plus Lasaretti Antibiootti tepsii korvatulehdukseen Synnytyspelkoon löytyy apua T-sjukhuset är snart klart Yhteispäivystys alkaa huhtikuussa s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "plus Lasaretti Antibiootti tepsii korvatulehdukseen Synnytyspelkoon löytyy apua T-sjukhuset är snart klart Yhteispäivystys alkaa huhtikuussa s."

Transkriptio

1 plus 2012 Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts informationsblad till invånarna Lasaretti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti asukkaille Julkinen tiedote jokaiseen jakelupisteeseen/ Offentligt meddelande, delas ut till alla utdelningsställen. LOKAKUU Yhteispäivystys alkaa huhtikuussa T-sjukhuset är snart klart Antibiootti tepsii korvatulehdukseen Synnytyspelkoon löytyy apua Uudessa T2-sairaalassa aloitetaan yhteispäivystys. Jatkossa potilaan tarvitsee tietää vain yksi osoite, josta löytyvät myös erikoisalojen päivystykset. Konsepti on ainutlaatuinen Suomessa. s. 4 ÅUCS tar 2013 i bruk den nya delen av T-sjukhuset. Samtidigt med de nya väggarna tar man också i bruk en ny organisation. Det blir en enda adress för förstahjälp och sjukjour. Vården byggs upp kring patienten. s. 13 TYKSissä tehty väitöstutkimus vahvistaa, että äkilliset korvatulehdukset kannattaa hoitaa antibiootilla, mutta vain, kun tulehdus on varmistettu. s. 14 Synnytyspelkopoliklinikalla tartutaan odottavan äidin painajaismaiseen tilanteeseen: kun synnytys pelottaa. Pelkoja voi onneksi hallita. s. 16

2 2 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja pääasiassa jäsenkuntiensa asukkaille. Lisäksi se hoitaa potilaita Satakunnan sairaanhoitopiiristä, joka kuuluu TYKSin erityisvastuualueeseen. Jonkin verran potilaita tulee maamme muistakin kunnista ja kaupungeista. Erikoissairaanhoito jaetaan perinteisesti ns. somaattiseen erikoissairaanhoitoon sekä psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Kolmantena ryhmänä ovat sairaanhoidolliset palvelut, joihin kuuluvat laboratorio-, kuvantamis-, ultraääni-, isotooppi- ja patologian tutkimukset sekä lääkehuollon, välinehuollon, kliinisen fysiologian ja neurofysiologian palvelut. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tarjoaa somaattisia hoitopalveluita Turun yliopistollisessa keskussairaalassa (TYKS) Turussa, Paimiossa ja Raisiossa sekä Loimaan ja Salon aluesairaaloissa, TYKSin Vakka-Suomen sairaalassa Uudessakaupungissa ja Turunmaan sairaalassa Turussa. Suomenkielisistä psykiatrian hoitopalveluista vastaa sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosalue, jolla on toimipaikkoja seitsemällä paikkakunnalla: Kaarinassa, Liedossa, Loimaalla, Raisiossa, Salossa, Turussa ja Uudessakaupungissa. Ruotsinkielisiä psykiatrian palveluja tarjoaa Turunmaan sairaalaan kuuluva psykiatrian yksikkö, jonka toimipaikka sijaitsee Paraisilla. Noin eri henkilöä käyttää sairaanhoitopiirin palveluja vuoden aikana. Sairaanhoitopiirin alueella asuu runsaat henkilöä. Kiireettömät potilaat tulevat tutkimuksiin ja hoitoihin lääkärin lähetteellä, mutta merkittävä osa hakeutuu myös suoraan päivystysvastaanotoille. Hieman yli puolet lähetteistä tulee terveyskeskusten lääkäreiltä, loput työterveyspalveluista, yksityislääkäreiltä tai sairaanhoitopiirin omilta klinikoilta. Sairaanhoitopiiri saa potilaita myös valtion ja vakuutusyhtiöiden lähettäminä. toimitustiedot TOIMITUS Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Päätoimittaja: Olli-Pekka Lehtonen Toimituspäällikkö: Sini Silvàn Toimituskunta: Olli-Pekka Lehtonen (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi. Toimittajat: Mathias Luther, Markku Näveri, Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen. Taitto: SEK Promote Oy. Paino: Sanomapaino, Vantaa, Jakelu: Itella Oyj, julkisena tiedotteena Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien talouksiin ja yrityksiin, noin kpl. Julkaisijan yhteystiedot: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, viestintäyksikkö, PL 52, Turku. Puh. (02) , telefaksi (02) Sähköposti: Kannen kuva: Sini Silvàn Kannen kuvassa tutkijatohtori Paula Tähtinen, joka Someron terveyskeskuksessa tutki Marika Toivosen lapsen, 1,5-vuotiaan Akseli Kaukosen korvat. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt producerar specialiserade sjukvårdstjänster huvudsakligen för invånarna i distriktets medlemskommuner. Man vårdar dessutom patienter från Satakunta sjukvårdsdistrikt, som hör till ÅUCS:s specialansvarsområde. Ett visst antal patienter tas emot också från andra kommuner och städer i vårt land. Den specialiserade sjukvården delas traditionellt upp i den s.k. somatiska specialiserade sjukvården och den psykiatriska specialiserade sjukvården. En tredje grupp utgörs av sjukvårdstjänster, som inkluderar laboratorie-, avbildnings-, ultraljuds-, isotop- och patologiska undersökningar samt läkemedelsförsörjning, instrumentvård, klinisk fysiologi och neurofysiologi. Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt erbjuder sina tjänster vid Åbo universitets centralsjukhus (ÅUCS) i Åbo, Pemar och Reso samt kretssjukhusen i Loimaa och Salo, ÅUCS:s Vakka-Suomi sjukhus i Nystad och Åbolands sjukhus i Åbo. Den finskspråkiga psykiatriska vården handhas av sjukvårdsdistriktets resultatområde för psykiatri, som har verksamhetsställen på sju orter: i S:t Karins, Lundo, Loimaa, Reso, Salo, Åbo och Nystad. Psykiatrisk vård på svenska erbjuds av den psykiatriska enheten vid Åbolands sjukhus, vars verksamhet är förlagd i Pargas. Cirka olika personer använder sjukvårdsdistriktets tjänster årligen. Det bor drygt personer inom sjukvårdsdistriktets område. De patienter som inte har ett akut undersökningseller vårdbehov uppsöker en läkare utifrån en remiss, men en stor del av patienterna kommer direkt till jouren. Lite över hälften av remisserna kommer från hälsovårdscentralernas läkare, resten från företagshälsovården, privatläkare eller sjukvårdsdistriktets egna kliniker. Sjukvårdsdistriktet tar också emot patienter på begäran av staten och försäkringsbolagen. REDAKTION Utgivare: Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt. Chefredaktör: Olli-Pekka Lehtonen Redaktionschef: Sini Silvàn Redaktion: Olli-Pekka Lehtonen (ordförande), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi. Redaktörer: Mathias Luther, Markku Näveri, Marjo Peltoniemi, Pekka Remes, Tuula Vainikainen. Layout: SEK Promote Oy. Tryck: Sanomapaino, Vanda, Distribution: Itella Oyj, som offentlig information till hushållen och företagen i medlemskommunerna inom Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, cirka st. Utgivarens kontaktuppgifter: Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt, informationsenheten, PB 52, Åbo. Tfn (02) , fax (02) E-post: Pärmbild: Sini Silvàn Akseli Kaukonen, 1,5 år och son till Marika Toivonen, får sina öron undersökta av forskardoktorn Paula Tähtinen. Sisällys Pääkirjoitus: Harvinaisen paljon terveitä iloisia potilaita 3 Ledare: Ovanligt många friska, glada patienter 3 T-sairaalaan valmistellaan yhteispäivystystä 4 Här är jourerna 4 Entistä nopeampaa kuvantamista 5 Yhteispäivystyspisteitä Varsinais-Suomessa 5 Kunnalliset terveysasemat VSSHP:n alueella 6 Lähiruokaa tarjottimella 7 TYKSin uusi sairaala-apteekki valmis: Lääketurvallisuus lisääntyy entisestään 8 Mediciner i långa banor 9 Sähköiset lääkemääräykset jo laajassa käytössä 9 TYKS vuonna 2013 antaa potilaalle tilaa 10 ÅUCS trumf 2013 är den nya modell T 11 T-sairaala tulevaisuutta tänään 12 U-sairaalassa ei potilaita enää 2018 uutta rakennusta suunnitellaan 13 T-sjukhuset är snart klart 13 Antibiootti auttaa mutta vain varmasti todetussa korvatulehduksessa 14 Antibiotika hjälper örat 14 Käsipesulle, influenssakausi alkaa 15 Sprid inte influensan 15 Pelot helpottavat synnytyspelkopoliklinikalla 16 Synnytyspelon syy selvisi ja pelko hävisi 16 Vaikeiden selkäsairauksien uusi leikkausmenetelmä auttoi Jennaa 17 Tyksin Lasten ortopedian ja traumatologian osaamiskeskus alansa kärjessä 17 Yhä useampi nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon 18 Dyrt att spara på psykvården 19 Hannu Aro: Osteoporoosi selvitettävä ennen lonkan tekonivelleikkausta 19 Laseri-tutkimus: sepelvaltimoiden kalkkeutuminen yhteydessä nuoruuden riskitekijöihin 19 Turvallisuus syntyy vuorovaikutuksesta 20 Säkerheten sitter i systemet 20 Potilaiden tiedot ovat hyvässä tallessa 21 Patienternas data är i tryggt förvar 21 Sairaalabiopankki ensimmäisenä Turkuun 22 Elämän viime hetket arvokkaasti ilman kipua 23 Robotti on kirurgin apuväline 24 Robot med varsam hand 24 Robotin käden jälki ei näy juuri missään 24 Moderni hoito lapsettomuuteen 25 Kirurgen letar efter spermier 25 Oululaiselle apua Turusta 25 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut toimipaikat 26 Webkameralla kurkataan omaa vauvaa keskolaan 28

3 PÄÄKIRJOITUS / ledare 3 Harvinaisen paljon terveitä iloisia potilaita TYKSin naistenklinikalla syntyy vuosittain yli 4000 lasta. Synnyttäjät ovat potilasryhmänä erityinen: he ovat yleensä nuoria terveitä naisia. He saavat hoitoa yhdessä elämän käännekohdista, lapsen syntymässä. Tässä perheelle ainutkertaisessa tapahtumassa henkilökunta huolehtii samanaikaisesti kahden tai useamman henkilön hyvinvoinnista. Mikäli äidillä on vaikea perussairaus, jo raskauden suunnittelu tapahtuu TYKSissä. Tänne on keskitetty myös riskiraskauksien seuranta ja vaativat ultraäänitutkimukset. Riskiraskauksissa tukena on niin lasten- ja sisätautilääkärien osaaminen kuin perinnöllisyysneuvonnan tuki. Sisätautilääkärit ovat mukana erityisesti diabetesta sairastavien äitien hoidossa. Diabetesäitejä ja heidän vointinsa seurantaa helpottaa nyt myös klinikoiden yhteinen diabeteshoitaja. TYKSin äitiyspoliklinikan erityisvastaanotoilla voidaan myös keskittyä esimerkiksi synnytyspelosta tai päihdeongelmista kärsivien äitien auttamiseen. TYKSin naistenklinikka hoitaa myös eri-ikäisten naisten gynekologisia ongelmia. Turkuun on keskitetty gynekologisten syöpien, vaikean endometrioosin ja vaikeiden tai uusiutuneiden laskeumien leikkaushoito. Leikkauksia tehdään lisäksi virtsankarkailun, vuotohäiriöiden, hyvänlaatuisten kasvainten sekä erilaisten kiireellistä hoitoa vaativien ongelmien vuoksi. Suuri osa gynekologisista toimenpiteistä tehdään nykyisin tähystysleikkauksina, osa robottiavusteisesti, mikä nopeuttaa paranemista ja kotiutumista. Hyvä uutinen naisille on se, että merkittävä osa gynekologisista ongelmista ei tarvitse leikkaushoitoa, vaan voidaan hoitaa polikliinisesti. Lapsettomuuden hoidossa TYKSin hoitotulokset kestävät valtakunnallisen vertailun ja TYKSissä aloitettiin vuonna 2008, ensimmäisenä suomalaisena keskuksena hedelmöityshoidoissa käytettävä siittiöiden etsintä kiveksestä mikroskooppileikkauksen avulla. Ammattitaitoisen henkilökunnan lisäksi potilasturvallisuuteen ja -tyytyväisyyteen vaikuttavat tilat, joissa toimitaan. Naistenklinikan henkilökunta on vuoden 2012 kuluessa panostanut voimakkaasti tulevaisuudessa rakennettavan uuden U2-sairaalan suunnitteluun. Nyt tiedetään, mitä tarvitaan. Koska uusien tilojen valmistumiseen menee vielä pitkään, on parin viime vuoden aikana remontoitu useita naistenklinikan osastoja sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaamiseksi. Olemme iloisia siitä, että klinikkamme saa hyvää palautetta sekä potilailta että opiskelijoilta. Tästä on esimerkkinä se, että leikkausosastomme sai sairaanhoitopiirimme parhaan opetusyksikön palkinnon TYKSin naistenklinikan henkilökunta hankkii ja ylläpitää aktiivisesti ammattitaitoaan, jotta pystyisimme tarjoamaan mahdollisimman hyvää hoitoa. Vilkas tutkimustyö tukee erityisosaamisen kehitystä. Seija Grenm an professori, Naistenklinik an ylilääk äri, TYKS Ovanligt många friska, glada patienter På ÅUCSs kvinnoklinik föds årligen över 4000 barn. Föderskorna är som patientgrupp speciell: de är i allmänhet unga, friska kvinnor. De får vård i ett av livets vändpunkter, när de får barn. I den här för familjen unika händelsen tar personalen samtidigt hand om välbefinnandet för två eller fler personer. Ifall mamman har en svår underliggande sjukdom så sker redan planeringen av graviditeten vid ÅUCS. Hit har man också koncentrerat uppföljningen av högriskgraviditeter och krävande ultraljudsundersökningar. Vid högriskgraviditeter behövs ofta samarbete mellan flera specialiteter. Man har tillgång till såväl expertisen hos både barnläkare och läkare inom internmedicin som stödet från den genetiska rådgivningen. Läkarna inom internmedicin är särskilt med i vården av mammor som har diabetes. Uppföljningen av diabetesmammor och deras tillstånd underlättas nu också av klinikernas gemensamma diabetesskötare. På specialistmottagningar kan man också koncentrera sig t.ex. på att hjälpa mammor som har förlossningsrädsla eller mammor med missbruk. ÅUCSs kvinnoklinik behandlar också gynekologiska problem hos kvinnor i olika åldrar. Till Åbo har man koncentrerat kirurgisk behandling av gynekologiska cancersjukdomar, svår endometrios och svåra eller återkommande framfall. En stor del av gynekologiska åtgärder görs idag som titthålsoperationer, en del är robotassisterade, vilket försnabbar återhämtningen och utskrivningen från sjukhuset. En god nyhet för kvinnor är att en betydande del av gynekologiska problem inte kräver kirurgisk behandling utan kan behandlas polikliniskt. Behandlingsresultaten av barnlöshet tål nationell jämförelse och vid ÅUCS påbörjade man år 2008 som första finländska center att vid assisterade befruktningar använda metoden att plocka spermier från testikeln med hjälp av operation med mikroskop. Utöver den yrkeskunniga personalen påverkas patientsäkerheten och -belåtenheten av de utrymmen man är i. Kvinnoklinikens personal har under år 2012 satsat hårt på planeringen av U2-sjukhuset. Nu vet man vad som behövs. Eftersom det ännu tar länge innan de nya utrymmena står färdiga, har man under de senaste åren renoverat flera av kvinnoklinikens avdelningar för att sanera inneluftsoch fuktskadorna. Vi är glada över att vår klinik får god feedback både från patienterna och från studerandena. Som ett exempel på detta är att vår operationsavdelning fick pris som bästa undervisningsenhet i vårt sjukvårdsdistrikt Personalen vid ÅUCSs kvinnoklinik är aktiv att förvärva sig och upprätthålla sin yrkesskicklighet, så att vi kan erbjuda så god vård som möjligt. Livligt forskningsarbete stöder utvecklingen av specialkompetensen. Seija Grénm an professor, överläk are Kvinnokliniken, AUCS

4 4 Teksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi T-sairaalaan valmistellaan yhteispäivystystä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella on valmisteltu jo useamman vuoden ajan yhteispäivystyspistettä, joka avautuu huhtikuun 2013 alussa TYKSin alueelle valmistuvassa uudessa T2-sairaalassa. Yhteispäivystyspiste merkitsee sekä kuntien yhteistä terveyskeskuspäivystystä että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistä päivystyspistettä. Tavoitteena on entistä laadukkaampi hoitopaikka potilaalle. Potilas hyötyy päivystyksen keskittämisestä, kun hän saa kerralla ja samasta paikkaa kaikki tarvitsemansa palvelut entistä laadukkaammin ja nopeammin. Vaativan päivystyksen keskittäminen lisää potilasturvallisuutta. Saman katon alla tulevat sijaitsemaan kaikki erikoisalojen päivystykset samoin kuin teho-osastot, leikkausosastot ja osa jatkohoitopaikoista. Konsepti on ainutlaatuinen Suomessa. Jonotusajat pyritään pitämään päivystyksessä lyhyinä. Turun päivystys kuuluu tälläkin hetkellä Suomen nopeimpien päivystysten joukkoon. Hoidon kiireellisyyden määrittelyyn paikan päällä panostetaan samoin kuin puhelinneuvontaan, jonka avulla ohjataan potilaita oikeaan hoitopaikkaan tilanteen mukaan. Uudet tilat takaavat entistä paremman turvallisuuden ja intimiteettisuojan eri potilasryhmät huomioon ottaen. Kiinnitämme huomiota asiakaspalautteeseen ja -tyytyväisyyteen ja toimintaa kehitetään myös sen mukaan, Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius listaa. Päivystyslääketieteeseen erikoistunut henkilökunta Yhteispäivystyksestä löytyy keskitettynä osaava henkilökunta ja kokeneet lääkärit, jotka ovat keskittyneet ja erikoistuneet akuutti- ja päivystyslääketieteeseen, mikä näkyy hoidon laadussa. Viiveet tulevat lyhyiksi, kun tukipalvelut kuten laboratorio ja röntgen sijaitsevat lähellä ja ovat käytössä ympäri vuorokauden. Tämä takaa myös nopean diagnostiikan. Turkuun keskittynyt akuuttilääketieteen kehittäminen ja koulutus akuuttilääketieteen professuureineen tukee päivystyksen toimintoja. Palvelua kunnille Yhteispäivystyksessä mukana olevat ympäristökunnat tulevat nykyisestä lisääntymään, jos suurin osa niistä kunnista, joilla on nyt yöpäivystys Turussa, tulevat keskittämään koko virka-ajan ulkopuolisen päivystyksensä yhteispäivystykseen. Kuntien omien terveyskeskusten päivystyksissä voidaan hoitaa päiväsaikaan ne potilaat, jotka on turvallista hoitaa siellä ja jotka eivät tarvitse tukipalveluita. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius uskoo, että myös kunnille on luvassa jatkossa kustannussäästöjä ja rakentamiseen sijoitetuille rahoille vastinetta, vaikka rakentaminen olikin kallista. Mitä enemmän yhteispäivystykseen keskitetään päivystystoimintaa, sitä halvemmaksi se käyttäjätahoille tulee. Suuren potilasvirran myötä henkilökunnan koke- Maija Kinos, 29, ja Panu Salonen, 24, Mäntymäessä Päivystys 1:n odotusaulassa kertovat käyttäneensä päivystyspalvelua harvoin. He ovat tietoisia T-sairaalaan ensi vuonna avautuvasta yhteispäivystyksestä. - Tyylikkään näköinen rakennus. Jännä nähdä miten uusi palvelu toimii, Maija Kinos sanoo. mus hoitaa vakavista ja harvinaisista sairauksista tai vammoista kärsiviä potilaita karttuu ja heitä osataan hoitaa hyvin. Pyrimme tarjoamaan kunnille entistä tasokkaampaa, kustannustehokkaampaa sekä tasalaatuisempaa palvelua, Päivi Lucenius sanoo. Ensihoito Ambulanssilla tulevat potilaat voidaan tutkia ja hoitaa kattavasti ajanmukaisissa tiloissa. Ensihoitajan työtä helpottaa, kun on kun yksi paikka, johon ensihoitoa tarvitsevat potilaat tuodaan. Helikopterilla kuljetettavien potilaiden pääsy sairaalaan nopeutuu, kun lääkärihelikopteri pääsee laskeutumaan uuden T-sairaalan katolle, josta potilaat kuljetetaan hissillä suoraan ensihoitohuoneeseen. T-sairaalaan tulee ensihoidon tilannekeskus, jossa ensihoidon kenttäjohtaja koordinoi koko sairaanhoitopiirin ensihoitotoimintaa. Keskuksessa toimivat myös ajojärjestelijät ja puhelinneuvonta. Ensihoidon ja päivystyksen henkilökunta voi hyödyntää toinen toistensa osaamista ja tietämystä samoissa tiloissa toimien paremmin, ensihoidon va. ylilääkäri Timo Iirola kertoo. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toimitusjohtaja Päivi Lucenius ja ensihoidon va. ylilääkäri Timo Iirola esittelevät ensi vuoden huhtikuussa avautuvan yhteispäivystyksen tiloja T-sairaalassa taustallaan tuleva uusi infopiste. Här är jourerna Vart skall man vända sig då sjukdomen kommer plötsligt? Här de viktigaste anvisningarna. I Åbo: För icke-livshotande tillstånd gäller främst den egna hälsovårdscentralen eller då den inte har akuttider att ge hälsocentraljouren på Tallbacken (Kommunalsjukhusvägen 20) eller ÅUCS jour (i andra hand). Om du är osäker, ring till sjukvårdsrådgivningen på (02) eller direkt till jouren på (02) Också Pargas stad har sin jour på Tallbacken i Åbo under nätterna (kl 22-08), se ovan. Övriga tider kontakta Pargas hälsocentral på (02) Kimitoöns kommun håller hälsocentralen i Kimito öppen vardagar 8-16 och i Dalsbruk måndag till torsdag Efter 16 är jouren på Salo hälsocentral, Sairaalantie 9 och efter klockan 22 på Salo sjukhus på samma adress. Jourande läkare nås på nummer (02) För alla gäller samma nödnummer, 112, då någon drabbas av en plötslig sjukdomsattack, är medvetslös eller annars verkar vara i livsfara. RING 112 nödcentralsoperatörerna kan bedöma vilket slags hjälp som behövs, och vid behov skicka ambulans. Nästa år kombineras ÅUCS och Åbo stads jourer i Åbo till en enda mottagning på T2-sjukhuset i Kuppis. Där sköts då allt från öronvärk till olycksoffer och den bästa sjukhusvården finns under samma tak. Också en större del av Åbos grannkommuners jourer kommer att skötas där. Den nya samjouren öppnas den 2 april Till dess hänvisas patienter i första hand till hälsocentraljouren på Tallbacken.

5 5 Teksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi Entistä nopeampaa kuvantamista Kun yhteispäivystys siirtyy keväällä uuteen T2-sairaalaan, paranee potilaiden kannalta palvelu myös kuvantamispalveluissa. Kaikki kuvantamispalvelut, kuten päivystysröntgen, ovat fyysisesti lähellä päivystystä. Tavoitteena on myös, että palvelut olisivat käytössä 24 tuntia vuorokaudessa. Kuvantamismenetelmiä käytetään apuna, kun potilasta hoitava lääkäri haluaa tutkia tarkemmin potilaan oireiden syytä tai varmistaa, että kyseessä on hänen diagnosoimansa tauti tai vamma. Lisäksi moniin tauteihin, vammoihin ja toimenpiteisiin liittyviä muutoksia seurataan kuvantamisen avulla. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus saa ensi vuoden huhtikuussa uuden keskeisen toimipisteen, kun uuteen T-sairaalaan avautuvat päivystysröntgen, T2 ja T4 -röntgenit sekä toimenpideyksikkö. Uusia kuvantamislaitteita Tulevaan toimipisteeseen on kuvantamiskeskuksen vt. johtaja Juha Sjövallin mukaan hankittu runsaasti uusia kuvantamislaitteita. Laitteiden asennukset alkavat lokakuussa samoin kuin henkilökunnan koulutukset ja perehdytykset. Tavoitteena on osaava henkilökunta, jolla on käytössään modernit ja asianmukaiset laitteet nykyaikaisissa tiloissa. Kun uusi toiminta alkaa, kuluu aina jonkin aikaa, että se hioutuu huippuunsa. Arvio on, että kuvaukset hiukan tulevaisuudessa lisääntyvät. Kuvantamiseen kuten röntgentutkimuksiin pitää kuitenkin olla aina selkeä syy ja tarpeettomia tutkimuksia vältetään, Juha Sjövall muistuttaa. Lisää kokenutta henkilökuntaa Sekä röntgenosastoille että päivystyskuvantamiseen tarvitaan myös lisää henkilökuntaa, lääkäreitä ja röntgenhoitajia. T-sairaalan toimipisteessä tulee olemaan Sjövallin mukaan määrällisesti enemmän henkilökuntaa ja myös enemmän kokenutta lääkärityövoimaa. Tutkimusrepertuaari ennallaan Röntgentutkimus on edelleen yleisin kuvantamismenetelmä. Muita menetelmiä ovat tietokonetomografiatutkimus, ultraääni- ja magneettitutkimus sekä angiologiset tutkimukset, joita käytetään esimerkiksi verisuonten kuvantamisessa. Eniten tehdään Sjövallin mukaan luu- ja keuhkokuvauksia, joita käytetään vamma- ja tulehdustapauksissa. Yleisiä ovat myös vatsan alueen kuvaukset samoin kuin pään alueen vammojen, verenkiertohäiriöiden ja rangan ongelmien tutkiminen kuvantamisen avulla. Nopeampi palvelu Kaikki on entistä suurempaa ja toivottavasti myös parempaa. Pyrimme minimoimaan kuvantamisesta aiheutuvan viiveen potilashoidossa. Potilaan tila määrää kuvantamisen tarpeen kiireellisyyden. Kuvantamiskeskuksen vt. johtaja Juha Sjövall ja röntgenhoitaja Eva Kallikari esittelevät uutta raajojen kuvantamiseen tarkoitettua kompaktia tietokonetomografialaitetta. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) röntgen- ja muista kuvantamistutkimuksista vastaa pääosin Varsinais- Suomen kuvantamiskeskus, joka on osa VSSHP:n omistamaa Tyks-Sapa -liikelaitosta. Varsinais-Suomen kuvantamiskeskuksella on 14 toimipistettä, joissa työskentelee yhteensä noin 280 alan ammattilaista. Kuvantamiskeskus tarjoaa palvelut sairaanhoitopiirin toimintayksiköille ja niille terveyskeskuksille sekä muille tahoille, jotka ovat tehneet sopimuksen tutkimusten ostamisesta. Tutkimuksia tehdään vuodessa yhteensä runsaat Potilaat tulevat tutkimuksiin lähetteellä. Yhteispäivystyspisteitä Varsinais-Suomessa: Ensiavun ja päivystyksen toimintaohjeet: Jos välitöntä hengenvaaraa ei ole, hoidetaan kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat ensisijaisesti omalla terveysasemalla tai sen ollessa suljettuna joko terveyskeskuspäivystyksessä tai hoidon tarpeen arvioinnin jälkeen TYKSin päivystyksessä. Hätäkeskus ja ambulanssi, puh. 112 Soita hätänumeroon aina kiireellisissä hätätilanteissa, kun kyseessä on esimerkiksi äkillinen sairaskohtaus, tajuttomuus tai hengenvaara. Hätäkeskuksen päivystäjät osaavat arvioida, millaista apua tarvitaan. Yhteispäivystys, TURKU, puh Arkisin klo ja viikonloppuisin päivystyspotilaita hoidetaan Mäntymäessä, osoitteessa Kunnallissairaalantie 20 (pääterveysasema) ja ensiapu sijaitsee omassa yksikössään TYKSin alueella huhtikuun 2013 alkuun saakka, minkä jälkeen molemmat yksiköt sijaitsevat T-sairaalassa osoitteessa Hämeentie 11. Sairaanhoidon puhelinneuvonta, puh Ellet ole varma mitä tilanteessasi kannattaisi tehdä, ota yhteyttä sairaanhoidon puhelinneuvontaan, johon voi soittaa ympäri vuorokauden. Palvelunumerosta saat neuvoa kannattaako esimerkiksi tulla päivystykseen vai ei. Yhteispäivystys, TYKS VAKKA-SUOMEN SAIRAALA, Terveystie 2, Uusikaupunki Puh. (02) Yhteispäivystyspiste Vakka-Suomen sairaalan ensiapupoliklinikan tiloissa palvelee Uudenkaupungin, Laitilan, Pyhärannan, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin asukkaita. Arkisin kello asukkaat käyttävät terveyskeskusten palveluita. Virkaajan ulkopuolella alueen päivystys on keskitetty yhteispäivystykseen. Ajat terveyskeskuspäivystykseen varataan yhteispäivystyksen puhelinnumerosta. Yhteispäivystys, SALON ALUESAIRAALA, Sairaalantie 9, Salo Puh. (02) Salon alueella palvelee yhteispäivystys Salon aluesairaalassa arkisin klo sekä viikonloppuisin ja pyhäpäivinä ympäri vuorokauden. Puhelinneuvonta ja hoidontarpeen arviointi yhteispäivystyksen numerosta. Kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat hoidetaan Salon aluesairaalan ensiapupoliklinikalla ilman ajanvarausta, puh. (02) Yhteispäivystys, Loimaan aluesairaala, Seppälänkatu 15 17, Loimaa Puh. (02) Loimaan alueella kiireellistä hoitoa tarvitsevat hoidetaan iltaisin klo ja viikonloppuisin sekä pyhäpäivinä aluesairaalan yhteispäivystyksessä. Arkisin päivystyskäyntiä vaativat potilaat hoidetaan Loimaan, Pöytyän, Huittisten ja Säkylä-Köyliön alueiden omissa terveyskeskuksissa niiden aukioloaikaan.

6 6 Kunnalliset terveysasemat VSSHP:n alueella Luettelossa ovat ne terveyskeskusten toimipaikat, joissa on lääkärivastaanotot. Tiedot perustuvat lokakuussa 2012 organisaatioiden pääosin internetissä antamiin tietoihin, eikä VSSHP vastaa tiedoissa mahdollisesti esiintyvistä virheitä tai puutteista. Päivystystä ja muuta asiointia koskevia lisätietoja saa puhelinluetteloista ja internetistä. Tiedot on ryhmitelty kunnittain tai kuntayhtymittäin aakkosjärjestykseen. Terveysasemista ilmoitetaan lääkäreiden ja hoitajien vastaanottojen ajanvaraustiedot. Härkätien kuntayhtymä Puh. vaihde Kosken Tl terveysasema Ikkarmäentie 5, Koski Tl. Vastaanotot: ma to klo , pe klo Puh Liedon pääterveysasema Hyvättyläntie 7, Lieto. Vastaanotot: ma to klo klo pe Puh Marttilan terveysasema Kirkkotie 1, Marttila. Vastaanotot: ma to klo , pe klo Puh Tarvasjoen terveysasema Hämeen Härkätie 610, Tarvasjoki. Vastaanotot: ma to klo , pe klo Puh Kaarina Puh. vaihde Kaarinan pääterveysasema Voivalantie 5, Kaarina. Ajanvaraus klo Puh Littoisten terveysasema Luhakatu 1, Littoinen. Ajanvaraus ma to klo ja pe Puh Piikkiön terveysasema Pontelanmäki 6, Piikkiö. Ajanvaraus ma to klo ja pe Puh Kemiönsaari terveyskeskus/ Puh Kemiön lääkärinvastaanotto Vårdbackantie 4-6, Kemiö. Vastaanotot ma pe klo Puh Lammalan lääkärinvastaanotto Lammalantie 106, Västanfjärd. Lääkärin vastaanotot joka toinen viikko tiistaisin. Puh Taalintehtaan lääkärinvastaanotto Sairaalantie 4, Taalintehdas. Vastaanotot ma to klo Puh Laitila >Terveyskeskus/terveyspalvelut Puh. vaihde Laitilan terveyskeskus Sairaalantie 8, Laitila. Vastaanotto arkisin klo 8-16, ajanvaraus päivittäin klo Puh Loimaan sosiaali- ja terveyspalvelukeskus Neuvonta puh Alastaron sosiaali- ja terveysasema Virttaantie 6, Alastaro. Puh Hirvikosken terveysasema Kanta-Loimaantie 3, Loimaa. Puh Loimaan pääterveysasema Vareliuksenkatu 1, Loimaa. Vastaanotot ma to klo ja pe Terveyskeskuksen vastaanotoille on suorat ajanvaraus- ja neuvontanumerot. Oma vastaanottoryhmä löytyy asuinpaikan mukaan, ryhmä 1 puh , ryhmä 2 puh ja ryhmä 3 puh Mellilän sosiaali- ja terveysasema Melliläntie 109, Mellilä. Puh Oripään terveysasema Lennonpellontie 2, Oripää. Puh Naantali Puh. vaihde Merimaskun terveysasema Perhontie 3, Merimasku. Vastaanotot tiistaisin ja torstaisin, ajanvaraus Merimaskun terveydenhoitajalta. Puh Naantalin pääterveysasema Tuulensuunkatu 6, Naantali. Ajanvaraus: puh Rymättylän terveysasema Maskulaisentie 4, Maskulainen. Vastaanotot maanantaisin, tiistaisin ja torstaisin, ajanvaraus Rymättylässä maanantaisin ja torstaisin klo , puh , muulloin Naantalin terveysaseman ajanvarauksesta, puh Velkuan vastaanotto Palvelukeskus Kummeli, Sauniementie, Velkua. Lääkärin vastaanotot Velkualla ilmoitetaan etukäteen kuntatiedotteessa. Ajanvaraus Velkuan terveydenhoitajalta, puh tai Naantalin terveysasemalta, puh Paimion-Sauvon terveyskeskus > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Terveyskeskus Puh. vaihde Paimion pääterveysasema Terveyskeskuksentie 1, Paimio. Vaihde puh ma to klo , pe klo Ajanvaraus ma to klo 8 15 ja pe klo 8 13, puh Sauvon terveysasema Hakkistie 4, Sauvo. Vaihde puh ma pe klo tai Vaihde ma to klo , pe klo Ajanvaraus ma to klo 8 15, pe klo Puh Paraisten terveysasema fi_fi/halsostationer/ Puh. vaihde Houtskarin terveysasema Näsby, Houtskari. Puh Iniön terveysasema Norrby, Iniö. Ajanvaraus arkisin klo Puh Korppoon terveysasema Mäntymäentie 4, Korppoo. Vastaanotot: maanantai-torstai perjantai Puh Nauvon terveysasema Kellotapulikuja 2, Nauvo. Ajanvaraus klo Puh Paraisten terveysasema Vapparintie 15 A, Parainen. Ajanvaraus arkisin klo Puh Perusturvakuntayhtymä Akseli Puh. vaihde Askaisten vastaanotto Vesiläntie 3, Askainen. Ajanvaraus: puh Maskun terveyskeskus Ruutontie 2-4, Masku. Ajanvaraus: puh Mynämäen terveyskeskus Kuivelantie 10, Mynämäki. Ajanvaraus: puh Nousiaisten terveystalo Torikuja 8, Nousiainen. Ajanvaraus: puh Punkalaidun > Perusterveydenhuolto Punkalaitumen terveysasema Lauttakyläntie 11, Punkalaidun. Vastaanotto: ma-to klo 8-15 ja pe klo 8-14, Puh Pöytyä Puh. vaihde Hoitajien vastaanotot ajanvarauksella arkipäivisin puh Ajanvaraukset lääkärille puh Auran terveysasema Tuulentie 3, Aura. Kyrön terveysasema Kehityksentie 10, Kyrö. Riihikosken terveysasema Yläneentie 1, Riihikoski. Yläneen terveysasema Vainionperäntie 1, Yläne. Raisio-Rusko sosiaalija terveyskeskus terveyspalvelut/terveyskeskus/ fi_fi/terveyskeskus/ Raision terveyskeskus Sairaalakatu 5, Raisio. Terveyskeskuksen kaikki ajat lääkäreille ja sairaanhoitajille varataan oman tiimin ajanvarausnumeroista. Ajanvaraus arkisin klo , akuutit asiat klo kontrollit ja ei-kiireelliset asiat Itäinen tiimi puh Läntinen tiimi puh Pohjoinen tiimi puh Puhelin arki-iltaisin klo lähtien sekä viikonloppuisin klo 8-22 p Ruskon terveysasema Ristimäentie 2, Rusko. Hoitajan vastaanotot: Avovastaanotto ilman ajanvarausta (Lyhyet sairauslomat, sairaanhoidolliset toimenpiteet, verenpaineenseuranta) ma, ti, ke ja pe klo 9 10, to klo Muu hoitajan ohjaus ja neuvonta ajanvarauksella puh Lääkärin vastaanotot: Rusko-Vahdon alueella keskitetty ajanvaraus puh Kiireellinen ajanvaraus ma to klo , pe klo 8-14 Kiireetön ajanvaraus ma-to klo 10 15, pe klo Vahdon terveysasema Vahdontie 1505, Vahto. Hoitajan vastanotot: Avovastaanotto ilman ajanvarausta (Lyhyet sairauslomat, sairaanhoidolliset toimenpiteet, verenpaineenseuranta) ma, ke, to klo Muu hoitajan ohjaus ja neuvonta ajanvarauksella puh klo 8 9. (Hoitaja on paikalla Vahdolla maanantaisin aamupäivällä, keskiviikkoisin ja torstaisin koko päivät.) Lääkärin vastaanotot: Rusko-Vahdon alueella keskitetty ajanvaraus puh Kiireellinen ajanvaraus ma-to klo , pe klo 8-14 Kiireetön ajanvaraus ma-to klo 10 15, pe klo Salo Puh (vaihde) Halikon terveysasema Hornintie 1, Halikko. Ajanvaraus: ma to klo , pe klo Puh Kiikalan terveysasema Lautelantie 4, Kiikala. Ajanvaraus: ma, ke, to klo , ti, pe klo 8 12, puh Kiskon terveysasema Toijantie 10, Kisko. Ajanvaraus: ma to klo 8 16, pe klo 8 13, puh Kuusjoen terveysasema Ylipässintie 5, Kuusjoki. Ajanvaraus: ma, ti, ke, to klo 8 16, pe klo 8 13, puh Perniön terveysasema Vuorilinnantie 7, Perniö. Vastaanotot: ma to klo 8 16 ja pe klo 8 12, puh Salon läntinen terveysasema Vilhonkatu 25, Salo. Ajanvaraus: ma pe klo , puh (Armfelt, Enola, Meriniitty, Palometsä, Paukkula). Ajanvaraus: ma pe klo puh (Hermanni, Isokylä, Lope, Metsäperttu, Moisio, Ollikkala, Tuulensuu, Mäenala, Valhojanmäki, Vanutehtaanmäki, Veitakkala). Ajanvaraus: ma pe klo puh (Pertteli, Pajula, Rappula). Muut kuin ajanvarausasiat lääkärin vastaanotolla puh Salon pääterveysasema Sairaalantie 9, Salo. Ajanvaraus: ma pe klo 8-11, puh (Aarnionperä, osa Alhaisia, Anjala, Haukkala, Karjaskylä, Mahlakankare, Pahkavuori, Tupuri). Ajanvaraus: ma pe klo , puh (Alhaisi, Anisi, Hakamäki, Helisnummi, Hämeenkylä, Kaukvuori, Kiviahde, Lukkarinmäki, Merikulma, Muurla, Rauvola, Sirkkula, Suomusjärvi, Toijala, Viitanlaakso, Viitannummi, Villilä, Ylhäisi). Muut kuin ajanvarausasiat lääkärin vastaanotolla puh Suomusjärven terveysasema Aronkuja 2, Suomusjärvi. Lääkärin vastaanotto on Suomusjärvellä tiistaisin ja torstaisin. Muina päivinä lääkärinvastaanotto on pääterveysasemalla, Sairaalantie 9. Ajanvaraus: ti ja to klo 8 15 puh ; ma, ke klo 8 16 ja pe klo 9 15 pääterveysasemalla puh Somero vastaanottojapaivystys Someron terveyskeskus Turuntie 44, Somero. Ajanvaraus ja päivystyspuhelin arkisin klo 8.00 alkaen puh Turku puh. vaihde Turussa toimii kuusi alueellista terveysasemaa ja kaksi lähipalvelupistettä. Terveysasemat palvelevat arkisin kello Keskusta 1, 2 ja 3 terveysasemat Käsityöläiskatu 2, 20100, Turku. Ajanvaraus: Keskusta 1 ma pe klo , puh , Keskusta 2 ma pe puh , Keskusta 3 ma pe puh Kirkkotien terveysasema Kirkkotie 13, 20540, Turku. Ajanvaraus: ma pe puh Maarian lähipalvelupiste Arkeologinkatu 6, 20460, Turku. Ajanvaraus: ma pe klo puh Mullintien lähipalvelupiste Mullintie 2, 20300, Turku. Ajanvaraus: ma pe puh Mäntymäki 1, 2 ja 3 terveysasemat (pääterveysasema), Luolavuorentie 2, 20700, Turku. Ajanvaraus: ma pe klo : Mäntymäki 1 puh , Mäntymäki 2 puh , Mäntymäki 3 puh Pansion terveysasema Hyrköistentie 26, 20240, Turku. Ajanvaraus: ma pe klo puh Runosmäen terveysasema Signalistinkatu 2, 20360, Turku. Ajanvaraus: ma pe klo puh Varissuon terveysasema Nisse Kavon katu 3, 20610, Turku. Ajanvaraus: ma pe klo puh Uudenkaupungin yhteistoiminta-alue > Asukkaille > Sosiaali- ja terveyspalvelut > Terveyspalvelut puh Kalannin terveysasema Pankkitie 2, Kalanti. Ajanvaraukset ma pe klo puh Kustavin terveysasema Kivimaantie 8, Kustavi. Ajanvaraukset ma pe klo puh Parittoman viikon tiistaina ja keskiviikkona vastaanotto Taivassalossa, ajanvaraus, puh , , Pyhärannan terveysasema Suojalantie 3, Pyhäranta. Ajanvaraukset ma pe klo puh Taivassalon terveysasema Apulanpolku 1, Taivassalo. Ajanvaraukset ma pe klo puh Uudenkaupungin pääterveysasema Terveystie 4, PL 1, Uusikaupunki. Ajanvaraukset ma pe klo puh Vehmaan terveysasema Margareetantie 15, Vehmaa. Ajanvaraukset ma pe klo puh tai

7 7 Teksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi Lähiruokaa tarjottimella Yllättäen jopa lähes kolmannes Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön ostettavista elintarvikkeista on lähiruokaa. Sairaanhoitopiirissä potilas voi siis katsoa lautaselleen: sieltä löytyy oman tai naapurimaakunnan tuotteita. Sairaanhoitopiirin lautasilla maistuu lähiruoka. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ruokahuoltopäällikkö Jaana Levo kertoo, että yleisesti julkisella sektorilla lähiruuan osuus on noin kaksikymmentä prosenttia. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on lähiruuan osuus saatu jo 30 prosenttiin. Lähiruualla tarkoitetaan täällä samaan erityisvastuualueeseen kuuluvien Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirien alueella tuotettua ja viljeltyä ruokaa. Lähiruokaa suositaan Levon mukaan ennen kaikkea siksi, että se on turvallista, koska tiedetään mistä se tulee ja pystytään käymään keskustelua tuottajien kanssa laadusta. Nyt kun edellinen tavoite on ylitetty, uudeksi tavoitteeksi voitaisiin asettaa jopa 50 prosenttia, Levo visioi. Lähiruoka puhutti Lähiruoka-aihetta ruodittiin myös syyskuussa järjestetyssä Varsinaisen suuressa ruokakeskustelussa Turun Linnasmäessä. Tapahtuma oli osa Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanketta, jossa sairaanhoitopiiri on mukana. Tilaisuudessa havainnollistui se, mikä merkitys kotimaisella ruualla on Suomen työpaikkojen ja verotulojen kannalta. Lähiruuan merkitystä vahvistaa myös hallituksen lähiruokaohjelma. Tilaisuuden päätti Varsinainen ruokapaneeli, jossa myös Levo oli mukana. Keskustelussa lähiruokaa kannatettiin, joskin hintakysymyksistä muistuttaen. Myös luomuruoka keräsi puheenvuoroja sekä puolesta että vastaan muun muassa hinta- ja luotettavuuskysymyksiin perustuen. Laadukasta lähiruokaa moneen sairaalaan Ruokaan kuluu sairaanhoitopiirin ruokahuoltobudjetista vain noin kolmannes. Loput menevät henkilöstökuluihin, vuokriin ja hallintoon. Jokaisesta hankittavasta elintarvikkeesta on olemassa ravitsemuskriteerit: esimerkiksi minkä verran leivässä on suolaa ja mikä on sen kuitupitoisuus. Meillä täytyy olla varaa hankkia laadukkaita elintarvikkeita. Toimintamme olisi ihan turhaa, ellemme tekisi kunnolla sitä, mikä on päätoimialaamme, Levo tähdentää. Sairaanhoitopiiriin kuuluu viisi valmistuskeittiötä: TYKS kantasairaala, Salon aluesairaala, Loimaan aluesairaala ja Vakka-Suomen aluesairaala sekä Turunmaan valmistusyksikkö. Samaan elintarvikkeiden hankintarenkaaseen kuuluu lisäksi kanssamme Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri ja Loimaan kaupunki. Hankimme heillekin samoja laadukkaita elintarvikkeita. Kun elintarvikkeita hankitaan kerralla mahdollisimman paljon, saamme niitä edullisemmin. Hankintarengas on jatkossakin avoin kaikille sairaanhoitopiirin omistajakunnille. Ruokahuoltopäällikkö Jaana Levo kertoo, että TYKSin pääkeittiöltä lähtee eteenpäin noin 2500 ateriaa päivässä. Kiitokset keittiölle servetin matkassa Elintarvikkeita ostetaan sairaanhoitopiirin ja sen hankintayhteistyökumppanien Loimaan kaupungin ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiirin noin 50 toimipisteeseen. Yhteiset elintarvikehankinnat ovat noin 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ruokailevia asiakkaita noin päivässä. Asiakkaista 60 prosenttia on suuren hygieniariskin omaavia, joten ruoan täytyy olla turvallista. Hankintalain mukaan julkisen hankkijan on kilpailutettava elintarvikkeensa. Tukea hankintoihin on saatu Varsinais-Suomen ruokaketju -hankkeen kautta: Yhdessä Turun yliopiston kanssa olemme ennen tarjouspyyntöjä kartoittaneet kaikki potentiaaliset toi- TYKSin Synnytysvuodeosastolla 311 potilaana ollut Pauliina Silvennoinen, 33, kannattaa lähiruokaa ja suomalaisia elintarvikkeita. Kokkina työskentelevä Silvennoinen kertoo olevansa kaikin puolin tyytyväinen sairaalan ruokiin. Tällä kertaa tarjolla oli härkää kermakastikkeessa lisukkeineen. mijat, joilta elintarvikkeita voitaisiin hankkia. Ravitsemispäälliköt määrittelevät, mitä ruokaa tehdään ja mitä raaka-aineita hankitaan. Lisäksi meillä on erikseen vielä reseptiikkatiimi, jossa testataan ruokalistalle tulevat reseptit, että ovatko ne tuotantoon sopivia. Meillä on kilpailuttava ja hankkiva työnjohtaja, joka sitten valmistelee tarjouspyynnöt. Hän keskustelee eri keittiöistä koostuvan tuotantotiimin kanssa. Pääroolissa ovat kuitenkin asiakkaat: TYKSin pääkeittiölle tuleva palaute on pääsääntöisesti myönteistä. Palautetta ja kiitoksia tulee monin tavoin, joskus jopa servettiin kirjattuna, ravitsemistyönjohtaja, asiakasvastaava Elisa Tuominen nauraa. Asiakkaat lukuina: Potilasasiakkaita 2700: pitkäaikaishoito: vanhukset ja erityishuoltopiiri, lyhytaikaishoito: erikoissairaanhoidon potilaat Kotipalveluasiakkaita 200 Lapsiasiakkaita päivähoidossa 2800 Henkilökuntaa ja opiskelijoita 2700 Koululaisia 2300 Kahvioasiakkaita 300 Tilaustarjoiluasiakkaita 100

8 8 Teksti ja kuvat: Markku Näveri TYKSin uusi sairaala-apteekki valmis Lääketurvallisuus lisääntyy entisestään Kreikkalaiset mytologiset hahmot symboloivat lääketieteen historiaa ja vartioivat lääketurvallisuutta TYKSin uudessa sairaala-apteekissa. Uuden apteekin huippumoderniin automaattivarastoon mahtuu jopa lääkepakkausta. Turkuun Savitehtaankadun, Vanhan Littoistentien ja Kalevantien kulmaukseen kohonnut rakennus lienee saanut muutamankin ohikulkijan hieraisemaan silmiään. Näennäisesti ikkunattomasta, silkkipainetusta lasista ja muovipinnoitetusta pellistä koostuvasta julkisivusta erottuu tarkemmin katsoen erilaisia hahmoja. Lasilevyistä ympäristöä tarkkailee muun muassa Klaudios Galenos, kreikkalainen lääkäri, josta tuli lääkkeenvalmistustaidon esikuva, seuranaan kreikkalaisen mytologian jumalat Apollo, Asklepios ja Hygieia, jotka symboloivat parannustaitoa, terveyttä ja sairauksien estämistä sekä terveyden ylläpitämistä. Mukana on mukana myös Hippokrates, länsimaisen lääketieteen isä. Näin saa aavistuksen, mistä rakennuksesta on kyse: Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaala-apteekin uudesta toimitalosta. Se on maassamme ensimmäinen pelkästään sairaalan tai terveyskeskuksen lääkehuollolle rakennettu erillinen talo. Rakentaminen alkoi loppuvuonna 2010, ja valmis rakennus luovutettiin käyttäjilleen vastikään, 17. lokakuuta, kertoo Tyks-Sapa-liikelaitoksen Varsinais-Suomen lääkehuollon palvelualueen johtaja, sairaala-apteekkari Kirsti Torniainen. Rakennuksessa on tilaa noin neliömetriä, joista valtaosa on sairaala-apteekin käytössä, atk-konesalit vievät tilaa 300 neliötä. Lisäys on merkittävä, sillä sairaalaapteekki on tähän saakka toiminut neliömetrin tiloissa. Kerroksia on viisi, joista osa maan alla. Muutto uusiin tiloihin käynnistyi lokakuun alussa. Monenlaista toimintaa Edessämme on kiireen sävyttämä loppuvuosi, sillä sekä tilat, laitteet että toimintamme testataan tarkoin ennen täysimittaista käyttöönottoa, Torniainen sanoo. Myös ilmastointi, puhdasvesijärjestelmä, sähkötoiminnot ja olosuhdevalvonta pitää testata. Ja varsinkin testausta vaatii murtosuojaus ja kulunvalvonta. Näihin käytännön järjestelyihin sekä muuttoon on varattu puolisen vuotta. Kaiken on oltava valmiina ensi maaliskuun lopulla T-sairaalan uuden osan startatessa. Uusi sairaala-apteekki on suunnittelultaan ja tekniikaltaan viimeistä huutoa, alan tiukimmatkin normit täyttävä. Monen roolin apteekki Sairaala-apteekki ostaa kaikki sairaalan toiminnassa tarvittavat tehdasvalmisteiset lääkkeet, verivalmisteet, lääkkeelliset kaasut ja radioaktiiviset lääkevalmisteet sekä toimittaa ne osastoille. Se valmistaa tai saattaa käyttökuntoon myös itse lääkkeitä, varsin runsaastikin. Esimerkiksi kaikki syövän hoidossa tarvittavat, suoneen annettavat potilaskohtaiset lääkkeet on jo vuodesta 1990 tehty käyttövalmiiksi sairaala-apteekissa. Myös pienten vastasyntyneiden tarvitsemat erilaiset yksilölliset lääkkeet valmistetaan sairaala-apteekissa. Lisäksi sairaala-apteekki huolehtii sairaalan henkilöstön alan kouluttamisesta, tiedottamisesta ja ohjeistamisesta, sillä lääkkeiden käyttöön ja käsittelyyn liittyy monenlaista erikoisosaamista.

9 9 Lääkkeet kuin apteekin hyllyltä Toiminta sujuu uudessa rakennuksessa entistä luistavammin. Sairaala-apteekkarin lempilapsi on keräilyautomaattivarasto, jossa robotiikka hoitaa tavarankulun sen saapumisesta kuljetusvalmiiksi osastoille. Automaattivarasto ei tunne työaikoja vaan uurastaa 24 tuntia vuorokaudessa. Käyttöön tulevat myös vakiosisältöiset osastokohtaiset infuusionesterullakot ja niille sekä apteekissa että osastoilla omat rullakkoparkkialueet varastokaappien sijaan. Kyseessä on ensimmäinen näin suuri automaattivarasto maamme apteekeissa tai sairaala-apteekeissa. Tänne mahtuu lääkepakettia, kun seuraavaksi suurimpiin mahtuu siitä kymmenesosa, Kirsti Torniainen toteaa. Tämä takaa meille myös lain edellyttämien velvoitevarastomäärien mahtumisen. Automaation ansiosta tavaran käsittely ja jakelu helpottuu, nopeutuu ja sitoo vähemmän henkilötyötä. Sairaala-apteekkari muistuttaa tärkeästä hyödystä: pakkausten käsittelytyö karsiutuu, ja farmaseuttien työpanosta voidaan siirtää enemmän esimerkiksi osastofarmasiapalveluihin. Näin edistämme potilaiden lääketurvallisuutta, ja ilman lisähenkilöresursseja. Lääkevalmistus lisääntyy Lääkkeiden valmistukseenkin on nyt paremmat puitteet. Saman katon alla on seitsemän laboratoriota, ja lääkkeiden valmistusta sekä suoneen annettavien valmisteiden keskitettyä käyttökuntoon saattamista tullaankin lisäämään. Torniainen ottaa esimerkiksi tästä kivunhoidon lääkkeet ja antibiootit. Laboratoriotilat täyttävät kaikki vaatimukset, mikä sekin osaltaan lisää potilaiden lääketurvallisuutta. Uuden tekniikan myötä myös lääkevalmistuksen virheriski minimoituu. Uusi sairaala-apteekki on noin 60 ihmisen työpaikka. He työskentelevät talossa, joka on kaiken muun hyvän lisäksi ns. nollaenergiatalo: laitteista syntyvä lämpö otetaan talteen ja käytetään rakennuksen lämmittämiseen. Teamleader Joni Rintala (vas.) Affecto Finland Oy:stä ja nuorempi ohjelmistosuunnittelija Aimo Aalto Orfer Oy:stä testaavat varastorobotiikan toimintaa. Mediciner i långa banor Åbo universitetssjukhus har ett nytt sjukhusapotek nära det nya T-sjukhuset i Åbo. Huset som har fem våningar skall hysa landets största och modernaste läkemedelsförråd men också sju laboratorier som själva preparerar mediciner. Apotekets förråd är helt automatiserat och fungerar därför dygnet runt. Det är det största så här stora automatförrådet i något apotek eller sjukhusapotek i vårt land. Det rymmer medicinförpackningar, tio gånger mera än det som är näststörst, säger sjukhusapotekaren Kirsti Torniainen. De omkring 60 personer som skall jobba i huset har 4700 kvadratmeter till sitt förfogande. Det är tre gånger mera än apoteket hittills har haft. Det nya huset tas i bruk i oktober. Sjukhusapoteket köper upp alla fabrikstillverkade mediciner som sjukhuset behöver, likaså blodprodukter, medicinska gaser och radioaktiva ämnen och levererar dem till avdelningarna. I apoteket tillverkas eller prepareras också många av de mediciner som måste individuellt anpassas till patienterna. När tekniken och utrymmena nu är toppmoderna så blir också tryggheten för patienterna bara bättre, säger Kirsti Torniainen. Sähköiset lääkemääräykset jo laajassa käytössä Sähköisiä lääkemääräyksiä eli e-reseptejä kirjoitetaan jo kaikissa Varsinais-Suomen perusterveydenhuollon yksiköissä. Yli puolet uusista resepteistä tehdään Varsinais-Suomessa sähköisesti. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat ja muut yksiköt alkavat kirjoittaa sähköisiä e-reseptejä tulevan talven aikana. Kaikilla Varsinais-Suomen apteekeilla on valmius e-reseptin käyttöön. E-resepti on lääkemääräys, jonka lääkäri laatii ja allekirjoittaa sähköisesti ja tallentaa keskitettyyn tietokantaan, jota kutsutaan Reseptikeskukseksi. Valtakunnallinen Reseptikeskus sisältää sähköiset reseptit ja apteekkien niihin tekemät toimitusmerkinnät. Resepti ja sen toimitustiedot säilyvät Reseptikeskuksessa 30 kuukautta eli 2,5 vuotta. E-reseptin edut sekä potilaiden että terveydenhuollon näkökulmista ovat selkeät. Kaikki tiedot ovat valtakunnallisessa tietokannassa, Reseptikeskuksessa. Reseptit ovat helposti saatavilla lääkärissä ja apteekissa, eivätkä ne pääse katoamaan mihinkään. Kaikki tiedonsiirto terveydenhuollon, apteekkien ja Reseptikeskuksen välillä tapahtuu vahvasti suojattuna tunnistettujen osapuolten kesken. E-reseptin käyttö parantaa hoidon jatkuvuutta ja tiedonkulkua. Samalla voidaan välttää päällekkäinen lääkitys ja lääkkeiden haitalliset yhteisvaikutukset. Reseptitiedot voi tarkistaa internet-osoitteessa omien tietojen katselu -palvelussa. Omien tietojen katselu on kansalaisille tarkoitettu henkilökohtainen ja tietoturvallinen palvelu, jossa täysi-ikäinen voi tarkastella omia sähköisiä reseptitietojaan sekä tulostaa yhteenvedon sähköisistä resepteistä. Omien tietojen katseluun tunnistaudutaan omilla pankkitunnuksilla. Sähköisestä lääkemääräyksestä annetun lain mukaan apteekkien tulee ottaa e-resepti käyttöön , julkisen terveydenhuolloin ja yksityisen terveydenhuollon mennessä.

10 10 Teksti: Markku Näveri TYKS vuonna 2013 antaa potilaalle tilaa Potilaan näkökulmasta TYKS vuonna 2013 antaa tilaa hengittää: huoneneliöt potilasta kohden lisääntyvät. Hoito on potilaskeskeisempää, kun klinikkarajat ylitetään ja esimerkiksi neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoito toteutuu samalla toimialueella. Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) asiantuntijat ovat aina aktiivisesti kehittäneet sairaalan toimintaa. Siitä huolimatta ensi vuoteen on ladattu paljon odotuksia, kun T-sairaalan laajennusosa uusine puitteineen ja laitteineen otetaan käyttöön. Uuden sairaalan varsinainen avauspäivä on 2. huhtikuuta Toiminnan suunnittelussa on erityisesti kiinnitetty huomiota hoidon turvallisuuteen, nopeuteen ja kustannustehokkuuteen. Muutosta on valmisteltu usean vuoden ajan hankkeessa, jota on kuvattu johtamisen ja toiminnan muutokseksi. Klinikkarajat ylitetään Nyt siirrytään seitsemästätoista tulosyksiköstä kymmeneen potilaskeskeisempään toimi- ja palvelualueeseen. Historiaan jäävät perinteiset klinikat. Näillä muutoksilla tavoittelemme toiminnallista ketteryyttä ja entistä joustavampaa eri erikoisalojen yhteistyötä. Nämä ovat jatkuvan kehittymisemme edellytyksiä. Esimerkiksi neurologisen ja neurokirurgisen potilaan hoito toteutuu samalla toimialueella, muutosjohtaja Hanna Mäkäräinen kertoo. Potilaskeskeisyys tarkoittaa oikeaan aikaan, oikeassa paikassa toteutettua hoitoa. Toiminnan muutoksessa on kyse potilaan hoitopolun hiomisesta niin, että hoidon tulosten kannalta tarpeeton tekeminen poistetaan. Näistä asioista keräämme potilailtamme ja asiakkailtamme jatkuvaa palautetta, Mäkäräinen kuvailee uudistusta. Johtamisen muutoksessa on kyse siirtymisestä yksilinjaiseen johtamisjärjestelmään. Koko ajan rinnalla kulkee myös kustannustehokkuus. Asiantuntemusta ympäri vuorokauden Akuutti päivystyksellinen tutkimus ja hoito keskittyvät T-sairaalaan, jota on kuvattu jo suunnitteluvaiheessa kuumaksi sairaalaksi. Se tarkoittaa yhä useamman erikoisalan asiantuntijan palveluja ympäri vuorokauden. Tätä edellyttää myös tuleva päivystysasetus. Toiminnan keskittäminen lisää potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Tähän olemme tähdänneet muun muassa sydänpotilaiden hoidossa. Olemme saaneet heidän hoitoonsa lisää tilaa ja uusia laitteita, muutosjohtaja kertoo. Myös tilat muuttuvat. Vuodeosastotoiminta keskittyy jo senkin takia, että sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt luopua Raision ja Paimion sairaaloista potilashoidossa vuoteen 2014 mennessä. Potilaan näkökulmasta tilat kasvavat: Kuva: Markku Näveri huoneneliöt potilasta kohden lisääntyvät. Tulee isompia potilashuoneita ja nykyistä enemmän 1 2 hengen huoneita. Perinteiset vuodeosastopaikat vähenevät, mutta vaativammat teho-, tehovalvonta- ja valvontapaikat lisääntyvät. Potilaat useammin päiväsairaalaan Vuonna 2013 päiväsairaalatoiminta lisääntyy ja A-sairaalaa saneerataan. Aluesairaalayhteistyö lisääntyy entisestään erikoislääkäripalveluja annetaan lähipalveluna ja hoitajatoimintaa tuetaan aluesairaaloissa. Myös aluesairaaloissa vuodeosastotoiminta vähenee. Potilaita hoidetaan yhä useammin päiväkäynnillä tämä onkin saneerattavan A-sairaalan profiili: enemmän päiväsairaalatoimintaa eli annetaan päiväkirurgista hoitoa ja suonensisäisiä lääkehoitoja. A-sairaalaan sijoittuu mahasuolikanavan ja keuhkojen tähystysyksikkö. Valinnan vapautta erikoissairaanhoitoon Tammikuussa 2014 potilaan valinnan vapaus lisääntyy myös erikoissairaanhoidon yksiköihin. Tämän myötä meille avautuu uusia mahdollisuuksia, joten haluamme paitsi säilyttää kilpailukykymme, myös kasvattaa sitä tietyillä huippuosaamisalueillamme, Hanna Mäkäräinen painottaa. On tärkeää kehittää osaamista koko ajan. Kilpailukyvyn säilyttäminen on tärkeää myös siksi, että tehdyt tila- ja laiteinvestoinnit kannattavat. Osaaminen hyödyttää ennen kaikkea potilaita. Toinen tärkeä kilpailutekijä on tutkimuksiin ja hoitoon pääsyaikojen lyhentäminen. Kustannukset hallintaan Hanna Mäkäräinen muistuttaa, että kun toimintaa muutetaan, kyse on samalla myös kustannusten hallinnasta: Nykyaikainen tuloksellinen hoito maksaa. Mutta yhä useammin otetaan huomioon myös taloudellinen näkökulma, kun hoitoja kehitetään. Johtajien ja asiantuntijoiden osaamisesta riippuu, onnistutaanko muutoksissa. Osaammeko ottaa riskejä eli valita erilaisten karsimisten rinnalle tiettyjä keihäänkärkiä, joilla ulosmittaamme osaltamme hyödyn mm. T-sairaalaan laajennuksesta. Olen oppinut vuosien kuluessa, että erityisesti muutoksen johtamiseen kannattaa panostaa.

11 11 Johtamisen muutos a ja o Mielestäni nimenomaan johtamisen muutos on nyt keskeistä, jotta tavoitellut asiat toteutuvat. Emme ole tässä yksin, sillä tutkimusten mukaan suomalaisessa terveydenhuollossa ja sen johtamisessa tärkeitä kehittämiskohteita ovat potilaiden hoitopolut yli organisaatiorajojen, kehittämishankkeiden tuloksellisuuden parantaminen sekä johtajien oman johtajuuden kehittyminen. Tunnistammeko mahdollisuutemme ja onko meillä tarvittavaa riskinottokykyä selvitä tulevaisuudesta, Hanna Mäkäräinen pohdiskelee. TYKSin ammattilaiset ovat sitoutuneet muutoksen toimeenpanoon. Motivaatio johtamiskoulutukseen, jota myös sairaanhoitopiiri järjestää, luo hyvät edellytykset uuden johtajapolven kehittymiselle. Tavoitteiden mukaisesti johtaminen siis uudistuu Siirrytään yksijohtajajärjestelmään, jossa klinikoiden sijaan johdetaan toimialueita. Kukin johtaja valitsee alueellaan vuosittain muutamia hoitopolkuja erityisiksi kehittämiskohteiksi. Näin varmistetaan veroeurojen kohdentuminen tutkimuksiin ja hoitoihin, jotka todella vaikuttavat. Mäkäräinen mainitsee käytännön esimerkkinä, että johtajilla on yhdessä aluesairaaloiden ja kuntien kanssa jatkossa alueellinen vastuu yhteistyöstä ja työnjaosta potilaiden hoidossa. Tänä syksynä on jo valmistunut hoitoprosessien perusselvitystyö Turun kaupungin kanssa. Selvitys palvelee yhteistyötä myös muiden toimijoiden kanssa. Mäkäräinen on tyytyväinen, että TYKS johtoryhmän jäsenet ovat kyenneet katsomaan asioita kokonaisuuden kannalta. Jäsenet ovat antaneet työhön oman asiantuntemuksensa ja yhteistyö on ollut rakentavaa. Johtamisemme kehittämisen tavoitteena on muuttaa johtajien työtapoja, koska sen mukanaan tuomat toiminnan muutokset parantavat TYKSin suorituskykyä ja tuloksia. Tähän kuuluu paitsi organisaatiomuutoksia, myös uusista rooleistamme potilaillemme koituvia parannuksia. Nykyisen ja tulevan TYKSin täytyy antaa yksilöille tilaa. Silloin luomme uusia, entistä vaikuttavampia hoito- ja tutkimusmahdollisuuksia, emmekä ratko pelkästään ongelmia, Hanna Mäkäräinen kiteyttää. ÅUCS trumf 2013 är den nya modell T ÅUCS måste ge mera plats för individen. Därför skall vi skapa nya vård- och undersökningsmetoder som är effektivare och mera ekonomiska än förr, inte bara lösa problem, säger förändringsledare Hanna Mäkäräinen. Mäkäräinen har uppgiften att förverkliga distriktets strategi och harmonisera universitetscentralsjukhusets verksamhet med koncernens. I samband med att hela det nya T-sjukhuset tas i bruk förändras också den inre organisationen och förhoppningsvis verksamheten. Organisationen skall byggas upp utifrån patienternas behov. Då blir det tio servicesektorer istället för de nuvarande sjutton resultatenheterna. Det betyder till exempel att neurologiska och neurokirurgiska patienter vårdas inom samma sektor. En stor förändring blir att akutjouren helt koncentreras till T-sjukhuset. Där kan man ha flera olika specialister än nu i beredskap dygnet runt. Sjukhuset kommer att ha färre standardbäddplatser men flera för krävande intensivvård och övervakning. Allt flera patientrum blir för 1-2 personer. Mäkäräinen påpekar att lagen från början av 2014 ger patienterna rätt att välja också var de vill ha sin specialistvård. Därför måste sjukhuset också vara ett attraktivt och konkurrenskraftigt alternativ.

12 12 T-sairaala tulevaisuutta tänään Teksti: Markku Näveri Kuva otettu kesällä Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) T-sairaalan laajennus valmistuu pian. Rakennuksen kokonaispinta-ala tulee olemaan huimat neliömetriä. Rakennus palvelee hyvin juuri potilasta. Päivystyksestä alkaen potilas ohjataan suoraan oikeaan hoitoon, eikä turhia siirtoja tehdä. Kun pinta-alaa on yli 10 hehtaaria uudessa ympäristössä, uudessa rakennuksessa ja kun myös toimintamalli ja organisaatio ovat uudet, se on haaste niin henkilöstölle kuin potilaille, toteaa T-sairaala-hankkeen projektijohtaja Heikki Korvenranta. Samalla uudet toimintaympäristöt ja tilat luovat kuitenkin myös valoisan pohjan tulevaisuudelle. Vuonna 2003 valmistunut T-sairaalan ensimmäinen vaihe edusti uutta näkemystä sairaalasuunnittelussa: muunneltavuutta ja laajennettavuutta. Sama johtoajatus on siivittänyt myös laajennusosan suunnittelua ja rakentamista. Sen rinnalla, ja vähän ohikin, suunnittelun johtotähtenä on ollut ajatus potilaasta toiminnan keskipisteenä. Laajennusosan rakentaminen on sujunut Korvenrannan mukaan suunnitellusti ja alkuperäisessä aikatauluhaarukassa. Rakennus valmistuu joulukuussa ja alkuvuodesta käynnistyy osastojen suuri muuttoruljanssi. Ensimmäisille potilaille laajennusosan ovet avautuvat huhtikuun alussa. Kuva: Heikki Korvenranta Helikopterilla suoraan katolle Uuden rakennuksen toiminnasta Korvenranta ottaa ensimmäiseksi esiin Turun alueen yhteispäivystyksen. Ensihoito- ja päivystyspalveluiden liikelaitos vastaa merkittäviltä osin Turun ja ympäristökuntien asukkaiden päivystyspalveluista sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon päivystyksestä. Uudet tilat on suunniteltu varta vasten yhteispäivystystoimintaan. Myös helikopterikenttä saa tilan talon katolta. Uudessa T-sairaalassa on tarjolla myös monia vaativan erikoissairaanhoidon palveluita. Siellä hoidetaan useita suuria potilasryhmiä kuten sydän-, trauma-, syöpäja neurologisia potilaita. T-sairaalan toiminnan kuten koko TYKSin vuodesta 2013 perustana ovat hoitolinjat, jotka muodostuvat potilaan oireiden ja hoidon tarpeiden perusteella. Potilaan tullessa päivystykseen tehdään päätös siitä, mihin hoitolinjaan hänet ohjataan. Periaatteena on järjestää kaikki hoidossa tarvittavat resurssit ja osaaminen potilaan ympärille siten, että tämä ohjautuu suoraan tarvittaviin tutkimuksiin ja oikeaan hoitoon. Näin vältytään akuuttipotilaiden turhilta siirroilta, jotka voivat lisätä esimerkiksi lääketieteellisiä riskejä ja haitata hoitoa. Tilat on suunniteltu sellaisiksi, että potilaita ei tarvitse turhaan siirtää, Korvenranta sanoo. Väljät tilat ehkäisevät jopa infektioita Yliopistosairaalana TYKSin tehtävänä on toimia myös opetussairaalana. Tämäkin näkökulma on huomioitu uudisrakennuksessa. Sinne sijoittuu esimerkiksi uusi iso auditorio. Projektijohtaja on tyytyväinen myös siihen, että sairaalainfektioiden estämiseksi ja toisaalta niiden varalta eristysmahdollisuudet ovat uusissa tiloissa erinomaiset. Tilojen riittävä väljyys on omiaan torjumaan infektioita jo ennakolta.

13 13 T-sairaalan palvelut Tilanne tällä hetkellä Vuodeosastot: hematologian vuodeosasto keuhkosairauksien vuodeosastot munuaissairauksien vuodeosastot sisätautien vuodeosasto syöpätautien vuodeosastot ihotautien vuodeosasto urologian vuodeosasto Poliklinikat: allergia keuhkosairauksien ihotautien kirurgian poliklinikat sukupuolitautien syöpätautien urologian Muut palvelut: laboratorio kuvantamispalvelut sädehoitoyksikkö Vuonna 2013 Toimialueittain hoidetaan: tuki- ja liikuntaelinsairauksia, erityisesti traumoja sydänsairauksia vatsan alueen sairauksia neurologisia ja verisuonisairauksia sisätauteja ihotauteja keuhkosairauksia allergioita syöpätauteja muita kirurgisesti hoidettavia sairauksia Toimialueiden käytössä mm. seuraavat tuki- ja asiantuntijapalvelut: leikkaus- ja anestesiapalvelut tehohoito ja tehovalvonta kuntoutuspalvelut lääketieteellinen kuvantaminen laboratoriopalvelut välinehuolto T-sairaalan sisustukseenkin on satsattu. Sisustusratkaisut sekä tukevat toiminnallisuutta että parantavat henkilökunnan ja potilaiden turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Laitosmaisuudesta on pyritty eroon, ja valoilla, väreillä sekä viherkasveilla luodaan rauhallista ympäristöä. Myös sairaalan taidekokoelma on merkittävä, sekin sekä potilaiden että henkilökunnan nautittavana. Pulmiakin on luvassa: T-sairaalan valmistuttua alueen rakennuskanta on runsas. Tästä koituu ongelmia liikennejärjestelyille, varsinkin pysäköintiin. Haaste on tiedostettu ja ratkaisuja siihen haettu, Heikki Korvenranta vakuuttaa. Syyttä ei T-sairaalaa ole luonnehdittu Tulevaisuuden sairaalaksi. Uusi toimintamalli uusissa, upeissa tiloissa tuo sen tulevaisuuden tähän päivään. Kuva: Markku Näveri U-sairaalassa ei potilaita enää 2018 uutta rakennusta suunnitellaan Turun yliopistollisen keskussairaalan U-sairaala poistuu käytöstä vuonna 2018, kun se saavuttaa puolen vuosisadan iän. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen parin vuoden takainen asiasta tekemä päätös perustuu siihen, etteivät rakennuksen tekniset ominaisuudet vastaa nykypäivän vaatimuksia. Myös jatkuva remontointi käy liian kalliiksi. Vanhan tilalle suunnitellaan nyt uutta U2-sairaalaa. Sairaanhoitopiirin johtaja Olli-Pekka Lehtosen asettama suunnitteluryhmä käynnisti korvaavan sairaalan eli U2:n toiminnallisen suunnittelun viime syksynä. Toiminnallinen suunnitelma valmistui kesän kynnyksellä, ja se on paraikaa tarkasteltavana sairaanhoitopiirin eri portaissa. Projektijohtaja Timo Seppälä kertoo, että suunnitelman pohjalta käydään läpi alustavia tilasuunnitelmia sekä rakennuspaikkaselvityksiä. Uudelle U2-rakennukselle on Seppälän mukaan ollut esillä erityisesti kaksi paikkaa. Yksi vaihtoehto on vastavalmistuneen lääkehuollon rakennuksen takana oleva tontti Vanhan Littoistentien ja Kalevantien välissä. Toinen vaihtoehto olisi rakentaa radan ja Helsingin valtatien päälle. Tällöin tilat olisivat tiiviisti yhteydessä nykyiseen ra- Vårdutbudet i Åbo förbättras märkbart på våren då T- sjukhusets andra fas blir klar. Huset har över 10 hektar golvyta. Men patienterna skall behöva flyttas så lite som möjligt i huset. T-sjukhusets första del togs i bruk Då satsade man på flexibilitet och öppenhet. Tillbyggnaden gör det också, men utgår ännu mera från patienten som verksamhetens centrum. I tillbyggnaden kommer den nya samjouren att öppna den 2 april. Den samlar patienterna från Åbo stads hälsovård och flera andra kommunala jourer till samma adress som ÅUCS första hjälp. Taket får en helikopterplatta. Sjukhusets interiör blir ljus och luftig. Den görs också kennuskantaan. Seppälä ei kuitenkaan lähde tässä vaiheessa laittamaan sijoituspaikkoja paremmuusjärjestykseen. Vaativaa suunnittelua ja monia vaihtoehtoja Timo Seppälä kuvaa suunnittelua pitkäksi ja monivaiheiseksi prosessiksi, luonnossuunnitelmista toteuttamiseen. Lisäksi hankala taloustilanne pakottaa miettimään erilaisia ratkaisuja ja vaihtoehtoja, hän muistuttaa. Selvityksiä ja tutkimuksia riittää, eikä valmiita vastauksia vielä ole. Sen vuoksi hän ei sano U2:n koosta tässä vaiheessa mitään. Rakentamisessa päästään tositoimiin aikaisintaan vuonna 2015, ja valmista pitäisi siis olla Nykyisen U-sairaalan kohtalo ei ole ainakaan potilashoitoa. Timo Seppälä kertoo, että asiaa on mietitty työryhmässä, jossa olivat muu muassa VSSHP:n, Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Senaatti-kiinteistöjen edustajat. Järkevää käyttöä sille ei löytynyt, etenkään kun korjauskustannukset tulisivat kalliimmiksi kuin uuden rakentaminen. Sairaanhoitopiirin hallitus päättää talon tulevasta käytöstä myöhemmin. T-sjukhuset är snart klart hemtrevlig med belysning, färger och krukväxter. Samtidigt blir möjligheterna att isolera patienter och bekämpa smitta utmärkta. Men byggandet fortsätter. U-sjukhuset tas delvis ur bruk nästa år och helt och hållet Då måste ett ersättande sjukhus stå klart. Projektet har fått namnet U2. Än så länge skissar man på volymer och platser. Huset kan byggas antingen ett kvarter österut från det nya T-sjukhuset, eller på en platta över järnvägen och motorvägen. Det gamla U-sjukhuset kommer inte mera att användas för sjukvård. Det blir för dyrt att rusta upp det till acceptabel standard.

14 14 Antibiootti auttaa - mutta vain varmasti todetussa korvatulehduksessa Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Sini Silvàn Lapsiperheiden yleisimmät flunssakauden vitsaukset, äkilliset välikorvatulehdukset, kannattaa hoitaa antibiootilla, mikäli tulehdus on huolellisesti varmistettu, toteaa lastentauteihin erikoistuva lääketieteen tohtori Paula Tähtinen. Paula Tähtisen väitöstutkimuksessa antibiootti osoittautui jopa aiempaa käsitystä tehokkaammaksi lasten välikorvatulehduksen hoidossa. Antibioottihoidon viivästyminen ei kuitenkaan huonontanut välikorvatulehduksesta paranemista, ja kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa. Väitöstutkimuksen tulos vahvistaa Suomessa käytössä olevan lasten äkillisen välikorvatulehduksen Käypä hoito -suosituksen hoitolinjauksia. Tutkimus on myös huomioitu kansainvälisesti ja sen tuloksia tullaan käyttämään uusien hoitosuositusten laadinnassa lukuisissa eri maissa. Tutkijatohtori Paula Tähtinen työskentelee välillä myös Someron terveyskeskuksessa neuvolalääkärinä. Puolitoistavuotiaan Akseli Kaukosen korvat tutkitaan huolellisesti äidin, Marika Toivosen sylissä. Akseli suhtautuu huomattavan rauhallisesti lääkärikäyntiin, vaikka on vastikään ollut jopa yön sairaalassa keuhkokuumeen vuoksi. Flunssaisen pikkumiehen korvat tutkitaan pneumaattisella korvalampulla. Korvatulehdusta ei kuitenkaan ole ja tällä kertaa antibiootteja ei tarvita. Kokemukset hoidosta ovat tosi hyviä. Lapsen kanssa on pääty hoitoon todella pian. Akseli on ehtinyt tähän ikään syödä jo muutaman antibioottikuurin. Korviin laitetut putket näyttävät nyt kuitenkin tehonneen. Korvat ovat terveet. Akseli on ollut tosi reipas, kiittelee Paula Tähtinen. Antibiootin hyöty näkyi jo ensimmäisinä hoitopäivinä Antibioottia saaneilla lapsilla hoito epäonnistui vain joka viidennellä (19 %) ja lumelääkettä saaneilla lapsilla lähes puolella (45 %). Antibiootti oli lumelääkettä tehokkaampi jo ensimmäisistä päivistä lähtien, ja ero ryhmien välillä vain lisääntyi hoitoviikon aikana. Kaksi kolmasosaa lapsista parani myös ilman antibioottihoitoa. Väitöstutkimuksessa selvitettiin myös, onko antibioottihoidon viivästymisestä haittaa lapsen korvatulehduksen paranemiselle. Monessa maassa suositellaan äkillisen välikorvatulehduksen hoidoksi seurantaa kipulääkittynä, ja antibiootti aloitetaan vain niille, joiden vointi ei ala parantua 2-3 päivässä. Tähtisen tutkimus osoitti, että antibiootti oli tehokas myös silloin, kun se aloitettiin keskimäärin kaksi päivää diagnoosin jälkeen. Odotusaika ennen antibiootin aloittamista saattoi kuitenkin lisätä lapsen oireilua, poissaoloa päivähoidosta ja vanhempien poissaoloa töistä. Tähtinen korostaakin, että äkillisen välikorvatulehduksen hoitopäätökset tulee tehdä aina yksilöllisesti lapsen oireet ja perheen tilanne huomioiden. Oikea diagnoosi on tärkeä Lasten kipeiden korvien tutkimus on vaativa toimenpide, mutta vain sen avulla voidaan antibioottia vaativa korvatulehdus varmentaa luotettavasti. Vanhempien tärkeä tehtävä on pitää lasta oikeassa asennossa ja tukevasti paikallaan, jotta lääkäri pystyy poistamaan korvaan kertyneen vaikun ja saa tärykalvoon riittävän näkyvyyden. Antibioottihoito aloitetaan vain silloin kun välikorvatulehduksen diagnoosi on varma. Mikäli tilanne on epäselvä, on parempi seurata lasta muutama päivä ja tutkia hänet uudelleen. Kipulääkettä kannattaa antaa riippumatta siitä, käytetäänkö antibioottia vai ei, selvittää Paula Tähtinen. Tutkija muistuttaa, että kaikki tärykalvomuutokset eivät tarkoita äkillistä välikorvatulehdusta. On tärkeää tuntea taudin luonnollinen kulku; tulehdusnesteen häviäminen välikorvasta voi vaatia viikkoja, hyvin harvoin tarvitaan uutta antibioottikuuria. Jo aiemmissa tutkimuksissa on todettu että flunssan aikana annettu antibiootti ei myöskään pysty ehkäisemään välikorvatulehdusta. Varmuuden vuoksi lääkitystä ei koskaan pidä aloittaa, sillä kuten kaikilla lääkkeillä, myös antibiooteilla on sivuvaikutuksia, kuten ripulia, löysiä ulosteita ja ihottumaa. Paula Tähtinen kuuluu lastentautien erikoislääkäri Aino Ruoholan johtamaan tutkimusryhmään. Pikkunorsu-nimiseen korvatulehdustutkimukseen osallistui lähes 700 lasta Turun seudulta. Tutkimusaineiston parissa työskentelee Ruoholan ja Tähtisen lisäksi edelleen kolme tutkijaa. Antibioottia koskevan tutkimuksen päätulos on julkaistu yhdessä maailman arvostetuimmassa lääketieteellisessä julkaisussa, The New England Journal of Medicine -lehdessä tammikuussa Paula Tähtinen on saanut väitöstutkimuksestaan tärkeitä huomionosoituksia. Euroopan lasten infektiolääkäriyhdistys palkitsi hänet Nuoren tutkijan tunnustuspalkinnolla (Young Investigator Award). Kotimaassa hänet on valittu Valtakunnallisen Kliinisen tutkijakoulun Vuoden tutkijaksi Lokakuun alusta hän jatkaa erikoistumistaan lastentauteihin TYKSin lastenklinikassa. Lisätietoa Pikkunorsu-tutkimuksesta: Antibiotika hjälper örat Två av tre barn med öroninflammation blir bra utan att få antibiotika. Men för det tredje barnet är det viktigt att få antibiotika, för det är den som biter på sjukdomen. Med dr Paula Tähtinen som vid ÅUCS specialiserar sig på barnsjukdomar säger att det lönar sig att använda antibiotika om man faktiskt fastställt att barnet har en akut inflammation av mellanörat. Tähtinens doktorsavhandling visade att antibiotika var klart effektivare än placebo. Den visade också att det går att vänta ett tag med att starta vården om man är osäker, utan att medicinens effekt försämras. Men det förlänger barnens pina och kan försvåra föräldrarnas arbete. Enligt Tähtinen skall läkaren alltid bygga vårdbeslutet på det enskilda barnets symptom och på familjens situation. Nackdelarna med att ge antibiotika i onödan är bland annat biverkningar som diarré och hudutslag. Undersökningen byggde på studier av nästan 700 fall i Åbotrakten.

15 15 Teksti ja kuva: Marjo Peltoniemi Käsipesulle, influenssakausi alkaa Influenssatartuntaa voi ehkäistä hyvällä käsihygienialla, ja merkittävin ennaltaehkäisevä keino on influenssarokotus, jonka ottamisesta hyötyvät muutkin kuin riskiryhmät, ylilääkäri Esa Rintala Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin infektiontorjuntayksiköstä kertoo. Influenssavirusten rokotuskausi alkaa loka-marraskuussa. Rokotusta suositellaan erityisesti riskiryhmille ja terveydenhuollon henkilöstölle. Ylilääkäri Esa Rintalan mukaan myös perusterve aikuinen hyötyy rokotuksesta. Rokotuksen ottaminen ehkäisee samalla sairauspoissaoloja ja jälkitauteja. Influenssarokotteiden tuotanto on alkanut jo helmikuun lopussa. Rokotteita saadaan lokakuussa tai viimeistään marraskuun alussa. Maailman terveysjärjestö WHO päättää, mitä kolmea virusta vastaan minäkin syksynä rokotetaan. WHO:n arviot siitä, mitkä viruskannat pyörivät kunakin influenssakautena, ovat pitäneet hyvin paikkansa. Tänä vuonna rokotetaan kahta influenssan A-virusta eli H1N1- ja H3N1-viruksia vastaan sekä yhtä influenssa B-virusta vastaan. H1N1 on "sikainfluenssavirus", joka pyörii edelleen meillä ja maailmalla. Viime talvena merkittävin influenssavirus oli H3N2, joka on influenssa A:n alatyyppi, Esa Rintala kertoo. Rokotus on maksuton alle 3-vuotiaille lapsille, yli 65-vuotiaille sekä riskiryhmille. Riskiryhmiin kuuluvat muun muassa astmaatikot, sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksesta sekä immuniteettia heikentävistä sairauksista kärsivät. Myös useat työterveyshuollot antavat rokotteita. Älä mene töihin tartuttamaan Jos influenssa iskee, on tärkeää, ettei mene sairaana töihin tartuttamaan muita. Perusterve aikuinen ei välttämättä tarvitse viruslääkitystä. Viruslääkityksellä voidaan lyhentää taudin kestoa, kun se aloitetaan nopeasti. Lääkitystä suositellaan erityisesti tartunnan saaneille perussairaille ihmisille. Viruslääkkeisiin kuuluvat tablettimuotoinen oseltamiviiri (Tamiflu) ja hengitettävä tsanamiviiri (Relenza). Influenssan oireet ovat tavallista flunssaa rajummat: korkea kuume, lihakset särkevät, päätä särkee, kurkkukipua ja yskää. Taudin kesto on tavallisesti noin pari viikkoa. Mikäli tartunnan saaneen vointi menee huonoksi, kannattaa ensin ottaa terveyskeskukseen yhteyttä soittamalla. Tartuntariskin takia päivystysvastaanotoilla voi olla oma alueensa influenssapotilaille. Terveysneuvonnan puhelinpalvelu ohjaa oireiden mukaan eteenpäin. Iäkkäillä potilailla riskit ovat suuremmat. Vaikeissa tapauksissa, esimerkiksi keuhkokuumeessa, potilas voidaan joutua ottamaan sairaalaan antibioottitiputukseen. Henkilöstön rokotus vähentää tartuntoja Infektiontorjuntayksikkö ja työterveyshuolto kampanjoivat myös TYKSin oman henkilökunnan rokottamisesta. Henkilökunnan hyvä rokotuskattavuus vähentää tartuntoja myös potilailla. Vaikka terveydenhuollon henkilöstö on jatkuvasti tekemisissä potilaiden kanssa, heille ei kehity mitään erityistä immuniteettia, sillä virukset muuttuvat jatkuvasti. Rokotuskattavuus on ollut henkilöstöllämme vain 20 prosenttia, mutta tähtäämme tulevaisuudessa yli 60 prosentin tasolle. USA:ssa influenssarokotus on joissakin osavaltioissa terveydenhuollon henkilöstölle pakollinen, ja meilläkin sitä suositellaan, Rintala sanoo. Sairaanhoitopiirin keskeisin rooli on turvata sairaalan toiminta influenssan aikana. Influenssarokotuksista päävastuu on kunnilla, jotka järjestävät maksuttomat rokotukset terveyskeskuksissa. Sairaanhoitopiiri koordinoi toimintaa alueellaan yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa ja informoi myös terveyskeskuksia. Influenssa vie joka talvi terveydenhuollon resursseja, joten siihen tulee varautua hyvissä ajoin myös terveyskeskuksissa. Viime talvena influenssat alkoivat heti vuoden vaihteen jälkeen, yleensä influenssakausi alkaa jo joulukuun puolella. Influenssa aiheuttaa pitkiä sairauslomia Sikainfluenssa lähti Rintalan mukaan vuonna 2009 aluksi liikkeelle pandemiana, koska sitä vastaan ei ollut vielä rokotteita eikä vastustuskykyä. Tällöin TYKSissä tehtiin pandemiasuunnitelma, jota päivitetään nykyisin vuosittain. Influenssaa on Rintalan mielestä hieman vähäteltykin. Tauti lisää sairastuvuutta ja kuolemia aiheuttaen kuolemaa vuodessa ja lisää prosenttia ylimääräistä kuolevuutta ikäihmisillä. Vanhainkodeissa viruksen levitessä jopa lähes puolet asukkaista voi sairastua ja päivähoitopaikoissa viidennes lapsista. 15 prosenttia väestöstä eli neljännesmiljoona suomalaista sairastaa influenssan vuosittain. Työikäisillä tauti aiheuttaa pitkiä sairauspoissaoloja. Sprid inte influensan Överläkare Esa Rintala på enheten för sjukhushygien och infektionsbekämpning rekommenderar att man skyddar sig mot influensa genom att ta vaccin. Rena händer stoppar ofta också smittan, säger han. I år vaccinerar man mot två A-virus, H1N1 och H3N1, samt ett B-virus. Det är WHO som väljer vaccineringsstrategi baserat på globala studier. I Egentliga Finland är vaccineringen gratis för barn under 3 år, för över 65-åringar och för dem som hör till en riskgrupp. Det är till exempel astmatiker, diabetiker och personer som lider av hjärt- och blodkärlssjukdomar eller immunitetsnedsättande sjukdomar. Influensa är en häftigare sjukdom än vanlig flunsa. Febern är hög, det värker i muskler och huvud, man får hosta och ont i halsen. Vanligen pågår det i ett par veckor. Det är viktigt att man håller sig borta från arbetet för att inte smitta ner andra. Man skall ta kontakt med hälsocentralen om man mår riktigt dåligt, men först per telefon. Också här skall man undvika att i onödan smitta ner andra. Det är kommunerna som har huvudansvaret för vaccineringarna, men sjukvårdsdistriktet koordinerar verksamheten tillsammans med Institutet för hälsa och välfärd.

16 16 Teksti ja kuvat: Marjo Peltoniemi Pelot helpottavat synnytyspelkopoliklinikalla Lähes jokainen nainen jännittää synnytystä, mutta viidennes synnyttäjistä kärsii synnytyspelosta ja kahdeksan prosenttia vakavasta synnytyspelosta. He saavat apua TYKSin synnytyspelkopoliklinikalta. Osassa pelkotilanteissa kysymykset liittyvät erityisesti synnytystapahtumiin ja osassa enemmän lääketieteellisiin seikkoihin. Tieto synnytykseen liittyvistä asioista ja kätilöiden tuki auttaa jo monia. Voi olla kyse vain siitä, että kukaan ei ole koskaan kertonut joistakin synnytykseen liittyvistä asioista. Vaikeimmissa tapauksissa synnytyspelon hoito voi vaatia lukuisia psykologikäyntejä. Potilaan hoitamiseen synnytyspelkopoliklinikalla osallistuvat lääkäri, kätilö ja psykologi. Erikoislääkäri Eeva Ekholmin ja kätilö Sirpa Mäkelän mukaan moniammatillisella hoidolla saadaan hyviä tuloksia. Synnytyspelko on yhtä yleistä ensi- ja uudelleensynnyttäjillä, mikä voi olla hieman yllättäväkin tieto. Kyse voi olla myös siitä, että aiemmin elämässä koetut traumat voivat aktivoitua raskauden yhteydessä. Synnytyspelko on yhteydessä myös persoonallisuuden piirteisiin ja läheisiin ihmissuhteisiin. Osa synnytyspelkopotilaista voi selvitä vasta kätilön vastaanotolla, jossa käydään asioita läpi ennen synnytystä. Vakava synnytyspelko sen sijaan voi olla lamauttavaa ja hallita jokapäiväistä elämää sekä vaikeuttaa kiintymyssuhteen kehittymistä lapseen. Tällöin tarvitaan useimmiten paitsi kätilön ja lääkärin myös psykologin apua. Synnytyspelot samoja, potilaita enemmän TYKSin äitiyspoliklinikan yhteyteen perustettiin 15 vuotta sitten synnytyspelko, jossa synnytyspelkoa hoidetaan moniammatillisesti. Klinikalla työskentelevät erikoislääkäri Eeva Ekholm ja kätilö Sirpa Mäkelä kertovat, että pelot ovat pysyneet vuosien mittaan samoina, mutta potilaat ovat lisääntyneet. Moniammatilliseen hoitoon osallistuvat tiiviillä yhteistyöllä sekä lääkäri, kätilö että psykologi. Synnytyspelkopoliklinikalla ei ole omaa psykologia, vaan yhteistyötä on pitkään tehty TYKSin yleissairaalapsykiatrisen poliklinikan psykologin Aija Hautaviidan kanssa. Tänä syksynä alkoi kehittämishanke, jonka myötä synnytyspelkopoliklinikan toimintaa kehitetään edelleen. Synnytyssalin kätilöt ovat entistä enemmän hoidossa mukana. Erikoislääkärit hoitavat myös synnytyspelkoisia, mutta he toimivat erityisesti konsultin roolissa, Eeva Ekholm kertoo. Yleisin pelko on jäädä yksin Yleisimmät pelot liittyvät yksin jäämiseen, kipuun ja hallinnan menettämiseen. Tuleva synnyttäjä pelkää usein oman tai lapsen hengen puolesta. Joku voi jopa miettiä, haluaako raskaaksi synnytyspelon takia. Apua voi hakea neuvolan kautta Aivan ensimmäisenä synnytyspelosta kärsivän kannattaa kääntyä oman neuvolan terveydenhoitajan puoleen. Neuvoloissa on myös käytössä kysely, jonka avulla tunnistetaan synnytyspelosta kärsivät, ja heidät ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Osa synnytyspelosta kärsivistä toivoo keisarinleikkausta. Vaikeissa tapauksissa voidaan joutua synnytyspelon takia turvautumaan keisarinleikkaukseen, mutta osalla leikkaukseen on myös muu peruste. Pääsääntöisesti pelko pyritään purkamaan muiden keinojen avulla. Kivunlievitykseen on käytössä hyviä keinoja ja tieto vaihtoehdoista helpottaa monia. Rentoutusharjoituksista on apua useille. Puolet tulevista synnyttäjistä osallistuu rentoutusvalmennukseen, jossa harjoitellaan muun muassa fyysistä rentoutumista sekä tehdään mielikuva- ja hengitysharjoituksia. Samalla tulevat äidit saavat vertaistukea toisiltaan. Valamme samalla tuleville synnyttäjille uskoa omaan itseen, että elimistö osaa toimia oikein synnytyksessä, kätilö Sirpa Mäkelä kertoo. Tuloksekasta hoitoa Ekholm ja Mäkelä ovat yhtä mieltä siitä, että synnytyspelon hoitoon kannattaa panostaa, sillä se vähentää komplikaatioita ja edesauttaa normaalin kiintymyksen kehittymistä lapseen. Kiintymyssuhde alkaa jo raskauden aikana. Synnytyspelon hoidolla tuetaan ensisynnyttäjiä myös äitiyteen kasvamisessa. Synnytyspelon asianmukaisella hoidolla voidaan myös ennaltaehkäistä synnytysmasennusta. Jos synnytys on kauhea kokemus, tulee vauva-ajasta myös todennäköisesti raskasta, vuonna 1995 erikoislääkärinä synnytyspelkopoliklinikalla aloittanut Eeva Ekholm toteaa. Valtaosa synnytyksistä menee kuitenkin hyvin ja asiakkaat ovat tyytyväisiä, 25 vuotta kätilönä toiminut Sirpa Mäkelä kertoo. Häntä motivoi kiinnostus ja halu auttamiseen, tukemiseen ja kuuntelemiseen. On antoisaa, kun voi olla avuksi toiselle. Erään sanonnan mukaan suurinta olla äiti ja toiseksi suurinta kätilö. On joka kerta koskettava hetki, kun elämä syntyy, hän summaa. Synnytyspelon syy selvisi ja pelko hävisi Laura Väätäselle, 26, synnytyspelko aiheutui ensimmäisestä synnytyksestä. Silloin lapsen sydänäänet hävisivät kesken synnytyksen, minkä vuoksi päädyttiin kiireelliseen hätäleikkaukseen. Ajatus uudesta synnytyksestä pelotti ja Laura otti tämän puheeksi heti ensimmäisellä uuteen raskauteen liittyvällä neuvolakäynnillään. Hän pyysi saada päästä synnytyspelkopoliklinikalle, josta oli lukenut netistä etsiessään tietoa ensimmäisen synnytyksen jälkeen. Raskauden edettyä reilusti yli puolen välin normaalin ultraäänitutkimuksen yhteyteen sovittiin synnytyspelkopoliklinikalle lääkärikäynti, jossa purettiin ja käytiin läpi lääkärin ja kätilön kanssa ensimmäistä synnytystä. Tämän jälkeen oli vuorossa psykologitapaaminen, jonka ansiota Lauran mukaan oli, ettei synnytystä ei tullut enää mietittyä etukäteen. Leikkausta hän ei missään vaiheessa pelkonsa takia halunnutkaan. Jälkikäteen Laura ymmärsi, että synnytyspelko oli aiheutunut pitkälti siitä, ettei ensimmäisessä synnytyksessä tapahtuneita asioita ollut koskaan käyty kunnolla läpi. Toinen synnytys oli helppo, nopea ja positiivinen kokemus ja nyt Laura on pian 4-vuotiaan pojan ja 1,5-kuukautisen tytön äiti.

17 17 Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Sini Silvàn Vaikeiden selkäsairauksien uusi leikkausmenetelmä auttoi Jennaa Jenna Karvosen selkärangan terävä virheasento korjattiin TYKSissä vaativalla leikkauksella turvallisesti. Reilu vuosi leikkauksen jälkeen tyttö kävelee, ratsastaa ja tekee kaikkea sitä, mitä 16-vuotiaat tytöt tekevät. TYKSin Lasten ortopedian ja traumatologian osaamiskeskus alansa kärjessä Jenna Karvonen voi suuren selkäleikkauksen jälkeen nyt viettää täyttä elämää ja harrastaa tanssia Janina Havian ohjauksessa Tanssituvalla. Tortinmäessä asuvan Jenna Karvosen selkärangan nikamaepämuodostuma olisi murrosiän kasvuvaiheessa saattanut aiheuttaa tytön halvaantumisen, koska rinta- ja lannerangan rajalla ollut muodostuma alkoi painaa selkäydintä. Jennan selkärangan terävä virheasento on synnynnäinen, mutta asiaan alettiin kiinnittää huomiota vasta kouluaikana. Selkään kyljen puolelle kehittynyt kylkikohouma herätti äidin. Asiaa alettiin ensin selvittää kouluterveydenhoidon kautta, vaikka Jennan selkä ei ollut erityisen kipeä eikä vielä vaivannut tytön arkea, kertoo Jennan äiti Minna Puhakka. Nikamaepämuodostuman kanssa olisi tytön kasvaessa ollut odotettavissa vakavia ongelmia, joten Jenna päädyttiin leikkaamaan Tyksissä, jossa lasten ortopedit olivat Ilkka Heleniuksen johdolla ottamassa käyttöön uutta leikkausmenetelmää, jossa kokonainen vioittunut nikama poistetaan selän puolelta. Leikkauspöydälle kesän alla Jennan selkäleikkaus toukokuussa 2011 kesti viisi tuntia. Teho-osastolla tyttö toipui nopeasti ja katsoi pian lempiohjelmaansa Salattuja elämiä vatsallaan maaten. Jäätelökin maistui urakan päälle. Vuodeosastolla kului aikaa viikko ja sen jälkeen Jenna pääsi kotiin. Koko selän mittainen haava parani kuumasta kesästä huolimatta hyvin ja leikkauskivut jäivät sairaalaan. Selkää tukeva korsetti oli käytössä neljä kuukautta ja kolmen, kuuden, yhdeksän ja 12 kuukauden tarkastuksissa Jennan todettiin toipuneen leikkauksesta erinomaisesti. Äidille leikkauspäivä oli pitkä. Saatettuaan Jennan leikkaussaliin äiti laski leikkaukseen kuluvia tunteja ystävän luona. Kahvia kului kuppikaupalla. Kun sairaalasta tuli tieto, että vaativa leikkaus oli sujunut hyvin, mielen valtasi helpotus. Myös Jennan toipuminen sujui ilman hankaluuksia. Liikkumisesta innostuneen tytön paikallaan pitämisessä oli tosin omat ongelmansa, hän naurahtaa. Liikkumista oli leikkauksen jälkeen rajoitettava, eikä Jenna voinut syksyn aikana osallistua liikuntatunteihin. Laskettelu oli kielletty, koska selän sivuliikkeitä tuli varoa. Rakkaat harrastukset ratsastus ja diskotanssi alkoivat kuitenkin sujua vähitellen. Reilu vuosi leikkauksen jälkeen Jenna muistelee sairaalakeikkaansa rauhallisesti: Tutkimusvaiheessa magneettikuvaus oli pelottavin kokemus ja totta kai iso leikkaus pelotti etukäteen. Kovin kipeä en ollut missään vaiheessa eli ihan hyvin siitä kuitenkin selvisi. Jenna oli juuri sellainen potilas, jota voitiin tällä leikkausmenetelmällä auttaa. On mukava nähdä, että elämä jatkuu nyt ilman ylimääräisiä rasitteita, toteaa lasten ortopedi Ilkka Helenius tarkastuskäynnillä. Lapsen selän vaikean virheasennon korjaaminen on teknisesti erittäin vaativa kirurginen toimenpide, joka on tarpeen mm. vaikean synnynnäisen nikamapoikkeavuuden ja syöpäkasvainten leikkaushoidossa. Lapsisyöpäpotilaat, joilla luusyöpä sijaitsee selkärangassa, ovat erityisryhmä, joilla selkänikama tulee poistaa kokonaisena, ettei kasvainta levitetä ympäristöönsä. TYKSin lastenortopedit, osastonylilääkäri Ilkka Helenius ja erikoislääkäri Olli Pajulo toivat selän puolelta tehtävän nikaman poiston erityistekniikan Suomeen vuonna 2006 Yhdysvalloista St. Louisista. Turkulaisten kehitystyön tulokset julkaistiin englantilaisessa ortopedian alan arvostetussa Journal of Bone & Joint Surgery -julkaisussa kesällä Uudella leikkausmenetelmällä selkänikama voidaan poistaa tarvittaessa myös kokonaisena ilman, että selkäydintä vaurioitetaan. Aiemmin lähes mahdottomina pidetyt erittäin suuret virheasennot saadaan nyt korjattua. Onnistunut leikkaus muuttaa potilaan koko elämän: keuhkot saavat tilaa toiminnalleen, selän ja rintakehän virheasento korjaantuu ja valtaosalta selkäkivut poistuvat kokonaan, kertoo Ilkka Helenius. Lasten ja nuorten vaativia selkänikamanpoistoleikkauksia tehdään Suomessa enintään kymmenen vuosittain. Koska juuri tämä harvinainen leikkaustekniikka on erityisen vaativa, olisi perusteltua keskittää sen suorittaminen muutamiin osaaviin käsiin Suomessa, esimerkiksi tänne TYKSiin, toteaa dosentti, osastonylilääkäri Ilkka Helenius. TYKSin Lasten ortopedian ja traumatologian osaamiskeskus hoitaa valtakunnallisesti leikkaushoitoa vaativia lasten tuki- ja liikuntaelinsairauksia, kuten skolioosia, vaikeita tapaturmia, tuki- ja liikuntaelimistön synnynnäisiä rakennepoikkeavuuksia ja kasvaimia. Osaamiskeskuksessa työskentelee kolme täysipäiväistä lastenortopedia sekä lastenortopediaan perehtyvä sairaalalääkäri. Leikkauksia tehdään vuosittain hieman yli 600.

18 18 Yhä useampi nuori hakeutuu psykiatriseen hoitoon Nuoret tarvitsevat perusasioita eli järkevää vuorokausirytmiä ruokaa, liikuntaa ja lepoa. Kuva: Sini Silvàn. Teksti: Marjo Peltoniemi Psykiatrista hoitoa tarvitsevien nuorten määrä on kasvanut huomattavasti Varsinais-Suomessa. - Iso osa eli noin 80 prosenttia nuorista voi hyvin ja pärjää opiskelussa ja kaveripiirissä. On tapahtunut polarisaatioilmiö eli toiset voivat oikein hyvin ja ne jotka voivat huonosti, voivat vastaavasti todella huonosti, nuorisopsykiatrian vastuuylilääkäri Anders Sandqvist kertoo. Psykiatriseen hoitoon hakeutuvia nuoria on tällä hetkellä lähes 40 prosenttia enemmän kuin vielä kuusi vuotta sitten. Jos 20 prosenttia voi huonosti, niin puolet heistä pärjää melko kevyellä interventiohoidolla, mutta viisi prosenttia tarvitsee säännöllistä perusterveydenhuollon tukea ja viisi prosenttia erikoissairaanhoitoa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä psykiatrisen erikoissairaanhoidon palveluja sai jopa valtakunnallisia lukuja useampi. Hoidon piirissä oli seitsemän prosenttia kaikista vuotiaista. Luvuissa ei ole mukana Turku, jolla on oma erikoissairaanhoitonsa. Kova kasvuympäristö Yhteiskunta kehittyy siihen suuntaan, että vaikeuksissa olevien nuorten on erittäin vaikeaa pärjätä. Sandqvist pohtii, että kasvuympäristö on nuorille kova ja sitä leimaa kilpailu. Ulkonäköpaineet kohdistuvat varsinkin tyttöihin, jotka ovat ristiriitaisen odotusten takia vaikeuksissa murrosiässä ja varhaismurrosiässä. Samaan suuntaan vaikuttaa viihdeteollisuus, jossa huonosti käyttäytymistä ihannoidaan. Puhumattakaan koulukiusaamisesta, josta löytyy räikeitä esimerkkejä. Niillä aikuisilla, jotka olivat nuoria edellisen laman aikana 90-luvun alussa, alkaa nyt olla lapsia ja nuoria. Sandqvistin mielestä sopiikin kysyä, että vaikuttaako se myös seuraavaan sukupolveen. Toisaalta kunnat eivät ole vieläkään saavuttaneet palveluissaan kuten tukitoimissa lapsille, nuorille ja perheille sekä kouluterveydenhuollossa samaa tasoa kuin mitä ne olivat 90-luvun alussa ennen lamaa. Perustasolla on vaikeaa reagoida varhaisessa vaiheessa sellaisilla toimenpiteillä, joilla on vaikutusta, mikä saattaa vaikuttaa siihen, että suuri osa pahoissa vaikeuksissa olevista nuorista lähetetään erikoissairaanhoidon piiriin. Jos ajatellaan nuoren tilannetta yhteiskunnassa, niin mielestäni heille sysätään liian paljon ja liian aikaisin. Nuorille kasaantuu monenlaisia vaatimuksia uravalinnoista lähtien jo yläasteen alussa. Perheen perusasioihin tarvitaan apua Ongelmiin ajautuneiden nuorten taustalta löytyy usein koko perheen suuria vaikeuksia: vanhempien päihdeongelmia, psyykkisiä ongelmia tai työttömyyttä. Kun ongelmiin puututaan, tavoitteen pitää Sandqvistin mukaan olla konkreettinen muutos. Niin sanotut hyvinvointipalvelut, joilla vaikeuksissa olevia perheitä voidaan auttaa, eivät ole monimutkaisia, vaan niihin kuuluvat esimerkiksi kotipalvelut perheille sekä enemmän kerhoja ja ohjattua toimintaa nuorille. Perheille tulisi saada esimerkiksi järkevä vuorokausirytmi ja lapsille sekä nuorille sopivasti ruokaa, liikuntaa ja lepoa. Nämä kolme ovat kovia asioita, jos ajatellaan psyykkistä terveyttä ja terveyttä yleensä. Hänen mielestään on kyseenalaista, kannattaako valtakunnallisia opetussuunnitelmia tehdä niin, että kiireen tuntu alkaa syntyä jo ala-asteella. Yläasteella ryhmät hajotetaan, kun nuorella olisi kaikkein suurin tarve tiiviisiin ja pysyviin ryhmiin. Kallista säästämistä Turussa on kaksi nuorisopsykiatrian osastoa sekä yksi. Aluepoliklinikoita on kuudella paikkakunnalla ympäri maakuntaa. Osastot ovat liian usein ylikuormitettuina. Osastolle tulevilta nuorilta puuttuu myös väliporras terveyskeskuksen ja psykiatrisen poliklinikan välillä. Hyviäkin uutisia on, sillä kauan kaivattu nuorille suunnattu syömishäiriöyksikkö avautuu lokakuussa Nuorisopsykiatrian tulosyksikköön.

19 19 Dyrt att spara på psykvården Allt flera ungdomar behöver psykiatrisk vård i Egentliga Finland. De har blivit 40 procent flera på sex år. Samhället har kanske utvecklats så att det är svårare för ungdomar att klara sig, säger Anders Sandqvist som är ansvarig läkare för ungdomspsykiatrin. Uppväxtmiljön är ganska tuff. Den präglas av konkurrens och krav på utseende. Det drabbar speciellt flickor som är utsatta för motstridiga förväntningar under puberteten och strax före det. Läget blir inte bättre av att underhållningsindustrin producerar teveprogram som går ut på att man beter sig illa. Pengar spelar också en roll. Kommunerna har fortfarande inte lyckats nå tillbaka upp till den nivå deras skolhälsovård och övriga stöd till barn hade före recessionen i början av 1990-talet. Då hälsocentralerna inte har resurserna så kommer patienterna till specialsjukvården. I Åbo finns det två ungdomspsykiatriska sjukhusavdelningar och en poliklinik. I landskapet finns sex polikliniker, bland annat Åbolands mentalvårdsbyrå i Pargas. En god nyhet är att det i oktober öppnas en ny enhet för ätstörningar inom ungdomspsykiatrin i Åbo. Teksti: Tuula Vainikainen Kuva: Esa Halsinaho Hannu Aro: Osteoporoosi selvitettävä ennen lonkan tekonivelleikkausta Professori ja ylilääkäri Hannu Aro suosittaa tekonivelleikkaukseen tulevien naisten luuntiheyden mittausta. Lonkan tekonivelleikkauksia tehdään vuosittain noin 7500 ja leikatuista 60 prosenttia on naisia. Osalla leikatuista tulokset eivät ole toivotun kaltaisia. Huono luun laatu vaikeuttaa erityisesti uusintaleikkauksia, joihin joutuu vuosittain yli tuhat potilasta. Aro kertoi osteoporoosin vaikutuksista lonkan tekonivelleikkausten tuloksiin syyskuussa TYKSissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla on yleisesti osteoporoosia, joka heikentää lonkkaleikkausten tuloksia. Luuntiheysmittaus tulee tehdä ennen lonkan tekonivelleikkausta ja mahdollisen osteoporoosin hoito aloittaa ennen toimenpidettä, tiivistää Aro kahden osteoporoositutkimuksensa tulokset. Hannu Aro on Turun yliopiston professori ja samalla Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri. Hänen osteoporoositutkimuksensa on tehty Suomen Akatemian ja TYKSin rahoituksella. Hannu Aro tapasi tiedotustilaisuudessa myös yhden potilaistaan. Turkulainen Arla Wahlberg kertoi tyytyväisenä voivansa liikkua taas ilman kipuja molempiin lonkkiin asennettujen tekonivelten ansiosta. Aro esitteli tutkimuksen jatkotuloksia syyskuun lopulla Milanossa pidetyssä tekonivelkirurgien kongressissa (European Hip Society 10th Congress), jossa hänen esitelmänsä valittiin 10 parhaimman tutkimuksen joukkoon. Aiheesta enemmän: Teksti: Tuula Vainikainen Laseri-tutkimus: sepelvaltimoiden kalkkeutuminen yhteydessä nuoruuden riskitekijöihin Turkulaisjohtoisessa Laseri-tutkimuksessa on todistettu, että nuoruusiän epäedulliset kolesteroli- ja verenpainearvot näkyvät sepelvaltimotautiriskin selvänä kohoamisena aikuisiällä. Me aikuiset olemme luoneet yhteiskunnan, joka on nuorille vaikea. Heille ei edes tarjota itsestään selvää paikkaa työntekijöinä ja yhteiskunnan rakentajina, mikä on masentavaa nuorelle ihmiselle. Olemmeko unohtaneet, että kaikkien panosta tarvitaan, kysyy Anders Sandqvist. Kuva: Marjo Peltoniemi. Olemme kehittämässä hoidon sisältöjä osastoillamme tämän syksyn aikana, jotta hoito saadaan vieläkin tehokkaammaksi ja ennen kaikkea nuoria voimaan paremmin. Uusien eläköitymistilastojen mukaan noin neljä nuorta aikuista jää pois työelämästä joka päivä mielenterveydellisistä syistä. Noin kuusikymmentä tuhatta vuotiasta on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Ei meillä ole Suomessa varaa sellaiseen. Säästäminen tässä asiassa tulee kalliiksi. Remontti pitää aloittaa perustasolta. Perustasolla tarkoitetaan esimerkiksi riittävän tehokasta kouluterveydenhuoltoa. Laseri- ja STRIP-tutkimuksissa on jo aikaisemmin osoitettu sepelvaltimotaudin näyttävän varhaisia merkkejä jo lapsuudessa. Tuoreessa Laseri-tutkimuksessa on todistettu tietokonekuvauksella, että altistuminen epäedullisille kolesteroli- ja verenpainetasoille lapsuudessa näkyy kohonneena sepelvaltimotautiriskinä aikuisena. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Yhdysvaltain kardiologiseuran julkaisemassa arvostetussa Journal of the American College of Cardiology -lehdessä. Mittasimme tässä Laseri-tutkimuksen osahankkeessa sepelvaltimoiden kalkkeutumista noin 600:lta vuotiaalta aikuiselta. Mittaukset tehtiin Turussa, Tampereella ja Kuopiossa. Tuloksena oli, että samoilta henkilöiltä lapsuudessa ja nuoruudessa vuotiaana mitatut kolesteroli- ja verenpainearvot ennustivat kalkkeutumisen kehittymistä. Myös koko elämänaikainen tupakointihistoria lisäsi riskiä. Jo Laserin aikaisempienkin tutkimusten perusteella on epäilty, että altistuminen epäedullisille kolesteroli- ja verenpainetasoille lapsuudessa saattaa olla yhteydessä lisääntyneeseen sepelvaltimotaudin riskiin aikuisena. Tässä tutkimuksessa voitiin nyt ensimmäistä kertaa osoittaa suora yhteys sepelvaltimokalkkeuman ja lapsuudessa mitattujen kolesteroli- ja verenpainetasojen välillä, toteaa akatemiaprofessori Olli Raitakari Turun yliopiston Sydäntutkimuskeskuksesta. Raitakarilla on myös osastonylilääkärin virka Turun yliopistollisen keskussairaalassa, mutta hän on siitä virkavapaalla akatemiaprofessuurin ajan. Tutkimuksen julkaisseen JACC-lehden pääkirjoituksessa kiinnitettiin erityistä huomiota Laseri-ryhmän merkittäviin löydöksiin. Niiden perusteella nähtiin tärkeäksi, että yhteiskunta siirtäisi resursseja sepelvaltimotaudin hoidosta sen ehkäisyyn. Englanninkielisen tutkimusjulkaisun tiivistelmä on luettavissa Internetissä, / Laseri (Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät, Young Finns Study) on yksi maailman suurimmista ja pitkäkestoisimmista tutkimushankkeista, joka selvittää sydän- ja verisuonitautien syntyyn vaikuttavia tekijöitä jo lapsuudesta alkaen. STRIP on Varhaislapsuudessa alkanut sydän- ja verisuonisairastavuuden ehkäisyprojekti.

20 20 Turvallisuus syntyy vuorovaikutuksesta Teksti ja kuva: Mathias Luther Sairaanhoitopiirillä on vuoden alusta potilasturvallisuuspäällikkö. Viran ensimmäisenä haltijana toimii Karolina Peltomaa. Hän on pohjustanut työtään johtamalla sairaanhoitopiirin kolmevuotista potilasturvallisuusprojektia vuosina Potilasturvallisuussuunnitelma on nykyään lakisääteinen asia, mutta TYKSissä suunnitelma oli valmiina jo ennen kuin laki viime vuonna astui voimaan. Turvallisuusajattelu on ankkuroitu sairaalaan nimeämällä osastoittain ja yksiköittäin turvallisuusyhteyshenkilöt sekä keräämällä vaaratilanteista ja vahingoista tietoa, josta voi ottaa opiksi. Karolina Peltomaan vahva näkemys on se, että turvallisuus lähtee ihmisten vuorovaikutuksesta, eli se on järjestelmän ominaisuus. Idea on, ettei haeta syntipukkeja, vaan järjestelmän mahdollisia heikkouksia, jotka korjataan. Varsinais-Suomessa niin kuin muissa sairaanhoitopiireissä terveydenhuollon ammattilaisilla on käytössä Haipro-järjestelmä, johon vaaratilanteet raportoidaan. Muutama vuosi sitten järjestelmä avattiin myös potilaiden käyttöön. Järjestelmä löytyy sairaanhoitopiirin verkkosivujen kautta. Potilaille on myös palautejärjestelmä, joka kerää vapaamuotoisemmin kiitosta, moitetta ja parannusehdotuksia hoidosta. Yleisarvosana, jonka piirin potilaat hoidostaan antavat on kiitettävän yhdeksikön paikkeilla. Mielikuvitus apuun Haipro-ilmoituksia vaaratilanteista tulee joka vuosi enemmän - vahingot ovat kuitenkin laskussa. Vuonna 2006 valtakunnallinen Potilasvahinkokeskus myönsi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä korvaukset 166 vahingosta, viime vuonna enää 146:sta. Henkilökunta on vuosi vuodelta tehnyt enemmän ilmoituksia vaaratilanteista. Sekin on hyvä asia, sanoo potilasturvallisuusjohtaja Peltomaa. Ilmoitusten tekeminen osoittaa, että turvallisuusasioita osataan ajatella ja ottaa vakavasti. Se ei siis tarkoita, että vaaratilanteita olisi tapahtunut enemmän sisäinen seuranta osoittaa, että niitä tapahtuu vuosi vuodelta vähemmän. Erehdyksiä vain opitaan kuvittelemaan, ja sitä kautta myös välttämään. Ongelmat liittyvät usein tiedonkulkuun. Kun potilaita on paljon, tarvitaan muutakin kuin hoitajan hyvä kasvomuisti, jotta heidät tunnistaa oikein. Tästä syystä potilaalle annetaan jo ensiavussa ranneke, jossa on nimi ja sosiaaliturvatunnus, ja vastaanotoilla sekä laboratoriossa nimeä ja sosiaaliturvatunnusta kysytään yhä uudelleen. Varmuuden vuoksi. Säkerheten sitter i systemet Sedan början av året har sjukvårdsdistriktet en patientsäkerhetschef. Karolina Peltomaa är den första som bekläder posten. Hon har lagt grunden för jobbet genom att leda distriktets treåriga patientsäkerhetsprojekt åren Hälsovårdslagen förutsätter att sjukhus har en patientsäkerhetsplan. ÅUCS hade sin klar att tas i bruk redan innan lagen trädde i kraft i fjol. Säkerhetstänkandet har förankrats i sjukhuset genom att man för varje avdelning och enhet utnämnt kontaktpersonerna för säkerhetsfrågor och genom att man skapat ett system för att samla information om faromoment och misstag och dra lärdomar av dem. Karolina Peltomaas fasta övertygelse är att säkerhet är något som skapas i mänsklig växelverkan. Det är alltså en egenskap som systemet har eller inte har. Säkerheten förbättras inte genom att man söker syndabockar utan genom att man åtgärdar svagheter i systemet. I Egentliga Finland liksom i andra sjukvårdsistrikt har de anställda ett system som kallas Haipro för att rapportera om farosituationer. För några år sedan öppnades det också för patienterna. Man hittar det via sjukvårdsdistriktets webbsidor. Det finns också ett annat system för patientresponsen, både på nätet och i sjukhuset. Det tar emot fritt formulerat tack, klander och förslag till förbättringar. I allmänhet ger patienterna vården i distriktet skolvitsordet nio, berömligt. Fantasi hjälper Karolina Peltomaa får årligen in fler och fler Haiproanmälningar om faromoment, men de verkliga skadorna har ändå blivit färre. År 2006 biföll Patientskadecentralen ersättning för 166 fall av patientskador i Egentliga Finlands distrikt, men i fjol var antalet nere i 146. Patienterna gör varje år flera och flera anmälningar om farosituationer. Också det är en god sak, säger patientsäkerhetschefen Peltomaa. Då man gör anmälningar visar det att man kan ta säkerheten i beaktande och på allvar. Men avvikelserna minskar alltså. Det kan man konstatera i den oberoende interna uppföljningen. Personalen har bara lärt sig att tänka på alla eventualiteter och därmed också undvika faror. De problem som finns hänger ofta ihop med kommunikationsbrister. Då det finns många patienter behövs det mera än vårdarnas goda minne för ansikten för att de inte skall förväxlas. Man måste alltså t ex ha stenhårda rutiner för att hela personalen hela tiden skall kunna hålla reda på patienternas identitet. Därför ger man redan i förstahjälpen patienten ett armband med namn och socialskyddssignum, och på polikliniker och i laboratorier frågar man om och om igen patienten om dess namn och socialskyddssignum. För säkerhets skull.

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä

KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä KELA Matkat kunnittain ryhmiteltynä Period: 1/8/2012-31/8/2012 Auton asemapaikka Tilauksen lähtö Tilauksen kohde Tapahtumia ASKAINEN LEMU MYNÄMÄKI 3 ASKAINEN LEMU RAISIO 2 ASKAINEN LEMU TURKU 1 ASKAINEN

Lisätiedot

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet

VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ. Selvitysalueella toimivat yhteistoiminta-alueet VARSINAIS SUOMEN 17 KUNNAN ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS YHTEENVETO SOTE YHTEISTYÖSTÄ 4.3.2014 KUNTAYHTYMÄT, JOIHIN KAIKKI ALUEEN KUNNAT KUULUVAT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ VARSINAIS-SUOMEN

Lisätiedot

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla).

Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Tykslab näytteenotto Pyydämme huomioimaan, että osassa näytteenottopisteistämme näytteitä otetaan pääsääntöisesti vain ajanvarauksella (tiedot sisäsivuilla). Ajanvaraus: www.tykslab.fi > ajanvaraus tai

Lisätiedot

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina

Varsinais-Suomen kuntavaalit 2012 Kaarina Kaarina Littoinen - Kaarina 31,3 % Piispanristi 30,6 % Keskusta - Kaarina 28,1 % Voivala 35,4 % Piikkiö 30,6 % Kuusisto 40,4 % ja VAS 0 1 2 kilometriä Kemiönsaari Kemiö 48,9 % Björkboda-Kulla 35,9 % Västanfjärd

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS Valtuusto 10.6.2014 liite 2 24 1 VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOIDON PALVELUTASOPÄÄTÖS 1. Palvelutasopäätöksen voimassaolo Tämä palvelutasopäätös on voimassa 1.1.2015 31.12.2017. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016. Liitteet

Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016. Liitteet Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 Liitteet 31.1.2013 1. Terveydenhuollon palvelujen järjestäminen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kunnissa 2. Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne

Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 50230K TURUN YLIOPISTOLLINEN KESKUSSAIRAALA Poliklinikkakäynnit osastoittain, käyntityyppi/käyntityypin tarkenne 1-9 2 015 SU34L 01 PKLKÄYNTI 03 ETÄHOITO 04 MUU KÄYNTI 06 VARAUS Summa: Akaa Akaa Summa:

Lisätiedot

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas

Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Syöpätautien poliklinikalle tulevan opas Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö Päivitys 4/2015 Syöpätautien poliklinikka Sisällys Syöpätautien vastuualue... 3 Potilaana syöpätautien poliklinikalla...

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

PALVELURAKENNE- UUDISTUS

PALVELURAKENNE- UUDISTUS PALVELURAKENNE- UUDISTUS IHANTEISTA TODELLISUUTEEN SELVITYSMIESTEN TYÖ Göran Honga 22.08.2013 HISTORIA 10 VUOTTA 3 HALLITUSTA TYÖRYHMIÄ SELVITYSMIEHIÄ ASIANTUNTIJASELVITYKSIÄ NYKYHALLITUS KUNTARAKENNEUUDISTUS

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö

1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö TAMMILEIRI 2016 Auto LPK määrä YHTEENSÄ klo osoite Kunta 1 Halikon Siniset 31 10.00 Halikon SRK-talon piha Halikko Pyhän Laurin Ritarit 28 10.30 Perniön SRK-talo Perniö Purku 59 59 11.20 Rymättylän Märssyvahdit

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö

Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Sairaanhoitopiirin hankinnat Jaana Levo, VSSHP- Ruokahuoltopäällikkö Miksi sairaanhoitopiirinkin ruoka kulki tuhansia kilometrejä? - Ruokatottumukset ovat muuttuneet - Työn tuottavuutta on nostettu keskittämällä

Lisätiedot

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1.

Terveysasemien toimistot ovat avoinna normaalisti klo 8.00-15.00. Yhteystiedot liitteessä 1. TERVEYSKESKUKSEN TOIMINTA KESÄLLÄ 2008 Hämeenlinnan kaupungissa, Hauholla, Parolassa, Kalvolassa ja Rengossa terveysasemat ovat auki koko kesän. Pappilanniemen terveysasema on suljettu 23.6.- 3.8.2008.

Lisätiedot

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km)

Turku. Keskusverkkoselvitys 1:800 000. Tarkastelualueella keskustaajamassa työssäkäyviä on n. 116 000 (työmatka keskustaajamaan korkeintaan 200 km) Pirkkala Nakkila Harjavalta ssa työssäkäyvienkokemäki asuinpaikat vuonna 2007 Eurajoki Le Vesilahti Rauma Köyliö Eura Pyhäranta Säkylä Akaa Punkalaidun Urjala Laitila Kustavi Vehmaa Naantali Ta Taivassalo

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen

VAINION LIIKENNE. LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen VAINION LIIKENNE LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen LIIKENNEMUUTOKSET 3.6.2013 alkaen Aikataulu- ja reittimuutokset 3.6.2013 alkaen: Länsi-Uusimaa: 07.15 M-S 280 Helsinki Taalintehdas Kasnäs. Ajetaan vain

Lisätiedot

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut

Häiriötiedottaminen kaipaa kehittämistä? Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 1 Jorma Helin Tiehallinto Liikenteen palvelut 2 Tieliikenteen häiriötiedotusta tutkittiin Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa 276 249 332 274 261 694 346 347 348 344 337 259 338 325 322 310 130 301 249

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi. 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

PÄIVYSTYS Tampereella

PÄIVYSTYS Tampereella Terveydenhuollon PÄIVYSTYS Tampereella Tampereen kaupungin terveys- ja lääkäriasemat Tampereen kaupungin hammaslääkäripäivystys TAYS Ensiapu Acuta TAYS Lastentautien päivystyspoliklinikka TAYS Naistentautien-

Lisätiedot

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK

Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Vastuiden ja tehtävien jako radiologisessa toiminnassa - VSKK Mika Teräs Ylifyysikko, VSSHP Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri 1.1.2015 Jäsenkunnat ja Turun yliopisto Tarkastuslautakunta Sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä

Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä Kokemuksia sähköisestä lääkemääräyksestä TERVE-SOS 2011 Johanna Andersson 23.5.2011 Medi-IT Oy Heikinkatu 7, 48100 Kotka Puh. 05-211 1888 Fax. 05-220 5919 www.medi-it.fi 1 Potilasohje Tiedot toimitetusta

Lisätiedot

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi:

Läntinen sote-alue. Valmistelun organisointi: Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi: Kuntajohdon tapaaminen, Turku 29.1.2015 Maija Kyttä Läntinen sote-alue Valmistelun organisointi Valtakunnallinen tuki Alustava valmistelu Länsi-Suomen alueella

Lisätiedot

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa

Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Kuvantamistutkimus potilaan hoitoketjussa Tutkimusajanvaraus helposti potilaalle Annamari Vainio & Heli Lahikainen 5.5.2015 Ajan varaamisen edellytykset Ajanvarausta edeltää aina lähete Lähete tehdään

Lisätiedot

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016

KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 VSSHP:n jäsenkunnille KUTSU Turun yliopistolle 16.3.2015 KUNTANEUVOTTELUT JA ESITYSTEN TEKEMINEN SAIRAANHOITOPIIRIN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ VUONNA 2016 Sairaanhoitopiirin kuntaneuvottelut järjestetään

Lisätiedot

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk

Terveyspalvelut. Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Terveyspalvelut Yhteiskunnalliset l uennot Momentti /sk Sisältö 1. Suomen terveydenhuolto 2. Terveys 3. Terveyskeskus 4. Keskussairaala 5. Eksote (Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri) 6. Hoitoon hakeutuminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä

Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Lastenpsykiatria Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirissä Jorma Piha Lastenpsykiatrian ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turku 19-20.9.2005 7.5.2004 TYKSin lastenpsykiatria Keskussairaalaliiton aika

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.8. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvaa yhä Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan?

Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella Milloin omalle terveysasemalle? Milloin Ensiapu Acutaan? HYVINVOINTIPALVELUT Kiireellinen ja kiireetön terveydenhoito Tampereella 2 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT

Lisätiedot

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana

VSSHP, sisäiset lähetteet potilaan kotikunnan mukaan, mukana VSSHP:n jäsenkunnat 01-12 2013, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana 01-12, TYKSin organisaatiomuutoksen tähden 2012 ei ole mukana AURA 2 10 SISÄTAUDIT 10 10C Sydänkeskus 6 10E Endokrinologia 5 10G Gastroenterologia 3 10H Hematologia 4 10P Päivystyssisätaudit 1 10R Reumatologia

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi

Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi LTE 1 (1/62) Mahdolliset viemäröintialueet Kustannukset ja priorisointi mukaan (

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Loimaan alueen kunnat 4.11.2013

Lisätiedot

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa

Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Paikkatietojen käyttö ensihoitopalvelujen suunnittelussa Pauli Kamsula, HTM, sh Projektipäällikkö Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos VSSHP Ensihoitopalvelu Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka vastaa

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2016 Hyvä Isokyröläinen! Perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä kerrotaan järjestettävien

Lisätiedot

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT

Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus ry SÄÄNNÖT Merkitty yhdistysrekisteriin 18.5.1992 I LUKU NIMI, KOTIPAIKKA, TOIMINTA-ALUE, TARKOITUS JA TEHTÄVÄT Yhdistyksen nimi on Varsinais-Suomen käsi- ja taideteollisuus

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 215/2014 Ympäristöministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 215/2014 Ympäristöministeriön asetus luonnonsuojelualueiden perustamisesta Varsinais-Suomen maakuntaan Annettu Helsingissä 13 päivänä

Lisätiedot

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt

Hyvien yhteyksien solmukohdassa. I förbindelsernas knutpunkt Perspektiivi-2-heinä15 klo12 Monien mahdollisuuksien liiketilaa energisen alueen ytimessä Det nyaste företagscentret i energiska Runsor WAASA KIINTEISTÖ WASAPLAN OY JUHA KOIVUSALO, RA RUNSOR Toimisto-

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 12/2015 Julkaisuvapaa keskiviikkona 27.1.2016 klo 9.00 Nuorten miesten työttömyys vähenee Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ-

Lisätiedot

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS

SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS 28.5.2014 SODANKYLÄN LÄÄKÄRIPÄIVYSTYS Ohjeet päivystyspalveluiden käyttämisestä äkillisissä sairaustapauksissa 1.Yöpäivystys klo 21.00 08.00 kaikkina päivinä toimii Lapin keskussairaalan päivystyspoliklinikalla

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin

Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Kanta-palvelut vauvasta vaariin ja mummiin Sähköinen resepti Potilastiedon arkisto Kanta-palvelut ovat ulottuvillasi asuitpa missä päin Suomea hyvänsä. Sekä julkisen terveydenhuollon että yksityisen terveydenhuollon

Lisätiedot

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012

Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Ajankohtaista Pukinmäen terveyspalveluista ja Malmin sairaalan tilanteesta 17.4.2012 Pukinmäen terveysasema- ja neuvolapalvelut Malmin terveysasema 19 lääkärin terveysasema, jossa hyvä työvoimatilanne

Lisätiedot

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT

NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT NYKYINEN TOIMINTARAKENNE JA TILAT Erikoissuunnittelija Pekka Makkonen / Johtava ylihoitaja Marjo Saarenmaa MITEN VARSINAIS-SUOMI SAIRASTI 2013? Sivu 2 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin psykoosin vuoksi oikeutettuja:

Lisätiedot

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin

Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Turku Hannu Sulin Kirjastoyhteistyö menestys- ja jatkotarinana 10.5.2012 Hannu Sulin Pyhäranta Varsinais-Suomi Laitila Loimaa Uusikaupunki Oripää Vehmaa E Taivassalo Mynämäki Nousiainen Aura Pöytyä Koski Tl Somero Kustavi

Lisätiedot

Sähköinen resepti Terveystalossa

Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Sähköinen resepti Terveystalossa Terveystalo on siirtynyt sähköisen reseptin eli ereseptin käyttöön. Kaikki apteekit ja julkinen terveydenhuolto ovat siirtyneet sähköiseen

Lisätiedot

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen

Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen PÄIVITETTY 2015 Hyvä Isokyröläinen! Vuoden 2009 alusta perusterveydenhuollon palvelut Isonkyrön kunnan asukkaille tuottaa ja järjestää yhteistoimintasopimuksen perusteella Seinäjoen kaupunki. Tässä esitteessä

Lisätiedot

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014

Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 0% valmiina (Sivu 0 / 7) Kysely YTHS:lle suun terveydenhuollosta: maaliskuu 2014 PERUSTIEDOT 1. Toimipiste, jonka tietoja vastaukset koskevat * Helsinki 2. Johtava hammaslääkäri / vastaaja * 3. Päivämäärä

Lisätiedot

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi

Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä. Caruna Oy / Henrik Suomi Kokemuksia tuulivoimaliitynnöistä Caruna Oy / Henrik Suomi Tuulivoimaliitynnät Carunan verkkoalueella 2012 3,5 MVA Mika Manni, Peräseinäjoki 1.5 MVA Koskenkorvan Tuulivoima 2,0 MVA 2013 3,7 MVA Halikon

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 21.10.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkuu Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun

Lisätiedot

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta

ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta ATK sote-integraatiossa Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin kannalta O-P Lehtonen Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin perustehtävä

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9 /2012 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus /2012 Julkaisuvapaa tiistaina 23.10. 2012 klo.00 Työttömyys kiihtyvässä kasvussa Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistoissa

Lisätiedot

Näin käytät ereseptiä

Näin käytät ereseptiä Näin käytät ereseptiä Kaikkialla Suomessa siirrytään vaiheittain käyttämään sähköistä reseptiä (eresepti). Tiedot ereseptin käyttöönottaneista organisaatioista saat terveydenhuollosta, apteekeista ja sivustolta

Lisätiedot

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi!

Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio. Tervetuloa asiakkaaksi! Työelämäpalvelut Mehiläinen Paimio Tervetuloa asiakkaaksi! PUITESOPIMUS Koskee kansanterveyslain edellyttämien kuntien lakisääteisten työterveyspalveluiden järjestämistä Paimion kaupungin ja Sauvon kunnan

Lisätiedot

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007

FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.2007 31.12.2007 FÄRJTIDTABELLER FÖR SKÄRGÅRDSVÄGEN SAARISTOTIEN LAUTTA-AIKATAULUT 21.2.07 31.12.07 ÅBO TURKU ST KARINS KAARINA PARGAS/ PARAINEN NAGU/ HOUTSKÄR HOUTSKARI Olofsnäs Kittuis min. Galtby KORPO min. 7 km ~8

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Keskustelumuistio Nro 1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Varsinais-SuomensairaanhoitopiirinkuntayhtymäKeskustelumuistioNro1/2016 KUNTANEUVOTTELUT Aika:27.4.2016klo8.45-11.00 Paikka:Tyks,T-sairaala,RistoLahesmaaSali Läsnä: Turunkaupunki HonkinenPäivi-Leena,ylilääkäri

Lisätiedot

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen

LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen LÄÄKÄRI HOITAJA - TYÖPARITYÖSKENTELYSTÄKÖ RATKAISU? Kehittämispäällikkö Eija Peltonen Eija Peltonen 1 Vastaanoton menetystekijät 6. Maaliskuuta 2006 Hyvät vuorovaikutustaidot Ammattitaito Väestövastuu

Lisätiedot

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun

Lounais-Suomen Tietojakelu Oy hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun POSTITOIMILUPAHAKBMUS Valtioneuvosto hakee postitoiniilupaa sopimusasiakkaiden postipalveluun Vai'sinais-Suomeen seuraavien kuntien alueelle. Aura, Kaarina, Koski tl, Kustavi, Laitila, Lieto, Loimaa, Marttila,

Lisätiedot

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA

SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA SUOMEN AVOHOITOISIN MIELENTERVEYSPALVELUJEN TUOTTAJA PALVELUJA HAJAUTETUSTI LÄHELLÄ PALVELUJEN KÄYTTÄJIEN KOTIPAIKKAA Juha Koivu toimialajohtaja, VSSHP Psykiatria EGENTLIGA FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT PSYKIATRIAN

Lisätiedot

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen

Tehokkuus ja palvelukulttuuri. Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit. O-P Lehtonen Tehokkuus ja palvelukulttuuri Varsinais-Suomen sairaanhoitopirin opit O-P Lehtonen Onko terveydenhuollon organisaation kulttuurilla mitään vaikutusta organisaation suorituskykyyn? Mannion ym. 2003, J Health

Lisätiedot

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA

MERKITTÄVIMPIÄ BITUMIKATTOKOHTEITA REFERENSSILUETTELO 15.8.2013 1(5) SANEERAUSKOHTEET Vaahteramäen päiväkoti Turku 2004 Konevarikko Rieskalähteentie Turku 2004 Sisätautisairaala Rakennus 1 Turku 2006 Stålarminkatu 33 Turku 2007 Heinikonkadun

Lisätiedot

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015

Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Varuboden-Osla tekee Paikallisesti hyvää, 100 000 lisälahjoitus omalle alueelle Yhteensä noin 300 000 tukea paikallisille toimijoille vuonna 2015 Osuuskauppa Varuboden-Osla haluaa omalla toimialueellaan,

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,

Lisätiedot

Maanrakennusurakoitsijoita

Maanrakennusurakoitsijoita Maanrakennusurakoitsijoita Yritys Kunta Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Auran Monipalvelu Aura Kirkkotie 138 21370 AURA KK 0500 533705 vire@susfeu.fi Autoilija Antero Rokka Nousiainen Valpperintie

Lisätiedot

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen

Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Yksityisen ja julkisen terveydenhuollon raja-aidat kaatuvat Miten hallita alueellinen potilastiedon välittäminen Kari J. Antila, LKT, dos. IT-kehitysjohtaja, Mehiläinen Oyj Stakesin ja Länsi-Suomen lääninhallituksen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA

Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA Sosiaali- ja terveyspalvelut 1.1. 31.12.2014 JUUPAJOEN KUNTA Pihlajalinna Oy tuottaa juupa jokelaisille 1.1.2014 alkaen perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon palvelut lukuun ottamatta Juupajoen kunnan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 1/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 24.2.2015 klo 9.00 Työttömien määrä yhä kasvussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli

Lisätiedot

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen.

Riitta Voutila Virpi Piispanen Rauni Kauppinen Manu Pasanen Jorma Teini. (-) (-) () (x) (x) Kokous on laillinen ja päätösvaltainen. KINNULAN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Sivu Nro 8/2012 1 Kokousaika Ke 21.11.2012 klo 17.00-18.36. Kokouspaikka Kunnanvirasto, valtuustosali Saapuvilla olleet Jäsenet jäsenet (merkintä, kuka toimi puheenjohtajana)

Lisätiedot

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT

MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT MAASEUDUN MAAHANMUUTTAJAT Kokemuksia työperäisestä maahanmuutosta Etelä-Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen maaseudulla Ruralia-instituutti, Seinäjoki Siirtolaisuusinstituutti Turun yliopiston Täydennyskoulutuskeskus

Lisätiedot

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö

Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan keskussairaala Syöpähoitoyksikkö www.eksote.fi Syöpähoitoyksikkö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri eli Eksote yhdistää koko alueen erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon, vanhustenpalvelut

Lisätiedot

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta

Maakunnan tila. Landskapets tillstånd 2/2005. Turku. Turku lähivuosina. Salo. Rauma. Kotikunta Maakunnan tila Landskapets tillstånd 2/2005 Turku Turku lähivuosina Salo Rauma Kotikunta SISÄLTÖ INNEHÅLL Katsauksen sisällöstä 2 Tiivistelmä 3 Väestönkehitys 3 Työssäkäyntialueet 8 Om utsiktens innehåll

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 10/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 26.11. 2013 klo 9.00 Työttömyyden kasvutahti hidastuu Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä

eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä eemedi sähköinen lääketilausjärjestelmä Riitta Helenius, farmaseutti PSHP sairaala-apteekki riitta.helenius@pshp.fi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin apteekki Apteekin henkilökunta yhteensä n. 60 Apteekki

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista

Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014. 214/2014 Valtioneuvoston asetus. Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 18 päivänä maaliskuuta 2014 214/2014 Valtioneuvoston asetus Varsinais-Suomen maakunnan luonnonsuojelualueista Annettu Helsingissä 13 päivänä maaliskuuta 2014

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti

ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN. Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Jakelussa mainituille ERITYISTASON SAIRAANHOIDON JÄRJESTÄMINEN Valtuutussäännökset Erikoissairaanhoidosta annettu laki (1062/89) 11 :n 2 momentti Kohderyhmät Sairaanhoitopiirit Sairaalat Terveyskeskukset

Lisätiedot

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4)

Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä 1 (4) 1 (4) Lausunto 11.7.2014 LAUSUNTO SUUNNITELMASTA SUUN TERVEYDENHUOLLON PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI KANTA-HÄMEEN SAIRAANHOITOPIIRIN ALUEELLA 1.1.2015 ALKAEN Viite: Lausuntopyyntö, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 9/2015 Julkaisuvapaa tiistaina 20.10.2015 klo 9.00 Nuorten työttömyys väheni Varsinais-Suomen kunnissa Varsinais-Suomen työ- ja

Lisätiedot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot

10.00-11.00 Kuntien kannanotot 9.00-9.20 Sairaanhoitopiirin toiminnan talouden muutostarpeet 2016-2018, johtaylilääkäri Samuli Saarni, talousjohta Ar Pesonen 9.20-9.50 Hallituksen luonnos sairaanhoitopiirin uudeksi strategiaksi, sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10

Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Lasten ja nuorten hematologinen osasto, UC10 Sijainti: TYKS Kantasairaala Kiinamyllynkatu 4-8, Turku Rakennus 3 (U-sairaala 10. krs. käynti osastolle kanttiinin puoleisilla hisseillä ja poliklinikalle

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012

Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Porin perusturvakeskuksen palvelupisteiden sulut 2012 Pääterveysaseman/kaupunginsairaalan opastus on kiinni viikonloppuisin 26.5.2012-2.9.2012. Pääterveysaseman hoitotarvikejakelu on kiinni 12. -14.9.2012

Lisätiedot

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille

Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille LÄNSI-POHJASSA SAIRAANHOITOPIIRI TARJOAA TERVEYDENHUOLLON TIETOJÄRJESTELMÄPALVELUT Sairaanhoitopiiri tarjoaa terveydenhuollon järjestelmäpalvelut kunnille Alueellisten hankevastaavien seminaari 14.09.2009

Lisätiedot

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba)

Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana. Joni Palmgrén (FaT, emba) Toiminta alueellisena palvelujen Tuottajana Joni Palmgrén (FaT, emba) Satakunnan sairaanhoitopiirin sairaanhoidollisten palveluiden liikelaitos, SataDiag SataDiag on liikelaitos, joka tuottaa diagnostisia-

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT MUISTIO VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN JA SEN JÄSENKUNTIEN VÄLISET KUNTANEUVOTTELUT Loimaan alueen kunnat 10.11.2014 klo 9.00 11.17 Paikka: TYKS, T-sairaala 6. krs. kokoushuone Läsnä:

Lisätiedot

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014

Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Työttömät VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS Varsinais-Suomen työllisyyskatsaus 7/2014 Julkaisuvapaa tiistaina 26.8.2014 klo 9.00 Työttömyyden kasvu jatkui heinäkuussa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016

Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 Varsinais-Suomen terveydenhuollon järjestämissuunnitelma vuosille 2013 2016 31.1.2013 Sisällysluettelo Tiivistelmä 3 1. Johdanto 7 2. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen väestörakenne ja terveys

Lisätiedot

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef

Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider. Peter Granholm Utvecklingschef Verksamhetens jämförelsetal för bokslutet 2015 Behandlingstider och kötider Peter Granholm Utvecklingschef PG 29.1.2016 Jämförelsetal Källor: Nationella jämförelsetal för verksamheten i social- och hälsovården

Lisätiedot