Antopäivä Kokouspäivä FORSSA puh. (03) , 26

Transkriptio

1 FORSSAN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Ympäristölautakunta annettu julkipanon jälkeen Antopäivä Kokouspäivä PL 62 ja pykälä FORSSA puh. (03) , 26 ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta lupahakemuksesta, joka koskee Lemminkäinen Infra Oy:n asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetonin valmistusta sekä kallion louhintaa ja louheen murskausta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan jatkaminen sekä asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetonin valmistuksen aloittaminen. Päätös ympäristönsuojelulain 101 :n mukaisesta hakemuksesta aloittaa toiminta muutoksenhausta huolimatta. HAKIJA Lemminkäinen Infra Oy Salmisaarenaukio Helsinki KIINTEISTÖTIEDOT Kiinteistö sijaitsee Forssan kaupungin Raitoon ja Kokon kylissä, osoitteessa Häntälänkankaantie, Savijoki, kiinteistöillä Kallio ja Leppämäki LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 28 :n mukaan jätteen laitos- tai ammattimaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn on oltava ympäristölupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 1 luvun 1 :n kohdan 7 c, e ja f mukaan maaperän ainesten otolle, siirrettävälle murskaamolle tai asfalttiasemalle on oltava ympäristölupa. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen käsittelee ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohta 7 a, b ja c mukaan maaperän ainesten oton, siirrettävän murskaamon ja asfalttiaseman sekä ympäristönsuojeluasetuksen 7 kohta 13 mukaan jätteen ammattimaisen tai laitosmaisen hyödyntämisen tai käsittelyn ympäristölupa-asian, jossa hyödynnetään tai käsitellään jätettä alle tonnia vuodessa. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Hakemus on jätetty LAITOKSEN SIJAINTI JA SEN YMPÄRISTÖ Kallion tila sijaitsee Forssan Raitoon kylässä ja Leppämäen tila Forssan Kokon kylässä, noin 5 km Koijärven taajaman pohjoispuolella. Alueelle kuljetaan paikallis- 1

2 tieltä erkanevan Häntälänkankaantien kautta. Kulkeminen tapahtuu olemassa olevia teitä pitkin. Kanta-Hämeen maakuntakaavassa sijaintipaikkaa koskee aluevaraus EO k, mikä tarkoittaa kalliokiviaineksen ottoaluetta. Alueen jälkihoitotavoitteena on sen käyttäminen metsätalouteen. Alueella ei ole yleis- tai asemakaavaa. Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella tai vedenottamoiden suoja-alueella eikä Natura-alueella. Alueen pohjaveden taso on tehtyjen mittausten perusteella korkeimmillaan tasossa +134,49. Etäisyys lähimpään Koijärven ( ) I-luokan pohjavesialueeseen on 3,5 km. Alueen läheisyydessä on sekä vakituista että loma-asutusta. Lähin vakituinen asuinrakennus sijaitsee ottoalueesta noin 450 metrin etäisyydellä etelässä ja loma-asutus noin 350 m etäisyydellä luoteessa. ALUEEN MUUT LUVAT Forssan ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle ympäristöluvan kallion louhinnalle ja murskaukselle. Lupa on ollut voimassa saakka. Tarkoituksena on ollut ottaa kiviainesta m 3 ktr. Forssan ympäristölautakunta on myöntänyt alueelle kalliokiviaineksen ottamistoimintaa koskevan maa-ainesluvan Luvan mukainen ottamismäärä on m 3 ja aika 10 vuotta. Luvalla on kumottu aikaisemmat maa-ainesten ottoluvat. LAITOKSEN TOIMINTA Kiinteistöllä on aloitettu maa-ainestenotto jo vuonna Nyt haettavaan toimintakokonaisuuteen kuuluvat olemassa olevan toiminnan jatkaminen louhinnan ja murskauksen osalta sekä asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetonin valmistuksen aloittaminen. Louhinta ja murskaus Kiviaineksen kokonaisottomäärä tulisi olemaan t. Kalliolouhemäärä ja murskemäärä ovat keskimäärin t/d ja t/vuosi. Maksimimäärät ovat kalliolouhetuotteissa ja mursketuotteissa t/d ja t/vuodessa. Määrät ovat arvioita ja saattavat muuttua kallion laadun ja määrän selvitessä louhintojen edetessä. Louhinta- ja murskaustoiminta käsittää kallion louhintaa, johon kuuluu panostusreikien poraaminen kallioon ja räjäyttäminen. Syntynyt louhe murskataan murskauslaitteistolla tarvittaviksi lajikkeiksi. Murskauslaitteistoon liian suuret lohkareet rikotetaan tarvittaessa iskuvasaralla. Toiminta käsittää myös tukitoimintoja, esimerkiksi louheen syöttämisen ja valmiin tuotteen kasaamisen varastokasoihin työkoneilla (pyöräkuormaajilla). Kiviaines varastoidaan lajikkeittain varastokasoihin. Poraus suoritetaan hydraulisella kalustolla, Tamrock Ranger 700-poravaunu tai vastaava. Rikotus tapahtuu Rammer S 84-iskuvasaralla tai muulla vastaavalla mallilla. Murskauslaitteisto koostuu useasta osaprosessista. Esimurskaus tehdään siirrettävällä kokoluokan 125 esimurskaimella tai vastaavalla. Välimurskaus tehdään Lokomo 4214 murskaimella tai vastaavalla. Jälkimurskaimina on 1-2 kpl Lokomo murskia tai vastaavia. Lisäksi laitokseen kuuluu kuljettimia ja 2- tai 3-tasoseuloja 1 3 kpl. Sähkö tuotetaan aggregaatilla (Cat 3412 tai vastaava). Murs- 2

3 kauslaitos voi olla myös tela-alustainen ns. Locotrack tyyppinen laitos, joka koostuu samoista osaprosesseista. Murskaustuotteiden poiskuljetus tapahtuu ympäri vuoden, keskittyen kuitenkin pääosin kesäaikaan. Louhintaa ja murskausta suoritetaan ympäri vuoden, 3 4 kk vuosittain. Päivittäinen työaika louhinnan osalta on maanantaista perjantaihin klo 7-18 ja murskauksen osalta klo Lauantaisin, sunnuntaisin tai arkipyhinä ei ole toimintaa. Asfaltin, uusioasfaltin ja asfalttibetonin valmistus Asfalttia tullaan valmistamaan t/a ja uusioasfalttia t/a. Asfalttiasema valmistaa erilaisia asfalttimassoja keskimäärin t/d ja enimmillään t/d. Asfalttimassojen valmistus tapahtuu murskeesta, bitumista ja täytejauheesta. Kiviaines saadaan alueen murskauslaitokselta. Kalliomurske kuormataan pyöräkuormaajalla asfalttiaseman syöttösiiloihin. Kiviaines kuumennetaan ja seulotaan sekä siihen lisätään bitumia ja täytejauhetta. Valmis asfalttimassa tiputetaan kuorma-auton lavalle työmaalle vietäväksi tai kuljetetaan massaradalla asfaltin massasiiloihin odottamaan kuorma-autokuljetusta. Asfalttiasema koostuu seuraavista osista: syöttösiilot (3-12 kpl), lämmitysrumpu, elevaattori, kiviainessiilo, vaa at, annossekoitin, pölynsuodatin, bitumisäiliöt (1-4 kpl), täytejauhesäiliö sekä tarvittaessa lämpöeristetyt massasiilot. Asfalttiaseman toimintajärjestelmät ovat tietokoneohjattuja. Kone valvoo automaattisesti prosessin lämpötiloja, punnitusmääriä, sekoitusaikoja, valmistustehoa ja ilmansuodattimen toimintaa. Asfalttiasema toimii välisenä aikana arkipäivisin klo Asfalttiasemalla voidaan poikkeustilanteessa tehdä yötöitä, mikäli asiakkaan päällystystyöt tätä edellyttävät. TOIMINNAN YMPÄRISTÖVAIKUTUKSET Pöly Louhinnassa ja murskauksessa pölyä syntyy kaikissa työvaiheissa. Porauspöly poistetaan imurilla ja pöly käytetään tuotteen seassa. Murskauspölyä voidaan poistaa vesikastelulla, imurilla tai koteloinneilla. Nykyisillä laitteistoilla vesikastelua voidaan käyttää kesä-aikaan ja -15º C- asteeseen saakka. Kiviaineksen pudotuskohtia ja kuljettimia peitetään tai koteloidaan tarpeen mukaan. Murskauslaitos kuuluu Tielaitoksen julkaisun mukaan pölynpoistoluokkaan B. Se tarkoittaa siirrettävää laitosta, jossa pölyn haitallinen leviäminen ympäristöön on estetty kesällä vesikastelulla ja -15º C- asteeseen saakka ylipaineistetulla lämminvesikastelulla. Tätä kylmemmässä ja tarvittaessa pölyä voidaan torjua myös suojaamalla seulastot ja muut huomattavat pölylähteet peittein ja koteloinnein. Asfalttiasemassa pölyämistä aiheutuu kiviaineksen kuivatuksesta, kiviainessiilojen täyttämisestä sekä kiviaineksen syöttämisestä siilosta kuljettimelle. Asfalttiaseman pölynpoistolaitos on A-luokkainen. Pöly erotetaan tekstiilisuodattimilla ja käytetään asfaltin valmistukseen. Kun paine kasvaa, tekstiilisuodattimet puhdistetaan vastail- 3

4 malla. Tämä tapahtuu noin 3 10 minuutin välien. Poistokaasut johdetaan n. 15 m korkeaan teräspiippuun. Prosessissa ei tule poistettavaa jätettä. Myös laitosaluetta ja sen tiestöä voidaan kastella, mikäli haitallista pölyämistä esiintyy. Pölyntorjuntaan ei käytetä suolausta. Melu Kiviaineksen murskaus ja rikotus tapahtuu alhaisella tasolla ympäristöön nähden. Maasto ja murskatun kiviaineksen varastokasat estävät korkeutensa ja materiaalinsa vuoksi melun leviämistä ympäristöön. Myös louhintarintaus estää tehokkaasti melun leviämistä. Louhintaa ja murskausta ei suoriteta viikonloppuisin eikä öisin. Hakija arvioi, että melun suhteen ongelmia ei synny ja melu on asutuksen kohdalla melun ohjearvojen mukaisissa lukemissa. Asfaltin valmistuksessa eniten melua aiheuttaa kuivausrumpu, rummun imuri, polttimet, seulatasot sekä kompressori. Räjäytys 2 3 kertaa viikossa aiheuttaa poikkeuksellisen voimakasta melua noin 1 2 sekunnin ajan. Kokonaisuutena se on pieni osa toimintaa eikä tuota merkittävää haittaa. Päästöt ilmaan Murskauslaitoksesta vapautuu ilmaan kevyen polttoöljyn palamisen seurauksena hiilidioksidia, rikkidioksidia, typenoksideja ja hiukkasia. Asfalttiasemasta vapautuu ilmaan raskaan polttoöljyn palamisen seurauksena samoja aineita. Asfalttiaseman piipun korkeus on 15 m. Päästöt veteen Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään tarvittaessa loka-autolla. Aiemman toiminnan yhteydessä alueelle ei ole kerääntynyt sade- tai sulamisvesiä, mutta mikäli niitä kertyy, ne johdetaan ottoalueen ulkopuolisiin avo-ojiin. Toiminta ei aiheuta päästöjä vesiin. Veden käyttö Pölynpoistossa käytettävä kasteluvesi pyritään saamaan alueen avo-ojista ja pintavesilammikoista. Sosiaalitilojen vesi tuodaan säiliössä. Liikenne Liikenteen määrä vaihtelee kiviaineksen kysynnän tarpeen mukaan. Arvioilta käyntejä on noin vuorokaudessa klo Liikennöinti tapahtuu olemassa olevia murskepintaisia teitä pitkin. Liikennöinnistä ei sijainnista johtuen katsota olevan haittaa. Henkilökunnan autot paikoitetaan varastoalueelle. Alueella ei pestä eikä huolleta autoja. Tärinä Tärinää syntyy louhittaessa, jolloin huomioidaan mahdolliset tärinäherkät rakenteet, lähinnä johtolinjat, ja tarvittaessa suoritetaan mittauksia. Työtekniikka valitaan siten, ettei tärinä aiheuta häiriötä ympäristölle. Kohteen läheisyydessä on vapaa-ajan- ja vakituista asutusta. 4

5 TOIMINNASSA KÄYTETTÄVÄT RAAKA-, POLTTO- JA LISÄAINEET SEKÄ NIIDEN VA- RASTOINTI Käytettävä aine Kesk. määr. kulutus t/a Maks. kulutus t/a Raskas polttoöljy, asfalttiasema Kevyt polttoöljy, murska ja työkoneet Räjähdysaineet Voiteluöljy 1 1,6 Bitumi Täytejauhe (kalkkifiltteri tms.) Työkoneiden kevyt polttoöljy, maks. 12 m 3, varastoidaan kaksoisvaippasäiliössä tai tilavuudeltaan vastaavassa katetussa suoja-altaassa. Asfalttiasemalla on omat öljysäiliönsä kevyelle ja raskaalle polttoöljylle riippuen laitoksen käyttämästä polttoaineesta (yhteensä noin 50 m 3 ). Bitumi varastoidaan lämpöeristettyihin säiliöihin (50 m3/säiliö). Nestekaasua pidetään varastossa pientä määrää (n. 2 5 kpl 11 kg nestekaasupulloja). Alueella ei varastoida räjähdysaineita. Vanhaa asfalttia ja asfaltin rouhetta varastoidaan kasoihin kiviaineskasojen läheisyyteen. KIINTEISTÖLLÄ SYNTYVÄT JÄTTEET JA NIIDEN KÄSITTELY Toiminnasta syntynyt sekajäte, jota syntyy noin 2 t/vuosi, laitetaan 200 litran kannelliseen jäteastiaan ja toimitetaan Kiimassuon jätekeskukseen. Metalliromua syntyy noin 2 t/vuosi ja se varastoidaan siirtolavoille ja toimitetaan kierrätykseen. Öljynsuodattimet, trasselit yms. kiinteät öljyjätteet ja akut varastoidaan omiin jäteastioihinsa. Jäteöljy, jota syntyy noin 1 t/vuosi, säilytetään kaksoisvaipallisessa astiassa tai se sijaitsee tilavuudeltaan vastaavassa katetussa suoja-altaassa. Ongelmajätteitä varastoidaan korkeintaan vuodessa syntyvä määrä. Kaikki ongelmajätteet säilytetään lukitussa kontissa, jossa on nestetiivis lattia. Ongelmajätteistä pidetään kirjanpitoa, joista ilmenee seuraavat asiat: ongelmajätteen laji, laatu, määrä ja alkuperä toimipaikka, kuljetustapa ja päiväys jätteen hyödyntämis- ja käsittelytapa PARAS KÄYTTÖKELPOINEN TEKNIIKKA Kaikki koneet ja apulaitteet murskausyksikköön on valmistettu aivan viime vuosina eikä saatavilla ole merkittävästi parempia laitteita. Työtavoissa ja laitteistoissa käytetään parasta mahdollista käytettävissä olevaa tekniikkaa. Asemaa huolletaan säännöllisesti, mikä pienentää polttoöljyn kulutusta. Energian kulutuksessa pyritään mahdollisimman suureen tehokkuuteen. Lemminkäinen Infra Oy:n päällystys- ja kiviainestoiminnoille on myönnetty ISO 9001, ISO ja OHSAS sertifikaatit. 5

6 TOIMINNAN RISKIENHALLINTA JA TOIMINTA HÄIRIÖTILANTEISSA Mahdollisia öljyvahinkoja varten alueella säilytetään riittävä määrä öljynimeytys-ainetta (esim. turvetta). Hälytysnumerot ovat nähtävillä. Polttoainesäiliöt ovat kaksikuorirakenteisia tai ne sijoitetaan tilavuutta vastaavaan katettuun suoja-altaaseen. Bitumi ei ole vesiliukoista, joten mahdollisesti maahan joutuessaan se jähmettyy nopeasti ja se voidaan tämän jälkeen poistaa. Alueella on viranomaisten määräämät alkusammutuskalustot ja henkilökunta on opastettu niiden käyttöön. Laitteisto voidaan hätäpysäyttää tarvittaessa. Räjäytystilanteissa ympäristöä varoitetaan tulevasta räjäytyksestä ja alueelle tulevat tiet suljetaan sekä ihmisten pääsy alueelle estetään. Räjäytystöissä noudatetaan alan turvamääräyksiä ja ohjeita. Räjähdysaineet tuodaan kutakin räjäytettävää kenttää varten erikseen, ylijäävät aineet viedään aina paluukuormassa takaisin. KAIVANNAISJÄTTEEN JÄTEHUOLTOSUUNNITELMA Maa-ainestenoton sekä siihen liittyvien maanrakennustöiden yhteydessä käsitellään ainoastaan puhtaita maa-aineksia. Ennakkoarvion mukaan pintamaiden määrä, tähän mennessä poistetut ja tulevat yhteensä, on noin m3 ktr. Pintamaat poistetaan vaiheittain ottamisen etenemisen mukaan ja varastoidaan myöhempää käyttöä varten, siten kuin maa-ainestenoton lupahakemuksessa on esitetty. Varastoidut pintamaat käytetään alueen pohjan ja luiskien muotoiluun sekä pintamateriaaliksi. Muotoilua toteutetaan ottamisen etenemisen mukaan. Tavoitteena on pintamaiden mahdollisimman lyhyt varastointiaika. Kannot ja puuaines varastoidaan erikseen haketusta varten. Kannot ja muu puuaines voidaan käyttää käsittelyn jälkeen ottamisalueella osana pintarakennetta tai toimittaa edelleen poltetavaksi. Alueella ei suoriteta vesiseulontaa eikä alueelle ole tarvetta rakentaa selkeytysallasta. Mahdolliset ylisuuret kivet murskataan ja käytetään osana tuotteita. Kivituhka varastoidaan samalla tavoin muiden kiviaineslajikkeiden kanssa edelleen markkinoitavaksi. Varsinaisesta ottotoiminnasta eroavia ympäristövaikutuksia ei synny. Toiminnan seuranta ja tarkkailu hoidetaan osana maa-aineslupaan liittyvää valvontaa. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUKSEN TARKKAILU Toimintaa tarkkaillaan käyttöpäiväkirjojen avulla, joista ilmenee päivittäin valmistettu massamäärä, aseman toiminta-aika, tuotantolajikkeet, toiminta-ajat, tiedot käytettävistä raaka-aineista sekä ongelmajätetiedot. Merkittävistä häiriöistä tehdään merkintä käyttöpäiväkirjaan. Murskauslaitos ja asfalttiasema pitävät omaa käyttöpäiväkirjaansa. Alueella on tehty pohjaveden korkeuden tarkkailua puolivuosittain ja laadun tarkkailua kerran vuodessa. Hyväksytyn tarkkailuohjelman mukaan kahdesta pohjavesiputkesta tulisi tutkia väriluku, sameus, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta, kloridi, sulfaatti, koliformiset bakteerit sekä mineraaliöljypitoisuus. 6

7 HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksesta tiedottaminen Kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitus taululla Kuulutus asianvireilletulosta on julkaistu Forssan Lehdessä. Hakemuksesta on erikseen annettu tieto tiedossa oleville asianosaisille. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. Muistuttaja vaatii, että lupaa ei myönnetä yölliselle toiminnalle. Perusteena on melu, joka hankaloittaa normaalia kommunikointia ja kuuluu sisälle erittäin häiritsevästi. Todetaan, että muistuttajan kiinteistö sijaitsee 2,6 km päässä toiminnasta, jolle haetaan ympäristölupaa. Lausunnot Hakemuksesta ei ole pyydetty lausuntoja, koska kyseessä on olemassa oleva toiminta. Hakijan kuuleminen Hakijalta saadussa vastineessa todetaan mm. Asfalttiasemalla voidaan joutua poikkeustapauksessa valmistamaan asfalttimassoja yöaikaan, mikäli asiakkaiden työt sitä vaativat. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi vilkkaasti liikennöityjen teiden päällystystyöt, jotka toteutetaan tarvittaessa yöllä liikennettä haittaamatta. Murskaamon toimintaan yöllä ei ole haettu lupaa. Murskaamon toiminta-aika on Tarkastukset Alueella tehtiin virallinen tarkastus Muistio tarkastuksesta on liitetty asiakirjoihin. YMPÄRISTÖLAUTAKUNNAN RATKAISU Ympäristölautakunta myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan Lemminkäinen Infra Oy:lle asfaltin, uusioasfaltin ja pehmeän asfalttibetonin valmistukseen sekä kallion louhintaan ja louheen murskaukseen Forssan kaupungin Raitoon ja Kokon kylissä tiloille Kallio ja Leppämäki hakemuksen ja seuraavien lupamääräysten mukaisesti toteutettuna. (YSL 6, 42 ja 43 sekä YSA 19 ) Vastaus muistutukseen Muistutuksessa esitetyt asiat on otettu huomioon tarvittavassa laajuudessa lupamääräyksissä ja hakijan vastineessa esittämällä tavalla. Lupamääräykset: Yleistä 1. Laitosta tulee hoitaa ja käyttää niin, että sen toiminnasta ei aiheudu pöly-, melu- tai muita haittoja ympäristöön. Mikäli laitoksen toiminta kuitenkin 7

8 aiheuttaa merkittäviä haittoja ympäristössä, tulee laitoksen välittömästi ryhtyä toimiin haittojen poistamiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimintansa pahaan käytettävissä olevan tekniikan kehittymisestä ja varauduttava tällaisten tekniikoiden käyttöönottoon siten, että ne vastaavat parhaan käytettävissä olevan tekniikan vaatimuksia. (YSL 4, 5, 6, 42 ja 43, YSA 37 ) Vaikka toiminta-alue on merkitty maakuntakaavassa kalliokiviaineksen ottoalueeksi, asumistoimintaan kohdistuvia kielteisiä ympäristövaikutuksia tulee rajoittaa. Toiminta 2. Kiinteistöiltä Kallio, ja Leppämäki, saa louhia ja murskata kiviainesta enintään t vuodessa. (YSL 43 ) 3. Asfalttimassoja saa valmistaa kyseisillä kiinteistöillä enintään t vuodessa ja uusioasfalttia enintään t vuodessa. Ylijäämäasfalttia saa vastaanottaa enintään t vuodessa. (YSL 43, 45 ) Määrät on myönnetty hakemuksen mukaisesti, koska ei ole ollut syytä muuttaa määriä. Toiminta-aika 4. Seuraavat toiminnat on sallittu maanantaista perjantaihin, lukuun ottamatta arkipyhiä, seuraavasti: kallion poraus ja räjäytykset klo ylisuurten lohkareiden rikotus klo kiviaineksen kuormaus, kuljetus ja murskaus klo asfalttimassojen valmistus klo Louhinta on kielletty kesä-, heinä- ja elokuussa. Asfalttiaseman vuotuinen toiminta-aika on Lisäksi asfalttiasema voi toimia vuosittain enimmillään 20 vrk ympärivuorokautisesti arkipäivinä maanantaista perjantaihin. Tästä toiminnasta tulee ilmoittaa ympäristölautakunnalle sekä lähimmille asuinkäytössä olevien kiinteistöjen omistajille tai haltijoille pääsääntöisesti kirjallisesti vähintään 3 viikkoa ennen töihin ryhtymistä. (YSL 4, 42 ja 43, NaapL 17 ) Lähimmille asuinkiinteistöille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen estämiseksi sekä ympäristö- ja terveyshaittojen ehkäisemiseksi on tarpeen rajoittaa toimintaa ajallisesti. Toiminta-ajoissa on erityisesti otettu huomioon häiritsevimmän melun rajoittaminen (poraus, räjäytys ja rikotus). Kiviainesten lastauksesta ja kuljetuksista, murskauksesta sekä asfaltin valmistuksesta aiheutuva melu on selvästi vähäisempää. Päästöt ilmaan 5. Louhinta- ja murskaustoiminnan aikana pölyämistä on estettävä kastelulla tai 8

9 koteloinneilla. Asfalttiaseman pölynpoistolaitos on pidettävä hyvässä kunnossa ja sen kunto on tarkistettava toiminta-aikana päivittäin. Pölynpoistolaitoksen rikkoutuessa tai jonkin muun päästöjä olennaisesti lisäävän häiriön sattuessa on päästöjä aiheuttava toiminta keskeytettävä, kunnes järjestelmä on korjattu tai häiriö poistettu. Samoin toiminta on keskeytettävä tilanteissa, joissa pölynpoistojärjestelmää ei voida käyttää normaalilla teholla esimerkiksi pakkasen vuoksi. (YSL 43, NaapL 17 ) 6. Varastokasat sekä alue, jolla työkoneet liikkuvat, ja alueelle johtava tie on hoidettava siten, että pölyäminen jää mahdollisimman vähäiseksi. Kasojen, alueen ja teiden pölyntorjunnassa on ensisijaisesti käytettävä vettä. (YSL 43, NaapL 17 ) 7. Laitosten toiminnasta ei saa aiheutua, muut ilmanlaatuun vaikuttavat toiminnat huomioon ottaen, pölyämistä tai muita hiukkaspäästöjä siten, että asumis- tai loma-asumiskäytössä olevilla alueilla hiukkasten kokonaisleijuma on suurempi kuin 120 μg/m³ vuoden vuorokausiarvojen 98. prosenttipisteenä määritettynä tai 50 μg/m³ vuosikeskiarvona määritettynä siten kuin ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) annetun valtioneuvoston päätöksen mukaan määritellään kokonaisleijuma. (YSL 42, 43, 46, NaapL 17 ) 8. Toiminnasta todettujen pölyhaittojen vuoksi ympäristölautakunta voi erikseen vaatia pölypitoisuuksien mittauksia. (YSL 43 ) Määräykset louhinnan ja murskaamojen pölyämisen estämisestä sekä materiaalien kastelemisesta on annettu terveys- ja ympäristöhaitan ehkäisemiseksi. Samoin asfalttiaseman määräyksillä pölynpoistolaitoksen kunnossapidosta ja tarkkailusta sekä toimintojen keskeyttämisestä mahdollisen häiriön sattuessa vähennetään päästöjä ilmaan ja ehkäistään ympäristöhaittoja. Kiviaineksen varastoinnista ja käsittelystä sekä työkoneiden ja ajoneuvojen liikkumisesta alueella voi erityisesti kuivina kausina aiheutua pölyämistä, jota on torjuttava. Määräyksessä annetut kokonaisleijuman raja-arvot pohjautuvat valtioneuvoston päätökseen ilmanlaadun ohjearvoista (480/1996). Ohjearvot on annettu terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Ohjearvojen alittaminen turvaa myös sen, että pölystä ei aiheudu merkittäviä likaantumishaittoja. Todettujen haittojen varmistamiseksi ja vähentämiseksi todelliset pölypitoisuudet tulee tarvittaessa mitata. Päästöt vesiin 9. Mikäli louhinta-, murskaus- ja asfalttiaseman alueelle kerääntyy hulevesiä, on ne kerättävä yhteen ja johdettava selkeytysaltaan kautta hallitusti maastoon. Selkeytysallas on tyhjennettävä tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran vuodessa siihen laskeutuneesta kiintoaineksesta. (YSL 4, 43 ) Louhinta- ja murskausalueelta sekä asfalttiaseman alueelta saattaa hulevesistä aiheutua ravinne- tai kiintoaineskuormitusta valuma-alueen pintavesiin. Tämän vuoksi vedet on johdettava selkeytysaltaaseen ennen maastoon johtamista. Altaan pohjalle kertyvä liete on poistettava riittävän usein altaan toi- 9

10 mimisen takaamiseksi. Melu ja tärinä 10. Louhinnasta, murskauksesta ja asfaltin valmistuksesta aiheutuva melutaso lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa ulkona ei saa ylittää 55 db:ä (A-painotettua ekvivalenttitasoa) päiväaikaan klo 7-22 ja 50 db:ä yöaikana klo Loma-asumiseen käytettävillä alueilla melutaso ei saa ylittää 45 db:ä(a-painotettu ekvivalenttitaso) päiväsaikaan klo 7-22 ja 40 db:ä yöaikana klo 22-7). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista mittauspaikassa, mittaus- tai laskentatulokseen on tarvittaessa tehtävä haitallisuuskorjaus. 11. Toiminnanharjoittajan on selvitettävä toiminnan aiheuttama todellinen melutaso mittauksin lähimmissä, etäisyys pienempi kuin 500 m, melulle altistuvissa kohteissa (loma-asumiseen ja vakituiseen asumiseen käytettävillä alueilla) kolmen kuukauden sisällä ottamistoiminnan alettua. Mittauksessa on käytettävä ympäristöministeriön ohjetta Ohje I, Ympäristömelun mittaaminen, Tulokset on toimitettava ympäristölautakunnalle viivytyksettä. (YSL 5, 43, NaapL 17, VNp 993/1992) Melua koskeva lupamääräys on annettu naapureille aiheutuvan kohtuuttoman rasituksen välttämiseksi. Laitoksen toiminnasta lähiympäristöön aiheutuva ekvivalentin äänitason enimmäisarvoa koskeva lupamääräys on annettu soveltaen valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annettuja melutason ohjearvoja. Määräys ei koske harvoin tai tilapäisesti käytettävien laitteiden aiheuttamia melupäästöjä. Melutaso on tarpeen tarkistaa, mikäli laitoksella toteutetaan sellaisia muutoksia, jotka ennakolta arvioiden saattavat lisätä ympäristölle aiheutuvia meluhaittoja. 12. Murskaus- ja asfalttiasema on sijoitettava mahdollisimman alhaiselle tasolle niin, että voimakkain ääni ei lähde melulle altistuvien kohteiden suuntaan. Murskattavat materiaalit sekä valmiit tuotekasat on sijoitettava siten, että ne estävät melun leviämisen melulle alttiiden kohteiden suuntiin. Kasojen koko on pidettävä koko murskaustoiminnan ajan riittävän suurena melun haitallisen leviämisen estämiseksi. (YSL 43, NaapL 17 ) Asemien ja varastokasojen asettelulla on melutasoa alentava vaikutus lähimmissä melulle altistuvissa kohteissa. 13. Toiminta ei saa aiheuttaa tärinähaittaa lähimmissä kiinteistöissä. Räjäytystöiden yhteydessä on tärinää mitattava koko työn ajan lähimmissä tärinälle altistuvissa kohteissa, joiden etäisyys räjäytyskohdasta on pienempi kuin 500 m. Lisäksi on tehtävä samalla alueella rakennusten ja rakennelmien kuntokatselmukset ennen ja jälkeen räjäytystyön. Mittausten ja kartoitusten teossa tulee käyttää riittävän asiantuntevaa ja puolueetonta ulkopuolista toiminnanharjoittajaa. Tarkkailun tulokset tulkintaan tarvittavine ohjeistoineen ja johtopäätöksineen on raportoitava ympäristölautakunnalle vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden osalta laadittavassa ympäristöraportoinnissa. Tarkkailuraportissa on esitettävä mm. räjäytysten määrä ja ajankohta, räjäytyksiä koskevat valitukset, käytetyt räjähdysainelaadut ja määrät, tärinänmittaustulokset, mahdolliset aiheutuneet vauriot ja niiden korjaustoimenpiteet. 10

11 (YSL 5, 43, 46, NaapL 17 ) Tärinästä lähikiinteistöille ja herkille laitteille aiheutuvaa haittaa tulee tarkkailla. Tällä pyritään estämään tärinästä aiheutuvat haitat. Terveys- ja ympäristövaikutusten tarkkailemiseksi ja valvomiseksi tärinämittausraporttien toimittaminen myös ympäristönsuojelulain valvontaviranomaiselle on tärkeää. Polttoaineet 14. Säiliöautoista täytettävissä öljysäiliöissä on oltava ylitäytön- ja laponesto-laitteet. Polttoaineen jakelulaitteiden täyttöpistoolit on oltava lukittuina, kun alueella ei työskennellä. Polttoainesäiliöt on sijoitettava siten, että alueella liikkuvat työkoneet eivät aiheuta niille vaaraa. Polttoainesäiliöiden ja työkoneiden tankkauspaikkojen kulloisetkin alueet on tehtävä riittävän tiiviiksi. (YSL 7, 8, 43 ) Poltto- ja voiteluaineiden joutuminen maaperään ja sitä kautta mahdollisesti edelleen pohjaveteen saattaa aiheuttaa veden laadun heikkenemistä niin, että sen käyttö aiheuttaa terveydellistä haittaa ja vaaraa. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen 15. Ongelmajätteet on varastoitava niille varatussa, lukitussa, merkityssä sekä tiivispohjaisessa varastossa. Erilaiset ongelmajätteet on selkeästi merkittävä ja pidettävä erillään toisistaan. Nestemäiset ongelmajätteet tulee säilyttää tiiviissä astioissa. Ongelmajätteistä, niiden alkuperästä, laadusta ja määrästä sekä varastoinnista ja edelleen toimittamisesta on pidettävä kirjaa. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaiselle. Ongelmajätteet on toimitettava vähintään kerran vuodessa asianmukaisen luvan omaavalle laitokselle. (YSL 4, 43 ja 45, JäteL 6, JA 6, VNp 659/1996) 16. Alueella syntyvät jätteet tulee lajitella ja varastoida niin, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, roskaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Jätteiden syntyä tulee mahdollisuuksien mukaan ehkäistä. Kaikki alueella syntyvät jätteet tulee toimittaa asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin säännöllisesti. (YSL 4, 7, 8, 42, 43 ja 45, JäteL 4 ja 6 ) 17. Luvansaajan on noudatettava alueen maa-ainesluvan mukaista kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelmaa. Luvansaajan on arvioitava ja tarvittaessa tarkistettava jätehuoltosuunnitelmaa vähintään viiden vuoden välein ja ilmoitettava tästä ympäristölautakunnalle. Jos kaivannaisjätteen määrä tai laatu taikka jätteiden käsittelyn tai hyödyntämisen järjestelyt muuttuvat merkittävästi, ympäristölupaa on muutettava siten kuin YSL 45 a :ssä säädetään. (YSL 45 a, VNa 379/2008) Jätehuoltoa koskeva yleinen määräys on annettu, jotta voidaan varmistua jätehuollon asianmukaisuudesta. Määräämällä jätteiden luovuttamisesta, halu- 11

12 taan varmistaa, että alueelta pois toimitettavia jätteitä ei luovuteta luvattomille jätteitä käsitteleville ja hyödyntäville laitoksille tai henkilöille. Toiminnassa syntyvät ongelmajätteet on varastoitava asianmukaisesti siten, että ne eivät pääse leviämään ympäristöön. Asianmukaiset merkinnät ovat tärkeitä jätteiden oikean jatkokäsittelyn varmistamiseksi. Lupamääräyksellä on hyväksytty alueen kaivannaisjätteen jätehuoltosuunnitelma. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet 18. Laitoksen merkittävissä häiriötilanteissa on laitteisto pysäytettävä välittömästi. Määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan aiheuttavista häiriötilanteista ja muista vahingoista sekä onnettomuuksista, joissa polttoaineita ja muita haitallisia aineita pääsee vuotamaan maaperään, pintatai pohjavesiin on viipymättä ilmoitettava pelastusviranomaiselle ja ympäristölautakunnalle. Päästöjä lisäävästä häiriötilanteesta tulee laatia raportti, josta ilmenee ainakin häiriön kesto, suoritetut toimenpiteet ja aiheutunut päästö. Ympäristövahingon tapahtuessa tai ympäristövahingon vaaran uhatessa toiminnanharjoittaja on velvollinen ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin vahingon torjumiseksi ja tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vahinko- ja onnettomuustilanteiden varalle on alueella oltava riittävästi vahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita. Lisäksi laitoksella pitää olla näiden käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. (YSL 7, 8, 43, 46, 62, 76, YSA 30, JäteL 51 ) Häiriötilanteista tiedottaminen on tarpeen päästöjen valvonnan toteuttamiseksi. Terveys- ja ympäristövaikutuksien estämiseksi onnettomuustilanteisiin etukäteen varautuminen on tarpeen. Tarkkailu ja raportointi 19. Ennen kiviaineksen ottamisen aloittamista on selvitettävä alle 500 metrin etäisyydellä ottamisalueesta sijaitsevat talousvesikaivot. Kaivonomistajien suostumuksella kaivoista tulee selvittää niiden tyyppi, kunto ja vedenpinnan korkeus. Lisäksi kaivovesistä ja kahdesta ottamisalueelle asennetusta kalliopohjaveden tarkkailuputkesta tulee teettää ennen kiviaineksen ottamisen aloittamista ja lopettamisen jälkeen vähintään seuraavat veden laatua kuvaavat tekijät: väriluku, sameus, ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, kemiallinen hapenkulutus, mangaani, rauta, kloridi ja porakaivoista radon. Selvitykset on toimitettava tiedoksi ympäristölautakunnalle. Vesinäytteen oton ja kiviaineksen oton välinen aika voi olla enimmillään kolme kuukautta. (YSL 5 ja 43 ) 20. Luvan saajan on mitattava kerran ennen kiviaineksen ottamisen aloittamista ja lopettamisen jälkeen alueen pohjaveden korkeustaso kahdesta ottamisalueelle asennetusta kalliopohjaveden tarkkailuputkesta. Mittauksen ja kiviaineksen oton välinen aika voi olla enimmillään kolme kuukautta. Pohjaveden korkeustasoa on lisäksi mitattava kolmen kuukauden välein kiviaineksen oton aikana. Tulokset on toimitettava vuosittain tammikuun loppuun mennessä tiedoksi ympäristölautakunnalle. (YSL 5 ja 43 ) 21. Luvansaajan on huolehdittava siitä, että pohjavesiputket on lukittavia, edusta- 12

13 via ja riittävän syvälle asennettuja asianmukaisen näytteenoton mahdollistamiseksi. (YSL 43 ) 22. Lemminkäinen Infra Oy:n on pidettävä kirjaa louhinnasta, murskaus- ja asfalttiaseman toiminnasta. Forssan kaupungin ympäristölautakunnalle tulee toimittaa vuosittain tammikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskeva raportti, joka sisältää vähintään seuraavat tiedot: toiminta-ajat louhitun ja murskatun kiven määrä vastaanotetun jäteasfaltin määrä kivilouheen, jäteasfaltin ja kivimurskeen sekä muiden eri jakeiden varastojen määrät vuoden lopussa alueelta pois kuljetetut kivi- ja asfalttimassamäärät toiminnassa muodostuneet jätteet jätelajeittain sekä jätteiden toimituspaikat, -ajankohdat ja toimittajat suoritetut huolto-, kunnostus- ja korjaustoimenpiteet tiedot häiriöistä ja onnettomuuksista tiedot tärinämittauksista tiedot pohjavesien tarkkailusta Raportin perusteena olevat asiakirjat ja tallenteet on säilytettävä vähintään neljä (4) vuotta. Tietoja tehdystä kirjanpidosta on tarvittaessa annettava valvontaviranomaiselle. (YSL 46, 83, JäteL 51, 52, 54, JäteA 22 ) Ympäristönsuojelulain 46 :n mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset toiminnan vaikutusten tarkkailusta. RATKAISUN PERUSTELUT Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän ja pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttö-mahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella sekä kohtuutonta rasitusta naapureille, kun otetaan huomioon laitoksen sijoituspaikka, asetetut lupamääräykset ja hakemuksessa esitetty toiminta. Edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Lupa on voimassa toistaiseksi sen voimaantulopäivästä lukien. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Toiminnan olennainen muuttaminen ennen edellä mainittua määräaikaa edellyttää uuden ympäristöluvan hakemista. Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn 13

14 luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. (YSL 55, 56 ) PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Luvan saaja voi aloittaa toiminnan lupapäätöstä noudattaen mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta. Lisäksi luvan saajan on asetettava Forssan kaupungin ympäristölautakunnalle euron suuruinen vakuus ympäristön ennalleen saattamiseksi tai mahdollisten vahinkojen korvaamiseksi lupapäätöksen kumoamisen tai lupamääräysten muuttamisen varalle. Vakuus tulee asettaa ennen toiminnan aloittamista. (YSL 101 ) Toiminnan aloittamislupa on mahdollista antaa, koska täytäntöönpano ei tee muutoksenhakua hyödyttömäksi. Alueella on ollut hakemuksen mukaista toimintaa jo aiemmin ja siten toiminnan aloittaminen ei muuta aluetta merkittävästi eikä aiheuta uusia riskejä. Toiminnan aloittaminen ei edellytä alueella puuston raivausta, pintamaiden poistamista eikä muita rakentamistoimenpiteitä. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2006) 4, 5, 6, 7, 8, 28, 35, 36, 37, 38, 41, 42, 43, 45, 45a, 46, 52, 53, 54, 55, 56, 62, 75, 76, 81, 83, 90, 96, 97, 101, 103a ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 7 10, 16-19, 23, 30 ja 37 Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 Jätelaki (1072/1003) 4, 6, 9, 12, 15, 19, 51, 52 ja 54 Jäteasetus (1390/1993) 3, 3a, 5, 6, 8, 11, 22 Valtioneuvoston päätös (993/1992) melutason ohjearvoista Ympäristöministeriön asetus yleisimpien jätteiden sekä ongelmajätteiden luettelosta (1129/2001) Valtioneuvoston päätös ilmanlaadun ohjearvoista ja rikkilaskeuman tavoitearvoista (480/1996) Valtioneuvoston päätös ongelmajätteistä annettavista tiedoista sekä ongelmajätteiden pakkaamisesta ja merkitsemisestä (659/1996) Valtioneuvoston asetus kaivannaisjätteistä (379/2008) KÄSITTELYMAKSUT JA NIIDEN MÄÄRÄYTYMINEN Hakijalta peritään ympäristölupapäätöksestä Forssan kaupungille käsittelystä aiheutuvat kulut kaupunginvaltuuston taksapäätöksen (kv , 45) mukaisesti. Taksan 1, 2, 3, maksutaulukko kohta: Malmien tai mineraalien kaivaminen tai maaperän ainesten otto, YSA 7 1 mom. 7 kohta. Tämän lupahakemuksen käsittelymaksu on euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN 14

15 Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdessä Päätös annetaan julkipanon jälkeen. Antopäivä on Päätöksestä tiedotetaan myös Forssan Lehdessä. Päätös Lemminkäinen Infra Oy Jäljennös päätöksestä Hämeen ELY-keskus Forssan kaupunginhallitus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja mielipiteitä. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen antamisesta, sitä päivää lukuun ottamatta. Valitusosoitus on liitteenä. YSL 96 ja 105 Valitusaika päättyy