Kalenteri /2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalenteri 2014 1/2014"

Transkriptio

1 Kalenteri 2014 Toukokuu 1.5. Governor ilmoittaa YWPA Awards -ehdokkaan päämajaan Kerhon Jane M. Klausman -ehdokas ilmoitetaan piirin stipenditoimikunnalle. Amelia Earhart Fellowships -saajat julkistetaan. Kesäkuu 1.6. Kerhojen kansainväliset jäsenmaksut maksettu päämajaan. Kerhon piirin jäsenmaksu, konfrenssirahastomaksu ja palveluraha maksettu piirille Nordiskt Forum Malmö, New Action on Women s Rights zonta 1/2014 Yhteistyössä Zonta-piirit ZI D13 Tanska, Islanti, Liettua ja Norja, ZI D20 Suomi ja Viro sekä ZI D21 Ruotsi ja Latvia nd Zonta International Convention, Orlando, Florida, USA. Heinäkuu 1.7. YWPA Awards -saajat julkistetaan Zontat SuomiAreenalla, Pori Kerhojen esitykset Haminan piirikokoukseen, esitys piirihallitukselle 75 pv ennen piirikokousta. Elokuu 5.8. Kutsu kerhoille Piiri 20:n piirikokoukseen Haminaan 60 pv ennen. Zontalehti 2/2014:n deadline, jakelu piirikokouksessa. Syyskuu 1.9. Governor ilmoittaa piirin Jane M. Klausman -ehdokkaan päämajaan Ilmoittautuminen I Haminaan päättyy, kerhot ilmoittavat delegaatin ja varadelegaatin sekä proxyn Kansainvälinen lukutaitopäivä International Literacy Day Ilmoittautuminen II Haminaan päättyy Kansainvälinen rauhanpäivä International Day of Peace Lokakuu Haminan Piirikokous Kansainvälinen tyttöjen päivä International Girls Day th European Interdistrict Zonta Seminar, Bruges, Belgium.

2 Zonta International Piiri 20 ry jäsenlehti medlemstidning liikmeleht Julkaisija Zonta International Piiri 20 ry Zonta Club Vantaa I Zonta Club Vantaa II Vastaava päätoimittaja Governor Marja Koivula Päätoimittaja Arja Schadewitz Toimituskunta Anna-Maija Hirvi, Sirkka-Liisa Rautioaho, Arja Schadewitz, Riitta Sivenius, Taina Viiala, Ulla-Stina Westman Ilmoituspäällikkö Sirkka-Liisa Rautioaho Käännökset Helle Aunap, Riitta Eskelinen, Anna Lokk, Ulla-Stina Westman Kuvankäsittely Mikko Karppanen, lehtori, Laurea-ammattikorkeakoulu Elina Andstén, opiskelija, Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelma (P2P), Aki Schadewitz Graafinen suunnittelu ja taitto Laurea-ammattikorkeakoulun liiketalouden koulutusohjelman opiskelijat (P2P) Elina Andstén, Kia Hakala, Vilma Kölhi, Helmi Ollikainen, Minna Setälä Paino Kopio Niini Oy Painos kpl ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Kannen kuva Finnair Oyj zonta-lehti 1/2014 Sisällysluettelo Innehåll Sisukord Tervehdykset Governorin tervehdys 4 Puheenjohtajien tervehdys 6 Vantaan kaupunginjohtajan tervehdys 8 Logiikkaa ja logistiikkaa maailman ääriin Tervetuloa Vantaalle! 10 Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla 14 Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä 16 Kehärata tekee Vantaasta kaupunkimaisemman 17 Asuntomessuilta haetaan ideoita 20 Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen: Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista 21 Terhi Nieminen-Mäkynen Vantaalta maailman ääriin 22 Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa 24 Piirin 20 kuulumiset Piirikokousohjelma Vantaalla 26 Uusi Governor Salla Tuominen: Keskiössä aina nainen tai tyttö 28 Zonta International District 20 Uusi piirihallitus Palvelutoiminta piirissä ja kansainvälisesti Zontat auttavat Ruandaa toipumaan 32 Sisarta ei jätetä -kampanjalla torjumme yksinäisyyttä 34 Case: Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää 35 Luetaan yhdessä -toimintaa jo kymmenen vuotta 36 Case: Kalliola-ryhmän kokemuksia 37 Supersiskot auttavat tyttöjä hädässä 44 Kerhojen kuulumiset Rekrytointi helppoa ja hauskaa! 31 Case: Raseborgs zontor vill fortsätta växa 31 Me kõik oleme omavahel seotud We are all connected 38 Tunne oma märksõna 39 Zonta kui elukool 40 We dit it! 41 Starka kvinnor utformade Estlands framtid 42 Tartu women ready for Zonta in Hyvän olon muotoilua yhdessä 47 Osallisena Suomessa osallisena Vantaalla 48 Kiitos! 50 Tulevat tapahtumat 62. Convention Orlandossa kesä-heinäkuun vaihteessa 44 SuomiAreena ja Pori kutsuvat! 45 Hyvät ystävät! 50 Kalenteri Stipendiohjelmat ZIF-kuulumisia 45 Uralla eteenpäin askel kerrallaan 46 In memoriam Pirkko Alajoki in memoriam 48

3 Governorin tervehdys Guvernörens hälsning 4 Kevään 2014 piirikokouksemme on Vantaalla, joka meille suomalaisille merkitsee porttia maailmalle. Myös Zonta International on väylä kansainvälisyyteen ja muiden kulttuurien tuntemiseen. Kesä heinäkuun vaihteessa tähän on jälleen erinomainen tilaisuus Orlandon Conventionissa. Maailman eri kolkilta kokoontuvat naiset välittävät tietoa kanssasisarien elämästä hyvin monenlaisissa olosuhteissa. Useimmissa maissa naisten ja tyttöjen elinolot ovat paljon heikommat kuin meillä Suomessa ja Virossa. Pahimmillaan naisten elämä ei ole edes ihmisarvoista. Juuri näiden kaikkein vaikeimmissa ja köyhimmissä oloissa elävien naisten eteen teemme zontina työtä. Biennium on päättymässä parin kuukauden kuluttua. Sekä kansainvälisenä että piirimme tavoitteena on ollut uskottavuuden ja näkyvyyden lisääminen. SuomiAreenalla järjestämämme paneelikeskustelut, Zonta says NO -tapahtumat, Sisarta ei jätetä -kampanja sekä Virossa toteutettu, naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyprojekti ovat varmasti olleet uskottavia ja myös lisänneet järjestömme näkyvyyttä. Piiri 20 otti tällä kaksivuotiskaudella käyttöön aivan uusia toimintatapoja. Saimme Poliisihallituksen luvat varojen keräämiseksi Helvi Sipilä -rahastoon ja Supersiskottukipalvelun ylläpitoon. Nettilahjoituksen mahdollisuus laajentaa potentiaalisten lahjoittajien piiriä olennaisesti. Lisäksi käynnistimme verkkokaupan. Sosiaalisessa mediassa piirimme näkyy nyt myös Twitterissä, Pinterestissä, WordPressissä ja YouTubessa. Avoimuus ja julkisuus ovat lisääntyneet. Päättyvän kauden tavoitteena on ollut myös Zonta International Foundationille lahjoittavien jäsenten määrän kasvu. Yhä useampi zonta on muistanutkin käyttää ZIF:n rahastoja esim. onnittelujen välittämiseen ystäville. Te zonta-sisaret sekä kerhot ja toimikunnat olette toimineet yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Vantaan piirikokouksessa katsomme jo tulevaan. Kuten piirikokousvalmisteluissa myös järjestömme työssä kannattaa katse kääntää nuoriin osaajiin. Kiitokset Vantaan kerhoille keväisen piirikokouksen järjestelyistä. Innoittavaa yhdessäoloa kaikille osallistujille! Marja Koivula Governor Zonta International Piiri 20 ry Kuva Sonja Siikanen Vårens distriktsmöte håller vi i Vanda, som för oss finländare är liktydigt med porten till omvärlden. Också Zonta International är en väg till internationalism och andra kulturer. I månadsskiftet juni juli har vi igen en utomordentlig möjlighet till detta under Convention-dagarna i Orlando. Kvinnor som samlas från världens alla hörn förmedlar kunskap om sina medsystrars liv under olika förhållanden. I många länder är förhållandena för kvinnor och flickor mycket sämre än i Finland och Estland. Där det är som värst äger kvinnan inte ens mänskovärde. Vi zontor arbetar just för att hjälpa och bistå de kvinnor som lever under de svåraste och fattigaste förhållandena. Bienniet avslutas inom ett par månader. Målet för Zontas såväl internationella som distriktsbundna verksamhet har varit att öka såväl vår trovärdighet som vår synlighet. I Finland har vi arrangerat paneldiskussioner under SuomiAreena-dagarna samt Zonta says NO-happenings och Glöm inte din syster-kampanjen. I Estland har ni genomfört ett projekt där ni utgått från att förhindra våld som riktas mot kvinnor, ett projekt som gett ytterligare synlighet och trovärdighet åt Zonta-verksamheten. Distrikt 20 har under denna tvåårsperiod tagit i bruk helt nya arbetsformer. Vi har fått Polisstyrelsens insamlingslov för både Helvi Sipiläfonden och stödtjänsten Supersiskot. Möjligheten till donationer över nätet vidgar kretsen av möjliga donatorer. Dessutom har vi öppnat näthandel. Inom de sociala medierna syns vi också på Twitter, Pinterest, WordPress och YouTube. Öppenhet och publicitet har ökat. Ytterligare har det för denna period Kuberneri tervitus 2014.aasta kevadkoosolek toimub Van taas, mis on meie, soomlaste jaoks värav maailma. Ka Zonta International on kanal rahvusvahelise elu ja teistsuguste kultuuride tundmaõppimiseks. Juuni lõpus-juuli alguses on selleks eriline võimalus Orlandos Zonta kongressil. Maailma eri nurkadest kogunevad naised vahendavad infot oma kaassõsarate elust erinevates tingimustes. Paljudes maades on naiste ja tütarlaste elamistingimused palju halvemad kui meil siin Soomes ja Eestis. Halvimal juhul pole naiste elu mõnel pool isegi inimväärne. Just nende kõige raskemates ja vaesemates tingimustes naiste nimel teeme zontadena oma tööd periood on paar kuu pärast lõppemas. Nii rahvusvahelisel tasandil kui oma piirkonnas on olnud meie eesmärgiks olla aina usaldusväärsemad ja avatumad. Suomi- Areenal korraldatud paneelivestlused, Zonta says NO ettevõtmised ja Sisarta ei jätetä (Õde ei jäeta) kampaania ning Eestis läbi viidud naiste suhtes toime pandud vägivalla vastu võitlemise ennetusprojekt on olnud kindlasti tõhusad ja usaldusväärsed ning lisanud ka meie organisatsioonile avatust ja nähtavust. 20.piirkond on kahe aasta jooksul võtnud kasutusele aina uusi tegevusviise. Saime Politseivalitsuselt loa koguda raha Helvi Sipilä fondi ja Supersiskottugiteenuste ülalpidamiseks. Interneti-annetuste võimalus laiendab potentsiaalsete annetajate ringi oluliselt. Lisaks käivitasime e-kaubanduse võrgustiku. Sotsiaalmeedias on meie piirkond nüüd nähtav Twitteris, Pinterestis, Wordpressis ja Youtube is. On lisandunud avatust ja avalikkust. Lõppeva perioodi eesmärgiks on olnud ka Zonta International Foundation ile annetavate liikmete arvu kasv. varit viktigt att öka antalet medlemmar som är villiga att donera till Zonta International Foundation. Många av er har t.ex. skött sina födelsedagshälsningar genom inbetalningar till ZIF:s fonder. Ni zonta-systrar samt klubbar och kommittéer har verkat för att nå våra gemensamma uppställda mål, vi ser nu framåt vid distriktsmötet i Vanda. Alldeles som Vanda-klubbarna har gjort under förberedelserna för detta distriktsmöte gäller också för hela vår organisation att i framtiden speja in unga förmågor. Ett stort tack till klubbarna i Vanda för att ni ordnat detta distriktsmöte. En inspirerande samvaro önskar jag er alla! Marja Koivula Guvernör Zonta International Piiri 20 ry Üha rohkem zontasid ongi pidanud oluliseks kasutada ZIF fondi võimalusi. Teie, zonta-õed, klubid ja toim - konnad, olete tegutsenud ühiste eesmärkide saavutamise nimel. Vantaa piirkonnakoosolekul vaatame juba tulevikku. Nii nagu piirkonnakoos olekut ette valmistades tuleb ka meie organisatsiooni töös pöörata pilk noorte tegijate suunas. Tänusõnad Vantaa klubidele kevadise piirkonnakoosoleku korraldamise eest. Inspireerivat koosolemist kõigile osalejatele! Marja Koivula Kuberner Zonta International Piiri 20 ry 5

4 6 Taina Viiala (vas.) ja Mari Holopainen Lahdessa lokakuussa Tervetuloa matkalle Vantaan piirikokoukseen! Vantaa tunnetaan lentokentästään, mutta sitä ennen kulkureitteinä toimivat Vantaanjoki ja muut vesitiet, ja maantiet mahdollistivat liikenteen kautta maan. Hämäläiset tulivat Vantaanjokea pitkin rannikolle ja Birger-jaarli taas pääsi vastakkaiseen suuntaan Hämeenlinnaan. Kauppiaat matkustivat purjelaivoissa meren yli Tallinnaan ja Lyypekkiin. Yhteyksiä pohjois-eteläsuunnassa täydensi itä-länsisuuntaan rakennettu Kuninkaantie, joka ulottui Turusta Viipuriin. Kuninkaantie ja pohjoiseen kulkeva maantie ristesivät nykyisessä Helsingin pitäjän kirkonkylässä ja tuohon solmukohtaan syntyi kyläyhteisö. Vuosien varrella kyliä on syntynyt jokien varsille mutta myös rautateiden varsille. Suomen ensimmäinen rautatie Helsingistä Tikkurilan kautta Hämeenlinnaan helpotti ihmisten liikkumista ja teollisuuden syntymistä alueelle. Suomen ainoan kansainvälisen lentokentän siirtyminen Malmilta Vantaalle oli merkittävä tekijä kaupungin kehittymiselle ja on sitä edelleen. Lentokenttää laajennetaan vastaamaan lisääntynyttä lentomatkustamista ja kansainvälisiä haasteita. Matkustajat ovat arvioineet Helsinki- Vantaan Euroopan ja maailman huipulle useissa eri kansainvälisissä tutkimuksissa, joissa on mitattu lentoasemien palvelun laatua. Vuonna 2013 päästiin Pohjois-Euroopan parhaaksi. Onkin luonnollista valita Vantaan piirikokouksen teemaksi Logiikkaa ja logistiikkaa maailman ääriin ja tarkastella alueemme haasteita ja mahdollisuuksia naisten näkökulmasta. Aktiiviset ja vaikuttavat naiset ovat monen vantaalaisen kansainvälisen ja kansallisen yrityksen johdossa, itsenäisinä yrittäjinä tai asiantuntijoina. Piirikokouksessa on mielenkiintoista kuulla heidän käsityksiään teeman mukaisen kehityksen nykytilasta ja tulevaisuudesta. Teemamme käsitteet logiikka ja logistiikka ovat valikoituneet kuvaamaan vantaalaista yrittäjäaktiivista toimintaa. Aviapolis, Vantaan Innovaatio instituutti, Kehärata ja uudet kaupunginosat ovat siitä erinomaisia esimerkkejä. Naisen logiikasta puhutaan myös paljon. Se on uudistavaa energiaa ja toimintatarmoa, joilla asiat saadaan eteenpäin. Sanoessaan mitä jos hankittaisiin uudet verhot? nainen tarkoittaa, että samalla vaivalla hankitaan uudet huonekalut ja maalataan makuuhuonekin. Oiva esimerkki! Vantaa jatkaa hyvien kulku yhteyksien valttikortin hyödyntämistä maailman ääriin ja matkamme jatkuu. Lämpimästi tervetuloa Vantaalle kevätesikkojen aikaan! Taina Viiala Puheenjohtaja Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen Puheenjohtaja Zonta Club Vantaa II Kuva Arja Schadewitz Välkommen till distriktsmöte i Vanda! Vanda är känt för sitt flygfält, men före det kom Vanda å och vattenvägarna och sedan kom landsvägarna som öppnade landet. Längs Vanda å kom tavasterna till sina erämarker vid kusten. I motsatt riktning förde ån Birger Jarl till Tavastehus. Bondeseglationen förde köpmännen ut på haven till Reval och Lybeck. Förbindelsen nord-syd kompletterades med vägförbindelse i riktningen väst-öst då Kungsvägen byggdes mellan Åbo och Viborg. I nuvarande Helsinge kyrkoby korsade Kungsvägen landsvägen norrut. Här uppstod en knutpunkt och ett bysamhälle. Flera bysamhällen har under åren uppstått längs åarna men många också vid Finlands första järnväg som drogs från Helsingfors via Dickursby till Tavastehus. Denna underlättade för människor att röra sig och för industrier att etablera sig på området. Då landets enda internationella flygfält flyttades från Malm till Vanda gav detta staden en viktig impuls till Vantaa on tuntud kui rahvusvaheline lennujaama- ja logistikalinn. Erinevad liikumisteed on saanud piirkonna ajaloo osaks juba tuhandete aastate kestel. Piirkond on tuntud jõgede järgi, mida on kasutatud oluliste liikumisteedena erinevatel ajalooetappidel. Soome lahte suubuv Vantaa jõgi ja Vantaa jõkke voolav Kerava jõgi olid liikumisteed, mis ühendasid sisemaad rannikuga. Jõed olid ka kaubateeks, mis jätkus rannikult meritsi Läänemere-äärsetesse linnadesse, eelkõige Tallinna ja Lübeck. Olulised kaubateed viisid juba keskajal läbi Vantaa muuhulgas ka Turust Viiburisse. Teede ja jõgede ristumiskohtadesse tekkisid asulad ja kõik pealinna Turusse viivad maanteed läksid läbi Vantaa, mis paiknes tollases Helsingi kihelkonnas. Üks Soome enim kasutatavatest teedest, Helsingist mööda suunduv ringtee III (Kehä III), järgib siiani linna lõunapiiri. Soome esimene raudtee, mis viis Helsingist Tikkurila kaudu vidare utveckling, och gör så än i dag. Flygfältet byggs fortfarande ut för att kunna svara mot kraven från en ökande resandeström och på internationella utmaningar. I flera internationella undersökningar har passagerarna placerat Helsingfors-Vanda flygfält i den europeiska och internationella toppen i fråga om god service. År 2013 nådde man utmärkelsen Nordeuropas bästa. Det var därför helt naturligt att för distriktsmötet i Vanda välja temat Logik och logistik till världens ände. Vi vill ur kvinnoperspektiv granska de möjligheter och utmaningar vårt område bjuder. Aktiva damer med inflytande sitter i ledningen för nationella och internationella företag i Vanda, som chefer för sina egna företag eller som sakkunniga hos andra. Det blir intressant att på distriktsmötet höra deras uppfattning om vilka utmaningar som förestår. Vi har som tema valt logik och logistik också för att illustrera en Hämeenlinna, hõlbustas liikumist ja tööstuse tekkimist piirkonda. Soome ainsa rahvusvahelise lennuvälja viimine Malmist Vantaale oli oluline tegur linna arengu kiirendamiseks ja on seda siiani. Lennuvälja laiendatakse pidevalt, et see vastaks rahvusvahelistele nõuetele ja suudaks rahuldada lennukiga reisijate suurenevaid vajadusi. Reisijad on hinnanud rahvusvaheliste uuringute põhjal Helsingi-Vantaa lennujaama Euroopa tipptasemele vastavaks. Aastal 2013 nimetati Vantaa lennujaam Põhja-Euroopas parimaks. On iseenesestmõistetav valida Van - taa piirkonnakoosoleku teemaks Loo - gika ja logistikaga kõikjale maailmas ning vaadelda meie piirkonna väljakutseid ja võimalusi naiste seisukohalt. Aktiivsed ja tegusad naised on mitme Vantaa rahvusvahelise ja rahvusliku ettevõtte juhtkonnas, tegutsevad iseseisvate ettevõtjate või ekspertidena. Piirkonnakoosolekul on huvitav kuulda nende mõtteid nimetatud teemaga seotud arengutest nüüd verksamhet som bedrivs av aktiva företag i Vanda: Aviapolis, Vanda Innovationsinstitut, Ringbanan och de nya stadsdelarna i Vanda är utmärkta exempel. Det talas mycket om kvinnlig logik. Den är, som vi ser det, lika med den förnybara energi och arbetsförmåga, som för saker framåt. När en kvinna t.ex. säger tänk om vi skulle köpa nya gardiner menar hon att man med samma besvär också kan skaffa nya möbler och måla om i sovrummet. Bra exempel eller hur? Vanda fortsätter att utnyttja trumfkortet som garanterar goda förbindelser till värdens ände. Varmt välkomna till Vanda i vårblomstrens tid! Taina Viiala Ordförande Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen Ordförande Zonta Club Vantaa II Tere tulemast Vantaa piirkonnakoosolekule! ja tulevikus. Mõisted loogika ja logistika on valitud selleks, et anda ülevaade Vantaa ettevõtjate aktiivsest tegevusest. Aviapolis, Vantaa Innovatsiooniinstituut, Kehärata ja uued linnaosad on siin headeks näideteks. Naiste loogikast räägitakse ju palju. See on uuenduslik energia ja tarmukas tegutsemine, mille abil asjad liikuma pannakse. Öeldes äkki ostame uued kardinad? mõtleb naine, et samas hangitakse ka uus mööbel ja värvitakse magamistoa seinadki üle. Suurepärane näide! Vantaa jätkab heade ühendusteede trumbi kasutamist jõudmaks kõikjale maailmas ja meie reis jätkub. Olete teretulnud Vantaasse esimeste kevadlillede õitsemise ajal! Taina Viiala President Zonta Club Vantaa I Mari Holopainen President Zonta Club Vantaa II 7

5 Vantaa huomioi sukupuolinäkökulman päätöksenteossa 8 Kuva Vantaan kaupunki Zonta-järjestön tavoitteena on maailma, jossa jokainen nainen pystyy käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa. On tärkeää, että päätöksenteossa otetaan huomioon sekä nais- että miesnäkökulma kaikilla päätöksenteon tasoilla. Osana Vantaan kaupungin päätöksentekojärjestelmää toteutetaan sukupuolivaikutusten arviointia, jonka periaatteisiin kuuluu toimenpiteen, hankkeen tai la ki esityksen arviointi siltä kannalta, miten se vaikuttaa miehiin ja naisiin. Asiat voivat olla näennäisesti neut raaleja, mutta kohdistua silti eri tavoin eri sukupuoliin ja vahvistaa eriarvoisuutta. Sukupuolivaikutusten arviointi on syytä tehdä siinä vaiheessa, kun on vielä olemassa todellisia vaikuttamisen mahdollisuuksia. Arvi ointia on harkittava silloin, kun toimenpide kohdistuu ihmisryhmiin tai alueille, Kvinna som man väger lika i Vanda Målet för Zontaorganisationens strävanden är en värld där varje kvinna har möjlighet att utnyttja alla sina möjligheter. Det är därför viktigt att då vi fattar beslut, på alla nivåer tar hänsyn till såväl den kvinnliga som den manliga synvinkeln. Som en del av den beslutsprocess som tillämpas i Vanda stad ingår en bedömning av hur varje åtgärd, förvaltningsmässigt eller juridiskt, kan påverka manliga, respektive kvinnliga anställda. Det kan röra sig om tillsynes neutrala frågor, men detta till trots Zonta-liikumise eesmärgiks on maailm, kus naised saavad kasutada kõiki neile antud võimalusi. On tähtis, et otsuste tegemisel võetakse arvesse nii naiste kui meeste seisukohad kõikidel otsustustasanditel. Vantaa linna otsuste tegemisel hinnatakse kõiki ettevõtmisi, hankeid ja seadusemuudatusi sellest seisukohast, kuidas need mõjutavad nii mehi kui naisi. Asjad võivad ju näiliselt olla neutraalsed, aga mõjutada siiski eri drabbas män och kvinnor helt olika och därmed förstärks ojämlikheten mellan dem. Det är skäl att göra en bedömning av det möjliga utfallet i ett skede då reella möjligheter till påverkan ännu finns. En bedömning bör övervägas varje gång en åtgärd gäller en bestämd grupp individer eller ett område där skillnaderna mellan män och kvinnor är speciellt påfallande. Tjänstemän och beslutsfattare i Vanda har alltsedan 2010 fått utbildning och handledning i att bedöma sugupooli erineval moel ja suurendada ka ebavõrdsust. Otsuste mõju erinevatele sugupooltele on põhjust hinnata siis, kui tegelikud mõjutamise võimalused on veel olemas. Hinnanguid arvestatakse, kui otsusest tulenevad muutused puudutavad inimrühmi või valdkondi, kus naiste ja meeste vahel on märgatavaid erisusi. Vantaa ametnikele ja otsustajatele on erinevate sugupoolte mõjude joilla naisten ja miesten välillä on merkittäviä eroja. Vantaalaisilla virkamiehille ja päätöksentekijöille sukupuolivaikutusten arvioinnista on annettu koulutusta ja opastusta vuodesta 2010 lähtien. Oppimista riittää edelleen, mutta varmasti olemme oikealla tiellä. Toivotan Zonta-järjestön piirikokouksen lämpimästi terve tulleeksi Vantaalle kaupunkiin, jonne on helppo tulla ja jossa on hyvä asua! Uskon ja toivon, että vantaalaiset tytöt ja naiset pystyvät käyttämään hyväkseen kaikki mahdollisuutensa. Kari Nenonen kaupunginjohtaja könsrelaterade effekter av olika beslut och åtgärder. Vi har ännu mycket att lära men vi är säkert på rätt väg. Jag hälsar Zonta-distriktets medlemmar varmt välkomna till Vanda stad, staden dit det är lätt att komma och staden det är gott att bo i. Jag hoppas och tror att flickor och kvinnor i Vanda skall kunna utnyttja alla sina möjligheter. Kari Nenonen Stadsdirektör Vantaa otsustajad arvestavad soolist võrdõiguslikkust arvestamise koolitusi tehtud alates aastast Õppimine üha jätkub, aga ilmselt oleme õigel teel. Tere tulemast zontade piirkonnakoosolekust osavõtjatele Vantaasse linna, kuhu on lihtne tulla ja kus on hea elada. Usun ja loodan, et Vantaa tütarlapsed ja naised kasutavad kõiki neile antud võimalusi hästi. Kari Nenonen Linnapea 9

6 10 Tervetuloa Vantaalle! Teksti Elina Andstén, Kia Hakala, Vilma Kölhi, Helmi Ollikainen ja Minna Setälä, Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat Vielä 1900-luvun alussa Helsingin maalaiskunnan asukkaiden enemmistö oli ruotsinkielinen. Vuonna 1972 maalaiskunnasta tuli Vantaan kauppala ja vuonna 1974 Vantaan kaupunki. Nykyään Vantaalla on asukasta, ja vuonna 2012 siellä puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 106 eri kieltä. Kuva Elina Andstén Kuva Vantaan Energia Oy Martinlaakso Martinlaakso on rakennettu Martinkylän maarekisterikylään, jonne ensimmäiset asumukset ilmestyivät 1700-luvulla. Kaupungin osan synty alkoi 400 asunnon rakennustyöllä vuonna Martinlaakson sähkörata valmistui vuonna 1975, ja juna kuljettaa Helsinkiin vain 20 minuutissa. Tiesitkö? Entiset formulakuskit Mika Salo ja Mika Häkkinen ovat molemmat kotoisin Martinlaaksosta, jossa sijaitsee myös Mika Häkkisen muistomerkki. Myyrmäen suuralue Myyrmäessä asui metsästäjäkansaa kivikaudella noin vuotta sitten. Heidän jäljiltään on löydetty 23 punamultahautaa. Tämä kivikautinen asuinpaikka on yksi Suomen tunnetuimmista esihistoriallisista kohteista. Martinlaakson sähköradan käyttöönotto vuonna 1975 mahdollisti Myyrmäen nousemisen kaupungin toiseksi keskukseksi. Alueen yrityksiin kuuluvat Koivuvaarassa olevat Veikkaus Oyj ja Tamro Oyj. Länsi-Vantaalla Hämeenkylän kartanoa rakennettaessa arkkitehti C.L. Engel suunnitteli navetan ja tsaarin huussin, mutta kartanoa ei koskaan tullut. Navetasta kunnostettiin ravintola-hotelli, joka avattiin syksyllä Tiesitkö? Hämeenkylän kartanon mailta on aikoinaan etsitty kultaa. Vantaan Energia Kuva Elina Andstén Länsi Vantaan Energia Oy on yksi Suomen suurimmista energiayhtiöistä, josta 60 % omistaa Vantaan kaupunki ja 40 % Helsingin kaupunki. Yhtiö tuottaa ja myy kaukolämpöä, sähköä ja maakaasua. Suuri osa sähköstä syntyy Martinlaakson voimalaitoksessa, jossa käytetään pääpolttoaineina kivihiiltä ja maakaasua. Tiesitkö? Vantaan Energia rakentaa tiukat ympäristövaatimukset täyttävää jätevoimalaa Itä-Vantaalle. Valmistuttuaan voimala vähentää pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan kaatopaikoille päätyvän jätteen määrää noin tonnia vuodessa. Itella Itella Oyj:llä on kolme liiketoimintaryhmää. Yksi niistä on Itella Viestinvälitys, joka mielletään entiseksi Postiksi. Sen alaisuudessa toimii Itellan logistiikkakeskus, jossa lajitellaan Etelä-Suomesta lähtevät ja sinne saapuvat pakettilähetykset. Vantaan logistiikkakeskuksessa käsitellään päivittäin keskimäärin pakettia. Tiesitkö? Joulun aikaan Itellan logistiikkakeskuksessa lajitellaan jopa pakettia vuorokaudessa. Kuva Vilma Kölhi Kehä III Liikenneväyliä levennettiin ja 1970-luvuilla, ja viiden valtakunnallisen väylän halki rakennettiin 46 km pitkä Kehä III niitä yhdistämään. Nykyään se on yksi Suomen vilkkaimmista teistä. Viime vuosina sen varrelle on rakennettu runsaasti uusia kauppakeskittymiä, ja väylää nimitetäänkin joskus Suomen pisimmäksi ostoskaduksi. Kehä III:n suurimpana ongel mana ovat päivittäiset ruuhkat. Tien parannushankkeessa väylää uudistetaan liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden lisäämiseksi. Vuonna 2016 valmistuvat Lentoasemantien parannustyöt uusine eritasoliittymineen ovat osa Kehä III:n korjaustyön toista vaihetta. Tiesitkö? Kehä III:n onnettomuustiheys on Suomen maanteiden toiseksi suurin. Kuva Itella Oyj Vantaanjoki Vantaanjoen vettä käytettiin pääkaupunkiseudun talousvetenä vielä vuoteen 1982 saakka. Joki kiemurtelee yli 100 km Riihimäeltä Helsinkiin Vanhankaupunginlahdelle, ja matkalla on noin 40 koskea. Jokivarren luonto on todella monipuolinen ja antaa mahdollisuuden monille harrastuksille. Vantaanjoki on Etelä-Suomen tärkein virkistyskalastuskohde, ja sinne nousee sekä merilohi että meritaimen. Joen vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä. Tiesitkö? Vantaanjokeen virtaavassa Keravanjoessa on vuodesta 1997 järjestetty Kaljakellunta-tapahtuma, jonka osallistujamäärä kasvaa vuosi vuodelta. Vuosaaren satama Kuva Minna Setälä Helsingin puolella sijaitseva Vuosaaren tavarasatama on lentokentän korkeatasoinen logistinen pari, jonka kautta kulkee kolmasosa Suomen meritse kulkevasta liikenteestä, lähes yksikköä päivässä. Suurin osa Vuosaaren sataman kautta tulevasta tuontitavarasta kulkee Vantaan logistiikkakeskusten kautta. Kuva Finavia Oyj Helsinki-Vantaan lentoasema Helsinki-Vantaan lentoasema on Suomen suurin lentokenttä, joka valmistui Helsingin olympialaisiin vuonna Vuonna 2012 se äänestettiin maailman parhaaksi lentoasemaksi sosiaalisessa mediassa (SimpliFlying) ja vuonna 2013 Pohjois-Euroopan parhaaksi (Skytrax). Lentoonlähtöjä ja laskeutumisia on yhteensä noin 500 päivässä ja matkustajia noin 14,9 miljoonaa vuodessa. Tiesitkö? Helsinki-Vantaan lentokenttä sijaitsee maantieteellisesti Vantaan puolella, vaikka nimi väittääkin muuta. > 11

7 Kuva Suomen Ilmakuva Oy Tikkurila Tikkurila tunnettiin markkinapaikkana jo 1500-luvulla. Vuonna 1862 valmistui Helsingin ja Hämeenlinnan välinen rautatie ja yksi sen asemista Tikkurilaan. Samana vuonna perustettiin aseman läheisyyteen Tikkurilan öljynpuristamo, joka oli paikkakunnan ensimmäinen teollisuuslaitos. Se toimii edelleen lähes samalla paikalla ja valmistaa maaleja nimellä Tikkurila Oyj. Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa sijaitsee Suomen suurin lukio, Tikkurilan lukio, sekä kaksi ammattikor keakoulua, Laurea ja Metropolia. Tiesitkö? Tikkurila-nimi sai alkunsa sanasta tikkuri, joka tarkoittaa kymmenen nahan nippua. Kuva Elina Andstén Itä Heureka Vuonna 1982 Helsingissä pidettiin Fysiikka 82 -näyttely ja sen innoittamana perustettiin tiedekeskusprojekti, josta syntyi myöhemmin Heureka. Tikkurilassa sijaitseva Tiedekeskus Heureka aloitti toimintansa vuonna 1989 ja on nykyään avoinna ympäri vuoden. Siellä voi tutustua tieteeseen ja teknologiaan itse kokeillen ja tehden. Heurekassa on teknologian ja tieteen näyttelyitä, yksi päänäyttely ja lisäksi vaihtuvia näyttelyitä eri aiheista. Tiesitkö? Heureka on yksi Suomen suosituimmista vapaa-ajan keskuksista, jossa käy vuosittain vierailijaa Helsingin pitäjän kirkko Helsingin pitäjän kirkko eli Vantaan Pyhän Laurin kirkko on pääkaupunkiseudun vanhin rakennus. Se on rakennettu 1400-luvun puolivälissä. Vuonna 1893 kirkko tuhoutui tulipalossa kiviosia lukuun ottamatta, ja se kunnostettiin sen uusgoottilaista tyyliä kunnioittaen. Pyhän Laurin kirkkoa ympäröi Helsingin pitäjän hautausmaa, joka on Vantaan seurakuntien päähautausmaa. Tiesitkö? Kirkossa järjestettiin syksyllä 2009 ensimmäinen vihkimisen teemayö, Hääyö, jolloin vihittiin lähes sata pariskuntaa. Kuvat Vilma Kölhi Kuva Elina Andstén Jumbo ja Flamingo Kauppakeskus Jumbo sijaitsee Vantaalla Kehä III:n varrella, lähellä Helsinki-Vantaan lentoasemaa. Jumbo avasi ovensa vuonna 1999, ja sille valmistui laajennusosa, viihdekeskus Flamingo, vuonna Flamingossa on mm. 309 huoneen hotelli, kylpylä, elokuvateatteri ja useita ravintoloita. Tiesitkö? Jumbo oli vuonna 2012 ylivoimaisesti Suomen suurin kauppakeskus myyntimäärällä mitattuna. Fazer Kuva Oy Karl Fazer Ab Karl Fazer perusti syksyllä 1891 konditorialiikkeensä Helsinkiin, isänsä omistamaan kiinteistöön Kluuvikatu 3:ssa, ja vuonna 1897 Fazer alkoi valmistaa makeisia. Makeistehtaat sijaitsevat Karkkilassa, Lappeenrannassa ja Vantaalla. Vantaan Vaaralassa valmistetaan suklaita ja nykyään myös leipää ja keksejä. Tiesitkö? Fazerilassa Vantaalla vierailee nykyään noin ihmistä vuodessa. Kesko VR ja Kehärata Kuva Elina Andstén Kehärata on rakenteilla oleva poikittainen rautatieyhteys, joka yhdistää koko pääkaupunkiseudun liikenteelliseksi alueeksi. Rakennustyöt alkoivat syksyllä 2009 lentoaseman alittavan tunnelin huoltotunneleiden louhinnalla. Kehäradan on määrä valmistua vuonna Radan pituus on 18 kilometriä, joista kahdeksan kulkee tunnelissa. Kehäradan myötä Tikkurilan asema uudistetaan massiiviseksi matkakeskukseksi. Tiesitkö? Kehäradan alkuperäinen nimi oli Marja-rata, joka on lyhenne sanoista Martinlaakson radan jatke. Kuva Kesko Oyj Kesko Oyj on neljän tukkukauppiaan perustama ruoka-, käyttötavara-, rauta- sekä auto- ja konekauppa, joka aloitti toimintansa vuonna Keskon ruoka- ja käyttötavaravarasto sijaitsee Hakkilassa, joka on tärkeä logistinen keskus. Sieltä lähtee toimituksia yli tuhannelle kaupalle ympäri Suomea. Tiesitkö? Keskon Hakkilan varaston jätteestä 90 % menee hyötykäyttöön. 13

8 14 Logiikkaa ja logistiikkaa Vantaalla Vantaan piirikokouksessa on tavan mukaan myös järjestön ulkopuolisia puhujia. Lauantaina 5.4. esiintyvät Antti Lindtman, Soili Suonoja ja Katriina Järvinen. Sunnuntaina 6.4. ovat vuorossa Seela Sella ja Tuula Teeri. Logiikkaa ja logistiikkaa ei tule näistä esityksistä puuttumaan. Antti Lindtman, Vantaan mies Kansanedustaja, SDP:n II varapuheenjohtaja, Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, 31-vuotias Antti Lindtman asuu vaimonsa ja tämän 16-vuotiaan tyttären kanssa Tikkurilassa. Kansanedustajaksi hänet valittiin 28-vuotiaana ja vuotta myöhemmin SDP:n varapuheenjohtajaksi. Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajan tehtävät hän aloitti 26-vuotiaana. Antti on Itä-Vantaan lähiöiden kasvatti ja paljasjalkainen vantaalainen. Peruskoulun jälkeen hän kirjoitti ylioppilaaksi Koivukylän lukiosta, josta tie vei ensimmäiseen unelma-ammattiin, kuorma-auton rattiin. Harrastus alkoi muuttua työksi, kun tie vei SAK:hon edunvalvontatehtäviin ja nuorten työelämäkysymysten pariin. Vuonna 2011 Antti Lindtman valittiin SDP:n kansanedustajaksi. Tällä hetkellä hän myös opiskelee työn ja luottamustehtävien ohessa Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa, jonne hänet valittiin viime kesänä. Miksi sitten politiikkaan, Antti? Eikös se ole niin, että kiltein tyttö ja pisin poika valitaan aina luokkaa edustamaan, Antti naurahtaa. Antti oli luokan pisin poika, ja aktiivisena nuorena hän innostui ajamaan yhteisiä asioita ensin omassa koulussa ja nuorisovaltuustossa, järjestöissä, kaupunginvaltuustossa ja nyttemmin valtakunnan kärkipaikoilla. Antin vaikuttaminen alkoi siis läheltä, ja tekojen myötä mies on pikkuhiljaa kasvanut suurempiin saappaisiin. Kaikille hyvät eväät elämään, mausteet voi valita itse, kertoo Antti motokseen. Se kuvaa myös puolueeni SDP:n arvoja. Yhteiskunnan tehtävä on huolehtia siitä, että kaikilla on hyvät edellytykset onnelliseen elämään lähtökohdista riippumatta. Vain siten saamme kaikkien kyvyt ja osaamisen yhteiskuntamme rakentamiseen. Suomen menestys ei ole perustunut siihen, että vain huippuyksilöt pärjäävät, vaan siihen, että kaikki saavat kykyjensä ja halujensa mukaan toteuttaa itseään, Antti sanoo. Siksi nuorisotakuu on ollut agendallani vahvasti jo usean vuoden ajan ja yksi kärkiteemoista viime eduskuntavaaleissa. Liian moni nuori jää nyt tyhjän päälle, ja se on meiltä kaikilta pois. Myös Uudenmaan asiat ovat lähellä Antin sydäntä. Ongelmat täällä ovat hyvin erityyppisiä kuin muualla maassa. Asumisen hinta, liikenne ja eri asuinalueiden jakautuminen ihmisten tulojen mukaan ovat asioita, joihin Antti haluaa vaikuttaa. Suurin osa Antin vapaa-ajasta kuluu perheen parissa. Myös opinnot sekä harrastukset, kuten lenkkeily, salibandy, jalkapallo ja golf täyttävät Antin päiviä silloin, kun hän ei ole ajamassa yhteisiä asioitamme. Teksti Kaija Stormbom Kuva Antti Lindtmanin kotialbumi Soili Suonoja, kauppaneuvos Soili Suonoja työskenteli lähes 30 vuotta Fazer-konsernin johtotehtävissä. Hänen pitkäjänteinen työnsä vaikutti merkittävällä tavalla suomalaisen ravitsemisalan kehitykseen. Jäätyään eläkkeelle 2000-luvun alussa Amica Ravintolat Oy:n (nykyisen Fazer Food Services Oy:n) toimitusjohtajan tehtävästä hän on työskennellyt lukuisten yhtiöiden hallituksissa. Suonoja on uransa aikana pyrkinyt edistämään erityisesti naisten mahdollisuutta kohota yritysten ylimpiin johtotehtäviin. Hänen nykyisiä luottamustoimiaan ovat mm. Alko Oy, hallituksen jäsen (2004 ) ja hallituksen puheenjohtaja (2007 ); Finavia Oyj, hallituksen puheenjohtaja (2011 ); Finnpilot Pilotage Oy, hallituksen puheenjohtaja (2010 ); Leijona Catering Oy, hallituksen puheenjohtaja (2012 ); Nurmijärven Linja Oy, hallituksen jäsen (2001 ); Eilakaisla Oy, hallituksen jäsen (2004 ) ja Huoltoliitto ry, hallituksen puheenjohtaja (2008 ). Soili Suonoja on ansioitunut lisäksi järjestötoiminnassa. Hän toimi mm. Reilun kaupan edistämisyhdistyksen puheenjohtajana vuosina Hänen harrastuksiinsa kuuluvat mm. ooppera, leipominen ja kokkaaminen, liikunta, lukeminen sekä maaseudun elämästä nauttiminen. Teksti Maritta Iso-Aho Kuva Matti Matikainen Katriina Järvinen, kirjailija, sosiaalipsykologi Tieni on kulkenut tamperelaisesta fundamentalistiuskovaisesta työläisperheestä Tukholman maahanmuuttajalähiö Rinkebyn kautta Helsinkiin. Olen opiskellut Tampereen yliopistossa draamaa, Tukholman yliopistossa monikulttuurisuutta, suorittanut tutkinnot (FM, VTL) sekä opettajan ja psykoterapeutin pätevyydet Helsingin yliopistossa. Kahden tyttären aikuistuttua olen käyttänyt uutta vapauttani kulttuurisista ja yhteiskunnallisista aiheista kirjoittamiseen. Pidän myös yksityistä psykoterapeutin vastaanottoa. Olen kiinnostunut ulkopuolisuudesta, erilaisuudesta ja marginaalisuudesta. Työ- ja vapaa-aikani tekemiset eivät erotu suuresti toisistaan, mutta vapaaajalla pyrin nauttimaan aisti-iloista: maistamisesta, haistamisesta, kuuntelemisesta, katselemisesta ja ihon kosketuksesta. Lasten aikuistuttua muutimme miehen kanssa takaisin nuoruutemme Kallioon. Istun usein sen kuppiloissa kirjoittamassa ja katselemassa ihmisiä. Rakastan hyvää ruokaa ja viiniä, intensiivisiä keskusteluja ja ruumiin harjoittamista kaikenlaisella liikunnalla. Pyöräilen läpi vuoden. Vaalin hiljaisuutta. Kuljen elämässä niiden perässä, joilta voin oppia jotain. Kannatan rauhanomaista vastarintaa yhteiskunnan normeja vastaan. Arvostan mielikuvitusta ja huumoria. Kärsimykset eivät välttämättä jalosta, mutta ne voi kääntää voimavaraksi. Mottoni on: Vain puolet elämästä on totta, lopun saa itse keksiä. Teksti Katriina Järvinen, kuva pressikuva Seela Sella, näyttelijä Tällä kaikkien tuntemalla kulttuurin monitoiminaisella on uskomaton repertuaari vakavis ta, elämää suuremmista rooleista hulvattomaan heit - täytymiseen. Seela Sella sa noo saa - neensa näytellä vahvojen ja hurjienkin ohjaajien kanssa. Erityisen hyvin hänelle on luontunut vahvojen naisten näytteleminen. Itse hän mainitsee todellisuuspohjaiset roolit Aino Sibeliuksena, Sylvi Kekkosena sekä Elisabetina Helvi Hämäläisen Säädyllisessä murhenäytelmässä. Vähemmän tunnettua on, että Sella on esittänyt myös vahvoja miehiä: Henrik IV:ttä, Kullervoa sekä 89-vuotiasta juoppoa amiraalia Laura Ruohosen Sotaturisteissa. Eläinosiakin on tullut eteen, mutta yksi toiverooli olisi vielä jäljellä: Nalle Puhin Nasu. Joku Disney oli joskus päättänyt, että Nasu on mies ja antanut Nasulle miehen äänen. Nyt Seela Sella sanoo saaneensa vihiä ohjaajasta, joka kenties olisi halukas tekemään Nasusta naishahmon. Sen kun saisi vielä ennen kuolemaansa esittää, hän räkättää ilkikurisesti. Wikipedian mukaan Seela Sella valmistui teatterikoulusta vuonna 1959 ja on esiintynyt sen jälkeen mm. Suomen Kansallisteatterissa, Tampereen Työväen Teatterissa, Tampereen Komediateatterissa ja Teatteri Jurkassa. Hän on myös pitänyt monologi-iltoja sekä laulu- ja lausuntailtoja aluksi yhdessä miehensä Elis Sellan kanssa. Sella on nähty myös useissa kotimaisissa elokuvissa ja televisiosarjoissa. Lisäksi hän on lukenut useita äänikirjoja. Zontien piirikokous Vantaalla tuo Seela Sellan CV:hen yhden rivin lisää. Mihin kategoriaan se esitys kuuluu, saavat nähdä ja kuulla ne, jotka ovat Flamingossa 6.4. aamupäivällä. Teksti Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I, kuva Laura Malmivaara Tuula Teeri, Aalto-yliopiston rehtori FT Tuula Teeri on toiminut aiemmin Ruotsin kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) vararehtorina Tukholmassa. Hän teki väitöskirjatyönsä Valtion Teknillisessä Tutkimuskeskuksessa (VTT) ja suoritti tohtorin tutkinnon Helsingin yliopistossa vuonna Tuula Teeri on suomalaisen puun bioteknologiaan erikoistunut molekyyligenetiikan tohtori. Hän on Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian, Ruotsin kuninkaallisen insinööritieteiden akatemian, Teknillisten Tieteiden Akatemian ja Suomen ruotsinkielisen teknisen tiedeakatemian (Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finland, STV) jäsen sekä teknologiayhtiö SweTree Technologiesin perustajajäsen. Aalto-yliopiston ensimmäisenä rehtorina hän aloitti viisivuotiskautensa huhtikuussa Tuula Teeri esitelmöi piirikokouksessa 6.4. aamupäivällä. Hänen aiheensa on Naiset, työ ja tekniikka. Teksti Raija Sollamo, Zonta Club Vantaa II Kuva Aalto-yliopisto 21 15

9 16 Laurean opiskelijat Kivistöä kehittämässä Teksti ja kuva Eeva Järveläinen, Laurea Kivistössä -seurantaryhmä/lehtori Kesällä 2012 Kivistön Marjan-päivän kyläjuhlat järjestettiin Kanniston koululla. Laurea-ammattikorkeakoulu on ollut aktiivisesti mukana kehittämässä Vantaan Kivistöä viihtyisäksi, yhteisölliseksi, turvalliseksi ja toimivaksi asuinalueeksi, jossa otetaan huomioon kestävä kehitys. Yhteistyötä on tehty yhdessä Kivistön keskustaa rakentavan Vantaan kaupungin maankäyttö, rakentaminen ja kaavoitus -toimialan, MarjaVerkon sekä asukkaiden kanssa. Kokemukset ovat olleet positiivisia niin opiskelijoiden kuin asukkaiden kannalta. Vuonna 2008 kehittämis yhteistyös tä tehtiin puitesopimus Vantaan kaupungin maankäytön ja ympäristötoimialan sekä Laurea-ammattikorkeakoulun kanssa. Vuonna 2011 solmittiin kaupungin kaikki toimialat kattava puitesopimus. MarjaVerkko on Kivistön suuralueen kunnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin sosiaalisten toimijoiden muodostama rekisteröimätön, vapaamuotoinen yhteistyöverkosto. Laurea Kivistössä -seurantaryhmän hanketyön tavoitteena on luoda menetelmiä, jotka lisäävät asukkaiden yhteisöllisyyttä ja osallistumista sekä edistävät asukkaiden ja Kivistön keskustaa rakentavien toimijoiden välistä yhteistyötä alueen suunnitteluja rakentamistyössä. Laurea edustaa yhteistyössä korkeakouluopetus- sekä tutkimus- ja kehittämistahoa tarjoamalla opiskelijoille mielekkäitä työelämälähtöisiä, kehittämällä oppimisen -toimintamallin (Learning by Developing, LbD) mukaisia oppimisympäristöjä liiketalouden sekä sosiaali- ja terveysalojen opintojaksoihin nivoutuen. Tavoitteena hyvinvointia asukkaille Laurea Tikkurilan sosiaalialan koulutusohjelman luovien toimintojen opiskelijoiden työelämälähtöiset hankkeet ovat aktiivisessa roolissa alueen kehittämisessä. Hyvinvoinnin tuottamisen opintojaksolla keväällä 2013 sosionomi (AMK) -opiskelijaryhmät hankkeiden vastuuvetäjinä suunnittelivat ja toteuttivat toimintaa räätälöidysti yhteistyössä työelämän kanssa asukaskohderyhmien tarpeisiin sekä toiveisiin vastaten. Hankkeet tavoittivat runsaasti osallistujia, ja asukkailta tuli paljon kiitosta onnistuneista pajoista sekä tapahtumapäivistä. Aiheina ovat olleet Walterin KYTKE-projekti, Senioreiden ATKkoulutus ja Senioreiden Aistienpaja, Nuorten Kaupunkiviljely, Liikenneturvallisuutta nuorille -tapahtuma sekä Kivistönportti. Hankkeet toteu - tettiin yhdessä MarjaVerkon, Vantaan kaupungin nuorisopalveluiden, Vantaankosken seurakunnan diakoniatyön sekä Walter ry:n kanssa. Opintojaksojen hankkeissa ja Laurea Kivistössä -seurantaryhmän hanketyössä on yhteiset tavoitteet: edistää Kivistön kehittymistä alueeksi, jossa tuetaan asukkaiden osallisuutta ja yhteisöllisyyttä ja jossa asukkaat osallistuvat aktiivisesti asuinalueensa kehittämistyöhön tuottaen yhdessä hyvinvointia. > Yhteisiä kokemuksia kyläjuhlista Lisäksi Laurean opiskelijat ovat tehneet osana opintojaan erilaisia Kivistön suuraluetta koskevia kartoituksia, tutkimuksia ja viestintästrategioita, joiden tuloksia hyödynnetään laajemman hankeyhteistyön taustamateriaalina ja toiminnan kehittämisessä. Laurea-ammattikorkeakoulu osallistuu opiskelijavoimin joka vuosi perinteiseen, yhteisöllisyyttä rakentavaan Kivistön kyläjuhlaan, jonka järjestäjää Vantaan kaupunki yhdessä MarjaVerkon kanssa. Laurea Tikkurilan luovien toimintojen sosionomi-opiskelijat ovat osallistuneet kesinä tapahtumaan kertoen asukkaille toteuttamistaan Hyvinvoinnin tuottamisen opintojakson yhteistyöhankkeista. Opiskelijoiden kokemukset tapahtumista ovat olleet positiivisia, kuten käy ilmi näistä lainauksista, joihin on yhdistetty neljän opiskelijan kommentit: Oli hienoa olla mukana kertomassa Laurean innovatiivisista opetusmenetelmistä ja opiskelumahdollisuuksista. Tapahtuman yhteydessä oivalsimme, kuinka paljon Laurean opiskelijat osallistuvat Kivistön suuralueen asukkaiden hyvinvoinnin parantamiseen. Kyläjuhlan ja sen suunnittelun kautta vasta valkeni miten olen ollut yksi pieni palanen siinä miljoonan palan palapelissä, jota sitten 50 vuoden päästä muistellaan :)! Parhaat vibat tuli hanketyössä siitä, että atk-kurssilaiset oikeasti halusivat tulla mukaan eikä ketään tarvinnut koittaa erikseen innostaa mihinkään, siis että sai oikeasti auttaa ja vastata olemassa olevaan tarpeeseen. Walter-hankkeessa oli hienoa olla osaltaan edistämässä suvaitsevaisuuden lisäämistä ja tutustua nuorten ajatuksiin aiheesta. Lähteet: Vantaan kaupunki. Kivistön (Marja- Vantaa) keskusta. Viitattu maankaytto/kivistonkeskusta MarjaVerkon internetsivut. Viitattu Kehärata tekee Vantaasta kaupunkimaisemman Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Kuvat Liikennevirasto, Elina Andstén ja Tikkurila Oyj:n arkisto Paljonpuhuttu Kehärata on hitaasti kypsynyt nykyiseen muotoonsa. Kolmisenkymmentä vuotta sitten nuori Vantaan kaupunki osti Piispankylästä ja Lapinkylästä suuria maa-alueita. Maakauppoja perusteltiin sillä, että alueelle rakennettaisiin Marja-rata. Se oli ensimmäinen merkki siitä, että odotettavissa oli jotakin suurta. Puhuttiin radan jatkamisesta Vantaankoskelta, ja suora raide haluttiin vetää Helsinki-Vantaan kansainväliselle lentokentälle saakka. Ajatuksena oli tarjota kätevä ja nopea yhteys kaikille matkustajille, ei vain Helsingistä vaan myös pohjoisesta tuleville. Siksi tarvittiin yhteys päärataan, ja Marja-rataa piti jatkaa eteenpäin lentokentältä, jotta rata tavoittaisi sisämaasta saapuvat matkustajat. Tämän kuningasajatuksen myötä alkoi pitkä prosessi, johon Matka-aika lentoasemalle Helsingin keskustasta on 30 minuuttia ja Tikkurilasta 8 minuuttia. lopulta liittyi koko Vantaan kehittäminen niin idässä kuin lännessä. Tikkurilan taajamasta tehtäisiin kovalla kädellä kaupunkimaisempi, ja Linnan kartanon entisille maille Keimolaan haluttiin loihtia aivan uusi Kivistön kaupunginosa, jonne nykyisten laskelmien mukaan on tulossa asukasta ja työpaikkaa. Suunnitelman toteuttamiseksi rata piti vetää Koivukylän läpi. Alueen asukkaat olivat täysin tietämättömiä näistä suurista muutoksista aina luvun alkuun saakka. Toki kartalla jo aiemmin oli nähtävissä joitakin kaavailuja, mutta alkuvaiheessa niistä ei juuri piitattu. Vasta kun hankkeesta alettiin saada konkreettista tietoa eivätkä liito-oravatkaan enää pystyneet auttamaan asiaa, koivukyläläiset ymmärsivät, että nyt oli tosi kyseessä. > 21 17

10 Höyryveturi Tikkurilan asemalla 1950-luvun lopulla. Kuva Tikkurila Oyj 18 Kehäradan ensimmäinen uusi asema, Leinelä, valmistui lokakuussa 2013, mutta liikennöinti alkaa vasta kesällä Asemille on suunniteltu yhtenäinen ilme ja joka asemalle oma tunnusväri. Leinelässä se on omenanvihreä. Naapuri joutui muuttamaan, ja liito-oravien metsä hakattiin tulevan radan tieltä. Rekolan kartanon metsiin ja vanhoille metsästysmaille syntyi nopeasti uusi kaupunginosa Leinelä, jonka asema valmistui yhtenä ensimmäisistä Kehäradan varrella. Syksyllä 2013 valmiina oli 213 asuntoa, mutta kun alue on täysin valmis, sen asukasmääräksi arvioidaan henkeä. Kaupungin viestintä markkinoi Leinelää hyvin haluttuna asuinalueena, koska se on luonnonläheinen ja sijoittuu pohjoiseen kulkevan pääradan ja länteen kulkevan Kehäradan tuntumaan. Marja-radasta Kehäradaksi Hiekkaharjun pohjoispuolella ratoja yhdistää uusi, 13 metriä korkea, 18 metriä leveä ja 450 metriä pitkä silta. Tämän rakennelman vuoksi Marjaradan nimeksi tulikin Kehärata. Heinäkuussa 2015 junat alkavat kulkea radalla molempiin suuntiin 10 minuutin välein. Sillan alta kulkevat kaukojunat ja lähijunat päärataa pitkin pohjoiseen sekä etelään kohti Tikkurilaa, josta kaikkien rakennustöiden valmistuttua tulee Helsingin ja Pasilan jälkeen kolmanneksi suurin rautatien solmukohta Suomessa. Tikkurilan uljas asema ennen ja nyt Havainnekuva Liikennevirasto Monien mielessä Tikkurilan asema liittyy kouluun ja nuoruusmuistoihin. Vanhempien herrojen ja kypsässä iässä olevien harmaapäisten rouvien posket punehtuvat heidän muistellessaan, miten vanha höyryveturi vihelsi Hiekkaharjussa. Silloin oli kiire ja piti pistää juoksuksi. Piti juosta henkensä edestä koulun vuoksi, piti ehtiä Oulunkylään tai Helsinkiin menevään junaan, tarvittaessa vaikka juosta juna kiinni ja hypätä viimeiselle askelmalle, josta joku ystävällinen sielu tempaisi tulijan vaunuun. Se oli kolmannen luokan vaunuosasto, jonka puupenkit oli liitetty yhteen milloin vaalealla, milloin ruskeaksi petsatulla puulla. Seinällä oli kyltti Älä sylje lattialle, Spotta ej på golvet, ja lattialla jokaisen istuinparin välissä oli kauniin muotoinen posliininen sylkykuppi, jota koristi VR:n tunnus. Siihen aikaan Tikkurilan asema oli komea. Koko Helsingin ja Tikkurilan välisellä rataosuudella ei ollut yhtäkään niin kaunista asemarakennusta. Se oli rakennettu punatiilestä 1860-luvulla, ja sen oli suunnitellut arkkitehti Carl August Edelfeldt. Vielä 100 vuotta vanhan aseman valmistumisen jälkeen sitä ympäröi pieni, kaunis ja hyvin hoidettu puisto, jossa oli kaksi kioskia. Toisessa myi makeisia rouva Wäre ja toisessa lehtiä neiti Olsson. Nykyään vanha asemarakennus toimii Vantaan kaupunginmuseona. Syksyllä 2013 Kehäradan rakentaminen ja yksi sen myötä syntyneistä silloista lyövät leimansa koko Tikkurilan asema-alueeseen. Silta yhdistää tulevan Asemakeskuksen ja radan itäpuolella sijaitsevan Jokiniemen alueen. Se on myös tärkeä osa aseman ympärille rakentuvaa liikekeskusta DIXIä. Sillan yllä on lasikatto, ja muodostuvaa katettua tilaa käytetään myös odotussalina, kun liikenteen uuden solmukohdan kautta > kulkee matkustajaa vuorokaudessa. Samaan aikaan aivan aseman välittömään läheisyyteen rakennetaan parisataa uutta asuntoa. Tikkurilan asema on komea myös tulevaisuudessa. Sen myötä muutoksen kourissa olevassa Tikkurilan taajamassa alkaa uusi aikakausi, kun aiempaa tiheämmin rakennettu kaupunki kasvaa pidennetyn kävelykadun varrelle. Katu johtaa keskustaan, jossa sijaitsevat äskettäin remontoitu ja laajennettu kaupungintalo, tori, puisto, vesitaideteos sekä hyvin tiheään rakennettu asuinalue, missä kaikki autot sijoitetaan maan alle kaksikerroksiseen pysäköintitaloon. Tikkurilan keskustan laajentamisen sekä asuntojen ja liiketilojen rakentamisen kustannukset ovat yli 300 milj. euroa, ja suurimmaksi osaksi Flirt-juna sekä Tikkurilan uuden asemarakennuksen ja liikekeskus DIXIn työmaa maaliskuussa Kuva Elina Andstén kyse on yksityisellä rahalla tehtävistä investoinneista. Innovatiivisia ratkaisuja etsimässä Tikkurilasta länteen Kehärata kulkee Lentokentän ja Aviapoliksen maanalaisten asemien kautta Kivistöön. Kivistöstä tulee uusi keskus Vantaalle, ja tarkoituksena on, että kaupunki rakentaa sen yhteistyössä erilaisten suurten toimijoiden kanssa. Niinpä mukaan on pyydetty esim. suuret päi vittäistavaraketjut. Tavoitteena on m2:n suuruinen keskus, johon liiketilojen lisäksi tulee asuntoja ja mahdollisesti huvielämän keskuksia. Keskus käsittää kokonaisen korttelin, joka tuo kasvua ja virikkeitä koko ympäristölleen. Apulaiskaupunginjohtaja Juha Veikko Nikulainen toivoi keväällä 2012 kirjoittamassaan virallisessa kirjeessä, että uuteen kaupunginosaan saataisiin innovatiivisia ratkaisuja ja rohkeita, kaukonäköisiä yhteistyökumppaneita. Tätä rohkeutta ja innovatiivisuutta suuri yleisö pääsee todistamaan Kivistön asuntomessujen avautuessa kesällä Kivistöstä on tarkoitus tehdä kouluesimerkki siitä, miten taktisesti tärkeitä liikenneväyliä rakentamalla voidaan tehdä maaseudusta kaupunkimaista sekä luoda uusia työpaikkoja. Tämä visio on ollut vahvana Vantaan johtavien päätöksentekijöiden mielissä viimeisten 20 vuoden ajan. Nyt on tullut aika toteuttaa kokeilut

11 20 Asuntomessuilta haetaan ideoita Teksti Kati Harkoma, tiedottaja Asuntomessut Vantaalla 2015 Koti on suomalaiselle tärkeä paikka. Asumiseen ja viihtyisyyteen halutaan panostaa siksi nyt rakennetaan uutta, remontoidaan vanhaa ja sisustetaan rohkeasti ja persoonallisesti. Asuntomessut tarjoavat mahdollisuuden tirkistellä muiden rakentamis- ja sisustamistyylejä, joista napataan parhaat ideat omaan kotiin. Kesällä 2015 pidetään asuntomessut Vantaan Kivistössä. Nykyinen Kivistön pientaloalue Länsi-Vantaalla on rakentunut 1950-luvulta lähtien yli asukkaan yhteisöksi. Alue kehittyy ja kasvaa lähivuosina merkittävästi vuonna 2015 käyttöön otettavan Kehäradan, Asuntomessujen ja alueelle tulevien uusien asuntojen sekä palveluiden myötä. Koti messualueella Asuntomessut järjestetään Vantaalla nyt jo toista kertaa: edellisen kerran ne pidettiin Varistossa vuonna Vajaan 40 vuoden aikana on rakentamisessa ja asumisessa tapahtunut paljon uutta, mutta oma ihana koti on edelleen se paras paikka, jossa viihdytään ja rauhoitutaan. Vantaan messualueelle Kivistöön nousee kesään 2015 mennessä 29 pientaloa. Messujen teema sujuva ja turvallinen arki on huomioitu asuntojen suunnittelussa ja toteutuksessa mm. tehokkaina ja toimivina pohjaratkaisuina. Turvallisuusasiat on otettava huomioon jo asuinympäristön suunnittelussa. Rakentamisen laatu on ensiarvoisen merkittävä asia myös turvallisuuden kannalta, muistuttaa Asuntomessut Vantaalla projektin johtaja Paavo Hiltunen. Koko perheen unelma Suomalaiset naiset rakastavat sisustamista ja viihtyvät kodin sydämessä, keittiössä. Näin ainakin jos uskomme Asuntomessujen kävijätutkimuksia, joiden mukaan yli puolet kävijöistä on naisia ja kiinnostavimpia asioita messuilla ovat sisustustuotteet sekä keittiöt. Tänä päivänä naiset ovat varsin innokkaasti mukana myös koko talon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa, ja pariskunnat haluavat yhdessä olla toteuttamassa uutta kotia, kertoo aluevalvoja Tiina Rantala yhteistyökokemuksistaan asuntomessuperheiden kanssa. Unelmien omakotitalo ikiomine pihoineen täyttää koko perheen toiveet. Tärkeä elementti on piha, toinen olohuone, jonka sisustamiseen kiinnitetään myös paljon huomiota. Moderneja kerrostaloasuntoja esillä Kivistön messuilla tullaan esittelemään useita kerrostalokohteita persoonallisine sisustuksineen. Messujen lippulaiva on Pohjoismaiden suurin asuinpuukerrostalo, joka on jo ennen valmistumistaan palkittu pienen hiilijalanjälkensä ansiosta ilmastoystävällisyydestään. Toinen mielenkiintoinen kohde on luonnonvaratasa painoinen vuokrakerrostalo, jossa hyö dynnetään kierrätettyjä ja kierrätyskelpoisia, vähähiilisiä rakennusmateriaaleja. Asuntomessujen oheiskohteena esitellään edullista omistusasumista loftkerrostalossa, jossa kiinnitetään huomiota asuntosuunnittelun muuntojoustavuuteen eli asuintilojen muunneltavuuteen eri elämäntilanteisiin sopivaksi. Havainnekuva Vuorelma Arkkitehdit Messualueelle keväällä 2015 valmistuva puukerrostalo on palkittu Suomen ilmastoystävällisimpänä kerrostalona. Jalkapallovalmentaja Pauliina Miettinen: Kilpailu on aina ollut minulle luonnollista Teksti Ulla Salonen, Zonta Club Vantaa II Kuva Kalevi Hämäläinen Pauliina Miettinen (oik.) naisten Suomen Cupin voittaneen joukkueensa PK-35:n kanssa syksyllä Pauliina Miettisellä on naiseksi poikkeuksellinen ura jopa kansainvälisesti: hän johdatti päävalmentajana vantaalaisen naisten jalkapallojoukkueen PK-35:n kaksi kertaa naisten Suomen mestariksi, kolme kertaa Cup-voittajaksi ja myös europeleihin. Viimeksi syksyllä 2013 joukkue voitti naisten Mestarien liigan (engl. UEFA Women s Champions League) karsintaturnauksen Myyrmäessä, mutta Euroopan valloitus päättyi toiselle kier rokselle englantilaista Birminghamia vastaan. Pauliina Miettinen on suorittanut liikunnan ja urheilupsykologian sekä kasvatustieteiden maisterin tutkinnot amerikkalaisista yliopistoista. Hän on valmentanut USA:ssa useaan kertaan naisten joukkueita sekä yliopisto- että ammattilaistasolla ja on itsekin pelannut siellä ammattilaisjalkapalloa. Aina välillä hän on käväissyt Suomessa valmentamassa. Nyt hän toimii liikunnanopettajana kuluvan lukukauden ajan Nurmijärven yläkoulussa ja lukiossa. Miettinen myös luennoi henkisestä valmennuksesta urheiluvalmentajille ja vanhemmille. Hän järjestää muutaman kerran vuodessa jalkapalloleirejä lapsille sekä pääkaupunkiseudulla että myös esim. Eerikkilän urheiluopistossa Tammelassa. Naisilla ja miehillä eri tapa kilpailla Naisten ja miesten erot urheilussa ja erityisesti kilpailemisessa ovat aina kiinnostaneet Pauliina Miettistä, joka onkin tutustunut Kathleen DeBoerin kirjaan tästä aiheesta. DeBoer toteaa mm., että kilpailutilanteissa tytöt etsivät siteitä muihin tyttöihin ja saavat siitä menestyksen tunteen, kun taas pojat erityisesti taistelevat saavuttaakseen menestystä. Molemmat haluavat voittaa ja saada tuloksia, mutta molemmilla on erilainen kuva siitä, kuinka tämä saadaan aikaan. Myös Miettisen oman kokemuksen mukaan urheilussa naiset keskittyvät enemmän toistoharjoituksiin ja miehet viettävät aikaa kilpailullisissa harjoituksissa. Pojille ja miehille mieleisiä aktiviteetteja ovat sellaiset, joissa lasketaan pisteet ja maalit ja toimitaan yksin. Tyttöjen itseluottamukselle sopivat sosiaalinen kanssakäyminen, kollektiivisuus ja tasavertaisuus. Jotta voi menestyä, ihmiset täytyy vakuuttaa taistelusta. Taistelun ja suorituksen välinen yhteys on ilmiselvä jos haluaa menestyä, täytyy kilpailla ja siis taistella. Tässä DeBoerin näkemys eroista: Naiset hyväksyntä taistelu suoritus. Miehet taistelu suoritus hyväksyntä. Valmentajan pitää ymmärtää erot Pauliina Miettisen mielestä valmentajan olisi tärkeää ymmärtää tyttöjen ja poikien erot, jotta heitä pystyisi auttamaan mahdollisimman paljon jalkapallossa ja urheilussa yleensä. Poikien olisi hyvä oppia tyttöjen keskustelutaidoista ja muiden huomioon ottamisesta. Tyttöjen taas tulisi oppia poikien kilpailemisen taitoa sekä tietynlaista itsekkyyttä ja itsevarmuutta. Tulen edelleen toimimaan jalkapallon parissa, joko valmentajana tai sitten muulla tavoin. Pelaaminenkin vielä kiinnostaa, mutta erityisesti luennoiminen urheiluun liittyvistä asioista, sanoo Pauliina Miettinen. Ja USA vetää häntä myös edelleen puoleensa. Zonta Club Vantaa II on tehnyt yhteistyötä PK-35:n naisjoukkueen kanssa vuodesta Joukkue on saanut mm. stipendin ja esinepalkintoja. Talvella 2013 joukkueen tytöt olivat myymässä ystävyyssinettejä Myyrmäen kirjaston aulassa vantaalaisten zontien kanssa ja saivat osuutensa sinettien tuotosta. Lähteet: Pauliina Miettisen haastattelu joulukuussa 2013 Kathleen DeBoer, Gender and Competition 21

12 Terhi Nieminen-Mäkynen Vantaalta maailman ääriin Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Kuvat Terhi Nieminen-Mäkysen matka-albumi Hän syntyi sodanjälkeiseen jälleenrakennuksen Suomeen. Hän jatkoi jälleen - ra kennusta rikkinäisessä Euroopassa ja sodan runtelemassa Afganistanissa. Hän näki raunioita, hän näki kiusattuja ja kärsiviä ihmisiä, hän näki heikossa asemassa olevia ja hyväksikäytettyjä naisia. Hän tajusi mikä merkitys poliiseilla oli. Hän tajusi heidän mahdollisuutensa ja alkoi huolehtia heistä Afganistanissa. Terhi Nieminen-Mäkynen tiiminsä afganilaisten avustajien Fatiman ja Suhailan kanssa joulukuussa 2012 tutkimassa vuonna 2009 Afganistanissa voimaan tullutta lakia, jonka tavoitteena on poistaa naisiin kohdistuva väkivalta (The Elimination of Violence Against Women, EVAW). 22 Hänen nimensä on Terhi Nieminen- Mäkynen, ja hän on yksi niistä, jotka lähes 35 vuotta sitten perustivat Zonta Club Vantaa I:n. Silloin hän oli ollut Vantaan kaupunginvaltuutettuna 10 vuotta ja istui ensimmäistä kauttaan eduskunnassa. Sekä ennen kahta kansanedustajakauttaan että niiden jälkeen hän työskenteli ulkoministeriössä. Häntä kiinnostivat alusta saakka kansainväliset asiat, ja tässä vaiheessa mukaan kuvaan astui kansainvälinen Zontaliike. Sen myötä tuli myös Helvi Sipilä, joka valitsi Terhi Nieminen-Mäkysen toimimaan elämäntyönsä UNIFEMin parissa. Ensimmäisenä tehtävänä oli laatia suuntaviivat järjestön toiminnalle Suomessa. Myöhemmin Terhille tuli monia muita tehtäviä. Hallintojärjestelmä Kosovoon Kansainvälinen ura alkoi komennuksella sodanjälkeiseen Kosovoon vuonna Maan infrastruktuuri piti saada toimimaan ja talous jaloilleen, ja ihmisistä piti pitää huolta. Tarvittiin henkilö, jolla on vankka ymmärrys hallinnosta ja kaikesta siihen liittyvästä, mutta sellainen, joka myös näkee ihmisten hädän. Täksi henkilöksi valikoitui Terhi Nieminen-Mäkynen, jolla oli 20 vuoden kokemus valtuustotyöskentelystä Vantaalla. Nyt hänestä tuli kaupunginjohtaja Kosovon toiseksi suurimpaan kaupunkiin Prizreniin, ja hänen ja hänen yhdeksänhenkisen esikuntansa tehtävänä oli saada asiat kuntoon. Hänen esikunnastaan tuli osa maan hallintokoneistoa, joka havaitsi myös naisten vaikean aseman ja joutui kohtaamaan ihmiskaupan - ongelman, joka on ollut keskeisellä sijalla Terhin työssä siitä saakka. > Terhi Nieminen-Mäkynen yhdessä afganistanilaisten naispoliisien verkoston jäsenten kanssa kuukausittaisessa tapaamisessa toukokuussa Terhi Nieminen- Mäkynen Kabulissa työpaikkansa edustalla elokuussa Naispoliiseja Afganistaniin Terhi Nieminen-Mäkysen kokemukset Kosovosta sekä työskentelystä Makedoniassa ja Moldaviassa veivät hänet Kabuliin, jossa EU antaa afganistanilaisille poliiseille koulutusta siviilipuolustuksessa. Hän työskentelee EUPOLin (EU Police Mission in Afghanistan) erityistehtävässä ja työskentelee täyspäiväisesti poliisien, erityisesti naispoliisien, kouluttamisen parissa. EU haluaa syntyperäisiä siviilipoliiseja, jotka saavat ulkomaalaisia helpommin kontaktin väestöön, sanoo Terhi. Hän kertoo, että annettavan koulutuksen tavoitteena on saada maahan poliiseja, jotka näkevät tehtävänsä eräänlaisena jälleenrakentamistyönä. Perusajatuksena on luoda poliisiorganisaatio, joka suojelee heikkoja ja huono-osaisia. Siksi on tärkeää tehdä selvä ero toisaalta poliisin ja siviilipuolustuksen ja toisaalta armeijan ja sotatoimien välillä. Tuhatvuotiset perinteet vastassa Leikkisään kysymykseen siitä onko hän saanut suorittaakseen mahdottoman tehtävän mission impossiblen hän vastaa vakavana puoliksi kyllä. Hän selittää, että on vaikeaa luoda yhteistä pohjaa koulutettavien kanssa, koska ihmiset elävät Afganistanissa niin erilaisessa kulttuurissa kuin me. Esimerkkinä Terhi mainitsee afganistanilaisten suhtautumisen naisiin ja naisten asemaan. Se on täysin vieras meille ja perustuu jopa tuhansien vuosien takaisiin perinteisiin. Hän kertoo, että koko Afganistanin yhteiskunta vielä nykyäänkin perustuu näihin vanhoihin perinteisiin, joita vaalivat Ulama eli Uskolliset. He väittävät perinteiden perustuvan sharian lakiin. EU:n erityistehtävässä toimivien henkilöiden tietojen mukaan Koraanissa kuitenkaan ei ole juuri mitään uskonnollista perustetta monille näistä perinteistä. Tästä huolimatta on lähestulkoon mahdotonta murtaa perinteitä ja Uskollisten valtaa, sillä myös tuomarit kuuluvat Uskollisiin, ja oikeuskäytäntö noudattelee heidän näkemyksiään. Esimerkiksi sukuriita voidaan ratkaista niin, että vastapuolen leiriin toimitetaan nuori nainen velan maksuna. Terhi esittää retorisen kysymyksen: Mitähän tästä lapsesta tulee? Ja vastaa: Orja. Mutta hän palaa ihmisoikeuksiin ja tasa-arvoon, jotka on tarkoitus juurruttaa tulevien poliisien mieliin. Hän sanoo kuitenkin, että perinteiden mukaisesti sekä ihmisoikeudet että tasa-arvo ovat näille täysin tuntemattomia käsitteitä. Mutta niinhän ne ovat monissa Euroopan maissakin, hän heittää EU:n suuntaan.

13 Vantaan zontat tukevat Tyttöjen Tilaa Teksti Ulla-Stina Westman, Zonta Club Vantaa I Kuva Elina Andstén 24 Tyttöjen Tilassa haluan käydä. Se on koulun lisäksi ainoa paikka, jossa saan käydä, sanoo 11-vuotias tyttö kertoessaan aikuiselle ystävälleen Sannalle, miksi hän mielellään käy Tyttöjen Tilassa. Paikka on avoinna kaksi kertaa viikossa, ja sinne ovat tervetulleita kaikki vantaalaiset vuotiaat tytöt. He käyvät siellä erilaisista syistä, ehkä voidakseen olla oma itsensä, oppia uutta, tutustua muihin, saada kavereita ja tavata aikuisia, jotka välittävät heistä. Tai ehkä siksi, että se on ainoa paikka, jossa he voivat olla vapaasti keskenään. Haluamme luoda ympäristön, joka on turvallinen kaikenikäisille tytöille, mutta useimmat meillä käyvistä tytöistä ovat vuotiaita, kertoo Vantaan Tyttöjen Tilan projektijohtaja Sanna Heikkinen-Velican. Hän kertoo myös, että Tyttöjen Tilassa käy tyttöjä, jotka eivät viihdy nuorisotaloissa eivätkä jaksa kuunnella samanikäisten kovispoikien juttuja. Siellä käy myös ujoja ja ehkä kiusattuja tyttöjä. Tyttöjen Tilassa he saavat keskustella omista asioistaan. He voivat myös kokata, askarrella, neuloa tai vain seurustella muiden kanssa. Jenni (vas.) ja Ada askartelevat mielellään Tyttöjen Tilassa. Osallisena yhteiskunnassa Sellaiset asiat merkitsevät heille paljon, sillä he pääsevät osallistumaan tavalla, jota he kenties muuten eivät pääse kokemaan, sanoo Sanna, joka on myös kuullut tyttöjen sanovan, että he eivät viihdy yksin kotona. Siksi tyttöjen yhteinen aika on tiistaisin alkaen klo 14, jolloin he voivat tulla tilaan suoraan koulusta. Pienellä 11-vuotiaalla tytöllä on vielä yksi syy käydä Tyttöjen Tilassa. Hän on muslimi, ja hänen yhteisössään tytöt eivät saa käydä tilaisuuksissa, joissa on myös poikia. Tyttöjen Tilaan on pojilta pääsy kielletty, joten vanhempien ei tarvitse olla huolissaan. Tyttöjen Tila kuuluu osana Nicehearts-yhdistykseen. Yhdistys ylläpitää naisresurssikeskusta, ja sen toiminta on hyvin kansainvälistä. Jo vuosien ajan yhdistys on tehnyt työtä maahanmuuttajanaisten keskuudessa ja tukenut ja kouluttanut heitä monin tavoin. Naiset ovat opetelleet kaikenlaista ompelusta tietokoneen käyttöön, ja mikä tärkeintä: he ovat oppineet puhumaan suomea ja ymmärtämään suomalaista elämänmenoa. Tarvittaessa he ovat saaneet myös neuvoja ja opastusta. Monikulttuurista toimintaa Naistoiminta jatkuu, mutta viime vuonna työ laajeni käsittämään myös nuoret tytöt. Jo vuosia on järjestetty toimintaa sekä suomalaisille että ulkomaalaistaustaisille tytöille. Lähinnä on harrastettu ompelemista ja askartelua, mutta jossakin vaiheessa järjestettiin myös kansainvälistä tanssinopetusta. Lisäksi ohjelmaan on kuulunut sosiaalipainotteista toimintaa. Tästä kaikesta on kehkeytynyt avointa, monikulttuurista toimintaa nuorille naisille monikulttuurisella Vantaalla. Noin kolmannes Tyttöjen Tilan kävijöistä on ulkomaalaistaustaisia: mukana on useita virolaisia sekä jonkin verran venäläisiä ja somaleja. Henkilökohtaisen kontaktin sekä kulttuuriharrastusten - esim. taidemaalauksen, tanssin tai teatterin - avulla halutaan luoda pohjaa nuorten naisten sosiaaliselle turvallisuudelle. Vantaan Zonta-naiset ovat aiemmin tukeneet Nicehearts-yhdistyksen toimintaa satunnaisesti, ja vuonna 2013 Tyttöjen Tila oli yksi Zonta Club Vantaa I:n tukikohteista. Lisätietoja 25

14 Zonta International District 20 Vantaa Piirikokousohjelma Perjantai klo Lauantai Piirihallituksen kokous, Finlandia-talo Rantasipi Airport Hotel & Congress Center, Robert Huberintie 4, Vantaa klo Illallinen Makua ja Mukavuutta -ravintolassa Musiikkia Vuoden Zonta, Governor Marja Koivula ja jäsenyystoimikunta Naisen teko -kunniamaininta, palvelutoimikunta, Liisa Horttonen Puhe naiselle, Martinlaakson lukion abiturientit Yllätysohjelma klo 7.30 Ilmoittautuminen alkaa Zonta-tori avoinna Musiikkia Tervetuloa, aamukahvibuffet klo Sunnuntai klo 8.30 Kuljetukset hotelliin alkavat Bussikuljetus Pyhän Laurin kirkkoon, Kirkkotie 45, Vantaa klo 8.45 Tervetuloa Vantaalle Puheenjohtajat Taina Viiala ja Mari Holopainen Governor Marja Koivula Kansainväliset tervehdykset Musiikkia klo 9.00 Memorial Service Kirkkoherra Janne Silvast ja professori Raija Sollamo Kirkon esittely Musiikkia, kanttori Terje Saard 26 Vantaa kasvun ja logistiikan keskus Vantaan kaupunginvaltuuston pj. Antti Lindtman klo 9.30 Bussikuljetus Sokos Hotel Flamingon vastaanottoon, Tasetie 8, Vantaa (Kauppakeskus Jumbon toisessa päässä) 27 Finavia lentoliikenteen mahdollistaja Kauppaneuvos Soili Suonoja, Finavian hallituksen pj. klo Musiikkia Sokos Hotel Flamingon kokoustilojen lämpiössä, 2. krs Mahdollisuus aamupalaan Millaiset juuret sain? Lapsuudenperhe kohtalonkysymyksenä Kirjailija, sosiaalipsykologi Katriina Järvinen n. klo Kahvitauko Zonta-tori avoinna klo klo klo klo klo klo klo klo Open Forum Lounas Zonta-tori avoinna Piirikokous Kahvitauko Piirikokous jatkuu Päivän päätössanat Bussikuljetus hotelli Rantasipistä Colosseum Business Centeriin Rajatorpantie 8, Vantaa (Myyrmäki) Vantaan kaupungin vastaanotto Makua ja Mukavuutta -ravintolan ala-aulassa Kaupunginjohtaja Kari Nenonen puolisoineen klo klo klo klo Näyttelijä Seela Sella Naiset, työ ja tekniikka Aalto-yliopiston rehtori, FT Tuula Teeri Mahdollisuus keskusteluun Päätösseremoniat Governor Marja Koivula Zonta-laulu Lipun luovutus Haminan kerholle, Taina Viiala ja Mari Holopainen Lounas Sokos Hotel Flamingon ravintolassa, 1. krs n. klo Bussikuljetus hotelliin ja/tai lentokentälle ja/tai Tikkurilan rautatieasemalle klo Piirihallituksen kokous Hotelli Rantasipi Airport Kokoustila nro 21 HUOM! Huoneet tulee luovuttaa klo mennessä. Hotellin kanssa on sovittu, että matkalaukut voi jättää hotellin matkatavarasäilytykseen ja osan Piirihallituksen kokoustilaan nro 21. Mahdollisuus matkatavaroiden säilytykseen myös Sokos Hotel Flamingossa.

15 28 Uusi Governor Salla Tuominen: Keskiössä aina nainen tai tyttö Teksti Anna-Maija Hirvi ja Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I Kuvat Salla Tuomisen kotialbumi Vuosiksi Piirin 20 Governoriksi valittu Salla Tuominen on 37-vuotias asianajaja, jonka erikoistumisalueena ovat yhtiöoikeus, yritysjärjestelyt ja pääomamarkkinatransaktiot. Hän asuu Helsingissä ja on ollut Helsinki I Helsingfors I -kerhon jäsen vuodesta Juuri nyt on ajankohtaista valmistelutyö Governorin tehtävän vastaanottamiseksi. Tehtävä on haastava ja kiinnostava, ja Salla ottaa sen innostuneena vastaan. Helmikuun 2014 alussa Chicagossa järjestettyyn koulutukseen järjestön päämajassa osallistuivat kaikkien piirien tulevat Governorit. Sallan mukaan koulutus oli hyvin järjestetty, hyödyllinen ja innostava: Sain paljon eväitä tulevaa kautta varten. Lisäksi oli upeaa tavata tuleva kansainvälinen presidentti, muiden piirien tulevat Governorit ja päämajan henkilökuntaa sähköpostiosoitteiden takana sekä päästä käymään itse päämajassa. Seuraavassa Sallan mietteitä tulevasta. Salla Tuominen on zonta jo 3. polvessa. Kuvassa kesäkuulta 1976 vas. on äiti Tarja Tuominen (Pori II Area). Hänen äitipuolensa ja Sallan isoäitipuoli Saara Sulander- Paavola eli Saaratäti pitää Sallaa sylissään. Saara-täti oli Hämeenlinnan kerhossa. Sallan täti Lea Pöllänen toimi 1980-luvulla Piirin 20 Governorina ollessaan kuopiolainen zonta. Hän vaikutti myöhemmin myös Hämeenlinnan kerhossa. Tuleva toiminta sopeutettava tarpeisiin Uskoakseni Zonta-järjestön suurimmat haasteet liittyvät järjestömme näkyvyyteen ja tunnettuuteen ja siten vaikuttamistyöhön, jäsenhankintaan ja jäsenten sitoutumiseen. Kohtaamme pitkälti samat haasteet ympäri maailman. Meidän on välttämätöntä muokata toimintaamme vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Se tarkoittaa uusien asioiden opettelua ja käyttöönottamista, omalle epämukavuusalueelle menemistä. Ja toisaalta sellaisista asioista luopumista, jotka eivät vain enää toimi. Lisäksi meidän pitää suunnata katseemme entistä enemmän Zonta-yhteisön ulkopuolelle niin jäsenhankinnassa kuin lahjoittajien värväämisessä. Minusta meillä on erinomaiset lähtökohdat: olemme kansainvälinen järjestö, joka toimii monella eri tasolla, ja jäsenistömme koostuu ajattelevista ja koulutetuista henkilöistä. Järjestön eri tasojen vuoropuhelua ydinsanoman teroittamiseksi pitää vain lisätä. Nykymaailmassa on tilausta projekteille, kansainvälisyydelle, paikallisuudelle ja virtuaalimaailmalle. Niistä meidänkin pitää poimia meille sopivat tavat toimia. Kaikki lähtee missiostamme, eli agendallemme sopii kaikki se, mikä liittyy tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen. Yritän ajatella asioita katto korkealla, seinät leveällä -periaatteen kautta. Jotta voimme mahdollisimman tehokkaasti vaikuttaa ja saada äänemme eli tyttöjen ja naisten äänet kuuluviin, meidän on oltava avoimia uudelle, mutta pidettävä mielessä zontien ydinajatus: keskiössä pitäisi olla aina se nainen tai tyttö. Zonta-järjestön tulevaisuuteen liit - tyy haasteita, niin kuin kaikkeen perinteiseen yhdistystoimintaan nuoremman sukupolven erilaisesta sitoutumistavasta johtuen. Uskon kuitenkin, että zontien olemassaolon peruslähtökohdat ja tavoitteet ovat sellaisia, jotka puhuttelevat myös jatkossa. Maailma olisi hauska saada valmiiksi tulevalla kaksivuotiskaudella ja tehdä näin järjestömme tarpeettomaksi, mutta uskon että tehtävää riittää vielä pitkään! > Sallan Aarrekartta Uskon positiivisuuden voimaan ja siihen, että elämä kantaa. Suurin aarteeni ovat läheiseni. Materiaalisina aarteinani pidän myös äitini minulle säntillisesti vauvaajoista alkaen kokoamia valokuva-albumeita, jota tapaa olen itsekin sittemmin jatkanut. Vanhojen valokuvien kautta voi elää uudelleen arkisia pieniä hetkiä tai merkittävämpiä arjesta poikkeavia tapahtumia, muistaa tuntemukset ja tilanteet, palauttaa mieliin pieniä yksityiskohtia, jotka on jo ehtinyt unohtaa, tunnistaa tuoksut ja tuulet menneisyydestä. Nykyisin albumiin laitettavien valokuvien karsinta mahdottoman suureksi paisuneesta kuvatulvasta on kovin vaikeaa, mutta aion sinnikkäästi jatkaa! Haluaisin osata soittaa saksofonia. Saan voimaa tuntureista ja vuorista. Haaveilen paljon niin pieniä kuin suuria. Kaikkien haaveiden ei olekaan tarkoitus toteutua. Jos saisin ylimääräisen tonnin, käyttäisin sen matkustamiseen johonkin uuteen, minulle vielä tuntemattomaan paikkaan. Aivan varmasti tekisin myös lahjoituksen Zonta International Foundationin Service Fundille! Jos saisin ylimääräisen tunnin, meditoisin. Sen jälkeen tuntuu siltä kuin olisi saanut vähintään kaksi ylimääräistä tuntia. Suosittelen kokeilemaan! Haastattelu perustuu Voi Hyvin -lehden formaattiin, jossa julkisuuden henkilöt kertovat haaveistaan ja aarteistaan. Zonta International District 20 Uusi piirihallitus Governor Salla Tuomisen lisäksi uusia hallituksen jäseniä Piirissä 20 ovat Lt. Governor ja rahastonhoitaja sekä aluejohtajat. Esittelemme heidät tässä kuten heidät esiteltiin vaaleissa Lahden piirikokouksessa viime syksynä. Varsinaisista vaalilupauksista ei kuitenkaan ole kyse. Tuija Kirveskari- Tähtinen, Lt. Governor, Piiri 20 Linjanjohtaja (eläkk.), vapaa tutkija / KT, MBA Zonta Club of Helsinki IV, jäsen vuodesta 2001 Tuija Kirveskari-Tähtisellä on vankka kokemus johtamisesta ja päätöksenteosta toimittuaan yli 30 vuotta johtajana ja sen lisäksi tutkijana, johtamiskouluttajana ja konsulttina. Zonta-jäsenyytensä ajan Tuija on ollut aktiivinen järjestön eri tasoilla, piirikokouksissa, Eurooppa-seminaareissa ja Conventioneissa. Hän on ollut kerhossa hallituksen jäsenenä ja puheenjohtajana sekä toiminut Piirin 20 Advocacy-toimikunnassa. Työskentely on ollut näkyvää, informatiivista ja keskustelua herättävää. Tuija on hyvin perillä lainsäädännöstä ja vaikuttamisen keinoista. Ihmisoikeudet, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat Tuijalle tärkeitä periaatteita. Hän lähestyy ihmisiä ja asioita ennakkoluulottomasti, kuunnellen ja arvostaen. Asiakysymyksissä hän on perusteellinen ja huolellinen. Hän on hyvä ja selkeä esiintyjä, kielitaitoinen, joustava ja aktiivinen. Kaisa Kässi, rahastonhoitaja, Piiri 20 KL, KTM, emba Zonta Club of Helsinki II, jäsen vuodesta 1996 Kaisa Kässi on toiminut sekä Piiri 20:n että Zonta-kerho Helsinki II:n rahastonhoitajana. Lisäksi hän on ollut kerhon puheenjohtaja ja sihteeri. Hän on piirin rahastonhoitaja myös kaudella ja siten hyvin perehtynyt näihin tehtäviin. Taloushallinnon kehittämistehtävissä Kaisa on lisäksi työnsä puolesta paneutunut talous- ja raha-asioihin. Hän hoitaa ottamansa tehtävät huolellisesti ja hyvin. Hänellä on luonteva esiintymistapa ja hän osaa kommunikoida talouteen liittyvistä asioista selkeästi ja ymmärrettävästi. > 29

16 30 Aluejohtajat Vuokko Skyttä, aluejohtaja, Area 1 (AD) Hankejohtaja / KTM Zonta Club of Vantaa II, jäsen vuodesta 1995 Vuokko Skyttä on kokenut zonta, joka on aktiivisesti toiminut kerhossa useissa vastuullisissa teh tävissä, mm. puheenjohtajana, sihteerinä ja rahastonhoitajana. Kaudella hän on toiminut Area 1:n vara-aluejohtajana. Vuokko on iloinen, positiivinen, vastuullinen ja zonta-arvoja noudattava henkilö. Terhi Törmänen, aluejohtaja, Area 2 (AD) Ohjelmistosuunnittelija / FL Zonta Club of Oulu I, jäsen vuodesta 2003 Terhi Törmänen on aktiivinen ja aikaansaava zonta. Hän tutustui järjestöön jo tähtitieteen jatko-opintojensa aikana saatuaan Zonta Internationalin Amelia Earhart -stipendin. Terhi on toiminut kerhossa eri luottamustehtävissä ja nyt myös pii ri ta solla stipenditoimikun nassa. Hänellä on oman tutkimus- ja työhistoriansa kautta hyvä kontaktiverkosto, jota voi hyödyntää myös Zonta-järjestön tehtävissä. Terhi on avoin ja auttavainen, helposti lähestyttävä, looginen ja luova. Hän etsii ongelmiin rakentavia ratkaisuvaihtoehtoja kuunnellen myös muiden mielipiteet. Hänellä on aito halu toteuttaa Zonta Internationalin päämääriä. Lea Helle, aluejohtaja, Area 3 (AD) Viestintäsihteeri / YO, keskiasteen opinnot Zonta Club of Varkaus Area, jäsen vuodesta 2005 Lea Helteellä on aktiivinen ote tehtäviin, hän on tehokas verkostoituja muiden kerhojen kanssa ja piirin tasolla. Hän on sosiaalinen luonne, hänellä on hyvät esiintymis- ja vuorovaikutustaidot. Lea on toiminut jäsenyytensä alusta asti aktiivisesti ja ollut myös hallitustehtävissä. Hän on vakuuttava ja uskottava käytökseltään zonta. Aila Rajamäki, aluejohtaja, Area 4 (AD) Viestintäpäällikkö / YTM Zonta Club of Tampere II, jäsen vuodesta 1991 Aila Rajamäellä on pitkä ja monipuolinen kokemus Zonta-toiminnasta. Hän on yhteistyökykyinen ja tottunut tekemään töitä erilaisten ihmisten kanssa. Hänellä on monipuoliset valmiudet piirin ja alueen kerhojen väliseen, samoin kuin kansainväliseen yhteistyöhön. Aila on lisäksi kokenut tiedotusalan ammattilainen, jolla on käytettävissään erinomaiset verkostot. Hänellä on kokemusta päätöksentekoa vaativista tehtävistä niin Zontatoiminnassa kuin työelämässä. Arean 5 aluejohtaja ja vara-aluejohtaja valitaan varsinaisessa piirikokouksessa Vantaalla Viivika Orula on Zonta Pärnu Klubin pitkäaikainen jäsen, joka on tehnyt presidentin ja sihteerin töitä. Hän on aktiivinen, tunnollinen ja luotettava zonta. Kaudella Viivika on vara-aluejohtaja. Hänen kanssaan on erittäin miellyttävää tehdä yhteistyötä. Vara-aluejohtajat Viivika Orula, aluejohtaja, Area 6 (AD) Turismi töötaja / St. Petersburg State University Zonta Club of Pärnu, jäsen vuodesta 1994 Anne Kauppila, Area 1 (VAD), Zonta Club of Espoo-Kauniainen, jäsen Barbro Lundberg, Area 2 (VAD), Zonta Club of Närpes Area, jäsen Leena Ronkainen, Area 3 (VAD), Zonta Club of Joensuu, jäsen Päivi Pelttari, Area 4 (VAD), Zonta Club of Huittinen Area, jäsen Helle Aunap, Alue 6 (VAD), Zonta Club of Viljandi, jäsen Koonneet Anna-Maija Hirvi ja Arja Schadewitz, Zonta Club Vantaa I Rekrytointi helppoa ja hauskaa! Teksti Sirkka-Liisa Rautioaho, Zonta Club Vantaa II Area 1:n yhteisenä ponnistuksena järjestimme uusien jäsenten rekrytointitapahtuman toukokuussa Tapah tumapaikaksi seuloutui useasta vaih toehdosta Suomen nuorisotyön palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin toimisto Helsingin Pasilassa. Area 1:n jäseniä evästettiin välittämään kutsu niin tutuille kuin tuntemattomillekin. Mukaan pyydettiin myös pitkään järjestössä olleita niin, että tilaisuuden aikana joka pöydässä istui myös kokeneita zontia, joilta voi henkilökohtaisesti kysellä kokemuksista. Tilaisuudessa oli 35 henkilöä. Raseborgs Zontaklubb hade 45 medlemmar på hösten Det är resultatet av en aktiv medlemsvärning. Vid årsskiftet hade medlemsantalet sjunkit till 18. Klubbens dåvarande ordförande Anne-Maj Paldanius-Rehn uppmanade alla medlemmar att bjuda in någon som de tycker att skulle vara passlig zonta till ett infomöte i januari Till allas överraskning var ca 12 intresserade nya damer på plats och största delen kom med, berättar Ritva Rissanen, som rekryterat många nya medlemmar. Klubbens nuvarande ordförande Anna Maria Grönqvist säger att målsättningen är att växa vidare men behärskat. Alla ska hinna lära känna varandra och verksamheten ordentligt. Man jobbar effektivare tillsammans då. Hur bär ni er åt för att få nya medlemmar? I och med att vi nuförtiden har årligen återkommande publikevenemang, såsom modeshow och den lekfulla bilorienteringen Raseborgsrundan, har Zonta-organisationen blivit känd på orten. Det händer ofta att intresserade kvinnor själv tar kontakt med klubben. Dessutom värvar vi ju på det traditionella sättet, personligen bland Entä mitä opimme? Perusasiat on ilmaistava selvästi. Eräs mukana ollut innostui kovasti, tuli kerhon ensimmäiseen kokoukseenkin, ja sen jälkeen lähetti vielä sähköpostia varmistuakseen: Eihän tämä sitten vain ole sellainen järjestö, jossa on joku säännöllinen vuosimaksu ja muitakin maksuja? Niin itsestään selvä kuin asia meille onkin, ei tule olettaa että se on sitä myös ulkopuolisille. Vaikka asia olisi sanottu infotilaisuudessa, niin ei ainakaan riittävän selvästi. Toinen jälkipohdinnoissa esiin kvinnor vi känner. Hur lyckas ni hålla medlemmarna i klubben? Ett stort tack går till våra många kommittéer som ger en chans för alla att jobba med något konkret och bli mera bekanta i mindre grupper, säger Ritva Rissanen. Anna Maria lyfter också fram vikten av introduktion och information i början av medlemsskapet. Nya medlemmar får en infomapp och deltar i en infokväll. Sonja Bengtfolks blev inbjuden till klubben hösten För henne var det ett lätt val att tacka ja. noussut oivallus oli, että värvättyä ei tule jättää yksin. Alussa hänelle kannattaa nimetä kummihahmo, joka henkilökohtaisella kontaktilla tukee tulokasta, kutsuu kokouksiin, selittää käytäntöjä, varmistaa että olennaiset asiat on ymmärretty. Kokemus oli kiinnostava, ja suosittelemme sitä muillekin alueille, erityisesti näinä niukkuuden aikoina kun zonta-väki pelottavasti vähenee. Seuraava Area 1:n rekrytointilaisuus pidetään Allianssitalossa Pasilassa. Raseborgs zontor vill fortsätta växa Text och foto Marina Holmberg Sonja Bengtfolks (fr. v.), Anna Maria Grönqvist och Ritva Rissanen trivs med jobbet för kvinnors väl och ve på hemmaplan och i världen. Världens och samhällets orättvisor jämtemot kvinnor och barn har alltid varit något som jag har känt starkt för och där jag vill och önskar kunna bidra konkret med något. Vilka förväntningar har du på verksamheten? Zonta är en aktiv organisation som ger tillfredsställese på flera plan. Du gör en skillnad för någon kvinna någonstans samtidigt bygger du nätverk och lär känna intressanta nya damer. Via Zonta möter du en massa fantastiska kvinnor som bär på otroligt starka kvinnohistorier. 31

17 32 Zontat auttavat Ruandaa toipumaan Teksti Pauliina Aukee, Zontakerho Jyväskylä I, pj Kuvat Pauliina Aukeen matka-albumi Lähtisitkö viikoksi Ruandaan? Tämä kysymys oli sähköpostissani loppusyksystä Kysymys oli vakavissaan ehdotettu, ja päätöstä toivottiin mahdollisimman pian. Voisinko lähteä viikoksi tuohon keskiafrikkalaiseen maahan? kysyin itseltäni, läheisiltäni ja työtovereiltani. Vastauksina oli enimmäkseen uusia kysymyksiä. Afrikkalaissyntyinen ystävättäreni esitti kuitenkin ratkaisevan kysymyksen: Mitä matka Afrikkaan voi muuttaa sinussa? Paikalliset ihmiset suhtautuivat meihin vieraisiin ystävällisesti kaikki alla, ja vierailuohjelma välimatkoineen sujui aikataulujen mukaan. Avustusohjelmien toimintaa meille esiteltiin neljällä eri paikkakunnalla, ja lisäksi vierailimme Kongon pakolaisten leirissä. Näimme käytännössä kuinka projekti äidistä lapseen tarttuvan HIV:n torjumiseksi (Prevention of Motherto-Child HIV Transmission, PMTCT) toimii. Raskaana olevia naisia ja aviopareja sitoutetaan lääkehoitoon, heille neuvotaan oikeaa ravitsemusta ja hygieniaa sekä järjestetään mahdollisuus kartuttaa elantoja käsitöillä. Projektissa mukana olevat naiset kertoivat avoimesti, kuinka heidän elämänsä oli saanut sisältöä ja vointi kohentunut avustusohjelmaan liittymisen myötä. Näin he jaksavat hoitaa paremmin perhettään. Terveitä vauvoja Matyozan terveysasemalla Piiri 20:n avustama Matyozan terveysasemalla vietimme yhden aamupäivän. Uudisrakennus oli siisti ja hyvin maisemaan rakennettu. Vaikkei siellä ollut mahdollisuutta operatiiviseen synnytystoimintaan, tilat olivat riittävät tavallisiin, valvottuihin synnytyksiin ja sen jälkeiseen lepoon. Vuoden 2007 jälkeen terveysasemalla ei ole syntynyt yhtään HIV-positiivista lasta. Helmi lokakuussa 2013 Matyozan asemalla on syntynyt 177 lasta ja perheitä on ollut 175. Kuukausittainen kävijämäärä on lähes kolminkertaistunut uusien tilojen myötä, ja asiakkaiksi on tullut entisten alempien sosiaaliluokkaan kuuluvien lisäksi keskiluokan perheitä. Arvostamme > Terveysneuvontaa HIV-positiivisille äideille Matyozan terveysasemalla. Katso video ZI President Lynn McKenzien ja Zontakerho Jyväskylä I:n Pauliina Aukeen käynnistä Ruandassa helmikuussa Linkki on sivulla Video löytyy myös YouTubesta hakusanoilla zonta international unicef rwanda. Ylängöllä sijaitseva Ruanda on mäkinen maa. Kuva teeviljelmältä, jonka keskellä on hyvätasoinen mökkimajoitus. suuresti sitä työtä, mitä zontat ovat tehneet Ruandan äitien ja lasten hyväksi, paikallisen Imbuto-järjestön johtaja Radegonde Ndejuru kirjoitti minulle puoli vuotta matkan jälkeen. Apua tytöille ja kotiväkivallan uhreille Jatkuvaa tukea Ruandaan Piiri 20:n zontat saivat vuosina kertyneillä lahjoituksilla konkreettisen muutoksen aikaiseksi Ruandassa, kun Matyozan terveyskeskus saneerattiin. Asema on nimetty edesmenneen kv. Zonta-presidentti Helvi Sipilän mukaan. Vuodesta 2008 Zonta-järjestö ja Unicef ovat osallistuneet äidiltä lapsille tarttuvan HIV:n ehkäisyyn. Tässä ns. PMTCT-projektissa testataan raskaana olevat äidit, ohjataan heidän lääkitystään ja annetaan terveysneuvontaa imetysasioita unohtamatta. Zontien tuki on ollut jo 1,5 milj. USdollaria ja jatkuu vuodet Vuonna 2010 Zontat alkoivat tukea kotiväkivallan ja sukupuoleen liittyvän väkivallan torjumista Ruandassa. Unicef ja Ruandan hallitus tukevat tätä toimintaan One Stop -keskusten kautta. Iisalmen kerhon OmaKapua-hankkeella kerätään varoja Helvi Sipilä -rahaston ja edelleen ZIF:n kautta mm. Ruandaan. Yhtäläinen koulutus sukupuolesta riippumatta kaikille Ruandan lapsille on maan virallinen tavoite. Lapsia on kouluissa paljon, mutta tyttöjen koulunkäynti on vaarassa keskeytyä murrosiässä. Vierailimme lapsiystävällisessä koulussa, jossa oli oma kuukautisasioita neuvova opettaja. Tytöille ja pojille oli rakennettu erilliset saniteettitilat peseytymismahdollisuuksin. Nämä ovat yksinkertaisia keinoja tyttöjen koulunkäynnin helpottamiseksi. Ruanda on rauhallinen maa tällä hetkellä, mutta kotiväkivaltaa esiintyy niin kuin muissakin maissa. Väkivaltaa kokeneet voivat saada apua maahan perustetuista One Stop Centereistä eli yhden pysäkin keskuksista. Niissä on tarjota terveyden- ja sosiaalihuollon, poliisin, juristin sekä psykologien apua. Keskuksien turvahuoneet tarjoavat myös hetken lepoa hankalissa tilanteissa. Matkan opetukset Tutustumisryhmän johtajana toimi Lynn McKenzie, Zonta Internationalin presidentti. Hänen herättämänsä keskustelutuokiot eri paikallisten asiantuntijoiden ja poliitikkojen kanssa olivat varsin mielenkiintoisia. U.S. Fund for Unicefia edusti Kristi Burnham. Noala Skinner, Unicefin Ruandan toimiston johtaja, oli rekrytoinut toimiston väkeä opastamaan, tulkkaamaan ja kuljettamaan meitä. Näillä matkoilla kuulin henkilökohtaisia, koskettavia tarinoita pakolaisuudesta, mutta myös paluusta Ruandaan ja halusta rakentaa maata uudelleen. Keski-Suomeen palattuani viisi Suomeen tullutta pakolaistyttöä esiintyi kerhomme vuosijuhlassa. Silloin tajusin, mikä oli muuttunut. Fyysinen etäisyys Ruandaan ei ole pidempi tai raskaampi kuin mikä tahansa mannerten välinen lento. Suurin kynnys on henkinen. Aivan samoin käsi ottaa kukkarosta helposti kolikon, mutta mieli päättää mihin sen käyttää. Rahankäyttö on riskialtista. Zontat ovat kuitenkin tehneet sen viisaasti. Terveysaseman odotusaulassa vas. Zonta Internationalin kansainvälinen presidentti Lynn McKenzie, tulkki, kirjoittaja Pauliina Aukee ja aseman johtaja. Ihmiset puhuivat joko ranskaa, englantia tai paikallista kieltä. 33

18 Sisarta ei jätetä -kampanjalla torjumme yksinäisyyttä Teksti Anja Hurme, kampanjapäällikkö, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi Raija Kalimo, ohjausryhmän jäsen, Espoo-Kauniainen Zonta-klubi Yksinäisyys on merkittävä iäkkäiden ihmisten hyvinvointiin vaikuttava tekijä, johon liittyy psyykkisiä, sosiaalisia ja fyysisiä ilmiöitä. Yksinäisyys voi olla konkreettista, objektiivisesti mitattavaa yksin olemista tai ihmisen kokemaa yksinäisyyden tunnetta. Elämän laatua koskevan tarkastelun yhteydessä on yleistynyt tapa määritellä yksinäisyys ihmisen subjektiiviseksi kokemukseksi siitä, ettei hänellä ole tyydyttäviä ihmissuhteita. 34 Tukitoimenpiteiden tarve on todettu ilmeiseksi ikääntyvien yksinäisyyden ja siihen liittyvien kielteisten lisäilmiöiden ehkäisemiseksi sekä sosiaalisen vuorovaikutuksen myönteisten vaiku tusten edistämiseksi. Laajimman tutkimus- ja toimenpidekokonaisuuden on käynnistänyt Vanhustyön keskusliitto (VTKL), jonka vuonna 2002 alkaneen hankkeen perusteella alkoi Ystäväpiiri-ryhmätoimintaohjelma. Piirikokouksessa keväällä 2012 hyväksyttiin Sisarta ei jätetä Glöm inte din syster -kampanja, jonka tuotto kohdistettaisiin VTKL:n Ystäväpiiritoiminnan tukemiseen. Perusteluina olivat Zonta-järjestölle soveltuva si - sältö, tutkitusti tuloksellinen toimintamuoto sekä maanlaajuisesti organisoitunut ja toimiva yhteistyökumppani valmiine verkostoineen. Kampanjan tavoitteena oli edistää ikääntyneiden naisten hyvinvointia toiminnalla, joka ehkäisee yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista osallistumista. Käytännössä oli tarkoitus tukea Ystäväpiirien pohjalle syntyvien ryhmien itseohjautuvaa toimintaa. Saavutimmeko tavoitteemme? Ystävyyssinettejä myymällä onnistuimme keräämään euroa lahjoitettavaksi VTKL:lle. Tukea riittänee nyt 3 5 vuodeksi. Marraskuussa 2013 oli jo 20 ryhmää saanut tukea Ystäväpiirinsä tapaamisten jatkamiseen. Tällaisia ryhmiä on Oulussa, Vaasassa, Turussa, Tampereella, Ylihärmässä, Kuopiossa, Iisalmessa, Siilinjärvellä, Heinolassa, Helsingissä ja Espoossa, ja niissä kaikkiaan 148 osallistujaa. Ryhmien määrä riippuu paikkakunnalla olevien ohjaajien määrästä ja aktiivisuudesta. Syksyllä 2013 käynnistyi 43 uutta Ystäväpiiri-ryhmää, ja ohjaajia on koulutuksessa eri puolilla maata. Lisää koulutusta on tulossa kevään 2014 aikana, jolloin myös samoilla paikkakunnilla käynnistyy uusia Ystäväpiiri-ryhmiä. Sisarta ei jätetä -kampanjan ja VTKL:n yhteistyön avulla pystymme tarjoamaan monille yksinäisille ikääntyneille sellaisia konkreettisia osallistumisen mahdollisuuksia, joihin sosiaali- tai terveydenhuollon resurssit eivät riitä. Tarkoituksena on myöhemmin toteuttaa omaehtoisesti kokoontuneille ja Zonta-tukea saaneille ryhmille kysely, jonka perusteella saamme lisää tietoa toiminnan vaikuttavuudesta osallistujien elämän laatuun ja sosiaalisiin suhteisiin. Kampanja on päättynyt, mutta Voimme ansaitusti olla iloisia siitä, että kampanja tuotti erinomaisen taloudellisen tuloksen. Yli 93 % kerätyistä varoista on lahjoitettu ikäihmisten yksinäisyyden vähentämiseen, mikä on vapaaehtoisjärjestöjen varainkeruussa erittäin harvinaista. Samalla teimme Zonta-järjestöä tunnetuksi monin eri tavoin. Ystävyyssinettien avulla Zonta International näkyy postituksissa enimmillään kertaa. Myös paikallislehdet ja media olivat kiinnostuneita kampanjastamme. Kampanjan varainkeruu on päättynyt, mutta työ vanhusten hyvinvoinnin hyväksi vapaaehtoisvoimin jatkuu. VTKL kouluttaa eri järjestöjen vapaaehtoisia Ystäväpiirien ohjaajiksi ja zonta-naisia omaehtoisesti tapaavien ryhmien tukihenkilöiksi. Koulutuksista saa tietoa VTKL:n verkkosivuilta osoitteesta Kiitos kampanjan onnistumisesta kuuluu kaikille kerhoille ja kaikille jäsenille. Kiitos aktiivisuudesta ja sitou tumisesta kampanjan tavoitteisiin! Nanna Tyry (oik), Aira Hynninen ja Sinikka Orasaho iloitsevat ystävyydestään sekä Zonta-rahoituksen tuesta omaehtoiselle ryhmätoiminnalle. Kuvasta puuttuu Taimi Mäenpää. Omaehtoinen Ystäväpiiri -toiminta virkistää Teksti ja kuva Sanna Järvenkallas, sosionomiopiskelija, Turun AMK Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen tiloissa kokoontuu viikoittain neljän ystävän porukka. Naisten ystävyys sai alkunsa Ystäväpiiri-ryhmästä, joka kokoontui vuonna 2012 ensin 12 kertaa ohjattuna. Joulukuusta 2013 lähtien se on jatkanut toimintaansa ryhmäläisten omasta aktiivisuudesta. Ryhmän koko tiivistyi lopulta neljään, ja sille on varattu kokoontumispaikka Turun Lähimmäispalveluyhdistyksen tiloista Kotikunnaasta. Ystäväpiiri-ryhmä haki Zontarahoitusta mahdollistaakseen erilaisia tapahtumia kesäksi. Ryhmäläiset ovat menossa Turun Kupittaan puistoon juhlistamaan kevättä ruuan ja yhdessäolon merkeissä. Juhannusretkelle ryhmä suuntaa Forum Marinum -museoon ja myöhemmin kesällä Koulu-ravintolan terassille syömään. Ohjelmassa on myös retki Ruissalon kylpylään, jossa ystävykset voivat ulkoilla meren rannassa ja nauttia hyvästä ruuasta. Zontien avulla arjesta juhlaa Zonta-rahoituksen mahdollistamat ryhmäkokoontumiset muualla kuin Kotikunnaan tutuissa tiloissa tarjoavat ryhmäläisten omien sanojen mukaan luksusta arkeen. Kohteet ovat sellaisia, joihin yksin ei tule lähdettyä, mutta Ystäväpiiri-ryhmästä muodostuneessa porukassa retket tuovat vaihtelua elämään. Kohteet valikoituivat ryhmäläisten omien keskustelujen tuloksena. Jokainen ehdotti oman kiinnostuksen mukaisia retkiä. Ryhmäläisillä on käytössään rollaattorit, jolloin kohteen valinnassa oli otettava huomioon esteettömyys. Moni kiinnostava paikka karsiutui lopulta pois kulkuvaikeuksien vuoksi. Ravintolaa valittaessa oli otettava huomioon pöytiin tarjoilu, sillä buffet-ruokailuissa apuvälineen kanssa kulkeminen on vaikeaa. Ryhmäläisistä ystäviksi Ystäväpiiriläiset ovat ystävystyneet toiminnan edetessä. He pitävät yhteyttä puhelimitse myös tapaamisten ulkopuolella. Vaikka naiset kokoontuvat edelleen Ystäväpiiri-ryhmänä, pitävät he toisiaan ystävinä eikä ryhmäläisinä. Tieto siitä, että puhelimen päässä on ystäviä, joille voi soittaa, sekä viikoittaisten tapaamisten odottaminen ovat elämänlaatua parantavia tekijöitä. Ryhmäläisille rahoituksen saaminen merkitsi paljon, sillä sen mahdollistama ilo arkeen ja ystävien kanssa yhdessä tekeminen virkistävät. Ryhmä aikoo hakea rahoitusta myös ensi syksynä, sillä se mahdollistaa aktiivisen toiminnan jatkossakin. Ystävykset odottavat innolla tulevia retkiä huolella valittuihin kohteisiin, mutta jatkavat myös viikoittaisia tapaamisia Kotikunnaassa kahvikupin äärellä. 35

19 36 Luetaan yhdessä -toimintaa jo kymmenen vuotta Teksti Ulla Salonen, ohjausryhmän jäsen, Luetaan yhdessä -verkosto, Zonta Club Vantaa II Henna-Maija Syrjälä, Projektipäällikkö, Luetaan yhdessä -verkosto Kuva Riitta Sivenius Valtakunnallisella Luetaan yhdessä -verkostolla tulee tänä vuonna täyteen 10 vuotta ensimmäisen opetusryhmän perustamisesta. Vapaaehtoiset suomalaisnaiset opettavat maahanmuuttajanaisille suomen kieltä sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Eri puolella Suomea 24 paikkakunnalla toimii tällä hetkellä 70 opetusryhmää. Lisää ryhmiä kuitenkin tarvitaan, sillä opetus on henkilökohtaista ja pienimuotoista. Jokaisella ryhmällä on vähintään kolme, keskimäärin viisi vapaaehtoista opettajaa. Vapaaehtoisia toiminnassa on noin 400 ja opiskelijoita yli Kuka tahansa suomalaisnainen voi tulla opettajaksi koulutustaustasta riippumatta. Luetaan yhdessä -toiminta alkoi Vantaan Myyrmäestä vuonna 2003 silloisen UNIFEMn jäsenten aloitteesta. Keväällä 2007 Zonta International Piiri 20 päätti lähteä toteutta maan hanketta Suomen UNIFEMin kanssa ja ohjata keräämänsä Keltaisen ruusun kampanjan varat Luetaan yhdessä -mallin levittämiseen valtakunnalliseksi. Muutamassa vuodessa yhdestä ryhmästä laajentui 50 ryhmää käsittävä valtakunnallinen verkosto. Keltaisen ruusun kampanjan päätyttyä verkoston hallinnointi siirtyi vuoden 2011 alussa Suomen Akateemisten Naisten Liitolle Suomen Kulttuurirahaston apurahan turvin. Zonta-piiri 20 ja Suomen UN Women ovat yhä hankkeen tiiviitä yhteistyökumppaneita, joilla on mm. edustajat verkoston ohjausryhmässä. Myös opettajien joukossa on edelleen useita Zontakerhojen jäseniä. Kulttuurirahaston tuella vakaata kasvua Zontien ohjaaman kampanja-ajan jälkeen Luetaan yhdessä -verkosto on laajentunut uusille paikkakunnille. Suomen Kulttuurirahasto on tukenut hanketta jo kolme vuotta, ja rahoitus on turvattu myös vuodelle Kati Söderström (oik.) opettaa sambialaista Juliet Kurkea, jolla on sylissään Helmi-tytär. Lena Sokka Zonta Club Vantaa II:sta (vas.) seuraa tilannetta. Verkosto on kasvanut keskimäärin kymmenellä ryhmällä vuodessa. Vuonna 2012 verkostossa annettiin valtakunnallisesti jopa tuntia opetusta maahanmuuttajanaisille. Mikäli tuo määrä olisi toteutettu virallisena koulutuksena, olisivat kustannukset yhteiskunnalle olleet lähes euroa pelkällä minimipalkalla laskettuna kahden edellisen vuoden aikana. Mittaamattoman arvokasta tuki on kuitenkin varmasti niille, jotka ryhmän tuen avulla saavat työ- tai opiskelupaikan. Vuosina heitä oli jo 376. Hyväksi koetut käytännöt toiminnan kulmakivinä Alusta asti verkoston tavoitteena on ollut arkikielen oppiminen ja arjessa pärjääminen. Tunneilla opitaan tulemaan toimeen kaupassa ja virastoissa asioidessa, yhteistyössä lasten koulun sekä naapureiden kanssa. Ilman > vähäisintäkään suomen kielen taitoa maahanmuuttajanaiset ovat erittäin heikossa asemassa, sidottuja koteihinsa ja vailla heille kuuluvia oikeuksia. Kielitaito on avain suomalaiseen yhteiskuntaan ja ulos neljän seinän sisältä. Suomessa on maahanmuuttajanaisia, jotka ovat asuneet täällä useita vuosia osaamatta sanaakaan suomea. Luetaan yhdessä -kurssilla lähdetään oppilaan tasolta, tarvittaessa siitä, miten kynää pidetään kädessä ja miten kirja avataan. Kaikkien lähtömaissa naisilla ei edes ole oikeutta päästä kouluun. Myös Suomessa asuu suuri joukko lukutaidottomia maahanmuuttajanaisia. Heille kielikurssi tarjoaa mahdollisuuden saada oma ääni kuuluviin ja päästä toteuttamaan tasa-arvoisia ihmisoikeuksia. Luetaan yhdessä on poikkeuk - sellinen opetusryhmämuoto. Tar koitus on ystävystyä ja kommunikoida molempiin suuntiin. Se onnistuu, kun yhdellä opettajalla voi olla vain yksi tai kaksi oppilasta. Molemmat oppivat ja saavat paljon toisiltaan. Ryhmien kielenopetus tapahtuu kerran viikossa, kahden tunnin ajan. Kurssille voi ottaa pienet lapset mukaan, ellei muuten pääse tulemaan. Oppilaat saavat oppikirjan, josta opetellaan helppoa puhekieltä. Edistyneemmät oppilaat kaipaavat monimuotoisempaa opetusta ja pystyvät esim. lukemaan lehtijuttuja. Muutamissa Luetaan yhdessä -ryhmissä on mukana myös miehiä. Verkosto kouluttaa uudet vapaaehtoiset naiset opetustehtäviin sekä tarjoaa säännöllisesti koulutustilaisuuksia toiminnassa mukana oleville vapaaehtoisille. Mukaan voi lähteä vaikka käymällä tutustumassa jonkin ryhmän toimintaan tai ottamalla yhteyttä hankkeen projektipäällikköön Henna-Maija Syrjälään. Uutuutena koulutettujen Auroras-toiminta Auroras-verkosto on osa Luetaan yhdessä -verkoston uutta toimintaa. Opettajat ovat huomanneet, että korkeakoulutetut maahanmuuttajanaiset tarvitsevat kotoutumisensa tueksi suomen kielen taidon lisäksi verkostoitumista suomalaisten naisten kanssa sekä työelämän tuntemusta. Havainnon pohjalta syntyi ajatus Auroras-toiminnasta, korkeakoulutettujen suomalaisten ja maahanmuuttaja naisten monikulttuurisesta yhteisöstä. Tunnustus motivoi jatkamaan Kuluneen kymmenen vuoden aikana verkoston merkitys suomalaisessa maahanmuuttotyössä on kasvanut jatkuvasti. Hanke on koettu tärkeäksi kansalaistoiminnaksi osana maahanmuuttajien kotouttamista, ja verkosto onkin saanut työstään useita tunnustuksia. NNKY palkitsi toiminnan jo vuonna 2009 naisten ja tyttöjen yhteisöllisyyden parantamisesta. Vuonna 2011 verkosto sai oikeusministeriön myöntämän Demokratiapalkinnon. Palkinnon tarkoitus on tehdä tunnetuksi suomalaista demokratiaa ja kansalaisyhteiskuntaa. Lisää tunnustusta saatiin vuoden 2014 alussa, kun Piiri 20 asetti Luetaan yhdessä -verkoston ehdolle tunnustuspalkinnon saajaksi Zontapalvelutoiminnasta (Service Recog nition Award ). Voittaja julkaistaan kesällä Orlandon Conventionin yhteydessä. Verkoston opettajat ovat todenneet: Tämä työ itsessään on palkitsevaa, ja tästä saa enemmän kuin antaa, mutta toki on mukava huomata, että työmme saa arvostusta myös verkoston ulkopuolella. Saatu tunnustus onkin omiaan motivoimaan vapaaehtoisia työssään. Rahoittajien ovia on mukavampi kolkutella, kun hanke on tunnustettu myös valtion virallisilta tahoilta. Verkostolle on myönnetty rahoitusta enää vuodeksi 2014, ja tärkein haaste onkin saada rahoitus turvattua myös tuleville vuosille. Kalliola-ryhmän kokemuksia Teksti Elise Hiidenuhma-Kivelä Kuva Aki Schadewitz Zontakerho Helsinki I:n kokoama ja tukema Kalliola-ryhmä aloitti Kalliolan kansanopiston tiloissa syksyllä Ryhmässä oli aluksi vain filippiiniläisiä, koska ensimmäisellä ryhmän vetäjällä tri Anja Tiilikainen-Piimiehellä oli yhteydet Filippiinit-seuraan. Työ on jatkunut siitä lähtien Helsinki I:n erityiskohteena. Innokkaita oppilaita tuli heti yli neljäkymmentä, ja mukana oli tuolloin jo muutama mies. Joukkoon on tullut muitakin kansallisuuksia kiinalaisia, ruotsalaisia, virolaisia, venäläisiä. Opettajat olivat aluksi lähes kaikki Zontakerho Helsinki I:stä. Mukaan mahtui myös muutama UNIFEMiläinen, jopa mies. Zontien tuki on mahdollistanut pikku juhlia, museokäyntejä ja kameran käyttöä opiskelussa. Valokuvat ja niiden tekstitys tuotti jopa oman suomenkielisen kirjasen Kuvia suomeksi. Kalliolan kansanopisto taas on tarjonnut tilat ja tekstien monistusmahdollisuuden. Syksyllä 2013 kirjoilla oli noin 70 opiskelijaa. Kurssi pidetään poikkeuksellisesti maanantai-iltaisin, sillä lähes kaikki opiskelijat käyvät työssä. He osaavat englantia, mutta suomi ei suju tai on jäänyt hataraksi. Toisinaan mukaan tulee äskettäin tänne muuttaneita kouluikäisiä. Suomeen esim. siivoojiksi tai kodinhoitajiksi tulleet ovat aivan eri asemassa kielellisesti kuin kouluikäiset lapset tai nuoret. Syksyllä 2013 Filippiinejä kohdannut luonnonmullistus on puhuttanut syvästi kurssilaisia ja opettajia. 37

20 Foto Raul Rebane Tihe side Zonta Tartu klubiga Foto Meeli Lokk Tekst Meeli Lokk, Zonta Tartu klubi asepresident, Tähtvere Avatud Naistekeskuse sotsiaaltöötaja 38 Kui ma sain viis aastat tagasi kutse tööga alustada kohe sisuliselt poolelt. Zontasse astuda, ei osanud arvatagi, et Naised saavad sotsiaalset, psühholoogilist ja juriidilist nõustamist, osale- sellel organisatsioonil võib olla otsene side minu senise tegevusega. Olen vad tugigruppides, tugevdavad omavahelist sidet emade ja laste laagrites. pikka aega olnud seotud sotsiaaltööga mittetulundusühingutes, mis tegelevad naiste ja laste abistamisega. Teenuseid Johannes Esto Ühingul sai naistele ja lastele aastal Tartus valmis ema ja lapse varjupaik, mis annab abi alaealistele Tähtvere Avatud Naistekeskus Tartus emadele ja vägivalda kogenud naistele. on Eestis ainuke organisatsioon, kes Selle loomise juures oli abiks ka Zonta pakub teenuseid nii naistele kui lastele. Pole vahet, on nad siis tüdrukud 20. Piirkond. Mööbel ja köögiboksid varjupaika osteti piirkonna teenindustrahade eest. Kogu inventar leiab ja mõistame, et abi peavad saama kõik või poisid. Püüame vaadelda tervikut siiani kasutust ja selle abi eest ütleme asjaosalised, kes vägivalda kogenud. veel tänagi zontadele aitäh. Lapsed isegi siis, kui nad on üksnes Aja möödudes oli loogiline samm vägivalla tunnistajad. edasi Tähtvere Avatud Naistekeskuse Seepärast korraldamegi lastelaagreid, kus püüame emadele ja laste- loomine. Meil vedas väga, et juba olid olemas nii varjupaiga ruumid kui ka le pakkuda võimalikult kvaliteetset naistekeskuse saal ja nõustamistoad. koosolemise aega. Need naised on Näeme praegu teiste Eesti varjupaikade näitel, et ruumide leidmine, regivallast, rahalisest kitsikusest, üksin- sageli väga kurnatud igapäevaelu vänoveerimine ja sisustamine on suurt dusest ja näiliselt üle jõu käivast laste kulu nõudev ülesanne. Enamasti pakutakse lagunenud kortereid kehvaholoog, kes annab emadele võimaluse kasvatamisest. Laagris on alati psühdes majades. Meie saime aastal grupi- või individuaalnõustamiseks. Zonta Tartu klubi naised augustis 2013 koosolekul Tiina Rebase kodus. Edessä vas. Maie Kotka, Kaja Mägi, Küllike Tuvikene (president), Triin Vaaro, Meeli Lokk. Keskirivissä Helju Kommer, Maia Palsi, Natalia Trofimova, Katrin Lamber, Maarika Külm, Anne Voltri ja takana Maire Breede, Carine Gross, Mall Tamm, Dagmar Kutsar, Katrin Sak, Pille Sirel, Sirje Kurrikoff, Tiina Rebane. Me kõik oleme omavahel seotud Lastega tegeleb samal ajal kogenud lapsehoidja. Laagrite organiseerimiseks oleme raha saanud projekte kirjutades, kuludelt kokku hoides, Kollase Roosi kampaaniast ja ka raamatu Sinihabeme pruudid müügist. Eriti edukaks kujuneski selle tõsielulugudel põhineva raamatu väljaandmine. Seegi oli osa Zonta Kollase Roosi kampaaniast Eestis. Enamiku raamatutest jagasime laiali koostööpartnerite kaudu teistes varjupaikades, osaliselt müüsime raamatupoodides. See võimaldas levikut laiendada ka nendeni, kes naistekeskusega sidemeid ei oma. Meil on praegu ainult üks pakk raamatuid alles. Pidevalt tuleb positiivset tagasisidet, see on politseiametnikele õpiku eest. Hetkel mõtleme, kuidas leida raha uue tiraaži jaoks. Samuti korraldame koolitusi valdkonnaga kokku puutuvatele ametnikele. Lisaks veel kogukonnale suunatud teavituspäevad, koostöövõrgustiku kokkusaamised jm. Vajadusel saavad vägivalda kogenud naised elada varjupaigas koos lastega. > aasta novembris tähistasime avaliku üritusena esmakordselt tütarlaste päeva. See tekitas suurt elevust ja õnnestus hästi. Tänavu jätkame. Meie tugevus on professionaalne meeskond ja vabatahtlikud abilised, kes teevad seda tööd kirega. Nad hoolivad. Jätkuvalt on tihe side ZontaTartu klubiga. Kevadel 2013 otsustati toetada varjupaigast abi otsinud kaheksa lapse ema, et ta saaks hambad suhu. See naine ei oleks suutnud oma hambaravi eest ise tasuda, aga nüüd on tal üks hambarida korras ja ravi jätkub. Pole raske kujutleda, kuidas see mõjutab naise enesehinnangut, mida annab juurde võimalusele tööd saada ja normaalset elu elada. Oleme projektide põhjal töötav organisatsioon ja seepärast on Zonta tugi meile olnud suure tähtsusega. Kollase Roosi kampaania on läbi, aga Eesti zontad püüavad Naistekeskuse tööd ka edaspidi toetada. Müügiartikliks on sümboolse tähendusega luup, millel Zonta logo. Vägivallal pole rahvust ega elukohta. Kui suudame märgata ja veidikenegi vähendada vägivalda maailmas, siis võime öelda, et oleme oma elus midagi ära teinud. Lastelaagrid pakuvad emadele ja lastele võimalikult kvaliteetset koosolemise aega. We are all connected When I joined Zonta five years ago, I couldn t imagine how close connection this organisation would have with my work. A shelter for mothers and children opened in Tartu in 2004, and the Zonta District 20 contributed to it. The next logical step was Tähtvere Open Centre for Women, where women can get social, psychological and legal help, participate in support groups and summer camps for mothers and children, and where there is a psychologist present. The camps also strengthen the connection between a mother and her child. We have gathered money from writing projects, the Yellow Rose Tunne oma märksõna Tekst Triin Vaaro, Zonta Tartu klubi Minust sai Zonta Tartu klubi liige aasta alguses. Koosolekul, kus räägiti Torino kongressil sõnastatud vajadusest jäädvustada Zonta ajalugu, tundsin ära oma märksõna. Olen hariduselt ajaloolane ning tean, et detektiivitöö sobib mulle. Teised klubiliikmed andsid heakskiidu, kandsid kokku kodudesse kuhjunud paberimaterjalid, otsisid välja vanad failid ning töö campaign and the sale of the book Bluebeard s Brides that is based on real-life events and proved to be very successful. We also organise training for concerned officials. Our strength is a professional team and volunteers, who are passionate about their work. We work based on projects, and therefore Zonta has been a great support to us. Violence has no nationality. If we can make the slightest difference in minimising violence in this world, we can say that we have done something in our lives. Summary Anna Lokk Tartu klubi ajaloo uurimisel võis alata. See andis mulle võimaluse õppida tundma klubiõdesid ja nende tegusid, zonta eesmärke ja võimalusi. Tartu Zonta klubil on aga olemas kokkuvõte senise 22 tegutsemisaasta sündmustest ja saavutustest. Töö jätkub. Igaüks meist tahab olla kasulik ning kõige paremini õnnestub see organisatsiooni hästi tundes. Triin Vaaro, Director of Tartu Toy Museum, with Japanese toys dating from May Zontians from over the world have sent their national toys to Tartu, and this is part of the history of Zonta Tartu Club. Photo Marge Pärnits 39

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola

Vantaan yleiskaavan kehityskohteet. 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaan yleiskaavan kehityskohteet 4.8.2015 / Mari Siivola Vantaata on rakennettu yleiskaavoilla Helsingin maalaiskunnan yleiskaavaehdotus 1968: aluerakentaminen Yleiskaavallinen suunnitelma 1976: kasvun

Lisätiedot

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua

Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua Keskellä elämää Tervetuloa Vantaalle! Sisältö Otsikko... 2 Otsikko toinen... 4 Vantaalle on helppo tulla ja mukava asettua asumaan. Monipuolisella Vantaalla on pitkä historia, mutta myös rohkeutta uudistua.

Lisätiedot

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat

Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat energianero Tikkurilan toimisto- ja liikekeskus Dixi, liiketilat TOIMITILOJA JÄRJELLÄ JA TUNTEELLA Tikkurila lyhyesti Tikkurila on Vantaan hallinnollinen keskus, jossa palvelut ovat lähellä. Keskustassa

Lisätiedot

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan?

LOGISTICS 2008. Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? LOGISTICS 2008 Kehä III:n ruuhkat pahenevat saadaanko sataman liikenneyhteydet toimimaan? 17.4.2008 Kaupungininsinööri Urpo Vainio Vantaan kaupunki Kuntatekniikan keskus Helsingin tavarasataminen tonnivirrat

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari

Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Martinlaakson Ostari 01 ostari on osa sujuvaa arkea riittävä, nopea ja helppo. 02 sijaitsee lähellä ihmisiä, harrastuksia ja kulkureittejä. 03 vahva ja vakiintunut kauppapaikka

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

Kehäradan liikennöinti 2015

Kehäradan liikennöinti 2015 Kehäradan liikennöinti 2015 Suvi Rihtniemi 14.4.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kehäradan aikamatka 1975: Martinlaakson rata valmistuu. Aletaan puhua Marja-radasta Martinlaakson radan jatke:

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 648/2002 vp Tupakkalain tulkinta Eduskunnan puhemiehelle Ympäristön tupakansavu luokitellaan syöpävaaralliseksi aineeksi. Tämä merkitsee sitä, että erityisen riskialttiita työntekijöitä,

Lisätiedot

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä

Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Sujuva arki ja asumisen unelmat kohtaavat Vantaalla ensi kesänä Vantaan rakennusvalvonta haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin suunnitteluvaiheen digitaalisia tietomalliaineistoja oman toimintansa tehostamiseen

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Asuntoja, asuntoja, asuntoja!

Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Asuntoja, asuntoja, asuntoja! Vantaan asuntopolitiikkaa, sen taustoja ja tulevaisuutta Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tämä sivu sisältää juonipaljastuksen ASUNTOJEN KYSYNTÄ YLITTÄÄ TARJONNAN HELSINGIN

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va

Tervetuloa Vantaalle. CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010. Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Tervetuloa Vantaalle CHAMP -hanke Suomalaisten kuntien I työpaja 10.-11.3.2010 Leena Maidell-Münster ympäristöpäällikkö va Vantaa Suomen neljänneksi suurin kaupunki Asukkaita (2009) ~ 195 400 Pinta-ala,

Lisätiedot

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki

Tikkurilan lähivuodet. Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki Tikkurilan lähivuodet Heureka 14.3.2014 Projektijohtaja Heikki Virkkunen Vantaan kaupunki 1932 Tikkurila 1942 Tikkurila Tikkurilan keskusta v. 2010 Tikkurilan keskusta v. 2015 (DIXIn eteläpää tuolloin

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va.

Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011. Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Ajankohtaiskatsaus lokakuu 2011 Korson asukasfoorumi 4.10.2011 Martti Lipponen Kaupunginjohtaja va. Tilikauden tulos elokuu 2011 2008 2009 2010 2011 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 (1000 ) 10 000 0-10

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖELÄMÄSSÄ 2007 Tietoisku 2/2010 Kuva: Ee-mailin toimitus Arja Munter Keskushallinto Kehittämis- ja tutkimusyksikkö Vuoden 2007 lopussa Suomessa asui 217 700 ulkomaalaistaustaista,

Lisätiedot

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja

Asukasilta 28.9.2010. Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Asukasilta Juhani Paajanen kaupunginjohtaja Vantaan aluemuutoksia Pitäjän rajat vuonna 1578 Vantaa Vantaan kaupungin rajat vuonna 2008 Helsinki Vantaan kaupunki, esityksen tekijä 2 Vuoden 2009 alusta Vantaan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE

HAXLOG RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE MAHDOLLISUUKSIA MONELLE TOIMIALALLE RÄÄTÄLÖITYÄ VARASTOTILAA JA PIENTEOLLISUUDEN TUOTANTOTILAA PÄÄVÄYLIEN VARRELLA KOIVUKYLÄNVÄYLÄ 1, VANTAA OPTIMAALINEN SIJAINTI PÄÄKAUPUNKI- ALUEELLA Tampereen Kehä lll

Lisätiedot

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad

Vaasa opiskelukaupunkina. Vasa som studiestad Vaasa opiskelukaupunkina Vasa som studiestad Osaaminen ja oppiminen ovat Suomalaisen elinvoiman lähteitä Osaaminen ja oppiminen muodostavat pohjan yksilön ja yhteiskunnan hyvinvoinnille. Osaaminen ja oppiminen

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1027/2010 vp Kehäradan Ruskeasannan aseman rakentaminen Eduskunnan puhemiehelle Kehärataa ollaan rakentamassa Vantaalle siten, että radan on tarkoitus valmistua vuonna 2014. Kehärata

Lisätiedot

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi

bab.la Sanontoja: Yksityinen kirjeenvaihto Onnentoivotukset suomi-suomi Onnentoivotukset : Avioliitto Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Vastavihityn Lämpimät onnentoivotukset teille

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen!

Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne. Onnittelut kihlauksestanne ja kaikkea hyvää tulevaisuuteen! 祝 福 : 结 婚 Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Onnittelut! Toivomme teille molemmille kaikkea onnea maailmassa. Lämpimät onnentoivotukset teille molemmille hääpäivänänne Lämpimät

Lisätiedot

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina

Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina Vantaa kehittyy joukkoliikennekaupunkina 29.10.2015 KEHTO-FOORUMI Kaupunkisuunnittelujohtaja Tarja Laine Ylivertainen sijainti MAAILMAN PARAS LENTOKENTTÄKAUPUNKI Kaupunkisuunnittelun työkalut TALOUS KAUPUNKI

Lisätiedot

Rakentaminen Vantaalla 2010

Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakentaminen Vantaalla 2010 Rakennus- ja asuntokanta 1.1.2011 Tiedustelut Vantaan kaupunki Jaana Calenius p. 09 8392 6082 jaana.k.calenius(at)vantaa.fi Kannen kuva: Paino: Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON

TUE VIHREIDEN KAMPANJAA KYMPILLÄ. LÄHETÄ TEKSTIVIESTI TUE10 NUMEROON PUHTAAT JÄRVET PUHDAS ITÄMERI ROHKEA SUVAITSEE Remontoimme terveydenhuollon niin, että hoitoa saa sekä ruumiin että mielen sairauksiin. Investoimme ratoihin, jotta junat saadaan kulkemaan nopeammin, useammin

Lisätiedot

Aviapolis. 12.4.2012 Aviapolis

Aviapolis. 12.4.2012 Aviapolis Aviapolis Aviapolis Osoite: Tietotie, Vantaa Rakennusoikeus: 10 500 m 2 Pysäköinti: Valmistuminen: Nopea aloitusvalmius. 420 autopaikkaa viereisessä autohallissa 2 vuotta aloituspäätöksen jälkeen Aviapolis

Lisätiedot

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412

Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 Invånarantal Asukasluku (31.12.2011) 9 412 5,8 7,9 Svenska Ruotsi Finska Suomi Övriga Muut 26,5 13,6 59,9 0 14 år 15 64 år 65 år 86,3 Språkfördelning % Kielijakauma Åldersstruktur % Väestörakenne arbetsplatser

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden

Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Liikenne sähköistyy Pohjoismaissa Trafiken elektrifieras i Norden Elina Väistö Sito Parhaan ympäristön tekijät Sitossa laadittu kuluneen vuoden aikana Utarbetad vid Sito under det gångna året Sähköautojen

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa

Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa Future Home Institute Tutkimusaamiainen Toimitusjohtaja Pasi Heiskanen Suomen Asuntomessut Kommenttipuheenvuoro Janne Ahosen selvitykseen Asuntomessut Espoossa koti ja asuminen on kulttuuri-sidonnaista:

Lisätiedot

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN

www.gigahertsi.fi UUSI Avataan KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN www.gigahertsi.fi Avataan UUSI 2015 KAUPPA- KESKUS HELSINKIIN Avataan 2015 GIGAHERTSI TUO KAUPPAA HERTTONIEMEEN 20 000 m² uutta liiketilaa sinne, missä pääkaupunki kasvaa. Helsinki kasvaa, ja Herttoniemi

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 20.5.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY kartta.hel.fi Fonecta Johdanto Rastilan keskuksesta valmistellaan viitesuunnitelmaa asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Creating success for retailing

Creating success for retailing Creating success for retailing Citycon on monipuolinen kauppakeskusosaaja CITYCON on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja kehittäjä. Menestyvät ja kilpailukykyiset kauppakeskuksemme tarjoavat vuokralaisille

Lisätiedot

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa.

Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Tervetuloa tähän Pohjanmaan liiton järjestämään laajakaistaseminaarin, joka kantaa nimeä Sadan megan Pohjanmaa. Välkomna till Österbottens förbunds bredbandsseminarium, som fått namnet Österbotten kör

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy

OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU. k-m² eª = m². m²-vy ALUETEHOKKUUS JA TEHOKKUUSLUKU OMRÅDESEFFEKTIVITET OCH EXPLOATERINGSTALET Aluetehokkuusluku (eª) ilmaisee rakennusten kokonaispinta-alan suhteessa maa-alueen pinta-alaan. Tehokkuusluku kuvaa siten kaavoitetun

Lisätiedot

3/2014. Tietoa lukijoista

3/2014. Tietoa lukijoista 3/2014 Tietoa lukijoista Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden, Suomen 2. luetuimman päivälehden, kuukausiliite. Se on maaseudulla asuvalle ihmiselle tehty aikakauslehti. Lehti on onnistunut tehtävässään ja

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi

Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata käynnissä viimeinen rakennusvuosi Kehärata lyhyesti Radan pituus 18 kilometriä, josta tunnelia 8 kilometriä Uudet asemat: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä Asemavaraukset: Ruskeasanta,

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1258/2001 vp Kelan asumistuki Eduskunnan puhemiehelle Yleinen vuokrataso on noussut viime vuosien aikana huomattavan korkeaksi. Varsinkin pienten asuntojen neliövuokrat ovat kaupungeissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli

MYYNTIESITE. Pellaslaakson pientalokortteli MYYNTIESITE Pellaslaakson pientalokortteli Kulttuurimaisemaa ja arvokkaita luontokohteita Pellaslaakso on vanhaa espoolaista kulttuurimaisemaa, jonka poikki kulkee historiallinen Kuninkaantie. Maiseman

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit

Osuustoiminnan. Ansiomitalit ja -merkit Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit 1 Osuustoiminnan Ansiomitalit ja -merkit Pellervo-Seura ry myöntää hakemuksesta ja poikkeustapauksissa omasta aloitteestaan ansiomitaleita ja -merkkejä. Niitä myönnetään

Lisätiedot

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET

JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET JUBILEUMSÅRET 2017 FÖR FINLANDS SJÄLVSTÄNDIGHET 2 TIDTABELL 2012 Förhandsutredning 2013 Tillsättandet av projektet 2014 Planering & organisering 2015 2017 2016 Utarbetandet av programmet för jubileumsåret

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi

Fonecta. Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 2013. Nettisivuston profiilitutkimus Fonecta.fi Fonecta Sivustolla kävijöiden profiilikuvaus Elokuu 03 Fonecta.fi-sivustolla kävijä Olen 5-vuotias nainen. Asun kaksin puolisoni kanssa Etelä- Suomessa pienemmällä paikkakunnalla. Käyn Fonectan sivustolla

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1

WDC Helsinki 2012 Ideointipaja. Yhteenveto. 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 Ideointipaja Yhteenveto 22.5.2010, klo 11-13 Kääntöpaikka, Intiankatu 1 WDC Helsinki 2012 - yleiset toiveet Design käsitteen avaus ja laajennus Kansainvälisyyttä Suomeen Kestävä kehitys

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l

A V I A T O W E R m o v e t o a n e w l e v e l AV IA move to a new level TOWER Uutta muotokieltä ja ekologista ajattelua edustava Avia Tower tarjoaa käyttäjilleen inspiroivan ja muunneltavan työympäristön. Avia Tower kohoaa Vantaalle Aviapoliksen liike-

Lisätiedot

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan

Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE. Jakelukohdassa mainitut kunnat. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinto 24.8.2015 Oikaisulautakunta PL 705 33101 TAMPERE SaeP Anl. Jakelukohdassa mainitut kunnat Kåvit. Behand. Jäsenen ehdottaminen verotuksen oikaisulautakuntaan Verohallinnossa toimivaan Verotuksen

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 6:2014

Tilastokatsaus 6:2014 Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola

Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola Mitä lähiöstrategian tulisi olla? 10.2.2015 / Tiekartta hyviin lähiöihin Yleiskaavapäällikkö Mari Siivola STRATEGINEN KEHITTÄMINEN OLEMASSA OLEVILLA ALUEILLA Pitkäjänteisen kehittämisen tavoite hyvä, koska

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja

Tulevaisuuden Vantaa. verkostot kaupunkisuunnittelussa. Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Tulevaisuuden Vantaa verkostot kaupunkisuunnittelussa Tarja Laine Kaupunkisuunnittelujohtaja Kaupunki on perusominaisuuksiltaan verkoston solmu. Kulkureittien risteys Kohtaamispaikka Kauppapaikka Asuinpaikka

Lisätiedot

Sijoitu Kempeleeseen

Sijoitu Kempeleeseen Sijoitu Kempeleeseen Kempeleessä olet Pohjois-Suomen paalupaikalla Kempele sijaitsee keskellä 250 000 asukkaan kaupunkiseutua, kymmenen kilometrin päässä Oulusta. Lähellä on matkustajamääriltään Suomen

Lisätiedot

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja

Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Protokoll för Drumsö Paddlarklubb r.f:s vårmöte 2014 Drumsö Paddlarklubb r.y:n kevätkokouksen 2014 pöytäkirja Mötet ägde rum i klubbhuset den 3.4.2014 Kokous pidettiin kerhon tiloissa 3.4.2014 1 Öppnandet

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn!

Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! 1 Liite 9: Kyselylomake Tervetuloa vastaamaan Vanhankaupunginlahtea koskevaan kyselyyn! Helsingin kaupungin ympäristökeskus tekee Vanhankaupunginlahdelle uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa. Lähtökohtana

Lisätiedot

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä

Ylitse muiden. kerrosta. metro. Noin. työpistettä Toimistotalo Ylitse muiden 26 kerrosta Noin 3000 työpistettä metro 2015 Kaukokatsei sen valinta Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee olemaan

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015

Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Joustavat ja välittävät oppimisympäristöt 2013-2015 Liisa Lind Mediakeskuksen johtaja Helsingin opetusvirasto JOTIn projektipäällikkönä 10/2013 06/2014 Essi Ryymin Tavoitteet 1. kehittää joustavia ja välittäviä

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI

ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI ASUNTO OY VANTAAN KANNISTON REHTORI As Oy Vantaan Kanniston Rehtori Murtopakantie 14, 01730 Vantaa Rakentaja pidättää oikeuden muuttaa tämän esitteen tietoja ja kuvia sekä materiaaleja. Asunnonostajan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot