalla se on askel kohti aiempaa läpinäkyvämpää budjettivaikutusta. Alueiden kehittämislaki muuttui vuonna 2005: Muutokset vahvistivat alueiden vaikutusmahdollisuuksia ja kokosivat yhteen aluekehittämiselle merkittävää rahoitusta valtion talousarviossa. Liitto valmisteli toteuttamissuunnitelmaa vuosille samanaikaisesti maakuntasuunnitelmapäivityksen kanssa. Voimassa oleva maakuntaohjelma, kuten myös muut kansalliset ja EU-ohjelmat, päättyvät kuitenkin vuoteen Sen vuoksi vuoden 2007 Totsu-esitysten tekeminen olikin ongelmallista. EU:n rahoitusneuvottelujen siirtyminen vuoden 2005 loppuun vaikeutti entisestään vuoden 2007 rahoitusesitysten tekemistä. Totsu-valmistelun pohjana liitto käytti maakuntasuunnitelman linjausten ja maakuntaohjelman toimenpiteiden lisäksi lukuisia maakunnan keskeisiin kehittämiskysymyksiin liittyviä selvityksiä ja suunnitelmia sekä muiden strategiaprosessien tuottamaa aineistoa. Näitä olivat muun muassa maakunnan innovaatiostrategia, maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma, teknologiastrategia, tietoyhteiskuntastrategia, vapaa-ajan asumisen strategia ja ympäristöohjelma. Maakunnan kehittämiselle keskeisenä rahoitusvälineenä tarkasteltiin EU:n tavoite 1 -ohjelmaa vuoden 2006 yhteistyöasiakirjan mukaisena. Valmistelussa otettiin huomioon valtioneuvoston alueiden kehittämistä koskeva periaatepäätös sekä soveltuvin osin ministeriöiden Kunnat ja valtion aluehallintoviranomaiset laativat maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman vuosille 2006 ja 2007 tiiviissä yhteistyössä. Maakuntajohtaja Hannu Vesa (vas.), Etelä- Savon ympäristökeskuksen johtaja Heikki Teräsvirta ja Etelä-Savon TE-keskuksen johtaja Matti Kellokumpu muiden muassa allekirjoittivat suunnitelman lokakuussa. aluestrategiat ja muut valtakunnalliset linjaukset. Omana uutena asiakohtanaan Totsussa käsiteltiin valtioneuvoston Itä-Suomeen kohdistamia alueellisia erityistoimenpiteitä. Etelä-Savo varautui omalta osaltaan esittämään rahoitusta Itä-Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -hankkeen loppuraportin makrohankkeisiin jo tässä vuosien toteuttamissuunnitelmassa. Valtion aluehallintoviranomaisten näkemyksiä liitto kokosi Totsuun alueviranomaisten kanssa käydyissä kahdenvälisissä neuvotteluissa toukokuussa, ja keskustelu jatkui sisältö- ja rahoitusesitysten osalta valmistelun edetessä. Aluehallintoviranomaiset kävivät keskinäistä vuoropuhelua lisäksi maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki Totsun laadintaan osallistuvat viranomaiset. Kuntakentän, aluekeskusten ja osaamiskeskusten näkemyksiä liitto kokosi toukokuussa maakunnan neljällä seutukunnalla pidetyissä neuvottelutilaisuuksissa ja tarkentavissa jatkokeskusteluissa. Maakuntahallitus käsitteli elokuun kokouksessaan Totsun sisältöä ja an-

13 toi poliittisen evästyksen sen jatkovalmistelulle. Syyskuun alussa alueviranomaiset käsittelivät Totsu-luonnosta maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristössä. Maakuntahallitus ja maakunnan yhteistyöryhmä käsittelivät Totsun syys lokakuun vaihteessa, jonka jälkeen kukin alueviranomainen hyväksyi sen omalta osaltaan. Maakuntahallitus antoi 26. syyskuuta kokouksessaan maakuntajohtajalle valtuudet allekirjoittaa suunnitelma yhteistyöryhmäkäsittelyn jälkeen. Liitto toimitti allekirjoitetun toteuttamissuunnitelman sisäasiainministeriölle määräaikaan eli lokakuun loppuun mennessä. Vuosien 2006 ja 2007 keskeisimmät valtion toimenpiteitäkin edellyttävät asiakokonaisuudet Etelä-Savon toteuttamissuunnitelmassa ovat: osaamisen vahvistaminen erityisesti korkeakoulutuksen, tutkimuksen ja innovaatiorakenteiden vahvistaminen ja kytkeminen maakunnan elinkeinoelämään, palvelurakenteen uudistaminen kunnallistaloutta tervehdyttävällä tavalla ja liikenneyhteyksien parantaminen, ml. tietoliikenne maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman ja tietoyhteiskuntastrategian mukaisesti. Myös valtion toimintojen alueellistaminen maakunnan vahvuuksia tukevalla tavalla on edelleen ajankohtaista. Lisäksi toteuttamissuunnitelma korostaa, että on tärkeää ottaa huomioon maakunnan erityisolot muun muassa työvoimapolitiikassa, yleissivistävässä ja ammatillisessa koulutuksessa, yritystoiminnan edistämisessä sekä maa- ja metsätalouden ja maaseudun kehittämisessä. Palvelutuotannon kuntayhteistyön vahvistaminen sekä maakunnan imago, verkostoituminen ja yhteistyösuhteet ovat pitkälti maakunnan omissa käsissä. Etelä-Savon kunta- ja palvelurakenneseminaari järjestettiin lokakuun lopulla ssä. Seminaariväki etsi vastauksia kysymyksiin, miten kuntien palvelurakenne voitaisiin uudistaa ja talous tervehdyttää. Ohjelmatyötä koordinoitiin ja ohjattiin, ohjelmia valmisteltiin ja toteutettiin Tavoite 1-ohjelmaa yhteensovitettiin ja toteutettiin Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelma rahoittaa eteläsavolaisia kehittämishankkeita vuosina Vuonna 2005 varauduttiin ohjelman sulkemiseen ja viimeiseen rahoitusvuoteen. Muutoin ohjelmaa toteutettiin varsin vakiintunein menettelytavoin. Itä-Suomen tavoite 1 -ohjelman seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa, toukokuun lopulla Sotkamossa ja joulukuussa Helsingissä. Kokouksissa käsiteltiin mm. ohjelman väliarvioinnin ajantasaistamista sekä valmistautumista nykyisen ohjelman sulkemiseen ja tulevaan ohjelmakauteen. Maakuntaliitto osallistui kokouksiin ja niitä valmistelevan sihteeristön työhön säännöllisesti. Vuonna 2005 sihteeristö piti kokouksia seitsemän kertaa, joista yhden ssä. Etelä-Savossa sihteeristö tutustui maakunnan innovaatiostrategiaan, Yti -tutkimuskeskukseen ja soveltavan ympäristökemian laboratorioon sekä seurasi maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristön kokousta. Suomen tavoite 1 - ja 2 -ohjelmien arviointiryhmä kokoontui vuoden 2005 aikana viidesti, ja maakuntaliiton edustaja osallistui ryhmän työskentelyyn. Kokousten suurehko määrä aiheutui siitä, että vuoden aikana teetettiin ulkopuolisilla arvioijilla laajat ohjelma-arvioinnit, joista yksi oli Itä- Suomen tavoite 1 -ohjelman väliarvioinnin ajantasaistaminen. Sen lisäksi teetettiin kaksi teema-arviointia, joista toinen käsitteli tavoite 1 -ohjelman merkitystä maaseudun kehittämisessä ja toinen sen merkitystä verkottumisessa ja osaamisen vahvistamisessa.

14 Maakunnan yhteistyöryhmä sovitti yhteen ohjelman toteutusta Maakuntahallituksen asettaman maakunnan yhteistyöryhmän tehtävänä on rakennerahastojen hallinnoinnista annetun lain mukaisesti sovittaa yhteen rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanoa ja alueen kehittämiseen vaikuttavia toimia alueella. Yhteistyöryhmässä ovat edustettuina maakuntaliitto ja sen kunnat, ohjelmaa rahoittavat valtion viranomaiset ja muut valtionhallintoon kuuluvat organisaatiot sekä keskeisimmät työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Kullakin osapuolella on yhteistyöryhmässä kahdeksan tä. Puheenjohtaja mukaan lukien Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä on 25-inen toimielin. Maakuntaliiton ja sen kuntien osalta yhteistyöryhmän ten toimikausi on valtuustokauden mittainen. Elokuussa 2005 maakuntahallitus nimesi yhteistyöryhmän ns. kuntaosapuolen edustajat uudelle valtuustokaudelle. Myös yhteistyöryhmän puheenjohtaja vaihtui, kun koko aiemman ohjelmakauden puheenjohtajana toimineen Liisa Ruokoselän tilalle puheenjohtajaksi valittiin Reino Matilainen. Yhteistyöryhmä kokoontui vuonna 2005 kuusi kertaa. Maakunnan yhteistyöryhmä hyväksyi maaliskuussa 2005 ohjelmakauden viimeisen, vuotta 2006 koskevan yhteistyöasiakirjan. Yhteistyöasiakirja määrittelee tavoite 1 -ohjelman vuosittaiset painotukset sekä sen toteuttamiseen tarvittavan kansallisen ja EU-rahoituksen määrä. Vuoden 2006 maakunnan yhteistyöasiakirjassa saatiin korjattua aikaisempina vuosina saamatta jäänyt rahoitus ja täsmättyä maakunnan osuus ohjelman rahoituskehystä vastaavaksi. Yhteistyöryhmä käsitteli lokakuussa myös maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman eli Totsun vuosille 2006 ja Ohjelmakauden lähestyessä loppuaan yhteistyöryhmä keskusteli myös tulevaan EU-ohjelmakauteen valmistautumisesta. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö koostuu ohjelmaa rahoittavista valtion aluehallintoviranomaisista. Sihteeristön tehtävänä on valmistella asiat yhteistyöryhmän kokouksiin. Sihteeristö arvioi hankkeiden soveltuvuutta ohjelmaan ja neuvottelee hankkeiden käsittelystä eri rahoittajaviranomaisten välillä. Tämän lisäksi se käyttää sitä lausuntovaltaa, jonka yhteistyöryhmä on sille työjärjestyksessä ja yhteistyöasiakirjassa delegoinut. Vuoden 2005 aikana sihteeristö kokoontui kaksitoista kertaa. Sihteeristötyöskentelyn keskeinen työväline on internetpohjainen Myrri-tietokanta, jonka kautta rahoittajaviranomaiset tuovat hanke-esittelyt muiden Toimistonhoitaja Liisa Ruokoselkä Pieksänmaalta jätti maakunnan yhteistyöryhmän puheenjohtajan tehtävät toukokuussa. Samassa yhteydessä hän jätti myös maakuntahallituksen, jossa hän ehti istua viisitoista viranomaisten tietoon. Tietokanta toimii myös sihteeristöpöytäkirjojen sähköisenä arkistointijärjestelmänä. Sihteeristö ylläpitää myös tavoite 1 - ohjelman seuranta- ja raportointijärjestelmää, jonka kautta saadaan reaaliaikaista tietoa ohjelman kokonaistilanteesta aina yksittäisen hankkeen tietoihin. Vuonna 2005 päivitettiin tavoite 1 -ohjelman Etelä-Savon kehittämishankkeista tehty tiedosto ja raportti edellisen vuoden tietojen osalta. Raportti Tavoite 1 -ohjelman kehittämishankkeet Etelä-Savossa vuoden 2004 lopussa tarkastelee mm. hankkeiden kohdentumista toimialoittain ja alueittain. Aluekehitysviranomaisena maakuntaliitto hoitaa maakunnan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristötyöskentelyn valmistelun, osallistuu seurantakomitean ja sen sihteeristön työskentelyyn, huolehtii erilaisista seuranta- ja raportointitehtävistä ja pitää yhteyttä aluehallintoon, ministeriöihin ja muihin maakunnan liittoihin ohjelma-asioissa. Yhtenä ohjelmaa rahoittavana viranomaisena maakuntaliitto toteuttaa osaltaan tavoite 1 -ohjelmaa (hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset, hankeseuranta, tarkastukset, raportointi, tiedottaminen ja neuvonta sisäasiainministeriön hallinnonalalla). EU-hankkeilla kolme hakukierrosta Maakunnan yhteistyöryhmä järjesti kuluneen vuoden aikana kaksi varsinaista tavoite 1 -ohjelmaa koskevaa hankehakua. Näiden helmikuussa ja syyskuussa järjestettyjen hakujen lisäksi järjestettiin ylimääräinen hakukierros loka marraskuussa. Hauissa etusijalla olivat sellaiset hankkeet, jotka tukevat maakunnan innovaatiostrategian mukaisia teemoja ja maakunnan osaamisrakenteita sekä kehittävät maaseutua monipuolisesti.

15 Innovaatiorakenteet keskeinen painopiste Etelä-Savossa on määrätietoisesti painotettu innovaatiostrategian mukaisia teemoja. Maakunnassa yhteisesti sovitut, sekä maakuntahallituksen että maakunnan yhteistyöryhmän linjaamat osaamis- ja innovaatiorakenteiden kehittämishankkeet jotka vuonna 2004 vahvasti värittivät rahoittajaviranomaisten välistä keskustelua saatiin sovitettua yhteen vuoden 2005 alkupuolella. Keskeiset innovaatio- ja teknologiahankkeet eli n pinnoituslaboratorio, Savonlinnan kuitulaboratorio ja Pieksämäelle rautatielogistiikan ja sen teknologioiden kehittämiskeskus käynnistyivät usean rahoittajan yhteistyönä. Vuonna 2005 maakuntaliitto rahoitti kahta näihin liittyvää merkittävää perusrakenteen investointihanketta: Pieksämäen raamattutalon saneeraushanketta ja Lappeenrannan teknisen yliopiston uudisrakennusta, joka rakennetaan kuitutekniikan pilotlaitteiston ja laboratorion käyttöön. Koko Itä-Suomen ja Etelä-Savon tavoite 1-ohjelman rahoituskehys v v (EU-osarahoitus) ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAN TEHDYT VARAUKSET (EU-OSARAHOITUS) I T Ä - S U O M I E T E L Ä - S A V O milj. % milj. % TL1 Yritystoiminta (EAKR) 228,4 34,9 % 51,1 31,9 % * yritystoiminta 149,2 33,2 * toimintaympäristö 79,2 17,9 TL2 Osaaminen (ESR) 185,2 28,3 % 46,6 29,0 % * koulutusjärjestelmät 47,4 14,9 * osaamispääoma 65,6 16,3 * työmarkkinoiden toimivuus 45,1 9,6 * työelämän tasa-arvo 27,1 5,8 16,3 TL 3 Maaseutu (EMOTR) 132,8 20,3 % 29,1 18,2 % * maaseudun kehittäminen 49,9 12,0 * metsätaloustoimenpiteet 13,7 2,1 * koulutus 6,9 1,2 * maatalouden investoinnit 43,0 9,5 * nuorten viljelijöiden aloitustuki 13,9 2,9 * elinkeinokalatalous 5,5 1,5 TL 4 Rakenteet (EAKR) 93,9 14,4 % 30,8 19,4 % * osaamisen rakenteet 45,1 19,4 * yhteysverkko 25,7 8,4 * luonto ja rakennettu ymp. 15,1 2,4 * arkielämän rakenteet 7,9 0,7 TL 5 Tekninen apu 13,4 2,0 % 2,4 1,5 % Yhteensä 653,7 100 % 160,1 100 % 10 ilman teknistä apua

16 Etelä-Savon tavoite 1-ohjelman tehdyt varaukset mennessä (eu-osarahoitus) ETELÄ-SAVON TAVOITE 1-OHJELMAN TEHDYT VARAUKSET (EU-OSARAHOITUS) EUrahoituskehys Etelä- Savossa Varattu hankekokonaisuuksiin ja hankkeisiin Varaus toimenpidekokonaisuuden kehyksestä Hyväksytyt yrityshank-keet ( ) Hyväksytyt kehittämishank-keet ( ) Hylätyt kehittämishankkeet ( ) Tpk 1.1 milj. milj. % lkm lkm lkm Yritystoiminnan edistäminen 33,197 26,067 78,5 % 763 Tpk 1.2 Yritysten toimintaympäristön parantaminen 17,889 14,953 83,6 % Tpk 2.1 Koulutusjärjestelmien kehittäminen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantaminen 14,917 13,563 90,9 % Tpk 2.2 Osamispääoman kehittäminen ja työvoiman osaamisen lisääminen 16,321 15,393 94,3 % Tpk 2.3 Työmarkkinoiden toimivuuden ja työllistyvyyden edistäminen 9,645 9,054 93,9 % 13 8 Tpk 2.4 Työelämän tasa-arvon edistäminen 5,791 5,529 95,5 % 21 6 Tpk 3.1 Maaseutualueiden sopeuttaminen ja kehittäminen 11,963 10,073 84,2 % Tpk 3.2 Metsätaloustoimenpiteet 2,070 1,968 95,1 % Tpk 3.3 Koulutus 1,172 1,089 92,9 % 14 1 Tpk Maatalouden investoinnit, nuorten viljelijöiden aloitustuki, elinkeinokalatalouden kehittäminen 13,951 11,996 86,0 % Tpk 4.1 Osaamisen ja koulutuksen rakenteiden kehitt. 19,444 18,400 94,6 % Tpk 4.2 Sisäisen ja ulkoisen yhteysverkon kehittäminen 8,378 8,010 95,6 % 15 6 Tpk 4.3 Luonnon ja rakennetun ympäristön hoito 2,392 2,253 94,2 % 20 8 Tpk 4.4 Arkielämän rakenteiden kehittäminen 0,668 0,617 92,4 % 8 2 Yhteensä 157, ,965 88,1 % [Lähde: Etelä-Savon yhteistyöryhmän kehysseurantataulukko ja SM:n FIMOS-seurantarekisteri (tpk 1.1 ja )] ilman teknistä apua 11

17 Tavoite 1 -ohjelma liitto rahoitti myös muun muassa seudullisten osaamisrakenteiden vahvistamista, esimerkkeinä Innovaatiorakenteiden ja tapahtumaverkostojen kehittäminen Savonlinnan seudulla -hanke, Koloveden seudun kehittämishanke II ja n seudun ykkösosaaja -hanke. Jo edellisellä ohjelmakaudella perustetun Soveltavan tutkimuksen instituutin Ytin toimintaa rahoitettiin niin ikään edelleen ykkösohjelmasta, koska Ytin toimintoja ei vielä onnistuttu saamaan valtion pysyvän budjettirahoituksen piiriin. Maakunnan haja-asutusalueiden laajakaistayhteyksien rakentaminen -hankkeen tavoitteena on saattaa 96 prosenttia alueen asukkaista laajakaistayhteyksien piiriin vuoteen 2006 mennessä. Seudullisten yritysverkostojen kehittäminen eteni n seudun yrityspalvelupisteen rahoituksen myötä. Vastaavanlaiset yritysten verkostoitumista edistävät palvelupisteet toimivat jo Savonlinnassa ja Pieksämäellä. Vuonna 2005 tavoite 1-ohjelmaan hyväksyttiin 55 uutta kehittämishanketta tai jatkohanketta. Vuoden 2005 loppuun mennessä tavoite 1 -ohjelmaan on hyväksytty kaikkiaan 497 kehittämishanketta ja 1505 yrityshanketta. Lisäksi maaseuturahaston toimenpitein on tuettu 343 maatilainvestointia, 215 sukupolvenvaihdosta ja 115 elinkeinokalatalouden kehittämishanketta tai investointia. Maakuntaliitto päätti vuonna :n uuden ykkösohjelmahankkeen rahoituksesta. Yhteensä liiton rahoittamia hankkeita on ohjelmassa 89, ja niihin on osoitettu EU-rahoitusta 9,3 miljoonaa euroa. Liiton rahoittamat hankkeet liittyvät erityisesti maakunnan osaamisen ja innovaatiorakenteiden vahvistamiseen, tietoyhteiskuntavalmiuksien parantamiseen, matkailuun ja kulttuuriin sekä seudullisen kehittämistyön resurssointiin. Itä-Suomen tavoite 1-ohjelman rahoitustilanne Etelä-Savossa 12

18 Yhteisöaloitteita ja erityisohjelmia edistettiin, valmisteltiin ja toteutettiin Maakuntaliitto on mukana myös eräiden muiden EU:n ja kansallisten ohjelmien ja hankkeiden valmistelussa ja toteutuksessa. Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma käynnistyi Vuodesta 2001 käynnissä ollut Kaakkois-Suomi Venäjä Interreg III A - ohjelma muuttui kaikkien Interregohjelmien tapaan vuoden 2004 aikana Naapuruusohjelmaksi. EU-komissio hyväksyi Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma -asiakirjan lokakuussa 2004, jolloin ohjelman nimeksi tuli virallisesti Kaakkois-Suomi Venäjä Naapuruusohjelma Naapuruusohjelman ohjelma-alue säilyi samana kuin Interreg III A ohjelma-alue. Alue kattaa Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat sekä liitännäisalueina Päijät-Hämeen ja Itä-Uudenmaan maakunnat. Venäjän-puoleiset yhteistyöalueet ovat myös edellisen ohjelmakauden tapaan Pietarin kaupunki ja Leningradin alue sekä osittain Karjalan tasavalta. Etelä-Karjalan liitto jatkaa Naapuruusohjelman hallinto- ja maksuviranomaisena. Ohjelman prioriteetit ovat niin ikään samat kuin Interreg-ohjelman toimintalinjat (TL) ja toimenpidekokonaisuudet (Tpk): TL 1 Liikenneyhteyksien ja ympäristön tilan kehittäminen Tpk 1.1 Rajanylityspaikat ja liikenneyhteydet Tpk 1.2 Ympäristön tilan säilyttäminen ja parantaminen TL 2 Yritystoiminnan ja sen toimintaympäristön kehittäminen Tpk 2.1 Pk-yritystoiminnan lisääminen ja toimintaedellytysten parantaminen TL 3 Osaaminen ja yhteistyön edellytysten kehittäminen Tpk 3.1 Osaamispääoman kehittäminen Tpk 3.2 Yhteistyön edellytykset ja hyvinvointi Naapuruusohjelman valintakomiteassa (ent. Interreg III A -ohjelman hallintokomitea) on kahdeksan suomalaista ja kuusi venäläistä tä. Valintakomitean et ovat myös seurantakomitean iä. Valtioneuvosto nimitti seurantakomitean suomalaiset et virallisesti helmikuussa 2005 ja sisäasiainministeriö valintakomitean suomalaiset et maaliskuussa Pietarin kaupunki ja Leningradin oblast olivat nimenneet omat edustajansa valintakomiteaan jo elokuussa 2004, ja Venäjän ulkoasianministeriö nimesi seurantakomitean venäläiset edustajat joulukuussa Seurantakomitean puheenjohtajuus on pysyvästi sisäasiainministeriöllä. Valintakomitean puheenjohtajuus kiertää kolmen ohjelma-alueeseen kuuluvan maakunnan kesken ja oli vuonna 2005 Etelä-Savossa. Sihteeristön kaksi avoimen haun perusteella valittua venäläisedustajaa aloittivat työnsä sihteeristön Pietarin toimipisteessä, nk. Tacis-toimistossa, marraskuussa Sihteeristön venäläisten palkka- ja toimintakulut katetaan Naapuruusohjelman Tacis-rahastoon sisältyvällä teknisellä tuella. Naapuruusohjelman seurantakomitean ensimmäinen kokous pidettiin 30. maaliskuuta 2005 Helsingissä, jolloin seurantakomitea hyväksyi Naapuruusohjelma-asiakirjan täydennysosan. Valintakomitean ensimmäinen kokous pidettiin samana päivänä, ja kokouksessa valintakomitea päätti, että ensimmäinen Naapuruusohjelman vahvistetun ohjelma-asiakirjan mukainen, Interreg Tacis -yhteishankkeisiin tähtäävä haku pidetään Venäjän Federaatio ei haun avaamispäätöstä tehtäessä, eikä vielä haun avautuessakaan, ollut allekirjoittanut ohjelman Tacis-varojen käyttöönottoon oikeuttavaa rahoitussopimusta. Näin kevään 2005 haussa oli mahdollista hakea vain Interreg-rahoitusta. Prioriteettiasemassa olivat kuitenkin sellaiset Interreg-hankkeet, joiden täydennykseksi hakijat ilmoittivat hakevansa Tacis-rahoitusta heti, kun se ohjelman säännösten puitteissa on mahdollista. Ohjelmaan saapui kevään haussa 70 hakemusta, joista n. 2/3 oli hakijoiden ilmoitusten mukaan tulevia yhteishankkeita. Valintakomitea käsitteli saapuneita hakemuksia kahdessa kokouksessaan, lokakuussa ssä ja marraskuussa Viipurissa. Hakemuksista hyväksyttiin lopulta 38. Seurantakomitean toinen kokous pidettiin myös Viipurissa marraskuussa. Venäjä allekirjoitti ohjelman Tacis-varojen käyttöönottoon oikeuttavan rahoitussopimuksen kesäkuussa 2005, ja ohjelmassa avattiin haku jälleen Tämä haku oli ensimmäinen todellinen Naapuruusohjelman mukainen haku siinä mielessä, että nyt oli ensimmäistä kertaa mahdollista hakea samalla lomakkeella sekä Interregettä Tacis-rahoitusta. Hakija saattoi myös oman tarpeensa ja valintansa mukaan hakea joko yhteishanketta taikka pelkkää Tacis-rahoitusta tai pelkkää Interreg-rahoitusta. Valintakomitean maaliskuinen päätös tosin edellytti, että haussa oli priorisoitava edellisessä haussa hyväksyttyjen Interreg-hankkeiden Tacis-vastinhankkeita. 13

19 Haku päättyi ja se tuotti ohjelmaan 48 hakemusta. Niistä Interreg-hankkeiden Tacis-vastineita oli 27, uusia puhtaita Tacis-hankkeita 11, uusia yhteishankkeita 9 ja uusia puhtaita Interreg-hankkeita 1. Haetun Tacisrahoituksen yhteissumma oli noin 11 milj. euroa, kun jaettavaa Tacis-rahaa oli 3,3 milj. euroa. Interreg-puolelta rahaa haettiin yht. noin 1,5 milj. euroa (kokonaisrahoitus ml. EAKR, valtion rahoitus, muu julkinen sekä yksityinen), kun EAKR-rahaa oli jäljellä 1,5 milj. euroa ja valtion vastinrahaa noin 3 milj. euroa. Vuonna 2005 Etelä-Savon maakuntaliitto oli toteuttajana, vastuuviranomaisena tai osarahoittajana seuraavissa Kaakkois- Suomi Venäjä Naapuruusohjelman hankkeissa: Toimintalinja Hankkeen nimi EAKR-raha Valtion Maakuntaliiton (euroa) vastinraha (SM) budjettiraha Liikenneyhteydet ja Cross-border Bioenergy Partnership ympäristön tila Utilization of Finnish Technology and Know-How in Nort-West Russia Yritystoiminta Kirovin metalliverkko Venäjä-palvelukeskus Bioenergia-alan liiketoimintamahdollisuudet Luoteis-Venäjällä Elintarvikehygienia-alan yhteistyövalmisteluhanke Osaaminen Puunhankinnan opetus lähialueilla ja kestävän kehityksen turvaaminen - valmisteluhanke Vuoden 2005 aikana pitämissään kolmessa kokouksessa ohjelman valintakomitea myönsi hankkeille EU- ja valtion rahaa yhteensä noin 7,9 milj. euroa, josta Etelä-Savon hankkeiden osuus oli 25 prosenttia eli noin 1,9 milj. euroa. Ohjelman alusta asti on EU- ja valtion rahaa myönnetty yhteensä noin 48 milj. euroa, josta Etelä- Savon osuus on 24 prosenttia eli noin 11,5 milj. euroa. Ohjelman hallinto-/ valintakomitean päätöksin on EU-rahoitusta koko ohjelman toteutuksen aikana sidottu hankkeisiin noin 19 milj. euroa eli 92,9 prosenttia koko ohjelman hankkeisiin varatusta EU-rahoituksesta ( euroa). Ohjelmakauden viimeiselle vuodelle 2006 on niin ollen käytettävissä Interreg/ EAKR-rahaa noin 1,5 milj. euroa, valtion kansallista Interreg-vastinrahaa 3,2 milj. euroa sekä Tacis-rahaa indikatiiviset 3 milj. euroa. Liitto on osallistunut EU:n Pohjoisen Periferian Interreg IIIB-ohjelman hallinnointiin, mutta ohjelman hankkeissa on valitettavan vähän eteläsavolaisia toimijoita. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelmaa on toteutettu ja uutta ohjelmaa valmisteltu neljän maakunnan yhteistyönä Pohjois-Karjalan vetovastuulla. Toimintavuoden lopussa saatiin komission hyväksyntä uudelle ohjelmalle, joka painottuu erityisesti hyvinvointialaan. Liitto on osallistunut osaamiskeskusohjelman ja aluekeskusohjelman toimeenpanoon maakunnassa (rahoi- 14

20 tus- ja maksatuspäätökset, niihin liittyvä neuvonta ja yhteydenpito) ja ollut mukana uuden ohjelmakauden sisällöllisessä ja muussa valmistelussa. Vuoden 2005 aikana maakuntaliitto osallistui aktiivisella työpanoksella myös TE-keskusksen vastuulla valmistellun EU:n tulevan maaseutuohjelman laadintaan sekä maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän maaseutupoliittisen kokonaisohjelman laadintaan. Itämeren Interreg III B rahoitti ekokilpailukykyä ja sisävesiliikennettä Etelä-Savon maakuntaliitto oli myös vuonna 2005 mukana Itämeren Interreg III B -ohjelmassa kahden kansainvälisen yhteistyöhankkeen kautta. Niistä ProMidNord-hanke vahvistaa keskisen Pohjolan yhteistyötä, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä, ja Intrasea edistää sisävesiliikennettä Itämereen rajoittuvilla alueilla. Hankkeista kerrotaan enemmän toimintakertomuksen luvuissa Kansainvälinen yhteistyö ja Alueiden käyttö. Liitto osallistui EU:n Pohjoisen Periferian Interreg III B -ohjelman hallinnointiin, mutta ohjelman hankkeissa on ollut valitettavan vähän eteläsavolaisia toimijoita. Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelmaa toteutettiin ja uutta ohjelmaa valmisteltiin neljän maakunnan yhteistyönä Pohjois-Karjalan vetovastuulla. Toimintavuoden lopussa saatiin komission hyväksyntä uudelle ohjelmalle, joka painottuu erityisesti hyvinvointialaan. Osaamiskeskustoiminnot vakiintuivat ja vahvistuivat Osaamiskeskusohjelmassa maakunta on mukana monin eri tavoin. ssä toimii komposiitteihin ja pinnoitteisiin erikoistunut materiaalitekniikan osaamiskeskus. Savonlinna koordinoi matkailun valtakunnallista verkostomuotoista osaamiskeskusta, ja Savonlinna Varkaus -akselilla toimiva prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmiin liittyvä osaaminen on linkittynyt Kaakkois-Suomen osaamiskeskuksen toimintoihin. Maakunnan elintarvikealan toimijoiden yhteistyöfoorumina toimiva elintarvikealan kehittämisyhdistys Ekoneum vastaa valtakunnallisessa elintarvikealan osaamiskeskuksessa luomualan kehittämisestä (ns. Elo-verkosto). Maakuntaliitto tuki osaltaan osaamiskeskusten toimintaa ja osoitti n teknologiakeskus Oy: lle sen perusrahoitusosuuden n seudun osaamiskeskuksen toimintaan. Prosessiteollisuuden tehdasjärjestelmien osaamisalan toimintojen vakiinnuttamista maakuntaliitto varautui tukemaan Itä-Savon kuntayhtymälle myönnettävällä perusrahoitusosuudella. Lisäksi maakuntaliitto varautui rahoittamaan toukokuussa 2005 käynnistynyttä Savonlinnan kuitulaboratorion avainhenkilöresurssit -hanketta. Lisäksi liitto osallistui n seudun osaamiskeskushakua valmistelevan työryhmän toimintaan. Osaamiskeskusta valmistellaan vuosille Myös osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmien rahoitus kulkee maakuntaliiton kautta. Maaseudun tulevaisuus esillä monella foorumilla Etelä-Savon maakuntaliitto veti Suomen osuutta kansainvälisessä Intrasea-hankkeessa, joka edisti sisävesiliikennettä Itämereen rajoittuvissa maissa. - Kuvassa Kyyveden maisemia Haukivuorelta. Etelä-Savo on Suomen alkuotantovaltaisimpia alueita, jossa maataloutta sekä muuta maaseutuyritystoimintaa joudutaan harjoittamaan monelta osin vaikeammissa oloissa kuin muualla Suomessa. Maaseudun tulevaisuutta ja kehittämistä pohdittiinkin vuoden 2005 aikana useilla yhteistyöfoorumeilla. 15

21 Etelä-Savossa muun muassa valmisteltiin laajassa yhteistyössä maaseutuohjelma vuosille sekä uusi metsäohjelma vuosille Maakuntaliitto oli vahvasti mukana molempien ohjelma-asiakirjojen valmistelussa ja toi pohdintoihin mukaan sekä maakuntasuunnitelma- ja maakuntaohjelmalinjauksia että myös valtakunnallisen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman linjauksia. Rakennemuutokseen sopeutuminen ja maaseudun elinvoimaisuus edellyttävät monipuolisia toimia niin maaseudun elinkeinotoiminnan kuin elinolojen saralla. Maakuntaliitto osallistui toimintavuoden aikana edellisvuosien tapaan aktiivisesti maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän ja sen sihteeristön toimintaan. Sihteeristö pyrki toimenpiteillään muun muassa sovittamaan yhteen maakuntaohjelmien ja neljännen maaseutupoliittisen kokonaisohjelman valmistelua. Tähän liittyen yhteistyöryhmä sekä Etelä-Savon, Etelä- Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat järjestivät huhtikuussa Kouvolassa yhteisen koulutus- ja tiedotustilaisuuden, jossa maakuntien maaseututoimijoita perehdytettiin niin valtakunnallisen kuin alueellisen ohjelmatyön järjestelmiin ja ohjelmasisältöihin. Tilaisuudessa kuultiin Etelä-Savon maakuntaliiton ja TE-keskuksen maaseutuosaston valmistelemat alustukset maaseudun ja maatalouden eteläsavolaisista lähtökohdista ja kehittämistarpeista. Maakuntaliiton edustaja osallistui maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän sihteeristössä myös valtakunnallisen maaseutuparlamentin ohjelman valmisteluun. Vuosikymmenen suurin maaseutupoliittinen tapahtuma kokosi huhtikuussa Helsinkiin 650 maaseudun kehittämisestä kiinnostunutta toimijaa ja päättäjää. Tilaisuuden ohjelmaan sisältyi maaseutupolitiikan parlamentaaristen päättäjien sekä kylien, kuntien ja maakuntien käytännön toimijoiden välinen köydenvetokeskustelu. Eteläsavolaisia maaseutunäkemyksiä vilkkaaseen keskusteluun toi maakuntahallituksen, kunnanjohtaja Heikki Laukkanen Juvalta. Aluepolitiikan menetelmiä ja toimintatapoja kehitettiin Maakuntaliitto osallistui EU:n rakennerahastoratkaisun valmisteluun pitämällä tiiviisti yhteyttä sisäasiainministeriön johdolla tapahtuvaan kansalliseen valmisteluun ja olemalla aktiivisesti mukana EU:n instituutioiden kanssa käytävässä keskustelussa. Etelä-Savon vetovastuulla teetettiin yhteispohjoismaisella Nordregio-tutkimuslaitoksella Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien ja Pohjois-Ruotsin alueiden yhteistyönä tutkimus EU:n pohjoisten harvaan asuttujen, perifeeristen alueiden oloista. Tutkimustuloksia esiteltiin työn kuluessa mm. EU:n maiden edustajille, komission virkamiehille ja europarlamentaarikoille Brysselissä. Nämä alueet saivat joulukuun neuvotteluratkaisussa 35 /asukas/vuosi pysyvän lisätuen aluekehitysrahastosta harvan asutuksen ja syrjäisyyden perusteella. Maakuntaliitto osallistui kansallisen aluepolitiikan uudistamiseen ja EU:n rakennerahastouudistusta koskevaan Itä- ja Pohjois-Suomen sekä Pohjois-Ruotsin edustajat luovuttivat pohjoisia harvaan asuttuja ja perifeerisiä alueita koskevan selvityksensä marraskuussa EU-komissaari Danuta Hübnerille (vas.). Brysselissä asiaa esittelivät muun muassa maakuntajohtaja Hannu Vesa (oik.) ja Pohjois- Ruotsin Eurooppa-foorumin puheenjohtaja Jens Nilsson. valmisteluun monin tavoin, ja rakennerahastoasiat olivat keskeisiä aiheita maakuntien yhteistyössä vuoden 2005 kuluessa. Etelä-Savo edusti Itä-Suomea sisäasiainministeriön alueellisen ohjelmatyön ohjausryhmässä ja käynnissä olevien tavoiteohjelmien arviointia valmistelevassa työryhmässä. Maakuntaliitto piti myös eri kanavien kautta yhteyttä valmisteluprosesseihin, joissa pohditiin EU-ohjelmien kansallisia strategioita ja niiden hallintomalleja. Elinkeinoelämän edellytyksiä edistettiin Yritystoiminnan ja elinkeinoelämän kehittämisessä liiton rooli on välillinen: se luo ohjelmatyön ja rahoittamiensa/toteuttamiensa hankkeiden kautta edellytyksiä ja valvoo maakunnan etua lainsäädäntö- ja muissa ratkaisuissa. Maakuntaliitto oli kiinteästi mukana muun muassa seudullisten yrityspalvelupisteiden käynnistämisessä ja kehittämisessä sekä teknologia- ja yritysosaamiseen liittyvissä seutujen hakkeissa. Monissa maakuntaliiton omissa erillishankkeissa tuotettiin sisältöjä ja taustatietoa myös ohjelmatyöhön, esimerkkeinä Matkalaukku-, Mökkiunelmia-, Itä-Suomen Energiatoimisto - ja ProMidNord-hankkeet, joista kerrotaan enemmän seuraavissa luvuissa. 16

22 Edunvalvonta ja kuntayhteistyön kehittäminen Maakuntaliiton edunvalvontatyö tarkoittaa ensisijassa yhteistyöverkostojen luomista ja ylläpitoa. Etelä-Savon yhteistyöverkostot suuntautuvat sekä valtakunnan tasolle että toisiin maakuntiin, mutta myös kansainvälisille foorumeille, esimerkiksi Euroopan unioniin. Maakunnan sisäinen yhteistyö ja sen koordinointi on myös erittäin tärkeä osa liiton edunvalvontasarkaa. Se on myös edellytys yhteisesti asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle. Edunvalvontaa maakuntaliitto hoiti vuonna 2005 muun muassa antamalla lukuisia maakuntahallituksen kannanottoja ja lausuntoja sekä tiedottamalla eri yhteyksissä ja eri tavoin maakunnan tavoitteista ja näkemyksistä. Käytännössä edunvalvontatyö oli jatkuvia neuvotteluja, vierailuja, tapaamisia ja keskusteluja. Tämä sidosryhmäsuhteiden hoito ja maakunnalle tärkeiden tavoitteiden ja hankkeiden edistäminen vei suuren osan maakuntaliiton johtavien virkamiesten viikoittaisesta työajasta. Edunvalvonnan keskeiset tehtävät v Vuonna 2005 maakuntaliiton keskeiset edunvalvonta-asiat liittyivät: alueellistamiseen, koulutukseen ja tutkimukseen, liikenteeseen, kunnallistalouteen, laajakaistayhteyksiin sekä alue- ja rakennepolitiikkaan. Esillä olivat erityisesti seuraavat asiat: kuntien valtionosuusjärjestelmän tarkistaminen, aluepoliittinen lainsäädäntö, Itä-Suomi-ohjelman toteutukseen liittyvät toimenpiteet, EU:n rakennerahastoratkaisuun liittyvät keskustelut ja kannanotot, valtion toimintojen alueellistaminen, korkeakoulujen alueellinen kehittäminen, n ammattikorkeakoulun tutkimusrahoitus, Savonlinnan kampuksen vahvistaminen, n yliopistokeskuksen kehittäminen, toisen asteen koulutuksen kilpailukyvyn turvaaminen, suuret liikennehankkeet: Vt 5, Savonlinnan liikennejärjestelyt ja Savonrata sekä lentoliikenteen turvaaminen. Liikenneyhteyksien parantaminen oli maakunnan keskeisiä edunvalvonta-asioita myös vuonna Savonrataa korjattiin esimerkiksi Mäntyharjun eteläpuolella Mustajärvellä, missä rata siirrettiin paalulaatojen varaan rakennetulle uudelle penkereelle. Liiton keskeisimpiä yhteistyötahoja olivat kansanedustajat, seutukunnat ja kunnat, valtion viranomaiset, poliittiset piirijärjestöt, elinkeinoelämän järjestöt, työmarkkinaosapuolet ja koulutus- ja tutkimuslaitokset. Yhteistyötä tehtiin myös Suomen muiden maakuntien ja erityisesti Itä-Suomen liittojen kanssa. Edunvalvonnan ohella maakuntaliitto on ollut mukana useissa kehittämishankkeissa ja erillisten strategiatöiden käynnistämisessä ja laadinnassa. 17