Turun Kaupunkilähetys ry:n vuosikertomus 2014

Transkriptio

1 Turun Kaupunkilähetys ry:n vuosikertomus 2014

2 Turun Kaupunkilähetys r.y. Vuosikertomus 2014 Turun Kaupunkilähetys ry on Turun vanhin edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistys on perustettu vuonna Vuonna 2014 yhdistyksen toimintaa olivat TUAS-Nuorten tuettu asuminen, ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki toiminta, IKÄTUKI-hanke sekä 60+-ryhmät. Ikääntyneiden hyvinvointi ja huolenpito ovat olleet keskeisessä osassa toimintaa. Palvelutalo Iso-Heikki tarjoaa monipuolista palveluasumista ikäihmisille. TUAS-toiminnassa ja IKÄTUKI-hankkeessa yhdistyksen palkatut työntekijät kouluttavat ja tukevat vapaaehtoisia toimijoita rakentamaan nuorten ja ikääntyneiden tukiverkkoa yhdessä heidän kanssaan. Ammatillisesti ohjattu Senioripysäkki-toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia ja haluavat jakaa ajatuksiaan sekä kokemuksiaan saman sukupolven ihmisten kanssa. Sisällys Toiminnanjohtajan tervehdys 3 Yleistä 4 Yhdistyksen jäsenyys Hallitus Henkilökunta Toimitilat ja kiinteistöt Palvelutalo Iso-Heikki Vapaaehtoiset palvelutalon arjessa Talous TUAS Nuorten tuettu asuminen 6 Senioripysäkki 9 Seniorien keskusteluryhmät 12 IKÄTUKI-hanke 15 Kumppanuus 18 Toimitus: Tiina Piha Taitto: Mainostoimisto Signaali Painotyö: Tuulan Pika-Offset Vapaaehtoistoiminta 18 Yhteistyöstä voimaa. RAY Turun Kaupunkilähetyksen kumppanina 19 Turun Kaupunkilähetys ry Y-tunnus Revontulenkatu 4, Turku p etunimi.sukunimi@tukenasi.fi 2

3 Toiminnanjohtajan terveiset Innostumisen ja onnistumisen tunnetta vuonna 2014 Olet juuri saanut käsiisi vuoden 2014 vuosikertomuksen. Tällä kertaa olemme yhdistäneet vuosikertomuksen ja TUKENASI-lehden. Tavoitteenamme on kertoa edellisen vuoden toiminnastamme sekä antaa puheenvuoro vapaaehtoisille ja tukea saaneille. Minua on toiminnanjohtajana koko viime vuoden ajan puhutellut Turun Kaupunkilähetys ry:n toiminnassa mukana olevien ihmisten innostus ja onnistumiset. Viime vuosina on puhuttu paljon työhyvinvoinnista. Toisaalta yhä enemmän puhutaan innostumisesta ja työn imusta. Koen, että Kaupunkilähetyksen työssä on työn imua. Aloitin työt Turun Kaupunkilähetyksessä vuoden 2013 alussa. Nyt kahden vuoden ajan olen saanut seurata, miten Kaupunkilähetyksen työntekijät, luottamushenkilöt ja vapaaehtoiset työtään tekevät. Alusta asti olen tuntenut valtavaa innostusta ja nähnyt matkan varrella paljon onnistumisen kokemuksia. Olen monesti pohtinut, mistä tämä ilo oikein syntyy, oma työni kun on välillä kovin paperinmakuista. Pohdinnoissani olen tullut siihen tulokseen, että toiminnanjohtajan työssä on upea luontaisetu : kun muut innostuvat ja onnistuvat, niin innostuu ja onnistuu itsekin! Osa ilosta on toki lähtöisin omasta työstä, mutta suurin osa kumpuaa jonkun toisen oivalluksesta ja tekemisestä. Se on ollut minulle tavallaan sellaista ansaitsematonta onnistumisen iloa. Tähän ansaitsemattomaan onnistumisen ja innostumisen tunteeseen liittyy oleellisesti myös minulle usein esitetty kysymys: mitä tarkoittaa se, että Turun Kaupunkilähetys ry:n toiminnan lähtökohtana ovat kristilliset arvot? Meille kristilliset arvot tarkoittavat vankkaa historiaa, johon yhdistyksenä liitymme. Sen työn jatkamista, joka vuonna 1880 Turussa aloitettiin. Tänä päivänä kristillinen arvopohja näkyy ennen kaikkea teoissa. Kristillinen arvopohja voidaan meidän työssämme nähdä tahtona ja haluna tukea apua tarvitsevaa. Mutta tahto ja halu auttaa eivät aina riitä, vaan tarvitaan konkreettisia tekoja. Turun Kaupunkilähetyksessä tukeaan on palkattujen työntekijöiden rinnalla antanut vuonna 2014 lähes sadan sitoutuneen vapaaehtoisen joukko. Olemme usein kuulleet tukea saaneen nuoren tai ikääntyneen sanovan, että vapaaehtoisen antama tuki tuntuu hyvältä, koska tietää, että vapaaehtoistyöntekijän ei ole pakko auttaa, vaan hän haluaa oikeasti auttaa, juuri minua. Turun Kaupunkilähetys ry:ssä näemme, että me ihmiset emme ole joko autettavia tai auttajia. Me olemme ensisijaisesti ihmisiä. Jokaisen ihmisen elämässä tulee vastaan vaikeita asioita, mutta niistä on mahdollisuus selviytyä. Näemme, että toisen ihmisen tuki ja ymmärrys sekä tunne siitä, että minusta välitetään, on sitä arjen kristillisyyttä, johon historiamme nojaa ja jonka pohjalta toimimme. Innostumisen ja onnistumisen kokemuksia myös kuluvalle vuodelle! Katja Suominen 3

4 Yleistä Kulunut vuosi oli Turun Kaupunkilähetys ry:n 134. toimintavuosi. Olemme Turun vanhin, edelleen toiminnassa oleva sosiaalialan järjestö. Yhdistyksen perustehtävä: Turun Kaupunkilähetys ry tekee etsivää, kohtaavaa ja läsnä olevaa työtä tukea tarvitsevien ihmisten ja heidän läheistensä parissa. Tätä työtä tekevät oma henkilökunta ja koulutetut vapaaehtoiset. Lisäksi yhdistys kehittää ja toteuttaa uusia tukitoiminnan menetelmiä vuorovaikutuksessa alan eri toimijoiden kanssa. Kaiken toiminnan lähtökohtana on yhdistyksen kristillinen arvopohja. Toiminnan visio: Olemme luotettava ja joustavasti reagoiva, hyvinvointiyhteiskuntaa rakentava, kristilliseltä arvopohjalta toimiva sosiaalialan järjestö. Tuotamme laajalti toimintaalamme asiantuntijapalveluja. Vuoden 2014 aikana yhdistyksen toimintaa rahoittivat Raha-automaattiyhdistys, Turun kaupunki, Betania-säätiö ja Tunkelon säätiö. Uuden rahankeräyksen avulla kehitetään yhdistyksen nuoriin ja ikääntyneisiin kohdistuvaa työtä. Yhdistyksen jäsenyys Yhdistyksen jäsenistö on sitoutunutta. Suurin osa jäsenistöstä on ainaisjäseniä. Kokonaisjäsenmäärä vuoden 2014 lopussa oli 79 jäsentä, joista 44 ainaisjäseniä. Turun Kaupunkilähetys ry:n jäsenet tukevat ja kehittävät yhdistyksen tekemää työtä. Eri-ikäisiä ja eri elämänvaiheissa olevaa jäsenistöä toivotaan edelleen lisää. Yhdistyksen kevät- ja syyskokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Hallitus Vuoden 2014 hallituksen puheenjohtajana toimi ylilääkäri Maaria Seppälä. Hallituksen muina jäseninä toimivat: toimitusjohtaja Juhani Elo, talousneuvos Aapo Kaisti, toimitusjohtaja Kari Kouki, sosiaalineuvos Leena Kulju (vpj), sairaalapastori Eija Mäkinen, sosiaalityöntekijä Soile Ojanperä, asiakkuusjohtaja Kristiina Peltomäki, kirkkoherra Katri Rinne, varatuomari Pekka Soini, diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Hallituksen kokousten sihteerinä ja esittelijänä toimii toiminnanjohtaja Katja Suominen. Turun Kaupunkilähetys ry:n sääntömääräinen syyskokous valitsi hallituksen puheenjohtajan ja jäsenet vuodelle Yhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa ylilääkäri Maaria Seppälä. Hallituksen muina jäseninä toimivat: toimitusjohtaja Juhani Elo, talousneuvos Aapo Kaisti, toimitusjohtaja Kari Kouki, sosiaalineuvos Leena Kulju (vpj), sairaalapastori Eija Mäkinen, sosiaalityöntekijä Soile Ojanperä, asiakkuusjohtaja Kristiina Peltomäki, kirkkoherra Katri Rinne, diakoniatyöntekijä Nina Tulonen. Hallituksen kokousten sihteerinä ja esittelijänä toimii toiminnanjohtaja Katja Suominen. Kirjanpidosta on huolehtinut Tilitoimisto Turun Tilikeskus Oy ja tilintarkastuksen on hoitanut PWC PricewaterhouseCoopers Oy. Hallitus kokoontui vuoden 2014 aikana 7 kertaa ja pöytäkirjoihin merkittiin yhteensä 101 pykälää. Henkilökunta Turun Kaupunkilähetys ry:ssä oli vuonna 2014 seitsemän toimihenkilötehtävää. Toiminnanjohtaja: Katja Suominen (sosionomi (YAMK), diakoni) TUAS- Nuorten tuettu asuminen: Päivi Rouvali (sosionomi AMK) ja Liisa Love (sosionomi AMK) Senioripysäkki: Terttu Vieri (Msh, Senioripysäkki ohjaaja) ja Marika Siika (sosiaaliohjaaja, Senioripysäkki -ohjaaja) IKÄTUKI-hanke: Katja Briny (sosiaaliohjaaja), Minna Pelkonen (sosionomi AMK) 4

5 Toimitilat ja kiinteistöt TUAS- Nuorten tuettu asuminen sekä Senioripysäkki toimivat keskustan tuntumassa, osoitteessa Puistokatu 1. Toiminnanjohtajan työtilat ovat Pikku - Heikin kiinteistössä, missä sijaitsee lisäksi kokous- ym. tiloja sekä monitoimitila, jossa järjestettiin mm. ryhmätoimintaa. RAY-rahoitteinen IKÄTUKI-hanke ( ) toimii osoitteessa Yliopistonkatu 36. Yhdistyksen toimintaa järjestettiin lisäksi Iso-Heikin palvelutalossa, Yrjänän seurakuntakodilla, Auralan kansalaisopistolla ja Puistokadun toimitiloissa. Turun Kaupunkilähetys ry omistaa Palvelutalo Iso- Heikin kiinteistön, KOY Turun Iso-Heikin koko osakekannan. Palvelutalo Iso-Heikin hoito- ja hoivapalveluja tuottaa Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy. Palvelutalo Iso-Heikki Palvelutalo Iso-Heikin kautta yhdistys pyrkii tarjoamaan ikäihmisille mahdollisuuden yksilölliseen ja virikkeelliseen hoitoon ja huolenpitoon. Palvelutalo Iso- Heikin hoito- ja huolenpitopalveluista vastaa Betania Säätiön perustama Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy. Turun Kaupunkilähetys ry:n ja Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy:n toimintaa ohjaavat yhteiset arvot. Iso-Heikissä on 105 asuntoa. Talo tarjoaa asukkailleen samanaikaisesti puitteet turvalliselle ja viihtyisälle kodille, mahdollisuuden saada tarvitsemiaan palveluja sekä osallistua yhteisölliseen toimintaan. Talon käyttöaste oli vuonna 2014 hieman yli 98 % (Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy:n toimintakertomus 2014). Hoitotyötä Iso-Heikissä tehdään kuntouttavalla työotteella ja käytössä on omahoitajajärjestelmä. Asukkaiden toimintakyvyn edistämiseen kiinnitetään erityistä huomioita (Turun Kaupunkilähetys Palvelut Oy:n toimintakertomus 2014). Vapaaehtoiset palvelutalon arjessa Turun Kaupunkilähetys ry:n toimintaan kuuluvat oleellisena osana vapaaehtoistyöntekijät, jotka omalla panoksellaan tukevat Palvelutalo Iso-Heikin asukkaita. Vapaaehtoisten panos asukkaiden hyväksi on tärkeä ja oleellinen. Vapaaehtoiset tuovat Iso-Heikin työhön mittaamattoman arvokkaan lisän ja luovat omalla panoksellaan yhteisöllisyyttä osallistujien kesken. Tämä tapahtuu yhteistyössä Iso-Heikin viriketoiminnan kanssa. Talous Toiminnan pääasiallinen rahoittaja on ollut Raha-Automaattiyhdistys ( ). Lisäksi Turun kaupunki on tukenut sekä TUAS-toimintaa ( ) että alueellista Seniorisalonkitoimintaa (9 500 ). Betania Säätiö on tukenut yhdistyksen ikääntyneisiin kohdistuvaa toimintaa ( ). Tämän lisäksi TUAS- Nuorten tuettu asuminen on saanut taloudellista tukea Tunkelon säätiöltä (3 000 ). Turun Kaupunkilähetys ry:n varsinaisen toiminnan tuotot vuonna 2014 olivat yhteensä ,50 ja sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuotot olivat ,42 euroa. Henkilöstökulut ,98. Yhdistyksen omaksi pääomaksi kirjattiin ,02. Taseen loppusummaksi jäi ,02. 5

6 TUAS - Nuorten tuettu asuminen Nuorten asumisen tuelle ennakoitua enemmän tarvetta Nuorten itsenäistymisessä, yksin asumisen opettelussa ja arkielämän haasteista selviytymisessä tukevan asumisen (TUAS) piirissä ylitettiin viime vuonna tuettavien määrälle asetetut tavoitteet noin viidenneksellä. Tavoitteena oli tukea nuoren asumista, mutta tuettavia kertyi vuoden aikana peräti 49. Heistä 28 oli uusia. Vastaava TUAS-koordinaattori Päivi Rouvali arvioi, että ennakoitua suurempi tuettavien määrä on seurausta toiminnan saamasta hyvästä näkyvyydestä sekä panostuksista tukihenkilöiden rekrytointiin. Näiden asioiden avulla tukihenkilöiden määrää on saatu vähitellen lisättyä, joten heitä on riittänyt nyt aiempaa useammalle nuorelle. Tukihenkilöiden sekä tuettavien nuorten määrän kasvu on edellyttänyt myös töiden tarkkaa aikataulutusta ja priorisointia sekä osittain uudenlaista työnjakoa yhdistyksen vapaaehtoistyötä organisoivien työntekijöiden kesken, Päivi Rouvali kertoo. Kehityksen suuntaan on hänen mukaansa vaikuttanut todennäköisesti myös vuonna 2013 voimaan astunut nuorisotakuu vilkastuttaen nuorten palveluista vastaavien viranomaisten ja järjestöjen välistä yhteistyötä. Käytännössä TUASin yhteistyökumppanit ovat entistä ahkerammin ohjanneet nuoria palvelun piiriin. Tuen pariin nuoria ohjasivat muun muassa Turun ammatti-instituutti, sosiaalitoimisto, nuorten työllistymispalveluyksikkö KOHO ja nuorten psykiatrinen poliklinikka. Nuoret hyötyvät tuesta Myös TUAS-toiminnan laadulliset tulokset olivat hyviä, sillä tuen piirissä olevat nuoret ovat kyenneet asumaan itsenäisesti eikä ylitsepääsemättömiä asumiseen liittyviä ongelmia ole syntynyt. Tukisuhteen päättäneet nuoret ovat palautteissaan kertoneet hyötyneensä tukihenkilön tuesta. Tuettavilla nuorilla suurimmat syyt tuen tarpeeseen olivat sosiaalisen tuen tai arjenhallinnan taitojen puute. Osalla nuorista oli neurologisia erityisvaikeuksia, vaikea kotitilanne tai mielialaongelmia. Suurin osa tuetuista oli opiskelijoita tai työttömiä. Muut osallistuivat kuntouttavaan työtoimintaan tai työpajatoimintaan, olivat sairauslomalla tai suorittivat asepalvelusta. Tuettavat nuoret ovat iältään vuotiaita. Kaiken kaikkiaan TUAS sai vuoden aikana yhteydenottoja lähes 80 nuoresta. Osa heistä ei kuulunut kohderyhmään tai tarvitsi muunlaista tukea, ja osan kanssa tukisuhde ei edennyt alustavaa kartoitusta pidemmälle. 11 uutta vapaaehtoista Vuoden aikana rekrytoitiin ja koulutettiin 11 uutta vapaaehtoista nuorten tueksi. Toimintaan osallistui aktiivisesti kaikkiaan 42 vapaaehtoista. Tukihenkilöiden jaksamista tuettiin ammatillisella yksilöohjauksella sekä ryhmätoiminnanohjausten avulla ja heille järjestettiin säännöllisesti täydennyskoulutusta sekä virkistystä. Lisäksi kokeiltiin yhdelle koulutusryhmälle järjestettyä nettipohjaista ohjausta. TUAS-toimintaa on kehitetty vuoden varrella ohjelmatyyppiseen suuntaan. Kaikki ensimmäistä kertaa yksin asumaan muuttavat nuoret osallistuvat kerran yksilölliseen asumisvalmennuskeskusteluun, jonka todettiin toimivan ryhmämuotoista keskuste- 6

7 lua paremmin. Käyttöön otettiin Tukiparien työkirja, jonka avulla nuoret pystyvät suunnitelmallisemmin hoitamaan asumiseensa liittyviä asioita. Yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja selkeyttäminen nykyisten yhteistyökumppanien kanssa oli yksi vuoden tavoitteista ja siinä onnistuttiin hyvin. Yhteistyön kehittämispalavereita järjestettiin KO- HOn, etsivän nuorisotyön ja TVT Asunnot Oy:n kanssa. Lisäksi etsivän nuorisotyön, Ohjaamon ja Monipalvelukeskus Tsempin rekry-toiminnan kanssa suunniteltiin uusia kumppanuusmalleja. Tavoitteena olleet kumppanuudet muun muassa YTHS:n ja lukioiden oppilashuollon kanssa siirtyivät seuraavalle vuodelle. Toimivat verkostot Toiminnasta tiedottamista lisättiin tavoitteen mukaisesti lehtihaastatteluin, kotisivupäivityksin, sosiaalista mediaa hyödyntämällä ja jakamalla esitteitä yhteistyökumppaneille. Toimintaa esiteltiin muun muassa Perhetalo Heidekenin järjestömessuilla sekä TE-toimiston työntekijöille. Työntekijät osallistuivat lisäksi nuorten palveluiden kehittämiseen ASTU-työryhmässä ja Nuoret-verkos- TUAS yritysvastuuhankkeen kohteena Turussa KiiltoClean neuvoi nuoria kodinsiivouksessa Päätä palkinto etukäteen ja siivoa erissä. Jos et muuta viitsi, laita ainakin matot tuulettumaan. Laita siivousmusiikki soimaan ja siivoa vaikka ystävän kanssa. Kutsu vieraita, jos se innostaa siivoamaan, motivoi KiiltoCleanin tuoteasiantuntija Päivi-Leena Salviander yleisöään TUAS-nuorille ja heidän tukihenkilöilleen järjestetyssä kodinsiivouskoulutuksessa. Yhden illan koulutuksessa annettiin nuorille opastusta kodinsiivoukseen sekä neuvoja erilaisten välineiden ja puhdistusaineiden käyttöön. Puhtaassa kodissa viihtyy paremmin, kiteytti Päivi-Leena Salviander tärkeimmän syyn siivoamiseen. Oppeja elävöitettiin käytännön esimerkein wc-tilojen ja keittiön siivouksesta. Lisäksi jokaiselle nuorelle jaettiin siivoustarvikepaketti, jolla ensimmäisen oman kodin siivouksessa pääsee hyvin alkuun. KiiltoClean lahjoitti TUASille niin paljon paketteja, että uusillekin toimintamme kautta tukea saaville nuorille on jatkossa mahdollisuus sellainen lahjoittaa. Tuki on nuoren näkökulmasta taloudellisestikin merkittävä ja arvostamme sitä kovasti, sanoo Turun Kaupunkilähetyksen toiminnanjohtaja Katja Suominen. Koulutukseen osallistunut Joni Raunio piti opastusta tarpeellisena ja sanoi starttipaketin tulevan käyttöön. Eniten hyötyä itselleni on siitä tiedosta, että vessaa pestessä kannattaa käyttää hapanta pesuainetta, Joni totesi. KiiltoCleanin ryhmänvetäjä Terhi Alpin mukaan Turun Kaupunkilähetyksen TUAS-toiminta valittiin vastuullisuushankkeen tämän vuoden kohteeksi Turussa erityisesti siksi, että vuonna 2014 oli päätetty tukea nuoria ja lisäksi yritys saattoi hyödyntää siinä omaa asiantuntemustaan. KiiltoCleanin siivouskoulutus järjestettiin viime marraskuussa yrityksen Turun tehtaan tiloissa. Siivouskoulutukseen oli ilmoittautunut noin 25 nuorta sekä nuoren tukihenkilöä. Koulutus oli osa KiiltoCleanin yritysvastuutoimintaa ja sen toteutti yrityksen työntekijöistä koostunut vapaaehtoisten joukko. WC puhtaaksi. KiiltoCleanin tuoteasiantuntija Päivi-Leena Salviander opasti nuoria siivouksessa käytännön esimerkein. Kuva: Tiina Piha 7

8 tossa. Yhteistyötä mm. vapaaehtoisten täydennyskoulutusten järjestämisessä sekä uusien vapaaehtoisten rekrytoinnissa tehtiin VAPA-työryhmässä, Valikkoryhmässä ja Ilo auttaa -verkostossa. Tukihenkilötoiminnan kehittämistä ja yhtenäistämistä IKÄTUKIhankkeen kanssa jatkettiin edelleen. Yhteistyö verkostoissa olevien muiden vapaaehtoistyötä organisoivien tahojen kanssa on hyvin tärkeää sekä toiminnallisesti että taloudellisesti. Yksittäisellä toimijalla ei olisi mahdollisuutta muuten järjestää säännöllisesti esimerkiksi laadukkaita täydennyskoulutustilaisuuksia. Lisäksi yhteistyöverkostojen järjestämien messujen ja tapahtumien avulla on voitu saada paljon näkyvyyttä yhdistykselle, mikä on helpottanut uusien vapaaehtoisten rekrytointia, sanoo Päivi Rouvali. Nuorten tukitoimintaa on vuosina tarkoitus kehittää yhteistyössä Turun Kaupunkilähetyksen Oma Koutsi -hankkeen kanssa. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa vuotiaiden nuorten työelämävalmiuksia ja ehkäistä nuorten työttömyyttä ja syrjäytymistä vapaaehtoistoiminnan avulla. Rahaautomaattiyhdistyksen rahoittaman hankkeen yhteistyökumppaneita ovat Varsinais-Suomen TE- toimiston nuortenpalvelut, Turun kaupungin nuorisopalvelut, Turun ammatti-instituutti ja Varsinais-Suomen Sininauha ry. Vuoden 2014 TUAS-toiminta numeroina Tuen piirissä oli 49 nuorta ja uusia tukisuhteita aloitettiin 28. Vuoden aikana tavattiin 39 uutta nuorta ja heidän tilannettaan ja motivaatiotaan tuen vastaanottamiseen selviteltiin yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteydenottoja tuli kaikkiaan 78 nuoren tuen tarpeesta. Tuettavat olivat iältään vuotiaita. Vuoden aikana toiminnassa oli aktiivisesti mukana 42 vapaaehtoista tukihenkilöä. Uusia vapaaehtoisia haastateltiin 14. Tukihenkilöiden peruskoulutus järjestettiin kaksi kertaa vuoden aikana ja uusia tukihenkilöitä koulutettiin 11. Tukihenkilöt käyttivät aikaa nuorten tapaamisiin yhteensä 962 tuntia. Puheluita ja tekstiviestejä tukihenkilön ja tuettavien nuorten välillä oli yhteensä Toiminnan työntekijöiden yksilötapaamisia nuorten kanssa oli 10. Puheluja/sähköposteja nuorten kanssa oli 597 ja asiakkaan verkoston kanssa 540. Työntekijöillä oli tukisuhteisiin liittyviä tapaamisia nuorten, tukihenkilöiden ja nuorten parissa toimivien työntekijöiden kanssa 80. Puheluja/sähköposteja vapaaehtoisten tukihenkilöiden kanssa työntekijöillä oli 994. Yksilötapaamisia tukihenkilöiden kanssa oli 24. Turun Nuorisoasema (2) Nuorten psykiatrinen poliklinikka (4) Ammattiopisto Bovallius (1) Turun etsivä nuorisotyö (1) Nuori itse (5) Nuoren läheinen (1) SPR:n Nuorten turvatalo (2) Nuorten Ystävät ry (1) Turun NMKY:n Kohtaamispaikka Toivo (1) Tampereen Setlementti Naapurin TUAStoiminta (1) Turun yhdyskuntaseuraamustoimisto (1) Tuettavien nuorten ensisijainen syy tuen tarpeeseen oli: Sosiaalisen tuen puute (17) Arjenhallinnan taitojen puute (13) Neurologiset erityisvaikeudet (4) Vaikea kotitilanne (7) Mielialaongelmat (8) Nuorten työ-/opiskelutilanne tukijakson aikana oli Opiskelu (26) Työtön (13) Kuntouttava työtoiminta (4) Työpaja (2) Sairausloma (2) Asepalvelus (2) Toiminnassa mukana olleet nuoret ohjautuivat seuraavilta tahoilta: Turun ammatti-instituutti (11) Sosiaalitoimistot (12) Nuorten työllistymispalveluyksikkö KOHO (6) 8

9 Senioripysäkki Senioripysäkkikeskusteluryhmästä iloa, toivoa ja uusia ystäviä Turun Kaupunkilähetys ry:n eläkeikäisille suunnattuun Senioripysäkkikeskusteluryhmään viime vuonna osallistuneiden palautteet kertovat, että toiminta on tavoitteiden mukaisesti koettu hyödylliseksi ja merkitykselliseksi. Senioripysäkki -keskusteluryhmän tarkoituksena on ehkäistä yksinäisyydestä ja elämänmuutostilanteista johtuvaa kärsimystä ja ongelmia, vähentää sosiaalista syrjäytymistä ja edistää toimintakykyä ja hyvinvointia. Keskusteluryhmätoiminta mahdollistaa uusien ihmissuhteiden luomisen ja parantaa elämänlaatua. Ryhmään viime vuonna osallistuneet kertovat saaneensa toiminnasta vertaistuen lisäksi ainakin uusia ihmissuhteita ja ystäviä, tulevaisuudentoivoa, iloa ja lohtua ja uusia näkökulmia. Ryhmät kootaan ajatuksella 60 vuotta täyttäneille Turussa tai Turun seudulla asuville tarkoitetut ryhmät ovat suljettuja ja niihin otetaan kerrallaan viidestä kahdeksaan osanottajaa. Puolitoista tuntia kerrallaan kestävissä tapaamisissa keskustellaan teemoista, jotka koskettelevat eri elämänalueita lapsuudesta kuolemaan. Keskuste- lua ohjaa menetelmään koulutettu Senioripysäkki ryhmäohjaaja. Ryhmä kokoontuu kaikkiaan 15 kertaa. Kyseessä on alunperin HelsinkiMission kehittämä, rekisteröity toimintamalli. Ryhmään valinta tapahtuu ensihaastattelun kautta. Tärkeä edellytys on halu ja kyky pysähtyä oman elämän ääreen, jakaa omatahtisesti ajatuksiaan ja kokemuksiaan sekä kuunnella muita. Vakava sairaus voi estää osallistumisen. Ryhmät kootaan niin, että niiden jäsenet eivät tunne toisiaan etukäteen, jotta ilmapiiri voi olla mahdollisimman vapaa ja luottamuksellinen. >>> jatkuu sivulle 11 Huomiota asiakaspolkujen vakiinnuttamiseen Senioripysäkki-toimintaa on aikomus lyhyellä aikavälillä kehittää niin, että asiakaspoluista tulee mahdollisimman luontevia ja vakiintuneita. Lisäksi työssäkäyville ja keikkatyötä tekeville yli 60-vuotiaille räätälöidään oma alkuiltaan ajoittuva ryhmä. Ryhmien aloitusajankohtia hiotaan mahdollisimman asiakaslähtöisiksi ja koko vuoden kattaviksi. Myös jälleentapaamistoimintaa aiotaan edelleen kehittää. Pidemmällä aikavälillä toimintaa on tarkoitus kehittää asiakkaiden tarpeita myötäillen. Tiedottamista ja markkinointia aiotaan ajan myötä tehdä entistä suunnitelmallisemmin. Huomion kohteena ovat erityisesti 60+ -tukitoimintojen yhteistiedotus sekä menetelmät ja tavat, joilla markkinoimme toimintaamme, sanoo Terttu Vieri. 9

10 Senioripysäkki -keskusteluryhmässä ei tarvitse kierrellä eikä varoa sanojaan. Paineiden purkaminen turvallisessa ympäristössä antaa voimaa arkeen, sanovat ryhmän jäsenet. Kuva: Tiina Piha Ryhmä kiskaisi tulpan suusta Yksinäisyyden tunne ja tarve avautua ja jakaa elämänkokemuksia oman ikäisten, tasavahvojen juttukumppanien kanssa antoivat syyn hakeutua Senioripysäkki-keskusteluryhmään, kertovat viime syksyn aikana kokoontuneen ryhmän jäsenet. Sinänsä odotettu eläkkeelle jääminenkin voi laukaista kriisin, josta on vaikea päästä yli yksin. Vaikka olin mielestäni hyvin valmistautunut eläkkeelle jäämiseen, omat asiat elämän varrelta alkoivat tunkea mieleen niin voimakkaasti, että tunsin olevani kuin tukossa oleva viemäri. Oli pakko päästä purkamaan niitä, eräs jäsenistä kertoo. Työkaverit olivat aikaisemmin edes jonkinlainen purkautumiskanava, mutta eläkkeelle jäämisen jälkeen kaikki paikat alkoivat sulkeutua. Mietin, että mitäs nyt jäänkö ainoan ystäväni, kaukosäätimen kanssa sohvalle. Kaipasin porukkaa, jossa voi avata suunsa, toinen jatkaa. Muutamia mietitytti etukäteen, uskaltaisiko ryhmässä kuitenkaan oikeasti avautua. Joillakin oli huonoja kokemuksia vertaisryhmästä. Kaikki kuitenkin kokivat ryhmän ilmapiirin niin vapauttavaksi ja luottamukselliseksi, että padot avautuivat kuin itsestään. Vaikka olen erakkoluonne, ryhmä kiskaisi tulpan suusta jo toisella kerralla, eräs jäsenistä kertoo. Eräs toinen kertoo olleensa ryhmän aloittaessa niin ahdistunut, että hän oli vakaasti päättänyt vaieta omista asioistaan. Mutta huomasinkin puhuvani jopa asioista, joita en ollut koskaan ennen sanonut kenellekään. Se on muuttanut minua, olen nyt toisenlainen ihminen kuin syksyllä, hän sanoo. Lapsuuden kodissamme ei koskaan puhuttu mistään, ei edes sairauksista. Täällä huomasin pikkuhiljaa, että voin ja uskallan sanoa, koska ympärillä on ymmärtäväisiä ihmisiä, yksi ryhmäläisistä kertoo. Puhtaalta pöydältä Koko ryhmän mukaan on ollut tärkeää, ettei kukaan sen jäsenistä tuntenut toisia etukäteen. Meillä on ollut puhdas pöytä. Ei ole tarvinnut kierrellä eikä varoa sanojaan, oli helpompi päästä alkuun, he sanovat. Ryhmän kokoonpanoa he pitävät muutenkin onnistuneena. Keskustelu on ollut tasavertaista ja yhteinen aaltopituus on löytynyt ponnisteluitta. Kemia löytyi nopeasti. Olemme kaikki omalla tavallamme hyvin itsenäisiä, voimakkaita oman tiemme kulkijoita. Tässä ryhmässä olemme saaneet säilyttää omat reviirimme ja samalla kokea olevamme osa ryhmää, he kuvailevat. Kokoontumisten aikana käsitellyt viisitoista teemaa lapsuuden ja kuoleman väliltä olivat ryhmän mukaan rankkojakin ja niistä puhuminen vaati jokaiselta itsensä laittamista peliin. Aihelista on kuitenkin aika nerokkaasti tehty. Vaikeimpien asioiden käsittely heti alkupäässä vapauttaa ja muutaman kerran jälkeen naurukin alkoi tulla mukaan, he kommentoivat. Helpottava kokemus Ryhmän yhteisestä matkasta päällimmäiseksi on jäänyt helpottava kokemus siitä, ettei ole yksin eikä muita kummallisempi. Siinä huomasi, että meitä on monta muutakin kummallista, he vitsailevat. On ollut hienoa, kun on ollut näin monta peiliä, joista peilata omaa elämää. Ryhmä on antanut voimaa, joka kantaa omassa arjessa. Siellä yksin ollessa muistaa toisten sanoja ja hymyjä. Ryhmään on ollut yksinkertaisesti kiva tulla. Sitä odotti etukäteen ja jälkeenpäin mieli oli pirteä. 10

11 >>> jatkuu sivulta 9 Palautteiden mukaan ryhmiin osallistuneille on tärkeää, että ryhmissä on toisaalta riittävän samankaltaisia, mutta sopivasti erilaisia keskustelijoita. Harkitsemmekin aina tarkkaan ryhmien kokonpanoa, sanoo Senioripysäkki -ryhmäohjaaja Terttu Vieri. Rekisteröidyn keskusteluryhmän lisäksi Senioripysäkki järjestää ikääntyneille Tahdolla ja Taidolla -parisuhdekursseja. Jälleentapaamistoiminta vilkastui Edellisvuosien palautteen perusteella ryhmien jälleentapaamistoimintaa kehitettiin vuoden 2014 aikana entistä asiakaslähtöisemmäksi. Keskusteluryhmän päättäneet jatkoivat kokoontumisia kevään 2014 aikana oli Perjantain Avoimet ovet -toiminnan puitteissa. Syksyn 2014 aikana Turun Kaupunkilähetys ry:n yhdessä 60+ -ryhmässä pilotoitiin Turun ammattikorkeakoulun kehittämää HASIC-vertaistoimintamallia (Healthy Ageing Supported by Internet and Community). HASIC-mallissa edistetään yli 65-vuotiaiden hyvinvointia ja osallisuutta kiinnittämällä huomiota ikäihmisten terveelliseen ruokavalioon, riittävään fyysiseen aktiivisuuteen, kohtuulliseen alkoholin käyttöön sekä sosiaaliseen vuorovaikutukseen. Toiminnan ydin ovat vertaisryhmät. Niitä tuetaan muun muassa verkkosovelluksen avulla, lisäksi kehitetään paikallisia palveluita. Malli antaa uusia näkökulmia ja tilaisuuden vaihtaa kokemuksia terveellisiin elämäntapoihin ja hyvinvointiin liittyvistä asioista. Se myös madaltaa kynnystä jatkaa tapaamisia toisten kanssa, tai sieltä saattaa löytyä ihmisiä, joiden kanssa liikkeelle lähtö vaikkapa kulttuuritapahtumiin on helpompaa, Terttu Vieri kertoo. Myös täysin oma-aloitteista jälleentapaamistoimintaa on virinnyt. Kokemusta on siitäkin, että Senioripysäkin keskusteluryhmä on varsinaisten tapaamisten jatkanut kokoontumista vuosien ajan. Uusia kumppaneita Alkavista Senioripysäkki-ryhmistä ilmoitetaan alueen lehdissä, ja myös osa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista osaa ohjata eläkeikäisiä asiakkaitaan niihin. Koko kohderyhmän tavoittaminen on kuitenkin edelleen haaste ja näkyvyyden ja tunnettuuden lisääminen ja uusien yhteistyökumppaneiden hankinta olivatkin vuoden 2014 tärkeimpien tavoitteiden joukossa. Seudullinen yhteistyö eteni vuoden aikana merkittävästi, sillä keskusteluryhmätoiminnasta tehtiin yhteistyösopimukset Turun ja Naantalin kaupunkien kanssa. Uusiksi ohjauskumppaneiksi ryhtyivät muun muassa TE-keskus, kaupungin psykiatrinen erikoissairaanhoito, Perheasiain neuvottelukeskus sekä Turun kaupunginkirjasto. Toiminnasta julkaistiin lisäksi lehtiartikkelit Turun Sanomissa ja Vakka- Suomen sanomissa. Uusien kumppaneiden kautta tavoitamme uusia ihmisiä. Näin mahdollisimman moni 60 vuotta täyttänyt saa tietoa toiminnastamme. Ja kun ryhmiin on enemmän hakijoita, ne voidaan koota niin, että ryhmissä on toisaalta riittävän samankaltaisia, toisaalta sopivasti erilaisia keskustelijoita, Terttu Vieri toteaa. Senioripysäkki-toiminta vuonna 2014 Keskusteluryhmätoimintaa: Senioripysäkki -ryhmät, Tahdolla ja Taidolla -parisuhdekurssit, Uutena asukkaana palvelutalossa, kevätkaudella Perjantain avoimet ovet Senioripysäkki-keskusteluryhmän päättäneille ja syyskaudella HA- SIC-ryhmä. Vaikeissa elämäntilanteissa oleville ja ryhmää odottaville keskustelumahdollisuus yksilökeskusteluin pääsääntöisesti enintään viisi kertaa. Senioripysäkin työntekijä tavattavissa kuusi kertaa vuoden aikana. SP-ryhmänohjaajien työnohjaukselliset koulutuspäivät Senioripysäkin tiloissa. Yhteistyöverkostoissa toimiminen: työryhmät kokoontuivat säännöllisesti kautta vuoden esim. Laaja-alainen ja hyväksi havaittu verkostoyhteistyö muiden 3. sektorin yhdistysten, julkisen sektorin, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän ja Turun AMK:n kanssa. 11

12 Seniorien keskusteluryhmät Vertaistukea vapaaehtoisten ohjaamana Seniorien keskusteluryhmissä HYVÄÄ YHDESSÄOLOA ja MUKAVIA KOHTAAMISIA Meillä Seniorisalongissa vapaamuotoisuus tärkeää. Ihmiset haluavat keskustella asioista aivan laidasta laitaan ja kaikesta saa puhua. Toisaalta kenenkään ei tarvitse puhua, jos ei halua, kertovat Seniorisalonki-keskusteluryhmää jo lähes kymmenen vuotta yhdessä vetäneet Seija Saari ja Soile Ojanperä. Seniorisalonki on yli 60-vuotiaille tarkoitettu vapaamuotoinen keskustelu- ja vertaistukiryhmä, jota vetävät Soilen ja Seijan tapaan vapaaehtoiset ohjaajaparit. Mukavia yhdessäolohetkiä ja kohtaamisia mahdollistava ryhmä kokoontuu kerran viikossa kahden tunnin ajan. Kiireettömän rupattelun lisäksi kuuluu luonnollisesti kahvittelu. Seniorisalonki-ryhmät kokoontuvat tällä hetkellä keskustan Senioripysäkin, Iso-Heikin palvelutalon, Ruusukorttelin, Auralan sekä Yrjänän seurakuntatalon tiloissa. Viikon valopilkku Soilen ja Seijan mukaan toiminnalle on aivan ilmeinen tarve. Se, minkä tilastot ja uutiset kertovat, saa Seniorisalongissa kasvot. Keskusteluissa kuulee, että yhä useammat potevat yksinäisyyttä, he toteavat. Moni sanoo, että ryhmä on viikon valopilkku Yksinäisyyden syyt ovat moninaiset, kuten muutto uudelle paikkakunnalle sekä monet muut elämänmuutokset. Yksinäisyys on selkeästi kummankin sukupuolen ongelma, mutta Seniorisalongin tapaisiin vertaistukiryhmiin hakeutuvat helpommin naiset kuin miehet. Seijan ja Soilen ryhmässäkin vain yksi osanottajista on mies. Monelle yksinäiselle miehelle tällainen toiminta olisi tarpeellista ja toisi vaihtelua elämään. On surullista, että tieto ei tavoita heitä tai lähteminen kotoa on vaikeaa. Naiset olettavat, ettei tieto toiminnasta kaikista ponnistuksista huolimatta vieläkään saavuta kohderyhmään kuuluvia. Ihmisiä on vaikea saada lähtemään kotoaan eikä monikaan halua lähteä yksin, varsinkaan miehet, he pohtivat. Leveällä ikähaitarilla Ryhmät ovat aina olleet hyviä, mutta eri tavoilla. Nytkin meillä on aivan mahtava ryhmä. Voimme käydä tasokasta keskustelua mistä tahansa., Seija ja Soile innostuvat kehumaan joukkoaan. Tällä hetkellä ryhmän ikähaarukka on leveä, noin 65:sta 85 vuoteen. Jonkin verran keskustelua on käyty siitä, pitäisikö ryhmät kohdistaa selkeämmin eri ikäryhmille, mutta Seija ja Soile pitävät pelkästään hyvänä asiana sitä, että ryhmässä kohtaavat monenikäiset. Ikäkausittain karsinoiminen asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan. Hyvin iäkäskin voi olla terävä ja turhautuisi ikäistensä joukossa. On parempi, että ihmiset itse valitsevat, mihin ryhmään osallistuvat tai jättävät osallistumatta, he sanovat. Keskusteluryhmien kohdentaminen nykyistä tarkemmin iän mukaan voisi heidän mielestään olla perusteltua lähinnä silloin, kun tarkoituksena on keskustella nimenomaan tiettyyn ikävaiheeseen liittyvistä teemoista. Jatkoa Senioripysäkeille Useimmat Seijan ja Soilen ryhmän jäsenistä ovat tulleet mukaan osallistuttuaan ensin määräaikaiseen Senioripysäkki-keskusteluryhmään. Seniorisalongit ovatkin syntyneet vuonna 2003 käynnistettyjen Senioripysäkki-ryhmien jatkeeksi, kun toiminnan myötä nousi esiin tarve jatkaa kokoontumista avoimissa ja vapaamuotoisissa ryhmissä. Toiminta tähtää kotonaan tai palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvoinnin edistämiseen vapaaehtoistoiminnan ja vertaistuen avulla. Seniorisalonki-toiminnan malli haettiin Helsinki Missiolta ja sen käynnistämiseen saatiin RAY:ltä hankerahoitus vuosille Hankekauden päätyttyä vuonna 2010 keskusteluryhmät jäivät elämään. Matkan varrella ne ovat hieman muuttaneet muotoaan. Alussa niissä saattoi olla jopa kaksikymmentä ihmistä. Soilen ja Seijan tämänhetkisessä ryhmässä on seitsemän henkeä. Nyt ryhmän koko on sopiva, jotta jokainen saa puheenvuoron. Parikymmentä henkeä on aivan liikaa, 12

13 Soile Ojanperä (vas.) ja Seija Saari ovat seniorien vapaamuotoisten keskusteluryhmien pitkäaikaisia vetäjiä. Vapaaehtoistyö antaa sekä tekemistä että hyvän mielen, he sanovat. Kuva: Tiina Piha 13

14 Seija toteaa. Ensimmäisessä Seniorisalongissa kokoontuneesta joukosta ei mukana ole enää ketään. Osa on jäänyt joukosta luonnollisesti pois kuoleman, osa sairauden takia, Soile ja Seija muistelevat. Myös kokoontumispaikan vaihto vanhoista Itäisen Pitkänkadun tiloista Iso- Heikin palvelutaloon ja sieltä keskustaan verotti väkeä jonkin verran. Onnistunut toimintamalli Seija ja Soile päätyivät Turun Kaupunkilähetyksen vapaaehtoisiksi eri teitä. Soilella on takanaan pitkä työura sosiaalialalla ja hän on tehnyt vapaaehtoistyötä jo nuoresta pitäen. Seija puolestaan kiinnostui vapaaehtoistyön mahdollisuuksista eläkkeelle jäätyään. Heille pitkäaikainen vapaaehtoistyö on antanut paitsi tekemistä, myös hyvän mielen. On mukavaa, kun ihmiset lähtevät kerta toisensa jälkeen tyytyväisinä kotiin ja tulevat aina uudestaan. Ei kai tätä muuten tekisi. Työssä jaksamisen kannalta on heidän mukaansa myös hyvillä puitteilla suuri merkitys. Toimintamalli on erittäin onnistunut ja se heijastuu joka asiaan. Meistä on vaikuttavaa nähdä, kuinka antaumuksella Kaupunkilähetyksen työntekijät tekevät työtään, Seija ja Soile kiittävät. Työ Seniorisalongin ryhmänohjaajana kysyy heidän mukaansa ennen kaikkea sosiaalisuutta ja huumoria. Kun nauretaan paljon, ihmiset virkistyvät. Huumori on tärkeää mielenhyvinvoinnin kannalta. Tässä hengessä Seija ja Soile naureskelevat olevansa näin monen yhteisen vuoden jälkeen kuin vanha aviopari. Välillä piikittelemme toisiamme, se on rakkautta vain, Seija heittää. Hyvän vetokaverin kanssa työ on mielekkäämpää Soile sanoo. 60+-ryhmät täydentävät tukimuotoja Turun Kaupunkilähetys on käynnistelemässä Seniorisalonkien rinnalle 60+-keskusteluryhmiä, jotka on suunnattu noin vuotiaille haastavassa elämäntilanteessa oleville turkulaisille. Osa Turun Kaupunkilähetyksen vapaaehtoisista kouluttautuu parhaillaan 60+-ryhmänohjaajiksi. Tarve nuorekkaampien senioreiden omista vapaamuotoisista vertaistukiryhmistä on noussut voimakkaasti esiin yksilöllistä tukea tarjoavassa Ikätuki-toiminnassa. Yksilöllisen tukijakson jälkeen moni tukea saaneista olisi valmis siirtymään vertaisryhmään, jos sopiva vain olisi tarjolla. Jo toimivat ryhmät eivät kaikkien tarpeisiin vastanneet. Havahduimme tähän paineeseen, kun varsinkin Ikätuki-toiminnan alkuvaiheessa saimme tämän ikäryhmän edustajilta paljon yhteydenottoja siksi, että he eivät löytäneet itselleen sopivaa ryhmää. Monet tämän ikäiset ovat edelleen todella aktiivisia ja nuorekkaita, ja miettivät toisenlaisia asioita kuin ikääntyneemmät. Kuten eräs soittaja asian ilmaisi, hän ei halunnut olla äitinsä kanssa samassa ryhmässä, ymmärtää Turun Kaupunkilähetyksen 60+-toiminnasta vastaava Minna Pelkonen. Ei pidä myöskään olettaa, että kaikki aktiiviset eläkeläiset haluaisivat lähteä mukaan vapaaehtoistoimintaan. Sillekin pitää tarjota vaihtoehtoja, hän sanoo. Vapaamuotoisiin 60+-keskusteluryhmiin ohjataan Ikätuen ja Senioripysäkin toiminnan kautta. Minna Pelkosen mukaan kohderyhmän tavoittaminen tuen piiriin on iso haaste kaikille alan toimijoille. Tämän ikäiset eivät enää kuulu työterveyshuollon piiriin, eivätkä vielä ole oikeutettuja vanhuspalveluihin. He ovat todellisia väliinputoajia. TP 14

15 IKÄTUKI-hanke Tärkeintä on kuunteleminen Hannele Saario (vas.) ryhtyi viime syksynä Ikätuki-tukihenkilöksi. Ikätuki-projektivastaava Katja Brinyn (oik.) mukaan tukihenkilöllä on tutkitusti myönteinen vaikutus tuettavan elämään. Kuva: Tiina Piha Tärkeintä on toisen kuunteleminen, tiivistää Ikätuki-tukihenkilöksi viime syksynä ryhtynyt Hannele Saario. Hän on yksi Turun Kaupunkilähetyksen viime vuoden aikana tehtävään kouluttamista eläkeläisistä. Tukihenkilö, tai tukiystävä, kuten Hannele sanoo mieluummin, on ihminen, joka sitoutuu kulkemaan elämänmuutosta läpi käyvän lähimmäisen rinnalla. Ikätuki-tukihenkilön voi 60 vuotta täyttänyt turkulainen saada esimerkiksi puolison kuoleman, eläkkeelle jäämisen tai työttömyyden vuoksi. Tukisuhde kestää keskimäärin vuoden. Itse pitkän työuran palvelualalla tehnyt Hannele tapaa toiselta paikkakunnalta Turkuun muuttanutta tukiystäväänsä noin kerran viikossa, yleensä kahvittelun ja kaupunkiin tutustumisen merkeissä. Molemmat ovat myös kulttuurista kiinnostuneita ja he pistäytyvätkin tilaisuuden tullen esimerkiksi elokuvissa tai konsertissa ja jakavat lukukokemuksiaan. Tapaamisten lisäksi Hannele pitää yhteyttä tukiystäväänsä tarpeen mukaan puhelimitse ja tekstiviestein. Esimerkiksi juuri nyt, kun ystävälläni on hyvin kuormittava elämäntilanne, olemme olleet tavallista enemmän yhteydessä, Hannele kertoo. Hän toteaa voivansa toimia näin, koska eläkeläisenä hänen aikataulunsa on joustava. Lapsenlapset menevät aina muun edelle, mutta harrastukseni eivät ole aikaan sidottuja, hän toteaa. Tasavertaisena ystävänä Tukisuhteen alussa tehdään tukisopimus ja sovitaan yhteisesti tukisuhteen tavoitteet, joihin tuettava elä- Uusia ohjaavia tahoja etsitään, toimintamallit työn alla Viime vuoden aikana kerättyjen kokemusten perusteella IKÄTUKI-hankkeen voimavarat keskitetään jatkossa uusien tuettavia ohjaavien tahojen löytämiseen. Tarkoituksena on lisäksi kehittää sekä uusien että nykyisten ohjaavien tahojen kanssa asiakaslähtöisiä toimintamalleja ja palvelupolkuja. On tärkeää, että löydetään tahot, joiden kautta he voivat saattaen päästä IKÄTUKI - toiminnan palvelun piiriin. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa ja moniammatillinen verkostotyö varmistavat, että tukea tarvitseva saa kokonaisvaltaisen tuen, eikä pääse tippumaan palvelujen ulkopuolelle, projektivastaava Katja Briny sanoo. Markkinoinnissa IKÄTUKI kohdennetaan entistä selkeämmin erityisesti elämänmuutostilanteisiin sopivaksi tukimuodoksi. Lisäksi kokeillaan mahdollisuutta tarjota tukea nopeasti esimerkiksi puolison menetyksen yhteydessä. Tukihenkilön mahdollisuudesta voisivat yhteistyökumppanina tiedottaa esimerkiksi hautaustoimistot. Lisäksi suunnitteilla on organisoida vapaaehtoisten ohjaamaa yli 60-vuotiaiden ryhmätoimintaa palvelemaan erityisesti Ikätuesta ja Senioripysäkiltä tulevia asiakkaita. Kokemusten mukaan yhdistyksen tukitoimintaan jo mukaan tulleen henkilön on luontevaa jatkaa tutussa toimintaympäristössä. 15

16 mänlaatunsa kohentamiseksi sitoutuu. Tukihenkilön roolina on kannustaa ja auttaa niiden toteuttamisessa. Tavoitteita päivitetään muutaman kuukauden välein yhteisessä tapaamisessa Kahvittelun ja tapaamisten yhteydessä puidaan näin myös tuettavan ongelmia ja pohditaan toimenpiteitä, Hannele tarkentaa. Tukihenkilö kuuntelee, mutta hänen ei tarvitse ottaa asioihin kantaa. Hän ei voi myöskään ohjailla saati painostaa tukiystäväänsä millään tavoin. Tahdikkuus ja tietty puolueettomuus ovatkin tukihenkilölle tärkeitä taitoja, jotta vaikkapa tuettavan läheiset eivät koe puuttumista perheen sisäisiin asioihin. Me voimme ottaa asioita puheeksi ja ehdottaa vaihtoehtoja. Käytännön apua voimme joissakin asioissa antaa, kuten esimerkiksi jonkin tuen hakemisessa. Mutta jos huomaamme, että tuettava tarvitsee jonkinlaista ammattiapua, me neuvomme oikeaan suuntaan emmekä yritä ratkaista asioita itse. Vaikka kyse on tukisuhteesta, jossa Hannele on kuuntelijan ja toisinaan auttajankin roolissa, hän ajattelee olevansa tukiystävälleen ennen kaikkea ystävä. Olemme tasavertaisia ihmisiä. Minäkin olen saanut ystävästäni seuraa sekä uusia näkökulmia ihmisten elämänkulkuun ja siihen, kuinka kaikesta voi selvitä. Yhdessä olemme todenneet, että paljon ollaan koettu, mutta kaikesta selvitty! Kun tukisuhteemme aikanaan loppuu, yhteydenpito todennäköisesti jatkuu, Hannele uskoo. Ulos kotoa Hannele kuuli mahdollisuudesta ryhtyä Ikätuki-tukihenkilöksi viime vuoden keväällä omalta ammattijärjestöltään, ja pienen pohdinnan jälkeen hän sopi tapaa- Tulokselliseksi koetun IKÄTUEN haasteena kohderyhmien tavoittaminen Vuosi 2014 oli vapaaehtoisten IKÄTUKI-tukihenkilöiden rekrytoinnin kannalta ennakoitua haasteellisempi, koska hanke on uusi ja vielä tuntematon. Toiminnan esittelyihin onkin panostettu vuoden aikana paljon. IKÄTUKI-hankkeen keskeiset tavoitteet eli tukihenkilöiden rekrytointi ja tukisuhteiden käynnistäminen toteutuivat vuoden 2014 aikana. Kaikkiaan käynnistyi 14 uutta tukisuhdetta ja tukihenkilöiden peruskoulutukseen osallistui 17 henkilöä. Vaikka tukihenkilöiden koulutukselle ja tukisuhteiden käynnistämiselle asetetut tavoitteet saavutettiinkin melko hyvin, resursseja ja tarvetta olisi ollut selvästi suuremmalle vapaaehtoisten joukolle. Projektivastaava Katja Brinyn mukaan tähänastiset kokemukset osoittavat hyvin, että tukihenkilötoiminnalla on ollut positiiviset seuraukset tuettavien elämään. Toiminnan tuella moni kokee toimintakykynsä ja voimavarojensa kasvaneen ja sitä kautta elämänlaatunsa ja arkensa parantuneen. Sosiaalisuus on lisääntynyt, Katja Briny sanoo. Katja Brinyn mukaan yksi IKÄTUKI-hankkeen vahvuuksista on kyky vastata joustavasti esimerkiksi uusien tukihenkilöiden koulutustarpeeseen. Vuoden aikana on järjestetty useita peruskoulutuksia ja näin olemme nopeasti pystyneet vastaamaan myös tuettavien tukihenkilön tarpeeseen. Moni vaikeassa elämänmuutostilanteessa oleva tarvitsee ulkopuolista rinnalla kulkijaa vierelleen, hän sanoo. Tunnetuksi tekeminen vaatii aikaa Vapaaehtoisia tukihenkilöitä rekrytoitiin vuoden aikana muun muassa vapaaehtoistoiminnan messuilta, mainosten ja sosiaalisen median avulla. Rekrytointia vaikeuttaa se, että IKÄTUKI-toiminta on vielä uutta ja niin yleisölle kuin ammattilaisillekin tuntematonta. Rekrytoinnista tekee haastavaa myös se, että tukimuoto on suhteellisen vaativa ja edellyttää vapaaehtoiselta pitkäaikaista sitoutumista. Uuden toiminnan aloittamisessa menee oma aikansa, ennen kuin tiedottaminen ja markkinointi alkavat kantaa hedelmää, Katja Briny toteaa. Vuoden keskeisiä tavoitteita on ollut toiminnan tunnetuksi tekeminen viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Toiminnan esittelytilaisuuksia on vuoden aikana järjestetty noin neljäkymmentä. Niiden kautta on tavoitettu noin 1200 keskeisiin sidosryhmiin kuuluvaa henkilöä, sekä eri alojen ammattilaisia että potentiaalisia tukihenkilöitä ja tuettavia. Lisäksi hanke on näkynyt kaupunkikuvassa suurina siltamainoksina Auranja Martinsillalla. Toiminnalla on herätelty myös yhteiskunnallista keskustelua yli 60-vuotiaisiin liittyvistä asioista: Turun Sanomien Senioriliitteessä julkaistiin 11. marraskuuta artikkeli yli 60-vuotiaiden jäämisestä palveluiden ulkopuolelle, kun vanhuspalvelutkaan eivät täytä heidän tarpeitaan. IKÄTUKI-toiminnan keskeiset kohderyhmät ovat kotona asuvat yli 60-vuotiaat, jotka ovat vaarassa syrjäytyä vaikean elämänmuutostilanteen takia, toiminnan vapaaehtoiset tukihenkilöt sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset. 16

17 IKÄTUKI-toiminnalla aikaansaadut tulokset ja vaikutukset vuonna 2014: Uusia yhteydenottoja tuen tarpeeseen tuli 34, joista alkuhaastatteluun johti 24. Tukisuhteita käynnistettiin vuoden aikana 14. Tukiparit ovat tavanneet yhteensä 164 kertaa ja tunteja on kertynyt yhteensä 288. Tukihenkilöiden peruskoulutuksiin osallistui yhteensä 17 henkilöä. Tukihenkilöiden alkuhaastatteluja tehtiin 17. Osa koulutuksiin tulijoista haastateltiin jo vuonna 2013 ja kaikki vuoden 2014 aikana haastatelluista eivät osallistuneet koulutuksiin. Jatkokoulutuksiin osallistumiskertoja oli 13 ja virkistystapahtumiin 19. Ryhmämuotoiseen työnohjaukseen osallistumiskertoja oli 73. IKÄTUKI-toiminnanesittelyjä tehtiin noin 40 eri tahoille, painopiste tuen w tai vapaaehtoistoiminnassa. osallistujia toiminnanesittelyihin oli yhteensä noin Asiakastietojärjestelmä Claraan tutustuminen ja järjestelmän käyttöön kouluttautuminen. Yhteiskunnallisen keskustelun herättely yli 60-vuotiaisiin liittyvistä asioista, esim. artikkeli Turun Sanomien Senioriliitteessä Aiheena yli 60-vuotiaiden jääminen palveluiden ulkopuolelle ja miten vanhuksille suunnatut palvelut eivät täytä yli 60-vuotiaiden palvelutarvetta. Kehitettiin toimintamalleja eri toimijoiden kanssa liittyen asiakkaiden palveluohjaukseen ja saattaen vaihtoon. Verkostotyön menetelmän systemaattinen käyttö ja hyvien uusien sidosryhmien ja toimintamallien löytyminen, esim. Löytävähanke. Hyvä ja toimiva verkostoyhteistyö muiden kolmannen sektorin yhdistysten, julkisen sektorin sekä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kesken. misesta Ikätuen työntekijän kanssa. Hannele ei aikaisemmin ollut harkinnut juuri tämän tyyppistä toimintaa, mutta toisaalta hän tiesi kaipaavansa jotakin työyhteisön tilalle. Minulla oli sellainen olo, että voisin käyttää eläkeaikaani hyödyksi ja auttaa muita niin kauan kuin pystyn. Tuettavat ikäihmiset on saatava pois neljän seinän sisältä ja sosiaalisten kontaktien piiriin. Ongelmien keskellä elävä ihminen eristäytyy helposti kotiin ja siellä voi vierähtää 20 vuotta yksikseen. Senkin vuoksi olisi hyvä auttaa ihmisiä ajoissa, Hannele kertoo. Kun seuraava kurssi alkoi syksyllä, Hannele oli ehtinyt riittävästi puntaroida erilaisia vapaaehtoistyön vaihtoehtoja ja oli valmis lähtemään mukaan. Työ omanikäisten parissa tuntui luontevimmalta ja toi myös vaihtelua hänen arkeensa. Hannelen viisi lastenlasta antavat jo riittävästi tuntumaa lapsiperheiden elämään ja kaikkein ikääntyneimpien kanssa työskentelyä hän ei pidä omana vahvuutenaan. Vertaistukea pystyn antamaan ehkä parhaiten, koska itsellänikin on kokemusta monenlaisesta selviämisestä. Olen myös aina ollut kiinnostunut ihmisten tarinoista ja siitä, miten arjessa selvitään. ovat ihmisten kohtaaminen, kriisien ymmärtäminen ja tukihenkilön toiminta käytännössä. Kurssi oli todella antoisa. Meillä oli vieläpä niin mukavaa keskenämme, että koulutus tuntui loppuvan kesken, Hannele hymyilee. Koulutuksen jälkeen tukihenkilöiden omana tukena on säännöllinen työnohjaus. He saavat myös jatkokoulutusta ja heille järjestetään monenlaista virkistystoimintaa. Puheet siitä, että Turun Kaupunkilähetys pitää vapaaehtoisistaan hyvää huolta, pitävät kyllä paikkansa. Tukihenkilötoimintaa hän suosittelee lämpimästi kaikille, joilla on tahdon ja ajan lisäksi riittävästi terveyttä ja voimia auttaa toisia ihmisiä. Eläkeläisille työ sopii erityisen hyvin. Periaatteessa tämä on mahdollista myös työn ohella, mutta eläkkeellä ei ole enää sidottu aikatauluihin, hän sanoo. Tukihenkilöistä huolehditaan hyvin Tukihenkilön peruskoulutusta Hannele kehuu mahtavan hyväksi. Peruskoulutuksen keskeistä sisältöä 17

18 Kumppanuus Turun Kaupunkilähetys ry toimii yhteistyössä monien yhteistyökumppaneiden kanssa. Raha-automaattiyhdistys Turun kaupunki Helsinki Missio ry Tampereen Kaupunkilähetys ry VTKL ry Vanhustyön Keskusliitto, RAY:n Eloisa ikä-koordinaatio Oppilaitokset Betania Säätiö Tunkelon säätiö Palvelutalo Iso-Heikki Turun- ja Kaarinan seurakuntayhtymä Useat turkulaiset nuorten ja ikääntyneiden parissa työtä tekevät järjestöt. Vapaaehtoistoiminta Vuonna 2014 Turun Kaupunkilähetys ry tarjosi monia mahdollisuuksia olla mukana mielekkäässä vapaaehtoistoiminnassa. Vapaaehtoisten tukemisesta vastasivat yhdistyksen työntekijät, jotka ovat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Vapaaehtoisille järjestettiin peruskoulutus toiminnan tueksi sekä mahdollistettiin tarvittava ohjaus. Lisäksi tarjosimme vapaaehtoisille monipuolista jatkokoulutusta sekä virkistystoimintaa. TUAS -Nuorten tuettu asuminen Nuorten hyvinvointia edistettiin toimimalla TUAS- Nuorten tuetun asumisen toiminnassa tukihenkilönä. Vapaaehtoiset tukivat vuotiaita syrjäytymisvaarassa olevia nuoria itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella. IKÄTUKI -hanke Ikäihmisten hyvinvointia tukevaa vapaaehtoistoimintaa ryhdyttiin kehittämään IKÄTUKI-hankkeen avulla. Toiminnassa tuetaan vapaaehtoistyöntekijöiden kanssa, tukihenkilötoiminnan avulla, kotona asuvien ikääntyneiden (60+) arjessa selviytymistä, toimintakykyä ja elämänlaatua vaikean elämäntilanteen kohdatessa. Seniorisalonkitoiminta Seniorisalonki-vapaaehtoiset edistivät kotona tai palvelutalossa asuvien ikäihmisten hyvinvointia toimimalla ryhmänohjaajina sekä Palvelutalo Iso-Heikissä mm. asukasystävinä. Tiedotustoiminta Vuonna 2014 sosiaalista mediaa, kuten Facebookia ja Twitteriä käytettiin tiedottamisen ja markkinoinnin apuvälineenä. Toimintasuunnitelman mukaisesti yhdistyksen toiminnasta tiedottamiseen panostettiin muokkaamalla internet-sivuja käyttäjäystävällisemmäksi. Turun Kaupunkilähetys ry:n toiminnasta tehtiin vuoden aikana useita lehti- ja mielipidekirjoituksia. Sekä ikääntyvien että nuorten tukitoiminta oli esillä mm. Turun Sanomissa ja Kirkko ja me-lehdessä, Vakka-Suomen Sanomissa. Vuonna 2014 julkaistiin TUKENASI-lehti. Turun Kaupunkilähetys ry toteutti pienimuotoisen tiedotuskampanjan huhtikuussa Yhdistyksen vapaaehtoiset toteuttivat radiomainoksen sekä Aurajoen ylittävillä silloilla oli kuukauden ajan yhdistyksen banderollit. Turun Kaupunkilähetys teki lisäksi yhteistyötä Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijaryhmän kanssa. Opiskelijaryhmä tekivät yhteistyössä yhdistyksen vapaaehtoisten ja toiminnassa mukana olevien kanssa esittelyvideot tukitoiminnasta ja Nuorten tukitoiminnasta. 18

19 Yhteistyöstä voimaa! Raha-automaattiyhdistys avustaa varsinaissuomalaisia järjestöjä vuonna 2015 yhteensä noin 9,5 miljoonalla eurolla. Sillä mahdollistetaan mm. arjen tukea lapsiperheille, erilaista ohjaus- ja neuvontatoimintaa erityisryhmille ja osallistumisen areenoita esimerkiksi vapaaehtoistyön kautta. Järjestöjenkin haaste on toimintaympäristön kova muutos. Miten tarjota ihmisten tarpeisiin vastaavaa tukea tai osallistumisen areenoja? Parhaita ratkaisuja toiminnan kehittämiseksi tai uudelleen suuntaamiseksi ei välttämättä löydetä yksin. Jo toiminnan suunnittelussa on tärkeää hahmottaa, mitkä muut toimijat tekevät saman teeman parissa töitä, ja miten oma toiminta nivoutuu niihin. Voiko jotakin tehdä yhdessä? Yhteistyö ei ole itsetarkoitus, mutta se tehostaa usein tavoitteiden saavuttamista ja tulosten juurtumista toimiviksi käytänteiksi. Myös osallistujia saatetaan löytää kumppaneiden avulla, ja asiakkaille voidaan luoda palvelupolkuja eri toiminnoista toiseen. Yhteistyöstä on hyviä kokemuksia esimerkiksi yli 60-vuotiaille suunnatun Eloisa ikä -avustusohjelman tiimoilta. Turkulaiset ikäihmisten parissa työtä tekevät järjestöt ovat yhdistäneet osaamisensa ja luoneet asiakaslähtöisiä toiminta- ja tukipolkuja. Turun kaupunkilähetys, Fingerroosin säätiö, DaisyEläkeläiset ja Kuurojen palvelusäätiön Memo-hanke ovat tehneet keskenään työnjakoa ja rakentaneet ihmislähtöisiä toimintakokonaisuuksia. Niistä on syntynyt polkuja ja toimintavalikoita, joiden avulla on pystytty tarjoamaan juuri sellaista tukea, mihin asiakkaalla on ollut tarve ja motiivi osallistua. Avoin olohuonetoiminta ja muiden tapaaminen voi olla vastaus yhdelle siinä missä toinen tarvitsee intensiivisempää tukea haasteellisessa elämäntilanteessaan. Myös Valikko-verkosto on tärkeä areena, jossa eri toimijoiden on mahdollista tutustua toisiinsa, oppia toistensa työstä ja profiloida oman järjestön toimintaa. Myös erilaiset järjestötalot ja työryhmät on hyvä keino lisätä sekä järjestöjen välistä yhteistyötä että yhteyksiä muihin toimijoihin. Verkottumalla ja tuntemalla muidenkin järjestöjen toimintaa puhutaan samalla koko järjestökentän puolesta: hyvien tekojen kautta voimme kaikki edistää hyvinvointia. RAY julkistaa helmikuussa uudet avustuslinjaukset vuosille Kannustamme järjestöjä reagoimaan muuttuvaan toimintaympäristöön ja vahvistamaan yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Varaudumme myös esittämään teemarahoitusta hankkeille, joissa vahvistetaan yhteistyön tekemisen tapoja järjestöjen ja kuntatoimijoiden välillä. Painotuksella halutaan luoda vahvempia yhteistyömalleja eri-ikäisten palveluihin, joissa voidaan hyödyntää sekä kunnan vastuulla olevaa palvelutoimintaa että järjestöjen osaamista yleishyödyllisen toiminnan puitteissa. Haluamme tukea ja aktivoida järjestöjä ja kuntia yhdessä kehittämään, kokeilemaan ja hyödyntämään uusia toimintatapoja kuntalaisten hyvinvoinnin edistämiseksi. RAY edistää järjestöjen toimintaa paitsi avustustoiminnallaan myös kumppanuusroolissa: järjestämme koulutusta ja viestimme vaikuttavan järjestötoiminnan puolesta. On kaikkien etu, että meillä on aktiivinen kansalaisyhteiskunta. Voimme jokainen vaikuttaa omaan ja lähiyhteisöjemme hyvinvointiin osallistumalla, auttamalla ja toimimalla tärkeiksi katsomiemme asioiden puolesta. Elina Varjonen, erityisasiantuntija Avustusosasto Raha-automaattiyhdistys 19

20 TUAS Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Puistokatu 1 a B 38 (katutaso) Turku Turun SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki Puistokatu 1 a C 39 (katutaso) TURKU Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden. Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat vuoden jokaisena päivänä. Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas. IKÄTUKI-hanke Yliopistonkatu 36 a B Turku IKÄTUKI Revontulenkatu 4, Turku Puh