Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta"

Transkriptio

1 Tietoa ja kokemuksia terveysliikunnasta Usein ulkona

2 Kipinät Usein ulkona Maakuntaretket syyskuussa 2006 Kuopion rollaattorireitit Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta 4 Usein ulkona Maakuntaretki Kolumni: Kunnossa lopun ikää meloen? 12 Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa: Tieto ja tunne toiminnaksi 15 KKI-katselmus Mikkelissä Puijon Diabetesyhdistys järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille 17 Nuorten aikuisten liikunnan taustatekijät 20 Kunnon Laiva Kylien liikuntahanke aktivoi Pohjois-Karjalassa 24 Korkean tason terveysliikuntaa 26 Ympäristö liikuttaa: Kuopion rollaattorireitit 28 Latuyhdistys polkujen ja purojen avaaja luontoon 30 Wirettä jyväskyläläisten työnhakuun 32 Apteekkarilta eväät liikunnan aloittamiseen 34 Virikkeitä vertaisohjaajille: Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi 36 Tunnustusta terveysliikuntahankkeille 37 Liikunnan alujärjestöjen terveysliikuntaverkosto 38 KKI-materiaalit Tulossa uusi Pulahda vesiliikunnan ohjaajaksi -CD 34 KKI-toimiston päätoimiset työntekijät ylärivi vasemmalta Kaisa Saarentola, Miia Malvela, Katja Rajala, alarivi vasemmalta Liisamaria Kinnunen, Jyrki Komulainen ja Niina Kunnari. 2 Kipinät Julkaisija Kunnossa kaiken ikää -ohjelma, LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8a, Jyväskylä, puh. (014) Toimituskunta Katja Rajala, Jyrki Komulainen, Miia Malvela, Liisamaria Kinnunen, Kaisa Saarentola, Niina Kunnari. Vastaava toimittaja Katja Rajala, puhelin (014) , sähköposti Ulkoasu Irene Manninen-Mäkelä. Kannen valokuva Studio Juha Sorri, Jyväskylä. Kannen piirros Irene Manninen-Mäkelä. Paino SP-Paino Oy. 11. vuosikerta ISSN

3 Ulkona liikkuminen terveyttä edistävän liikunnan perusta TERVEYSLIIKUNNALLA pyritään edistämään koko väestön terveyttä. Tämä edellyttää kaikille mahdollisuuksia usein toistuvaan, ympärivuotiseen liikkumiseen. Mahdollisuudet yksin eivät riitä. Pysyvien liikkumistottumusten edellytyksenä on, että liikunta tyydyttää joitakin toteuttajansa odotuksia tai tarpeita. Nämä voivat olla iloa liikuntasuorituksesta ja -seurasta, tyydytystä velttouden voittamisesta, nauttimista liikkumisen ympäristöstä, pääsemistä harrastuksen pariin, tarvetta hoitaa terveyttä tai kuntoa, halua säästää kulkemisen kustannuksissa, pyrkimystä vähentää liikenteen haittoja jne. Millainen liikunta tyydyttää laajimmin, monipuolisimmin ja pienimmin kustannuksin terveysliikunnan tavoitteita? Yhteinen nimittäjä on liikkuminen ulkona. Ulkoliikunnan muodot ovat luontaisinta ja yleisintä liikuntaa. Jokainen osaa jotakin ulkoliikuntaa, ja lapsena hankkimatta jääneitä perustaitoja voi hankkia myöhemminkin. Ulkoliikunnan lajivalikoima on laaja ja laajentuva, ja ulkona liikkuminen on osa lukuisia harrastuksia. Ulkoliikunta voi tyydyttää jokseenkin kaikkia liikuntaan ja sen ympäristöihin liittyviä toiveita. Yhdet liikkuvat yksin, toiset seurassa, kolmannet molemmillakin tavoilla. Liikenteessä liikkumalla voi säästää ja edistää omaa terveyttä, edullista yhdyskuntarakennetta ja kestävää kehitystä. Huonot säät tietysti haittaavat mutta harvoin estävät terveiden henkilöiden ulkona liikkumista. Ulkona liikkumiseen on Suomessa runsaasti luontaisia perusedellytyksiä ja monille ne ovat lähellä. Olosuhteita on kuitenkin jalostettava rakentamalla ja huoltamalla, jotta ne vastaisivat ihmisten tarpeita ja odotuksia kuten helppoa saavutettavuutta, toimivuutta, viihtyisyyttä ja turvallisuutta. Ulkona liikkumisen edellytysten rakentamisen, huoltamisen ja palvelujen kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuina esimerkiksi sisäliikuntatilojen ja moottoriliikenteen vastaaviin kustannuksiin. Terveysliikunnan edistämisessä keskeiseksi tavoitteeksi kannattaa ottaa ulkona liikkumisen lisääminen. Siihen käytetyt voimavarat ovat tehokas ja pitkään kestävä sijoitus väestön ja elinympäristön terveempään tulevaisuuteen. Ilkka Vuori 3

4 Syksyisiä luontoelämyksiä, mukavaa retkiseuraa ja nuotiolauluja Syyskuussa 2006 retkeilyreiteillä on vilskettä. KKI-ohjelma, Suomen Latu ja SLU:n aluejärjestöt kutsuvat kaikki retkeilystä kiinnostuneet nauttimaan Suomen syksyisestä luonnosta maakuntaretkille, joita järjestetään syyskuussa Uudeltamaalta Lappiin. Retket tarjoavat mahdollisuuden tutustua oman maakunnan retkikohteisiin, reitteihin sekä retkeilyyn. 4

5 Usein ulkona Maakuntaretki 2006 Teksti KATJA RAJALA JA LIISAMARIA KINNUNEN Kuvat JUHA SORRI, SUOMEN LATU JA RAIJA LUONA-HELMINEN Suomalaiset liikkuvat mielellään ulkona, sillä tutkimuksen mukaan 97 prosenttia suomalaisista ilmoittaa harrastavansa ulkoilua ainakin jonkin verran vuoden mittaan. Retkeilyä harrastaa 30 prosenttia suomalaisista. Luonnosta haetaan rauhallista ympäristöä ja kauniita maisemia sekä irtiottoa arjesta. Patikointiin ja luontoretkiin monet toivoisivat opastusta. (Luonnon virkistyskäyttö tutkimus, Metsäntutkimuslaitos) Näiden tutkimustietojen perusteella retkeilyllä on hyvät mahdollisuudet lisätä suosiotaan. Retkeilykipinä ei välttämättä vaadi suuria ponnisteluita roihahtaakseen liekkeihin. Syksyllä 15 maakunnassa järjestettävillä maakuntaretkillä liikutaan turvallisesti oppaan kanssa, joten ne soveltuvat erinomaisesti aloitteleville retkeilijöille. Toki retkeilyn kokeneet konkaritkin ovat tervetulleita. Retkelle voi osallistua haluamakseen ajaksi, joko yhdeksi tai useammaksi päiväksi. Varusteet matkaavat huoltoautossa, joten retkeilijän kannettavana on ainoastaan päiväreppu. Yön yli kestäville retkille osallistujia mahtuu noin henkilöä. Useimmissa maakunnissa päiväretkeläisiä mahtuu mukaan runsain joukoin. Maakunnan retkeilyreitit tutuiksi Maakuntaretkien alueellisesta toteutuksesta huolehtivat SLU-aluejärjestöt yhteistyössä paikallisten latuyhdistysten kanssa. Suomen maakunnissa on hienoja retkeilyreittejä, joista useat ovat vähäisellä käytöllä. Onko syynä se, että reittien olemassaolosta ei ole tietoa vai onko kynnys retkeilyyn liian korkea? Maakuntaretkillä retkeilyyn ja reitteihin tutustuminen on helppoa. Reittien varrelta löytyy vaihtelevaa luontoa, vesistöjä, laavuja, pitkospuita, näkötorneja, kotia, nuotiopaikkoja, erilaisia matkailukohteita ja niin edelleen. Pohjois-Karjalassa maakuntaretki kulkee Kolinpolkua pitkin Kontiolahden Uurosta Ukko-Kolin vaikuttaviin maisemiin. Kainuun kolmen päivän retkellä tutustutaan UKK-reittiin Valtimosta Rumon kämpältä Vuokatin Urheiluopistolle. Reitille tulee mittaa viitisenkymmentä kilometriä ja nähtävänä on muun muassa Vuokatin 13 vaaraa sekä Täyssinän rauhan rajakivi. Täyssinän rauhan rajalla liikutaan myös Poh- >> 5

6 Kuinka tuttuja sinulle ovat maakuntasi Usein ulkona -maakuntaretket 2006 >> jois-savossa. Pohjois-Pohjanmaalla kulttuuriteemoja ovat muun muassa Tukkilaispolku ja Kalle Päätalon kotiseutu sekä nuotiotarinoita luontovalokuvauksesta ja luonnon valoilmiöistä. Patikointia, melontaa, pyöräilyä Monessa maakunnassa tarjotaan mahdollisuus osallistua useamman päivän mittaiselle retkelle. Yhden päivän retkiä on tarjolla esimerkiksi Etelä-Savossa, Keski-Suomessa, Päijät-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Pääsääntöisesti retkillä liikutaan patikoiden, mutta parissa maakunnassa on mahdollisuus myös melontaan ja pyöräilyyn. Päijät-Hämeen maakuntaretki koostuu kolmesta eri retkestä sekä kuntakohtaisista päiväretkistä. Ohjelmassa on kahden päivän yhdistetty melonta- ja pyöräilyretki: ensimmäisenä päivänä melotaan Koskenkylän melontareitillä ja matka jatkuu seuraavana päivänä polkupyörillä Artjärveltä Hiidensaareen Iittiin. Vaellusretket järjestetään Jaalasta Heinolaan ja Padasjoelta Lammin Evolle. Päiväretkinä on tarjolla Villisikaretki Artjärvellä ja Juustopolku Heinolassa. Myös Pohjois-Pohjanmaalla yhtenä retkipäivänä patikoinnin vaihtoehtona on melonta ja toisena pyöräily. Melonnasta kiinnostuneet pääsevät nauttimaan Iijoen tarjoamista retkimelontamahdollisuuksista. Maastopyöräilijät puolestaan pääsevät tutustumaan Syötteen reitteihin ja maastopyörävaelluksen MM-kisojen ympäristöön. Etelä-Karjala Etelä-Savo päiväretkiä välisenä aikana Kainuu Keski-Pohjanmaa 8.9. ja Keski-Suomi päiväretkiä Lappi ja Pirkanmaa Pohjanmaa retkiä välisenä aikana Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Pohjois-Savo Päijät-Häme , , sekä päiväretkiä Satakunta useita retkiä Uusimaa ja Varsinais-Suomi , päiväretkiä sekä retkeilykurssi Retkiohjelmat ja ohjeet ilmoittautumiseen: Katso myös: 6

7 retkeilyreitit ja retkikohteet? Kiinnostaako retkeily? Uudenmaan syksyiseen luontoon on mahdollisuus tutustua kahdella erillisellä maakuntaretkellä. Patikoinnin lisäksi luvassa on monipuolista retkiaiheista ohjelmaa sekä tietoa luonnosta ja historiasta. Retket tarjoavat uskomattomia luontoelämyksiä aivan pääkaupunkiseudun kupeessa. Maisemia hallitsevat jääkauden muokkaamat laaksot ja rotkot sekä karut, jäkälän ja harvan männikön peittämät kalliomäet. Retkioppaina toimivat kuuden paikallisen latuyhdistyksen (Espoo, Helsinki, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vantaa ja Vihti) osaavat eränkävijät. Kiljavannummen luontoretki järjestetään Retken avajaisia vietetään lauantaina Hyvinkäällä Uudenmaan maaseutuopistolla. Retki päättyy Suomen suurimman lähteen Sääksjärven rantaan Haukilammelle, jossa retkiseurue yöpyy. Retken pituus on noin 10 kilometriä ja se sopii hyvin aloittelijoille ja koko perheelle. Kovempaa haastetta etsivät voivat osallistua opastettuun lisäkymppiin, jolloin päivämatka nousee 20 kilometriin. Sunnuntaina on tarjolla aamusauna ja aamupalan jälkeen retkiohjelmaa kuten melontaa, kalastusta, suunnistusta ja lapsille seikkailurata. Etelän erävaellus starttaa lauantaina Salmen Ulkoilualueelta Vihdistä. Sieltä suunnataan unohtumattomalle viiden päivän vaellukselle Espoon ja Vantaan kautta Helsinkiin Maunulan Majalle, jonne retki päättyy keskiviikkona Kokonaismatkaa retkelle kertyy reilu 60 kilometriä. Päivä alkaa aamupalalla, jonka jälkeen patikoidaan kohti seuraavaa yöpymispaikkaa. Eväitä nautitaan matkan varrella näköalapaikoilla. Leiriytymisen jälkeen ilta sujuu saunoen, ruokaillen sekä leirinuotion ääressä tarinoiden ja laulaen. Retkelle voi osallistua yksin, kaksin tai porukalla haluamakseen ajaksi; päiväksi, vuorokaudeksi tai vaikka koko retkelle! 7

8 Varustaudu kunnollisilla kengillä Hyvä vaellusjalkine on tukeva, kiertojäykkä ja säänmukainen. Retkelle on varustauduttava sopivilla ja jo käytetyillä vaelluskengillä. Rakkojen välttämiseksi sukkien valinta on myös tärkeää. Vaelluskäyttöön suunnitellut sukat siirtävät kosteutta pois iholta. Puuvillaiset sukat menettävät pehmeytensä nopeasti käytössä, joten varasukkia kannattaa ottaa mukaan ainakin yksi pari. 8

9 Retkiruokaa maakuntaretkelle Lisää retkeilyvinkkejä: Retkellä ruokailu on tärkeää jaksamisen kannalta, mutta samalla se on myös mukava ohjelmanumero. Retkieväät luonnon helmassa kutkuttavat makuhermoja. Ruokailu on usein retken kohokohta riippumatta siitä, kestääkö retki yhden päivän vai useita vuorokausia. Hyvä retkiruoka on ravitsevaa ja maukasta. Repussa kannettavan eväsruoan on hyvä olla kevyttä ja vähän tilaa vievää, mutta sitä pitää olla riittävästi, jotta energiaa riittää liikkumiseen. Tasainen ruokailurytmi pitää voinnin hyvänä. Evästauoilla myös lihakset saavat levätä. Eväiden suunnittelu on yksi tärkeimmistä retken onnistumiseen vaikuttavista asioista ja se kannattaa tehdä huolellisesti. Aamupala sisältyy maakuntaretkiin ja ruokailuunkin on osittain mahdollisuus ohjelmasta riippuen. Retkiruuan suunnittelussa on huomioitava retken pituus. Suurin osa retkellä syntyvästä jätteestä on peräisin retkiruoan kääreistä. Retkiruoan ja pakkausten pitää kestää kuljetusta, olla kevyitä kantaa ja mahtua pieneen tilaan. Retkellä syntyviä jätteitä voi vähentää pakkaamalla retkimuona kestäviin ja pestäviin rasioihin ja pusseihin, jotka voi tuoda takaisiin kotiin uudelleen käytettäviksi. Maakuntaretkillä noudatetaan Metsähallituksen Retkeile roskatta -periaatetta. Taukoja tarpeeksi Retkiruokailussa on olennaista tasainen ruokailurytmi, jolloin verensokeri pysyy tasaisena ja vointi sekä suorituskyky hyvänä. Jos retkellä ei syödä kunnolla, voi väsymystä, voimattomuutta ja lihaskipua ilmetä jo muutaman tunnin kuluttua. Suositeltava ateriarytmi on esimerkiksi aamulla puuro, leipää ja vihanneksia, päivällä keitto lisukkeineen ja illalla pääateria sekä myöhemmin iltatee. Päivän mittaan nautitaan välipaloja kuten hedelmiä, rusinoita tai pähkinöitä. Retkellä pitää juoda riittävästi Maakuntaretkillä on juomaveden täyttömahdollisuus päivittäin. Repussa kannattaa olla riittävästi juomaa mukana. Normaali nestetarve aikuisella on noin 2,5 litraa vuorokaudessa. Tavallisesti saamme noin yhden litran ruoan mukana ja 1,5 litraa juomalla. Lähde: 9

10 Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Retkeilijä pukeutuu kerroksiin KKI-ohjelman yhteistyökumppanina maakuntaretkillä on Rukka. Myyntipäällikkö Pasi Luumi kertoo, että Rukka on vaatettanut ulkoilevia suomalaisia jo 1950-luvulta lähtien. Maakuntaretket sopivat hyvin yrityksen ajatusmaailmaan. On hienoa, että retkeily nostetaan tällä tavalla esille, Luumi toteaa. Retkeily ja ulkoilu on helppo aloittaa ja ne sopivat hyvin myös liikuntaa aloitteleville. Retkeily tarjoaa upeita elämyksiä, jotka ovat tärkeitä liikuntaharrastuksen jatkumiselle. Miten syksyiselle retkelle kannattaa pukeutua? Sääennusteet helpottavat vaatevalintoja, ja vaatetus voidaan suunnitella luvattujen lämpötilojen ja mahdollisen sateen mukaisesti. Jos retki on useamman päivän mittainen, pukeutumista olisi Pasi Luumin mukaan hyvä harjoitella. Pukeutuminen on henkilökohtainen kysymys. Toiset ovat vilukissoja ja toiset taas hikoilevat, vaikka vaatetus ja sää olisivat samat. Yleinen virhe on pukeutua samalla tavalla kelille kuin kelille. Usein pukeudutaan liian raskaasti, jolloin liikkuminen on epämukavaa. Sään ohella pukeutumiseen vaikuttavat myös oma kunto sekä suunniteltu matkavauhti. Retkeilijän kannattaa suosia kerrospukeutumista. Luumi suosittelee kunnollista alusasua, joka on kerrospukeutumisen lähtökohta. Puuvilla ei ole paras vaihtoehto, sillä se imee kaiken kosteuden itseensä. Alusasun pitäisi siirtää kosteutta iholta seuraavaan vaatekerrokseen. Nykyiset tekniset alusasut ovat myös kevyitä ja ne kuivuvat nopeasti, Luumi luettelee hyvän alusasun ominaisuuksia. Välikerros valitaan sään mukaan. Hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi ohuet fleecet ja villapaidat. Puuvillaa kannattaa välttää myös väliasussa, sillä siitä valmistetut vaatteet kuivuvat hitaasti. Maakuntaretkellä varusteet ja varavaatteet matkaavat huoltoautossa, mutta repussa voi kuljettaa yhtä ylimääräistä paitaa tai pusakkaa, jonka voi pukea päälle tarvittaessa taukojen aikana. Päällimmäinen kerros suojaa tuulelta ja sateelta. Kuorikerroksen hengittävyys lisää huomattavasti vaatteen käyttömukavuutta. Vaatteen hengittävyys vaihtelee sen mukaan, kuinka vedenpitävä vaate on. Jos halutaan täysin vedenpitävä kuorikerros, hengittävyydestä joudutaan hieman tinkimään, Luumi sanoo. Ulkoiluvaatteiden tarjonta on nykyään valtavan hyvä ja kaupoista löytyy lukuisia vaihtoehtoja. Jos uuden ulkoilupuvun hankinta on ajankohtaista, kannattaa hyödyntää myyjien ammattitaitoa ja kysellä vaatteiden teknisistä ominaisuuksista. Näin löytyy omiin käyttötarkoituksiin sopiva asu. 10

11 Kunnossa lopun ikää - MELOEN? [ kolumni ] Sain kipinän melontaan KKI-ikäkriteerin reippaasti ylittäneenä vuonna Siihen asti liikuntani kronologia oli edennyt kiipeilystä pesäpalloon, sitten squashiin ja tennikseen. Varhaislapsuus 50-luvulla vietettiin esikuvana olleen Tarzanin lailla sademetsän taivasta kurkottelevien puujättiläisten ylimmillä oksilla. Puusta tulin alas parahiksi heittäytyäkseni innolla 50-luvun loppupuolella Pohjois-Satakunnan kylät vallanneen pesäpallon riemuihin, sopihan puinen pesäpallomaila oksaotteeseen tottuneeseen kouraani kuin valettu. Oksaote säilyi pesäpallon jälkeen squashja tennismailaan soveltaen. Ikääntymistä ei voi hallita, sitä täytyy totella, kirjoittaa Paul Tournier kirjaklassikossaan Kaikkihan me vanhenemme. Mailapelit loppuivat, kun röntgenkuva kipuilevasta lonkasta paljasti syyksi kuluman. Kantapäätärähdyksiä tuottavat lajit suljettiin pois harrastuksista. Mutta mitä tilalle? Uinti? Muistikuvat hukkumisen partaalla koetuista uima-allasräpellyksistä asettuivat esteeksi. Pyöräily? Ei sekään. Katsoin, että lapsuudessani ainaisessa vastatuulessa kodista kouluun ja takaisin poljetut sadat kilometrit täyttivät pyöräilykiintiöni. Golf? Ehkä sitten, kun en enää Teksti SEPPO PAAVOLA Kuva LIISAMARIA KINNUNEN osu liikkuvaan palloon. Sovittauduin kaverini houkuttelemana kajakkikaksikkoon vuonna Märkää räpellystähän tuo muutaman päivän retki oli. Aaltojen seassa sinnittelyssä oman osaamisen ja luonnon voiman välisessä tilassa oli kuitenkin jotain vangitsevaa. Ilahduttavaa oli havainto, että lonkka ja aika ajoin vihoitteleva alaselkäni eivät olleet touhusta moksiskaan. Saatoin edelleen soveltaa lapsuudesta asti rakastamaani oksaotetta nyt kajakkimelaan. Melalla piti vain oppia ottamaan kiinni vedestä. Kesäretkestä tuli traditio. Varsinaisesta harrastuksesta ei tässä vaiheessa kuitenkaan voinut vielä puhua. Kipinä jäi kytemään. Melonnan palo syttyi vuonna Vuorotteluvapaa tarjosi tilaisuuden melontatekniikan kehittämiseen. Mikkelin Melojat ottivat minut vastaan kuin haasteen. Eksperimenttinämme oli vastauksen etsiminen kysymykseen, voiko veteen varauksellisesti suhtautuva 58- vuotias, elämän sieltä täältä kuluttama mies, omaksua tosi harrastuksekseen melonnan. Kalenterini alkoi täyttyä säännöllisistä, edistymistä kuvaavista merkinnöistä: kajakista poistuminen sen kaatuessa, eteenpäin, sivuttain ja taaksepäin melontaa, alatuenta- ja ylätuentaotteita, ensimmäinen eskimo isänpäivänä 2003, kaatuneeseen kajakkiin nousu ja niin edelleen Melonnasta on tullut viikoittainen kuntoilumuoto. Harrastus on muuttanut myös suhtautumistani muihin lajeihin. Melojan on osattava uida ja uinkin viikoittain. Melojan on osattava suunnistaa ja ymmärtää vesiliikennettä, siksi työväenopiston saaristonavigaatiokoulutus. Melojan lihaksiston on oltava kunnossa, siksi kuntopiiri. Melojan on hyvä olla notkea, siksi venytysharjoituksia. Omassa suhteellisuudessani koenkin nyt kuudenkympin kynnyksellä olevani elämäni kunnossa. Kulumat eivät sanottavasti haittaa ja selkäkivut ovat hävinneet lähes kokonaan. Suorittamani melontaohjaajatutkinto antaa minulle oikeuden toimia seurojeni (Merimelojat, Mikkelin Melojat) melontakoulujen vetäjätehtävissä. Omat myönteiset kokemukseni melonnasta ja sen sivistävistä sivuvaikutuksista miltei velvoittavat tähän. Kirjoitan tätä juttua Turussa keväällä 2006 pidettävän KKI-katselmuksen tauolla noin kolme vuotta edellä kerrotun melontainnostuksen syttymisestä. Maaliskuun aurinko paistaa ikkunasäleikön läpi silmiini. Siitä vaan, kunhan sulatat vesistöjen jäät melojien käyttöön. Vielä kuukausi ja kukonlaulun aikaan tehdyt viikoittaiset eväsretket joko Saimaan saareen tai Suomenlahden rannoille antavat uudelle päivälle lähes pyhän tunnun. Melonta koskettaa paljon syvemmältäkin. Jotain siitä kertoo Derek C. Hutchinson kirjansa The Complete Book of Sea Kayaking johdannossa (erittäin vapaa suomennos): Kautta aikojen ihminen on tavoitellut vapauden tunnetta ja ikävöinyt tuntemattoman valloittamisesta. Meri tarjoaa haasteen kohdata tuntematon, vielä valloittamaton. Mutta sen aallot opettavat myös nöyryyttä vahvemman edessä. Merenulappa tarjoaa mahdollisuuden kokea uusi ja arvaamaton seikkailu pienessä aluksessa, joka tottelee ohjaajansa kättä. Meri vie matkaajan syvimpään mahdolliseen kohtaamiseen oman sielun kohtaamiseen. 11

12 Teksti KATJA RAJALA Kuvat MIIA MALVELA JA NIINA KUNNARI Liikuntatoimen neuvottelupäivät ja KKI-katselmus Turussa TIETO JA TUNNE TOIMINNAKSI Turussa maaliskuuta 2006 järjestetyt KKI-katselmus ja Liikuntatoimen neuvottelupäivät keräsivät nelisensataa osallistujaa. Päivien aikana pohdittiin muuan muassa sitä, mikä estää meitä liikkumasta ja millainen viesti tavoittaa liikkumattomat. 12

13 Iltaohjelma oli Turussa värikästä. Keskiviikkoiltana oli kylpyläosastolla kapteeni Koukun vastaanotto karibialaisissa tunnelmissa. Torstaina illallista värittivät erilaiset tanssiesitykset. Estradilla nähtiin flamencoa, egyptiläistä tanssia sekä salsaryhmä komeine sulkineen. Kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Elintapamuutokset tuntuvat usein hyvin vaikeilta. Miksi itsestä on joskus niin vaikea pitää huolta, vaikka tietoa olisi yllin kyllin riittävän liikkumisen, terveellisen ravinnon ja vaikkapa tupakoimattomuuden tuomista terveyshyödyistä? Professori Timo Airaksinen Helsingin yliopistosta etsi vastauksia tälle kysymykselle ajattelutavoistamme. Ensimmäisenä Airaksinen nosti esille arvoteorian: terveys koetaan tärkeäksi vasta, kun se menetetään. Myös vaatimattomuuden tunne saattaa olla selitys terveyden kannalta huonoihin elintapoihin. Ihminen on tyytyväinen itseensä sellaisena kuin on. Mielenterveyden kannalta tämä on toki positiivista, mutta muuten monet voisivat olla tyytymättömiä esimerkiksi omaan kuntoonsa. Sairaus voi olla pelottava asia, jonka ajatteleminen on stressaavaa. Tämä johtaa Airaksisen mukaan helposti itsepetokseen, jolloin ihminen torjuu sairauden mahdollisuuden. Huonoja elintapoja ei myönnetä edes itselle, saati sitten muille. Monet tuudittautuvat toiveajattelun suojaan. Epäterveelliset elintavat aiheuttavat ongelmia muille, mutta minun terveyteni säilyy. Airaksinen totesi, että ihmisillä on myös outoja käsityksiä itsestä huolehtimisesta. Esimerkiksi, kun vaimo jättää, mies pitää itsestään huolta juomalla. Tai lievään masennukseen auttavat vain lepo ja sohvalla löhöily, ulkoilemaan ei voi lähteä, kun pitää levätä. Epäterveellisten elintapojen taustalla voi Airaksisen mukaan olla myös aidosti itsetuhoisia motiiveja. Perusteita itsestä huolehtimiselle Timo Airaksinen esitti neljä näkökulmaa, joilla itsestä huolehtimista voi perustella. 1) Jos et huolehdi itsestäsi, yhteiskunnalle koituu sinusta haittaa ja >> 13

14 Professori Pekka Himanen totesi esityksessään, että liikunnan ilon löytäminen on tärkeää. Liikkumisesta ja vapaa-ajasta ei saisi tulla pakonomaista totista suorittamista, mikä muuten on vallalla työpainotteisessa yhteiskunnassamme. Olemme usein munauksenestostrategian kahleissa, mikä Himasen mukaan vaikuttaa käyttäytymiseemme. Liikunta sen sijaan tarjoaa mahdollisuuden olla irrallaan moitteettomuuden tavoitteista ja sallii leikinomaisen suhtautumisen asioihin. Ihminen voi kokea liikunnan, liikuntaryhmien ja -porukoiden kautta luottamuksen ja innostamisen ilmapiirin, jossa pääsee toteuttamaan itseään. Himanen puhui rikastavasta yhteisöllisyydestä, joka vahvistaa yksilöiden kykyä olla vuorovaikutuksessa keskenään. Tällainen yhteisö tarjoaa jäsenilleen arvostusta ja siihen halutaan kuulua. Hyvässä yhteisössä ihminen saa itsestään enemmän irti. >> kustannuksia. 2) Sinulla on moraalinen velvollisuus itseäsi kohtaan. Et saa vahingoittaa muita, joten et saa vahingoittaa itseäsikään. 3) Kuntoilu ja muu itsestä huolehtiminen on hauskaa ja sinulle tulee siitä hyvä olo. 4) Omasta itsestä huolehtiminen ja terveellinen elämä on hyve. Hyveellinen ihminen valitsee esimerkiksi portaat edes ajattelematta hissiä vaihtoehtona. Tällöin terveelliset elintavat ovat juurtuneet asenteisiin. Airaksisen mukaan terveysvalistajalla on käytössään vahvat argumentit, mutta vastaanottajan ajattelutavat ovat jarruna terveellisemmille elintavoille. Perusteet eivät auta, ellei puututa suoraan ihmisten ajatustapoihin. Tätä ei ole tehty tarpeeksi systemaattisesti, vai onko, Airaksinen kysyy. Viestintätoimisto Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakoski pohti viimeisenä seminaaripäivänä, miten tieto ja tunne voitaisiin saada toiminnaksi. Terveyden ja terveysliikunnan alalla toimivilla on usein tavoitteenaan viestinnän keinoin muuttaa ihmisten käyttäytymistä. Tämä on Anne Korkiakosken mukaan haastava tehtävä. Tiedotuksen avulla voidaan lisätä tietoa ja vaikuttaa asenteisiin ja mielipiteisiin sekä luoda myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, mutta käyttäytymiseen vaikuttaminen on vaikeaa. Ongelmana ei ole tiedonpuute. Tietoa ihmisillä on, mutta miten tieto muutetaan toiminnaksi? Viestinnällä pitäisi pyrkiä vaikuttamaan tunteisiin. Korkiakoski otti esimerkiksi diabeteksen ehkäisyn. Faktatietoihin vetoaminen ja niistä kertominen ei uppoa kohderyhmään. Mikä sitten saisi ihmiset pysähtymään? Olisiko kauhu-uutisoinnista apua? Ymmärrä vastaanottajaa Anne Korkiakoski muistutti, että perinteiset terveysviestinnän kanavat eivät useinkaan tavoita haluttua kohderyhmää. Perinteisiä kanavia seuraavat jo asiaan vihkiytyneet. Kannattaa myös miettiä, kenen suusta tullut viesti kolahtaa kohderyhmään. Terveysviestinnässä tarvitaan kiinnostavia puhuvia päitä, tarvitaan terveysjulkkiksia, Korkiakoski huomautti. Ihmisille olisi hyvä tarjota konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä heidän pitäisi tehdä muuttaakseen elintapoja askel askeleelta terveellisempään suuntaan. Mitä muuta pitäisi huomioida viestinnän suunnittelussa? Kiteytä, tiivistä, yksinkertaista. Valitse harkiten käyttämäsi sanat. Mieti otsikoita ja käyttämiäsi kuvia. Hyödynnä mielleyhtymiä ja tarinoita. Toista. Korkiakosken mukaan viestinnän ylivoimaisesti vaikein asia on omien argumenttien unohtaminen, sillä emme viesti itsellemme. Vastaanottajaa täytyy ymmärtää ja arvostaa. Hän ei ole vääränlainen, hän on erilainen. Olisiko viestinnästä apua? Euro RSCG Oy:n toimitusjohtaja Anne Korkiakosken eväitä viestijöille: avaa ensin silmät ja korvat ole empaattinen tiivistä sanomasi herätä ja puhuttele tunteita valitse kanavat ja keinot, jotka tavoittavat kohderyhmän tue toimintaa ja tekemistä, anna konkreettisia ohjeita opi muiden viestinnästä ole avoin uudelle 14

15 15

16 Teksti KATJA RAJALA Kuva JUHA SORRI Liikunnalla ja painonhallinnalla on keskeinen rooli diabeteksen kokonaisvaltaisessa hoidossa. Liikunta on kiinteä osa monen diabetesyhdistyksen toimintaa, niin myös Puijon Diabetesyhdistyksen. Tavoitteena on saada yhdistyksen työ- ja eläkeikäiset jäsenet liikkumaan säännöllisesti ja ymmärtämään kuntoliikunnan merkitys omahoidossa. Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntaryhmät kokoontuvat Kuopiossa kerran viikossa. Tarjolla on sauvakävelyä ja kävelyä, sali- ja vesijumppaa, lentopalloa, tanssia ja painonhallintaryhmiä. Yhdistyksen liikuntavastaava on hallituksen jäsen Martti Rantasalo. Hän tuli mukaan yhdistyksen toimintaan vuonna 2000 ja on siitä lähtien vetänyt viikoittaista kävely- ja sauvakävelyryhmää. Kaikille avoin ryhmä on parhaimmillaan kerännyt yli 40 kävelijää. Muut liikuntaryhmät on suunnattu pelkästään yhdistyksen jäsenille, sillä tila- ja ohjaajaresurssit asettavat tietyt rajat sille, kuinka paljon liikkujia ryhmiin voidaan ottaa. Yhdistys on ostanut ohjausapua Kuopion kaupungilta, jonka ohjaajat vastaavat salijumpan ja vesijumpan ohjauksesta. Tieto toiminnasta leviää kätevästi kolmesta neljään kertaan vuodessa julkaistavien jäsentiedotteiden kautta. Muita tiedotuskanavia ovat muun muassa Savon Sanomat ja Diabetes-lehti. Ryhmäläisten liikkumista seurataan Kuopion kaupungin jakamien kuntokorttien avulla. PUIJON DIABETESYHDISTYS järjestää terveysliikuntaa diabeetikoille Tanssien tasapainoa Vuoden 2005 alussa Puijon Diabetesyhdistyksen liikuntatarjontaan tuli mukaan tanssi. Tanssiharrastuksen taustalla olivat toiveet tasapainoharjoituksille. Yhdistyksen jäsenet opettelevat tanssikurssilla eri lavatanssien askelkuvioita, jotka kehittävät hyvin tasapainoa. Keväällä 2005 käynnistyi myös painonhallintaryhmä. Ohjaajaresurssit löytyivät omasta takaa, kun yhdistys päätti kustantaa kahdelle jäsenelleen painonhallintaryhmän ohjaajakoulutuksen. Koulutuksessa hyödynnettiin Diabetesliiton koulutustarjontaa. Vertaistuki on monelle yksi tärkeä voimavara painonhallinnan onnistumisessa. Omat ohjaajat tuovat yhdistykselle huomattavan säästön, Martti Rantasalo huomauttaa. Painonhallintaryhmät ovat pyörineet hyvin, uudet ryhmät alkavat jälleen ensi syksynä. Kannustusta alaosastoille Rantasalon mukaan Puijon Diabetesyhdistyksessä on yli 1300 jäsentä. Kuopiossa aktiivisia liikuntatoimintaan osallistujia on yli sata. Lisäksi yhdistyksen lähikunnissa sijaitsevat alaosastot järjestävät erilaisia liikuntaryhmiä. Esimerkiksi Siilinjärven alaosasto tarjoaa kuntosali- ja vesijumpparyhmiä. Martti Rantasalo kertoo, että yhdistyksen hallitus on päättänyt aktivoida alaosastoja vireämpään toimintaan. Hallitukseen on hiljakkoin otettu uusi jäsen, jonka tehtävänä on kiertää alaosastoja ja kannustaa niitä toiminnan kehittämisessä. Toiveissa on herätellä toiminta henkiin muun muassa Maaningassa. Yhdistys vetää uusia jäseniä Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Uusia jäseniä on tullut reilussa vuodessa noin 300. Uudet jäsenet saavat kutsun tutustumisiltaan, jossa he kuulevat liikunnasta ja kaikesta muustakin yhdistyksen tarjoamasta toiminnasta. Rantasalo painottaa, että liikunta on diabeetikoille elinehto. Hän toivoo näkevänsä entistä useampia yhdistyksen jäseniä mukana myös liikuntatoiminnassa. Jäsenillä on hyvä tilaisuus tukeutua toisiinsa myös liikunnan harrastamisessa ja lähteä mukaan valmiiksi järjestettyyn toimintaan. Sosiaalisuus toimii hyvänä houkuttimena porukalla on usein mukavampi liikkua. Lisätietoja Puijon Diabetesyhdistyksen hallituksen jäsen Martti Rantasalo, puh

17 Teksti XIAOLIN YANG JA RISTO TELAMA Kuvat JUHA SORRI NUORTEN AIKUISTEN liikunnan taustatekijät Kaikki syyt olla harrastamatta liikuntaa ovat tekosyitä, sanoi aikoinaan Urho Kekkonen. Vaikka asiassa on vinha perä, on toisaalta muistettava, että kovin monenlaiset asiat vaikuttavat liikuntaan osallistumiseen eivätkä kaikki ihmiset ole samassa asemassa liikuntaharrastuksen suhteen. Siksi kai KKI-ohjelmakin on pantu käyntiin. Liikunta-aktiivisuuteen vaikuttavien tekijöiden tunteminen voi helpottaa liikunnan tarjonnan suunnittelua. Tässä jutussa kerrotaan tekijöistä, jotka ovat yhteydessä vuotiaiden suomalaisten liikuntaan osallistumiseen. Tiedot ovat Lasten ja nuorten sepelvaltimotaudin riskit (Laseri) -tutkimuksesta vuodelta >> 17

18 Laseri -tutkimus Laseri -tutkimus käynnistettiin viiden yliopiston yhteistyönä vuonna 1980, jolloin tehtiin lääketieteellinen tutkimus 3-, 6-, 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaille lapsille. Mittaukset toistettiin vuosina 1983, 1986, 1989, 1992 ja Lyhyt kyselylomake liikunnasta on ollut mukana kaikissa mittauksissa. Tässä jutussa ovat mukana ne, jotka alussa olivat 9 18-vuotiaita. Heitä osallistui tutkimukseen vuonna 1980 yhteensä 2309 tyttöä ja poikaa, vuonna 2001 yhteensä 1569 naista ja miestä. >> Liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. Elinolot ja elämäntilanne vaikuttavat liikuntaan Tutkimuksessa löytyi useita tekijöitä, joiden todettiin olevan tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä liikuntaan, kun muita tekijöitä ei ole kontrolloitu. Yhteiskunnallisen aseman vaikutus näkyy tässäkin tutkimuksessa. Sekä miehillä että naisilla alempaan ammattiasemaan kuuluvat ja vähemmän koulutetut harrastavat liikuntaa vähemmän kuin ylemmissä asemissa olevat. Maaseudulla harrastetaan vähemmän kuin kaupungissa. Naimisiinmeno ei vähennä miesten liikuntaa, mutta vähentää nuorempien naisten (30 33-v.) liikkumista (taulukko 1). Vanhempien naisten (36 39-v.) kohdalla naimisissa olo on liikuntaa tukeva tekijä. Lasten määrä rajoittaa sekä naisten että miesten liikuntaa. Liikunnan harrastaja huolehtii terveydestään Kaikkein paras liikunnan ennustaja oli yksinkertainen kysymys: Kuinka paljon kiinnität huomiota henkilökohtaisiin terveystapoihin (asteikolla 1-5, jossa 1 on erittäin vähän ja 5 erittäin paljon). Sekä naisten että miesten kohdalla liikuntaa harrastavat selvästi eniten ne, jotka kiinnittävät erittäin paljon huomiota terveyteensä. Tämä ilmeisesti heijastaa sitä, että liikunta nähdään terveyden kannalta todella tärkeänä. 18

19 Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Myös yksilön psykologiset tekijät kuten minäkäsityksen vahvuus ja koettu pätevyys ovat tärkeitä liikuntaa tukevia tekijöitä. Laserissa tutkittiin A-tyypin käyttäytymisen yhteyttä sepelvaltimotaudin riskeihin. Projektissa on eritelty kahdenlaista A-tyypin käyttäytymistä. Kärsimätön, aggressiivinen ja kiireinen energisyys on yhteydessä sydäntautien riskeihin, mutta ei liikuntaan. Sen sijaan vastuuntuntoinen johtajuutta korostava aktiivisuus on yhteydessä liikunta-aktiivisuuteen erittäin selvästi. Taulukko 1. Aikuisiän liikunnan parhaat ennustajat Naiset 30 ja 33 v. A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Huomio omiin terveystapoihin Ammattiasema Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: vähemmän liikuntaa) Naiset 36 ja 39 v. Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Tietokonepelit (mitä vähemmän, sitä enemmän liikuntaa) TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) Kouluiän liikunta Siviilisääty (naimisissa: enemmän liikuntaa) Miehet 30 ja 33 v. Huomio omiin terveystapoihin Kouluiän liikunta A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus Miehet 36 ja 39 v. Tietokoneella pelaaminen ei ole vain nuorten liikunnan ongelma Viime aikoina on kannettu huolta lasten ja nuorten liikkumattomuudesta sekä esimerkiksi tietokoneen ääressä istumisen lisääntymisestä. Tässä tutkimuksessa ei miehillä todettu yhteyttä tietokoneella pelaamisen ja liikunnan välillä, mutta naisilla todettiin erittäin merkitsevä yhteys. Tietokoneella pelaavat liikkuvat vähemmän. Myös televisio on nähty liikuntaa Kouluiän liikunta Huomio omiin terveystapoihin A-tyypin käyttäytyminen, vastuullinen johtajuus TV:n katselu päivittäin (katselijat liikkuvat enemmän kuin ei-katselijat) vähentävänä tekijänä. Tässä tutkimuksessa ei havaittu yhteyttä TV:n katsomisen ja liikunnan välillä, kun tarkastellaan koko tutkimusjoukkoa. Sen sijaan vanhemmassa (36 39-v.) ryhmässä sekä miehillä että naisilla TV:n katselu oli positiivisessa yhteydessä liikuntaan. Aktiiviset yksilöt voivat liikunnan lisäksi tehdä monia muitakin asioita. Nuoruuden liikunta on tärkeää aikuisiän liikunnan kannalta Laseri -tutkimuksen liikuntatuloksista tärkeimpiä havaintoja on se, että nuoruusiän liikunta ennustaa aikuisiän liikuntaa. Tässä jutussa nuoruusiän liikunnan merkitys korostuu, kun sen vaikutusta verrataan aikaisemmin tunnettuihin aikuisen liikunnan taustatekijöihin. Nuoruuden liikunta on tärkeämpi aikuisten liikunnan kannalta kuin yhteiskunnallinen asema tai elinolot. Vain A-tyypin käyttäytyminen ja asenne terveyteen olivat parempia ennustajia. Nuoruuden liikunnan merkitys näkyi myös monimuuttuja-analyysissä (askeltava regressioanalyysi), jolla etsittiin aikuisiän liikuntaa parhaiten ennustavia tekijöitä. Kouluiän liikunta valikoitui parhaiden ennustajien malliin kaikissa neljässä ikä-sukupuoliryhmässä (taulukko 1). Johtopäätöksiä Henkilön yhteiskunnallinen asema ja elinolot ovat edelleen merkittäviä liikuntaan osallistumista sääteleviä tekijöitä, mitkä on syytä huomioida liikuntaa tarjottaessa. Se, että yksilön omiin terveystapoihinsa kiinnittämä huomio on niin voimakkaasti yhteydessä hänen liikuntaharrastukseensa, kannustanee terveysvalistukseen liikuntavalistuksen yhteydessä. Nuoruusiän liikunnan voimakas vaikutus muiden aikuisiän liikunnan taustatekijöiden rinnalla korostaa lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen edistämisen tärkeyttä. Lasten ja nuorten liikuntaan kannattaa satsata, jos halutaan aktiivisia aikuisia. Lisätietoja 19

20 Hyvinvointia työhön ja arkeen Ulkoilusta sisältöä elämään Juontajina Tuija Piepponen ja Kunto Ojansivu Virve Rosti ja Menneisyyden vangit Gebardi Liikuntaa ja hyvää oloa Asahi Keijo Mikkonen, Timo Klemola, Yrjö Mähönen Alexander-tekniikka Sirpa Tapaninen Balletone, bhangra, bollywood, arabic Katia Enbuske, Etnofitness B-BAT, sovellettu rentous, tai chi Kirsti Niskala Bosu lihaskunto ja bosujooga Suomen Kuntoliikuntaliitto Hyvä Terveys -jumppa, Chiball, Chiball Dance Anne Soini & Katja Laaksonen Intiaanirummutusrentous Suomen Hiihtoliitto, Markku Backman Kävelyklubi, retkeilijän vinkit Suomen Latu Keho soimaan Suomen Liikunnanohjaajat Pilates Kira Riikonen Tempaise liikkeelle Suomen Reumaliitto Vahvana arkeen, virkisty voimistellen Suomen Voimisteluliitto Svoli Tiedot hinnoista sekä matkavaraukset Suomen Matkatoimisto, puh , fax sähköposti: Lisätietoja risteilyohjelmasta LIKES, KKI-ohjelma, puh. (014) sähköposti: Järjestäjä pidättää oikeudet muutoksiin. 20

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija

SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija SoveLin jäsenjärjestöjen yhdistykset ja kerhot liikunnan palveluketjussa Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija Sisältö Esittely SoveLin kansanterveys- ja vammaisjäsenjärjestöt ja järjestöjenliikunnasta

Lisätiedot

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja

Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI. Mikko Kataja Luontoliikunta Green Care menetelmänä / PATIKONTI Mikko Kataja GREEN CARE - ammatillisuutta, vastuullisuutta ja tavoitteellisuutta Noormarkun retkeilyreitti Green Care -ympäristönä Noormarkun retkeilyreitti

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita!

Kuntokuu. Liiku, osallistu ja voita! Liiku, osallistu ja voita! Suomen Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n t ovat helmikuu ja syyskuu. Tavoitteena on saada VAU:n jäsenet kuntoilun pariin niin talvella kuin syksylläkin. Raikkaista syys- ja

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Toimintakykyä työelämään. Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Toimintakykyä työelämään Välityömarkkinoiden työpaja 3 29.5.2015 Niina Valkama Kunnossa kaiken ikää -ohjelma www.kkiohjelma.fi PÄÄMÄÄRÄ Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien tavoittaminen ja terveysliikunnan

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Tasapainoilua arjessa lapsen ylipaino. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Mistä lähteä liikkeelle, jos oman lapsen paino huolestuttaa? Miten lapsen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW

VASTUUTA OTTAVA PAIKALLISYHTEISÖ KYLÄTOIMINNAN JA LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW LEADER-RYHMIEN VALTAKUNNALLISEN OHJELMAN 2008-2013 ROAD SHOW Suomen Kylätoiminta ry, Maaseutuverkostoyksikkö ja Maaseudun Sivistysliitto järjestävät syksyn 2008 aikana Vastuuta ottavan paikallisyhteisö

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 Toimintasuunnitelma 2014 Terveyttä edistävä Vapaaehtoistyötä arvostava TNV:n arvot ja visio Ihmisläheinen ja positiivinen Luotettava ja osaava VANTAAN KAUPUNKI/ LIIKUNTAPALVELUT JÄSENET OHJAAJAT Valo,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen

Maastoon matalalla kynnyksellä. Tiiina Riikonen Maastoon matalalla kynnyksellä Tiiina Riikonen PyöräPolku hanke 2014-2015 Hanke keskittyi maastopyöräilyyn luontoympäristössä. Maastopyöräily on monipuolinen laji. Kuntoliikuntana, ulkoiluna, retkeilynä

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala

Fyysinen kunto. Terveystieto. Anne Partala Fyysinen kunto Terveystieto Anne Partala Miksi liikuntaa? Keho voi hyvin Aivot voivat hyvin Mieliala pysyy hyvänä Keho ja mieli tasapainottuu Liikunta tuo tyydytystä Yksi hyvinvoinnin peruspilari Ihminen

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015

Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan erityisliikunnan kehittämissuunnitelma 2014 2015 Mänttä-Vilppulan liikuntapalvelut, Mänttä-Vilppulan vammaisneuvosto ja Erityisliikuntaa kuntiin 2013 2015 -hanke 1. ERITYISLIIKUNTA JA

Lisätiedot

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö

Hyvinvoinnin puolesta. Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Hyvinvoinnin puolesta Toiminnan suojelija: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö Johtava lasten liikuttaja Missio Edistää lasten sekä nuorten terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia liikunnan avulla Yli

Lisätiedot

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja.

Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM. Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja. Anne Taulu toiminnanjohtaja, FT, TtM Virpi Pennanen soveltavan liikunnan asiantuntija, ft (AMK), liikunnanohjaaja Mikko Vähäniitty Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toimii SoveLi 20 vuotta - Liiku

Lisätiedot

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän?

ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? ME-kävely - kannustiko liikkumaan enemmän? Hyvän hoidon puolesta maailmanennätyskävely oli Suomen Reumaliiton ja Roche Oy:n yhteinen hanke Hanke koostui Suomen Reumaliiton paikallisyhdistysten liikuntavastaavien

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö. www.liikkeellavoimaavuosiin.fi Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Turku 16.9.2014 ohjelmakoordinaattori

Lisätiedot

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA

LIIKKUMISLÄHETE OPAS S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA S I S Ä LT Ö LÄHETTEEN KÄYTTÖÖNOTTO LÄHETENEUVONTAPROSESSI LÄHETE LIIKUNTANEUVONTA SEURANTA LIIKKUMISLÄHETE ASIAKASKAAVAKE (malli). LIIKUNTASUOSITUKSET LAPSET JA NUORET AIKUISET LIIKKUMISLÄHETE OPAS *

Lisätiedot

Luonto liikuttamaan -hanke

Luonto liikuttamaan -hanke Luonto liikuttamaan -hanke Luontoliikunta osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä Itä-Suomessa Liikettä ja hyvinvointia Luonnosta, Oulu 19.3.2014 Kati Vähäsarja, projektipäällikkö, Metsähallitus Terveyttä

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä

TerveysInfo. Jalan ja pyörällä TerveysInfo kävely Aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen

Lisätiedot

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen!

Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Ryhmästä lisävoimaa liikuntaharrastuksen aloittamiseen! Aluesihteeri Veijo Kivistö Aivoliitto ry p. 040 5430 009 sp. veijo.kivisto@aivoliitto.fi Aivoliitto ry Suomen Parkinson-liitto ry Suomen Parkinson-liitto

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena

Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Sähköinen liikuntakalenteri liikkumisreseptin tukena Liisa Lähdesmäki LitL, projektikoordinaattori, lehtori Liikkumisreseptihanke / EPSHP Mikä on liikkumisresepti? on työkalu terveysliikuntaneuvonnassa

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE

LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE LIIKU OMIN VOIMIN - TERVEYSLIIKUNTAHANKE Hanke esittely vuodelle 2016 Liikunta on lääkettä! Liikunta missä muodossa tahansa on kaikkein tärkeintä. Sinä itse päätät miten sinä liikut, mitä sinä syöt, mitä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Perheseteli-innovaatio

Perheseteli-innovaatio Perheseteli-innovaatio Alkoholihaittojen vähentäminen lisää tuottavuutta 31.5.2012 Perheliikuntaverkosto Ari Inkinen Helsingin NMKY Tavoitteena Perheseteli Perheseteli olisi työnantajan tarjoama veroton

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen

Liikkuvan Arjen Design KÄYTTÄJÄPROFIILIT. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT Metropolia Ammattikorkeakoulu Hanna Laisi, Sabella Kiias & Noora Hokkanen KÄYTTÄJÄPROFIILIT TYÖMATKAPYÖRÄILIJÄ SATUNNAINEN PYÖRÄILIJÄ RETKIPYÖRÄILIJÄ MAANTIEPYÖRÄILIJÄ MAASTOPYÖRÄILIJÄ

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto

Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015. Liikkujan polku -verkosto Aikuisliikuntaverkoston ja Harrastaminen seuroissa teemaryhmän tapaaminen 12.3.2015 Liikkujan polku -verkosto Iltapäivän ohjelma o Esittelyt ja alkulämmittelyt o Katsaus ajankohtaisiin asioihin o Vuoden

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH)

Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) Elämyksiä luonnosta - Yyterin Kylpylähotellissa, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) Sunnuntai Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Klo 18.00-19.00 Tuloinfo. Taloon ja toisiin tutustuminen Maanantai

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015

Liikkuva lapsuus. Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 2015 Liikkuva lapsuus Kurki Kimmo Kuntien Tiera Oy - Mikkelin toimipiste 1.1.2015 Sisällys Hankkeen alkuidea... 2 Hankkeen tavoitteet... 3 Hankkeen toimenpiteet... 4 Hankkeen toteutuminen... 5 Hankkeen

Lisätiedot

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta

TerveysInfo. Kulje viisaasti Juliste. hyötyliikunta TerveysInfo hyötyliikunta Arviointi avuksi : vahvista tervysliikunnan yhteistyötä Liikuntaneuvonnan ja terveysliikuntapalvelujen yhteisen arvioinnin avulla voidaan edistää saumattoman palveluketjun toimintaa.

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen

Hyvinvointianalyysi TESTIRAPORTTI. Essi Salminen Hyvinvointianalyysi Essi Salminen HYVINVOINTIANALYYSI Reaktion voimakkuus Ikä Henkilö: Essi Salminen Pituus (cm) Paino (kg) Painoindeksi 27 165 63 23.1 Aktiivisuusluokka Leposy Maksimisy 6.0 () 50 193

Lisätiedot

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA

KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDET LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Lasse Heiskanen Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry KUNNAN YHTEISTYÖMAHDOLLISUUDENT LIIKUNNAN LISÄÄMISEKSI KERHOTOIMINNASSA Perusasteen

Lisätiedot

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset

Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Erilainen tapa ikääntyä hyvin: liikkumisen monet merkitykset Hyvää ikääntymistä yhteistyössä seminaari 10.5.2011, Kajaani Arto Tiihonen, FT, LitL Sisältö Erilainen tapa ikääntyä hyvin: esimerkkeinä liikuntaa

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta AKTIIVISEMPI ARKI työpajan työpohjat Nämä työpohjat on laadittu

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN

PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN PARKOUR -LIIKUNTAVÄLINEET MONIPUOLISEEN LIIKKUMISEEN ENNALTAEHKÄISEVÄ LIIKUNTA. Lapsen liikkuvat jokapäiväisessä elämässä entistä vähemmän. Ilman liikuntaa perustaitojen, kuten kiipeily, hyppääminen, tasapainoilu

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella

SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella SAUMA60+ SAMSÖM60+ Hankkeen LOPPUSEMINAARI Torstaina 5.11.2009 klo 9.00-11.40 Tampereella Pukeutumisvalmentaja Päivi Kokkonen Life & Beauty Training Silkbel www.silkbel.com Päivi Kokkonen PUKEUTUMISVALMENTAJA

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä.

Kevä tkäusi 2015. Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. Kevä tkäusi 2015 Loviisan kaupungin liikuntaryhmät. Pieni kaupunki, suuria elämyksiä. 2015 Kevätkausi alkaa 5.1.2015 Tammikuun viides päivä polkaistaan käyntiin kaupungin ohjatut liikuntaryhmät. Tarjolla

Lisätiedot

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012*

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012* Palkansaajien työmatkatapaturmat 28-212 (aiemman analyysin päivitys) 16.1.213 TVL/AH Analyysin aineistona on kaikki palkansaajille lakisääteisestä tapaturmavakuutuksesta korvatut työmatkatapaturmat. Vapaaehtoisesti

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Liikuntalupaus. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä. Liikuntalupaus 1. Omassa pihassa, pyörätiellä, metsässä ja missä vielä meidän perhe liikkuu, polskuttelee, kiikkuu. 2. Olla aktiivisesti mukana lapsemme liikunnassa. 3. Lisätä koko perheen yhteisiä liikuntahetkiä.

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014

Soluku. Soluku-luontolomat vuonna 2014 Soluku-luontolomat vuonna 2014 Yleistä Soluku-lomista Sosiaalisella luontolomatoiminnalla (Soluku) edistetään pitkäaikaissairaiden ja vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia ja harrastaa erilaisia luontoaktiviteetteja.

Lisätiedot

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA?

ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? ENNUSTAVATKO MOTORISET TAIDOT JA LIIKUNNALLISET LEIKIT LAPSUUDESSA LIIKUNTA-AKTIIVISUUTTA JA KESTÄVYYSKUNTOA NUORUUDESSA? Soveli Messut 2011 Jarno Purtsi esittäjänä Marko Kantomaan tutkimus Liiku, opi,

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Jyväskylä 15.9.2015 Nina Korhonen ja Heli Ketola varhaiskasvatuksen liikunnallistamisen asiantuntijat, Valo Verkoston rakenne

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

14.4. 2015 Mai-Brit Salo

14.4. 2015 Mai-Brit Salo 14.4. 2015 Mai-Brit Salo Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 18 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä Autamme urheiluseuroja

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Miestenviikko 2. 8.11.2015

Miestenviikko 2. 8.11.2015 Miestenviikko 2. 8.11.2015 iestenviikon Miehet kuulolla Oulun kaupunginkirjaston ala-aulassa koko miesten viikon ajan klo 12 17 Mahdollisuus keskustella mukana olevien työntekijöiden kanssa miehen elämään

Lisätiedot

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015

Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 1 Liikunta ja osallisuus -hanke, Seinäjoen työpaja I, 4.12.2015 Tehtävä 1: Miten Seinäjoen liikunta- ja vapaa-ajan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä voitaisiin edistää? Mitä haluaisitte tehdä

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Suunnittelija Laura Sormunen Kaikki mukaan ikäihmisten liikunnan kansalliseen toimenpideohjelmaan Itä-Suomen Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari, 6.5.2014 Toimenpideohjelman taustat Terveytensä kannalta

Lisätiedot

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö

Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Suunnistus kunto- ja terveysliikuntana Suunnistuksen terveysprofiilityö Yhteenveto keväällä 2011 kuntosuunnistajille tehdystä kyselystä Kyselyn toteutustapa Verkkokysely (Webropol), jonka linkki oli noin

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot