1.1.1 Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1.1.1 Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö"

Transkriptio

1 1 YLEISPERUSTELUT

2 2 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Jyväskylän kaupunkistrategia Mahdollisuuksien ja haasteiden toimintaympäristö Suuria seutukuntia vertailtaessa kehitys on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen parasta tuotanto-, työpaikka- ja väestönkehityksellä mitattuna Oulun, Helsingin, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla. Esimerkiksi vuonna 2000 Jyväskylässä yritysten henkilöstömäärä kasvoi suhteellisesti eniten Helsingin jälkeen (4,8%), ja liikevaihdon kasvu (26,1%) oli nopeinta oululaisten yritysten jälkeen. Kaupungin väkiluvun kasvu on ollut viime vuosina keskimäärin tuhat ja seudun kaksi tuhatta. Vuonna 2001 väestön lisäys oli suurista kaupungeista suhteellisesti toiseksi nopeinta Oulun jälkeen. Jyväskylän vuoden 2001 ennätyksellinen, yli asukkaan lisääntyminen ei ole lähivuosina todennäköistä, vaan vuotuinen kasvu näyttää jäävän :n tasolle. Sekin on hyvä osoitus vetovoimaisuudesta ja elinvoimaisuudesta. Väestön lisääntyminen kohdistuu edelleen nuoriin aikuisiin. Peruspalvelujen kysyjien määrät pysyvät vakaina. Jyväskyläläiset pääasiallis e n to im in n a n m u kaan ja työpaikat: muutos * Työttömät Muut Eläkeläiset Väestö T y ö llis e t Työpaikat Jyväskylän väestön välitön nettolisäys syntyy pääosin tänne muuttavista opiskelijoista, mutta merkittävä osa näistä muuttajista siirtyy aikanaan kasvattamaan jyväskyläläisten työllisten joukkoa. Osa puolestaan siirtyy luonnollisesti muualle Suomeen tai naapurikuntiin asumismieltymystensä mukaan. Asumismuutot vaikuttavat jonkin verran kaupungin verotulokertymään, mutta vähentävät toisaalta rakenteensa vuoksi päivähoito- ja koulupalvelujen kysyntää. Viime vuosina vuotiaiden työpaikat ovat lisääntyneet Jyväskylän seudulla vuosittain noin tuhannella. Vain perusasteen koulutuksen saaneiden työpaikat ovat jatkuvasti vähentyneet. Tästä aiheutuu jatkossakin suuri työllisyys- ja koulutusongelma, koska pelkän perusasteen varaan jääneiden osuus Jyväskylän vuotiaistakin on yli 11 % luvulla esiin nostettu "ryhmä sata" on siis edelleen olemassa.

3 3 Työllisten määrän kasvusta huolimatta Jyväskylän suurin ongelma on korkea työttömyys, vaikkei se merkittävästi poikkea vertailukaupunkien tasosta. Korkea työttömyys ja asukasrakenne pitävät jyväskyläläisten keskitulot vertailukaupunkeja alempana ja toimeentulomenot korkealla. 100 % Jyväskyläläiset koulutusasteen m ukaan ikäryhm ittäin % 60 % 40 % 20 % 0 % Korkea-aste Keskiaste Perusaste Kymmenen suurimman kaupungin vertailutietoja: Jyväskylä Kymmenen suurinta keskimäärin Helsinki, Espoo ja Vantaa Muut seitsemän suurinta Väkiluvun muutos 2001 (%) 1,7 1,0 1,1 1,0 Väkiluvun muutos 1-9/02 (%) 0,92 0,68 0,95 0,57 Kokonaistulojen muutos 2001(%) 6,9 5,3 4,2 5,8 Korkea-asteen koulutus 2000 (%) 25,1 23,5 26,8 22,0 Työpaikkaomavaraisuus 1999 (%) 127,4 113,8 106,8 116,8 Työttömyysaste (%) 14,5 11,9 7,2 14,0 Vuosimuutos (%-yksikköä) -1,5-0,5 0,2-0,7 Huoltosuhde 2000* 1,35 1,24 0,93 1,37 Toimeentulotukimenojen muutos 2001 (%) 16,5 8 10,9 6,7 Yhden henkilön talouksia 2000 (%) 44,0 41,2 37,6 42,7 Asuntotuotanto per 1000 henkeä 93,8 75,7 80,7 73,5 Kt-asuntojen hinnat 4-6/02 ( /m 2 )** Vuosimuutos (%) 4,1 7,1 9,3 6,2 Asuntojen vuokrat 4/02 ( /m 2 /kk)** 7,99 8,17 9,29 7,69 Vuosimuutos (%) 3,9 3,9 4,9 3,5 Lainat, emo 2001 (mk/asukas) * = ennakkotieto, ** = keskimäärin

4 Seutuistumisen visiona verkostokaupunki 4 Jyväskylän seudulla tehtiin 1990-luvun puolivälissä näyttävä elinkeinopoliittinen lisäpanostus uudistamalla Jyväskylän seudun kehittämisyhtiötä. Nyt on aika seuraaville askelille, joiden suuntaajana on Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Elinkeinopolitiikkaa laaja-alaisempi seutuyhteistyö on omaehtoinen oppimisprosessi. Uusia toimintamalleja etsitään yhdessä ja niitä toteutetaan vaiheittain. Myös seudun rajat tulee ymmärtää joustavasti. Eri toiminnoissa seudun rajat voivat muodostua eri tavoin. Aluekeskusohjelma tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja kokeilla uusia malleja toiminnoittain ja vaiheittain. Näin yhä useammalle toimijalle tarjoutuu mahdollisuus omakohtaiseen oppimiseen. Uutta polkua on mahdotonta ennakkoon suunnata yksityiskohtaisesti. Vaikka kunnat toimivat seudullisen yhteistyön moottoreina, seudullinen toiminta edellyttää elinkeinoelämän, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan mukanaoloa. Suomalainen hyvinvointivaltio on aikoinaan luotu tavoittelemalla yhtenäisvaltiota ja alueellista tasa-arvoa. Itsellinen kunta on ollut hyvinvointivaltion perusyksikkö ja paikallinen toteuttaja. Jyväskylän kaupunkiseudun tavoitteena on olla johtava seutu kunnallisten palvelujen ylikunnallisessa tuottamisessa. Näköpiirissä voi olla verkostokaupunki, jonka asukkaat nauttivat kaupunkitasoisista palveluista luonnonläheisessä ympäristössä. Verkostokaupunki rakentuu julkisen, yksityisen ja kansalaistoiminnan vuoropuheluna. Kuntien määrä ja hallinnolliset rajat eivät ole ensisijaisia kysymyksiä. Olennaista on osallisuus kansallisissa ja kansainvälisissä osaamisverkostoissa. Tärkeää on pohtia ja tulkita sitä, mitkä ovat paikalliset uhkat ja mahdollisuudet globaalistuvassa taloudessa. Globaalisuus vaatii väistämättä paikallisten voimien koontia ja yhdessä suuntaamista. Kuntien kannattaa ryhtyä oma-aloitteisesti voimien koontiin. Verkostokaupungissa on sijansa myös kylätoimikunnilla ja asukasyhdistyksillä. Paikallisyhteisöjen piileviä voimavaroja on otettava mukaan kehittämiseen. Verkostokaupungissa korostetaan "Erilaisina yhdessä" -ajatusta. Kunta on monessa roolissa. Se on alueensa kehittäjä, paikallisen päätöksenteon foorumi ja merkittävä palvelujen ostaja ja osittain tuottaja. Verkostokaupungissa tavoitellaan kahdeksan - yhdeksän kunnan yhteistyötä toiminnoittain, joten päämääränä on kuntaliitoksia laaja-alaisempi seutuyhteistyö Verkostokaupunki toteutuu vaiheittain ja toiminnoittain Seutukehittämisen perusstrategia rakentuu ajatukselle, että kullekin toiminnolle haetaan mielekkäin organisointimalli. Liikelaitosmallia aletaan toteuttamaan vuoden 2003 alusta kiinteistöpalveluissa. Työvalmennuspalvelut on jo pari vuotta hoidettu Tekevä-säätiön kautta. Osaa vammaispalveluista ollaan myös säätiöittämässä. Päihdepalvelut on säätiöity vuonna Laaja-alaisen voimien koonnin esimerkkinä on säätiön perustajajäsenten luettelo: Jyväskylä, Jyväskylän maalaiskunta, Laukaa, Muurame, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, A -klinikkasäätiö, Jyväskylän A -kilta, Jyväskylän katulähetys, Kuiville pyrkivien tuki, Sininauhaliitto, Suomen Kirkon Sisälähetysseura, Vaajakosken Suvanto, Vapaan Alkoholistihuollon kannatusyhdistys, Väentupa, YAD Youth Against Drugs.

5 5 Elinkeinopolitiikkaa toteutetaan seudullisesti Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Oy:n kautta. Jyväskylään! Oy vastaa seudun matkailumarkkinoinnista ja myynnistä, Mustankorkea Oy jätehuollosta ja Seudun puhdistamo Oy jätevesistä. Jyväskylän seudun verkostokaupunki Verkostokunnat ja asukasluvut Hankasalmi Jyväskylä Jyväskylän mlk Korpilahti Laukaa Muurame Petäjävesi Suolahti Uurainen Yhteensä Palvelutuotanto: Itse vai yhdessä? Palvelu/toiminto Kunta A B C Jyväskylä Jyväskylän mlk Laukaa Muurame Hankasalmi 3 3 Suolahti 3 3 Korpilahti 3 3 Petäjävesi 1 2 Uurainen 3 1 YHTEISET KUNTA- PALVELUT YDINOSAAMINEN PARAS KUMPPANI YDINTOIMINNAT PARAS KUMPPANI KUNNAN OMAT PALVELUT Esimerkkeinä: A = Asuntotoimi B = Elinkeinopolitiikka C = Päihdehuolto 1 = tiivistä yhteistyötä 2 = yhteistyö osittaista 3 = yhteistyö satunnaista Poliittiset päätökset resursseista => tilaukset, Laillisuus. Oikeudenmukaisuus

6 1.1.4 Kilpailukykystrategia 6 Kilpailukykystrategiassa on tunnistettava tekijät, joissa todella ollaan kansainvälisesti kilpailukykyisiä. Toisena kriteerinä on merkittävä vaikuttavuus seudun taloudelliseen tulokseen. Kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa Jyväskylän seudun vahvuusalueet ovat paperinvalmistus-, energia-, ympäristö- ja informaatioteknologiat. Vuonna 2003 ryhdytään hyödyntämään nanoteknologiaa Jyväskylän seudun osaamiskeskuksen paperinvalmistus-, energia- ja ympäristöteknologian osaamisaloilla. Nanoteknologiassa kuten aluekeskusohjelman kautta rahoitettavassa hyvinvointiteknologiassakin Jyväskylän akateeminen osaaminen on maailmanluokkaa. Osaamisen kaupallistamisessa keskeinen sillanrakentaja on Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, joka paikallisesti vastaa myös osaamiskeskustoiminnoista. Jyväskylän yliopiston tavoitteena on saada teknistieteellisten tutkintojen suorittamisoikeus alkaen. Se olisi johdonmukainen jatkotulos Jyväskylässä vuonna 1989 käynnistyneelle ohjelmaperusteiselle aluepolitiikalle. Ensimmäisenä käynnistettiin Jyväskylän yliopiston soveltavan luonnontieteen kehittämisohjelma. Sitä jatkoivat vuonna 1994 osaamiskeskusohjelma, vuonna 1995 EU:n rakennerahasto-ohjelmat, kaupunkiohjelma vuonna 1998 sekä aluekeskusohjelma vuonna Akateemisen tutkimuksen antaman palautteen mukaan olennaista jyväskyläläiselle kilpailukykypolitiikalle ovat olleet laajamittaiset kehittämisohjelmat. Kaupunkipolitiikan tunnuksena on Osaavaan Jyväskylään yhteisen kasvun kautta. Kansainväliseen käyttöön on luotu tunnus Jyväskylä Human Technology City Syrjäytymisen ehkäiseminen Syrjäytymisen ehkäisy nostettiin vuoden 2002 talousarviota hyväksyttäessä yhdeksi Jyväskylän tasapainoisen kaupunkikehittämisen strategiaksi. Strategian toteuttamiseksi on valmisteltu yhteenveto, jonka tarkoituksena on koota jo tehtyjä toimenpiteitä ja täsmentää tulevaisuuden linjauksia syrjäytymisen ehkäisytyössä. Valmistelutyötä on tehnyt sosiaali- ja terveystoimen, opetustoimen ja keskushallinnon edustajista koostuva työryhmä, joka on arvioinut eri toimialojen asiakastilastoihin ja asiantuntijoiden näkemyksiin perustuen syrjäytymisen tilannetta ja pohtinut toimenpiteitä syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Syrjäytymisen kehityspiirteitä Jyväskylässä Suurimpia syrjäytymisuhan alla olevia ryhmiä Jyväskylässä ovat pitkäaikaistyöttömät ja koulutuksen ulkopuolelle jääneet, työttömät nuoret. Riskiryhmiä ovat myös maahanmuuttajat, päihteiden käyttäjät ja mielenterveysongelmaiset. Edellä mainittuihin ryhmiin Jyväskylässä on eniten kohdistettu syrjäytymisen ehkäisytoimia. Pitkäaikaistyöttömyys on osoittautunut meillä pysyväksi ilmiöksi kuten muissakin suurissa kaupungeissa. Yli vuoden työttömänä olleita oli keväällä 2002 yhteensä ( 27 % työttömistä). Alle 25-vuotiaita työttömiä oli ( 19 % työttömistä). Peruskoulun jälkeen ei-sijoittuneita on vuosittain noin 150, joista osa on toisen asteen koulutuksen keskeyttäneitä, opintovalintaansa tyytymättömiä nuoria. Osa tästä ryhmästä on peruskoulun heikosti suorittaneita, joille normaali jatkokoulutus on mahdoton ajatus. Ammatillista koulutusta vailla olevat nuoret putoavat ensimmäisinä työmarkkinoilta.

7 7 Viimeaikaiset tilastot osoittavat mielenterveydellisistä syistä työkyvyttömyyseläkettä saavien, toimeentulotukiasiakkaiden, päihdeasiakkaiden ja huostaan otettujen lasten määrien kasvaneen. Ammattilaisten mukaan paineet lastenpsykiatristen palvelujen käyttöön ovat lisääntyneet. Poliisin tilastojen mukaan huumausainerikosten määrä on muutamassa vuodessa kaksinkertaistunut. Jyväskylässä on myös havaittavissa alueellisen kehityksen eriarvoistumista, jonka seurauksena on syntynyt alueellisia ongelmayhteisöjä. Perusstrategiana on voimien kokoaminen ja siitä syystä suurin osa hankkeista on yhteishankkeita, joissa on mukana sosiaali- ja terveystoimen ja muiden kaupungin hallintokuntien lisäksi työvoimatoimisto, Kela, yliopisto, ammattikorkeakoulu ja alan järjestöjä. Syrjäytymisen ehkäisemisen toimintalinjat Kaupungin resurssit säilytetään ensisijaisesti niillä aloilla, jotka ehkäisevät syrjäytymistä. Alueilla, joilla on huono-osaisuutta, palvelut pyritään ensisijaisesti turvaamaan (positiivinen diskriminaatio). Työllisyyspolitiikassa painotetaan syrjäytymisen ehkäisyyn liittyviä hankkeita. Asuntotuotannossa, asunnonjaossa ja alueellisessa asuntopolitiikassa toimitaan syrjäytymistä ehkäisevästi. Meidän Jykä - hankkeessa kehitettyä toimintamallia jatketaan ja toiminnan koordinoimiseen tarvittava resurssi turvataan vuosittain. Kehitteillä oleva sosiaalisten vaikutusten arviointimalli otetaan kaupunkisuunnittelun ja hallintokuntien väliseen yhteistyöhön. Oppilashuollon ja erityisopetuksen resurssit kohdennetaan tarpeita vastaaviksi hyödyntämällä opetustoimen aluemallia. Kiinnitetään huomiota perusasteelta toiselle asteelle siirtymisen ohjaukseen ja tukemiseen. Koulutuksen arvioinnissa kiinnitetään huomiota syrjäytymisen ehkäisytoimenpiteiden onnistumiseen. Syrjäytymisvaarassa olevien mahdollisuudet käyttää vapaa-aika- ja kulttuuripalveluja turvataan Tekevän ja Päihdepalvelusäätiön toiminnasta saadut kokemukset hyödynnetään erityispalveluiden jatkosuunnittelussa. Palvelujen järjestämisessä pyritään seudullisiin ja maakunnallisiin ratkaisuihin esimerkkinä Vammaispalvelusäätiö. Kotouttamisohjelman toteuttamista tehostetaan ja erityisryhmänä kiinnitetään huomiota maahanmuuttajiin. Syrjäytymisen ehkäisyn tutkimusta tehdään yhdessä yliopiston ja ammattikorkeakoulun kanssa. Pyritään mukaan EU-hankkeisiin, joissa teemana syrjäytymisen ehkäisy Ympäristö ja kestävä kehitys Ympäristönsuojelu on tärkeää vakauden ja hyvinvoinnin kannalta, luonnonvarojen ja energian kestävän käytön kannalta sekä ilman, veden ja maan laadun kannalta. Toimiva luonnon eliöyhteisö takaa kestävän kaupunkikehityksen sekä laadukkaan kaupunkiympäristön. Jyväskylän kaupungissa ympäristöasioiden huomioon ottaminen tullaan liittämään osaksi koko kaupunginhallinnon johtamis- ja kehittämistoimintaa kannustamalla henkilöstöä ympäristöosaamisen ja vastuullisuuden vahvistamiseen sekä luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Tavoitteena on edistää ekologisen, taloudellisen ja sosiokulttuurisen näkökulman tasapainottamista koko kaupungin toiminnassa. Toiminnan kehittämisessä huomioidaan paikalliset, kansalliset ja globaalit ympäristötavoitteet, kestävän yhdyskuntakehityksen tavoitteet sekä kuntalaisten ja muiden sidosryhmien tarpeet.

8 8 Keskeistä ympäristöasioiden edistämisessä ovat ennakoiva ympäristönsuojelu sekä yhteistyö ja verkottuminen. Johdonmukaisen ja vuorovaikutteisen kehittämisprosessin avulla ympäristöosaaminen vahvistuu, ympäristönsuojelun taso ja ympäristötoimien tehokkuus sekä kaupungin ja kaupunkiseudun ympäristövastuullisuus paranevat. Kestävää kehitystä edistetään toimenpidetasolla kannustamalla omaehtoisiin toimiin ja uusien teknologisten ratkaisujen etsimiseen. Rakennettu ympäristö, kaupunkisuunnittelu Kaupungin rakennettu ympäristö luo kehykset yhdyskunnan kaikille toiminnoille. Kaupunginvaltuuston vuonna 2002 hyväksymä Jyväskylän arkkitehtuuripoliittinen ohjelma toimenpide-ehdotuksineen on pitkä askel eteenpäin arkkitehtuurin, elinympäristöjen viihtyisyyden, turvallisuuden ja toimivuuden edelleen kehittämiseksi. Arkkitehtikilpailut, kansainvälisyys, paikallisen osaamisen kehittäminen, kaupungin oma toiminta esimerkillisenä rakennuttajana, hyvien hankkeiden palkitseminen ja kaikkiin ikäryhmiin panostava arkkitehtuuri- ja ympäristökasvatus toimivat kestävän rakennetun ympäristön kulmakivinä. Jyväskylän tiivis yhdyskuntarakenne luo hyvät lähtökohdat kestävälle kaupunkikehitykselle, jossa rakennetut miljööt, virkistys ja vapaa-aika, esteettiset ja kulttuuriset arvot, luonnon ja kaupunkihistorian monimuotoisuus lomittuvat harmoniseksi elinympäristöksi Strategiset kehittämishankkeet ) Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelma Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyy vuoden 2003 lopussa. Väliarvioinnin jälkeen valitaan kaupunkiseudut, jotka jatkavat aluekeskusohjelmamenettelyn kehittelyä vuoden 2006 loppuun saakka. Vuonna 2003 Jyväskylän seudulla jatketaan verkostokaupunki-idean yksilöintiä ja hyvinvointiteknologiastrategian työstämistä. Vuoden 2003 painopisteenä on ammatillisen koulutuksen yhteistyön kehittäminen. 2) Palvelujärjestelmän kehittäminen Palveluiden tuotanto- ja hankintamenettelyjen uudistaminen ja seudullinen tarkastelu. Vuonna 2002 on selvitetty kaupungin oman organisaation tukipalvelujen taloudellisuutta. Selvityksessä on mukana mm. kuntatilitoimistohanke, tietojenkäsittely, alueiden hoito, rakennustehtävät, ruokahuolto, siivous ja kiinteistönhoito. Siivouksesta, tietojenkäsittelystä ja ruokahuollosta on laadittavana konsulttien avustamana talousanalyysit. Seuraava vaihe on laajentaa tarkastelua seudulliseksi. Aluekeskusohjelmassa toteutetaan ensimmäiseksi seudullinen selvitys ruokahuollosta ja alueiden hoidosta. Palvelutuotannon vaatiman henkilöstötarpeen heijastusvaikutukset käyttötalouteen selvitetään. 3) WIRE projekti ja Kuriiri-hanke Syntyvät uudet työpaikat eivät välittömästi työllistä etenkään pitkäaikaistyöttömiä. Kaupungin vaikeaan työttömyystilanteeseen vaikutetaan kaupungin suoran työllistämisen lisäksi yhteistoiminnalla yksityisen ja kolmannen sektorin sekä valtion eri organisaatioiden kanssa. Jyväskylän työvoimatoimiston alueella toimivan, laajan yhteistyöverkoston toteuttaman ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun hallinnoiman WIRE -projektin tavoitteena on helpottaa vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työnhakua ja luoda uusia mahdollisuuksia työelämään palaamiseen. Toisena merkittävänä hankkeena on monipuolinen lähiöalueen kehittämiseen keskittyvä Kuriiri-hanke.

9 9 4) Jyväsjärvi kuntoon ja vesiosaamisympäristöksi Hankkeen tavoitteena on kehittää Jyväsjärven ympärille monitieteinen ja innovatiivinen, avoin opetus- ja tutkimusympäristö. Lisäksi tavoitteena on kehittää biologisia kunnostusmenetelmiä Jyväsjärven tilan parantamiseksi. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden sekä fysiikan laitokset toteuttavat hankkeet. Tukea on saatu EU:n rakennerahastosta sekä yrityksiltä. Hanke päättyy vuoden 2003 lopussa. 5) Suomalainen musiikkikampus Suomalainen musiikkikampus on Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman ja Jyväskylän kaupungin Suomalaisen konservatorion osaamiskeskittymä, joka harjoittaa ja toteuttaa yhteisesti sovittua strategia-, koulutus- ja työelämää kehittävää tutkimustoimintaa. Tavoitteena on luoda Jyväskylään kansainvälisesti merkittävä musiikin opetuksen, tutkimuksen ja terapian oppimisen osaamiskeskus, joka mahdollistaa hyvän toimintaympäristön myös alan yritystoiminnalle. Hankkeella on EU:n rakennerahastorahoitus vuoteen ) Lastenkulttuurikeskus Jyväskylän kaupunki on hakenut valtakunnallisen lastenkulttuurikeskuksen jäsenyyttä, josta opetusministeriö tekee päätöksen vuoden 2002 aikana. Lastenkulttuurikeskuksen tavoitteena on lasten ja nuorten taidekasvatuksen syventäminen ja palvelujen kehittäminen. Hanke toteutetaan päivähoidon, peruskoulu ja taiteen perusopetuksen ja kulttuurilaitosten yhteistyönä. 7) Koululaisen kokopäivä -hanke Mukava Valtakunnallinen Mukava-hanke koostuu seitsemästä eri osaprojektista, joista laajin on Sitran rahoittama kokonaiskoulupäiväprojekti. Hankkeessa kokeillaan ja tutkitaan erilaisia mahdollisuuksia tarjota lapsen tarpeista lähtevää kokopäiväistä toimintaa koulussa. Jyväskylästä on hankkeeseen hyväksytty Keljon koulu (luokat 1-6) sekä Kilpisen, Lehtisaaren ja Voionmaan koulut (luokat 7-9). 8) Kansallinen terveysohjelma Toteutetaan kansallisen terveysohjelman mukaisia hankkeita seudullisena ja maakunnallisena yhteistyönä. Yhtenä hankkeena on työterveyshuollon muuttaminen kunnalliseksi liikelaitokseksi. 9) Valon kaupunki Visio: Jyväskylän kaupunki on johtava kaupunki uuden taajamavalaistuksen oivaltajana. Tavoitteet vuodelle 2003: 1. jatketaan yleissuunnitelman toteuttamista mm. seuraavissa kohteissa: Harjun portaat, Vesilinna, Rantaraitti, Jyväsjärven silta 2. järjestetään valaistussuunnittelijoiden kansainvälinen workshop yhdessä Euroopan valaistussuunnittelijoiden yhdistyksen (ELDA) kanssa 3. luodaan vuosittainen Valo on Jyväskylässä tapahtuma 4. aloitetaan valaistussuunnittelun koulutus Jyväskylään esim. ammattikorkeakoulun yhteydessä. 10) Musiikki- ja taidekeskus Musiikki- ja taidekeskuksen suunnittelua jatketaan. Selvitetään hankkeen kustannukset ja rahoitus. Tavoitteena on ratkaisu, jossa kustannukset jakautuvat EU:n, valtion, maakunnan, seudun, kaupungin ja yksityisten kesken.

10 1.1.8 Kaupungin henkilöstöstrategia 10 Kaupungin henkilöstöstrategian lähtökohtana on kaupungin visio ja palvelutuotannon strategia. Henkilöstöstrategia kertoo, millaista henkilöstöpolitiikkaa kaupunki noudattaa pyrkiessään saavuttamaan tavoitteensa. Henkilöstöstrategiassa otetaan huomioon yhteiskunnallinen kehitys, kaupungin taloudellinen tilanne ja henkilöstön tilaa koskevat selvitykset. Näiden pohjalta määritellään ne henkilöstöstrategian kehittämisalueet, joihin henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä suunnataan. Kaupungin organisaatioiden tuloksellisuuden parantaminen on jatkuva haaste, johon vastataan kehittämällä tasapainoista tuloksellisuuden arviointia osaksi kaupungin johtamisjärjestelmää. Kokonaisvaltainen tuloksellisuusarviointi edellyttää työyhteisöissä neljän näkökulman tasapainoista huomioimista. Nämä näkökulmat ovat: vaikuttavuus/taloudellisuus, asiakaspalvelun laadukkuus ja asiakastyytyväisyys, prosessien sujuvuus ja henkilöstön aikaansaannoskyky. Palvelutuotannossa henkilöstön osuus on keskeinen. Tämän vuoksi henkilöstön aikaansaannoskyky nousee keskeiseksi osaksi tuloksellisuutta. Panostamalla aikaansaannoskykyyn rakennetaan pohjaa organisaation tulokselliselle toiminnalle myös tulevaisuudessa. Henkilöstöstrategiassa vahvistetaan henkilöstön aikaansaannoskykyyn liittyvät kehittämisalueet tuleville vuosille. Henkilöstöstrategia vuoteen 2005 Henkilöstöstrategian lähivuosien kehittämisalueita määriteltäessä on tarkasteltu erilaisia kaupunkia, työympäristöä ja henkilöstöä koskevia selvityksiä, sekä mietitty tulevaisuuden asettamia haasteita. Henkilöstötoimisto ja ammattijärjestöt ovat yhdessä hyväksyneet kehittämisalueiksi henkilöstövoimavarat, johtaminen, osaaminen, työssä jaksaminen sekä palkkauspolitiikka ja henkilöstön kannustaminen. Kehittämisalueet on hyväksytty kaupungin yhteistyötoimikunnassa. Henkilöstöstrategian kehittämisalueille on vahvistettu seuraavat tavoitteet: Meillä on tulevaisuudessa riittävä, ammattitaitoinen henkilöstö Kaupungin tavoitteena on saada palvelukseensa toimintoihin nähden riittävä, laadullisesti korkeatasoinen henkilöstö. Tulevaisuudessa kilpailu osaavasta työvoimasta tulee kiristymään, joten kaupungin houkuttelevuus työnantajana täytyy varmistaa. Henkilöstövoimavarojen kohdentaminen ja mitoittaminen edellyttää henkilöstösuunnittelua, jota toteutetaan hallintokunnissa kiinteässä yhteydessä toiminnan ja talouden suunnittelun kanssa. Henkilöstövoimavarojen seurannan välineenä hyödynnetään henkilöstötilinpäätöksiä. Johtamistapamme edistää työyhteisöjen toimivuutta ja tuloksellisuutta Kannustavan ja innostavan ilmapiirin luominen työyhteisöihin edellyttää kaupungissa avointa, aitoon yhteistyöhön perustuvaa johtamisjärjestelmää. Johtamismenetelmien tulee antaa henkilöstölle liikkumatilaa ja tukea luovuutta. Ikäjohtaminen nousee työyhteisöissä yhä keskeisempään asemaan, joten eri-ikäisten työntekijöiden erilaisten vahvuuksien tunnistaminen ja hyödyntäminen asettaa esimiehille suuria haasteita. Henkilöstömme on osaavaa ja muutoskykyistä Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu osaamistarpeiden tarkasteluun, jossa yhdistetään yksilöiden ja tiimien tämän hetkinen sekä tulevaisuudessa tarvittava osaaminen. Erilaisilla kehittämis- ja koulutusjärjestelmillä sekä onnistuneilla rekrytoinneilla kehitetään henkilöstön osaamista haluttuun suuntaan. Ammatillisia valmiuksia ylläpidetään täydennyskoulutuksen avulla,

11 11 minkä lisäksi työntekijöille luodaan mahdollisuudet oppia työssä. Esimiehen ja alaisen väliset suunnittelu- ja kehityskeskustelut käydään systemaattisesti. Henkilöstön työkyky säilyy hyvänä koko työuran Työkykyä ylläpitävän toiminnan avulla vahvistetaan henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista läpi työelämän. Henkilöstön ikääntyessä työkykyä ylläpitävän toiminnan merkitys tulee lähivuosina yhä korostumaan. Työkykyä ylläpitävä toiminta on liitetty yhdeksi keskeiseksi osaksi työyhteisöjen normaalia kehittämistoimintaa, jossa esimiesten sitoutumisella on tärkeä merkitys. Tykytoiminnalla tavoitellaan osaltaan henkilöstön sairauspoissaolojen vähenemistä sekä eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Henkilöstön palkkaus ja kannustuskeinot ovat motivoivia ja oikeudenmukaisia Tasapuolisen ja oikeudenmukaisen palkkauksen tulee perustua työn ja tehtävien vaativuuteen, henkilökohtaiseen osaamiseen sekä tuloksellisuuteen. Palkkojen täytyy muuttua tehtävien mukaan ja olla kannustavia ja kilpailukykyisiä. Myös henkilöstöpalvelut vaikuttavat henkilöstön motivaatioon ja niitä tulee kehittää. Henkilöstöstrategian tavoitteet ovat pitkän aikavälin tavoitteita. Tavoitteiden saavuttamiseen pyritään yhteistyötoimikunnan vuosittain hyväksymien kehittämistoimenpiteiden avulla Tavoitteet vuoden 2003 talousarviossa Strategiset tavoitteet Strategisten tavoitteiden avulla sopeudutaan toimintaympäristön muutoksiin ja tehdään valintoja tulevaisuuden vaihtoehdoista. Tavoitteiden tarkoituksenmukaisuutta ja toteutumista seurataan ja niistä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyy tavoitteet talousarvion käsittelyn yhteydessä, mutta ne eivät luonteensa mukaisesti ole yksityiskohdiltaan valtuustoon nähden sitovia. Kehittämistavoitteet Kehittämistavoitteiden avulla saavutetaan strategiset tavoitteet, kehitetään toimintaa ja viritetään organisaatiota. Sitovia kehittämistavoitteita syntyy konkreettisten päätösten kautta. Toiminnalliset tavoitteet Kuntalain tarkoittavat toiminnalliset tavoitteet eli palvelutavoitteet kuvaavat toiminnan merkitystä kaupunkilaisille. Ne kuvaavat tarpeen, panosten ja vaikutusten välistä suhdetta. Jos palvelutuotannon resursoinnissa tapahtuu muutoksia tulisi sen vaikuttaa tavoitteisiin ja päinvastoin. Toiminnallisia tavoitteita asetettaessa on pyrittävä kuvaamaan kuntalaisille tuotettua hyötyä esimerkiksi palvelujen tason ja saatavuuden avulla. Henkilöstöä, tiloja, laitteita ja muita resursseja, organisaatiota, määrärahojen käyttöä, toiminnan kehittämistä tai suoritteiden ja palvelujen määrää kuvaavat tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia vain poikkeustapauksessa. Tavoitteita seurataan ja niistä raportoidaan talousarviossa sekä kolmannesvuosiraporteissa ja tilinpäätöksen yhteydessä. Palvelutavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovia ja ne asetetaan palveluja tuottaville hallintokunnille. Konsernihallinto tuottaa lähinnä sisäisiä palveluja ja vastaa yhdessä hallintokuntien kanssa koko konsernin strategisten ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta.

12 1.2 Yleinen taloudellinen tilanne 12 Kuntaliiton mukaan ensi vuoden talouskehitykseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Kansainvälisen talouden nousua on uumoiltu tapahtuvaksi jo pitkään. Vaikka käänne parempaan lienee jo tapahtunut, niin vielä tänä vuonna mitään tuotannon kovin merkittävää nopeutumista ei esimerkiksi euroalueella ole tapahtunut. Suomen vienti onkin parin viime vuoden ajan pysynyt kokonaisuutena samalla tasolla. Jos Suomen vienti lähtee nopeaan kasvuun, niin kokonaistuotannon lisäys voi hyvinkin olla nopeampaa kuin ensi vuodelle yleisesti ennustettu kolmisen prosenttia. Kansainvälisen kehityksen ohella tuloratkaisu on keskeisessä asemassa Suomen talouden kehityksen kannalta. Työttömien lukumäärä oli vuonna 2001 keskimäärin 238 tuhatta henkilöä. Työttömyysaste oli viime vuonna keskimäärin 9 %. Työllisten määrä on lisääntynyt viime vuosina nopeasti, joskin tänä vuonna koetaan kehityksessä pieni notkahdus. Työllisten määrä on ensi vuonna lähes 2,4 miljoonaa henkilöä. Työttömänä arvioidaan olevan tänä ja ensi vuonna keskimäärin 240 tuhatta henkilöä. Yleisen hintatason kohoaminen on kuluvan vuoden alkupuoliskolla hidastunut viime vuoden kehityksestä. Kuluttajahinnat noussevat vuonna 2002 keskimäärin 1,7 %. Vuonna 2003 inflaatiovauhdin arvioidaan hieman nopeutuvan. Yleinen taloudellinen tilanne Muuttuja (% - muutos) Tuotanto ( määrä ) 6,1 0,7 1,3 2,8 Palkkasumma 6,8 6,3 3,6 4,0 Ansiotaso 4,0 4,5 3,3 3,5 Ansiotyöpanos 2,5 1,4-0,2 0,2 Inflaatio 3,4 2,6 1,7 2,0 ( % - yksikköä ) Työttömyysaste 9,8 9,1 9,3 9,5 Verot / BKT 47,1 45,4 44,8 43,5 Julkiset menot / BKT 48,7 49,1 49,8 49,2 Rahoitusjäämä / BKT 7,0 4,9 3,5 2,6 Julkinen velka / BKT 44,0 43,3 43,1 42,2 Vaihtotase / BKT 7,6 6,8 6,6 7,0 Euribor 3 kk, % 4,4 4,2 3,4 4,0 10 vuoden korko, % 5,5 5,0 5,3 5,4 1.3 Kuntatalouden näkymät vuosina Kunnallistalouden rahoitustilanne säilyy Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan ( ) mukaan hyvänä vielä vuonna 2002, kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate pysyy vuoden 2000 hyvällä tasolla. Vuosina vuosikate heikkenee selvästi ja on keskimäärin 0,8 mrd. euroa. Se ei riitä kattamaan nettoinvestointien 2 mrd. euron arvioitua vuosittaista tasoa. Laskentaoletusten mukainen vuosikate ei riitä vuoden 2002 jälkeen käyttöomaisuuden poistojen rahoittamiseen. Kuntatalouden rahoituslaskelma on mekaaninen painelaskelma eikä siihen sisälly oletuksia talouden tasapainottamisesta esimerkiksi investointeja vähentämällä tai veroprosenttia korottamalla. Vuoteen 2006 mennessä kuntatalouden laskelman mukainen kehitys johtaa siihen, että kunnissa ja kuntayhtymissä tulee välttämättä tehdä ratkaisuja menojen kasvun hillitsemisestä, investointien määrästä, veroprosenteista, palvelurakenteesta ja kuntien välisestä yhteistyöstä.

13 13 Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina ( mrd. euroa ) Toimintatuotot 6,4 6,6 6,8 7,1 7,4 7,7 8,0 Toimintakulut -20,2-21,6-22,7-23,5-24,5-25,5-26,5 Toimintakate -13,8-15,0-15,8-16,4-17,1-17,8-18,5 Verotulot 12,9 14,1 13,6 13,2 13,7 14,2 14,8 Valtionosuudet 3,4 3,7 4,0 4,2 4,3 4,4 4,5 Rahoituserät, netto -0,8-0,8 0,1 0,0 0,0 0,0 0,0 Vuosikate 1,7 1,9 1,8 1,0 0,9 0,8 0,7 Poistot -1,4-1,5-1,5-1,6-1,6-1,6-1,7 Satunnaiset erät, netto 0,7 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 1,0 0,6 0,5-0,6-0,7-0,8-1,0 2,5 Kuntien nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljardia euroa 2,0 1,5 1,0 1,8 1,2 1,2 2,0 1,5 1,3 1,7 1,6 1,7 1,31,4 1,4 2,4 1,9 1,5 2,1 1,8 1,5 2,0 2,0 2,0 2,0 1,6 1,6 1,7 1,7 1,0 0,9 0,8 0,7 0,5 0, Nettoinvestoinnit Poistot Vuosikate Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelu Investointien ennakointiin liittyy suuria ongelmia. Tästä syystä neuvottelukunnan laskelmassa nettoinvestointien taso on kiinnitetty vuosituhannen vaihteen keskimääräiselle tasolle. Investointien toteuttaminen riippuu ennen kaikkea suurten kuntien omasta verotulokehityksestä. Sen ja erityisesti yhteisöveron ennakointi on vaikeaa. Satunnaisten nettotulojen arviointiin liittyvien vaikeuksien takia niiden suuruudeksi on laskelmassa oletettu nolla, eli tulot ja menot ovat yhtä suuria. Pienten kuntien investointitaso tulee pysymään alhaisena mm. siksi, että osalla näistä kunnista vuosikate pysyy heikkona tai negatiivisena, jolloin lisävelkaantuminen investointien johdosta ei ole mahdollista. Laskelman mukaan lainakanta kasvaa ja kassavarat supistuvat vuoteen 2006 mennessä.

14 14 Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina ( mrd. euroa ) Vuosikate 1,7 1,9 1,8 1,0 0,9 0,8 0,7 Satunnaiset erät, netto 0,7 0,2 0,2 0,0 0,0 0,0 0,0 Investoinnit, netto 1,7 2,4 2,1 2,0 2,0 2,0 2,0 Lainananto 0,3 0,3 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 Antolainojen lyhennykset 0,3 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 0,2 Lainojen lyhennykset 0,8 0,8 0,8 0,7 0,7 0,7 0,7 Rahoitusjäämä/-tarve -0,1-1,0-0,9-1,7-1,8-1,9-1,9 Bruttolainanotto 0,9 0,9 0,9 1,4 1,5 1,5 1,6 Lainakanta ,0 4,4 4,5 5,2 6,0 6,8 7,7 Kassavarat ,2 3,1 3,0 2,7 2,4 2,0 1,7 Nettovelka (lainat kassavarat) 0,8 1,3 1,4 2,4 3,6 4,8 6,1 Nettovelka, % BKT:sta 0,6 0,9 1,0 1,7 2,3 3,0 3,6 Bruttovelka, % BKT:sta 3,1 3,2 3,2 3,5 3,9 4,2 4,5 Toimintamenot, % BKT:sta 15,4 15,9 16,2 16,1 16,0 15,8 15, ,4 4,4 Kuntien lainakanta ja kassavarat Miljardia euroa 3,9 4,0 4,4 4,5 5,2 6,0 6,8 7, ,6 2,5 2,7 3,2 3,1 3,0 2,7 2,4 2,0 1, Kassavarat Lain akan t a Lähde: Kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunt

15 Jyväskylän kaupungin talous Kunnanhallituksen on kuntalain 70 mukaan tehtävä toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä. Kuntaliiton tilipäätössuosituksen mukaan talouden tasapainottamista koskeva esitys on tehtävä, jos tilikauden tulos poikkeaa olennaisesti siitä, mitä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden talousarviota ja -suunnitelmaa hyväksyttäessä oli tiedossa. Hallituksen on suosituksen mukaan otettava esityksessään kantaa kuluvan vuoden talousarvion muuttamiseen tai valmisteilla olevan talousarvion ja -suunnitelman perusteiden tarkistamiseen. Talouden tasapainotuksen käsittelyä vuoden 2001 tilinpäätöksen yhteydessä ei pidetty tarpeellisena, koska vuosien taloussuunnitelman mukaan kertyvä ylijäämä riittää kattamaan vuoden 2002 lopun arvioidun alijäämän. Vuoden 2003 talousarviota laadittaessa tavoitteena on ollut talouden tasapainotus valtuuston hyväksymän vuosien taloussuunnitelman mukaisesti. Taloussuunnitelmassa vuosien 2002 ja 2003 osalta tavoitteeksi asetettiin vuosikatteen nostaminen 20,4 ja 25 miljoonaan euroa. Vuosien taloussuunnitelmassa aikaisemmin asettua vuosikatetavoitetta on jouduttu selvästi laskemaan. Vuosikate kattaa poistoista 44,8 % vuonna 2003 ja saavuttaa poistojen tason vasta vuonna Taloussuunnitelman mukaan vuosikate ylittää poistojen määrän vasta vuonna Arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä kuntaliiton käyttämällä asteikolla kaupungin talouden voidaan katsoa olevan vuonna 2003 heikko ja tasapainossa vuosina Nettoinvestoinnit, poistot ja vuosikate Miljoonaa euroa , , , , ,8 21, , ,2 9, Nettoinvestoinnit Poistot Vuos ikat e

16 1.4.1 Alijäämän kattamisvelvollisuus 16 Laki kuntalain 65 ja 86 :n muuttamisesta (353/2000) tuli voimaan Muutokset koskivat kuntalain talousarvio ja -suunnitelmasäännöstä (65 :n 1 ja 2 momenttia) sekä kuntaa koskevien säännösten soveltamista kuntayhtymässä (86 ). 65 :n 2 momenttiin on otettu lisäsäännös, jonka mukaan talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama alijäämä ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan (alijäämän kattamisvelvollisuus). Lakia sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2001 valmisteltaviin talousarvioihin ja - suunnitelmiin sekä vuodelta 2001 laadittaviin tilinpäätöksiin. Talouden tasapainottamista koskevat säännökset kuntalaissa (365/1995) edellyttävät talousarvion ja -suunnitelman laatimista siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (65 2 mom.). Lisäksi kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi (70 ). Lainmuutoksen tarkoituksena on hallituksen esityksen (HE 157/1999 vp) mukaan täydentää ja selkeyttää mainittuja säännöksiä erityisesti talousarvion ja -suunnitelman laatimista koskevilta osin. Talouden tasapainottamiselle osoitetaan laissa ulkoiseen kirjanpitoon perustuva arviointiperuste siten, että tasapainottamistarve määräytyy taseen osoittamasta ja talousarvion laadintavuonna kertyväksi arvioidusta alijäämästä. Alijäämän kumuloituminen taseeseen pyritään laissa estämään määrittelemällä täsmällisesti milloin kattamisvelvoite syntyy ja milloin ja missä yhteydessä toimenpiteet sen kattamiseksi tulee esittää. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta kuntayhtymässä. Kattamisvelvoite määräytyy tilinpäätöksen ja talousarvion alijäämistä. Katettavaa alijäämää määritettäessä otetaan huomioon sekä yli- että alijäämäiset erät jäljempänä mainituista tase- ja talousarvioeristä. Tilinpäätöksen alijäämällä tarkoitetaan alijäämää, joka saadaan laskelmalla yhteen edellisen tilikauden taseen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä ja tilikauden yli-/alijäämä -erät. Talousarvion alijäämällä tarkoitetaan valtuuston hyväksymän, kuluvan vuoden talousarvion tuloslaskelmaosan viimeisen rivin osoittamaa alijäämää. Talousarviomuutokset otetaan huomioon yli-/ alijäämää määritettäessä. Alijäämän kattamistoimenpiteistä päättää valtuusto. Päätös tulee tehdä talousarviossa ja - suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä. Alijäämän kattaminen talousarviossa ja - suunnitelmassa osoitetaan valmisteltavan talousarviovuoden ja/tai sitä seuraavien suunnitteluvuosien tuloslaskelmaosan ylijäämillä. Suunnitteluvuosien yli-/alijäämäerien yhteenlasketun määrän tulee olla vähintään nolla sen jälkeen kun kertynyt alijäämä on katettu. Tämä tulkinta on johdettavissa 65 2 momentin säännöksestä, joka edellyttää taloussuunnitelman laatimista siten, että kunnan tehtävien hoitaminen turvataan. Nettovaikutukseltaan alijäämäinen tulossuunnitelma, joka johtaisi taloudellisen aseman olennaiseen heikkenemiseen suunnittelukaudella, ei täyttäisi mainitun säännöksen vaatimusta. Näin ollen ei voida pitää riittävänä, että suunnittelukauden jonakin tai joinakin vuosina osoitetaan ylijäämä, joka kattaa ennen suunnittelukautta kertyneen alijäämään, mutta taloussuunnitelma kokonaisuudessaan on alijäämäinen. Jyväskylän kaupungin vuoden 2001 tilinpäätös osoitti yhteensä 5,2 miljoonan euron alijäämää vuosilta Vuoden 2002 ylijäämäksi arvioidaan noin 3,5 miljoonaa euroa joten kuntalain 65 :n 2 momentin mukainen taloussuunnitelmassa katettava alijäämä on noin 1,7 miljoonaa euroa.

17 17 Vuoden 2003 talousarvioesityksen mukainen 5,7 miljoonan euron ylijäämä kattaa vuoden 2002 lopussa olevana alijäämän. Alijäämät tulevat kokonaan katettua vuonna 2003 edellyttäen että talous kehittyy taloussuunnitelmassa ennakoidulla tavalla. 35 Alijäämän kattamisvelvollisuus Miljoonaa euroa ,8 6,4 5,7 0,4 2,1 1,4 7,4-9,1-2,7-2,4-5,0 1,9 2,4 0,5-3,8-5,2-7,3 Taloussuunnitelma * 2004* 2005* Talousarvio Kumulatiivinen ali-/ ylijäämä

18 18 Tulot 2003 Muut tulot 1,7 % Investointitulot 6,0 % Valtionosuudet 8,1 % Verotulot 48,2 % Lainanotto 5,9 % Liikelaitosten tulot 13,0 % Käyttötulot 17,2 % Muut hallintokunnat 14,4 % Tekninen palvelukeskus 8,1 % Menot 2003 Muut menot 2,2 % Liikelaitosten menot 8,0 % Lainojen lyhennys 3,0 % Investointimenot 8,8 % Opetustoimi 10,9 % Sosiaali- ja terveystoimi 44,6 %

19 Tulossuunnitelma Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista tulossuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan ja toisessa ne ovat nettona eli rahoitustuotoissa näkyy vain niiltä perittävä sijoitetun pääoman tuotto. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa Toimintatulot Kaupungin käyttötulot kasvavat vuoden 2002 muutettuun talousarvioon verrattuna 5,7 % eli 7,8 miljoonaa euroa euroa TP TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,7 % Rakennusvalvonta ,0 % Ympäristötoimi ,0 % Sosiaali- ja terveystoimi ,2 % Opetustoimi ,2 % Kulttuuritoimi ,6 % Liikuntahallinto ,7 % Tekninen palvelukeskus ,4 % TEKPA - Myyntivoitot ,0 % Käyttötaloustulot % Tilapalvelu ,0 % Vesilaitos ,0 % Työterveys ,0 % Total-kiinteistöpalvelu ,0 % Käyttötaloustulot ,7 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Total-kiinteistöpalvelu Joukkoliikenteen lipputuki -639 Vertailukelpoiset tulot ,0 % Sosiaali- ja tervestoimi Työterveys Vertailukelpoiset tulot ,9 % Tekninen palvelukeskus Joukkoliikenteen lipputuki 639 Vertailukelpoiset tulot ,8 %

20 Toimintamenot Käyttömenot kasvavat vuoden 2002 muutettuun talousarvioon verrattuna yhteensä 4,0 % eli 15,2 miljoonaa euroa. Käyttötalouden menojen kasvuun vaikuttavat merkittävimmät tekijät ovat: palkkausmenojen kasvu, erikoissairaanhoito maksuosuuksien kasvu, vanhusten palvelujen kehittäminen, toimeentulotukimenojen kasvu sekä kiinteistömenojen nousu euroa TP TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,8 % Rakennusvalvonta ,8 % Ympäristötoimi ,3 % Sosiaali- ja terveystoimi ,3 % Opetustoimi ,2 % Kulttuuritoimi ,5 % Liikuntahallinto ,8 % Tekninen palvelukeskus ,3 % Käyttötalousmenot ,4 % Tilapalvelu ,9 % Vesilaitos ,3 % Työterveys ,0 % Total-kiinteistöpalvelu ,0 % Käyttötalousmenot ,0 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Total-kiinteistöpalvelu Joukkoliikenteen lipputuki Vertailukelpoiset menot ,9 % Sosiaali- ja tervestoimi Työterveys Vertailukelpoiset menot ,0 % Tekninen palvelukeskus Joukkoliikenteen lipputuki Vertailukelpoiset menot ,4 %

21 Toimintakate Käyttötalouden nettomenot kasvavat vuoden 2002 muutettuun talousarvioon verrattuna 7,4 miljoonaa euroa eli 3,1 % euroa TP TA+M TA Muutos TOIMIELIN % Konsernihallinto ,3 % Rakennusvalvonta ,9 % Ympäristötoimi ,7 % Sosiaali- ja terveystoimi ,1 % Opetustoimi ,2 % Kulttuuritoimi ,3 % Liikuntahallinto ,1 % Tekninen palvelukeskus ,7 % Käyttötalous netto ,2 % Tilapalvelu ,5 % Vesilaitos ,2 % Työterveys % Total-kiinteistöpalvelu % Käyttötalousmenot ,1 % Organisaatiomuutokset Konsernihallinto Total-kiinteistöpalvelu 76 Joukkoliikenteen lipputuki -639 Vertailukelpoiset nettomenot ,3 % Sosiaali- ja tervestoimi Työterveys -82 Vertailukelpoiset nettomenot ,2 % Tekninen palvelukeskus Joukkoliikenteen lipputuki 639 Myyntivoitot Vertailukelpoiset nettomenot %

22 Henkilöstömenot 22 Kuntaliiton vuotta 2003 koskeva palkkasumman lähes 4 prosentin kasvuarvio perustuu laskentaoletukseen, jonka mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna ,5 %. Kuntien velvoitteiden hoitamisesta aiheutuu paineita henkilöstön lukumäärän kasvuun. Paineet kunta-alan ansiotason kohoamiseen ovat suuret, mutta arvioitu kuntien heikkenevä rahoitusasema ensi vuonna tuskin mahdollistaa merkittäviä ansiotason kohottamisia. Kuntatyönantajan vuodelle 2001 vahvistettua kansaneläkevakuutusmaksua alennettiin vuoden 2002 maaliskuun alusta 2,4 prosenttiin maksun perusteena olevasta palkasta. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu on pysynyt pitkään samalla tasolla eli 1,6 prosenttina. Vuonna 2003 kansaneläkevakuutusmaksu pysynee tämän hetkisellä tasolla, mutta sairausvakuutusmaksua ehdotetaan kohotettavaksi. Työttömyysvakuutusmaksu puolestaan alentunee jonkin verran. Valtion vuoden 2003 talousarvioehdotuksen mukaan eräiden Pohjois-Suomen ja saariston kuntien yksityisen työnantajan ja valtion liikelaitoksen sosiaaliturvamaksu poistetaan vuosilta Tästä aiheutuva maksutuoton vaje Kansaneläkelaitoksen rahastoissa katetaan korottamalla työnantajien sairausvakuutusmaksua 0,014 prosenttiyksiköllä. Kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousisi nykyisestä 1,6 prosentista 1,614 prosenttiin vuonna Kuntatyönantajan kansaneläkemaksu säilyisi nykyisenä eli 2,4 prosenttina. Kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksu olisi tällöin 4,014 prosenttia. Hallitus antanee ko. maksuja koskevien lakien muutosesityksen eduskunnalle kuluvan syksyn aikana. Kuntaliiton mukaan työnantajan työttömyysvakuutusmaksuarviona voidaan käyttää 0,7 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 2,6 prosenttia. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa työttömyysvakuutusmaksujen määrät syksyn 2002 aikana. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta on hyväksynyt vuosia koskevan toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa kokonaismaksuprosentin nousuksi on arvioitu 0,3 prosenttiyksikköä vuodessa. Tämän korotuksen lisäksi kokonaismaksuprosenttia nostaa työeläkkeen pohjaosakorotuksia varten perittävät maksut. Työeläkkeen pohjaosakorotuksia maksetaan alkaen. Vuonna 2003 maksun suuruus on ennakkoarvion mukaan noin 0,1 prosenttia jäsenyhteisöjen KVTEL-palkkojen yhteismäärästä. Pohjaosakorotuksista aiheutuvat kustannukset peritään jäsenyhteisöiltä osana eläkemenoperusteista maksua. Tämä korottaa eläkemenoperusteisesti perittävää maksua, samoin kuin vuoden 2003 KVTEL-maksua 0,1 prosenttiyksiköllä. Vuoden 2003 alustava kokonaismaksuarvio on siten 27,4 % KVTEL:n alaisesta kokonaispalkkasummasta. Tämä sisältää sekä työnantajan että työntekijän maksuosuudet. Työntekijämaksun suuruus selvinnee vasta loppuvuodesta Jos työntekijän maksu nousisi 4,5 prosenttiin, nousisi työnantajan maksu 22,9 prosenttiin (vuonna 2002 ollut 22,6 %). Edellä esitetyt maksuprosentit ovat keskimääräisiä ja yksittäisten jäsenyhteisöjen maksuprosentit voivat poiketa niistä huomattavastikin. Kuntien eläkevakuutuksen valtuuskunta tekee lopulliset päätökset vuoden 2003 maksuosuuksista marraskuussa Vuoden 2003 talousarviossa on vuoden alussa solmittavan palkkaratkaisun arvioitu nostavan ansiotasoa 3 prosentilla. Arvioon joudutaan mahdollisesti palaamaan ja talousarviota muuttamaan palkkaratkaisun tason selvitessä keväällä 2003.

23 23 Kaupungin vuoden 2003 talousarviota laadittaessa on palkkaperusteisen maksun ennakoitu kohoavan 0,015 %-yksikköä ja eläkemenoperusteisen maksun 0,25 %-yksikköä, omavastuuosuuksien kasvavan 0,375 %-yksikköä. Yhteensä henkilösivukulut kasvavat 0,55 %- yksikköä vuoden 2002 tasoon verrattuna. TA Prosenttia maksetuista palkoista Muutos Sosiaaliturvamaksut 4,75% 4,75% 4,00% 4,014% 0,014% - kansaneläkevakuutus 3,15% 3,15% 2,40% 2,400% 0,000% - sairausvakuutus 1,60% 1,60% 1,60% 1,614% 0,014% Tapaturmavakuutus ( rahasto ) 0,30% 0,30% 0,30% 0,300% 0,000% Ryhmähenkivakuutus 0,10% 0,10% 0,10% 0,100% 0,000% Työttömyysvakuutusmaksu 3,45% 3,15% 2,70% 2,600% -0,100% YHTEENSÄ 8,60% 8,30% 7,10% 7,014% -0,086% 0,000% Palkkaperusteinen maksu 17,30 % 17,35 % 17,64 % 17,650% 0,015% Eläkemenoperusteinen maksu 3,70 % 3,95 % 3,95 % 4,200% 0,250% Omavastuuosuudet 1,40 % 1,50 % 1,47 % 1,840% 0,375% KVTEL-maksu yhteensä 22,40% 22,80% 23,05% 23,690% 0,640% 0,000% YHTEENSÄ 31,00% 31,10% 30,15% 30,704% 0,554% Opettajien eläkemaksu 13,00% 16,00% 20,30% 20,500% 0,200% - Muutos %-yksikköä 0,30% 0,10% -0,95% -0,40% Kunnallisvero Kuntaliiton mukaan kuntien tilinpäätösten mukaiset verotulot olivat vuonna 2001 vähän yli 14 miljardia euroa, josta kunnallisveron osuus oli 11,04 miljardia euroa, osuus yhteisöveron tuotosta 2,45 miljardia euroa ja kiinteistöveron osuus oli noin 0,61 miljardia euroa. Kuntien verotulojen tilitysten arvioidaan alenevan tänä vuonna noin 3 % ja ne ovat kaikkiaan noin 13,6 miljardia euroa. Kunnallisveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2002 noin viisisataa miljoonaa euroa. Kunnallisveron tilitysten lisäys johtuu ansiotulojen kasvun ohella muun muassa kuntaryhmän verovuoden 2002 jako-osuuden kohoamisesta sekä verovuoden 2000 suurista lisäkannoista. Ansiotulovähennys pienentää tämän vuoden verokertymää merkittävästi. Kunnallisveron tilityksiä lisää vuonna 2003 mm. palkkasumman arvioitu neljän prosentin kasvu. Ansiotulovähennykseen ja tulonhankkimisvähennyksiin ehdotetut perustemuutokset puolestaan pienentävät kunnallisveroa noin sadalla miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä näyttää siltä, että kunnallisveron tilitykset kokonaisuudessaan alenevat ensi vuonna jonkin verran. Kuntien kunnallisveron verovuoden 2003 jako-osuuden suuruus, joka saadaan tietää vuoden 2003 alussa, voi muuttuessaan vaikuttaa ensi vuoden kertymiin merkittävästi. Eri veronsaajaryhmien jako-osuuksiin vaikuttavat yleisen talouskehityksen eli palkkojen, työsuhdeoptioiden ja pääomatulojen kehitys sekä tehtävät veroperustemuutokset.

24 24 Kuntien verotulojen arvioimiseen vuodelle 2003 liittyy monia epävarmuus-tekijöitä. Lähtökohtana on ensi vuoden talouskasvun nopeutuminen, mikä heijastuu kunnallisveron veropohjan noin 3,5-4 prosentin kasvuna. On kuitenkin mahdollista, että tulosopimukseen liittyen verovähennyksiä lisätään enemmän kuin mitä budjettiriihessä päätettiin. Uudet vähennykset ja heikkenevä talous lisäävät paineita tuloveroprosenttien nostamisiin. VEROTULOARVIO 2003 Miljoonaa euroa TP TP Arvio Arvio Muutos / - 03 Ennakonpidätykset 135,2 146,0 161,8 168,5 6,8 4,2% Tilitykset ed. vuodelta 14,4 16,7 19,5 20,9 1,4 7,2% Yhteensä 149,5 162,8 181,3 189,4 8,2 4,5 % Maksuunpanotilitys -12,6-7,9-5,7-8,7-3,1 54,0% Aik. vuosien tilitykset 9,1 14,7 14,8 8,6-6,2-41,9% KUNNALLISVEROT 146,1 169,6 190,4 189,3-1,1-0,6 % Yhteisövero 32,3 31,6 22,6 15,7-6,9-30,6% - Jako-osuuden muutos 0,6 5,4-5,3-0,2 5,1-97,0% Yhteisövero yhteensä 32,8 37,0 17,3 15,5-1,8-10,3% Kiinteistövero 13,0 13,7 14,3 15,3 1,0 6,7% YHTEENSÄ 191,9 220,3 222,0 220,1-1,9-0,9 % Vuoden 2003 kunnallisveron tuotoksi Jyväskylässä arvioidaan 189,3 miljoonaa euroa mikä on miljoona euroa eli 0,6 % vähemmän kuin vuoden 2002 ennustettu kunnallisveron tuotto. Vuosina 2004 ja 2005 kunnallisveron on arvioitu kasvavan 6,2 ja 4,5 prosenttia eli saman verran kuin maassa keskimäärin.

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma

TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2003/index.shtml TALOUSARVIO 2003 Taloussuunnitelma 2003-2005 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 2.12.2002 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1 Jyväskylän

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 7.10.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Syksyn 2019 kuntatalousohjelma (7.10.2019) Mikko Mehtonen 7.10.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2023 Päivitetty 4.4.2019 Lähde: Kuntaliiton laskelmat, Kevään 2019 kuntatalousohjelma (4.4.2019) Mikko Mehtonen 4.4.2019 Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma

Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma http://www.jyvaskyla.fi/infomatkailu/info/talous/ta-2004/ Jyväskylän kaupunki TALOUSARVIO 2004 Taloussuunnitelma 2004-2006 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 1.12.2003 SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISPERUSTELUT 1 1.1

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely

Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat kysely Kuntien ja kuntayhtymien talousarviot ja taloussuunnitelmat Taloustutkimus Oy toteutti valtiovarainministeriön toimeksiannosta tiedustelun

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit

Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit % 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0-1 -2 8,6 Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvuprosentit 1991-2022 -0,5 5,6 2,9 2,8 5,2 7,2 5,1 5,2 5,2-3 -4-4,4-5,1-5 -6 1) 2) 2) 3) 4) 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Lähde: Kuntatalousohjelma 13.4.2018 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja näkymät

Kuntatalouden tila ja näkymät Kuntatalouden tila ja näkymät Taloustorstai 20.9.2018 Minna Punakallio Pääekonomisti @MinnaPunakallio Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2019 Julkaisu- BKT, Työttö- Ansiotasoajankohta muutos myys- indeksin

Lisätiedot

Talouskatsaus

Talouskatsaus Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Talouskatsaus 2016-2017 Henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti Toiminnan ja talouden tasapaino Salon kaupungin toimintaympäristö on muuttunut merkittävästi viime vuosina.

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS 2017 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI ENNAKKO- TILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus 12.2.2018 SISÄLLYSLUETTELO Sitovuustason olennaiset ylitykset... 1 Yhdistelmä... 2 Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat... 3 Verotulot... 4 Palkat

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus

Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma Kunnanhallitus Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 2016 Kunnanhallitus 11.11. 12.11.2013 Vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit 2006 2016 (1000 euroa) 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0-2 000-4 000 2006

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2022 Päivitetty 27.11.2018 Lähde: Kuntaliiton laskelmat & Kuntatalousohjelma 14.9.2018 Kehitysarviossa on huomioitu sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen

Lisätiedot

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää?

Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? Miltä kuntatalousvuosi 2019 näyttää? 10.1.2019 Henrik Rainio, kuntatalouspäällikkö Kuntaliitto, kuntatalousyksikkö Kuntasektorin vuosikate sekä tilikauden tulos vuosina 1997-2022, mrd. 5,0 4,5 4,0 3,5

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät

Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Onnistuva Suomi tehdään lähellä Kuntien ja maakuntien talousnäkymät Kuntapäivät Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Sanna Lehtonen Kehittämispäällikkö Kuntaliitto Talouskasvu piristynyt vihdoinkin

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus

Mikkelin kaupungin tilinpäätös Kaupunginhallitus 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 2 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni 17,2 miljoonaa euroa. Talousarviota

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2016 Kunnan tilikauden tuloksen muodostuminen Vuoden 2016 talousarvion kehyksenä ollut 2015 talousarvio ja oletukset heikosta talouskehityksestä. Tilikauden aikana näkymä taloudesta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous

Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous 1 (5) Kunta- ja aluehallinto-osasto 6.11.2017 Vuoden 2018 talousarvioesitys, kuntatalous Kuntatalouden kehitystä on arvioitu talousarvioesityksen yhteydessä valmistellussa kuntatalousohjelmassa vuodelle

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus

Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje. Kaupunginhallitus Vuoden 2010 talousarvion suunnitteluohje Kaupunginhallitus 25.5.2009 Talousarvion suunnitteluohje SISÄLTÖ: Vuoden 2010 talousarvion vuosikatetavoite Arviot veroista ja valtionosuuksista Ohje käyttötalouden

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2015 Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2015 Muut (17 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (27 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2016 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,3 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2016 Muut (17 %) SOTE (57 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 1 KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUS 2017 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (59,1 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2017 Muut (17 %) Henkilöstömenot (26 %) SOTE (57 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA Käyttötalous: TOIMINTAMENOJEN (59,7 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2013 Muut (17 %) SOTE (54 %) Henkilöstömenot (29 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon SOTE

Lisätiedot

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät

Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät Kuntatalouden tila ja tulevaisuuden näkymät 8.11.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Kuntatalouden tila ja hallituksen kuntatalouden toimia ohjaava tavoite Vaimeasta talouskasvusta huolimatta kuntatalouden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS NETTO

KÄYTTÖTALOUS NETTO Jyväskylän kaupungin tilinpäätös 2004 TP 2003 TP 2004 Muutos Veroprosentti 18,50 % 18,50 % 0,00 % Asukasluku 82 409 83 582 1173 Verotulot, milj. euroa 218,4 220,3 1,9 Vuosikate, milj. euroa 5,7 5,1-0,6

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 1 Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2018 Kaupunginhallitus 1.4.2019 Kaupunginvaltuusto 17.6.2019 Merkittävimmät huomiot toteumasta Tilikauden 2018 alijäämä oli 13,3 miljoonaa euroa. Talouden tulos heikkeni

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Ajankohtaista kuntataloudesta

Ajankohtaista kuntataloudesta Ajankohtaista kuntataloudesta 2.5.2019 Minna Punakallio @MinnaPunakallio Talousennusteet päivittyneet Suomen kansantalous nyt ja ennusteet https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/talous/paaekonomis

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntalaki ja kunnan talous

Kuntalaki ja kunnan talous Kaupungin talous Kuntalaki ja kunnan talous Kuntalain 65 Valtuuston on hyväksyttävä kunnalle talousarvio ja taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi Talousarviossa hyväksytään toiminnalliset

Lisätiedot

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon,

Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, Sivu 1 / 20 Korjauslista vuoden 2019 talousarvioon, 19.11.2018 Jäljessä on listattu korjatut kohdat (ei alkuperäistä esitystä), ellei muuta ole mainittu. Yleiset lähtökohdat s. 3-4) Esipuhe Talousarviossa

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta

Yleistä vuoden 2018 talousarviosta KH 28.11.2017 Yleistä vuoden 2018 talousarviosta Suomen kuntien taloudellisessa tilanteessa näkyy selvä kahtiajako hyvin toimeentuleviin kuntiin ja vaikeuksissa oleviin kuntiin. Osa kunnista suunnittelee

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s

Kuntatalouden tila. Hailitusohjelmaneuvottelut kevät Minna s Kuntatalouden tila Hailitusohjelmaneuvottelut kevät 2019 Minna Karhunen @MinnaKarhunen 14.5.2019s Kuntatalousohjelman nostot keväällä 2019 Kuntatalous heikkeni selvästi vuonna 2018 Viime vuosina veroprosenttien

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-syyskuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 28.11..2013 Tammi-syyskuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Saimaan rannalla. Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2017 Kaupunginhallitus 26.3.2018 Kaupunginvaltuusto 11.6.2018 Keskeiset tapahtumat vuonna 2017 Uusi luottamushenkilöorganisaatio ja palvelualueorganisaatiomalli

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto

Kuntatalousohjelma vuosille , Kevät Kunta- ja aluehallinto-osasto Kuntatalousohjelma vuosille 2020-2023, Kevät 2019 Kunta- ja aluehallinto-osasto Vaalikauden viimeinen kuntatalousohjelma on tekninen Vaalikauden lopussa laadittava kuntatalousohjelma on julkisen talouden

Lisätiedot

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen

Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Hallinto uudistuu uudistuuko johtaminen Tulevaisuuden johtajat 24.11.2017 Jari Koskinen MUUTOSTEN MAAILMANPYÖRÄ: Kuntien ja alueiden muutosajurit

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2017 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2011 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2011 osa I Sisältää liikelaitoksen, sisältää sisäiset erät, keskinäiset sisäiset eliminoitu Alkuperäinen Talousarvio-

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %)

KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN Muut: (16 %) SOTE: (56 %) Henkilöstömenot: (28 %) KIURUVEDEN KAUPUNGIN TALOUDESTA 2014 Käyttötalous: TOIMINTAKULUJEN (60,0 milj. euroa) JAKAUTUMINEN 2014 Muut (16 %) SOTE (56 %) Henkilöstömenot (28 %) SOTE: Henkilöstömenot: Muut: Maksuosuudet Ylä-Savon

Lisätiedot

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015

Lisätiedot

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille.

Toteutuma-arviossa on varauduttu euron palautukseen perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kunnille. Kaupunginhallitus 71 06.02.2017 Kaupunginvaltuusto 10 06.03.2017 Kaupungin talouden toteutuminen 2016, kaupunki ja liikelaitokset 2072/02.02.02/2016 KHALL 06.02.2017 71 Talous vuonna 2016 Uudenkaupungin

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018

Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Pohjois-Savon kuntien tilinpäätökset 2017 Lähde: Kysely kunnilta, huhtikuu 2018 Vuosi 2017 Kuntien toimintakulut laskivat -1,3% (+1,5% v. 2016) Toimintakate parani +0,7% (-1,6% v. 2016) Verotulot kasvoivat

Lisätiedot

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu

Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu Kuntien ja maakuntien talouden kehitys sekä Kuntien Jakoavain työkalu 24.11.2017 Ilari Soosalu, hankejohtaja rahoitus Sisältö Talousympäristö Kuntien talouden tilanne ja näkymiä Maakuntien talouden näkymiä

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2016 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 216,7 % 4,7 % 9,8 %,6 % 2,4 % 6,3 % 7,9 % 2,5 % 36,1 % 11, % Toimintakulut 37,13 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,93 mrd. Henkilösivukulut 4,85 mrd. Palvelujen

Lisätiedot

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta

Yleistä vuoden 2019 talousarviosta EM 30.10.2018 Yleistä vuoden 2019 talousarviosta Pomarkun kunnan vuoden 2019 talousarviota tehdään poikkeuksellisen vaikeassa tilanteessa, joka aiheutuu valtionosuustulojen romahduksesta vuonna 2019. Valtionosuudet

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 3.4.217 2 SISÄLLYSLUETTELO PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN TALOUSKATSAUS.. Väestö. 3 Työllisyys.. 3 TULOSLASKELMA.. 4 Toimintatuotot. 4 Toimintakulut.. 4 Valtionosuudet.. 4 Vuosikatetavoite

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen

Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2016-18 Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Henkilöä Rovaniemen väkiluvun kehitys 2005-2018 65000 60000 55000 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000

Lisätiedot

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto

Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit Kaupunginvaltuusto Kajaanin kaupungin talouden kehitys ja raamit 2020-2022 Kaupunginvaltuusto 21.5.2019 2 3 4 5 6 ? 8 10 11 Kajaani 1 000 S Yhteenveto TILIVUOSI 2017 2018 2019** 2020** 2021** 2022** Verolaji Kunnallisvero

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 31.3.2013 131.10.2017 Hallinto- ja talouspalvelut 28.11.2018 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.10.2018 Ulvilan kaupungin toimintatulot

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 21.5.2015 1 VUODEN Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun lähtökohtia Taseessa ylijäämää 3 050 944,03 Vuonna 2015 kuntien maksuosuudet eivät

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri

Kankaanpään kaupunki. Tilinpäätös kaupunginkamreeri Kankaanpään kaupunki Tilinpäätös 2016 1 Tilinpäätösaineisto 1. Tilinpäätös Tasekirja Toimintakertomus Toteutumisvertailu Tilinpäätöslaskelmat Liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Allekirjoitukset ja merkinnät

Lisätiedot

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2019 Jaakko Kiiskilä kunnanjohtaja Eero Raittila talousjohtaja 19.11.2018 Esityksen sisältö 1. Toimintaympäristö 2. Strategia ja toiminnalliset painopistealueet 3. Tulopohja

Lisätiedot

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus

Kaupungin talouden ohjaus. Luottamushenkilökoulutus Kaupungin talouden ohjaus Luottamushenkilökoulutus 9.8.2017 Talousarvio ja suunnitelma Kuntalaki 110 Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio

Lisätiedot

3 (3) Kuntatalouden näkymät

3 (3) Kuntatalouden näkymät 3 (3) Kilpailukykysopimus ei saa asettaa yksittäistä kuntaa kohtuuttomaan asemaan, eikä sopimus saa vaarantaa kuntataloudelle asetetun rahoitusasematavoitteen saavuttamista. Kuntatalouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

TA 2013 Valtuusto

TA 2013 Valtuusto TA 2013 Valtuusto 12.11.2012 26.11.2012 www.kangasala.fi 1 26.11.2012 www.kangasala.fi 2 TALOUSARVIO 2013 Muutos % ml. vesilaitos TA 2013 TA 2012/ milj. TA 2013 Kokonaismenot 220,3 5,7 ulkoiset Toimintakulut

Lisätiedot

Talousarvion toteumaraportti..-..

Talousarvion toteumaraportti..-.. Talousarvion toteumaraportti..-.. 4kk = 33,3% Kokonaisuutena huhtikuun lopussa talousarvio on toteutunut taloudellisesti ja toiminnallisesti pitkälti arvion mukaisesti. Viime vuoteen verrattuna vuosikate

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU

KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVION VALMISTELU 1.6.2015 1 KESKI-SUOMEN PELASTUSLAITOKSEN VUODEN 2016 TALOUSARVIOESITYS Keski-Suomen pelastuslaitoksen vuoden 2016 talousarvion valmistelun

Lisätiedot

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA

TALOUSLUKUJEN VERTAILUA TALOUSLUKUJEN VERTAILUA Keuruu vs. selvitysalue Tero Mäkelä LUVUT ON LASKETTU SEURAAVASTI: Tuloslaskelmista on poistettu kertaluonteiset erät, koska ne eivät ole pysyviä Verotulot on laskettu Keuruun veroprosenteilla,

Lisätiedot

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET VUODEN 2019 TALOSARVION JA VUOSIEN 2020-2021 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 1. Yleiset laadintaperusteet SAVUKOSKEN KUNTA Kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan suunnittelukaudelle 2019-2021.

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 2017 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista vuonna 17,9 % 4,6 %,5 %,6 % 3,8 % 5, % 8,2 % 21,5 % 36,1 % 9,8 % Toimintakulut 36,68 mrd. : Palkat ja palkkiot 15,88 mrd. Henkilösivukulut 4,32 mrd. Palvelujen

Lisätiedot