KOKKIDIOOSIN PYSÄYTTÄJÄ!

Transkriptio

1

2 KOKKIDIOOSIN PYSÄYTTÄJÄ! Baycox Baycox Baycox vet oraalisuspensio, toltratsuriili 50 mg/ml Kohde-eläinlaji: Sika (pikkuporsas). Käyttöaiheet: Vastasyntyneiden porsaiden kokkidioosin ennaltaehkäisy maatiloilla, joilla on aiemmin todettu Isospora suis -peräinen kokkidioosi. Vasta-aiheet ja haittavaikutukset: Ei tunneta. Annostus ja antotapa: Porsaat hoidetaan erikseen elinvuorokautena yhdellä suuhun annettavalla 20 mg:n annoksella toltratsuriilia/kg (0,4 ml oraalisuspensiota painokiloa kohti). Sairauden jo puhjettua on hoidosta yksittäiselle porsaalle vain vähän hyötyä, koska ohutsuoli on jo ehtinyt vaurioitua. Varoaika: Teurastus: 77 päivää. Pakkauskoko: 250 ml. Annostelija saatavana erikseen. Tarkemmat tiedot: Suomen Eläinlääkkeet -kirja Valmistaja: ELÄINLÄÄKKEET PL 425, Turku puh , faksi

3 Linjat kesäksi kuntoon Eläinlääkäriliiton valtuuskunta kokoontui kaitsemaan hallitusta vuotuiseen kevätkokoukseensa toukokuun 6. päivä. Toiminnan todettiin olleen asetettujen linjausten mukaista. Kaikkia jäsenryhmiä on huomioitu tasapuolisesti tarpeen mukaan. Erityisesti yksityissektorin edunvalvontaa on lisätty. Kulujen melko voimakkaasta lisääntymisestä huolimatta toiminta on saatu pidettyä voitollisena. Sääntömääräisten asioiden lisäksi käytiin vilkas yleiskeskustelu tulevista tavoitteista, YTAKE-hankkeista, liiton tiedotuksesta ja CAP-valvonnasta. Eläinlääkärikunta seisoo yhä vankasti eläinlääkintähuollon seudullistamisen takana. Katsomme, että resurssipula olisi ratkaistavissa, mikäli seutukuntiin perustettaisiin puoliksi valtion rahoittamia valvontatehtäviä hoitavan aluehygieenikon virkoja. Läänineläinlääkäreiden alustavien arvioiden mukaan niitä tarvittaisiin puolisen sataa. Aluehygieenikoille voitaisiin siirtää jääviysongelmia aiheuttavat virkatehtävät sekä eläinlääkintähuollon ja koko ympäristöterveydenhuollon johtamistehtävät seutukunnissa. Praktikot hoitaisivat jatkossa käytännön eläinlääkintää, terveydenhuoltoa, kiireellisiä virkatoimia sekä antaisivat pyydettäessä eläinten terveyttä ja pito-olosuhteita koskevia lausuntoja. Hallintovallan käyttö jäisi hätätapauksia lukuun ottamatta aluehygieenikon harteille. Meidän eläinlääkäreiden tulee olla yhtenä rintamana asetettujen tavoitteiden takana. Etenkin säädöksiä valmistelevien ja järjestelmän toimintaa ohjaavien kollegoiden kannattaa tarttua tilaisuuteen. Silloin tällöin esiin pulpahtava keskinäinen syyttely ja moralisointi liittyen haluttomuuteen hoitaa virkatehtäviä on parasta lopettaa tyystin hedelmättömänä. Sen sijaan on luotava järjestelmä, joka ei aseta viranhaltijoita pääsemättömiin valintatilanteisiin: työntekijän pitää saada kaikista tehtävistä samaa suuruusluokkaa oleva korvaus ja jääviyskysymys tulee ratkaista lopullisesti. CAP-tukien valvonnasta keskusteltiin jälleen. Päätettiin edelleen suositella, että praktiikkaa tekevät eläinlääkärit katsovat itsensä jääveiksi tässä asiassa. Lisäksi katsottiin, että jääviysongelmat tulisi käsitellä ja ratkaista yhtenä kokonaisuutena. Eläinlääkäriliitto on jo pyytänyt lausuntoa julkisoikeuden johtavalta asiantuntijalta mahdollisimman kattavan ja puolueettoman selvityksen saamiseksi. Sen perusteella voidaan pohtia, mitä lakisääteisiä tehtäviä voidaan antaa myös praktiikkaa tekevien eläinlääkäreiden tehtäväksi. YTAKE-hankkeissa tulee eläinlääkäreiden olla kaikilla alueilla aktiivisesti mukana. Silti uudistusten siirtyminen osaksi koko kuntauudistuspakettia saattaisi auttaa ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämistä kansanterveystyön yhteyteen. Alueen yksityiset eläinlääkärit tulisi kutsua mukaan tai ottaa huomioon palvelujärjestelmää kehitettäessä. Seudullistamisen myötä eläinlääkäreiden toimenkuvia tulisi voida muuttaa asiakkaiden tarpeita vastaaviksi. Tämä vaikuttaa huomattavasti arkirutiineihin, mikä kaikkien kollegoiden pitäisi pystyä näkemään mahdollisuutena eikä uhkana. Kannattaisi huomata, että vanhaan takertuminen aiheuttaisi mitä luultavimmin kunnallisen eläinlääkintähuollon näivettymisen ja oman toimeentulon jatkuvan heikkenemisen. Toimenkuvamuutokset ja esimiesjärjestelyt on valmisteltava huolella kaikkien osapuolten näkemyksiä kuullen ja mahdollisuuksien mukaan ottaen ne huomioon. Vain siten voidaan ratkaista mahdolliset ristiriidat ja luoda hyvä työyhteisö. Lomajärjestelyt mutkistuvat entisestä. Ovathan kunnaneläinlääkärit voineet pitää lomansa, milloin ovat halunneet, jos ovat löytäneet itselleen sijaisen. Työnantajan järjestäessä sijaisen oma vapaus valita loma-aika heikkenee. Seutukunnassa kannattaa miettiä, pyritäänkö seutukuntaan saamaan niin paljon eläinlääkäreitä, että sijaisuudet voidaan hoitaa sisäisillä työjärjestelyillä. Tilapäisiä sijaisia käytettäessä lomat on paras järjestää yhteistyössä. Jokaisen pitäisi jo puoli vuotta aikaisemmin suunnitella, milloin haluaisi lomansa pitää. Sen perusteella vastaava eläinlääkäri pyrkisi hankkimaan tarvittavan määrän sijaisia, minkä jälkeen loma-ajat sovittaisiin joustavasti mahdollisimman hyvin kunkin toiveita noudattaen. Paikallinen sopiminen ja eläinlääkäreiden yhteisen tahdon löytäminen on tärkeää YTAKEhankkeiden onnistumiseksi. Sen tueksi tarvitaan liitossa entistä täsmällisempiä linjauksia sekä yllä mainittuihin että moniin muihinkin seikkoihin. Täsmälliset tavoitteet parantavat entisestään jo hyvin onnistuneen tiedotuksen toteuttamista: voimme varmistaa, ettei eläinlääkintäjärjestelmän uudistaminen ole mikään mätäkuun juttu. Tuomas Herva Eläinlääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja 291

4 "Korvatipat saavat meidän Viirun hiukan hurjaksi." Stronghold (selamektiini) paikallisvaleluliuos 15 mg, 30 mg, 45 mg, 60 mg, 120 mg ja 240 mg. Käyttöaiheet: Sisä- ja ulkoloisten häätöön koiralta ja kissalta seuraavasti: Kirpputartunnan hoito ja ennaltaehkäisy. Teho säilyy kuukauden ajan kerta-annoksen jälkeen, koska valmiste tehoaa sekä aikuisiin kirppuihin, muniin ja toukkiin. Valmistetta voidaan käyttää osana kirppuallergiaan liittyvän dermatiitin hoidossa. Pentueen suojaus kirpuilta lääkitsemällä emä (koira ja kissa). Dirofilaria immitiksen aiheuttaman sydänmatotartunnan ennaltaehkäisy. Aikuisten suolinkaisten (koira ja kissa) ja aikuisten hakamatojen häätö (kissa). Korvapunkkitartuntojen hoito (koira ja kissa). Väivetartuntojen hoito (koira ja kissa). Syyhypunkkitartuntojen hoito (koira). Vasta-aiheet: Älä käytä alle 6-viikkoisille eläimille. Haittavaikutukset: Valmisteen käyttöön kissoilla on toisinaan liittynyt vähäistä, ohimenevää karvanlähtöä aplikaatioalueella. Joissakin harvoissa tällaisissa tapauksissa on havaittu myös ihon ärsytystä paikallisesti. Käyttöön liittyvät erityiset varotoimet: Valmistetta tulee annostella vain iholle. Älä annostele suun kautta tai parenteraalisesti. Älä annostele, jos eläimen turkki on märkä. Eläimen peseminen shampoolla tai kastelu yli kaksi tuntia hoidon jälkeen ei kuitenkaan vähennä valmisteen tehoa. Tiineys ja laktaatio: Stronghold sopii jalostukseen käytettäville, kantaville ja imettäville koirille ja kissoille. Annostus ja antotapa: Annostellaan ulkoisesti iholle niskan tyveen lapaluiden etupuolelle. Täydellinen valmisteyhteenveto: Suomen eläinlääkkeet Hinnat: Stronghold 15 mg (60 mg/ml 3 x 0,25 ml) 10,54 e, 30 mg (120 mg/ml 3 x 0,25 ml) 17,37 e, 45 mg (60 mg/ml 3 x 0,75 ml) 18,39 e, 60 mg (120 mg/ ml 3 x 0,50 ml) 21,04 e, 120 mg (120 mg/ml 3 x 1,0 ml) 27,61 e, 240 mg (120 mg/ml 3 x 2,0 ml) 31,71 e (alv 0%). Pfizer Oy Animal Health, Tietokuja 4, Helsinki, puh

5 E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I S U O M E N E L Ä I N L Ä Ä K Ä R I L E H T I F I N S K V E T E R I N Ä R T I D S K R I F T 6/2006 Tieteelliset artikkelit 295 Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen vähittäiskaupan vakuumipakatuissa kalatuotteissa Listeria monocytogenes in vacuum-packed Þ sh products in the retail market Lauri Merivirta ja Meija Kivisaari Muut artikkelit 304 Pernaruttoepidemia italialaisella maatilalla Ruska Rimhanen-Finne, Outi Lyytikäinen ja Markku Kuusi 306 Eläinhoitajat tavoittelevat työehtosopimusta Tommi Rainerma 309 Pieneläinhoitajien tehtävät lisääntyvät Sirpa Mustonen 313 Mielenkiintoinen tapaus: Pudonneet corpora nigrat? Terhi Simonen-Jokinen 314 Alankomaiden lypsyrobottinavetat Mervi Yli-Hynnilä 316 Eläinlääkärilehti 57 vuotta sitten 317 Uusia eläinlääkäreitä ja tarpeeseen Vakiot 291 Pääkirjoitus: Linjat kesäksi kuntoon 294 Ledare: Ordning på linjerna till sommaren 319 Puheenjohtajan palsta: Myönteistä 320 Ajankohtaista 322 Ajankohtaista eläintautitutkimuksesta 323 Kuukauden kotivieras: Outokuoriainen, nimeltään 324 Microglossus 325 Lyhyesti 326 Uusia julkaisuja 327 Henkilöuutiset 330 Kurssit 336 Fennovet järjestää 337 Avoimet työpaikat Pernarutto Italiassa s. 304 Eläintenhoitajien työstä s. 306 ja 309 Liitteenä Eläinlääkäriliiton toimintakertomus 2005 Ur innehållet Tidningens vetenskapliga artikel berättar om Listeria monocytogenes -bakteriens förekomst i detaljhandelns vakuumförpackade Þ skprodukter. De övriga artiklarna berättar om mjältbrand i norra Italien, om diskussionen om kollektivavtal för veterinärbiträden och deras arbete över lag. Det intressanta fallet tittar in i hästens öga, reserapporten tar en ordentlig blick på mjölkningsrobotar i Nederländerna och den historiska sektionen tar os femtiosju år tillbaka i tiden till livmoderssköljning av ston. På en karta visar vi var det nya Universitetsdjursjukhuset beþnner sig. Veterinärförbundets verksamhetsberättelse följer med tidningen som en bilaga. Tieteellisesti tarkistettu Genomgått vetenskaplig granskning Kansikuva/Pärmbild: Hyttynen imee ihmisestä verta. Myggan suger blod. Kuva: Lehtikuva /Kimmo Taskinen.

6 294 Ordning på linjerna till sommaren Veterinärförbundets fullmäktige samlades till sitt årliga vårmöte den sjätte maj för att rådgöra med styrelsen. Man kunde konstatera att verksamheten har följt de linjedragningar som har dragits upp. Speciellt intressebevakningen för den privata sektorn har man ökat på. Trots den relativt stora ökningen av utgifterna har man lyckats hålla verksamheten vinstbringande. Förutom behandling av de stadgeenliga angelägenheterna fördes en livlig debatt om kommande allmän målsättning, om YTAKE-projekt, om förbundets informationsverksamhet och CAP-övervakning. Veterinärkåren står ännu fast bakom regionaliseringen av veterinärvården. Vi anser att resursbristen kunde gå att lösa om man i regionerna skulle grunda till hälften av staten finansierade regionalhygienikers tjänster för att sköta om övervakningsuppgifterna. Enligt länsveterinärernas preliminära uppskattningar skulle det behövas ca hundra av dem. Man kunde på de regionala hygienikerna överföra sådana tjänsteuppdrag som förorsakar jäv samt chefsuppgifterna för veterinärvården och hela miljöhälsovården inom regionen. Praktikerna kunde i fortsättningen ty sig till praktisk veterinärmedicin, hälsovård, brådskande tjänsteuppdrag samt vid behov ge utlåtanden om djurens hälsa och de förhållanden djuren hålls i. Utnyttjandet av den administrativa makten skulle, förutom i nödfall, vila på hygienikerns axlar. Vi veterinärer bör i gemensam front ställa oss bakom målen. Speciellt de kolleger som förbereder förordningar och systemstyrande verksamhet bör gripa tag sina möjligheter. Det är skäl att avsluta de helt ofruktsamma inbördes beskyllningar och moraliserande som tidvis springer fram ur oviljan att sköta tjänsteuppdrag. Däremot bör vi skapa ett system som inte ställer tjänsteinnehavare i omöjliga valsituationer: arbetstagaren bör få ungefär lika stor ersättning för alla uppdrag och frågan om jäv bör lösas en gång för alla. Övervakningen av CAP-stöden diskuterades än en gång. Man beslöt fortfarande rekommendera att praktiserande veterinärer deklarerar sitt jäv i denna fråga. Därtill ansåg man frågorna om jäv bör man behandla och besluta om som en helhet. Veterinärförbundet har redan bett om ett utlåtande av en ledande expert i offentlig rätt om att en möjligast omfattande och opartisk utredning skulle göras. Med en sådan som bas kan man fundera på vilka lagstadgade uppgifter man kunde ålägga också praktiserande veterinärer. Veterinärerna bör aktivt ta del i YTAKE-projekt inom alla områden. Trots det kunde det betjäna strävan att få miljöhälsovården överförd till folkhälsoarbetet om reformerna kunde inbakas till en del av hela kommunstrukturreformen. Man borde bjuda in regionens privata veterinärer eller i varje fall beakta dem då man utvecklar servicestrukturen. I och med regionaliseringen borde man kunna ändra på veterinärernas tjänstebeskrivningar så att de skulle motsvara kundernas behov. Detta inverkar avsevärt på de vardagliga rutinerna, vilket alla kolleger borde kunna se som en möjlighet inte som ett hot. Att klamra sig fast vid gammalt skulle med all sannolikhet leda till att den kommunala veterinärvården förtvinar och att den egna utkomsten kontinuerligt blir sämre. Det skulle vara allt skäl att minnas detta. Förändringarna i tjänstebeskrivningarna och chefsskaparrangemangen måste beredas noga och lyssna på alla parters åsikter samt i mån av möjlighet också beakta dem. Endast så kan eventuella motsättningar lösas och en god arbetsgemenskap skapas. Semesterarrangemangen blir mera invecklade än nu. Kommunalveterinärerna har ju kunna ta ut sin semester när de har velat, förutsatt att de hittat en vikarie åt sig. När arbetsgivaren skaffar fram vikarien minskar den egna friheten att själv välja tidpunkten för semestern. Inom det regionala lönar det sig att fundera om man i regionerna vill ha så många veterinärer att virkarierna kan skötas med interna arrangemang. Använder man tillfälliga vikarier är det bäst att ordna semestrarna i samarbete. Var och en borde redan ett halvt år i förväg planera när man vill ta ut sin semester. Med detta som grund skulle den ansvariga veterinären sträva efter att skaffa erfoderligt antal vikarier. Då skulle man flexibelt kunna komma överens om semestertiderna så bra som möjligt och samtidigt beakta var och ens önskemål. För att YTAKE-projekten skall lyckas är det viktigt med lokala avtal och att veterinärernas gemensamma vilja hittas. Som stöd för dessa behöver förbundet noggrannare riktlinjer än tidigare både i fråga om ovan nämnda angelägenheter och också i många andra frågor. Exakt målsättning befrämjar verkställigheten av den redan nu lyckade informationsverksamheten: vi kan försäkra oss om att reformen av veterinärvården inte är någon rötmånadsfråga. Tuomas Herva Ordförande i Veterinärförbundets fullmäktige Suomen Eläinlääkärilehti Finsk Veterinärtidskrift Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenlehti Medlemsblad för Finlands Veterinärförbund r.f. Vuodesta Päätoimittaja Huvudredaktör: Antti Nurminen (vastaava toimittaja, ansvarig redaktör) puh antti.nurminen@sell.fi Tieteellinen toimittaja Vetenskapligt redaktör: Jouko Koppinen, jouko.koppinen@fimnet.fi Toimitussihteeri Redaktionssekreterare: Anna Parkkari puh. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Kirjoitusohjeet Direktiv för skribenter: Kotisivulla on kirjoitusohjeet erikseen tieteellisille artikkeleille ja muille artikkeleille. Tieteellisen ohjeen alussa kerrotaan, mihin käsikirjoitukset lähetetään arvioitavaksi. Osoite on: kohta Eläinlääkärilehti, kohta kirjoitusohjeet. Tarvittaessa tilaukset: riitta.puro@sell.fi. Ilmoitusasiat Anmälningsärenden: Pirkko Nousiainen puh pirkko.nousiainen@sell.fi Poikkeuksena työpaikkailmoitukset, jotka lähetetään toimitussihteerille toimitus@sell.fi. Toimitusneuvosto Redaktionsråd: puheenjohtaja Tuomas Herva jäsenet Mari Heinonen, Janne Lunden, Taina Kivistö, Jouko Koppinen, Antti Nurminen, Minna Viitanen, Raisa Iivonen ja Anna Parkkari sihteeri Toimitus Redaktion: Suomen Eläinlääkäriliitto Mäkelänkatu 2 C, 4. krs Helsinki puh. (09) faksi (09) toimitus@sell.fi Pääkirjoituksen ruotsinnos/ Översättning av ledaren Leif Wikman Painos Upplaga: Tilaushinnat 2006 Prenumerationspriser 2006: 90 e, eläinlääketieteen opiskelijoille, jotka eivät vielä ole liiton jäseniä ja liiton eläkkeellä oleville jäsenille 35 e, pohjoismaisten eläinlääkäriliittojen jäsenet 45 e. 90 e, för vet.med. studerande och pensionerade 35 e, för medlem nordiska veterinärförbund 45 e. ISSN Painopaikka Uusimaa Oy, Porvoo Aikakauslehtien liiton jäsen

7 Lauri Merivirta ja Meija Kivisaari Listeria monocytogenes -bakteerin esiintyminen vähittäiskaupan vakuumipakatuissa kalatuotteissa Listeria monocytogenes in vacuum-packed fish products in the retail market YHTEENVETO Yhteensä 67 vakuumipakattua vähittäismyynnistä kerättyä graavisuolattua tai kylmäsavustettua kalavalmistetta tutkittiin Listeria monocytogeneksen suhteen kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. L. monocytogenes todettiin 14 näytteessä (21 %). Graavisuolatuista kalavalmisteista sitä todettiin neljässä (17 %) ja kylmäsavustetuista 10:ssä (23 %) näytteessä. Bakteerimäärät vaihtelivat < pesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa (pmy/g). Bakteereita oli enemmän näytteissä, joissa viimeinen käyttöpäivä oli lähellä kuin muissa näytteissä. Kaikki L. monocytogenes -kannat olivat serotyyppiä 1/2a. ABSTRACT A total of 67 vacuum-packed gravad or cold-smoked fish products were collected from the retail market and examined for the presence of Listeria monocytogenes. L. monocytogenes grew from 14 samples (21 %). Four samples (17 %) of gravad products and 10 samples of cold-smoked products were positive for the bacteria. The number of colony forming units (cfu/g) varied between <10 and The number tended to be larger in samples that were closer to the use-by date than in other samples. All L. monocytogenes strains were of serotype 1/2a. JOHDANTO Listeria monocytogenes on merkittävä elintarvikevälitteinen patogeeni bakteeri. Se esiintyy yleisesti ympäristössä ja pystyy lisääntymään jääkaappiolosuhteissa. Sen infektioannos on pieni, ja se voi aiheuttaa vakavia terveydellisiä haittoja erityisryhmille, varsinkin raskaana oleville naisille sekä ikääntyneille ja henkilöille, joilla on heikko immuunivaste. L. monocytogenes voidaan jakaa 13 serotyyppiin. 1 Näistä tavallisimpia ovat 1/2a, 1/2b, 1/2c, 3a ja 4b. Pulssikenttäelektroforeesi (PFGE) mahdollistaa listeriakantojen geneettisen diversiteetin tutkimisen ja kantojen jäljittämisen tuotantolaitoksissa. 2 Beaufort ja muut 3 totesivat L. monocytogenes -bakteeria 10 prosentissa näytteistä, jotka oli otettu vakuumipakatusta kylmäsavulohesta. Ferreira ja muut 4 havaitsivat jopa 80 prosentin prevalenssin portugalilaisessa käymisteitse valmistetussa perinnemakkarassa (alheiras). Gaulin ja muut 5 kuvasivat Kanadan ensimmäisen listeriaruokamyrkytyksen, jonka aiheuttajana oli lämpökäsitelty juusto. Seitsemän ihmistä sairastui, joista kolme oli vastasyntynyttä, ja kaksi naista sai keskenmenon. Juusto oli Listeria monocytogenes on elintarvikevälitteinen bakteeri, joka lisääntyy alhaisissa lämpötiloissa ja aiheuttaa ruokamyrkytyksiä. Listeriaa todettiin kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti 17 % graavisuolatuista ja 23 % kylmäsavustetuista kalavalmisteista otetuista näytteestä. Kaikki kannat olivat serotyyppiä 1/2a. Bakteereita oli enemmän tuotteissa, joiden päiväys läheni viimeistä käyttöpäivää, kuin muissa näytteissä. 295

8 4-15)!5!<8#5) &!!! %"!! %!!! $"!! $!!! #"!! #!!! "!!! #$'#! (') *'& %'#!+,-./ $*,!$((-+(.++/!, ($00/!56%1.!7+82!29!#.+:;1!6%1 KUVA 1 FIGURE Listeria monocytogenes -määrän suhde viimeiseen käyttöpäivään. The amount of Listeria monocytogenes in relation to proximity of the use-by day. ilmeisesti saastunut valmistuksen jälkeen. Kaliforniassa suoritetussa kohorttitutkimuksessa 6 todettiin 11 vuoden aikana 367 tapausta, joista 114 (31 %) oli perinataaleja ja 253 (69 %) ei-perinataaleja. Merkittävät taudinaiheuttajat olivat meksikolaistyyppinen juusto ja pehmeä juusto, erityisesti tapauksissa, joissa vastasyntyneitä sairastui. Hummerjohann ja muut 7 löysivät L. monocytogenes -bakteerin 2,9 prosentissa sveitsiläisissä juustoloissa juustojen kypsytysvaiheessa otetuista näytteistä. Japanissa raportoitiin ensimmäinen ruuan aiheuttama listeriaruokamyrkytys vuonna Sen aiheutti kotitekoinen luomujuusto. Johansson ja muut 9 löysivät L. monocytogenes -bakteerin 22 prosentissa vakuumipakatuista kalatuotteista otetuista näytteistä. Suomessa on raportoitu L. monocytogenes -bakteerin aiheuttama ruokamyrkytys, jossa välittäjänä oli kylmäsavustettu kirjolohi. 10 Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA (European Food Safety Authority) ei toistaiseksi ole antanut ohjeita listerioosin suhteen. Sen sijaan Euroopan komission tieteelliset komiteat (Scientific Committee on Veterinary Measures Relating to Public Health [SCVMPH]; Scientific Working Group on microbiological criteria for defining the safety of foodstuffs) 11 ovat laatimassa kriteereitä L. monocytogeneksen esiintymiselle valmisruuissa. Lisäksi FAO/WHO 12 on arvioinut L. monocytogeneksen esiintymiseen liittyviä riskejä valmisruuissa, tuoreessa maidossa, jäätelössä, käymisteitse valmistetuissa elintarvikkeissa ja kylmäsavustetussa kalassa. SCVMPH:n mukaan elintarvike voidaan katsoa vähäriskiseksi, mikäli L. monocytogeneksen määrä siinä on alle 100 pesäkettä muodostavaa yksikköä grammassa (pmy/g). 11 Kuitenkaan listerian kasvua edistävissä tuotteissa sitä ei saa olla. Myös Codex Committee on Food Hygiene (CCFH) on vuonna 2005 jatkanut käsittelyään luonnoksestaan ohjeeksi, 13 joka koskee L. monocytogeneksen esiintymisen valvontaa sellaisenaan syötävissä elintarvikkeissa. AINEISTO JA MENETELMÄT Näytteeksi otettiin 47 vähittäismyymälästä eri puolilta Poria 67 vakuumipakattua kalavalmistetta, joista 24 oli graavisuolattuja ja 43 kylmäsavustettuja. Graavisuolatut kalavalmisteet oli valmistettu lohesta, kirjolohesta ja siiasta ja kylmäsavustetut lohesta ja kirjolohesta. Tuotteet olivat 11 laitoksen valmistamia. Kaikki näytteet otettiin vuoden 2004 aikana. Ne tutkittiin heti niiden saavuttua laboratorioon ennen viimeistä käyttöpäivää. Näytteenottomyymälöiden kylmäkalusteiden lämpötilat mitattiin taltioivalla lämpömittarilla (Testo 174) 6 vrk:n ajan 30 min:n välein. Mittaustarkkuus on ± 0,5 C. 25 g painava edustava näyte punnittiin steriiliin pussiin ja rikastettiin kaksivaiheisella rikastuksella ½-Fraser- ja Fraser-rikasteilla (OXOID LTD, Basingstoke Hampshire Englanti) International Organization for Standardization (ISO) menetelmän 14 mukaisesti. Rikaste viljeltiin Palcam (OXOID LTD, Basingstoke Hants England) ja Oxford (OXOID LTD, Basingstoke Hants England) -maljoille, joilta viisi tyypillistä pesäkettä viljeltiin puhtaaksi LMBA (LabM,Bury Lancashire UK) -maljoille. Hemolysoineet pesäkkeet varmistettiin API-Listeria (Biomériux, Marcy l Etoile France) -testillä. Kun näytteestä saatiin alustava positiivinen tulos, L. monocytogenes -määrä tutkittiin 10 g:sta näytettä menetelmällä ISO Maljakasvatuksissa käytettiin Palcam-, Oxford- ja LMBA-alustoja kuten kvalitatiivisessa tutkimuksessakin. Menetelmän määritysrajana oli < 10 pmy/g. Löydetyt L. monocytogenes -kannat serotyypitettiin Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitoksessa (EELA) Denka Seiken -antiseerumeilla (EELA 3498). TULOKSET 14 näytteessä (21 %) todettiin L. monocytogenes. Graavisuolatuista 296

9 TAULUKKO 1 TABLE L. monocytogenes -bakteerin määrä (pesäkettä muodostavaa yksikköä/g). Amounts (colony-forming units/g) of L. monocytogenes. Kylmäsavustettu kalavalmiste Cold-smoked fish product n = 10 < 10 a < 10 a < 10 a a Alle määritysrajan a Under detection limit kalavalmisteista otetuista näytteistä L. monocytogenes todettiin neljässä (17 %) ja kylmäsavustetuista kalavalmisteista kymmenessä (23 %) näytteestä. Positiivisia tuloksia löytyi kolmen eri valmistajan tuotteista. L. monocytogenes -positiivisista kahdeksan näytteen (12 %) bakteerimäärä oli yli 100 pmy/g. Graavisuolatuissa kalavalmisteissa kahden (8 %) näytteen ja kylmäsavustetuissa kuuden (14 %) L. monocytogenes -määrä ylitti 100 pmy/g. Määrien vaihteluväli oli < pmy/g (taulukko 1). L. monocytogenes -määrää verrattiin viimeisen käyttöpäivän läheisyyteen lineaarisella regressiolla (kuva 1). Myyntialtaiden kuuden päivän keskilämpötila vaihteli välillä -0,1 C ja 7,9 C ja ylitti 3 C neljässä altaassa. Alin mitattu lämpötila oli -7,7 C ja korkein +15,3 C. Testaushetkestä viimeiseen käyttöpäivään oli aikaa 1 11 vuorokautta. Näytteet ryhmiteltiin L. monocytogenes pmy/g L. monocytogenes cfu/g Graavisuolattu kalavalmiste Gravad fish product n = 4 < 10 a < 10 a neljään ryhmään: näytteet, joiden viljelystä oli viimeiseen käyttöpäivään vuorokautta, 7 9 vuorokautta, 4 6 vuorokautta ja 1 3 vuorokautta. Pearsonin korrelaatiokertoimeksi saatiin 0,735, joka osoittaa lineaarista riippuvuutta muuttujien välillä korkeintaan 5 prosentin erehtymisriskillä. Tämä lineaarinen selitysmalli kuvaa 54 % listeriapitoisuuksien vaihtelusta pelkästään viimeisen käyttöpäivän läheisyyden perusteella. Serotyypitys osoitti kaikkien kantojen olevan serotyyppiä 1/2a. POHDINTA L. monocytogenes on elintarvikepatogeeni, jonka terveydelle haitalliset vaikutukset ovat merkittäviä varsinkin erityisryhmille, kuten raskaana oleville naisille sekä ikääntyneille ja henkilöille, joilla on heikko immuunivaste. Yhtäältä infektioannos on pieni, ja toisaalta eri elintarvikkeille on asetettu erilaisia raja-arvoja. Suomalaisilta kalankasvattamoilta kerätyissä käsittelemättömän kirjolohen näytteissä on todettu 14,6 % L. monocytogenestä. 16 L. monocytogenestä esiintyy kalatuotteista eniten kylmäsavustetussa, graavatussa ja lämminsavustetussa kalassa, 6 50 %, 4 27 % ja 0 9 % vastaavin osuuksin. 17 Suomessa vähittäismyynnissä olevien vakuumipakattujen kalatuotteiden prevalenssi on pysynyt samalla tasolla (21 %) vuodesta 1999 (22 %). 9 Näytteissä todettiin ainoastaan yhtä listeriaserotyyppiä (1/2a), vaikka näytteet olivat usealta valmistajalta; vuonna 1999 esiintyi myös tyyppi 4b. Nykyään käytössä olevat sovellukset, jotka perustuvat mikrobin molekulaarisiin ominaisuuksiin, antavat kuitenkin enemmän tietoa kontaminaatioita jäljitettäessä. 18 Hyviä valintoja L. monocytogeneksen hallitsemiseksi riskielintarvikkeissa ovat riittävä olosuhdevalvonta tuotantolaitoksissa, mukaan lukien ympäristönäytteiden testaaminen. Kriittisiä pisteitä ovat oikean säilytyslämpötilan ja ajan suhde elintarvikeketjussa sekä viimeisen käyttöpäivän oikea asettaminen. Nyt monien valmistajien asettama ylin säilytyslämpötila +3 C ylittyi useassa mittauksessa. Elintarvikkeet voidaan myös käsitellä siten, että L. monocytogeneksen kasvu estyy tai hidastuu. Riskiryhmille tarjottavat tuotteet voidaan myös jälkikäsitellä niin, ettei tartuntavaaraa ole. Listerioosin riskejä voitaisiin mahdollisesti hallita paremmin, mikäli bakteerin esiintymiselle asetetut raja-arvot eri elintarvikkeille olisivat yhdenmukaiset. Tämän vuoksi olisi hyvä, mikäli kansainväliset toimijat, kuten FAO/WHO, CCFH sekä EU, päätyisivät yhteen raja-arvoon sellaisenaan syötäville elintarvikkeille. KIITOKSET Kiitämme mikrobiologi, FT Tuula 297

10 Johanssonia (EELA) listeriakantojen serotyypityksestä. KIRJALLISUUS 1. Seeliger HPR, Hohne K. Serotyping of Listeria monocytogenes and related species. Kirjassa: Bergan T, Norris JR toim. Methods in microbiology. New York: Academic press Inc.; 1979, Autio T. Tracing the sources of Listeria monocytogenes contamination and listeriosis using molecular tools [väitöskirja]. Helsinki: Helsingin yliopisto; Beaufort A, Rudelle S, Gnanou-Besse N, Toquin MT, Bergis H, Salvat G ym. Prevalence and growth of Listeria monocytogenes in cold-smoked salmon. Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; ; Uppsala, Ruotsi. 4. Ferreira V, Felicio MT, Hogg T, Teixeira P, Gibbs P. Prevalence of Listeria monocytogenes in alheiras (Fermented sausages in the North of Portugal). Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; ; Uppsala, Ruotsi. 5. Gaulin C, Ramsay D, Ringuette L, Ismaïl J. First outbreak of listeriosis in Quebec (Canada) and linked to heat treated cheese. Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; ; Uppsala, Ruotsi. 6. Guevara RE, Gallagher AM, Mascola L. An 11-year retrospective study on listeriosis on Los Angeles County (LAC), CA, United States, Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; ; Uppsala, Ruotsi. 7. Hummerjohann J, Imhof R, Mühlemann M, Schällibaum M. Listeria in Swiss cheese and dairies: Results of the Listeria monitoring programme Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; ; Uppsala, Ruotsi. 8. Kawamoto K, Makion S-I, Igimi S, Takeshi K. The first foodborne outbreak asociated with Listeria monocytogenes in Japan. Proceedings of the XV International Symposium of Problems of Listeriosis; , Uppsala, Ruotsi. 9. Johansson T, Rantala L, Palmu L, Honkanen-Buzalski T. Occurrence and typing of Listeria monocytogenes strains in retail vacuum-packed fish product and in a production plant. Int J Food Microbiol. 1999;47: Miettinen MK, Siitonen A, Heiskanen P, Haajanen H, Björkroth KJ, Korkeala H. Molecular epidemiology of an outbreak of febrile gastroenteritis caused by Listeria monocytogenes in coldsmoked rainbow trout. J Clin Microbiol. 1999;37: SCVMPH. Opinion on L. monocytogenes. [kotisivu internetissä] eu.int/comm/food/fs/sc/scv/outcome_ en.html; FAO/WHO. Risk assessment of Listeria monocytogenes in ready to eat foods Interpretative Summary. Microbiological Risk Assessment Series 4; Codex Committee on Food Hygiene. Proposed draft guidelines on the application of general principles of food hygiene to the control of Listeria monocytogenes in ready-to-eat foods at step 5 (ALINORM 05/28/13 para. 98 and Appendix II). The report of the thirty-seventh session of the Codex Committee on Food Hygiene (CCFH) of the twenty-eighth session of the Codex Alimentarius Commission, 4 9 July 2005; Rooma, Italia. 14. International Organization for Standardization. International Standard, ISO Microbiology of food and animal feeding stuffs Horizontal method for the detection and enumeration of Listeria monocytogenes Part 1: Detection method. 1. painos. Geneve; International Organization for Standardization. International Standard, ISO Microbiology of food and animal feeding stuffs Horizontal method for the detection and enumeration of Listeria monocytogenes Part 2: Enumeration method. 1. painos. Geneve; Miettinen H, Wirtanen G. Prevalence and location of Listeria monocytogenes in farmed rainbow trout. Int J Food Microbiol. 2005;104: Lunden J Persistent Listeria monocytogenes contamination in food processing plants. Väitöskirja. 60 pp. Helsingin yliopisto. Helsinki. 18. Autio T, Hielm S, Miettinen M, Sjöberg A-M, Aarnisalo K, Björkroth J, Mattila-Sandholm T, Korkeala H. Sources of Listeria monocytogenes contamination in a cold-smoked rainbow trout processing plant detected by pulse-field gel electroforesis typing. Appl Environ Microbiol. 1999;65: KIRJOITTAJIEN OSOITE Lauri Merivirta ELL ja Meija Kivisaari FM Porilab Tiedepuisto 4, Pori lauri.merivirta@pori.fi LEHDEN ILMESTYMISAIKATAULU 2006 Nro Työpaikkailmoitukset Ilmoitukset/valmis aineisto Ilmestyy * teemanumero Eläinsuojelu ja eläinten hyvinvointi * ELP numero, Eläinlääkäripäivät Vuoden 2006 mediakortti on kotisivuilla lehden kohdalla ja sen voi tilata toimistosihteeri Riitta Purolta, riitta.puro@sell.fi, puh. (09)

11

12 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE PORSAAN ANESTESIAAN UUSI YHDISTELMÄ Mari Heinonen, Sanna Ahokas, Claudio Oliviero, Marja Raekallio ja Olli Peltoniemi Helsingin yliopisto, Eläinlääketieteellinen tiedekunta Yksilöhoitoja tarvitaan, vaikka sikojen eläinlääkinnässä on siirrytty yhä enemmän ryhmien ja isojen yksiköiden hoitoon. Tilanteet muuttuvat, esimerkiksi tyrä leikkausten kysyntä on lisääntynyt sairas teurastusten loputtua. Operaatiot tarvitsevat aina kunnollisen anestesian. Yksi vaihtoehto on käyttää atsaperonia sedatiivina ja tehdä leikkaukset epiduraalianestesiassa. Tämä on hyvä ja edullinen tapa nukuttaa sika. Aikaisemmin porsaalle voitiin antaa myös yhdistelmää atsaperoni + tiletamiini + tsolatsepaami, mutta puuttuvan MRL-arvon takia sitä ei voida enää käyttää. Helsingin yliopistolla Saaren yksikössä verrattiin kehitteillä olevaa yhdistelmää aikaisemmin käytännössä toimivaksi havaittuun yhdistelmään porsaan anestesiassa. Koska osa kyseisistä lääkeaineista on erityis lupa valmisteita, haluttiin kokeilla myös vaihtoehtoa, jossa porsaalle annetaan vain myyntiluvallisia valmisteita. Miten asiaa selvitettiin: Varsinaisessa kokeessa oli mukana 12 kliinisesti tervettä, kiloista imisäporsasta, joista jokainen nukutettiin kaksi kertaa. Porsaat arvottiin kahteen ryhmään. Kummallakin kerralla porsaille annettiin esi lääkityksenä atsaperonia (4 mg/kg, Stresnil ) lihakseen, minkä jälkeen odotettiin kymmenen minuuttia ennen varsinaisen nukutuslääkkeen antoa. Ensimmäisellä kerralla puolet porsaista sai lihaksensisäisesti yhdistelmää SDKT eli detomidiinia (0,08 mg/kg, Domosedan ) + ketamiinia (10 mg/kg, Ketaminol ) + butorfanolia (0,2 mg/kg, Torbugesic ). Toinen puoli sioista sai yhdistelmää SZ eli tiletamiinia + tsolatsepaamia (5 mg/kg, Zoletil ). Viikon kuluttua käsittelyt vaihdettiin. Anestesiaa arvioiva eläinlääkäri ei tiennyt, kumpaa yhdistelmää porsas oli saanut. Sokkoutetun koejakson jälkeen päätettiin kokeilla osalla sioista pelkkiä myyntiluvallisia valmisteita. Niitä voidaan käyttää sioille kaskadisäännösten mukaisesti, vaikka niiden kohdeeläinlajina ei ole sika. Tällöin tulee muistaa 28 vuorokauden varoaika teurastukselle. Kuudelle sialle annettiin yhdistelmää DK eli detomidiinia (0,08 mg/kg) + ketamiinia (10 mg/kg), molemmat lihaksensisäisesti ja samanaikaisesti. Sedaation ja anestesian taso arvioitiin samalla tavoin kuin sokkoutetussakin kokeessa. Ainoa ero oli, että arvioiva eläinlääkäri tiesi, mitä yhdistelmää siat olivat saaneet. Porsaiden sedaation ja analgesian asteen arviointi aloitettiin viisi minuuttia yhdistelmien annon jälkeen. Kymmenen minuutin välein porsaan tila luokiteltiin neljään luokkaan taulukon 1 mukaisesti: hereillä, lievä sedaatio, syvä sedaatio ja kirurginen anestesia. Luokittelun perustana käytettiin seuraavia parametreja: silmäluomireß eksi, leuan tonus, reagointi huulen ja kärsän nipistykseen sekä jalan kosketukseen, lihastonus sekä reagointi kyntysen ja anuksen nipistykseen (kuva 1). Seurantaa jatkettiin, kunnes parametrit olivat palautuneet normaaleiksi. Lisäksi porsaiden sydän- ja hengitysfrekvenssi rekisteröitiin kymmenen minuutin välein. Yhdistelmien annon jälkeen sikoja seurattiin koko ajan ja kirjattiin ylös viimeisen lääkeaineen annostelusta kuluva aika takajalkojen, etujalkojen ja pään spontaaniin liikuttamiseen, rinnalleen, 300

13 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE istuvaan asentoon ja seisomaan nousuun sekä kävelemiseen ja tonkimiseen. Ja mitä löydettiin: Yhdistelmällä SDKT porsailla saavutettiin hyvä ja riittävän pitkä kirurginen anestesia esimerkiksi tyräoperaatioita ajatellen. SZ-yhdistelmällä ei päästy yhtä hyviin tuloksiin kuin mitä olimme aikaisemman käytännön kokemuksemme perusteella odottaneet. Syitä tähän pohdittiin kovasti. Mahdollisesti praktiikassa oli arvioitu sikojen painot väärin ja porsaat olivat saaneet isompaa annostasoa kuin mitä tässä kokeessa käytettiin. Yhdiste DK eli pelkkä detomidiini ja ketamiini oli pettymys. Sillä saavutettiin ainoastaan syvä sedaatio, mikä kesti hyvin lyhyen ajan. Mihinkään kirurgisiin toimenpiteisiin ei olisi voinut ryhtyä kirurgisen anestesian puuttuessa. Täytyy kuitenkin muistaa, että anestesian arvioija tiesi sikojen saaneen pelkkää detomidiinia ja ketamiinia, jolloin tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia sokkoutettuun tutkimukseen. Kirurginen anestesia saavutettiin yhdisteillä SDKT ja SZ noin 15 minuutin kuluttua annostelusta. Yhdisteellä SDKT kirurginen anestesia kesti 35 minuuttia (0-105 minuuttia, mediaani, minimi-maksimi) ja yhdisteellä SZ 15 minuuttia (15, 0-35 minuuttia). Kaikilla yhdistelmillä syvä sedaation taso saavutettiin noin 5 minuutin kuluttua annostelusta ja se kesti 65 minuuttia (0-115, SDKT), 35 minuuttia (5-65, SZ) tai 10 minuuttia (0-30, DK). Porsaiden sydänfrekvenssi vaihteli välillä 70 ja 180 lyöntiä minuutissa ja hengitysfrekvenssi välillä 24 ja 120 hengitystä minuutissa. Kuvassa 2 on esitetty eri ryhmien hengitys- ja sydänfrekvenssien keskiarvot ja hajonnat. Porsaat alkoivat heräillä noin puoli tuntia tai tunnin ja 15 minuutin kuluttua lääkityksestä käytetystä yhdistelmästä riippuen (taulukko 2). Porsaat, jotka olivat saaneet yhdistettä DK, palautuivat sedaatiosta nopeasti, nehän eivät olleet saavuttaneet kirurgista anestesiaa. Seisomaan nousu kesti runsaasta tunnista vajaaseen kahteen tuntiin. Loppupäätelmä: Atsaperonin, detomidiinin, ketamiinin ja butorfanolin yhdistelmä toimii hyvin porsaiden anestesiassa, kun on kyse kohtuullisen lyhyistä toimenpiteistä. Taulukko 1: Anestesian ja sedaation asteen luokittelu. Luokka 0, hereillä Luokka 1, lievä sedaatio Luokka 2, syvä sedaatio Luokka 3, kirurginen anestesia Silmäluomireß eksi Normaali Normaali Normaali Vähän tai selvästi heikentynyt Leukatonus Normaali Heikentynyt Heikentynyt tai rento Rento Reagointi huulen nipistykseen Normaali Normaali Normaali Heikentynyt tai ei reaktiota Reagointi kärsän nipistykseen Normaali Normaali Normaali Heikentynyt tai ei reaktiota Reagointi jalan kosketukseen Normaali Heikentynyt tai ei reaktiota Heikentynyt tai ei reaktiota Ei reaktiota Lihastonus Normaali Heikentynyt tai rento Heikentynyt tai rento Rento Reagointi kyntysen nipistykseen Normaali Normaali Heikentynyt tai ei reaktiota Ei reaktiota Reagointi anuksen nipistykseen Normaali Normaali Normaali Heikentynyt tai ei reaktiota 301

14 ASIAA ELÄINLÄÄKÄRILLE Taulukko 2: Aika (minuutteja, mediaani, minimi-maksimi) yhdistelmän injisoimisesta seuraaviin parametreihin. S=Stresnil, D=Domosedan, K=Ketaminol, T=Torbugesic, Z=Zoletil. Yhdistelmä SDKT Yhdistelmä SZ Yhdistelmä DK Takajalkojen liikuttaminen 76, , , Etujalkojen liikuttaminen 72, , , Pään liikuttaminen 71, , , Rinnalleen nousu 81, , , Istuminen 93, , , Seisominen 105, , , Käveleminen 106, , , Tonkiminen 116, , , Kuva 1. Porsaiden anestesian tasoa arvioitiin muun muassa kärsän nipistyksellä. Kuva 2. Porsaiden sydän- ja hengitysfrekvenssit kokeen aikana eri yhdistelmillä, keskiarvo ja keskihajonta. S=Stresnil, D=Domosedan, K=Ketaminol, T=Torbugesic, Z=Zoletil. 302

15 Orion liikkuu Orion Kymppi Lauantaina klo Orion Oyj järjestää asiakkailleen ja heidän perheilleen liikuntapäivän Helsingin Olympiastadionilla lauantaina 9. syyskuuta Lääkärikymppi sisältyy tähän Orion liikkuu -tapahtumaan, nimellä Orion Kymppi. Juoksutapahtuma järjestetään jo 35. kerran. Rataa kiertämään ovat tervetulleita lääkärit, hammaslääkärit, eläinlääkärit, apteekkien henkilöstö sekä näiden alojen opiskelijat. Orion Kymppi -juoksun lisäksi Orion liikkuu -tapahtumaan sisältyy runsaasti ohjattua oheisohjelmaa. Luvassa terveysliikuntaa, etnobiciä, asahia, kävelytestejä, suunnistusta, tutustumista eri liikuntamuotoihin, kuten kuntonyrkkeilyyn, sauvakävelyyn ja kuntoiluun kotikonstein ja askelmittarikoulu. Lisäksi on mahdollisuus tutustua liikuntatorin esittely- ja myyntipisteisiin. Lapsille on oma temppuratansa ja poniratsastusta. Päivän aikana on tarjolla hernekeittolounas. Tutustu Kymppitorin myyntipisteeseen Tule tutustumaan ja ostamaan Orion Pharman edullisia ja korkealaatuisia vapaakaupan tuotteita. Orion Kympin juoksuerät ovat: C-erä klo m (aika yli 47 min) B-erä klo m (aika alle 47 min) A-erä klo m (aika alle 42 min) H-erä klo m tai m (höikkäsarja, ei ajanottoa) Orion Kymppiin voivat osallistua kaikki etukäteen ilmoittautuneet. Ilmoittautumiset juoksuun, oheisohjelmaan tai pelkästään itse tapahtumaan mennessä sähköisesti osoitteeseen: Lisätietoja tapahtumasta Orion liikkuu puh tai Mahdolliset peruutukset tai muutokset osoitteella info@orionliikkuu.fi. Tule ajoissa paikalle, viimeistään 45 minuuttia ennen eräsi lähtöä. Lisäksi toivomme, että jokainen juoksija huolehtii itse omasta kierroslaskijastaan. Tapaamisiin Olympiastadionilla syyskuussa! Orion Oyj Jukka Viinanen Orion Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica

16 Pohjois-Italian Alto-Adigen eli Etelä- Tirolin maisemissa todettiin pernaruttoepidemia puoli vuotta sitten. Pernaruttoepidemia italialaisella maatilalla Pernaruttoepidemia pohjoisitalialaisella maatilalla Alto-Adigen alueella joulukuussa 2005 kohdistui sekä ihmiseen että eläimiin. Tilalla oli äkillisesti kuollut useita eläimiä, ja puolella tilan lampaista ja kahdella naudalla sekä karjankasvattajalla todettiin B. anthracis -tartunta. TEKSTI: RUSKA RIMHANEN-FINNE, OUTI LYYTIKÄINEN JA MARKKU KUUSI KUVA: ANNA PARKKARI Pernaruttoepidemian selvitystyö on esimerkki eri ammattilaisryhmien yhteistyöstä. Samanlainen yhteistoiminta toteutuu myös muiden ihmisille ja eläimille yhteisten taudinaiheuttajien torjuntatoimissa. Joulukuussa todettiin sekä ihmisen että eläinten pernaruttotartunta pohjoisitalialaisella maatilalla. Karjankasvattaja oli teurastanut sonnin ja muutaman päivän kuluttua teurastuksesta naudan veren kanssa kosketuksessa olleelle käsialueelle muodostui rakkulamainen ihovaurio. Viikon kuluessa oireet pahenivat ja mies hakeutui sairaalahoitoon. Suonensisäinen mikrobilääkitys aloitettiin kliinisen Bacillus anthracis -infektioepäilyn ja mahdollisen sikaruusutartunnan varalta. Ihovaurion bakteeriviljelmästä varmistui B. anthracis -tartunta. Potilas toipui lääkityksellä hyvin. Tilalla oli joulukuussa 2005 kuollut äkillisesti yhteensä seitsemän eläintä: kaksi nautaa, neljä vuohta ja lammas. Kuolinsyyn selvityksessä todettiin eläimillä laajentunut perna ja suolistoverenvuotoja. Muiden kuolleiden eläinten paitsi lampaan ruhot poltettiin ennen näytteenottoa, mutta lampaan kudoksista tehtiin löydös, jota epäiltiin Bacillus cereus - bakteeriksi. Myöhemmässä serologisessa tutkimuksessa todettiin 50 prosentilla tilan lampaista ja kahdella naudalla B. anthracis - tartunta. Tilalle oli marraskuussa 2005 ostettu paaliheinää alueelta, missä eläimet oli rokotettu pernaruttoa vastaan. Heinää epäiltiin eläinten tartunnanlähteeksi, mutta pernaruttoitiöitä ei todettu tutkituista heinänäytteistä. Muilla tiloilla, jonne samaa paaliheinää oli toimitettu, ei todettu eläinten tauti- tai kuolemantapauksia. Tilan historiaan kuuluu selvittämättö- 304

17 mäksi jäänyt viisi nautaa tappanut tartuntatauti 1950-luvulla, jonka mahdollista merkitystä ajankohtaisten tautitapausten suhteen voidaan spekuloida. Pernaruttotartunnalle altistuneet henkilöt jäljitettiin: kuusi perheenjäsentä, kaksi eläinlääkäriä, naapuri ja sukulainen. Nämä henkilöt olivat olleet kosketuksessa joko eläimiin, heinään tai kuolleista eläimistä peräisin olevaan tartuntavaaralliseen materiaaliin. Kaikille altistuneille annettiin ennaltaehkäisevä mikrobilääkehoito. Torjuntatoimina kuolleiden eläinten ruhot ja epäilty heinäerä poltettiin. Maatilan sakokaivo desinfioitiin ja tyhjennettiin. Lisäksi maatilan eläimet rokotettiin pernaruttoa vastaan. Lisätoimiin maatilan puhdistamiseksi ryhdytään vielä lumien sulettua. Pernarutto eläimellä Pernarutto eli anthrax on Bacillus anthracis -bakteerin aiheuttama infektiotauti, jota esiintyy endeemisenä Etelä- ja Keski-Amerikassa, Itä- ja Etelä-Euroopassa sekä Aasiassa ja Afrikassa. Ilman kanssa kosketukseen päässyt bakteeri muodostaa kestäviä itiöitä, jotka voivat säilyä ympäristössä jopa kymmenien vuosien ajan. Kasvissyöjäeläimet, erityisesti naudat, lampaat ja hevoset, ovat herkkiä tartunnalle. Eläimet voivat saada tartunnan syötyään itiöillä kontaminoitunutta rehua tai hengittämällä itiöitä sisältävää pölyä. B. anthracis lisääntyy invaasiopaikan läheisyydessä sekä imusolmukkeissa ja leviää verenkierron mukana pernaan. Perna suodattaa bakteereita verestä ja laajenee, kunnes sen suorituskyky ylittyy. Veressä bakteeri jatkaa lisääntymistään eläimen kuolemaan saakka. Kuolema johtuu B. anthracis -bakteerin muodostamasta toksiinista, joka muun muassa lamaa keskushermostoa ja vaurioittaa veren hyytymisjärjestelmää. Verenpaineen laskiessa eläin vaipuu sokkiin. Taudinkuva riippuu infektiotiestä. Suun ja hengitysteiden kautta tarttuneelle pernarutolle tyypillistä on äkillinen kuumeennousu, lisääntynyt hengitystiheys ja pulssi, verekkäät limakalvot, verenvuodot ruumiinaukoista sekä äkkikuolema. B. anthracis voi tarttua myös ihossa olevan haavan kautta. Tämäntyyppinen paikallinen pernaruttotartunta on kuitenkin huomattavasti yleisempi ihmisellä kuin eläimillä. Pernarutto ihmisellä Ihmiseen pernarutto tarttuu infektoituneesta eläimestä, infektoituneen eläimen karvasta, nahasta tai luusta valmistetuista tuotteista tai kosketuksesta itiöiden saastuttamaan maaperään. Tyypillisin taudinmuoto on ihoon muodostuva kivuton, mutta kutiseva rakkulamainen tulehdus, jonka keskikohta kuolioituu ja ympäristö turpoaa muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta. Hengitysmuodossa voi esiintyä yskää ja rintakipua sekä kuumetta, lihaskipuja ja pahoinvointia. Tauti etenee muutamassa vuorokaudessa hengitysvajaukseksi, johon voi liittyä rinnan ja kaulan alueen turvotusta sekä mahdolliseen aivokalvontulehdukseen liittyvää niskajäykkyyttä. Myös suoliston ja suunielun pernaruttoinfektioita on kuvattu hyvin harvoin. Hoitamattomana pernaruttoinfektiot voivat levitä imusolmukkeisiin ja verenkiertoon aiheuttaen verenmyrkytyksen ja kuoleman. Hoitamattomana ihoanthraxin kuolleisuus on noin 20 prosenttia, kun taas suolisto- ja hengitysmuodossa kuolleisuus voi olla jopa 85 prosenttia. Pernarutto Suomessa Pernarutto on Suomessa harvinainen tauti. Viimeisimmät yksittäiset eläintapaukset on todettu vuosina 1988 ja 2004 naudoissa. Molemmissa tapauksissa tartunnan lähteeksi epäiltiin pernaruttoitiöillä saastunutta säilörehua. Vuoden 1988 tapaukseen saattoi liittyä samalla maatilalla 30 vuotta aikaisemmin todettu naudan pernaruttotapaus. Riskinarvioinnin perusteella vuoden 2004 nautatapauksen yhteydessä hoidettiin ennaltaehkäisevästi kuolleen naudan kanssa suorassa kosketuksissa olleita ja itiöaerosoleille altistuneita henkilöitä. Pernaruttoepäilyn syntyessä epäilyilmoitus tehdään kunnantai kaupungineläinlääkärille, joka ilmoittaa epäilystä välittömästi läänineläinlääkärille ja paikallisille terveysviranomaisille (terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaava lääkäri tai päivystysaikana päivystävä terveyskeskuslääkäri). Läänineläinlääkäri ilmoittaa epäilystä Elintarviketurvallisuusvirastoon eli Eviraan. Terveyskeskuslääkäri saa konsultaatioapua oman sairaanhoitopiirinsä infektiolääkäriltä sekä Kansanterveyslaitokselta (KTL). Pernaruttoepidemian selvitys- ja torjuntatyö on erinomainen esimerkki eri ammattilaisryhmien yhteistoiminnasta. Samankaltainen yhteistoiminta toteutuu myös muiden ihmisille ja eläimille yhteisten taudinaiheuttajien, kuten lintuinfluenssan, torjuntatoimissa. Kirjoittajat työskentelevät Kansanterveyslaitoksella infektioepidemiologian osastolla. Rimhanen-Finne on eläinlääkäri, Lyytikäinen ja Kuusi ovat ylilääkäreitä. Kirjallisuus: Kreidl P, Stifter E, Richter A ym. Anthrax in animals and a farmer in Alto Adige, Italy. Eurosurveillance weekly 2006;2. Anthrax, bovine Finland. Arkistonumerot ja Toiminta pernaruttoepäilyn tai pernarutolle altistumisen yhteydessä. Ohjeita terveydenhuoltohenkilöstölle. Kansanterveyslaitos, Hagan and Bruner s microbiology and infectious diseases of domestic animals. Cornell University Press,

18 Eläinhoitajat tavoittelevat työehtosopimusta Eläinlääkintäalan hoitotyötä tekevät työntekijät ja heidän työntekijäliittonsa Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry ovat tuoneet esille halukkuutensa saada alalle työehtosopimus, jossa määriteltäisiin eläinlääkintäalan hoitotyössä työskentelevien työntekijöiden työsuhteiden vähimmäisehdot. Seuraavassa selvitetään pääpiirteittäin työehtosopimusta ja sen tarkoitusta yleisesti sekä tarkastellaan tilannetta eläinlääkintäalan työnantajan näkökulmasta. TEKSTI: TOMMI RAINERMA Työehtosopimus on sopimus, jonka työnantaja tai valtakunnallinen työnantajien yhdistys tekee työntekijäin yhdistyksen kanssa ehdoista, joita alan työsopimuksissa ja työsuhteissa tulee noudattaa. Sopimuksen osapuolena olevan työntekijöiden yhdistyksen tulee olla valtakunnallinen yhdistys ja sen tehtävänä tulee olla työntekijöiden etujen valvonta. Mikäli toisena osapuolena on työnantajien yhdistys, tulee senkin olla valtakunnallinen työehtosopimuskelpoinen yhdistys. Työehtosopimus voidaan solmia myös yksittäisen työnantajayrityksen kanssa. Tällöin puhutaan työpaikkakohtaisesta sopimuksesta. Työehtosopimukset solmitaan tavallisesti yhdeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Työehtosopimuksella on kaksi tärkeää tehtävää. 1) Työehtosopimus turvaa työntekijöiden työehtojen vähimmäistason. 2) Työehtosopimukseen liittyy työrauhavelvollisuus. Työehtosopimuksessa ehtoja tulee noudattaa työehtosopimuksen voimassaoloajan. Esimerkiksi työntekijät eivät voi sopimuksen voimassaoloaikana vaatia työehtojaan muutettavaksi tai ryhtyä työtaisteluun niiden muuttamiseksi. Työehtosopimuksen voimassa ollessa aloitettu lakko tai muu työtaistelu, jolla yritetään vaikuttaa työehtosopimukseen kokonaisuudessaan tai sen johonkin ehtoon, on laiton. Sopimuksettomassa tilassa osapuolilla ei ole työrauhavelvollisuutta. Sopimukseton tila on kysymyksessä silloin, kun työehtosopimus ei ole enää voimassa eikä uutta ole vielä solmittu tai kun työehtosopimusta ei ole laisinkaan olemassa. Tällöin osapuolilla on käytettävissä erilaisia painostuskeinoja, kuten lakko tai työsulku. Lailliseen lakkoon osallistuvaa työntekijää ei työsopimuslain mukaan voi tästä syystä irtisanoa. Työehtosopimus ohittaa työsopimuksen Jos työnantajan ja työntekijän laatima työsopimus on joiltain osin ristiriidassa alan työehtosopimuksen kanssa, on työsopimus näiltä osin mitätön. Noudatettaviksi tulevat tällaisten ehtojen sijaan työehtosopimuksen vastaavat määräykset. Työntekijä ei voi luopua hänelle työehtosopimuksen mukaan kuuluvista oikeuksista työsopimuksessa. Työnantaja ja työntekijä eivät siis voi sopia työsopimuksessa ehdoista, jotka poikkeavat työehtosopimuksen määräyksistä työntekijän asemaa heikentävästi, ellei työehtosopimuksessa anneta siihen nimenomaista mahdollisuutta. Työrauhavelvollisuuden valvontavastuu on työntekijöiden osalta 306 Anna Parkkari

19 Palkansaajajärjestöjen järjestäytymisasteesta yleensä työntekijöiden yhdistyksellä. Työrauhavelvollisuuden rikkomisesta voidaan työntekijöiden yhdistys tuomita hyvityssakkoon. Myös yksittäinen työnantaja voidaan tuomita hyvityssakkoon työrauhavelvollisuuden rikkomisesta. Työtuomioistuin ratkaisee esimerkiksi laittoman työtaistelun hyvityssakon suuruuden. Työelämään liittyvien eturiitojen käsittelyyn on luotu pysyvä työriitojen sovittelujärjestelmä. Mikäli työehtosopimusosapuolten välillä ei päästä sopuun, voidaan työehtosopimuksen sisällöstä tai rikkomisesta syntyneet oikeusriidat viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Tällaisia asioita ovat muun muassa kysymykset työehto- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä, laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Muut työsuhteen oikeusriidat ratkaisee yleinen tuomioistuin. Mistä työehtosopimuksessa voidaan sopia? Työsopimuslaissa on määritelty sellaiset säännökset, joista voidaan poiketa työehtosopimuksella. Huomattava on, että poikkeaminen voi myös vähentää työntekijän oikeuksia ja etuja verrattuna siihen, mitkä ne olisivat suoraan työsopimuslakia sovellettaessa. Seuraavista työsopimuslain pakottavista säännöksistä voidaan siis sopia työntekijän asemaa heikentäen työsopimuslaista poikkeavasti: työsuhteen kestosta riippuvat työsuhde-etuudet työnantajan velvollisuus tarjota työtä ensisijaisesti osa-aikatyöntekijälleen sairausajan palkka palkanmaksuaika ja -kausi ennakkoselvitys ja työntekijän kuuleminen lomautusilmoitus työnantajan oikeus vähentää lomautusilmoitusajan palkka irtisanomisajan palkasta irtisanotun työntekijän takaisin ottaminen työsopimuksen päättämismenettely lomauttamisen perusteet rajoituksin Työehtosopimuksissa sovitaan yleensä valmiiksi myös useista sellaisista seikoista, joista muuten sovittaisiin työantajan ja työntekijän kesken. Tällaisia ovat muun muassa palkat, työajat tietyin rajoituksin, perhevapaiden palkallisuus, Palkansaajajärjestöjen, työntekijäliittojen tai -yhdistysten, ensisijainen tehtävä on jäsenistönsä taloudellisten, sosiaalisten, ammatillisten ja oikeudellisten etujen ajaminen. Palkansaajien järjestäytymisaste on Suomessa 90 prosenttia. Edunvalvonnan piirissä eli tilanteessa jona liitto valvoo jäsenensä etua, on palkansaajista 78 prosenttia, ja yleissitovuuden vuoksi sopimusten piirissä on noin 90 prosenttia palkansaajista. Suomessa on Euroopan korkein järjestäytymisaste. Julkisen sektorin järjestäytymisaste on hieman korkeampi kuin yksityisen sektorin. irtisanomisajat tietyin rajoituksin, ruokatauot, lisä- ja ylityökorvaukset tietyin rajoituksin, yötöiden korvaaminen, varallaolon korvaaminen ja lomaraha. Mitä tarkoittaa työehtosopimuksen yleissitovuus? Suomessa on käytössä yleissitovien työehtosopimusten vahvistusmenettely, jossa erityinen lautakunta vahvistaa työehtosopimuksen yleissitovuuden. Työehtosopimus vahvistetaan yleissitovaksi, jos sopimus on asianomaisella alalla edustavana pidettävä. Suurin merkitys on järjestäytymisasteella. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että jos yli puolet alan työntekijöistä on sopimukseen osallisena ja sen piirissä, voidaan sopimus vahvistaa yleissitovaksi. Yleissitova työehtosopimus velvoittaa myös järjestäytymätöntä työnantajaa, joka ei muuten ole työehtosopimukseen sidottu. Myös järjestäytymättömän työnantajan tulee siis tällaisessa tapauksessa noudattaa 307

20 alansa yleissitovan työehtosopimuksen määräyksiä työehdoista ja työoloista työsuhteen vähimmäisehtoina. Työehtosopimuksen jälkivaikutus Työehtosopimuksella on pääsääntöisesti niin sanottu jälkivaikutus. Tämä tarkoittaa sitä, että sopimuskauden päätyttyä, ennen uuden työehtosopimuksen solmimista noudatetaan edelleen vanhan sopimuksen ehtoja työsopimuksen osana. Työehtosopimuskauden päätyttyä työrauhavelvollisuus kuitenkin lakkaa. Sopimuksettoman kauden aikana, siis ennen uuden sopimuksen solmimista, työntekijä- ja työnantajaosapuolella ei ole työrauhavelvollisuutta. Esimerkiksi laillisen lakon voi siis aloittaa pääsääntöisesti ainoastaan sopimuksettoman kauden aikana. Eläinlääkintäalan työnantajat ja eläinhoitajat Hoitajien ammattiliitto Erto on ollut yhteydessä Eläinlääkäriliittoon ja ilmaissut tavoitteensa saada tehtyä alalle työehtosopimus. Eläinlääkäriliiton ja Erton kesken on käyty vuoropuhelua yleisistä vallitsevista eläinhoitajien työolosuhteista eläinlääkintäalalla. Keskustelua on käyty myös aiheesta millaiset mahdollisuudet työehtosopimuksen solmimiseksi alalle ovat ylipäätään olemassa. Työehtosopimuksen avulla Erto tavoittelee alalle tiettyjä työsuhteissa noudatettavia vähimmäisehtoja, joiden avulla alalla varsin kirjavaa sopimuskäytäntöä työehdoista saataisiin yhtenäistettyä. Eläinlääkäriliitolla ei kuitenkaan ole valtuuksia neuvotella saati solmia Erton kanssa työehtosopimusta. Eläinlääkäriliitto on juridisesti työntekijöiden ammattijärjestö, ei valtakunnallinen työehtosopimuskelpoinen työnantajaliitto. Eläinlääkärit kuuluvat liittoon henkilöjäseninä. Keskusjärjestö Akava, johon Eläinlääkäriliittokin kuuluu, on myös palkansaajaliitto. Käytännössä Ertolta puuttuu siis vastapuoli, jonka kanssa se voisi neuvotella ja solmia työehtosopimuksen. Periaatteessa on myös mahdollista, että Erto pyrkisi solmimaan työehtosopimuksen jonkin yksittäisen eläinhoitajia työllistävän työnantajayrityksen kanssa eli niin sanotun työpaikkakohtaisen sopimuksen. Yleissitovuuden saavuttamiseksi tällaisia sopimuksia olisi kuitenkin solmittava lukuisia eri työnantajien kanssa ja se vaatisi pitkää aikajaksoa sekä suurta vaivannäköä. Ensisijainen tavoite Ertolla näyttääkin olevan, että eläinhoitajien työnantajat jollain tavoin järjestäytyisivät ja näin Ertolla olisi mahdollisuus solmia kollektiivinen sopimus. Tulevaisuus näyttää Työnantajien puolesta kollektiivisen työehtosopimuksen voi siis sopia valtakunnallinen työnantajaliitto tai työnantajayhdistys. Mikäli sopimuksen tekeminen Erton kanssa joskus tulevaisuudessa tulee ajankohtaiseksi, olisi varteenotettavin vaihtoehto eläinlääkintäalan työnantajille kaiketi oman työnantajayhdistyksen perustaminen. Työnantajayhdistys neuvottelisi ja solmisi työehtosopimuksen Erton kanssa. Esimerkkinä samankaltaisesta tilanteesta voidaan mainita hammashoitajien ja hammaslääkärityönantajien aikanaan käyttämä menettely. Hammashoitajille ajoi työehtosopimusta Tehy. Hammaslääkärityönantajat perustivat oman työnantajayhdistyksen, joka sittemmin solmi työehtosopimuksen hammashoitajia edustavan liiton eli siis Tehyn kanssa. Hammaslääkäriliitto ja hammaslääkärien työnantajayhdistys solmivat yhteistyösopimuksen, jonka perusteella työnantajayhdistystä sopimusneuvotteluissa avusti Hammaslääkäriliitto ja kyseiseen sopimukseen liittyvän edunvalvonnan ja neuvonnan hoitaa myös Hammaslääkäriliitto. Menettelytapa voisi olla toimiva myös eläinlääkintäalan työnantajien kohdalla, jos he katsovat järjestäytymisen aiheelliseksi. Eläinlääkäriliitto tarjoaa käytännön avun ja opastuksen eläinhoitajia työllistäville jäsenilleen, mikäli he haluavat toimia kuten esimerkissä. Korostettakoon, että kenelläkään ei ole lakisääteistä pakkoa tehdä sopimusta eikä perustaa mitään tai liittyä mihinkään. Työehtosopimus syntyy aina osapuolten neuvotteluiden lopputuloksena, mikäli asioista päästään sopuun. Kumpikaan osapuoli ei siis voi yksipuolisesti sanella sopimuksen ehtoja. Sopimus ja sen ehdot ovat aina sellaisen kompromissin tuloksia, jotka kumpikin osapuoli voi hyväksyä ja joihin kumpikin osapuoli voi sitoutua. Kirjoittaja on Suomen Eläinlääkäriliiton yksityissektorin asiamies, OTK, johon voi tarvittaessa ottaa yhteyttä. 308