LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON LAATUJÄRJESTELMÄ (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi)

Transkriptio

1 LAUKAAN YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLON (yhteistoiminta-alue Laukaa-Äänekoski-Konnevesi) : Ympäristöterveyslautakunta 12

2 SISÄLLYSLUETTELO LYHENTEITÄ JOHDANTO KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLLOSSA Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot Henkilöstön koulutus Viestintä Valvonnan maksullisuus Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA Valvontasuunnitelman laatiminen Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat Elintarvike Kuluttajaturvallisuus Terveydensuojelu Tupakka Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET Suunnitelmallinen valvonta Elintarvikelain mukainen valvonta Terveydensuojelulain mukainen valvonta Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta Tupakkalain mukainen valvonta Nikotiinivalmisteiden myynnin valvonta TOIMENPIDEMALLIT Ilmoitusten ja hakemusten käsittely Elintarvikelain 13 :n 1. momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (elintarvikehuoneistot) Elintarvikelain 13 :n 2. momentin mukaisen hyväksymishakemuksen käsittely (laitokset) Elintarvikelain momentin mukaisen ilmoituksen käsittely

3 5.1.4 Elintarvikelain momentin mukaisen ilmoituksen käsittely (alkutuotanto) Liikkuvan elintarvikehuoneiston/tilapäisen myynnin tiedotuksen käsittely Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta ei aiheuta merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) Terveydensuojelulain 13 :n mukaisen ilmoituksen käsittely, toiminta voi aiheuttaa merkittävää terveyshaittaa (toiminnan aloittaminen/olennainen muutos) Terveydensuojelulain 13 mukaisen ilmoituksen käsittely (toimijan vaihdos) Talousvettä toimittavan laitoksen terveydensuojelulain 18 :n mukaisen hakemuksen käsittely Kuluttajaturvallisuuslain 6 :n mukaisen ilmoituksen käsittely Kiertävän kuluttajapalvelun tarjoajan ilmoituksen käsittely (KuTuL 6 ) Kuluttajapalvelukseen liittyvän ilmoituksen/valituksen käsittely (KuTuL 8 ) Suureen yleisötilaisuuteen liittyvän ilmoituksen käsittely (KuTuL, EL ja TsL) Tupakkatuotteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely Nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntilupahakemuksen käsittely Ilmoitus tupakkatuotteiden/nikotiinivalmisteiden lupahakemuksen tietojen muutoksesta tai myynnin lopettamisesta Muut (valitukset, lausuntojen antaminen, näytteenotto ym.) Elintarvikkeen virheellisyyteen liittyvän valituksen käsittely (myynti, tarjoilu ja valmistus) Talousveden laatua koskevan valituksen käsittely Sisäilman laatuun liittyvän valituksen käsittely Toiminta mahdollisissa erityistilanteissa, esimerkiksi ruokamyrkytysepäilyt, vesivälitteiset saastumisepäilyt, kemikaalipäästöt ym Valvontamääräykset ja hallinnolliset pakkokeinot sekä tehtävien delegoinnit Lausunnon antaminen Näytteenotto TARKASTUSOHJEET Elintarvikevalvonta Oiva-tarkastukset (ilmoitetut elintarvikehuoneistot) Oiva-tarkastukset (hyväksytyt elintarvikehuoneistot) Alkutuotanto (maidontuotantotilat) Terveydensuojelulain mukainen valvonta TARKASTUSOHJE: Julkiset huvi-, majoitus- ja kokoontumishuoneistot TARKASTUSOHJE: Yleiset saunat TARKASTUSOHJE: Yleiset uimahallit, uima-altaat, uimalat ja kylpylät

4 6.2.4 TARKASTUSOHJE: Uimarannat TARKASTUSOHJE: Eläinsuojat ja -aitaukset asemakaava-alueella yms TARKASTUSOHJE: Koulut ja oppilaitokset, päivä-, lasten- tai vanhainkodit sekä muut sosiaalialan yksiköt ym TARKASTUSOHJE: Parturi-kampaamot, kauneushoitolat, solariumit, tatuointiliikkeet ja vastaavat TARKASTUSOHJE: Hautausmaat ja hautauspaikat TARKASTUSOHJE: Asuinhuoneisto TARKASTUSOHJE: Talousvettä toimittavat laitokset ja vedenottamot Kuluttajaturvallisuuden valvonta Tarkastusohjeet Tupakkalain mukainen valvonta NÄYTTEENOTTO-OHJEET Elintarvikenäytteet Pintapuhtausnäytteet Pintapuhtausnäytteenotto Hygicult TPC-menetelmällä Pintapuhtausnäytteenotto Hygiena SystemSURE Plus -luminometrillä Vesinäytteet Talousvesi Uima-allasvesi Uimarantavesi VOC-määritykset vesinäytteistä Rakenteiden pintanäytteenotto Pintasivelynäyte Teippinäyte Materiaalinäyte rakenteista Asbestikuidut pinnoilta Sisäilman mikrobipitoisuuden määritys 6-vaiheimpaktorilla Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC), aktiivikeräys Tenax-adsorbenttiin MITTAUSOHJEET ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Eläinlääkintähuollon valvontasuunnitelma Henkilöresurssit, vastuualueet ja työnjako Henkilökunnan pätevyyden ja osaamisen varmistaminen Koulutus

5 9.5 Toimitilat ja välineistö Toimitilat Välineistö Toimenpidemallit Eläimen peruseläinlääkäripalveluun kuuluvan hoitotoimenpiteen jälkihoito Kantelumenettely eläinlääkärin toiminnasta (hoitovirhetapaukset) Eläinsuojeluilmoituksen käsittely Eläinlääkäripalvelujen järjestäminen Peruseläinlääkintäpalvelut Tuotantoeläinten terveydenhuolto Kiireellinen eläinlääkäriapu Subventiot (kunnan maksamat korvaukset) Eläinten lääkitsemisen valvonta Eläinten hyvinvoinnin valvonta Epäilyyn perustuva eläinsuojelutarkastus Luvan- ja ilmoituksenvaraiseen toimintaan ilman epäilyä kohdistuva tarkastus Eläintautien vastustaminen ja valvonta N HYVÄKSYMINEN JA PÄIVITTÄMINEN

6 LYHENTEITÄ Evira Tukes Valvira AVI ELY-keskus VYHA KUTI YHTI TerveKuu Mitpa Oiva Eviranet EL EU:n valvonta-asetus TsL KuTuL TupL Fimea STM STMa VNas Elintarviketurvallisuusvirasto Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Aluehallintovirasto Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmä Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä elintarvikekohteille ja valvontatiedoille Keskitetty valtakunnallinen tietojärjestelmä terveydensuojelun, kuluttajaturvallisuuden ja tupakkalain mukaisten toimialojen valvontakohteille ja valvontatiedoille Ympäristön- ja terveydensuojelun tiedonhallintajärjestelmä Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Evira Eviran toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka käyttö edellyttää henkilökohtaista käyttäjätunnusta ja salasanaa Elintarvikelaki Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 882/2004 rehuja elintarvikelainsäädännön sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevien sääntöjen mukaisuuden varmistamiseksi suoritetusta vi rallisesta valvonnasta Terveydensuojelulaki Kuluttajaturvallisuuslaki Tupakkalaki Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveysministeriön asetus Valtioneuvoston asetus 5

7 Tukes Extranet SFS RYMY VASU EHO ElhL EsL EtL Naseva Sikava Tukesin toimialan viranomaisille tarkoitettu verkkopalvelu, jonka käyttö edellyttää käyttäjätunnusta ja salasanaa Suomen Standardisoimisliitto ry Ruokamyrkytystyöryhmä, (myös ruokamyrkytysepidemioiden ilmoitusjärjestelmä) Elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Eläinlääkintähuollon valtakunnallinen ohjelma Eläinlääkintähuoltolaki Eläinsuojelulaki Eläintautilaki Nautatilojen terveydenhuollon seurantajärjestelmä, jota käyttävät nautatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot (meijerit, teurastamot ja neuvonta) Sikaloiden terveysluokitusrekisteri, jota käyttävät sikatilat, eläinlääkärit sekä muut toiminnan yhteistyötahot (teurastamot, neuvonta) 6

8 1. JOHDANTO Ympäristöterveydenhuolto käsittää sekä ympäristöterveysvalvonnan että eläinlääkintähuollon. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluu terveydensuojelu, elintarvikkeiden, kuluttajaturvallisuuden, tupakka- ja lääkelain sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on edistää ja valvoa elinympäristön ja yksilön terveyttä ja turvallisuutta sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia. Tarkoituksena on varmistaa korkealaatuinen ympäristöterveydenhuollon valvonta, mikä edellyttää, että valvonta on suunnitelmallista, riittävin voimavaroin ja oikein kohdennettua, tehokasta sekä eri toimijoita tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kohtelevaa. Päävastuu ympäristöterveydenhuollon valvonnan toimeenpanosta on kunnilla. Kunnan tehtävänä on huolehtia, että ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön velvoitteita noudatetaan kunnan alueella. Kunnille kuuluu valvontatehtäviä ympäristöterveydenhuollon kaikilla osa-alueilla. Kunnan tehtävät ympäristöterveydenhuollossa voidaan yleisesti jakaa seuraavasti: toiminnanharjoittajien ja kuluttajien neuvonta, ohjaus ja koulutus suunnitelmallinen valvonta valtakunnallisen valvontaohjelman sekä alueellisen valvontasuunnitelman mukaisesti valvontakohteiden toimintaa koskevien ilmoitusten tai hakemusten käsittely ja niistä tehtävät päätökset säännölliset tarkastukset valvontakohteisiin sekä tarvittaessa näytteenotto ja tutkimukset lainsäädännön noudattamatta jättämisestä tai ilmeistä terveyshaittaa aiheuttavasta toiminnasta johtuvien määräysten antaminen tai pakkokeinojen asettaminen erityistilanteisiin varautuminen epidemioiden selvittäminen lausuntojen antaminen raportointi aluehallintovirastolle (AVI) ja keskusviranomaisille (Evira, Valvira ja Tukes) Ympäristöterveydenhuollon eri osa-alueiden valvontaa säädetään lainsäädännöllä. Elintarvikelain (23/2006, 1 ) tarkoituksena on: varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä 7

9 Terveydensuojelulain (763/1994, 1 ) tarkoituksena on: ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011, 1 ) tarkoituksena on: varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä Tupakkalaissa (693/1976, 1 ) säädetään toimenpiteistä, joilla: ehkäistään tupakkatuotteiden käytön aloittamista edistetään tupakkatuotteiden käytön lopettamista suojellaan väestöä tupakansavulle altistumiselta Lain tavoitteena on ihmisille myrkyllisiä aineita sisältävien ja riippuvuutta aiheuttavien tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Lakia täydentää asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977). Lääkelain muutoksen nojalla (22/2006) 54 a - 54 e :ssä on säädetty kuntien terveydensuojeluviranomaisten velvollisuudesta valvoa nikotiinivalmisteiden vähittäismyyntiä. Eläinlääkintähuoltolain (765/2009, 1 ) tarkoituksena on: varmistaa kuntien järjestämien eläinlääkäripalveluiden saatavuus ja laatu sekä muiden eläinlääkäripalveluiden valvonta varmistaa elintarvikkeiden turvallisuuden sekä eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta Eläinsuojelulain (247/1996) tarkoituksena on: suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua 8

10 2. KUNTIEN VÄLINEN YHTEISTYÖ YMPÄRISTÖTERVEY- DENHUOLLOSSA 2.1 Yhteistoiminta-alue, organisaatio ja henkilöstö Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö muodostuu yhteistoiminta-alueesta, johon kuuluvat Laukaan kunta (isäntäkunta), Konneveden kunta ja Äänekosken kaupunki. Yhteistoimintaalue aloitti toimintansa Lain (410/2009) ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta mukaan kunnassa tai kunnan yhteistoiminta-alueella tulee olla käytettävissään vähintään 10 henkilötyövuotta vastaavat henkilöresurssit, joilla ympäristöterveydenhuollon palvelut järjestetään. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontayksikköön kuuluu ympäristötoimenjohtaja (0,70 htv), terveystarkastajat (5,60 htv), valvontaeläinlääkäri (1 htv), kunnaneläinlääkärit (2,70 htv) ja toimistosihteeri (0,75 htv). Lain edellyttämä 10 henkilötyövuotta täyttyy Laukaan yhteistoiminta-alueella. Laukaan ympäristöterveydenhuollon organisaatiorakenne LAUKAAN KUNNAN KUNNANHALLITUS JA -VALTUUSTO YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 3 jäsentä Laukaasta 3 jäsentä Äänekoskelta 1 jäsen Konnevedeltä YMPÄRISTÖTOIMENJOHTAJA Jukka Lappalainen YLEINEN TERVEYSVALVONTA Miia Valkonen Niina Virtanen Mari Peltonen Minna Nalli VALVONTAELÄIN- LÄÄKÄRI Kaidi Piilman ELÄINLÄÄKINTÄHUOLTO Annamari Nuutinen Laura Tarvainen Marja-Liisa Vihavainen TOIMISTO- JA HAL- LINTOPALVELUT Pia Nieminen Sinikka Rissanen Jouni Jänkävaara 9

11 2.2 Henkilöstön vastuualueet ja yhteystiedot Taulukko 1. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon henkilöstö VIRKANIMIKE / NIMI / VASTUUALUE / MUUTA YHTEYSTIEDOT TYÖTEHTÄVÄT Ympäristötoimenjohtaja Jukka Lappalainen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a *terveysvalvonnan johto *ympäristöterveydenhuollon asioiden esittely ympäristöterveyslautakunnassa Valvontatehtävät: *asumisterveys- ja sisäilma *terveydensuojeluvalvonta Laukaa *ympäristötoimen yleishallintoasiat jukka.lappalainen@laukaa.fi *eläinsuojelu *RYMY Terveystarkastajat Miia Valkonen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa miia.valkonen@laukaa.fi Niina Virtanen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa niina.virtanen@laukaa.fi Minna Nalli puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa minna.nalli@laukaa.fi Mari Peltonen puh. Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa, Konnevesi: *elintarvike: leipomot, laitokset, ruoan valmistus, myymälät (pakkaamattomat tuotteet) *terveydensuojelu: talousvedet *tupakkalain mukaiset lupa-asiat ja valvonta Laukaa, Konnevesi: *kuluttajaturvallisuus (myös Äänekoski) *elintarvike: myymälät (pakatut tuotteet), elintarvikekuljetus, tarjoilupaikat *terveydensuojelu: uimavesi- ja pintapuhtausnäytteet, osittain talousvedet *tupakkalain mukainen valvonta Laukaa, Konnevesi: *elintarvike *terveydensuojelu Ympäristötoimenjohtajan 1. sijainen Ympäristötoimenjohtajan 2. sijainen Näytteenotto- ja atk-vastaava Erityistilannevastaava RYMY-työryhmän jäsen 10

12 41340 Laukaa Sinikka Rissanen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto / Äänekosken palvelupiste Torikatu 2 (2. krs) Äänekoski sinikka.rissanen@laukaa.fi Jouni Jänkävaara puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto / Äänekosken palvelupiste Torikatu 2 (2. krs) Äänekoski jouni.jankavaara@laukaa.fi Valvontaeläinlääkäri Kaidi Piilman puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa kaidi.piilman@laukaa.fi Kunnaneläinlääkärit Annamari Nuutinen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa annamari.nuutinen@laukaa.fi Laura Tarvainen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa laura.tarvainen@laukaa.fi Äänekoski: *tupakkalain mukaiset lupaasiat ja valvonta *terveydensuojelu (mm. asumisterveys ja sisäilma) Äänekoski: *elintarvikevalvonta *tupakkalain mukainen valvonta *terveydensuojelu Laukaa, Konnevesi, Äänekoski: *laitokset *alkutuotanto (maidontuotantotilat) *eläinsuojeluvalvonta *eläintautivalvonta Laukaa: *hyöty- ja lemmikkieläinten sairauden- ja terveydenhoito (myös kalat) *suureläinpäivystys *muut eläinten hoidolliset ja eläinsuojelulliset tehtävät *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot Laukaa: *hyöty- ja lemmikkieläinten sairauden- ja terveydenhoito (myös kalat) *suureläinpäivystys *muut eläinten hoidolliset ja eläinsuojelulliset tehtävät RYMY RYMY Sivuvastaanotto: Liepeentie 45, Lievestuore 11

13 Marja-Liisa Vihavainen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto / Äänekosken palvelupiste Torikatu 2 (2. krs) Äänekoski marja-liisa.vihavainen@laukaa.fi Toimistosihteeri Pia Nieminen puh. (014) Laukaan ympäristöterveydenhuolto Kantolantie 10 a Laukaa pia.nieminen@laukaa.fi *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot Äänekoski, Konnevesi: *hyöty- ja lemmikkieläinten sairauden- ja terveydenhoito (myös kalat) *suureläinpäivystys *muut eläinten hoidolliset ja eläinsuojelulliset tehtävät *eläintautivalvontaan liittyvät vastustustehtävät ja näytteenotot *asiakaspalvelu *laskutus *arkistointi *ylikunnallisen ympäristöterveyslautakunnan sihteeri Sivuvastaanotto: Palotie 3, Konnevesi Myös ympäristösuojelun toimistosihteeri 2.3 Henkilöstön koulutus Ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman mukaan hyvä koulutustavoite olisi keskimäärin kahdeksan koulutuspäivää vuodessa viranhaltijaa kohden. Koulutuspäiviksi voidaan varsinaisten koulutuspäivien lisäksi lukea muutakin ammattitaidon edistämistä, kuten työnohjauspäiviin osallistumista, malliasiakirjoihin perehtymistä tai muuta suunnitelmallista pätevyyden ylläpitoa. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontahenkilöstölle laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma. Suunnitelmassa huomioidaan eri keskusvirastojen ja muiden tahojen järjestämät vuosittaiset koulutukset. Koulutuksiin osallistumisen tarve arvioidaan kunkin koulutuksen kohdalla erikseen. Tarpeen arvioinnissa otetaan huomioon erityisosaamista palvelevat koulutustarpeet (viranhaltijoiden erikoistuminen). Lisäksi jokaisen tarkastajan on syytä osallistua vuosittain ainakin yhteen koko valvontasektoria koskevaan koulutustilaisuuteen, koska vähäisen henkilöstömäärän vuoksi jokainen tarkastaja voi joutua tekemään ajoittain muitakin työtehtäviä, kuin mitä kullekin on varsinaisesti vastuutettu. Henkilöstön toteutuneista koulutuksista pidetään seurantakirjanpitoa. Toteutumat raportoidaan valvontatietojen yhteydessä vuosittain. 12

14 2.4 Viestintä Julkisuuslaki eli laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta (621/1999) velvoittaa viranomaisia tiedottamaan toiminnastaan. Viestinnän osa-alueita ovat asiakaspalvelu, kohderyhmien opastus ja kouluttaminen sekä tiedottaminen. Kohderyhmiä ovat kuntalaiset, elinkeinonharjoittajat, toiset viranomaiset ja muut asiakkaat. Tiedon välittämisessä eri tahoille käytetään viestintäkanavina kunnan internet-sivuja ja paikallislehtiä. Lisäksi tietoa annetaan tarkastuskäyntien yhteydessä ohjaamalla ja neuvomalla asiakkaita. Asiakaspalvelu tapahtuu joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostitse. 2.5 Valvonnan maksullisuus Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista (perus-, osa- tai uusintatarkastus) sekä mahdollisesta näytteenotosta peritään maksu toiminnanharjoittajalta. Valvonnan maksullisuus on säädetty: elintarvikelaissa (23/2006) 71 terveydensuojelulaissa (763/1994) 50 kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) 32 tupakkalaissa (693/1976) 25 a, ja lääkelaissa (395/1987) 54 d Myös kohteen hyväksyminen ja ilmoituksen käsittely sekä määräysten noudattamatta jättämiseen perustuva valvonta on maksullista. Valvontamaksut perustuvat kohdetyypeittäin arvioituun keskimääräiseen työajan tarpeeseen tai käytetyn työajan mukaan. Maksuja ei kuitenkaan peritä esimerkiksi akuuteissa tarkastustapauksissa, ruokamyrkytys- ja talousvesiepidemioissa tai valitustapausten selvittämisestä. Maksullisuuden periaatteena on, että valvonnasta perittävät maksut eivät saa ylittää todellisia kustannuksia. Kertyneillä maksutuloilla on oleellinen merkitys ympäristöterveydenhuollon resurssien turvaamisessa. Maksujen periminen suunnitelmallisesta valvonnasta edellyttää kunnassa hyväksyttyä valvontasuunnitelmaa ja maksutaksaa. Laukaan ympäristöterveydenhuollon maksutaksa on nähtävillä Laukaan kunnan internet -sivuilla. Lisäksi maksutaksa löytyy Laukaan kunnan kunnanhallituksen arkistoista. 2.6 Hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu Pääasiallisesti näytteet tutkitaan Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriossa, Nab Labs Oy:n laboratoriossa (Ambiotica), Työterveyslaitoksen laboratoriossa tai Ositum Oy:n laboratoriossa. Ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot ovat akkreditoituja. Virka-aikojen ulkopuolella ja erityistilanteissa käytetään Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratoriota, joka toimii päivystävänä laboratoriona. 13

15 Keskusvirastojen valvontaprojekteihin liittyvien näytteiden osalta toimitaan keskusvirastojen antamien ohjeiden mukaisesti. Taulukko 2. Laukaan yhteistoiminta-alueen ympäristöterveydenhuollon käyttämät laboratoriot. LABORATORIO NÄYTETYYPPI YHTEYSTIEDOT Jyväskylän kaupungin ympäristötoimen laboratorio Elintarvike-, vesi-, materiaali- ja sisäilmanäytteet Eeronkatu Jyväskylä puh. (014) (neuvonta) Nab Labs Oy, Ambiotica Työterveyslaitoksen laboratorio Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (Kansanterveyslaitos) Ositum Oy:n laboratorio MetropoliLab Tullilaboratorio Vesinäytteet Tupakkalain mukaiset mittaukset Asumisterveyteen liittyvät mittaukset Asumisterveyteen liittyvät mittaukset Asumisterveyteen liittyvät mittaukset (VOC-mittaukset) Torjunta-aineet Virukset Survontie Jyväskylä puh. (014) etunimi.sukunimi@nablabs.fi Topeliuksenkatu 41 A Helsinki puh (vaihde) Ympäristömikrobiologian yksikkö / (Kirsi Korhonen) PL Kuopio Oulun toimipiste Kiilakilventie Oulu puh etunimi.sukunimi@ositum.fi Viikinkaari Helsinki puh PL Espoo / Tekniikantie Espoo puh (vaihde) 2.7 Näytteenottovälineet ja mittauslaitteet Laukaan ympäristöterveydenhuollon käytössä olevat näytteenottoon ja mittauksiin tarvittavat laitteet ja välineet löytyvät joko Laukaan tai Äänekosken toimipisteestä. Laitteiden ja välineiden käyttöohjeet ovat laitteiden/välineiden mukana, mikä helpottaa niiden käyttämistä. Muu näytteenottoon liittyvä 14

16 välineistö (esim. pullot, lähetteet, styrox-laatikot), hankitaan itsenäisesti kumpaankin toimipisteeseen. Näiden huolto on terveystarkastajien vastuulla. Tarkemmat tiedot laitteista/välineistä on kirjattu laiteluetteloon, joka sijaitsee ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Luettelo sisältää tiedot laitteiden/välineiden merkeistä ja malleista, sijainnista, huoltoväleistä ja kalibroinneista. Sähköisessä muodossa olevaa luetteloa päivitetään aina tarvittaessa. 15

17 3. KUNNAN VALVONTASUUNNITELMA 3.1 Valvontasuunnitelman laatiminen Ympäristöterveydenhuollon valvontatyön suunnitelmallisuuden ja laadun parantamiseksi kunnan tulee laatia ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma. Kuntien valvontasuunnitelman laatimisvelvoite ja vähimmäissisältö perustuu Valtioneuvoston asetukseen (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta. Asetuksen tavoitteena on yhdenmukaistaa ympäristöterveydenhuollon lainsäädännössä tarkoitettujen kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Kunnan valvontasuunnitelmalla tarkoitetaan yhtä suunnitelmaa, johon on koottu ympäristöterveydenhuollon valvonta yleisesti ja toimialakohtaisesti. Suunnitelman tulee sisältää vähintään seuraavat asiat: tarkastuksen sisältö valvontakohteiden tai valvontakohdetyyppien tarkastustiheys tarkastukseen keskimääräisesti käytetty aika kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi Näiden lisäksi suunnitelmaan voidaan sisällyttää muitakin valvontaan oleellisesti kuuluvia ja valvontaa tukevia asioita. Näitä ovat: valvonnan painopisteet valvontaprojektit voimavarat ja niiden jakautuminen toimialoittain laboratoriot ja ulkopuoliset asiantuntijat, joihin valvonta tukeutuu maksutaksa viestintäsuunnitelma koulutussuunnitelma erityistilannesuunnitelma 3.2 Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valvontasuunnitelma laaditaan monivuotiseksi, ja se hyväksytään kunnan ympäristöterveydenhuollon viranomaisena toimivassa toimielimessä, ympäristöterveyslautakunnassa. Suunnitelma astuu voimaan vasta sen jälkeen, kun se on lautakunnassa hyväksytty. Suunnitelman päivitys tehdään vuosittain, ja joka vuosi se myös hyväksytetään ympäristöterveyslautakunnassa. Kunta toimittaa päivitetyn valvontasuunnitelman VYHA:n kautta aluehallintovirastolle kalenterivuoden loppuun mennessä, kuten valvontasuunnitelma-asetuksessa (665/2006) 8 :ssä määrätään. 16

18 Valvontasuunnitelman laadinnassa huomioidaan voimassa oleva lainsäädäntö sekä keskusvirastojen laatimat valtakunnalliset valvontaohjelmat ja niissä olevat ohjeet. Suunnitelma sisältää toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat (elintarvike-, terveydensuojelu-, kuluttajaturvallisuus- ja tupakkalain mukaiset suunnitelmat) sekä niiden tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmat. Tarkastus- ja näytteenottosuunnitelmien muuttuneet tiedot päivitetään vuosittain. Suunnitelma laaditaan riskiperusteisesti valvontatarpeen mukaiseksi. Laukaan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma sisältää lyhyesti tietoa viestinnästä sekä koulutus- ja erityistilannesuunnitelmista. Valvontasuunnitelma ja erityistilannesuunnitelma sijaitsevat ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalla yhteisellä verkkoasemalla. Koulutussuunnitelma löytyy ympäristötoimenjohtajan tiedostoista ja maksutaksa erillisenä asiakirjana joko ympäristöterveydenhuollon henkilöstön käytössä olevalta yhteiseltä verkkoasemalta tai Laukaan kunnan internet -sivuilta. 3.3 Toimialakohtaiset valvontasuunnitelmat Toimialakohtaisten (elintarvike-, kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojelu- ja tupakkalain mukainen valvonta) valvontasuunnitelmien laatimista ohjaavat eri toimialojen lainsäädäntö, valtioneuvoston asetukset, valtakunnalliset toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä ympäristöterveydenhuollon yhteinen valtakunnallinen valvontaohjelma Elintarvike Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva elintarvikevalvontasuunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäisee terveysvaaroja ja suojaa kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Kunnan elintarvikevalvontasuunnitelman laadintaa ohjaavat elintarvikelain (23/2006) 48, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Elintarviketurvallisuusviraston laatima elintarvikeketjun monivuotinen kansallinen valvontasuunnitelma Kuluttajaturvallisuus Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) 22 :n mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä kuluttajaturvallisuuden säännöllistä valvontaa koskeva suunnitelma siten, että valvonta on yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista ja ehkäisee kulutustavarasta tai kuluttajapalvelusta aiheutuvia terveysja omaisuusvaaroja. Kuluttajaturvallisuuslaissa ei ole yksityiskohtaisia määräyksiä valvonnan suorittamisesta, joten ympäristöterveydenhuollon yhteinen ja Turvallisuus- ja kemikaaliviraston laatima kuluttajaturvallisuusvalvonnan valtakunnallinen valvontaohjelma sekä valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta ohjaavat kuntien kuluttajaturvallisuusvalvontaa. 17

19 3.3.3 Terveydensuojelu Kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva terveydensuojelun valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Kunnan terveydensuojelun valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat sekä terveydensuojelulain (763/1994) 6, valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta että Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima valtakunnallinen terveydensuojelun valvontaohjelma Tupakka Tupakkalain (693/1976) 14 a :n 3 momentin mukaan kunnan tulee laatia ja hyväksyä säännöllistä valvontaa koskeva tupakkalain valvontasuunnitelma siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää. Tupakkalain valvontasuunnitelman laatimista ohjaavat tupakkalaki (14 a :n 3 momentti), valtioneuvoston asetus (665/2006) kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston laatima tupakkalain valtakunnallinen valvontaohjelma. 3.4 Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi ja raportointi Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteutumisen arviointia hyödynnetään kunnan ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämisessä, valvonnan toimivuuden varmistamisessa ja uusien suunnitelmien laadinnassa. Tämän vuoksi kunta arvioi valvontasuunnitelman toteutumista vuosittain. Toteutumisen raportointi tehdään KUTI-, YHTI- ja VYHA-järjestelmien avulla ja siitä laaditaan arviointiraportti toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa annettujen ohjeiden mukaisesti. Raportin hyväksyy ympäristöterveyslautakunta, minkä jälkeen arviointi toimitetaan VYHA:n kautta AVI:lle maaliskuun loppuun mennessä. Aluehallintovirasto arvioi kuntien valvontasuunnitelmia sekä niiden toteutumista. Arviointi annetaan tiedoksi Konneveden ja Laukaan kuntiin sekä Äänekosken kaupungille. Valvontasuunnitelman toteutumisen arviointi sisältää seuraavia asioita: suunnitellun toiminnan ja tarkastusten kattavuus valvonnan kattavuus ja sen jakautuminen yhteistoiminta-alueen eri osiin valtakunnallisten ja omien paikallisten painopisteiden valvonnan toteutuminen tarkastuksiin ja kohteisiin käytetty aika verrattuna suunniteltuun ajankäyttöön tarkastuksilla esiin tulleiden epäkohtien määrä ja laatu sekä kunnan viranomaisten toimenpiteet näiden epäkohtien korjaamiseksi ja asioiden saattamiseksi määräystenmukaiselle tasolle 18

20 tarkastusten ja näytteiden määrä suhteessa valvontasuunnitelmaan toteutuneiden tarkastusten lukumäärä valvontakohdetyypeittäin näytteet ja analyysit valvontakohdetyypeittäin valvontaprojekteihin osallistumista valvonnasta saadut tulot ja niiden kohdentuminen valvonnasta kertyvät maksutulot toimialoittain valvonnasta saatujen tulojen kohdentumista (onko tulot kohdennettu ympäristöterveydenhuollon valvonnan kehittämiseen) voimavarat ja yhteistoiminta-alueen toimivuus voimavarojen riittävyys suhteessa lainsäädännön vaatimukseen ja valvontatarpeeseen ja suunniteltuun toimintaan selvitys, paljonko voimavaroja on käytetty ennalta suunniteltuihin valvontatehtäviin ja kuinka paljon muihin tehtäviin erittely henkilöstövoimavarojen kohdentumisesta eri lakien mukaiseen valvontaan (VYHA) toiminnan kehittämistarpeet vaadittavat toimenpiteet, joilla tilannetta parannetaan seuraavalla toimintavuodella mahdolliset toiminnan tarkastamiset eli arviointi- ja ohjauskäynnit hyvät käytännöt, poikkeamat, kehittämiskohteet ja korjaavat toimenpiteet (VYHA) Mikäli valvontasuunnitelmassa asetettuja tavoitteita ei ole saavutettu, kerrotaan toteutumisen arvioinnissa siihen vaikuttaneet syyt (esimerkiksi yllättävät projektit, sairaslomat, virkavapaat). Lisäksi tuodaan esille vaadittavat toimenpiteet (esimerkiksi voimavarojen lisäykset, toiminnan muuttuminen, painopisteiden tarkentaminen), joiden avulla päästäisiin tavoitteisiin seuraavalla tarkastelujaksolla. 19

21 4. VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUKSET 4.1 Suunnitelmallinen valvonta Valvonnan suunnitelmallisuus toteutuu käytännössä ympäristöterveydenhuollon yhteisen valtakunnallisen valvontaohjelman, toimialakohtaisten valtakunnallisten valvontaohjelmien sekä kunnan valvontasuunnitelmien, niiden toteuttamisen ja toteutumisen arvioinnin avulla. Näiden tavoitteena on yhdenmukaistaa valvonnan ohjausta ja kunnallisten valvontaviranomaisten suorittamaa valvontaa. Suunnitelma laaditaan suhteessa valvontatarpeeseen. Suunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon myös suunnittelemattomaan työhön käytettävä aika. Tällaista ei-suunnitelmallista toimintaa on esimerkiksi: ilmoitusten ja hakemusten käsittely erityistilannesuunnitelman laatiminen epidemiaepäilyjen selvitykset asumisterveysasiat (tarkastus ja mittaus) asiakasyhteydenotot sekä näihin liittyvät selvitykset ja valvontatoimet lausunnot muille viranomaisille ohjaus ja neuvonta asiantuntijana toimiminen toiminnan kehittäminen Tarkastusten yleinen sisältö on kuvattu taulukossa 3. Tarkastusten yksityiskohtainen sisältö löytyy toimialakohtaisista valvontaohjelmista ja keskusvirastojen antamista ohjeista. Taulukko 3. Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla. Toimiala Tarkastuksen yleinen sisältö Elintarvikevalvonta Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. Terveydensuojeluvalvonta Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus. Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Kuluttajaturvallisuusvalvonta Tarkastuksella on tarkoitus selvittää, onko tarjottu palvelu turvallinen. Tarkastus tehdään yleensä ennalta ilmoitettuna ajankohtana. Tupakkalain mukainen valvonttenmukaisuus. Tavoitteena on tarkastaa kohteen toiminnan ja tilojen vaatimus- Tarkastus tehdään pääsääntöisesti ennalta ilmoittamatta. 20

22 4.2 Elintarvikelain mukainen valvonta Elintarvikelain (23/2006) tarkoituksena on: varmistaa elintarvikkeiden ja niiden käsittelyn turvallisuus sekä elintarvikkeiden hyvä terveydellinen ja muu elintarvikemääräysten mukainen laatu varmistaa, että elintarvikkeista annettava tieto on totuudenmukaista ja riittävää eikä johda harhaan suojata kuluttajaa elintarvikemääräysten vastaisten elintarvikkeiden aiheuttamilta terveysvaaroilta ja taloudellisilta tappioilta varmistaa elintarvikkeiden jäljitettävyys turvata korkealaatuinen elintarvikevalvonta, ja osaltaan parantaa elintarvikealan toimijoiden toimintaedellytyksiä Elintarvikehuoneiston riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Valvontatarpeen määrittämiseen vaikuttavat tekijät ovat määritelty EU:n valvonta-asetuksessa. Virallista valvontaa on harjoitettava elintarvikkeiden kaikissa tuotanto-, jalostus- ja jakeluvaiheissa (EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 3). Valvontakohteeseen vuosittain kohdistettujen tarkastuskäyntien määrän, samoin kuin muiden valvontatoimien, tulee perustua toiminnan riskien tunnistamiseen (EU:n valvonta-asetus, 3 artikla, kohta 1a, EL 23/2006, 6 a ). Elintarvikehuoneiston ja siellä tapahtuvan toiminnan riskin arvioimiseen ja tarkastustiheyksien määrittämiseen on käytetty Eviran riskinarviointiohjetta, joka ilmestyi luonnoksena syksyllä Virallisesti tämä ohje otetaan käyttöön vuoden 2016 alussa. Ohjeistus on laadittu kohdetyyppikohtaisesti eri kokoluokan toiminnoille. Tarkastustiheystarpeeseen vaikuttaa toiminnan riski, joka muodostuu toiminnan luonteesta, laajuudesta sekä kohteen valvontahistoriasta. Ilmoitettavien elintarvikehuoneistojen tarkastustiheyksien määrittämisessä käytetään apuna taulukkoa 4 ja hyväksyttävien elintarvikehuoneistojen tapauksessa taulukkoa 5. 21

23 Taulukko 4. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 :n mukaan ilmoitettavissa elintarvikehuoneistoissa RISKILUOKKA 1 RISKILUOKKA 2 RISKILUOKKA 3 RISKILUOKKA 4 Elintarvikkeiden myynti Elintarvikkeiden myynti Elintarvikkeiden myynti Erityisryhmät, ei kylmäsäilytystä vaativia kylmäsäilytystä vaativia pakattuja elintarvikkeiden käsittelyä esimerkiksi: elintarvikkeita ja pakkaamattomia (palvelumyynti) ja valmis- voi olla valmistajan pakkaamia elintarvikkeita tusta (esim. kuumennus, sa- tai irtotuotteita (esim. vustus, salaattien valmistus leipä, hedelmät, vihannekset, tms.) myynnin yhteydessä irtokarkit yms.) Tarjoilu ei kylmäsäilytystä vaativia elintarvikkeita valmiiden elintarvikkeiden lämmitys asiakkaalle voi olla osa toimintaa (esim. kahvilat, kioskit, pubit yms.) Tarjoilu valmiiksi prosessoitujen elintarvikkeiden käsittely (esim. pakastettujen tuotteiden kuumennus, esikypsennettyjen raaka-aineiden kuumennus tms.) kylmäsäilytystä vaativien elintarvikkeiden tarjoilu leipien täyttäminen, salaattien koostaminen tms. grillit nakkikioskit pikaruokaravintolat voileipäbaarit salaattibaarit jäätelökioskit Tarjoilu raakojen, helposti pilaantuvien eläimistä saatavien elintarvikkeiden käsittely ruokaravintolat ruokalat laitoskeittiöt tms. Tarjoilu sairaalakeittiöt päiväkodeille, vanhuksille tai muille riskiryhmille elintarvikkeita / ruokaa valmistavat elintarvikehuoneistot Teollinen valmistus raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa Teollinen valmistus raaka-aineet tai valmiit tuotteet eivät edellytä lämpötilahallintaa Teollinen valmistus helposti pilaantuvien elintarvikkeiden valmistus laktoosittomien sekä Teollinen valmistus erityisryhmille tarkoitettujen elintarvikkeiden valmistus 22

24 yksinkertaisia tuotteita, joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista yksinkertaisia tuotteita, joiden pakkausmerkinnät eivät edellytä erityisosaamista tuotteiden valmistamiseen liittyy kohtalaisia tuoteturvallisuusriskejä: myllytoiminta leivän valmistus Pakkaus- ja muu kontaktimateriaalialan toiminta gluteiinittomien elintarvikkeiden valmistus sellaisten elintarvikkeiden valmistus, joiden koostumus ja pakkausmerkintöjen hallinta ja valvonta vaatii erityisosaamista (esim. lisäaineiden valmistus, elintarvikeparanteiden käyttö, savustaminen, vitamiineilla tai kivennäisaineilla täydentäminen, ravintolisien ja uuselintarvikkeiden valmistus, nimisuojatuotteiden valmistus) lastenruoat äidinmaidon-korvikkeet vieroitus- ja laihdutusvalmisteet aterian- ja ruokavalion-korvikkeet kliiniset ravintovalmisteet KOKOLUOKKA 1 myymälät < 200 m 2 (lähikaupat, kioskit) tarjoilu < 6 asiakaspaikkaa TAI < 50 annosta / vrk (annos määräävä tekijä) laitoskeittiöt < 500 annosta/vrk teollinen tuotanto < 10 milj. litraa / < kg Elintarvikkeiden varastointi ja kuljetus kaikki, missä toiminta pelkkää varastointia tai kuljetusta, ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 2, 3 tai 4 0,35 tarkastusta / vuosi n. 1 2 h / kerta Elintarvikkeiden maahantuonti maahantuonti toimintatyypistä riippumatta (varastointi, myynti, tarjoilu, tms.), ellei muu toiminta nosta riskiluokkaan 3 tai 4 0,35 tarkastusta / vuosi n. 2 h / kerta Elintarvikkeiden maahantuonti ravintolisien tuonti 1 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 2 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 23

25 kuljetus ja varastointi < 2 kuljetusvälinettä < 1000 m 2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat) vähäistä KOKOLUOKKA 2 myymälät m 2 (marketit, tavaratalot) tarjoilu asiakaspaikkaa TAI annosta/vrk (annos määräävä tekijä) laitoskeittiöt annosta/vrk teollinen tuotanto milj. litraa TAI milj. kg kuljetus ja varastointi 2 10 kuljetusvälinettä m 2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat), keskisuurta suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä suuri kansallinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä 0,35 tarkastusta / vuosi n. 2 h / kerta 1 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 2 tarkastusta / vuosi n. 3 h / kerta 3 tarkastusta / vuosi n. 4 h / kerta 24

26 KOKOLUOKKA 3 myymälät >1000 m 2 (super-/hypermarketit) tarjoilu >150 asiakaspaikkaa TAI > 500 annosta/vrk (kumpi määräävä tekijä) laitoskeittiöt > 2000 annosta/vrk teollinen tuotanto > 100 milj. litraa / > 10 milj. kg kuljetus ja varastointi, > 10 kuljetusvälinettä, > m 2 varasto maahantuonti (EU, 3.maat) suurta erittäin suuri kansainvälinen kontaktimateriaalialan toiminta, tuontia ja vientiä Kolmen vuoden jaksossa valvontakäyntejä laajuudesta riippuen yhteensä: 0,7 tarkastusta / vuosi 2 tarkastusta / vuosi 3 tarkastusta / vuosi 4 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta n. 2 3 h / kerta n. 3 4 h / kerta n. 4 h / kerta

27 Taulukko 5. Ohjeellinen tarkastustiheyssuositus elintarvikelain 13 :n mukaan hyväksyttävissä elintarvikehuoneistoissa (laitokset) RISKILUOKKA 1 RISKILUOKKA 2 RISKILUOKKA 3 RISKILUOKKA 4 Liha-ala Liha-ala Liha-ala Kylmäsavukalan tai pakastaminen *) leikkaaminen lihavalmisteiden valmistus graavikalan vakuumipakkaaminen suolien ja mahalaukkujen jauhaminen käsittely raakalihavalmisteiden valmistus Täyssäilykkeiden valmistus mekaanisesti erotetun lihan valmistus Kala-ala Kala-ala Kala-ala jalostettujen kalastustuotteiden pakastaminen *) perkaaminen valmistus kalan lajittelu fileointi paloittelu mekaaninen lihan talteenotto Muna-ala munien pakkaaminen (poikkeusalueella munapakkaamon tarkastustiheys kerran 2 vuodessa) Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raaka-aineen valmistus, johon kuuluu pastörointi tai vastaava lämpökäsittely Varastolaitos *) Muna-ala munatuotteiden valmistus Maitoala maitotuotteiden ja muun maitopohjaisen raaka-aineen valmistukseen ei kuulu pastörointia tai vastaavaa lämpökäsittelyä (esim. raakamaidon pakkaaminen, tuorejuuston valmistus, leipäjuuston valmistus, jossa ainoa kuumennus juuston paisto) 26

28 KOKOLUOKKA 1 liha-ala, kala-ala, muna-ala tuotanto < kg/vuosi KOKOLUOKKA 2 liha-ala, kala-ala tuotanto kg/vuosi muna-ala tuotanto milj. kg/vuosi maitoala tuotanto < kg/vuosi KOKOLUOKKA 3 liha-ala, kala-ala tuotanto milj. kg/vuosi muna-ala tuotanto > 10 milj. kg/vuosi maitoala tuotanto milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 4 liha-ala, kala-ala tuotanto 1 10 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 5 liha-ala, kala-ala tuotanto milj. kg/vuosi maitoala tuotanto > 2 milj. kg/vuosi KOKOLUOKKA 6 liha-ala, kala-ala tuotanto > 20 milj. kg/vuosi *) Käyntimäärä enintään 4 kertaa vuodessa 1 tarkastus / vuosi n. 2 3 h / kerta 2 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 4 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 6 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 8 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 12 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 2 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 4 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 6 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 8 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 12 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 16 tarkastusta / vuosi n. 2 3 h / kerta 3 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 6 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 8 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 10 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 16 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 20 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 5 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 8 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 10 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 12 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 20 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 24 tarkastusta / vuosi n. 3 4 h / kerta 27

29 4.3 Terveydensuojelulain mukainen valvonta Terveydensuojelulain (763/1994) tarkoituksena on: ylläpitää ja edistää väestön ja yksilön terveyttä ennaltaehkäistä, vähentää ja poistaa sellaisia elinympäristössä esiintyviä tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Terveyshaitalla tarkoitetaan ihmisessä todettavaa sairautta, muuta terveydenhäiriötä tai sellaisen tekijän tai olosuhteen esiintymistä, joka voi vähentää väestön tai yksilön elinympäristön terveellisyyttä. Terveydensuojelun valvonnassa suunnitelmallinen valvonta perustuu terveydensuojelulain (763/1994) 6 :ään. Terveydensuojelulain mukaiset suunnitelmallisen valvonnan piiriin kuuluvat kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan. Riskiluokan perusteella määritetään valvontakohteen tarkastustiheys. Riskinarvioinnin perusteella kohdekohtaista tarkastustiheyttä voidaan lisätä tarpeelliseksi katsotulla määrällä tai vähentää enintään puolella valvontaohjelman kohdetyyppikohtaisesta tarkastustiheydestä. Tarkastustiheyden on oltava vähintään 0,2. Riskinarviointi perustuu toiminnan aiheuttamiin terveysuhkiin ja/tai valvottavaan tilan olosuhteisiin, joista voi aiheutua terveyshaittaa. Ne kohteet, jotka ovat poistettu suunnitelmallisen valvonnan piiristä, kuuluvat kuitenkin ilmoitusvelvollisuuden piiriin ja ilmoituksista tehdään päätös (TsL 13 ). Näiden kohteiden valvontaa suoritetaan yhteydenottojen perusteella (yleensä terveyshaittaepäily). Terveydensuojelukohteiden riskiluokitus ja valvontatarpeen määrittäminen Merkittäviä tekijöitä riskinarvioinnin kannalta ovat: altistuvien ihmisten määrä ja erityisryhmät altistavan tekijän määrittely altistuksen kesto ja/tai toistuvuus (ajallinen altistusaika ja altistuksen toistuvuus) erityiskohde, johon ei ole olemassa valvontaohjetta tai -käytäntöä valvontahistoria onko toiminta ilmoitus- tai hyväksymispäätöksen mukaista toiminnanharjoittajan asenne ja asiantuntemus, käytettävissä olevat resurssit tiedottaminen ja varautuminen erityistilanteisiin muut mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavat tekijät Laukaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen terveydensuojelukohteiden suunnitelmallisen valvonnan tarkastustiheyksien ja riskiluokitusten määrittämisessä käytetään apuna Valviran laatimaa ohjeistusta (kts. taulukko 6). 28

30 Taulukko 6. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit, niiden riskiluokat, tarkastustiheydet ja tarkastukseen keskimäärin käytettävä aika. Suunnitelmallisen valvonnan kohdetyypit Toimintaluokka Toimintatyyppi Riskiluokka Tarkastustiheys/vuosi Keskimääräinen tarkastusaika (h) Talousveden jakelu ja käyttö Kokoontuminen, julkiset huvi- ja kokoontumishuoneistot Opetustoiminta, koulut ja oppilaitokset (0,5*) 2 1 0,5 (0,3*) , , Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000): EU-vesilaitokset (vedentoimitus > 1000 m 3 /d tai vähintään 5000 käyttäjää) Muut vesilaitokset (vedentoimitus m 3 /d tai käyttäjää) Talousvettä toimittava laitos (asetus 401/2000): Pienet vesilaitokset (vedentoimitus < 10 m 3 /d tai alle 50 käyttäjää) Lasten ja nuorten kohteet: kerhotilat, nuorisotilat ja leirikeskukset, lasten iltapäiväkerhot ja sisäleikkipuistot Esiopetus, peruskoulu, lukio, ammattioppilaitos, muut koulut ja oppilaitokset, korkeakoulu ja muu aikuiskoulutus Majoitustoiminta, majoitushuoneistot Hotellit, hostellit, maatilamatkailu, asuntolat jne ,2 2-4 Kauneudenhoito ja ihon käsittelyä suorittavat huoneistot ja laitokset Kosmetologiset huoneistot, tatuointi ja lävistys, muu ihon käsittely ja hoito 2-1 0,

31 Lasten päiväkodit ja vastaavat Lastenkodit / lastensuojeluyksiköt ja vastaavat Vanhainkodit ja vastaavat Muut sosiaalialan yksiköt 2 0,5 0,3 2-6 Yleiset uimarannat (EU-uimarannat), yli 100 uimaria päivässä Pienet yleiset uimarannat, vähemmän kuin 100 uimaria päivässä Yleiset altaat: uimahalli, kylpylä, uimala, vesipuisto, tai muu yleinen allas Yleiset saunat Yleinen liikuntatila: urheiluhalli, kuntosali, tai muu yleinen 1 0, liikuntatila *jos vain jakelua Sosiaalihuollon palvelut Liikunta- ja virkistystoiminta Riskiluokat: Luokka 3: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa; esimerkiksi kun altistuvien määrä on suuri, toiminta on herkkä häiriöille, vaikutukset terveyteen ovat merkittäviä, altistusaika on pitkä (korkea riski). Luokka 2: kohteet, joissa on mahdollista, että toiminnasta voi aiheutua terveyshaittaa, mutta terveysvaikutukset eivät ole merkittäviä (keskisuuri riski). Luokka 1: kohteet, joissa on todennäköistä, että toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa (matala riski). Tarkastustiheys: 3 kolme kertaa vuodessa 2 kaksi kertaa vuodessa 1 kerran vuodessa 0,5 joka toinen vuosi 0,3 kerran kolmessa vuodessa 0,25 kerran neljässä vuodessa 0,2 kerran viidessä vuodessa 30

32 4.4 Kuluttajaturvallisuuslain mukainen valvonta Kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) tarkoituksena on: varmistaa kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelujen turvallisuus ennaltaehkäistä kulutustavaroista ja kuluttajapalveluista aiheutuvia terveys- ja omaisuusvaaroja edellisessä kohdassa tarkoitetun vaaran ilmetessä varmistaa, että vaara saadaan riittävän tehokkaalla tavalla poistettua turvata korkealaatuinen kuluttajaturvallisuusvalvonta, ja osaltaan parantaa toiminnanharjoittajien toimintaedellytyksiä Kuluttajaturvallisuuden mukaisten valvontakohteiden valvontatarpeen määrittäminen Kuluttajaturvallisuuslain mukaan riskinarvioinnilla tarkoitetaan vaarojen tunnistamista sekä riskien suuruuden määrittämistä ja merkityksen arvioimista. Valvontakohteen turvallisuutta tarkastettaessa arvioidaan palveluun liittyvät riskit. Kuluttajaturvallisuusvalvonnan alle kuuluu hyvin monenlaisia valvontakohteita, siksi riskiarviointiohjeet eivät ole yksityiskohtaisia riskianalyysimenetelmiä, vaan enemmänkin neuvoja monipuolisen riskien kartoituksen ja tapauskohtaisen arvioinnin avuksi. Suunnitelmallisen valvonnan piirissä oleville kohteille pienin mahdollinen tarkastustiheys on kerran viidessä vuodessa. Ei-suunnitelmallisten kohteiden valvonta tapahtuu vain ilmoituksiin perustuen. Tosin niitäkin kohteita voidaan ja tulee riskiperusteisesti tarvittaessa nostaa suunnitelmallisen valvonnan piiriin. Tällöin valvontayksikkö määrittää kyseisille kohteille tarkastustiheyden ja perii tarkastuksen suorittamisesta maksun. Tarkastustiheyteen vaikuttavat tekijät on jaoteltu kahteen ryhmään: tarkastustiheyttä nostavat tekijät ja tarkastustiheyttä laskevat tekijät. Tarkastustiheyttä nostavia tekijöitä ovat: onnettomuudet ja vakavat läheltä piti -tilanteet negatiiviset valvontahavainnot yritysten omavalvonta ei ole kunnossa merkittävät muutokset toiminnassa tai sen laajuudessa Tarkastustiheyttä laskevia tekijöitä ovat: omavalvonta toimii käytännössä ja sen toimivuus on varmistettu tarkastuksilla turvallisuusasiakirja on kiitettävällä tai vähintäänkin hyvällä tasolla sekä sitä kehitetään aktiivisesti valvonnassa ei ole havaittu suurempia puutteita tai laiminlyöntejä toiminnassa tapahtuneiden onnettomuuksien ja läheltä piti-tilanteiden määrä suhteessa palvelutyyppiin on kohtuullinen ja tapahtumat ovat olleet selkeästi toiminnanharjoittajan hallinnassa 31