VÄLIRAPORTTI METLAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2004

Transkriptio

1 VÄLIRAPORTTI TES1825 Maa- ja metsätalousministeriö Kirjaamo Kirjeenne , dno 338/06/2004 VÄLIRAPORTTI METLAN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA VUONNA 2004 Sopimuksemme mukaisesti Metsäntutkimuslaitos toimittaa väliraportin maa- ja metsätalousministeriölle tulostavoitteiden toteutumisesta mennessä siten, että siitä ilmenevät elokuun 2004 tilannetiedot tavoitteiden toteutumisesta ja arviot niiden saavuttamisesta vuoden loppuun mennessä. Tavoite (1) Vuoden 2004 aikana uudistetaan laitoksen strategia ja priorisoidaan laitoksen avaintehtävät vuorovaikutuksessa eri toimijatahojen kanssa. Laitoksen kokonaisstrategian pohjalta laaditaan keskipitkän ajan suunnitelmat tutkimusyksiköille. Valmistelevat työt - sidosryhmähaastattelut ja sisäinen valmistelu - Metlan uuden strategian laadintaa varten aloitettiin jo ennen uuden ylijohtajan nimittämistä. Samoin maa- ja metsätalousministeriö nimesi Metlan strategiaa tukevan, sidosryhmien ja rahoittajien edustajista koostuvan työryhmän. Uusi ylijohtaja asetti välittömästi nimittämisensä jälkeen Metlan sisäisen työryhmän valmistelemaan talotason strategiaa. Valmisteluprosessille laadittiin selkeä aikataulutus, jonka mukaan strategiaperusta, strategiset päämäärät, johtamisnäkökulmat sekä niitä koskevat kriittiset menestystekijät ovat valmiit kuluvan vuoden loppuun mennessä. Metlan strategiaprosessin toteutus ja seuranta pohjautuu tasapainotettu mittaristo-ajattelun mukaiseen "tasapainoisen onnistumisen strategian" laadintaan. Strategian laadinta toteutetaan Metlan henkilöstön keskuudessa osallistavana prosessina. Strategiaprosessin teoriataustasta järjestettiin informointi- ja keskustelutilaisuus Vantaa tutkimuskeskuksessa Metlan johtoryhmän jäsenille, professoreille, tutkimus- TES1825.doc Metsäntutkimuslaitos Unioninkatu 40 A Puh Faksi Skogsforskningsinstitutet FIN Helsinki Tel Fax Finnish Forest Research Institute Finland

2 VÄLIRAPORTTI TES (9) asemien ja -keskusten johtajille sekä palveluhankkeiden vetäjille ja henkilöstöjärjestöjen edustajille. Ylijohtaja ja tutkimusjohtaja osallistuivat myös maa- ja metsätalousministeriön asettamaan strategiatyötä tukevan työryhmän työskentelyyn. Strategiatyö on ollut esillä myös Metlan ylijohtajan ja muiden sidosryhmien välissä tapaamisissa. Metlan kansainvälisen neuvottelukunnan kokouksessa käsiteltiin myös uutta strategiaa ja sen sisältöä. Asia on ollut esillä myös johtokunnan kokouksissa. Tavoite (2) Käynnistetään laitoksen toiminnan ja talouden suunnittelu- ja seurantajärjestelmän kehittäminen. Järjestelmä sisältää keskeiset yhteiskunnallisen vaikuttavuuden sekä toiminnallisen tehokkuuden ja laadun seurantaan soveltuvat mittarit. Metlassa ollaan parhaillaan asettamassa työryhmää valmistelemaan talous- ja henkilöstöhallinnon uudelleenorganisointia. Työryhmän toimeksiantoon tulee kuulumaan koko palveluorganisaation toiminnan tarkastelu. Suunnittelu ja seurantajärjestelmän vaatimat mittarit ja indikaattorit on tarkoitus laatia strategiaprosessin loppuvaiheessa osana tasapainosta onnistumisstrategiaa. Pääosa tästä työstä siirtynee vuoden 2005 alkupuolelle. Tähän mennessä on perehdytty VTT:n toteuttamaan tutkimustoiminnan vaikuttavuusarviointiin. Tavoite (3) Metla jatkaa Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämistä ja vahvistamista tavoitteena 100 vakinaisen työntekijän yksikkö vuoden 2005 loppuun mennessä. Alkuvuodesta toteutettiin kysely halukkuudesta siirtyä työskentelemään Joensuun tutkimuskeskukseen erityisesti pääkaupunkiseudulta. Vakituisista henkilöistä ainoastaan yksi henkilö ilmoitti halunsa mahdollisesta siirtymisestä Vantaalta Joensuuhun aikana. Maakunnallisten yksiköiden välillä siirtymisesityksiä tuli neljältä henkilöltä. Joensuuhun sijoitettujen vakinaisten virkojen ja toimien lukumäärä on 75 ja tällä hetkellä vakituisia henkilöitä on 72. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa on käyty keskusteluja, joissa pohdittiin Metlan taloudellisen tilanteen vaikutuksia Joensuun tutkimuskeskuksen kehittämiseen. Tältä pohjalta tavoitellaan neljän-viiden uuden toimen perustamista vuosittain Joensuuhun vuosina Syyskuun alussa siirtyi Joensuun tutkimuskeskukseen tiehallinnon Savo-Karjalan tiepiiristä virkajärjestelynä yksi toimistosihteeri virkoineen.

3 VÄLIRAPORTTI TES (9) Tavoite (4) Tutkimuksen käyttökelpoisuutta ja vaikuttavuutta lisätään kehittämällä yhteistyötä eri asiakasryhmien kanssa tietotarpeiden määrittelemiseksi, kehittämällä olemassa olevia ja uusia tiedonvälityskanavia sekä kouluttamalla henkilökuntaa. Kehitetään ja otetaan käyttöön asiakastyytyväisyyden seurantajärjestelmä. Strategiatyön valmistelun yhteydessä tehtiin sidosryhmähaastattelu, joka selvitti asiakastyytyväisyyttä yleisellä tasolla. Uusi sähköinen julkaisusarja, "Metsäntutkimuslaitoksen työraportteja", käynnistettiin. Metlan tiedonantoja-sarja profiloitiin uudelleen. Sarjan uusi nimi on "Metsäntutkimuslaitoksen Katsaus". Uusittu sarja aloitetaan vuoden loppuun mennessä. Asiakasrajapinnan kokonaisjärjestelmä laaditaan käynnissä olevan strategiatyön yhteydessä. Tavoite (5) Tutkimuksen arviointijärjestelmää kehitetään siten, että tutkimustarpeiden priorisointi kytketään entistä tiiviimmin hankkeiden arviointiin. Samalla pidetään yllä korkeaa tieteellistä tasoa. Tulostavoite eteni suunnitelmien mukaisesti. Tutkimuksen asiantuntijaryhmä valmisteli esityksen tutkimuksen arviointijärjestelmän kehittämisestä. Hankesuunnittelun aikataulua aikaistettiin. Uudet tutkimushankkeiden suunnittelu- ja arviointilomakkeet laadittiin ja ne otetaan käyttöön v Tavoite (6) Valtakunnan metsien inventointikiertoa nopeutetaan laadittavan suunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa selvitetään mahdollisuudet ajantasaisen inventointitiedon hyödyntämiseksi nykyistä laajemmin tutkimuksessa ja osana metsäalan tietohuoltoa. Nopeammalla inventointikierrolla toteutettavan VMI10:n maastotyöt aloitettiin. VMI:n tehostamiseksi toiminta organisoitiin uudelleen eriyttämällä inventoinnin toteutus ja menetelmän kehitys omiksi toiminnoikseen. Tavoite (7) Metsänjalostuksen neuvottelukunta arvioi metsänjalostuksen nykytilanteen ja määrittelee metsägeneettisen tutkimuksen jalostukselliset tietotarpeet. Metsänjalostusohjelman toteutuksessa pyritään ottamaan huomioon neuvottelukunnan linjaamat tavoitteet. Kuluvana vuonna ei vielä ole ollut varsinaista neuvottelukunnan kokousta, mutta jäsenet kommentoivat valmistunutta jalostussuunnitelmaluonnosta.

4 VÄLIRAPORTTI TES (9) Lisäksi metsänjalostuksen neuvottelukunnan jäsenille tehtiin kysely, jolla kartoitettiin heidän prioriteettejaan esim. puulajien ja alueiden suhteen. Seuraava neuvottelukunnan kokous on sovittu pidettäväksi , jolloin on tarkoitus tiedottaa pitkän aikavälin jalostusohjelmasta. Joulukuulle on suunniteltu kokousta, jossa on tarkoitus keskittyä tutkimustarpeisiin. Tavoite (8) Ajankohtaiset tietotarpeet 1. Forest Focus - asetuksen toteuttaminen Hannu Raition tultua nimitetyksi Metlan ylijohtajan virkaan Forest Focusohjelman kansalliseksi koordinaattoriksi nimettiin MMT John Derome 1.5. lähtien vuoden 2005 loppuun saakka, jonka jälkeen kansallisena koordinaattorina jatkaa MMT Päivi Merilä. Toistaiseksi EU ei ole vahvistanut Forest Focus ohjelman rahoitusta. Päätös on odotettavissa syksyllä. Suomi lähetti komission edustajalle pyydetyt, kansallista ohjelmaamme koskevat tarkennukset. Erillistutkimusten rahoitus on edelleen päättämättä. Metsäekosysteemien intensiivisen seurannan vastuuhenkilönä aloitti Parkanon tutkimusasemalla FT Pasi Rautio. Metla on jo ryhtynyt Level I havaintoalaverkoston laajentamisen vaatimiin toimiin, samoin kuin Level II havaintoalaverkoston muutoksiin kansallisessa ohjelmassa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti. Maa- ja metsätalousministeriön kanssa käytiin neuvotteluja ohjelman toteutuksen ja tarkastuksen vaatimista toimenpiteistä ja ohjeistuksesta. FT Pasi Rautio jatkaa Hannu Raition tehtäviä ICP Forests ohjelman lehtija neulasanalyysiasiantuntijapaneelin puheenjohtajana. MMT John Derome nimitettiin ad hoc maavesiasiantuntijapaneelin puheenjohtajaksi. Metlan Forest Focus edustajat osallistuivat Ympäristöministeriön vetämän kansallisen EU-maaperästrategian työryhmän toimintaan. Suomen NFC avusti Viron ja Latvian NFC:itä kansallisen ohjelman avustushakemuksen laadinnassa ja ohjelman kirjanpidon ja työajanseurannan suunnittelussa.

5 VÄLIRAPORTTI TES (9) 2. Ilmastopolitiikan edellyttämien uusien tehtävien hoito Metlan tehtäväksi annettiin metsiä koskevan kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmän rakentaminen. Metsiä koskevat raportointisäännöt sovittiin YK:n ilmastonmuutoksen puitesopimuksen 9. osapuolikonferenssissa v Vuonna 2004 näiden sääntöjen pohjalla rakennetaan metsiä koskeva kasvihuonekaasujen raportointijärjestelmä. Tehtävästä vastaa professori Erkki Tomppo. Maa- ja metsätalousministeriö antoi toimeksiannon Kansallisen ilmastostrategian metsiä koskevien nieluarvioiden päivittämisestä mennessä. Työ on valmistumassa. Lisäksi Metlan tutkijat toimivat asiantuntijoina julkishallinnon työryhmissä ja kansainvälisissä hankkeissa. 3. Puutavaran virallisten mittauksen tehtävien hoito MMM:n ja Metlan erikseen sopimalla tavalla. Hanke toimii normaalisti sovitulla tavalla. 4. Geeni- ja biotekniikkastrategian laatiminen Metlassa Strategian laatiminen aloitettiin ja tähän mennessä pohjatyö on saatu valmiiksi. Strategian valmistelua jatketaan loppuvuoden ajan. Ministeriön kanssa järjestetään seminaari, johon kutsutaan alan suomalaiset tutkimusryhmät, rahoittajatahot ja sidosryhmät keskustelemaan Suomen metsäpuiden bio- ja geenitekniikkatutkimuksen tavoitteista. Tarkemmasta ajankohdasta ja tilaisuuden luonteesta neuvotellaan parhaillaan ministeriön geenitekniikka-asioista vastaavien henkilöiden kanssa. 5. Käynnistetään pohjoisen metsäluonnon kestävä käyttö -hankekokonaisuuden suunnittelu Metlan Pohjois-Suomen tutkimusasemat suunnittelevat yhteistä tutkimusohjelmaa Pohjois-Suomen metsä- ja suoluonnon kestävä käyttö, jonka suunnittelu on käynnissä. Ohjelma on tarkoitus aloittaa vuoden 2006 alussa. Ohjelma suunnitellaan ja myöhemmin myös toteutetaan yhteistyössä Nornet-verkon muitten toimijoitten kanssa. Nornet pystyy tarjoamaan jo suunnitteluvaiheessa apua mm. rahoituksen hankintaan.

6 VÄLIRAPORTTI TES (9) Ohjelma tullee koostumaan 5-6 hankkeesta. Näistä Rovaniemen tutkimusaseman vetämä Ylä-Lapin metsien kestävä käyttö hanke on jo aloitettu pilottina MMM:n osittain rahoittamana vuoden 2004 alussa. Mukana hankkeessa on Rovaniemen ja Kolarin tutkimusasemien lisäksi useita yliopistoja ja tutkimuslaitoksia. Kolmevuotisesta jatkohankkeesta tehtiin esitys Metlan asiantuntijaryhmälle kesäkuussa Samoin esitutkimuksena aloitettiin Kolarin tutkimusasemalla Kestävyyden kriteerit ja luonnonkäyttömuotojen yhteensovittaminen Pallas- Yllästunturin kansallispuistossa, jonka jatkosta myös tehtiin esitys asiantuntijaryhmälle. Ohjelman suunnittelua varten perustettiin Rovaniemen, Kolarin ja Muhoksen tutkimusasemien yhteinen työryhmä, joka kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa Mukaan kutsutaan myös Metlan tutkimusjohtaja ja Nornetin edustaja. Tavoite (9) Selvitetään Metlan kansainvälisen verkottumisen mahdollisuudet Pohjoismaissa ja Itämeren alueella mm. EU:n 6. puiteohjelman tarjoamia instrumentteja hyödyntäen. Päivitetään laitoksen kansainvälisen toiminnan strategia. Metlan kansainvälisen toiminnan aktiivisuus säilyy korkealla tasolla. Metlan kansainvälisten asioiden asiantuntijaverkoston toimintaa jatketaan ministeriön avustamiseksi sovituilla teemaalueilla. Kansainvälisten rahoituslähteiden hyödyntämisessä on ollut ongelmia EU:n suuntaan. Hakemuksemme ovat pääosin saaneet hyviä/erinomaisia tieteellisiä arvioita, mutta eivät kuitenkaan ole saaneet rahoitusta. Tilannetta pyritään jatkuvasti korjaamaan siirtämällä hakemusten painopistettä prioriteettialueilta muihin instrumentteihin kuten Marie Curie, CRAFT ja yhteisöaloitteet, joissa rahoitusmahdollisuuksien arvioidaan olevan parempia. Marie Curien osalta ensimmäiset evaluoinnit ovat kuitenkin noudattaneet yllä mainittua linjaa. Tästä johtuen aloitettiin 7. puiteohjelman valmistelu osallistumalla teollisuuden johtamaan ETP työhön metsähankkeiden mahdollisuuksien parantamiseksi seitsemännessä puiteohjelmassa. Kansainvälinen verkostoituminen on edennyt erityisesti yhteistyösopimusten solmimisella. Tämä ei ole kuitenkaan tapahtunut keskitetysti ja suunnitellusti, vaan lähinnä ehdotusten mukaan. Peruslinjana on, että yhteistyösopimus solmitaan vain silloin, kun yhteistyökumppani sitä tarvitsee, koska sopimus sinällään ei luo

7 VÄLIRAPORTTI TES (9) yhteistyötä. Verkostoitumista Itämeren alueella yritettiin edistää ERANET- ja Interreg- aloitteilla. Tavoite (10) Tutkimusmetsien ja koetoiminnan palvelua kehitetään niin, että yhteistyö tutkimusmetsien ja mittausaineistojen hyväksikäytössä muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa lisääntyy. Tutkimusmetsien toiminnasta arvioidaan kertyvän tuloja 2,2 milj. euroa ja toiminnasta aiheutuvat menot ovat 1,4 milj. euroa sekä kokonaiskustannukset yhteensä 2,9 milj. euroa. Tutkimusmetsien ja mittausaineistojen yhteiskäyttöä muiden organisaatioiden kanssa on kehitetty usean vuoden ajan mm. julkisten www-sivujen kautta tapahtuvan tiedottamisen avulla. Vuonna 2004 käynnistettiin useita uusia hankkeita, joissa muut tutkimusorganisaatiot joko yksin tai yhdessä Metlan tutkijoiden kanssa hyödyntävät Metlan kokeita, aineistoja, tutkimusmetsiä ja/tai niiden tutkimuspalveluja. Esimerkkinä mainittakoon Helsingin yliopiston metsäekologian laitoksen, Ilmatieteen laitoksen ja Metlan yhteistutkimukset metsä- ja suoekosysteemien ja ilmakehän välisistä kasvihuonekaasuvirroista Pallasjärven tutkimusalueessa ja Ruotsinkylän tutkimusalueeseen esitetyillä liitosalueilla sekä Metlan, Ruotsin maatalousyliopiston (SLU) ja Tarton yliopiston yhteistutkimus puiden hienojuurten kasvusta ja kuolleisuudesta Kivalon tutkimusalueessa. Metlan tutkimusmetsät saatettiin vuonna 2004 osaksi eurooppalaista tutkimusmetsien verkostoa (ENFORS, ks. jonka kautta tutkimusmetsiin odotetaan syntyvän uusia kansainvälisiä yhteistutkimuksia. Tutkimusmetsiin aiemmin perustettuja kokeita ja olemassa olevia mittausaineistoja tarjotaan ensisijaisesti muiden organisaatioiden ja Metlan tutkijoiden yhteiskäyttöön. Näihin tukeutuva tutkimusyhteistyö perustuu suurelta osin tutkijoiden välisiin suoriin yhteyksiin ja eritasoisiin sopimuksiin, joita ei Metlassa tällä hetkellä systemaattisesti dokumentoida. Tällaisen yhteistoiminnan ja aineistojen ulkopuolisen käytön kehittymisen suora määrällinen mittaaminen vuositasolla on siten vaikeaa. Jatkossa yhteistoiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden mittarina esitetäänkin käytettäväksi vuosittain syntyneiden yhteisjulkaisujen tai kokonaan ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden toimesta tehtyjen julkaisujen määrää ja laatua siltä osin kuin julkaisuilla on kenttäkoe- tai aineistoyhteys Metlan tutkimusmetsiin tai tutkimusaineistoihin. Tutkimusmetsien tulo- ja menoarviot toteutunevat suunnitellulla tavalla.

8 VÄLIRAPORTTI TES (9) Tavoite (11) Laboratoriotoiminnan laatu säilyy korkealla tasolla. Laboratoriotoiminnan palveluja, laatua ja analyysikohtaisia kustannuksia verrataan kaupallisten laboratorioiden tarjoamiin palveluihin, laatuun ja analyysikustannuksiin. Laboratoriotoiminnan asema tutkimustoiminnan osana määritellään Metsäntutkikmuslaitoksen strategiatyön yhteydessä. Akkreditointitarkastus tehtiin menestyksellisesti ; samalla akkreditoitujen menetelmien joukko kasvoi. Yksiköiden laboratorioissa laatukäsikirjat on otettu käyttöön ja auditointikoulutus edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kustannusvastaavuuden selvittämiseksi Metlan ART-hintoja verrattiin kilpailevien laboratorioiden hintoihin pyytämällä tarjous tietyistä yleisistä analyyseistä. Vastaavia analyysejä kaupallisilta markkinoilta ei kuitenkaan ole mahdollista löytää kuin osalle Metlassa tehtävistä analyyseistä. Metlan hinnoittelu vastasi Syken hintoja; kaupallisten laboratorioiden hinnat olivat huomattavasti korkeampia. Laboratoriotoiminnan strategiatyötä vietiin eteenpäin pitämällä koko laitosta koskeva laboratoriotoiminnan strategiapäivä, josta toimitettiin muistio Metlan strategiatyöryhmälle. Risto Seppälälle toimitettiin lisäksi Laboratoriotoiminnan kehittämis- ja taloustyöryhmän raportti vuodelta 2003.

9 VÄLIRAPORTTI TES (9) Tavoite (12) Metlan vuoden 2004 bruttomenojen, tulojen (miljoonaa euroa) ja henkilötyövuosien arvioidaan jakaantuvan seuraavasti: Toiminta Bruttomenot Tulot 1 HTV Tulossopimus Arvio 1.7. T-sopimus 1.7. T-sopimus 1.7. Tutkimus 24,8 25,0 2,6 3, Tutkimusmetsät ja laboratoriotoiminta 5,0 4,1 2,2? Nettobudjetoitu maksullinen toiminta 1,0 0,6 1,5 1, Tukipalvelut 12,0 12,1 2 0,3 1, Yhteensä 42,8 41,8 6,6? Tulot on arvioitu vuoden loppuun tuotto-odotusten perusteella. 2 Sisältää 0,5 miljoonaa euroa Joensuun tutkimuskeskuksen uudisrakennuksen investointeihin. 3 Sisältää VEL-eläkemaksun 0,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2004 on tehty vasta perusjako. Vuoden aikana voidaan tehdä lisäjakoja 0,9 miljoonalla eurolla erikseen nimettyihin tarkoituksiin ja 0,2 miljoonalla eurolla jakamattomiksi varatuista määrärahoista. Nettobudjetoidun toiminnan tuotto-odotus arvioitiin 5,0 miljoonaksi euroksi, kun talousarviossa se on 4,4 miljoonaa euroa. Ylijohtaja, professori Hannu Raitio Kehityspäällikkö Ritva Hankala