S Fysiikka III (EST 6 op) S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, 2 op )
|
|
- Mari Virtanen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 S Fyskka III (EST 6 op) S Modernn fyskan tetokoneharjotukset (Sf, 2 op ) Luennot: prof. Ilkka Tttonen lkka.tttonen@tkk.f Mkro- ja nanoteknkka, Tetote 3,Mcronova prof. Jukka Tulkk jukka.tulkk@tkk.f Laskennallsen teknkan laboratoro Laskuharjotukset: Teppo Häyrynen Päv Sevlä Nkola Chekurov Thomas Lndvall Osmo Vänskä
2 Luennot: T S4 Ke S4 Laskuharjotukset (alkavat vkolla 4): Ma H T E110 To H402 Pe F201 Materaal: Opetusmonste, kalvomateraal, laskuharjotukset Paul A. Tpler, Ralph A. Llewellyn, Modern Physcs Välkokeet: 7.3, 9-12, S4 (1. välkoe) 8.5, 9-12, S4 (2. välkoe)
3 Ssältö: 1 vk. 1. Tlastollsen fyskan perusteet 2. Kvanttfyskan lmömaalma 3. Kvanttmekankan perusteet 4. Aneaaltodynamkka 5. Atomn kvanttmekaannen mall
4 S Fyskka III (EST 6 op) S Modernn fyskan tetokoneharjotukset (Sf, 2 op ) TILASTOLLISEN FYSIIKAN TUTKIMUSKOHTEITA: Lämpöenerga ja lämpötla ja nden vakutus aneen käyttäytymseen. Tasapanotlojen muodostumnen ja aneen olomuodot. Aneen tlan kuvaamnen todennäkösyyksen avulla. Lämpölmöden teknllset sovellutukset.
5 Lämpö on aneen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä ESIMERKKEJÄ: kaasu- ta nestemolekyylen etenems-, pyörmsja värähtelylke elektronen vrttymnen lämmön vakutuksesta knteän aneen hlavärähtelyt elektronn spnen suuntavahtelu tetyn referensssuunnan suhteen fotonen (sähkömagneettsen kentän kvantten) muodostama kaasu.
6 Lämpö ja aneen rakenne STM-kuva rauta-atomesta kuparn pnnalla Lämpö on aneen mkroskooppsten osen satunnaslkkeen energaa, mutta lämmön postamnen systeemstä lsää usen snä esntyvää järjestystä!
7 Tlastollsen fyskan malleja 1/3 KINEETTINEN TEORIA: Kneettsessä kaasuteorassa kuvataan dfferentaalseen alkoon kuuluva molekyylejä keskarvostetun lkeyhtälöden avulla. Sovellutuskohteta esmerkks tasapanotlojen muodostumnen. Kneettsen teoran äärmmänen raja on molekyyldynamkka, jossa yksttästenkn molekyylen lkettä kuvataan lähes tarkast. Esmerkknä mm. deaalkaasun tlanyhtälö, kaasun pane astassa vdt A θ X
8 Tlastollsen fyskan malleja 2/3 TILASTOLLINEN MEKANIIKKA: Kuvaa tasapanotlaa olettamalla hukkasten jakautuvan täysn satunnasest er energatasolle. Tlastollnen mekankka kuvaa van tasapanotloja. Tlastollnen mekankka tarvtsee tetoa yhden hukkasen energatasosta. E 5 E 4 E 3 E 2 E 1 = 4e = 3e = 2e = 1e = 0e n 5 n 4 n 3 n 2 n 1 = 3 = 0 = 1 = 1 = 5 Hukkasella vo olla myös ssäseen rakenteeseen lttyvää lämpöenergaa.
9 Tlastollsen fyskan malleja 3/3 TERMODYNAMIIKKA: p Kuvaa makroskooppsen systeemn lämpölmötä muutaman tlanmuuttujan ja tlanyhtälön avulla. Tlanmuuttujen arvot helppo mtata. Kuvaa van tasapanotloja. E edellytä tetoa aneen mkroskooppsesta rakenteesta. T 3 T 2 T 1 Tlanmuuttuja stoo tosnsa tlanyhtälö kuten pv = NkT V
10 Lämpöopn 0 pääsääntö Jos kappaleet A ja B ovat termodynaamsessa tasapanossa kappaleen C kanssa, ne ovat tasapanossa myös keskenään. Jos tasapanossa oleven kappaleden vällle asetetaan täydellnen johde, nn nden termodynaamnen tla sälyy muuttumattomana.
11 Tlanyhtälöt ja termnen tasapano Kaasun emprnen tlanyhtälö pv = at Palkn tlanyhtälö L L L = F F + b T T AE ( ) ( ) 0 0 0
12 Emprnen lämpötla Olkoon x esmerkks tangon ptuus tetyssä emprsessä lämpötlassa θ. Tällön ylenen emprnen lämpötlaastekko vodaan määrtellä: θ = θ X X Tällanen lämpömttar on täysn sdottu suureen X arvoon tetyssä systeemssä
13 Sähkövastus lämpömttarna Jos vastusta käytettäsn emprsenä lämpömttarna votasn krjottaa θ0 θ = R R0 Tämä e ole kutenkaan tarkka absoluuttnen lämpötla vakka θ0 ols 273,16 K ja R0 vastus tässä lämpötlassa. Mttausalue K Helum Flled Platnum Sheath Thermometer Model 5187L Jos vastuslämpömttar kalbrodaan absoluuttseen lämpötlaan vastukselle pätee x 0 0 ( 2 ( ) ( ) ) 1 0 T T0 R = R + A T T + B mssä A ja B ovat sovtusparametreja ja R vastus ja T lämpötla jääpsteessä. 0
14 Sätelyyn perustuvat lämpömttart Lämpösätelyn mttaamnen el pyrometra on teknkka, jolla kohteen lämpötlaa mtataan käyttäen hyväks kohteen pnnasta sätelevää energaa (mustan kappaleen sätelyä, Luku 5). Pyrometrlla mtataan sen kkunaan osuvan sätelyn energaa 4 E tot=at Kaupallsest valmstetulla pyrometrellä vodaan mtata lämpötloja alueella 50 C C.
15 Kaasulämpötla Onnellsen sattuman johdosta harvalle kaasulle (kaasusta rppumatta) paneen ja tlavuuden tulo on suoraan verrannollnen absoluuttseen lämpötlaan. pv = vako T verrannollsuusvako on sama kaklle harvolle kaasulle Boyle havats kokeellsest, että vakokaasumäärälle paneen ja tlavuuden tulo on vako vakolämpötlassa (Boylen lak). Robert Boyle , englantlanen kemst
16 Kelvnn lämpötla-astekko Kaasun pane, tlavuus ja lämpötla veden jäätymspsteessä p0, V0, T0 ja vastaavast kehumspsteessä p, V, T Oletetaan, että jäätymspsteen ja kehumspsteen väl on 100 lämpötlan ykskköä T 100 = T Saamme yhtälöparn pv = CT 100 pv = p V CT C T p V p V Sjottamalla kokeellset arvot: T = 100 = ( ) Lord Kelvn alas Wllam Thomson , rlantlanen matemaatkko T 0 = 273,15 [ K]
17 Ideaalkaasun tlanyhtälö Kokeellsest havattn, että yhtälössä pv = CT esntyvä vako on suoraan verrannollnen anemäärään: pv = knt mssä N on molekyylen lukumäärä. Boltzmannn vakon k arvoks saatn k pv = = 1, NT 23 J/K Itävaltalanen fyyskko ( ), founder of statstcal thermodynamcs
18 Mool ja Avogadron luku Atompano (ykskötön suure) = atomn massa lausuttuna atommassaykskkönä = hl 12 C sotoopn massan 1/12 osa =1,660 x10-27 kg. Esm. helumn ( 4 He) atompano = 4. Molekyylpano = molekyyln kuuluven atomen atompanojen summa. Esm. veden H 2 O atompano on 2+16 = Mool = atom- ta molekyylpanon osottama grammamäärä anetta. Avogadro osott, että 1 moolssa on ana N A =6,0225x10 23 atoma (ta molekyylä) Amedeo Avogadro Italalanen fyyskko
19 Kaasuvako ja kaasun normaaltla Jos anemäärä lausutaan moolessa deaalkaasun tlanyhtälö on pv =ν RT mssä ν on moolmäärä (ykskkö [ mol ]) ja -1-1 R= kn A = 8,3143 JK mol on kaasuvako Kaasun normaaltla (STP,NTP) määrtellään nykyään: p T = 1,0 atm= 1,0132 bar = 273,15 K
20 Molekyylen nopeuden rms-arvoja Taulukko 2.1 Eräden molekyylen keskmääräsä kneettsä (etenemslke) energota ja rms nopeuksa 25 0 C lämpötlassa. Molekyyl [ ] E, 10 J -20 E Kave, ev K ave v [ m/s] rms H O N He 1363 CO 411 2
21 Tlastollsen fyskan malleja 1/3 KINEETTINEN TEORIA: Kneettsessä kaasuteorassa kuvataan dfferentaalseen alkoon kuuluva molekyylejä keskarvostetun lkeyhtälöden avulla. Sovellutuskohteta esmerkks tasapanotlojen muodostumnen. Kneettsen teoran äärmmänen raja on molekyyldynamkka, jossa yksttästenkn molekyylen lkettä kuvataan lähes tarkast. Esmerkknä mm. deaalkaasun tlanyhtälö, kaasun pane astassa vdt A θ X
22 Ideaalkaasun tlanyhtälö ennen senämä jälkeen Molekyylt pstemäsä e panovomaa theys vako nopeysjakauma vako molekyylellä anoastaan kneettstä energaa m on yhden molekyyln massa
23 =n
24 Ideaalkaasun tlanyhtälön johtamnen Ideaalkaasun tlanyhtälön johtamnen perustuu dfferentaalsen kaasualkon aheuttaman keskmääräsen törmäysvoman ja paneen laskemseen p= mnvrms pv = Nmvrms Merktsemällä: U N = mvrms = NEK, ave = NkT saadaan pv = U = NkT 2 2 3
25 KAASUSÄILIÖN PURKAUTUMINEN
26 Molekyylvuo lasketaan määräämällä kuvan punasella puolpallokuorella oleven molekyylen todennäkösyys läpästä aukko sälön kyljessä. Molekyylvuo Molekyylvuo = ykskköpnnan akaykskössä läpäseven molekyylen lukumäärä -1 (ykskkö s m 2 ) 1 j = nv ave 4
27 0 Kaasusälön purkautumsen puolntumsaka Olkoon kaasusälössä oleven molekyylen theys N() t dn 1 N = Avave dt 4 V Olkoon sälössä hetkellä t = 0 N molekyylä N N dn N Avave = dt 4V t 0 N t () = 0 ( Avave /4 N e ) 0 V t Puolntumsaka ( Av /4 V ) t ave e = 1/2 ( Av /4 V) t = ln2 ave t = ln 2 ( Av /4 V ) ave
28 Sälöden tasapanotlan muodostumnen Oletetaan, että okean puolenen sälö on aluks tyhjä. Vasemmalla puolella on aluks pane p 0 ja theys n 0. Molemmat puolet samassa lämpötlassa. 1 dn = A[ nvas ( n0 nvas )] vavedt = Vdnvas 4 kt / V 1 dpvas = A[ 2 pvas p0 ] vavedt 4V p p vas 0 p n vas vas pok = kt = nok + nvas = n0 n t 2 pvas p0 vas ave ln ave dp = Av dt = Av t 2p p 4V 2 p 4V vas 1 Avavet /2V pvas = p0(1 + e ) 2 ok (Huomaa etumerkk!!)
29 Daltonn lak deaalkaasuseokselle Ideaalkaasun molekyylt evät vuorovakuta keskenään (molekyylen välset törmäykset ovat hyvn harvnasa). Jos kaasu koostuu useamman tyypn molekyylestä, nden tlanyhtälöt vodaan laskea puolttan yhteen. pv = N kt = 1, 2,.. tlanyhtälö pätee kaklle komponentelle Kokonaspane p on osapaneden summa (Daltonn lak) Laskemalla puolttan yhteen: V p = N kt = N kt pv = N kt TOT TOT N TOT = molekyylen kokonasmäärä sälössä John Dalton, englantlanen fyyskko
30 Vapausaste ja lketla Jokasta skalaarsuuretta, joka on välttämätön kappaleen aseman määräämseen kutsutaan vapausasteeks. Pstemäsen kappaleen aseman määräämseen tarvtaan kolme skalaarkoordnaatta el psteen pakkavektorn komponentt. Atomn aseman sjantn tarvtaan myös kolme skalaara joten atomlla on kolme vapausastetta (unohdamme elektront) Kaksatomsen molekyyln aseman määräämseen tarvtaan kuus skalaarsuuretta
31 Mks tarvtaan tlastollsta fyskkaa? 1 cm 3 kaasua NTP ssä ~ molekyylä P, T? (pane ja lämpötla?) tarvtaan jotakn estmaatteja jokasen hukkasen dynaamsesta tlasta, todennäkösyysjakauma nstä erlassta dynaamssta tlosta, josta hukkaset löytyvät HUOM! Emme ss oleta kokonaan satunnasta ta kaoottsta käyttäytymstä
32 todennäkösyyskästtetä tarvtaan arvomaan systeemn dynaamsa tloja, e ss kuvaamaan mekansmeja, jotka ovat seurausta hukkasten välsstä vuorovakutukssta dynaamsssa tlossa
33 Esmerkk suuren hukkasmäärän systeemstä N ~10 20 tlat E 1, E 2, E 3,... N tlat joko kvantttuneta (rotaato, vbraato) ta stten spektrn (energan) suhteen jatkuva (translaato, kneettnen energa) U = ne + n E + n E + = ne = n hukkaslukumäärä kokonasenerga
34 Vuorovakuttamattomat hukkaset hukkasen (label ) energa E rppuu van sen koordnaatesta Vuorovakuttavat hukkaset hukkasen (label ) energa E rppuu sen koordnaatesta verrattuna kakkn muhn systeemn hukkasn Onko tämä tovotonta hommaa suurelle hukkasjoukolle?
35 self-consstent feld yksttästen hukkasten välsten kakken vuorovakutusten sjaan käytetään kenttää keskmääränen vuorovakutus kuvataan tsekonsstentllä kentällä keskmääränen potentaalenerga, joka rppuukn enää van hukkasen omsta koordnaatesta
36 Jos koko systeem on erstetty ympärstöstään (solated), kokonasenerga U sälyy törmäykset ja muut vuorovakutukset vakuttavat yksttästen hukkasten tlohn
37 Yksttäset er energatlolla oleven hukkasten lukumäärät saattavat muuttua n, n, n, On järkevää olettaa, että jokn jakauma luvusta n on kakken todennäkösn el todennäkösn PARTITIO Kun tämä saavutetaan, on koko systeem tlastollsessa tasapanossa (statstcal equlbrum) Systeem pysyy tasapanotlassaan, elle joku ulkonen härö (acton) härtse stä Luvut n 1, n 2, n 3, n 4,... vovat kutenkn fluktuoda todennäkösmmän partton ympärllä lman makroskooppsta efektä koko systeemn tasolla
38 El kakken tärken probleema on se, että mten tetyn hukkasjoukon kakken todennäkösn partto löydetään???? Sen jälkeen vodaan uskoa, että makroskooppset suureet, kuten pane ja lämpötla saadaan laskettua (jotenkn ) todennäkösmmästä parttosta Seuraavaks tarvtaan jokn järkevä statstnen jakauma Maxwell-Boltzmann- jakaumalak klassnen statstkka Mutakn on olemassa: Ferm-Drac & Bose-Ensten, molemmat ovat ns. kvanttstatstkkoja, nätä kästellään vähän myöhemmn
39 Tlastollnen mekankka Teora on stä vakuttavamp, mtä yksnkertasemmat ovat sen perusoletukset, mtä erlasempa lmötä se kuvaa ja mtä laajemp on sen sovellutusalue. Sks klassnen termodynamkka on tehnyt mnuun syvän vakutuksen. Se on kästyksen mukaan anoa unversaal fyskaalnen teora, joka peruskästtedensä sovellutusalueella on todella pysyvä. Albert Ensten Born: 13 June 1831 n Ednburgh, Scotland Ded: 5 Nov 1879 n Cambrdge, Cambrdgeshre, England By treatng gases statstcally n 1866 he formulated, ndependently of Ludwg Boltzmann, the Maxwell- Boltzmann knetc theory of gases.
40 Peruskästteet Jos hukkaset evät vuorovakuta keskenään ja toteuttavat nämä ehdot ne muodostavat mkro-kanoonsen systeemn Yhden hukkasen energatasot: E 1, E2, E3,.. Energatasojen mehtysluvut: n ; = 1,2,3,... Partto el makrotla = mehtyslukujono: n1, n2, n3,.. Hukkasten kokonasmäärä on vako: N = n = 1 Hukkasten kokonasenerga on vako: U = ne = 1
41 Degeneraato ja mkrotlat Energatasoon E vo lttyä useta omnastloja. Nähn omnastlohn lttyy sama energa ( E ), mutta ne eroavat tosstaan jonkn muun omnasuuden suhteen. Jos erlasa omnastloja on g kappaletta sanotaan taan,että energataso E on g kertasest degenerotunut. Jokasta erlasta (on olemassa jokn fyskaalnen koe jolla ko. ero havataan) tapaa jakaa hukkaset energatasohn E kuuluvlle omnastlolle kutsutaan mkrotlaks. Yhteen makrotlaan el parttoon lttyy yleensä useta mkrotloja
42 Hukkasten denttsyys ja dentteett Klasssessa fyskassa hukkaset vodaan (nden fyskaalsten omnasuuksen muuttumatta) merktä ykslötunnstusta varten! Kunka monella tavalla kaks hukkasta vodaan valta kymmenestä? Kyseessä on kahden järjestämätön otos kymmenestä, jollon mahdollsten valntojen määrä on 10! 2! 10 2! = 45 ( ) Tunnetaan matematkassa bnomkertomena
43 E 6 E 5 E 4 E 3 E 2 E 1 Lasketaan esmerkn vuoks ohesen partton todennäkösyys Energatlat E Hukkaslukumäärät kullakn tlalla ovat n n 1 =3, n 2 =0, n 3 =2, n 4 =1, n 5 =4, n 6 =2 näden kombnaato on ss partto Oletetaan ensks ehkä heman oudost, että hukkaset ovat denttsä mutta tosstaan tunnstettava, kuten esm. bljardpallot Pelkästään tlastollsest ajateltuna, partton todennäkösyys lttyy shen, että kunka monella tavalla hukkaset vodaan jakaa kunkn partton kyseessä ollen
44 E 6 E 5 E 4 E 3 E 2 p q Jos hukkaset vodaan tunnstaa, saadaan ss hukkaset a ja p vahtamalla erlaset parttot E 1 a b c Alotetaan täyttämällä energatasokaavota Kokonashukkaslukumäärä on N E 1 Ensmmänen hukkanen on jokn hukkassta N, ss N vahtoehtoa Kolmas hukkanen vodaan valta N-2 er tavalla Tonen hukkanen vodaan valta N-1 er tavalla Sama partto saadaan, jos nämä kolme hukkasta valtaan mhn tahansa järjestykseen samalle energatasolle 1, jaetaan ss 6:lla = 3!. Tla E 1 vodaan ss valta er tavalla
45 Tla E 2 vodaan valta van yhdellä tavalla el e valta yhtään jäljelläolevsta hukkassta vakkakn n 2 =0!!! huom sama tekjä, joka supstuu pos Tla E3 vodaan täyttää sten, että jäljellä on N-n 1 -n 2 hukkasta Saadaan ss Lopulta saadaan Vodaan ss olettaa, että mtä suuremp on P stä suuremp todennäkösyys on saavuttaa kukn partto, jolle se on laskettu. Jos er tlolla on er fyskaalnen todennäkösyys (esm. korkeat energat epätodennäkösmpä)
46 Edellä ss oletettn, että tlan E mehtystodennäkösyys on g kaks hukkasta on tlalla 1 todennäkösyydellä ja n 1 hukkasta tn:llä Jos nyt hukkaset ovatkn sekä denttsä että tosstaan tunnstamattoma, (esm. a ja p:n vahtamnen johtavat han samanlasn parttohn) vodaan ss kakk N hukkasta permutoda kakn mahdollsn tavon ja ana saadaan sama partto. Nätä er permutaatota on tetyst N! Tämä on Maxwell-Boltzmann-jakauman todennäkösyys
47 Tasapanojakauman johtamnen Reunaehdot N 5 = n = 10 = 1 4 = 1 1 U = n E = 15e Mkrotlojen lukumäärät ( a) P= 10! = ! 1! 3! 0! 2! ( b) P= 10! = ! 1! 1! 0! 3!
48 Esmerkk mkro- ja makrotlosta nσ j Hukkasmäärä N Kokonasenerga = 6 U = Yhteensä 11 makrotlaa jossa 462 mkrotlaa. 6e Todennäkösn partto Keskmääräset mehtysluvut: n P j k k, j k k k, j = P n / 462 = mkrotlojen määrä parttossa n = tason E mehtysluku parttossa k j k j n j 1 2, , , , , , , Σ 6
49 Tämän tn:n todennäkösntä arvoa haettn...
50 The most probable or equlbrum partton mathematcally dffcult to calculate maxmum of P easer to fnd out the maxmum of lnp, whch however gves the same P
51
52
53 Todennäkösn partto Todennäkösn ja myös termodynaamsta tasapanotlaa vastaa partto, johon lttyy enten mkrotloja. Optmontongelma: määrää reunaehdolla N = n ja U = n E mehtysluvut n, n, n sten, että 1 2 3,... g P= N! n! saa suurmman arvon. n
54 Maxwell-Boltzmann- jakauma Todennäkösmmät mehtysluvut ovat mssä parttofunkto (el tlasumma) Z on N n = ge Z Z = ge E E / kt / kt Hukkasten kokonasenerga: N E / kt 2 d U = gee = knt ln( Z) Z dt Parttofunkto ja ssänen energa ovat β:n funktota. Kaasun tlaa kuvaavan suureen keskarvolle pätee ylesest:
55 Molekyylen tlatheys Jokaseen nopeusavaruuden psteeseen lttyy yks omnastla: Pallokuoren tlavuus = pnta-ala paksuus = 2 dv = 4π v dv Tlojen lukumäärä on 2 dn[ vv, + dv] = vako 4π v dv Tlatheys on g v dn / dv ( ) = [ vv, + dv] = vako 4π v 2 Nden tlojen lukumäärä, jossa nopeuden tsesarvo on välllä [ vv, + dv] on verrannollnen kuvan pallokuoren tlavuuteen.
56 Energatlojen theys Käytännössä on edullsempaa esttää tlojen lukumäärä energan ykskköä kohden. Tlatheys energan ykskköä kohden: ( ) = ( [ E, E+ de] / = [ v, v+ dv] / )( / ) g E dn de dn dv dv de 1 2 v= 2 E/ m E = mv 2 dv / de = 1/ 2Em Tlatheys energan ykskköä kohden: 2 ( ) = vako 4π ( 1/ 2 ) = vako 4π ( 2 / )( 1/ 2 ) g E v Em = E m Em = C E
57 Kaasumolekyylen energajakauma Kaasun parttofunkto saadaan korvaamalla [ 0, ] / kt lausekkeessa Z = g e summa energan ntegraallla ja degeneraatotekjä g tlatheydellä C E. 0 E 1 Z = C E e de = C π ( kt) 2 1/2 E/ kt ln Z = ln C π k + lnt = ln Z = ln C + lnt d(ln Z) 3 U = knt = knt dt 2 Sama kun kneettsen teoran antama tulos!
58 Nopeusjakauman mttaamnen Kuvan koejärjestelyllä vodaan mtata uunssa olevaan kaasun nopeusjakauma. Okealla puolella mtatun ja MB-jakauman vertalu. Data estetty suhteellsen nopeuden v/v m, mssä v m on nopeuden todennäkösn arvo, funktona.
59 Energa- ja nopeusjakaumat Energajakauma dn 2π N = 3/2 E e de ( π kt ) 1/2 E / kt Nopeusjakauma dn dv m = 4π N 2π kt 3/2 2 2 mv /2kT v e
60 Nopeusjakauman tunnuslukuja v ave 1 8kT = vdn = N π m 0 = 1,13 v mp 1/2 v mp mp v ave vrms rms = ( ) ave N 0 1/2 1 3kT v v = v dn = m v rms 3kT = m 3 1/2 mv /2kT 2 2v e 0 vmp df mv 2 kt = = = dv kt m mp=maxmum probablty
61 Nopeuden rppuvuus massasta
62 Termnen tasapano oletetaan, että 2 erllstä, mutta vuorovakuttavaa systeemä ovat samassa lämpötlassa => β sama molemmlle systeemelle termodynamkan nollas pääsääntö n = N Z ge E / kt
63 Maxwell-Boltzmann-jakauma tlastollnen mall suurelle joukolle denttsä hukkasa MB-jakauma sovellettuna deaalkaasuun (= e-vuorovakuttavat hukkaset) => erstetty systeem termsessä tasapanossa Tlastollnen mekankka => systeemn makroskooppset tlasuureet termodynamkka (by Carnot, Joule, Kelvn...)
64 Mten vuorovakutukset hukkasten välllä vodaan ottaa huomoon? E = E = E + E E +... p,nt p, j p,12 p,13 p,23 yl. kakken. paren E = 1 2 mv 2 k,nt yl. kakken. hukkasten Ideaalkaasu = ssäenerga on sama kun kneettnen energa Erstetyn systeemn ssäenerga U on vako Kun ulkoset vomat vakuttavat systeemn, ssänen energa e yleensä pysy vakona
65 Termodynamkan peruskästtetä Jos systeemn ssäenerga on alussa U 0 ja tarkastelujakson lopussa U U-U 0 =W ext Systeemn ssäenergan muutos = ulkosten vomen aheuttama työ systeemlle Jos systeem tekee tse työtä, W ext <0 ja U-U 0 <0, U<U 0 W ext e ole laskettavssa suurelle systeemlle summana ottaen huomoon jokasen hukkasen Termn W ext tlalle tullaan termodynamkassa käyttämään edelleen työtä W, mutta myös lämpöä Q
66 Δx F ΔV Kaasun molekyylt vahtavat energaa ja lkemäärää senämolekyylen kanssa 0 Yksttäset vomat fluktuovat joka psteessä paljon törmäyksä suurta pnta-alaa koht p= F/ A F = pa dw = Fdx = padx = pdv dv = Adx W V = pdv helppo ntegraal, jos pane on vako V
67 Lämpö [J], akasemmn [cal] Q kasvaa, jos ulkonen voma tekee työtä systeemlle (lämpöä absorbotuu) Q penenee, jos systeem tekee tse työtä (lämpöä menetetään) U U0 = Q W Termodynamkan ensmmänen pääsääntö
68 U rppuu van systeemn tlasta, mutta e polusta (=tavasta, jolla tähän tlan on tultu) Van sllon, kun systeem on termsessä tasapanossa ja hukkaset noudattavat MB-jakaumaa d dt ( ln ) 2 U = knt Z Dfferentaalmuodossa: du = dq dw eksakt dfferentaal, e rpu polusta erkostapaus: dw = pdv du = dq pdv
69 Erkosprosesst dw = pdv du = dq pdv sokoornen prosess = tlavuus pysyy vakona dv du V = 0 = dq U U = Q 0 V dqv 1 1 U = CV = dt n n T V CV n = moolen lukumäärä omnaslämpökapasteett vakotlavuudessa rppuu mm. materaalsta
70 Erkosprosesst sobaarnen prosess = pane pysyy vakona dp = 0 d( pv ) = pdv du = dq d( pv ) p p dq = du + d( pv ) = d( U + pv ) = dh p p p p p H H = Q 0 p H =entalpa entalpan muutos on sama kun absorbotunut lämpömäärä vakopaneessa W = p( V V ) C p p 1 dqp 1 H = = n dt n T 0 p omnaslämpökapasteett vakopaneessa [J/(mol K)]
71 sotermnen prosess Erkosprosesst deaalkaasulle: U = 3 2 nrt du dq T T = = 0 dw T => Q = T W T adabaattnen prosess dq du a a = 0 = dw a Adabaattsessa prosessssa työtä tehdään van ssäenergan kustannuksella => T laskee adabaattsessa laajenemsessa ja T nousee adab. kompressossa
72 Entropa ja termodynamkan tonen pääsääntö edellä on jo moneen kertaan johdettu systeemn tasapanoa vastaava partto tasapanotla on todennäkösn systeemn jakautumnen olemassaolevlle energatlolle P (ta ln P) saavuttaa sllon maksmarvonsa jos systeem e ole alunpern tasapanoasemassa, ajan mttaan hukkasten välset vuorovakutukset johtavat shen, että systeem hakeutuu kakken todennäkösmpään parttoon kun systeem on tlastollsessa tasapanossa, e systeem pysty enää nostamaan P:n (ta ln P:n) arvoa, elle jokn ulkonen härö vakuta shen penelle systeemlle lasketut parttot saattavat antaa harhaanjohtavan kuvan todellsuudesta, käytännössä luokkaa hukkasen systeemn todennäkösmmät parttot ovat useta kertaluokka harvnasa todennäkösmpä ja penet fluktuaatot systeemssä tapahtuvat sellasten parttoden kesken, jotka tse asassa eroavat van hyvn vähän tosstaan systeemn hakeutumsta tasapanotlaan kuvaa ss suure, joka on verrannollnen ln P:hen
73 Määrtellään entropa: S = kln P N Entropa P N = termodynaamsta tlaa vastaavan partton todennäkösyys S = kln P = k n ln g n ln n + n N ( ) = k n ln n / g + kn E Z S = k n + nln + n kt N 1 Z U Z = ne k n ln kn kn ln kn T + + = + + N T N n ln N E / kt = ge Z n E Z = ln g kt N
74 Lämpö ja työ tlastollsessa mekankassa Systeemn energatlojen muutos lttyy kokonastlavuuden muutokseen.
75 Työ ja lämpö U = ne du = dn E + n de lttyy systeemn dmensoden muuttumseen jos potentaallaatkon koko kasvaa, systeem tekee työtä laajentuakseen ja samalla loogsest ssäenerga vähenee, kvanttmekankassa tämä johdetaan aaltofunkton reunaehdosta dw dq = nde = dne systeemn tekemä työ on postvsta ja energatlojen muutos taas negatvsta, joten eteen mnusmerkk Jos tlavuus ja energatasot evät muutu, vo ssäenerga muuttua myös mehtyslukujen muuttuessa, hukkaset vovat mm. saada lämpöä ja vrttyä korkeammlle energatlolle
76 Edellä osotettn, että käytetty entropan määrtelmä johtaa lausekkeeseen U Z S = + knln + kn T N du U dz ds = dt + kn 2 T T Z Parttofunkto on Z = ge E 1 / kt de E / kt E / kt dz = ge + g 2 e dt kt kt E dz 1 N 1 N kn = g e de + g e EdT Z T Z T Z E / kt E / kt 2 dz 1 1 dw U kn = n de + n E dt = + dt Z T T T T 2 2 ds du dw du + dw dq T T T T = + = = du = dq dw
77 Pane ja tlanyhtälö Mten deaalkaasun pane ja parttofunkto vosvat lttyä tosnsa? p kn = p( Z)? dz dw U = + dt dw pdv 2 Z T T = d(ln Z) = dz Z ln Z ln Z p U knd(ln Z) = kn dv + dt = dv + dt 2 V T T V T T ln Z kn = V yhtälön ptää tetyst toteutua kaklla dv ja dt:n arvolla ln Z p= NkT V T p T T Z = cvt p= 3/2 NkT V Tlastollsesta mekankasta sama tlanyhtälö kun termodynamkasta ja kneettsesta teorasta!
78 Ideaalkaasu gravtaatokentässä Edellä on laskettu deaalkaasun tlanyhtälö kohtuullsen penelle suljetulle systeemlle, jonka gravtaatoenerga on lkman sama kaklle hukkaslle Otetaan seuraavaks tarkasteluun systeem, jossa gravtaato aheuttaa oman kontrbuutonsa jakaumaan
79 g g j = cve 1 2 kn E = mv + mgy = Ekn + Epot Oletetaan, että yksttäsen molekyyln kneettnen ja potentaalenerga ovat tosstaan rppumattoma Z = g g e + j, j [ E, E de ] kn kn kn ( E E )/ kt kn, pot, j + gde kn [ E, E + de ] = mgy, mgy + de = bady pot pot pot pot j pot gde
80 Z = cbav E e e dy = Z Z L 1 2 Ekn / kt mgy / kt kn kn pot 0 0 Z 1 kn = cv π kt 2 ( ) 3 Z pot bkt = e mgl mgl / kt (1 ) 1 3 bkt mgl / kt 5 mgl / kt ln Z = ln cv π ( kt ) ( 1 e ) = lnt + ln(1 e ) + vako 2 mgl 2 ln Z 5 NmgL 2 U = NkT = NkT mgl / kt T V 2 e 1 Osuus U = 3 2 NkT on lke-energaa, loput ss johtuu potentaalenergasta
81 ln Z 5 NmgL 2 U = NkT = NkT mgl / kt T V 2 e 1 Kun lämpötla on korkea ta sälö matala, saadaan Taylorn sarjasta: 5 NmgL 5 NmgL 5 3 U = NkT NkT = NkT NkT = NkT 2 2 (1 + mgl / kt 1) 2 2 mgl / kt ( e 1) Kun lämpötla on matala ta sälö korkea: mgl / kt U NkT NmgLe NkT
82 Paneen rppuvuus korkeudesta tarkastellaan ensn korkeudella y olevaa dfferentaalsta lmapatjaa, jonka paksuus on dy p = F/ A dp = ρgdy pv = NkT 1 p = V NkT N p ρ = m= m V kt p dp = mgdy kt p y dp mg p mgy = dy ln = p kt p kt p p = p e 0 mgy / kt
83 Lämpösätely Lämpmät kappaleet emttovat satunnasvahesta sähkömagneettsta sätelyä. Jos lämpösätely on tasapanossa ympärstön kanssa stä sanotaan mustan kappaleen sätelyks. Lämpösätely koostuu SM-kentän energakvantesta el fotonesta c h Energa: E = hν Lkemäärä: p= Ec Aallonptuus: λ = = ν p
84 Mustan kappaleen sätely varattujen hukkasten värähtelyä Wenn srtymälak
85
86
87 Vertalu BE- ja FD-jakauman välllä 6 hukkaselle 3 jakauman vertalu α = 0
88 Lämpösätelyjakauma Maxwell-Boltzmann jakauma molekyylelle Bose-Ensten jakauma fotonelle Mustan kappaleen sätelyjakauma er lämpötlossa Maxwell Boltzmann ja Bose Ensten jakaumen vertalu samassa lämpötlassa
89 Mtattu aurngon emssospektr Vhreä = Planckn sätelylak Punanen = aurngon emsso lmakehän ulkopuolella Snnen = aurngon emsso meren pnnan tasolla Ilmakehän absorpto vakuttaa aurngon sätelyjakaumaan merenpnnan tasolla. Kuvaan on merktty eräden molekyylen absorpto aallonptuuksa
90 Planckn fotonhypotees Energatheys = SM-mooden theys E( f) = max 3 8π hf 1 c 3 hf / kt e 1 Wenn srtymälak λ T = hc/ k Stefan- Boltzmannn lak: E E tot = at 4 Plackn vako : 34 h = 6, Js Klassnen teora (Raylght - Jeans) 3 8π hf E( f) = kt 3 c (Ekvparttoperaatteenmukanen keskmääränen moodenerga = kt )
91 Bose-Ensten jakaumafunkto 1 F BE = E/ kt e 1 ( ) g E = ce 2 FBE ( E) g ( E) G BE ( ) E e E 2 E/ kt 1 FMB ( E) g ( E)
Tilastollinen mekaniikka. Peruskäsitteitä Mikro- ja makrotilat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Einstein jakauma Fermi-Dirac jakauma Jakaumafunktiot
Tlastollnen mekankka Peruskästtetä Mkro- ja makrotlat Maxwell-Boltzmann jakauma Bose-Ensten jakauma Ferm-Drac jakauma Jakaumafunktot Tlastollnen mekankka Teora on stä vakuttavamp, mtä yksnkertasemmat ovat
LisätiedotTilastollisen fysiikan luennot
Tlastollsen fyskan luennot Tvstelmät luvuttan I PERUSKÄSITTEITÄ JA MÄÄRITELMIÄ Lämpö on systeemen mkroskooppsten osen satunnasta lkettä Lämpöenerga vrtaa kuumemmasta kappaleesta kylmempään Jos kaks kappaletta
LisätiedotIII KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48
III KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48 3.1 Johdanto...48 3. Tlastollsen mekankan kästtetä...49 3.3 Maxwell - Boltzmann jakauman johtamnen...51 3.4 Energatlan ssänen vapausaste...54 3.5 Tasapanotlaa
LisätiedotMODERNIN FYSIIKAN LUENNOT KEVÄT 2007 OSA I TILASTOLLINEN MEKANIIKKA
MODERNIN FYSIIKAN LUENNOT KEVÄT 7 OSA I TILASTOLLINEN MEKANIIKKA TILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 7 Tlastollsen fyskan luennosta käydään keväällä 7 läp anoastaan Kappaleet III-V. Estetona nähn lukuhn
LisätiedotVenymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan dl = α LdT + df = df AE AE Ulkoisen voiman tekemä työ saadaan integroimalla δ W = FdL :
S-11435, Fyskka III (ES) Tentt 194 1 Setsemän tunnstettavssa olevaa hukkasta on jakautunut kahdelle energatasolle Ylem taso on degenerotumaton ja sen energa on 1, mev korkeam kun alemman tason, joka uolestaan
Lisätiedot. g = 0,42g. Moolimassat ovat vastaavasti N 2 :lle 28, 02g/ mol ja typpiatomille puolet tästä 14, 01g/ mol.
LH-1 Kaasusälö ssältää 1, g typpeä 1800 K lämpötlassa Sälön tlavuus on 5,0 l Laske pane sälössä ottamalla huomoon, että tässä lämpötlassa 30 % typpmolekyylestä, on hajonnut atomeks Sovella Daltonn laka
LisätiedotIII KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48
III KLASSINEN TILASTOLLINEN MEKANIIKKA... 48 3.1 Johdanto... 48 3. Tlastollsen mekankan kästtetä... 49 3.3 Maxwell - Boltzmann jakauman johtamnen... 51 3.4 Energatlan ssänen vapausaste... 54 3.5 Tasapanotlaa
LisätiedotTILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 2008
TILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 008 Randy Harrsn krjan luvun 9 Statstcal Mechancs alueeseen lttyvä suomenkelnen ohesmateraal. Tämä luentomateraal on teoran osalta laajemp ja perusteellsemp kun Harrsn
LisätiedotTILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 2008
TILASTOLLISEN MEKANIIKAN LUENNOT KEVÄT 8 Randy Harrsn krjan luvun 9 Statstcal Mechancs alueeseen lttyvä suomenkelnen ohesmateraal. Tämä luentomateraal on teoran osalta laajemp ja perusteellsemp kun Harrsn
LisätiedotMonte Carlo -menetelmä
Monte Carlo -menetelmä Helumn perustlan elektron-elektron vuorovakutuksen laskemnen parametrsodulla yrteaaltofunktolla. Menetelmän käyttökohde Monen elektronn systeemen elektronkorrelaato oteuttamnen mulla
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIMUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oppa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttauspöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotKvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan
Kvanttmekaansten joukkojen yhteys termodynamkkaan Hukkaslukumäärän sälyttävä systeem vo vahtaa energaa ympärstönsä kanssa kahdella tavalla: työnä ta lämpönä. Termodynamkassa entropan muutos lttyy lämmön
Lisätiedot9. Muuttuva hiukkasluku
Statstnen fyskka, osa B (FYSA242) Tuomas Lapp tuomas.v.v.lapp@jyu.f Huone: FL240. E kntetä vastaanottoakoja. kl 2016 9. Muuttuva hukkasluku 1 Kertaus: lämpökylpy Mustetaan kurssn A-osasta Mkrokanonnen
Lisätiedotr i m i v i = L i = vakio, (2)
4 TÖRMÄYKSET ILMATYYNYPÖYDÄLLÄ 41 Erstetyn systeemn sälymslat Kun kaks kappaletta törmää tosnsa ne vuorovakuttavat keskenään tetyn ajan Vuorovakutuksella tarkotetaan stä että kappaleet vahtavat keskenään
LisätiedotKvanttimekaanisten joukkojen yhteys termodynamiikkaan
Kvanttmekaansten joukkojen yhteys termodynamkkaan Hukkaslukumäärän sälyttävä systeem vo vahtaa energaa ympärstönsä kanssa kahdella tavalla: työnä ta lämpönä. Termodynamkassa entropan muutos lttyy lämmön
LisätiedotS , FYSIIKKA III (ES), Syksy 2002, LH 4, Loppuviikko 39. Partitiofunktiota käyttäen keskiarvo voidaan kirjoittaa muotoon
S-11435, FYSIIKKA III (ES), Syksy 00, LH 4, Loppuvkko 39 LH4-1* Käyttän Maxwll-Boltzmann-jakauman parttofunktota määrtä a) nrgan nlön kskarvo (E ) skä b) nrgan nlöllnn kskpokkama kskarvosta l nrgan varanss,
LisätiedotVenymälle isotermisessä tilanmuutoksessa saadaan AE AE
S-11435, Fyskka III (ES) Tntt 75 1 Stsmän tunnstttavssa olvaa hukkasta on jakautunut kahdll nrgatasoll Ylm taso on dgnrotumaton ja sn nrga on 1, mv korkam kun almman tason, joka uolstaan on dgnrotunut
Lisätiedot3.5 Generoivat funktiot ja momentit
3.5. Generovat funktot ja momentt 83 3.5 Generovat funktot ja momentt 3.5.1 Momentt Eräs tapa luonnehta satunnasmuuttujan jakaumaa, on laskea jakauman momentt. Ne määrtellään odotusarvon avulla. Määrtelmä
LisätiedotMALLIVASTAUKSET S Fysiikka III (EST) (6 op) 1. välikoe
MALLIVASTAUKSET S-4.7 Fysa III (EST) (6 op). väloe 7..7. Astassa on, µmol vetyä ( ) ja, µg typpeä ( ). Seosen lämpötla on K ja pane, Pa. Lase a) astan tlavuus, b) vedyn ja typen osapaneet ja c) moleyylen
Lisätiedotb g / / / / H G I K J =. S Fysiikka (ES) Tentti
S4.35 Fyskka (ES) Tntt 4.9. 3 6. Sälö, jonka tlavuus on,5 m, ssältää haa, jonka an on,5 Pa ja lämötla C. (a) Montako moola haa sälössä on? (b) Montako klogrammaa? (c) Mtn an muuttuu, jos lämötla kasvaa
LisätiedotTyön tavoitteita. 1 Johdanto. 2 Ideaalikaasukäsite ja siihen liittyvät yhtälöt
FYSP103 / 1 KAASUTUTKIUS Työn tavotteta havannollstaa deaalkaasun tlanyhtälöä oa, mten lman kosteus vakuttaa havattavn lmöhn ja mttaustuloksn kerrata mttausöytäkrjan ja työselostuksen laatmsta Luento-
LisätiedotPyörimisliike. Haarto & Karhunen.
Pyörmslke Haarto & Karhunen www.turkuamk.f Pyörmslke Lttyy jäykän kappaleen pyörmseen akselnsa ympär Pyörmsenerga on pyörmsakseln A ympär pyörvän kappaleen osasten lke-energoden summa E r Ek mv mr mr www.turkuamk.f
Lisätiedot5. KVANTTIMEKANIIKKAA
5. KVANTTIMEKANIIKKAA Bohrn atommallsta samme jonknlasen kuvan atomn rakenteesta. Kutenkaan Bohrn atommall e pysty selttämään kakka kokeellsa havantoja spektrestä: Mks osa spektren vvosta on tosa vomakkaampa
Lisätiedot( ) ( ) Tällöin. = 1 ja voimme laskea energiatason i. = P n missä
S-445 FYSIIKKA III (Sf) Sysy 4, LH Ratasut LHSf-* ohesen uvan esttämää systeemä Systeemssä on 5 huasta joden yhtenen energa on U = 6ε Kunn energatason degeneraatotejä on Olettaen, että systeem noudattaa
LisätiedotMiksi tarvitaan tilastollista fysiikkaa?
Miksi tarvitaan tilastollista fysiikkaa? cm 3 kaasua NTP ssä ~ 3 9 molekyyliä P, T? (paine ja lämpötila?) tarvitaan joitakin estimaatteja jokaisen hiukkasen dynaamisesta tilasta, todennäköisyysjakaumia
LisätiedotMekaniikan jatkokurssi Fys102
Mekankan jatkokurss Fys102 Syksy 2009 Jukka Maalamp LUENTO 2 Alkuverryttelyä Vääntömomentt Oletus: Vomat tasossa, joka on kohtsuorassa pyörmsaksela vastaan. Oven kääntämseen tarvtaan er suurunen voma
LisätiedotMarkov-prosessit (Jatkuva-aikaiset Markov-ketjut)
J. Vrtamo Lkenneteora a lkenteenhallnta / Markov-prosesst 1 Markov-prosesst (Jatkuva-akaset Markov-ketut) Tarkastellaan (statonaarsa) Markov-prosessea, oden parametravaruus on atkuva (yleensä aka). Srtymät
Lisätiedotd L q i = V = mc 2 q i 1 γ = = p i. = V = γm q i + QA i. ṗ i + Q A i + Q da i t + j + V + Q φ
TTKK/Fyskan latos FYS-1640 Klassnen mekankka syksy 2009 Laskuharjotus 5, 16102009 1 Ertysessä suhteellsuusteorassa Lagrangen funkto vodaan krjottaa muodossa v L = m 2 u t 1! ṙ 2 V (r) Osota, että tämä
LisätiedotS , Fysiikka III (ES) Tentti
S-11435, Fyskka III (ES) Tentt 311005 1 Kuvan mukasessa systeemssä allo sulkee ullon tvst Pullon ssältämän kaasun adabaattvakon γ määrttämseks allo saatetataan helahtelemaan Kun ktka on en, lke on lähes
LisätiedotFYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARISAATIO
FYSA220/2 (FYS222/2) VALON POLARSAATO Työssä tutktaan valoaallon tulotason suuntasen ja stä vastaan kohtsuoran komponentn hejastumsta lasn pnnasta. Havannosta lasketaan Brewstern lan perusteella lasn tatekerron
Lisätiedot1, x < 0 tai x > 2a.
PHYS-C020 Kvanttmekankka Laskuharotus 2, vkko 45 Tarkastellaan ptkn x-aksela lkkuvaa hukkasta, onka tlafunkto on (x, t) Ae x e!t, mssä A, a! ovat reaalsa a postvsa vakota a) Määrtä vako A sten, että tlafunkto
Lisätiedot1. Luvut 1, 10 on laitettu ympyrän kehälle. Osoita, että löytyy kolme vierekkäistä
Johdatus dskreettn matematkkaan Harjotus 3, 30.9.2015 1. Luvut 1, 10 on latettu ympyrän kehälle. Osota, että löytyy kolme verekkästä lukua, joden summa on vähntään 17. Ratkasu. Tällasa kolmkkoja on 10
Lisätiedot6. Stokastiset prosessit (2)
Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 6 Markov-prosess Esmerkk Tark. atkuva-akasta a dskreetttlasta stokaststa prosessa X(t) oko tla-avaruudella
LisätiedotJaksolliset ja toistuvat suoritukset
Jaksollset ja tostuvat suortukset Korkojakson välen tostuva suortuksa kutsutaan jaksollsks suortuksks. Tarkastelemme tässä myös ylesempä tlanteta jossa samansuurunen talletus tehdään tasavälen mutta e
LisätiedotLIITE 2. KÄSITELUETTELO
222 LIITE 2. KÄSITELUETTELO Absoluttnen energa-astekko Adabaattnen palamslämpötla Adabaattnen prosess Aktvsuus Aktvsuuskerron Aktvaatoenerga Eksotermnen reakto Elektrod Elektrolyys Endotermnen reakto Entalpa
LisätiedotS Fysiikka III (EST 6 op) S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, 2 op )
S-114.1327 Fysiikka III (EST 6 op) S-114.1427 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, 2 op ) Luennot: prof. Ilkka Tittonen ilkka.tittonen@tkk.fi Optiikka ja molekyylimateriaalit, Micronova prof. Jukka
Lisätiedottäydellinen atomaarisen tason kuvaus. Tämän tarkka kuvaaminen on mahdotonta (N ~ N A ), joten tarvitaan tilastollista tarkastelua.
PHYS-A00 Termodynamkka (TFM), Luentomustnpanot Luennot 9-0, kertaus: Mkro- ja makrotlat Mkrotla täydellnen atomaarsen tason kuvaus. Tämän tarkka kuvaamnen on mahdotonta ( ~ A ), joten tarvtaan tlastollsta
LisätiedotABTEKNILLINEN KORKEAKOULU
ABTEKNILLINEN KORKEAKOULU Tetoverkkolaboratoro 6. Stokastset prosesst () Luento6.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 5 6. Stokastset prosesst () Ssältö Markov-prosesst Syntymä-kuolema-prosesst
LisätiedotMittausvirhe. Mittaustekniikan perusteet / luento 6. Mittausvirhe. Mittausepävarmuus ja siihen liittyvää terminologiaa
Mttausteknkan perusteet / luento 6 Mttausepävarmuus ja shen lttyvää termnologaa Mttausepävarmuus = mttaustulokseen lttyvä parametr, joka kuvaa mttaussuureen arvojen odotettua vahtelua Mttauksn lttyvä kästtetä
Lisätiedot= E(Y 2 ) 1 n. = var(y 2 ) = E(Y 4 ) (E(Y 2 )) 2. Materiaalin esimerkin b) nojalla log-uskottavuusfunktio on l(θ; y) = n(y θ)2
HY / Matematka ja tlastotetee latos Tlastolle päättely II, kevät 28 Harjotus 3A Ratkasuehdotuksa Tehtäväsarja I Olkoot Y,, Y ja Nθ, ) Osota, että T T Y) Y 2 o parametr gθ) θ 2 harhato estmaattor Laske
LisätiedotLuento 6 Luotettavuus Koherentit järjestelmät
Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu Matematka a systeemaalyys latos Lueto 6 Luotettavuus Koherett ärestelmät Aht Salo Systeemaalyys laboratoro Matematka a systeemaalyys latos Aalto-ylosto erustetede korkeakoulu
LisätiedotPuupintaisen sandwichkattoelementin. lujuuslaskelmat. Sisältö:
Puupntasen sandwchkattoelementn lujuuslaskelmat. Ssältö: Sandwch kattoelementn rakenne ja omnasuudet Laatan laskennan kulku Tulosten vertalua FEM-malln ja analyyttsen malln välllä. Elementn rakenne Puupntasa
LisätiedotMittaustulosten käsittely
Mttaustulosten kästtely Vrhettä ja epävarmuutta lmasevat kästteet Tostokoe ja satunnasten vrheden tlastollnen kästtely. Mttaustulosten jakaumaa kuvaavat tunnusluvut. Normaaljakauma 7. Tostokoe ja suurmman
LisätiedotCOULOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT
COUOMBIN VOIMA JA SÄHKÖKENTTÄ, PISTEVARAUKSET, JATKUVAT VARAUSJAKAUMAT SISÄTÖ: Coulombn voma Sähkökenttä Coulombn voman a sähkökentän laskemnen pstevaaukslle Jatkuvan vaauksen palottelemnen pstevaauksks
Lisätiedot4. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
4. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7..008 Thomas Hackman 4. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 4. Tähtteteellsten
LisätiedotTyössä tutustutaan harmonisen mekaanisen värähdysliikkeen ominaisuuksiin seuraavissa
URUN AMMAIKORKEAKOULU YÖOHJE (7) FYSIIKAN LABORAORIO V.2 2.2 38E. MEKAANISEN VÄRÄHELYN UKIMINEN. yön tavote 2. eoraa yössä tutustutaan harmonsen mekaansen värähdyslkkeen omnasuuksn seuraavssa tapauksssa:
LisätiedotIV KVANTTISTATISTIIKAN PERUSTEET... 94
IV KVANTTISTATISTIIKAN PERUSTEET... 94 4.1 Monhukkastlan symmetraomnasuudet ja statstkka... 94 4.2 Bose-Ensten jakauma... 95 4.2.1 Mkrotlojen lukumäärän laskemnen... 95 4.2.2 Tasapanotlaa vastaava partto...
LisätiedotDEE Polttokennot ja vetyteknologia
DEE-54020 Polttokennot ja vetyteknologa Polttokennon hävöt 1 Polttokennot ja vetyteknologa Rsto Mkkonen Polttokennon tyhjäkäyntjännte Teoreettnen tyhjäkäyntjännte E z g F Todellnen kennojännte rppuu er
LisätiedotMittausepävarmuus. Mittaustekniikan perusteet / luento 7. Mittausepävarmuus. Mittausepävarmuuden laskeminen. Epävarmuuslaskelma vai virhearvio?
Mttausteknkan perusteet / luento 7 Mttausepävarmuus Mttausepävarmuus Mttaustulos e ole koskaan täysn oken Mttaustulos on arvo mtattavasta arvosta Mttaustuloksen ja mtattavan arvon ero on mttausvrhe Mkäl
LisätiedotUuden eläkelaitoslain vaikutus allokaatiovalintaan
TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemanalyysn laboratoro Mat-2.108 Sovelletun matematkan erkostyö Uuden eläkelatoslan vakutus allokaatovalntaan Tmo Salmnen 58100V Espoo, 14. Toukokuuta 2007 Ssällysluettelo Johdanto...
LisätiedotMS-A0205/MS-A0206 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Pienimmän neliösumman menetelmä.
MS-A0205/MS-A0206 Dfferentaal- ja ntegraallaskenta 2 Luento 7: Lagrangen kertojat. Penmmän nelösumman menetelmä. Jarmo Malnen Matematkan ja systeemanalyysn latos 1 Aalto-ylopsto Kevät 2016 1 Perustuu Antt
LisätiedotJäykän kappaleen liike
aananta 9.9.014 1/17 Jäykän kappaleen lke Tähän ast tarkasteltu massapstemekankkaa : m, r, v Okeast fyskaalset systeemt ovat äärellsen kokosa, esm. jäykät kappaleet r r j = c j =vako, j elastset kappaleet
LisätiedotMAOL-Pisteitysohjeet Fysiikka kevät 2009
MOL-Pstetysohjeet Fyskka kevät 9 Tyypllsten vrheden aheuttama pstemenetyksä (6 psteen skaalassa): - pen laskuvrhe -/3 p - laskuvrhe, epämelekäs tulos, vähntään - - vastauksessa yks merktsevä numero lkaa
LisätiedotSähköstaattinen energia
ähköstaattnen enega Potentaalenegan a potentaaln suhde on samanlanen kun Coulomn voman a sähkökentän suhde: ähkökenttä vakuttaa vaattuun kappaleeseen nn, että se kokee Coulomn voman, mutta sähkökenttä
LisätiedotMat Lineaarinen ohjelmointi
Mat-.4 Lneaarnen ohelmont 8..7 Luento 6 Duaaltehtävä (kra 4.-4.4) S ysteemanalyysn Lneaarnen ohelmont - Syksy 7 / Luentorunko Motvont Duaaltehtävä Duaalteoreemat Hekko duaalsuus Vahva duaalsuus Täydentyvyysehdot
LisätiedotMat /Mat Matematiikan peruskurssi C3/KP3-I Harjoitus 2, esimerkkiratkaisut
Harjotus, esmerkkratkasut K 1. Olkoon f : C C, f(z) z z. Tutk, mssä pstessä f on dervotuva. Ratkasu 1. Jotta funkto on dervotuva, on sen erotusosamäärän f(z + ) f(z) raja-arvon 0 oltava olemassa ja ss
Lisätiedot3. Datan käsittely lyhyt katsaus
3. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento..0 Thomas Hackman HTTPK I, kevät 0, luento 3 3. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus
Lisätiedot5. Datan käsittely lyhyt katsaus. Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I, luento Thomas Hackman
5. Datan kästtel lht katsaus Havatsevan tähtteteen peruskurss I, luento 7.4.006 Thomas Hackman 5. Datan kästtel Ssältö Tähtteteellsten havantojen vrheet Korrelaato Funkton sovtus Akasarja-anals 5. Tähtteteellsten
LisätiedotGalerkin in menetelmä
hum.9.3 Galerkn n menetelmä Galerknn menetelmän soveltamnen e ole rajottunut van ongelmn, jotka vodaan pukea sellaseen varaatomuotoon, joka on seurauksena funktonaaln mnmomsesta, kuten potentaalenergan
LisätiedotLohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat: Mitä opimme? Lohkoasetelmat. Lohkoasetelmat. Satunnaistettu täydellinen lohkoasetelma 1/4
TKK (c) lkka Melln (005) Koesuunnttelu TKK (c) lkka Melln (005) : Mtä opmme? Tarkastelemme tässä luvussa seuraavaa kysymystä: Mten varanssanalyysssa tutktaan yhden tekän vakutusta vastemuuttujaan, kun
Lisätiedot1 0 2 x 1 a. x 1 2x c b 2a c a. Alimmalta riviltä nähdään että yhtälöyhmällä on ratkaisu jos ja vain jos b 3a + c = 0.
BM20A5800 - Funktot, lneaaralgebra, vektort Tentt, 26.0.206. (a) Krjota yhtälöryhmä x + 2x 3 = a 2x + x 2 + 5x 3 = b x x 2 + x 3 = c matrsmuodossa Ax = b ja ratkase x snä erkostapauksessa kun b = 0. Mllä
LisätiedotTarkastellaan kuvan 8.1 (a) lineaarista nelitahoista elementtiä, jonka solmut sijaitsevat elementin kärkipisteissä ja niiden koordinaatit ovat ( xi
Elementtmenetelmän erusteet 8. 8 D-SOLIDIRKEEE 8. ohdanto Kolmulottesa soldelementtejä tartaan kolmulottesten kaaleden mallntamseen. ällön tarkasteltaan kaaleen geometralla e ole ertsrtetä jotka teksät
Lisätiedot13. Lineaariset ensimmäisen kertaluvun differentiaalisysteemit
68 3. Leaarset esmmäse kertaluvu dfferetaalsysteemt Tarkastelemme systeemejä () x () t = A() t x() t + b () t, jossa matrs A kertomet ja b ovat välllä I jatkuva. Jatkuve vektorarvoste fuktode avaruutta
LisätiedotSähkökiukaan kivimassan vaikutus saunan energiankulutukseen
LAPPEENRANNAN ENILLINEN YLIOPISO eknllnen tedekunta LU Energa Sähkökukaan kvmassan vakutus saunan energankulutukseen Lappeenrannassa 3.6.009 Lass arvonen Lappeenrannan teknllnen ylopsto eknllnen tedekunta
LisätiedotJohdatus tekoälyn taustalla olevaan matematiikkaan
Johdatus tekoälyn taustalla olevaan matematkkaan Informaatoteknologan tedekunta Jyväskylän ylopsto 4. luento 24.11.2017 Neuroverkon opettamnen - gradenttmenetelmä Neuroverkkoa opetetaan syöte-tavote-parella
LisätiedotTavoitteet skaalaavan funktion lähestymistapa eli referenssipiste menetelmä
Tavotteet skaalaavan funkton lähestymstapa el referensspste menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 Estelmän ssältö Panotetun metrkan ongelmen havatsemnen Referensspste menetelmän dean esttely Referensspste
LisätiedotKvanttifysiikan perusteet 2017
Kvanttifysiikan perusteet 207 Harjoitus 2: ratkaisut Tehtävä Osoita hyödyntäen Maxwellin yhtälöitä, että tyhjiössä magneettikenttä ja sähkökenttä toteuttavat aaltoyhtälön, missä aallon nopeus on v = c.
Lisätiedotvetyteknologia Polttokennon termodynamiikkaa 1 DEE Risto Mikkonen
DEE-5400 olttokennot ja vetyteknologia olttokennon termodynamiikkaa 1 DEE-5400 Risto Mikkonen ermodynamiikan ensimmäinen pääsääntö aseraja Ympäristö asetila Q W Suljettuun systeemiin tuotu lämpö + systeemiin
LisätiedotKanoniset muunnokset
Kanonset muunnokset Koordnaatstomuunnokset Lagrangen formalsmssa pstemuunnoksa: Q = Q (q, t) nopeudet saadaan nästä dervomalla Kanonnen formalsm: p:t ja q:t samanarvosa 2n-ulottesen faasavaruuden muuttuja
LisätiedotKorkealämpötilakemia
Korkealämpötlakema Johdanto reaktoknetkkaan Ma 6.11.2017 klo 10-12 SÄ114 Oulun ylopsto Tavote Oppa reaktoknetkan laskennallsta mallnnusta Tutustua pyrometallurgsssa ja mussa korkealämpötlaprosessessa esntyven
LisätiedotYksikköoperaatiot ja teolliset prosessit
Ykskköoperaatot ja teollset prosesst 1 Ylestä... 2 2 Faasen välnen tasapano... 3 2.1 Neste/höyry-tasapano... 4 2.1.1 Puhtaan komponentn höyrynpane... 4 2.1.2 Ideaalnen seos... 5 2.1.3 Epädeaalnen nestefaas...
LisätiedotKuluttajahintojen muutokset
Kuluttajahntojen muutokset Samu Kurr, ekonomst, rahapoltkka- ja tutkmusosasto Tutkmuksen tausta ja tavotteet Tavaroden ja palveluden hnnat evät muutu jatkuvast, vaan ovat ana jossan määrn jäykkä lyhyellä
Lisätiedot1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit
1 PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka, kevät 2017 Emppu Salonen 1 Eksergia ja termodynaamiset potentiaalit 1.1 Suurin mahdollinen hyödyllinen työ Tähän mennessä olemme tarkastelleet sisäenergian
LisätiedotHASSEN-WEILIN LAUSE. Kertausta
HASSEN-WEILIN LAUSE Kertausta Käytetään seuraava merkntjä F = F/F q on sukua g oleva funktokunta Z F (t = L F (t (1 t(1 qt on funktokunnan F/F q Z-funkto. α 1, α 2,..., α 2g ovat polynomn L F (t nollakohten
LisätiedotMat Tilastollisen analyysin perusteet, kevät 2007
Mat-2.204 Tlastollsen analyysn perusteet, kevät 2007 5. luento: Tlastollnen rppuvuus ja korrelaato Ka Vrtanen Muuttujen välsten rppuvuuksen analysont Tlastollsssa analyysessä tutktaan usen muuttujen välsä
LisätiedotHamiltonin mekaniikka
Luku 7 Hamltonn mekankka Tässä luvussa mekankan formalsma vedään velä Lagrangen mekankkaakn järeämpään muotoon. Tutustumme jo luvussa 3 johnkn kanonsen formalsmn peruspalkohn, kuten kanonsn mpulssehn,
LisätiedotAB TEKNILLINEN KORKEAKOULU
B TEKNILLINEN KORKEKOULU Tetoverkkolaboratoro luento05.ppt S-38.45 - Lkenneteoran perusteet - Kevät 00 Ssältö eruskästteet Dskreett satunnasmuuttujat Dskreett jakaumat lkm-jakaumat Jatkuvat satunnasmuuttujat
Lisätiedot1. Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 5, ratkaisut syyslukukausi 204). Yksiulotteisen harmonisen oskillaattorin energiatilat saadaan lausekkeesta E n n + ) ω, n 0,, 2,... 2 a) Oskillaattorin partitiofunktio
LisätiedotFYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 1 761121P
FYSIIKAN LABORATORIOTYÖT 76P Espuhe Fyskassa pyrtään löytämään luonnosta lanalasuuksa, jota vodaan mtata kokeellsest ja kuvata matemaattsest. Tässä kurssssa tutustutaan yksnkertasten mttausvälneden käyttöön
LisätiedotEsitä koherentin QAM-ilmaisimen lohkokaavio, ja osoita matemaattisesti, että ilmaisimen lähdöstä saadaan kantataajuiset I- ja Q-signaalit ulos.
Sgnaalt ja järjestelmät Laskuharjotukset Svu /9. Ampltudmodulaato (AM) Spektranalysaattorlla mtattn 50 ohmn järjestelmässä ampltudmodulaattorn (AM) lähtöä, jollon havattn 3 mpulssa spektrssä taajuukslla
LisätiedotA = B = T = Merkkijonon A osamerkkijono A[i..j]: n merkkiä pitkä merkkijono A:
Merkkjonot (strngs) n merkkä ptkä merkkjono : T T T G T n = 18 kukn merkk [], mssä 0 < n, kuuluu aakkostoon Σ, jonka koko on Σ esm. bttjonot: Σ = {0,1} ja Σ = 2, DN: Σ = {,T,,G} ja Σ = 4 tetokoneen aakkosto
LisätiedotVauhti = nopeuden itseisarvo. Nopeuden itseisarvon keskiarvo N:lle hiukkaselle määritellään yhtälöllä
S-4.35, Fysiikka III (ES) entti 8.3.006. Laske nopeuden itseisarvon keskiarvo v ave ja nopeuden neliöllinen keskiarvo v rms seuraaville 6 molekyylien nopeusjakaumille: a) kaikkien vauhti 0 m/s, b) kolmen
Lisätiedot= P 0 (V 2 V 1 ) + nrt 0. nrt 0 ln V ]
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 7, ratkaisut (syyslukukausi 2014) 1. Sylinteri on ympäristössä, jonka paine on P 0 ja lämpötila T 0. Sylinterin sisällä on n moolia ideaalikaasua ja sen tilavuutta kasvatetaan
LisätiedotAamukatsaus 13.02.2002
Indekst & korot New Yorkn päätöskursst, euroa Muutos-% Päätös Muutos-% Helsnk New York (NY/Hel) Dow Jones 9863.7-0.21% Noka 26.21 26.05-0.6% S&P 500 1107.5-0.40% Sonera 5.05 4.99-1.1% Nasdaq 1834.2-0.67%
LisätiedotPainotetun metriikan ja NBI menetelmä
Panotetun metrkan ja NBI menetelmä Optmontopn semnaar - Kevät / 1 Estelmän ssältö Paretopsteden generont panotetussa metrkossa Panotettu L p -metrkka Panotettu L -metrkka el panotettu Tchebycheff -metrkka
Lisätiedotkertausta Boltzmannin jakauma infoa Ideaalikaasu kertausta Maxwellin ja Boltzmannin vauhtijakauma
infoa kertausta Boltzmannin jakauma Huomenna itsenäisyyspäivänä laitos on kiinni, ei luentoa, ei laskareita. Torstaina laboratoriossa assistentit neuvovat myös laskareissa. Ensi viikolla tiistaina vielä
Lisätiedotm h = Q l h 8380 J = J kg 1 0, kg Muodostuneen höyryn osuus alkuperäisestä vesimäärästä on m h m 0,200 kg = 0,
76638A Termofysiikka Harjoitus no. 9, ratkaisut syyslukukausi 014) 1. Vesimäärä, jonka massa m 00 g on ylikuumentunut mikroaaltouunissa lämpötilaan T 1 110 383,15 K paineessa P 1 atm 10135 Pa. Veden ominaislämpökapasiteetti
LisätiedotSisältö: 1 vk. S Fysiikka III (EST 6 op) S Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, 2 op )
S-4.37 Fysiikka III (EST 6 o) S-4.47 Modernin fysiikan tietokoneharjoitukset (Sf, o ) Luennot: rof. Ilkka Tittonen ilkka.tittonen@tkk.fi Otiikka ja molekyylimateriaalit, Micronova rof. Jukka Tulkki jukka.tulkki@tkk.fi
LisätiedotJaetut resurssit. Tosiaikajärjestelmät Luento 5: Resurssien hallinta ja prioriteetit. Mitä voi mennä pieleen? Resurssikilpailu ja estyminen
Tosakajärjestelmät Luento : Resurssen hallnta ja prorteett Tna Nklander Jaetut resursst Useat tapahtumat jakavat ohjelma-/lattesto-olota, jossa kesknänen possulkemnen on välttämätöntä. Ratkasuja: Ajonakanen
LisätiedotStatistinen mekaniikka 1
Statstnen mekankka 1 Kevät 2017 Luennotsja Aleks Vuornen (aleks.vuornen@helsnk.f, A322) Laskuharjotusasstentt: Francesco Montanar (francesco.montanar@helsnk.f, A321) Tuomas Tenkanen (tuomas.tenkanen@helsnk.f,
LisätiedotEkvipartitioperiaatteen mukaisesti jokaiseen efektiiviseen vapausasteeseen liittyy (1 / 2)kT energiaa molekyyliä kohden.
. Hiilidioksidiolekyyli CO tiedetään lineaariseksi a) Mitkä ovat eteneisliikkeen, pyöriisliikkeen ja värähtelyn suuriat ekvipartitioperiaatteen ukaiset läpöenergiat olekyyliä kohden, kun kaikki vapausasteet
LisätiedotTuringin kone on kuin äärellinen automaatti, jolla on käytössään
4 TUINGIN KONEET Ala Turg 1935 36 auha Koe vo srtää auha: T U I N G auhapää: ohjausykskkö: Turg koe o ku äärelle automaatt, jolla o käytössää auhapäätä vasemmalle ta okealle; se vo myös lukea ta krjottaa
LisätiedotMikrotila Makrotila Statistinen paino Ω(n) 3 Ω(3) = 4 2 Ω(2) = 6 4 Ω(4) = 1
76628A Termofysiikka Harjoitus no. 4, ratkaisut (syyslukukausi 204). (a) Systeemi koostuu neljästä identtisestä spin- -hiukkasesta. Merkitään ylöspäin olevien spinien lukumäärää n:llä. Systeemin mahdolliset
LisätiedotP = kv. (a) Kaasun lämpötila saadaan ideaalikaasun tilanyhtälön avulla, PV = nrt
766328A Termofysiikka Harjoitus no. 2, ratkaisut (syyslukukausi 204). Kun sylinterissä oleva n moolia ideaalikaasua laajenee reversiibelissä prosessissa kolminkertaiseen tilavuuteen 3,lämpötilamuuttuuprosessinaikanasiten,ettäyhtälö
LisätiedotLagrangen mekaniikka. Luku Systeemin vapausasteet ja sidokset
Luku 3 Lagrangen mekankka Lähdetään stten opskelemaan abstraktmpaa mutta samalla tehokkaampaa mekankan formalsma, jonka taustalla on kaks suurta matemaatkkoa Joseph- Lous Lagrange (1736 1813) ja Sr Wllam
LisätiedotPUTKIKELLON SUUNNITTELU 1 JOHDANTO 2 VÄRÄHTELEVÄN PALKIN TEORIAA. dm Q dx = (1) Matti A Ranta
Matt A Aaltoylopsto Perusteteden korkeakoulu Matematkan ja systeemanalyysn latos PL 1100, 02015 Espoo matt.ranta@tkk.f 1 JOHDANTO Putkkellot kuuluvat lyömäsotnten ryhmään. Putkkellot koostuvat erptussta
LisätiedotANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA
LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknllnen tedekunta Kemanteknkan koulutusohjelma Teknllsen keman laboratoro Kanddaatntyö ANTIBIOOTTIEN POISTO VEDESTÄ ADSORPTIOLLA Removal of antbots from water by adsorpton
LisätiedotMUODONMUUTOKSET. Lähtöotaksumat:
MUODONMUUTOKSET Lähöoaksuma:. Maeraal on sorooppsa ja homogeensa. Hooken lak on vomassa (fyskaalnen lneaarsuus) 3. Bernoulln hypoees on vomassa (eknnen avuuseora) 4. Muodonmuuokse ova nn penä rakeneen
LisätiedotTchebycheff-menetelmä ja STEM
Tchebycheff-menetelmä ja STEM Optmontopn semnaar - Kevät 2000 / 1 1. Johdanto Tchebycheff- ja STEM-menetelmät ovat vuorovakuttesa menetelmä evät perustu arvofunkton käyttämseen pyrkvät shen, että vahtoehdot
LisätiedotSähkön- ja lämmöntuotannon kustannussimulointi ja herkkyysanalyysi
Sähkön- ja lämmöntuotannon kustannussmulont ja herkkyysanalyys Pekka Nettaanmäk Osmo Schroderus Jyväskylän ylopsto Tetoteknkan latos 2010 1 2 Tvstelmä Raportn tarkotuksena on esttää pelkstetyn matemaattsen
Lisätiedot