Helsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (painettu)

Transkriptio

1 Kunta- ja palvelurakenneuudistus Kunnat toteuttavat uudistuksen 2. painos Helsinki 2007 ISBN (pdf) ISBN (painettu)

2 Kunnat muutosjohtajina Toisen painoksen esipuhe Kunta- ja palvelurakenneuudistusta ohjaavan puitelain tultua voimaan on vastuu uudistusten toteuttamisesta siirtynyt kunnille, kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Tässä julkaisussa esitetään tiivistetyssä muodossa hankkeen toteuttamisen kannalta kuntien vastuulla olevat keskeiset tehtävät ja annetaan kunnille osviittaa hankkeen viemiseksi eteenpäin pitkäjänteisenä prosessina. Lyhyellä tähtäyksellä kuntien on aloitettava prosessi tekemällä suunnitelma rakenneuudistuksen toteuttamisesta. Uudistuksen toteutus kestää vuosia, ja tavoitteet ulottuvat vuosiin 2015 ja 2025 lainsäädännön antaessa minimitavoitteet. Tämä julkaisu on toinen, korjattu painos julkaisusta Kunnat toteuttavat uudistuksen. Ensimmäinen painos julkaistiin syksyllä 2006 hanketta esittelevän alue- ja kuntakierroksen yhteydessä. Tässä painoksessa on huomioitu puitelakiin tulleet muutamat muutokset. Julkaisun toiseen painokseen sisältyvät seuraavat säädökset: 2

3 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta Kuntajakolaki Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista Valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle. Toimintaympäristö muuttuu Uudistuksen valmistelussa on välttämätöntä tunnistaa ja 2020-luvun väestö- ja palvelutarpeet. Kunnissa tarvitaan laajaa keskustelua siitä, miten tulevaisuuden muutoksiin aiotaan vastata. Julkisen talouden tasapainovaatimukset globalisoituvassa toimintaympäristössä kohtaavat paikallistasolla kiristyvän kuntatalouden ja palvelujen laajan järjestämisvastuun. Kansainvälisen toimintaympäristön vaikutuksia on yhä vaikeampi ennakoida. Väestö vanhenee ja sen myötä palvelutarpeet kasvavat erityisesti hoiva- ja hoito- alalla. Vastaavasti lasten ja oppilasikäluokkien määrä alenee. Palvelujen käyttäjien ja koulutustason ja varallisuuden kasvaessa palveluihin kohdistuvat vaatimukset kasvavat. Palvelujen monimuotoiset ja tehostuvat tuotantotavat ja -mallit, joissa käytetään apuna myös yksityisen ja kolmannen sektorin tarjoamia palveluja ja malleja, edellyttävät uutta osaamista. Maan sisäisen muuttoliikkeen vuoksi yhdyskuntarakenne tiivistyy ja väestön kasvu keskittyy ensisijaisesti harvoihin asutuskeskuksiin. Kuntien erot sekä taloudessa että huoltosuhteessa kasvavat. Väestörakenne pysyy tasapainoisena vain niillä alueilla, joissa asukasluku kasvaa. Muuttoliike, työssäkäyntiliikenne ja tarve kuntien välisen yhteistyön tehostamiselle vähentävät kuntarajojen merkitystä. Väestön vanhenemisesta aiheutuva ikärakenteen muutos heijastuu myös työvoiman saatavuuteen. Kilpailu osaavasta työvoimasta kiristyy suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Työvoiman niukkuus on uhka palvelujen saatavuudelle rahoitusongelmien lisäksi. Työperäinen maahanmuutto kasvaa ilmeisesti myös asuk- Demografinen (= väestöllinen) huoltosuhde Kunnat (Kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä on yhtä vuotiasta kohden) Koko maa 0,64 Koko maa 0,50 0,49 (33) 0,50 0,59 (193) 0,60 0,69 (170) 0,70 0,79 (33) 0,80 (2) 0,49 (1) 0,50 0,59 (11) 0,60 0,69 (91) 0,70 0,79 (136) 0,80 0,89 (131) 0,90 0,99 (53) 1,00 (8) Lähde: Tilastokeskus Pohjakartat AffectoGenimap Finland Oy, Lupa L7017/07 3

4 kaita menettävillä alueilla ja keskuksissa kulttuurit monipuolistuvat vieraskielisen väestön määrän kasvaessa. Kunnat ovat lähestymässä tilannetta, jossa palvelujen kysyntä ylittää palvelujärjestelmän kantokyvyn. Ilman kuntasektorin uusiutumista edessä on hyvinvointiyhteiskunnan palvelujen rapautuminen ja edessä voi jo muutaman vuoden kuluttua olla palveluverkoston hallitsematon alasajo. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on kehittämisprosessi, jonka auttaa kuntia hyvinvointipalvelujen turvaamisessa. Se antaa kunnille mahdollisuuden katsoa tulevaisuuteen ja miettiä ennakkoluulottomasti kunnan palvelujen järjestämistä niin taloudellisesta kuin demokratian toteutumisenkin näkökulmasta. Näkyvillä tuloksilla kunnat varmistavat muutosjohtajan aseman säilymisen myös vuoden 2009 jälkeen, jolloin valtioneuvosto arvioi uudistuksen toteutumista. Yhteistyö on perusedellytys Tavoitteena uudistukselle ovat työssäkäyntiin ja asiointikäyttäytymiseen sekä muihin toiminnallisiin kokonaisuuksiin perustuvien kuntaryhmien muodostaminen. Vain näin löydetään ratkaisut, jotka ovat kestäviä sekä kuntalaisten arkielämän että yritysten ja kunnan eri sidosryhmien näkökulmasta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla määritetään seudun ja alueen kuntien houkuttelevuutta koko maan ja kansainvälisestäkin näkökulmasta. Tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan kuntien vahvaa yhteistä tahtotilaa olkoon kyse kuntien yhteistoiminnasta tai kuntien yhdistymisestä. Yhteinen tahtotila ja yhdensuuntaiset tavoitteet naapurikuntien välillä ovat perusedellytys muutoksen onnistumiselle seudullisesti ja alueellisesti. Oman kunnan tarpeiden ja tavoitteiden lisäksi on kuunneltava naapurikuntien tarpeita ja tavoitteita. Samassa yhteydessä on laitettava tärkeysjärjestykseen laajemmat alueelliset tavoitteet. Suunnittelun oltava strategista Kunnilla on puitelain perusteella selvitystehtäviä, jotka ovat pohjana kunta- ja palvelurakenneuudistuksille. Kunnan ja varsinkin kuntien yhteisen suunnitelman on oltava strateginen kokonaisuus. Strateginen suunnittelu on perusta muutosten välttämättömyyden ymmärtämiselle, sitoutumisen löytämiselle ja kokonaisvaltaisen kehittämisen suuntaamiselle. Suunnitelmia laadittaessa kunnan kannattaa ottaa huomioon jo olemassa olevat selvitykset ja strategiat. Useat kunnat ovat yhdessä laatineet seutu- tai yhteistyöstrategioita, elinkeinopoliittisia strategioita ja palvelustrategioita sekä useiden toimintaalueiden kehittämisohjelmia. Kunnille on kertynyt laajasti strategisen suunnittelun yhteistä kokemusta ja käytössä on lukuisia valmiita suunnitteluaineistoja. Käytännössä rakennemuutoksen suunnittelu on jo usein puoliksi tehty. Suunnitelmat tehdään kunnan ja kumppanuuskuntien tarpeisiin. Suunnittelussa edetään nykytilanteen selvityksistä väestörakenteen muutospaineiden ja palveluntarpeiden analysoinnin kautta rakenteellisiin suunnitelmiin kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä. Riittävästi pohditun, aihealueeltaan laajan ja toteutuskelpoisen strategisen suunnitelman pohjalta on helppo informoida valtiota tietojen toimittamista koskevan asetuksen vaateiden mukaisesti. Teknisesti hyvästä suunnitelmasta voidaan poimia toteamuksia ja johtopäätöksiä sekä tavoitteita ja aikatauluja valtion lomakkeisiin. 4

5 Palveluja järjestetään useammalla tasolla Rakenteelliset keinot palvelujen turvaamiselle ovat kuntaliitos ja yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä tai yksi kunta, ns. isäntäkunta, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntien yhteinen toimielin. (ks. puitelaki 5 ) Rakenteellisten keinojen lisäksi palvelujen järjestämiselle on toiminnallisia keinoja. Toiminnalliset keinot koskevat tuotantotapojen uudistamista. Kunnan kannattaa sisällyttää ne suunnitelmiin sen jälkeen kun strategiset valinnat (keiden kanssa ja mitä rakenteellista keinoa käyttäen) on tehty. Tuotantotapoihin liittyviä keinoja on monia ja niitä voi käyttää erilaisina yhdistelminä. Kunnan kannattaa kehittää omaa keinovalikoimaansa yhdessä kuntakumppaneidensa kanssa ottaen huomioon alueelliset erityispiirteet. Suunnitelma rakenneuudistuksen toteuttamiseksi 1. Strategiset tavoitteet ja analyysit 1. Visio 2015 ja strategiset linjaukset 2. Väestö-, palvelu- ja henkilöstötarveanalyysi 2015 ja Elinkeino- ja yhdyskuntarakenneanalyysi 2015 ja Elinvoiman kehittäminen 1. Elinkeinot ja työllisyys 2. Maankäyttö ja asuminen 3. Liikenneväylät ja joukkoliikenne 3. Talouden turvaaminen 1. Menojen ja tulojen kehitys 2. Omaisuuden ja kiinteistöjen järjestelyt 3. Talouden tasapainottamisen toimenpiteet 4. Henkilöstövoimavarojen turvaaminen 1. Henkilöstön asema muutoksessa 2. Henkilöstön osaamisen varmistaminen 3. Yhteistoiminta henkilöstön kanssa 5. Hallintorakenteen muutokset ja demokratian varmistaminen 1. Kuntien yhdistäminen 2. Yhteistoiminta-alue 3. Laajan väestöpohjan alue 6. Palveluverkon kattavuus 1. Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus 2. Tuottavuuden ja järjestämistapojen parantaminen 3. Palveluprosessien tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen 7. Toteuttamisen organisointi 1. Toteuttamisen vaiheet, vastuut ja aikataulu 2. Toteuttamisen organisointi kunnassa ja yhteistyökuntien kanssa 3. Toteutuksen seuranta ja raportointi sekä arviointi Tästä suunnitelmasta osioita raportoidaan valtioneuvolle erillisillä lomakkeilla 5

6 Puitelaki pohjana uudistuksille Kolmen lain ohjaamana Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen täytäntöönpanoa varten on annettu kolme lakia (HE 155/2006): laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (puitelaki) (169/2007) laki kuntajakolain muuttamisesta (170/2007) ja laki varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007). Puitelaki on määräaikainen suunnittelulaki. Se antaa nimensä mukaisesti puitteet kuntien tehtävinä oleville uudistuksille ja käynnistää tarkemman suunnittelun. Puitelaki on voimassa vuoden 2012 loppuun. (ks. puitelaki 16 ) Lakipaketissa on kolmenlaisia säännöksiä: lainsäädäntötoimeksiannot, suun nit te lu velvoitteet ja suunnittelun tavoitteet sekä suoraan sovellettavat säännökset. 6

7 Lainsäädäntötoimeksiannot määrittävät, mistä asioista valmistellaan uutta lainsäädäntöä. Tällaisia ovat esimerkiksi peruspalveluohjelmaa, valtionosuusuudistusta sekä valtiolle siirrettäviä tehtäviä ja niiden rahoitusta koskevat säännökset. Suunnitteluvelvoitteita ja suunnittelun tavoitteita ovat esimerkiksi kunnan uudenlainen määrittely ja yhteistoiminta-alueen väestöpohjatavoitteet. Suoraan sovellettavia säännöksiä ovat esimerkiksi kuntajakolain uudet säännökset. Kolme tärkeää valmistelutehtävää Puitelaki velvoittaa kunnat valmistelutehtäviin, joita ovat: selvitys ja toimeenpanosuunnitelma (kaikki kunnat), yhteistyösuunnitelma (kaupunkiseudut), palveluiden turvaaminen (vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevat kunnat). Valtioneuvoston asetuksella on säädetty tarkemmin kaikkia kuntia ja kaupunkiseutuja koskevien suunnitelmien antamisesta valtioneuvostolle. Sisäasiainministeriö valmistelee suunnitelmien raportoinnissa käytettävät lomakkeet. Muutoin suunnitelmien valmisteluprosessi ja sen sisältö jäävät kuntien harkittavaksi. Kaupunkiseudun yhteistyösuunnitelma ja kuntien toimeenpanosuunnitelma voidaan laatia yhteisessä prosessissa, jos kuntajoukko on molemmissa suunnitelmissa kutakuinkin sama. Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Kaikki kunnat antavat viimeistään valtioneuvostolle selvityksen kunnassa toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelman uudistuksen toimeenpanosta. Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää valtuusto. Selvityksessä on tultava ilmi muun muassa perusterveydenhuollon, ammatillisen koulutuksen ja erikoissairaanhoidon järjestäminen. (ks. puitelaki 10 ja 5 6 ) Perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi Perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvät sosiaalitoimen tehtävät hoitaa eräin poikkeuksin vähintään asuk- 7

8 kaan kunta tai yhteistoiminta-alue. Koska tämän hetken terveyskeskuksista vain noin neljännes täyttää tuon asukkaan vaatimuksen, on se tärkeä uudistuksiin ohjaava tekijä. (ks. puitelaki 5 ) Perusterveydenhuollosta ja sosiaalihuollon tehtävistä kannattaa muodostaa ehjä ja hyvin johdettu kokonaisuus. Esimerkiksi yli puolet maan väestöstä asuu kunnissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuolto on samassa organisaatiossa. On tärkeää kehittää kunnan ja yhteistoiminta-alueen kuntien yhteistä laaja-alaista hyvinvointipoliittista vastuuta, joka edellyttää kiinteää yhteyttä kunnan muihin toimintoihin, kuten maankäyttöön, asumiseen, opetukseen sekä kulttuuri- ja nuorisopalveluihin. Kuntien muodostaessa yhteistoimintaalueen kannattaa myös sosiaalihuollon tehtävien järjestämisestä sopia kuntien kesken yhdenmukaisesti. Kuntien kannattaa organisoida perusteilla olevat ympäristöterveydenhuollon seudulliset valvontayksiköt puolestaan useamman yhteistoiminta- alueen yhteistyönä. Ammatillinen koulutus Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava eräin poikkeuksin vähintään henkeä. Myös tämä suunnittelu on kuntien vetovastuulla. Esimerkiksi kuntaliitoksella on mahdollisuus saavuttaa asukkaan väestöpohja ja yksinkertaistaa hallintoa. (ks. puitelaki 5 ) Tavoiteasukasluku on järjestäjäkohtainen, joten yhden kunnan asukasmäärä voidaan ottaa huomioon useassa kuntayhtymässä. Nykyiset järjestämisluvat myös säilyvät, vaikka ammatillisen koulutuksen järjestäjä ei täyttäisikään vaadittua asukaslukumäärää. Poikkeaminen asukaslukutavoitteista Perusterveydenhuoltoa ja ammatillista peruskoulutusta koskevista asukaslukutavoitteista voidaan poiketa ainoastaan saaristoisuuden ja pitkien etäisyyksien vuoksi tai kielellisten oikeuksien turvaamiseksi. PARAS-hankkeen täytäntöönpanon jaksottaminen Täytäntöönpanon Täytäntöönpanon valmistelun II jakso (4 kk) mistelun III jakso (7 kk) valmistelun IV jakso (9 kk) Täytäntöönpanon val- Täytäntöönpanon valmistelun I jakso (7 kk) X/06 IV/07 V/07 VIII/07 IX/07 I/09 III/08 IV/08 XII/08 Täytäntöönpanovaihe I/09 XII/12 Toimeenpanosuunnitelman I osa Mahd. kansanäänestykset Toimeenpanosuunnitelman II osa Kuntien sisäisten palveluprosessien kehittäminen Ylikunnallisen palveluyhteistyön valmistelu yhteistoimintaalueilla ja laajaa väestöpohjaa edellyttävissä kuntayhtymissä VN Pääkaupunkiseudun yhteistyösuunnitelman laatiminen Suurten kaupunkiseutujen yhteistyösuunnitelmien laatiminen Kuntien ja SM:n arviointi Kuntien ja SM:n arviointi Kuntajakoesitykset 2008 VN Kuntajaon muutosten toteuttaminen Kuntajakoesitykset 2009 VN SM:n erityiset kuntajakoselvitykset VN 8

9 Poikkeussäännökset eivät tarkoita automaattista poikkeusta yhteistoiminta - alueen perustamisvelvollisuudesta. Kuntien pitää pyrkiä väestötavoitteen saavuttamiseen sen sijaan, että ne lähtisivät etsimään perusteita sille, ettei väestöpohjavaatimus koske niitä. Laajan väestöpohjan palvelut Alueelliset sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymät tuottavat erikoissairaanhoidon ja muut laajaa väestöä edellyttävät palvelut, kuten kehitysvamma- ja sosiaalihuollon erityispalvelut. Laajan väestöpohjan kuntayhtymän tehtävistä säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa. Kuntayhtymälle voidaan lain perusteella osoittaa myös muita tehtäviä. Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (HE 155/2006) Saaristokunnat (10) Pitkän etäisyyden kunnat (25) Saaristo- ja pitkän etäisyyden kunnat (3) Pitkän etäisyyden kunnat, mutta Kainuun hallintokokeilulain alaiset (3) Pitkällä etäisyydellä tarkoitetaan eri kunnissa olevien keskusten yli 40 kilometrin pituista välimatkaa yleisiä teitä pitkin. Kuntayhtymät myös edistävät alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista (ks. puitelaki 6 ). Tämä alueellinen tehtävä on tärkeä yhteensovittaa kunnille kuu - luvan vastaavankaltaisen sosiaalihuollon ja kansanterveystyön mukaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämistehtävän kanssa. Kuntayhtymää koskevassa suunnittelussa voidaan poiketa nykyisistä, laeissa määritellyistä aluejaoista (ks. puitelaki 3 ). Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita kuin laissa säädettyjä tehtäviä. Näin voidaan tehdä muiden jäsenkuntien suostumuksella ja kuntayhtymän perussopimusta muuttamalla. Tällaisia tehtäviä voi vat olla perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen tehtävät. Kuntayhtymien kuntien kannattaa pyrkiä sopimuksissaan laajan väestöpohjan tehtäviä hoitavan kuntayhtymän yhtenäiseen palvelukokonaisuuteen. Kuntien siis kannattaa osoittaa kuntayhtymälle sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävä- ja palvelukokonaisuudet yhdenmukaisesti. Pohjakartta AffectoGenimap Finland Oy, Lupa L7017/07 Kaksi- ja ruotsinkieliset kunnat turvaavat laajaa väestöpohjaa vaativat ruotsinkieliset palvelut kuulumalla ruotsinkielisiä palveluja tuottavaan sairaanhoitopiiriin. Kaupunkiseudut Kaupunkiseutujen kuntien on laadittava mennessä yhteistyösuunnitelma. Siitä selviää, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä seudulla parannetaan kuntarajat ylittäen. Suunnitelmassa otetaan huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Keskuskaupunki käynnistää yhteistyön. (ks. puitelaki 7 ) Jos kaupunkiseudun kunnat eivät järjestä peruspalveluja yhteistyössä, yhteistyösuunnitelma edellyttää minimissään selvitystä siitä, miten voidaan parantaa 9

10 kuntalaisten mahdollisuuksia käyttää toisen kunnan palveluja hallinnollisen rajan ylitse. Tavoitteena on helpottaa palvelujen käyttöä yhdistämällä ne työssäkäyntiin ja asiointiin. Puitelaissa on minimilista kaupunkiseutujen kunnista. Myös muilla kuin laissa määritellyillä kaupunkiseuduilla on mahdollisuus laatia vastaava yhteistyösuunnitelma. Vaikeassa asemassa olevat kunnat Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien on selvitettävä yhdessä valtion kanssa kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhdyttävä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi (ks. puitelaki 9 ). Talouden kriteerien raja-arvot on määritelty valtioneuvoston asetuksella. Selvitykset tehdään kolmen henkilön arviointiryhmissä, joissa yksi edustaja on asianomaisesta kunnasta, toinen sisäasiainministeriöstä ja kolmas on ulkopuolinen toimien arviointiryhmän puheenjohtajana. Ryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuusto käsittelee ehdotukset ja tekee päätökset jatkotoimenpiteistä. Sisäasiainministeriö harkitsee arviointiryhmän ehdotusten ja valtuuston päätösten perusteella tarvetta käynnistää erityinen kuntajakoselvitys. Kaupunkiseutusuunnitelmaa laativat kunnat tammikuu 2007 OULU, Hailuoto, Haukipudas, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Ylikiiminki, Yli-Ii JYVÄSKYLÄ, Jyväskylän mlk, Korpilahti, Laukaa, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Hankasalmi, Uurainen KOKKOLA, Kruunupyy, Kälviä, Lohtaja SEINÄJOKI, Ilmajoki, Lapua, Nurmo, Ylistaro, Alavus, Jalasjärvi, Kuortane, Kurikka VAASA, Isokyrö, Korsnäs, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Oravainen, Vähäkyrö, Vöyri-Maksamaa KUOPIO, Karttula, Maaninka, Siilinjärvi MIKKELI, Hirvensalmi, Ristiina JOENSUU, Kontiolahti, Liperi, Pyhäselkä, Eno, Outokumpu, Polvijärvi TAMPERE, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Vesilahti, Ylöjärvi PORI, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Noormarkku, Pomarkku, Siikainen, Ulvila HÄMEENLINNA, Hattula, Hauho, Janakkala, Kalvola, Lammi, Renko, Tuulos TURKU, Aura, Kaarina, Lieto, Naantali, Raisio, Rusko, Vahto HELSINKI, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti PORVOO, Askola, Myrskylä, Pernaja LAHTI, Asikkala, Hollola, Hämeenkoski, Kärkölä, Nastola, Orimattila, Artjärvi, Hartola, Heinola, Padasjoki, Sysmä LAPPEENRANTA, Joutseno, Lemi, Taipalsaari, Luumäki, Savitaipale, Suomenniemi, Ylämaa KOUVOLA, Anjalankoski, Elimäki, Iitti, Jaala, Kuusankoski, Valkeala KOTKA, Hamina, Pyhtää, Ruotsinpyhtää, Miehikkälä, Virolahti KESKUSKAUPUNKI YHTEISTYÖKUNNAT Puitelaissa mainittu Muu Pohjakartta AffectoGenimap Finland Oy, Lupa L7017/07 10

11 Uudistuksen onnistumisen edellytyksiä Elinvoimainen kunta Kunnan elinvoimaisuus on terveen kuntatalouden ja kuntalaisten palveluista huolehtimisen välttämätön edellytys. Puitelaki asettaakin kunta- ja palvelurakenneuudistuksen tavoitteeksi elinvoimaisen, toimintakykyisen ja eheän kuntarakenteen (ks. puitelaki 4 ). Elinvoimaisuutta lisääviä tekijöitä ovat mm. toimiva infrastruktuuri, elinkeinoedellytysten luominen sekä ympäristön viihtyisyydestä ja paikallisdemokratian toimivuudesta huolehtiminen. Kunnan elinvoimaisuus ei synny yksistään kunnan toimenpitein. Kunta tarvitsee toimivia kumppanuusrakenteita, jotka yhdistävät eri osapuolten tavoitteet ja voimavarat. Uudistuksen organisointi Kuntien kannattaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanossa muodostaa projektiorganisaatio. Kunnat voivat organisoitua esimerkiksi niin, että kuntien hallitusten ja valtuustojen puheenjohtajat muodostavat asemansa valtuuttamina alu- 11

12 eellisen ohjausryhmän. Ryhmässä otetaan huomioon myös eri poliittisten tahojen edustus. Kuntajohtajat ja jo toiminnassa olevat seudulliset tai maakunnalliset organisaatiot antavat asiantuntija-apua. Näin uudistusta eteenpäin vievät kunnat saavat jo valmisteluvaiheessa maakunnallisten ja seudullisten organisaatioiden parhaat osaajat mukaan hankkeeseen. Kunnassa toimeenpanon valmistelu on muutosjohtamista ja johtamisvastuussa olevilla luottamushenkilöillä on tärkeä tehtävä. Koska valtuusto päättää selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta, valtuustoryhmien puheenjohtajat ja valtuuston puheenjohtajisto ovat ratkaisevassa asemassa yhdessä hallituksen kanssa. Poliittinen johtajuus on tärkeää varsinkin alkuvaiheessa, aloitteen tekemisessä, muutostarpeen esiintuonnissa ja tavoitteiden määrittelyssä. Ammattijohtajuus ratkaisee uudistusten toteuttamisessa. Vaikka suunnitelmat ja strategiat ovat kunnossa, ei muutosta voi toteuttaa ilman toimivia käytäntöjä. Henkilöstöjohtaminen Uudistuksen onnistumisen edellytyksenä on muutosjohtaminen, jossa painopisteenä on henkilöstöjohtaminen ja viestintä. Uudistusten läpivienti riippuu henkilöstön motivoitumisesta ja uudistuskyvystä. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella tavoitellaan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantumista, jota ei voida saavuttaa ilman tuloksellista henkilöstötyötä. Toimeenpanosuunnitelmassa pitää olla suunnitelma henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä uudistusta toteutettaessa. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä arvioitaessa tarvitaan tietoa kuntien yhteisen henkilöstön määrästä, henkilöstön osaamisesta ja eläkkeelle siirtymisestä. Henkilöstön kehittäminen perustuu palvelutuotannon muutoksien edellyttämälle osaamiselle. Toimeenpanosuunnitelman valmisteluprosessi Aiemman yhteistyön ja hankkeiden strateginen arviointi Strateginen tietoperusta Toimintaympäristö, yhteistyön tarve ja resurssit Tunnusteluvaihe Yhteinen näkemys alueen tulevaisuudesta Käytettävissä olevien keinojen soveltuvuus Strategiset valinnat ja tarvittavat päätökset Arviointi 12

13 Henkilöstön uudelleenjärjestelyt sekä selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman valmistelu on toteutettava yhteistoiminnassa kunnan ja kuntayhtymän henkilöstön edustajien kanssa (ks. puitelaki 13 ). Viestintä Uudistusten onnistunut toimeenpano edellyttää viestintää, avoimuutta ja vuorovaikutusta jo valmisteluvaiheessa. Tapa, jolla kunnissa muutoksista viestitään vaikuttaa siihen, miten muutos toteutuu. Viestintä voi olennaisesti vähentää epävarmuutta ja ohjata vastarintaa myönteiseksi muutosvoimaksi. Muutosviestinnän keskiössä ovat kuntalaiset, luottamushenkilöt ja henkilöstö. Kaikkien osapuolten on saatava tietoa siitä, mitä muutoksella tavoitellaan. Muutoksesta on muistettava kertoa ajoissa, riittävästi ja ymmärrettävästi. Kunnan sidosryhmiä kiinnostavat kuntaa koskevien uudistusten ja muutoksien valmistelu ja eteneminen. Esimerkiksi seurakunnat ovat omassa toiminnassaan riippuvaisia kunnista, kuten kuntajaosta. Kuntien onkin käynnistäessään ja toteuttaessaan kunta- ja palvelurakenteisiin liittyvää suunnittelua pidettävä aktiivisesti yhteyttä seurakuntiin. Esimerkiksi kuntaliitosselvityksen alkamisesta on kerrottava paikallisille seurakunnille, jotta ne osaavat varautua muutoksiin, joita kuntajaon muutokset väistämättä aiheuttavat. Demokratia Kunta- ja palvelurakenteiden uudistaminen perustuu demokraattiselle päätöksenteolle, koska valtuusto tekee päätökset selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta. Kunnan kannattaa muistaa myös osallistuvan demokratian keinot. Kuntalaisten on saatava tietoa ja kuntalaisten kanssa on käytävä keskustelua uudistamisehdotuksista. Muutoksen toteuttaminen edellyttää aina vuorovaikutteisuutta. Kunnalla on selkeä mahdollisuus lisätä demokraattista ohjausta uudistaessaan palvelurakenteita. Monimutkaisten organisointimallien karsimisella lisätään läpinäkyvyyttä sekä luottamushenkilöiden todellista päätösvaltaa. Kuntarakenteita uudistettaessa ja suurempaan kuntakokoon siirryttäessä tarvitaan toimia lähidemokratian vahvistamiseksi, esimerkiksi alueneuvottelukuntien ja -lautakuntien käyttöönottoa. Toimiva paikallinen demokratia on sosiaalisen pääoman ja vastuunoton voimavara. Demokratia ja johtaminen Elinvoimaisen ja toimintakykyisen kunnan elementit Elinvoimainen ja toimintakykyinen kunta Elinkeinot ja työllisyys Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen keskeinen tavoite on kansanvaltaisen ohjauksen vahvistaminen. Kunnan kannattaa uudistuksia suunnitellessaan pohtia, mitä vaikutuksia ratkaisuilla on kansanvaltaiseen ohjaukseen ja lähidemokratiaan. Palvelut ja asiakkaat Yhdyskunta ja ympäristö Talous ja henkilöstö 13

14 Valtio ja kunnat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa Uudistusten taloudelliset tuet Kuntien yhdistymisavustukset ovat suurimmillaan vuosina 2008 ja 2009 ja laskevat portaittain. Vuoden 2013 jälkeen kuntien yhdistymisavustuksista ei ole enää varmuutta. Yhdistymisavustuksilla kannustetaan aiempaa enemmän suurten, yli asukkaan kuntien syntymistä ja monikuntaliitosten toteuttamista. (ks. kuntajakolain muutos ) Jos kuntien yhdistymisessä syntyy valtionosuuksien menetyksiä, ne korvataan jatkossa viiden vuoden ajan täysimääräisesti. Niin ikään heikon taloudellisen aseman kuntien kiinnostavuutta liitoskumppaneina lisätään vuosina 2008 ja 2009 korottamalla perusosaa tällaisen kunnan osalta 100 eurolla asukasta kohden. Korotus on maksimissaan miljoona euroa. Valtio avustaa taloudellisesti kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikana kuntien jo 14

15 Kuntien yhdistymisavustukset (perus- ja lisäosa, milj. euroa) erikokoisissa vuosina toteutettavissa kuntajaon muutoksissa. Ylin luku tarkoittaa vuosia 2008 ja 2009, keskimmäinen luku vuosia 2010 ja 2011 ja alin luku kuvaa vertailutasoa eli vuosia 2012 ja (HE 155/ ) Kunnan asukasmäärä kuntajaon muutoksen jälkeen ja muiden kuin suurimman kunnan yhteenlaskettu asukasmäärä yli ,20 8,46 9,72 10,98 12,24 13,50 14,76 16,02 17,28 18,54 yli ,60 6,58 7,56 8,54 9,52 10,50 11,48 12,46 13,44 14,42 4,00 4,70 5,40 6,10 6,80 7,50 8,20 8,90 9,60 10,30 yli ,48 7,74 9,00 10,26 11,52 12,78 14,04 15,30 16,56 17, ,04 6,02 7,00 7,98 8,96 9,94 10,92 11,90 12,88 13,86 3,60 4,30 5,00 5,70 6,40 7,10 7,80 8,50 9,20 9,90 yli ,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15,84 17,10 alle ,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 13,30 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 9,50 alle ,40 6,66 7,92 9,18 10,44 11,70 12,96 14,22 15,42 16,74 yli ,20 5,18 6,16 7,14 8,12 9,10 10,08 11,06 12,04 13,02 3,00 3,70 4,40 5,10 5,80 6,50 7,20 7,90 8,60 9,30 alle ,50 5,76 7,02 8,28 9,54 10,80 12,06 13,32 14,58 15, ,50 4,48 5,46 6,44 7,42 8,40 9,38 10,36 11,34 12,32 2,50 3,20 3,90 4,60 5,30 6,00 6,70 7,40 8,10 8,80 alle ,60 4,86 6,12 7,38 8,64 9,90 11,16 12,42 13,68 14,94 alle ,80 3,78 4,76 5,74 6,72 7,70 8,68 9,66 10,64 11,62 2,00 2,70 3,40 4,10 4,80 5,50 6,20 6,90 7,60 8, kuntajaon muutoksessa vähenevien kuntien lukumäärä käynnissä olevia monia hankkeita. Kunnan kannattaa suunnata näiden kehittämishankkeiden tavoitteet tähtäämään kuntien kokonaisedun mukaiseen kunta- ja palvelurakenteeseen sekä toiminnan tuottavuuden parantamiseen. Uudistuksen arviointi Valtioneuvosto ja Suomen Kuntaliitto arvioivat kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemistä ensimmäisen kerran kuntien antaessa toimintasuunnitelmansa ja kaupunkiseutujen antaessa yhteistyösuunnitelmansa mennessä. Toinen arviointi koskee erityisen vaikeassa asemassa olevia kuntia. Valtioneuvosto tulee arvioimaan, antaako se vuoden 2009 alussa eduskunnalle hallituksen esityksen kuntajakolain muuttamisesta. Lain muutoksella valtioneuvostolle tulisi oikeus pakkoliitoksiin erityisen vaikeassa asemassa olevien kuntien kohdalla suoraan kuntajakoselvittäjän esityksestä. Kolmas ja tärkein arviointi ajoittuu vuoteen Tällöin valtioneuvosto antaa selonteon eduskunnalle kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteutuksesta sekä puitelain toteutumisesta (puitelakia koskeva eduskunnan lausuma). Uudistuksen etenemisen suunnitelmallinen arviointi on tärkeää hankkeen etenemiselle, ohjaamiselle ja suuntaamiselle sekä hankkeen uskottavuudelle. 15

16 Kuntien ja valtion yhteistyö tiivistyy Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Myös kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmää uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. (ks. puitelaki 11 ) Sen keskeiset kohdat ovat: uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi, poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvien kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet, tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen, jatkossakin otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet, tasausjärjestelmän on oltava valtio/ kunta -suhteessa neutraali ja valtion ja kuntien kustannustenjako ei muutu muutosten johdosta (ks. puitelaki 11 ). Kunnilta siirretään viimeistään valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi kolme tehtävää: kuluttajaneuvonta, elatusturvalain tehtävät lukuun ottamatta toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi ja holhoustoimen edunvalvontapalvelut (ks. puitelaki 8 ). Valtion rahoitettavaksi siirretään: ulkomaalaisten terveyden- ja sairaanhoitokustannukset siltä osin kuin Suomen valtio on niistä vastuussa EU:n lainsäädännön tai Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla, lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvät selvitykset ja oikeuspsykiatriset selvitykset. Valtio ja kunnat kehittävät yhdessä tietojärjestelmien yhteensopivuutta ja edistävät sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Sen lisäksi valtio ja kunnat tulevat kehittämään yhteispalvelutoimintaansa. Uudet lähipalvelukonseptit (esim. etälääkäri ja verkko-opetus) ja niiden jatkokehittely tulevat olemaan kiinteä osa uudistustyötä. (ks. puitelaki 12 ) 16

17 Kuntaliitto kuntien kumppanina Suomen Kuntaliitto yhdessä omien yhtiöidensä kanssa tukee kuntia uudistuksen valmistelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Kuntaliiton ja sen yhtiöiden tieto-, koulutus- ja konsultointipalvelut keskittyvät kunta- ja palvelurakenneuudistukseen. Vuonna 2007 järjestetään useita teemakohtaisia seminaareja. Seminaarien aiheet ja ajat ovat kunnat.netissä kohdassa Tapahtumat ja koulutus 17

18 Hae tietoa ja seuraa kunta- ja palvelurakenteen etenemistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen linjaukset ja puitelaki. Kysy maksutta parashankkeesta. työvälineitä kuntapalveluiden ja -rakenteiden uudistajille. Tuki kaupunkiseutusuunnitelmien laatimiseen. > muutosjohtaminen tukea lähivuosien vaativimpaan johtamistehtävään. yhdistymisen tukipaketti, kuntaliitostilanne ja kuntajakolaki. kuntayhtymä, isäntäkunta, seutuyhteistyö sekä kuntarajat ylittävä yhteistyö kokonaisuudessaan. esimerkkejä palvelutuotannon ja hallinnon uudistamisesta sekä kuntayhteistyöstä eri toimialoilta. tietoa kuntien välisestä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöstä, kysymys-vastaus -pankki ja maksutonta neuvontaa. toimialojen uutiskirjeet. Kuntalehden online-uutiset ja Kuntalehden tilaaminen. Efeko Oyja Suunnittelukeskus Oy antavat palveluja osana Finnish Consulting Group -konsernia. Efeko Oy:n palveluja muutoksen johtaminen ja ohjelmointi kuntien yhdistymisen konsultointi palveluiden uudet tuotanto- ja järjestämistavat palveluiden tuottavuuden ja kustannustietoisuuden kehittäminen. maan suurimpiin kuuluva yhdyskuntasuunnittelun konsulttitoimisto tarjoaa palveluita alueiden käytön ja kehityksen, liikenteen ja väylien, vesi- ja ympäristötekniikan, talotekniikan sekä rakennuttamis- ja ylläpitopalveluiden aloilla. Audiator Balance -talousanalyysit avaavat talouden osa-alueet havainnollisesti tarpeellisessa laajuudessa sekä luottamushenkilö- että viranhaltijajohdolle. PARAS-oppaat Tämän oppaan lisäksi kannattaa tutustua myös muihin Kuntaliiton PARAS-oppaisiin. Puitelain toteuttaminen Toimeenpanon tietopaketti kunnille (tammikuu 2007, yhteistyössä Efeko Oy:n kanssa) Uudistuvat lähipalvelut Kuntalaisen PARAS (maaliskuu 2007) Lisäksi demokratiaa käsittelevä opas ilmestyy toukokuussa. Oppaat löytyvät kunnat.netin Kirjakaupasta osoitteesta 18

19 Käsitteitä Puitelaki Puitelaki määrittää rakenneuudistusta koskevat suunnittelu- ja toimeenpanovelvoitteet sekä niiden aikataulun. Puitelain mukaisten rakenteellisten uudistusten toteutus alkaa kunnissa jo ennen puitelain voimaantuloa. Kunta Kunta muodostuu työssäkäyntialueesta tai muusta toiminnallisesta kokonaisuudesta. Se on elinvoimainen ja sillä on taloudelliset ja muut edellytykset huolehtia asukkaiden palvelujen turvaamisesta. Yhteistoiminta-alue Yhteistoiminta-alue on kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi perustettava alueellinen organisaatio. Sen hallinnollinen muoto voi olla joko kuntayhtymä tai alueen kuntien yhteinen toimielin, jolloin yksi kunta hoitaa yhteistoiminta-alueen kaikkien kuntien tehtävät. Kunnan selvitys ja toimeenpanosuunnitelma Jokaisen kunnan tehtävänä olevaan selvitykseen sisältyviä mahdollisia toimenpiteitä ovat: 19

20 kuntajaon muutokset perusterveydenhuollon ja siihen liittyvien sosiaalihuollon tehtävien huolehtimisesta vastaavan yhteistoimintaalueen muodostaminen, yhteistoiminta-alueen muodostaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa ja palvelun organisoiminen erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollossa. Lisäksi selvityksestä on ilmettävä, mitä muita palvelutehtäviä kunnan on tarkoitus siirtää yhteistoiminnasta vastaavien organisaatioiden huolehdittavaksi. Jokaisen kunnan tehtävänä olevassa toimeenpanosuunnitelmassa kunta kertoo, miten se aikoo huolehtia palvelujen järjestämisestä tulevaisuudessa. Laaja-alaisten kuntien yhteistoimintaan velvoittavien asioiden vuoksi selvitykset ja toimeenpanosuunnitelmat on valmisteltava tiiviissä yhteistyössä kuntien kesken. Tehdyistä selvityksistä ja toimeenpanosuunnitelmista raportoidaan valtioneuvostolle mennessä. Valtioneuvoston asetuksessa määritetään tarkemmin selvityksen ja toimenpidesuunnitelman rakenteesta ja siitä, miten suunnitelmat annetaan valtioneuvostolle. Kaupunkiseutujen suunnitteluvelvollisuus Pääkaupunkiseudun ja 16 muun kaupunkiseudun on laadittava suunnitelma siitä, miten näiden seutujen maankäytön, liikenteen ja asumisen yhteensovittamista sekä palveluja kuntarajat ylittäen parannetaan. Kaupunkiseutusuunnitelma on tehtävä mennessä. Vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Valtioneuvoston asetuksella on määritelty kuntien talouden tunnuslukujen arviointikriteerit ja ne raja-arvot, joiden perusteella valtioneuvosto voi erikseen tehtävien selvitysten arviointien ja toimenpiteiden perusteella päättää kuntajaon muuttamisesta. Tätä koskeva hallituksen esitys annetaan tarvittaessa vuoden 2009 alussa. Valtion kuntapolitiikka Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi. Tämä merkitsee muutosta kuntien tulorakenteeseen, koska uudistus ei kokonaisuutena muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. Peruspalveluohjelma (PPO) ja sitä valmisteleva ministerityöryhmä Kunta- ja palvelurakenneuudistusta johtaa valtioneuvostossa peruspalveluohjelmaa (PPO) valmisteleva ministerityöryhmä, joka tekee hankkeen kuluessa tarvittavat poliittiset johtopäätökset. Peruspalveluohjelma perustuu pääministeri Matti Vanhasen hallituksen ohjelmaan, jonka mukaan hallitus toteuttaa pitkäjänteistä ja vakaata kuntapolitiikkaa. 20

21 Säädökset Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta (169/2007, HE 155/2006 vp) Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Lain tarkoitus ja soveltamisala 1 Lain tarkoitus Lain tarkoituksena on luoda edellytykset kunta- ja palvelurakenneuudistukselle. Uudistuksen tarkoituksena on kunnallisen kansanvallan lähtökohdista vahvistaa kunta- ja palvelurakennetta, kehittää palvelujen tuotantotapoja ja organisointia, uudistaa kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmiä sekä tarkistaa kuntien ja valtion välistä tehtäväjakoa siten, että kuntien vastuulla olevien palvelujen järjestämiseen ja tuottamiseen sekä kuntien kehittämiseen on vahva rakenteellinen ja taloudellinen perusta. Tarkoituksena on parantaa tuottavuutta ja hillitä kuntien menojen kasvua sekä luoda edellytyksiä kuntien järjestämien palveluiden ohjauksen kehittämiselle. Lain tavoitteena on elinvoimainen ja toimintakykyinen sekä eheä kuntarakenne. Lisäksi lain tavoitteena on varmistaa koko maassa laadukkaat ja asukkaiden saatavilla olevat palvelut. Palvelurakenteen on oltava kattava ja taloudellinen ja sen on mahdollistettava voimavarojen tehokas käyttö. Tämän lain mukaisia järjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa on otettava huomioon: 1) palvelujen saatavuus, laatu ja rahoitus maan kaikissa osissa; 2) perusoikeudet ja yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa; 3) kunnan asukkaiden itsehallinnon toimintaedellytykset; 4) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet; 5) suomen- ja ruotsinkielisen väestön oikeudet käyttää omaa kieltään ja saada palveluja tällä kielellä; sekä 6) saamelaisten kielelliset oikeudet samoin kuin saamelaisten oikeus alkuperäiskansana ylläpitää ja kehit-tää omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskeva itsehallinto heidän kotiseutualueellaan. 2 Soveltamisala Lakia sovelletaan maan kaikissa kunnissa. Kainuun hallintokokeilusta annetun lain (343/2003) soveltamisalaan kuuluvissa kunnissa sovelletaan kuitenkin vain tämän lain 8, 9 ja :ää. 3 Suhde aluejakoihin Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat erikoissairaanhoitolain (1062/1989) 7 :n mukaisesta sairaanhoitopiirijaosta ja valtioneuvoston kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977) 6 :n nojalla päättämästä erityishuoltopiirijaosta poiketen. Kunnat voivat laatia tässä laissa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvoston maakuntajakolain (1159/1997) 1 :n 2 momentin nojalla päättämästä maakuntajaosta poiketen. 2 luku Uudistuksen toteuttamisen keinot 4 Keinot Kuntarakennetta vahvistetaan yhdistämällä kun tia ja liittämällä osia kunnista toisiin kuntiin. Kuntajaon muutokset toteutetaan ja niiden tekemistä tuetaan siten kuin kuntajakolaissa (1196/1997) säädetään. Palvelurakenteita vahvistetaan kokoamalla kuntaa laajempaa väestöpohjaa edellyttäviä palveluja ja lisäämällä kuntien yhteistoimintaa. Toiminnan tuottavuutta parannetaan myös tehostamalla kuntien toimintaa palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä vahvistamalla pääkaupunkiseudun ja muiden yhdyskuntarakenteellisesti ongelmallisten kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiä. 21

22 5 Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostaminen Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. Kuntien yhteistoiminnan vahvistamiseksi kunnat voivat perustaa toiminnallisesta kokonaisuudesta muodostuvan 3 ja 4 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen. Kunnat voivat sopia, että yhteistoiminta-alueen tehtävät annetaan kuntalain (365/1995) 76 :n 2 momentin mukaisesti alueen yhden kunnan hoidettavaksi, jolloin tehtävien hoitamista varten perustetaan kuntalain 77 :ssä tarkoitettu alueen kuntien yhteinen toimielin, tai että yhteistoiminta-alueen tehtävät hoitaa kuntayhtymä. Kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka huolehtii perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, on oltava vähintään noin asukasta. Kunnan tai yhteistoiminta-alueen, jolla on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupa, asukasmäärän on oltava vähintään noin Kunnan ja yhteistoiminta-alueen muodostamiselle 3 ja 4 momentissa säädetyistä edellytyksistä voidaan poiketa, jos: 1) toiminnallisen kokonaisuuden muodostaminen ei saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi ole 1 ja 2 momentissa säädetyllä tavalla mahdollista; 2) se on tarpeen suomen- tai ruotsinkielisten asukkaiden kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; tai 3) se on tarpeen saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevien oikeuksien turvaamiseksi. 6 Laajaa väestöpohjaa edellyttävät palvelut Laajaa väestöpohjaa edellyttävien palvelujen turvaamiseksi maa jaetaan erikoissairaanhoitolain 7 :ssä lueteltuihin kuntayhtymiin. Kunnan tulee kuulua yhteen kuntayhtymään. Äänivallasta kuntayhtymässä on voimassa, mitä erikoissairaanhoitolain 17 :ssä säädetään, jolleivät kunnat toisin sovi. Kuntayhtymän tulee: 1) kunnan osoittamassa laajuudessa vastata palveluista, joista säädetään erikoissairaanhoitolaissa ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa; 2) edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista; sekä 3) hoitaa muut sille lailla säädettävät tehtävät. Kunta voi antaa kuntayhtymälle myös muita tehtäviä. Kaksikieliset ja yksikieliset ruotsinkieliset kunnat ovat lisäksi jäseninä kuntayhtymässä, jonka tehtävänä on turvata jäsenkuntiensa ruotsinkielisten palvelujen järjestäminen erikseen sovittavan työnjaon mukaisesti. Osa erityistason sairaanhoitoon kuuluvista toimenpiteistä ja hoidoista keskitetään valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille. Eduskunnalle antamista varten valmistellaan hallituksen esitys erikoissairaanhoitolain muuttamisesta siten, että valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitkä tutkimukset, toimenpiteet ja hoidot kuuluvat erityistason sairaanhoitoon, sekä siitä, mitkä näistä keskitetään valtakunnallisesti. 7 Suunnitteluvelvollisuus eräillä kaupunkiseuduilla Espoon, Helsingin, Kauniaisten ja Vantaan kaupunkien (pääkaupunkiseutu) tulee laatia viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan seudulla ottaen huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Turun, Porvoon, Porin, Hämeenlinnan, Tampereen, Lahden, Kotkan, Lappeenrannan, Mikkelin, Kuopion, Joensuun, Jyväskylän, Seinäjoen, Vaasan, Kokkolan ja Oulun kaupunkien tulee laatia yhdessä jäljempänä 3 momentissa mainittujen kuntien kanssa viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 suunnitelma siitä, miten maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista sekä palvelujen käyttöä kuntarajat ylittäen parannetaan 3 momentissa tarkoitetuilla seuduilla, jolleivät asianomaiset kunnat yksimielisesti totea suunnitelman laatimista tarpeettomaksi. Edellä 2 momentissa tarkoitettu suunnitelma tulee laatia seuraavien kuntien kanssa: 1) Turun kaupunki yhdessä Auran, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision, Ruskon ja Vahdon kanssa; 2) Porvoon kaupunki yhdessä Askolan, Myrskylän ja Pernajan kanssa; 3) Porin kaupunki yhdessä Luvian, Merikarvian, Nakkilan, Noormarkun, Pomarkun, Siikaisen ja Ulvilan kanssa; 22

23 4) Hämeenlinnan kaupunki yhdessä Hattulan, Hauhon, Janakkalan, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kanssa; 5) Tampereen kaupunki yhdessä Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Oriveden, Pirkkalan, Vesilahden ja Ylöjärven kanssa; 6) Lahden kaupunki yhdessä Asikkalan, Hollolan, Hämeenkosken, Kärkölän, Nastolan ja Orimattilan kanssa; 7) Kotkan kaupunki yhdessä Haminan, Pyhtään ja Ruotsinpyhtään kanssa; 8) Lappeenrannan kaupunki yhdessä Joutsenon, Lemin ja Taipalsaaren kanssa; 9) Mikkelin kaupunki yhdessä Hirvensalmen ja Ristiinan kanssa; 10) Kuopion kaupunki yhdessä Karttulan, Maaningan ja Siilinjärven kanssa; 11) Joensuun kaupunki yhdessä Kontiolahden, Liperin ja Pyhäselän kanssa; 12) Jyväskylän kaupunki yhdessä Jyväskylän maalaiskunnan, Korpilahden, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden ja Toivakan kanssa; 13) Seinäjoen kaupunki yhdessä Ilmajoen, Lapuan, Nurmon ja Ylistaron kanssa; 14) Vaasan kaupunki yhdessä Isonkyrön, Korsnäsin, Laihian, Maalahden, Maksamaan, Mustasaaren, Oravaisten, Vähäkyrön ja Vöyrin kanssa; 15) Kokkolan kaupunki yhdessä Kruunupyyn ja Kälviän kanssa; sekä 16) Oulun kaupunki yhdessä Hailuodon, Haukiputaan, Kempeleen, Kiimingin, Limingan, Lumijoen, Muhoksen, Oulunsalon, Tyrnävän ja Ylikiimingin kanssa. 8 Kunnilta valtiolle siirrettävät tehtävät Valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi siirretään tehtävät, jotka on säädetty kunnalle: 1) kuluttajaneuvonnan järjestämisestä kunnassa annetussa laissa (72/1992); 2) elatusturvalaissa (671/1998), ei kuitenkaan toimenpiteitä elatusvelvollisuuden vahvistamiseksi; sekä 3) holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä annetussa laissa (443/1999). Valtion rahoitettavaksi siirretään kustannukset, jotka aiheutuvat kunnalle osana kansanterveyslain (66/1972), erikoissairaanhoitolain tai mielenterveyslain (1116/1990) mukaisia tehtäviä: 1) niiden henkilöiden terveyden- ja sairaanhoidosta, joiden terveydenhuollon antamisesta tai kustantamisesta Suomen valtio on vastuussa Euroopan unionin lainsäädännön tai Suomen solmiman kansainvälisen sopimuksen nojalla; 2) lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyvistä selvityksistä; sekä 3) oikeuspsykiatrisista selvityksistä. Edellä mainittujen tehtävien järjestäminen ja rahoitus siirretään valtiolle viimeistään 1 päivästä tammikuuta Erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevat kunnat Jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat kunnan talouden tunnusluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat ja ne ovat kahtena vuonna peräkkäin alittaneet valtioneuvoston asetuksella säädetyt raja-arvot, kunnan ja valtion tulee yhdessä selvittää kunnan mahdollisuudet turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut sekä ryhtyä toimiin palveluiden edellytysten turvaamiseksi. Edellä 1 momentissa tarkoitettu selvitys tehdään arviointiryhmässä, jonka jäsenistä yhden nimeää sisäasiainministeriö ja yhden asianomainen kunta. Lisäksi sisäasiainministeriö nimeää asianomaista kuntaa kuultuaan arviointiryhmän puheenjohtajaksi mainituista tahoista riippumattoman henkilön. Arviointiryhmä tekee ehdotuksen kunnan asukkaiden palvelujen turvaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Kunnanvaltuuston on käsiteltävä arviointiryhmän toimenpide-ehdotukset ja saatettava niitä koskeva päätös sisäasiainministeriön tietoon mahdollisia jatkotoimenpiteitä varten. Sisäasiainministeriö tekee arviointiryhmän toimenpide-ehdotusten ja kunnanvaltuuston päätösten perusteella ratkaisun kuntajakolaissa tarkoitetun erityisen selvityksen tarpeellisuudesta kuntajaon muuttamiseksi. Jos 1 3 momentissa mainitut toimenpiteet eivät ole riittäviä, voidaan eduskunnalle antaa vuoden 2009 alussa hallituksen esitys kuntajakolain muuttamisesta siten, että valtioneuvosto voi arviointiryhmän tai 3 momentin mukaisesti asetetun kuntajakoselvittäjän ehdotuksesta päättää kuntajaon muuttamisesta. 3 luku Erinäiset säännökset 10 Kunnan selvitys ja uudistuksen toimeenpanosuunnitelma Kunnan on viimeistään 31 päivänä elokuuta 2007 annettava valtioneuvostolle selvitys kunnassa 5 ja 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä sekä suunnitelma uudistuksen toimeenpanos- 23

24 ta (toimeenpanosuunnitelma). Selvityksestä ja toimeenpanosuunnitelmasta päättää kunnanvaltuusto. Edellä 1 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan tulee sisältyä: 1) väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025; 2) kuntalain 65 :n 1 momentissa tarkoitettu kunnan taloussuunnitelma sekä, jos taseen alijäämää ei saada taloussuunnitelman suunnittelukautena katetuksi, kuntalain 65 :n 3 momentissa tarkoitettu toimenpideohjelma; 3) suunnitelma siitä, miten kunta käyttää 4 :ssä mainittuja keinoja; 4) selvitys palveluverkon kattavuudesta; sekä 5) suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä. Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, kunnan tulee tehdä kuntajaon muutosta koskeva esitys ja 1 momentissa tarkoitettu selvitys palvelujen järjestämisestä valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä. Jos sisäasiainministeriö on päättänyt suorittaa kuntajakolain 8 :ssä tarkoitetun erityisen selvityksen tai ryhtyä tämän lain 9 :ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin, kuntajaon muutosta koskeva esitys tulee kuitenkin tehdä 30 päivään maaliskuuta 2008 mennessä. 11 Valtion kuntapolitiikka sekä rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Kuntien tehtäviä ja niiden rahoitusta käsittelevää peruspalveluohjelmaa kehitetään ja se vakinaistetaan osaksi lakiin perustuvaa valtion ja kuntien neuvottelumenettelyä. Peruspalveluohjelman mu kaisia taloudellisia ohjauskeinoja kehitetään nykyistä tehokkaammiksi. Kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmä uudistetaan tavoitteena yksinkertainen ja läpinäkyvä järjestelmä. Uudistuksessa päätetään kuntien verotulopohjan vahvistamisesta siirtämällä verovähennyksiä valtion rasitukseksi sekä poistetaan kuntien rahoitusjärjestelmään liittyvät kuntien yhdistymisen ja yhteistyön esteet. Tavoitteena on hallinnonalakohtaisten valtionosuuksien yhdistäminen. Valtionosuusjärjestelmässä otetaan huomioon kuntien erilaiset olosuhteet ja palvelutarpeet. Verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän on oltava neutraali valtion ja kuntien taloudellisten suhteiden kannalta. Tässä laissa tarkoitettu uudistus ei muuta valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa. 12 Tietojärjestelmien ja yhteispalvelun kehittäminen Valtio ja kunnat laativat yhteisiä standardeja tietojärjestelmien yhteentoimivuuden varmistamiseksi ja edistävät yhdessä uusien tietohallinnon järjestelmien ja toteuttamistapojen sekä sähköisten palvelujen käyttöönottoa. Valtio ja kunnat kehittävät ja ottavat käyttöön tieto- ja viestintäteknisiä ratkaisuja hyödyntävän organisaatio- ja hallinnonalarajat ylittävän yhteispalvelumallin. 13 Henkilöstön asema Tässä laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt sekä laissa tarkoitettujen selvityksen ja suunnitelmien valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Tässä laissa tarkoitetut uudelleenjärjestelyt, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Tämän lain 5 ja 6 :ssä tarkoitettujen toiminnan uudelleenjärjestelyjen perusteella työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto on voimassa viisi vuotta henkilöstön siirtymisestä uuden työnantajan palvelukseen. Kielto koskee edellä mainittujen uudelleenjärjestelyiden kohteena olevissa palveluissa uuden ja vanhan työnantajan palveluksessa työskentelevää henkilöstöä kokonaisuudessaan. 14 Asetuksenantovaltuus tietojen toimittamisesta Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 7 :ssä tarkoitettujen suunnitelmien sekä 10 :ssä tarkoitetun selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman rakenteesta sekä siitä, miten suunnitelmat ja selvitykset annetaan valtioneuvostolle. Lisäksi valtioneuvoston asetuksella säädetään, mitä palveluita 10 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu selvitys palveluverkon kattavuudesta ja 10 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä vähintään koskee. 24

25 4 luku Voimaantulosäännökset 15 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 2007 ja on voimassa vuoden 2012 loppuun. Jos 5 ja 6 :ssä tarkoitetut järjestelyt toteutetaan ennen 31 päivää joulukuuta 2012, sovelletaan lain 13 :n 3 momentissa tarkoitettua irtisanomissuojaa 31 päivän joulukuuta 2012 jälkeenkin järjestelyn kohteena olevaan henkilöstöön. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Kuntajakolaki /1196 Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 luku Yleiset säännökset 1 Kuntajako Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin. Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla. Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta. ( /170) Kuntajaon muuttamisesta säädetään lailla tai siitä päättää, sen mukaan kuin jäljempänä säädetään, valtioneuvosto tai ministeriö. 2 Lain soveltamisala Tässä laissa säädetään kuntajaon muuttamisesta, jolla tarkoitetaan kunnan alueen supistamista ja laajentamista sekä kunnan lakkauttamista ja uuden kunnan perustamista. Ministeriöllä tarkoitetaan tässä laissa kuntaasioita käsittelevää ministeriötä. Kuntajaon muuttamista koskevia säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin myös kunnan rajojen oikean sijainnin määräämisessä, milloin siitä on epäselvyyttä. 2 luku Kuntajaon muuttamisen edellytykset 3 Yleiset edellytykset Kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos: 1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille; 2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita; 3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai 4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. Väestön kielisuhteiden huomioon ottamisesta säädetään perustuslaissa. ( /433) 4 Erityiset edellytykset uuden kunnan perustamisessa ja kunnan lakkauttamisessa Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä tarkoittava kuntajaon muutos voidaan tehdä asianomaisten kuntien valtuustojen yhteisestä esityksestä. Esitys voidaan tällöin hylätä, jos kuntajaon muutos olisi vastoin jotakin kuntajaon muutokselle 1 ja 3 :ssä säädettyä edellytystä. ( /170) Uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä merkitsevä kuntajaon muutos voidaan tehdä myös, jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei sitä vastusta tai jos 8 :n 2 ja 4 momentissa tarkoitettu kuntajakoselvittäjän ehdotus on saanut kunnallisessa kansanäänestyksessä enemmistön kannatuksen kaikissa asianomaisissa kunnissa. Jos vain joku asianomainen kunta on vastustanut kuntajaon muutosta, muutos voidaan tehdä, jos kuntajakoselvittäjän ehdotus on saanut enemmistön kannatuksen tällaisessa kunnassa järjestetyssä kunnallisessa kansanäänestyksessä. ( /167) 25

26 5 Erityiset edellytykset kunnan alueen supistumisessa ja laajenemisessa Kuntajaon muutos, joka merkitsee kunnan alueen supistumista tai laajenemista, mutta ei uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voidaan tehdä: 1) jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei vastusta muutosta; tai 2) jos muutos ei vaikuta minkään kunnan asukasmäärään yli viidellä prosentilla tai pinta-alaan yli kymmenellä prosentilla laskettuna maapinta-alasta. Muutoin 1 momentissa tarkoitettu kuntajaon muutos voidaan tehdä vain erityisen painavilla 3 :n mukaisilla edellytyksillä. 3 luku Kuntajaon muuttamisen valmistelu 6 Asian vireillepano Esityksen kuntajaon muuttamiseksi, joka merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähenemistä, voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto. Muussa tapauksessa esityksen kuntajaon muuttamisesta voi tehdä asianomaisen kunnan valtuusto tai kunnan jäsen. Esitys on toimitettava ministeriölle. Kuntajaon muuttamista koskeva asia voi tulla vireille myös ministeriön aloitteesta. Esityksessä tai aloitteessa on perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja siihen on mahdollisuuksien mukaan liitettävä asian arvioimiseksi tarpeellinen selvitys. Milloin esitys tai aloite tarkoittaa kunnan jonkin alueen tai joidenkin alueiden siirtämistä toiseen kuntaan tai toisiin kuntiin, siinä on tarpeellisella tarkkuudella ilmoitettava nämä alueet. Ministeriö voi heti hylätä esityksen, jos on ilmeistä, ettei sitä voida hyväksyä. Esityksen valmistelevasta käsittelystä huolehtivat ministeriö ja muut viranomaiset niin kuin jäljempänä säädetään. 7 Huomautukset ja lausunnot Ministeriön määräyksestä lääninhallituksen on esityksen tai aloitteen johdosta varattava asianomaisten kuntien asukkaille ja muille, jotka katsovat asian koskevan itseään, tilaisuus 30 päivän kuluessa tehdä huomautuksensa. Tätä koskeva kuulutus on julkaistava siten kuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Huomautukset on toimitettava sen kunnan kunnanhallitukselle, jonka asukkaita huomautuksen tehneet ovat tai johon nähden katsovat olevansa muuten asianosaisia. Asianomaisten kuntien on annettava esityksestä tai aloitteesta sekä sitä koskevista huomautuksista lausuntonsa. Kunnan lausunto ja huomautukset on toimitettava asetetussa määräajassa lääninhallitukselle. Ministeriön on tarpeen mukaan määrättävä, että lääninhallituksen on hankittava esityksestä tai aloitteesta asianomaisen kiinteistörekisterin pitäjän lausunto ja muu tarpeellinen selvitys. Lausuntoon on liitettävä luettelo kunnasta toiseen siirrettävistä kiinteistörekisterin rekisteriyksiköistä ja niiden osista sekä tarpeen mukaan ehdotus kuntien välisen rajan sijainniksi. 8 Erityisen selvityksen toimittaminen Kuntajaon muuttamista koskevan asian laajuuden tai vaikeuden johdosta taikka muusta perustellusta syystä ministeriö voi määrätä toimitettavaksi erityisen selvityksen, jota varten ministeriö asettaa asianomaisia kuntia kuultuaan kuntajakoselvittäjän tai -selvittäjiä. Erityinen selvitys voidaan myös määrätä toimitettavaksi, jos vähintään 20 prosenttia 18 vuotta täyttäneistä kunnan äänioikeutetuista asukkaista on tehnyt esityksen kunnan lakkauttamisesta tai uuden kunnan perustamisesta. Jos selvitys osoittaa, että kuntajakoa olisi muutettava, selvittäjän on tehtävä ehdotus kuntajaon muutoksesta ja sen johdosta tarvittavista määräyksistä ja päätöksistä. Selvittäjän ehdotuksesta on voimassa mitä kuntajaon muutosesityksestä säädetään. Selvittäjän on tarpeen mukaan ehdotettava myös kuntalain (365/1995) 30 :ssä tarkoitetun kunnallisen kansanäänestyksen toimittamista kuntajaon muuttamista koskevasta ehdotuksestaan. Selvittäjän ehdotuksen perusteella ministeriö voi määrätä kansanäänestyksen järjestettäväksi. Selvittäjällä on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada viranomaisilta tehtävänsä suorittamista varten tarpeelliset tiedot ja muuta apua. Selvittäjän palkkion perusteet määrää ministeriö. Selvityksen toimittamisesta ja ministeriön määräämistä kunnallisista kansanäänestyksistä aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. 9 ( /167) Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus Jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista tai kuntien lukumäärän vähene- 26

27 mistä, asianomaisten kuntien tulee sopia hallinnon ja palvelujen järjestämisestä muutoksen kohteena olevalla alueella. Sopimukseen on liitettävä suunnitelma, miten kuntien palvelurakenteita sovitetaan yhteen taloudellisuuden, tehokkuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Sopimusta on noudatettava kuntajaon muutoksen voimaantulosta lukien kolmen seuraavan vuoden ajan, jollei ole sovittu lyhyemmästä ajasta tai jolleivät olosuhteet ole muuttuneet siten, ettei sopimuksen noudattaminen ole mahdollista. ( /170) Hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus ja suunnitelma on liitettävä asianomaisten kuntien 6 :n 1 momentin mukaiseen kuntajaon muutosta koskevaan esitykseen. Jos kuntajaon muutos tehdään 4 :n 2 momentin perusteella, asianomaisten kuntien on laadittava 1 momentin mukainen sopimus ja suunnitelma ennen kuntajaon voimaantuloa sekä toimitettava ne sisäasiainministeriölle. 10 Lääninhallituksen lausunto Sen jälkeen kun kuntajaon muuttamista koskeva asia on muutoin valmisteltu, lääninhallituksen on annettava lausunto siitä, miten muutos vaikuttaisi valtion alue- ja paikallishallintoon ja Euroopan unionin toiminnassa noudatettaviin aluejakoihin sekä toimitettava asiakirjat ministeriölle. 4 luku Kuntajaon muuttamisesta päättäminen 11 Valtioneuvoston ja ministeriön toimivalta Valtioneuvosto päättää kuntajaon muuttamisesta taikka sitä koskevan esityksen tai aloitteen hylkäämisestä. Ministeriö voi kuitenkin päättää 5 :ssä tarkoitetun kuntajaon muutoksen, jos minkään asianomaisen kunnan valtuusto ei ole sitä vastustanut, taikka hylätä sellaista muutosta koskevan esityksen tai aloitteen, jos jonkin asianomaisen kunnan valtuusto on sitä vastustanut. 12 Päätös kuntajaon muutokseksi Kuntajaon muutos on määrättävä tulemaan voimaan kalenterivuoden alusta. Päätös kuntajaon muutokseksi on tehtävä ennen edellisen vuoden kesäkuun loppua. Päätös kuntajaon muuttamisesta on julkaistava säädöskokoelmassa ja toimitettava julkaistavaksi asianomaisessa kunnassa niinkuin kunnalliset ilmoitukset kunnassa julkaistaan. Milloin kuntajaon muutos on tehty kunnan jäsenen esityksestä, päätöksestä on tiedotettava erikseen esityksen tekijälle. Sama koskee päätöstä, jolla kunnan jäsenen esitys on hylätty. 5 luku Viranhaltijoiden ja työntekijöiden aseman järjestäminen 13 ( /170) Henkilöstön asema Kuntajaon muuttamista koskevan päätöksen ja 9 :ssä tarkoitetun hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen sekä siihen liittyvän suunnitelman valmistelu toteutetaan yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Tämän lain tarkoittamat kuntajaon muutokset, jotka johtavat henkilöstön työnantajan vaihtumiseen, katsotaan liikkeenluovutukseksi. Vuosien alusta voimaantulevissa kuntajaon muutoksissa, joissa henkilöstöä siirtyy uuden kunnan palvelukseen, työnantajalla ei ole oikeutta irtisanoa palvelussuhdetta työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 3 :ssä tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain (304/2003) 37 :ssä tarkoitetuilla taloudellisilla tai tuotannollisilla irtisanomisperusteilla. Työntekijä tai viranhaltija voidaan kuitenkin irtisanoa, jos hän kieltäytyy vastaanottamasta työnantajan hänelle tarjoamaa työsopimuslain 7 luvun 4 :n tai kunnallisesta viranhaltijasta annetun lain 37 :n mukaista uutta työtehtävää tai virkaa. Tämä kielto koskee kaikkia kuntajaon muutoksessa mukana olevia kuntia ja on voimassa viisi vuotta kuntajaon muutoksen voimaantulosta. 14 ( /170) Palkka- ja muut edut 14 on kumottu L:lla / Kunnanjohtaja Lakkaavan kunnan kunnanjohtajan virka lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Viran haltija siirretään hänelle soveltuvaan laajentuvan tai uuden kunnan virkaan tai työsopimussuhteeseen. Kunnanjohtajan asemasta ja oikeuksista on muutoin voimassa, mitä 13 :ssä säädetään. ( /170) Milloin lakkaavia kuntia on useampia kuin yksi, laajentuvan tai uuden kunnan valtuuston on päätettävä, mitkä viroista lakkaavat kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Lakkaavien virkojen haltijoihin sovelletaan, mitä 1 momentissa säädetään. 27

28 16 ( /170) Eläketurva 16 on kumottu L:lla / ( /170) Vuosiloma 17 on kumottu L:lla / ( /170) Kuntayhtymän viranhaltijat ja työntekijät 18 on kumottu L:lla / luku Omaisuuden siirtyminen ja taloudellinen selvitys 19 Omaisuuden ja velkojen siirtyminen kunnan lakatessa Milloin kuntajaon muutos merkitsee kunnan lakkaamista siten, että sen alue kokonaan siirtyy uuteen tai laajentuvaan kuntaan, siirtyvät sen omaisuus sekä velat ja velvoitteet uudelle tai laajentuvalle kunnalle. 20 Taloudellisen selvityksen toimittaminen Milloin kuntajakoa muutetaan muutoin kuin 19 :ssä tarkoitetulla tavalla, asianomaisten kuntien on toimitettava kuntien omaisuutta muutosalueella koskeva taloudellinen selvitys, jollei sitä muutoksen vähäisten vaikutusten vuoksi tai muusta syystä ole pidettävä tarpeettomana. Sellainen kiinteä omaisuus ja siihen kohdistuva vuokra- tai muu käyttöoikeus, joka yksinomaan tai pääasiallisesti palvelee jotakin aluetta, on selvityksessä osoitettava sille kunnalle, johon alue tulee kuulumaan. Muutoin omaisuus sekä velat ja velvoitteet jaetaan selvityksessä siten, että selvityksen kokonaisvaikutukset kohdistuvat kuntiin tasapuolisesti. Jollei 1 ja 2 momentissa sanotusta muuta johdu, kunnan varat ja velat jäävät sen alueen laajentuessa tai supistuessa edelleen sille. Omaisuuden sekä velkojen ja velvoitteiden jakaminen asianomaisten kuntien kesken ei saa vaarantaa niiden velkojien tai muiden oikeudenhaltijoiden asemaa. Jollei oikeudenhaltijana ole valtio, vastuuta sitoumuksesta ei saa siirtää toiselle kunnalle ilman velkojan tai muun oikeudenhaltijan suostumusta. 21 Selvitystä koskevan riidan ratkaiseminen Jos kunnat eivät pääse selvityksestä yksimielisyyteen, asia ratkaistaan hallintoriita-asiana [lääninoikeudessa]. 22 Omaisuuden saanto Taloudellisessa selvityksessä käy määräys omaisuuden osoittamisesta kunnalle omaisuuden saantokirjasta. 7 luku Vaalien toimittaminen ja uuden kunnan hallinnon järjestäminen 23 Kuntajaon muutoksen huomioon ottaminen kunnallisvaaleissa Milloin kuntajaon muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuonna toimitetaan kunnallisvaalit, ne on toimitettava asianomaisissa kunnissa uutta kuntajakoa noudattaen. Laajentuvan kunnan valtuuston on valittava liitettävältä alueelta kunnan keskusvaalilautakuntaan [kunnallisvaalilain (361/1972)] mukaan kuuluvien jäsenten lisäksi yksi, kaksi tai kolme jäsentä ja varajäsentä, sen mukaan kuin liitettävän alueen asukasluvun suhde kunnan asukaslukuun edellyttää. Milloin laajentuvassa kunnassa kuntajaon muutoksen johdosta muodostetaan uusi äänestysalue, joka käsittää kuntaan liitettävää aluetta, laajentuvan kunnan kunnanhallituksen on sitä varten asetettavaan vaalilautakuntaan valittava lisäjäseniä siten kuin 2 momentissa säädetään. Jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista, äänestysaluejaosta päättää ja keskusvaalilautakunnan, vaalilautakunnat ja vaalitoimikunnat asettaa 29 :ssä tarkoitettu järjestelytoimikunta. 24 Valtuutettujen lukumäärä Ministeriö voi asianomaisten kuntien yhteisestä esityksestä määrätä, että valtuutettuja valitaan laajentuvassa tai uudessa kunnassa enemmän kuin kuntalain 10 :ssä säädetään. Määräys voi koskea ensimmäistä ja toista vaalikautta kuntajaon muutoksen voimaantulon jälkeen. 25 Uuden kunnan valtuusto Kuntajaon muutoksen tullessa voimaan kesken kunnallisen vaalikauden asianomaisessa kunnassa toimitetaan voimaantuloa edeltävänä vuonna uudet kunnallisvaalit, jos kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista tai jos valtioneuvosto muunlaisesta muutoksesta päät- 28

29 täessään katsoo sen tarpeelliseksi. Vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin, mitä varsinaisista kunnallisvaaleista säädetään. Valtuutettujen toimikausi kestää kuntajaon muutoksen voimaantulosta kunnallisen vaalikauden loppuun. Uuden kunnan valtuutetut ryhtyvät kuitenkin hoitamaan tointaan siten kuin 30 :ssä säädetään. Milloin kuntajaon muutos merkitsee kahden tai useamman kokonaisen kunnan yhdistymistä, voivat asianomaiset kunnat 9 :ssä tarkoitetussa sopimuksessa 1 momentin estämättä sopia, että niiden valtuutetut muodostavat uuden kunnan valtuuston kunnallisen vaalikauden loppuun kestäväksi toimikaudeksi. 26 Valmistavat toimenpiteet Rekisterihallinnon viranomaisten ja vaaliviranomaisten on ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta 23 ja 25 :ssä tarkoitetut vaalit voidaan aikanaan toimittaa, sekä annettava toisilleen siinä tarkoituksessa virka-apua. 27 Muiden luottamushenkilöiden uudet vaalit Milloin toimitetaan 25 :ssä tarkoitetut vaalit, myös kunnan muiden luottamushenkilöiden toimet päättyvät kuntajaon muutoksen tullessa voimaan. Toimiin on valittava jäljellä olevaksi toimikaudeksi uudet luottamushenkilöt, jollei valtuusto toisin päätä. Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan vastaavasti kunnan valtion toimielimiin valitsemiin jäseniin. Käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään erikseen. 28 Uuden kunnan nimi Milloin kuntajaon muutos merkitsee uuden kunnan perustamista, niiden kuntien valtuustojen, joiden alueesta kunta muodostetaan, on päätettävä kunnan nimestä. Jos valtuustot haluavat antaa uudelle kunnalle nimen, joka ei ole ollut aikaisemmin minkään kunnan nimenä, asiasta on hankittava Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen lausunto. Uudesta nimestä on viipymättä ilmoitettava ministeriölle. Jos asianomaisten kuntien valtuustot eivät voi sopia uuden kunnan nimestä, sen määrää ministeriö. 29 Uuden kunnan järjestelytoimikunta Uutta kuntaa varten on kuukauden kuluessa siitä, kun kuntajaon muutos on määrätty, asetettava järjestelytoimikunta. Järjestelytoimikunnan jäsenten ja varajäsenten luvun määrää ja toimikunnan asettaa lääninhallitus. Asianomaisten kuntien kunnanhallitusten on tehtävä lääninhallitukselle ehdotus jäsenistä ja varajäsenistä. Lääninhallituksen on jäseniä ja varajäseniä määrätessään seurattava kunnanhallitusten ehdotuksia, edellyttäen että ne on saatu ja että ne eivät ole ristiriidassa keskenään. Toimikunta valitsee puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan keskuudestaan. Järjestelytoimikunta huolehtii kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnasta on soveltuvin osin voimassa, mitä kunnanhallituksesta säädetään. 30 Uuden kunnan hallinnon järjestäminen Ensimmäisten uuden kunnan valtuutettujen vaalien tuloksen vahvistamisen tai edellä 25 :n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen tekemisen jälkeen uuden valtuuston on viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen kunnan hallinnon järjestämiseksi. Iältään vanhimman valtuutetun on kutsuttava valtuutetut ensimmäiseen kokoukseen ja johdettava siinä puhetta, kunnes valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat on valittu. Kunnanhallitukseen valitut ryhtyvät heti hoitamaan tointaan, mutta muut luottamushenkilöt samoin kuin viranhaltijat vasta kuntajaon muutoksen tullessa voimaan, jollei päätetä, että heidän on ryhdyttävä hoitamaan tointaan jo aikaisemmin. Valtuustolla on oikeus antaa väliaikaisia määräyksiä asioista, joissa valtuuston päätösten voimaantulo vaatii valtion viranomaisten myötävaikutusta. Määräykset ovat voimassa siihen saakka kun pysyvä määräys on annettu. 8 luku Kuntajaon muutoksen erinäiset vaikutukset 31 ( /619) Kunnalliset taksat ja säännöt Kunnallisten maksujen taksat ja lain nojalla annetut kunnalliset säännöt pysyvät kuntajaon muututtuakin soveltuvin osin voimassa sillä alueella, jota ne ovat koskeneet. Edellä 1 momentissa tarkoitetut taksat ja säännöt on viipymättä tarkistettava uutta kuntajakoa vastaaviksi. 29

30 32 Yhteisöjen ja säätiöiden kotipaikka Jos rekisteriin merkityn yhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai muun yhteisön taikka säätiön yhtiöjärjestyksessä tai säännöissä määrättynä kotipaikkana oleva kunta lakkautetaan siirtämällä sen alue kokonaisuudessaan yhteen laajentuvaan tai uuteen kuntaan, tämä kunta tulee kuntajaon muutoksen voimaan tullessa yhteisön tai säätiön kotipaikaksi lakkaavan kunnan sijaan. Jos kunta lakkautetaan siirtämällä sen alue kahteen tai useampaan laajentuvaan tai uuteen kuntaan, yhteisön tai säätiön kotipaikaksi tulee se kunta, johon yhdistetään lakkaavan kunnan hallintokeskus. Edellä 1 ja 2 momentin mukaan määräytyvästä uudesta kotipaikasta on viran puolesta tehtävä merkintä rekisteriin. 33 Lakkaavan tai supistuvan kunnan viranomaisen toimivalta Jos kuntajaon muutos merkitsee kunnan lakkaamista tai kuntaan kuuluvan alueen siirtymistä toiseen kuntaan, asianomainen kunnan viranomainen ei sen jälkeen, kun kuntajaon muutoksesta on määrätty, saa päättää asioista, joiden on katsottava kuntajaon muututtua kuuluvan toisen kunnan viranomaiselle ja jotka voidaan sille siirtää. 9 luku Muutoksenhaku sekä oikaisunluonteiset korjaukset 34 Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista tarkoittavaan kunnanvaltuuston esitykseen Kunnanvaltuuston päätökseen, jolla esitetään kuntajakoa muutettavaksi, saa hakea muutosta valittamalla kuntalaissa säädetyllä tavalla. 35 Muutoksenhaku kuntajaon muuttamista koskevaan valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen Kuntajaon muuttamista tarkoittavaan valtioneuvoston tai ministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla asianomainen kunta tai sen jäsen ja muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittavaan päätökseen esityksen tekijä. Valitus on tehtävä korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun kuntajaon muuttamista tarkoittava päätös on julkaistu säädöskokoelmassa tai muuttamisesityksen hylkäämistä tarkoittava päätös on saatettu esityksen tekijöiden tietoon. Valitus käsitellään korkeimmassa hallinto-oikeudessa kiireellisenä. 36 Erityinen valitusoikeus kunnan viranomaisen päätöksestä Kunnan viranomaisen päätöksestä, joka on tehty kuntajaon muuttamista tarkoittavan valtioneuvoston tai ministeriön päätöksen antamisen jälkeen mutta ennen kuntajaon muutoksen voimaantuloa, saa valittaa kuntalaissa säädetyllä tavalla myös sillä perusteella, että määräys on ristiriidassa kuntajaon muuttamista koskevien perusteiden kanssa tai on 33 :n vastainen. 37 Oikaisunluonteinen korjaus Ministeriö voi tehdä oikaisunluonteisia korjauksia tämän lain nojalla annettuun kuntajaon muuttamista tarkoittavaan päätökseen. 10 luku Kuntien yhdistymisen taloudellinen tuki ( /170) 38 ( /170) Yhdistymisavustus Jos kuntajaon muutos merkitsee kuntien määrän vähenemistä, asianomaiselle muutoksen jälkeen toimivalle kunnalle maksetaan yhdistymisavustusta. Yhdistymisavustusta maksetaan kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan vuosien alusta. Yhdistymisavustus maksetaan kolmen vuoden aikana kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta. Avustuksesta maksetaan 40 prosenttia muutoksen voimaantulovuotena ja 30 prosenttia kumpanakin kahtena seuraavana vuotena. Yhdistymisavustus maksetaan 39 :n 2 momentissa säädettyä korotusta lukuun ottamatta 1,4-kertaisena, jos kuntajaon muutos toteutetaan vuoden 2010 tai 2011 alusta ja 1,8- kertaisena, jos kuntajaon muutos tulee voimaan vuoden 2008 tai 2009 alusta. Yhdistymisavustus muodostuu asukasmäärän mukaan määräytyvästä perusosasta ja kuntajaon muutoksessa mukana olevien kuntien lukumäärän mukaan määräytyvästä lisäosasta. Jos yhdistymisavustuksen maksukauden aikana kuntajakoa muutetaan siten, että kunnat olisivat oikeutettuja uuteen avustukseen, avustus lasketaan sen mukaan kuin myös viimeksi toteutettu kuntajaon muutos olisi toteutunut maksukauden alusta. Maksussa olevan avustuksen ja uudelleen lasketun avustuksen erotus makse- 30

31 taan viimeksi toteutetun kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana kahtena vuotena siten kuin 2 momentissa säädetään. Sisäasiainministeriö maksaa yhdistymisavustuksen vuosittain kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Silloin kun avustusta saa useampi kuin yksi kunta, avustus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrien mukaisessa suhteessa. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, joka kunnalle olisi maksettu yhdistymisavustuksena, jos lakkaava kunta olisi liitetty kokonaan asianomaisen kuntaan. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietolain (507/1993) 18 :n mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alussa. 39 ( /170) Yhdistymisavustuksen perusosa Yhdistymisavustuksen perusosa määräytyy kuntajaon muutoksen jälkeen toimivan kunnan asukasmäärän sekä muutoksessa mukana olevien muiden kuin suurimman kunnan yhteenlasketun asukasmäärän perusteella seuraavasti: kunnan asukasmäärä muiden kuin suurimman kunnan perusosa kuntajaon muutoksen jälkeen yhteenlaskettu asukasmäärä milj. euroa tai enemmän yli , ,60 alle ,20 alle yli , ,50 alle ,00 Vuosien 2008 ja 2009 alusta toteutettavissa kuntajaon muutoksissa yhdistymisavustuksen perusosaa korotetaan 100 eurolla asukasta kohden sellaisen kuntajaon muutoksessa mukana olevan kunnan osalta, jolle on vuosina myönnetty vähintään kolmena vuotena kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :ssä tarkoitettua rahoitusavustusta poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi. Korotus on enintään miljoona euroa. 40 ( /170) Yhdistymisavustuksen lisäosa Yhdistymisavustuksen lisäosaa maksetaan kuntajaon muutoksessa, jossa kuntien määrä vähenee vähintään kahdella. Lisäosa on 0,7 miljoonaa euroa, jos kuntien määrä vähenee kahdella. Se kasvaa mainitulla euromäärällä jokaista kuntien määrää tämän lisäksi vähentävää kuntaa kohden. 41 ( /170) Jos 38 :ssä tarkoitettu kuntajaon muutos vähentää asianomaisten kuntien valtionosuuksia, kunnille myönnetään vähennyksen johdosta kuntajaon muutoksen voimaantulovuotena ja sitä seuraavana neljänä vuotena valtionosuuksien vähenemisen korvausta. Vuotuinen korvauksen määrä saadaan vertaamalla kuntajaon muutoksessa mukana oleville kunnille muutoksen voimaantuloa edeltävänä vuotena myönnettyjä yleistä valtionosuutta, verotuloihin perustuvaa valtionosuuksien tasausta ja tehtäväkohtaisia käyttökustannusten valtionosuuksia niihin vastaaviin valtionosuuksiin, jotka muutoksen jälkeen toimiville kunnille olisi maksettu sellaisen kuntajaon muutoksen perusteella, joka olisi toteutettu samana vuotena. Jos valtionosuuden määräytymisperusteet muuttuvat kuntajaon muutoksen voimaantulovuodesta, korvaus lasketaan mainitusta vuodesta sovellettavien uusien määräytymisperusteiden mukaisesti. Sisäasiainministeriö laskee korvauksen määrän kuntien valtionosuuslaissa tarkoitettujen asianomaisten ministeriöiden antamien tietojen perusteella. Silloin kun korvausta saa useampi kuin yksi kunta, korvaus jaetaan kuntien kesken kuhunkin kuntaan siirtyvien asukkaiden määrien mukaisessa suhteessa. Kunkin kunnan osuus lasketaan euromäärästä, joka kunnalle olisi maksettu korvauksena, jos lakkaava kunta olisi liitetty kokonaan asianomaisen kuntaan. Kunnan asukasmääränä käytetään väestötietolain 18 :n mukaista kunnan asukasmäärää kuntajaon muutoksen voimaantulovuotta edeltävän vuoden alussa. Sisäasiainministeriö maksaa korvaukset yhdistymisavustuksen yhteydessä. 11 luku Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen suhde 42 Kameraalisen jaotuksen sopeuttaminen kuntajakoon Asianomaisen kiinteistörekisterin pitäjän tulee 31

32 huolehtia kuntajaon muuttamista tai kuntien välisen rajan sijaintia koskevan päätöksen mukaisten muutosten tekemisestä kiinteistörekisterin mukaiseen kuntajakoon (kameraalinen jaotus). 43 Kuntajaon ja kameraalisen jaotuksen yhtenäistäminen Milloin kuntajako ja kameraalinen jaotus ovat kiinteistötoimituksen johdosta tai muutoin muusta kuin 45 :ssä mainitusta syystä muodostuneet toisistaan poikkeaviksi, asianomainen kiinteistörekisterin pitäjä määrää kameraalisen jaotuksen muuttamisesta kuntajaon mukaiseksi tai, jollei tätä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, tekee ministeriölle esityksen kuntajaon muuttamisesta. Kiinteistörekisterin pitäjän päätökseen saa hakea muutosta asianomaiseen rekisteriyksikköön kuuluvan alueen omistaja. Muutosta haetaan asianomaiselta [lääninoikeudelta]. [Lääninoikeuden] päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Milloin osa kiinteistöstä on edellä 42 :ssä tai 1 momentissa tarkoitetun päätöksen johdosta siirrettävä kameraalisesti kunnasta toiseen, se on lohkomalla tai, jos kysymyksessä on tontti tai yleinen alue, tontinmittauksella tai yleisen alueen mittauksella muodostettava itsenäiseksi kiinteistöksi. Jos osa muusta rekisteriyksiköstä on edellä mainitusta syystä siirrettävä kameraalisesti kunnasta toiseen, se muodostetaan uudeksi rekisteriyksiköksi sen mukaan kuin asetuksella säädetään. Tarkemmat säännökset 1 momentissa tarkoitetusta kameraalisen jaotuksen muuttamisesta annetaan asetuksella. 44 Kuntarajan käyminen Milloin kuntarajan paikan määrittäminen ja maastoon merkitseminen tulee tarpeelliseksi kuntien välisen rajan määräämisen vuoksi, maanmittaustoimiston on huolehdittava tällaisen toimituksen (kuntarajan käyminen) suorittamisesta rajaa koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi. Milloin kuntarajan paikasta on epäselvyyttä rajan umpeen kasvamisen tai muun sellaisen syyn vuoksi ja yleinen tarve vaatii rajan paikan selvittämistä, maanmittaustoimisto voi omasta aloitteestaan määrätä suoritettavaksi kuntarajan käymisen. Toimituksessa noudatetaan soveltuvilta osin, mitä kiinteistönmuodostamislaissa (554/1995) ja sen nojalla annettavissa säännöksissä säädetään kiinteistönmäärityksenä tapahtuvasta rajankäynnistä sekä rekisteriyksikön rajan määräämisestä ja maastoon merkitsemisestä. Kuntarajan käymistä koskevassa toimituksessa ovat asianosaisia myös asianomaiset kunnat. 12 luku Erinäiset säännökset 45 Muutokset oikeudelliseen ja hallinnolliseen jaotukseen Milloin kunta tai sen osa kuntajaon muuttamista koskevan määräyksen nojalla siirtyy toiseen tuomiopiiriin tai hallintoalueeseen kuuluvaan kuntaan, aiheuttaa määräys, jollei erikseen toisin määrätä, vastaavat muutokset oikeudellisessa ja hallinnollisessa jaotuksessa samasta ajankohdasta lukien. 46 Maanmittauslaitokselle aiheutuvat kustannukset Tässä laissa maanmittauslaitokselle säädetyistä tehtävistä aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista asiaan varatuista määrärahoista. 47 Kuntajaon eheyttäminen eräissä tapauksissa Alueilla, joiden kuntajaotus on kunnan pääasiallisesta alueesta erillään olevien alueiden (enklaavi) johdosta huomattavan rikkonainen, suoritetaan erityinen kuntajaon eheyttämismenettely siten kuin jäljempänä säädetään. Valtioneuvosto määrää tämän lain voimaantultua 1 momentissa tarkoitetut alueet ja niihin kuuluvat kunnat, joilla eheyttämismenettely toteutetaan. Asianomaisten kuntien on määräyksen saatuaan asetettava kuntajaon eheyttämistoimikunta, johon kuuluu kustakin kunnasta kolme valtuuston valitsemaa jäsentä. Eheyttämistoimikunnan on laadittava aluetta koskeva kuntajaotuksen eheyttämissuunnitelma, joka saatetaan asianomaisten kuntien valtuustojen käsiteltäväksi. Jos valtuustot hyväksyvät suunnitelman, se toimitetaan ministeriölle ja kuntajaon muutos on tehtävä suunnitelman mukaisesti, jollei tämän lain 1 ja 3 :stä muuta johdu. Jos suunnitelmaa ei laadita valtioneuvoston asettaman määräajan kuluessa edellä 2 momentissa tarkoitetusta ajankohdasta lukien tai asianomaisten kuntien valtuustot eivät hyväksy suunnitelmaa, ministeriön on määrättävä toimitettavaksi 8 :ssä tarkoitettu selvitys. 32

33 48 Voimaantulo Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta Tällä lailla kumotaan kuntajaosta 21 päivänä tammikuuta 1977 annettu laki (73/1977) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin. HE 135/1997, HaVM 24/1997, EV 213/1997 Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen: /1447: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta HE 129/2001, HaVM 22/2001, EV 174/ /433: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta HE 92/2002, PeVM 9/2002, EV 269/ /619: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta HE 20/2002, HaVM 28/2002, EV 295/ /167: Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran sellaisiin kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Lain 9 :ää sovelletaan kuitenkin sellaisiin kuntajaon muutoksiin, jotka tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin /170: Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta Tätä lakia sovelletaan vuoden 2008 alusta ja sen jälkeen voimaan tuleviin kuntajaon muutoksiin. Jos kuntajaon muutos tällöin koskee kuntaa, jolle maksetaan yhdistymisavustusta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, maksussa olevan avustuksen maksaminen lakkaa kuntajaon muutoksen tullessa voimaan ja uusi avustus maksetaan tämän lain mukaisesti. Maksussa oleva yhdistymisavustus maksetaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaan, ja tätä avustusta saavaa kuntaa ei oteta huomioon maksettaessa yhdistymisavustusta uuden kuntajaon muutoksen perusteella, jos avustus muodostuu näin edellä laskettua suuremmaksi. Jos 38 :ssä tarkoitettua yhdistymisavustusta maksetaan vuosina yhteensä enemmän kuin 200 miljoonaa euroa, vähennetään kuntien valtionosuuslain mukaista yleistä valtionosuutta ylitystä vastaavalla osuudella. Yleisen valtionosuuden vähennys on kaikissa kunnissa asukasta kohden yhtä suuri. Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta (171/2007, HE 155/2006 vp) Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007 Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 29 päivänä marraskuuta 1996 annetun varainsiirtoverolain (931/1996) 43 a :n otsikko, sellaisena kuin se on laissa 1095/2004, sekä lisätään väliaikaisesti lakiin uusi 43 b ja 43 c seuraavasti: 43 a Määräaikainen verovapaus kunnallisten vuokra-asuntojen omistusjärjestelyissä 43 b Määräaikainen verovapaus kuntien rakennejärjestelyissä Jos kunta, kuntayhtymä tai niiden omistama kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittava osakeyhtiö vuosina luovuttaa kun- 33

34 ta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 10 :n mukaisen toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseksi omistamansa kiinteistön, joka on pääasiallisesti ollut välittömästi sosiaalihuolto-, terveyden- ja sairaanhoito-, koulu-, nuoriso-, kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- tai palo- ja pelastustoimen taikka kunnan tai kuntayhtymän yleishallinnon käytössä yhden tai useamman kunnan tai kuntayhtymän omistamalle kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavalle osakeyhtiölle edellä mainittuun käyttötarkoitukseen ja saa vastikkeeksi vastaanottavan yhtiön osakkeita, verovirasto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta. Verovapaus koskee vastaavasti kunnan tai kuntayhtymän omistaman kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden luovutusta vastaanottavan yhtiön osakkeita vastaan, jos: 1) kiinteistöt ovat pääasiassa 1 momentissa tarkoitetussa käytössä; tai 2) osakkeet oikeuttavat 1 momentissa tarkoitetussa käytössä olevan huoneiston hallintaan. Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä asianomaisten kuntien antama selvitys luovutuksen liittymisestä toimeenpanosuunnitelmaan sekä kiinteistön käytöstä ennen luovutusta ja sen jälkeen. Hakemukseen on lisäksi liitettävä kunnan tilintarkastajan lausunto. Verovirasto voi tarvittaessa pyytää sisäasiainministeriöltä lausunnon luovutuksen liittymisestä toimeenpanosuunnitelman toteuttamiseen. Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. 43 c Määräaikainen verovapaus eräissä koulutuksen rakennejärjestelyissä Verovirasto palauttaa suoritetun veron hakemuksesta, jos: 1) kunta, kuntayhtymä tai yksityinen yhteisö tai säätiö vuosina luovuttaa omistamansa kiinteistön ammattikorkeakoululaissa (351/2003) säädetyn toimiluvan ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (630/1998) sekä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa (631/1998) säädetyn järjestämisluvan mukaista toimintaa harjoittavalle yhdistykselle, säätiölle taikka yksityiselle osakeyhtiölle sen osakkeita vastaan; tai 2) kunta tai kuntayhtymä luovuttaa 43 b :ssä tarkoitetussa koulutoimen käytössä olleen kiinteistön käytettäväksi tämän momentin 1 kohdan mukaisesti siinä tarkoitetulle saajalle. Veron palauttamisen edellytyksenä on, että luovutettua kiinteistöä käytetään pääasiassa toimintaan, johon vastaanottaja, sekä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa tilanteissa myös luovuttaja, on saanut valtioneuvostolta 1 momentissa tarkoitetun toimiluvan tai järjestämisluvan. Lisäksi edellytyksenä on, että kiinteistössä järjestettävän toiminnan kustannukset voidaan lukea opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (635/1998) 19 ja 20 :n mukaisesti valtionosuuden perusteena käytettäviin kustannuksiin tai että mainitun lain 19 :n mukainen ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjä käyttää kiinteistöä pääosin ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettuun ammatilliseen lisäkoulutukseen tai julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitettuun työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen. Verovapaus koskee vastaavasti kunnan, kuntayhtymän, yksityisen yhteisön tai säätiön omistaman kiinteistön omistamista ja hallintaa harjoittavan yhtiön osakkeiden luovutusta vastaanottavalle yhtiölle, yhdistykselle tai säätiölle, jos kiinteistöt ovat pääasiassa 2 momentissa tarkoitetussa käytössä tai osakkeet oikeuttavat 2 momentissa tarkoitetussa käytössä olevan huoneiston hallintaan. Hakemus veron palauttamiseksi on tehtävä vuoden kuluessa veron suorittamisesta. Hakemukseen on liitettävä selvitys kiinteistön käytöstä ennen luovutusta ja sen jälkeen. Hakemukseen on liitettävä opetusministeriön lausunto verovapauden edellytysten täyttymisestä. Jos hakemus on tehty ja verovapaan luovutuksen edellytysten täyttymisestä on esitetty selvitys ennen veron suorittamista, verovirasto voi päättää, että veroa ei ole suoritettava. Palautettu tai suorittamatta jäänyt vero on suoritettava, jos kiinteistön tai huoneiston käyttötarkoitus muuttuu ennen kuin viisi vuotta on kulunut luovutuksesta tai jos kiinteistön tai huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet mainitun ajan kuluessa luovutetaan edelleen muulle kuin 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle taholle 2 momentissa tarkoitettuun käyttöön. Veroa ei ole kuitenkaan suoritettava käyttötarkoituksen muuttumisen perusteella silloin, kun omistajana on kunnan tai kuntayhtymän omistama osakeyhtiö ja kiinteistö tai huoneisto otetaan 43 b :ssä tarkoitettuun käyttöön. Vero on suoritettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa luovutuksesta tai siitä ajankohdasta, jona kiinteistön tai huoneiston käyttötarkoitus on muuttunut. 34

35 Tämä laki tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta Lain 43 b ja 43 c :ää sovelletaan luovutukseen, joka tapahtuu 1 päivän tammikuuta 2007 ja 31 päivän joulukuuta 2012 välisenä aikana. Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2007 Tasavallan Presidentti TARJA HALONEN Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista (172/2007) Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä helmikuuta 2007 kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 9 :n 1 momentin nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007) 9 :ssä tarkoitetuista rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavien kunnan talouden tunnuslukujen raja-arvoista. 2 Tunnuslukujen mukaiset raja-arvot Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain 9 :ssä tarkoitetut raja-arvot alittuvat, jos kunnan tilinpäätöksen mukainen taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti oli viimeisessä selvityksen käynnistämistä edeltäneessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään euroa ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä vähintään 500 euroa. Raja-arvot alittuvat myös jos edellä 1 momentissa tarkoitettujen kunnan tilinpäätösten mukaan kunnan taloudessa täyttyvät kaikki seuraavat edellytykset: 1) kunnan vuosikate on ilman kuntien valtionosuuslain (1147/1996) 13 :n mukaan myönnettyä harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen; 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; 3) asukasta kohti laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskimääräisen lainamäärän vähintään 50 prosentilla; 4) kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää; 5) kunnan omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia; sekä 6) kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. 3 Sovellettavat tiedot ja laskentaperusteet Edellä 2 :n 2 momentissa tarkoitettujen tunnuslukujen raja-arvot lasketaan vuosittain Tilastokeskuksen ylläpitämistä kuntien tilinpäätöstiedoista. Tunnuslukujen laskentaperusteina käytetään Tilastokeskuksen käyttämiä laskentaperusteita ja kunnan vahvistamaa tuloveroprosenttia. 4 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 2007 ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Neuvotteleva virkamies Rainer Alanen 35

36 Valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle (173/2007) Annettu Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sisäasiainministeriön esittelystä, säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 9 päivänä helmikuuta 2007 annetun lain (169/2007) 14 :n nojalla: 1 Soveltamisala Tässä asetuksessa säädetään kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain (169/2007), jäljempänä puitelaki, 7 :ssä tarkoitettujen suunnitelmien sekä 10 :ssä tarkoitettujen selvitysten ja toimeenpanosuunnitelmien rakenteesta sekä siitä, miten kunnat antavat nämä selvitykset ja suunnitelmat valtioneuvostolle. Tässä asetuksessa säädetään myös siitä, mitä palveluita puitelain 10 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu selvitys palveluverkon kattavuudesta ja mainitun lain 10 :n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettu suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä vähintään koskee. 2 Eräitä kaupunkiseutuja koskevat suunnitelmat Puitelain 7 :ssä tarkoitettujen suunnitelmien tulee sisältää selvitys: 1) maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisen sekä kunnallisten palveluiden kuntarajat ylittävän käytön nykytilasta ja kehittämistarpeesta; 2) keinoista, joilla kunnat ovat päättäneet parantaa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista seudulla; 3) keinoista, joilla kunnallisten palveluiden käyttöä kuntarajat ylittäen on seudulla päätetty parantaa, sekä 4) suunnitelman toimeenpanosta ja aikataulusta. Puitelain 7 :n 1 momentissa tarkoitetussa pääkaupunkiseutua koskevassa suunnitelmassa tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi selvittää, miten suunnitelmassa on otettu huomioon jo käynnissä olevat yhteistyön kehittämishankkeet. Puitelain 7 :n 2 momentissa säädettyjä kaupunkiseutuja koskevissa suunnitelmissa tulee 1 momentissa säädetyn lisäksi selvittää, onko suunnitteluun osallistunut lain 7 :n 2 momentissa mainittujen kuntien lisäksi muita kuntia. Jos seudun kunnat ovat yksimielisesti päättäneet, että suunnitelman laatiminen on tarpeetonta, tästä tulee perusteluineen ilmoittaa valtioneuvostolle. Jos tässä momentissa tarkoitettua suunnitelmaa vastaava suunnitelma on päätetty laatia muulla kuin puitelain 7 :n 2 momentissa säädetyllä kaupunkiseudulla, voidaan suunnitelmasta toimittaa valtioneuvostolle 1 momentissa tarkoitetut tiedot. 3 Kunnan selvitys Puitelain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen kunnassa lain 5 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä tulee sisältää tiedot: 1) toimenpiteistä, joihin kunnat ovat ryhtymässä kuntajaon muuttamiseksi kuntajakolain (1196/1997) mukaisesti; 2) kunnista, jotka yhdessä muodostavat puitelain 5 :n 3 momentissa tarkoitetun yhteistoiminta-alueen perusterveydenhuollossa ja siihen kiinteästi liittyvissä sosiaalitoimen tehtävissä; 3) 2 kohdassa tarkoitetulla yhteistoimintaalueella järjestettävistä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen tehtävistä sekä siitä, miten ympäristöterveydenhuolto ja työterveyshuolto on tarkoitus järjestää; 4) toimenpiteistä, joihin kunta on ryhtynyt puitelain 5 :n 4 momentissa tarkoitetun ammatillisen peruskoulutuksen yhteistoiminta-alueen muodostamiseksi; 5) siitä, millä puitelain 5 :n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla 2 ja 4 kohdassa tarkoitettu yhteistoiminta-alue muodostetaan sekä miten päätöksenteko yhteistoiminta-alueella järjestetään; 6) siitä, miten kielelliset oikeudet on tarkoitus turvata kaksikielisissä kunnissa ja kunnissa, joiden asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana muuttuu sekä yhteistoiminta-alueilla, joihin kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia; 7) siitä, miksi puitelain 5 :n 3 ja 4 momentissa säädettyä väestöpohjavaatimusta täyt- 36

37 tävää kuntaa tai yhteistoiminta-aluetta ei ole saaristoisuuden tai pitkien etäisyyksien vuoksi mahdollista muodostaa taikka miksi säädetyistä väestöpohjavaatimuksista on tarpeen poiketa kielellisten oikeuksien turvaamiseksi; 8) edellä 1 7 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden aiheuttamista muutoksista; sekä 9) kuntien tai yhteistoiminta-alueiden muodostamisen aikataulusta. Puitelain 10 :n 1 momentissa tarkoitetun selvityksen kunnassa lain 6 :n nojalla toteutettavista toimenpiteistä tulee sisältää tiedot: 1) puitelain 6 :ssä tarkoitetusta kuntayhtymästä, johon kunta tulee kuulumaan ja muista kuntayhtymään kuuluvista kunnista; 2) erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/1977) tarkoitetuista palveluista, joiden järjestämisestä 1 kohdassa tarkoitettu kuntayhtymä vastaa; 3) tehtävistä, jotka kunnan mahdollisesti on tarkoitus antaa 1 kohdassa tarkoitetulle kuntayhtymälle 2 kohdassa mainittujen tehtävien lisäksi; 4) siitä, miten 1 kohdassa tarkoitettu kuntayhtymä kuntien päätösten mukaisesti edistää alueellaan terveyden, toimintakyvyn ja sosiaalisen turvallisuuden huomioon ottamista; 5) 1 4 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden aiheuttamista muutoksista; sekä 6) ajankohdasta, josta kuntayhtymä vastaa 1 4 kohdassa tarkoitettujen tehtävien järjestämisestä. 4 Toimeenpanosuunnitelma Puitelain 10 :n 2 momentissa tarkoitettuun toimeenpanosuunnitelmaan sisältyvät mainitussa säännöksessä säädetyt tiedot ottaen huomioon, mitä tässä pykälässä säädetään. Toimeenpanosuunnitelman tarkoituksena on tukea 3 : ssä säädetyn kunnan selvityksen valmistelua. Toimeenpanosuunnitelmassa arvioidaan kunnan taloudellisia edellytyksiä turvata asukkailleen lainsäädännön edellyttämät palvelut. Puitelain 10 :n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu väestö- ja palvelutarveanalyysi kunnassa vuosille 2015 ja 2025 tehdään puitelain 5 :n 3 momentissa tarkoitetusta perusterveydenhuollosta ja siihen kiinteästi liittyvistä sosiaalitoimen tehtävistä, lain 5 :n 4 momentissa tarkoitetusta ammatillisesta peruskoulutuksesta, lain 6 :ssä tarkoitetuista erikoissairaanhoidon ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtävistä, kunnan päättämistä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävistä sekä muista kunnan toiminnan ja talouden kannalta keskeisistä tehtävistä. Väestöanalyysi tulee tehdä Tilastokeskuksen tuottamien tietojen perusteella ikäryhmittäin tai perustellusta syystä muiden ennusteiden perusteella. Puitelain 10 :n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetun suunnitelman uudistuksen toteuttamisessa käytettävistä keinoista tulee sisältää: 1) tämän asetuksen 3 :ssä säädetyt tiedot; 2) selvitys siitä, millä muilla kuin tämän asetuksen 2 ja 3 :ssä säädetyillä tavoilla kunta on lisännyt yhteistoimintaa muiden kuntien kanssa 2 momentissa tarkoitetuissa tehtävissä; sekä 3) arvio 2 momentissa tarkoitettujen palveluiden tuottamistapojen muutoksista ja tiedot mahdollisista muista toimenpiteistä, joilla palveluiden järjestämistä ja tuottamista on tarkoitus tehostaa. Puitelain 10 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu selvitys palveluverkon kattavuudesta sekä mainitun momentin 5 kohdassa tarkoitettu suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä ja henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä tulee tehdä 2 momentissa tarkoitetuista palvelukokonaisuuksista. Selvitys ja suunnitelma tulee tehdä vuosille 2009 ja 2013 ottaen huomioon väestön ja henkilöstön ikä- ja sukupuolijakauma. Lisäksi palveluverkon kattavuuden osalta tulee ottaa huomioon väestön kielijakauma kaksikielisissä kunnissa ja kunnissa, joiden asema yksikielisenä tai kaksikielisenä kuntana muuttuu sekä puitelain 5 :n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuilla yhteistoiminta-alueilla ja puitelain 6 :ssä tarkoitetuissa kuntayhtymissä, joihin kuuluu erikielisiä tai kaksikielisiä kuntia. Suunnitelma henkilöstövoimavarojen riittävyydestä ja kehittämisestä tulee tehdä Kuntien eläkevakuutuksen tuottamien tietojen perusteella tai perustellusta syystä muiden ennusteiden perusteella. 5 Selvitys organisoinnista ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Tässä asetuksessa tarkoitettuihin selvityksiin ja suunnitelmiin tulee sisällyttää tiedot siitä, miten niiden valmistelu kunnissa ja alueilla on organisoitu sekä toteutettu yhteistoiminnassa kuntien henkilöstön edustajien kanssa. Selvityksistä ja suunnitelmista tulee lisäksi ilmetä muut valmisteluun osallistuneet yhteistyötahot. 6 Selvitysten ja suunnitelmien toimittaminen valtioneuvostolle Tässä asetuksessa tarkoitetut selvitykset ja suunnitelmat toimitetaan valtioneuvostolle sisäasi- 37

38 ainministeriön laatimalla lomakkeella. Jos kunta päättää toteuttaa kuntajaon muutoksen vuoden 2009 alusta, 4 :ssä tarkoitettu toimeenpanosuunnitelma annetaan valtioneuvostolle vuoden 2007 loppuun mennessä samanaikaisesti kuntajaon muutosta koskevan esityksen ja 3 :ssä tarkoitetun kunnan selvityksen kanssa. Jos 2 :ssä tarkoitettu eräitä kaupunkiseutuja koskeva suunnitelma, 3 :ssä tarkoitettu kunnan selvitys ja 4 :ssä tarkoitettu toimeenpanosuunnitelma valmistellaan yhdessä, ne tulee toimittaa valtioneuvostolle yhteen sovitettuina 31 päivään elokuuta 2007 mennessä. Selvitykset ja suunnitelmat tulee toimittaa sähköisesti sisäasiainministeriöön sen ilmoittamaan osoitteeseen. 7 Voimaantulo Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä helmikuuta 2007 ja on voimassa vuoden 2008 loppuun. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 15 päivänä helmikuuta 2007 Alue- ja kuntaministeri Hannes Manninen Hallitusneuvos Arto Sulonen 38

39 Sisällys Kunnat muutosjohtajina 2 Puitelaki pohjana uudistuksille 6 Uudistuksen onnistumisen edellytyksiä 11 Valtio ja kunnat kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa 14 Kuntaliitto kuntien kumppanina 17 Käsitteitä 19 Laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta 21 Kuntajakolaki 25 Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta 33 Valtioneuvoston asetus kunnan talouden tunnuslukujen eräistä raja-arvoista 35 Valtioneuvoston asetus kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevien tietojen toimittamisesta valtioneuvostolle 36 39

40 Suomen Kuntaliitto Toinen linja Helsinki PL 200, Helsinki Puhelin (09) 7711 Telefax (09) painos painos Helsinki Helsinki ISBN ISBN (pdf) ISBN Tilausnumero (painettu)