NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen"

Transkriptio

1 NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen Professori Olle Ljungqvist on huolissaan aliravitsemuksesta s.8 ESPEN-kuulumisia s.6 Sisko Helsti Minulla on uusi elämä s.4 Suomalaiset avustavat Ghanassa s.18 Susanna Nurminen toipuu elohopeamyrkytyksestä s.14

2 2 NÄKÖKULMA

3 NÄKÖKULMA NÄKÖKULMA toiminnalliseen lääketieteeseen Eikö taistelu aliravitsemusta vastaan olekaan jokaisen lääkärin velvollisuus? Esimerkiksi syöpäpotilaista jopa 50 prosentilla todetaan ravitsemushäiriö. Näin sanotaan Euroopan parlamentin kannanotossa viime vuodelta. Siinä todetaan myös, että aliravitsemuksesta aiheutuu yhteiskunnalle yhtä suuret kustannukset kuin liikalihavuudesta. Yllättävää, eikö totta? Lääketieteellinen sidosryhmä ENHA (European Nutrition for Health Alliance) kiirehtii toimenpiteisiin ryhtymistä. Sen mukaan Euroopan väestöstä viisi prosenttia kärsii aliravitsemuksesta. Sairaalapotilaista 40 prosentilla ja hoitolaitoksissa 60 prosentilla on aliravitsemus. Siis rikkaassa Euroopassa. Nämä luvut eivät ole yllätys Antioksidanttiklinikoiden lääkäreille. Käytännön hoitotyössä he ovat todenneet ravitsemuksellisia puutteita tai häiriöitä lähes jokaisella ongelmapotilaalla usein monioireisilla. Potilaiden taustat ja status määritellään, jonka jälkeen he saavat tarkkoihin mittauksiin perustuvan täsmällisen ravitsemushoidon, samalla kun ehkä välttämätön lääkehoito jatkuu tai aloitetaan. Antioksidanttiklinikoiden asiakaslehti 17. vuosikerta Julkaisija: Kruunuhaan Lääkärikeskus Oy Kaisaniemenkatu 1 Ba Helsinki (09) Päätoimittaja: Raimo Henttonen Toimittaja: Gunni Nordsröm Ilmoitukset: Virpi Lagström Paino: UPC Print, Vaasa Painosmäärä: Tuotanto: Mainostoimisto Fixit Oy Itäinen Pitkäkatu Kristiinankaupunki (06) Mutta mikä on Suomessa vallitseva käytäntö? Tilastot kertovat, että viime vuonna lääkärimme määräsivät 1,7 miljoonaa antibioottikuuria, statiinilääkitystä ja puolelle miljoonalle ihmiselle happosalpaajia. Vastaanotolla kirjoitetaan reseptejä, mutta harvoin otetaan selvää potilaan geneettisestä perimästä, ruokailutottumuksista, ympäristöstä tai muista taustoista. Sairautta kohti lääkärit kirjoittavat jopa neljää lääkettä ja usealla potilaalla voi olla monta sairautta. Kukaan ei voi pysyä selvillä lääkkeiden yhteis- ja sivuvaikutuksista. Se tiedetään, mitä tämä maksaa yhteiskunnalle. Suomalaiseen lääkärikoulutukseen ei sisälly ravitsemusoppi/-hoito. Mutta pitäisihän sen kuulua, ainakin näin maalaisjärjellä ajateltuna. Olisihan se pitkässä juoksussa kansantaloudellisestikin kannattavaa oletan. Kansantautejamme kuten sydän-verisuonisairauksia, kakkostyypin diabetesta ja syöpää voisi varmaan ehkäistä ennakolta paljon paremmin, kuin mitä nyt tapahtuu. Euroopan Unioni on ESPENin (www.espen.org) johdolla ryhtynyt taisteluun aliravitsemusta vastaan. Eiköhän suomalaistenkin pitäisi liittyä rintamaan. Tilanne itse hoitotuotteiden kohdalla tuntuu jokseenkin nurinkuriselta, kun lääketeollisuus yrittää kehittää synteettisiä aineita (lääkkeitä), jotka tehoaisivat oksidatiiviseen stressiin. Mehän tiedämme, että puhdas ja monipuolinen ravinto sekä antioksidantit parhaiten torjuvat solukuolemia. Paradoksi on siinä, että antioksidantit ovat välttämättömiä ihmisen elämälle ja kasvulle, mutta sitä eivät tunnu terveydenhoidon ammattilaiset ja päättäjät ottavan huomioon. Raimo Henttonen päätoimitttaja 3

4 NÄKÖKULMA Minulla on uusi elämä! Sisko Helsti, 61, on tottunut tekemään omat päätöksensä ja hankkimaan niiden perustaksi tarvittavat tiedot. Hänelle määrättiin kerran lääke, jota olisi käytettävä koko loppuelämän ajan. Se ei voi olla niin, hän ajatteli ja päätti sen sijaan muuttaa ravintotottumuksiaan ja elämäntapojaan. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuvat RAIMO HENTTONEN Lääkäri epäili aluksi, ettei hän kokonaan voisi muuttaa elämäntapojaan. Sisko Helsti piti kuitenkin päänsä ja päätti yrittää. Lääkäripä ei tiennyt, että hän on eräänlainen asiantuntija elintapojen muuttamisessa. Draamapedagogina hän on omistautunut ohjaamaan muun muassa koululaisia ongelmariippuvaisuuksista terveemmälle tielle. Hän oli nimittäin usean vuoden ajan töissä Elämäntapaliitossa, jolla on juuret raittiusliikkeessä. Hänellä itsellään ei ole kokemusta vakavammista paheista, paitsi siitä miten helppoa on tottua epäterveelliseen ruokaan. Niin, ja tietysti savukkeisiin. Teini-ikäisenä hän alkoi polttaa tupakkaa rippileirillä. Hänellä on surkuhupaisa muisto siitä kuinka hän ja muut tytöt makasivat kalliolla ja opettelivat vetämään henkisavuja. Nyt minä syön paljon kotimaisia marjoja, minusta on tullut mustikkariippuvainen. Pitäisi ilmeisesti saada vierotushoitoa, hän sanoo pilke silmäkulmassa. Huumori on varmasti ollut hänelle hyvänä apuna hänen omissa terveysongelmissaan. Tänään hän ilmiselvästi nauttii elämästä. Pirteämmäksi vanhemmiten Sisko Helstillä on todella ollut paljon ongelmia terveytensä kanssa elämänsä aikana. Jo 19-vuotiaana hänelle tehtiin iso lonkkaleikkaus. Hän tiivistää kokemansa muutamin sanoin: 4

5 NÄKÖKULMA käyttämä palautusjuoma. Tällä tavalla on etsitty parhaiten vaikuttavaa annostusta ja valmistetta. Olen pitänyt tarkkaa unipäiväkirjaa, ja sen lukemat vahvistavat johdonmukaisesti omat kokemukseni nukun selvästi paremmin kuin aikaisemmin. On ollut suurenmoista käydä lääkärillä, joka uskoo minuun ja tukee minua. Hän ei myöskään koskaan ole arvostellut muita lääkäreitäni, vaan todennut heidän tekevän oma hoitotyötään. Hän antaa ravitsemuksellista tukihoitoa ja ravitsemusneuvontaa. Olen myös itse kartuttanut tietojani ja se on lisännyt haluani seurata hänen suosituksiaan Hyväntuulinen Sisko Helsti hymyilee kilpaa Helsingin Eiranrannan auringon kanssa Olen useamman kerran elämässäni ollut lähes liikuntakyvytön. Liikuntakyky heikkeni pikkuhiljaa lonkkaproteesin aiheuttamien liikerajoitusten vuoksi. Vielä vuonna 1994 pystyin kävelemään vain noin 300 metriä tuntematta kipua. Nyt voin kävellä kymmenen kilometriä ja olen vaeltanut jopa 25 kilometriä yhtämittaa. Tuntuuhan se ihmeeltä. Ravitsemushoitojen ansiosta kivut alkoivat hellittää vähä vähältä, ja se teki mahdolliseksi kuntoutusharjoittelun. Kasvatin kävely- ja uintimatkojani aluksi vain parilla sadalla metrillä, mutta kolmisen vuotta sitten puhuttiin jo kilometreistä. Särkylääkkeitä en tarvitse enää lainkaan. Liikun monta kertaa viikossa vuodet ympäri. Liikuntakyky palasi ravitsemushoitojen yllättävänä sivuvaikutuksena, sillä Sisko Helsti tuli noin kymmenen vuotta sitten Kaarlo Jaakkolan vastaanotolle Helsingin Antioksidanttiklinikalle muusta syystä. Hän oli valmistautumassa vaativaan leikkaukseen. Lääkäri Jaakkola määräsi ravitsemuksellinen tukihoidon, jota noudatin kolmen kuukauden ajan ennen leikkausta. Olen vakuuttunut siitä, että juuri antioksidanttihoito auttoi minua toipumaan operaatiosta uskomattoman nopeasti. En saanut mitään jälkitauteja, en edes kuumetta. Nousin vain sängystä ja aloin voida paremmin päivä päivältä. Niin nopea toipuminen herätti sairaalassa huomiota. Vuosien varella olen monesti keskustellut Kaarlo Jaakkolan kanssa siitä, mitä todella vaaditaan elämäntapojen muuttamiseksi. Sehän on valtava prosessi. Minulle se oli vaikeaa senkin taki, että olin vuosia tupakoinut. Painonkin kanssa on ollut ongelmia. Aina en myöskään ole noudattanut hänen ohjeitaan ja ravitsemussuosituksiaan. Mutta sairastuin muutamia vuosia sitten sikainfluenssaan, jonka jäljiltä olin tosi heikossa kunnossa. Silloin huomasin, että oli aika terästäytyä. En periaatteessa vastusta kemiallisia lääkkeitä, vaikka tiedän niiden mahdollisista sivuvaikutuksista. Haluan silti pitäytyä luonnollisissa valmisteissa niin paljon kuin mahdollista, Sisko Helsti sanoo. Levollista unta Olen käyttänyt noin viittätoista ravintolisää, joista on vaikea suoraan sanoa, mikä mitenkin vaikuttaa. Joissakin tapauksissa yhteys on kuitenkin ollut selvä. Noin vuosi sitten Jaakkolan vastaanotolla tuli puheeksi sattumalta unettomuus, joka on vaivannut minua pitkään. En ollut ajatellut, että unettomuuttakin voitaisiin ehkä hoitaa ravintolisillä, Sisko Helsti kertoo. Olen nauttinut parin kolmen viikon jaksoissa joko pelkkää neurolipidijauhetta tai vahvaa neurolipidiuutetta viherlevä-vehnänorastiivisteen kanssa ja välillä olen pitänyt parin viikon taukoja. Nyt yhdistelmään on lisätty eräs urheilijoiden Paino alas laihduttamatta Painokin on nyt hallinnassa, se on alentunut 10 kiloa varsinaisesti laihduttamatta, Sisko Helsti kertoo. Kun syön terveellisesti ja saan tarpeelliset ravintolisät, tunnen itseni kylläiseksi eikä napostelutarvetta ole. Verenpaine on laskenut ja myös kolesteroliarvot ovat madaltuneet. Käyn säännöllisesti seurannassa, mutta kukaan lääkäri ei ole tyrkyttänyt lääkkeitä, vaan kehottaneet minua jatkamaan Antioksidanttiklinikalla laadittua terapiaa. Sisko Helsti on aina ollut kiinnostunut uinnista. Hän on ihan hyvä uimari, mutta on viime aikoina vielä kohentanut taitojaan kroolauskursseilla. Hän ui hiljattain tauotta 2350 metriä tunnissa ja 40 minuutissa, eikä hän edes rasittunut. Sanoin muutama päivä sitten, että minulla on uusi elämä. En ikinä olisi uskonut saavuttavani tällaista kuntoa ja terveydentilaa. Tänä kesänä olen jopa auttanut miestäni olemalla betonimyllärinä kesämökillä. Sisko Helsti ei ole kokonaan jättänyt työelämää. Hän työskentelee perheyrityksessä, jonka toiminta sopii hänen elämänfilosofiaansa. Sisarustensa kanssa hän nimittäin on muuttamassa suvun Espoossa sijaitsevia tiluksia ekologiseksi asuinalueeksi. Rakennusaineena käytetään paljon puuta ja lämpö tullaan ottamaan kallioperästä. Tuntuu aivan ihanalta kun on terve ja on mielekästä tekemistä. 5

6 ESPEN kongressi 2011: Euroopan taistelu aliravitsemusta vastaan ESPEN on eurooppalainen tieteellinen organisaatio, jonka tehtävänä on kiinnittää viranomaisten, terveysalan ja elintarviketeollisuuden huomiota aliravitsemusongelmaan. Tavoitteiden saavuttamiseksi ESPEN tekee laajaa yhteistyötä Euroopan komission ja maakohtaisten terveysviranomaisten kanssa. ESPENin tieteellisten komiteoiden työskentelyyn osallistuu tutkijoita, lääkäreitä, ravitsemusasiantuntijoita sekä ravinnon asiantuntijoita koko Euroopan alueelta. Tavoitteena on estää aliravitsemusta, sillä tiedetään että noin prosenttia Euroopan väestöstä ei saa tarvitsemaansa päivittäistä ravintomäärää. Luvut ovat huomattavasti suurempia ikääntyvässä väestössä, varsinkin haurailla ihmisillä vanhainkodeissa ja laitoshoidossa. Euroopan komissio on arvioinut, että aliravitsemus aiheuttaa toiseksi eniten kuolemia Euroopan alueella. On myös arvioitu, että neljä kymmenestä sairaalapotilaasta kärsii aliravitsemuksesta. Siitä seuraa merkittäviä yhteiskunnallisia kustannuksia kuten sairaalassaoloaikojen pidentymistä, sairaalakomplikaatioita ja kuolleisuuden lisääntymistä. Asianmukaisella ravintotasapainolla saavutettaisiin siis merkittäviä yhteiskunnallisia säästöjä. ESPENin perinteitä noudattaen kongressin tieteellinen anti oli suullisissa esitelmissä sekä postereissa. Lisäksi kongressiin 6 The European Society for Clinical Nutrition and Metabolism (ESPEN) piti 33:n kongressinsa syyskuun alussa Göteborgissa Ruotsissa. Teemana oli Nutrition in translation bridging science and practice, suomeksi ehkä muuttuva ravitsemus tieteestä käytäntöön. on alusta alkaen kuulunut kurssimuotoista opetusta (ESPEN Life Long Learning Program, LLL), jossa nyt käsiteltiin tautikohtaisia ravinnon saantiin liittyviä ongelmia, esimerkiksi ravitsemustilan vaikutuksia potilaan selviytymiseen syövästä. Kongressiin osallistui noin 2800 tutkijaa, lääkäriä ja ravintoterapeuttia. Postereita julkaistiin lähes 700 ja suullisia sessioita oli noin 200. Kongressi oli ESPENin historian laajin. Seuraava kongressi pidetään Barcelonassa syyskuussa Sarkopenia Kongressin yhtenä painopisteenä oli sarkopenia, sen diagnostiikka, yleisyys ja torjunta sekä sen komplikaatiot. Sarkopenialla tarkoitetaan lihaskatoa, joka usein alkaa jo 50 vuoden iässä. Vuodessa lihaksista katoaa noin yksi prosentti ja lihasmassa voi korvautua rasvakudoksella. Näin ollen rehevä ulkomuoto voi pettää ja se ei sulje pois sairautta. Heikko lihasvoima voi peittyä lihavuuden alle. On arvioitu, että kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa, lihaskadosta kärsii jopa prosenttia yli 80-vuotiaista. Suurin osa potilaista on naisia, ja lähes kaikilla laitoshoidossa olevilla vanhuksilla on sarkopeniaa. Sarkopenia voidan diagnostisoida esimerkiksi yksikertaisella Time up and go -testillä sekä kävelytestillä, jossa mitataan kolmen metrin matkan edestakaiseen kävelyyn kuluva aika. Lukuisia muitakin keinoja taudin toteamiseksi on olemassa. Laboratoriomittauksissa todetaan virtsan alentunut kreatiniinipitoisuus, seerumin kohonnut herkkä CRP ja homokysteiini sekä anemiaa. Altistavia tekijöitä sarkopenialle ovat stressi ja liikunnan puute, virheelliset ravintotottumukset sekä ennaltaehkäisevän hoidon laiminlyönti. Tutkimusten valossa ennaltaehkäisy lihaskunnon ylläpitämiseksi on aloitettava viimeistään keski-iässä korjaamalla mahdolliset proteiinivajaukset sekä tarvittaessa käyttämällä lisäravinteita. D-vitamiinin tärkeyttä korostettiin monissa esitelmissä. Jo pienellä päivittäisellä lihasharjoittelulla saavutettiin merkittäviä muutoksia potilaiden virkeysasteeseen ja lääkkeiden määrään. Ennenaikainen kuolleisuus myös väheni. Hyvällä ennalta ehkäisyllä, liikunnalla ja ravintotasapainolla näyttää olevan suuri merkitys etenkin hauraiden potilaiden ja vanhusten hoidossa. Välimeren dieetti Toinen painopistealue oli Välimeren dieetti ja sen puitteissa tehdyt laajat väestötutkimukset, joita muun muassa amerikkalaiset tutkijat esittelivät. Välimeren dieetti liittyy teemaan olet sitä mitä syöt. Välimeren dieetissä päivittäinen ruoka-annos sisältää runsaasti oliiviöljyä, vihanneksia sekä kuitupitoisia viljatuotteita. Maitotuotteet syödään juustojen tai jogurtin muodossa. Ruokavalio sisältää myös viikoittaisia kalasekä liha-annoksia. Lisäksi aterian yhteydessä nautittu kohtuullinen annos punaviiniä kuuluu repertuaariin. Yhdysvalloissa on arvioitu, että Alzheimerin tauti aiheutti noin 67.3 miljardin kustannukset vuonna Olettaen että taudin esiintyminen pysyy vakiona, tutkijat ovat arvioineet nykyisten ja tulevien sukupolvien Alzheimertaudista aiheutuvien hoitokustannusten nousevan 1.75 triljoonaan dollariin. Tämä vain USA:ssa. Professori Nikolaos Scarmeas New Yorkista esitti väestötutkimuksia, joissa osoitettiin, että varsinkin naisilla, jotka noudattivat Välimeren dieettiä, oli noin 50% relatiivinen riski sairastua dementoivaan Alzheimerin tautiin. Hän totesi Välimeren dieetin voivan edesauttaa taudin hidastumista. Laajan esitelmän yhteenvetona professori Scarmeas totesi, että Välimeren dieetti ei vain vähennä riskiä sairastua dementoivaan tautiin, vaan näyttäisi hidastavan varhaisdementian oireita ja taudin lopullista puhkeamista. Hän kuitenkin totesi, että toistaiseksi ei ole olemassa yhtenäisiä ravintosuosituksia, mutta hän itse syö päivittäin oliiviöljyä, kalaa, vihanneksia ja hedelmiä ja mielellään punaviinin kera. Professori vaikutti hyvin elinvoimaiselta esitellessään tulevia tutkimusprojekteja asian tiimoilta. Kongressin anti oli moninainen ja erittäin runsas. Yllä oleva on vain pieni poiminta. Toivottavasti ensi vuonna Barcelonassa osallistujien joukossa on runsaasti myös suomalaisia sekä luennoitsijoina että kuulijoina. Nyt heitä oli harvassa. Kaj Mahlberg

7

8 Olle Ljungqvist on vuodesta 2009 toiminut Örebron yliopiston kirurgian professorina. Hän on myös työskennellyt Tukholman Karoliinisessa Instituutissa, jossa hän väitteli 1987 tohtoriksi aiheenaan verensokerin merkitys verenvuodon ehkäisyssä. Tuolloin hän myös kiinnostui ravitsemusasioista siinä määrin, että hänestä tuli tunnettu asiantuntija alalle. Noin vuosi sitten hän jäi syrjään ESPENin puheenjohtajan paikalta. ESPEN, European Society for Clinical Nutrition, on kliiniseen ravitsemukseen ja metaboliaan eli solun aineenvaihduntaan keskittyvä järjestö. Järjestö on muun muassa luonut ravitsemuksen yleistavoitteet syöpähoidon ja vanhustenhuollon osalta. Örebron yliopisto on hiljattain saanut oikeuden kouluttaa lääkäreitä. Olle Ljungqvist kertoo, että ravitsemushoito kuuluu tärkeänä osana koulutukseen: Tämä on erittäin myönteistä, koska ravitsemustiedon tulee olla itsestäänselvyys hoitokäytännössä. Tämä käsitys valtaa yhä enemmän alaa sekä Ruotsissa että 8 NÄKÖKULMA Länsimaisen lääketieteen suuri ongelma on aliravitsemus Liikalihavuudesta on keskusteltu pitkään läntisessä maailmassa. Nyt ollaan kiinnittämässä huomiota siihen, että myös aliravitsemus on meille merkittävä ongelma. Tätä mieltä on ruotsalainen professori Olle Ljungqvist Örebron yliopistosta. Hän on kirurgina tuonut uutta tietämystä ravitsemuksen merkityksestä ennen ja jälkeen leikkausten. Teksti GUNNI NORDSTRÖM muualla Euroopassa. Molemmat äärimmäisyydet, ylipaino ja aliravitsemus, ovat ajankohtaisia kysymyksiä myös Euroopan maissa. Aliravitsemus ei ole yhtä näkyvä ilmiö kuin liikalihavuus, mutta mielestäni vähintään yhtä iso ongelma. Meidän on otettava nämä asiat kattavasti huomioon terveydenhoidon suunnitelmissa. Hän valittaa sitä, että hänellä ei näiden asioiden tiimoilta ole ollut yhteyksiä suomalaisiin lääkäreihin viime vuosina: Se on suuri vahinko, sillä Suomessa tehdään paljon hyvää tutkimustyötä ravitsemukseen läheisesti liittyvillä alueilla kuten sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen tutkimisessa. Ravintoliuosta ennen leikkausta Olle Ljungqvist oli juuri tullut Japanista kirurgien maailmankongressista, kun haastattelin häntä. Seuraava tapaaminen on Suomessa vuonna Isäntänä tulee toimimaan Suomen Kirurgiyhdistys. Silloin Olle Ljungqvist toivoo voivansa herättää suomalaisten kiinnostuksen ERAS-nimiseen projektiin. ERAS (Enhanced Recovery After Surgery) tarkoittaa parempaa palautumista kirurgisen operaation jälkeen. Projekti on Olle Ljungqvistin agendalla tärkeimpänä juuri nyt. Hän on sen puitteissa kehittänyt malleja, miten estää stressireaktioita, jotka aiheuttavat insuliiniresistenssiä leikkauspotilaissa. - ERAS-projektin ympärille on kasvamassa laaja kansainvälinen verkosto ja tarkoituksenamme on saada kehitetyt mallit käytäntöön, hän kertoo. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että potilaalle annetaan hiilihydraattipitoista juomaa ennen leikkausta, eikä pidetä paastolla kuten ennen. Juoma annetaan pari tuntia ennen leikkausta. Näin aineenvaihdunta saadaan käyntiin ja leikkauksen jälkeinen insuliiniresistenssi vähenemään. Ravintoliuoksessa ei ole mitään erikoista, se on kuin vahvistettua urheilujuomaa, mutta sisältää 12,5 prosenttia hiilihydraatteja. Tieteellisten tutkimuksien mukaan tämä ravintoliuos auttaa myös toipumaan nopeammin. Hoitomalli perustuu tietoon, että kirurgiset operaatiot aiheuttavat stressireaktion kehossa. Se vaikuttaa aineenvaihduntaan niin, että verensokeri kohoaa tilapäisesti muistuttaen diabetesta. Insuliiniresistenssi on osoittautunut erääksi syyksi komplikaatioihin ja pidentyneeseen palautumiseen. Jos potilas on paastonnut ja lisäksi suoli on huuhdeltu, keho on päässyt kuivumaan. Kun potilasta leikkauksen aikana nesteytetään, neste voi kerääntyä kudoksiin munuaistoiminnan ollessa alentuneena. Ravintoliuoksen ansiosta nestetasapaino ja aineenvaihdunta paranevat, samalla komplikaatioiden riski pienenee. ERASohjelman ansiosta potilaiden toipumisaika leikkauksen jälkeen on lyhentynyt kahdella-kolmella päivällä. He voivat myös aloittaa normaalin ruokailun aiemmin. ERAS-mallissa luovutaan vanhasta tavasta paastota ennen leikkausta. Olle Ljungqvistin mukaan paastolle tässä yhteydessä ei oikeastaan ole ollut tieteellistä perustetta. Aliravitsemusta vanhuksilla Muutamia vuosia sitten Olle Ljungqvist johti toimintaa vatsa/suolistokeskuksessa Erstan sairaalassa Tukholmassa. Hän onnistui järjestämään sekä sairaalan potilaille että läheisen palvelutalon asukkaille parempaa ja ravitsevampaa ruokaa. Hänen aloitteestaan esimerkiksi perunat tarjoiltiin aina vastakeitettyinä, vaikka muu ruoka tuotiin muualta ja lämmitettiin uudelleen. Jatkuu sivulla 10

9 NÄKÖKULMA Olle Ljungqvist Arkistokuva 9 9

10 NÄKÖKULMA Länsimaisen lääketieteen suuri ongelma on aliravitsemus...jatkoa sivulta 8 Hän palkkasi jopa keittiömestarin laatimaan vaihtelevia ruokalistoja. Oli jännittävää yhdistää eri ammattiryhmiä kuten ravitsemusterapeutteja, keittiömestareita ja sairaalahenkilökuntaa, hän kertoo nyt, mutta toteaa pettyneenä, että Erstassa lienee palattu takaisin vanhaan käytäntöön hänen lähtönsä jälkeen. Laskelmien mukaan 10 prosenttia kaikista yli 70-vuotiaista ruotsalaisista on aliravittuja. Tilanne on pahin juuri vanhuksilla ja sairaaloissa. Olle Ljungqvist suhtautuu mietteliäästi kysymykseen, tarvitsisivatko kaikki kansanryhmät ennakoivia ravintolisiä: Uskon, että useimmat tulevat toimeen monipuolisella ja terveellisellä ruokavaliolla. Toisaalta kaikkea ei vielä ole tutkittu. On olemassa tutkimuksia, jotka todistavat antioksidanttien voivan vaikuttaa immuunijärjestelmään. Mieleen tulee muun muassa immunoterapia, joka sisältää muun muassa arginiinia ja omega-3 -rasvahappoja. ESPENin suuntaviivoihin ravintoasioissa otetaan vain faktoja, joille on tieteellinen pohja. Kaikki kirjallinen aineisto tarkistetaan todistusvoiman selvittämiseksi. Kannanottojen taustalla oleva todistelu luonnollisesti vaihtelee. Tieteellisen tutkimusaineiston ohella turvaudutaan joskus myös luotettavaan kokemukseen. Antioksidanttiklinikoiden kokemuksen mukaan monikirjoinen ravitsemushoito ennen leikkausta lyhentää toipumisaikaa merkittävästi. Tähän tietoon Olle Ljungqvist suhtautuu näin: Se on ilahduttavaa kuulla, mutta olisi hyvä tehdä tieteellisiä tutkimuksia, jotka vahvistaisivat tulokset. Voin hyvin kuvitella, että on paljon aineita, joilla voi olla tehoa, mutta se olisi todistettava. Monesti hyviltäkin asioilta puuttuu todistusvoimaa. Tukee muistia ja keskittymiskykyä Voi vähentää alakuloa Edistää oppimista Vahvistaa immuunijärjestelmää Auttaa ylläpitämään sydän- ja verenkiertoelimistön normaalia toimintaa Tukee nivelten hyvinvointia Lisää univalmiutta Lue lisää: Olle Ljungqvist suosittelee, että kaikki potilasryhmät seulottaisiin aliravittujen ja vaaravyöhykkeessä olevien löytämiseksi. Seulonnassa ei käytettäisi verikokeita eikä perusteellisia analyysejä. Ne otettaisiin käyttöön vasta, kun yleiset kysymykset terveydentilasta ja ruokailutottumuksista paljastaisivat henkilön kuuluvan riskiryhmään. Käynnissä on tutkimuksia, joissa selvitetään syövän, ravinnon, ympäristön ja yksilöllisen herkistymisen (esimerkiksi geneettisten ominaisuuksien takia) suhdetta. Kysymykseen koska näistä tutkimuksista saadaan tuloksia Olle Ljungqvist vastaa näin: Siihen menee aikaa, ennen kuin kaikki yhteydet on selvitetty. Mutta se on mielenkiintoinen haaste, jonka parissa työskentelee suuri joukko tutkijoita. Annospusseja 14 kpl Mikrokapseloituja neuroliposomeja 10

11 NÄKÖKULMA Erkki Antila Lääkäri ja potilas yhdessä pyrkivät ehkäisemään sairautta Sairaanhoitomme on ajautumassa kriisiin. Ryhmä toiminnallista lääketiedettä kannattavia lääkäreitä on äskettäin puuttunut keskusteluun antamalla julkilausuman. He haluavat soveltaa lääketieteellistä tutkimustietoa sekä ennalta ehkäisevässä että sairauden luonnollisia paranemismekanismeja tukevassa hoidossa. He haluavat myös antaa potilaille mahdollisuuden ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuva RAIMO HENTTONEN Nämä lääkärit ovat mukana kymmenen vuotta sitten perustetussa Funktionaalisen Medisiinan Seurassa. Julkilausumalla he haluavat myös kertoa toiminnastaan, koska ovat sitä mieltä, että heidän päämääristään on olemassa virheellisiä tulkintoja. Seuran puheenjohtaja on Erkki Antila, yleislääkäri, lääketieteen lisensiaatti ja filosofian tohtori. Hän toimii nyt työterveyslääkärinä; funktionaalisen lääketieteen menetelmiä hän toteuttaa yksityisvastaanotollaan. Kysyimme häneltä mitä käsite toiminnallinen lääketiede sisältää. Näin hän vastasi: Mielestämme pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota monien kroonisten kansantautiemme syihin, eikä pelkästään diagnostiikkaan ja akuuttihoitoon sekä farmakologisten lääkkeiden käyttöön. Terveydenhuoltomme on suuntautunut sairaanhoitoon ja jättänyt jopa yksinkertaisetkin ennaltaehkäisevät toimenpiteet tekemättä. Sydän-verisuonisairaudet, sokeritauti, syöpä, suolisto- ja hengityselinten sairaudet sekä monet autoimmuunisairaudet ovat syinä yli 90 prosenttiin kuolemista. Alkoholista johtuvien kuolinsyiden kasvu työikäisissä miehissä on kaksinkertaistunut noin 20 vuodessa. Nämä sairaudet ovat suurelta osin ehkäistävissä, tai ainakin siirrettävissä myöhäisempään ikään, mutta uusi hallituksemme on leikannut talousarviosta kaksi miljoonaa euroa pois juuri sairauksien ennaltaehkäisystä. Tiedämme että näiden tautien syntytekijöihin liittyviä tutkimustuloksia olisi paljon käytettävissä, mutta sitä tietoa ei hyödynnetä. Lääkäreiden hoitokäytännöt ovat kaukana siitä, mitä tutkimus on kroonisten sairauksien riskitekijöistä ja synnystä selvittänyt. Ravitsemus tärkeää Paljon enemmän tulisi kiinnittää huomiota myös ravitsemukseen, kriittisiin ravitsemustekijöihin, hormoniaineenvaihduntaan, ihmisen myrkynpoistojärjestelmään ja ympäristömyrkkyihin sekä elämäntapavirheisiin, kuten huonoihin ravintotottumuksiin, liikunnan puutteeseen, alkoholin ja tupakan käyttöön sekä näiden seurauksena ylipainoon ja muihin terveysongelmiin, Erkki Antila jatkaa. Jatkuu seuraavalla sivulla... 11

12 ...jatkoa edelliseltä sivulta Hän kertoo myös että ravitsemuksen ja ravintolisien merkitystä terveydelle on korostettu eurooppalaisessa yhteistyöelimissä ja järjestöissä. Näin on tehnyt ESPEN, The European Society for Clinical Nutrition and Metabolism. Toinen organisaatio, ENHA, European Nutrition for Health Alliance, on todennut, että jopa viidellä prosentilla Euroopan väestöstä voi olla vajaaravitsemustiloja, sairaalapotilaista 40 prosentilla ja hoitolaitoksissa olevista peräti 60 prosentilla. Euroopan parlamentti esitti vuonna 2010 syöväntorjuntaohjelman, jossa ehdotetaan perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhteistyötä ja myös että otettaisiin huomioon ravitsemuksen merkitys taistelussa syöpää vastaan. Ohjelmassa huomioidaan, miten syövän aiheuttamia ravitsemusvajauksia voidaan hoitaa. Toiminnallisessa lääketieteessä otetaan huomioon ihminen/potilas kokonaisvaltaisesti, Erkki Antila selventää: Vastaanotto ei ole ohi kymmenessä minuutissa, vaan yksilölle annetaan aikaa parikin tuntia, varsinkin uuden potilaan kyseessä ollen. Kehon ravitsemustila pitää kartoittaa vähintään kriittisten ravintotekijöiden osalta. Nykyinen koulutus Suomessa ei anna lääkäreille läheskään riittäviä tietoja niistä mekanismeista, jotka johtavat sairastumiseen. Se ei myöskään sivua sitä, että terveydentilaan voi vaikuttaa lääkkeiden lisäksi ruokavaliomuutoksilla ja ravintolisillä. Meidän olisi luotava ihmisille paremmat mahdollisuudet ottaa enemmän vastuuta omasta terveydestään. Potilaita riittää Terveydenhuollon viranomaiset ja monet lääkärit suhtautuvat epäillen käsitteeseen toiminnallinen lääketiede. Siitä huolimatta lääkäreillä, jotka soveltavat tätä hoitomuotoa koululääketieteen ohella, on runsaasti potilaita. Meidän ei ole tarvinnut mainostaa itseämme, sanoo Erkki 12 Antila. Potilaat jotka mielestään ovat saaneet apua, kertovat tutuilleen, jotka vuorostaan tulevat vastaanotoillemme. Aikamme ei yksinkertaisesti riitä ja toivomuksemme onkin, että useammat lääkärit tutustuisivat toiminnalliseen lääketieteeseen lähemmin. Ongelmana on koulutuksen vähäinen tarjonta Suomessa. Toisaalta akateemisen koulutuksen saaneen mahdollisuudet poimia tietoa kirjallisuudesta ja Internetistä ovat nykyisin huikeat. Oppia ja kollegatapaamisia on tarjolla etenkin Yhdysvalloissa. to Antioksidanttiklinikan tiloissa Helsingissä. Sen lisäksi he saattavat toimia lääkäreinä muuallakin. Seuralla on jäseniä eri puolilla Suomea. Ympäristöperäiset sairaudet Teollistuneessa maailmassa kasvaa sellaisten potilaiden määrä, jotka hakevat apua monimuotoisiin oireisiin, joita on vaikea diagnosoida. Puhutaan yleisesti ympäristöperäisistä sairauksista, tai kuten Ruotsissa muusta yliherkkyydestä (an- NÄKÖKULMA Muutamilla Funktionaalisen Medisiinan Seuran lääkäreillä on Erkki Antilan tapaan vastaanotnan överkänslighet). Oireet viittaavat siihen, että potilas kärsii yliherkkyydestä, vaikka tavallista allergiaa ei voida määrittää. Erkki Antilalla on ollut paljon tällaisia potilaita. Hän uskoo monien kärsivän oireista, jotka ovat ympäristöperäisiä. Erilaiset kemikaalit, kosteusvauriomikrobien myrkyt, sisustusmateriaaleissa ja elektroniikassa käytetyt kemikaalit ja niiden reaktiotuotteet, mm. bromatut palonestoaineet, voivat Antilan mukaan olla aiheuttajina oireissa, joista tämä potilasryhmä kärsii. Mitä on funktionaalinen lääketiede? Funktionaalinen lääketiede on nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän vaatimuksiin ja tarpeisiin vastaava, merkittävä edistysaskel lääketieteen harjoittamisessa. Siinä keskitytään perinteisen lääketieteen harjoittamisen sairauskeskeisyydestä enemmän yksilölliseen, potilaskeskeiseen tutkimusja hoitotapaan. Funktionaalinen lääketiede tutkii ja hoitaa ihmistä kokonaisuutena ja siinä yhdistetään tietoja paitsi lääketieteen eri osa-alueista, kuten sisätaudeista, neurologiasta ja immunologiasta, myös biokemiasta, ravintotieteistä, kasvitieteestä, ekologiasta,perinnöllisyystieteestä, fysiologiastaja toksikologiasta. Funktionaalisen lääketieteen perushoitomenetelmiä ovat: - yksilöllisesti ohjatut ruokavaliomuutokset - probioottinen hoito - elimistön korjaustapahtumia tukevat ravintolisät (mm. vitamiinit, mineraalit, välttämättömät rasvahapot, aminohapot) - liikunta - stressinhallinta Hoitomenetelmiin kuuluvat myös mm. fytoterapeuttisten valmisteiden käyttö ja entsyymit joko ruoansulatusentsyymien korvaushoitona tai immunologisesti vaikuttavana entsyymiterapiana. Funktionaalisen Medisiinan Seura - Tutkijoilla on omat teoriansa, mutta uskon, että pitää yrittää löytää kokonaisvaltainen näkemys, syyt eivät sulje toisiaan pois vaan useat syyt sen sijaan vahvistavat oireenmuodostusta. Yksilölliset tekijät vaikuttavat siihen mihin suuntaan oireet kehittyvät. Monet oireet ovat päällekkäisiä eri oireyhtymissä kuten monikemikaaliyliherkkyydessä ja kroonisessa väsymysoireyhtymässä sekä fibromyalgissa eli pehmytosareumassa. Keskushermostossa ja autonomisessa hermostossa on todettu normaalista poikkeavia löydöksiä jotka heijastuvat usein häiriöinä hypothalamus-aivo- lisäke-lisämunuaiset akselilla. Mielenkiintoinen havainto on solujen energialähteiden, mitokondrioiden, alentunut toiminta, joka saattaa selittää näiden potilaiden kroonisen väsymyksen. Erkki Antilalla on myös ollut potilaita, joilla on muutoksia veri-aivoesteen toiminnassa. Tällaiset potilaat reagoivat muun muassa keskushermostoa kiihdyttäville ravinnosta saataville aminohapoille kuten aspartaamille ja glutamaatille oireita voi olla lievästä vapinasta epilepsiaan. Hormonihäiriöitä Hormonitoiminnan häiriöt ovat tavallisia monioireisilla potilailla. Näitä lääkärin on vaikea diagnosoida. Varsinkin perusaineenvaihduntaa säätelevän kilpirauhashormonin eli tyroksiinin aktivoituminen ei tapahdukaan normaalisti kudoksissa, joka puolestaan johtaa kilpirauhasen vajaatoimintaoireisiin, vaikka tyroksiinia syntyisikin itse kilpirauhasessa. Ruotsalaisen tutkimuksen mukaan tietyn tyyppiset bromatut palonestoaineet muistuttavat tyroksiinia. Epäillään, että ne voisivat aiheuttaa hormonihäiriöitä kehossa. Jos niin on, mitä voisi tehdä sen estämiseksi? Näin vastaa Erkki Antila: Pitää yrittää saada hormonitoiminta tasapainoon hallitusti jos aktiivista kilpirauhashormonia, trijodotyroniinia, ei muodostu riittävästi ja oikeassa suhteessa inaktiiviseen käänteistrijodotyroniiniin ja jos on lisämunuaiskuoren vajaatoimintaa, on nämä luonnollisesti kaikki korjattava. Elimistön toipumista häiriötiloista voidaan tukea oikeanlaisilla ravintolisillä. Tarve on sitä merkittävämpi, jos on osoitettavissa suoranaisia puutostiloja. Usein lisätarvetta on antioksidanteista, magnesiumista, ubikinonista, karnitiinista, arginiinista, B-vitamiineista, erityisesti B 12 -vitamiinista, muutamia mainitakseni, vastaa Erkki Antila.

13 NÄKÖKULMA Nakokulma2010_HT(Tryptom#37DBEC :28 Page 1 C M Y CM MY CY CMY K Composite 13

14 NÄKÖKULMA Minua pidettiin luulosairaana 14

15 NÄKÖKULMA Vihdoinkin Susanna Nurmista uskotaan. Nyt hän myös saa apua moniin oireisiinsa, joille terveydenhuollossa viitattiin kintaalla. Hän tuntee voimiensa vähitellen palaavan, vaikka ei vielä ihan olekaan entisensä. Teksti GUNNI NORDSTRÖM Kuvat RAIMO HENTTONEN Minun pitäisi oikeastaan kirjoittaa kirja kaikesta kokemastani. Minua on pidetty vain luulosairaana taiteilijaluonteena, jota ei ole tarvinnut ottaa vakavasti. Näin hän kertoo meille, kun tapaamme hänet syrjäisessä, mutta kodikkaassa, talossa Pohjois-Savossa. Asuinkumppaneina hänellä on kissa ja koira. Susanna viihtyy koskemattomassa luonnossa nauttien raittiista ilmasta. Kaukana on se ruuhka- Suomen miljöö, jossa hän kasvoi ja vietti nuoruuden. Susanna Nurminen, 39, on myyntimerkantti ja somistaja, mutta työskentelee nyt hevosten hoitajana ratsutallilla Kiuruvedellä. Sairauslomalla monista oireistaan hän on ollut vain ajoittain pääasiassa hänet on viime vuosina ohjattu työttömyyskassaan ja sosiaalitoimistoon. Vapaa-aikoinaan hän säveltää ja sanoittaa lauluja. Toisinaan hän maalaa tauluja ja piirtää. Hän on myös löytänyt turvapaikan helluntaiseurakunnasta, jonka tilaisuuksissa hän joskus esiintyykin. Elohopeamyrkytys Hän joutui vakavaan elohopea-altistukseen vuonna 2006, joka aiheutti vakavia oireita. Mutta kukaan ei ollut uskoa, että hänestä Iisalmen terveyskeskuksessa vuonna 2007 mitattu elohopeamäärä, 130 nanomoolia litrassa verta, olisi syynä kroonisiin oireisiin. Työperäisessä altistuksessa toimenpiderajana on 90 nanomoolia/litra. Sairaanhoitaja, joka kertoi minulle verikokeen tuloksen oli selvästi hämmästynyt. Muuta ei sitten tapahtunutkaan. Lähdin terveyskeskuksesta epätietoisena, todistus kädessäni. Hän oli altistunut elohopealle kun hän meni hammaslääkärille korjauttamaan amalgaamipaikkaa. Ikenestä vuosi runsaasti verta, kun hammaslääkäri oli täyttämässä amalgaamimassalla niin kutsuttua matriisia. Paikka-aine ei kovettunut vaan valui Susannan suuhun ja hän nieli osan täytteestä veren mukana. Noin kuukauden kuluttua alkoivat oireet, joille hän ei keksi muita selityksiä, kuin hammaslääkärin vastaanoton tapahtumat. Sydän pompotti, henkeä salpasi, hikoilutti ja vatsan toiminta meni epäkuntoon, hän kertoo. Susanna Nurmisen hampaissa oli yhdeksän isoa amalgaamipaikkaa, jotka hän oli saanut lapsena ja teini-iässä. Hän ei ollut tiennyt niiden sisältävän elohopeaa. Kun asia hänelle selvisi vuonna 2007, hän halusi poistattaa ne välittömästi. Hammastäytteet vaihdettiin, mutta ilman asianmukaista suojausta. Oireita tuli lisää, lihakset ja nivelet särkivät. Ajoittain hän ei jaksanut edes liikkua. Suoliston oireilu lisääntyi myös huomattavasti. - Kamalinta oli väsymys. Saatoin maata sohvalla ja päättää nousta ylös, mutta jalat eivät totelleetkaan minua. Krooninen väsymys Kukaan ei ymmärtänyt, mistä oireet saattoivat johtua. Oireiden selitettiin olevan psyykkisiä ja lähetteitä kirjoitettiin psykiatreille ja psykologeille. Mielialalääkettä määrättiin, mutta siitä hän sai rajuja fyysisiä oireita. Lopulta hän sai eräältä psykiatrilta todistuksen siitä, että hän ei ollut psyykkisesti sairas. Mutta olinhan minä alakuloinen ja masentunut. Niin olisivat olleet kaikki muutkin samanlaisen säryn ja lamauttavan väsymyksen kourissa. Vaikka Susanna Nurmisen tila paheni pahenemistaan, hänen oireitaan ei otettu vakavasti. Lokakuussa 2009 hänen isänsä päätti, että nyt tämä saa riittää. Hän haki tyttärensä Helsinkiin ja oli myös varannut hänelle ajan Antioksidanttiklinikalle. Lääkäri Kaarlo Jaakkola kuunteli hänen kertomuksensa ja päätteli, että oireet olivat pahentuneet asiantuntemattomasti tehdyn amalgaamisaneerauksen jälkeen. Hänen mielestään pienelläkin elohopeamäärällä voi olla terveysvaikutuksia. Hän huomioi myös sen, että potilaalla oli nuoresta saakka ollut taipumus migreeniin ja väsymykseen, vaikka yleiskunto muuten vuoteen 2006 saakka oli ollut hyvä. Dramaattinen elohopea-altistus olikin ilmeisesti saanut aikaan terveydentilan heikkenemisen. Susanna Nurmisen menneisyydessä kummittelee myös home; talo jossa hän nyt asuu on sisustettu lainahuonekaluin, koska hänen oli tuhottava omat tavaransa asuttuaan täysin homehtuneessa talossa. Nyt Susanna Nurmisella on uusi diagnoosi: krooninen väsymysoireyhtymä. Tätä syndroomaa kutsutaan kansainvälisesti ME:ksi, myalgic encephalomyelitits. Taudilla katsotaan olevan samankaltaisuutta fibromyalgian kanssa. Tautinimikkeestä vielä keskustellaan, mutta monet lääkärit käyttävät sitä, koska on olemassa joukko virallisesti hyväksyttyjä määrittämisperusteita sen vahvistamiseksi. Oireisiin kuuluvat muun muassa syvä väsymys, joka ei lievene unella, muita oireita kuten kova päänsärky, ruoansulatusongelmat, nivel- ja lihasongelmat sekä ääni- ja valoyliherkkyys. Jo 1950-luvulla Tutkijat ovat todenneet ME-potilailla heikentyneen immuunipuolustuksen ja muutoksia hermo- ja hormonijärjestelmissä. Ruotsalainen professori Carl-Gerhard Gottfries kiinnostui taudinkuvasta jo 1950-luvulla. Hän totesi, että huomattava osa potilaista oli sairastanut aasialaiseksi kutsutun influenssan. Taudin taustalla voisivat siis olla virusinfektiot, mutta ympäristövaikutuksillakin tätä syndroomaa on selitetty. Ongelmana on edelleen, että täysin yksiselitteistä parannuskeinoa ei ole keksitty. Vitamiinihoidot ovat tavallisia, näille potilaille määrätään varsinkin B12- vitamiinia. Kroonista väsymysoireyhtymää on vaikea voittaa. Se vaatii laajan ja järjestelmällisen ravitsemushoidon, joka kohdistuu niihin puutteisiin, joista potilas tietämättään kärsii, Kaarlo Jaakkola sanoo. Jatkuu seuraavalla sivulla

16 ...jatkoa edelliseltä sivulta - Jo marraskuussa 2009 Susanna Nurmisen tullessa seurantakäynnille lyhyen antioksidanttijakson jälkeen hän totesi, että jotain oli tapahtunut. Hän oli pitänyt tarkkaa kirjaa, miten oli reagoinut eri ravintolisiin ja antioksidanttijuomiin. Nyt hän heräsi levänneenä, eikä tarvinnut enää päiväunia. Muutos oli huomattava. Hän oli ollut kaksi vuotta poissa työelämästä syvän väsymyksen ja monien muiden oireiden vuoksi. Susanna Nurmiselle määrätty ravitsemushoito perustui laajoihin, verestä tehtyihin laboratoriomittauksiin. Niissä paljastui muun muassa merkittävä D-vitamiinin puute. Vuonna 2010 talven kuluessa hänen yleiskuntonsa parani huomattavasti. Hän pani myös merkille, että migreenikohtauksia tuli harvemmin. Hän pystyi taas syömään ruoka-aineita, joita aikaisemmin ei voinut sietää. Vähitellen hän pyrki takaisin työelämään, kokeillakseen miten paljon hän jaksoi tehdä. Nyt hän työskentelee lähes täysipäiväisesti. Vieraillessamme Susanna Nurmisen luona tapasimme iloisen ja tasapainoisen naisen, joka mielellään virittää laulun kitaransa säestyksellä. Saimme kuulla ironisen viisun siitä, miten elohopeamyrkytyksen uhria käsitellään suomalaisessa terveydenhoitojärjestelmässä. NÄKÖKULMA Elohopean aika on ohi Alla pari lainausta Kaarlo Jaakkolan kirjasta Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla. Maailman Terveysjärjestön (WHO) käyttämän toksikologian asiantuntijan Mats Berlinin esittämät faktat perustuen viimeisiin 900 tutkimukseen ovat osoittaneet, että amalgaami on täysin sopimaton hammastäytemateriaali ja elohopean altistumiselle ei ole turvallista alarajaa. Amalgaamin käyttö kiellettiin Norjassa vuoden 2008 alusta lähtien. Tanska antoi käyttökiellon ja se astui voimaan Toksikologi Berlinin esittämät tutkimustiedot (Dentala material och hälsa, 2003) vakuuttivat mm. Ruotsin viranomaiset ja eduskunnan ja amalgaamin käyttö kiellettiin vuonna 2008 ja laki astui voimaan kesällä Mainittakoon, että jo vuodesta 1994 Ruotsin hammashoitovakuutus on kieltäytynyt korvaamasta amalgaamista tehtyjä täytteitä. Susanna Nurminen esittää säveltämäänsä ja sanoittamaansa laulua Myrkytetty kulkija. Toksikologinen näyttö on niin painava, että on loogista odottaa, että Suomessa Valtioneuvosto tekee amalgaamin käyttökieltopäätöksen lähitulevaisuudessa. Amalgaamielohopea on keskeinen hapetusstressin aiheuttaja kaikille, joilla on tai on ollut amalgaamimassaa hammaspaikoissa. Tätä asiaa koskeva kirjallisuus osoittaa, että pitkäaikainen ja kumuloituva eli hitaasti kasvava elohopeapitoisuus elimistössä vaikuttaa lähes kaikkiin elimistön funktioihin, mm. suoliston mikrobitasapainoon ja immuniteettiin. Tieteen Kuvalehti 11/2011: Vuonna 2013 maailman valtioiden johtajien on määrä kokoontua keskustelemaan sopimuksesta, jolla elohopean käytöstä asteittain luovutaan kokonaan. Tämä tarkoittaisi sitä, että vaaralliseksi myrkyksi luokiteltu elohopea olisi ensimmäinen alkuaine, jonka kaikkinaisesta käytöstä luovuttaisiin. 16

17 NÄKÖKULMA Ruoansulatuskirjan rinnalle on tulossa pokkari samasta aiheesta otsikolla Vatsa kuntoon Kirurgian erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan toiseen painokseen ehtineen Ruoansulatus kuntoon ravitsemushoidolla -kirjan rinnalle on tulossa saman kirjoittajan taskukirja. Noin 180-sivuiseen jokamiehen ja -naisen terveysoppaaseen on kerätty oleellista tietoa vatsan kunnossapidosta yli 30 vuoden kokemuksella ravitsemushoidoista. Kaarlo Jaakkola: Suoliston haitalliset mikrobit tuottavat merkittävän osan ihmisen elimistöä kuormittavista myrkyistä. Lisäksi elimistöä rasittavat erilaiset intoleranssit ja yliherkkyydet, jotka voivat aiheuttaa tulehdustiloja suoliston limakalvoilla. Tarvitaan tietoa siitä, miten vaivojen syyt ja taustat korjattaisiin ja miten suolisto saataisiin kuntoon. Ravitsemushoito on osoittautunut tehokkaaksi avuksi ruoansulatuskanavan kunnossapidossa. Ravitsemushoito on haastavaa, mielenkiintoista ja palkitsevaa. Jokainen potilas on yksilö. Vaikka sairaus olisi sama, niin ihmisten ravitsemustilanne vaihtelee. Puutostiloja voi olla useita. Siksi on tärkeää, että on mahdollisuus mitata monia pienoisravintotekijöitä. Mittaustulosten perusteella jokainen saa itselleen sopivan hoidon. TILAUKSET: Kirjojen puhelintilaukset numeroista (09) , (ma-pe 9-15). Sähköpostitilaukset: Kirjat ovat myynnissä myös hyvin varustetuissa kirjakapoissa ja luontaistuote-/terveyskaupoissa. Katso lähemmin Kirjoissani osoitan myös esimerkkien avulla, kuinka hoidot ovat vaikuttaneet. Nakokulma2010_HT(Fosfose#37DBD :27 Page 1 Seniori TERVEYS Syksyn terveellisin uutuus on ilmestynyt Pitkän iän salaisuus: Työtä ja rakkautta Suomalaisten suurin sairaus: Pyyteettömän rakkauden nälkä Masennus yleisin kansansairaus 10 vuoden kuluttua Seniori TERVEYS 1/2011 5,90 Extrahinta 3,90 Seksikäs nainen on sielukas Jorma Ollilan jumppatunti Karkkia tarjoavat isovanhemmat edesvastuuseen! Uusi lehti kultaisten vuosien parhaaksi Tasainen verensokeri avaintekijä diabeteksen hoidossa ja estossa C M Y CM MY CY CMY K SenioriTERVEYS on uusi, seniori-ikäisille suunnattu laaja-alainen terveysasioihin keskittynyt aikakauslehti. SenioriTERVEYS on tilauspohjainen ja irtonumeromyynnissä R-kioskeissa ja Lehtipisteissä kautta maan. Lehden painosmäärä on kpl. Senioriterveyden keskeisiä aihealueita ovat fyysisen terveyden koko laaja alue: ihmisen koko keho suuta ja silmiä myöden psyykkinen terveys: ihmisen psykosomaattinen yhteys sosiaalinen terveys: sosiaaliset suhteet ovat tärkeä osa ihmisen hyvinvointia seksuaalinen terveys: seksuaalisuus on myös ikäihmiselle tärkeä ja voimaa-antava elämän osa-alue yhteiskunta terveydellisestä näkökulmasta Composite 17

18 NÄKÖKULMA Sairaala Ghanaan suomalaisvoimin Tavallisten ihmisten pienillä teoilla voi olla suuret vaikutukset Kuva: Ansku Jaakkola 18

19 NÄKÖKULMA Teksti: Jarmo Majapuro projektinjohtaja Mikä on istuskellessa uuden terveysaseman portailla. Kuva: Kwabena Boakye Yiadom Miltä tuntuisi, jos ei voisi viedä vakavasti sairasta lastaan sairaalaan, koska asuu liian kaukana ja vaikka pääsisi sairaalaan, tuskin silti saisi apua pariin päivään suuren potilasmäärän vuoksi? Miltä tuntuisi pitää kuolevaa lastaan vain sylissään, kun muuta vaihtoehtoa ei ole? Millaista olisi, jos mies kuljettaisi synnytyskomplikaatioista kärsivää vaimoaan sairaalaan polkupyörällä useita kymmeniä kilometrejä ja vaimo kuolisi matkalla? Millaista olisi, jos ainoa tarjolla oleva juomavesi olisi lammikosta, jota käyttävät myös eläimet? Tällaisin esimerkein Kwabena Boakye Yiadom, tuttavallisemmin Koby, kuvailee Namongin kylän ja sen lähiseutujen elämää keskisessä Ghanassa. Alueella on yli ihmistä. Vuonna 2005 siellä oli yksi lääkäri ihmistä kohden. Sen jälkeen tilanne on vain huonontunut. Namongin alueelle on pitkään yritetty saada parempaa terveydenhuoltoa, mutta varojen puutteessa se ei ole ollut mahdollista. Vuonna 2008 Jyväskylän adventtiseurakunta päätti vastata haasteeseen ja alkoi kerätä rahaa terveysaseman rakentamiseksi. Kymmenet vapaaehtoiset järjestivät myyjäisiä, konsertteja ja tapahtumia Namongin terveydenhuollon hyväksi. Myös Antioksidanttiklinikat osallistuivat projektin tukemiseen. Projekti toteutettiin täysin vapaaehtoisvoimin yhteistyössä ADRA Finlandin ja Maranatha Volunteers Finlandin kanssa. Kolmessa vuodessa euron rakennusbudjetti saatiin kasaan ja vuoden 2011 helmi-maaliskuussa 50 vapaaehtoista eri puolilta Suomea käytti kolme henkilötyövuotta kuuden viikon aikana terveysaseman rakentamiseen. Nuorimmat olivat koululaisia ja vanhin yli 80-vuotias. Mukana oli myös opiskelijoita ja paljon eläkeläisiä. Projekti saatiin kunnialla valmiiksi ilman suurempia ongelmia. Nyt on hieno tunne, 532 neliömetrin terveysaseman rakentamisessa on paljon työtä, vaikka rakentaminen Ghanassa onkin helpompaa kuin Suomessa. Puoli vuotta rakentamisen jälkeen terveysasema - paikallisittain sairaala - toimii Muuraustaidot kehittyvät. Kuva: Ansku Jaakkola jo vilkkaasti vaikkei vielä ihan täydellä teholla. Päivittäin hoidetaan noin 120 potilasta poliklinikalla ja äitiysneuvolassa. Työntekijöitä on 26, joista kaksi on lääkäriä ja kahdeksan sairaanhoitajaa. Henkilökunnan määrä noussee lähiaikoina 50:een. Suunnitteilla on myös hammasja silmälääkärin palvelut. Terveysaseman johtaja, kätilö Helena Donkor kertoo Namongin kaltaisella kaakaonviljelyalueella olevan korkean äiti- ja lapsikuolleisuuden. Kätilönä hän näkee tehtäväkseen kouluttaa naisia huolehtimaan itsestään ja lapsistaan tulemalla neuvolaan heti raskauden alussa. Monet Jatkuu seuraavalla sivulla... 19

20 NÄKÖKULMA Kuva: Ansku Jaakkola Kwabena Boakye Yiadom, tuttavallisemmin Koby, terveysaseman rakennusprojektin yhteyshenkilö Ghanassa, on itse kotoisin Namongin alueelta. Hän syntyi merkittävään perheeseen, sillä isoisä oli yhteisön kunnioittama fetissipappi. Heidän kodissaan oli alttarihuone, jossa erilaisia jumalapatsaita palvottiin erityisesti sunnuntaisin ja keskiviikkoisin. Mielenkiintoista kyllä, lauantaisin jumalat lepäsivät ja silloin heitä ei häiritty. Koby on kiitollinen, että hänen ollessaan alakouluikäinen, hänen äitinsä lähti etsimään parempaa elämää Accrasta, Ghanan pääkaupungista ja Koby pääsi kouluun. Kristitty setä vei Kobya jumalanpalveluksiin ja siellä hänestäkin tuli kristitty. Jo alakoulussa kaverit kutsuivat häntä lempinimellä osofu, pastori. Koby suoritti teologian kandidaatin tutkinnon Valley View -yliopistossa Ghanassa. Hän on valmistunut maisteriksi vuonna 2006 Newbold Collegessa Englannissa ja tällä hetkellä hän tekee väitöskirjaa nuorisotyöstä Andrews yliopistoon USA:ssa. Kobyn ensimmäinen työpaikka pastorina oli Dansossa, jossa ei ollut sähköä eikä vettä ja josta pääsi vain kerran päivässä tai pikemminkin yössä autolla suurempaan kaupunkiin, Kumasiin. Koby rakasti paikkakuntaa ja sen ihmisiä, mutta pian hänen vastuulleen annettiin 20 seurakunnan alue. Nykyään hän on adventtikirkon South Central Ghana -piirikunnan (jäseniä lähes ) nuoriso- ja musiikkityön johtaja, aluepastori sekä seurakuntapastori. Oforikromin seurakunta sijaitsee alueella, jonka asukkaista 60 % on muslimeja. Kobyn johdolla seurakunta on luonut hyvät suhteen muslimiyhteisöön muun muassa tuomalla sähköt kylään kaikkien hyödyksi. Kobylla on vaimonsa kanssa 10-vuotias poika. Sen lisäksi heidän kodissaan asuu jatkuvasti kuusi nuorta ja loma-aikoina vielä neljä lisää. Koby kertoo, että tavatessaan orpoja lapsia, joilla ei ole ollut ketään, tai lapsia, joiden vanhemmat eivät ole jostain syystä pystyneet huolehtimaan heistä, ei hänellä ole ollut muuta mahdollisuutta kuin tuoda heidät kotiinsa....jatkoa edelliseltä sivulta kaukana maaseudulla asuvat naiset hakevat apua vasta kun on liian myöhäistä. Vakavat verenvuodot ovat yleisiä. Niinpä Donkor on vaatinut, että hankitaan ambulanssi, jolla pääsee syrjäisiin kyliin hoitamaan äitejä ja lapsia ja tuomaan kaikkein sairaimmat sairaalaan. Ambulanssia ei vielä ole, mutta yksi lääkäreistä on luovuttanut autonsa toistaiseksi tähän käyttöön. Terveysaseman toiminnasta vastaa Ghanan kolmanneksi suurin terveyspalvelujen tuottaja, Ghana Adventist Health Services. Ghanassa kirkot järjestävät 40 prosenttia terveyspalveluista. Valtio maksaa työntekijöiden palkat, kunhan toimitilat löytyvät. Valtio on hyväksynyt Namongin terveysaseman ja osa työntekijöistä nauttii jo tässä vaiheessa valtion palkkaa. Helena Donkor työssään. Kuva: Kwabena Boakye Yiadom Terveysaseman rakentamisella on ollut yllättäviä vaikutuksia, Yiadom hämmästelee. Alueella asuu niin kristittyjä, muslimeja kuin animisteja. He elävät omilla alueillaan ja ovat hyvin vähän tekemisissä toistensa kanssa. Vuoden 2008 vaalikampanja jakoi kansan kahtia: lähes kaikki muslimit kannattivat yhtä puoluetta, kristityt toista. Maassa eletään varovaisen jännittyneessä tilassa ja yritetään olla lietsomatta konflikteja. Kun politiikan lisäksi toisesta yleisestä keskustelunaiheestakin, jalkapallosta, ollaan eri mieltä, ei juuri jää turvallisia puheenaiheita. Mutta nyt Namongin alueella on yksi asia, josta ollaan samaa mieltä: uusi sairaala. Kaikki ihmisryhmät ovat ottaneet sen omakseen. He tapaavat siellä toisiaan, juttelevat keskenään ja keskinäiset ennakkoluulot murenevat. Terveysasemalla kohdellaan kaikkia ryhmiä samalla tavalla. Myös puhdasta vettä porakaivosta on tarjolla kenelle tahansa aamuin ja illoin. Yiadom kertoo esimerkkejä uudesta yhteydestä ihmisryhmien välillä. Eräänä aamuna terveysaseman tontilta löytyi joukko muslimeja siivoamassa ja kitkemässä pihaa. He olivat oma-aloitteisesti järjestäneet talkoot. Uskontojen väliseen yhteistyöelimeen tuli ensimmäistä kertaa mukaan alueen imaami. Hän kertoi tulonsa syyksi uuden sairaalan, sillä hän koki tärkeäksi, että siitä pidetään yhdessä hyvää huolta. Terveysaseman viereisellä tontilla toiminut fetissi-pappi keräsi pääkallot ja muut tarvikkeensa pois ja lahjoitti maansa terveysasemalle, koska hän arvostaa sen toimintaa ja sen tuomaa elämää kylään. Tällaista ei ole koskaan ennen tapahtunut, Yiadom painottaa. Yhteistyö suomalaisten kanssa on muuttanut Yiadomin omaa työtä nuorten parissa. Vapaaehtoisten kokema ilo ei ole voinut olla välittymättä. Jos kerran suomalaiset tekevät tällaisia projekteja, miksi emme mekin voisi, hän pohti. Niinpä hänen järjestämien nuortenleirien ohjelmaan on tulossa muutoksia. Nuoret jakautuvat ryhmiin ja menevät syrjäisiin, köyhiin kyliin auttamaan perheitä heidän askareissaan kuten polttopuiden tekemisessä, siivoamisessa ja peltotöissä. Vuonna 2013 on tarkoitus lähettää läheiseen Liberiaan 500 vapaaehtoista rakentajaa. Maailmanpankilla on varattuna varoja sodan runteleman maan jälleenrakentamiseen. Heillä on rahaa, muttei rakentajia. Meillä ei ole rahaa, mutta meillä on väkeä, niinpä voimme tuoda yhteen varat ja rakentajat, Yiadom nauraa. Suunnitelmissa on orpokoteja, sairaaloita ja kouluja. Yiadom toivoo, että samalla ghanalaiset nuoret näkevät sodan vaikutukset ja ymmärtävät ettei missään tilanteessa kannata turvautua väkivaltaan. 20

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala

Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala Sh, Endoproteesihoitaja Hanna Metsämäki TYKS, Kirurginen sairaala POTILAAN VALMISTAUTUMISEN TULEE ALKAA VIIMEISTÄÄN KUN LÄHETE TYKSIIN TEHDÄÄN Kaikki konservatiiviset keinot käytetty Potilaalle annetaan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg

NivelTeho. 120 kaps. 32,90. (ovh. 40,70) 411,25 e/kg NivelTeho Liiku nivelet lempeästi kuntoon. Kuuden tutkitun aktiiviaineen yhdistelmä: MSM, inkivääriuute, glukosamiini, hainrusto, kupari ja C-vitamiini. 120 kaps. 32,90 411,25 e/kg (ovh. 40,70) Luontainen

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa?

Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Miksi kardiovaskulaaristen riskitekijöiden ennustusarvo muuttuu vanhetessa? Timo Strandberg 6.11.2007 Vanhoissa kohorteissa poikkileikkaustilanteessa suurempaan kuolleisuuteen korreloi: Matala verenpaine

Lisätiedot

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.

Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista. Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11. Hyvälaatuista proteiinia maitotuotteista Teija Keso Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija Valio Oy Ateria 12 6.11.2012 Sisältö Valio Oy 2 Proteiinit Koostuvat 20 aminohaposta, joista

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info

Valmistautuminen maratonille. www.janakkalanjana.info Valmistautuminen maratonille www.janakkalanjana.info Viikko ennen H-hetkeä Harjoittelu vähenee. Muista, viimeisen viikon harjoittelulla ei rakenneta, vaan tuhotaan kuntoa! Tankkaus: Lihakset täytetään

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Näyttö liikunnan (istumisen vähentämisen?) hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä

Lisätiedot

Linomix. Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa

Linomix. Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa Pellava ja marjat tukevat vatsan toimintaa Linomix Suomalainen ravitsemusasiantuntijoiden suunnittelema ravintolisä, joka sisältää pellavarouheen lisäksi 24 % marjoja (mustikkaa, tyrniä, karpaloa ja ruusunmarjaa)

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista

Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Risto Hietala 10.11.2009 Miksi Valio Olo? Valio Olo:n juuret ovat Valion arvoissa: Vastuu hyvinvoinnista Valio-konsernin visio 2015 määrittää vahvasti Valion tahtotilaa Valio on alansa johtava brändi Suomessa

Lisätiedot

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet.

Tupakointi, liiallinen alkoholinkäyttö, huumeet. Yleinen luulo on, että syy erektiohäiriöön löytyisi korvien välistä. Tosiasiassa suurin osa erektiohäiriöistä liittyy sairauksiin tai lääkitykseen. Jatkuessaan erektiohäiriö voi toki vaikuttaa mielialaankin.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

Tyypin 2 diabetes - mitä se on? - mitä se on? sokeriaineenvaihdunnan häiriö usein osa metabolista oireyhtymää vahvasti perinnöllinen kehittyy hitaasti ja vähin oirein keski-ikäisten ja sitä vanhempien sairaus? elintavoilla hoidettava

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

SKINGAIN. Tutkittua tehoa, 1. ja 2. tyypin kollageeniyhdistelmä. nivelten hyvinvointiin. 30 annospussia 39,90. (ovh 45,05) 241,80 e/kg

SKINGAIN. Tutkittua tehoa, 1. ja 2. tyypin kollageeniyhdistelmä. nivelten hyvinvointiin. 30 annospussia 39,90. (ovh 45,05) 241,80 e/kg SKINGAIN Tutkittua tehoa, 1. ja 2. tyypin kollageeniyhdistelmä ihon ja nivelten hyvinvointiin. 30 annospussia 39,90 241,80 e/kg (ovh 45,05) Vahvin Tonalin Alkuperäinen, tutkittu ja toimiva CLA-valmiste.

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk

9.12 Terveystieto. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset VUOSILUOKAT 7-9. 7. lk 9.12 Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä

Reijo Laatikainen & Henna Rannikko. Toimistotyöläisen ruokapäivä Reijo Laatikainen & Henna Rannikko Toimistotyöläisen ruokapäivä Talentum Pro Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja tekijät ISBN: 978-952-14-2598-1 ISBN: 978-952-14-2599-8 (sähkökirja) ISBN:

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Matemaatikot ja tilastotieteilijät

Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matemaatikot ja tilastotieteilijät Matematiikka/tilastotiede ammattina Tilastotiede on matematiikan osa-alue, lähinnä todennäköisyyslaskentaa, mutta se on myös itsenäinen tieteenala. Tilastotieteen tutkijat

Lisätiedot

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012

Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja 1.10.2012 Ajattele aivojasi, pidä huolta muististasi! Pirkko Telaranta, suunnittelija-kouluttaja.0.202 Lähde: Muistiliitto ry, Pidä huolta muististasi-hanke 2005 - Sairaan tai vammaisen suuri ongelma on se, että

Lisätiedot

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms

Harvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA

TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA TUPAKOINNIN LOPETTAMINEN KANNATTAA AINA Kaikki tietävät, että tupakointi on epäterveellistä. Mutta tiesitkö, että tupakoinnin lopettaminen kannattaa, vaikka olisit tupakoinut jo pitkään ja että lopettaminen

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni

Lisätiedot

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle!

Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Meillä on matala kynnys käykää vaan peremmälle! Sosiaali- ja terveystoimiala Lahden Terveyskioskista Neuvontaa kaikenikäisille Lahti avasi ensimmäisenä suurena kaupunkina Terveyskioskin 10.3.2010 Kauppakeskus

Lisätiedot

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013

Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Toplaaja, logistiikka ja terveystieto syksyllä 2013 Terveystietoa ja fysiikkaa 3h/vko Terveystiedon osaamiskokonaisuus ja ammattipätevyystunnit. Taulukon jälkeisessä osiossa on tummennettu ne ammattipätevyysosat,

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto

TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS. Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA - LYHYT JOHDATUS Heini Hakosalo FT, akatemiatutkija aate- ja oppihistoria Oulun yliopisto TERVEYSHISTORIA MITÄ SE ON? "HISTORY OF MEDICINE & HEALTH" SAIRAUKSIEN JA NIIDEN HALLINNAN HISTORIAA

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Mies/ Nainen Ikä Paino Ruokavalio D-vit (µg/vrk) kuinka kauan? mittaustulos (S-D-25) Muuta. Nro

Mies/ Nainen Ikä Paino Ruokavalio D-vit (µg/vrk) kuinka kauan? mittaustulos (S-D-25) Muuta. Nro D-vitamiinin saanti ja miten vaikuttanut S-D-25 -mittaustuloksiin Ruokavalion selostus: OMNI = kasvisvoittoinen sekaruoka, VRN VHH = Vähähiilihydraattinen ruokavalio VEGE= Vegaani MUU= Jokin muu ruokavalio

Lisätiedot

Syö muistisi hyväksi

Syö muistisi hyväksi Syö muistisi hyväksi Satu Jyväkorpi Ravitsemustieteilijä, ETM Tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto Gerontologinen ravitsemus Gery ry www.gery.fi Muistisairaiden määrä lisääntyy Muistisairauksiin sairastuu

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos

MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos MITEN SUOMALAISET HOITAVAT KIPUJAAN Riitta Ahonen, professori Kuopion yliopisto, sosiaalifarmasian laitos Miten yleistä kipu on? Mitä kipuja suomalaiset kokevat? Miten suomalaiset hoitavat kipujaan? Käytetäänkö

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia

Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Biohakkerointi terveyden ja suorituskyvyn optimointia Liikuntalääketieteenpäivät 5.11.2015 Ville Vesterinen, LitM Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Mitä biohakkerointi on? Biohakkerointi ymmärretään

Lisätiedot

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal

FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal 1 FOCUS stipendiaattitoiminnan nimikkoraportti 2/2014, Nepal Kumppani FOCUS-Nepal Hankkeen kuvaus FOCUS on nepalilainen kansalaisjärjestö ja Suomen Lähetysseuran yhteistyökumppani, joka työskentelee erityisesti

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö 26.05.2016 ICD-10 tautiluokituksessa kipuoire esiintyy vain muutaman psykiatrisen diagnoosin kuvauksessa

Lisätiedot

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ

EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ It s in our nature EQ EVERYDAY SE, MITÄ TARVITSET JOKA PÄIVÄ EQ EVERYDAY sisältää tuotteet Lifeforce ja Vitastrong. Tuotteet on kehitetty täydentämään toisiaan ja varmistamaan kehosi K2-vitamiinin, omega-3-rasvahappojen,

Lisätiedot

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto

Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta. Miina Nurmi, Turun yliopisto Alustavia tuloksia Lopu jo! - tutkimuksesta Miina Nurmi, Turun yliopisto Miksi tutkia raskauspahoinvointia? Vuonna 1855 Charlotte Brontë kuoli 38-vuotiaana ollessaan raskaana ensimmäistä kertaa. jatkuvaa

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI

Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Äkillinen yleistilan lasku- toimintamalli HOIDON OHJAUS JA ARVIOINTI Mistä kyse? Kyse on ollut palveluiden piirissä olevien hoitoprosessin parantaminen toimintamallin avulla sekä terveydentilassa ja toimintakyvyssä

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena

RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena RAI-järjestelmä hauraan ikäihmisen ravitsemuksen tukena Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 26.9.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Tiedetään että: Ikä, pitkäaikaissairaudet ja toiminnanvajaus altistavat

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN Milla Talman & Niina Äyhö SEKSUAALISUUS Ihmiset ymmärtävät seksuaalisuuden eri tavoilla. Seksuaalisuus koetaan myös erilailla eri-ikäisinä ja eri aikakausina

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen

13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen 13.10 27.11.2015 Krista Paavolainen Ensimmäinen päivä Saavuimme noin puoli kahdelta Kiinan aikaan Shanghaihin, Zhoupun alueelle, jossa sijaitsi meidän majoituspaikkamme kuuden viikon ajalle. Majoituimme

Lisätiedot