NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen"

Transkriptio

1 NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen Professori Olle Ljungqvist on huolissaan aliravitsemuksesta s.8 ESPEN-kuulumisia s.6 Sisko Helsti Minulla on uusi elämä s.4 Suomalaiset avustavat Ghanassa s.18 Susanna Nurminen toipuu elohopeamyrkytyksestä s.14

2 2 NÄKÖKULMA

3 NÄKÖKULMA NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen Eikö taistelu aliravitsemusta vastaan olekaan jokaisen lääkärin velvollisuus? Esimerkiksi syöpäpotilaista jopa 50 prosentilla todetaan ravitsemushäiriö. Näin sanotaan Euroopan parlamentin kannanotossa viime vuodelta. Siinä todetaan myös, että aliravitsemuksesta aiheutuu yhteiskunnalle yhtä suuret kustannukset kuin liikalihavuudesta. Yllättävää, eikö totta? Lääketieteellinen sidosryhmä ENHA (European Nutrition for Health Alliance) kiirehtii toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen mukaan Euroopan väestöstä viisi prosenttia kärsii aliravitsemuksesta. Sairaalapotilaista 40 prosentilla ja hoitolaitoksissa 60 prosentilla on aliravitsemus. Siis rikkaassa Euroopassa. Nämä luvut eivät ole yllätys Antioksidanttiklinikoiden lääkäreille. Käytännön hoitotyössä he ovat todenneet ravitsemuksellisia puutteita tai häiriöitä lähes jokaisella ongelmapotilaalla usein monioireisilla. Potilaiden taustat ja status määritellään, jonka jälkeen he saavat tarkkoihin mittauksiin perustuvan täsmällisen ravitsemushoidon, samalla kun ehkä välttämätön lääkehoito jatkuu tai aloitetaan. Antioksidanttiklinikoiden asiakaslehti 17. vuosikerta Julkaisija: Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba Helsinki (09) Päätoimittaja: Raimo Henttonen Toimittaja: Gunni Nordsröm Ilmoitukset: Virpi Lagström Paino: UPC Print, Vaasa Painosmäärä: Tuotanto: Mainostoimisto Fixit Oy Itäinen Pitkäkatu Kristiinankaupunki (06) Mutta mikä on Suomessa vallitseva käytäntö? Tilastot kertovat, että viime vuonna lääkärimme määräsivät 1,7 miljoonaa antibioottikuuria, statiinilääkitystä ja puolelle miljoonalle ihmiselle happosalpaajia. Vastaanotolla kirjoitetaan reseptejä, mutta harvoin otetaan selvää potilaan geneettisestä perimästä, ruokailutottumuksista, ympäristöstä tai muista taustoista. Sairautta kohti lääkärit kirjoittavat jopa neljää lääkettä ja usealla potilaalla voi olla monta sairautta. Kukaan ei voi pysyä selvillä lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutuksista. Se tiedetään, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle. Suomalaiseen lääkärikoulutukseen ei sisälly ravitsemusoppi/-hoito. Mutta pitäisihän sen kuulua, ainakin näin maalaisjärjellä ajateltuna. Olisihan se pitkässä juoksussa kansantaloudellisestikin kannattavaa oletan. Kansantautejamme kuten sydän-verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta ja syöpää voisi varmaan ehkäistä ennakolta paljon paremmin, kuin mitä nyt tapahtuu. Euroopan Unioni on ESPENin (www.espen.org) johdolla ryhtynyt taisteluun aliravitsemusta vastaan. Eiköhän suomalaistenkin pitäisi liittyä rintamaan. Tilanne itse hoitotuotteiden kohdalla tuntuu jokseenkin nurinkuriselta, kun lääketeollisuus yrittää kehittää synteettisiä aineita (lääkkeitä), jotka tehoaisivat oksidatiiviseen stressiin. Mehän tiedämme, että puhdas ja monipuolinen ravinto sekä antioksidantit parhaiten torjuvat solukuolemia. Paradoksi on siinä, että antioksidantit ovat välttämättömiä ihmisen elämälle ja kasvulle, mutta sitä eivät tunnu terveydenhoidon ammattilaiset ja päättäjät ottavan huomioon. Raimo Henttonen päätoimitttaja 3

4 NÄKÖKULMA Minulla on uusi elämä! Sisko Helsti, 61, on tottunut tekemään omat päätöksensä ja hankkimaan niiden perustaksi tarvittavat tiedot. Hänelle määrättiin kerran lääke, jota olisi käytettävä koko loppuelämän ajan. Se ei voi olla niin, hän ajatteli ja päätti sen sijaan muuttaa ravintotottumuksiaan ja elämäntapojaan. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuvat RAIMO HENTTONEN Lääkäri epäili aluksi, ettei hän kokonaan voisi muuttaa elämäntapojaan. Sisko Helsti piti kuitenkin päänsä ja päätti yrittää. Lääkäripä ei tiennyt, että hän on eräänlainen asiantuntija elintapojen muuttamisessa. Draamapedagogina hän on omistautunut ohjaamaan muun muassa koululaisia ongelmariippuvaisuuksista terveemmälle tielle. Hän oli nimittäin usean vuoden ajan töissä Elämäntapaliitossa, jolla on juuret raittiusliikkeessä. Hänellä itsellään ei ole kokemusta vakavammista paheista, paitsi siitä miten helppoa on tottua epäterveelliseen ruokaan. Niin, ja tietysti savukkeisiin. Teini-ikäisenä hän alkoi polttaa tupakkaa rippileirillä. Hänellä on surkuhupaisa muisto siitä kuinka hän ja muut tytöt makasivat kalliolla ja opettelivat vetämään henkisavuja. Nyt minä syön paljon kotimaisia marjoja, minusta on tullut mustikkariippuvainen. Pitäisi ilmeisesti saada vierotushoitoa, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Huumori on varmasti ollut hänelle hyvänä apuna hänen omissa terveysongelmissaan. Tänään hän ilmiselvästi nauttii elämästä. Pirteämmäksi vanhemmiten Sisko Helstillä on todella ollut paljon ongelmia terveytensä kanssa elämänsä aikana. Jo 19-vuotiaana hänelle tehtiin iso lonkkaleikkaus. Hän tiivistää kokemansa muutamin sanoin: 4

5 NÄKÖKULMA käyttämä palautusjuoma. Tällä tavalla on etsitty parhaiten vaikuttavaa annostusta ja valmistetta. Olen pitänyt tarkkaa unipäiväkirjaa, ja sen lukemat vahvistavat johdonmukaisesti omat kokemukseni nukun selvästi paremmin kuin aikaisemmin. On ollut suurenmoista käydä lääkärillä, joka uskoo minuun ja tukee minua. Hän ei myöskään koskaan ole arvostellut muita lääkäreitäni, vaan todennut heidän tekevän oma hoitotyötään. Hän antaa ravitsemuksellista tukihoitoa ja ravitsemusneuvontaa. Olen myös itse kartuttanut tietojani ja se on lisännyt haluani seurata hänen suosituksiaan Hyväntuulinen Sisko Helsti hymyilee kilpaa Helsingin Eiranrannan auringon kanssa Olen useamman kerran elämässäni ollut lähes liikuntakyvytön. Liikuntakyky heikkeni pikkuhiljaa lonkkaproteesin aiheuttamien liikerajoitusten vuoksi. Vielä vuonna 1994 pystyin kävelemään vain noin 300 metriä tuntematta kipua. Nyt voin kävellä kymmenen kilometriä ja olen vaeltanut jopa 25 kilometriä yhtämittaa. Tuntuuhan se ihmeeltä. Ravitsemushoitojen ansiosta kivut alkoivat hellittää vähä vähältä, ja se teki mahdolliseksi kuntoutusharjoittelun. Kasvatin kävely- ja uintimatkojani aluksi vain parilla sadalla metrillä, mutta kolmisen vuotta sitten puhuttiin jo kilometreistä. Särkylääkkeitä en tarvitse enää lainkaan. Liikun monta kertaa viikossa vuodet ympäri. Liikuntakyky palasi ravitsemushoitojen yllättävänä sivuvaikutuksena, sillä Sisko Helsti tuli noin kymmenen vuotta sitten Kaarlo Jaakkolan vastaanotolle Helsingin Antioksidanttiklinikalle muusta syystä. Hän oli valmistautumassa vaativaan leikkaukseen. Lääkäri Jaakkola määräsi ravitsemuksellinen tukihoidon, jota noudatin kolmen kuukauden ajan ennen leikkausta. Olen vakuuttunut siitä, että juuri antioksidanttihoito auttoi minua toipumaan operaatiosta uskomattoman nopeasti. En saanut mitään jälkitauteja, en edes kuumetta. Nousin vain sängystä ja aloin voida paremmin päivä päivältä. Niin nopea toipuminen herätti sairaalassa huomiota. Vuosien varella olen monesti keskustellut Kaarlo Jaakkolan kanssa siitä, mitä todella vaaditaan elämäntapojen muuttamiseksi. Sehän on valtava prosessi. Minulle se oli vaikeaa senkin taki, että olin vuosia tupakoinut. Painonkin kanssa on ollut ongelmia. Aina en myöskään ole noudattanut hänen ohjeitaan ja ravitsemussuosituksiaan. Mutta sairastuin muutamia vuosia sitten sikainfluenssaan, jonka jäljiltä olin tosi heikossa kunnossa. Silloin huomasin, että oli aika terästäytyä. En periaatteessa vastusta kemiallisia lääkkeitä, vaikka tiedän niiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Haluan silti pitäytyä luonnollisissa valmisteissa niin paljon kuin mahdollista, Sisko Helsti sanoo. Levollista unta Olen käyttänyt noin viittätoista ravintolisää, joista on vaikea suoraan sanoa, mikä mitenkin vaikuttaa. Joissakin tapauksissa yhteys on kuitenkin ollut selvä. Noin vuosi sitten Jaakkolan vastaanotolla tuli puheeksi sattumalta unettomuus, joka on vaivannut minua pitkään. En ollut ajatellut, että unettomuuttakin voitaisiin ehkä hoitaa ravintolisillä, Sisko Helsti kertoo. Olen nauttinut parin kolmen viikon jaksoissa joko pelkkää neurolipidijauhetta tai vahvaa neurolipidiuutetta viherlevä-vehnänorastiivisteen kanssa ja välillä olen pitänyt parin viikon taukoja. Nyt yhdistelmään on lisätty eräs urheilijoiden Paino alas laihduttamatta Painokin on nyt hallinnassa, se on alentunut 10 kiloa varsinaisesti laihduttamatta, Sisko Helsti kertoo. Kun syön terveellisesti ja saan tarpeelliset ravintolisät, tunnen itseni kylläiseksi eikä napostelutarvetta ole. Verenpaine on laskenut ja myös kolesteroliarvot ovat madaltuneet. Käyn säännöllisesti seurannassa, mutta kukaan lääkäri ei ole tyrkyttänyt lääkkeitä, vaan kehottaneet minua jatkamaan Antioksidanttiklinikalla laadittua terapiaa. Sisko Helsti on aina ollut kiinnostunut uinnista. Hän on ihan hyvä uimari, mutta on viime aikoina vielä kohentanut taitojaan kroolauskursseilla. Hän ui hiljattain tauotta 2350 metriä tunnissa ja 40 minuutissa, eikä hän edes rasittunut. Sanoin muutama päivä sitten, että minulla on uusi elämä. En ikinä olisi uskonut saavuttavani tällaista kuntoa ja terveydentilaa. Tänä kesänä olen jopa auttanut miestäni olemalla betonimyllärinä kesämökillä. Sisko Helsti ei ole kokonaan jättänyt työelämää. Hän työskentelee perheyrityksessä, jonka toiminta sopii hänen elämänfilosofiaansa. Sisarustensa kanssa hän nimittäin on muuttamassa suvun Espoossa sijaitsevia tiluksia ekologiseksi asuinalueeksi. Rakennusaineena käytetään paljon puuta ja lämpö tullaan ottamaan kallioperästä. Tuntuu aivan ihanalta kun on terve ja on mielekästä tekemistä. 5

6 ESPEN kongressi 2011: Euroopan taistelu aliravitsemusta vastaan ESPEN on eurooppalainen tieteellinen organisaatio, jonka tehtävänä on kiinnittää viranomaisten, terveysalan ja elintarviketeollisuuden huomiota aliravitsemusongelmaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi ESPEN tekee laajaa yhteistyötä Euroopan komission ja maakohtaisten terveysviranomaisten kanssa. ESPENin tieteellisten komiteoiden työskentelyyn osallistuu tutkijoita, lääkäreitä, ravitsemusasiantuntijoita sekä ravinnon asiantuntijoita koko Euroopan alueelta. Tavoitteena on estää aliravitsemusta, sillä tiedetään että noin prosenttia Euroopan väestöstä ei saa tarvitsemaansa päivittäistä ravintomäärää. Luvut ovat huomattavasti suurempia ikääntyvässä väestössä, varsinkin haurailla ihmisillä vanhainkodeissa ja laitoshoidossa. Euroopan komissio on arvioinut, että aliravitsemus aiheuttaa toiseksi eniten kuolemia Euroopan alueella. On myös arvioitu, että neljä kymmenestä sairaalapotilaasta kärsii aliravitsemuksesta. Siitä seuraa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia kuten sairaalassaoloaikojen pidentymistä, sairaalakomplikaatioita ja kuolleisuuden lisääntymistä. Asianmukaisella ravintotasapainolla saavutettaisiin siis merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. ESPENin perinteitä noudattaen kongressin tieteellinen anti oli suullisissa esitelmissä sekä postereissa. Lisäksi kongressiin 6 The European Society for Clinical Nutrition and Metabolism (ESPEN) piti 33:n kongressinsa syyskuun alussa Göteborgissa Ruotsissa. Teemana oli Nutrition in translation bridging science and practice, suomeksi ehkä muuttuva ravitsemus tieteestä käytäntöön. on alusta alkaen kuulunut kurssimuotoista opetusta (ESPEN Life Long Learning Program, LLL), jossa nyt käsiteltiin tautikohtaisia ravinnon saantiin liittyviä ongelmia, esimerkiksi ravitsemustilan vaikutuksia potilaan selviytymiseen syövästä. Kongressiin osallistui noin 2800 tutkijaa, lääkäriä ja ravintoterapeuttia. Postereita julkaistiin lähes 700 ja suullisia sessioita oli noin 200. Kongressi oli ESPENin historian laajin. Seuraava kongressi pidetään Barcelonassa syyskuussa Sarkopenia Kongressin yhtenä painopisteenä oli sarkopenia, sen diagnostiikka, yleisyys ja torjunta sekä sen komplikaatiot. Sarkopenialla tarkoitetaan lihaskatoa, joka usein alkaa jo 50 vuoden iässä. Vuodessa lihaksista katoaa noin yksi prosentti ja lihasmassa voi korvautua rasvakudoksella. Näin ollen rehevä ulkomuoto voi pettää ja se ei sulje pois sairautta. Heikko lihasvoima voi peittyä lihavuuden alle. On arvioitu, että kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, lihaskadosta kärsii jopa prosenttia yli 80-vuotiaista. Suurin osa potilaista on naisia, ja lähes kaikilla laitoshoidossa olevilla vanhuksilla on sarkopeniaa. Sarkopenia voidan diagnostisoida esimerkiksi yksikertaisella Time up and go -testillä sekä kävelytestillä, jossa mitataan kolmen metrin matkan edestakaiseen kävelyyn kuluva aika. Lukuisia muitakin keinoja taudin toteamiseksi on olemassa. Laboratoriomittauksissa todetaan virtsan alentunut kreatiniinipitoisuus, seerumin kohonnut herkkä CRP ja homokysteiini sekä anemiaa. Altistavia tekijöitä sarkopenialle ovat stressi ja liikunnan puute, virheelliset ravintotottumukset sekä ennaltaehkäisevän hoidon laiminlyönti. Tutkimusten valossa ennaltaehkäisy lihaskunnon ylläpitämiseksi on aloitettava viimeistään keski-iässä korjaamalla mahdolliset proteiinivajaukset sekä tarvittaessa käyttämällä lisäravinteita. D-vitamiinin tärkeyttä korostettiin monissa esitelmissä. Jo pienellä päivittäisellä lihasharjoittelulla saavutettiin merkittäviä muutoksia potilaiden virkeysasteeseen ja lääkkeiden määrään. Ennenaikainen kuolleisuus myös väheni. Hyvällä ennalta ehkäisyllä, liikunnalla ja ravintotasapainolla näyttää olevan suuri merkitys etenkin hauraiden potilaiden ja vanhusten hoidossa. Välimeren dieetti Toinen painopistealue oli Välimeren dieetti ja sen puitteissa tehdyt laajat väestötutkimukset, joita muun muassa amerikkalaiset tutkijat esittelivät. Välimeren dieetti liittyy teemaan olet sitä mitä syöt. Välimeren dieetissä päivittäinen ruoka-annos sisältää runsaasti oliiviöljyä, vihanneksia sekä kuitupitoisia viljatuotteita. Maitotuotteet syödään juustojen tai jogurtin muodossa. Ruokavalio sisältää myös viikoittaisia kalasekä liha-annoksia. Lisäksi aterian yhteydessä nautittu kohtuullinen annos punaviiniä kuuluu repertuaariin. Yhdysvalloissa on arvioitu, että Alzheimerin tauti aiheutti noin 67.3 miljardin kustannukset vuonna Olettaen että taudin esiintyminen pysyy vakiona, tutkijat ovat arvioineet nykyisten ja tulevien sukupolvien Alzheimertaudista aiheutuvien hoitokustannusten nousevan 1.75 triljoonaan dollariin. Tämä vain USA:ssa. Professori Nikolaos Scarmeas New Yorkista esitti väestötutkimuksia, joissa osoitettiin, että varsinkin naisilla, jotka noudattivat Välimeren dieettiä, oli noin 50% relatiivinen riski sairastua dementoivaan Alzheimerin tautiin. Hän totesi Välimeren dieetin voivan edesauttaa taudin hidastumista. Laajan esitelmän yhteenvetona professori Scarmeas totesi, että Välimeren dieetti ei vain vähennä riskiä sairastua dementoivaan tautiin, vaan näyttäisi hidastavan varhaisdementian oireita ja taudin lopullista puhkeamista. Hän kuitenkin totesi, että toistaiseksi ei ole olemassa yhtenäisiä ravintosuosituksia, mutta hän itse syö päivittäin oliiviöljyä, kalaa, vihanneksia ja hedelmiä ja mielellään punaviinin kera. Professori vaikutti hyvin elinvoimaiselta esitellessään tulevia tutkimusprojekteja asian tiimoilta. Kongressin anti oli moninainen ja erittäin runsas. Yllä oleva on vain pieni poiminta. Toivottavasti ensi vuonna Barcelonassa osallistujien joukossa on runsaasti myös suomalaisia sekä luennoitsijoina että kuulijoina. Nyt heitä oli harvassa. Kaj Mahlberg

7

8 Olle Ljungqvist on vuodesta 2009 toiminut Örebron yliopiston kirurgian professorina. Hän on myös työskennellyt Tukholman Karoliinisessa Instituutissa, jossa hän väitteli 1987 tohtoriksi aiheenaan verensokerin merkitys verenvuodon ehkäisyssä. Tuolloin hän myös kiinnostui ravitsemusasioista siinä määrin, että hänestä tuli tunnettu asiantuntija alalle. Noin vuosi sitten hän jäi syrjään ESPENin puheenjohtajan paikalta. ESPEN, European Society for Clinical Nutrition, on kliiniseen ravitsemukseen ja metaboliaan eli solun aineenvaihduntaan keskittyvä järjestö. Järjestö on muun muassa luonut ravitsemuksen yleistavoitteet syöpähoidon ja vanhustenhuollon osalta. Örebron yliopisto on hiljattain saanut oikeuden kouluttaa lääkäreitä. Olle Ljungqvist kertoo, että ravitsemushoito kuuluu tärkeänä osana koulutukseen: Tämä on erittäin myönteistä, koska ravitsemustiedon tulee olla itsestäänselvyys hoitokäytännössä. Tämä käsitys valtaa yhä enemmän alaa sekä Ruotsissa että 8 NÄKÖKULMA Länsimaisen lääketieteen suuri ongelma on aliravitsemus Liikalihavuudesta on keskusteltu pitkään läntisessä maailmassa. Nyt ollaan kiinnittämässä huomiota siihen, että myös aliravitsemus on meille merkittävä ongelma. Tätä mieltä on ruotsalainen professori Olle Ljungqvist Örebron yliopistosta. Hän on kirurgina tuonut uutta tietämystä ravitsemuksen merkityksestä ennen ja jälkeen leikkausten. Teksti GUNNI NORDSTRÖM muualla Euroopassa. Molemmat äärimmäisyydet, ylipaino ja aliravitsemus, ovat ajankohtaisia kysymyksiä myös Euroopan maissa. Aliravitsemus ei ole yhtä näkyvä ilmiö kuin liikalihavuus, mutta mielestäni vähintään yhtä iso ongelma. Meidän on otettava nämä asiat kattavasti huomioon terveydenhoidon suunnitelmissa. Hän valittaa sitä, että hänellä ei näiden asioiden tiimoilta ole ollut yhteyksiä suomalaisiin lääkäreihin viime vuosina: Se on suuri vahinko, sillä Suomessa tehdään paljon hyvää tutkimustyötä ravitsemukseen läheisesti liittyvillä alueilla kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen tutkimisessa. Ravintoliuosta ennen leikkausta Olle Ljungqvist oli juuri tullut Japanista kirurgien maailmankongressista, kun haastattelin häntä. Seuraava tapaaminen on Suomessa vuonna Isäntänä tulee toimimaan Suomen Kirurgiyhdistys. Silloin Olle Ljungqvist toivoo voivansa herättää suomalaisten kiinnostuksen ERAS-nimiseen projektiin. ERAS (Enhanced Recovery After Surgery) tarkoittaa parempaa palautumista kirurgisen operaation jälkeen. Projekti on Olle Ljungqvistin agendalla tärkeimpänä juuri nyt. Hän on sen puitteissa kehittänyt malleja, miten estää stressireaktioita, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä leikkauspotilaissa. - ERAS-projektin ympärille on kasvamassa laaja kansainvälinen verkosto ja tarkoituksenamme on saada kehitetyt mallit käytäntöön, hän kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että potilaalle annetaan hiilihydraattipitoista juomaa ennen leikkausta, eikä pidetä paastolla kuten ennen. Juoma annetaan pari tuntia ennen leikkausta. Näin aineenvaihdunta saadaan käyntiin ja leikkauksen jälkeinen insuliiniresistenssi vähenemään. Ravintoliuoksessa ei ole mitään erikoista, se on kuin vahvistettua urheilujuomaa, mutta sisältää 12,5 prosenttia hiilihydraatteja. Tieteellisten tutkimuksien mukaan tämä ravintoliuos auttaa myös toipumaan nopeammin. Hoitomalli perustuu tietoon, että kirurgiset operaatiot aiheuttavat stressireaktion kehossa. Se vaikuttaa aineenvaihduntaan niin, että verensokeri kohoaa tilapäisesti muistuttaen diabetesta. Insuliiniresistenssi on osoittautunut erääksi syyksi komplikaatioihin ja pidentyneeseen palautumiseen. Jos potilas on paastonnut ja lisäksi suoli on huuhdeltu, keho on päässyt kuivumaan. Kun potilasta leikkauksen aikana nesteytetään, neste voi kerääntyä kudoksiin munuaistoiminnan ollessa alentuneena. Ravintoliuoksen ansiosta nestetasapaino ja aineenvaihdunta paranevat, samalla komplikaatioiden riski pienenee. ERASohjelman ansiosta potilaiden toipumisaika leikkauksen jälkeen on lyhentynyt kahdella-kolmella päivällä. He voivat myös aloittaa normaalin ruokailun aiemmin. ERAS-mallissa luovutaan vanhasta tavasta paastota ennen leikkausta. Olle Ljungqvistin mukaan paastolle tässä yhteydessä ei oikeastaan ole ollut tieteellistä perustetta. Aliravitsemusta vanhuksilla Muutamia vuosia sitten Olle Ljungqvist johti toimintaa vatsa/suolistokeskuksessa Erstan sairaalassa Tukholmassa. Hän onnistui järjestämään sekä sairaalan potilaille että läheisen palvelutalon asukkaille parempaa ja ravitsevampaa ruokaa. Hänen aloitteestaan esimerkiksi perunat tarjoiltiin aina vastakeitettyinä, vaikka muu ruoka tuotiin muualta ja lämmitettiin uudelleen. Jatkuu sivulla 10

9 NÄKÖKULMA Olle Ljungqvist Arkistokuva 9 9

10 NÄKÖKULMA Länsimaisen lääketieteen suuri ongelma on aliravitsemus...jatkoa sivulta 8 Hän palkkasi jopa keittiömestarin laatimaan vaihtelevia ruokalistoja. Oli jännittävää yhdistää eri ammattiryhmiä kuten ravitsemusterapeutteja, keittiömestareita ja sairaalahenkilökuntaa, hän kertoo nyt, mutta toteaa pettyneenä, että Erstassa lienee palattu takaisin vanhaan käytäntöön hänen lähtönsä jälkeen. Laskelmien mukaan 10 prosenttia kaikista yli 70-vuotiaista ruotsalaisista on aliravittuja. Tilanne on pahin juuri vanhuksilla ja sairaaloissa. Olle Ljungqvist suhtautuu mietteliäästi kysymykseen, tarvitsisivatko kaikki kansanryhmät ennakoivia ravintolisiä: Uskon, että useimmat tulevat toimeen monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla. Toisaalta kaikkea ei vielä ole tutkittu. On olemassa tutkimuksia, jotka todistavat antioksidanttien voivan vaikuttaa immuunijärjestelmään. Mieleen tulee muun muassa immunoterapia, joka sisältää muun muassa arginiinia ja omega-3 -rasvahappoja. ESPENin suuntaviivoihin ravintoasioissa otetaan vain faktoja, joille on tieteellinen pohja. Kaikki kirjallinen aineisto tarkistetaan todistusvoiman selvittämiseksi. Kannanottojen taustalla oleva todistelu luonnollisesti vaihtelee. Tieteellisen tutkimusaineiston ohella turvaudutaan joskus myös luotettavaan kokemukseen. Antioksidanttiklinikoiden kokemuksen mukaan monikirjoinen ravitsemushoito ennen leikkausta lyhentää toipumisaikaa merkittävästi. Tähän tietoon Olle Ljungqvist suhtautuu näin: Se on ilahduttavaa kuulla, mutta olisi hyvä tehdä tieteellisiä tutkimuksia, jotka vahvistaisivat tulokset. Voin hyvin kuvitella, että on paljon aineita, joilla voi olla tehoa, mutta se olisi todistettava. Monesti hyviltäkin asioilta puuttuu todistusvoimaa. Tukee muistia ja keskittymiskykyä Voi vähentää alakuloa Edistää oppimista Vahvistaa immuunijärjestelmää Auttaa ylläpitämään sydän- ja verenkiertoelimistön normaalia toimintaa Tukee nivelten hyvinvointia Lisää univalmiutta Lue lisää: Olle Ljungqvist suosittelee, että kaikki potilasryhmät seulottaisiin aliravittujen ja vaaravyöhykkeessä olevien löytämiseksi. Seulonnassa ei käytettäisi verikokeita eikä perusteellisia analyysejä. Ne otettaisiin käyttöön vasta, kun yleiset kysymykset terveydentilasta ja ruokailutottumuksista paljastaisivat henkilön kuuluvan riskiryhmään. Käynnissä on tutkimuksia, joissa selvitetään syövän, ravinnon, ympäristön ja yksilöllisen herkistymisen (esimerkiksi geneettisten ominaisuuksien takia) suhdetta. Kysymykseen koska näistä tutkimuksista saadaan tuloksia Olle Ljungqvist vastaa näin: Siihen menee aikaa, ennen kuin kaikki yhteydet on selvitetty. Mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka parissa työskentelee suuri joukko tutkijoita. Annospusseja 14 kpl Mikrokapseloituja neuroliposomeja 10

11 NÄKÖKULMA Erkki Antila Lääkäri ja potilas yhdessä pyrkivät ehkäisemään sairautta Sairaanhoitomme on ajautumassa kriisiin. Ryhmä toiminnallista lääketiedettä kannattavia lääkäreitä on äskettäin puuttunut keskusteluun antamalla julkilausuman. He haluavat soveltaa lääketieteellistä tutkimustietoa sekä ennalta ehkäisevässä että sairauden luonnollisia paranemismekanismeja tukevassa hoidossa. He haluavat myös antaa potilaille mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuva RAIMO HENTTONEN Nämä lääkärit ovat mukana kymmenen vuotta sitten perustetussa Funktionaalisen Medisiinan Seurassa. Julkilausumalla he haluavat myös kertoa toiminnastaan, koska ovat sitä mieltä, että heidän päämääristään on olemassa virheellisiä tulkintoja. Seuran puheenjohtaja on Erkki Antila, yleislääkäri, lääketieteen lisensiaatti ja filosofian tohtori. Hän toimii nyt työterveyslääkärinä; funktionaalisen lääketieteen menetelmiä hän toteuttaa yksityisvastaanotollaan. Kysyimme häneltä mitä käsite toiminnallinen lääketiede sisältää. Näin hän vastasi: Mielestämme pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota monien kroonisten kansantautiemme syihin, eikä pelkästään diagnostiikkaan ja akuuttihoitoon sekä farmakologisten lääkkeiden käyttöön. Terveydenhuoltomme on suuntautunut sairaanhoitoon ja jättänyt jopa yksinkertaisetkin ennaltaehkäisevät toimenpiteet tekemättä. Sydän-verisuonisairaudet, sokeritauti, syöpä, suolisto- ja hengityselinten sairaudet sekä monet autoimmuunisairaudet ovat syinä yli 90 prosenttiin kuolemista. Alkoholista johtuvien kuolinsyiden kasvu työikäisissä miehissä on kaksinkertaistunut noin 20 vuodessa. Nämä sairaudet ovat suurelta osin ehkäistävissä, tai ainakin siirrettävissä myöhäisempään ikään, mutta uusi hallituksemme on leikannut talousarviosta kaksi miljoonaa euroa pois juuri sairauksien ennaltaehkäisystä. Tiedämme että näiden tautien syntytekijöihin liittyviä tutkimustuloksia olisi paljon käytettävissä, mutta sitä tietoa ei hyödynnetä. Lääkäreiden hoitokäytännöt ovat kaukana siitä, mitä tutkimus on kroonisten sairauksien riskitekijöistä ja synnystä selvittänyt. Ravitsemus tärkeää Paljon enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös ravitsemukseen, kriittisiin ravitsemustekijöihin, hormoniaineenvaihduntaan, ihmisen myrkynpoistojärjestelmään ja ympäristömyrkkyihin sekä elämäntapavirheisiin, kuten huonoihin ravintotottumuksiin, liikunnan puutteeseen, alkoholin ja tupakan käyttöön sekä näiden seurauksena ylipainoon ja muihin terveysongelmiin, Erkki Antila jatkaa. Jatkuu seuraavalla sivulla... 11

12 ...jatkoa edelliseltä sivulta Hän kertoo myös että ravitsemuksen ja ravintolisien merkitystä terveydelle on korostettu eurooppalaisessa yhteistyöelimissä ja järjestöissä. Näin on tehnyt ESPEN, The European Society for Clinical Nutrition and Metabolism. Toinen organisaatio, ENHA, European Nutrition for Health Alliance, on todennut, että jopa viidellä prosentilla Euroopan väestöstä voi olla vajaaravitsemustiloja, sairaalapotilaista 40 prosentilla ja hoitolaitoksissa olevista peräti 60 prosentilla. Euroopan parlamentti esitti vuonna 2010 syöväntorjuntaohjelman, jossa ehdotetaan perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhteistyötä ja myös että otettaisiin huomioon ravitsemuksen merkitys taistelussa syöpää vastaan. Ohjelmassa huomioidaan, miten syövän aiheuttamia ravitsemusvajauksia voidaan hoitaa. Toiminnallisessa lääketieteessä otetaan huomioon ihminen/potilas kokonaisvaltaisesti, Erkki Antila selventää: Vastaanotto ei ole ohi kymmenessä minuutissa, vaan yksilölle annetaan aikaa parikin tuntia, varsinkin uuden potilaan kyseessä ollen. Kehon ravitsemustila pitää kartoittaa vähintään kriittisten ravintotekijöiden osalta. Nykyinen koulutus Suomessa ei anna lääkäreille läheskään riittäviä tietoja niistä mekanismeista, jotka johtavat sairastumiseen. Se ei myöskään sivua sitä, että terveydentilaan voi vaikuttaa lääkkeiden lisäksi ruokavaliomuutoksilla ja ravintolisillä. Meidän olisi luotava ihmisille paremmat mahdollisuudet ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Potilaita riittää Terveydenhuollon viranomaiset ja monet lääkärit suhtautuvat epäillen käsitteeseen toiminnallinen lääketiede. Siitä huolimatta lääkäreillä, jotka soveltavat tätä hoitomuotoa koululääketieteen ohella, on runsaasti potilaita. Meidän ei ole tarvinnut mainostaa itseämme, sanoo Erkki 12 Antila. Potilaat jotka mielestään ovat saaneet apua, kertovat tutuilleen, jotka vuorostaan tulevat vastaanotoillemme. Aikamme ei yksinkertaisesti riitä ja toivomuksemme onkin, että useammat lääkärit tutustuisivat toiminnalliseen lääketieteeseen lähemmin. Ongelmana on koulutuksen vähäinen tarjonta Suomessa. Toisaalta akateemisen koulutuksen saaneen mahdollisuudet poimia tietoa kirjallisuudesta ja Internetistä ovat nykyisin huikeat. Oppia ja kollegatapaamisia on tarjolla etenkin Yhdysvalloissa. to Antioksidanttiklinikan tiloissa Helsingissä. Sen lisäksi he saattavat toimia lääkäreinä muuallakin. Seuralla on jäseniä eri puolilla Suomea. Ympäristöperäiset sairaudet Teollistuneessa maailmassa kasvaa sellaisten potilaiden määrä, jotka hakevat apua monimuotoisiin oireisiin, joita on vaikea diagnosoida. Puhutaan yleisesti ympäristöperäisistä sairauksista, tai kuten Ruotsissa muusta yliherkkyydestä (an- NÄKÖKULMA Muutamilla Funktionaalisen Medisiinan Seuran lääkäreillä on Erkki Antilan tapaan vastaanotnan överkänslighet). Oireet viittaavat siihen, että potilas kärsii yliherkkyydestä, vaikka tavallista allergiaa ei voida määrittää. Erkki Antilalla on ollut paljon tällaisia potilaita. Hän uskoo monien kärsivän oireista, jotka ovat ympäristöperäisiä. Erilaiset kemikaalit, kosteusvauriomikrobien myrkyt, sisustusmateriaaleissa ja elektroniikassa käytetyt kemikaalit ja niiden reaktiotuotteet, mm. bromatut palonestoaineet, voivat Antilan mukaan olla aiheuttajina oireissa, joista tämä potilasryhmä kärsii. Mitä on funktionaalinen lääketiede? Funktionaalinen lääketiede on nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän vaatimuksiin ja tarpeisiin vastaava, merkittävä edistysaskel lääketieteen harjoittamisessa. Siinä keskitytään perinteisen lääketieteen harjoittamisen sairauskeskeisyydestä enemmän yksilölliseen, potilaskeskeiseen tutkimusja hoitotapaan. Funktionaalinen lääketiede tutkii ja hoitaa ihmistä kokonaisuutena ja siinä yhdistetään tietoja paitsi lääketieteen eri osa-alueista, kuten sisätaudeista, neurologiasta ja immunologiasta, myös biokemiasta, ravintotieteistä, kasvitieteestä, ekologiasta,perinnöllisyystieteestä, fysiologiastaja toksikologiasta. Funktionaalisen lääketieteen perushoitomenetelmiä ovat: - yksilöllisesti ohjatut ruokavaliomuutokset - probioottinen hoito - elimistön korjaustapahtumia tukevat ravintolisät (mm. vitamiinit, mineraalit, välttämättömät rasvahapot, aminohapot) - liikunta - stressinhallinta Hoitomenetelmiin kuuluvat myös mm. fytoterapeuttisten valmisteiden käyttö ja entsyymit joko ruoansulatusentsyymien korvaushoitona tai immunologisesti vaikuttavana entsyymiterapiana. Funktionaalisen Medisiinan Seura - Tutkijoilla on omat teoriansa, mutta uskon, että pitää yrittää löytää kokonaisvaltainen näkemys, syyt eivät sulje toisiaan pois vaan useat syyt sen sijaan vahvistavat oireenmuodostusta. Yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen mihin suuntaan oireet kehittyvät. Monet oireet ovat päällekkäisiä eri oireyhtymissä kuten monikemikaaliyliherkkyydessä ja kroonisessa väsymysoireyhtymässä sekä fibromyalgissa eli pehmytosareumassa. Keskushermostossa ja autonomisessa hermostossa on todettu normaalista poikkeavia löydöksiä jotka heijastuvat usein häiriöinä hypothalamus-aivo- lisäke-lisämunuaiset akselilla. Mielenkiintoinen havainto on solujen energialähteiden, mitokondrioiden, alentunut toiminta, joka saattaa selittää näiden potilaiden kroonisen väsymyksen. Erkki Antilalla on myös ollut potilaita, joilla on muutoksia veri-aivoesteen toiminnassa. Tällaiset potilaat reagoivat muun muassa keskushermostoa kiihdyttäville ravinnosta saataville aminohapoille kuten aspartaamille ja glutamaatille oireita voi olla lievästä vapinasta epilepsiaan. Hormonihäiriöitä Hormonitoiminnan häiriöt ovat tavallisia monioireisilla potilailla. Näitä lääkärin on vaikea diagnosoida. Varsinkin perusaineenvaihduntaa säätelevän kilpirauhashormonin eli tyroksiinin aktivoituminen ei tapahdukaan normaalisti kudoksissa, joka puolestaan johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaoireisiin, vaikka tyroksiinia syntyisikin itse kilpirauhasessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tietyn tyyppiset bromatut palonestoaineet muistuttavat tyroksiinia. Epäillään, että ne voisivat aiheuttaa hormonihäiriöitä kehossa. Jos niin on, mitä voisi tehdä sen estämiseksi? Näin vastaa Erkki Antila: Pitää yrittää saada hormonitoiminta tasapainoon hallitusti jos aktiivista kilpirauhashormonia, trijodotyroniinia, ei muodostu riittävästi ja oikeassa suhteessa inaktiiviseen käänteistrijodotyroniiniin ja jos on lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, on nämä luonnollisesti kaikki korjattava. Elimistön toipumista häiriötiloista voidaan tukea oikeanlaisilla ravintolisillä. Tarve on sitä merkittävämpi, jos on osoitettavissa suoranaisia puutostiloja. Usein lisätarvetta on antioksidanteista, magnesiumista, ubikinonista, karnitiinista, arginiinista, B-vitamiineista, erityisesti B 12 -vitamiinista, muutamia mainitakseni, vastaa Erkki Antila.

13 NÄKÖKULMA Nakokulma2010_HT(Tryptom#37DBEC :28 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K Composite 13

14 NÄKÖKULMA Minua pidettiin luulosairaana 14

15 NÄKÖKULMA Vihdoinkin Susanna Nurmista uskotaan. Nyt hän myös saa apua moniin oireisiinsa, joille terveydenhuollossa viitattiin kintaalla. Hän tuntee voimiensa vähitellen palaavan, vaikka ei vielä ihan olekaan entisensä. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuvat RAIMO HENTTONEN Minun pitäisi oikeastaan kirjoittaa kirja kaikesta kokemastani. Minua on pidetty vain luulosairaana taiteilijaluonteena, jota ei ole tarvinnut ottaa vakavasti. Näin hän kertoo meille, kun tapaamme hänet syrjäisessä, mutta kodikkaassa, talossa Pohjois-Savossa. Asuinkumppaneina hänellä on kissa ja koira. Susanna viihtyy koskemattomassa luonnossa nauttien raittiista ilmasta. Kaukana on se ruuhka- Suomen miljöö, jossa hän kasvoi ja vietti nuoruuden. Susanna Nurminen, 39, on myyntimerkantti ja somistaja, mutta työskentelee nyt hevosten hoitajana ratsutallilla Kiuruvedellä. Sairauslomalla monista oireistaan hän on ollut vain ajoittain pääasiassa hänet on viime vuosina ohjattu työttömyyskassaan ja sosiaalitoimistoon. Vapaa-aikoinaan hän säveltää ja sanoittaa lauluja. Toisinaan hän maalaa tauluja ja piirtää. Hän on myös löytänyt turvapaikan helluntaiseurakunnasta, jonka tilaisuuksissa hän joskus esiintyykin. Elohopeamyrkytys Hän joutui vakavaan elohopea-altistukseen vuonna 2006, joka aiheutti vakavia oireita. Mutta kukaan ei ollut uskoa, että hänestä Iisalmen terveyskeskuksessa vuonna 2007 mitattu elohopeamäärä, 130 nanomoolia litrassa verta, olisi syynä kroonisiin oireisiin. Työperäisessä altistuksessa toimenpiderajana on 90 nanomoolia/litra. Sairaanhoitaja, joka kertoi minulle verikokeen tuloksen oli selvästi hämmästynyt. Muuta ei sitten tapahtunutkaan. Lähdin terveyskeskuksesta epätietoisena, todistus kädessäni. Hän oli altistunut elohopealle kun hän meni hammaslääkärille korjauttamaan amalgaamipaikkaa. Ikenestä vuosi runsaasti verta, kun hammaslääkäri oli täyttämässä amalgaamimassalla niin kutsuttua matriisia. Paikka-aine ei kovettunut vaan valui Susannan suuhun ja hän nieli osan täytteestä veren mukana. Noin kuukauden kuluttua alkoivat oireet, joille hän ei keksi muita selityksiä, kuin hammaslääkärin vastaanoton tapahtumat. Sydän pompotti, henkeä salpasi, hikoilutti ja vatsan toiminta meni epäkuntoon, hän kertoo. Susanna Nurmisen hampaissa oli yhdeksän isoa amalgaamipaikkaa, jotka hän oli saanut lapsena ja teini-iässä. Hän ei ollut tiennyt niiden sisältävän elohopeaa. Kun asia hänelle selvisi vuonna 2007, hän halusi poistattaa ne välittömästi. Hammastäytteet vaihdettiin, mutta ilman asianmukaista suojausta. Oireita tuli lisää, lihakset ja nivelet särkivät. Ajoittain hän ei jaksanut edes liikkua. Suoliston oireilu lisääntyi myös huomattavasti. - Kamalinta oli väsymys. Saatoin maata sohvalla ja päättää nousta ylös, mutta jalat eivät totelleetkaan minua. Krooninen väsymys Kukaan ei ymmärtänyt, mistä oireet saattoivat johtua. Oireiden selitettiin olevan psyykkisiä ja lähetteitä kirjoitettiin psykiatreille ja psykologeille. Mielialalääkettä määrättiin, mutta siitä hän sai rajuja fyysisiä oireita. Lopulta hän sai eräältä psykiatrilta todistuksen siitä, että hän ei ollut psyykkisesti sairas. Mutta olinhan minä alakuloinen ja masentunut. Niin olisivat olleet kaikki muutkin samanlaisen säryn ja lamauttavan väsymyksen kourissa. Vaikka Susanna Nurmisen tila paheni pahenemistaan, hänen oireitaan ei otettu vakavasti. Lokakuussa 2009 hänen isänsä päätti, että nyt tämä saa riittää. Hän haki tyttärensä Helsinkiin ja oli myös varannut hänelle ajan Antioksidanttiklinikalle. Lääkäri Kaarlo Jaakkola kuunteli hänen kertomuksensa ja päätteli, että oireet olivat pahentuneet asiantuntemattomasti tehdyn amalgaamisaneerauksen jälkeen. Hänen mielestään pienelläkin elohopeamäärällä voi olla terveysvaikutuksia. Hän huomioi myös sen, että potilaalla oli nuoresta saakka ollut taipumus migreeniin ja väsymykseen, vaikka yleiskunto muuten vuoteen 2006 saakka oli ollut hyvä. Dramaattinen elohopea-altistus olikin ilmeisesti saanut aikaan terveydentilan heikkenemisen. Susanna Nurmisen menneisyydessä kummittelee myös home; talo jossa hän nyt asuu on sisustettu lainahuonekaluin, koska hänen oli tuhottava omat tavaransa asuttuaan täysin homehtuneessa talossa. Nyt Susanna Nurmisella on uusi diagnoosi: krooninen väsymysoireyhtymä. Tätä syndroomaa kutsutaan kansainvälisesti ME:ksi, myalgic encephalomyelitits. Taudilla katsotaan olevan samankaltaisuutta fibromyalgian kanssa. Tautinimikkeestä vielä keskustellaan, mutta monet lääkärit käyttävät sitä, koska on olemassa joukko virallisesti hyväksyttyjä määrittämisperusteita sen vahvistamiseksi. Oireisiin kuuluvat muun muassa syvä väsymys, joka ei lievene unella, muita oireita kuten kova päänsärky, ruoansulatusongelmat, nivel- ja lihasongelmat sekä ääni- ja valoyliherkkyys. Jo 1950-luvulla Tutkijat ovat todenneet ME-potilailla heikentyneen immuunipuolustuksen ja muutoksia hermo- ja hormonijärjestelmissä. Ruotsalainen professori Carl-Gerhard Gottfries kiinnostui taudinkuvasta jo 1950-luvulla. Hän totesi, että huomattava osa potilaista oli sairastanut aasialaiseksi kutsutun influenssan. Taudin taustalla voisivat siis olla virusinfektiot, mutta ympäristövaikutuksillakin tätä syndroomaa on selitetty. Ongelmana on edelleen, että täysin yksiselitteistä parannuskeinoa ei ole keksitty. Vitamiinihoidot ovat tavallisia, näille potilaille määrätään varsinkin B12- vitamiinia. Kroonista väsymysoireyhtymää on vaikea voittaa. Se vaatii laajan ja järjestelmällisen ravitsemushoidon, joka kohdistuu niihin puutteisiin, joista potilas tietämättään kärsii, Kaarlo Jaakkola sanoo. Jatkuu seuraavalla sivulla

16 ...jatkoa edelliseltä sivulta - Jo marraskuussa 2009 Susanna Nurmisen tullessa seurantakäynnille lyhyen antioksidanttijakson jälkeen hän totesi, että jotain oli tapahtunut. Hän oli pitänyt tarkkaa kirjaa, miten oli reagoinut eri ravintolisiin ja antioksidanttijuomiin. Nyt hän heräsi levänneenä, eikä tarvinnut enää päiväunia. Muutos oli huomattava. Hän oli ollut kaksi vuotta poissa työelämästä syvän väsymyksen ja monien muiden oireiden vuoksi. Susanna Nurmiselle määrätty ravitsemushoito perustui laajoihin, verestä tehtyihin laboratoriomittauksiin. Niissä paljastui muun muassa merkittävä D-vitamiinin puute. Vuonna 2010 talven kuluessa hänen yleiskuntonsa parani huomattavasti. Hän pani myös merkille, että migreenikohtauksia tuli harvemmin. Hän pystyi taas syömään ruoka-aineita, joita aikaisemmin ei voinut sietää. Vähitellen hän pyrki takaisin työelämään, kokeillakseen miten paljon hän jaksoi tehdä. Nyt hän työskentelee lähes täysipäiväisesti. Vieraillessamme Susanna Nurmisen luona tapasimme iloisen ja tasapainoisen naisen, joka mielellään virittää laulun kitaransa säestyksellä. Saimme kuulla ironisen viisun siitä, miten elohopeamyrkytyksen uhria käsitellään suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä. NÄKÖKULMA Elohopean aika on ohi Alla pari lainausta Kaarlo Jaakkolan kirjasta Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla. Maailman Terveysjärjestön (WHO) käyttämän toksikologian asiantuntijan Mats Berlinin esittämät faktat perustuen viimeisiin 900 tutkimukseen ovat osoittaneet, että amalgaami on täysin sopimaton hammastäytemateriaali ja elohopean altistumiselle ei ole turvallista alarajaa. Amalgaamin käyttö kiellettiin Norjassa vuoden 2008 alusta lähtien. Tanska antoi käyttökiellon ja se astui voimaan Toksikologi Berlinin esittämät tutkimustiedot (Dentala material och hälsa, 2003) vakuuttivat mm. Ruotsin viranomaiset ja eduskunnan ja amalgaamin käyttö kiellettiin vuonna 2008 ja laki astui voimaan kesällä Mainittakoon, että jo vuodesta 1994 Ruotsin hammashoitovakuutus on kieltäytynyt korvaamasta amalgaamista tehtyjä täytteitä. Susanna Nurminen esittää säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua Myrkytetty kulkija. Toksikologinen näyttö on niin painava, että on loogista odottaa, että Suomessa Valtioneuvosto tekee amalgaamin käyttökieltopäätöksen lähitulevaisuudessa. Amalgaamielohopea on keskeinen hapetusstressin aiheuttaja kaikille, joilla on tai on ollut amalgaamimassaa hammaspaikoissa. Tätä asiaa koskeva kirjallisuus osoittaa, että pitkäaikainen ja kumuloituva eli hitaasti kasvava elohopeapitoisuus elimistössä vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön funktioihin, mm. suoliston mikrobitasapainoon ja immuniteettiin. Tieteen Kuvalehti 11/2011: Vuonna 2013 maailman valtioiden johtajien on määrä kokoontua keskustelemaan sopimuksesta, jolla elohopean käytöstä asteittain luovutaan kokonaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että vaaralliseksi myrkyksi luokiteltu elohopea olisi ensimmäinen alkuaine, jonka kaikkinaisesta käytöstä luovuttaisiin. 16

17 NÄKÖKULMA Ruoansulatuskirjan rinnalle on tulossa pokkari samasta aiheesta otsikolla Vatsa kuntoon Kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan toiseen painokseen ehtineen Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirjan rinnalle on tulossa saman kirjoittajan taskukirja. Noin 180-sivuiseen jokamiehen ja -naisen terveysoppaaseen on kerätty oleellista tietoa vatsan kunnossapidosta yli 30 vuoden kokemuksella ravitsemushoidoista. Kaarlo Jaakkola: Suoliston haitalliset mikrobit tuottavat merkittävän osan ihmisen elimistöä kuormittavista myrkyistä. Lisäksi elimistöä rasittavat erilaiset intoleranssit ja yliherkkyydet, jotka voivat aiheuttaa tulehdustiloja suoliston limakalvoilla. Tarvitaan tietoa siitä, miten vaivojen syyt ja taustat korjattaisiin ja miten suolisto saataisiin kuntoon. Ravitsemushoito on osoittautunut tehokkaaksi avuksi ruoansulatuskanavan kunnossapidossa. Ravitsemushoito on haastavaa, mielenkiintoista ja palkitsevaa. Jokainen potilas on yksilö. Vaikka sairaus olisi sama, niin ihmisten ravitsemustilanne vaihtelee. Puutostiloja voi olla useita. Siksi on tärkeää, että on mahdollisuus mitata monia pienoisravintotekijöitä. Mittaustulosten perusteella jokainen saa itselleen sopivan hoidon. TILAUKSET: Kirjojen puhelintilaukset numeroista (09) , (ma-pe 9-15). Sähköpostitilaukset: Kirjat ovat myynnissä myös hyvin varustetuissa kirjakapoissa ja luontaistuote-/terveyskaupoissa. Katso lähemmin Kirjoissani osoitan myös esimerkkien avulla, kuinka hoidot ovat vaikuttaneet. Nakokulma2010_HT(Fosfose#37DBD :27 Page 1 Seniori TERVEYS Syksyn terveellisin uutuus on ilmestynyt Pitkän iän salaisuus: Työtä ja rakkautta Suomalaisten suurin sairaus: Pyyteettömän rakkauden nälkä Masennus yleisin kansansairaus 10 vuoden kuluttua Seniori TERVEYS 1/2011 5,90 Extrahinta 3,90 Seksikäs nainen on sielukas Jorma Ollilan jumppatunti Karkkia tarjoavat isovanhemmat edesvastuuseen! Uusi lehti kultaisten vuosien parhaaksi Tasainen verensokeri avaintekijä diabeteksen hoidossa ja estossa C M Y CM MY CY CMY K SenioriTERVEYS on uusi, seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. SenioriTERVEYS on tilauspohjainen ja irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan. Lehden painosmäärä on kpl. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta Composite 17

18 NÄKÖKULMA Sairaala Ghanaan suomalaisvoimin Tavallisten ihmisten pienillä teoilla voi olla suuret vaikutukset Kuva: Ansku Jaakkola 18

19 NÄKÖKULMA Teksti: Jarmo Majapuro projektinjohtaja Mikä on istuskellessa uuden terveysaseman portailla. Kuva: Kwabena Boakye Yiadom Miltä tuntuisi, jos ei voisi viedä vakavasti sairasta lastaan sairaalaan, koska asuu liian kaukana ja vaikka pääsisi sairaalaan, tuskin silti saisi apua pariin päivään suuren potilasmäärän vuoksi? Miltä tuntuisi pitää kuolevaa lastaan vain sylissään, kun muuta vaihtoehtoa ei ole? Millaista olisi, jos mies kuljettaisi synnytyskomplikaatioista kärsivää vaimoaan sairaalaan polkupyörällä useita kymmeniä kilometrejä ja vaimo kuolisi matkalla? Millaista olisi, jos ainoa tarjolla oleva juomavesi olisi lammikosta, jota käyttävät myös eläimet? Tällaisin esimerkein Kwabena Boakye Yiadom, tuttavallisemmin Koby, kuvailee Namongin kylän ja sen lähiseutujen elämää keskisessä Ghanassa. Alueella on yli ihmistä. Vuonna 2005 siellä oli yksi lääkäri ihmistä kohden. Sen jälkeen tilanne on vain huonontunut. Namongin alueelle on pitkään yritetty saada parempaa terveydenhuoltoa, mutta varojen puutteessa se ei ole ollut mahdollista. Vuonna 2008 Jyväskylän adventtiseurakunta päätti vastata haasteeseen ja alkoi kerätä rahaa terveysaseman rakentamiseksi. Kymmenet vapaaehtoiset järjestivät myyjäisiä, konsertteja ja tapahtumia Namongin terveydenhuollon hyväksi. Myös Antioksidanttiklinikat osallistuivat projektin tukemiseen. Projekti toteutettiin täysin vapaaehtoisvoimin yhteistyössä ADRA Finlandin ja Maranatha Volunteers Finlandin kanssa. Kolmessa vuodessa euron rakennusbudjetti saatiin kasaan ja vuoden 2011 helmi-maaliskuussa 50 vapaaehtoista eri puolilta Suomea käytti kolme henkilötyövuotta kuuden viikon aikana terveysaseman rakentamiseen. Nuorimmat olivat koululaisia ja vanhin yli 80-vuotias. Mukana oli myös opiskelijoita ja paljon eläkeläisiä. Projekti saatiin kunnialla valmiiksi ilman suurempia ongelmia. Nyt on hieno tunne, 532 neliömetrin terveysaseman rakentamisessa on paljon työtä, vaikka rakentaminen Ghanassa onkin helpompaa kuin Suomessa. Puoli vuotta rakentamisen jälkeen terveysasema - paikallisittain sairaala - toimii Muuraustaidot kehittyvät. Kuva: Ansku Jaakkola jo vilkkaasti vaikkei vielä ihan täydellä teholla. Päivittäin hoidetaan noin 120 potilasta poliklinikalla ja äitiysneuvolassa. Työntekijöitä on 26, joista kaksi on lääkäriä ja kahdeksan sairaanhoitajaa. Henkilökunnan määrä noussee lähiaikoina 50:een. Suunnitteilla on myös hammasja silmälääkärin palvelut. Terveysaseman johtaja, kätilö Helena Donkor kertoo Namongin kaltaisella kaakaonviljelyalueella olevan korkean äiti- ja lapsikuolleisuuden. Kätilönä hän näkee tehtäväkseen kouluttaa naisia huolehtimaan itsestään ja lapsistaan tulemalla neuvolaan heti raskauden alussa. Monet Jatkuu seuraavalla sivulla... 19

20 NÄKÖKULMA Kuva: Ansku Jaakkola Kwabena Boakye Yiadom, tuttavallisemmin Koby, terveysaseman rakennusprojektin yhteyshenkilö Ghanassa, on itse kotoisin Namongin alueelta. Hän syntyi merkittävään perheeseen, sillä isoisä oli yhteisön kunnioittama fetissipappi. Heidän kodissaan oli alttarihuone, jossa erilaisia jumalapatsaita palvottiin erityisesti sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Mielenkiintoista kyllä, lauantaisin jumalat lepäsivät ja silloin heitä ei häiritty. Koby on kiitollinen, että hänen ollessaan alakouluikäinen, hänen äitinsä lähti etsimään parempaa elämää Accrasta, Ghanan pääkaupungista ja Koby pääsi kouluun. Kristitty setä vei Kobya jumalanpalveluksiin ja siellä hänestäkin tuli kristitty. Jo alakoulussa kaverit kutsuivat häntä lempinimellä osofu, pastori. Koby suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Valley View -yliopistossa Ghanassa. Hän on valmistunut maisteriksi vuonna 2006 Newbold Collegessa Englannissa ja tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa nuorisotyöstä Andrews yliopistoon USA:ssa. Kobyn ensimmäinen työpaikka pastorina oli Dansossa, jossa ei ollut sähköä eikä vettä ja josta pääsi vain kerran päivässä tai pikemminkin yössä autolla suurempaan kaupunkiin, Kumasiin. Koby rakasti paikkakuntaa ja sen ihmisiä, mutta pian hänen vastuulleen annettiin 20 seurakunnan alue. Nykyään hän on adventtikirkon South Central Ghana -piirikunnan (jäseniä lähes ) nuoriso- ja musiikkityön johtaja, aluepastori sekä seurakuntapastori. Oforikromin seurakunta sijaitsee alueella, jonka asukkaista 60 % on muslimeja. Kobyn johdolla seurakunta on luonut hyvät suhteen muslimiyhteisöön muun muassa tuomalla sähköt kylään kaikkien hyödyksi. Kobylla on vaimonsa kanssa 10-vuotias poika. Sen lisäksi heidän kodissaan asuu jatkuvasti kuusi nuorta ja loma-aikoina vielä neljä lisää. Koby kertoo, että tavatessaan orpoja lapsia, joilla ei ole ollut ketään, tai lapsia, joiden vanhemmat eivät ole jostain syystä pystyneet huolehtimaan heistä, ei hänellä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin tuoda heidät kotiinsa....jatkoa edelliseltä sivulta kaukana maaseudulla asuvat naiset hakevat apua vasta kun on liian myöhäistä. Vakavat verenvuodot ovat yleisiä. Niinpä Donkor on vaatinut, että hankitaan ambulanssi, jolla pääsee syrjäisiin kyliin hoitamaan äitejä ja lapsia ja tuomaan kaikkein sairaimmat sairaalaan. Ambulanssia ei vielä ole, mutta yksi lääkäreistä on luovuttanut autonsa toistaiseksi tähän käyttöön. Terveysaseman toiminnasta vastaa Ghanan kolmanneksi suurin terveyspalvelujen tuottaja, Ghana Adventist Health Services. Ghanassa kirkot järjestävät 40 prosenttia terveyspalveluista. Valtio maksaa työntekijöiden palkat, kunhan toimitilat löytyvät. Valtio on hyväksynyt Namongin terveysaseman ja osa työntekijöistä nauttii jo tässä vaiheessa valtion palkkaa. Helena Donkor työssään. Kuva: Kwabena Boakye Yiadom Terveysaseman rakentamisella on ollut yllättäviä vaikutuksia, Yiadom hämmästelee. Alueella asuu niin kristittyjä, muslimeja kuin animisteja. He elävät omilla alueillaan ja ovat hyvin vähän tekemisissä toistensa kanssa. Vuoden 2008 vaalikampanja jakoi kansan kahtia: lähes kaikki muslimit kannattivat yhtä puoluetta, kristityt toista. Maassa eletään varovaisen jännittyneessä tilassa ja yritetään olla lietsomatta konflikteja. Kun politiikan lisäksi toisesta yleisestä keskustelunaiheestakin, jalkapallosta, ollaan eri mieltä, ei juuri jää turvallisia puheenaiheita. Mutta nyt Namongin alueella on yksi asia, josta ollaan samaa mieltä: uusi sairaala. Kaikki ihmisryhmät ovat ottaneet sen omakseen. He tapaavat siellä toisiaan, juttelevat keskenään ja keskinäiset ennakkoluulot murenevat. Terveysasemalla kohdellaan kaikkia ryhmiä samalla tavalla. Myös puhdasta vettä porakaivosta on tarjolla kenelle tahansa aamuin ja illoin. Yiadom kertoo esimerkkejä uudesta yhteydestä ihmisryhmien välillä. Eräänä aamuna terveysaseman tontilta löytyi joukko muslimeja siivoamassa ja kitkemässä pihaa. He olivat oma-aloitteisesti järjestäneet talkoot. Uskontojen väliseen yhteistyöelimeen tuli ensimmäistä kertaa mukaan alueen imaami. Hän kertoi tulonsa syyksi uuden sairaalan, sillä hän koki tärkeäksi, että siitä pidetään yhdessä hyvää huolta. Terveysaseman viereisellä tontilla toiminut fetissi-pappi keräsi pääkallot ja muut tarvikkeensa pois ja lahjoitti maansa terveysasemalle, koska hän arvostaa sen toimintaa ja sen tuomaa elämää kylään. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut, Yiadom painottaa. Yhteistyö suomalaisten kanssa on muuttanut Yiadomin omaa työtä nuorten parissa. Vapaaehtoisten kokema ilo ei ole voinut olla välittymättä. Jos kerran suomalaiset tekevät tällaisia projekteja, miksi emme mekin voisi, hän pohti. Niinpä hänen järjestämien nuortenleirien ohjelmaan on tulossa muutoksia. Nuoret jakautuvat ryhmiin ja menevät syrjäisiin, köyhiin kyliin auttamaan perheitä heidän askareissaan kuten polttopuiden tekemisessä, siivoamisessa ja peltotöissä. Vuonna 2013 on tarkoitus lähettää läheiseen Liberiaan 500 vapaaehtoista rakentajaa. Maailmanpankilla on varattuna varoja sodan runteleman maan jälleenrakentamiseen. Heillä on rahaa, muttei rakentajia. Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on väkeä, niinpä voimme tuoda yhteen varat ja rakentajat, Yiadom nauraa. Suunnitelmissa on orpokoteja, sairaaloita ja kouluja. Yiadom toivoo, että samalla ghanalaiset nuoret näkevät sodan vaikutukset ja ymmärtävät ettei missään tilanteessa kannata turvautua väkivaltaan. 20

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN!

NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! NÄIN TALTUTAT TURHAN TURVOTUKSEN! SELVÄSTIKIN Olet ihminen, joka ymmärtää sen, että Sinä olet itsellesi se tärkein ihminen. Haluat saada kehosi kuntoon, jotta voit nauttia elämästäsi täysillä ja jaksat

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu

Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat

Lisätiedot

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi

Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta. Virtsarakko.fi Tietoa ja vinkkejä yliaktiivisesta rakosta Virtsarakko.fi VES-100974-1 02.2011 Relevans.net 7000 Arviolta noin 200 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsii virtsarakon ongelmista. 2 ASTELLAS PHARMA, Falcon

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE.

OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. OMAISLUOVUTUS OHJE MUNUAISLUOVUTTAJALLE. Terve ihminen voi luovuttaa toisen munuaisensa omaiselleen ja läheiselle henkilölle. Luovutus perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja voimakkaaseen haluun auttaa munuaissairasta

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio

Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin. Sanni Virta ja Liisa-Maija Rautio Hyvän ateriarytmin sovittaminen harjoitusrytmiin Ravintoasioissa urheilijoilla on usein eniten parantamisen varaa. Erityisesti arkisyömiseen tulisi panostaa Urheilijan fyysinen kehitys tapahtuu arkisen

Lisätiedot

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry

KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011. Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry KAKSIN ET OLE YKSIN Kivitippu 18.10.2011 Aluevastaava Sari Havela Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Minun tieni Siksi tahtoisin sanoa sinulle, joka hoidat omaistasi. Rakasta häntä Niin paljon, että rakastat

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Ravitsemustaidoilla hyvinvointia Päijät-Hämeeseen Raportti Päijät-Hämeen ravitsemusterveyden edistämisen suunnitelmaan liittyvän kyselyn tuloksista 2015 Ravitsemussuunnitelman tavoitteissa erittäin tärkeää

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi Ammattisi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - avohoidon johtaja Työalueesi Avoimet vastaukset: muu, mikä? - kehitysvammahuolto - kotihoito

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita?

Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? '' Pitääkö murtunut jalkani leikata? Mitä röntgenkuvissa näkyy? Mitä laboratoriokokeet osoittavat? Pitääkö minun olla syömättä ennen laboratoriokokeita? Kuinka kauan kipsiä pidetään jalassa? Saako kipeälle

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku

Päihdeilmiö-rastirata. Tehtävien purku Päihdeilmiö-rastirata Tehtävien purku Rasti 1. Totta vai tarua päihteistä 1. Yli 90 % tupakoivista aikuisista on aloittanut tupakoinnin alaikäisenä. Totta. Lähes kaikki nykyisin tupakoivat aikuiset ovat

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin

Rintasyöpä ja sen ehkäisy. Jaana Kolin Rintasyöpä ja sen ehkäisy Jaana Kolin Syöpä sairautena Uusia syöpiä todetaan maassamme vuosittain noin 29.000 Miehillä ja naisilla syöpiä todetaan suurin piirtein yhtä paljon Vuoteen 2020 mennessä uusien

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Proscar. 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Proscar 7.8.2015, versio 3.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 JULKISEN YHTEENVEDON OSIOT VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Eturauhanen on ainoastaan miehillä oleva rauhanen. Eturauhanen

Lisätiedot

7:30 Aamuvuoro alkaa yhteisellä palaverilla yövuoron kanssa. Tällöin käydään läpi yön keikat ja jaetaan muuta tärkeää tietoa. 8:30 Tarkistetaan ja huolletaan autot. Täydennetään hoitotarvikkeet, kuten

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Kosteusvauriot ja terveys. Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Kosteusvauriot ja terveys Juha Pekkanen, prof Helsingin Yliopisto Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Sidonnaisuudet LKT, prof Tutkimus ja kehitysrahoitus sisäilmahankkeisiin Suomen Akatemia, EU, säätiöt,

Lisätiedot

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille

TERVETULOA TOIMENPITEESEEN. Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille TERVETULOA TOIMENPITEESEEN Kirjallinen opas kita- ja nielurisaleikkaukseen tulevien lasten vanhemmille Hyvä vanhempi Tämä opas on tarkoitettu Sinulle, kun lapsesi on tulossa kita- tai nielurisaleikkaukseen.

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS

HIV-potilaan hoitotyö K-SKS HIV-potilaan hoitotyö K-SKS Valtakunnallinen HIVkoulutuspäivä 13.2.13 sh Ulla-Maarit Tiainen MITÄ KESKI-SUOMEN HIV -HOITOTYÖHÖN KUULUU TÄNÄÄN, n HIV-potilaita on hoidettu sisätautien pkl:lla 90-luvun alusta

Lisätiedot

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa

Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa Nuuska ja nuoret - Missä mennään? Minttu Mäkelä Vaasa 14.4.2014 Nuuska Tupakkatuote, joka valmistetaan kosteasta raakatupakasta, johon sekoitetaan muut seosaineet vesiliuoksena. Arvio: 15 g päiväannos

Lisätiedot

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys

UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY. Nimi Sotu Päiväys UKK-terveysseula LIIKKUMISEN TURVALLISUUDEN JA SOPIVUUDEN ARVIOINTIKYSELY Hyvä vastaaja! Ole hyvä ja lue huolellisesti terveysseulan kysymykset ja vastaa niihin parhaan tietämyksesi mukaan. Nimi Sotu Päiväys

Lisätiedot

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari Omahoidon juurruttamisen polut Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur 10.10.12 Sirkku Kivisaari 2 Jäsennys 1. Mitä on terveys? 2. Paradigman muutos terveyspalveluissa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016

Raskauden aikainen suun terveys. Martta Karttunen, Johanna Widerholm 2016 Raskauden aikainen suun terveys Raskaus ja suun terveys Odottavan äidin suun terveys Raskaus, perhe ja suut Sikiön suun terveys Tupakointi Ravinto Hampaiden puhdistus Suun hoitotoimenpiteet raskausaikana

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö

Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi. Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Itsensä tunteminen ja johtaminen kurssi Riitta Salomäki, osastonhoitaja, Otaniemi Kati Kauppala, vastaava fysioterapeutti, Töölö Hyvä arki Luennon tavoitteena on lisätä tietoa omaan hyvinvointiin vaikuttavista

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

HIV. ja ikääntyminen

HIV. ja ikääntyminen HIV ja ikääntyminen LUKIJALLE Tämä esite tarjoaa lukijalleen tietoa ikääntymisen vaikutuksista elämään hiv-positiivisena. Esite on tehty yhteistyössä HUS:n Infektiosairauksien poliklinikan ja Hiv-tukikeskuksen

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?

Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan

Lisätiedot

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe

Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä Dos. Erja Rappe Vireyttä vihreästä ja ulkoilun hyödyt! Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Dos. Erja Rappe Al Esityksen sisältö Luonto, hyvinvointi ja terveys Ulkoiluun vaikuttavia tekijöitä Ulkoilun hyödyt Luonto

Lisätiedot

Autoimmuunitaudit: osa 1

Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaudit: osa 1 Autoimmuunitaute tunnetaan yli 80. Ne ovat kroonisia sairauksia, joiden syntymekanismia eli patogeneesiä ei useimmissa tapauksissa ymmärretä. Tautien esiintyvyys vaihtelee maanosien,

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot