Suomen ensimmäinen offshoretuulivoimala

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomen ensimmäinen offshoretuulivoimala"

Transkriptio

1 puhdasta energiaa huomiseen Yleiskaavan käyttö tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena Suomen ensimmäinen offshoretuulivoimala 01/11 Poliittisten puolueiden näkemyksiä tuulivoimasta

2 pääkirjoitus Pasi Tammivaara Puheenjohtaja, STY Hyvät Lukijat, Lehden tullessa painosta yhdistyksellä on uusi puheenjohtaja, ja tämä kirjoitus on toistaiseksi puheenjohtajan ominaisuudessa minun viimeinen. Olen pyrkinyt kirjoituksillani ja toiminnallani kuluneiden kahden kauden aikana vaikuttamaan konsensuksen kautta positiivisesti koko energiasektoriin Suomessa, tarkoituksella välttääkseni kärjistyksiä ja yhden totuuden huutamista. Sormet näppäimistöllä juuri pohdin voinko poiketa tästä pyrkimyksestä. Yhdistyksen keskeinen toimintaperiaate on mahdollistaa tuulivoimanrakentaminen Suomessa. Tämän tavoitteen mukaista toimintaa ei ole asettua väkevästi muiden energiamuotojen vähättelijäksi, vaikka juuri tuulivoima saakin ei niin ammattimaista kritiikkiä. Jokaisen toimijan olisi syytä nähdä kokonaisuus energiasektorissa, peilata omia tavoitteitaan sen mukaisesti, ja olla aidosti ylpeä omista tekemisistään. Yhdistyksen periaatteen mukaisesti meidän on puututtava asioihin tiedottamalla ja oikaisemalla vääriä tietoja faktojen kautta. Tätä työtä on tehty määrätietoisesti, ja sen on edelleen oltava toiminnan kulmakivi. Yhdistys ei kuitenkaan voi, eikä pysty reagoimaan kaikkiin sosiaalisessa mediassa esiintyviin uskomuksiin ja niin sanottuihin varmoihin tietoihin. Sen sijaan, kun korkeista päättävistä elimistä tulee jatkuvasti selkeitä vanhentuneita tai asiayhteydestä irrotettuja lausuntoja tuulivoiman rakentamista vastaan, siihen on puututtava. Asennemuutoksen tekeminen on vaikea laji, varsinkin, jos vastaanottopäässä ei olla siihen valmiita. Tätä tuskaa tietysti voisi vuodattaa tähän myös monista muista asioista, joita on tullut vastaan matkan varrella. Mielestäni se ei vie asiaamme eteenpäin. Yhdistyksen pitää jatkaa tiukasti ja määrätietoisesti yhdessä faktojen tuomista esille. Ottaa aktiivisesti osaa debattiin koko energiasektorissa tuomalla asiantuntevasti oma tärkeä asia esille ilman jatkuvaa hampaiden kiristystä. Voimme tuoda esille myös pidemmän ajan näkökulmaa koko Suomen energiahuoltoon. Suomi on hieno maa elää. Meillä on asiat niin monessa suhteessa mallillaan. Silti kaikki viisaus ei ole kuitenkaan kasautunut tänne, yhdistyksen pitää myös tuoda aktiivisesti esille oppimiamme asioita kansainvälisiltä areenoilta. Voimme hyödyntää niitä ja implementoida ne sovelletusti meille. Tuskasta huolimatta väistyn puheenjohtajan paikalta pää pystyssä, olen antanut mielestäni energisen panostukseni tuulivoimalle tässä positiossa, ja voin katsoa itseäni aamulla peiliin hyvällä omalla tunnolla, sydän on ollut mukana. En osaa kaikkea, ja varmasti jokin kivi matkan varrella jäi kääntämättä, siksi minulla on ollut suuri helpotus, että olen saanut työskennellä viisaiden ja kokeneiden kumppaneiden kanssa. Ilman teitä tästä matkasta ei olisi tullut mitään. Toivon, että voin jatkaa tätä arvokasta työtä myös jatkossa yhdessä teidän kanssanne. Hyvät ystävät, lopuksi muistutus jos tämä tuulivoimanrakentaminen olisi helppoa, sen voisi tehdä silloin kuka vain! Cheers Pata 2

3 Tuulienergia ISSN VUOSIKERTA Julkaisija: Suomen Tuulivoimayhdistys ry Päätoimittaja: Anni Mikkonen Toimituskunta: Hannele Holttinen Juha Kiviluoma Anna Koskinen Folke Malmgren Anni Mikkonen Toimitussihteeri: Anni Mikkonen Ulkoasu: Mainostoimisto Avokado Oy Kansikuva Kuva: Metsähallitus Taitto ja painopaikka: M-Print Oy, Vilppula Ilmoitushinnat: Sivu 1/1 995 euroa + alv 1/2 745 euroa + alv 1/4 495 euroa + alv Tilaushinta: Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa Vuosikertatilaus 40 euroa + alv Yhdistyksen jäsenmaksut: Opiskelijat 15 euroa Henkilöjäsenet 40 euroa Pienyritykset 270 euroa + alv Suuryritykset 1350 euroa + alv Yhteisöt 1350 euroa + alv Hinta sis. lehden vuosikerran. Postiosoite: SUOMEN TUULIVOIMAYHDISTYS RY Asemakatu 11 A (2 kerros) Jyväskylä S-posti: tuuli@tuulivoimayhdistys.fi Pankkitili: Nordea Sisällys 01/11 2 Hyvät Lukijat, Pasi Tammivaara 4 Tuulivoiman kaavoitukseen ja ympäristö vaikutuksien arviointiin tehoa Anni Mikkonen 5 Yleiskaavan käyttö tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena maankäyttöja rakennuslain muutoksen vaikutuksista Klaus Metsä-Simola 8 Suomen ensimmäinen offshoretuulivoimala kohosi Meri-Porin edustalle Heikki Piisi 10 Siemens Wind Power - katse tulevaisuudessa Pasi Valasjärvi 12 Ammattitaidolla tuulivoimaloihin Olli Mäntyranta ja Feodor Gurvits 14 Käyttövarmuutta ja turvallisuutta arktisten olojen tuulivoimaloihin Pasi Hautamäki 15 Kestävien energiaratkaisujen rahoitusta Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelma Eero Lukin ja Angelica Roschier 16 Poliittisten puolueiden näkemyksiä tuulivoimasta Anni Mikkonen ja Anders Stenberg 19 Pientuulinurkka: Pientuulivoimaloiden testausta Ranskassa Esa Eklund 20 Tilastot Anders Stenberg 3

4 kolumni Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja, STY Tuulivoiman kaavoitukseen ja ympäristövaikutuksien arviointiin tehoa Vuosi 2011 on alkanut tuulivoiman kannalta hyvillä uutisilla: Eduskunta hyväksyi 1.2. hallituksen esityksen laiksi Maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseksi. Lain tarkoituksena on mahdollistaa rakennusluvan myöntäminen tuulivoimalle suoraan yleiskaavan perusteella. Ympäristöministeriöltä (YM) odotetaan paljon: keväällä 2011 valmistuva ohjeistus antaa suuntaviivat lain soveltamiselle. Olennainen kysymys uuden yleiskaavan kohdalla on kuinka tarkasti voimaloiden paikkojen tulee olla määrättynä yleiskaavassa. Eri voimalatyypit tarvitsevat eri lailla tilaa ympärilleen ennen seuraavaa voimalaa. Kaavan lähtökohta on katsominen usean vuoden ajan eteenpäin. Vaikka tehtäisiin niin sanottua hankekaavaa, ei ole kirkossa kuulutettua, että hanke rakennetaan heti. Jos investointi-ilmapiiri on huono tai sähköliittymää joudutaan odottamaan, hanke viivästyy. Samaan aikaan teknologia kehittyy, eikä ole järkevää sitoa hanketoimijan käsiä yhteen voimalaan ennen kuin rakentaminen on varmaa. Mikäli voimaloiden paikat on sidottu tarkasti jo kaavassa, käytännössä menetetään mahdollisuus kilpailuttaa voimalatoimittajat hankkeen lopussa tai alueen rakentamistehokkuus kärsii, jolloin aluetta ei saada hyödynnettyä täysin. YM:n ohjeistus toivottavasti ottaa kantaa myös kaavan ja YVA:n suhteeseen: Mikäli hankkeesta tehdään sekä vaikutusten arviointi, että hankekohtainen kaava, on näitä aikataulun sallimissa puitteissa järkevää viedä käsi kädessä osa selvityksistä palvelee kumpaakin prosessia ja yleisökuulemisia voidaan järjestää yhdessä. Tähän suuntaan ollaankin jo menossa etenkin Pohjois- Pohjanmaalla. Uusilla säädösmuutoksilla voitaisiin selkeyttää edelleen lain Ympäristövaikutusten arvioinnista ja maankäyttö- ja rakennuslain suhdetta. Tällä hetkellä valtaosaan tuulivoimahankkeista tehdään YVA-menettely ja hankekohtainen kaava. Sekä hankekehittäjän että viranomaisten tekemää päällekkäistä työtä vähentäisi, jos kaavoitukseen liittyvä riittävä vaikutusten selvittäminen voisi nykyistä joustavammin korvata YVA-menettelyn. Korvaavuuden edellytyksenä voisi olla, että hankekohtaiset kaavaselvitykset sekä vuoropuhelu ja osallistuminen täyttävät YVA-lainsäädännön mukaiset sisältövaatimukset. YVA-menettelyn korvaaminen kaavamenettelyllä tulisi onnistua sekä hankkeissa, joissa YVA-menettelyn soveltaminen perustuu harkinnanvaraisuuteen että hankeluettelon hankkeissa. Tuulivoimarakentaminen herättää suuria tunteita ja luo uhkakuvia myös ihmisten mieliin siellä missä uhkia ei oikeasti ole. Ympäristöministeriön tuulivoimarakentamisen keskustelupäivässä 9.2. toivat useat tahot esille laajojakin alueita, joihin ei pitäisi tuulivoimaa rakentaa syystä tai toisesta. Mielestäni tuulivoiman kohdalla pitäisi punnita tarkkaan tuulivoiman hyödyt ja haitat, sekä mahdollisesti tehdä kompromisseja. Kun jotain saa (= puhdasta energiaa), pitää mahdollisesti jostain luopua (= esimerkiksi sietää muutos maisemassa). Tuulivoimapuiston suunnittelu on yhteensovittamista: alueella pitää muun muassa tuulla riittävästi, verkkoon pitää pystyä liittymään järkevästi, asutusta ei saa olla välittömässä läheisyydessä ja luontoarvot tulee huomioida. Koska yhteen sovitettavia asioita on todella paljon, tulee puistojen sijoittamisessa käyttää tapauskohtaista harkintaa ilman että kategorisesti aletaan piirtää suuria kieltoalueita lentokenttien, lintujen pesien jne. ympärille. Jos kategorisia kieltoja tulee todella paljon, karkaavat rakentamiskustannukset ja tuulivoimatavoitteet käsistä. Yhdistyksen vuosikokous pidettiin Heurekassa Tikkurilassa. Vuosikokouksen myötä yhdistys sai hallitukselle uuden puheenjohtajan ja 8 uutta jäsentä. Odotan innolla työskentelyä uuden hallituksen kanssa, saamme varmasti tänäkin vuonna paljon aikaan! Lopuksi haluan vielä kerran kiittää vuosien 2009 ja 2010 puheenjohtajaa ja hallituksen jäseniä kuluneista vuosista. Teidän kanssanne on ollut todella ilo työskennellä! 4

5 Lakikulma Klaus Metsä-Simola Borenius & Kemppinen Yleiskaavan käyttö tuulivoimaloiden rakennusluvan perusteena maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen vaikutuksista Tuulivoimaloiden rakentamisen ohjaukseen liittyvä maankäyttö- ja rakennuslain muutosesitys (HE 141/2010 vp) on hyväksytty eduskunnassa. Lain voimaantulosäännöksen mukaan uusi sääntely on sovellettavissa huhtikuun 2011 alusta lukien. Valmistellun lakimuutoksen tarkoituksena on selkeyttää maankäyttö ja rakennuslain mukaista sääntelyä niiltä osin, kun kysymys on tuulivoimaloiden kaavoitusta ja rakentamiseen liittyvää luvitusta koskevista asioista. Tässä tarkoituksessa maankäyttö- ja rakennuslakiin lisätään uusi 10 a luku, joka sisältää tuulivoimaloiden rakentamista koskevia omia erityisiä säännöksiä. Uudistuksen keskeisimpänä sisältönä on, että rakennusluvat tuulivoimaloiden rakentamiseen voitaisiin myöntää aikaisempaa useammin suoraan yleiskaavan perusteella. Lakiehdotuksen valmistelun yhteydessä on esitetty runsaasti kannanottoja siitä, miten tuulivoimarakentamista koskevaa lainsäädäntöä tulisi kehittää ja ennen kaikkea mikä merkitys esityksen mukaisella uudistuksella käytännössä on. Huolena on esitetty, että ehdotetut muutokset eivät juurikaan helpota tuulivoimaloiden kaavoituksen ja rakentamiseen liittyviä viranomaisprosesseja. Pyrin seuraavassa lyhyesti arvioimaan eräitä hyväksytyn lain tulkintaan vaikuttavia näkökulmia ja niiden merkitystä. Osittaisuudistus Lakiuudistuksen merkityksen arvioinnissa on ensinnäkin otettava huomioon, että kysymys on osittaisuudistuksesta. Tässä vaiheessa tehtävät muutokset koskevat ainoastaan maankäyttö- ja rakennuslain säännöksiä, vaikka tiedossa on ollut, että tuulivoimarakentamisen näkökulmasta tarvetta olisi ollut laajemmalle ympäristölainsäädännön toimivuuden tarkastelulle. Esimerkiksi kaavoituslainsäädännön ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskevan lain (YVA-laki) välisen suhteen kehittämisellä ja näiden prosessien aikaisempaa paremmalla yhteensovittamisella olisi voitu saada aikaiseksi huomattavasti nyt esitettyjä muutoksia tehokkaampia vaikutuksia. Maankäyttö- ja rakennuslain sisäisen systematiikan kannalta on myös huomattava, että lakimuutoksen tarkoituksena ei lähtökohtaisesti ole muuttaa kaavajärjestelmäämme sisältyvää hierarkkisuutta. Tämä tarkoittaa ensiksikin sitä, että maakuntakaavoituksen ohjausvaikutus yleiskaavoitukseen nähden säilyy ennallaan. Eduskunnan ympäristövaliokunta kiinnitti mietinnössään (YmVM 17/2010 vp) huomiota tähän hierarkkisuuteen ja maakuntakaavan ohjausvaikutuksen säilymiseen todeten, että hankkeiden seudullisuutta tai ylikunnallisuutta määrittävät kriteerit voivat merkitä uuden tuulivoimayleiskaavan käyttömahdollisuuksien rajoittumista lakiuudistuksen tavoitteisiin nähden. Maakuntakaavoituksen ohjausvaikutusta ei tule lain soveltamisessa mielestäni kuitenkaan ylikorostaa, vaan esimerkiksi tilanteissa, joissa maakuntakaavoituksessa ei ole tutkittu tuulivoimaloiden sijoittumista, tulee kuntatason kaavoitusratkaisuilla etenemisen olla mahdollisia. Samoin muuttuvien säännösten ja niiden taustalla olevien tuulivoimarakentamisen edistämistavoitteiden tulisi vaikuttaa maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön tulkintaan siitä, milloin tietty tuulivoimahanke tulkitaan vaikutuksiltaan sillä tavoin maakunnalliseksi tai seudullista tarkastelua edellyttäväksi, että eteneminen ei ole mahdollista kuntakaavoituksen keinoin. Näin ollen hankkeen seutukunnallisuutta koskevia kriteerejä ei tulisi lain käytännön soveltamistoiminnassa asettaa sellaisiksi, että uudelle yleiskaavainstrumentille ei löydy soveltamiskohteita ilman maakuntakaavoituksen tukea. Maa- ja merialueiden yleiskaavoitus Hyväksytyn lain mukaan yleiskaavan, jonka perusteella voidaan suoraan myöntää rakennuslupa tuulivoimalan rakentamiseksi, on ohjattava riittävästi rakentamista ja muuta alueiden käyttöä kyseisellä alueella. Laissa käytetty ilmaisu yleiskaavan ohjauksen riittävyydestä on huomattavan joustava ja tulkinnanvarainen. Myöskään lain esitöissä asiaa ei ole selitetty kuin ainoastaan hyvin yleisellä tasolla. Hallituksen esityksen (HE 141/2010 vp) mukaan riittävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon kohteena olevan alueen olosuhteet sekä suunnitellun rakentamisen määrä ja tehokkuus. Huomionarvoista kuitenkin on, että lain perusteluissa nimenomaisesti todetaan ehdotetun yleiskaavan soveltuvan vesialueiden lisäksi myös maa-alueille sijoittuvien tuulivoimaloiden kaavoitukseen. Maa-alueilla taajamien läheisyys tai rakentamispaineiset alueet on lain perusteluissa mainittu esimerkkeinä 5

6 Wpd Finland Oy:n Muonion kuntaan suunnitteleman Mielmukkavaaran tuulipuiston asemakaavaluonnos, (Pöyry) sellaisista alueista, joille tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava ei mittakaavansa ja tarkkuustasonsa riittämättömyyden puolesta lähtökohtaisesti sovellu. Yleisellä tasolla voitaneen kuitenkin todeta, että yleiskaavan riittävää ohjaavuutta koskevassa harkinnassa on pidettävä mielessä lakimuutoksen yleinen tarkoitus tuulivoimarakentamisen edistämisestä sekä tähän liittyvästä viranomaisprosessien sujuvoittamisesta. Näin ollen maa-alueillakin tulisi välttää vaatimuksia tietyn tuulivoimahankkeen useampitasoisesta kaavoituksesta ja pyrkiä löytämään kuhunkin hankkeeseen esitystavaltaan sekä mittakaavaltaan parhaiten soveltuva kaavamuoto. Yleiskaavassa osoitetun rakennuspaikan siirrettävyys Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan sisältövaatimusten täyttymiseksi yleiskaavan tulee uuden MRL 10 a luvun mukaan yksilöidä riittävän tarkasti suunniteltujen voimaloiden sijainti. Koska tuulivoimalan lopullinen sijaintipaikka on usein mahdollista määrittää vasta hankeprosessin loppuvaiheessa, on uuden yleiskaavainstrumentin käytännön toimivuuden kannalta olennainen kysymys se, kuinka ehdottomasti yleiskaavassa oleva määräys ohjaa tuulivoimaloiden sijoittumista. Tältä osin lähtökohtana voidaan todeta, että yleiskaavan esitystapa ja mittakaava sekä yleiskaavan asema maankäytön suunnittelujärjestelmäämme kuuluvana yleispiirteisenä kaavamuotona mahdollistavat tietyn tulkinnan yleiskaavassa osoitetun rakennuspaikan sijainnista. Yleiskaavassa osoitetun rakennuspaikan sijainti tietyllä kiinteistöllä voi siten rakennuslupavaiheessa vielä jossakin määrin täsmentyä. Sellaista rakennuspaikan sijainnin muuttamista, jolla on vaikutuksia esimerkiksi muiden maaomistajien oikeuksiin, ei kuitenkaan ole rakennusluvan myöntämisen yhteydessä mahdollista tehdä. Jos kaavassa hyväksyttyjen rakennuspaikkojen sijaintia on tarpeellista muuttaa laajemmin, voivat menettelyinä tulla kysymykseen joko kaavan muuttaminen uusien suunnitelmien mukaiseksi tai esimerkiksi poikkeusluvan hakeminen. Lakimuutoksen tulkintavaikutus Eduskunnan ympäristövaliokunta totesi lakiehdotuksesta antamassaan mietinnössä (YmVM 17/2010), että tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan sisältövaatimus kaavan riittävästä ohjaavuudesta voi käytännössä johtaa siihen, että uudistuksen mukainen yleiskaava ei muodostu tuulivoimarakentamista merkittävästi edistäväksi tekijäksi. Tästä huolimatta valiokunta puolsi lakiehdotuksen hyväksymistä muuttamattomana. Ympäristövaliokunnan lausunto huomioon ottaen on siten mahdollista, että lakimuutoksesta huolimatta tuulivoimahankkeiden osalta jatkuu edelleen tilanne, jossa tapauskohtaisesti joudutaan soveltamaan tulkinnanvaraisia ja joustavia säännöksiä kunkin hankkeen edellyttämistä viranomaismenettelyistä. Perustellumpi vaihtoehto kuitenkin olisi, että maankäyttö- ja rakennuslain uudessa 10 a luvussa tarkoitettujen yleiskaavojen laadinnasta vastaavat kuntien kaavoitusviranomaiset ja toisaalta kaavoituksen ohjauksesta vastaavat valtion 6

7 viranomaiset tulkitsisivat uudistettuja säännöksiä ottaen huomioon säännösten muuttamisen tarkoituksen. Lähtökohtana tulisi siten olla, että uusien säännösten soveltamisessa otettaisiin huomioon pyrkimys samaa hanketta koskevien useampikertaisten kaavoituksellisten prosessien välttämiseen ja yleensäkin kaavoituksen sujuvoittamiseen ja nopeuttamiseen. Kirjoittaja on vastannut ympäristöministeriössä tämän artikkelin kohteena olevan lakimuutoksen valmistelusta ennen siirtymistään asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy:n palvelukseen. Nykyisin hän työskentele Borenius & Kemppisen Ympäristö ja infrastruktuuri-praktiikan senior associate lakimiehenä yhdessä kuuden muun ympäristöjuristin kanssa Lapin liiton laadituttama maakunnallinen tuulivoimaselvityskuva (Pöyry). Vuonna 1911 perustettu Borenius & Kemppinen on yksi Suomen suurimmista ja kokeneimmista asianajotoimistoista. Borenius & Kemppinen tarjoaa kattavaa, korkealaatuista palvelua kaikilla liikejuridiikan aloilla. Tapahtumakalenteri Vaasa Wind Exchange Vaasa YVA-päivät Helsinki TUULIVOIMA TUTUKSI Tuulivoiman perusteet kolmessa päivässä , Dipoli, Espoo tuulivoima_4.html STY:n jäsenet saavat 10 % alennuksen kurssimaksusta Nordic Wind Power Conference Operations and Maintenance , Kööpenhamina, Tanska ecopoweracademy.com/conference.a spx?conferenceid=16&conferencepa geid=1 Offshore Wind Infrastructure Summit Lontoo, UK greenpower.msgfocus.com/files/amf_ green_power/project_175/offshore_ Wind_Infrastructure_Summit_ pdf Marine Installation & Operation Lontoo, UK greenpower.msgfocus.com/ c/11sukjmdsyltvspjaq 10th World Wind Energy Conference and Exhibition (WWEC2011) Kairo, Egypti Offshoretuulivoimaseminaari Pori Contract Negotions with Turbine Manufacturers Helsinki ecopoweracademy.com/conference.a spx?conferenceid=17&conferencepa geid=26 Windpower in the Nordic & Baltic region Kööpenhamina, Tanska conferences/2011/windpower-2011/ index.php Offshore wind installation and maintenance Rotterdam, Alankomaat Maailman tuulipäivä Kamppi, Helsinki 7

8 Projekti Heikki Piisi Pori Energia Oy Tuulivoimapalvelut Suomen ensimmäinen offshore-tuulivoimala kohosi Meri-Porin edustalle Kesällä 2010 Porin Tahkoluotoon pystytettiin Suomen Hyötytuuli Oy:n 2,3 MW:n merituulivoimala. Voimalan valmistaja on Siemens Wind Power AS ja perustuksen on tehnyt Technip Offshore Finland Oy. Suomen ensimmäisen merituulivoimalan rakennusprojektissa projektipäällikkönä toimi Heikki Pukkila Pori Energia Oy:stä. Voimalan pystytyksestä vastasi laitetoimittaja yhdessä Pori Energian kanssa. Kesäkuussa laitevalmistajan työntekijät aloittivat tulevan voimalan kokoamisen Technipin tehdasalueella Porin Mäntyluodossa, josta käsin koko projektia operoitiin. Paikka oli projektille ihanteellinen; perustus oli valmiina odottamassa ja tehdasalueen laitureilta päästiin helposti siirtymään voimalan sijoituspaikalle, merelle noin 1,5 km päähän Tahkoluodon rannasta. Suomen ensimmäinen merituulivoimala (Kuva: Joni Nevala) Projektin ensimmäiset viikot kuluivat tuulivoimalan roottorin, tornin ja konehuoneen kokoamiseen. Pystytys toteutettiin niin, että voimala, perustus ja pystytystyöhön tarvittavat nosturit siirrettiin isolle lautalle ja kuljetettiin pystytysalueelle. Pystytyksen ja samalla koko projektin yksi isoimmista haasteista oli nostaa raskaat elementit kelluvalta alustalta merelle. Pienikin tuuli ja aallokko hankaloitti pystytysten suorittamista huomattavasti. 8

9 Kuten kaikissa suurissa projekteissa, tässäkin tuli eteen odottamattomia yllätyksiä. Lisätöitä aiheutti mm. perustuksen laskeminen suoraan merenpohjaan, oikeaan sijoituspaikkaan. Myös heinäkuun yllättävän tuulinen sää pitkitti pystytystöitä. Lopulta tuulten tyynnyttyä kaikki vaativimmat nostot saatiin suoritettua yhdessä päivässä. Kaapeloinnin voimalalta Tahkoluotoon suoritti raumalainen Kaplaaki yhdessä Pori Energian kanssa. Offshore-tuulivoimalalta laskettiin meren pohjaa pitkin kaapelia rantaan yhteensä noin 1,5 km. Voimala luovutettiin Suomen Hyötytuuli Oy:lle Offshore-voimalan toiminta alkanut lupaavasti Merituulivoimalan ensimmäiset kuukaudet ovat antaneet kannustavia merkkejä tulevaisuutta varten. Tuuliolot ovat tiedettävästi parempia avomerellä kuin rannikolla, mutta nyt se on Suomessa mahdollista todeta myös tuulivoimalla tuotetun sähkön määrän avulla. Pori Energia Oy Tuulivoimapalvelut vastaavat kaikkien Suomen Hyötytuulen omistamien voimaloiden, myös Offshore-tuulivoimalan, käytöstä ja kunnossapidosta. Pori Energian ja Siemensin välisen sopimuksen mukaan Pori Energian vastuulla on pitää voimala käynnissä sekä suorittaa vuosihuollot. Logistiikkaan paneuduttiin huolellisesti jo ennen pystytystä ja siinä onnistuttiin kiitettävästi. Suomalaisilla alan toimijoilla ei ole vielä tarjota juuri merituulivoimaloiden huoltoon tarkoitettua alusta, joten pystytysprojektissa käytettiin yhteysaluksia sekä paikallisen toimijan hinaajia. Tämä järjestely on toiminut hyvin myös pystytyksen jälkeisissä kunnossapitotöissä. Miehistönkuljetukset voimalalle ja takaisin onnistuvat hyvin paikallisten hinaajien toimesta, kun voimaloiden lukumäärä on pieni. Suomessa tuulivoimapuistoja suunnitellaan yhä enemmän merelle ja merkit viittaavat siihen, että myös miehistönkuljetukseen on tulossa markkinoille useampi kotimainen vaihtoehto. Talviset olosuhteet saattavat aiheuttaa haasteita merituulivoimaloiden käyttöja kunnossapitoon. Hinaajien kulku loppuu, jos meri on paksussa jäässä. Meri- Porin edustalla tätä tapahtuu erittäin harvoin ja kuluvan talven kovista pakkasista huolimatta meri on toistaiseksi pysynyt sulana. Myös voimalan perustukselta vaaditaan paljon. Olosuhteet ovat jäiden tuomien rasituksien johdosta aivan poikkeuksellisia verrattuna muiden maiden merituulivoimaloihin. Voimalan luotettavuus näillä leveysasteilla korostuu entisestään. Toistaiseksi Suomen ensimmäinen offshore-tuulivoimala on toiminut erinomaisesti ja tuottanut ympäristöystävällistä energiaa odotusten mukaisesti. Perustuksen kuljettaminen lautalla pystytysalueelle (Kuva: Heikki Pukkila) 9

10 Jäsenyrityksen esittely Pasi Valasjärvi Siemens Osakeyhtiö Siemens Wind Power - katse tulevaisuudessa Suomen tuulivoimayhdistyksen tuore jäsen Siemens on yksi maailman johtavista tuulivoimaratkaisujen toimittajista. Yhtiön osaamiseen kuuluvat niin tuulivoimalat, niiden huolto kuin tuulivoiman sähköverkkoon liittävät ratkaisutkin. Monialayhtiö Siemens onkin yksi maailman johtavista toimijoista uusiutuvan energian alalla. Suomessa yhtiö on johtava tuuliturbiinien toimittaja. Maailmalla Siemens on markkinajohtaja merelle rakennettavissa off shore -tuulivoimaloissa. Kaikissa voimaloissa se pyrkii vahvasti kolmen suurimman yhtiön joukkoon. Siemensin näkökulmasta tuulivoimalla on Suomessa hyvä tulevaisuus. Maassa on ollut tuulivoimaa jo yli 20 vuoden ajan ja suomalaiset suhtautuvat asiaan positiivisesti. Lisäkapasiteettia on rakennettava huomattavasti enemmän kuin tähän mennessä on rakennettu, jotta tuulivoimatavoitteet saavutetaan. Rakentamisen vauhdittamiseksi hankkeiden on oltava kaikkien osapuolien kannalta toteutuskelpoisia. Järkevien hankkeiden tulee olla ympäristöllisesti hyväksyttyjä, eli myös lupaasioiden hoidon tulee olla joustavampaa ja nopeampaa. Hankkeiden tulee olla teknisesti järkeviä ja perustua äärimmäisen korkealle käytettävyydelle sekä tinkimättömälle luotettavuudelle. Lisäksi niiden on oltava taloudellisesti kannattavia. Lupa-asioihin voivat vaikuttaa vain Suomen eri viranomaiset ministeriöistä kuntiin. Teknisiin asioihin pystyy puolestaan vaikuttamaan tuulivoimalavalmistajat. Tähän Siemens panostaa jatkuvalla voimaloiden kehittämisellä ja uusien ratkaisuiden markkinoille tuonnilla. Hyvä esimerkki jatkuvasta kehitystyöstä on suoravetoteknologian kehittäminen, minkä tuloksena Siemens on tuotteistanut 3 MW:n tuulivoimalan SWT-3.0 DD. Kyseisen vaihteettoman (Direct Drive) tuulivoimalan voimansiirtoratkaisun merkittävin etu on, että siinä on puolet vähemmän komponentteja verrattuna perinteiseen voimalaan. Tämä tarkoittaa vähemmän pyöriviä osia, mikä vähentää huollon tarvetta ja mahdollistaa korkeamman käytettävyyden. Tämä puolestaan parantaa tuulivoimahankkeiden kannattavuutta. Myös kyseisen voimalan generaattori on Siemensin itsensä suunnittelema ja valmistama. SWT-3.0DD -testivoimalat otettiin käyttöön jo vuonna 2009 ja tuote tuli myyntiin vuonna Kannattavuuteen pystyy vaikuttamaan kahdella eri tavalla: Tuulivoiman tukijärjestelmän on oltava järkevä ja kohtuutasoinen sekä sovittu myös off shore -rakentamiselle. Nyt valmistunut syöttötariffitaso mahdollistaa on shore -rakentamisen ja toivottavasti myös off shore -rakentaminen saisi oman tukijärjestelmänsä. Toisaalta valmistajien on omalta osaltaan kehitettävä tuulivoimalateknologiaa. Siemens tekee jatkuvaa tuotekehitystä löytääkseen asiakkailleen aiempaa kustannustehokkaampia ratkaisuja. Tämä mahdollistaa osaltaan entistä kannattavammat tuulivoimahankkeet. Tanskalaisjuuret Siemens Wind Powerilla on vahva tuotekehityshistoria. Koko yhtiön historia alkoi kesällä1980 Tanskassa, kun Peter S. Sörenseniltä tilattiin kolme voimalaa. Ensimmäisten tuulivoimaloiden rakentaminen alkoi Sörensenin isän yrityksen suojissa kesällä 1980 ja tuulivoimalat pystytettiin jo syksyllä. Ensimmäiset voimalat olivat teholtaan joko 5kW tai 22kW. Voimaloiden roottorin halkaisija oli 10 metriä ja napakorkeus 18 metriä. Onnistuneiden toimitusten jälkeen Peter perusti Danregn Vindkraft -nimisen yrityksen, mikä muutti vuonna 1981 nimekseen BONUS Enegy A/S. Samana vuonna yritys rakensi jo 55kW voimalan, jonka roottori oli halkaisijaltaan 15 metriä ja napakorkeus 24 metriä. 10

11 Suomen Tuulivoimayhdistys onnitteli sadatta yritysjäsentään kukkasin. Kuvassa STY:n toiminnanjohtaja Anni Mikkonen, Siemens Osakeyhtiön myyntipäällikkö Pasi Valasjärvi ja johtaja (Fossil, Oil & Gas, Services, Renewables) Petri Sarnes sekä STY:n puheenjohtaja Pasi Tammivaara (kuva: Anders Stenberg) NUO ALEMMAT KAAVIOT ELI MUUTOKSET VAIKUTTAA KÄPPYRÖIHIN!!! enkilöjäsenten määrä Yhdistys- ja yritysjäsenten määrä Toimintavuosi Vuotta 1991 voidaan pitää yhtenä kulmakivenä, jolloin Bonus toi markkinoille ensimmäisen off shore -voimalan, mikä oli teholtaan 450kW:n. Yhden megawatin maaginen raja rikkoutui vuonna 1997 ja jo seuraavan vuoden lopussa olivat 1.3 MW:n ja 2MW:n voimaloiden ensimmäiset testivoimalat jo toiminnassa. Maaliskuussa 2001 Bonus sai valmiiksi silloisen maailman suurimman off shore -puiston Middelgrundissa lähellä Kööpenhaminaa. Vuoden 2004 lopussa BONUS Energy A/S ja Siemens Power Generation yhdistyivät ja näin syntyi Siemens Wind Power. Tällöin Bonuksen palveluksessa oli noin 800 henkilöä. Siemens Wind Powerin (Bonus) ensimmäiset voimalat toimitettiin suomeen Yhtiön tuulivoimaloita on siis tuottanut sähköä Suomessa tänä vuonna 15 vuoden ajan. Tänä päivänä Siemens Wind Powerin palveluksessa on globaalisti n henkeä Jäsenmäärä 82, , Suomen tuulivoimayhdistyksen jäsenmäärä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Maaginen sadan yrityksen rajapyykki saavutettiin marraskuussa 2010, kun Siemens Osakeyhtiö liittyi STY:n jäseneksi. Tämän lehden mennessä painoon jäsenmäärä on kasvanut entisestään, pienyritysjäseniä on 54 kpl ja suuyritysjäseniä 55 kpl, yritysjäseniä on yhteensä 109. Myös henkilöjäsenmäärä on kasvanut parin vuoden notkahduksen jälkeen. Vuoden 2011 alussa henkilöjäseniä yhdistyksessä oli Ajankohtaista Anni Mikkonen STY &!! %%# $#! "#! Suomen tuulivoimayhdistyksen jäsenmäärän kehitys vuosina Juttu 7 kuva 2: Suomen tuulivoimayhdistyksen jäsenmäärän kehitys vuosina Toimintavuosi ,-./01234,- 5+6/478495:/784234, $''! $''$ $''& $''( $''# $'') $''" $''* $''' %!!! %!!$ %!!% %!!( %!!# %!!) %!!" %!!* %!!' %!$! 11

12 jäsenyrityksen esittely Olli Mäntyranta 3D Wind Service Oy ja Feodor Gurvits Airice Oy Ammattitaidolla tuulivoimaloihin Kaksi miestä tulee ulos tuulivoimalasta, haalareiden päällä on valjaat, kypärissä otsalamput. Ikäero on suuri: vanhempi mies on lähes kaksi kertaa nuoremman ikäinen. Kummankin silmät kiiluvat innosta ensimmäinen vierailu tuulivoimalaan on takana, viikkojen teoriakoulutuksen jälkeen miehet pääsivät vihdoin näkemään, millaisiin töihin ollaan menossa. Varjosen Sami on kokenut sähköasentaja jonka kokemukselta odotetaan paljoa tulevissa tuulivoimatöissä, Teemu Hyytiä on parikymppinen lahjakas mekaniikka-asentaja, jolle tuulivoima-ala tarjoaa erinomaisen kasvumahdollisuuden ja monipuolisen työn. Tulevat tuulivoima-asentajat Teemu Hyytiä ja Sami Varjonen (kuva: 3D Wind Service) K: Mikä sinun taustasi on? SV: Olen monta vuotta tehnyt Vertekin töitä Uudessakaupungissa, enimmäkseen heikkosähkön puolella. Kaikenlaisia työkokonaisuuksia ja ongelmia on ehtinyt tulla vastaan. TH: Valmistuin Raumalta levyseppähitsaajaksi, Tejaralla olen nyt ollut viisi vuotta levyseppähitsaajana, kokoonpanossa sekä siirtotöissä. K: Miksi yrityksesi päätti lähteä tuulivoimahuoltoihin? SV: Varmaankin halutaan olla mukana kasvavalla alalla. TH: Firma laajentaa telakkatöistä maapuolelle. K: Miksi juuri sinut valittiin asentajakoulutukseen? SV: Varmaankin aikaisemman korkeanpaikan työkokemuksen vuoksi, ja ehkä muillakin töilläni on ollut osuutta asiaan. TH: Kysyttiin, onko vapaehtoisia, mietin asiaa muutaman päivän ja tulin mukaan. Miksi minut? Vielä ei ole tullut sellaista hommaa eteen, mikä olisi jäänyt tekemättä. Myös toisten kanssa toimeen tuleminen, ikä ja kunto ovat varmaankin olleet merkittäviä tekijöitä. K: Kuinka paljon tuulivoima-asentajien koulutus eroaa aikaisemmin käymistäsi koulutuksista? SV: On tuo jonkin verran fyysisempi ainakin... TH: On paljon eroja, uutta asiaa tulee paljon, on paljon mielenkiintoisempaa ja käytännönläheisempää. K: Pelottavatko valjaat ja hätäpoistumislaite? SV: Ei, mutta terävöittää asennetta kylläkin! TH: Ei ainakaan vielä... K: Millaista tuulivoimalassa on? SV: Tuulista, ahdasta ja ympärillä on hyviä maisemia. TH: Mielenkiintoista! Olisin viihtynyt paljon pitempäänkin kuin mitä tutustumiskäynnillä ehti, minua aina kiinnostaa ottaa selvää, miten mikäkin toimii, missä vika piilee ja miten jonkun saa tehtyä. Ainutlaatuinen kurssi tuulivoimatyöskentelyyn Vuoden vaihteessa perustettu 3D Wind Service Oy (3DWS) kouluttaa paraikaa pariakymmentä asentajaa tuulivoimatyöskentelyyn. Kurssi on ainutlaatuinen Suomessa ja luo pohjan kokonaan uudenlaiselle ammattitutkinnolle. Poikkeuksena suurimpaan osaan muista asentajan töistä tuulivoima-asentajan täytyy hallita lukuisia alueita. Asenta- 12

13 jan täytyy ymmärtää niin vahvasähköä, automaatiojärjestelmiä, hydrauliikkaa, mekaanisten liitosten erityispiirteitä kuin kunnossapitoteoriaa, meteorologiaa sekä korkeapaikantyöskentelyä ja nostotöiden ohjaustakin. Lisäksi pitää käsittää turvallisen työskentelyn merkitys, ympäristönsuojelu sekä kustannusvaikutukset, ei omina palkkoina vaan asiakkaan kokonaiskuluina. Laivasähkötyö Oy palkkasi minut selvittämään yhtiön mahdollisuuksia laajentaa tuulivoima-alalle, joka tuli itselleni tutuksi jo opiskeluaikana Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Melko nopeasti havaitsimme, että muiden keskittyessä valmistukseen ja puistojen projektointiin, on Suomessa ja yleensäkin pohjoismaissa suuri tilaus ammattitaitoiselle ja vastuuntuntoiselle kunnossapito-, huolto- ja pystytystoiminnalle. Yksin voimaloiden pystyttäminen ennustetulla tahdilla tulee työllistämään valtavan määrän ammattilaisia. Lisäksi jokainen voimala tarvitsee pystytyksen jälkeen huoltoa ja korjauksia ja joihinkin tullaan tekemään retrofit-tyyppisiä päivityksiä. Tekniikan kehittyessä saatetaan tehdä myös lisäjärjestelmäasennuksia, kertoo yrityksen vetäjä DI Olli Mäntyranta. Laivasähkötyö on erikoistunut vaativien sähköistysprojektien toteuttamiseen (nimi antaisi olettaa että kyse on vain telakkateollisuuden töistä, mutta todellisuudessa töitä tehdään niin kiinteistöjen, junavaunujen kuin puolustusvoimienkin parissa) Mäntyranta kertoo ja jatkaa: Tuulivoimatöihin päädyttiin kuitenkin perustamaan kolmen yrityksen yhteisvoimin uusi yritys. Muita 3DWS:n osakasyrityksiä ovat Vertek, joka on erikoistunut sähkö- ja televerkkojen suunnitteluun ja rakentamiseen ja Tejara joka tekee telakkateollisuuden ja rakennusalan mekaanisia asennuksia ja valmisteita. Koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa mukana ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-Keskus sekä Turun Aikuiskoulutuskeskus. Erikoiskoulutuksista vastaa Airice Oy:n kokoama suomalainen asiantuntijaryhmä ja tanskalainen Danish Wind Power Academy. Käytännön harjoittelua hätäpoistumislaitteella. (kuva: 3D Wind Service) 3D viittaa niin kolmeen pääomistajaan kuin kolmiulotteiseen ajatusmalliinkin. Emme oleta että asiakkaillamme on täysin valmis huoltostrategia ajateltuna tai että vasta Suomeen tullut uusi tuulivoimavalmistaja tuntee toimintaympäristömme. Täydennämme näiden vahvuuksia ja autamme rakentamaan toimivan huoltoratkaisun pitkällä tähtäimellä. Emme käy vaihtamassa vioittuneita osia ja kuittaamassa matkakorvaukset, selvitämme vioittumisen syyn ja poistamme sen, Mäntyranta kertoo ja lisää: Mikäli on järkevämpää kouluttaa paikalliset tekijät kyseiseen työhön, annamme heille hyvät edellytykset suoriutua siitä ja itse keskitymme vaativampiin työkohteisiin ja ammattitaitoa vaativiin erikoistoimenpiteisiin. Asentajalta vaaditaan periksiantamattomuutta Airice Oy huolehtii 3DWS:n käytännön järjestelyistä, työmaakoordinoinnista sekä tekniikasta. Alkuvaiheessa koulutuksen päävastuu on myös Airicella. Feodor Gurvits on tehnyt tuulivoiman parissa ympäripyöreätä päivää jo puolen vuoden ajan. Tällä hetkellä päivät menevät koulutettaessa tai muita kouluttajia kuunnellessa, illat kirjoittelen tarjouksia ja yöt valmistelen seuraavia koulutuksia, Gurvits kertoo työtilanteestaan. Minua kiehtoo kaksi asiaa: tuulivoimaasentajan koulutuksen monipuolisuus sekä periksi antamaton asenne. Asentaja joutuu menemään erittäin vaativaan kohteeseen työparinsa kanssa apunaan usein vain oma koulutus ja kokemus, mukana olevat työkalut, muutama manuaali sekä puhelinnumero näillä sitten pitää selvitä, oli tilanne mikä tahansa, Gurvits kuvaa ja jatkaa: Emme pyri kouluttamaan työn suorittajia. Kenet tahansa voi kouluttaa lukemaan manuaaleja ja toimimaan ohjeiden mukaisesti. Sen sijaan yritämme antaa hyvän kokonaisymmärryksen. Tuulivoimalassa kaikki vaikuttaa kaikkeen ja ongelman lopullinen ratkaisu vaatii syy-seuraus ketjun purkamisen perille saakka. Mitään vikaa ei voi jättää tikittämään, vaan tehdyksi ilmoitettu työ on oltava oikeasti tehty. Ammattiylpeys tulee nimenomaan siitä, että selvittää ongelman eikä jätä sitä muiden huoleksi. Tuntuu hyvältä huomata että työllemme on kysyntää jo nyt, vaikka tuulivoimabuumi Suomessa ei ole vielä alkanut täysillä. Riittää kun mainitsee, mitä ollaan tekemässä, niin aletaan etsiä sopivaa ajankohtaa yhteiselle palaverille, Gurvits kertoo. Tuulivoima-asentajan työn onnistuminen lähtee yksityiskohtien hallinnasta Tuulivoimapuistojen työmaapäällikkönä olen oppinut, että pienet yksityiskohdat ratkaisevat onnistumisen. Onko kaikki tarvittavat työkalut pakattu mukaan? Listattiinko kaikki olennaiset työvaiheet ja onko ne sovittu aloituspalaverissa? Ovatko oikean malliset nousuvaunut matkassa ja onko valjaat tarkastettu? Gurvits kertoo ja lisää: Paraikaa testaamme tuulivoima-asentajan asua. Yhdelläkään valmistajalla ei tunnu löytyvän vakiona sopivaa asua, rintataskut jäävät valjaiden alle, hihataskuja ei ole, reisitaskut ovat väärän kokoisia! Toisaalta housujen varmistamattomasta taskusta alas tipahtava auton avain voi aiheuttaa vaaratilanteen lisäksi erittäin monimutkaisen logistisen järjestelyn ennen kuin miehet ja osat saadaan siirtymään sovittuun paikkaan ja uusi virta-avain tilalle. Pelkän suunnittelijan työn tulos ei vielä riitä, vaan se pitää testata ennen kuin kaikki asentajamme saavat parhaat mahdolliset asut työhönsä. Sama pätee kaikkiin muihinkin välineisiin. Asenne on kohdillaan. Täytyy toivoa että uusi firma löytää paikkansa Suomen markkinoilta ja miksei lähiympäristöstämmekin. Voimaloiden valmistuksen voi ulkoistaa, puiston omistus voi olla ulkomailla ja laajamittaisiin rutiinitöihinkin saadaan halpatyövoimaa ulkomailta. Sen sijaan ongelmat sekä niiden ratkaisijat tulevat pysymään kotimaisina. 13

14 Jäsenyrityksen esittely Pasi Hautamäki Labkotec oy Käyttövarmuutta ja turvallisuutta arktisten olojen tuulivoimaloihin Roottorien lapoihin muodostuva jää on vakava turvallisuusongelma. Jää saattaa irrotessaan aiheuttaa vahinkoja voimaloiden lähiympäristön rakennuksille ja alueella liikkuville ihmisille sekä ajoneuvoille. Tästä syystä tulisi jo kaavoitusvaiheessa varata tuulivoimalan ympärille riittävä turva-alue. Sen koon laskemiseen voidaan käyttää suuntaa antavaa yleisohjetta: turva-alueen koko on voimalan korkeuden ja roottorin halkaisijan summa kerrottuna 1,5:llä. Suuren tuulivoimalan ympärille tarvitaan siis vähintään puolen kilometrin turva-alue. Esim. Itävallassa on turva-alue 1,2 km. Tämän alueen sisäpuolella ei saisi olla rakennuksia. Tehokas jääntunnistin vähentää tuulivoimalan turvallisuusriskejä. Jäätävä sade ja nopeat lämpötilan muutokset haittaavat tuulivoimaloiden käyttövarmuutta. Roottorien lapoihin muodostuva jää on tuttu ilmiö erityisesti pohjoisilla rannikkoalueilla toimivissa tuulivoimaloissa. Jäänmuodostus rasittaa niiden rakenteita ja aiheuttaa toimintahäiriöitä. Jokainen ylimääräinen huoltokatko vähentää voimaloiden tuottavuutta. Myös jäänmuodostuksen aiheuttamia rasituksia voidaan merkittävästi vähentää asentamalla tuulivoimaloihin tehokas jääntunnistin. Uuden sukupolven tekniikkaa myös vanhoihin tuulivoimaloihin Suomalaisella Labkotec Oy:lla on usean vuoden kokemus jääntunnistimista. Uusin jääntunnistin on kehitetty erityisesti arktisten olojen tuulivoimaloihin. Laite on kompakti kooltaan ja muutamassa tunnissa paikalleen asennettavissa. Se on heti käyttövalmis ilman kalibrointia ja sopii kaikkien valmistajien tuulivoimaloihin. LID-3300IP tuo uuden sukupolven tekniikan myös vanhoihin tuulivoimaloihin. Laite pysäyttää tuulivoimalan, kun jäätä alkaa muodostua roottorin lapoihin. Näin jää ei pääse vaurioittamaan tuulivoimalan rakenteita eikä aiheuttamaan ihmisille tai omaisuudelle vahinkoja. Jääntunnistin lisää merkittävästi turvallisuutta ja vähentää tuulivoimalan huollontarvetta. Jääntunnistimilla myös energiansäästöä Jääntunnistus perustuu ultraäänisignaalin mittaamiseen. Jäätävissä olosuhteissa anturien lähettämät signaalit heikkenevät ja kun saavutetaan asetettu hälytystaso, tunnistin varoittaa jäätymisvaarasta. Tällöin jääntunnistin käynnistää automaattisesti roottorin lapojen lämmityksen tai pysäyttää voimalan turbiinin. Kun jää sulanut anturista, varoitus jäätymisestä poistuu ja tuulivoimala käynnistyy uudelleen. Jääntunnistin varoittaa jäätä muodostavista olosuhteista ja havaitsee muodostuvan jään jo varhaisessa vaiheessa, joten roottorin lapojen lämmitys voidaan aloittaa ennen kuin ongelmia on ilmaantunut. Energiaa ei tarvitse tuhlata jo muodostuneen jään sulattamiseen. Jääntunnistin moneen käyttöön Labkotecin LID on markkinoiden johtava jääntunnistin. Se on Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen (VTT) testaama ja käytössä luotettavaksi havaittu laite. Laite täyttää kaikki viranomaisten asettamat ja rakennuslupien edellyttämät vaatimukset. LID-jääntunnistimia on toimitettu suurimmille tuulivoimaloiden valmistajille Euroopassa jo yli kpl. Tuulivoimaloiden lisäksi LID-jääntunnistimia käyttävät myös lentokentät ja sääasemat. Suomessa lentoasemia hoitava ja lentoliikennettä valvova Finavia käyttää LID-jääntunnistimia turvallisen lentosään varmistamiseen. 14

15 ajankohtaista Eero Lukin Angelica Roschier TEKES Kestävien energiaratkaisujen rahoitusta Tekesin Kestävä yhdyskunta ohjelma Energiatehokas yhdyskunta kuluttaa vähemmän energiaa ja käyttää sitä tehokkaammin hyväkseen. Olennaista on myös mahdollisimman päästötön energiantuotanto. Tekesin Kestävä yhdyskunta -ohjelman tavoitteena on tukea toimintatapojen muutosta sekä synnyttää uutta liiketoimintaa kestävien ja energiatehokkaiden alueiden suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä, ylläpidossa ja korjaamisessa. Ohjelman kohderyhmiin kuuluvat rakennus- ja kiinteistöala, energia- ja ympäristöala sekä palvelualan toimijat. Yritykset voivat hakea ohjelmasta rahoitusta jatkuvasti. Vuosina 2008 ja 2010 ohjelma järjesti laajat tutkimusrahoituskierrokset. Ohjelma on käynnissä vuosina Kun ohjelmasta on takana kolme vuotta, se on rahoittanut lähes 100 yritysten tai kuntien projektia ja 40 tutkimusprojektia. Seuraavaan kahteen vuoteen mahtuu vielä paljon työtä ja projekteja. Lisätietoja: Ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen, Tekes, puh Ohjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Finland Oy, puh Ohjelmasta on rahoitettu hyvin erilaisten teknisten ratkaisujen, toimintamallien ja palveluiden kehittämistä ja kaupallistamista. Projekteissa on kehitetty muun muassa rakennuksiin arkkitehtonisesti upotettua aurinkoenergiajärjestelmää, tuotteistettu ekotehokasta loma-asumista ja luotu toimintamallia energiatehokkaampaan ulkovalaistukseen siirtymiseen. Ohjelmassa on useita kunta-alan hankkeita, ja yhteistyötä kuntien ja yritysten yhteisprojekteissa halutaan edistää myös jatkossa. Meillä on näyttöä onnistuneista passiivi- ja nollaenergiaratkaisuista sekä paikallisesti tuotetusta uusiutuvasta energiasta. Miksi emme tekisi kestämättömän sijasta kestävää, kun kerran tiedämme keinot, sanoo ohjelman päällikkö Virpi Mikkonen. Vuosina uudet projektit pyritään painottamaan yhteishankkeisiin, Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on tutkimus- ja kehitystyön sekä innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina noin 600 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Tekesin ohjelmat tarjoavat yrityksille ja tutkimusorganisaatioille verkottumismahdollisuuksia, apua kansainvälistymiseen ja liiketoimintaosaamisen kehittämiseen sekä rahoitusta ohjelman aihepiiriin kuuluville t&k-projekteille. tori.tekes.fi joissa useat toimijat kehittävät yhdyskuntatason palveluita tai ratkaisuja aluetason ongelmiin. 15

16 Ajankohtaista Anni Mikkonen ja Anders Stenberg Suomen Tuulivoimayhdistys Poliittisten puolueiden näkemyksiä tuulivoimasta Eduskuntavaalien alla suomalaisilta poliittisilta puolueilta kysyttiin heidän näkemyksiään tuulivoimasta. Alla on puolueiden edustajien vastaukset seuraaviin kysymyksiin: 1 Mitkä ovat tärkeimmät ympäristöasiat seuraavalla hallituskaudella? 2 Tavoite on että kokonaisenergiankulutuksesta 38 % katettaisiin uusiutuvilta energialähteeltä vuoteen 2020 mennessä. Minkälaisia toimenpidesuunnitelmia teillä on tämän tavoitteen täyttämiseksi? 3 Mitä mieltä puolueenne on tuulivoiman roolista energialähteenä Suomessa? 4 Miten tuulivoimaa vaikuttaa Suomen hyvinvointiin? 5 Miten paljon tuulivoima pitäisi rakentaa Suomeen? Mihin ja miten laitokset tulisi sijoittaa? 6 Kuinka korvaukset maanomistajalle pitäisi toteuttaa tuulivoimaprojektien yhteydessä? 7 Mikä on teidän mielipiteenne syöttötariffista? 8 Pitäisikö Ahvenanmaan olla mukana syöttötariffissa? 9 Mitä kysymyksiä teillä on tuulivoimasta? Pekka Ravi / Kokoomus 1 Tärkeimpiä ovat suuret kokonaisuudet jotka ovat olleet leimallisia tällekin hallituskaudelle: ilmastomuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden vaaliminen, Itämeren ja vesistöjen (myös sisä- ja pohjavesien) suojelu sekä luonnonvarojen vastuullinen käyttö ja materiaalitehokkuus. 2 Keskeistä on että tällä hallituskaudella on huolella tehty energiapaketti ja nyt tulevalla kaudella on kyse siitä kuinka rakentaminen lähtee liikkeelle. Päätökset toimenpiteistä on tehty siltä pohjalta, että ko. tavoite saadaan täytettyä. Tulevalla vaalikaudella toimenpiteitä tulee edistää seuraamalla kuinka uusiutuvan energian investoinnit lähtevät käyn- tiin. Jos näyttää, ettei päästä eteenpäin suunnitellulla tavalla, tulee reagoida tilanteeseen ja harkita toimenpiteitä. 3 Tavoite 38 % on niin kova, että lähtiessämme sorvaamaan omaa ohjelmaamme, tulimme nopeasti siihen tulokseen, ettei mitään tuotantotapaa suljeta ulkopuolelle. Tuulivoima on osa tätä pakettia ja siinä mielessä tuulivoimalla on tärkeä osa tavoitteen saavuttamiseksi. On erittäin tärkeää että kaikkia uusiutuvia energiantuotantomuotoja pidetään tarkastelussa mukana. 4 Tuulivoiman vaikutusta Suomen hyvinvointiin voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: (1) tuulivoima on puhdasta, kestävää, uusiutuvaa energiaa, mikä on jo arvo sinänsä, (2) omavaraisuuden turvaamisaspekti: tuulivoima nostaa sähkön omavaraisuutta. Tämä on ollut meidän ohjelmassamme yksi kantava periaate ja (3) Uskomme että tuulivoimateknologia voisi olla merkittävä menestysartikkeli vientimme kautta. Haluamme panostaa ympäristöteknologian osaamiseen ja kaupallistamiseen ja siinä tuulivoimalla on mielestämme merkittävä rooli. 5 Olemme sitoutuneet eduskunnan hyväksymään tavoitteeseen: 6 TWh tuulisähköä vuosittain vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on todella haastava, mutta siitä halutaan pitää kiinni. Tuulivoimalat pitäisi sijoittaa kustannustehokkaasti suotuisille paikoille, joissa ne käyvät mahdollisimman hyvällä teholla, mutta luonnon ja maisemansuojelu tulisi myös huomioida. Haluaisimme että tuulivoiman sijoittamisesta tehdään kokonaisvaltainen suunnitelma, jolloin rakentamisesta saadaan yhteiskunnalle mahdollisimman hyvä kokonaishyöty. Nyt on jo nähtävissä problematiikkaa: siellä missä tuulee maalla, tulee varmasti ongelmia rakentamisen suhteen. Ulkomerellä ratkaisut taas ovat kalliita. Varmasti pohtimisen paikka, kuinka saadaan kaikki tarpeet yhteen sovitettua. 6 Tästä aiheesta ei ole käyty yksityiskohtaista keskustelua, emmekä voi ottaa yksityiskohtiin kantaa. Hyvä lähtökohta olisi suhteuttaa kustannukset muihin sähköverkon rakentamisen korvauksiin. 7 Kokoomuksen parissa on jumpattu tämän asian kanssa perusteellisesti. Kannatamme markkinalähtöisiä ja kustannustehokkaita ohjauskeinoja. Markkinalähtöisyys ja kustannustehokkuus toteutuvat suurelta osin tuulivoiman syöttötariffissa. Maailmalla on syöttötariffeissa huonoja ja hyviä toteutuksia, meillä kehitetty malli markkinaehtoisimmasta päästä malli ottaa huomioon sähköenergian hintamuutokset. Myös tariffilain määräaikaisuus ja uusien laitosten hyväksyminen tariffin piiriin vain siihen asti, kunnes tavoite tulee täyteen, ovat hyvä asia. 8 Tämä on mielenkiintoinen kysymys. Olisi varmasti perusteltua, että samankaltainen järjestelmä olisi käytössä Ahvenanmaalla. Kuitenkin Ahvenanmaan mukaanotto järjestelmään suoraan on ongelmallista, koska Ahvenanmaa saa valtion budjetista kokonaissumman jonka mukaan heidän pitäisi järjestellä 16

17 alueellisen jakonsa. Perustuslakivaliokunnan lausunto lähtee siitä, että Ahvenanmaan voisi ottaa mukaan järjestelmään. Tällä hetkellä ei tiedossamme ole, että jatkovalmistelua asiasta olisi käynnissä, joten tässä vaiheessa on vaikea sanoa asiasta mitään ehdotonta. 9 Viime aikoina on kuulunut hieman huolestuttavia uutisia osasta toimijoista, kun mietitään tuulivoimaa ja tuulivoimateknologiaa viennin menestystuotteena. Haluaisi kuulla mitkä ovat olleet ongelmat, miksi ei ole päästy liikkeelle niin suotuisasti kuin on ajateltu? Onko jääty jälkeen kansainvälisessä kilpailussa? Tarvittaisiinko jotain toimenpiteitä viennin edistämiseksi? Raimo Vistbacka /Perussuomalaiset 1 Luoda kaikkia maita sitova maailmanlaajuinen ilmastosopimus niin, että Suomen ja EU:n teollisuuden kilpailukyky kohenee. Perussuomalaiset esittävät nykyisen ilmastopolitiikan muuttamista ominaispäästöjärjestelmäpohjaiseksi, jossa määritellään toimialakohtaiset päästörajat. Päästörajojen ylittäjät maksavat hiiliveron. Näin voidaan maailmanlaajuisesti yhdenvertaistaa teollisuuden ilmastopoliittiset kilpailuehdot. 2 Hallituksen yksipuolisesti asettama tavoite on haasteellinen. On huomioitava, että olemme jo saavuttaneet EU:n asettaman uusiutuvien 20 % tavoitteen ja ylittäneetkin sen jo 8 prosentilla. 3 Suomen on tavoiteltava sähköenergiatuotannon täyttä omavaraisuutta. Se toteutetaan monipuolisella tuotantorakenteella, johon tuulivoimakin kuuluu. 4 Kertaluontoisella investointituella toteutettuna tuulivoimalla on elvyttävä vaikutus ja sitä kautta se toimii hyvinvointia edistävänä elementtinä. 5 Tässä vaiheessa ei ole järkevää määritellä lukumääräisiä tavoitteita, vaan keskittyä tuulivoiman kehittämiseen markkinaehtoiseksi tuotantomuodoksi ja tuulivoimateollisuuden tuotannon säilymiseen Suomessa. Nyt olisikin nopeasti kartoitettava edulliset tuulivoima-alueet ja päästävä sopimukseen alueille mahdollisesti rakennettavista tuulivoimaloista maanomistajien kanssa. Vasta sen jälkeen voidaan yhdessä valtiovallan, teollisuuden ja sähköntuottajien kanssa määritellä tarkemmin lukumäärä. 6 Se on toteutettava kohtuullisella vuokralla tai myynnillä. Mikäli maanomistajalle maksetaan tuulivoiman tuotosta osuus, saattaa se vaarantaa tuulivoimaloiden syntymistä 7 Perussuomalaisten mielestä syöttötariffit tulisi korvata lähinnä uusiutuville energialähteille suunnattavilla investointituilla ja tuote- ja teknologiatukien korottamisilla. Näin myös mahdollistetaan pienimuotoisten voimaloiden tulemista markkinoille jopa myymään ylijäämäsähköä verkkoon. Tämä on maaseudun tulevaisuudelle tärkeä asia. 8 Viitaten edelliseen vastaukseen ei. Elisabeth Nauclér / RKP 1 Att minska energi konsumptionen (bl.a. genom att satsa på ny teknologi) klimatuppvärmningen, övergödningen av Östersjön. 1 Energiankulutuksen vähentäminen (mm. investoimalla uusiin teknologioihin) ilmaston lämpenemisen hidastaminen ja Itämeren suojeleminen. 2 Spara energi, satsa på vindkraft och forskning om nya möjligheter för förnybar energi som t.ex. vågkraft. 2 Energian säästäminen, tuulivoimainvestointien edistäminen ja uusien uusiutuvien energiantuotantomuotojen (esim. aaltovoima) löytäminen tutkimuksen avulla 3 Att den bör användas. 3 Tuulivoimaa pitäisi hyödyntää. 4 Eftersom det handlar om förnybar energi påverkar det Finlands välfärd positivt. 4 Positiivisesti, koska kyseessä on uusiutuva energiantuotantomuoto. 5 På Åland och andra ställen som är lika fördelaktiga. 5 Ahvenanmaalle ja muille alueille, joilla on samanlaiset edulliset lähtö- kohdat. 6 7 Systemet är bra och Finlands åtaganden skall uppfyllas 7 Syöttötariffi on hyvä ja Suomen tavoitteet ovat täytettävä. 8 Frågeställningen är fel. Lagstiftningsbehörigheten är delad mellan Finlands riksdag och Ålands lagting vad gäller Åland i enlighet med Nationernas Förbunds beslut. Energi, miljö etc. hör till Åland, men eftersom EU inte känner självstyrande områden har Finland ingått förpliktelser även för Ålands del på detta område, förpliktelser som Åland kan bli ansvariga för. Därför finns i självstyrelselagen en bestämmelse om att riket och landskapet måste samråda. Åland måste alltså vara inkluderat i stödsystemet som sådant, men sedan är frågan vilka prioriteringar staten vill göra. Självfallet tycker jag det vore dumt att inte utnyttja den möjlighet till att bygga vindkraftverk på Åland. Där finns inget motstånd längre och vindpotentialen är stor. 8 Kysymys on väärin esitetty. Lainsäädäntövalta Suomen eduskunnan ja Ålands lagting:in välillä on jaettu Ahvenanmaata koskevissa asioissa Kansainliiton päätöksen mukaan. Ahvenanmaa päättää itse mm. energia- ja ympäristöasioista. Koska EU ei tunne itsehallintoa, on Ahvenanmaan osuus sisällytetty Suomen osuuteen. Ahvenanmaa voi kuitenkin vastata omista velvollisuuksistaan. Tämän takia itsehallintolaissakin sanotaan, että valtion ja maakunnan tulee neuvotella. Ahvenanmaa tulee sisällyttää syöttötariffiin, mutta kysymys kuuluu, minkälaisia priorisointeja valtio tekee. Mielestäni olisi typerää jättää hyödyntämättä Ahvenanmaan hyvät tuulivoimamahdollisuudet. Ahvenanmaalla on pieni vastustus ja suuri tuulivoimapotentiaali. Miapetra Kumpula-Natri / SDP 1 Säilyttää itsenäinen ympäristöministeriö, huolehtia vesien puhtaudesta ja 17

18 Oras Tynkkynen / Vihreät 1 Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen. Sinivihreä hallitus on antanut uuden ajan ilmastopolitiikalle hyvän alkusysäyksen. Seuraavalla hallituskaudella on jatkettava ja vahvistettava toimia uusiutuvan energian lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi. Luonnonsuojelussa nykyinen hallitus ei ole onnistunut yhtä hyvin, ja luonnon monimuotoisuudesta on vastedes pidettävä ratkaisevasti parempaa huolta. 2 Hallituksen toteuttamalla historiallisella uusiutuvan energian tukipaketilla päästään jo pitkälle. Vihreiden tavoitteena on ensi hallituskaudella laajentaa ja vahvistaa syöttötariffia. Vihreän sähkön pientuotannon edistämiseen tulee ottaa käyttöön nettomittarointi, jossa tuottaja maksaa vain verkkoon syötetyn ja käytetyn sähkön välisen erotuksen. Myös vihreää verouudistusta tulee jatkaa. Lisäksi investointitukea demonstrointihankkeille, kuten biojalostamoille ja merituulivoimalle, tarvitaan myös tulevaisuudessa. Kääntämällä energian loppukulutus määrätietoisilla energiatehokkuustoimilla laskuun seuraavan hallituskauden aikana helpotetaan uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamista. Näiden jo päätettyjen ja uusien toimien riittävyys uusiutuvan energian tavoitteen pääsemiseksi tulee arvioida ensi vaalikauden aikana ja ryhtyä tarvittaessa lisätoimiin. 3 Tuulivoima on olennainen osa uuden Suomen energiapalettia ja keskeisin tapa lisätä uusiutuvan sähkön tuotantoa Suomessa nykytasosta. 4 Tuulivoiman kotimarkkinat työllistävät ja parantavat teknologian vientimahdollisuuksia. Silloin, kun tuulivoima korvaa fossiilista energiantuotantoa, se myös vähentää ilmasto- ja muita päästöjä sekä parantaa omavaraisuuttamme. 5 Vihreiden mielestä sopiva tuulivoitorjua ilmastomuutosta osana tasapainoista kestävää kehitystä ympäristön, talouden ja sosiaalisen eheyden yhteensovittaminen. Valmistella ilmastolaki. Päästöjen vähentämisessä tarvitaan lisätehoa energiatehokkuuteen ja joukkoliikenteeseen. 2 Päätöksenteon pohjana tulisi olla laitoskohtainen tarkastelu nykyisten fossiilisten voimaloiden käyttö- ja lupa-aikojen pohjalta. Metsävaroissa tulisi huolehtia metsäteollisuuden jatkumisesta maassamme, lisäksi metsien kestävä hyödyntäminen mahdollistaa lisäenergiaa metsistä. Jätteet hyötykäyttöön ja sähköautoissa käytetty uusiutuva sähkö tulisi saada laskea mukaan. 3 Sillä on tärkeä rooli erityisesti täysin päästöttömän energialähteen hyödyntämisen sekä teknologiaosaamisen ja vientimahdollisuuksien vuoksi. 4 Kotimaisten yritysten tulee pärjätä kasvavilla kotimarkkinoilla ja viennin vahvan aseman jatkuminen toisi vientituloja lisääntyvästi. Rakennusaikaiset työt jäävät alueille hyvin joka tapauksessa. Työllisyyden ja kerrannaisvaikutukset erityisesti teknologiaosaamisen ja viennin kautta auttavat kompensoimaan valtion taloutta alkuvaiheen tukien vastapainoksi. 5 Tavoite eduskunnan hyväksymässä ilmasto- ja energiastrategiassa on hyvä. Tuuliatlas oli tarpeen, vaadimme sitä hallitukselta, kunnes sen tekoon annettiin määrärahat vasta talousarvion täydentämisessä. Tuulivoima-alueiden kaavoitussäädökset tulee nopeasti saattaa selkeiksi. 6 Emme ole saaneet nykykäytännöstä kritiikkiä. 7 SDP perehtyi eri tapoihin tukea uusiutuvia energialähteitä ja päädyimme markkinaehtoiseen Ruotsin ja Norjan mallin mukaan vihreään sertifikaattiin. Esitimme sitä useita vuosia hallitukselle. Kun se ei käynyt, tuimme eduskunnassa syöttötariffia ja vastalauseessa toivoimme tuen jatkamista vuodella, koska lain valmistelukin venyi niin pitkään. 8 Siirtoyhteydet mantereelle vaikuttavat asiantuntijalausuntojen mukaan kohtuuttoman kalliilta. 9 Suomessa on paljon suunnitelmia, mutta vieläkin vähän toteutumassa olevia puistoja, miksi hankkeet Suomessa etenevät niin hitaasti? Miten alaan vaikuttavat muutamissa EU-maissa nähdyt suunnitelmat jopa takautuvasti periä syöttötariffilla maksettua tukea takaisin? Annika Lapintie / Vasemmistoliitto 1 Seuraavalla hallituskaudella on säädettävä ilmastolaki, jolla velvoitetaan vuotuisiin päästövähennyksiin. Suomen ja EU:n on myös tuettava kehittyviä maita ympäristöystävälliseen tuotantoon. Toinen keskeinen haaste Suomelle on Itämeren suojeleminen, minkä vuoksi on maatalouden ja yhdyskuntien päästöt saatava radikaalisti vähenemään. 2 Tavoitteen saavuttamiseksi vaaditaan toimenpiteitä energiantuotannossa, liikenteessä ja asumisessa. Energiantuotannossa on siirryttävä uusiutuvaan energiaan ja vähennettävä voimakkaasti hiilen ja öljyn käyttöä. Raideliikenteestä tulee tehdä ensisijainen väline tavara- ja matkustajaliikenteeseen. Valtion joukkoliikennetukea on lisättävä ja tehtävä suuria investointeja uusiin ratayhteyksiin ja ratojen peruskorjaukseen. On tuettava kotitalouksien lämmitysjärjestelmien vaihtoa vähäpäästöisiin. 3 Tuulivoimassa on paljon mahdollisuuksia ja sen kehittämistä ja lisärakentamista tulee tukea voimakkaasti. Yhteiskunnan tukia tulee siirtää turpeesta ja ydinvoimasta tuulivoimalle ja muuhun hajautettuun ympäristöystävälliseen tuotantoon syöttötariffeilla sekä ns. windfall -verolla. 4 Saasteeton energiantuotanto on pitkällä aikavälillä ainoa todella kestävä ratkaisu hyvinvoinnin kannalta. 5 Pitkän aikavälin tavoitteena tulee olla luopuminen fossiilisista polttoaineista ja tuulivoimaa tulee siksi kasvattaa voimakkaasti. Saksan ja Tanskan esimerkit voivat näyttää mallia siitä tasosta, jota tulee Suomessa tavoitella. 6 Maanomistajalle on maksettava täysi korvaus. 7 Syöttötariffi on hyvä ja kannatettava keino tukea ympäristöystävällistä energiaa. 18

19 matavoite vuodelle 2020 olisi MW. Pitkällä aikavälillä kapasiteettia voidaan kasvattaa edelleen ainakin yli kaksinkertaiseksi. Laitosten sijoittelussa tulee etsiä hyvätuulisia alueita eri puolilta Suomea, jossa tuulivoimarakentamisesta ei aiheudu huomattavia paikallisia ympäristövaikutuksia. Käytännössä tuulivoimarakentamiselle olisi hyvä varata sopivat paikat ratkaista maakunta- ja yleiskaavoituksessa ja huolehtia samalla paikallisten asukkaiden kuulemisesta - kuten muussakin kaavoituksessa ja rakentamisessa. 6 Maanomistajan ja tuulivoiman rakentajan väliset neuvottelut korvauksista kuuluvat Suomessa sopimusvapauden piiriin, eikä mahdollisuuksia solmia sopimuksia tuulivoimarakentamisesta tule rajoittaa. Valtio tai kunnat voisivat kuitenkin tukea tuulivoiman rakentamista esimerkiksi kehittämällä maanomistajien järjestöjen ja tuulivoiman rakennuttajien kanssa sopimusmalleja ja hyviä käytäntöjä sopimuksen tekemiseen. Pitkällä tähtäimellä on kaikkien etu, että paikalliset asukkaat kokevat, että heidän kanssaan on käyty reilut ja laajat neuvottelut korvauksista ja että korvaus on oikeudenmukainen. 7 Syöttötariffijärjestelmä on kansainvälisten kokemusten perusteella vaikuttava ja varsin kustannustehokas tapa vauhdittaa uusiutuvan energian käyttöönottoa. Vihreiden tavoitteena on laajentaa tariffi peltoenergiaan ja biokaasun liikennekäyttöön, alentaa kokorajoja sekä ottaa käyttöön korotettu tuki merituulivoimalle. Samalla turpeen tariffista tulee luopua. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että uusiutuva energia pystyy kilpailemaan markkinaehtoisesti ilman uusia tukia, kun fossiilisten polttoaineiden ja turpeen täydet haitat sisältyvät niiden hintoihin. Vihreiden mielestä on myös selvitettävä, voitaisiinko Suomessakin ottaa käyttöön klassinen tariffimalli, jossa tariffien keräämisestä sähkön käyttäjiltä huolehtii esimerkiksi kantaverkkoyhtiö. Näin lisättäisiin investointivarmuutta, kun tariffi ei olisi kytköksissä budjettiin. 8 Vihreiden mielestä syöttötariffi olisi hyvä malli myös Ahvenanmaalle. Syöttötariffin käyttöönotosta sekä kustannusten jaosta olisi kuitenkin sovittava Ahvenanmaan ja valtion välillä itsehallintolain mukaisesti. Kuvat: Pientuulinurkka Esa Eklund Kodin vihreä energia Oy Esa.Eklund@kodinenergia.fi Pientuulinurkka: Pientuulivoimaloiden testausta Ranskassa Maailmalla toimii noin 250 pientuulivoimaloiden valmistajaa ja erilaisia voimalamalleja on markkinoilla useita satoja. Markkinoijien lupaukset saattavat toisinaan poiketa paljonkin siitä, miten hyvin pientuulivoimala toimii käytännössä ja kuinka se kestää. Kuluttajalla onkin miettimistä jyvien erottamiseksi akanoista. Etelä-Ranskassa tähän ongelmaan on lähdetty hakemaan ratkaisua kunnallisella tasolla yhdessä paikallisten tutkimuskeskusten kanssa. SEPEN (Site Expérimental pour le Petit Eolien de Narbonne) on riippumaton pientuulivoimaloiden mittauslaitos, joka sijaitsee lähellä Ranskan ja Espanjan rajaa Välimeren rannikolla. Mittauslaitoksen toiminnan rahoittamiseen osallistuvat kaupunki, lääninhallitus sekä paikalliset ympäristö- ja energialaitokset. Mittauspaikkoja on kaksi, joista ensimmäisellä voidaan testata yhtä aikaa neljää alle 10 kw tehoista voimalaa. Loppuvuodesta 2010 otettiin käyttöön toinen Castelnaudaryssä, 100km sisämaassa oleva testauspaikka, jossa keskituulennopeus on kuitenkin korkea yli 6 m/s. Tässä paikassa voidaan testata jopa 36kW tehoisia voimaloita 30m mastossa. Tyypilliset testatut tuulivoimalat ovat muutaman kilowatin verkkoon kytkettäviä voimaloita; parhaillaan uudella testipaikalla testattavana ovat 3,5kW tehoinen WindSpot sekä Honeywellin Windtronics. Kaikki voimaloiden testiraportit ovat julkisia ja niiden tarkoituksena on tarjota tutkittua tietoa pientuulivoimaloiden ostajille. Kuluttajat voivat myös hakea investointitukea SEPENin testaamille voimaloille. Voimalavalmistajille mittaus on edullista. Kuuden kuukauden pituinen mittausjakso kustantaa vain 850 euroa, jonka lisäksi on itse huolehdittava asennuskuluista. Testausmahdollisuus on avoinna myös suomalaisille tuulivoimaloille! Raporteissä käsitellään testattavan voimalan tuottoa sekä sen synnyttämää ääntä. Lisäksi arvioidaan voimalan käyttäytymistä eri tuulissa, kestävyyttä ja asennuksen sujuvuutta. SEPENissä on mitattu useita myös Suomen markkinoilla olevia tuulivoimaloita, kuten WindSpot, AirDolphin ja SkyStream. Mielenkiintoista luettavaa tarjoaa myös tyypillisen kiinalaisen 300W tehoisen akkulatausvoimalan testiraportti. Raportit on luettavissa joko englanniksi tai ranskaksi. Kirjoittaja on erikoistunut ammattikäyttöön tarkoitettujen pientuulihankkeiden toteutukseen. Linkkejä: Sepen testausasema: Testiasemalla edustalla Windtronics ja takana WindSpot 18m mastossa. 19

20 tilastot Anders Stenberg VTT Tuulienergia Tuulienergia Anders Stenberg, VTT ALKUTEKSTI: Tuulienergia Anders Stenberg, Tuulivoimatilastot VTT on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Anders Stenberg, VTT ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta ALKUTEKSTI: Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka l_ytyv_t VTT:n nettisivuilta Asennettu kapasiteetti (MW) Asennettu Tuotanto (GWh) kapasiteetti (MW) Asennettu kapasiteetti (MW) Tuotantoindeksi, (GWh) IL (%) Tuotanto (GWh) Tuotantoindeksi, IL (%) Tuotantoindeksi, IL (%) KUVATEKSTI KUVATEKSTI KUVATEKSTI Tuulivoimatilastot on esitetty laitoskohtaisesti kuukausitilastoissa ja vuosiraportissa jotka löytyvät VTT:n nettisivuilta Tuotanto Tuotanto Tuotanto (GWh) (GWh) (GWh) / / /2005 KUVATEKSTI. Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi (100% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi (100% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutta) Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylv t) sek_ tuotantoindeksi (100% vastaa keskim r_ist_ tuulisuutta) / / /2005 Tuotanto (GWh) Tuotanto Kapasiteetti (GWh) Tuotanto (GWh) (MW) Kapasiteetti (MW) Kapasiteetti (MW) 01/ / / / / / / / / / / /2007 KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta KUVATEKSTI Suomen tuulivoimatuotanto (pylv t) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Liukuva 12 kk tuotanto (GWh) 300 Liukuva Kapasiteetti 12 kk (MW) tuotanto (GWh) 250 Liukuva 12 kk tuotanto (GWh) Kapasiteetti Liukuva 12 kk (MW) tuotantoindeksi, painotettu 250 Kapasiteetti (MW) 250 Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu Liukuva 12 kk tuotantoindeksi, painotettu KUVATEKSTI. KUVATEKSTI / / / / / / / / / / / / / / / / / / Suomen tuulivoimatuotannon kehitys. Vuosituotanto (GWh), asennettu kapasiteetti vuoden lopussa (MW, pylväät) sekä tuotantoindeksi (100% vastaa keskimääräistä tuulisuutta) Kapasiteetti Kapasiteetti (MW) (MW) (MW) Suomen tuulivoimatuotanto (pylväät) ja asennettu tuulivoimakapasiteetti (viiva) kuukausittain vuosilta Suomen tuulivoimatuotanto ja tuotantoindeksit 12 kuukauden liukuvana keskiarvona joka kuukauden lopussa. Asennettu kapasiteetti kuukauden lopussa näkyy ohuena viivana. Tuulisuuden mittana käytetty tuotantoindeksi on laskettu eri alueille asennetun tuulivoimakapasiteetin mukaan painotettuna keskiarvona Ilmatieteen laitoksen neljästä kuukausiindeksistä. 20

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.

Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro. Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1. Tuulivoiman ajankohtaisia asioita Suomen tuulivoimayhdistyksen puheenvuoro Anni Mikkonen Keski-Suomi ja tuulivoima, Saarijärvi 25.1.2011 Suomen tuulivoimalaitokset 130 197 12/2010 Julkaistut tuulivoimahankkeet

Lisätiedot

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010

Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Kuinka valita tuulivoima-alue? Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys Pori, 3.11.2010 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: 100 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä Foorumi tuulivoimayrityksille

Lisätiedot

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen

EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita. Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen EPV Energia Oy, osakkuusyhtiöiden merituulivoimahankkeita Uutta liiketoimintaa merituulivoimasta Helsinki 24.9.2013 Sami Kuitunen CO 2 -ominaispäästö (g/sähkö kwh) Kohti vähäpäästöistä energiantuotantoa

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ylitarkastaja Jukka Timperi Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 28.11.2013 1 Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) Laki ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013

Tuulivoimapuisto, Savonlinna. Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoimapuisto, Savonlinna Suomen Tuulivoima Oy, Mikkeli 7.5.2013 Tuulivoima maailmalla Tuulivoimalla tuotettiin n. 2,26 % (282 482 MW) koko maailman sähköstä v. 2012 Eniten tuulivoimaa on maailmassa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Anni Mikkonen Toiminnanjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 16.2.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön kulutuksesta

Lisätiedot

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy

Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon. Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy Case EPV Tuuli: Suomen suurimmat tuulivoimalaitokset Tornioon Tomi Mäkipelto johtaja, strateginen kehitys EPV Energia Oy 1 Esityksen sisältö EPV Energia Oy ja tuulienergiaohjelma Rajakiiri Oy:n Tornion

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava

Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Ilmajoki, tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaava Kaavaselostus ALUSTAVA LUONNOS Kaava-alueen sijainti Tuulivoima-alueiden vaiheyleiskaavan suunnittelualue on koko kunta. Vaiheyleiskaavassa osoitetaan tuulivoima-alueet

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp

Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Energia- ja ilmastostrategia VNS 7/2016 vp Jari Suominen Hallituksen puheenjohtaja Suomen Tuulivoimayhdistys 10.3.2017 Sähköntuotanto energialähteittäin (66,1 TWh) Fossiilisia 20,1 % Uusiutuvia 45 % Sähkön

Lisätiedot

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch

VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ. 7.5.2013 Terhi Fitch VISUAALISET VAIKUTUKSET OSANA TUULIVOIMAHANKKEIDEN YVA-MENETTELYÄ 7.5.2013 Terhi Fitch YVA-menettely lakisääteinen menettely Laki ympäristövaikutusten arviointimenettelystä (468/1994 muutoksineen) Valtioneuvoston

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa

TUULIVOIMA KOTKASSA 28.11.2013. Tuulivoima Suomessa TUULIVOIMA KOTKASSA Tuulivoima Suomessa Heidi Lettojärvi 1 Tuulivoimatilanne EU:ssa ja Suomessa Kansalliset tavoitteet ja suunnitteilla oleva tuulivoima Yleiset tuulivoima-asenteet Tuulivoimahankkeen kehitys

Lisätiedot

PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET

PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET PERÄMEREN RANNIKKOALUEELLE SIJOITTUVAT ALLE 10 VOIMALAN TUULIVOIMA-ALUEET Kohdekuvaukset 19.10.2017 2 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Perämeren rannikkoalue... 4 2 Tarkasteltavat alueet... 4 3 Kohdekuvaukset...

Lisätiedot

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu

Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari. 30.10.2013, Oulu Tuulivoima Metsähallituksessa Erkki Kunnari 30.10.2013, Oulu Esityksen sisältö Yleistä tuulivoimasta ja tuulivoimarakentamisesta Maakunnalliset selvitykset Tuulivoiman hankekehitys Metsähallituksen rooli

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN

ESITYS OSAYLEISKAAVAN KÄYNNISTÄMISESTÄ RISTINIITYN TUULIVOIMAPUISTOA VARTEN Haapajärven kaupunki Tekninen lautakunta Kirkkokatu 2 85800 Haapajärvi Infinergies Finland Oy Karppilantie 20 90450 Kempele Puh. 044 7595 050 sisko.kotzschmar@infinergiesfinland.com www.infinergies.com

Lisätiedot

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017

Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Tuulivoimaa meidänkin kuntaan? Kuntavaalit 2017 Kuntapäättäjä, miksi tuulivoimaa? Tuulivoima tarjoaa piristysruiskeen monen kunnan talouteen. Tulevan sote-uudistuksen myötä kuntien vastuu kunnan elinvoimaisuuden

Lisätiedot

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen

Tuulivoima. Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014. Katja Hynynen Tuulivoima Energiaomavaraisuusiltapäivä 20.9.2014 Katja Hynynen Mitä on tuulivoima? Tuulen liike-energia muutetaan toiseen muotoon, esim. sähköksi. Kuva: http://commons.wikimedia.org/wiki/file: Windmill_in_Retz.jpg

Lisätiedot

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi

Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat. Pasi Valasjärvi Maatuulihankkeet mahdollistavat teknologiat Pasi Valasjärvi Sisältö Yritys ja historia Mikä mahdollistaa maatuulihankkeet? Tuotetarjonta Asioita, joilla tuulivoimainvestointi onnistuu Verkkovaatimukset

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Tuulivoima ja maanomistaja

Tuulivoima ja maanomistaja Tuulivoima ja maanomistaja Ympäristöasiamiespäivät Marraskuu 2012 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Miksi tuulivoimaa? Tarve uusiutuvalle energialle, esim. EU:n tavoite 20-20-20 Tuulivoima

Lisätiedot

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista

Yleistä kaavoituksesta ja vaadittavista luvista OHJE 1(5) TUULIVOIMALAN ETÄISYYS MAANTEISTÄ JA RAUTATEISTÄ SEKÄ VESIVÄYLIÄ KOSKEVA OHJEISTUS Tuulivoima on nopeasti kasvava ja kehittyvä energiamuoto. Suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden teho on maalla

Lisätiedot

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen

PVO-INNOPOWER OY. Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen PVO-INNOPOWER OY Tuulivoima Suomessa ja maailmalla 15.6.2011 Tuulta Jokaiselle, Lapua Suunnitteluinsinööri Ari Soininen Pohjolan Voima Laaja-alainen sähköntuottaja Tuotantokapasiteetti n. 3600 MW n. 25

Lisätiedot

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA

TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA TUULIVOIMARAKENTAMINEN TERVEYDENSUOJELUN KANNALTA - Missä vaiheessa ja miten terveydensuojelu voi vaikuttaa? Ylitarkastaja, Vesa Pekkola Tuulivoima, ympäristöystävällisyyden symboli vai lintusilppuri?

Lisätiedot

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi.

Päivän vietto alkoi vuonna 2007 Euroopan tuulivoimapäivänä, vuonna 2009 tapahtuma laajeni maailman laajuiseksi. TIETOA TUULIVOIMASTA: Maailman tuulipäivä 15.6. Maailman tuulipäivää vietetään vuosittain 15.kesäkuuta. Päivän tarkoituksena on lisätä ihmisten tietoisuutta tuulivoimasta ja sen mahdollisuuksista energiantuotannossa

Lisätiedot

- Tuulivoimatuotannon edellytykset

- Tuulivoimatuotannon edellytykset BIOENERGIA-ALAN TOIMIALAPÄIVÄT, 31.3.- 1.4.2011 - Suomen Hyötytuuli Oy - Tuulivoimatuotannon edellytykset Suomen Hyötytuuli Oy Ralf Granholm www.hyotytuuli.fi SUOMEN HYÖTYTUULI OY Vuonna 1998 perustettu

Lisätiedot

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM

Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke. Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM Kokemuksia kilpailutuksesta, merituulivoiman demohanke Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä Pekka Grönlund TEM 24.1.2017 Merituulivoimapotentiaali BASREC 2012: Analysis of conditions for Wind Power in

Lisätiedot

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI

MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI MAISEMA MUUTTUU LOPULLISESTI Makeanveden altaan rauhallinen virkistys-, asunto- ja loma-asutusalue ollaan muuttamassa teollisuusalueeksi. NÄIN EI SAA TAPAHTUA, ON TOIMITTAVA NOPEASTI EI TUULIVOIMA A IHMISTEN

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen

Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen Tuulivoimarakentamisen mahdollisuudet Vaasan seudulla Vindkraftsbyggandets möjligheter i Vasaregionen EPV Energia Oy 5.3.2010 1 Tausta EPV Energia Oy on 60-vuotias monipuolisen kotimaisen energiantuotannon

Lisätiedot

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2)

SMG-4500 Tuulivoima. Kuudennen luennon aihepiirit. Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset AIHEESEEN LIITTYVÄ TERMISTÖ (1/2) SMG-4500 Tuulivoima Kuudennen luennon aihepiirit Tuulivoimalan energiantuotanto-odotukset Aiheeseen liittyvä termistö Pinta-alamenetelmä Tehokäyrämenetelmä Suomen tuulivoimatuotanto 1 AIHEESEEN LIITTYVÄ

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry. 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie Suomen Tuulivoimayhdistys ry 20.8.2014 Helsinki - Lappeenranta Suomen Tuulivoimayhdistys ry Tuulivoima-alan edunvalvontajärjestö Perustettu 1988 170 yritysjäsentä, 220

Lisätiedot

TuuliWatin tuulivoimastrategia

TuuliWatin tuulivoimastrategia TuuliWatin tuulivoimastrategia Tuotamme sähköä tuulesta mahdollisimman kustannustehokkaasti - Hyvätuulinen paikka - Korkea torni - Suuri roottorin halkaisija - Liittyminen sähköverkkoon mahdollista kohtuullisin

Lisätiedot

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät

Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Tuulivoimatuotanto Suomessa Kehityskulku, tavoitteet, taloudellinen tuki ja kehitysnäkymät Anni Mikkonen Suomen Tuulivoimayhdistys Loimaa, 23.3.2010 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Perustettu 1988 20 -vuotisjuhlat

Lisätiedot

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta

Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Siemens Wind Power Arktista tuulivoimaosaamista 25 vuotta Pasi Valasjärvi Kylmät olosuhteet ja jään poistaminen Sisältö: 1. Alustus: Miksi ja mitä? 2. Siemens ja lapalämmitys (Blade De-Icing) 3. De-icing

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013

Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointi 2013 Maanmittauspäivät 20. 21.3.2013 Seinäjoki Lainsäädäntöneuvos Jyrki Hurmeranta Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) toimivuutta on seurattu jatkuvasti

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011

TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 TuuliWatti rakentaa puhdasta tuulivoimaa 19.10.2011 Päivän ohjelma 19.10.2011 Jari Suominen,Toimitusjohtaja, TuuliWatti Oy Antti Heikkinen, Toimitusjohtaja, S-Voima Oy Antti Kettunen, Tuulivoimapäällikkö,

Lisätiedot

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA

TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA TUULIVOIMAHANKKEIDEN VIRANOMAISPROSESSEISTA Pirkanmaan tuulivoimaseminaari Tampere, Komediateatteri Pirkanmaan ELY-keskus, yks.pääll. Hannu Wirola Viranomaisprosesseihin vaikuttavia seikkoja Suurten tuulivoimalayksiköiden

Lisätiedot

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012

Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta. Esa.Eklund@KodinEnergia.fi. Kodin vihreä energia Oy 30.8.2012 Lämpöä tuulivoimasta ja auringosta 30.8.2012 Esa.Eklund@KodinEnergia.fi Kodin vihreä energia Oy Mitä tuulivoimala tekee Tuulivoimala muuttaa tuulessa olevan liikeenergian sähköenergiaksi. Tuulesta saatava

Lisätiedot

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon

Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon Tuulivoimalatekniikan kehityksen vaikutus syöttötariffin tasoon 27.7.2015 Raportin laatinut: Tapio Pitkäranta Diplomi-insinööri, Tekniikan lisensiaatti Tapio Pitkäranta, tapio.pitkaranta@hifian.fi Puh:

Lisätiedot

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy

OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET. Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy OULUN SEUDUN TUULIVOIMAHANKKEET Ari Alatossava CEO, Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja ympäristöalan liiketoimintaedellytysten ja -mallien sekä yritys- ja tutkimusverkostojen kehittäjä

Lisätiedot

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja

Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja Kannattaako kunnan panostaa tuulivoimaan? Kuntamarkkinat 10. 11.9.2014 Harri Orko, yksikönjohtaja YIT tänään YIT on johtava eurooppalainen rakentamispalveluja tarjoava yritys. Toimimme 7 maassa yli 6 000

Lisätiedot

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen Ympäristöterveys kaavoituksessa 6.2.2018 Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen, alueidenkäyttöryhmän päällikkö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Nykyinen kaavajärjestelmä Suunnittelujärjestelmän

Lisätiedot

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen

Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti. Jari Suominen Tuulivoimaa Satakuntaan - case TuuliWatti Jari Suominen Miksi tuulivoimaa? Tuulivoima on puhdas, uusiutuva energiamuoto tuulivoiman ympäristöhyödyt ovat moninkertaiset verrattuna haittoihin Tuulivoima

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Tuulivoiman ympäristövaikutukset

Tuulivoiman ympäristövaikutukset Tuulivoiman ympäristövaikutukset 1. Päästöt Tuulivoimalat eivät tarvitse polttoainetta, joten niistä ei synny suoria päästöjä Valmistus vaatii energiaa, mikä puolestaan voi aiheuttaa päästöjä Mahdollisesti

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys. 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Anni Mikkonen, Suomen Tuulivoimayhdistys 2.10.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1% Tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen

Yritysesittely ja hankkeet / Harri Ruopsa. Luottamuksellinen Yritysesittely ja hankkeet 31.10.2013 / Harri Ruopsa Puhuri Oy Puhuri Oy on suomalainen tuulipuistoja kehittävä ja puistojen valmistuessa omistajilleen sähköä tuottava yhtiö Puhuri Oy on Kanteleen Voima

Lisätiedot

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Luontoselvitykset ja lainsäädäntö Helsinki 16.12.2016 Ympäristölakimies Pasi Kallio Suomen luonnonsuojeluliitto ry Luontoselvitysten merkitys Hyvällä taustoituksella ja suunnittelulla voidaan säilyttää

Lisätiedot

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy

Uutta tuulivoimaa Suomeen. TuuliWatti Oy Uutta tuulivoimaa Suomeen TuuliWatti Oy Päivän agenda Tervetuloa viestintäpäällikkö Liisa Joenpolvi, TuuliWatti TuuliWatin investointiuutiset toimitusjohtaja Jari Suominen, TuuliWatti Simo uusiutuvan energian

Lisätiedot

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke

Projektisuunnitelma Perkiön tuulivoimahanke n tuulivoimahanke Taustaa O2 on vuonna 1991 Ruotsissa perustettu tuulivoima-alan yritys, joka kehittää, rakentaa, rahoittaa, hallinnoi, omistaa sekä myy tuulivoimapuistoja. O2 on toteuttanut Ruotsissa

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON

TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV- VASTAANOTTOON TUULIPUISTOJEN VAIKUTUKSET RADIO- JA TV-VASTAANOTTOON Tuulivoimarakentamista suunniteltaessa on tärkeää huomioida tuulivoimaloiden rakentamisesta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI

POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI POHJOIS-KARJALAN TUULIVOIMASEMINAARI Maankäytölliset edellytykset tuulivoimapuistoille Pasi Pitkänen 25.2.2011 Lähtökohtia - valtakunnallisesti: Tarkistetut (2008) valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet

Lisätiedot

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen

Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia. TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman kehitys, merkitys, tutkimustuloksia TuuliWatti Oy Jari Suominen Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Saksa 11% Tanska 27% Ruotsi 5% Suo mi 1% Miksi tuulivoimaa?

Lisätiedot

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakuntakaavat merialueilla VELMU-seminaari 15.4.2010 Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto Maakunnan liiton tehtävät Lakisääteinen kuntayhtymä Alueiden kehittämisviranomainen ja maakunnan

Lisätiedot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan maankäyttö- ja rakennuslakia muutettavaksi. Esityksen yleinen tavoite

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009

ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA. Merenkurkun neuvosto 2009 ESISELVITYS MERENKURKUN KIINTEÄN YHTEYDEN JA TUULIVOIMAN SYNERGIAEDUISTA Merenkurkun neuvosto 2009 Merenkurkun tuulivoimavisio 2 Esiselvityksen tavoitteet ja lähtökohdat Tavoitteet Selvittää tuulivoimatuotannon

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2018 Tekninen lautakunta 25.10.2018 Kunnanhallitus 12.11.2018 Valtuusto 18.12.2018 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö-

Lisätiedot

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari Pohjois-Savon Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari maakuntakaava 2040 Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa seminaari 15.1.2019 15.1.2019

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1

Tuulivoima Suomessa. Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys. 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoima Suomessa Heidi Paalatie, Suomen Tuulivoimayhdistys 27.11.2013 Tuulikiertue 2013 1 Tuulivoiman osuus EU:ssa ja sen jäsenmaissa 2012 Lähde: EWEA, 2013 Tanska 27% Saksa 11% Ruotsi 5% Suo mi 1%

Lisätiedot

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010)

Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla. Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Tuulivoima ja asenteet hankepaikkakunnilla Asukaskyselyiden tuloksia (julkaistu 15.6.2010) Kyselyiden taustaa Kyselytutkimuksilla haluttiin selvittää ihmisten asenteita ja kokemuksia tuulivoimarakentamisen

Lisätiedot

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset

Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Tuulivoimarakentamisen merkitys ja vaikutukset Suomessa tällä hetkellä 192 tuulivoimalaitosta kokonaisteho 366 MW Tuulivoimalaitoksia Teho Vuosituotanto Suomi Ruotsi Tanska Viro 192 kpl 2 754 kpl 5 126

Lisätiedot

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010

Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Tuulivoiman mahdollisuudet sisämaassa Tuulivoimahankkeen vaiheet Pieksämäen kaupungintalo 18.11.2010 Miksi tuulivoimaa? Ilmainen ja uusiutuva kotimainen polttoaine Tuotannossa ei aiheudu päästöjä maahan,

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 30.3.2011 MTK- Häme Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna www.tuuliatlas.fi,

Lisätiedot

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa

Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Maankäyttö- ja rakennuslaki pähkinänkuoressa Alueidenkäytön ajankohtaispäivä 19.4.2017 27.3.2017 Maankäyttö- ja rakennuslaki lyhyesti Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) on alueiden käyttöä ja suunnittelua

Lisätiedot

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu

Tuulesta temmattua rahaa. Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Tuulesta temmattua rahaa Tuulienergian mahdollisuudet maanomistajille Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 25.2.2011 Joensuu Oma tuulivoimala Tuotantokustannus korkea markkinahintaan verrattuna Alle 500 kw

Lisätiedot

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi

Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A MEGATUULI OY Haapalamminkankaan tuulivoimahanke, Saarijärvi Havainnekuvat ja näkymäalueanalyysi V6 x 6 x HH37 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P0 FCG SUUNNITTELU JA

Lisätiedot

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj

Tuulta tarjolla MW. Kantaverkkopäivä Pertti Kuronen Fingrid Oyj Tuulta tarjolla 2 000-10 000 MW Kantaverkkopäivä 1.9.2010 Pertti Kuronen Fingrid Oyj 2 Ilmassa suuren kultarynnäkön tuntua... Vuoden 2010 kesällä Suomessa toiminnassa 118 tuulivoimalaa, yhteenlaskettu

Lisätiedot

"Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm

Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016. Toimialapäällikkö Markku Alm "Uusiutuvan energian mahdollisuudet Lieto, 27.1.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Uusiutuvan energian yritykset ja toimipaikat 777 uusiutuvan energian toimialan yritystä vuonna 2014. laskua edelliseen

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes

Kestävä yhdyskunta. Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes. 9-2009 Copyright Tekes Kestävä yhdyskunta Ohjelman kesto: 2007-2012 Ohjelman laajuus: 100 miljoonaa euroa, jostatekesin osuus noin puolet Lisätietoja: www.tekes.fi/yhdyskunta Virpi Mikkonen Kiinteistöt ja rakentaminen, Tekes

Lisätiedot

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä

Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Tuulivoima energiavallankumouksen kärjessä Globaali energiahaaste - kohti energiavallankumousta Professori Peter Lund, Aalto-yliopisto Tuulivoimarakentamisen haasteet ja uudet tuulet STY:n toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle?

Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Myöhästyikö Keski-Pohjanmaa kilpajuoksussa Tuulivoimastako tuki harvaanasutulle maaseudulle? Suomeen on rakennettu voimassa olevan keskittävän syöttötariffin innoittamana noin 300 tuulivoimalaitosta lähimmät

Lisätiedot

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella

Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella Vaalan kunta Vaalantie 14 91700 Vaala c/o St1 Oy PL 100 00381 Helsinki : Kaavoitusaloite tuulivoimaosayleiskaavan laatimisen aloittamiseksi Vaalan Naulakankaan alueella on käynnistänyt hankkeen kuusi (6)

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset

Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Tuulivoiman teknistaloudelliset edellytykset Erkki Haapanen, DI erkki.haapanen@tuulitaito.fi +358505170731 puh. www.tuulitaito.fi 25.2.2011 Tuulitaito Karttojen, kuvien ja tekstien tekijänoikeuksista Pohjakartta-aineisto:

Lisätiedot

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.

ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9. ICT:n tarjoamat mahdollisuudet energiatehokkuuden parantamisessa ja (elinkaaren aikaisten) ympäristövaikutusten minimoinnissa Jussi Ahola Tekes ja vihreä ICT 16.9.2009 1 400.0 Energiatehokkuudesta 250

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011

Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset. Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Tuulivoimatuotannon yleiset edellytykset Erkki Kunnari Metsähallitus / Laatumaa Suomen Tuulivoimayhdistys 25.2.2011 Perustettu 1988 Suomen Tuulivoimayhdistys ry Jäsenistö: Yli 105 yritystä Lähes 200 yksityishenkilöä

Lisätiedot

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen

Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014. Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas 20.3.2014 Jari Suominen Siikainen Jäneskeidas Projekti muodostuu 8:sta voimalasta Toimittaja tanskalainen Vestas á 3,3 MW, torni 137 m, halkaisija 126 m Kapasiteetti yhteensä 26

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus

Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Metsätalous ja kaavoitus Suomen metsäkeskus Mika Salmi, Projektipäällikkö 10.10.2017 Metsätalous ja kaavoitus hanke Suomen metsäkeskus Hankeaika on 1.3.2017 31.12.2018 Hanke tukee Kansallisessa metsästrategiassa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen

Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen. Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen Tuulivoiman vaikutukset kuntatalouteen Tuulikiertue 2013 30. lokakuuta 2013, Oulu Pasi Keinänen INVESTMENTS BEFORE 2020 IN NORTHERN EUROPE TOTAL 119 BILLION lähde: lapin kauppakamari Investointitavoitteet

Lisätiedot