Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Usein ulkona

2 Kipinät Usein ulkona Maakuntaretket syyskuussa 2006 Kuopion rollaattorireitit Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta 4 Usein ulkona Maakuntaretki Kolumni: Kunnossa lopun ikää meloen? 12 Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa: Tieto ja tunne toiminnaksi 15 KKI-katselmus Mikkelissä Puijon Diabetesyhdistys järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille 17 Nuorten aikuisten liikunnan taustatekijät 20 Kunnon Laiva Kylien liikuntahanke aktivoi Pohjois-Karjalassa 24 Korkean tason terveysliikuntaa 26 Ympäristö liikuttaa: Kuopion rollaattorireitit 28 Latuyhdistys polkujen ja purojen avaaja luontoon 30 Wirettä jyväskyläläisten työnhakuun 32 Apteekkarilta eväät liikunnan aloittamiseen 34 Virikkeitä vertaisohjaajille: Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi 36 Tunnustusta terveysliikuntahankkeille 37 Liikunnan alujärjestöjen terveysliikuntaverkosto 38 KKI-materiaalit Tulossa uusi Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD 34 KKI-toimiston päätoimiset työntekijät ylärivi vasemmalta Kaisa Saarentola, Miia Malvela, Katja Rajala, alarivi vasemmalta Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen ja Niina Kunnari. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä, puh. (014) Toimituskunta Katja Rajala, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Saarentola, Niina Kunnari. Vastaava toimittaja Katja Rajala, puhelin (014) , sähköposti Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen valokuva Studio Juha Sorri, Jyväskylä. Kannen piirros Irene Manninen-Mäkelä. Paino SP-Paino Oy. 11. vuosikerta ISSN

3 Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta TERVEYSLIIKUNNALLA pyritään edistämään koko väestön terveyttä. Tämä edellyttää kaikille mahdollisuuksia usein toistuvaan, ympärivuotiseen liikkumiseen. Mahdollisuudet yksin eivät riitä. Pysyvien liikkumistottumusten edellytyksenä on, että liikunta tyydyttää joitakin toteuttajansa odotuksia tai tarpeita. Nämä voivat olla iloa liikuntasuorituksesta ja -seurasta, tyydytystä velttouden voittamisesta, nauttimista liikkumisen ympäristöstä, pääsemistä harrastuksen pariin, tarvetta hoitaa terveyttä tai kuntoa, halua säästää kulkemisen kustannuksissa, pyrkimystä vähentää liikenteen haittoja jne. Millainen liikunta tyydyttää laajimmin, monipuolisimmin ja pienimmin kustannuksin terveysliikunnan tavoitteita? Yhteinen nimittäjä on liikkuminen ulkona. Ulkoliikunnan muodot ovat luontaisinta ja yleisintä liikuntaa. Jokainen osaa jotakin ulkoliikuntaa, ja lapsena hankkimatta jääneitä perustaitoja voi hankkia myöhemminkin. Ulkoliikunnan lajivalikoima on laaja ja laajentuva, ja ulkona liikkuminen on osa lukuisia harrastuksia. Ulkoliikunta voi tyydyttää jokseenkin kaikkia liikuntaan ja sen ympäristöihin liittyviä toiveita. Yhdet liikkuvat yksin, toiset seurassa, kolmannet molemmillakin tavoilla. Liikenteessä liikkumalla voi säästää ja edistää omaa terveyttä, edullista yhdyskuntarakennetta ja kestävää kehitystä. Huonot säät tietysti haittaavat mutta harvoin estävät terveiden henkilöiden ulkona liikkumista. Ulkona liikkumiseen on Suomessa runsaasti luontaisia perusedellytyksiä ja monille ne ovat lähellä. Olosuhteita on kuitenkin jalostettava rakentamalla ja huoltamalla, jotta ne vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia kuten helppoa saavutettavuutta, toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ulkona liikkumisen edellytysten rakentamisen, huoltamisen ja palvelujen kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuina esimerkiksi sisäliikuntatilojen ja moottoriliikenteen vastaaviin kustannuksiin. Terveysliikunnan edistämisessä keskeiseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa ulkona liikkumisen lisääminen. Siihen käytetyt voimavarat ovat tehokas ja pitkään kestävä sijoitus väestön ja elinympäristön terveempään tulevaisuuteen. Ilkka Vuori 3

4 Syksyisiä luontoelämyksiä, mukavaa retkiseuraa ja nuotiolauluja Syyskuussa 2006 retkeilyreiteillä on vilskettä. KKI-ohjelma, Suomen Latu ja SLU:n aluejärjestöt kutsuvat kaikki retkeilystä kiinnostuneet nauttimaan Suomen syksyisestä luonnosta maakuntaretkille, joita järjestetään syyskuussa Uudeltamaalta Lappiin. Retket tarjoavat mahdollisuuden tutustua oman maakunnan retkikohteisiin, reitteihin sekä retkeilyyn. 4

5 Usein ulkona Maakuntaretki 2006 Teksti KATJA RAJALA JA LIISAMARIA KINNUNEN Kuvat JUHA SORRI, SUOMEN LATU JA RAIJA LUONA-HELMINEN Suomalaiset liikkuvat mielellään ulkona, sillä tutkimuksen mukaan 97 prosenttia suomalaisista ilmoittaa harrastavansa ulkoilua ainakin jonkin verran vuoden mittaan. Retkeilyä harrastaa 30 prosenttia suomalaisista. Luonnosta haetaan rauhallista ympäristöä ja kauniita maisemia sekä irtiottoa arjesta. Patikointiin ja luontoretkiin monet toivoisivat opastusta. (Luonnon virkistyskäyttö tutkimus, Metsäntutkimuslaitos) Näiden tutkimustietojen perusteella retkeilyllä on hyvät mahdollisuudet lisätä suosiotaan. Retkeilykipinä ei välttämättä vaadi suuria ponnisteluita roihahtaakseen liekkeihin. Syksyllä 15 maakunnassa järjestettävillä maakuntaretkillä liikutaan turvallisesti oppaan kanssa, joten ne soveltuvat erinomaisesti aloitteleville retkeilijöille. Toki retkeilyn kokeneet konkaritkin ovat tervetulleita. Retkelle voi osallistua haluamakseen ajaksi, joko yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Varusteet matkaavat huoltoautossa, joten retkeilijän kannettavana on ainoastaan päiväreppu. Yön yli kestäville retkille osallistujia mahtuu noin henkilöä. Useimmissa maakunnissa päiväretkeläisiä mahtuu mukaan runsain joukoin. Maakunnan retkeilyreitit tutuiksi Maakuntaretkien alueellisesta toteutuksesta huolehtivat SLU-aluejärjestöt yhteistyössä paikallisten latuyhdistysten kanssa. Suomen maakunnissa on hienoja retkeilyreittejä, joista useat ovat vähäisellä käytöllä. Onko syynä se, että reittien olemassaolosta ei ole tietoa vai onko kynnys retkeilyyn liian korkea? Maakuntaretkillä retkeilyyn ja reitteihin tutustuminen on helppoa. Reittien varrelta löytyy vaihtelevaa luontoa, vesistöjä, laavuja, pitkospuita, näkötorneja, kotia, nuotiopaikkoja, erilaisia matkailukohteita ja niin edelleen. Pohjois-Karjalassa maakuntaretki kulkee Kolinpolkua pitkin Kontiolahden Uurosta Ukko-Kolin vaikuttaviin maisemiin. Kainuun kolmen päivän retkellä tutustutaan UKK-reittiin Valtimosta Rumon kämpältä Vuokatin Urheiluopistolle. Reitille tulee mittaa viitisenkymmentä kilometriä ja nähtävänä on muun muassa Vuokatin 13 vaaraa sekä Täyssinän rauhan rajakivi. Täyssinän rauhan rajalla liikutaan myös Poh- >> 5

6 Kuinka tuttuja sinulle ovat maakuntasi Usein ulkona -maakuntaretket 2006 >> jois-savossa. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriteemoja ovat muun muassa Tukkilaispolku ja Kalle Päätalon kotiseutu sekä nuotiotarinoita luontovalokuvauksesta ja luonnon valoilmiöistä. Patikointia, melontaa, pyöräilyä Monessa maakunnassa tarjotaan mahdollisuus osallistua useamman päivän mittaiselle retkelle. Yhden päivän retkiä on tarjolla esimerkiksi Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pääsääntöisesti retkillä liikutaan patikoiden, mutta parissa maakunnassa on mahdollisuus myös melontaan ja pyöräilyyn. Päijät-Hämeen maakuntaretki koostuu kolmesta eri retkestä sekä kuntakohtaisista päiväretkistä. Ohjelmassa on kahden päivän yhdistetty melonta- ja pyöräilyretki: ensimmäisenä päivänä melotaan Koskenkylän melontareitillä ja matka jatkuu seuraavana päivänä polkupyörillä Artjärveltä Hiidensaareen Iittiin. Vaellusretket järjestetään Jaalasta Heinolaan ja Padasjoelta Lammin Evolle. Päiväretkinä on tarjolla Villisikaretki Artjärvellä ja Juustopolku Heinolassa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla yhtenä retkipäivänä patikoinnin vaihtoehtona on melonta ja toisena pyöräily. Melonnasta kiinnostuneet pääsevät nauttimaan Iijoen tarjoamista retkimelontamahdollisuuksista. Maastopyöräilijät puolestaan pääsevät tutustumaan Syötteen reitteihin ja maastopyörävaelluksen MM-kisojen ympäristöön. Etelä-Karjala Etelä-Savo päiväretkiä välisenä aikana Kainuu Keski-Pohjanmaa 8.9. ja Keski-Suomi päiväretkiä Lappi ja Pirkanmaa Pohjanmaa retkiä välisenä aikana Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme , , sekä päiväretkiä Satakunta useita retkiä Uusimaa ja Varsinais-Suomi , päiväretkiä sekä retkeilykurssi Retkiohjelmat ja ohjeet ilmoittautumiseen: Katso myös: 6

7 retkeilyreitit ja retkikohteet? Kiinnostaako retkeily? Uudenmaan syksyiseen luontoon on mahdollisuus tutustua kahdella erillisellä maakuntaretkellä. Patikoinnin lisäksi luvassa on monipuolista retkiaiheista ohjelmaa sekä tietoa luonnosta ja historiasta. Retket tarjoavat uskomattomia luontoelämyksiä aivan pääkaupunkiseudun kupeessa. Maisemia hallitsevat jääkauden muokkaamat laaksot ja rotkot sekä karut, jäkälän ja harvan männikön peittämät kalliomäet. Retkioppaina toimivat kuuden paikallisen latuyhdistyksen (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa ja Vihti) osaavat eränkävijät. Kiljavannummen luontoretki järjestetään Retken avajaisia vietetään lauantaina Hyvinkäällä Uudenmaan maaseutuopistolla. Retki päättyy Suomen suurimman lähteen Sääksjärven rantaan Haukilammelle, jossa retkiseurue yöpyy. Retken pituus on noin 10 kilometriä ja se sopii hyvin aloittelijoille ja koko perheelle. Kovempaa haastetta etsivät voivat osallistua opastettuun lisäkymppiin, jolloin päivämatka nousee 20 kilometriin. Sunnuntaina on tarjolla aamusauna ja aamupalan jälkeen retkiohjelmaa kuten melontaa, kalastusta, suunnistusta ja lapsille seikkailurata. Etelän erävaellus starttaa lauantaina Salmen Ulkoilualueelta Vihdistä. Sieltä suunnataan unohtumattomalle viiden päivän vaellukselle Espoon ja Vantaan kautta Helsinkiin Maunulan Majalle, jonne retki päättyy keskiviikkona Kokonaismatkaa retkelle kertyy reilu 60 kilometriä. Päivä alkaa aamupalalla, jonka jälkeen patikoidaan kohti seuraavaa yöpymispaikkaa. Eväitä nautitaan matkan varrella näköalapaikoilla. Leiriytymisen jälkeen ilta sujuu saunoen, ruokaillen sekä leirinuotion ääressä tarinoiden ja laulaen. Retkelle voi osallistua yksin, kaksin tai porukalla haluamakseen ajaksi; päiväksi, vuorokaudeksi tai vaikka koko retkelle! 7

8 Varustaudu kunnollisilla kengillä Hyvä vaellusjalkine on tukeva, kiertojäykkä ja säänmukainen. Retkelle on varustauduttava sopivilla ja jo käytetyillä vaelluskengillä. Rakkojen välttämiseksi sukkien valinta on myös tärkeää. Vaelluskäyttöön suunnitellut sukat siirtävät kosteutta pois iholta. Puuvillaiset sukat menettävät pehmeytensä nopeasti käytössä, joten varasukkia kannattaa ottaa mukaan ainakin yksi pari. 8

9 Retkiruokaa maakuntaretkelle Lisää retkeilyvinkkejä: Retkellä ruokailu on tärkeää jaksamisen kannalta, mutta samalla se on myös mukava ohjelmanumero. Retkieväät luonnon helmassa kutkuttavat makuhermoja. Ruokailu on usein retken kohokohta riippumatta siitä, kestääkö retki yhden päivän vai useita vuorokausia. Hyvä retkiruoka on ravitsevaa ja maukasta. Repussa kannettavan eväsruoan on hyvä olla kevyttä ja vähän tilaa vievää, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta energiaa riittää liikkumiseen. Tasainen ruokailurytmi pitää voinnin hyvänä. Evästauoilla myös lihakset saavat levätä. Eväiden suunnittelu on yksi tärkeimmistä retken onnistumiseen vaikuttavista asioista ja se kannattaa tehdä huolellisesti. Aamupala sisältyy maakuntaretkiin ja ruokailuunkin on osittain mahdollisuus ohjelmasta riippuen. Retkiruuan suunnittelussa on huomioitava retken pituus. Suurin osa retkellä syntyvästä jätteestä on peräisin retkiruoan kääreistä. Retkiruoan ja pakkausten pitää kestää kuljetusta, olla kevyitä kantaa ja mahtua pieneen tilaan. Retkellä syntyviä jätteitä voi vähentää pakkaamalla retkimuona kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin, jotka voi tuoda takaisiin kotiin uudelleen käytettäviksi. Maakuntaretkillä noudatetaan Metsähallituksen Retkeile roskatta -periaatetta. Taukoja tarpeeksi Retkiruokailussa on olennaista tasainen ruokailurytmi, jolloin verensokeri pysyy tasaisena ja vointi sekä suorituskyky hyvänä. Jos retkellä ei syödä kunnolla, voi väsymystä, voimattomuutta ja lihaskipua ilmetä jo muutaman tunnin kuluttua. Suositeltava ateriarytmi on esimerkiksi aamulla puuro, leipää ja vihanneksia, päivällä keitto lisukkeineen ja illalla pääateria sekä myöhemmin iltatee. Päivän mittaan nautitaan välipaloja kuten hedelmiä, rusinoita tai pähkinöitä. Retkellä pitää juoda riittävästi Maakuntaretkillä on juomaveden täyttömahdollisuus päivittäin. Repussa kannattaa olla riittävästi juomaa mukana. Normaali nestetarve aikuisella on noin 2,5 litraa vuorokaudessa. Tavallisesti saamme noin yhden litran ruoan mukana ja 1,5 litraa juomalla. Lähde: 9

10 Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Retkeilijä pukeutuu kerroksiin KKI-ohjelman yhteistyökumppanina maakuntaretkillä on Rukka. Myyntipäällikkö Pasi Luumi kertoo, että Rukka on vaatettanut ulkoilevia suomalaisia jo 1950-luvulta lähtien. Maakuntaretket sopivat hyvin yrityksen ajatusmaailmaan. On hienoa, että retkeily nostetaan tällä tavalla esille, Luumi toteaa. Retkeily ja ulkoilu on helppo aloittaa ja ne sopivat hyvin myös liikuntaa aloitteleville. Retkeily tarjoaa upeita elämyksiä, jotka ovat tärkeitä liikuntaharrastuksen jatkumiselle. Miten syksyiselle retkelle kannattaa pukeutua? Sääennusteet helpottavat vaatevalintoja, ja vaatetus voidaan suunnitella luvattujen lämpötilojen ja mahdollisen sateen mukaisesti. Jos retki on useamman päivän mittainen, pukeutumista olisi Pasi Luumin mukaan hyvä harjoitella. Pukeutuminen on henkilökohtainen kysymys. Toiset ovat vilukissoja ja toiset taas hikoilevat, vaikka vaatetus ja sää olisivat samat. Yleinen virhe on pukeutua samalla tavalla kelille kuin kelille. Usein pukeudutaan liian raskaasti, jolloin liikkuminen on epämukavaa. Sään ohella pukeutumiseen vaikuttavat myös oma kunto sekä suunniteltu matkavauhti. Retkeilijän kannattaa suosia kerrospukeutumista. Luumi suosittelee kunnollista alusasua, joka on kerrospukeutumisen lähtökohta. Puuvilla ei ole paras vaihtoehto, sillä se imee kaiken kosteuden itseensä. Alusasun pitäisi siirtää kosteutta iholta seuraavaan vaatekerrokseen. Nykyiset tekniset alusasut ovat myös kevyitä ja ne kuivuvat nopeasti, Luumi luettelee hyvän alusasun ominaisuuksia. Välikerros valitaan sään mukaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ohuet fleecet ja villapaidat. Puuvillaa kannattaa välttää myös väliasussa, sillä siitä valmistetut vaatteet kuivuvat hitaasti. Maakuntaretkellä varusteet ja varavaatteet matkaavat huoltoautossa, mutta repussa voi kuljettaa yhtä ylimääräistä paitaa tai pusakkaa, jonka voi pukea päälle tarvittaessa taukojen aikana. Päällimmäinen kerros suojaa tuulelta ja sateelta. Kuorikerroksen hengittävyys lisää huomattavasti vaatteen käyttömukavuutta. Vaatteen hengittävyys vaihtelee sen mukaan, kuinka vedenpitävä vaate on. Jos halutaan täysin vedenpitävä kuorikerros, hengittävyydestä joudutaan hieman tinkimään, Luumi sanoo. Ulkoiluvaatteiden tarjonta on nykyään valtavan hyvä ja kaupoista löytyy lukuisia vaihtoehtoja. Jos uuden ulkoilupuvun hankinta on ajankohtaista, kannattaa hyödyntää myyjien ammattitaitoa ja kysellä vaatteiden teknisistä ominaisuuksista. Näin löytyy omiin käyttötarkoituksiin sopiva asu. 10

11 Kunnossa lopun ikää - MELOEN? [ kolumni ] Sain kipinän melontaan KKI-ikäkriteerin reippaasti ylittäneenä vuonna Siihen asti liikuntani kronologia oli edennyt kiipeilystä pesäpalloon, sitten squashiin ja tennikseen. Varhaislapsuus 50-luvulla vietettiin esikuvana olleen Tarzanin lailla sademetsän taivasta kurkottelevien puujättiläisten ylimmillä oksilla. Puusta tulin alas parahiksi heittäytyäkseni innolla 50-luvun loppupuolella Pohjois-Satakunnan kylät vallanneen pesäpallon riemuihin, sopihan puinen pesäpallomaila oksaotteeseen tottuneeseen kouraani kuin valettu. Oksaote säilyi pesäpallon jälkeen squashja tennismailaan soveltaen. Ikääntymistä ei voi hallita, sitä täytyy totella, kirjoittaa Paul Tournier kirjaklassikossaan Kaikkihan me vanhenemme. Mailapelit loppuivat, kun röntgenkuva kipuilevasta lonkasta paljasti syyksi kuluman. Kantapäätärähdyksiä tuottavat lajit suljettiin pois harrastuksista. Mutta mitä tilalle? Uinti? Muistikuvat hukkumisen partaalla koetuista uima-allasräpellyksistä asettuivat esteeksi. Pyöräily? Ei sekään. Katsoin, että lapsuudessani ainaisessa vastatuulessa kodista kouluun ja takaisin poljetut sadat kilometrit täyttivät pyöräilykiintiöni. Golf? Ehkä sitten, kun en enää Teksti SEPPO PAAVOLA Kuva LIISAMARIA KINNUNEN osu liikkuvaan palloon. Sovittauduin kaverini houkuttelemana kajakkikaksikkoon vuonna Märkää räpellystähän tuo muutaman päivän retki oli. Aaltojen seassa sinnittelyssä oman osaamisen ja luonnon voiman välisessä tilassa oli kuitenkin jotain vangitsevaa. Ilahduttavaa oli havainto, että lonkka ja aika ajoin vihoitteleva alaselkäni eivät olleet touhusta moksiskaan. Saatoin edelleen soveltaa lapsuudesta asti rakastamaani oksaotetta nyt kajakkimelaan. Melalla piti vain oppia ottamaan kiinni vedestä. Kesäretkestä tuli traditio. Varsinaisesta harrastuksesta ei tässä vaiheessa kuitenkaan voinut vielä puhua. Kipinä jäi kytemään. Melonnan palo syttyi vuonna Vuorotteluvapaa tarjosi tilaisuuden melontatekniikan kehittämiseen. Mikkelin Melojat ottivat minut vastaan kuin haasteen. Eksperimenttinämme oli vastauksen etsiminen kysymykseen, voiko veteen varauksellisesti suhtautuva 58- vuotias, elämän sieltä täältä kuluttama mies, omaksua tosi harrastuksekseen melonnan. Kalenterini alkoi täyttyä säännöllisistä, edistymistä kuvaavista merkinnöistä: kajakista poistuminen sen kaatuessa, eteenpäin, sivuttain ja taaksepäin melontaa, alatuenta- ja ylätuentaotteita, ensimmäinen eskimo isänpäivänä 2003, kaatuneeseen kajakkiin nousu ja niin edelleen Melonnasta on tullut viikoittainen kuntoilumuoto. Harrastus on muuttanut myös suhtautumistani muihin lajeihin. Melojan on osattava uida ja uinkin viikoittain. Melojan on osattava suunnistaa ja ymmärtää vesiliikennettä, siksi työväenopiston saaristonavigaatiokoulutus. Melojan lihaksiston on oltava kunnossa, siksi kuntopiiri. Melojan on hyvä olla notkea, siksi venytysharjoituksia. Omassa suhteellisuudessani koenkin nyt kuudenkympin kynnyksellä olevani elämäni kunnossa. Kulumat eivät sanottavasti haittaa ja selkäkivut ovat hävinneet lähes kokonaan. Suorittamani melontaohjaajatutkinto antaa minulle oikeuden toimia seurojeni (Merimelojat, Mikkelin Melojat) melontakoulujen vetäjätehtävissä. Omat myönteiset kokemukseni melonnasta ja sen sivistävistä sivuvaikutuksista miltei velvoittavat tähän. Kirjoitan tätä juttua Turussa keväällä 2006 pidettävän KKI-katselmuksen tauolla noin kolme vuotta edellä kerrotun melontainnostuksen syttymisestä. Maaliskuun aurinko paistaa ikkunasäleikön läpi silmiini. Siitä vaan, kunhan sulatat vesistöjen jäät melojien käyttöön. Vielä kuukausi ja kukonlaulun aikaan tehdyt viikoittaiset eväsretket joko Saimaan saareen tai Suomenlahden rannoille antavat uudelle päivälle lähes pyhän tunnun. Melonta koskettaa paljon syvemmältäkin. Jotain siitä kertoo Derek C. Hutchinson kirjansa The Complete Book of Sea Kayaking johdannossa (erittäin vapaa suomennos): Kautta aikojen ihminen on tavoitellut vapauden tunnetta ja ikävöinyt tuntemattoman valloittamisesta. Meri tarjoaa haasteen kohdata tuntematon, vielä valloittamaton. Mutta sen aallot opettavat myös nöyryyttä vahvemman edessä. Merenulappa tarjoaa mahdollisuuden kokea uusi ja arvaamaton seikkailu pienessä aluksessa, joka tottelee ohjaajansa kättä. Meri vie matkaajan syvimpään mahdolliseen kohtaamiseen oman sielun kohtaamiseen. 11

12 Teksti KATJA RAJALA Kuvat MIIA MALVELA JA NIINA KUNNARI Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa TIETO JA TUNNE TOIMINNAKSI Turussa maaliskuuta 2006 järjestetyt KKI-katselmus ja Liikuntatoimen neuvottelupäivät keräsivät nelisensataa osallistujaa. Päivien aikana pohdittiin muuan muassa sitä, mikä estää meitä liikkumasta ja millainen viesti tavoittaa liikkumattomat. 12

13 Iltaohjelma oli Turussa värikästä. Keskiviikkoiltana oli kylpyläosastolla kapteeni Koukun vastaanotto karibialaisissa tunnelmissa. Torstaina illallista värittivät erilaiset tanssiesitykset. Estradilla nähtiin flamencoa, egyptiläistä tanssia sekä salsaryhmä komeine sulkineen. Kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Elintapamuutokset tuntuvat usein hyvin vaikeilta. Miksi itsestä on joskus niin vaikea pitää huolta, vaikka tietoa olisi yllin kyllin riittävän liikkumisen, terveellisen ravinnon ja vaikkapa tupakoimattomuuden tuomista terveyshyödyistä? Professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta etsi vastauksia tälle kysymykselle ajattelutavoistamme. Ensimmäisenä Airaksinen nosti esille arvoteorian: terveys koetaan tärkeäksi vasta, kun se menetetään. Myös vaatimattomuuden tunne saattaa olla selitys terveyden kannalta huonoihin elintapoihin. Ihminen on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Mielenterveyden kannalta tämä on toki positiivista, mutta muuten monet voisivat olla tyytymättömiä esimerkiksi omaan kuntoonsa. Sairaus voi olla pelottava asia, jonka ajatteleminen on stressaavaa. Tämä johtaa Airaksisen mukaan helposti itsepetokseen, jolloin ihminen torjuu sairauden mahdollisuuden. Huonoja elintapoja ei myönnetä edes itselle, saati sitten muille. Monet tuudittautuvat toiveajattelun suojaan. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ongelmia muille, mutta minun terveyteni säilyy. Airaksinen totesi, että ihmisillä on myös outoja käsityksiä itsestä huolehtimisesta. Esimerkiksi, kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Tai lievään masennukseen auttavat vain lepo ja sohvalla löhöily, ulkoilemaan ei voi lähteä, kun pitää levätä. Epäterveellisten elintapojen taustalla voi Airaksisen mukaan olla myös aidosti itsetuhoisia motiiveja. Perusteita itsestä huolehtimiselle Timo Airaksinen esitti neljä näkökulmaa, joilla itsestä huolehtimista voi perustella. 1) Jos et huolehdi itsestäsi, yhteiskunnalle koituu sinusta haittaa ja >> 13

14 Professori Pekka Himanen totesi esityksessään, että liikunnan ilon löytäminen on tärkeää. Liikkumisesta ja vapaa-ajasta ei saisi tulla pakonomaista totista suorittamista, mikä muuten on vallalla työpainotteisessa yhteiskunnassamme. Olemme usein munauksenestostrategian kahleissa, mikä Himasen mukaan vaikuttaa käyttäytymiseemme. Liikunta sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden olla irrallaan moitteettomuuden tavoitteista ja sallii leikinomaisen suhtautumisen asioihin. Ihminen voi kokea liikunnan, liikuntaryhmien ja -porukoiden kautta luottamuksen ja innostamisen ilmapiirin, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Himanen puhui rikastavasta yhteisöllisyydestä, joka vahvistaa yksilöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa keskenään. Tällainen yhteisö tarjoaa jäsenilleen arvostusta ja siihen halutaan kuulua. Hyvässä yhteisössä ihminen saa itsestään enemmän irti. >> kustannuksia. 2) Sinulla on moraalinen velvollisuus itseäsi kohtaan. Et saa vahingoittaa muita, joten et saa vahingoittaa itseäsikään. 3) Kuntoilu ja muu itsestä huolehtiminen on hauskaa ja sinulle tulee siitä hyvä olo. 4) Omasta itsestä huolehtiminen ja terveellinen elämä on hyve. Hyveellinen ihminen valitsee esimerkiksi portaat edes ajattelematta hissiä vaihtoehtona. Tällöin terveelliset elintavat ovat juurtuneet asenteisiin. Airaksisen mukaan terveysvalistajalla on käytössään vahvat argumentit, mutta vastaanottajan ajattelutavat ovat jarruna terveellisemmille elintavoille. Perusteet eivät auta, ellei puututa suoraan ihmisten ajatustapoihin. Tätä ei ole tehty tarpeeksi systemaattisesti, vai onko, Airaksinen kysyy. Viestintätoimisto Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakoski pohti viimeisenä seminaaripäivänä, miten tieto ja tunne voitaisiin saada toiminnaksi. Terveyden ja terveysliikunnan alalla toimivilla on usein tavoitteenaan viestinnän keinoin muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tämä on Anne Korkiakosken mukaan haastava tehtävä. Tiedotuksen avulla voidaan lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin ja mielipiteisiin sekä luoda myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, mutta käyttäytymiseen vaikuttaminen on vaikeaa. Ongelmana ei ole tiedonpuute. Tietoa ihmisillä on, mutta miten tieto muutetaan toiminnaksi? Viestinnällä pitäisi pyrkiä vaikuttamaan tunteisiin. Korkiakoski otti esimerkiksi diabeteksen ehkäisyn. Faktatietoihin vetoaminen ja niistä kertominen ei uppoa kohderyhmään. Mikä sitten saisi ihmiset pysähtymään? Olisiko kauhu-uutisoinnista apua? Ymmärrä vastaanottajaa Anne Korkiakoski muistutti, että perinteiset terveysviestinnän kanavat eivät useinkaan tavoita haluttua kohderyhmää. Perinteisiä kanavia seuraavat jo asiaan vihkiytyneet. Kannattaa myös miettiä, kenen suusta tullut viesti kolahtaa kohderyhmään. Terveysviestinnässä tarvitaan kiinnostavia puhuvia päitä, tarvitaan terveysjulkkiksia, Korkiakoski huomautti. Ihmisille olisi hyvä tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä heidän pitäisi tehdä muuttaakseen elintapoja askel askeleelta terveellisempään suuntaan. Mitä muuta pitäisi huomioida viestinnän suunnittelussa? Kiteytä, tiivistä, yksinkertaista. Valitse harkiten käyttämäsi sanat. Mieti otsikoita ja käyttämiäsi kuvia. Hyödynnä mielleyhtymiä ja tarinoita. Toista. Korkiakosken mukaan viestinnän ylivoimaisesti vaikein asia on omien argumenttien unohtaminen, sillä emme viesti itsellemme. Vastaanottajaa täytyy ymmärtää ja arvostaa. Hän ei ole vääränlainen, hän on erilainen. Olisiko viestinnästä apua? Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakosken eväitä viestijöille: avaa ensin silmät ja korvat ole empaattinen tiivistä sanomasi herätä ja puhuttele tunteita valitse kanavat ja keinot, jotka tavoittavat kohderyhmän tue toimintaa ja tekemistä, anna konkreettisia ohjeita opi muiden viestinnästä ole avoin uudelle 14

15 15

16 Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Liikunnalla ja painonhallinnalla on keskeinen rooli diabeteksen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Liikunta on kiinteä osa monen diabetesyhdistyksen toimintaa, niin myös Puijon Diabetesyhdistyksen. Tavoitteena on saada yhdistyksen työ- ja eläkeikäiset jäsenet liikkumaan säännöllisesti ja ymmärtämään kuntoliikunnan merkitys omahoidossa. Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntaryhmät kokoontuvat Kuopiossa kerran viikossa. Tarjolla on sauvakävelyä ja kävelyä, sali- ja vesijumppaa, lentopalloa, tanssia ja painonhallintaryhmiä. Yhdistyksen liikuntavastaava on hallituksen jäsen Martti Rantasalo. Hän tuli mukaan yhdistyksen toimintaan vuonna 2000 ja on siitä lähtien vetänyt viikoittaista kävely- ja sauvakävelyryhmää. Kaikille avoin ryhmä on parhaimmillaan kerännyt yli 40 kävelijää. Muut liikuntaryhmät on suunnattu pelkästään yhdistyksen jäsenille, sillä tila- ja ohjaajaresurssit asettavat tietyt rajat sille, kuinka paljon liikkujia ryhmiin voidaan ottaa. Yhdistys on ostanut ohjausapua Kuopion kaupungilta, jonka ohjaajat vastaavat salijumpan ja vesijumpan ohjauksesta. Tieto toiminnasta leviää kätevästi kolmesta neljään kertaan vuodessa julkaistavien jäsentiedotteiden kautta. Muita tiedotuskanavia ovat muun muassa Savon Sanomat ja Diabetes-lehti. Ryhmäläisten liikkumista seurataan Kuopion kaupungin jakamien kuntokorttien avulla. PUIJON DIABETESYHDISTYS järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille Tanssien tasapainoa Vuoden 2005 alussa Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntatarjontaan tuli mukaan tanssi. Tanssiharrastuksen taustalla olivat toiveet tasapainoharjoituksille. Yhdistyksen jäsenet opettelevat tanssikurssilla eri lavatanssien askelkuvioita, jotka kehittävät hyvin tasapainoa. Keväällä 2005 käynnistyi myös painonhallintaryhmä. Ohjaajaresurssit löytyivät omasta takaa, kun yhdistys päätti kustantaa kahdelle jäsenelleen painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen. Koulutuksessa hyödynnettiin Diabetesliiton koulutustarjontaa. Vertaistuki on monelle yksi tärkeä voimavara painonhallinnan onnistumisessa. Omat ohjaajat tuovat yhdistykselle huomattavan säästön, Martti Rantasalo huomauttaa. Painonhallintaryhmät ovat pyörineet hyvin, uudet ryhmät alkavat jälleen ensi syksynä. Kannustusta alaosastoille Rantasalon mukaan Puijon Diabetesyhdistyksessä on yli 1300 jäsentä. Kuopiossa aktiivisia liikuntatoimintaan osallistujia on yli sata. Lisäksi yhdistyksen lähikunnissa sijaitsevat alaosastot järjestävät erilaisia liikuntaryhmiä. Esimerkiksi Siilinjärven alaosasto tarjoaa kuntosali- ja vesijumpparyhmiä. Martti Rantasalo kertoo, että yhdistyksen hallitus on päättänyt aktivoida alaosastoja vireämpään toimintaan. Hallitukseen on hiljakkoin otettu uusi jäsen, jonka tehtävänä on kiertää alaosastoja ja kannustaa niitä toiminnan kehittämisessä. Toiveissa on herätellä toiminta henkiin muun muassa Maaningassa. Yhdistys vetää uusia jäseniä Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Uusia jäseniä on tullut reilussa vuodessa noin 300. Uudet jäsenet saavat kutsun tutustumisiltaan, jossa he kuulevat liikunnasta ja kaikesta muustakin yhdistyksen tarjoamasta toiminnasta. Rantasalo painottaa, että liikunta on diabeetikoille elinehto. Hän toivoo näkevänsä entistä useampia yhdistyksen jäseniä mukana myös liikuntatoiminnassa. Jäsenillä on hyvä tilaisuus tukeutua toisiinsa myös liikunnan harrastamisessa ja lähteä mukaan valmiiksi järjestettyyn toimintaan. Sosiaalisuus toimii hyvänä houkuttimena porukalla on usein mukavampi liikkua. Lisätietoja Puijon Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen Martti Rantasalo, puh

17 Teksti XIAOLIN YANG JA RISTO TELAMA Kuvat JUHA SORRI NUORTEN AIKUISTEN liikunnan taustatekijät Kaikki syyt olla harrastamatta liikuntaa ovat tekosyitä, sanoi aikoinaan Urho Kekkonen. Vaikka asiassa on vinha perä, on toisaalta muistettava, että kovin monenlaiset asiat vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen eivätkä kaikki ihmiset ole samassa asemassa liikuntaharrastuksen suhteen. Siksi kai KKI-ohjelmakin on pantu käyntiin. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voi helpottaa liikunnan tarjonnan suunnittelua. Tässä jutussa kerrotaan tekijöistä, jotka ovat yhteydessä vuotiaiden suomalaisten liikuntaan osallistumiseen. Tiedot ovat Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit (Laseri) -tutkimuksesta vuodelta >> 17

18 Laseri -tutkimus Laseri -tutkimus käynnistettiin viiden yliopiston yhteistyönä vuonna 1980, jolloin tehtiin lääketieteellinen tutkimus 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaille lapsille. Mittaukset toistettiin vuosina 1983, 1986, 1989, 1992 ja Lyhyt kyselylomake liikunnasta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Tässä jutussa ovat mukana ne, jotka alussa olivat 9 18-vuotiaita. Heitä osallistui tutkimukseen vuonna 1980 yhteensä 2309 tyttöä ja poikaa, vuonna 2001 yhteensä 1569 naista ja miestä. >> Liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. Elinolot ja elämäntilanne vaikuttavat liikuntaan Tutkimuksessa löytyi useita tekijöitä, joiden todettiin olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikuntaan, kun muita tekijöitä ei ole kontrolloitu. Yhteiskunnallisen aseman vaikutus näkyy tässäkin tutkimuksessa. Sekä miehillä että naisilla alempaan ammattiasemaan kuuluvat ja vähemmän koulutetut harrastavat liikuntaa vähemmän kuin ylemmissä asemissa olevat. Maaseudulla harrastetaan vähemmän kuin kaupungissa. Naimisiinmeno ei vähennä miesten liikuntaa, mutta vähentää nuorempien naisten (30 33-v.) liikkumista (taulukko 1). Vanhempien naisten (36 39-v.) kohdalla naimisissa olo on liikuntaa tukeva tekijä. Lasten määrä rajoittaa sekä naisten että miesten liikuntaa. Liikunnan harrastaja huolehtii terveydestään Kaikkein paras liikunnan ennustaja oli yksinkertainen kysymys: Kuinka paljon kiinnität huomiota henkilökohtaisiin terveystapoihin (asteikolla 1-5, jossa 1 on erittäin vähän ja 5 erittäin paljon). Sekä naisten että miesten kohdalla liikuntaa harrastavat selvästi eniten ne, jotka kiinnittävät erittäin paljon huomiota terveyteensä. Tämä ilmeisesti heijastaa sitä, että liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. 18

19 Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Myös yksilön psykologiset tekijät kuten minäkäsityksen vahvuus ja koettu pätevyys ovat tärkeitä liikuntaa tukevia tekijöitä. Laserissa tutkittiin A-tyypin käyttäytymisen yhteyttä sepelvaltimotaudin riskeihin. Projektissa on eritelty kahdenlaista A-tyypin käyttäytymistä. Kärsimätön, aggressiivinen ja kiireinen energisyys on yhteydessä sydäntautien riskeihin, mutta ei liikuntaan. Sen sijaan vastuuntuntoinen johtajuutta korostava aktiivisuus on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen erittäin selvästi. Taulukko 1. Aikuisiän liikunnan parhaat ennustajat Naiset 30 ja 33 v. A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Huomio omiin terveystapoihin Ammattiasema Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: vähemmän liikuntaa) Naiset 36 ja 39 v. Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: enemmän liikuntaa) Miehet 30 ja 33 v. Huomio omiin terveystapoihin Kouluiän liikunta A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Miehet 36 ja 39 v. Tietokoneella pelaaminen ei ole vain nuorten liikunnan ongelma Viime aikoina on kannettu huolta lasten ja nuorten liikkumattomuudesta sekä esimerkiksi tietokoneen ääressä istumisen lisääntymisestä. Tässä tutkimuksessa ei miehillä todettu yhteyttä tietokoneella pelaamisen ja liikunnan välillä, mutta naisilla todettiin erittäin merkitsevä yhteys. Tietokoneella pelaavat liikkuvat vähemmän. Myös televisio on nähty liikuntaa Kouluiän liikunta Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) vähentävänä tekijänä. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä TV:n katsomisen ja liikunnan välillä, kun tarkastellaan koko tutkimusjoukkoa. Sen sijaan vanhemmassa (36 39-v.) ryhmässä sekä miehillä että naisilla TV:n katselu oli positiivisessa yhteydessä liikuntaan. Aktiiviset yksilöt voivat liikunnan lisäksi tehdä monia muitakin asioita. Nuoruuden liikunta on tärkeää aikuisiän liikunnan kannalta Laseri -tutkimuksen liikuntatuloksista tärkeimpiä havaintoja on se, että nuoruusiän liikunta ennustaa aikuisiän liikuntaa. Tässä jutussa nuoruusiän liikunnan merkitys korostuu, kun sen vaikutusta verrataan aikaisemmin tunnettuihin aikuisen liikunnan taustatekijöihin. Nuoruuden liikunta on tärkeämpi aikuisten liikunnan kannalta kuin yhteiskunnallinen asema tai elinolot. Vain A-tyypin käyttäytyminen ja asenne terveyteen olivat parempia ennustajia. Nuoruuden liikunnan merkitys näkyi myös monimuuttuja-analyysissä (askeltava regressioanalyysi), jolla etsittiin aikuisiän liikuntaa parhaiten ennustavia tekijöitä. Kouluiän liikunta valikoitui parhaiden ennustajien malliin kaikissa neljässä ikä-sukupuoliryhmässä (taulukko 1). Johtopäätöksiä Henkilön yhteiskunnallinen asema ja elinolot ovat edelleen merkittäviä liikuntaan osallistumista sääteleviä tekijöitä, mitkä on syytä huomioida liikuntaa tarjottaessa. Se, että yksilön omiin terveystapoihinsa kiinnittämä huomio on niin voimakkaasti yhteydessä hänen liikuntaharrastukseensa, kannustanee terveysvalistukseen liikuntavalistuksen yhteydessä. Nuoruusiän liikunnan voimakas vaikutus muiden aikuisiän liikunnan taustatekijöiden rinnalla korostaa lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistämisen tärkeyttä. Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Lisätietoja 19

20 Hyvinvointia työhön ja arkeen Ulkoilusta sisältöä elämään Juontajina Tuija Piepponen ja Kunto Ojansivu Virve Rosti ja Menneisyyden vangit Gebardi Liikuntaa ja hyvää oloa Asahi Keijo Mikkonen, Timo Klemola, Yrjö Mähönen Alexander-tekniikka Sirpa Tapaninen Balletone, bhangra, bollywood, arabic Katia Enbuske, Etnofitness B-BAT, sovellettu rentous, tai chi Kirsti Niskala Bosu lihaskunto ja bosujooga Suomen Kuntoliikuntaliitto Hyvä Terveys -jumppa, Chiball, Chiball Dance Anne Soini & Katja Laaksonen Intiaanirummutusrentous Suomen Hiihtoliitto, Markku Backman Kävelyklubi, retkeilijän vinkit Suomen Latu Keho soimaan Suomen Liikunnanohjaajat Pilates Kira Riikonen Tempaise liikkeelle Suomen Reumaliitto Vahvana arkeen, virkisty voimistellen Suomen Voimisteluliitto Svoli Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset Suomen Matkatoimisto, puh , fax sähköposti: Lisätietoja risteilyohjelmasta LIKES, KKI-ohjelma, puh. (014) sähköposti: Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 20

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016

Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Kansanterveys- ja vammaisjärjestöt liikuntatoimijoina 2016 Aivoliitto ry Allergia- ja astmaliitto ry Epilepsialiitto ry Hengitysliitto ry Lihastautiliitto ry Mielenterveyden keskusliitto ry Munuais- ja

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen

Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Hyvinvoiva luonto, hyvinvoiva ihminen Soveltavan liikunnan seutufoorumi 29.11.2016 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Luontopalvelut Kuva: Juha Kalaoja Metsähallituksen luontopalvelut hoitaa ja suojelee

Lisätiedot

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa

KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta. Lisätietoa KKI-hanketuki seurojen näkökulmasta Lisätietoa http://www.kkiohjelma.fi/hanketuki KKI-hanketuki Taloudellinen tuki paikallisille toimijoille työikäisten liikuttamiseksi Tahoille, jotka järjestävät aloittelijoille

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin

Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin Terveysliikuntahankkeita ja liikunnan olosuhteiden edistäjä palkittiin 15.4.2016 10.30 Valtakunnallinen Kunnossa kaiken ikää (KKI) -ohjelma palkitsi tänä vuonna Kajaanin ammattikorkeakoulun Liiku Myötätuulta

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) MALLIOHJELMA 2017 Sunnuntai Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Klo 18.00-19.00 Tuloinfo. Taloon ja toisiin tutustuminen

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI 12.12.2016 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala

Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016. Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Itsensä tuntemisen ja johtamisen -kurssi Liikunta, istuminen ja ergonomia 17.3.2016 Vastaava fysioterapeutti Kati Kauppala Sisältö: 1) Liikunnan vaikutus hyvinvointiin 2) Istumisen vaarat 3) Hyvä ergonomia

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus

Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Iloa ja kannustusta elintapoihin Miksi, miten ja kenelle? + Neuvokas perhe kortin käyttöharjoitus Missä Neuvokas perhe työvälineet ja ideologia voivat auttaa ammattilaista? Asiakas ei ymmärrä miten tärkeä

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja

Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevän ja kävelevän koulubussin kuljettajan käsikirja Pyöräilevässä ja kävelevässä koulubussissa lapset kulkevat aikuisen johdolla ennalta

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin Neuvokas perhe -ideologia Neuvokas perhe haluaa tukea perheiden hyvinvointia korostamalla myönteistä ilmapiiriä ja yhdessä toimimista Neuvokas

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA

Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA Ulvilan Voimistelu ja Liikunta ry TOIMINTALINJA 2016-2017 UVL:n organisaatio Ohjaajat ja Valmentajat Valmentajatiimi Jumppakummit Nuorisoklubi Kilta Johtokunta UVL:n toiminta Nuorten liikunta Lasten harrastajaryhmät

Lisätiedot

Täyden kympin vapaa-aika

Täyden kympin vapaa-aika Täyden kympin vapaa-aika Miten kuvata hyvinvointia nuorilähtöisesti? Anna Anttila 18.1.2016 Muistele itseäsi noin 10- vuotiaana. Mitä useimmiten halusit tehdä, mikä toi sinulle eniten iloa? Tuottaako tekemisen

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Tarinan strategia 2020

Tarinan strategia 2020 Tarinan strategia 2020 Suomen golfin strategia Visio Parasta vapaa aikaa Missio Golf yhdistää terveysvaikutukset ja yhdessä luonnossa liikkumisen Strateginen tahtotila Golfyhteisöjen toimintatapoja uudistamalla

Lisätiedot

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET:

AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: AAMUNAVAUKSEN TEEMA: LIIKUNTA RAVINTO LEPO MUU, MIKÄ? AIHE: KESTO: VIIKON HAASTE (huomioi valitsemanne teema): AAMUNAVAUKSEEN TARVITTAVAT VÄLINEET: Hyvää huomenta kaikille! Tänään puhutaan kouluruokailusta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen.

Syksyn hehku on lupaus tulevasta. Auringon kulta syksyn lehdissä kantaa talven yli kevääseen. Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2014 www.mikkelinkvtuki.fi Mikkelin seudun Kehitysvammaisten Tuki ry Jäsentiedote 2/2015 www.mikkelinkvtuki.fi Syksyn hehku on lupaus tulevasta.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Be Part of the Wellness Movement.

Be Part of the Wellness Movement. SPORTHEALTHFEELING Be Part of the Wellness Movement Lähes kaikki länsimaiset maat ovat saman ongelman äärellä: väestö ikääntyy ja huonokuntoistuu jatkuvasti. Keinot kehityksen hidastamiseen ovat tiedossa,

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA

KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA JÄSENLEHTI 1/2013 KEVÄTKAUDEN TANSSIKURSSIOHJELMA Keski-Suomen Tanssin Ystävät KESTÄVÄT ry 1 KESKI-SUOMEN TANSSIN YSTÄVÄT KESTÄVÄT RY:N HALLITUS YLÄRIVI: Markku Kärkkäinen, jäsen, äänentoistolaitteet,

Lisätiedot

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013

Jalkapallojaoston tiedote 6/2013 Tampereen Kisatoverit Jalkapallojaosto, Roope Nutikka 2013 1 SISÄLTÖ 1) Taito-, kyky- ja maalivahtikoulu 3 2) Jalitsu-hallin talkoot 3 3) Jalkapallojaoston kehityspalaveri 4 4) E-valmentajakurssi 5 5)

Lisätiedot

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä.

TerveysInfo. Haluatko isot lihakset tai pienemmän rasvaprosentin keinolla millä hyvänsä? Tietoa kuntoilijoiden dopingaineiden käytöstä. TerveysInfo kuntoilijat Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta. 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta 1.3.2014 Outi Himanen, koulutuspäällikkö Diabetesliiton kuntoutus ja koulutus tarjoaa Kuntoutusta ja sopeutumisvalmennusta diabeetikoille asiakaslähtöistä hoidonohjausta

Lisätiedot

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014

Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Päivitetty liikuntakalenteri kevät 2014 Kaikissa ryhmissä tilaa! Maanantai Klo 9.00 10.00 Vertaisohjattu kuntopiiri 65+, 13.1. 26.5.2014 Ilmoittautumiset ja lisätietoja ma-pe klo 9 10 Liperin terveystoimi

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana

Mielenterveys voimavarana Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 27.4.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittäytymiset ja kuulumiset o Liikkujan polku -tilannekatsaus o Aikuisliikunnan

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Ohjaajien startti-ilta 2013

Ohjaajien startti-ilta 2013 Ohjaajien startti-ilta 2013 Torstai 22.8.2012 Aleksandra, EHN PL 45, 04601 Mäntsälä www.mantsalanvoimistelijat.fi puh 040 513 7892 mantsalan.voimistelijat@msoynet.com Seuran toiminta-ajatus ja arvot Visio

Lisätiedot

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014

SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 1 SATEENKAARITALON JÄSENKIRJE 4/2014 Sateenkaaritalon tapahtumia syksyllä 2014 muun muassa: Kuva internetistä. Kuvaaja Teuvo Vehkalahti. BBQ-Elolystit 9.9. klo 10-14 Hietalahden Villassa Sieni- ja marjaretki

Lisätiedot

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009

Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Suomen Ladun Yhdessä-teema käyntiin vuonna 2009 Silloin tutkimusten mukaan 40 % asuinkunnista on sinkkutalouksia Yli viidennes suomalaisista kokee yksinäisyyttä Yli puolet suomalaisista liikkuu pääsääntöisesti

Lisätiedot

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina

Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Nuori Suomi ja SLU-alueet Liikkuvan koulun kumppaneina Hyvien käytäntöjen levittäminen kentälle Kunta- ja koulukohtaisen kehittämistyön tukeminen Osaamisen lisääminen Oppilaiden = vertaisohjaajien koulutus

Lisätiedot

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI

PALVELUKESKUKSET INTOA ELÄMÄÄN YSTÄVÄPIIRI PALVELUKESKUKSET Palvelukeskuksissa tuetaan alueen asukkaiden aktiivisuutta ja kotona selviytymistä sekä pyritään edistämään ikäihmisten liikunta- ja toimintakykyä, terveyttä ja sosiaalista kanssakäymistä.

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

Löydä päivävaelluksen hauskuus

Löydä päivävaelluksen hauskuus Päivävaelluksen suunnittelu FValitse jokin hauska ja mielenkiintoinen retkikohde. Jos liikutte ryhmänä, ota muut huomioon retkikohteen valinnassa. FOta selvää vaellusreitin pituudesta ja siitä, kuinka

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot